Issuu on Google+

Elinkeinopoliittiset linjaukset


Insinöörit ovat edelläkävijöitä, jotka innovoivat, kehittävät, myyvät, markkinoivat ja käyttöönottavat laadukkaita ympäristön huomioon ottavia ratkaisuja.


UIL – Paremman työpäivän puolesta Uusi Insinööriliitto UIL ry on johtava insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden edunvalvontajärjestö Suomessa. UIL on Akavan toiseksi suurin ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä. Liiton jäsenet ovat insinöörejä, insinööriopiskelijoita sekä muita tekniikan alan asiantuntijoita. Uusi Insinööriliitto on jäsentensä edunvalvoja ja vastuullinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa turvaa, menestymisen mahdollisuuksia ja korkealaatuista palvelua. Liitolla on vahva jäsenten tuki toiminnassaan. Elinkeinopolitiikallamme tuemme työmarkkinaedunvalvontaa vaikuttamalla päättäjiin ja toimintaympäristöä sääteleviin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin. Erityisesti keskitymme insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden työllisyyden ennakointiin ja turvaamiseen. Tavoitteemme on turvata jäsentemme työpaikkojen säilyminen alati muuttuvassa maailmassa ja insinöörityön jatkuva kehittyminen. Insinöörit ovat edelläkävijöitä, jotka innovoivat, kehittävät, myyvät, markkinoivat ja käyttöönottavat laadukkaita ympäristön huomioon ottavia ratkaisuja. Elinkeinopoliittinen ohjelma antaa katsauksen liiton jäsenkunnan edunvalvontakenttään ja linjaa jäsenten kannalta tärkeitä kysymyksiä. Ohjelman tavoite on jäsentemme elinkeinon harjoittamisen turvaaminen globaalissa toimintaympäristössä sekä insinöörityöpaikkojen säilyminen ja kehittyminen Suomessa. UIL luo jäsenilleen parempaa työpäivää.

Pertti Porokari puheenjohtaja


Insinöörit Suomen elinkeinoelämän ytimessä

Insinöörien työnantajajakauma Lähde: Uuden Insinööriliiton Työmarkkinatutkimus 2011 Muu työnantaja 3 % Julkinen sektori 13 %

Insinööri-/ suunnittelutoimisto 14 %

Vientiteollisuus 33 %

Kaupan/palvelualan yritys 10 % Insinöörien osuus koko maan tulonmuodostuksesta on merkittävä. Insinöörejä on maamme työllisestä väestöstä jo yli 100 000. Uuteen Insinööriliittoon kuuluu insinöörejä ja muita tekniikan alan asiantuntijoita lähes 70 000. He työskentelevät pääasiassa yksityisellä sektorilla, vaativissa suunnittelu-, asiantuntija- ja johtotehtävissä. Suurimmat insinöörejä työllistävät toimialat ovat teknologiateollisuus, suunnitteluala ja tietojenkäsittelypalvelut.

Tietotekniikan palvelualan yritys 11 %

Kotimarkkinateollisuus 16 %


Insinöörien toimialajakauma Lähde: Uuden Insinööriliiton Työmarkkinatutkimus 2011 Muu ala 20 %

(Julkinen hallinto, koulutus, kuljetus- ja varastointi, vakuutus- ja rahoitustoiminta, isännöinti ym.)

Teknologiateollisuus 35 %

Tietojenkäsittelypalvelut 7 %

Suunnitteluala 12 % ICT-ala 4 % Kauppa 5 % Rakennusala 5 %

Metsäteollisuus 2 % Kemianteollisuus 3 % Elintarviketeollisuus 1 % Muu teollisuus 2 % Energia-ala 5 %


Työelämän laatua kehittämällä tuetaan taloudellista menestymistä, tuottavuuden kasvua ja työssä jaksamista.


Toimintaympäristö muuttuu – työmarkkinoiden uudet haasteet Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana teollisuustuotanto ja vienti ovat kasvaneet OECD-maita enemmän. Tämä on perustunut yksityisen sektorin tuottavuuden kasvuun. Osa tuottavuuden kasvusta selittyy insinöörien kehittämillä tuottavammilla työtavoilla. Globaali työnjaon muuttuminen, ympäristöhaasteet, teknologinen kehitys, ikärakenteen muutos ja julkisen talouden kestävyysvaje asettavat Suomen yhä kovempaan kilpailutilanteeseen. • Kiristyvässä kilpailussa osaavista asiantuntijoista voittavat ne työnantajat, jotka mahdollistavat työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. • Työn tekemisen mallien on oltava entistä yksilölähtöisempiä työuran eri vaiheissa. • Yhä useamman asiantuntijan työhön kuuluu esimies- ja johtamistehtäviä. Työnantajan on tuettava esimies- ja johtamistaitojen kehittämistä koulutuksella. • Esimiesten vastuiden ja toimivallan on oltava tasapainossa. • Työajan ulkopuolella työasioissa matkustamisesta on saatava korvaus. • Työelämän laatua kehittämällä tuetaan taloudellista menestymistä, tuottavuuden kasvua ja työssä jaksamista.


Teollisuus rakennemuutoksessa – työ muuttuu Globalisaatio ajaa yrityksiä halvempien kustannusten maihin tai lähemmäksi loppukäyttäjää ja markkinoita. Viennin kasvun painopiste on suunnitteluun, kehittämiseen ja tukipalveluihin keskittyneissä yrityksissä. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden on oltava entistä korkeammalle jalostettuja. • Korkean jalostusasteen tuotteiden valmistus edellyttää tutkimus- ja tuotekehitystehtävien, työpaikkojen ja osaamisen kehittämistä. • Suomen teollisuudessa ja palvelutuotannossa on kasvupotentiaalia, joka insinööriosaamista hyödyntämällä ja kehittämällä muuttuu arvokkaammaksi. • Eri teollisuusalojen osaamista on hyödynnettävä ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti yli toimialarajojen. • Perinteistä teollisuutta on kehitettävä ilmasto- ja ympäristöystävällisemmäksi.


Suomen teollisuudessa ja palvelutuotannossa on kasvupotentiaalia, joka muuttuu arvokkaammaksi hyödyntämällä ja kehittämällä insinööriosaamista.


Työn, pätevyyksien ja koulutuksen kysynnän ennakointi Tulevaisuuden kilpailukyky edellyttää suomalaiselta koulutukselta ja koulutusjärjestelmältä kykyä muuntautua ja ottaa huomioon ympäristössä tapahtuvat muutokset. Korkeatasoisella insinöörikoulutuksella on kysyntää työelämässä ja se antaa valmiudet toimia työssä menestyksekkäästi. Työelämässä ja etenkin tekniikan alalla on välttämätöntä päivittää omaa osaamistaan jatkuvasti. Henkilöstön koulutus on yritykselle tuottava sijoitus tulevaisuuteen ja vahvistaa yksilön työmarkkinakelpoisuutta.


• Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on varmistettava tehokkaalla muuntokoulutuksella. • Muutostilanteissa on turvattava tutkinnon suorittaneen henkilön mahdollisuudet toimia tutkinnon tuottaman pätevyyden mukaisessa toimessa, virassa tai ammatin- harjoittajana. • Henkilön pätevyyttä arvioitaessa on koulutus, osaa minen ja työkokemus otettava huomioon oikeuden mukaisesti. • Koulutusjärjestelmämme on oltava korkealaatuinen, työelämään suuntautunut, joustava ja uusiutumis- kykyinen.

• Työn ohessa tapahtuvan opiskelun tapojen ja muotojen on vastattava aidosti työelämän tarpeita, jotta työn- tekijällä on koko työuransa ajan motivaatio ja mahdol- lisuus elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Henkilön pätevyyttä arvioitaessa on koulutus, osaaminen ja työkokemus otettava huomioon oikeudenmukaisesti.

Insinöörien ammattikunnan koulutusala Lähde: Tilastokeskus Muu koulutusala 9 %

• Koulutuksen laatua on parannettava jatkuvasti.

Koneinsinöörit 29 % Rakennusinsinöörit 19 %

Prosessi-, kemia-, bioja elintarviketekniikka 7 % Sähköinsinöörit 18 % Tietotekniikan insinöörit 18 %


Insinööriosaaminen ilmasto- ja energiakysymysten ratkaisijana Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet tarjoavat suomalaiselle insinööriosaamiselle markkinoita ja mahdollisuuksia. Tekniikan on oltava entistä ympäristöystävällisempää. Tämä tarjoaa suomalaisille yrityksille kasvupotentiaalia ja synnyttää uusia työpaikkoja. Suomi on sitoutunut vaativiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin. Luonnonvarat ehtyvät ja ihmisten ympäristötietoisuus lisääntyy. Näihin haasteisiin vastaaminen on pitkälti insinööriosaamisen varassa. Ympäristöteknologia kasvaa ja alalle syntyy uusia työpaikkoja. Samalla perinteinen insinöörityö ja -osaaminen muuttuvat. • Insinööriosaamista on hyödynnettävä kehitettäessä uusiutuvia energiamuotoja, päästöttömiä teknologioita ja energiatehokkaita ratkaisuja. Tätä osaamista on kaupallistettava ja sen tunnettuutta maailmalla lisättävä. • On edistettävä ilmastonmuutosta hillitsevän tekniikan leviämistä. Alan osaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä ja uusien teknologioiden täsmäkoulutusta. • Suomen on toimittava aktiivisesti EU:n energiapolitiikassa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. • Energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, omavaraisuutta tukevaa, turvallista ja ympäristöystävällistä.


Ympäristöteknologia kasvaa ja alalle syntyy uusia työpaikkoja. Samalla perinteinen insinöörityö ja -osaaminen muuttuvat.


Investointeja tuotekehitykseen ja tuotantoon – työpaikkoja Suomeen Suomi tarvitsee lisää investointeja ja edellytyksiä korkean teknologian yrityksille. Yritykset tarvitsevat kansainvälisesti korkeatasoisen ja houkuttelevan innovaatioympäristön. Se edellyttää laadukkaan insinööriosaamisen hyödyntämistä ja uudistamista. Kaikki tämä varmistaa taloudellisen kasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin. • On investoitava uusiin, kysynnästä lähteviin innovaatioihin ja niiden kaupallistamiseen globaaleille markkinoille. • Korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta sekä hyvää infrastruktuuria on markkinoitava kansainvälisille yrityksille ja sijoittajille. • Julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen taso on säilytettävä EU:n korkeimpana. • Julkiset investoinnit on kohdennettava oikea-aikaisesti oikeisiin kohteisiin ja niiden tuottavuutta on seurattava.


Insinööri yrittäjänä Insinööreille yrittäjyys on yksi mahdollinen urapolku teollisuuden rakennemuutoksessa. Monipuolista yrittäjyyttä on tuettava elinkeinopoliittisin toimenpitein, jotta yrittäjyys on mahdollisuus myös vastavalmistuneille insinööreille. • Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja toisinpäin on oltava joustavaa. • Yrittäjien ja ammatinharjoittajien sosiaalista ja taloudellista turvaa on kehitettävä lähemmäksi palkansaajien vastaavaa. • Pk-yritysten jatkuvuutta ja kasvua on tuettava kehittämällä yrityspalveluja. • Yrittäjyyden esteitä on vähennettävä. • On vahvistettava yrittäjyyskulttuuria, liiketoimintaosaamista ja halukkuutta kasvuyrittäjyyteen.


Uusi Insinööriliitto UIL ry Ratavartijankatu 2 FI-00520 Helsinki 0201 801 801 www.uil.fi

Elinkeinopoliittiset linjaukset on tiivistelmä Uuden Insinööriliiton elinkeinopoliittisesta ohjelmasta. Ohjelma kokonaisuudessaan on UIL:n verkkosivuilla osoitteessa www.uil.fi/epo


UIL-elinkeinopoliittiset-linjaukset