Page 1

9/2010

Panimomestari Ilkka Sysilä arvostaa insinöörikoulutustaan


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Pohjoismaisen mallin haasteet Uutisia...................................................... 6 Joululaulu.................................................. 8 Puheenjohtajan palsta

• Ylempien työaikakysymykset saatava kuntoon Edunvalvontaa . ....................................... 10

14

– Saarioisten Sahalahden tehdas palkittiin senioriohjelmastaan, kertoo elintarvikeinsinööri Ritva Tuohimaa.

• Edustajakokouksessa päätettyä • Toinen kerta edustajana kokouksessa • Ammattikorkeakouluja uudistetaan vihdoin • Saarioisten ikäohjelmalle työelämänpalkinto • Poliitikot pois työehtosopimuspöydistä • Pienillä työpaikoilla on vaikea huolehtia työkyvystä

Yhteiskunnasta . ...................................... 18

• Ulkomaalaiset värväytyvät innolla Wärtsilään • Naiset tuovat tekniikkaan uutta näkemystä • Aikaa – meille pelästyneille pesukarhuille Maailmalta . ............................................ 24

• Innovaatioilla selätetään Euroopan kriisi Osaaminen............................................... 26

• Koetalot kilpailivat energiatehokkuudesta • Insinööri on monessa mukana ilmastonvartijana

• Oluen monimuotoisuus kiehtoo insinööriä Totta ja tutkittua....................................... 32

• Työelämä muuttuu pelin logiikalla Oikeutta.................................................. 34

• Työsuhteen päättäminen koeaikana Opiskelija-asiaa........................................ 36

18

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen

2

Jäsenetuja............................................... 39 Projekti-insinööri Harrison Erhie ja rekrytointipäällikkö Mika Palosaari työskentelevät Wärtsilässä.

Mennen tullen.......................................... 40 Järjestöyhteydet........................................ 42


16.12. numero 9/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf

30 Panimomestari Ilkka Sysilä ottaa näytettä sokeripitoisuuden mittaamista varten.

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2011 10.2., 17.3. , 28.4., 6.6., 1.9., 6.10., 10.11., 15.12. Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Forssa Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

38 UUSI

Insinööri

Tilaushinta 50 €/vuosikerta Kotkan insinööriopiskelijat tempaisivat työelämätietouden puolesta.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


pääkirjoitus

Pohjoismaisen mallin haasteet Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Joulukuu 2010

M

itkä ovat pohjoismaisen työmarkkinamallin

tattava haasteeseen siitä, halutaanko yhtenäiset työeh-

haasteet globalisaation edetessä? Tätä mietti-

dot säilyttää vai etsitäänkö vain lyhytaikaisia yrityksen

vät työntekijät ja työnantajat yhteisessä semi-

voittoja maksimoivia ratkaisuja.

naarissaan PAY:n järjestämässä seminaarissa Kööpenhaminassa marraskuussa (sivu 16). Pohjoismainen sopimusyhteiskunta on saavuttanut hyviä tuloksia niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassa laajemminkin, mutta nyt edessä on uudenlaisia haasteita. Tyypillistä nykyiselle pohjoismaiselle mallille on työehtosopimusten solmiminen kansallisella tasolla, mutta

myös korkeasti koulutettuja henkilöstöryhmiä

Euroopassa edustavan Eurocadresin seminaarissa

Brysselissä marraskuussa (sivu 24). Vain vastuullisuus pitää sosiaalisen Euroopan hengissä.

laajaa soveltamista tehdään yritystasollakin. Seminaarilai-

Ylempien toimihenkilöiden pitää olla muutoksen

set näkivät haasteena yritystason neuvottelujen hitauden.

eturintamassa. Innovaatioilla selätetään kriisi. Ne eivät

Toisaalta yritystason neuvottelujen katsottiin vah-

ole vain teknologiaa, vaan myös tuotteita, palveluja,

vistavan sosiaalidialogin kehittymistä vastuulliseen ja

markkinointia ja uusia tapoja organisoida työtä.

yhteistyökykyiseen suuntaan yrityksessä sekä luovan

Mutta on muistettava, että kaikesta on neuvotel-

luottamusta onnistuessaan. Palkansaajat ymmärtävät

tava työnantajan kanssa. Innovatiivista dialogia on käy-

kyllä tuottavuuden, kilpailukyvyn ja joustavuuden mer-

tävä joka päivä työpaikoilla. Erityisen ratkaisevassa ase-

kityksen ja ovat vastuullisia ja sitoutuneita työnantajaan

massa ovat ylempiä toimihenkilöitä edustavat luotta-

toisin kuin työnantaja heihin. Työnantajien onkin vas-

musmiehet.

INSINÖÖRI

UUSI

V

astuullista asiantuntijuutta peräänkuulutettiin

5


uutisia

Paperiteollisuuden ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi kattavasti

P

aperi- ja sellutehtaiden ylempien toimihenkilöiden perjantaina 3.joulukuuta aamukuudelta alkanut lakko piti väen poissa työpaikoiltaan. – Kentältä tulleiden tietojen mukaan tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti ja lakkoon osallistutaan ennakkoilmoitusten mukaisesti, YTN:n metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio kertoi. Ennakkoon yli 80 prosenttia ylemmistä ilmoitti puolustavansa sopimustavoitteita lakolla. Laapio arvioi, että 10 päivän pituinen lakko vaikeuttaa paperija sellutehtaiden toimintaa merkittävästi. – Ylemmät toimihenkilöt ovat yri-

tyksissä avainasemassa. Prosessien ylläpidosta, tietohallinnosta, markkinoinnista sekä myynti- ja ostotoiminnoista ja kunnossapidosta vastaavien asiantuntijoiden poissaolo haittaa tuotantoa ja liiketoimintaa aivan varmasti. Myös talvinen sää lisää riskejä herkissä prosesseissa. Laapion mukaan työnantajan valmistautuminen ylempien lakkoon vaikuttaa puutteelliselta. Lakko yllätti yrityksissä; niissä selvästi odotettiin sopimusta. YTN haluaa ylemmille toimihenkilöille ylityökorvaukset ja työmatkustukseen käytetyn vapaa-ajan korvaukset. Lisäksi ylemmille toimihenkilöille vaa-

ditaan vähintään toimialan yleisen linjan mukaista palkankorotusta. Sovittelussa ei ole toistaiseksi edistytty, joten valtakunnansovittelija ei ole vielä antanut sovintoesitystä. Lehden painoon mennessä lakko oli jatkumassa 13.12. saakka, ellei sopimusta sitä ennen saavuteta. Lehden painoon mennessä (8.12.) ei ollut tietoa uusista neuvotteluista. Lakon piirissä olivat kaikki paperiteollisuuden noin 3 000 ylempää toimihenkilöä.

Meriteollisuudelle tukea n Meriteollisuus

on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi. Meriteollisuuteen kohdistetaan rahoitusta rakennemuutoksesta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen ja korvaavien työpaikkojen luomiseen. Meriteollisuuden yritysten vaikeudet johtuvat telakkateollisuuden tilauskantojen romahtamisesta Suomessa ja globaalisti. Parhaimmillaan vuonna 2008 meriteollisuus työllisti runsaat 20 000 työntekijää telakoilla ja alihankintayrityksissä. Alalla toimii noin 900 alihankintayritystä. Nyt telakoilla ei ole varmistuneita uusia tilauksia. Vaikka tilauksia tulisi, telakoiden on toiminnassa 1–2 vuoden pysähdys.

Turun telakka. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Uuden Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Uusi Insinööri -lehdelle joulukuun loppuun mennessä. Maaliskuun Uusi Insinööri -lehdessä julkaistaan ehdokkaiden valokuvat, yhteystiedot ja lyhytmuotoiset haastattelut. Tavoitteena on saada tekniikan asiantuntijoille mah-

n

6

dollisimman suuri äänisaalis ja sen myötä riittävä edustus Arkadianmäelle. Eduskuntavaalikokonaisuus tehdään heti alkuvuodesta, joten ole ajoissa liikkeellä, jos haluat tehdä itsesi tunnetuksi muille insinööreille ja tekniikan alan asiantuntijoille. Lähetä yhteystietosi osoitteeseen viestinta@uil.fi.


Kemian tes-neuvottelut pitkittyivät n YTN kemian alan ja työnantajaa edus-

tavan Kemianteollisuus ry:n (KT) välisten työehtosopimusneuvottelujen takarajaa, eli marraskuun loppua, siirrettiin yhteisellä sopimuksella tammikuun 2011 loppuun. Neuvotteluissa ei ole päästy yksimielisyyteen ylempien toimihenkilöiden 1.2.2011 toteutettavista palkantarkistuksista eikä vapaa-aikana työtehtävissä matkustamisen korvaamiskäytännöistä. YTN:n tavoitteena on saada kemian ylemmille toimihenkilöille työehtosopimukseen sitova kirjaus vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamismallista, joka turvaisi minimikorvaustason, jos paikallisesti ei päästäisi sopimukseen. KT:n tarjous on suositus, jossa ei mitään sitovaa minimitasoa ole. Mikäli neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, YTN:llä on mahdollisuus irtisanoa sopimus 31.1.2011 mennessä päättymään 31.5.2011. Myös TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Toimihenkilöliitto TU ry ovat ottaneet asiassa vastaavan aikalisän.

Hyvärisestä työriitojen sovittelija Laamanni Juha Hyvärinen on nimitetty työriitojen sovittelijaksi. Hyvärisen kausi on kolmivuotinen. Hyvärinen on toiminut työriitojen piirisovittelijana ja sovittelijana vuodesta 1998 lähtien. Hänen ohellaan muina sovittelijoina toimivat toimitusjohtaja Heikki Pohja ja osastopäällikkö Leo Suomaa. Sovittelijan tehtävä korvaa aikaisemman piirisovittelijan tehtävän. Tehtävä on sivutoiminen.

n

Työllisiä terveys- ja sosiaalipalveluissa saman verran kuin teollisuudessa n Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen

mukaan työllisten määrä jatkoi vuonna 2009 kasvuaan terveys- ja sosiaalipalveluissa, kun taas teollisuuden, kaupan ja UUSI

Insinööri

rakentamisen työllisten määrä väheni talouden taantumassa. Terveys- ja sosiaalipalvelut työllistivät vuonna 2009 jo saman verran kuin teollisuus. Taantuma kohdistui rankimmin teollisuuteen, missä työllisten määrä laski 1990-luvun alun lamaa vastaavalle tasolle. Kaupan alalla työllisiä oli vuonna 2009 yhtä paljon kuin vuonna 2006 ja rakentamisessa työllisten määrä vastasi vuoden 2007 tasoa. Vuonna 2009 työllisiä oli kaikilla toimialoilla yhteensä 2 457 000. Edellisestä vuodesta työllisten lukumäärä väheni yhteensä 74 000 hengellä.

Korkeakouluopiskelijat luottavat tulevaisuuteen Ammattikorkeakouluopiskelijoista 62 prosenttia arvioi, että omalla alalla on tulevaisuudessa hyvä työllisyystilanne. Kaikista opiskelijoista 30 prosenttia pelkää jäävänsä työttömäksi valmistumisen jälkeen. Opinnoista noin puolet rahoitetaan opintotuella, neljäsosa tuloista tulee ansiotyöstä ja 15 prosenttia läheisiltä. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 prosenttia kokee, että tulot eivät riitä kuukausittaisiin menoihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika on keskimäärin 35 tuntia viikossa. Suomalaisopiskelijat siirtyvät työelämään jo opintojen aikana. Kaikista opiskelijoista 30 prosenttia on säännöllisessä työssä lukukauden aikana ja 30 prosenttia epäsäännöllisessä työssä. Kolmannes opiskelijoista katsoi, että heidän opintonsa ovat edenneet omia tavoitteita hitaammin. Opintojen etenemistä haittaavat eniten työssäkäynti, stressi ja henkilökohtaiset Tiedot ilmenevät Opiskelijatutkimus 2010 -raportista.

n

Isien osuus perhevapaista kasvaa hitaasti mutta varmasti n Vanhempainpäivärahaa saaneiden isien

2009 etuuksia käyttäneitä isiä oli 54 570. Isille vuoden aikana korvattujen päivien määrä keskimäärin on kuitenkin kasvanut vain viisi päivää, 15:sta 20 päivään. Ylivoimaisesti suurin osa vanhempainpäivärahapäivistä korvataan edelleen äideille. Vuonna 2009 isien osuus kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä oli 7 prosenttia. Vuonna 2009 ns. perinteistä isyysrahaa oli saanut 48 313 isää. Isäkuukauden etuuksia oli saanut noin viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Isäkuukauden pitäneiden määrä on kasvanut vuosittain, mutta edelleen suurin osa vanhempainpäivärahaa saaneista isistä saa vain isyysrahaa. Isät ovatkin innostuneet pitämään etenkin juuri heille tarkoitettuja vapaita ja isien lisääntynyt etuuksien käyttö näkyy vain vähän muissa perhe-etuuksissa.

Palkkatilastot tulevat jäsenpostin mukana Palkkatilastojen jakelussa on tällä kertaa uusi käytäntö. Uudet palkkatilastot postitetaan tällä kertaa vuodenvaihteen jäsenpostin mukana jokaiselle jäsenelle kotiin. Kirjeet putoavat postiluukusta tammikuun alkupuoliskolla. Perusteena uuteen käytäntöön on otantatekninen viive. Www-sivujen jäsensivuilla palkkatilastot ovat katsottavissa vuodenvaihteessa. Palkkanosturissa uusi palkka-aineisto on käytettävissä tammikuun puolivälissä.

määrä on kasvanut yli kolmanneksen viidentoista viime vuoden aikana. Vuonna

7


Tonttu

8

Ladosta tulee, hankeen jää harmaana uksen suuhun, vanhaan tapaansa tirkistää kohti taivasta kuuhun; katsoo metsää, min hongat on tuulensuojana kartanon, miettivi suuntaan sataan ainaista ongelmataan.

Lammasten luo käy karsinaan, makuulla tapaa ne ukko; kanat jo katsoo, pienallaan istuu ylinnä kukko; kopissa Vahti hyvin voi, herää ja häntää liehakoi, tonttu harmajanuttu Vahdille kyllä on tuttu.

Latoon, parvelle pyrkii vaan, siellä hän pitää majaa: pääskyn naapuri suovallaan on liki räystään rajaa; vaikka pääsky nyt poissa on, keväällä tuoksuun tuomiston kyllä se saapuu varmaan seurassa puolison armaan.

Partaa sivellen aprikoi, puistaa päätä ja hasta – tätä ymmärtää ei voi, »ei, tää pulma on vasta;» – heittää tapaansa järkevään taas jo pois nämä vaivat pään, lähtee toimiin ja työhön, lähtee puuhiinsa yöhön.

Puikkii ukko jo tupahan, siellä on isäntäväki, tontulle arvoa antavan näiden jo aikaa näki; varpain hiipivi lasten luo, nähdäkseen sulot pienet nuo, ken sitä kummeksis juuri: hälle se riemu on suuri.

Silloin aina se sirkuttaa monta muistoa tieltä, ei toki tunne ongelmaa, näin joka kiusaa mieltä. Seinän raosta loistaa kuu, ukon partahan kumottuu, liikkuu parta ja hulmaa, tonttu se miettii pulmaa.

Aitat ja puodit tarkastain, lukkoja koittaa nytkyin, – lehmät ne lehdoista näkee vain unta kahleissa kytkyin; suitset ja siimat ei selkään soi ruunan, mi myöskin unelmoi: torkkuen vasten seinää, haassa se puree heinää. –

Isän ja pojan on nähnyt hän puhki polvien monten nukkuvan lasna; mut mistähän tie oli avutonten? Polvet polvien tietämiin nousi, vanheni, läks, – mihin niin? Ongelma, josta halaa selkoa, noin taas palaa!

Vaiti metsä on, alla jään kaikki elämä makaa, koski kuohuvi yksinään, humuten metsän takaa. Tonttu puoleksi unissaan ajan virtaa on kuulevinaan, tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee.

Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen aamuhun unta kiskoo. Ääneti kuu käy laskemaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta.

Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi Viktor Rydberg (suom. Valter Juva)


puheenjohtajan palsta

Ylempien työaikakysymykset saatava kuntoon Pertti Porokari

Joulukuu 2010

E

linkeinoelämän Keskusliitto näyttää nakertavan

tellaan ruuvia voitavan kiristää loputtomiin. Työuria-

järjestelmällisesti palkansaajien työsuhteen ehto-

kin pitäisi pidentää, mutta nykyinen työvoimaresurssi

jen tasoa. Linjauksena tuntuu olevan työntekijöi-

näännytetään työkyvyttömäksi.

den sopimusten merkittävä heikentäminen ja ylemmille

Tätä palstaa kirjoittaessani on Metsäteollisuus ry aja-

toimihenkilöille ei haluta kaikilla aloilla taata edes lain-

nut paperiteollisuuden ylemmät toimihenkilöt työtais-

säädännön tasoa. Viime keväänä oli vuorossa elintarvi-

teluun. Ylemmät ovat olleet yli vuoden sopimuksetto-

keteollisuus, jossa työnantajapuoli yritti läpimurtoa työ-

massa tilassa, eikä työnantaja ole liikkunut poterossaan

ajan huomattavilla pidennyksillä motiivina kauppojen

vielä milliäkään, vaikka kiistaa on soviteltu useasti val-

sunnuntaiaukiolo. Tarve ei kuitenkaan tullut kuluttajilta,

takunnansovittelijan kansliassakin. Tilanne muistuttaa

vaan taustalla oli EK:n laajempi suunnitelma. Ylemmillä

paljolti viime kevään kemian ylempien toimihenkilöiden

toimihenkilöillä on alalla Suomen lain sijaan voimassa

sopimusneuvotteluiden alkuasetelmaa. Silloinkaan työn-

viidakon lait työaikakysymyksissä.

antajapuoli ei ollut valmis antamaan ylempien sopimuk-

Työaikakysymykset tuntuvat olevan tänä syksynä

seen sanaakaan sitovia kirjauksia. Ääni muuttui kellossa

EK:n erityisenä maalitauluna. Työaikalaki ja alojen

vasta kolmen viikon vuorottelulakon loppupuolella ja

työehtosopimusten joustavat työaikakirjaukset tulevat

sopimus saatiin vajaa viisi tuntia ennen, kun alalla olisi

hyvin pitkälti ihmisen fyysisten ja psyykkisten rajojen

alkanut toistaiseksi voimassa ollut totaalilakko. Näin

tarpeesta. Vaikka teknologia on kehittynyt ja tuonut

tiukille työantajaleiri ajaa nykyään sopimustoiminnan.

mukanaan runsaasti työstä suoriutumista helpottavaa

Se ei noudata edes omia periaatteitaan, kuten jousta-

kapasiteettia, ei ihminen ole muuttunut fysiikaltaan.

vaa työaikaa, sillä työaikapankkeja on otettu vain muu-

Ihminen tarvitsee työstä toipuakseen edelleen saman

tama käyttöön ylemmillä toimihenkilöillä tai paikallis-

verran lepoa. Työkuorma on tosin 2000-luvulla kasva-

tan sopimista, joka tarvitsee työehtosopimuksen ja luot-

nut voimakkaasti etenkin henkisen työn osalla. Työelä-

tamusmiesjärjestelmän. Paljon on siis vielä vääntämistä

män lisääntyneet poissaolot tulevatkin nyt juuri työuu-

ennen kuin joulurauha koittaa.

pumisesta. Miten työnantajapuolella voidaan mennä niin laput silmillä, että globalisaation huumassa kuvi-

UUSI

INSINÖÖRI

Hyvää joulua ja parempaa Uutta Vuotta 2011. Muistakaa levätä vapailla.

9


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuvat: Tuulikki Holopainen

Edustajakokouksessa päätettyä Eturivissä Merenkurkun insinöörien edustajat Juha Niemiaho (oik.) ja Raimo Sillanpää sekä Insinööriopiskelijaliiton Jarkko Harri ja Jenni Huhtapelto taputtavat avauspuheenvuorolle. Niemiahon takana istuu UIL:n hallitukseen valittu Risto Heino Helsingin Insinööreistä.

Syksyn edustajakokous sujui vilkkaan keskustelun ja äänestysten siivittämänä. Edustajat päätyivät hyväksymään liitolle toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2011 hallituksen esityksen mukaisesti. Liittomaksu pysyy ennallaan 29,50 eurossa kuukaudessa (354 euroa/v).

S

ääntömuutokset hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti yhtä pykälää lukuun ottamatta. Sääntömuutokset käsiteltiin yksityiskohtaisesti ja päätöksenteko tapahtui pykälittäin. Säännöt tulevat voimaan kaikkien pykälien osalta toisen käsittelyn jälkeen kevään 2011 edustajakokouksen jälkeen. Edustakokous valitsi hallitukseen insi-

10

Edustajakokouksen puheenjohtajat Markku Uusitalo (oik.) ja Arto Isomäki (kesk.) sekä UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari valmistautuivat kokoukseen.

nööriopiskelijoiden edustajaksi Minna Suomisen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:stä ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Juho Niemelän IOL:stä edustajakokouksen syyskokoukseen 2011 asti. Uudenmaan vaalipiirin edustajaksi

liiton hallitukseen valittiin Risto Heino Helsingin Insinööreistä myös edustajakokouksen syyskokoukseen 2011 asti. Vaalipiiriä edustanut Mikko Wikstedt aloittaa ensi vuoden alussa järjestöjohtajana UIL:ssä.


Terveiset sovittelijan kansliasta

Puheenjohtaja Pertti Porokari tuli kokouk­seen suoraan valtakunnan sovittelijan kansliasta työriitasovittelusta. – Haemme metsäteollisuuden ylemmille toimihenkilöille työehtosopimukseen sitovia työaikaan liittyviä kirjauksia. Yksi keskeinen sisältötavoite on työaikapankki, jonka raamit on sovittu keskusjärjestöjen kesken jo vuoden 2000 tulopoliittisessa ratkaisussa, Porokari selvitti avauspuheessaan. Porokari totesi kuluneen vuoden olleen todella vilkkaan sopimustoimin-

nan rintamalla. – Olemme uusineet konsultti- ja suunnittelualan sopimuksen ja sopineet vuoden palkankorotuksista teknologiateollisuudessa, ICT alalla, energia- alalla, rahoituksessa ja LTY-alalla. Koko vuoden kovin suoritus oli kuitenkin uusi TES, joka solmittiin huhtikuun alussa kemian teollisuuden ylemmille toimihenkilöille. Se noteerattiin jopa SAK:ssa yhdeksi vuoden työmarkkinateoksi. Jäsenet ovat Porokarin mukaan ilmaisseet tyytyväisyytensä muun muassa kenttäkierroksella liiton uuteen linjaan, aktiivisempaan työmarkkinatoimintaan.

– Liittomme tekee nyt tehokasta työmarkkinaedunvalvontaa ja yhä useam­pi insinööri on sopimustemme piirissä. Sopimukset tuottavat suoraan rahaa jäsentemme taskuun. Liitossamme on nyt kiinnitetty erityistä huomiota jäsenkehitykseen. Myös liiton taloudentilan kohentaminen etenee sopivalla vauhdilla. – Meidän jokaisen on nyt otettava vakavasti vastuuta jäsenhankinnasta. Jokaisen jäsenyhdistyksen ensi vuoden toimintasuunnitelmasta on löydyttävä kohta jäsenhankintaan panostamisesta. n

Toinen kerta edustajana kokouksessa Jere Karlsson.

V

akka-Suomen Insinöörien (V-Si) puheenjohtaja Jere Karlsson osallistui toista kertaa edustajakokoukseen. V-Si on Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI:n jäsenyhdistys. Edustajakokousedustajalle on itsestään selvää kuulua liittoon. Hänet valittiin Vakka-Suomen Insinöörien varapuheenjohtajaksi heti, kun hän valmistui. – Motiivina toimintaan mukaan lähdölle oli aito kiinnostus omien asioiden vaikuttamiseen. Karlssonin mukaan pienillä paikkakunnilla on tehtävä isoja enemmän töitä, jos halutaan saada vastavalmistuneita liittymään. Yksittäisillä työpaikoilla heistä on vaikea saada tietoa. – Jos nuoria saadaan aktivoitua esimerkiksi alueyhdistysten hallituksiin, sana toiminnasta kiertää paremmin, Karlsson arvioi. Hän arvelee, että jos äskettäin valmistunut ei kuulu liittoon, se johtuu nuoren kiinnostuksen tai tietämättömyyden puutteesta. – Jäsenmaksuhan on vain euron päivässä! Karlssonin mielestä jäsenet kaipaavat liitolta ennen kaikkea tietoa ja turvaa. Esimerkiksi pätkätöitä tekevät tarvitsevat usein muita enemmän työsuhdeneuvoja. UUSI

Insinööri

Tomi Sippala.

T

omi Sippala, ensimmäisen kauden Raahen Alueen Insinöörien puheenjohtaja, osallistui myös toista kertaa UIL:n edustajakokoukseen. Kokous sai hänet pohtimaan järjestäytymisen tärkeyttä. – Jäsenen kannalta tärkeintä on tietää, että liitto ajaa ja puolustaa hänen etujaan. Edustajakokousedustaja Sippalan mielestä UIL ammattiliittona ajaa parhaiten insinöörien etuja. – Lähitulevaisuudessa UIL:n toiminta yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa on vieläkin tärkeämmässä asemassa palkansaajien etujen puolustajana. Erityisen huolestuttavana Sippala näkee työpaikkojen ja tuotannon siirtymisen Suomesta halvempien tuotantokustannusten omaaviin maihin. – Emme voi elää pelkästään palveluilla ja luonnonvarojemme myynnillä. Maantieteellisesti vaikeiden elinolojen Suomi tarvitsee korkean jalostusasteen tuotantoa ja siihen tarvitaan insinöörejä. Raahen alueen insinöörit tekevät jäsenhankintaa muun muassa tukemalla opiskelijatoimintaa ja järjestämällä tapah(KT) tumia jäsenilleen ja uusille jäsenille. 11


edunvalvonta Teksti: Hannu Saarikangas, johtaja n Kuva: Tampereen ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto uudistetaan vihdoin Ammattikorkeakoulujen rahoitus pitää siirtää kokonaan valtiolle sekä ammattikorkeakouluista on tehtävä tulevaisuudessa osake­ yhtiömuotoisia. Näin voi kiteyttää asiaa pohtineiden selvityshenki­ löiden joulukuun alussa julkistettua raporttia.

S

12

elvitysraportin päälinjaukset noudattelevat niitä näkemyksiä, joita Uudella Insinööriliitolla asiasta on ollut. Selvityshenkilöt Hannele Salminen ja Pekka Ylä-Anttila ovat syksyn aikana tehneet merkittävän työn selvittäessään ammattikorkeakoulujen nykyisen rahoitusmallin ja hallinnon ongelmia. Raportin mukaan nykyiset hallinto- ja rahoitusmallit eivät ole tyydyttäviä koulutuksen laadun eikä toiminnan kehittämisen näkökulmista. Ammattikorkeakouluverkoston todetaan olevan edelleen varsin sirpaleisen sekä pitävän sisällään pieniä yksiköitä, jotka vetovoimaltaankin ovat heikkoja. Selvityksestä ilmenee myös se, että vetovoimaltaan heikoissa yksiköissä opintojen keskeyttäminen on selvästi yleisem-

pää kuin yksiköissä, joihin hakijoita on runsaasti. Yhtä lailla koulutustarjonta ei vastaa eri alojen tarvetta: esimerkiksi tekniikan alalla koulutuksen aloituspaikkoja on liikaa. Ammattikorkeakoulujen hallinnosta selvitysmiehet esittävät kolme erilaista toteutusmallia. Selkeästi parhaana he pitävät sellaista osakeyhtiömallia, jossa koko perusrahoitus tulee valtiolta. Muita malleja ovat nykyiseen ylläpitojärjestelmään ja kokonaan valtion rahoitukseen perustuva malli sekä nykyiseen rahoitusvastuuseen perustuva malli, jossa ohjausta ja hallintoa uudistetaan. Kaikille malleille esityksessä on yhteistä se, että kustannuspohjaisesta rahoituksesta siirrytään tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitukseen.

On tärkeää asettaa tuloksellisuusmittarit niin, että ammattikorkeakoulut omin toimin voivat vaikuttaa niihin.

Uudistus seuraavaan hallitusohjelmaan

Koska selvitys käsittelee koko uudistusta ainoastaan järjestelmätasolla, monet yksityiskohdat jäävät leijumaan ilmaan. Samoin siitä ei ole vielä mitään varmuutta, paljonko nyt tehdyistä esityksistä siirtyy seuraavaan hallitusohjelmaan ja sitä kautta toteutukseen.

Hallintomallin osalta arviointi on helpompaa, sillä suuri joukko ammattikorkeakouluista toimii jo nyt osakeyhtiömuotoisina. Oleellista on mallin yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys. Osakeyhtiön hallitukseen on valittava henkilöitä, joilla on aito halu ja tarvittava osaaminen kehittää ammattikorkeakoulua ja sen tarjoamia koulutuspalveluja tarpeita vastaaviksi. Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun voi olettaa helpommin pystyvän oppilaitosverkoston rakenteelliseen kehittämiseen, kun tuloksellisuuteen perustuva perusrahoituksen ohjaava vaikutus kohdistuu suoraan oppilaitoksen tulorahoitukseen.


Uudistuksilla parempaa koulutusta

O

petus- ja kulttuuriministeriöstä korostetaan, että am-

mattikorkeakoulujen tehtävä on jatkossakin tuottaa työelämälähtöistä, korkealaatuista koulutusta sekä tehdä aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Uudistuksia kuitenkin tarvitaan, sillä nykyinen järjestelmä ei tue näitä tavoitteita. Ammattikorkeakouluverkosto on edelleen hajanainen, 25 ammattikorkeakoululla on noin 160 toimipistettä. Työmarkkinoiden tarpeisiin ja koulutuksen kysyntään nähden on eräillä aloilla koulutustarjontaa liikaa. Viime vuosina on ollut koulutusohjelmia, joissa koulutuspaikkoja on tuntuvasti enemmän kuin niihin hakeneita opiskelijoita. Opintojen keskeyttämisasteet ovat korkeita ja kasvavia. Heikko vetovoima selittää korkeita keskeyttämisasteita. Amk- järjestelmässä on tehottomuutta. Kustannuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä ei ole

Tampereen ammattikorkeakoulu oli tekniikan ja liikenteen osalta vetovoimaisin ammattikorkeakoulu vuonna 2010. Vetovoimaisuus kuvaa ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhdetta. TAMK toimii osakeyhtiömuotoisena, jollaisiksi selvitysraportissa kaikkien ammattikorkeakoulujen ehdotetaan muuttuvan.

kannustava ja se on keskeisin heikon kustannustehokkuuden syy. Toimintaa tehostamalla voidaan vapauttaa resursseja koulutuksen laadun kehittämiseen.

Tuloksellisuus arvokasta

Selvityshenkilöiden esitys perusrahoituk­ sen muuttamisesta kustannuspohjaisesta tuloksellisuuteen perustuvaksi on osuva. On tärkeää asettaa tuloksellisuusmittarit niin, että ammattikorkeakoulut omin toi­ min voivat vaikuttaa niihin. Kaikki on myös pelattava samoin säännöin. Vanhastaanhan tiedetään, että järjestelmä tuottaa sitä, mitä mitataan. Tuloksellisuuteen perustuvan rahoi­ tusosuuden on toimiakseen oltava riittä­ UUSI

Insinööri

vän suuri. Sen pitää palkita sekä huippu­ laadusta että toiminnan kehittämisestä suhteessa entiseen. Tällöin myös ne ammattikorkeakou­ lut, jotka tällä hetkellä eivät ole parhai­ den joukossa, pystyvät omaa toimintaansa kehittämällä pääsemään tuloksellisuusra­ han piiriin. Kaiken kaikkiaan nyt tehtyjä esityksiä voi pitää erinomaisena avauksena ammat­ tikorkeakoulujen rahoituksen ja hallin­ non uudistamisen seuraavalle kierrok­ selle. n

– Ammattikorkeakoulujen hallintoa säätelee ammattikorkeakoululain lisäksi ylläpitomallista riippuen kuntalaki, osakeyhtiölaki tai säätiölaki. Tämä on usein aiheuttanut hämmennystä, koska on epäselvää minkä lain mukaan toimitaan, ministeriön tiedotteessa todetaan.

13


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: Jussi Koivunen

Saarioinen Oy:n ruokatuotanto aloitettiin Sahalahdella lähellä Tamperetta vuonna 1957. Näistä 50-luvun lopun tuotteista vieläkin kestosuosikkeina ovat maksalaatikko, lihapyörykät, vispipuuro ja karjalanpiirakat.

Työelämäpalkinto 2010 jaettiin kahdelle hankkeelle Työelämäpalkinnon 2010 saivat RuokaSaarioinen Oy eli Saarioisten Sahalahden tehdas sekä Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen liitto ry yhdessä. Palkitut ovat joko esimerkillään tai toiminnallaan olleet levittämässä niitä hyviä käytäntöjä, joiden avulla ikääntyneet ovat päättäneet olla työelämässä pidempään. Palkinnot luovutti tasavallan presidentti Tarja Halonen.

14


Saarioisten ikäohjelmalle

työelämäpalkinto Saarioisten Sahalahden tehtaalla otettiin vuonna 2004 käyttöön senioriohjelma yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työurien pidentämiseksi. Sen ansiosta on työpaikan ikärakenteessa yli 60-vuotiaiden osuus kasvanut 3,5 prosentista 6,3 prosenttiin. Ohjelman työstäminen vaatii jatkuvaa työtä ja sitä tehdään koko henkilöstön kanssa yhdessä, kertoo tehtaanjohtaja, elintarvikeinsinööri Ritva Tuohimaa.

K

aikki lähti liikkeelle vuonna 2000, kun meillä alettiin keskustella työssäjaksamisesta ja eläköitymisestä, Ritva Tuohimaa kertoo. Huoli työvoiman riittämisestä, sairaspoissaoloista sekä työssä jaksamisesta ja viihtymisestä puhutti yhä useampaa. Yli 55-vuotiaiden työtaakkaa kevennettiin

Vuonna 2004 tehtiin tyky-ryhmässä päätös senioriohjelman toteuttamisesta Sahalahdessa. Kaikki viisi vuotta talossa olleet 55-vuotta täyttäneet voivat hakea siihen. Lähes kaikki ovat sen myös tehneet. Työyhteisö tukee ohjelmaa ja se nähdään hyvin myönteisenä mahdollisuutena. Ensimmäinen askel on kehityskeskustelu, jossa kartoitetaan työntekijän työhön ja työuraan liittyviä toiveita ja tarpeita. Fysikaalisiiin hoitoihin saa lähetteen työterveyslääkäriltä tarpeen mukaan. Jos työntekijä haluaa keventää työtään vaativasta kevyempään, hän voi tehdä sen ilman, että palkkaryhmä laskee, Tuohimaa selvittää palkkaryhmätakuuta. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, hänelle pyritään järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä. Halutessa on etuoikeus omaan työhön eikä tarvitse olla mukana työnkierrossa. Ohjelma on käytössä osittain muuallakin Saarioinen konsernissa. Keskimääräinen eläköitymisikä on senioriohjelman aikana ollut runsaat 61,5 vuotta eli keskiUUSI

Insinööri

Elintarvikeinsinööri Ritva Tuohimaa tuli Saarioisille työnjohtajaksi parisenkymmentä vuotta sitten. Monenlaisten tehtävien, muun muassa tuotantopäällikön ja tuotantojohtajan, jälkeen hänet nimitettiin syksyllä Saarioisten Sahalahden tehtaanjohtajaksi. Kuva: Ilona Mäenpää.

määräistä korkeampi. – Työelämäpalkintoon liittyvä palkintoraha 30 000 euroa käytetään kuntokampanjaan, jossa toteutamme erilaisia teemoja ensi vuoden aikana ja näin kannustamme työntekijöitä pitämään huolta kunnostaan. Työtä jatketaan

Ikäihmisten työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatii jatkuvaa työtä. Niinpä Sahalahdessa aloitettiin parisen vuotta sitten ”varhaisen välittämisen malli” jatkona ikäohjelmalle. Esimies puuttuu sairaspoissaoloihin ja niiden syitä yritetään ehkäistä, Tuohi-

maa kertoo. Nyt jo on havaittu merkittävä vaikutus sairaspoissaoloihin. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tiivistä Mutta mikään ei synny hetkessä. Tulokset alkavat näkyä vähitellen. Mallia levitetään

Ruoka-Saarioisen mallia levitetään nyt muualle elintarviketeollisuuteen. Elintarvikealan työehtosopimuksessa on päätetty lähteä toteuttamaan koko alalla ikäohjelmia. Erona on vain se, että elintarvikealan sopimuksissa ohjelma koskee yli 50-vuotiaita. Saarioisten rohkaiseva esimerkki on siis nostanut koko alan mukaan työurien pidentämistalkoisiin. n 15


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää. Pohjana TU:n kansainvälisten asioiden päällikön Matti Koskisen seminaarimuistio n Kuva: Jan Sommer

Poliitikot pois työehtosopimuspöydistä

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko hämmästeli seminaarissa, miksei suomalainen työnantaja suostu solmimaan työehtosopimusta ylempien toimihenkilöiden kanssa, vaikka sen näkemykset ovat periaatteessa tes-toimintaa tukevia.

Etenkin tanskalaiset ovat huolissaan ay-liikkeen jäsenmäärien laskusta. Jos järjestäytyneitä on liian vähän suhteessa järjestäytymättömiin, poliittiset päättäjät voivat päättää, että he määrittelevät ­työehdot.

ei välttämättä toimi aloilla, joissa järjestäytymisaste on heikko. Tanskan teollisuusyritysten liiton Hans Skov Christensen piti uhkana sitä, että ay-liikkeen jäsenmäärät putoavat ja siten legimiteetti sopimuspohjaiselle mallille heikkenee. Tällöin on vaihtoehtona se, että poliittiset päättäjät määrittelevät työehdot. Ruotsin TCO:n Sture Nordhin mukaan pohjoismaisella mallilla pärjätään edelleenkin, varsinkin kun World Economic -lehden listauksissa kolme Pohjoismaata löytyy kilpailukyvyn kymmenen kärjessä. Yritys- ja liittotasolla myös palkansaajat ymmärtävät tuottavuuden, kilpailukyvyn ja joustavuuden merkityksen ja ovat vastuullisia. Työnantajien on vastattava haasteeseen siitä, halutaanko yhtenäiset työehdot säilyttää vai etsitäänkö vain lyhytaikaisia yrityksen voittoja maksimoivia ratkaisuja.

P

ohjoismaiden ammattiliittojen yhteisjärjestön PAY:n seminaarissa Kööpenhaminassa marraskuussa mietittiin Pohjoismaisen työmarkkinamallin toimivuutta ja uusia haasteita globalisaation edetessä. – Mielipiteet molemmin puolin pöytää, siis työntekijä- ja työnantajapuolen edustajien välillä, olivat työehtosopimustoimintaa tukevia. Siksi onkin vaikea ymmärtää, miksi suomalainen työnantaja ei solmi työehtosopimuksia ylempien toimihenkilöiden kanssa, vaan joudutaan jatkuvasti työtaistelutilanteisiin, ihmetteli Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Keskustelussa kilpailukyvystä nousi

16

esille Pohjoismaissa oleva ns. ”johtavien alojen malli” eli se, että keskeiset vientialat määrittelevät sopimuskorotuksen perusteet. Pohjoismaissa ei enää ole keskitettyä palkkaratkaisurakennetta. Norjan FAFOn Kristine Neergaardin mielestä pohjoismainen malli on hyvä valtion makrotalouden kannalta. Kahden tason neuvottelut (kansalliset ja yritystason) vahvistavat yritystason sosiaalidialogin kehittymistä vastuulliseen ja yhteistyökykyiseen suuntaan. Ruotsi ja Tanska ovat tässä eturintamassa ja Suomi tulee hitaimpana mukaan. Haasteena on muun muassa yritystasolle menevien neuvottelujen hitaus nopeasti muuttuvassa maailmassa. Malli


Nordhin mielestä työehtosopimuksissa ei tarvita minimipalkkoja, vaan yritystasolla palkat määräytyvät työn vaativuuden mukaan. Työehtosopimusmallin haasteet

Lundin yliopiston tutkija Anders Kjellbergin mukaan järjestäytymisaste putoaa jatkuvasti. Se vaikeuttaa yritystason yhteistoimintaa. Heikkenevä ay-liike ei pysty sopimaan kaikkien yritysten kanssa esimerkiksi vuokratyön ja alihankinnan käytön työehdoista. Tanskan LO:n Leo Lybaek Hansenin mielestä yleissitovuus ei kiinnosta. Hänen mielestään työtaisteluoikeus on pidettävä työmarkkinaosapuolten kesken neuvoteltavissa, koska poliitikot haluavat rajoittaa solidaarisuustyötaisteluita. LO:n koko luottamusmieskoulutus rahoitetaan työnantajien maksamalla rahoituksella erillisen rahaston kautta (1,7 miljoonaa euroa vuodessa). Siihen ei siis käytetä jäsenmaksuja. Tanskaan on syntynyt pieniä keskusjärjestöjen ulkopuolisia liittoja, joilla on omat työttömyyskassat. Tämä on johtanut myös näiden ja perinteisten liittojen kilpailutilanteeseen. Porvarihallitus on lisäksi heikentänyt ammattiliittojäsenmaksujen verovähennysoikeutta. Norjan työnantajajärjestö NHO:n mukaan malli, jossa on yksi selkeä kumppani yritystasolla eli liittoa edustava luottamusmies, tuo luottamusta. Rolf Nygård piti jäykkänä eurooppalaista mallia, jossa ammattiliiton lisäksi toimii yritysneuvosto, jonka miehittämisestä useat ammattiliitot kilpailevat keskenään. Lakisääteiset minimipalkat tai yleissitovat sopimukset

Suomen metsäteollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Jari Forss sanoi uskovansa vahvasti ammattiliittojen ja työnantajaliittojen väliseen yhteistyöhön. YTN:n Ismo Kokko ihmettelikin, miksi Metsäteollisuus ei suostu solmimaan työehtosopimusta ylempien toimihenkilöiden kanssa. Seminaaria seuraavana päivänä YTN nimittäin antoi uuden lakkovaroituksen, koska työnantaja on jatkuvasti kieltäytynyt sopimasta työehtosopimusta YTN:n kanssa. n UUSI

Insinööri

Pienillä työpaikoilla on vaikea huolehtia työkyvystä

P

ienillä työpaikoilla sairauspoissaolot ja työkyvyn vähäinenkin menetys ovat vaikea ongelma, sillä päivittäisistä työvelvoitteista on vaikea irrottautua. Työvoimasta 60 prosenttia työskentelee alle kymmenen hengen työpaikoilla. Kuntoutussäätiön kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen mukaan tämä asettaa erityisvaatimuksia sekä osaamisen ylläpitämiselle että varhaiskuntoutukselle ja muulle työkykyä ylläpitävälle toiminnalle. Sairauspoissaoloja on pientyöpaikoilla vähemmän kuin isommilla työpaikoilla. Pienillä työpaikoilla ollaan usein sairaanakin töissä, koska ei haluta rasittaa lähimpiä työkavereita. Puuttuva työpanos vaatii työyhteisön joustavaa suhtautumista tilanteeseen. Työkyvyttömyysseläkkeelle pieniltä työpaikoilta jäädään nuorempana kuin suuremmilta. Tilastokeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään pienissä yrityksissä keskimäärin 50-vuotiaana ja isoissa noin 52-vuotiaana. Tämä johtuu siitä, että pienemmissä yrityksissä on vähemmän vaihtoehtoisia työkokonaisuuksia, joihin työkyvyn heikennyttyä voisi sijoittua. Kun työkykyongelmiin ja kuntoutustarpeeseen ei reagoida riittävän aikaisin, edessä on hakeutuminen eläkkeelle ennenaikaisesti.

Työkyky on monen asian summa

Kuntoutussäätiö on aloittanut Pientyöpaikoilla uudistuminen -hankkeen, jossa pyritään etsimään ratkaisuja pienten yritysten työterveysongelmiin. Hankkeessa on kehitetty varhaiskuntoutusmalli työkyvyn tukemiseksi erityisesti pientyöpaikoilla. Kyse ei ole pelkästä terveydestä vaan työn vaatimusten ja ihmisten voimavarojen yhteensovittamisesta. Nuo voimavarat

taas muodostuvat Työterveyslaitoksen professorin Juhani Ilmarisen mukaan terveydestä, toimintakyvystä, koulutuksesta ja osaamisesta sekä arvoista ja asenteista. Kuntoutussäätiön mukaan kuntoutuksessa ja työkyvyn edistämisessä on kysymys toimista, jotka kohdistuvat sekä työn tekemiseen että työntekijään. Työterveyshuollon on otettava työn kuormituksen rinnalla huomioon työntekijän voimavarat. Työkyvyn tukemisessa pitää painotuksen olla jäljellä olevassa työkyvyssä ja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyssä. Muutos edellyttää pientyöpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyön tiivistämistä ja työnjaosta sopimista sekä etenkin työterveyshuollon laajaalaisempaa työotetta. Pienyrityksissä vain vähän työterveyshuoltoa

Hankkeen tavoitteena on kehittää välineitä työkyky- ja osaamisongelmiin rakentamalla yhteistyökäytäntöjä pientyöpaikkojen ja työterveyshuoltojen kesken sekä kehittämällä pientyöpaikkojen erityistarpeet huomioon ottavia varhaiskuntoutuksia. Oman ongelmansa tähän tuo se, että alle kymmenen hengen työpaikoissa työterveyshuolto kattaa vain 63 prosenttia työntekijöistä. Näin kertoo Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutkimus. Kaikkien työssä olevien palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on lisääntynyt vuodesta 1997, jolloin osuus oli 86 prosenttia. Viime vuonna prosenttiosuus oli 93. Kuntoutussäätiö muistuttaa kuitenkin, että työkyvyn hallinta ja sairauspoissaolojen seuranta ovat osa lakisääteistä työterveyshuoltotoimintaa, joka koskee kaikkia työpaikkoja. n Teksti: Mika Peltonen/UP

17


yhteiskunnasta Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

Wärtsilän Vaasan yksikössä työskentelee alun toista sataa ulkomaalaissyntyistä. Vasemmalla rekrytointipäällikkö Mika Palosaari. Oikealla yksi ulkomaalaisista, projekti-insinööri Harrison Erhie.

Ulkomaalaiset värväytyvät innolla Wärtsilään Ulkomaalaiset hankkiutuvat ­töihin Wärtsilä Finland Oy:hyn entistä innokkaammin. Kansainvälisesti toimiva yhtiö on heistä myös kiinnostunut, kunhan vain osaaminen on kohdallaan.

18

U

lkomaalaisten osuus Wärtsilästä töitä hakevien joukossa on viime vuosina kasvanut. Wärtsilässä nämä hakijat ovat haluttua työvoimaa myös insinööreiksi. Kansainvälisesti toimiva yritys tarvitsee kansainvälistä työvoimaa. Wärtsilän Vaasan yksikön rekrytointipäällikön Mika Palosaaren mukaan työtä hakevien ihmisten kansallisuuksien kirjo on viime aikoina lisääntynyt entisestään. – Kansainvälisyys töiden hakemisessa on lisääntynyt. Jos hakijoiden määrästä on prosentuaalisesti koko ajan enemmän ulkomaalaisia, niin ulkomaalaisia myös

työllistyy suhteessa enemmän, Palosaari sanoo. Hän ei näe ulkomaisten työntekijöiden osaamisessa mitään suomalaisista poikkeavaa. Ulkomaisten työntekijöiden kasvava kiinnostus Wärtsilää kohtaan on Palosaaren mukaan helposti selitettävissä. – Käytännön sanelema juttu, joka juontuu maailman kansainvälistymisestä ja globalisaatiosta. Wärtsilän rekrytoimat insinöörit työskentelevät pitkälti yhtiön Suomen yksiköissä. Ulkomaisille työmaille palkataan ulkomaalaistaustaisia lähinnä asentajiksi tai rakennusmiehiksi. Työnjohdosta vas-


taava porukka tulee sitten usein Suomesta. Ulkomaiset aktiivisia

Vaasan yksikön 2 800 työntekijästä alun toista sataa on ulkomaalaissyntyisiä. Palosaarella on käytännön kokemusta ammattikorkeakoulujen kautta tapahtuvasta rekrytoinnista. Mies on pannut merkille ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostuksen yhtiötä kohtaan. – Kansainväliset opiskelijat ovat usein kovin aktiivisia. Halukkuutta meille värväytymiseen on olemassa todella paljon. Ulkomaalaisia värvätään Wärtsilään kansallisuuksien koko kirjolta. Palosaaren mukaan mikään kansallisuus ei ole erityisessä suosiossa. – Kiinnostus lähtee substanssiosaamisesta mieluummin kuin kansallisuudesta. Työvoimaa värvätessä Wärtsilä käyttää useita eri kanavia. Avoimista paikoista ilmoitetaan niin oppilaitoksiin kuin työvoimaviranomaisille. Porukkaa haetaan myös omien nettisivujen kautta. – Joillakin ammattiliitoilla on työpaikkaportaaleja, joita tarvittaessa käytetään hyväksi. Myös lehti-ilmoittelu on edelleen voimakkaasti mukana kuvioissa. Työvoimapulan ratkaisu

Wärtsilällä oli Kokkolassa toimivan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa värväysprojekti, jolla haettiin työvoimaa Nigeriassa sijaitsevalle voimalaitostyömaalle. – Muutamalle opiskelijalle saatiin työmaalta harjoittelupaikka. Kaksi heistä oli nigerialaistaustaista. Myös muiden oppilaitosten kanssa on ollut vastaavanlaisia hankkeita. – On käynyt jopa niin, että opettaja on lähtenyt kohdemaahan opettelemaan, mitä projektityö on, Palosaari kertoo. Kun työssä käyvien määrä laskee ja eri aloille koulusta tulevien määrässäkään ei ole näkyvissä huimaa nousua, ratkaisu voi tulevaisuuden mahdolliseen työvoimapulaan piillä ulkomaalaisten palkkaamisessa. n UUSI

Insinööri

Harrison Erhie viihtyy Suomessa ja Wärtsilässä Nigeriasta kotoisin oleva Harrison Erhie on on yksi Wärtsilä Finland Oy:ssä työskentelevistä ulkomaalaisista. Hän aloitti Wärtsilän Vaasan yksikössä työskentelyn nelisen vuotta sitten.

Nigerialaissyntyinen Harrison Erhie pitää työstään Wärtsilässä. Työ on täynnä mahdollisuuksia ja haasteita.

V

aasan laitamilla sijaitsevan, teknologiayritysten kansoittaman Powergatenimisen rakennuksen ala-aulassa kävelee rennosti pukeutunut ja yhtä rennosti hymyilevä mies, joka kertoo nimekseen Harrison Erhie. Kotimaaksi paljastuu Nigeria ja iäksi 40. Työnantajana toimii Wärtsilä Finland Oy:n Vaasan yksikkö. Titteli taas on projekti-insinööri. Työmaata riittää ulkomaille pystytettävien voimalaitosten suunnittelusta vastaavana. Wärtsilässä rekrytointipäällikkönä toimiva Mika Palosaari kertoo, että yhtiöön on värväytynyt viime aikoina yhä enemmän ulkomailta tulleita työntekijöitä. Myös Erhie on huomannut vastaavan ilmiön. – Kiinalaisia, afrikkalaisia ja paljon muita ulkomaalaisia, Erhie kertoo samassa voimalaitosyksikössä työskentelevistä, hiljan taloon tulleista työkumppaneista. Wärtsilään Erhie hankkiutui siellä työskennelleen tutun vinkistä. Ennen Wärtsilää hän työskenteli muutaman vuoden vaasalaisessa insinööritoimisto Citec Oy:ssä. Koulutukseltaan Erhie on rakennusja ympäristöinsinöör, Hän opiskeli Vaasan ammattikorkeakoulussa.

Haasteellinen työ

Erhie kertoo suorastaan nauttivansa Wärtsilässä työskentelemisestä. Työ on täynnä mahdollisuuksia ja haasteita. Suomalaista työelämää mies pitää kovassa kurssissa. Töitä tehdään paljon ja työasiat otetaan vakavasti. – Kun tehdään töitä, niin tehdään töitä ja kun juhlitaan, niin juhlitaan, Erhie kertoo käsityksensä suomalaisluonteesta. Suomea maana Erhie arvostaa sen tähden, että täällä on rauhallista ja puhdasta. Ihmiset ovat ottaneet vierasmaalaisen hyvin vastaan. – Työkaverit ovat auttavaisia. Kun jollain on ongelma, se on kaikkien ongelma. Suomen kansalaisuuden hankkineen Erhien perheeseen kuuluu myös lähihoitajana työskentelevä vaimo sekä kaksi lasta, 8-vuotias tytär ja 4-vuotias poika. Myös tulevaisuus tulee kietoutumaan vahvasti työn ja Wärtsilän ympärillä. Erhie näkee työssään kaikki mahdollisuudet ylenemiseen. Mukavaa vaihtelua tuovat tasaisin väliajoin tapahtuvat työmatkat ulkomaille. – Olen käynyt Angolassa, Irakissa ja Keniassa. Vuodessa on noin 60 matkapäivää. n 19


yhteiskunnasta Teksti ja kuvat: Ari Hautaniemi

Mistä on pienet tytöt tehty? ­Etanoista, sammakoista? Ei, jos asiaa katsotaan suomalaisen ammattirakenteen kautta. ­Meillä iso osa naisista valitsee julkisen sektorin ja hoiva-alan, miehet hakeutuvat teknisempiin ”miesten hommiin”.

T

eknillisillä aloilla työskentelevät naisammattilaiset kannustavat sekä miehiä ja poikia että naisia ja tyttöjä avartamaan näköalaansa uravalintaa miettiessään. – Tekniikan ala on erittäin monipuolinen ja työmahdollisuuksia on laajasti, vakuuttavat projektipäällikkö Pirjo Putila ja tutkijakoulukoordinaattori Piia Simpanen Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta. Perinteisesti on kuviteltu, että pojat ovat jo perimältään taitavampia luonnontieteissä kuin tytöt. Erilaisia älykkyys- ja taitomittauksia analysoineet amerikkalaiset Janet Mertz ja Janet Hyde julkaisivat viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan matematiikkakykyjen erot johtuvat kulttuurisista eroista, eivät biologiasta. Vahvimmin yhteydessä tyttöjen hyviin matematiikkasuorituksiin on heidän kotimaansa tasa-arvoisuus. Kun tyttöjä kannustetaan opiskelemaan matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita, heidän menestyksensäkin on näissä aineissa parempi. Putila rohkaiseekin naisia luottamaan omiin kykyihinsä, hakemaan itseä kiinnostavia, haastavia tehtäviä ja pyytämään kunnon palkkaa. – Palkkatason määrittämisessä neuvovat ammattiliitot.

Uusia näköaloja työelämään

Putila uskoo, että teknisen alan naisilla on vahva tulevaisuus. – Monissa yrityksissä tiedostetaan, että naisten mukanaolo johtotehtävissä parantaa tuloksia. Naiset hakijoina ote20

Naiset tuovat tekniikkaan uutta näkemystä Uskomukset sukupuolten välisistä osaamiseroista ohjaavat perinteisiin alavalintoihin jo pienestä pitäen.

taan aikaisempaa paremmin huomioon. – Nykyisin nuoret isätkin haluavat olla aiempaa enemmän perheen parissa, joten uskon, että työpaikoilla mahdollisuus joustaa elämäntilanteen mukaan lisääntyy. Sukupuolittuneiden uravalintojen purkamisessa ei ole kyse ainoastaan yksilön valinnanvapauden laajentamisesta. Kyse on myös tuotekehittelystä ja asiakaslähtöisyydestä.

– Tekniikkaa käyttävät sekä naiset että miehet, monia sovelluksia nimenomaan naiset. Kun heitä ei ole insinööreinä, tekniikan käytettävyys ei aina ole paras mahdollinen. Tutkimusten mukaan monimuotoisuus parantaa luovuutta. Sitähän tekniikan yrityksissä tarvitaan, jotta tulos olisi paras mahdollinen. Putila rakentaa työkseen siltoja naisosaajien ja tekniikan välille. Aalto-yliopisto alkaa koordinoida suurten yritysten ja EU-


komission käynnistämää ECWT (European Centre for Women and Technology) -toimintaa Suomessa. – Tavoitteenani on luoda Suomeen aktiivinen toimijaverkosto. Mukaan ovat tervetulleita asiasta kiinnostuneet yksityishenkilöt, tekniikan alan oppilaitokset, järjestöt ja yritykset. Onko nuorissa muutosvoimaa?

Vaikka tutkimukset ovat toisin todistaneet, oletukset miesten ja naisten osaamiseroista elävät silti vahvoina. Lahden ammattikorkeakoulun tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun (TASSU) -hanke selvitti Päijät-Hämeen yläkoululaisten asenteita ja käsityksiä miehistä ja naisista erilaisissa tehtävissä ja ammateissa. Vastausten perusteella 12–17-vuotiaiden asenteet ovat varsin perinteisiä. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan yhtäältä insinöörimiestä ja toisaalta insinöörinaista. Mies kuvailtiin useimmiten tavalliseksi suomalaiseksi, joka on vahva, rohkea, teknisesti lahjakas, ammattitaitoinen ja kunnianhimoinen. Naisinsinöörien kohdalla painotus muuttui. Erityisesti tytöt kuvailivat insinöörinaisia karskeina poikatyttöinä, jotka eivät pelkää liata käsiään. Tekniikan monipuolisuus kiehtoo

Syksyllä Aalto-yliopistosta elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Simpanen valitsi alan tutkinnon ja työmahdollisuuksien monipuolisuuden takia. Hän ei valitessaan miettinyt, onko kyseessä perinteisesti ajateltu miesten vai naisten ala, vaan ennen kaikkea kiinnostava ala. – Oma isänikin oli diplomi-insinööri, mikä vaikutti myös. Todellisuus on vastannut hyvin ennakkokäsityksiäni, sillä valmistuneet insinöörit ovat työllistyneet hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Itse toimin tutkijakoulun koordinaattorina Aalto-yliopistossa. Opiskeluaikana Simpanen tuli tietoiseksi siitä, että naiset ovat teknisellä alalla vähemmistönä. –Työelämässä olen huomannut yleisellä tasolla palkkaeron miesten ja naisten välillä. Jotta harhaanjohtavilta oletuksilta vältyttäisiin, varhainen rohkaisu on sekä Simpasen että Putilan mielestä tärkeää. Jo pienestä pitäen pitää tarjota sekä tytöille että pojille samankaltaiset mahdollisuudet ja kannustaa esimerkiksi tyttöjä matematiikan, kemian ja fysiikan opiskeluun. Lisäksi pitää osoittaa, kuinka monipuolinen luonnontieteiden ala on, sillä monelle on suuri kynnys edes tutustua alan opiskelupaikkoihin. – Alalla opiskelevat sekä alalta valmistuneet naiset voivat toimia hyvinä roolimalleina nuoremmille, Simpanen sanoo. – On paljon miehiä, jotka sopisivat erinomaisesti hoiva-aloille, jos vain saisivat siihen rohkaisua, Putila muistuttaa. n UUSI

Insinööri

Naisvetoista insinööritiedettä

S

ini Parikka opiskelee yhdellä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun naisvoittoisimmista aloista. – Maisema-arkkitehtuuria pidetään pehmeämpien arvojen alana. Miespuolisia opiskelijatovereitani katsotaan usein pitkään. Toisaalta myös arkkitehtuurin laitokselle hakee Parikan mukaan tätä nykyä enemmän naisia kuin miehiä. – Muutos alan entisiin ”poikateknillisiin” opintoihin on huomattava. Opetushenkilökunta laitoksella on yhä miespainotteinen, maisema-arkkitehtuurin puolella sukupuolijakauma on tasaisempi. Parikalla on myös miljöösuunnittelun ammattikorkeakoulututkinto Lahden ammattikorkeakoulusta. Miljöösuunnittelu on sekin erikoisuus: naisvaltainen insinöörilinja. – Tutkinnot täydentävät hyvin toisiaan. Ihmisten asenteisiin ympäristöään kohtaan voi vaikuttaa suunnittelemalla siitä laadukasta. Toisaalta minua kiinnosti mahdollisuus omaehtoiseen työhön, omaa toiminimeään pyörittävä Parikka kertoo. Hän onkin varsin epätyypillinen nainen: korkeasti koulutettu teknisen alan naisyrittäjä. – Olen aina ollut käsillä tekevä ja nautin siitä, että työn jäljen näkee. Huomaan ottavani helposti myös johtavia vastuutehtäviä, joka jonkun mielestä saattaa olla maskuliininen piirre. Jos koen vääryyttä sukupuoleni vuoksi, en pelkää tarttua asiaan. Ehkä siksi en myöskään pelkää sellaisia tilanteita. Parikka muistuttaa asennemaailman alkavan rakentua jo varhain. – Siihen vaikuttavat koko elinympäristö ja läheiset toimintamallit. Koulujärjestelmä on tärkeässä asemassa ohjaamassa nuorten koulutus- ja uravalintoja. – En kiellä, etteivätkö X- ja Y-kromosomit vaikuttaisi osaltaan ihmisen piirteisiin, mutta jako kahteen on väki(AH) näistä. Siitä yhteiskunnassa pitäisi päästä irti. 

21


yhteiskunnasta Teksti: Anitta Valtonen n Piirros: Markku Haapaniemi

Aikaa

– meille pelästyneille pesukarhuille Kasvatustieteen professori Juha Hakalan kirja Pakattu aika sai alkunsa siitä, kun hän luki lehdestä pikku-uutisen, jonka mukaan työ tappaa vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Oli tapahtunut muutakin.

J

uha Hakalan puolituttu – tervey­ den perikuva – oli vaipunut ikiu­ neen työhönsä kuuluvien budjet­ tisarakkeiden äärelle. Hän ei ollut kuu­ kausiin osannut irrottautua työstään, ei edes lomalla. Hakala on huolissaan itsestään ja työ­ kavereistaan. Työkavereitaan katsoessaan Hakala näkee pelästyneiden pesukarhu­ jen lauman – väsynyttä ja varuillaan ole­ vaan joukkoa. Miksi he voivatkin niin huonosti? Vikasuuntaan täysillä

Juha Hakalan kirjan sanoma on, että me olemme kulkemassa vikasuuntaan. Ihmis­ ten keskittymiskyky katoaa, kun iso osa päivästä tärvääntyy kiireeseen ja keskey­ tyksiin. On laskettu, että yhden sähkö­ postin aiheuttamasta keskeytyksestä kes­ tää toipua neljä minuuttia. Tietokoneen kanssa suhmurointiin voi siis mennä useita tunteja päivässä. Nykytyöhön kuuluu kokouksia, pala­ vereja ja jatkuvia dead lineja. Keskeneräi­ siä projekteja riittää. Harvoin saa nähdä töittensä valmistuvan. Hakala väittää, että laitteiden ja ohjel­ mistojen – jotka usein lanseerataan kes­ keneräisinä – lyhenevät elinkaaret ovat työuupumuksen keskeisiä ruokkijoita. Koko ajan riittää uutta perehdyttävää. Eikä siinä vielä kaikki. Pitää olla yhtey­ dessä sinne ja tänne – ja muistaa olla myönteinen. 22

Työssä loistamisen ohella pitäisi olla jotakin intelligent­ tiä sanottavaa myös työhön liit­ tyvissä riennoissa. Pitäisi olla selvillä esi­ merkiksi maailmankirjallisuuden klassi­ koista. Avuksi ovat tulleet muun muassa Kirjavalioiden tiivistelmät. Victor Hugon Kurjat on tiivistetty 74 sivuun. Siitä ovat löysät pois. Kiireinen voi lähettää kirjavalion jopa tekstiviestinä. F.E. Sillanpään romaani Nuorena nukkunut kuuluu pakattuna näin: Silja oli hieman saamaton ja orpo. Hän joutui työhön ja aikanaan rakastui. Yllättäen Siljaan tuli tuperkkeli ja sitten kesällä hän kuoli. Vapaa-aika erilleen

Hakala kannattaa off-ajattelua, työn tiuk­ kaa erottamista vapaa-ajasta. Hän kan­ nattaa myös laadusta tinkimistä joissakin asioissa. Tietokoneiden ja kiireen myötä laatu on joka tapauksessa heikentynyt, vaikka toisin piti käydä. Tahdin hidas­ tamista Hakala suosittelee kaikessa teke­ misessä. Hän ihmettelee monia asioita, muun muassa sitä, että yksin tekemistä katso­ taan karsaasti. Yhteisöllisyydestä on tul­ lut työyhteisöissä päälle liimattu mantra. ”Yhteisesti hyväksytystä” on tul­ lut menestyvien työyhteisöjen tavara­ merkki. Todellisuus on Hakalan koke­ muksen mukaan se, että työ on tehnyt meistä pahansuopia, kateellisia ja itsek­

käitä lurjuksia. Todellinen yhteisöllisyys, kuten vanhan ajan naapuriapu, on siitä kaukana. Esimerkkejä nykymenon hulluudesta Hakalalla riittää. Hänen kielensä on sel­ keää. Hän ei oikeastaan kirjoita lukijalle, vaan puhelee kuulijalle. Hyvä taito. Nappi pitää vireessä

Siitäkin Hakala kirjoittaa, että korkeasti koulutetut, johtavassa asemassa työsken­ televät ovat erityisen alttiita lääkehakui­


Milloin uppouduitkaan viimeksi johonkin työhön niin, että se tuotti nautintoa?

seen itsensä piristämiseen. Miehet suosivat piristeitä, jotka nostavat työtehoa, naiset turvautuvat masennuslääkkeisiin. Tutkijat ovat panneet merkille, että tableteilla on korvattu alkoholin käyttöä. Lääkkeiden väärinkäyttöä on helpompi pitää salassa ja lääkkeitä voi huomaamattomasti tilasta netistä. Ritalinista on tullut liituraitoihin pukeutuneiden toimistokokaiini, joka nostaa vireystilaa. Se on ihmenappi, joka parantaa myös tarkkaavaisuutta. Se sisältää metyylifenidaattia, joka edistää dopaUUSI

Insinööri

miinin vapautumista aivoissa. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka osallistuu muun muassa tunteiden säätelyyn. Käytännössä Ritalin aiheuttaa samantapaisia mielihyvän tunteita kuin kokaiini tai alkoholi. Väsyneille on tarjolla stimulantti, jossa on modafiniiliä. Älypillerinä tunnettua pirasetamiinia voivat ottaa ne, jotka kaipaavat vauhtia aivonystyröidensä toimintaan. Pirasetamiini auttaa, kun työn keskeytykset ja pirstaleisuus kuormittavat aivojamme.

tymistä, lepoa ja rentoutumista. Milloin uppouduitkaan viimeksi johonkin työhön niin, että se tuotti nautintoa? – Entä milloin sait sisäisen palkkion siitä, mitä teit, Hakala kysyy. Kirjallisuudessa Hakalaan vetoavat Rex Stoutin dekkarit. Syy on niissä piilevä hitaus. Kirjojen sankari Nero Wolfe poistuu hyvin harvoin kotoaan. Hän tekee työtä aivoillaan. Hän ajattelee, silmät melkein kiinni. Työelämää kannattaisi Hakalan mielestä kääntää hitauden suuntaan. Tilaan, jossa ei koko ajan tuijoteta kelloon ja jossa ei hoputeta. Tilaan, jossa asiat saavat kypsyä, kunnes on niiden aika. Kansantaloutemme kaipaa luovuutta, joka edellyttää aikaa ja otollista ilmapiiriä. Hakala löytää valonpilkahduksen oudolta suunnalta. Hänen silmäänsä osui uutinen Britannian pitkäaikaisvankien koruompeluharrastuksesta. Jutun mukaan karskit, sänkiset ja tatuoidut vangit ovat joutuneet koruompelun lumoihin. Ristipistotyöt eivät ole heille häpeällinen akkojen juttu, vaan työtä, joka rauhoittaa ja karkottaa levottomat ajatukset, kuten paon suunnittelun. n

Koruompelua vankilassa

Juha T. Hakala:

Nykytyöhön kuuluva puuhakas säntäily estää ajattelun, sillä ajattelu vaatii pysäh-

hidasteluun.

Pakattu aika. Kiireen imusta hallittuun Gummerus. 2010.

23


maailmalta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Innovaatioilla selätetään Euroopan kriisi Kun kriisi koettelee Eurooppaa, on ay-liikkeen näytettävä voimansa ja vaadittava enemmän ja parempaa globalisaatiota. innovaatioista on ruvettava keskustelemaan työpaikoilla ja ne on tuotava myös työntekijöiden ja työnantajien välisiin neuvotteluihin. Tämä on suuri haaste ylemmille toimihenkilöille.

E

urocadresin seminaari ”Innovatiivinen Eurooppa kriisin ratkaisijana” ideoi keinoja, joilla Eurooppa pysyy hengissä, luo uusia kestäviä työpaikkoja ja selättää globalisaation pahimmat uhkakuvat. – Eurocadres ei ole koskaan ollut tärkeämmässä asemassa kuin nyt, hehkutti Eurocadresin puheenjohtaja Carlo Paretti seminaarissa Brysselissä. Paretti toivoi, että eurooppalaisia koulutettuja ryhmiä edustavat liitot tukisivat toisiaan ja oppisivat toisiltaan. Vain niin voidaan kriisi selättää ja sosiaalinen Eurooppa pitää hengissä. Kokouksen osanottajat olivat vahvasti sitä mieltä, että ylempien toimihenkilöiden pitää olla mukana muutok-

24

sessa, jopa sen eturintamassa. Koulutettujen ryhmien pitää olla innovaatioita edistävä voima työpaikoilla. Mitä innovaatioita ay-liike voi edistää? Eurocadres on tutkinut asiaa yhdessä eurooppalaisen konsulttifirman ANCEn kanssa. Tutkimuksen tuloksia esitteli projektipäällikkö Slavica Uzelac. Pohjoismaissa, Unkarissa ja Saksassa pidettyjen seminaarien pohjalta tulleita aiheita käsiteltiin seminaarin eri työryhmissä. Selvä viesti oli se, että eurooppalaiselle vastuulliselle asiantuntijuudelle ja johtajuudelle on luotava oma malli. Avaimet innovatiivisuuteen

Innovaatiot eivät ole vain teknologiaa, ne

ovat myös tuotteita, palveluja ja markkinointia sekä uusia tapoja organisoida työtä. Tapojen muuttaminen työpaikalla voi olla innovatiivista. Samalla kun parannetaan työn laatua, säästetään rahaa, luodaan uusia työpaikkoja ja parempi tulevaisuus jäsenille sekä turvataan heidän asemansa. Jäseniä voi tukea myös tarjoamalla heille koulutusta, uraneuvontaa ja verkottumista. Työyhteisöissä voidaan innovoida luomalla parempia työnteon tapoja, mahdollistamalla erilaisia työaikoja ja tekemällä työympäristöstä luova. Mutta on muistettava, että kaikesta on neuvoteltava työnantajan kanssa. Erityisesti kuumaksi perunaksi viime aikoina ovat nousseet tekijänoikeuskysymykset.


Eurocadresin puheenjohtaja Parietti toivoo eurooppalaisten liittojen tukevan toisiaan.

Ovatko tuotetta tai toimintaa koskevat keksinnöt keksijän vai yrityksen omaisuutta, siitä neuvotellaan monessa yrityksessä. Innovatiivisuus on osa sosiaalista dialogia, jota käydään joka päivä työpaikalla. Erityisen ratkaisevassa asemassa ovat ylempiä toimihenkilöitä edustavat luottamushenkilöt. n

Slavica Uzelac esitteli laajan innovaatiotutkimuksen tuloksia.

Eurocadres edustaa viittä miljoonaa ylempää toimihenkilöä Euroopassa. Sen tavoitteena on korkeasti koulutettujen järjestäytymisen ja yhteistyön edistäminen Euroopan tasolla sekä vaikuttaminen sille läheisiin EU-asioihin muun muassa työelämän ja koulutuksen aloilla. Keskeisiä projekteja ovat olleet työvoiman liikkuvuutta edistävä MobilNetprojekti, naisjohtajaverkosto Femanet sekä työaika- ja tutkintokysymykset. Eurocadres toimii itsenäisenä ETUC:n yhteydessä.

Parlamentti puuttuu naisten köyhyyteen

V

arsinkin julkisilla aloilla olevat naiset ovat vaarassa vajota köyhyyteen meneillään olevien laajojen rakennemuutosten seurauksena. Edelleen jatkuva talouskriisi on monissa maissa johtanut merkittäviin budjettileikkauksiin, ja niiden seurauksena etenkin naisten tulojen pienentymiseen. Euroopan parlamentin naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä valiokunta keskusteli marraskuun lopussa naisten köyhyyttä EU:ssa esittelevästä raportista. Köyhyydelle on kolme UUSI

Insinööri

keskeistä taustatekijää: alueellinen sijainti, ikä ja sukupuoli. Raportissa nostetaan esiin erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten nuoret ja vanhat naiset, siirtolaiset ja yksinhuoltajaäidit. Raportissa esitetään toimia muun muassa työelämän ja sosiaaliturvan kehittämiseksi sekä työn ja perhe-elämän nykyistä paremmaksi yhteensovittamiseksi. Keskustelussa todettiin, että talouskriisiin liittyvissä elvytystoimissa pitäisi erikseen ottaa huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat naiset.

Naiset työskentelevät usein alhaista osaamista vaativissa tehtävissä. EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan (Eurooppa 2020) liittyvissä tutkimuksissa on todettu, että kymmenessä vuodessa EU:n alueella katoaa 15 % nykyisistä alhaista osaamista vaativista tehtävistä. Jos naisten asemalla ei samanaikaisesti tehdä mitään, ongelma vain pahenee tulevaisuudessa. n Risto Kousa, Finunions

25


osaaminen Teksti: Maaria Laukkanen n Kuvat: www.sdeurope.org

Koetalot kilpailivat energiatehokkuudesta Madridissa kisattiin kesähelteillä energiatehokkaimmasta, ekologisimmasta ja tuotteistettavimmasta plusenergiarakennuksesta. Erilaisia uusinta teknologiaa edustavia konseptitaloja oli yhteensä 17 kappaletta.

S

olar Decathlon on USA:ssa aloitettu yliopistojen välinen vuosittainen taisto. Nyt kilpailu tuotiin Espanjaan, Madridiin. Joukkueita oli USA:n lisäksi Kiinasta, Englannista, Espanjasta, Ranskasta, Saksasta ja Suomesta. Talot olivat pinta-alaltaan samankokoisia vertailukelpoisuuden vuoksi. Ilmainen tapahtuma oli yleisölle avoin. Kymmenet vapaaehtoiset energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta kiinnostuneet auttoivat toimijoita vieden vierailijoita tutustumiskierroksille.

26

Itse kilpailujoukkueiden tehtävänä oli jakaa kohteistaan tarkempaa tietoa. Viikon kestävässä tapahtumassa oli kolmen opiskelijan asuttava koetaloissaan viettäen mahdollisimman normaalia elämää kokkaillen, suihkussa käyden sekä vaatteita pesten. Rakennusten pisteytykseen vaikuttivat arkkitehtuuri, sisäilmasto, energiankulutus, kokonaispäästöt, innovaatiot, esillepano ja tuotteistamiskyky. Mittausantureita oli sijoitettu ympäri kutakin taloa, joten reaaliaikaista tietoa

esimerkiksi energiankulutuksesta ja sisälämpötiloista voitiin seurata ja vertailla muiden kilpailevien rakennusten kesken. Rakennuksiin sai käydä tutustumassa sisältä erillisinä tutustumisaikoina. Kotimainen talo kiinnosti

Saavuin kilpailupaikalle kilpailun ollessa kolmatta päivää käynnissä. Tällöin matkan erityinen mielenkiinnon kohde, Aalto-yliopiston Luukku-talo oli kilpailussa toisena. Arkkitehtuurista oli tullut upea jaettu ykkössija. Luukun suunnitteluun ja valmistamiseen oli käytetty kaksi vuotta ja se edusti todellista suomalaista huippuosaamista. Sponsoreita Luukulla oli useita kymmeniä. Luukku-projektin isä on energiatehokkaasta arkkitehtuurista kuuluisaksi tullut arkkitehti Kimmo Lylykangas. Yhteensä yli 100 opiskelijaa kaikilta Aalto-yliopiston osa-alueilta osallistui sen suunnitteluun ja rakentamiseen. Kilpailurakennukset olivat hyvin erilaisia, mikä teki kilpailusta mielenkiintoi-


sen. Luukku oli rakenne- ja energiaratkaisuiltaan kaikista tutuin, koska se edusti suomalaista rakentamista. Muista kilpataloista Luukku erosi siten, että sen haluttiin toimivan plusenergiatalona Espanjassa, mutta vähintään nollaenergiatalona Suomessa, jossa olisi kilpailutalojen pohjoisin loppusijoitus Mäntyharjun lomamessuilla. Muut rakennukset olivat suureksi osaksi keskittyneet kuumien olojen energiatehokkuuteen. Luukun katolla sähköä tuottavat aurinkopaneelit tuottivat Espanjassa energiaa reilusti yli tarpeen. Myös Suomessa kennot tuottavat kesäisin paljon sähköä pitkien kesäpäivien ansiosta, jolloin energiaa saadaan jopa enemmän kuin Espanjassa. Jokainen joukkue oli samalla linjalla päivän selvän kanssa. Kesällä auringon suoraa säteilyä ei saa päästää sisätiloihin jäähdytystarpeen minimoimiseksi. Yleisesti ottaen kaikki, paitsi pohjoispuolen ikkunat, oli suojattu auringolta. Kiitosta saivat rakennukset joiden arkkitehtuuriin oli integroitu aurinkopaneelit. Aurinkokennoja oli käytetty useassa koetalossa julkisivumateriaalina, katemateriaalina tai jopa ikkunaluukkuina. Erikoisin vastaan tullut julkisivumateriaali oli Ranskan joukkueen ruohomatto, jota joskus näkee käytettävän katemateriaalina. Kasvillisuus viilentää rakennusta selkeästi ja maaperä ei johda lämpöä juuri lainkaan. Eräs toinen sisälämpötilaa tasapainottava saksalaisten suosima innovaatio oli PCM-levytys (PCM = phace changing material) rakennuksen sisällä, joka muutti olomuotoaan kiinteästä nesteeksi luovuttaen tai sitoen lämpöenergiaa olojen muuttuessa. Ainetta oli käytetty myös Luukun kipsilevyissä. Aurinkoenergiaa on Madridissa niin paljon saatavilla, että kaikilla joukkueilla oli aurinko sekä lämpimän käyttöveden tuottajana että sähköenergian lähteenä. Jotkut joukkueet saivat kääntää keskipäivällä kennojaan jo poispäin auringosta, kun sähkövarastot eivät enää riittäneet vastaanottamaan energiaa. Ranskalaisjoukkueella antoi innovatiivista energiantuotantovaikutelmaa yhdistetty aurinkokenno- ja aurinkovesilämmiUUSI

Insinööri

tysjärjestelmä. Paraboloidi peili fokusoi siihen tulevat säteet. Tällöin ei tarvitse käyttää suurta pinta-alaa kallista kennoa saadakseen haluttu määrä energiaa. Yhtään tuuligeneraattoria ei näkynyt, sen sijaan lämpöpumpputekniikkaa oli hyvin paljon aurinkoenergian tueksi käyttöveden ja rakennuksen lämmityksessä sekä myös jäähdytyksessä. Voitokas Luukku

Luukun seinien eristävyys ja tiiveys oli viety kaikista pisimmälle koko kilpailussa. Tiiveys varmistaa sen, että ei tule lämpövuotoja eikä kostea sisäilma pääse rakenteisiin. Luukku on tehty 75 prosentin uusiutuvasta materiaalista ja on puurakenteinen. Rakenteiden sitoma hiilidioksidi ja minimoitu energiankulutus pitää rakennuksen hiilijalanjäljen negatiivisena vuosikymmenet. Ulkoseinärakenteen espanjalaisissa ihmetystä herättäneet eristevahvuudet toimivat kahteen suuntaan: sekä

kylmä että kuuma pysyvät kaukana sisäpuolelta. Tietokoneella tehtyjen energiasimulaatioiden avulla oli huomattu jo suunnitteluvaiheessa, että ikkunoilla oli suurin energiankulutukseen vaikuttava merkitys. Niihin oltiinkin panostettu paljon. Seiniin autojen tapaan integroitujen ikkunoiden U-arvo oli huikean hyvä, vain 0,37 W/(K•m²) kun määräysten mukainen ikkuna on 1 W/(K•m²). Luukussa kaikki oli suunniteltu mahdollisimman tarkoituksen mukaiseksi, ja sen aurinkokennot olivat kilpailun pienikokoisimmat. Valaistus saatiin ulkoa ja apuna toimii energiapihit led-valaisimiet. Ilmaa ei tarvitse vaihtaa turhaan, automaatio haiste-

lee kokoajan sisäilman laatua ja kierrättää sitä, jos hiilidioksidi ja kosteustaso sen sallivat. Hanasta tulee saman tien oikean lämpöistä vettä. Interiööri on puuta ja väliseinät tuulettuvat. Näin puu imee ja luovuttaa itseensä nopeasti kosteutta tasoittaen sisäilman kosteutta ja laatua, mikä on yksi kilpailu kriteereistä. Rakennuksen energiakulutuksesta ja sisäilmastollisista olosuhteista antaa reaaliaikaista tietoa rakennuksen käyttäjäystävällisen käyttöjärjestelmän näyttö asteikolla good – ok – bad – very bad. Voittajan sisätilat ovat muunneltavia

Lopulta Luukku tuli Solar Decathlonissa viidenneksi ja kokenut Virginian joukkue voitti koko kilvan. Voittajan konseptiin kuuluivat muun muassa sisätilojen muunneltavuus, iPhone-käyttöliittymä rakennuksen kaikkiin toimintoihin, sääaseman mukaan liikkuvat varjostukset ja seinien eristykset, kuljetettavuus kokonaisena rakennuksena sekä auringon mukaan

liikkuvat aurinkokennot ja koneellistamaton ilmanvaihto-optio. Suomen joukkueen mielestä Luukun ei voitu odottaakaan voittavan, sillä jos se olisi suunniteltu vain Espanjaan, niin rakennus olisi optimoitu eri tavalla. Joidenkin koetalojen sisälämpötila nousi kilpailun aikana sääntöjen yläpuolelle, koska koneellinen ilmanvaihto ja jäähdytys oli jätetty kokonaan pois ekologisista syistä. Koneellistamaton ilmanvaihto oli kuitenkin tuomareiden suosiossa, ja sellaista ei Luukussa ollut. Suomen oloissa kun niihin ei oikein voi luottaa. n Lisätietoa: www.sdfinland.com www.sdeurope.org

27


osaaminen

Projekti-insinöörit Tiina Virtanen ja Virpi Valkeapää ovat mukana Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien yhteisessä ilmastomuutoshankkeessa. Kaupungeille on työstetty ilmastoraportit ja -ohjelmat. Nyt on tarkoitus saada pk-yritykset mukaan talkoisiin erityisesti energia- ja materiaalitehokkuudessa sekä jätteiden lajittelussa.

Erkka Laine opiskelee bioteknologiaa. Hän haluaa vähentää fossiilisten ja lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Suurimmat mahdollisuudet tähän löytyvät Laineen mielestä autoteollisuudesta.

Insinööri on monessa mukana ilmas Jenni Mäkinen viihtyy koordinaattorina Evasähköautoprojektissa. Hän uskoo sähköautotuotannon laajetessaan sekä lisäävän insinöörityöpaikkoja että vähentävän ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.

Energia- ja materiaalitehokkuus, jätteiden lajittelu, testaukset ja mittaukset, sähköautot, rakentaminen, puhdas vesi, bioteknologia, aurinkoenergia – se kaikki vaatii tekniikan osaajaa. Ohessa välähdyksiä muutamien ilmastonvartijoiden työhön, jota olemme tässä lehdessä vuoden aikana esitelleet.

Hiilijalanjäljen pienentämisessä ratkaisevaa on lihan kulutuksen vähentäminen. Elektroniikkaa Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskeleva Juho Lepistö ei syö tuotettua lihaa. Lihan tuotanto on hänen mielestään niin tehotonta, että sen täytyy insinöörin näkökulmasta olla järjetöntä. Asiaan liittyy myös laajempi näkökulma – maailman köyhyysongelma ja ruoan jättämä hiilijalanjälki.

28


Katso lisää: www.insinoorilehti.fi > insinööri ilmastonvartijana

Maaria Laukkanen teki insinöörityönsä rakennusten energiatehokkuuden parantamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nyt hän toimii energiatehokkuuden erikoisopettajana Metropoliassa.

astonvartijana

Verkkoon kytkettyjen aurinkosähköjärjestelmien käyttö on meillä vielä lapsenkengissä. Kiire tuleekin tukea myös tätä uusiutuvan energian muotoa, kun hiilidioksidin päästörajat tulevat vastaan jo vuonna 2015, sanoo insinööri Esa Tapanainen Naps Systemsistä.

UUSI

Insinööri

Hiilijälkiin ja ekoreppuihin liittyviä testauksia ja mittauksia tehdään koko ajan enemmän. Ympäristöpalvelut ja tuotekehitys vaativat hyvin koulutettuja tekijöitä, tietää insinööri Janne Nuutinen Symosta. Symo on ympäristöteknologian palveluyritys ja keskittynyt tarjoamaan ilman ja melun mittaukseen liittyviä palveluja. Myös erilaiset mallinnus- ja simulointipalvelut kuuluvat yrityksen toimenkuvaan.

Syvenevä vesipula, tiukentuva ympäristölainsäädäntö ja asiakkaiden tarpeet vaativat uusien vesisovellusten kehittämistä. Susann Härkönen testaa polymeerejä Kemiran Espoon tutkimuskeskuksessa. Hän on mukana kehittämässä uudentyyppisiä biopohjaisia, biohajoavia ja kierrätykseen perustuvia tuotteita ja konsepteja.

29


osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Tuulikki Holopainen

– Jotain pitää elääkseen tehdä, eikä tämä ole lainkaan huonompi homma, perustelee insinööri Ilkka Sysilä työtään panimomestarina.

Oluen monimuotoisuus kiehtoo insinööriä

I

lkka Sysilä opiskeli teleinsinööriksi 1970–80-lukujen vaihteessa. Ala oli silloin trendikäs ja Sysilä päätyi työskentelemään TeleNokialle puhelinkeskustekniikan pariin. Kahdeksan vuotta hän seurasi tietoliikennetekniikan huimaa kehitystä, kunnes siirtyi Puolustusvoimiin. Siellä hän työskenteli kuusi vuotta viesti- ja ammuntajärjestelmien kanssa. Jo niihin aikoihin Sysilä oli kotioluen panija. Hän kirjoitti oppikirjan pienpanimoalasta ja pian siirtyi opettajaksi Mustialan maatalousoppilaitokseen, nykyiseen Hämeen ammattikorkeakouluun. Suomalaiset pienpanimoalan ihmiset ovat lähes kaikki hänen opetuslapsiaan. Miten ja miksi hän siirtyi panimoalalle, on sotasalaisuus – kuten armeijassa

30

työskennelleelle pasifistille sopii. – Siirryin epäeettisestä ammatista vielä epäeettisempään. Kehitin järjestelmiä, joiden tarkoitus oli ampua vihollisia upoksiin. Sitten ryhdyin tuottamaan nautintoaineita, joiden juomisen seurauksena syntyy kaikenlaista rähinää: perheet hajoavat, miehet tappelevat ynnä muuta. Hetken harkinnan jälkeen Sysilä päätyy siihen, että suurpanimojen tuotteet aiheuttavat näitä haittapuolia. Pienpanimoiden tuotteet tarjoavat sen sijaan onnen hetkiä ja mukavia tuokioita. Yksinkertaisilla aineksilla valmista

Sysilä sanoo, että oluen teko on silkkaa tekniikkaa – biotekniikkaa.


– Parhaan oluen raaka-aineet ovat mallas, vesi ja humala, humala on pikemminkin mauste. Mitään muuta ei siis tarvita! Sysilän mukaan hiiva ei ole raaka-aine, vaan elävä mikro-organismi, yksisoluinen sieni, jota käytetään hyväksi oluen valmistuksessa ja jota ilman ei olutta kerta kaikkiaan olisi. – Ei insinöörin taustoista ole tässä työssä mitään haittaa, päinvastoin. Hän kehuu insinöörin ammatin kollegallisuutta. Insinöörit muodostavat oluentekijälle verkostoja, joista aina löytää kollegan, jolta voi kysyä neuvoa.

– Ravintolapanimo on niin pieni, että sitä voi hyvällä syyllä kutsua liivintaskupanimoksi tai teknisemmin laboratoriokoon panimoksi. Sysilän mukaan samankokoisia panimoita käytetään tutkimuslaitoksissa panimotekniseen ja – tieteelliseen tutkimukseen ja suurten panimoiden resepti- ja tuotekehitykseen. Massatuotannossa olevien oluiden reseptit kehitetään lilliputtikoon laboratoriopanimoissa yrityksen ja erehdyksen tietä vaihe vaiheelta, kunnes oluen halutut ominaisuudet on saavutettu. Intohimoisesti työhönsä suhtautuva panimomestari kiittelee, että olut on löytänyt sijansa gourmet-pöydissä. Lukuisat maailmanluokan kokit rakentavat menunsa oluen ympärille. Erilaiset oluet sopivat aperitiivista jälkiruokaan: tummissa ja vaaleissa, makeissa ja kuivissa on joka ruokalajille omansa. Menu on rakennettava joko viinien

tai oluen ympärille. – Älköön niitä sekoittako, Sysilä korostaa. Juomat hivelevät aisteja

Oluita maistellaan siinä missä viinejäkin. Siinä missä ammattimaistajat voivat maistella jopa 30 eri viiniä samassa sessiossa, oluttastingissa eli aistinvaraisessa arvioinnissa kerralla on puolenkymmentä olutta, vahvuuteen katsomatta. Viinin maistajat sylkevät viinin pois, mutta olut pitää nielaista. Tosin ruokalusikallinen riittää. Sysilän mukaan maistaminen on haistamista. – Kehotan käyttämään klyyvaria! Sukujuhlissa on snobismia pyöritellä lasia ja kertoa maalaisserkulle, mitä kaikkia juoman maussa aistii ja mistä eri aromit ovat peräisin. Maistelulle on omat hetkensä. n

Keskellä kaupunkia pannaan olutta

Nykyisin Sysilä työskentelee Helsingin keskustassa panimoravintola Bruuverissa, jossa on oma pienpanimo.

Ilkka Sysilän oluessa kypsytetty lihapaisti joulupöytään

L

ihapaisti, esimerkiksi hirvenliha, kypsennetään rautapadassa. Muukin liha käy, mutta panimomestari Ilkka Sysilä ei suosi tässä sikaa. Liha otetaan lämpiämään vähintään tuntia ennen valmistusta. Liha ruskistetaan voissa rautapadassa riittävän reippaassa lämmössä, minkä jälkeen lisätään nestettä. Keitinliemeksi lisätään (Koffin) portteria tai muuta vahvaa, tummaa olutta. Mukaan laitetaan reilusti valkosipulia, pippuria, timjamia, basilikaa ja muita mieluisia yrttejä sekä suolaa.

UUSI

Insinööri

Paistia haudutetaan pitkään uunissa tosi miedolla lämmöllä, vaikkapa 80 tai 100 ja ihan yön yli. Välillä tarkistetaan, ettei liemi haihdu pois ja sitä lisätään tarvittaessa. Kun liha on kypsää, liemi käytetään kastikkeen pohjaksi. Kastike suurustetaan maissitärkkelyksellä tai vehnäjauholla ja maustetaan oman maun mukaan. Paisti tarjotaan muiden joulupöydän herkkujen kanssa. Suomalaiseen joulupöytään Sysilä suosittelee ruojajuomaksi sahtia.

31


totta & tutkittua Teksti: Anu Järvensivu, erikoistutkija, Työelämän tutkimuskeskus n Kuva: Harri Tahvanainen / Gorilla

Työelämä muuttuu pelin logiikalla Työelämän muutoksia ja muuttumisen logiikkaa selvittäneessä Tapaus työelämä -kirjassa lähestytään aihetta pelivertauksen avulla.

T

utkimuskirjassa koostettiin vanhan ja uuden työelämän pelisäännöt, määriteltiin kolme työelämän sukupolvea, hahmoteltiin muutostrendit sekä löydettiin muutosta aikaansaavia ja suuntaavia tekijöitä. Vastaavaa työelämän ja sen muutoksen kokonaiskuvaus­ta ei aiemmin ole tehty. Työelämän muutos on tutkimuksen mukaan jatkuva vähittäinen prosessi. Siirtymää 1980-luvulta nykypäivään voi kuvata ”vakityön” korvautumisena ”omalla työllä”. Vakityön ajalle oli luonteenomaista monille samankaltainen, ulkoapäin valmiina tarjottu työn teon malli. Vakityössä oleva teki suunnilleen samoja tehtäviä koko ikänsä ja hänelle muodostui vahva ammatti-identiteetti. Työntekijän ja työnantajan välillä vallitsi kohtalonyhteys. Työura palkkioineen odotti valmiina kulkijaa kuin näytelmärooli näyttelijäänsä. Työtä valvoi esimies ja tavoite oli selkeä. Työ rytmittyi säännöllisesti ja suurimman osan kohdalla samalla tavoin karikatyyrinä kahdeksasta neljään -viikkotyö.

Arvioitavana koko persoona

Vakityön tilalle syntymässä oleva ”oma työ” puolestaan on henkilökohtaisesti määräytyvää. Esimerkiksi arvioinnin kohteena ei enää ole työntekijän osaaminen, vaan koko persoona. Oma työ rytmittyy totutusta poikkeavin tavoin – henkilökohtaisesti. Työn 32

ajallinen ja sisällöllinen rajattomuus sekä tavoitteenasettelujen moninaisuus ovat nykypäivän ongelmia, mutta työntekijät myös löytävät uusia rajaamisen tapoja. Moni myy jo nyt oman osaamisensa ydintä useammalle työnantajalle, jolloin ei tarvitse osallistua kaikkiin työpaikan tehtäviin. Työtä osataan rytmittää periodeiksi, jolloin sitä tehdään ”kaksneljäseitsemän”, sekä periodien välisiksi tauoiksi. Tauoilla on mahdollista toteuttaa muita elämän osa-alueita. Työtä tarjotaan entistä harvemmin valmiina pakettina. Sen sijaan työ luodaan ja otetaan omaksi. Kyky rakentaa verkostoja ja löytää itselle ja omalle arvomaailmalle sopivia yhteisöjä on muodostumassa keskeiseksi. Työkaverinsa voi yhä useammin valita, kuten myös sen, minkä asian edistämiseksi työvoimansa käyttää. Henkilökohtaiset valinnat ja toimijaroolin ottaminen eivät ole vain mahdollisuuksia, vaan niistä on kasvamassa välttämättömyyksiä. Uutta rytmiä ja rajaa työhön

Työpaikkojen käytäntöjä ei välttämättä ole huomattu päivittää muutosten tahdissa. Uusia käytäntöjä kaivataan esimerkiksi työn rytmittämiseen ja rajaamiseen. Työ uuvuttaa monia, koska työaika ei erotu enää jyrkkärajaisesti ja kaikille samalla rytmillä muusta ajasta. Ajan hallinta ja työn rajaaminen jäävät yleensä työntekijän vastuulle. Ellei rajauksissa onnistuta, jaksaminen

ja työn teon mielekkyys ovat vaarassa. Esimerkiksi uudenlaiset, mobiilin eli liikkuvan työn ja työn vuoksi matkustamisen muodot aiheuttavat haasteita. Huomiota on kohdistettava myös työn sisältöihin. Moni asiantuntijatyötä tekevä käyttää suuren osan työajastaan tukitehtävien hoitoon tai merkityksettömältä tuntuvaan raportointiin, teknis-


Jokainen valitsee pelistrategioita nykyisessä työelämässä. Valinnat yhdessä muokkaavat työelämää.

teen esimiesten toimesta, vaan tyypillistyvä piirre on työntekijöiden oma ja erilaisissa ryhmissä tapahtuva jatkuva työn organisointi. Tätä kautta työntekijöille aukeaa vaikuttamismahdollisuuksia, mutta samalla lisääntyvät kokemukset epäoikeudenmukaisesta työkuormien jakautumisesta. Työmäärä riippuu neuvottelukyvyn ja -vallan sekä toisaalta vastuuntunteen määrästä, mikä on huono asia niin työilmapiirin kuin työssä jaksamisenkin näkökulmasta. Pienetkin arkiset valinnat muovaavat työelämää

ten ongelmien selvittelyyn, budjetointiin ja muuhun oman työn ytimen näkökulmasta vieraalta vaikuttavaan. Tilanne on tullut eteen, koska työpaikoilta on vähennetty henkilöstöä tukifunktioista, mutta kyse on myös kilpailuun, kontrollointiin ja dokumentointiin liittyvien tehtävien lisääntymisestä työpaikoilla. UUSI

Insinööri

Tuottavuuteen saatetaan pyrkiä tuottamattomin käytännöin, jotka on hyvä tunnistaa. Oman työn organisointi tarpeen

Uusia käytäntöjä kaivataan työn organisointiinkin. Tehtävien suunnittelu ja jakaminen eivät enää tapahdu etukä-

Kaiken kaikkiaan työelämä muuttuu varsin yksinkertaisen logiikan kautta. Jokainen tekee päivittäin valintoja, valitsee pelistrategioita. Pienet arkiset valinnat ja isommat työuraan ja työpaikan valintaan liittyvät ratkaisut muokkaavat yhdessä työnantajien toimintakäytäntöjen kanssa työelämää. Jokainen siirto muuttaa peliasetelmaa ja vaikuttaa seuraaviin siirtoihin. Siirrot poikkeavat toisistaan siinä, miten paljon niihin sisältyy työelämän muutosvoimaa. Pelistrategiat ovatkin jaoteltavissa passiivisiin, eli vanhaa säilyttäviin sekä aktiivisiin ja uutta luoviin. Työelämässä on sekä ihmisiä, jotka soveltavat passiivisia strategioita ja etsivät vakityötä, että niitä, jotka ovat lähteneet luovasti mukaan oman työn kehittelyyn. Tämä asettaa haasteita sekä uusien toimintatapojen kehittelylle että keskinäisen ymmärryksen synnylle. Toisaalta kun työelämän muutoksen ymmärtää työelämän kenttäpelaajien strategioista muovautuvaksi, eteen avautuu laajasti mahdollisuuksia. Vaikka yksittäisten toimijoiden mahdollisuudet hallita pienistä puroista muotoutuvaa muutosvirtaa ovat rajalliset, jokaisella on toiminnan tilansa. n Lähde: Anu Järvensivu: Tapaus työelämä – Ja voiko sitä muuttaa? Tampere University Press 2010.

33


oikeus Teksti: Tiina Savikko, työsuhdeneuvoja

Työsuhteen päättäminen koeaikana Koeaikapurku yhtenä työsopimuksen päättämiskeinona.

T

oistaiseksi voimassa oleva työsuhde voidaan pääsääntöisesti päättää irtisanomalla, jolloin sopimuksen osapuolilta edellytetään irtisanomisajan noudattamista. Kun työnantaja haluaa irtisanoa osapuolten välisen työsopimuksen, edellytetään irtisanomisajan noudattamisen lisäksi työsopimuslain mukaisia irtisanomisperusteita. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa syytä työsuhteen irtisanomiselle, vaan työsuhde voidaan aina irtisanoa päättymään irtisanomisajan jälkeen. Poikkeuksellisesti työsopimus voidaan päättää myös purkamalla, jolloin työsuhde päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Purkaminen on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen keino työsopimuksen päättämiseen: sitä voidaan lähtökohtaisesti käyttää vain silloin, kun kyseessä on toisen sopijapuolen erityisen vakava rikkomus. Purkavan osapuolen tulisi siis kyetä yksilöimään erityisen painava syy sille, miksei työsuhdetta voida jatkaa edes irtisanomisajan pituista aikaa. Näistä työsuhteen päättämistavoista poiketen työsuhteen päättäminen koeaikaehtoon nojaten eli koeaikapurku ei puolestaan edellytä työsuhteen jatkamista irtisanomisajan pituista aikaa eikä myöskään työsopimuslain mukaisia työsuhteen päättämisperusteita. Oikeus purkaa työsopimus koeajan kestäessä koskee sopimussuhteen molempia osapuolia.

Koeaikapurun edellytykset

Työsopimukseen otettavan koeaikaehdon tarkoituksena on työsopimuslain esitöiden mukaan varata sopijapuolille aikaa harkita, vastaako tehty sopimus osapuolten etukäteisodotuksia. Näin ollen työ34

suhteen päättäminen vetoamalla koeaikaehtoon ei tarkoita, että kummankaan osapuolten taholta olisi tapahtunut minkäänlaista rikkomusta. Jos esimerkiksi työnantaja katsoo, ettei työntekijä olekaan sopiva henkilö työtehtävään, voidaan työsuhde päättää koeaikana. Huomionarvoista kuitenkin on, että koeaikapurun tulisi johtua nimenomaan työstä tai sen tekemiseen liittyvästä syystä. On myös hyvä muistaa, että tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät sinällään ole koeaikapurkuun oikeuttava peruste. Myös työntekijä saa koeaikaehdon tarkoitusta vastaavalla perusteella päättää työsopimuksen välittömästi. Näin ollen siis työntekijä voi päättää työsuh-

Koeajan pituus on sovittavissa sopijapuolten kesken. Koeaika ei kuitenkaan saa olla neljää kuukautta pidempi. teen koeajan kestäessä ilman irtisanomisaikaa, mikäli hän esimerkiksi kokee, etteivät työantajan tarjoamat työtehtävät vastaa hänen työlle asettamiaan odotuksia. Luonnollisesti myös työntekijän suorittaman koeaikapurun tulee siis liittyä työhön tai sen tekemiseen. Vaikka koeaikaan perustuva työsopimuksen päättäminen on määritelty työsopimuslaissa varsin laveasti, on perustetta kuitenkin rajoitettu siten, ettei työ-

pimusta saa purkaa koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Tällainen peruste voi olla vaikkapa työntekijän ikä, sukupuoli tai mielipiteet. Myös työntekijän raskautta on pidettävä epäasiallisena syynä työsopimuksen purkamiseen koeaikana. Koeaikaehto osana työsopimusta

Koeaikaehto voidaan sisällyttää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsopimukseen. Jotta osapuolille ei jäisi epäselvyyttä asiasta, tulisi koeaikaehdon käyttäminen mainita laadittavassa työsopimuksessa. Ehdon tarkoitus huomioon ottaen on pidetty perusteltuna, että koeaika sijoittuu nimenomaan työsuhteen alkuun: tällöinhän osapuolet suorittavat arvionsa siitä, haluavatko he jatkaa työsuhdetta. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei koeaikaehtoa voitaisi käyttää silloin, kun työntekijä palaa lyhyen ajan kuluessa entisen työnsä kaltaiseen työhön saman työnantajan palvelukseen eikä koeajan käytölle voida osoittaa erityistä syytä. Tällaisessa tilanteessahan osapuolilla on yleensä jo ollut mahdollisuus tutkailla työn tekemiseen liittyviä seikkoja eikä tällaista mahdollisuutta ehkä ole tarvetta varata uudelleen. Koeaikaehdon tarkoitus huomioon ottaen on selvää, että osapuolilla on tullut olla mahdollisuus tutustua purkamisen perusteena oleviin seikkoihin. Työsuhdetta ei siis voi purkaa koeajan perusteella ennen työsuhteen aloittamista. Koeajan pituus on sovittavissa sopijapuolten kesken. Koeaika ei kuitenkaan saa olla neljää kuukautta pidempi. Mikäli työnantaja on järjestänyt työsuh-


teen alussa työntekijälle vähintään neljän kuukauden mittaisen yhtäjaksoisen työhön liittyvän koulutuksen, voidaan koeaika sopia poikkeuksellisesti kuuden kuukauden pituiseksi. Tavanomaista työhön perehdyttämistä ei kuitenkaan voida pitää sellaisena koulutuksena, joka oikeuttaisi mainittuun pitempään koeaikaan. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määrä-

aikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Mikäli työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. On syytä huomata, että koeaika on työsuhteen kestoaikaan kuuluva ajan-

jakso: koeaikana siis sovelletaan työsuhteeseen liittyviä määräyksiä kuten normaalistikin työsuhteessa. Työntekijällä on siis lähtökohtaisesti oikeus saada tavanomainen palkkansa koeaikana. Myös työsuhteen kestosta johtuvat etuudet lasketaan työsuhteen alusta lähtien, riippumatta siitä, onko työsuhteen alussa noudatettu koeaikaa vai ei. n

Määräaikaisen työsopimuksen päättäminen

J

os työsopimus on sovittu määräajaksi, työsuhde päättyy lähtökohtaisesti osapuolten tekemän sopimuksen mukaisesti: määräajan päättyessä, sovitun tehtävän tultua suoritetuksi tai jonkun muun sovitun asiantilan toteuduttua. Määräaikainen työsopimus voidaan sopia esimerkiksi vakituisen työntekijän perhevapaan ajaksi. Koska työsuhteen kesto määritellään ennakolta, ei tällainen työsuhde yleensä ole irtisanottavissa. Työsuhde siis kestää sovitun ajanjakson, eikä kummallakaan osapuolella ole yksipuolista oikeutta poiketa sovitusta. Tästä sopimuksen aiheuttamasta sidonnaisuudesta johtuen työsuhteen päättymisajankohta on hyvä määritellä mahdollisen tarkasti työsopimusta laadittaessa. Määräaikaisessa työsopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että sopimus on irtisanottavissa samalla tavalla, kuin jos kyseessä olisi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työsopimus siis päättyy viimeistään sovittuun aikaan mennessä, mutta sopimus voidaan myös irtisanoa ennen tätä ajankohtaa. Tällöin työnantajan tulee kyetä esittämään työsopimuslain mukainen peruste työsopimuksen irtisanomiselle ja molempien osapuolten tulee noudattaa sovittua irtisanomisaikaa. Poikkeuksen pääsääntöön muodosUUSI

Insinööri

tavat myös pitkäaikaiset työsopimukset. Mikäli määräaikainen työsuhde on tehty yli viiden vuoden ajaksi, työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimus, kun viisi vuotta on kulunut sopimuksen tekemisestä. Edellä mainittuja poikkeussääntöjä lukuun ottamatta määräajaksi tehtyä työsopimusta ei siis voi yksipuolisesti irtisanoa. Tästä huolimatta työsopimus voidaan kuitenkin purkaa koeajan kestäessä, jos koeaikaehto on otettu osaksi työsopimusta. Samoin työsopimuksen purkaminen toisen osapuolen vakavan rikkomuksen vuoksi voi olla mahdollista myös määräaikaisissa työsuhteissa. Koska työsopimus on vapaasti osapuolten tehtävissä, voidaan myös sen päättämisestä sopia osapuolten kesken. Määräaikainen työsuhde siis ei estä työnantajaa ja työntekijää keskenään sopimasta, että työsuhde päättyy sovittua aikaisemmin. Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa ei ole sovittu irtisanomisen mahdollisuudesta, kannattaa asiasta tarvittaessa neuvotella työnantajan kanssa: onhan toki mahdollista, että työnantajakin on halukas sopimaan asiasta molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Kannattaa kuitenkin huomata, että sopiminen työsuhteen päättämisestä vaikuttaa työntekijän saa-

maan työttömyysturvaan. Tämän vuoksi on suositeltavaa olla yhteydessä liiton työsuhdeneuvontaan ennen kyseisenlaisen sopimuksen tekemistä. n

YEL-vakuutuksen piiriin jo 30 % omistusosuudella Vuodesta 2011 alkaen osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas vakuutetaan eläkkeessä yrittäjänä, jos hän omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Aikaisemmin YEL:n mukaan on vakuutettu johtavassa asemassa työskentelevä osakeyhtiön osakas, jos hänen omistusosuutensa yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on ollut yli 50 prosenttia. YEL:n mukaan vakuutetaan myös työntekijän eläkelaissa itsensä vakuuttanut osaomistaja, joka täyttää uuden omistusrajan (yli 30 %). Siirtymäaikaa TyEL:stä YEL:iin on vuoteen 2014 saakka. Tarkempia tietoja asiasta saa omasta eläkeyhtiöstä.

35


opiskelijat www.iol.fi

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry täytti 55 vuotta! Kuvat: Kari Kuninkaanniemi

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry juhli marraskuussa 55-vuotista järjestötaivaltaan Riihimäellä. Scandic Riihimäessä järjestetty vuosijuhla kokosi yhteen niin vanhoja liiton aktiiveja ja toimihenkilöitä kuin nykypäivän tekijöitä.

Juhlaan osallistuneet vanhat IOL ry:n puheenjohtajat muodostivat juhlaväelle kuorolauluesityksen.

Vuosijuhlassa naulattiin IOL ry:n uusi juhlalippu. Kuvassa varapuheenjohtaja Tero Rinne suorittaa osuutensa lipunnaulauksesta opiskelija-asiamies Marjo Nykäsen ja lopun vuoden 2010 hallituksen odottaen vuoroaan.

V

ieraita oli myös saapunut läheisimmistä sidosryhmistä; keskusliitto Uusi Insinööriliitto UIL ry:stä ja sen jäsenjärjestöistä sekä läheisimmistä akavalaisista opiskelijajärjestöistä. Satapäinen juhlakunta sai nauttia illan aikana sopivassa suhteessa juhlavista seremonioista kuin viihteellisemmistä osioista. Tilaisuuden avasi liiton istuva puheenjohtaja Joona Haavisto, joka luotasi puheessaan nykytilannetta ja valotti jär-

36

Juhlapuheen piti kansanedustaja Jari Larikka.

jestön tulevaisuutta. Avajaispuheenvuoron jälkeen naulattiin liiton uusi lippu juhlallisin seremonioin, jonka toimitti Insinööriopiskelijaliiton vuoden 2010 hallitus opiskelija-asiamies Marjo Nykäsen johdolla äitiysvapaalla olevan toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasalan avustaessa suoritusta. Uuden Insinööriliiton tervehdyksen juhlalle toi liiton 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso. Juhlapuheen piti keskusliiton jäsen, kansanedustaja Jari Larikka,

joka korosti puheessaan vaikuttamista vastuunkantamisen muotona. Laulua saatiin kuulla illan aikana paljon. Sävelet syntyivät ohjelmanumeroiden välissä juhlakansan yhteislauluina kuin jälkiruuan jälkeen kuultuna Insinöörilaulajien kuoron siivittämänä. Illallisen päätteeksi juhlakansaa viihdytti jyväskyläläinen Cowbell, jonka musisointiin ilta päätettiin tanssiaskelin. n


IOL:n liittokokous kokoontui Riihimäellä

I

nsinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous järjestettiin Scandic Riihimäessä 13.–14.11.2010. Liittokokouksessa päätettiin sääntömääräiset asiat, kuten valinnat puheenjohtajiston ja hallituksen kokoonpanosta vuodelle 2011. Uusia tuulia liittokokoukseen toi viime vuonna uudistunut liittokokousta ohjaava työjärjestys. Uudistuneen työjärjestyksen merkittävin muutos liittokokoukselle oli hallitusvaalin vaalitavan uudistaminen. Nyt Insinööriopiskelijaliiton liittokokous pääsi ensimmäistä kertaa käyttämään siirtoäänivaalitapaa hallitusvaalissa. Siirtoäänivaalissa jokainen kokousedustaja sai tehdä oman mieltymyksen mukaisen järjestyksen hallituksen kokoonpanosta. Uudistunut työjärjestys toi myös uutena osiona liittokokouksen ohjelmaan hallitus- ja puheenjohtajistoehdokkaiden vaalipaneelin. Sen toteutti liittokokouksen valitsema vaalivaliokunta, joka määritteli paneelin kulun ja sisällön. Ehdokkaat pääsivät vastaamaan moniin kiperiin kysymyksiin samalla kun kokousedustajat kuuntelivat tarkoin kommentteja. Vuoden 2011 puheenjohtajaksi liittokokous valitsi jyväskyläläisen insinööriopiskelija Tero Rinteen. Rinne on kuluvana vuotena toiminut IOL ry:n varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Juho Niemelä Raahesta. Niemelä on toiminut tänä vuonna IOL ry:n liittohallituksessa kulttuurivastaavana. Hallitukseen valittiin Oskari Timperi Tampereelta, Ossi Lintula Mikkelistä, Olli Vanhoja Helsingistä, Mikko Tuomivirta Porista, Jari Varjus Oulusta ja Sami Lehtinen Mikkelistä. Varajäseneksi valittiin Heikki Heimonen Turusta. Uusi hallitus pitää järjestäytymiskokouksensa tammikuussa Helsingissä. ■

Hallitusvaali toteutettiin ensimmäistä kertaa IOL ry:n liittokokouksessa siirtoäänivaalilla. Kuvassa hallitusvaalissa käytettäviä äänestyslippupohjia. Kuva: Lari Pulkkinen UUSI

INSINÖÖRI

Joona Haavisto puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kiinnostaako vaikuttaminen?

N

uorten osallistuminen järjestötoimintaan on laskenut 2000-luvun aikana selvästi sekä järjestöihin kuulumisen että osallistumisaktiivisuuden suhteen. Hetkessä syntyvään ja yhtä nopeasti ohimenevään verkostomaiseen vaikuttamiseen tottuneita nykyihmisiä on vaikea saada sitoutumaan perinteisiin järjestöjen hallituksiin ja muuhun vapaaehtoistoiminnan muotoihin. Kokevatko nuoret tosiaan järjestötoiminnan vanhanaikaiseksi ja mielenkiinnottomaksi? Tuskin. Vapaaehtoistoiminnan on vain muututtava yhteiskunnan mukana, vaikka toiminnan idea pysyykin samana. Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen. Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen. Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon. Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen – esitetään asiat selkeästi ja mielenkiintoisesti. Järjestörakenteista verkostoihin – vältetään byrokraattisia järjestörakenteita. Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen – kaikki voivat osallistua ja osallistuminen on joustavaa. Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin – madalletaan osallistumisen kynnystä. Näitä ajatuksia on lisää ainakin järjestövaikuttaja Leo Straniuksen kirjoittamana. Rohkenen väittää, että vaikuttamisen vastakohta on välinpitämättömyys. Joten jos vähänkään kipinää ja halua syttyy, rohkaisen etsimään vaikuttamisen ja osallistumisen keinoja. Lähimpiä esimerkkejä on esimerkiksi omassa opiskeluympäristöstä erilaisten yhdistysten muodossa. Itselläni puheenjohtajakausi lähenee loppuaan ja voin todeta, että hyvät jatkajat järjestöömme on taas kerran valittu. Vuosi on ollut itselle hieno kokemus ja monessa on saanut olla mukana. On ollut myös suuri kunnia tehdä aktiivista työtä tämän liiton nimissä. Hieman haikeaa on tästä tehtävästä lähteä, mutta enköhän kuitenkin jollekin luottamustoiminnan ja vaikuttamisen areenalle päädy. Kun on sille pikkusormen antanut, se on vienyt täysin mukanaan. Hauskaa joulua ja loistavaa uutta vuotta kaikille!

37


opiskelijakentän kuulumisia Kuvat: Jarmo Vesa

Villin lännen oppeja vastaan Kotkassa Kotkan Insinööriopiskelijat tempaisivat järjestämällä kolmipäiväisen Villin Lännen kiertueen Kotkassa. Insinööriopiskelijoille jaettiin rautaisannos järjestö- ja työelämätietoutta.

K

iertue oli todella myönteinen kokemus yhdistyksen kannalta, sanoo Kotkan Insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Jenna Matikkala. Hän toivoo, että hyvä meininki yhdistyksessä jatkuisi. Matikkalan mukaan teemakenttäkierroksia järjestetään jatkossakin. Niissä muistutetaan opiskelijoita järjestäytymisen tärkeydestä. Olisiko viidakko seuraava teema! ■ (IM)

38


Uusi jäsenetu

Suomi vuonna 2025 Vuotuinen Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari järjestetään EDUCA-messujen yhteydessä Helsingissä Messukeskuksessa perjantaina 28.1.2011 klo 12.45–16.00

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Pääjärjestäjänä toimii OAJ:n pedagoginen järjestö Tekniikan Opettajat TOP ry. Tilaisuus on tarkoitettu opettajille, insinööreille, opiskelijoille ja tulevaisuuden tutkimuksesta kiinnostuneille.

Ohjelma

U

usi Insinööriliitto ja Viope Solutions Oy ovat sopineet jäsenedusta Viopen Ohjelmointikursseja ja kurssi- ja kirjapaketteja koskien. Jäsenet saavat Ohjelmointikurssit.com ja ViopeProgrammin.com palveluista 20 prosentin alennuksen syöttämällä alennuskoodin oston yhteydessä. Alennuskoodit ovat UIL:n jäsensivuilla: Edut ja palvelut > muut edut > ohjelmointikurssit.

Henki- ja tapaturmavakuutus jopa 50 prosentin alennuksella

R

yhmäsampo Primus -henki-ja tapaturmavakuutuksen hankkiminen on Uuden Insinööriliiton jäsenille nyt entistäkin vaivattomampaa. Edullisen ja joustavan vakuutuksen voi ostaa koko perheelle netistä www.henkivakuutuskuntoon.fi. Netistä ostamalla saa lisäksi ensimmäisen vuoden maksusta 10 prosentin alennuksen. Ryhmäsampo Primus: • On järjestösi neuvottelema henki- ja tapaturmavakuutus • Vakuuttaa sinut ja perheesi erittäin edulliseen jäsenhintaan • Antaa juuri sinulle sopivan vakuutusturvan • On nyt entistä helpompi hankkia netistä itsepalveluna • Tutustu tarkemmin www.henkivakuutuskuntoon.fi .

12:45 Tilaisuuden avaus 13:00 Insinööriliiton katsaus alan koulutus- ja työllisyysnäkymiin puheenjohtaja Pertti Porokari, UIL 13:30 Fear AMK-Factor – Insinöörikoulutus tehosekoittimessa FT Pasi Repo, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 14:00 Matematiikan opetuksen tulevaisuuden näkymät. Opetusneuvos Leo Pahkin, Opetushallitus 14:30 Kahvitauko

SinuStako ammatillinen opettaja?

15:00 Degrowth, mitä miksi milloin, Tutkimuspäällikkö, KTT Timo Järvensivu, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

AmmAtillinen

15:30 Vihreä talouskasvu 16:00 Yhteenveto

opettAjAnkoulutus

antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yleissivistäviin kouluihin sekä vapaaseen sivistystyöhön. Koulutus kestää 1 – 2 vuotta.

Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella.

Lisätietoa koulutuksesta Ilmoittautumiset perjantaihin 21.1.2011 mennessä osoitteeseen OAJ:n kurssisihteeri aini.ala-louko@oaj.fi.

TAF seminaariin liittyvät lisätiedustelut erityisasiantuntija Lauri Kurvonen OAJ:stä, lauri.kurvonen@oaj.fi

UUSI

INSINÖÖRI

Eeva Manni p. 03 245 2052 sekä Paula Larvala ja Meeri Rautio p. 03 245 2053 etunimi.sukunimi@tamk.fi

Hakuaika 10. – 28. 1. 2011

Lisätietoa taokk@tamk.fi sekä www.tamk.fi/taokk ja www.opekorkeahaku.fi

Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuntokatu 3, 33520 Tampere p. 03 245 2111, www.tamk.fi/taokk

39


mennen tullen

Kotkan Höyrypanimon aulakahvilaan kokoontui lokakuussa iso joukko insinöörejä. Kuva: Jarmo Vesa.

Insinöörien syyskiertue kaarsi halki Suomen Uusi Insinööriliitto järjesti syys-marraskuussa syyskiertueen, S joka keräsi jäsenkuntaa yhteen eri puolilla maata. Kiertueen teemana oli kansainvälisyys ja nimenä Engineers -here, there and everywhere.

yyskiertuetilaisuuksia pidettiin Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kotkassa, Porissa, Helsingissä ja Vaasassa. Tilaisuuksissa puhuttiin muun muassa järjestäytymisestä, kansainvälisestä työelämästä ja ajankohtaisista työmarkkina-aiheista. Lähes joka paikkakunnalla paikallinen, kansainvälisissä tehtävissä toimiva insinööri kertoi omista ulkomaankokemuksistaan. Lisäksi tilaisuuksissa oli puhumassa puheenjohtaja Pertti Porokari tai 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso. Tilaisuuksissa tarjottiin myös viihdettä, omanlaistaan eri paikoissa. Esimerkiksi lännessä katsottiin elokuvia, pohjoisessa tutustuttiin tietokeskukseen ja idässä nautittiin improvisaatioteatteria. Menestyksekkäitä tilaisuuksia

UIL ei ole aiemmin järjestänyt yhtä kattavaa kiertuetta. Kiertue onnistui odotusten

Tamperelaiset insinöörit kuuntelivat tarkkaavaisina illan puhujia. Kuva: Tapio Soltin.

40


Porissa katsottiin illan päätteeksi Harjunpää ja pahan pappi -elokuvaa. Kuva: Timo Ruoko.

Turussa kahvit maistuivat ajankohtaisten työmarkkina-asioiden ja viihteen lomassa. Kuva: Timo Ruoko.

Vaasan insinöörit kokeilivat myös, miltä itse näyttävät 3D-elokuvalasien kanssa televisioruudussa. Kuva: Timo Ruoko.

mukaan, paikoitellen jopa yli odotusten. – Huolimatta siitä, että ensimmäinen kiertue menee yleensä opetellessa, suurin osa tilaisuuksista täytti osallistujatavoitteensa ja muutama paikkakunta yllätti myönteisesti osallistumisaktiivisuudellaan,, sanoo kiertueesta vastannut, projektiasiamies Tommi Grönholm. – Tavoitteena oli aktivoida jäseniä ja saada paikalle myös liittoon kuulumattomia insinöörejä. Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin. Tärkein tavoite oli tuoda keskusliitto UUSI

Insinööri

yhdessä alueyhdistysten kanssa lähemmäs jäsentä. Palautekyselyyn on vastannut yli puolet syyskiertueelle ilmoittautuneista jäsenistä, jota on pidettävä hyvänä tuloksena. – Palaute on ollut pääosin myönteistä, ja kriittisestä palautteesta otetaan opiksi seuraavaa kertaa varten. Erityisen tärkeää on saada selville teemoja, jotka kiinnostavat jäsenistöä, Grönholm kertoo. Ensi vuonna keskitymme kolmeen palautteista esille nousseeseen teemaan, jotka ovat:

−− palkkaus −− oikeudet työelämässä (niin salassapito- ja kilpailukieltosopimukset kuin oikeus korvaukseen ylityöstä ja vapaaajalla matkustamisesta) −− liiton saavutukset ja jäsenyyden hyödyt. n Katso lisää kuvia Insinööriverkkolehden Kentän kuulumisia -palstalta. www.insinoori-lehti.fi

41


järjestöyhteydet

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 Pohjois-Suomi talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 lakimiehet: työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ assistentti Paula Tapani työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Jemina Fabritius, Maria Harju, assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki Järjestötoiminta työsuhdeneuvojat johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Liisa Reunanen ja Tiina Savikko asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 sijainen Saara Eriksson, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 Yksityisen sektorin asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tomi Seppä, 0201 801 844 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Marja Cavonius, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Opiskelija-asiat info@iol.fi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry opiskelija-asiamies Olympiakatu 16 Juha Manu, 0201 801 830 65100 Vaasa projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli kenttäasiamiehet faksi (015) 361 832 Annika Kujansuu, 040 518 0058 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Satu-Maarit Velling, 0201 801 871 PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


Nimityksiä Uudessa Insinööriliitossa Medianomi, merkonomi Maria Cavonius toimii tiedottajana Päivi-Maria Isokääntän perhevapaan sijaisena. Hän työskentelee sähköisen viestinnän sekä muiden sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävien parissa. Cavonius tuli vantaalaisesta Tikkurilan seurakunnasta, jossa hän oli tiedottajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt mainos- ja viestintätoimistossa sekä järjestöviestinnän tehtävissä.

Insinööri Marjo Nykänen aloitti joulukuussa Uudenmaan alueen alueasiamiehenä. Hänen pääasiallisia tehtäviään ovat jäsenpalvelu, työmarkkinatoiminta, jäsenkehityksen varmistaminen sekä sidosryhmätoiminta. Nykänen on UIL-yhteisössä jo ennestään tuttu, sillä hän työskenteli asiamiehenä opiskelijatoiminnassa neljä vuotta. Aikaisempaa työkokemusta hänellä on pesula- ja paperikonetekstiiliteollisuudesta.

Informaatiotekniikan insinööri Juha Manu on aloittanut määräaikaisena opiskelija-asiamiehenä Uudessa Insinööriliitossa. Hänen vastuullaan on opiskelijatoiminnan koordinointi. Aikaisemmin hän toimi ohjelmistoasiantuntijana Neusoft Mobile Solutions Oy:n palveluksessa, Oulun toimipisteellä.

Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle

www.a-lomat.fi

Perheen kanssa talvilomalle A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat talven ja kevään lomaviikot 8–21. Hakuaika päättyy 13.1.2011. Perhelomiin saa lomatukea :: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi UUSI

Insinööri

43


Engineers

Liity netissä ity www.uil.fi/li

– here, there and everywhere

Uusi Insinööriliitto on tukenasi ja turvanasi työelämässä Yhä useampi insinööri matkustaa kansainvälistyvän yritystoiminnan vuoksi työtehtävissä ulkomaille, hoitaa pitkiäkin projekteja muilla mantereilla tai kouluttaa konsernin työntekijöitä vieraissa oloissa. Suomalaisen insinöörin korkea ammattitaito on kysyttyä vaativissa tehtävissä ympäri maailmaa.

Uusi Insinööriliitto valvoo etujasi myös kansainvälisissä tehtävissä Työsuhdeneuvonta auttaa komennussopimusten kanssa Palkkanosturilla voit tarkistaa palkkatasosi palatessasi kotimaahan Insinööripörssi ja työttömyysturva helpottavat kotimaahan paluun kitkatilanteita

Missä tahansa teetkin työtäsi – Varkaudessa, Wisconsinissa, Järvenpäässä tai Guangdongissa, Uusi Insinööriliitto kulkee rinnallasi työelämän kiireisillä valtateillä ja yllätyksellisillä poluilla.

Tulevaisuuden turvaa

www.uil.fi

insinoori-9-2010  

9/2010 9/20109/20109/2010 ilmastonvartijana • InnovaatioillaselätetäänEuroopankriisi • Edustajakokouksessapäätettyä • Toinenkertaedustajanak...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you