Page 1

6/2010

Susann Härkönen, Kemira:

Työ vesilaboratoriossa palkitsee päivittäin


sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

• Pysähdy muistamaan Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Eläkekysymykset herättävät vaalikeskusteluja

20

Tampere tarjosi oivan ympäristön teollisuushistorian ensimmäiselle maailmankonfrenssille.

Puheenjohtajan palsta ................................ 9

• Insinööriliitto valvoo etujasi myös kesällä Edunvalvontaa ......................................... 10

• Luottamushenkilöt ovat valmiita paikallisiin neuvotteluihin

• Yhteistoimintalaki tunnetaan huonosti • Toivetyöntekijä on valmis kehittymään Edunvalvontaa – Pysyvyyttä työelämässä .... 16

• Työelämässä pysyvyys on yllättävän vahvoilla • TVK:n konkurssi oli shokki toimihenkilöliikkeelle

• Teollisuuden historian tuntijat koolla Osaaminen .............................................. 22

• Anu Ojala insinöörimajuriksi • Suomesta vesiteknologian huippumaa Yhteiskunnasta ........................................ 26

• Is there a Finn on board? Totta ja tutkittua ..................................... 30

• Tiedon heikko saatavuus keskeyttää työn Oikeutta.................................................. 32

• Viimeaikaista oikeuskäytäntöä Uusia työntekijöitä ................................... 34 Opiskelija-asiaa ....................................... 36 Tapahtumia ............................................. 40

22

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen

2

Insinöörit voivat nousta nykyisin puolustusvoimien korkeimpiin sotilastehtäviin. Insinöörimajuri Anu Ojala sanoo, että se on mahdollista myös naisille – ainakin teoriassa.

Järjestöasiaa ........................................... 42


16.9. numero 6/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819

24

Suomesta on tulossa vesiteknologian kärkimaa. Kemiran yhdessä VTT:n kanssa perustama tutkimuskeskus houkuttelee mukaan kansainvälisiä osaajia.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2010 14.10., 18.11., 16.12. Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta

28 UUSI

INSINÖÖRI

Näinä päivinä selviää, voittaako Metropolia ammattikorkeakoulun sähköauto kultaa vai häviääkö hopean kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa. Vaihtoehtona on myös jaettu toinen sija.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


Muista miten muistat...

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. Alennukset ovat voimassa 1.9.-30.11.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. www.teboil.ďŹ /liitto

-2,2

snt/l polttoaineesta


pääkirjoitus

Pysähdy muistamaan Syyskuu 2010

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

adam, padam... laulaa Edith Piaf iki-ihanassa

Kaikki pysyvyys ei olekaan kielteistä, kuten Harri

vuosikymmeniä suosittuna säilyneessä laulus-

Melin toteaa haastattelussa s. 16–17. Koulutusta meillä

saan. Se sävähdyttää kuulijansa aina uudelleen.

on aina arvostettu ja arvostetaan edelleen. Työmarkki-

Sävel on tuhansien muusikkojen soittamana elänyt ja

noille luonteenomaista ovat olleet järjestöjen keskinäi-

siirtynyt aina nykyaikaan. Bastiljin vuosipäivänä nuoren

nen luottamus ja se, että sopimuksista pidetään kiinni.

tytön vuoro on tullut muistaa.

Yhdessä tekemisen perinteet ovat kaikesta muutoksesta

P

...padam! Sävel pakottaa tytön pysähtymään! Ja muistamaan! Muistot voivat tehdä kipeää, mutta ne antavat myös voimaa!

ja ajoittaisista konflikteista huolimatta säilyneet vahvoina työyhteisöissä. On hyvä muistaa ja tuntea omat juurensa sekä menneisyys. Pysyvyyttä elämään tuovat historian, kulttuu-

Tässä numerossa olemme pysähtyneet tarkastelemaan

rin ja perinteiden ohella ystävät, perhe ja suku. Pidetään

työelämän pysyviä asioita, teollisuushistoriaa ja toimi-

niistä kiinni ja muistetaan niiden arvo.

henkilöliikkeen menneisyyttä.

UUSI

INSINÖÖRI

5


uutisia Paperiteollisuuden ylempien ylityö- ja matkustuskielto alkoi ■ Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n asettama paperiteollisuuden ylempien toimihenkilöiden ylityö- ja matkustuskielto on käynnistynyt hyvin syyskuun alusta. Ylemmät ovat poistuneet työpaikoiltaan päivittäisen työajan täytyttyä ja matkustamista on soviteltu työajalla tehtäväksi. Ylemmät ovat osoittaneet pitävänsä asetettuja neuvottelutavoitteita tärkeinä ja haluavat kehittää työsuhteensa ehtoja vastaamaan paremmin nykyaikaiseen työntekoon. Noin 3 000 YTN-liittoihin kuuluvaa paperiteollisuuden ylempää toimihenkilöä on ollut sopimuksettomassa tilassa syksystä 2009 alkaen. Suurin kiista koskee työehtosopimusvaikutteista kirjausta mahdollisuudesta sopia paikallisesti työaikapankista. Työaikaan liittyvät epäkohdat ovat metsäteollisuudessa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehtojen suurimpia puutteita. Niin ylityöt kuin omalla ajalla tapahtuva työmatkustaminenkin jäävät useimmiten korvaamatta. Työaikapankki olisi joustava ja moderni ratkaisu tähän ongelmaan. – On käsittämätöntä, että ylempien toimihenkilöiden täytyy penätä laista johtuvia tai muille henkilöstöryhmille jo sovittuja asioita painostustoimenpiteiden avulla, YTN Metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio kommentoi. YTN haluaa myös paperiteollisuuden luottamusmiehilleen työmarkkinoilla tavanomaiset korvaukset. Palkkoihin halutaan vähintään toimialan yleisen linjan mukainen yleiskorotus.

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempiä toimihenkilöitä koskevan uuden työehtosopimuksen neuvottelut alkoivat maanantaina 13.9. Lokakuun lopussa päättyvä työehtosopimus sanottiin irti 30. elokuuta. Neuvotteluja tuetaan 17 tilaisuuden kenttäkierroksella syys-lokakuussa. Tilaisuuksissa tarkastellaan toimialan näkymiä, alan palkkauksen ja työehtojen kehitystä sekä kerrotaan YTN:n työehtosopimustavoitteista.

YTN tukee NSN:n erosopimuksien riitautusta Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n mukaan Nokia Siemens Networks rikkoo keväällä 2010 tehtyjä erosopimuksia, jos se pidättää jo maksetut lomarahat pitämättömistä lomista. Viime keväänä NSN:n yt-neuvottelujen yhteydessä eropaketin ottaneet allekirjoittavat NSN:n laatimat erosopimukset. Niiden perusteella osapuolet sitoutuivat siihen, että heillä ei ole mitään velvoitteita toisiaan kohtaan sen jälkeen, kun sopimuksen mukaiset velvoitteet on täytetty. – NSN yrittää nyt vastoin erosopimuksia periä pitämättömien lomien lomarahat irtisanomisajan palkasta. Jokaisen kaltoin kohdellun on syytä esittää korvausvaade käräjäoikeudessa. YTN tukee jäseniään tässä prosessissa, YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi lupaa. YTN pyytääkin, että asianomaiset YTN-liittojen jäsenet ottavat yhteyttä oman YTN-liittonsa lakimiehiin. Liittojen jäsenilleen ottamat vastuu- ja oikeusturvavakuutukset kattavat oikeudenkäyntikuluja työsuhderiidoissa. YTN ohjaa erosopimuksen ottaneet jäsenensä saman lakiasiaintoimiston hoidettavaksi.

Suunnitteluala valmistautuu syksyn neuvotteluihin ■ Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n

suunnittelualan taustaryhmä tavoittelee syksyn neuvotteluissa suunnittelualalla työskentelevien reaaliansioiden nousua. Myös vapaa-aikana matkustamisen korvauskäytäntöjen kehittäminen on yksi päätavoitteista.

6

Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen riippumaton erityisviranomainen. Se antaa lausuntoja työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja eräiden muiden työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Työneuvosto käsittelee myös oikaisuvaatimukset aluehallintovirastojen tekemiin poikkeuslupapäätöksiin. Valtioneuvosto nimittää työneuvoston jäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi. Nykyinen toimikausi päättyy 31.3.2012.

Palkitse yhdistysaktiivi – ehdota Vuoden Välkkyä ■ Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, mikä on ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai auttanut yhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja -koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai auttavat virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Toiminta voi olla myös yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä tai perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista. Lähetä ehdotus perusteluineen kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle syyskuun aikana, inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi tai TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11 A, 00520 Helsinki. Palkinto luovutetaan joulukuussa.

Uusia työpaikkoja syntyy 30 000 ensi vuonna Tiitisestä työneuvoston puheenjohtaja Työneuvoston uutena puheenjohtajana on aloittanut syyskuun alussa oikeustieteen tohtori, työoikeuden professori (emeritus) Kari-Pekka Tiitinen.

Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvun yltävän 3,7 prosenttiin tänä ja ensi vuonna. Nousua vauhdittaa ennen kaikkea vienti, joka lisääntyy tänä vuonna lähes kymmenyksen ja ensi vuonna runsaat kahdeksan prosenttia. ■


Ensi vuonna myös yksityiset investoinnit piristyvät ja yltävät yhdeksän prosentin kasvuun. Työttömien määrä nousee tänä vuonna 8 000 henkilöllä viime vuoden keskitasosta ja työttömyysaste nousee siten noin 8,5 prosenttiin. Ensi vuonna työttömien määrä vähenee 14 000 henkilöllä, työttömyysaste alenee keskimäärin 8 prosenttiin. Lisätyöpaikkoja syntyy keskimäärin 30 000 ensi vuoden aikana.

Timangi 2010 -kilpailu palkitsee nuoria yrittäjiä ■ Timangi 2010 -kilpailulla palkitaan nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yrityksensä kasvuun. Kilpailu on avoin kaikille nuorille yrittäjille: ikäraja on 18–32 vuotta. Kilpailun järjestää hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Osallistumisaikaa kilpailuun on 29. lokakuuta saakka. Kilpailun pääpalkinto on 50 000 euroa ja kaksi muuta finalistia palkitaan 25 000 eurolla. Voittajat palkitaan joulukuussa. Kilpailun verkkosivut ovat osoitteessa www.tem.fi/timangi.

OAJ:n Luukkainen Akavan 1. varapuheenjohtajaksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on valittu Akavan 1. varapuheenjohtajaksi. Valinta tehtiin elokuisessa Akavan hallituksen kokouksessa, kun Erkki Kangasniemi pyysi eroa varapuheenjohtajan tehtävästä. Luukkainen toimi jo aiemmin Akavan hallituksen jäsenenä. – Korkeasti koulutettujen erityisongelmana on koulutusta vastaavan työpaikan saannin vaikeutuminen, heidän osuutensa työttömistä on noussut hälyttävästi. Tähän pahenevaan ongelmaan on pikaisesti löydettävä lääkkeitä, joukko tarvitsee erityistoimia. – Jotta korkeakoulutettavien määrä vastaisi paremmin työelämän tarpeita, koko koulutuksen ennakointijärjestelmä 6n otettava seuraavan hallituksen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi, Luukkainen linjaa. Uuden Insinööriliiton edustajat Akavan hallituksessa toimikaudella 2010– 2011 ovat puheenjohtaja Pertti Porokari ja neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Porokari on myös Akavan hallituksen varapuheenjohtaja.

Rehtori Osmo Moilasen stipendirahasto OECD-raportti: Suomalaisnuoret ikätovereitaan enemmän koulutuksessa Vuonna 2008 yhteensä 43 prosenttia 20-29-vuotiaista suomalaisista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. OECD:n keskiarvo oli 25 prosenttia. Koulutukseen osallistuminen kyseisessä ikäryhmässä kasvoi Suomessa merkittävästi vuosina 1995–2005 – yhteensä 28 prosentista 43 prosenttiin. Sen jälkeen osallistuneiden osuus on pysynyt samana. Lukuun vaikuttaa ennen kaikkea ammattikorkeakoulukoulutuksen kasvu. Puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECD:ssä vastaavasti valmistutaan 25-vuotiaina. Vanhin viidennes Suomessa valmistu-

UUSI

INSINÖÖRI

neista on jo yli 33-vuotiaita eli melkein kymmenen vuotta vanhempia kuin britit. Ruotsin ja Islannin lisäksi UudessaSeelannissa on valmistuneiden joukossa merkittävässä määrin vanhempiakin opiskelijoita. Korkeakoulutuksesta suomalainen yhteiskunta hyötyy OECD:n keskimääräistä enemmän eli 84 400 euroa (miehet), kun OECD:n vastaava summa on 67 800 euroa. Naisten korkeakoulutuksessa Suomi (32 700 euroa) jää OECD:n keskiarvon 41 200 euroa alle. Maiden välillä on eroja. Saksassa korkeakoulutettu mies tuottaa yhteiskunnalle laskennallista hyötyä 140 700 euroa. Portugalissa ja Turkissa naisen korkeakoulukoulutus on yhteiskunnalle tuottoisampaa kuin miehen koulutus. Koulutuksen yhteiskunnallisia hyötyjä laskettaessa yhteiskunnan menoihin lasketaan koulutuksen aikaiset verotulon menetykset ja sosiaaliset tuet sekä koulutuksen julkiset menot. Tuloihin lasketaan korkeammista ansioista johtuvat verotulot ja säästöt sosiaalisten tukien määrissä.

Lahden teknillisen oppilaitoksen entisen rehtorin Osmo Moilasen 90-vuotispäivän kunniaksi perustetaan rehtorin nimeä kantava rahasto. Moilanen toimi oppilaitoksen rehtorina vuosina 1948– 1984. Rahaston tuotoista jaetaan stipendejä Lahden ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoille. Lahjoitukset syntymäpäivärahastoon tehdään Päijät-Hämeen Osuuspankkiin tilille 561211-2326845. Rehtori Moilasen syntymäpäivätoimikunnan jäsenet Mauno Anttila ja Seppo Paija antavat lisätietoja.

Mauno Anttila, 050 084 4409 ja maunoanttila@suomi24.fi. Seppo Paija 040761 8456 ja seppo.paija@phnet.fi.

7


kolumni Esa Swanljung toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA ry

Eläkekysymykset herättävät vaalikeskusteluja

K

estääkö työeläkejärjestelmämme suurten ikäluokkien paineen? Riittävätkö rahat nykynuorten tuleviin eläkkeisiin? Muutetaanko indeksiä? Leikkaako elinaikakerroin liikaa? Mitä tapahtuu eläkeiälle? Kuumat eläkekysymykset näyttävät värittävän pian alkavaa eduskuntavaalikampanjointia. Mutta mitkä asiat nousevatkaan pöytään tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa? Eläkekysymykset ovat myös seuraavien hallitusohjelmaneuvottelujen suuria kysymyksiä. Niistä käydään keskustelua niin, että eläkkeisiin liittyvät asiat näyttävät nousevan jopa kynnyskysymyksiksi. En ihmettele tätä yhtään, koska seuraavan hallituksen varassa on paljon, myös eläkkeisiimme liittyen. Suuret ikäluokat ovat juuri eläköitymässä, ilahduttavan suuri osa heistä vanhuuseläkkeelleen. Tämä ajoittuu suurelta osin seuraavalle hallituskaudelle. Nyt on sopiva aika tarkastella työeläkejärjestelmämme kestävyyttä ja eläkkeiden riittävyyttä pidemmälläkin aikavälillä. Eläkejärjestelmämme kestävyyteen voidaan vaikuttaa neljällä tavalla: työeläkemaksuilla, työeläkevarojen tuotoilla, eläke-etuisuuksiin puuttumalla tai työuria pidentämällä. Viime aikojen keskustelussa painopiste on ollut viime mainitussa. Vaikka keinoista saatetaan olla eri mieltä, kaikki tuntuvat pitävän välttämättömänä pidentää työssäoloaikaa, jotta eläkkeisiin ei tarvitsisi puuttua eikä työeläkemaksuja korottaa liian korkealle tasolle. Työmarkkinajärjestöt sopivat niin sanotussa sosiaalitupossaan työeläkemaksujen nostamisesta vuoteen 2014 asti. Mitä tapahtuu sen jälkeen, on avoinna. Paineet maksutasoon tulevat kahdelta suunnalta. Toisaalta eläkejärjestelmämme kestävyys edellyttäisi maksujen nostamista, toisaalta yleinen paine veronkorotuksiin saattaa houkutella tarkastelemaan työeläkemaksujen noususta pidättäytymistä. Työeläkemaksuista sopiminen on työmarkkinakysymys. Silti sitä ei voitane tyystin irrottaa yleisestä vero- ja finanssipolitiikastakaan, vaikutetaanhan maksuilla oleellisesti suomalaisen työn hintaan ja sitä kautta työllisyyteen. Työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta toinen

8

keskeinen kysymys on sijoitussäännösten vakaa ja pitkäjänteinen kehitys. Varsin mittaviksi kasvaneiden työeläkerahastojen tuotoilla on ratkaiseva merkitys. Vastikään laadituilla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksillä pyritään mahdollistamaan riittävän suuret tuotot riittävän pienellä riskillä. Tämä on kestävä tie. On eläkeläisten, palkansaajien ja koko yhteiskunnan onni, että työeläkejärjestelmämme perusteisiin ei kohdistu suuria paineita. Silti on syytä olla tarkkana. Aika ajoin nousee esille uusia haasteita, milloin kotimaisia, milloin ulkomaisia. Euroopan unionin piirissä käytävää eläkekeskustelua on seurattava tarkalla silmällä. Pari kuukautta sitten julkaistu vihreä kirja eläkepolitiikasta antaa ajattelemisen aihetta. Vaikka suomalaiset työeläkkeet on hyvin suojattu maamme liittymissopimuksella Euroopan unioniin, uusia näkökulmia tu- Kolmikantaisesti lee esille koko ajan. Suomi ei ole ikääntymisongelmiensa pohjustettu ja kanssa myöskään yksin. Kaikkialla Euroopassa pai- hajautetusti toteutettu niskellaan saman ongelman eläkejärjestelmä on kanssa. Myös muiden ratkaiosoittanut vahvuutensa suista voimme oppia. Kotimaisessa keskustelussa nousee aika-ajoin esille niin hyvinä kuin ajatuksia muuttaa hajautet- huonoinakin aikoina. tua järjestelmäämme keskitettyyn, valtiojohtoiseen suuntaan. Tätä kehitystä on varottava! Kolmikantaisesti pohjustettu, lakisääteinen, mutta hajautetusti toteutettu järjestelmämme on osoittanut vahvuutensa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Miksi muuttaa hyvin toimivaa kokonaisuutta? Tuleva hallitus joutuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa monien eläkepoliittisten haasteiden eteen. Siksi on tärkeää kirjata hallitusohjelmaan valmius laajaan asioiden valmisteluun ja tarvittaessa pikaisiinkin ratkaisuihin. Kaikkia haasteitamme emme pysty edes vielä näkemään. Silti niihin on oltava valmis reagoimaan.


puheenjohtajan palsta

Insinööriliitto valvoo etujasi myös kesällä Pertti Porokari

Syyskuu 2010

einäkuussa käytiin merkillinen mittelö, kun No-

Listalla olisi myös jatkossa ollut varmasti muitakin mer-

kia ja sen tytäryhtiö ilmoittivat liitoille lopetta-

kittäviä heikennyksiä. Saimme kiistassa myös merkittä-

vansa jäsenmaksujen perinnän palkasta elokuun

vää tukea työntekijäjärjestöltä. Palkansaajien yhteistyö

alusta ylempien toimihenkilöiden osalta. Perintä olisi

yli keskusjärjestörajojen on ehdottoman tärkeätä yhä

kuitenkin jatkunut muiden henkilöstöryhmien osalta.

koventuvilla työmarkkinoilla.

H

Mediaa kiinnosti kovasti tämä jo ensimmäisessä kes-

Teknologiateollisuudessa käytiin työehtosopimuksen

kitetyssä tulopoliittisessa ratkaisussa 1969 sovitun, yh-

toista kierrosta ja neuvoteltiin vuoden palkankorotukista.

den ay-liikkeen kulmakiven, käytännön romutusyritys.

YTN:n neuvottelut sujuivat hyvässä yhteistyössä työn-

Asiaa hämmästeltiin peräti television uutisissa useam-

tekijäjärjestö Metalliliiton kanssa. Neuvottelutulosta ei

malla kanavalla.

ollut ehditty vielä hyväksyä missään, kun työnantajien

Aika ajoin yritykset kokeilevat rajoja ja sitä, onko

keskusjärjestö EK jo julisti uuden palkka-ankkurin syn-

ay-liike hereillä ja toimintakykyinen. Tälläkin kertaa

tyneen. EK:ssa hoetaan keskitettyjen ratkaisujen ole-

oli. Asia saattaa tuntua merkityksettömältä etenkin, jos

van historiaa ja nyt neuvotellaan alakohtaisia ratkaisuja.

suoraperintä ei ole itsellä käytössä. Kyse onkin paljon

Silti he ovat häiritsemässä liittojen välisiä neuvotteluja

suuremmasta asiasta, sillä jos käytäntö olisi muuttunut

palkkakattoineen. Liittokierroksella jokainen ala neuvot-

ylemmillä toimihenkilöillä, olisi se mitä todennäköisim-

telee omista lähtökohdista ja tilasta sivuille vilkuilematta.

min ollut edessä seuraavaksi muilla henkilöstöryhmillä.

UUSI

INSINÖÖRI

Hyvää syksyä!

9


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen

Luottamushenkilöt ovat valmiina paikallisiin neuvotteluihin Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöt saivat koulutusseminaarissa eväitä paikallisiin palkankorotusneuvotteluihin.

– Sain seminaarista paljon apuja paikallisiin neuvotteluihin, etenkin YTN:n ohjeistuksesta, sanoo ylempien pääluottamushenkilö Marianne Salo VTI Technologies Oy:stä.

Tuure Nurmi on ollut kolme kautta ylempien luottamusmiehenä Dieffenbacher Panelboard Oy:ssä. Sinä aikana ei ole käyty lainkaan yt-neuvotteluja.

arianne Salo työskentelee VTI Technologies Oy:ssä, jossa henkilöstöä on noin 500. Yritys valmistaa sensoreita, joilla pystytään mittaamaan liikkeen tai paineen muutosta. Yleisimmät sovellukset ovat autojen hallintajärjestelmät ja sydämentahdistimet. Salo on yrityksen ylempien toimihenkilöiden pääluotto, edustettavia on tällä hetkellä noin 220. Henkilöstön määrä on kasvussa. – Seminaarissa erityisen mielenkiintoista oli keskustella liiton ohjeistuksesta ja sen avulla pystyin jo hahmottelemaan neuvottelujen lähtökohtia alustavasti ylempien toimihenkilöiden osalta, Salo sanoo. Hän arvioi, että neuvottelut sujuvat hyvässä yhteistyöhengessä. Yrityksen johto tietää, että tuotannon kapasiteetin nopea nosto ei ole sujunut ilman motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä. – Emme yritä ulosmitata myönteistä kehitystä kokonaisuutena, vaan saada aikaan sopimuksen, joka tukee nykyistä tuotantotilannetta ihmisiä motivoivalla tavalla.

M

10

Salo pitää hankalana neuvottelujen tiukkaa aikataulua. – Korotuksista ei juuri voida neuvotella, niistä tehdään esitykset ja asiasta on pystyttävä keskustelemaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Salon mukaan VTI:llä kaikki luotot ovat tuttuja keskenään. Yhdessä Metallityöväen liiton luottojen kanssa keskustellaan palkankorotuksista erityisesti tässä tilanteessa, kun asioista on keskusteltu yhdessä jo liittotasolla. Tavoitteena kaikille vähintään 1,5 prosenttia

Tuure Nurmen työpaikka on Dieffenbacher Panelboard Oy Nastolassa. Siellä työskentelee 60 henkilöä, joista 43 on ylempiä. Yritys tekee puupohjaisten levyjen jälkikäsittelylinjoja avaimet käteen -periaatteella. Nurmi on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies. Hänen arvionsa mukaan neuvottelut käydään suhteellisen sujuvasti, sillä yrityksen taloudellinen tilanne on hyvä. Hän on luottavainen, vaikka

edellisellä kerralla neuvottelut olivat olemattomia, heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen. Nurmi sai teknon seminaarista kotiin viemisiksi vahvistuksen sille, että voi hyvin pyytää vähintään 1,5 prosenttia ja jos rahkeita riittää, niin enemmänkin. – Työnantajalla ei pitäisi olla mitään faktoja, jotka estäisivät tuon 1,5 prosenttia jakamisen kaikille. Siihen lisää saaminen tulee olemaan vaikeinta. Palkansaajayhteistyötä paikallisissa neuvotteluissa ei tehdä, sillä yrityksessä on ainoastaan ylempiä toimihenkilöitä ja Toimihenkilöunionin sopimuksen piirissä olevia. Heillä on palkkaneuvottelut vielä kesken. Pienessä yrityksessä neuvottelukulttuuri on avoin

Lasse Laine työskentelee jyväskyläläisessä Fluidhouse Oy:ssä. Henkilöstöä on 39, joista 14 on ylempiä toimihenkilöitä. Fluidhouse toimittaa hydrauliikka- ja voitelujärjestelmiä sekä valmistaa paperikonehydrauliikkaa.


Teksti: Marketta Harinen

YTN ja Metalliliitto samanaikaisesti sopimukseen

– Meillä eri palkansaajaryhmät keskustelevat ennakkoon ja neuvottelujen välillä, mutta palkankorotusneuvottelut työnantajan kanssa pidetään erikseen, Fluidhouse Oy:n ylempien luottamushenkilö Lasse Laine kertoo.

Viime vuoden kesäkuussa päättyivät yt-neuvottelut, jonka seurauksena yhdeksän henkilöä irtisanottiin. Irtisanotuista kaksi oli ylempiä. Kuluneena kesänä on palkattu yksi uusi ylempi toimihenkilö. Laine on ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö ensimmäisellä 2-vuotiskaudellaan. Hän vakuuttui seminaarissa esiintyneen johtaja Jaakko Kianderin kannustavasta ja myönteistä kasvukehitystä ennustaneesta puheenvuorosta. – Hänen sanojensa pohjalta yritetään perustella isompaa prosenttia ja vakuuttaa myös työnantaja tulevasta noususta. Työnantaja on jo hieman varoitellut, ettei mitään ylimääräistä olisi luvassa. – Luottona minulla on kuitenkin oltava tavoite saada aikaan sopimus, jossa saadaan kustannusvaikutukseltaan ”kalliimpi” kuin tuo 1,5 prosenttia. Jos työnantaja ei pysty nostamaan palkkoja kuin tuon verran, ehdotan erilaisia kertaeriä, Laine sanoo. – Jos niihinkään ei päästä, oma perälautani on päästä työnantajan kanssa sopimukseen tavasta, miten 0,5 prosenttia jaetaan, jotta se olisi ylempien toimihenkilöiden ehdottama. Laine osallistuu yhdessä työnantajaedustajan kanssa YTN:n ja Teknologiateollisuus ry:n tiedotustilaisuuteen, missä kerrotaan neuvottelukumppanien yhteisistä ohjeista paikallisille neuvotteluille. Laineen mukaan neuvottelut pienehkössä yrityksessä sujuvat ihan hyvin, sillä molemmat tahot ovat perillä asioista, joten yllätyksiä tuskin on luvassa kummallekaan. ■ UUSI

INSINÖÖRI

eknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksista sovitaan paikallisesti syyskuun aikana. Vaihtoehtona on vähintään prosentin yleiskorotus lokakuussa ja puolen prosentin henkilökohtainen korotus työnantajan jakamana, mutta liittojen ohjeistuksen mukaisesti tai 1,5 prosenttia yleiskorotuksena. Erikoista kierroksessa oli, että tällä kertaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Metallityöväen liitto kävivät neuvotteluja yhtä aikaa ja koko ajan hyvässä yhteistyössä. Ratkaisun sisältökin on pääpiirteissään sama. Palkansaajat osoittivat neuvotteluissa vastuullisuutensa: paikallisella ratkaisulla voidaan sopia yli 1,5 prosentin korotukset niissä yrityksissä, joissa talous on kunnossa. Toisaalta 1,5 prosentin kustannusvaikutus on kohtuullinen heikommassakin tilanteessa olevalle yritykselle. Neuvotteluosapuolten yhteisen tiedotteen mukaan YTN ja Teknologiateollisuus pitävät tärkeänä, että työpaikkojen talous- ja työllisyysnäkymiä tarkastellaan yhdessä paikallisesti. YTN:n luottamusmiehet käyvät neuvottelut yrityksen tilanteesta yhdessä työnantajien edustajien kanssa syyskuun loppuun mennessä. Ensisijaisesti niiden perusteella sovitaan työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkankorotuksen kustannusvaikutus, ajankohta ja toteuttamistapa. Niistä sovittaessa otetaan huomioon kustannuskilpailukyky, tuottavuus, kannustavuus sekä työllisyys- ja ostovoimatekijät. Tavoitteena on, että henkilöstön edustajien kanssa käytävissä neuvotteluissa löydetään työpaikan oloja ja tuottavuuden kehittämistä vastaava ratkaisu.

T

Liitot järjestävät palkkaratkaisusta ja talouskeskusteluista yhteisiä koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea sekä luottamusmiehille että henkilöstöhallinnon edustajille. Yhteinen ymmärrys tiedonsaannista

YTN:n teknologiateollisuuden vastaavan asiamiehen Jani Huhtamellan mukaan yhteinen ohjeistus keskittyy enimmäkseen paikallisen sopimisen edellytysten ja tavoitteiden luomiseen. – On tärkeää, että molemmat osapuolet ymmärtävät luottamusmiehen tiedonsaannin merkityksen tasa-arvoisen neuvotteluaseman kannalta. Neuvottelujen jälkeen luottamusmies saa nyt kirjallisen selvityksen paikallisesta kustannusvaikutuksesta ja sen kohdentamisesta tai työnantajan jakaman erän kohdentamisesta, Huhtamella sanoo. ■

Palkallinen isyysvapaa suosituksena ■ Vaikka tällä kierroksella ei teh-

ty muutoksia työehtosopimuksen tekstiosaan, liitot suosittelevat, että lokakuusta lähtien työntekijälle maksetaan isyysvapaan ajalta palkkaa luontaisetuineen enintään kuuden arkipäivän jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Liitot sopivat myös, että palkallinen isyysvapaa tulee sitovana tekstinä seuraavaan työehtosopimukseen.

11


edunvalvonta Teksti: UP/Petra Sneck ■ Kuva: Pekka Sipola

Yhteistoimintalaki tunnetaan yrityksissä huonosti

Pari vuotta sitten uudistetun yhteistoimintalain käytäntö on yhä hämärän peitossa monessa yrityksessä. Uusi asiamies uskoo tiedon voimaan.

so ongelma on, että lakia ei tunneta, eikä sitä siksi välttämättä osata soveltaa käytännössä, kertoo syyskuun alussa työnsä aloittava yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen. Lamposen tehtäväksi tulee valvoa miten yt-laki yrityksissä toimii ja miten sitä noudatetaan. Aikaisemmin työpaikan yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta kuului työ- ja elinkeinoministeriölle. Työsarkaa riittää, sillä ministeriön alkuvuodesta julkaisemassa tutkimuksessa ilmeni, että työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi.

I

Neuvotteluja käydään pitkälti vain irtisanomisista

Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen uskoo, että tietoa levittämällä yritykset saadaan noudattamaan yt-lakia myös käytännössä.

12

Koska yt-lakia ei tunneta hyvin, se ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa. – Yrityksissä ei ole tietoa yhteistoimintaneuvottelujen käsitteestä ja yhteistoimintalain käytännön hyödyistä. Tutkimusten mukaan neuvotteluja pidetään vain työvoiman vähentämistilanteissa käytävinä irtisanomisneuvotteluina, Lamponen kertoo. Yhteistoimintalain uudistuksen myötä henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet pitää käsitellä yt-neuvotteluissa vuosittain. Ministeriön tutkimuksen mukaan tämä toteutuu vain joka toisessa yrityksessä. Lamponen korostaa, että yrityksissä tulisi olla keskeistä pitää henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ajan tasalla. – Hyödyt koskevat sekä yrityksen toimintaa että henkilöstöä. Lähtökohtana on, että yrityksissä huomioidaan ennakoitavissa olevat muutokset ja niiden vaikutukset esimerkiksi henkilöstön määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Erittäin tärkeänä Lamponen pitää myös neuvottelujen toteuttamisen tapaa. – Ne käydään yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa yhteisymmärryksessä. Kaikkia neuvotel-


tavia asioita koskee sama vaatimus, hän muistuttaa. Pehmeitä ja kovia keinoja

Yt-lain valvontapyynnöt tulevat pääasiassa työpaikoilta: asiamies antaa neuvoja pyydettäessä ja tarvittaessa sekä työntekijöille että työnantajille. Myös työsuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa viipymättä yt-asiamiehelle, jos hän epäilee, että yhteistoimintalakia ei ole noudatettu. Asiamiehellä on myös oikeus suorittaa tarkastus yrityksessä, jos hän epäilee laiminlyöntejä. Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta. Yhteistoiminta-asiamiehen kovempaan keinovalikoimaan kuuluvat valtuudet antaa työantajalle kirjallinen kehotus lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi. Hän voi viedä asian esitutkintaan, jos tekoon liittyy sakkorangaistus. Jos henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita ei saada käsitellyiksi yhteistoimintamenettelyissä, asiamies voi vaatia tuomioistuinta asettamaan työnantajalle uhkasakon. Lamponen uskoo kuitenkin, että

suurin osa ongelmista ratkeaa ohjeilla ja neuvonnalla. – Keskeistä on tiedon levittäminen yt-lainsäädännön sisällöstä, samoin koulutus. Kun saadaan lainsäädäntöä tunnetuksi, luodaan edellytyksiä myös lain noudattamiselle. Pidän ykköshaasteena juuri tietoisuuden lisäämistä. Valvonnan piirissä 8 000 yritystä

Yhteistoimintalain uudistuksen myötä henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet pitää käsitellä yt-neuvotteluissa vuosittain.

Yhteistoimintalakia sovelletaan entistä useammalla työpaikalla. Laki on laajennettu koskemaan yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Uudistuksen myötä mukaan tuli myös kolmannen sektorin työnantajia, kuten säätiöitä ja järjestöjä riippumatta siitä, tavoittelevatko ne voittoa. Nyt yhteistoiminta-asiamiehen valvonnan piirissä on noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää. Yhteistoimintalain valvonta on jaettu yt-asiamiehen ja työntekijä- sekä työnantajapuolen yhdistysten kesken työpaikoilla, joilla valtakunnallisia työehtosopimuksia sovelletaan työehtosopimuslain nojalla.

Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös lain toteutumisen seuranta ja arviointi sekä yt-lain toimintaa koskevien lakialoitteiden tekeminen. Vaikka lain toteutuminen kangertelee, Lamponen on toiveikas sen tulevaisuudesta. – Haluan todella uskoa, että kunhan lain velvoitteet ja säädökset tiedetään, yritykset ja työntekijät hyötyvät. Kun hyödyt oivalletaan, se on moottori, jonka kautta lainsäädäntö tulee toimimaan myös käytännössä. ■

ICT-alalle kohtuulliset korotukset lemmät toimihenkilöt YTN ja Tietoja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI pääsivät kesällä sopimukseen ICTalan ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta. Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset ovat yhteensä 1,3 prosenttia. Lokakuun alussa maksetaan 0,8 prosentin yleiskorotus kaikille. Ensi vuoden helmikuun alussa on jaossa 0,5 prosentin paikallinen erä niin sanotulla täydellä perälaudalla eli jos erästä ei päästä paikallisesti sopuun, se maksetaan kaikille yleiskorotuksena. Seuraavien vuosien korotuksista neuvotellaan aina toukokuun loppuun mennessä. Jos sopuun ei päästä, sopimus voidaan sanoa irti päättymään samaisen vuoden syyskuun lopussa. – Noudatamme monien muidenkin alojen käyttämää periaatetta. Palkoista ei

Y

UUSI

INSINÖÖRI

haluta sopia useiksi vuosiksi eteenpäin, kun taloudellinen tilanne voi heitellä vielä voimakkaasti. Se on otettava huomioon aina uusista korotuksista sovittaessa, YTN:n alan pääneuvottelija Tage Lindberg kertoo. ICT-alan keskeiset yritykset ovat tahkonneet hyvää tulosta viime vuodet. Siksi korotustaso olisi voinut olla Lindbergin mielestä parempikin. – Toisaalta emme voi olla irti muusta maailmasta, hän huomauttaa. Teksteihin viilauksia

Työehtosopimuksen teksteihin tuli muutamia parannuksia. Jatkossa esimerkiksi etävanhemmalla on mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen lomaan lapsen sairastuttua. Myös luottamusmiehen asema koheni. – Keskeinen tavoite on, että tämän

sopimuskauden aikana valtaosa ylemmistä toimihenkilöistä saa kohtuullisen korvauksen vapaa ajalla matkustamisesta työasioissa. Lindberg pitää saavutettua työehtosopimusta kohtuullisena. – Neuvotteluilmapiiri oli hyvä, mutta neuvotteluteitse ei ollut mahdollisuuksia parempaan ratkaisuun, Lindberg sanoo. Hän muistuttaa, että ICT-alan työehtosopimus on ehdoiltaan YTN:n parhaita työehtosopimuksia. ICT:n uusi ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus on voimassa 1.7.2010–30.9.2013. Se koskee noin 3 000 palkansaajaa. TEKin jäseniä on ICT-alalla reilut 400. Alalla toimivista ylemmistä toimihenkilöistä yli 80 prosenttia työskentelee TeliaSonerassa, Elisassa, DNA:ssa ja TDC:llä. ■ (Marketta Harinen) 13


edunvalvonta Teksti ja kuva: Ari Hautaniemi

Työelämä on murroksessa. Kansainvälinen kilpailu kiristyy ja jatkuvat muutokset ravistelevat työpaikkoja. Millaisia työntekijöitä tällaisessa ilmastossa haetaan? Kansainvälinen, nuorekas, joustava, innokas, kokenut, koulutettu, ansioitunut tiimipelaaja, hyvä tyyppi – sanat vilahtelevat työpaikkasivujen ilmoituksissa.

Toivelistat työpaikkailmoituksissa ovat kasvaneet kilpailun globalisoituessa. Rekrytointialan ammattilaiset vakuuttavat kuitenkin, että työnsaanti on edelleen mahdollista ihan tavallisille ihmisille.

Työnantajan toivetyöntekijä on valmis kehittymään Työpaikkailmoitusten ”hyvä tyyppi” on sosiaalinen tiimipelaaja taffing Services Manager Jani Kallio rekrytointipalveluyritys Proselectum Oy:stä toteaa, että globaali maailmantalous luo jatkuvasti uusia laajaalaisuuden vaateita. – Ammatista riippumatta työntekijältä edellytetään nyt entistä voimakkaammin monipuolista osaamista, jatkuvaa muutos- ja kehittymiskykyä, vuorovaikutustaitoja, kielitaitoa sekä luonnollisesti kykyä dynaamiseen tuloksen tekoon. Kuulostaa haasteelliselta. Sitä se onkin, muttei suinkaan mahdotonta. Vaikka työnhakijoille asetettu vaatimustaso onkin

S

14

monipuolistunut ja kasvanutkin, Kallio vakuuttaa, ettei ihmeidentekijä tarvitse olla. – Nykytyönantaja arvottaa hakijoita pitkälti heidän tarjoamansa kokonaispaketin perusteella, Kallio toteaa. – Työpaikkoihin haetaan ja palkataan edelleen ihan tavallisia ihmisiä eli heitä, jotka niitä uskaltavat hakea, Kallio lohduttaa. Vaatimuksia ei kannata säikähtää. Vuorovaikutus, vuorovaikutus

Kentin yliopiston teettämien kyselyiden mukaan suurten työnantajien toivetyön-

tekijän ominaisuuksissa ovat useimmiten suullinen ja kirjallinen kommunikaatiokyky, tiimityötaidot, bisnesäly, analysointitaidot, aloitteellisuus, määrätietoisuus, suunnittelu- ja organisointikyky, joustavuus ja ajanhallinta. Samoja ominaisuuksia ja erityisesti sosiaalisia taitoja painottavat myös kymmenet muut kansainväliset selvitykset. Kymmenen vuoden ja reilusti yli 500 rekrytointiprosessin kokemuksella Kallio luettelee samoja tekijöitä. – Työpaikkailmoituksissa haettu ”hyvä tyyppi” on muiden kanssa toimeen-


tuleva positiivisen hengen rakentaja – generaattori, joka myös omalla osaamisella ja esimerkillisellä toimintatavallaan nostaa muidenkin tahtotilaa ja tekemisen tasoa. Hyvä tyyppi kasvattaa työyhteisön tiimihenkeä, jolla on todettu olevan positiivista vaikutusta yrityksen menestyksen kannalta. Kallio on havainnut, että vuorovaikutuskyky kasvattaa jatkuvasti merkitystään. Uutta on se, ettei sosiaalisia taitoja vaadita enää ainoastaan esimerkiksi myyjiltä tai muilta asiakasrajapinnassa toimivilta. Yksinäinen koodaa-

Hyvä tyyppi kasvattaa työyhteisön tiimihenkeä, jolla on todettu olevan positiivista vaikutusta yrityksen menestyksen kannalta. jakaan ei voi enää piiloutua pizzalaatikoiden taakse. Kommunikaatiokykyä vaaditaan kaikilta – alasta riippumatta. – Sosiaalisten kontaktien ja kommunikaation välttäminen on jopa äärimmäisen hankalaa, työ kun on nykyisin yhteistyötä läpi koko organisaation ja yhä useampi osallistetaan työskentelemään myös ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tutkinto avain uran alkuun

Pelkkä sosiaalisuus ei tietenkään riitä. Työnantajalle on edelleen tärkeintä se, että henkilö on taidoiltaan ja tiedoiltaan sopiva tehtävään. Kompetenssi ei tarkoita kuitenkaan ainoastaan muodollisesti pätevää. Heikommillakin papereilla varustettu hakija voi päihittää kirkkain arvosanoin valmistuneen, jos muu kokonaisuus vaikuttaa paremmalta. Kallion mukaan kompetenssi koostuu osaamisesta, kokemuksesta, henkilöominaisuuksista ja kyvystä tuottaa työnantajalle lisäarvoa. – Muodollinen pätevyys avaa ovia erityisesti uran alussa, myöhemmin sen arvo muuttuu useimmiten lähinnä nimelliseksi. – Toki on edelleen ammattialoja, kuten lääkäri tai poliisi, joissa muodollinen pätevyys on edellytys, mutta myöhemmässä vaiheessa uraa kokemus ja osaaminen muodostuvat ratkaisevimmiksi, muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ohella. Lisäksi osaamistarpeet muuttuvat. Nykyinen työelämä korostaa entisestään sitä, ettei nykyiseen kompetenssiin voi tuudittautua. – Tärkeintä työnantajalle ja sitä kautta myös työntekijälle itselleen on jatkuva itsensä kehittäminen, osaamisen ylläpitäminen ja sen muokkaaminen muuttuvia tarpeita vastaavaksi. ■ UUSI

INSINÖÖRI

”Hae rohkeasti!” piskelijan näkökulmasta työuran alku on haasteellista aikaa, kun oman osaamisen riittävyys askarruttaa. Rekrytointialan ammattilaiset rohkaisevat kuitenkin niin nuoria kuin vanhempiakin hakemaan rohkeasti. – Liian itsekriittinen ei kannata olla. Äärimmäisen harvoin kaikki vaateet täyttävää henkilöä löytyy, Jani Kallio Proselectumista muistuttaa. – Työpaikkailmoitus kannattaa lukea huolella, ja tehdä taustatyötä tutustumalla yritykseen muistakin lähteistä. Mikäli yritys ja tehtävänkuva vaikuttavat mieleisiltä ja kokee itse suoriutuvansa esitetyistä tehtävistä, hakemuksen lähettämisen kynnys täyttyy. Henkilöstökonsultti Terhi Ruuth henkilöstöpalveluyritys Eilakaisla Oy:stä kannustaa hänkin hakemaan rohkeasti, kunhan pyrkimys on kohti työtä mitä haluaa tehdä. – Ei kannata hakea kaikkea mahdollista, vaan tosissaan sitä, mitä haluaa tehdä. Jos mielenkiintoinen ilmoitus askarruttaa, Ruuth suosittelee aktiivisuutta. – Jos yhtään mietityttää, kannattaa soittaa ja kysyä lisätietoja. Työpaikkailmoitukset ovat harvoin täydellisiä tai tyhjentäviä. Jos esimerkiksi edellytetään saksan kielen taitoa, työnantajalta voi kysyä, minkä verran ja voiko sen kompensoida jollain muulla. – Vastaavasti usein ”eduksi lasketaan” vaikka tietyn ohjelman tuntemus. Käytännössä monet ohjelmat ovat kuitenkin logiikaltaan samanlaisia ja uuden ohjelman sisäistää helpostikin. Lisäksi tulevaisuuden kannalta voi olla hyödyllistä kysyä, mistä syystä ei tullut valituksi. – Sekä hakemus että CV kannattaa kohdentaa juuri kyseiseen tehtävään, painottaa olennaisia asioita, Ruuth suosittelee. Internet on pullollaan erilaisia malleja hyvien hakemusten ja ansioluetteloiden laatimiseen. Kallion mukaan kannattaa myös harkita, miten hakemuksessa tuo esiin vahvuutensa, osaamisalueensa ja ominaisuutensa ilmoituksessa toivottujen asioiden näkökulmasta. – Esimerkiksi kaikkia vuosia kaupan kassalla ei kannata kirjoittaa sellaisenaan, vaan mainita tehneensä tällä ja tällä ajanjaksolla asiakaspalvelutyötä. Markkinointiosaajaksi hakijan ei kuitenkaan tarvitse muuntautua. – Tärkeintä on hakemuksen ja CV:n luettavuus. Rekrytoijan on kyettävä niiden avulla arvioimaan hakijan osaamista ja kokemustaustaa suhteessa hakukriteereihin. ■

O

Ari Hautaniemi

15


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirros: Mikama

Työelämässä pysyvyys on yllättävän vahvoilla Vain muutos on pysyvää, tokaistaan Suomessa usein. Muutoksesta, etenkin työelämässä, puhutaan painavin äänenpainoin. – Jatkuvan muutoksen pintakuoren taakse kätkeytyy paljon muuta, joka ei olekaan jatkuvasti muutoksessa, sanoo sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.

arri Melinin mukaan esimerkkejä pysyvyydestä ja muuttumattomuudesta on lukuisia. Monien asioiden olisi toki jo suonut muuttuvan vuosikymmenten aikana. Yksi pysyvyys on ammattirakenteen yllättävän hidas muutos, sillä tyypilliset miesten tai naisten ammatit ovat muuttuneet vähän. Vaikka työn sisältö on muuttunut ja työ on tietoteknistynyt, tiettyjen ammattiryhmien olemassa olo on ollut vakio. Toimistosihteeri, kaupanmyyjä ja siivooja ovat olleet naisten ammattien listan kärjessä, miehillä on ollut autonkuljettaja, koneenkäyttäjä ja johtaja. Ainoastaan maanviljelijöiden määrä on selvästi laskenut. Sukupuolten välinen työnjako työmarkkinoilla ei ole muuttunut. Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet sukupuolen mukaan kahtia, mihin kytkeytyvät miesten ja naisten palkkauksessa olevat erot. – Erot ovat olleet valtavan pysyviä suuresta puheesta ja kaikenlaisista ohjelmista huolimatta, Melin huomauttaa.

H

Organisaatiohierarkia on ollut hyvin pysyvä

Pysyvyyttä on myös työelämän hierarkkisissa valta- ja auktoriteettisuhteissa. – Oikeassa työelämässä armeijamainen käskyorganisaatio ei ole muuttunut lainkaan, Melin kärjistää. Valta ja käskeminen eivät ole muuttu16

neet, vaikka sen luonne saattaa olla muuttunut. – Missä hyvänsä suomalaisessa konsernissa, jossa on menty tulosyksikkörakenteeseen, on annettu ymmärtää sen merkitsevän, että tulosyksiköillä on enemmän itsenäisyyttä tavoitteiden asettamisessa, päämäärään pääsemisessä ja tuloksen nauttimisessa, Melin kertoo esimerkin. Kuitenkin suomalaisessa paperiteollisuudessa ylin johto on tehnyt tiukasti strategisia ratkaisuja, joilla on päätetty sulkea paperikone täältä ja sellutehdas sieltä, vaikka yksittäisen tulosyksikön näkökulmasta ratkaisu ei olisi ollut millään tavalla perusteltu. – Iso strateginen vallankäyttö ei ole mihinkään muuttunut, Melin painottaa. Hierarkkisessa ketjussa kaikilla tasoilla käytetään valtaa: ylimmässä johdossa, keskijohdossa sekä työnjohdossa. Ketjussa muutos on ollut pientä. – Niin sanottu tehdasmainen byrokratiaorganisaatio on pitänyt suuresta muutospuheesta huolimatta hyvin pintansa.

Muutoksen patoaminen

Melin tietää, mistä hän puhuu, kun on kyse työelämän pysyvyyksistä. Hän on tutkinut muutoksia ja havainnut paljon myös muuttumattomuutta. Suomessa työelämän muutos on osa yleistä muutospuhetta. Suomalaisen yhteiskunnan puhetavoissa muutos on ollut läsnä vahvasti noin 50 vuotta. Suomi oli agraarinen yhteiskunta 1960-luvun alkuun asti. Siihen saakka muutosta oli suorastaan padottu ja pidetty talonpoikaisyhteiskuntaa yllä vähän väkisinkin. – Kun se ei enää toiminut, niin kaikki muutoksenluukut aukaistiin. Tästä 1960-luvun rakennemuutoksesta tai suuresta murroksesta lähtien Suomessa on puhuttu muutoksesta, Melin toteaa. Kun 1960-luvun kuluessa Suomi koki maaltamuutot sekä väen siirtymisen pientiloilta tehtaisiin ja maa palkkatyöläistyi, jatkuva tekninen muutos tuli vallitsevaksi työelämää koskevaksi puhetavaksi.


tamussuhteet koko nykyaikaisen työmarkkinamallin historian ajan: 1960-luvun lopulta, jolloin tulopolitiikka alkoi. Työntekijöiden ja työnantajien keskinäiset suhteet ovat rakentuneet järjestöjen keskinäiselle luottamukselle ja sille, että sopimuksista pidetään kiinni. Kolmas asia, jonka Melin nostaa esille, hyvänä, pysyvänä asiana on yhteistyön ja yhdessä tekemisen meininki työorganisaatioissa. – Meillä on tietynlainen solidaarisuuden henki eikä ainakaan vielä ole tullut amerikkalaista, terävät kyynärpäät -meininkiä. Yhteistyö on vienyt monilla työpaikoilla koko työyhteisöä eteenpäin. Melin soisi, että yhdessä tekemisen perinteet eivät rapautuisi eikä tilalle tulisi äärimmäisen individualistista kilpailukulttuuria, jossa ei nähdä muuta kuin oma etu. Melin muistuttaa kuitenkin, että 1990-luvun laman jälkeen työnantajien linjaukset ovat ottaneet selvästi irtiottoa perinteistä. Amerikkalaisen kapitalismin toimintatavat ovat saamassa jalansijaa suomalaisten työnantajien toimintavalinnoissa.

Tekninen kehitys merkitsi tuottavuuden kasvamista. Pienenä kansakuntana Suomen oli sopeuduttava jatkuvaan tekniseen parantamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen, jotta maalla on mahdollisuus vaurastua. Kun 1960- ja 70-luvuilla rakennettiin pohjoismaista hyvinvointimallia, muutos nähtiin vielä kehityksenä ja muutoksena parempaan. Sittemmin jatkuvasta muutoksesta on tullut lähes kirosana. Kaikki pysyvyys ei ole kielteistä

Suomalaiset ovat pitkään arvostaneet koulutusta. Se on vienyt suomalaista tietotaitoa, kansakuntaa ja vaurastumista eteenpäin. Melin näkee myönteisenä suomalaisten satsaukset koulutukseen ja koulutuksen myötä tulevaan osaamisen. – Koulutus on hyvä sekä yksilön, organisaation että koko yhteiskunnan kannalta. Toinen hyvä asia suomalaisessa työelämässä Melinin mukaan on vahvat luotUUSI

INSINÖÖRI

Korkeakoulututkinto rajaa ammattiryhmiä

Täysin muuttumaton suomalainen työelämä ei toki ole. Esimerkiksi työntekijöiden ja toimihenkilöiden välinen raja on kadonnut. Jos katsotaan palkkatasoa, työn luonnetta tai rasittavuutta, raja on täysin keinotekoinen. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä on raja: koulutusraja. Ylemmillä toimihenkilöillä on joko ammattikorkea- tai yliopistokoulutus. – Olemme nähneet ylempien toimihenkilöiden työn proletarisoitumisen viimeisten 30 vuoden aikana, Melin sanoo, ehkä hieman liioitellen. Kuitenkin korkeasti koulutetun väestön työstä saatavat suhteelliset palkinnot ovat pienempiä kuin ne ovat olleet ennen 1990-luvun lamaa. Tämä on näkyvä muutos: vaikka koulutusraja pitää, niin työ on lähestynyt muiden palkkatyöläisryhmien työtä työn valvonnassa, pakkotahtisuudessa tai kiireisyydessä. Asiassa on toinenkin puoli, joka on

säilynyt: koulutuksen mukana tuoma uraliikkuvuus. Tiettyihin asemiin ei pääse ilman korkeakoulututkintoa. Tutkinnon avulla ylemmillä toimihenkilöillä on muuta palkkatyöläisväestöä selvästi paremmat mahdollisuudet uralla liikkuvuuteen. Se tuo ylemmille mukanaan palkkaetuja tai mahdollisuuden katsoa itselleen sopivia työoloja. Eri elämänalueet limittäytyvät

Uusi ilmiö on työn ja vapaa-ajan välisen rajan hapertuminen. Viestintäteknologian kehitys on merkinnyt sitä, että työ valuu kotiin, kun sitä voi tehdä muuallakin kuin työpaikoilla. – Mutta ei kaikilla, kuten esimerkiksi linja-auton kuljettajilla, Harri Melin muistuttaa. Monissa asiantuntijatehtävissä työ on sen kaltaista, että työn ja vapaa-ajan erottaminen on jo lähtökohtaisesti ollut vaikeata. – Voin kuvitella, että monilla teknisen alan osaajilla asiat pyörivät päässä koko ajan. Ongelmanratkaisu hyrrää, vaikka työaika on ohi ja istuu mökillä laiturin nokassa. Tietotekniikka on tuonut kuitenkin monia hyviä asioita tullessaan. Julkisuudessa puhutaan paljon pätkätöiden lisääntymisistä ja työelämän lisääntyvästä epävarmuudesta. Melinin mielestä puhe prekaariudesta on vahvasti liioiteltu. – Meillä annetaan sellaista kuvaa, että työelämä muuttuu epävakaammaksi ja epävarmemmaksi, ja että me kaikki olemme prekaareja, mutta eihän se pidä paikkaansa. Suomessa pitkät työsuhteet ovat lisääntyneet ja pätkäsuhteet ovat vähentyneet. – Sillä tavoin hierarkia on antanut periksi, että ihmisiä kuunnellaan ja monet jopa viihtyvät työelämässä, Melin naurahtaa. Työelämässä on tapahtunut paljon hyvää ylempien toimihenkilöiden kohdalla, ja työ koetaan tärkeänä elämänalueena. – Kun puhutaan, että ammattia ja työpaikkaa pitää vaihtaa ties kuinka monta kertaa. Eihän näin ole. Maailma on tässäkin kohdin paljon pysyvämpi, Melin painottaa. ■ 17


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Anitta Valtonen

Kaksi kilometri채 arkistoaineistoa.

18


TVK:n konkurssi oli shokki toimihenkilöliikkeelle Politiikka, lakot ja jäsenmäärien kasvu puhuttivat, kun 1970-luvun vaikuttajat muistelivat toimihenkilöliikkeen mieliinpainuneita kokemuksia, joista TVK:n konkurssi oli dramaattisin. onkareille oli jäänyt vahvasti mieleen se, miten STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini suunnitteli 1972– 1973 kaikkien toimihenkilöliittojen kokoamista yhteen keskusjärjestöön. Akavassa pitkään työskennellyt järjestösihteeri Reijo Virtanen kertoi siitä, miten kovia kiistoja insinöörien järjestäytyminen eri keskusjärjestöihin aiheutti 1970-luvun alussa. Sekin aika muistettiin, kun STTK oli vain mappi Teknisten Liiton hyllyssä. Tilaisuudessa puhuttiin myös keskusjärjestörajat ylittävistä yhteisistä hankkeista, kuten Lomaliiton ja Levin perustamisesta ja siitä, miten merkittävä vääntö aikanaan käytiin kuntasektorin pääsopijajärjestöjen koostumuksesta.

K

Keskustelijat muistelivat 1970-lukua, joka oli merkittävää toimihenkilöliittojen kasvun aikaa ja 1990-lukua, jolloin paljon romahti. TVK:n konkurssi oli shokki monelle tuon ajan järjestöjohtajalle, ei vain TVK:n puheenjohtajalle Matti Kinnuselle. Reijo Virtanen totesi, että TVK:n romahdus yllätti Akavan housut kintuissa eikä Akava osannut käyttää otollista hetkeä uusien jäsenjärjestöjen hankintaan. Niin paljon jännittäviä vaiheita TVK:n kaatumiseen liittyy, että entinen Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja, nykyinen vapaa tutkija Pentti Koskinen on tekemässä aiheesta väitöskirjaa. Kun puhe kääntyi tulevaisuuteen, keskustelijat tulivat varovaisiksi. He eivät halunneet naulata kantojaan siitä, montako palkansaajakeskusjärjestöä tulevaisuudessa tarvitaan. Varottiin myös spekuloimasta sillä, alkaako STTK olla siinä vaiheessa, että se jakautuu Akavan ja SAK:n kesken. Toimihenkilöarkiston johtaja Riitta Itälä kertoi, että arkistoon kuuluu noin

oimihenkilöt liikkeessä II – Yhteydet politiikkaan, lakot ja jäsenmäärien kasvu -teos julkistettiin 7.6.2010 Toimihenkilöarkistossa. Julkistamistilaisuuteen osallistui kirjan kirjoittajia ja toimihenkilöjärjestöjen nykyisiä ja aiempia vaikuttajia. Toimihenkilöt liikkeessä II -julkaisuun on koottu järjestyksessä toisen toimihenkilöliikkeen historiaseminaarin esitykset. Ne käsittelevät toimihenkilöammattiliittojen keskeisiä kysymyksiä, kuten • mikä 1960–1970-luvuilla veti jäseniä toimihenkilöliittoihin.

T

X mapin kyljessä kertoo, että Uuden Insinööriliiton mappeihin saavat tutustua vain järjestön omat edustajat. UUSI

INSINÖÖRI

Kovat ukaasit nukkujille.

600 järjestöä ja yhdistystä. Arkiston hyllyillä on noin kaksi kilometriä aineistoa. Osa niistä on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa, osaan saavat tutustua vain kyseisen yhdistyksen nimeämät ryhmät. ■ Julkaisu: Toimihenkilöt liikkeessä II. Yhteydet politiikkaan, lakot ja jäsenmäärien kasvu. TJS kulttuurijulkaisut 2010.

miten toimihenkilöjärjestöjen lakot eroavat työväenjärjestöjen lakoista ja • millaisia ovat olleet poliittisten puolueiden ja toimihenkilöliittojen ja -keskusjärjestöjen väliset vaikutussuhteet. Artikkelit perustuvat esityksiin, jotka pidettiin historiaseminaarissa 5.11.2008 Helsingissä. Kirjoittajat ovat yliopistotutkijoita ja toimihenkilökentän pitkäaikaisia vaikuttajia, muun muassa Iikko B. Voipio, Jukka Muiluvuori, Veijo Åberg, Vesa Vares, Pentti Koskinen ja Harri Melin.

19


edunvalvonta Teksti: Kimmo Antila

Tekniikan ja teollisuuden historian tuntijat koolla Tapahtuman taustalla olivat alan tärkeimmät kansainväliset järjestöt ICOHTEC (The International Committee for the History of

Noin 400 teollisuusperinteen ja tekniikan historian asiantuntijaa kokoontui Tampereella ensimmäiseen yhteiseen maailmankonferenssiinsa elokuun puolessavälissä. Konferenssin nimi ”Reusing the Industrial Past” piti hyvin sisällään tapahtuman laajat teemat.

Technology) ja TICCIH (The International Committee for the Conservation of Industrial Heritage). Kolmantena partnerina oli työväen historiaa tallettavien museoiden yhteistyöverkosto WorkLab. Paikallisista järjestelyistä vastasivat Tampereen yliopisto, museokeskus Vapriikki, Työväenmuseo Werstas sekä alan kotimaiset järjestöt Tekniikan historian seura ry sekä Teollisuusperinteen seura ry.

ampere oli osallistujien mielestä erinomainen paikka järjestää teollisuushistoriaan keskittyvä tapahtuma. Tammerkosken upeasta kansallismaisemasta löytyy sekä hienosti uudelleenkäytettyjä historiallisia teollisuusalueita kuten Tampellan ja Finlaysonin alueet, mutta myös toimivaa teollisuutta kuten M-Realin Takon tehdas sekä yhä käytössä olevia vesivoimaloita. Erityistä ihastusta herätti Finlaysonin tehdasalueen monipuolinen käyttö elokuvateattereineen, ravintoloineen ja museoineen. Useassa maassa keskeisestikin sijait-

T

Reusing Industrial Past keräsi osallistujia peräti 40 eri maasta. Pienissä ryhmissä tutustuttiin Tammerkosken teolliseen perinteeseen ja vierailtiin yhä toiminnassa olevassa M-Realin Takon tehtaalla.

20

sevat teollisuusalueet odottavat yhä luovaa ja elävää uusiokäyttöä. Tampere näytti selvästi tietä muun muassa Itä-Euroopan maissa vasta käynnistyneelle kehitykselle. Tammerkosken teollisen maiseman kerroksellisuuteen on tuonut lisäarvoa tänä vuonna Frenckelin paperitehtaan alueella tehdyt arkeologiset kaivaukset, jotka ovat paljastaneet mm. entisen puuhiomon pohjarakenteita 1860-luvulta. Hiomon pohja kertoo merkittävästä teknologisesta muutoksesta; paperiteollisuuden siirtymisestä uusiin raaka-aineisiin lumpusta oljen kautta puuhiokkeeseen.

Kuvassa tutkaillaan keskiputouksen voimalaitoksen (valm 1933) ja Frenckelin paperitehtaan maisemia koskipuistossa. Kuva: Jan Kunnas.


Finlaysonin alue on erinomainen esimerkki vanhan teollisuusalueen uuskäytöstä. Alue osoitti toimivuutensa myös konferenssikäytössä. Kuva: Reetta Tervakangas.

Nykyhetken ja historian vuoropuhelua

Reusing Industrial Past -konferenssissa oli esillä lukuisia teemoja kaikkiaan 270 eri esityksen verran. Keskeisesti nousi esiin teollisuuslaitosten uusiokäyttö, tekniikan historian hyöty ja UNESCON maailmanperintökysymykset. Konferenssin pääpuhujat käsittelivät teollisuusperinnön ja teollisuushistorian nykytilaa ja Tampereen erityisluonnetta. Professori Håkon With Andersen, NTNU, Trondheim herätti kysymyksiä siitä, mitä oikeastaan on teollisen historian uuskäyttö ja voidaanko historiaa käyttää rakennusvoimana tulevien menestystarinoiden synnyssä. Hän korosti erilaisten tulkintojen tärkeyttä ja luotettavaan tutkimustyöhön perustuvaa näkemystä teollisen historian tarinoista. Tutkija Anna Storm, Kungliga Tekniska Högskolan, Tukholma puolestaan tarkasteli yhden yrityksen varaan rakennettujen kaupunkien muutosta Avestan ja Malmbergerin esimerkkien avulla. Tärkeää oli hänen mielestään paikallisten asukkaiden suhtautuminen teollisen menneisyyden arviointiin: tämä on tärkeä tapa rakentaa uutta identiteettiä muuttuville kaupungeille. Konferenssin yhtenä tärkeänä tavoitteena oli luoda vuoropuhelua nykyhetken ja historian kysymysten välille. Kansainvälisille osallistujakunnalle esiteltiin ekskursioiden aikana myös tamperelaista UUSI

INSINÖÖRI

teollisuutta ja sen muutosta: retket suuntautuivat niin Metso Mineralsin Lokomolle, Cargotecin Kalmar Industriesin Härmälän tehtaille kuin modernin teknologian Hervantaan VTT:lle ja Hermiaan. Retkiä pohjustettiin näkemyksellisillä luennoilla Tampereen kehityksestä. Professori Pertti Haapala käsitteli Tampereen teollista historiaa ja selviytymistä muutoksista kansainvälisessä kontekstissa ja johtaja Jyrki Laiho pohti kaupungin nykyhetken haasteita, kun IT-boomi alkaa olla ohi ja perinteisen teollisuuden puolella työpaikkojen määrä on edelleen laskussa. Tutkimus- ja kehitystyöhön keskittyminen on kaupungin selviytymisstrategia myös tulevaisuudessa. Maailmanperintökohteita ja insinöörihistoriaa

Konferenssin sessioissa käsiteltiin monia mielenkiintoisia teemoja militäärihistoriasta tietokoneisiin ja ydinvoimasta rautatiehistoriaan. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousseesta teollisuuden maailmanperintökohteista olivat esillä mm. listalle pyrkivät Japanin Tomiokan silkkitehdas ja Tammerkosken teollinen maisema. Jo UNESCO:n listalle päässyt Ruhrin alueella sijaitsevan Volkingenin rautatehtaan monipuolinen ja elävä käyttö herätti kuulijoissa suurta mielenkiintoa. Kohde näytti nousevan keskustelujen pohjalta monen asiasta kiinnostuneen tulevaksi

matkakohteeksi. Maailmanperintöstatuksen saaminen on kohteille usein erittäin merkittävä käänne, joka näkyy niin turistivirroissa kuin myös mahdollisuudessa saada kehittämiseen lisärahoitusta. Konferenssissa käsiteltiin laajasti myös insinöörikunnan historiaa, koulutuksen kehittymistä ja koko ammattikunnan merkitystä. Kiintoisia näkökulmia toivat muun muassa Johanna Vähäpesolan tuoreeseen tutkimukseen perustuva esitys naisista teknillisen korkeakoulun opiskelijoina ja insinööreinä ja belgialaisen Willemijne Linssenin esitys belgialaisen insinöörikoulutuksen alkutaipaleesta. Kiinnostavia esityksiä olivat myös teknologian historian grand old manin Angus Buchananin, UK luento teknologian historian hyödystä yhteiskunnalliselle kehitykselle sekä W.Bernard Carlsonin, USA vauhdikas esitys innovaattoreiden välisen kilpailun merkityksestä teknologisissa käännekohdissa. ■ Konferenssin esitysten abstraktit ovat luettavissa verkossa (http://www.tampere. fi/industrialpast2010 ). Niitä julkaistaan mm. ICOHTECin vuosikirjassa ICON sekä suomalaisessa alan julkaisussa Tekniikan Waiheita - Teknik i Tiden. Kirjoittaja työskentelee tekniikan historian parissa museokeskus Vapriikissa. Hän toimi Reusing Industrial Past -konferenssin pääsihteerinä.

21


osaaminen Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Vaihtelevat työt vaativat

lisää koulutusta Kesällä Anu Ojala ylennettiin ensimmäisenä suomalaisnaisena insinöörimajuriksi puolustusvoimissa. Sitä ennen hän on kulkenut pitkän matkan vaiheikkaalla urapolulla.

sastoinsinööri Anu Ojala on tällä hetkellä Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnassa järjestelmäosastolla liikkuvuus- ja suojatoimialalla toimialaupseerina Tampereella. – Olen alun perin prosessitekniikan insinööri, joten nykyinen työ on aika kaukana siitä. Edelleen tarvitsen insinöörimäistä ajattelutapaa kuten syy- ja seuraussuhteiden pohtimista ja asioiden hahmottamista prosessinomaisesti. Lukion jälkeen Ojala opiskeli vuoden kuvataiteita. Alasta ei ollut hänelle ammatiksi, vaan rekrytointimessuilla hän huomasi insinöörikoulutuksen biotekniikan linjan. – Luonto on ollut aina tärkeä, joten ympäristöasioiden takia hyppäsin insinöörikelkkaan, Ojala kertoo. Lamavuosien keskellä harjoittelupaikat olivat kortilla, ja töitä tehtiin siellä, mihin suinkin vain pääsi. Biotekniikan linja oli silloin uusi. Ojala kertoo opiskeluajan lievästä ahdistavuudesta, kun kukaan ei sanonut, minkälaisiin töihin koulutuksella valmistutaan. Myöhemmin elämässä hän on todennut, että se on hyvä asia. – Insinöörikoulutuksella voi avautua kaikenlaisia ovia.

O

Pätkätöitä lamavuosien seurauksena

Kun Ojala valmistui insinööriksi Espoo-Vantaan ammattikorkeakoulusta, vastavalmistuneille oli tarjolla vain määräaikaisuuksia. Työura käynnistyi tutkimus- ja työnjohtotehtävissä elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Parin vuoden kuluttua pätkätyöt kyllästyttivät ja niin heräsi ajatus välivuodesta armeijassa. Ojala haki suoraan erikoisjoukkoihin, kutsuntojen ulkopuolella. Paikka oli Ilmavoimien Viestikoulu, johon voi hakea vapaaehtoiseksi teknisellä koulutuksella. Nykyisin yksikkö tunnetaan Ilmasotakouluna. Ojala kotiutui reservin vänrikkinä. Välivuoden aikana hän oli päättänyt jatkaa opintoja. 22


Paluu ympäristöasioihin

Vuorossa oli insinööreille tarkoitettu, työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettu ympäristöjatkokoulutus. Koulutus tapahtui Tallinnan teknisen korkeakoulun, Kaunaksen teknisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kesken. Kesätöiden jälkeen seurasi toinen kansainvälinen koulutus. – Olin kuullut yhteistyöprojektista Tampereen ammattikorkeakoulun ja walesilaisen Glamorganin yliopiston välillä, missä voi insinööripohjalta tehdä maisterin tutkintoa. Puolitoista vuotta kestäneiden opintojen ajan Ojala työskenteli ympäristökonsulttina insinööritoimistossa. Opinnot sisälsivät laadunhallintaa ja -johtamista. Kaikki jatko-opinnot Ojala on käynyt englanniksi. Jo insinööriopintojen aikana hän oli Erasmus-opiskelijavaihdossa Englannissa, jolloin kielitaito vahvistui. Ajatus puolustusvoimista palkanmaksajana

Jatko-opintojen jälkeen Anu Ojala mietti, että hän haluaisi tehdä ympäristötöitä puolustusvoimissa. – Luulin, ettei sellaisia töitä ole. Oma näkemykseni vapaaehtoisen palvelun jälkeen oli hyvin kapea. Katse alkoi kuitenkin seurata puolustusvoimien työpaikkailmoituksia. Pääesikuntaan haettiin laatuinsinööriä ja Ojala pääsi haastatteluun, mutta silloin todettiin, että hänellä ei ole tarpeeksi työkokemusta siihen tehtävään. Sen sijaan oli tarjolla määräaikainen projektityö: silloin puolustusvoimissa järjestettiin muun muassa ensimmäistä kertaa sisäinen laatupalkintokilpailu. Pääesikunnassa havahduttiin, että on syytä perehtyä Naton standardeihin, jolloin Ojala oli sattumalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hänellä oli hyvä englannin kielen taito ja aiempaa kokemusta standardeista. Reilun puolen vuoden puolustusvoimissa työskentelyn jälkeen avautui uusi sotilasupseerin virka, jossa tehtävänä oli perehtyä Naton sotilasstandardeihin. – Syksyllä löysin itseni Brysselistä Naton päämajasta istumassa Finland-kyltin takana. UUSI

INSINÖÖRI

Työpaikka oli Helsingissä, josta hän reissasi kokouksiin ja jossa hän tutustui dokumentteihin, mitä rauhankumppanuus merkitsee. Näköalapaikka globaaliin päätöksentekoon

Parin vuoden kuluttua Ojala siirtyi Brysseliin yhteysupseeriksi. Puolustusvoimat maksoi Ojalan palkan, mutta hän koulutti rauhankumppanimaita standardeissa. – Se oli mielenkiintoinen ajanjakso, sillä USA oli juuri hyökännyt Irakiin. Olin töissä organisaatiossa, jossa päätöksenteko perustuu puhtaaseen konsensukseen. Maailmanpoliittinen kriisi heijastui päätöksen teon hitautena. Parivuotisen komennuksen aikana osasta rauhankumppanimaista, joiden kanssa Ojala teki paljon yhteistyötä, tuli Nato-maita. Suomessa hän palasi tehtäviin, joista oli lähtenyt Brysseliin. Kotipaikka muuttui kuitenkin Tampereeksi. – Olin kehityskeskusteluissa ilmaissut toiveen lähteä Pääesikunnasta pois. Toisaalta Tampere oli luonteva toiveiden kohde, sillä täällä oli kansainvälistä materiaaliyhteistyötä. Vuonna 2007 Ojala siirtyi Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan Huolto-osastoon kansainväliselle sektorille osastoinsinööriksi. Vuonna 2009 voimaan tulleen organisaatiomuutoksen myötä hän toimii nykyisessä tehtävässään. Väliin mahtuu vuoden mittainen perhevapaajakso. – Äitiyslomalle lähtö ei ollut mitenkään ihmeellinen asia. Ojala muistuttaa, että puolustusvoimien henkilöstöstä naisia on melkein puolet, kun otetaan kaikki henkilöstöryhmät mukaan. Organisaatio on rakennettu siten, että ihmisiä lähtee muihin töihin välillä, kuten palvelukseen rauhanturvatehtävissä. Koko ajan on ollut normaalia, että joku lähtee pois vuodeksi.

omalta osaltaan, että tehtävät toteutetaan määräaikaan mennessä. Nykyisessä työssä korostuu rahaliikenne ja sen seuraaminen. – Maavoimien esikunnasta saamme tehtävän hankkia sotavarusteen, jonka on täytettävä tietty tehtävä. Me selvitämme millaisen, hankimme sen ja teemme sille elinkaarijaksotuksen sekä analyysin siitä, mitä se vaatii, että tämä sotavaruste on meillä seuraavat 40 vuotta. Ojalan toimialalla ovat pioneeri-, suoja- ja liikkuvuussektorit. Esimerkki isoimmista hankinnoista liikkuvuuspuolella ovat vaikkapa partioajoneuvot, jotka lähtevät Afganistaniin. Suojelupuolelle hankitaan esimerkiksi suojelutiedusteluajoneuvoja, joilla analysoidaan biologisia tai kemiallisia uhkia. Pienimmillään hankinnat voivat olla niin sanottuja nasseja eli suojanaamareita, suojapukuja tai sotilaspoliiseille köysiä. Hyvin tekemällä pääsee eteenpäin

Pitkin työuraa Anu Ojala on kouluttautunut lisää. Sotilasuralla hän on opiskellut sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa että Teknillisessä korkeakoulussa. – Olen pyrkinyt tekemään asioita hyvin: mitä aloitan, vien myös loppuun asti. Hän ei mielestään ole edennyt järjestelmällisesti urallaan. – Lähdin aikoinaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen sillä ajatuksella, että kai joku tehtävä minulle löytyy. En ole nähnyt itseäni kenraalikunnassa. Viime vuosina esiupseerikurssit ovat auenneet myös erikoisupseereille. Esiupseerikurssien parhaat pääsevät yleisesikuntaupseerikursseille ja heistä tulee uraupseereja. Nyt ensimmäiset insinöörit ovat käyneet yleisesikuntaupseerikurssit. Korkeimpienkin sotilastehtävien polku – ainakin teoriassa – on avattu myös insinööreille. Tällä hetkellä Ojala arvioi, että kouluttautuminen riittää, mutta: – En ikinä sano ikinä, elämässä voi tapahtua kaikenlaista. ■

Nykyinen työ ostavassa organisaatiossa

Järjestelmäosaston varsinainen tehtävä on hankkia ja ostaa. Ojala valvoo ja vastaa 23


osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuvat: Tuulikki Holopainen

SWEET dreams –

Suomesta vesiteknologian huippumaa – Opiskeluaikana en uskonut löytäväni näin mielenkiintoista työtä, sanoo insinööri Susann Härkönen. Hän testaa polymeerejä Kemiran Espoon tutkimuskeskuksessa. Työ vesilaboratoriossa palkitsee joka päivä.

usann Härkönen on opiskellut kemian- ja ympäristötekniikkaa EVTEK-ammattikorkeakoulussa (nykyinen Metropolia). Valmistumisen jälkeen hän oli töissä vesilaboratoriossa. Nyt hän testaa vesiliukoisia polymeerejä Kemiran Municipal & Industrial -yksikössä Espoossa. – Käytännön osaaminen on tässä hommassa todella eduksi, Härkönen sanoo. Hän on mukana kehittämässä uudentyyppisiä biopohjaisia, biohajoavia ja kierrätykseen perustuvia tuotteita ja konsepteja. Polymeerit ovat oleellinen osa vesiteknologiaa, mutta niitä haitattomampia raaka-aineita jäteveden ja lietteen käsittelyyn etsitään kuumeisesti. Kemiran visio on olla johtava vesikemian yhtiö maailmassa. Nyt yritys keskittyy niihin asiakkaisiinsa, jotka käyttävät tuotannossaan paljon vettä – paperiteollisuus, kunnallinen ja teollinen vedenpuhdistus, öljy- ja kaivosteollisuus sekä elin-

S

tarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuus. Kierrätys on päivän megatrendi. Miten lasketaan yrityksen vesijalanjälki, mitä lasketaan vesistöihin, minne kulkeutuvat lääkeaineet ja hormonit, missä puhdistetaan öljynpuhdistuslautan vesi. Suurissa nopeasti kasvavissa kaupungeissa jätevesissä syntyvät lietteet muodostavat yhä suuremman ongelman. Vesikemialla maailman johtoon

Tarve kehittää uusia tuotteita ja palveluja vaatii paljon osaamista. Tätä tarkoitusta varten Kemira perusti alkuvuodesta SWEET-tutkimuskeskuksen (Center of Water Efficiency Excellence) yhdessä VTT:n kanssa. Se kasvattaa Suomeen ainutlaatuista uutta vesiosaamista. – Syvenevä vesipula, tiukentuva ympäristölainsäädäntö ja asiakkaiden tarpeet vaativat uusien vesisovellusten kehittämistä, sanoo johtaja Timo Härmä. Kemira haluaa olla vesiteknologian kärkimaa, Timo Härmä sanoo.

24

Kemira haluaa olla veturi, joka houkuttelee muita yrityksiä mukaan. Hankkeen vetovastuu on Suomessa, mutta verkosto on globaali. Härmän mukaan kiinnostusta on jopa maailmanlaajuisesti yhä runsaammin. Tuore yhteistyösopimus Outotecin kanssa panee vauhtia kaivosalan ja öljyhiekan teollisuusvesien käsittelyyn. – Meille on suuri haaste houkutella mukaan kansainvälisiä osaajia, Härmä sanoo. Tutkimuskeskuksiin Shanghaissa, Atlantassa ja syksyllä Sao Paulossa avattavaan kootaan kansainvälisiä tutkimusryhmiä. Tavoitteena on kehittää teknologioita, joiden avulla tehostetaan veden käyttöä ja kierrätystä sekä luodaan energiatehokkaampia ratkaisuja paljon vettä käyttävälle teollisuudelle. Kasvipohjaiset raaka-aineet kuten puut ja levät ovat tutkimuksen kohteena. Toisaalta jätevirtojen käyttö ja kierrätyskuviot ovat haastavia. Toisen jäte on toisen raaka-aine. – Miten makeaa vettä valmistetaan merivedestä, miten jätevedenkäsittelyssä syntyvä biomassa hyödynnetään energian- ja biopolttoaineiden tuotannossa, entä tuotteiden biohajoavuus, isoja kysymyksiä. SWEET-tutkimuskeskuksessa tehtävän tutkimuksen kustannukset ovat noin 120 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Tavoitteena on myös synnyttää jatkoinvestointeja pilotti- ja demohankkeisiin. Keskus työllistää vuosittain noin 200 henkilöä. ■


Susann Härkönen testaa polymeerejä, joilla on ratkaiseva osuus jätervesien käsittelyssä.

UUSI

INSINÖÖRI

25


yhteiskunnasta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Antti Hautamäen mukaan elinvoimaiseen metropoliin kuuluu erottamattomasti kansalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Is there a Finn on board? Näin kysytään maailmalla jatkossa, kun Suomi on voimaannutettu ja yksilön arvostus on arkipäivää niin työelämässä kuin kotona ja kouluissakin.

aikka Suomi onkin juuri rankattu maailman parhaaksi maaksi, paljon haasteita on edessä, kun teollisen ajan rakenteet murtuvat. Mitä on olla suomalainen 2000-luvulla ja mistä hyvinvointimme syntyy? Tästä keskusteltiin Demos Helsingin ja Helsingin Juhlaviikkojen järjestämässä Sokraattisessa saunassa Aleksanterin teatterissa elokuun lopulla. Professori Antti Hautamäen mukaan nyt on tapahtumassa eettinen käänne. Hyvän tekemisestä on tulossa menestystekijä. Kasvuparadigma on tiensä päässä ja tämä vaikuttaa koko länsimaisen sivistyksen kehitykseen. – Kestävä hyvinvointi saavutetaan jatkossakin kestävällä taloudenpidolla,

V

26

mutta sen ohessa ohella elämän laadulla, onnellisuudella ja tasapainoisella luontosuhteella on yhä suurempi merkitys. Luova palvelutalous ja liittyminen osaksi globaaleja verkostoja takaavat Hautamäen mukaan elinvoimaisuuden. Tämä edellyttää meiltä kuitenkin äärimmäisen korkeata ambitiotasoa. Maailmantalouden tulevaisuusryhmää vetävän professori Pekka Himasen mukaan suurimmat haasteet liittyvät siihen, kun siirrymme vihreään informaatio- ja vuorovaikutustalouteen sekä rikkaaseen monikulttuuriseen elämään. – Hyvinvointiyhteiskunnan versio 2.0 on suuri haaste monestakin näkökulmasta. Ikääntyneitä on yhä runsaammin, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvoin-

tiin liittyy ratkaisemattomia kysymyksiä. Miten käännämme ne mahdollisuuksiksi? Himasen mukaan edessä on suuri kulttuurinen haasta. Arvokas elämä kuuluu kaikille. Myös Sitran viestintäjohtajan Teppo Turkin mukaan edessä on suuria hyvinvointiyhteiskuntaa koskettavia muutoksia. Elämme siis etsikkoaikaa. – Olemme irtaantumassa teollisen ajan rakenteista ja siirtymässä kohti ihmis- ja ratkaisukeskeistä maailmaa, jossa yhdessätekeminen, luovuus ja palvelut ovat keskiössä. Hyvinvointia ei voi enää rakentaa vanhojen menetelmien varaan, jossa käskyt tulevat ylhäältä ja yksi visio johtaa tekemisiä. Tulossa oleva uusi sukupolvi elää mosaiikkimaisessa maailmassa, jossa jatkuva muutos ja dialogi on arkea. – Emme ole enää koneiston osia, joilla on tietty tehtävä tai paikka yhteiskunnassa. Uusi sukupolvi valitsee itse firman, jossa se haluaa työskennellä. Se valitsee itse myös työntekotavat.


Sitran tekemän tutkimuksen mukaan työelämässä olevista 50-vuotiaista yli puolet kokee olevansa uhreja, jotka eivät mitenkään voi vaikuttaa työhönsä.

Pekka Himasen mukaan kehityksen perimmäinen päämäärä on arvokas elämä.

Edessä on myös johtajuuden kriisi. Tarvitaan motivoivaa, tasavertaista, kuuntelevaa johtamista. Suomalaiset kapellimestarit maailmalla antavat tästä hyvää esimerkkiä. Heistä pitäisi johtajakoulutuksissa ottaa mallia. Sitran tekemän tutkimuksen mukaan työelämässä olevista 50-vuotiaista yli puolet kokee olevansa uhreja, jotka eivät mitenkään voi vaikuttaa työhönsä. Vain viidennes kokee olevansa aktiivisia ja kolmannes hakee sisällön elämäänsä vapaa-ajan puuhista kuten puutarhanhoidosta.

Miten käännämme tämän onnettoman sivuosan esittäjän roolin pääosaksi ja menestystekijäksi? Saunojien mielestä niin poliitikot kuin yritysjohtajat ovat liikaa sitoutuneet korporatiivisen järjestelmän ylläpitämiseen. Sen murtamisessa on valtava haaste. Myös edunvalvontajärjestelmän osapuolet voisivat katsoa peiliin. Saunomassa oli myös Rosa Meriläinen. Hän kyseenalaisti poliitikkojen ja puolueiden vallan. Hän kaipasi punkasennetta politiikkaan ja aktivisteja luomaan demokratiaa. – Politiikka kuuluu kaikille, myös paskiaisille. Jokainen osaa tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä. Mutta miten voimme vaikuttaa omaan työhömme, jossa vietämme suurimman osan ajastamme? Uupumus, masennus ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, mikä Meriläisen mukaan on juuri osoitus työelämän epäinhimillisistä puolista. Ulkoministeri Aleksander Stubbin perustaman Maabrändityöryhmän jäsenen Kirsi Pihan mielestä olemme maa-

■ Viimeisen vuoden aikana on et-

sitty Suomen elinvoiman lähteitä ja metropolialueen hyvinvointia, luotu maabrändiä, kirjoitettu Kukoistuksen käsikirjoitusta ja Pelastuskirjaa, rakennettu Valtiota ja vietetty Yltäkylläisyyden pitoja. Aalto-yliopisto on päättänyt ensimmäisen vuotensa, pienois-Suomi pystytetty Shanghain maailmannäyttelyyn sekä Helsinki valittu muotoilupääkaupungiksi 2012.

ilman rehellisin kansa. Haluamme pitää huolta maailmasta. Sen lisäksi olemme omintakeisia, tinkimättömiä, joskus liiankin insinöörimäisen tylsiä. – Osaamme myydä tuotteita, kasvattaa hyvinvointia, sovitella rauhaa ja asettua yhteisten tavoitteiden taakse. Voisiko kaikesta tästä ja arktisesta hulluudestamme tehdä brändin! ■

Teppo Turkki kertoi Sitran toteuttamasta Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelmasta, jossa etsittiin laajalla yhteiskunnallisella joukolla ratkaisuja elinvoimaisuuteen.

Tilaisuudessa piirrettiin karttaa esilletulleista ajatuksista. UUSI

INSINÖÖRI

27


Teksti ja kuvat: www.raceabout.fi/era

ERA-sähköauto L kansainvälisessä loppukilpailussa Metropolia Ammattikorkeakoulun sähköauto tavoitteli kesällä kahden miljoonan euron palkintoa kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailun loppukilpailussa Yhdysvalloissa. ERAsähköauto suoriutui toisen karsintakilpailun testeistä moitteettomasti yhtenä harvoista.

28

ähdimme Progressive Automotive X PRIZE -ajoneuvokehityskilpailun loppukilpailuun tosissamme ja uskoimme, että meillä on mahdollisuudet voittoon, projektipäällikkö Sami Ruotsalainen sanoo. – Finaalissa suorituksemme oli erittäin hyvä, ellei jopa täydellinen. ERA toimi riittävän luotettavasti ja saavutimme erittäin hyvät tulokset Michigan International Speedwayn ovaalilla ajetuissa energiankulutustesteissä. Myös 100 mailin mittaisen toimintamatkatestin läpäisimme helposti ja käytetyllä ajoprofiililla olisimme päässeet noin 140 mailia ennen kuin akku olisi ollut täysin tyhjä. Tällä hetkellä finaalin ajo-osuuden päätteeksi olemme kilpailussa toisena. Parhaillaan käynnissä olevan dynamometritestauksen tuloksia ei ole vielä julkaistu, vaan kilpailunjärjestäjä pitää kaikkia jännityksessä syyskuun 16. päivä


Washingtonissa tapahtuvaan palkintojen jakoon asti. Kahdeksan parhaan joukossa

Liki sadan osallistujatiimin joukosta Electric RaceAbout -sähköauto eteni kaksipaikkaisten vierekkäinistuttavien -sarjassa kahdeksan joukkoon. – Vain kaksi korkeakoulutaustaista osallistujatiimiä oli jäljellä kisassa. Varteenotettavia kilpailijoita oli korkeintaan neljä, jotka kaikki olivat Yhdysvalloista ja heidän ajoneuvonsa ovat uudentyyppisiä – kuten kolmipyöräisiä – toisin kuin perinteisempi ERA-automme, Ruotsalainen kertoo. – Electric RaceAbout oli yksi harvoista autoista, joka suoritti karsintatestit täysin puhtaasti ilman rangaistuksia tai aikasakkoja. Energiankulutuksessa olimme kolmanneksi tai neljänneksi paras luokassamme. Karsintakilpailussa ajettiin kolme energiankulutuskilpailua, auton toimintamatkaan liittyvä kilpailu sekä turvallisuuteen, kuten jarrutukseen, kiihdytykseen ja kaistanvaihtoon, liittyvät testit. Loppukilpailua ei ratkaise energiankulutus, kun tietyt raja-arvot on saavutettu, vaan nopein auto voittaa. Päätöskisassa ajettiin yhteensä noin 160 kilometriä ja ajo sisälsi yhdeksän pysähdystä.

– Noin 14 henkilön tiimimme työskentelee ammattimaisesti, eleettömästi ilman sähellyksiä. Auto toimii loistavasti ja se on saanut suurta huomiota osakseen. Erityisesti sen viimeistelyä ja tekniikan tasoa on yleisesti ihailtu ja ihmetelty, Ruotsalainen sanoo. X PRIZE -säätiön tavoitteena on kannustaa autojen tuotekehitystä energia- ja ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin ja edistää niiden päätymistä sarjatuotantoon ja kuluttajien saataville. Voittajat julkistetaan syyskuussa 2010. Kilpailussa oli kolme eri sarjaa, joiden rahapalkintona on yhteensä 10 miljoonaa dollaria. Sähköautohanke luo sähköajoneuvoalaa Suomeen

Metropolian kolmen vuoden pituinen sähköautohanke on osaltaan luonut Suomeen sähköajoneuvo-osaamisen verkostoa. Myös menestyminen kansainvälisessä tuotekehityskilpailussa on osoittanut, että Metropolia kulkee Suomen sähköajoneuvoalan kärjessä. – Suomessa on hyvät tekniset valmiudet sähköajoneuvojen suunnitteluun. Metropolian tavoite jatkossakin on toimia katalyyttina sähköajoneuvojen suunnittelussa ja käyttöönotossa Suomessa, Ruotsalainen sanoo.

Metropolian hankkeen ympärille luotu yhteistyöverkosto on rakentanut edellytyksiä sähköajoneuvoalan syntymiselle Suomeen. Electric RaceAbout (ERA) -sähköauto on suomalaisen teollisen osaamisen näyte. – Olemme päänavaaja sähköajoneuvoalan luomisessa Suomeen. Nyt alan osaaminen kasvaa ja kehittyy Suomessa vauhdilla. Akkuja ja niiden lataamista lukuun ottamatta auton koko muu keskeinen tekniikka, kuten voimantuottoon liittyvä sähkötekniikka, on suomalaista osaamista, Ruotsalainen sanoo. Hankkeen yli 60 kumppanista pääosa on suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Auton suunnitteluun osallistui Metropolian autotekniikan alan lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto suunnitteli sähköautoon uudet ajoneuvokäyttöön optimoidut sähkömoottorit. Erityistä hankkeen toteutuksessa on opiskelijoiden suuri vastuu yhdistää teoria ja käytäntö erinomaiseksi osaamiseksi. Opiskelijat ovat suunnittelun lisäksi valmistaneet vastuullaan olleet komponentit, asentaneet ne ja vastaavat niiden toiminnasta. Jokaisella opiskelijalla ja henkilökunnan jäsenellä on ollut oma vastuualueensa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. ■

Auto toimii loistavasti ja se on saanut suurta huomiota osakseen. Erityisesti sen viimeistelyä ja tekniikan tasoa on yleisesti ihailtu ja ihmetelty.

UUSI

INSINÖÖRI

29


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner ■ Kuva: David Trood / Gorilla

Tiedon heikko saatavuus keskeyttää työn Työ keskeytyy, asiat eivät etene niin kuin pitäisi, hommat eivät suju – jokaiselle tuttu tilanne. Toiset tekijät katkaisevat työn pitemmäksi aikaa, joskus keskeytys kestää vain hetken.

iina Kalliomäki-Levanto selvitti väitöskirjatyössään työhön liittyviä keskeytyksiä, niitä edeltäviä tekijöitä sekä keskeytyksistä selviytymiskeinoja. Hänen tutkimuskohteenaan oli globaalisti toimiva tietointensiivistä työtä tekevä asiantuntijaorganisaatio, joka tuotti innovatiivisia teknologiaratkaisuja teolliseen tuotantoon. Tutkimus lähti liikkeelle havainnosta, että keskeytyksiä edeltävistä tekijöistä oli vain vähän tietoa. Kun niitä tutkittiin, havaittiin, että keskeytyksiä ja katkoksia edeltävät tekijät muodostavat kokonaisuuden. Taustalta löytyi erityisesti asiantuntemukseen, asiakkaan tarpeisiin ja tuoteratkaisuihin liittyviä tekijöitä, jotka hankaloittivat työssä tarvittavan tiedon saatavuutta. Kun tietoa ei ole saatavilla, tulee tarve kysyä asiaa työtoverilta ja näin keskeytyy myös hänen työnsä. Kokeneilla asiantuntijoilla voikin olla tilanne, jossa työpäivään ei jää yhtenäistä ajanjaksoa oman työn tekemiselle saati tulevan työn suunnittelulle. Tiedon puuttuminen voi johtaa myös tilanteeseen, jossa työssä edetään tiedonpuutteesta huolimatta ja työhön tulee virhe. Tieto virheestä ja sen korjaamisesta aiheuttaa keskeytyksiä ja katkoksia meneillään olevaan työhön. Tiedon heikko saatavuus voi johtaa myös lisätyöhön, kuten lisätiedon etsimiseen tai asiakkaan tarpeen tarkempaan arviointiin, mikä myös keskeyttää parhaillaan tehdyn työn.

T

30

Asiantuntijaorganisaatiossa keskeytyy kahden ihmisen työt, kun olennaisesta asiasta vailla tietoa oleva työtoveri kysyy asiasta kollegalta.

Lähipiiristä uupuu osaamista

Asiantuntemuksen heikko saatavuus voi johtua siitä, että talossa ei ole tarvittavaa osaamista tai sitä on, mutta osaava henkilö ei ole paikalla ja muut joutuvat odottamaan. Uusien työntekijöiden tai projektiin osallistuvien ulkopuolisten henkilöiden asiantuntemuksestakaan ei aina ole tietoa eikä heidän perehdyttämiseensä ole aikaa. Keskeinen tekijä sille, että asiantuntemusta ja osaamista ei ollut tarvittaessa paikalla, olivat katkeavat työsuhteet ja ryhmän jäsenyydet. Asiakkaan toimintaympäristö ja tarpeet tai kontaktihenkilöt voivat muuttua tai aikataulu kiristyy ja tulee puutteita asiakastiedon välittymisessä. Epäselviin asioihin täytyy palata myöhemmin ja jatkuviin neuvotteluihin kuluu aikaa, jota projekteihin ei yleensä ole varattu. Myös jälkihoitokysymykset vaativat

oman osaajansa, joka yleensä on jo kiinni uusissa tehtävissä ja joutuu keskeyttämään työnsä palatakseen hänen kohdallaan jo taaksejääneisiin asioihin. Kokemus on jättänyt työyhteisön

Tuoteratkaisuun liittyvän täsmällisen tiedon heikko saatavuus muodostuu useasta osa-alueesta. Ei ole kokemusperäistä tietoa – kokemus saattaa olla lähtenyt talosta esimerkiksi ulkoistamisten tai eläkkeelle siirtymisten takia. Räätälöityyn tuotantoon siirtyminen edellyttää aina uutta tietoa tai tuotteen kehittäminen matkan varrella muuttaa tuotteeseen liittyvää tietoa. Projekti saatetaan myös aloittaa epätäsmällisin tiedoin, jotka täsmentyvät vasta projektin kuluessa. Keskeytyksiä aiheutuu myös sähköpostiviestien lukemisesta: kaikki viestit on pakko lukea, koska niissä voi olla tärkeää


tietoa eikä koskaan tiedä, missä viestissä tärkeä tieto on. Tiedon saatavuutta heikentävät myös uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistopäivitykset, kun niiden opetteluun ei varata aikaa ja opettelu tapahtuu muun työn ohessa. Projektissa mukana olevilla saattaa myös olla erilaiset välineet ja niillä tehdyn työn yhteensovittaminen teettää lisätöitä. Toimintatavoissa ja säännöissäkin voi olla eroavuuksia. Säännöt projektien sopimisesta ja vastuista, erilaiset tavat merkitä dokumentteja ja käyttää valmiita pohjia vaativat yhteensovittamista ja aikaa vieviä neuvotteluita. Ennakoimaton lisätyö keskeyttää aina meneillään olevaa tehtävää. Työn keskeytymisellä on vaikutusta siihen, kuinka paljon tulee lisätyötä, joka johtaa työhön kuluvan ajan venymiseen. Keskeytyksistä selviytyminen

Keskeytyksistä selviytymisen keinoista oli aiemmin vain vähän tietoa. Keinot liittyivät neljään erilaiseen laajaan kokonaisuuteen. Keskeytysten syihin yritettiin vaikuttaa esimerkiksi pyrkimällä tuntemaan asiakkaan tarpeet ja toimintaympäristö, mikä helpottaa asiakkaan kysymysten tulkintaa. Tuttu kontaktihenkilö asiakkaan luona myös helpotti yhteydenpitoa. Tai yritettiin koota projektin alkuun täsmällistä tietoa eri toimijoita varten. Yhtei-

sen ymmärryksen luominen esimerkiksi myynnin ja suunnittelun kesken vähensi myöhemmin muutosviestejä ja virheitä. Toinen selviytymiskeino oli olemassa oleviin toimintatapoihin tukeutuminen eli pysyvät tavat ja standardit tai mahdollisuus saada omasta talosta heti toiminnallista tietoa. Selkeät päätökset käytettävistä välineistä, samanlaiset sapluunat alihankkijoiden tarjouspyynnöissä, yhtenäinen käytäntö projektien dokumentoinnissa ja pysyvät ryhmät, joissa asiantuntemus säilyi, ovat esimerkkejä tästä. Myös ennakointia käytettiin selviytymiskeinona. Ennakointi tarkoitti toisaalta tulevien muutosviestien ennakointia ja toisaalta sitä, että oli kokemusta, jonka perusteella pystyttiin arvioimaan epäselviä tilanteita. Mahdollisten muutostarpeiden etukäteistiedusteluilla yritettiin estää viime tipan sumaa ja siitä aiheutuvia virheitä. Ennakointi tarkoittaa myös tuttuutta toimijoiden kesken, tilanteeseen löytyy heti oikea henkilö. Kokemus ja asiantuntemus vähensivät kysymyksiä, virheitä ja ennakoimatonta lisätyötä sekä auttoivat vastaamisessa ja virheisiin reagoimisessa. Keskeytykset sitovat ennakoimattomasti aikaa, jolloin tuli tarve saada lisää aikaa jostain. Yksilön ratkaisuna työajan venyttäminen on yksi keino ratkaista asia. Henkilökohtaisen työajan venyttämisen lisäksi muita keinoja saada lisäaikaa olivat etätyö, koko ryhmän yhteisten kiri-

taipaleiden tekeminen ja kalenteriajan venyttäminen eli venytetään useampaa samaan aikaan tehtävää työtä ajallisesti pitemmälle jaksolle. Selviytymiskeinona on käytetty myös keskeytymättömän työajan järjestämistä työpäivään. Pienistä asioista aikaa vievä kokonaisuus

Keskeytykset ovat yksittäin tarkasteltuna pieniä, ennakoimattomia ja vaihtuvia, mutta ne muodostavat kaikki yhdessä suuren kokonaisuuden, jossa kuluu aikaa. Eri osa-alueiden tapahtumista lähtee liikkeelle ketjuja, jotka päättyvät työn etenemisen keskeytyksiin. Ne yhdistyvät organisaation osa-alueille, jotka ovat johdon päätöksentekoaluetta. Keskeytykset ja katkokset yhdistyvät myös työn tulokseen ja hyvinvointiin. Selviytymiskeinojen tunnistamisesta on suoraan käytännön hyötyä keskeytymistilanteissa työskentelyyn. Keskeytymistä edeltävien tekijöiden tunnistaminen taas auttaa pohtimaan, miten niihin voi vaikuttaa ja miten ne on otettava huomioon esimiestyössä. ■ Lähde: Keskeytykset ja katkokset työn etenemisessä: edeltävät tekijät, epäjatkuvuusolosuhteet ja niistä selviytyminen tietotyössä. Tiina Kalliomäki-Levanto. Työ ja ihminen, tutkimusraportti 36, 2009

Insinöörit arvostavat kalenteriaan li puolet Uuden Insinööriliiton jäsenistä pitää liiton tarjoamaa kalenteria tarpeellisena ja reilu kolmannes käyttää sitä itse. UIL:n viimetalvisessa työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin jäsenkunnalta mielipidettä kalenterin tarpeellisuudesta. Vastaajista 37 prosenttia käyttää kalenteria ja pitää sitä tarpeellisena. Viidennes ei itse käytä kalenteria, mutta pitää sitä tarpeellisena jäsenetuna. 40 prosenttia ei käytä kalenteria eikä pidä sitä tarpeellisena. Kolmella prosentilla ei ollut asiaan mielipidettä.

Y

UUSI

INSINÖÖRI

Kalenteria käyttävät keskivertoa enemmän pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimivat insinöörit. Opetus- ja koulutustehtävissä toimivat arvostivat sitä eniten. Vähiten sitä pitivät tarpeellisena tutkimusja tuotekehitystehtävissä toimivat insinöörit, jotka työskentelevät yleensä isoissa yrityksissä, joissa on tarjolla sähköiset kalenterit. Insinöörinaiset käyttävät kalenteria selvästi enemmän kuin miehet. Vastaajan iällä ei ollut juurikaan vaikutusta vastausjakautumaan. Ainoastaan yli 60-vuotiaat käyttivät kalenteria mer-

kittävästi enemmän kuin nuoremmat insinöörit. Kokemusvuositarkastelu osoitti, että työuransa alkuvaiheessa olevat insinöörit arvostavat ja käyttävät kalenteria paljon. Esimerkiksi vastavalmistuneista kaksi kolmasosaa piti kalenteria tarpeellisena. Suurimmista toimialoista ainoastaan tietotekniikan palvelualalla toimivista insinööreistä hieman yli puolet ei kokenut kalenteria tarpeellisena. Muilla paljon insinöörejä työllistävillä toimialoilla enemmistö vastaajista koki kalenterin tarpeellisena jäsenetuna. ■ 31


oikeus Teksti: Maria Harju, työsuhdelakimies

Viimeaikaista oikeuskäytäntöä Työntekijän uudelleensijoittamisvelvoitteen rikkominen nsimmäisessä oikeustapauksessa oli kysymys paperitehtaasta tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanotun jäsenen uudelleensijoitusvelvollisuudesta muuhun työnantajalla tarjolla olevaan tehtävään. Jäsenen tehtävä itsenäisenä tehtäväkokonaisuutena oli lakkautettu, mutta hänelle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä kahdelle muulle eri paikkakunnalle, josta hän kuitenkin kieltäytyi. Tästä huolimatta irtisanomisen aikoihin yhtiö haki työvoimaa kahteen eri tehtävään neljännelle paikkakunnalle, joista ainakin toiseen palkattiin sittemmin henkilö ns. talon ulkopuolelta. Toisesta paikasta jäsenelle lähetettiin työpaikkailmoitus ja häntä myös kehotettiin paikkaa hakemaan. Toisesta paikasta hänelle ei lähetetty minkäänlaista tietoa, vaan tämä ilmoitus oli ainoastaan nähtävillä yhtiön intranetissä. Vaikka jäsenen ammattitaito kyseiseen kahteen tehtävään katsottiin riidattomaksi, hylkäsi käräjäoikeus kanteen. Perusteiksi tuomioistuin

E

katsoi, ettei työntekijälle tarvitse tarjota kyseisiä tehtäviä, koska hän ei ole aiemminkaan ollut valmis vaihtamaan paikkakuntaa ja koska jäsenen kertomuksesta tuomioistuimessa on käynyt ilmi, että hän olisi ollut valmis ottamaan mainitut tarkastuspäällikön ja laatuinsinöörin tehtävät vain, jos olisi saanut hoitaa niitä etätyönä. Uuden Insinööriliiton valituksen mukaisesti Kouvolan hovioikeus kuitenkin katsoi aikaisempaan oikeuskäytäntöön viitaten, että vapaana olevia työtehtäviä on tarjottava irtisanomisen vaihtoehtona työntekijälle henkilökohtaisesti, ja että työntarjoamisvelvoitteesta ei voi vapautua sillä perusteella, että työntekijä ei itse hae avoimia paikkoja. Hovioikeus myös katsoi aikaisempaan oikeuskäytäntöön viitaten, ettei työntekijän aikaisempi kieltäytyminen työn vastaanottamisesta vapauttanut työnantajaa tarjoamasta muuta työtä irtisanomisen vaihtoehtona myöhemmin.

■ UIL:n lakimiehet hoitavat useita jä-

senten riitatapauksia vuodessa. Yleensä ne koskevat palkkasaatavia tai työsuhteen perusteettomia päättämisiä. Suurin osa jutuista kyetään hoitamaan UIL:n lakimiesten toimesta loppuun saakka, mutta osa jutuista joudutaan siirtämään oikeusturvavakuutuksen turvin ulkopuolisille asianajajille. Yleensä asiat ratkeavat jo ensimmäisessä oikeusasteessa, mutta toisinaan jutut päätyvät hovi- tai joskus jopa korkeimpaan oikeuteen. Aikaa tuomion saamiseen voi siis mennä kauankin, joissakin tapauksissa jopa kolme vuotta. Joitakin juttuja on hoidettu myös työtuomioistuimessa, jonka etuna on lainvoimainen tuomio, josta ei voi enää valittaa sekä tähän seikkaan liittyvä nopeampi käsittely. Seuraavassa kaksi UIL:n jäsentä koskevaa voittojuttua tämän vuoden keväältä.

Tuomiossa hovioikeus velvoitti paperitehtaan maksamaan jäsenelle hänen 10 kuukauden palkkaansa vastaavan summan työsuhteen perusteettomasta irtisanomisesta. ■

Epäasiallinen koeaikapurku oinen oikeustapaus koski työsuhteen purkamista koeajalla ja sen laillisuutta. Kysymys oli ollut siitä, että mikä oikeuttaisi työnantajan suorittamaan työsuhteen koeaikapurun. Tässä tapauksessa tuomioistuin katsoi, että esimiehen epäasiallinen käyttäytyminen nuorempaa naispuolista jäsentä kohtaan oli alkanut jo työpaikan esittelytilaisuudessa ennen kuin hän oli edes aloittanut omia työtehtäviään. Lisäksi esimies oli ollut liiallisen kiinnostunut jäsenen parisuhdetilanteesta sekä esittänyt suoria vihjailuja hänen suhteestaan miespuoliseen työkaveriin. Muutoinkin esimies oli esittänyt erikoisia arvioita jäsentä sekä muun muassa hänen taidoistaan ilmaista itseään. Asiassa esitettiin paljon todistelua, mutta tuomioistuin katsoi näytetyksi, että

T

32

mikään ei antanut viitteitä siitä, että jäsen ei olisi pystynyt suoriutumaan niistä työtehtävistä, joita hänelle oli annettu. Myöskään jäsenen henkilössä tai tehtävissä ei katsottu olleen moittimista. Lisäksi todistelussa kävi ilmi, että jäsen ei ollut missään vaiheessa päässyt edes tekemään sitä työtehtävää, johon hänet oli alun perin palkattu, eikä häntä oltu muutoinkaan riittävällä tavalla opastettu hänen tehtäviinsä. Lain mukaan purkuperusteen tulee olla sellainen työntekijän henkilöön ja hänen työsuoritukseensa liittyvä syy, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, ettei tehty työ vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia. Jäsentä oli moitittu puutteellisista kommunikaatiotaidoista, mutta koska hänen hiljaisempi luonteenlaatunsa oli todistelun mukaan ollut työn-

antajan tiedossa jo häntä palkattaessa, ei myöskään tätä voitu katsoa riittäväksi perusteeksi koeaikapurkuun. Syyksi koeaikapurkuun käräjäoikeus totesi lähinnä jäsenen ja hänen esimiehensä välisen kommunikaation toimimattomuuden, mikä taas ei ollut laissa tarkoitettu koeaikapurun peruste. Lopputuloksena yhtiö velvoitettiin maksamaan jäsenelle hänen irtisanomisaikansa laskennallinen palkka sekä jäsenen neljän kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsuhteen perusteettomasta purkamisesta. Koska tässä tapauksessa oli kyse lyhyestä työsuhteesta, koeaikapurusta sekä hyvin nuoresta työntekijästä, voidaan korvauksen tasoa pitää hyvänä. ■


Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa viimeistään 15.10.

UUSI

INSINÖÖRI

33


Vahvistusta UIL:n keskustoimistoon Tommi Grönholm

utomaatiotekniikasta valmistunut insinööri (AMK) Tommi Grönholm työskentelee projektiasiamiehenä työsuhde- ja neuvotteluyksikössä. Hänen tehtäviinsä kuuluu liiton myynti- ja markkinointiprojektien luonti ja hallinta. Grönholm vastaa uuden jäsenhankintakonseptin luonnista sekä liiton henkilökunnan kouluttamisesta jäsenhankinta- ja jäsenpitotyöhön. Hän on mukana myös työsuhdeneuvonnassa työpaikoilla ja päivystämällä. Grönholm on toiminut 10 vuotta myyntitehtävissä Siemens Osakeyhtiössä. Hän toimi myös ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä, työsuojeluvaravaltuutettuna ja Eurooppa-edustajana sekä edustajana yt-neuvottelukunnassa. Grönholmilla on vankka kokemus järjestötoiminnasta.

A

Taina Hämäläinen

Kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden ylioppilas Taina Hämäläinen toimii tutkimusasiamiehenä koulutus- ja tutkimusyksikössä. Hän hoitaa tutkimusten ja ti34

Uuden Insinööriliiton keskustoimistossa on aloittanut kevään jälkeen uusia toimihenkilöitä. Uutta väkeä on palkattu eläkkeelle, toisiin tehtäviin siirtymisten sekä vuorotteluvapaan sijaisuuden takia.

lastojen tekoon liittyviä tehtäviä sekä jäsenten neuvontaa palkka-asioissa. Hämäläinen tuli valtiotieteiden maisteriopintojen parista. Viime kesän hän työskenteli Tilastokeskuksessa. Aikaisemmin hän on työskennellyt arviointikoordinaattorina POHTO Oy:ssä ja tutkijakoulutettavana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteiden osastolla.

Paula Mauno

Jukka Siurua

Siurualla on pitkä kokemus yritysja asianajomaailmasta sekä käräjäoikeudesta. Ammattiyhdistystoiminta tuli tutuksi työmarkkinalakimiehenä 5-vuotisen pestin aikana Rakennusliitossa. UIL:n lakiyksikköön hän siirtyi Helsingin kaupungin lakimiehen tehtävistä.

Niina Suvanto

Kauppatieteiden maisteri Paula Mauno on aloittanut talouspäällikkönä hallintoja lakiyksikössä. Hän vastaa taloushallinnosta Marjut Lehtikarin seuraajana. Lehtikari jää eläkkeelle ensi talvena. Viimeisimmät kahdeksan vuotta Mauno on työskennellyt valtion virkamiehenä: ensin Sibelius-Akatemiassa kamreerina ja sitten Valtion Eläkerahastossa controllerina. Aiemmin hän on työskennellyt kymmenisen vuotta kuntayhtymässä sekä lukuisissa liikeyrityksissä kuten rakennusliikkeissä. Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Jukka Siurua aloitti työsuhdelakimiehenä hallinto- ja lakiyksikössä. Hänen työtehtäviään ovat erityisesti julkisen sektorin jäsenten edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta.

Oikeustieteen maisteri Niina Suvanto työskentelee määräaikaisena työsuhdelakimiehenä. Hän valmistui alkukeväästä Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta ja aloitti toukokuussa hallinto- ja lakiyksikössä. Suvannon tehtäviä ovat muun muassa neuvonta ja neuvottelut työsuhdeasioissa, työttömyysturvaneuvonta sekä opiskelijoiden neuvonta. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Turun hallintooikeudessa. ■


Uranoste antaa suuntaa työelämään Oulussa ranoste on Pohjois-Pohjanmaan korkeakoulutetuille yksityisellä sektorilla työskenteleville ylemmille toimihenkilöille ja vastavalmistuneille suunnattu työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävä ESR-projekti. Kolmivuotinen hanke alkoi kesällä projektipäällikkö Outi Sivosen käydessä työhön ja ensimmäiset koulutukset pidettiin syyskuun alussa. Uranoste tarjoaa Oulun, Raahen ja Ylivieskan seudun insinööreille, diplomi-insinööreille, kauppatieteiden maistereille ja tradenomeille monipuolista koulutusta, verkostoitumismahdollisuuksia ja työllistymistä edistäviä palveluja. Taustalla on Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry, jossa Oulun Insinöörit ja UIL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto ovat olleet vahvasti mukana. Uranosteen toimisto on UIL:n Hallituskadun tilojen yhteydessä. Projektipäällikön lisäksi työttömiä ja vastavalmistuneita korkeakoulutettuja palvelee projektikoordinaattori. Hanke järjestää viikoittain pari työnhaussa auttavaa koulutusta sekä liikuntavuoroja. Hankkeen yhteydessä on myös osaprojekti, jonka kautta erityisesti vastavalmistuneet aloittavat palkkatuella haasteellisissa tehtävissä P&K-yrityksissä. Tilausta kolmivuotiselle Euroopan sosiaalirahaston tukemalle hankkeelle on, sillä pelkästään Oulun seudulla on yli tuhat kohderyhmään kuuluvaa työtöntä, joista noin puolet insinöörejä. Tavoitteena on, että projektin kautta syntyisi 15 kokonaan uutta työpaikkaa ja kahdeksan yritystä sekä toteutuisi 13 770 koulutus- ja työssäolopäivää. ■

U

Myös netissä:

www.insinoori-lehti.fi

Etsitkö töitä Pohjois-Pohjanmaalta? Viikottaisten koulutusten aiheet ja ajat sekä tietoa muista palveluista: www. uranoste.fi Oletko insinööriyrittäjä tai päätätkö työnantajasi rekrytoinneista Pohjois-Pohjanmaalla? Ota yhteyttä projektipäällikköön: outi.sivonen@uranoste.fi, 045 2056 206. UUSI

INSINÖÖRI

35


opiskelijat www.iol.fi

Insinööriopiskelijat Dragonmailin palkintosijalle! erinteinen lohikäärmemelontatapahtuma järjestettiin tänä vuonna Helsingin Seurasaaren vesistössä elokuun loppupuolella. Edellisiin vuosiin nähden itse kisa oli muuttanut luonnettaan melkoisesti. Dragon-melonta muuttui tälle vuodelle Dragonmailiksi, mikä tarkoitti että kisamatka piteni 200 metristä merimailiksi. Kuten kaikki vesistöjen insinöörit tietävät, merimali on 1852 metriä, joten kisamatka piteni kerralla yli yhdeksänkertaiseksi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Enää ei tarvinnut panostaa lähdön onnistumiseen vaan tänä vuonna kilpailussa ratkaisi enemmän kestävyys ja joukkueen tasainen, treenattu melontarytmi. Insinööriopiskelijat osallistuivat melontoihin perinteisesti Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden joukkueella Joona Haaviston kipparoidessa joukkuetta. UIO ry:n joukkue kisasi yhteisösarjassa, jossa vastassa oli tuttuja joukkueita aiemmilta vuosilta. Yhteisösarjassa kisasi myös Helsingin Insinöörien joukkue, joka toi oman suolansa kisaan. Yhteisösarjan lähtöviivalle pääsi seitsemän joukkuetta, joiden välillä käytiin

EmiliaKokko

P

raivoisa taistelu. Perinteisesti lyhyemmällä matkalla menestyneet joukkueet olivat hyvässä kunnossa myös tänä vuonna. Kuitenkin opiskelijat iskivät onnistuneilla linjavalinnoillaan ja tasaisella puristuksella itsensä yhteisösarjan kolmannelle sijalle ajalla 11:42,42. 12 minuutin alitus oli upea saavutus ja selkeästi parempi tulos kuin joukkue uskalsi ennen kisaa odottaa.

Insinöörityötä tekemässä? OL:n syksyn kenttäkierros on käynnissä. IOL:n asiamiehet kiertävät kouluilla tapaamassa opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä pitämässä Insinöörityöinfoja. Info on suunnattu noin kolmannen vuosikurssin opiskelijoille eli heille, joilla opinnäytetyöhön liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Toki infoa voi tulla kuuntelemaan jo opintojen varhaisemmassakin vaiheessa. Insinöörityöinfossa käydään yleisesti läpi työn saantiin ja palkkaukseen liittyviä asioita UIL:n tekemien tutkimusten pohjalta. Miten työ on saatu? Kenelle työ tehdään? Millaista korvausta työstä yleisesti saadaan? Mitä on otettava huomioon, jos teet työn stipendillä palkan sijasta? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksen tulemalla paikalle. Seuraa siis oman paikallisyhdistyksesi ilmoittelua ja tule paikalle kuulemaan hyödyllistä tietoa insinöörityöhön liittyen! ■

I

36

Insinööriopiskelijoiden hyvän suorituksen kruunasi selkeän niskalenkin ottaminen isoista insinööreistä eli Helsingin Insinöörien joukkueesta, joka sijoitti kisassa kuudenneksi. Kisan lähes ylivoimaisen voiton vei Helsingin myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset HMMA ry ja toiselle sijalle ylsi Marjaniemen Maluajat -nimellä melonut, kovin meluisa ryhmä. ■

Oletko jo vastannut tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen? atkava opiskelija, muistathan vastata IOL:n ja UIL:n Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella tehdään muun muassa seuraavan vuoden harjoittelu- ja kesätyöpalkkasuositukset. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä kattavamman ja todenmukaisemman profiilin saamme tekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoista luotua. Kysely lähetetään jäsenille sähköpostiin. Jos et ole sitä saanut, kannattaa päivittää yhteystiedot oikeiksi jäsenrekisteriimme. Kyselyn voi täyttää myös omalta paikallisyhdistykseltä saatavalla tutkimuslomakkeella tai netissä osoitteessa www.iol.fi/kyselyt. Muista kuitenkin, että vastaat tutkimukseen vain kerran jotakin edellä mainituista tavoista käyttäen. ■

J


Jyri Hakkarainen

Joona Haavisto puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Laadun painotusta korkeakoulujen rahoitukseen mmattikorkeakoulujen rahoitus määrittää hyvin pitkälle sen, millaista koulutusta oppilaitos pystyy ja haluaa tarjota. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta 70 prosenttia määräytyy opiskelijamäärän perusteella ja 30 prosenttia suoritettujen tutkintojen perusteella. Rahoituspohja ei nykyisellään suoranaisesti kannusta oppilaitoksia panostamaan koulutuksen laatuun. Rahoitusjärjestelmän uudistamista on ajettu jo pitkään. Insinööriopiskelijaliitto on linjannut ehdotuksen rahoitusjärjestelmän uudesta mallista, jossa rahoituksen pohjaksi tuodaan nykyisten kriteerien lisäksi useita laadullisia kriteereitä. Näitä kriteerejä ovat muun muassa valmistuneiden laadullinen työllistyminen, opiskelijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin ja henkilöstön kehittäminen. Suomen hallitus sopi elokuussa ensi vuoden talousarvioesityksestä. Esityksessä on lukuisia linjauksia tavoitteista työurien pidentämiseen ja opintojen nopeuttamiseen. Esityksen mukaan korkeakoulujen rahoituksessa valmistuneiden työllistyminen otetaan osaksi rahoitusjärjestelmää. Se on selkeästi askel oikeaan suuntaan rahoitusjärjestelmän uudistamisessa. Talousarvioesityksen toimenpide-ehdotusten joukossa on myös pettymyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön opintotuen uudistusta valmistellut työryhmä on opintojen nopeuttamiseksi esittänyt lukuisia rakenteellisia ja käytännöllisiä muutoksia opintotukeen. Näihin sisältyy opintotuen sitominen indeksiin. Maan hallitus ei valitettavasti nähnyt tätä tarpeelliseksi talousarvioesityksensä linjauksissa. Riittävällä opintotuella vältettäisiin opiskelijoiden tasapainottelut opintojen ja työnteon välillä. Hallituksella on suuret tavoitteet saada opintoaikoja lyhyemmäksi, kuitenkin opintotuen suuruuden nykyisellään pitäminen ei ainakaan opintoja nopeuta.

A Insinööriopiskelijapäivät lähestyvät nsinööriopiskelijoiden vuoden päätapahtuma Insinööriopiskelijapäivät (IOP) juhlitaan tänä syksynä Tampereella 9.–10.10. Tapahtuma alkaa avajaisilla Laukontorilla kello 12, jonka jälkeen rastikisa jalkauttaa opiskelijat pitkin Tampereen keskustaa ja laittaa joukkueet ratkomaan insinöörimäisiä tehtäviä. Ilta huipentuu perinteisiin loppubileisiin. Siellä koko yli tuhatpäinen insinööriopiskelijajoukko kokoontuu juhlimaan Love Hotelliin, jossa esiintyy CMX. Päivän aikana ratkotaan myös joukkueiden paremmuus Tekniikka ja X -kisassa, jonka aiheena tänä vuonna on Tekniikka ja Joukkoliikenne.

I

Paikallisyhdistykset myyvät osallistumispasseja opiskelijoille. Useimmat paikallisyhdistykset järjestävät myös yhteiskuljetuksen Tampereelle, joten mukaan pääsee vaivattomasti lähes kotiovelta. Mitä kauempaa mukaan lähdetään, sen pidempikestoiset ovat bileetkin. Bussimatkathan luonnollisesti ovat oma osansa reissuja! Jos et ole vielä omaa passiasi hankkinut, tee se pika pikaa oman paikallisyhdistyksesi kautta. Näin takaat pääsyn vuoden parhaisiin bileisiin. Lisätietoja IOP:stä ja Tekniikka ja X -kisasta saat omalta paikallisyhdistykseltäsi tai IOP:n nettisivuilla www.iop.fi. ■

IOL:n blogi nsinööriopiskelijaliitto IOL ry:n virallisen epävirallinen blogi on osoitteessa www.insinooriopiskelija.fi. IOL:n blogisivustoon kannattaa käydä tutustumassa. Rentoa, mutta tarvittaessa myös kovaluonteista blogivirtaa Insinööriopiskelijoiden järjestömaailmasta kirjoittavat IOL:n tutut henkilöt hallituksesta ja toimistosta. Blogin

I

UUSI

INSINÖÖRI

teemat leijuvat ajankohtaisten järjestömaailman tuulien, päivänpolttavien uutisten sekä IOL:n toiminnan piirissä. ■

37


mennen tullen

Itä- ja Kaakkois-Suomessa piiritoimintaa halki vuosikymmenten tä- ja kaakkoissuomalaiset insinööriyhdistykset kokoontuivat elokuun lopulla Imatran Valtionhotellille juhlistamaan liiton piiritoiminnan 30-vuotista taivalta. Juhlaväki kerääntyi Imatran kosken partaalle nauttimaan kuuluisasta koskinäytöksestä. Näin piirijuhla avattiin komeasti kosken kuohuja seuraten. Vuosikymmenet alueen yhdistysten yhteistoimintaa soljuivat kuvaannollisesti kohisten juhlijoiden silmien edessä. Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien puheenjohtaja Reijo Mustonen toivotti alueen yhdistysten edustajat tervetulleeksi ja loi tervetuliaispuheessaan katsauksen piiritoiminnan viime vuosien vaikeisiin mutta tuloksekkaisiin yhteisiin ponnisteluihin insinöörien kattojärjestön ja koko insinöörikunnan puolesta.

I

– Paljon on saavutettu, mutta paljon on vielä työsarkaa edessä. Kaiken ytimessä on yhtenäinen sekä aktiivinen järjestökenttä, josta nyt juhliva Itä- ja KaakkoisSuomen piirit on hyvä esimerkki. Mustonen toivoi yhteistoiminnan säilyvän tiiviinä myös tulevina vuosikymmeninä. Juhlaväki yhtyi maljojen kohotuksella puheenjohtajansa toiveeseen. ■ Lisää juhlasta www.insinoori-lehti.fi

Insinöörit menestyivät SM-halonhakkuukisassa Insinöörit Sami Backman, PTL ja Esko Elomaa, Salon Insinöörit ottivat menestyksekkäästi osaa halonhakkuun SM-kisaan syyskuun alussa. Katso lisää tapahtumasta www.insinoori-lehti.fi

Sami Backman (vas.) ja Esko Elomaa ottivat leikkimielellä osaa halonhakkuukisaan.

Onnistuneen työnhaun ABC Ajankohta: Lauantaina 2.10.2010 klo 9–17 • Paikka: Helsinki, Sokos Hotel Pasila Uusi Insinööriliitto järjestää työnhakukoulutuksen UIL:n jäsenyhdistysten jäsenille, jotka ovat valmistuneet muutaman vuoden sisällä tai ovat juuri valmistumisen kynnyksellä. Koulutus sopii erityisesti sinulle, joka haluat oppia hakemaan omia kiinnostuksen kohteitasi ja taitojasi vastaavia työpaikkoja, tunnistamaan vahvuutesi, pääsemään työhaastatteluihin sekä onnistumaan työnhaussa. Tavoite • • • • •

Kehittää osallistujien taitoja navigoida työurallaan Antaa työkaluja oman osaamisen ja saavutusten tunnistamiseen Käydä läpi tärkeimmät työnhakuprosessin vaiheet Antaa eväät hyvän CV:n ja hakemuskirjeen laatimiseen Antaa varmuutta työhaastattelutilanteeseen

Käsiteltävät teemat • • • • • • •

38

Uranavigoinnin viiden askeleen malli Omien vahvuuksien ja saavutusten tunnistaminen Työnhaun parhaat käytännöt ja kanavat Piilotyöpaikat ja verkostot Puhelinkontaktit työnantajiin CV ja hakemus Työhaastattelu

Koulutus on yhdistelmä alustusta, keskusteluja ja harjoituksia pienryhmässä ja koko ryhmän kanssa. Kouluttajana toimii CareerStorm Urapalveluiden uravalmentaja Riikka Ojanperä. Hän on työskennellyt yli kuusi vuotta kokopäiväisesti rekrytoinnin, uravalmennuksen ja työnhaun teemojen parissa. Koulutus on jäsenille maksuton. Liitto myös korvaa kohtuulliset matkakustannukset. Koulutukseen mahtuu 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta! Ilmoittautumiset 23.9. mennessä sähköpostilla seija.utriainen@uil.fi. Lämpimästi tervetuloa!


Hae alennuksesi ajoissa! iesithän, että jäsenmaksusta on mahdollista hakea alennusta, jos olet vailla palkkatuloa tai opiskelet päätoimisesti, oleskelet ulkomailla tai olet osa-aikaeläkkeellä? Alennusta myönnetään tämän vuoden jäsenmaksusta hakemuksessa olevan tositteen perusteella, jos alennukseen oikeuttavaa aikaa kertyy tänä vuonna vähintään viisi kuukautta. Lisätietoa alennuksista löydät jäsensivuilta www.uil.fi kohdasta Jäsenyys > Jäsenmaksut > Alennusohjeet. Hae alennusta heti, kun sinulla on tarvittava tosite. Alennusta on haettava viimeistään vuoden loppuun mennessä – toimi siis ajoissa!

T

Oletko unohtanut maksaa jäsenmaksusi?

Jäsenmaksuvelvoitteen suorittamalla pidät jäsenyytesi lukuisine etuineen kunnossa. Jos olet unohtanut maksaa jäsenmaksusi, hoida asia kuntoon pikaisesti jäsenyytesi turvaamiseksi.

Jos maksat jäsenmaksusi työnantajaperinnän kautta ja perintä päättyy tai siihen tulee tilapäinen katkos, ilmoitathan asiasta myös jäsentietopalveluun jasen@uil.fi saadaksesi laskun kotiisi. Pidä tietosi ajan tasalla

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, vaihdat työpaikkaa tai haluat vaihtaa jäsenetulehtesi, ilmoita muutoksista jäsentietopalveluun jasen@uil.fi. Viestissä tulee olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. ■

6.–9.10.2010 Helsingin Messukeskus Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut

Avoinna: ke–pe klo 9–17, la klo 10–16

Tule tutustumaan alan uusimpiin tuotteisiin ja ajankohtaisiin puheenaiheisiin FinnBuild-messuille ksi ävijä u k • Suomen suurin ja tärkein rakennus- ja y d i tust terö talotekniikka-alan tapahtuma Rekis oon ja tu k • n. 500 näytteilleasettajaa ennak aan m ohjel • Laadukas seminaaritarjonta • Uutta! Rakennusalan tulevaisuusklinikka

www.finnbuild.fi

Samanaikaisesti myös: Mediayhteistyössä:


mennen tullen

■ HELSINGIN INSINÖÖRIT

Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi > Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. (09) 477 4540. Tutustuminen Aino ja Alvar Aallon taloon Helsingin Munkkiniemessä la 25.9. klo 17. Hinta 10 €. Kokoontuminen talon edessä, osoitteessa Riihitie 20. Ryhmään mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta jäsentä. Seniorit, vuoden 2011 toiminnansuunnittelun palaveri toimistolla ti 21.9. klo 13. Aloitamme lounaalla. Tervetuloa! Ilmoittautumiset 16.9. mennessä. Nuoret Insinöörit 6.10. klo 17 kokous, Ravintola Kaisla. 17.11. klo 18 alkaen Johdatus mallasviskien maailmaan, viskin maistaminen ja arviointi, Olutravintola Pikkulinnussa Puotilan ostoskeskuksessa. Tilaisuus maksaa jäsenille 25 euroa ja avecille 40 euroa. Voit liittyä nuorten insinöörien s-postilistalle lähettämällä s-postia osoitteeseen helins@beshar.fi. #helins @ IRCnet Olviretki Kansallisteatterin Suuri näyttämö 15.10. klo 19.00, liput 15 euroa. Insinööriklubi 8.11. klo 17.30, Insinöörit-Ekonomit –talo, seminaaritila, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki, Megatrendit ja heikot signaalit tulevaisuusajattelussa, alustajana tulevaisuuden tutkija Ft MarjaLiisa Viherä. Valokuvauskerho Tarkemmat tiedot toiminnasta: www.helins.fi/valokuvauskerho/ Kerhonvetäjä Rope Sidebras, rope@ iki.fi ja 050 355 5946 Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry: 21.9. Sparrausaamu – työhaastattelu 5.10. Itsetuntemus ja ammatillinen kehittyminen 12.10. Sparrausaamu – itsetuntemus ja ammatillinen kehittyminen 9.11. Työnhaun perusteet 40

23.11. Sparrausaamu – työnhaun perusteet 7.12. Vuorovaikutus työnhaussa 14.12. Sparrausaamu – vuorovaikutus työnhaussa Lisäksi ”omatoimiset ryhmät starttaavat” ja loka-marraskuussa järjestetään ”senssit”. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.otty.fi. Akvart-galleriassa Humalistonkatu 1. 28.9. klo 18 Helsingin Insinööreille tilaisuus. Akvarellisti, kuvataideopettaja ja taiteen maisteri Maikki Haapala puhuu akvarellitaiteesta. Galleriassa insinööri Reijo Kekkosen näyttely Kahdeksan vuodenaikaa. Tarjoilu. Tervetuloa!

■ OULUN INSINÖÖRIT

Seniorien lounastapaamiset jatkuvat aina kuukauden toisena maanantaina ravintola Oskarin Kellarissa klo 13:00. Lounaan hinta jäsenille on 4€. Perinteinen syyssauna Villa Kaljaasissa, tarkemmat tiedot lounailla. Työmarkkinailta ti 28.9. kello 16.30 Uuden Insinööriliiton toimistolla. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille työmarkkina-asioista kiinnostuneille ja illan aikana keskustellaan ajankohtaisista työmarkkinaasioista. Tilaisuuden lopuksi katsomme Oulun Energia-Areenalla ottelun Kärpät-Jokerit. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Riku Leminen; etunimi.sukunimi@ouluninsinoorit.fi tai 040 566 3514. Ilmoittautumisaika alkaa tiistaina 14.9. kello 18 ja päättyy 20.9. kello 12. Villa Kaljaasin syystalkoot ke 6.10. kello 16 alkaen. Töiden lomassa tarjotaan syötävää ja juotavaa. Illan päätteeksi saunomme ja paistamme makkaraa. Lisätietoja Arttu Mainiolta; etunimi.sukunimi@ ouluninsinoorit.fi p. 045 319 4413 tai Oulun Insinöörien varapuheenjohtaja Taina Parkkiselta; etunimi.sukunimi@ ouluninsinoorit.fi p. 050 438 4245.

Joutsenretki Hailuotoon la 9.10. Ks. tarkemmin jäsenkirjeestä tai www.ouluninsinoorit.fi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Riku Leminen; etunimi.sukunimi@ouluninsinoorit.fi tai 040 566 3514. RC-Kerhon toiminta jatkuu taas. Kerhossa ajetaan mm. Kyoshon dNano-autoilla. Seuraa jäsenkirjeitä ja internet-sivuja www.ouluninsinoorit.fi. Kysy toiminnasta ja ilmoita tulostasi Jani Nevalalle; etunimi.sukunimi@ouluninsinoorit.fi. Haukiputaan Vesijatulin uusi hinta jäsenille on Vesi-Jatulista haettaessa 10kpl/15€. Rintamäeltä haettaessa lippujen hinta on edelleen 15kpl/15€. Rintamäeltä haetut liput käyvät Raksilan, Raatin ja Vesi-Jatulin uimahalleihin. Lisätietoja Sks. www.ouluninsinoorit.fi.

■ TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Jousiammunta ti 28.9 klo 17.00 – 19.00 Tampereen Jousiampujien tiloissa. Ilmoittautumiset ke 22.9. mennessä (max 20 henkilöä).. Syyskiertue Tampereella: Jethron myyntikoulu insinööreille to 7.10. klo 17.00 Hotelli Cumulus, Pinjan tiloissa. Jethro Roostedt on vuoden 2009 Diili-ohjelmasta tuttu sanavalmis turkulainen asuntokauppias. ja Hän kouluttaa tamperelaisia insinöörejä parin tunnin ajan aiheena myynti. Ilmoittautumiset ma 20.9. mennessä www.uil.fi/syyskiertue. Seniorien vierailu Olkiluodon ydinvoimalaan ja Vuojoen kartanoon ti 12.10.2010. Lähtö klo 8.00 Keskustorilta, paluu 18.30. Ilmoittautumiset pe 24.9. mennessä Olutmaistajaiset to 21.10, klo 18–19.30, ravintola Plevnan Mallaskabinetissa (Itäinen katu 8). Ilmoittautumiset 7.10. mennessä


www.a-lomat.fi

Katso Kuntoremonttikohteet ja hae lomalle

Tuike palkitsi insinöörityön urun Insinöörit TUIKE ry on huomioinut ”Merkittävä Insinöörityö 2010” -stipendillä Petteri Lehtosen, joka opiskelee tietotekniikan koulutusohjelman sulautettujen ohjelmistojen suuntautumisvaihtoehdossa. Opinnäytetyössään Petteri Lehtonen on kehittänyt prototyyppiä viittomakielen internet-pohjaisesta termipankista. Työn ohjaajan, yliopettaja Janne Roslöfin mukaan Petteri Lehtonen valmistuu insinööriksi lähes ennätysajassa. Hän on ollut opintojensa aikana erittäin aktiivinen projektitoiminnassa ja varsinkin yritysyhteistyössä Microsoft Oy:n kanssa. Opinnäytetyössä tehtiin esiselvitystä alkavaan projektiin, jossa rakennetaan Internet-sovellus, johon käyttäjäkunta voi lisätä viittomakielen viittomia videomuodossa. Hanketta on toteuttanut opiskelijaryhmä yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdistys on jo kolmena vuotena ojentanut tuhannen euron stipendin merkittävälle insinöörityölle. Aikaisemmin annetut ovat painottuneet koneenrakennukseen ja bioalalle. ■

T

Kunnon syyslomalle Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Syksyllä 2010 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös teemakuntoremonttilomia. :: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikunta- ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin.

Petteri Lehtonen (vas.) vastaanottaa stipendin yliopettaja Janne Roslöfiltä. Mukana tilaisuudessa teollisuusasiamies Seppo Torikka Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta.

:: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan onnistuiko Kuntoremontti. :: Kuntoremontille voidaan myöntää lomatukea 350 euroa ja terveystreffien tuki on 150 euroa.

TUIKE täyttää 50 vuotta! Juhlavuoden kunniaksi järjestämme lauantaina 27.11. juhlat. Päivällä on ohjelmaa koko perheelle. Iltaohjelmana on aikuisille Åbo Svenska Teaterin Les Miserables ja sen jälkeen ruokailu Panimoravintola Koulussa. Turun Insinöörit Tuike ry:n syyskokous 3.11.10 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisätietoa tapahtumista: www.tuike.fi

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

UUSI

INSINÖÖRI

41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 Pohjois-Suomi talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 lakimiehet: työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ assistentti Paula Tapani johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 työsuhdelakimiehet assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Jemina Fabritius, Maria Harju, Järjestötoiminta Hanne Salonen, Jukka Siurua, Niina Suvanto johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 ja Juha Teerimäki asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 työsuhdeneuvojat toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868 Panu Paajanen, Liisa Reunanen ja Tiina Savikko toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 Yksityisen sektorin asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tomi Seppä, 0201 801 844 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 it-harjoittelija Aleksi Eteläharju, 040 565 4938

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Opiskelija-asiat info@iol.fi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry opiskelija-asiamies Olympiakatu 16 Marjo Nykänen, 0201 801 830 65100 Vaasa projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli kenttäasiamiehet faksi (015) 361 832 Annika Kujansuu, 040 518 0058 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Satu-Maarit Velling, 0201 801 871 PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


H TA PER VAKUU

EE SI N Y

T

% 0 5 A P JO EDULLI

SEMMIN

VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN EI TARVITSE OLLA. NYT VOIT SAADA HENKIJA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. Tiesithän, että Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinulla on vakuutuksia Ifissä. Sen lisäksi olet oikeutettu moniin etuihin lisävakuutuksia hankkiessasi. Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Voit saada vakuutusturvan itsellesi ja perheellesi jopa 50 % alennuksella. Tutustu

jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/uil. Samalla päivität kätevästi vakuutusturvasi ja varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat jäsenedut. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lisätietoja 010 19 19 19 tai if.fi/uil


'PIKPGGTUsJGTGVJGTGCPFGXGT[YJGTG

UKGPLC ÀÀPWW WTCUUC O [ V J KK WNQCX TKVWVVWLGPUG 6GTXGV ÒÒ PKPUKP VVGGMUK LG XCPJQ ÒRÀKXÀPRÀÀ V[

7WUK+PUKPÒÒTKNKKVVQQPVWMGPCUKLCVWTXCPCUKV[ÒGNÀOÀUUÀ ;JÀWUGCORKKPUKPÒÒTKOCVMWUVCCMCPUCKPXÀNKUV[XÀP[TKV[UVQKOKPPCPXWQMUKV[ÒVGJVÀXKUUÀ WNMQOCKNNGJQKVCCRKVMKÀMKPRTQLGMVGLCOWKNNCOCPVGTGKNNCVCKMQWNWVVCCMQPUGTPKPV[ÒPVGMKLÒKVÀ XKGTCKUUCQNQKUUC5WQOCNCKUGPKPUKPÒÒTKPMQTMGCCOOCVVKVCKVQQPM[U[VV[ÀXCCVKXKUUC VGJVÀXKUUÀ[ORÀTKOCCKNOCC /KUUÀVCJCPUCVGGVMKPV[ÒVÀUKs8CTMCWFGUUC9KUEQPUKPKUUC,ÀTXGPRÀÀUUÀVCK)WCPIFQPIKUUC 7WUK+PUKPÒÒTKNKKVVQMWNMGGTKPPCNNCUKV[ÒGNÀOÀPMKKTGKUKNNÀXCNVCVGKNNÀLC[NNÀV[MUGNNKUKNNÀRQNWKNNC 7+.LÀTLGUVÀÀVKNCKUWWMUKCLQKUUCQPVCTLQNNCCUKCCXKKJFGVVÀLCRKGPVÀRWTVCXCC6KNCKUWWMUKUUC NKKVQPLÀUGPKMUKNKKVV[XÀVKPUKPÒÒTKVRCNMKVCCP-KGTVWGGPCKMCPCLÀUGPKMUKNKKVV[XKGPMGUMGP CTXQVCCPUWQOCNCKUVCJWKRRWVGMPKKMMCC.KUÀVKGVQCYYYWKNƂ -KGTVWGGPRCKMMCMWPPCV

,[XÀUM[NÀ 6CORGTG 6WTMW 1WNW -QVMC 8CTMCWU 2QTK *GNUKPMK 8CCUC

+NOQKVVCWFW YYYWKNÆ‚U[[UMKGTVWG

6WNGXCKUWWFGPVWTXCC

YYYWKNÆ‚

insinoori-6-2010  

Susann Härkönen, Kemira: 6/2010 • Is there a Finn on board? • Tiedon heikko saatavuus keskeyttää työn • Eläkekysymykset herättävät vaalikesk...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you