Page 1

5–6/2008

Neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo:

UUSI

Nauttikaa kesän vihreydestä


sisältö Pääkirjoitus................................................ 5

• Kohti uusia visioita Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Yhdentymisen loppukiri edessä Puheenjohtajan palsta................................. 9

• UIL – tulevaisuuden turvaa Hyvänolon teemasta.................................. 10

• Puutarhan vehreys rauhoittaa mielen • Pyri nautinnollisempaan elämään • Lopeta jalkojen kahlitseminen • Etätyön mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä asenteiden takia

Totta ja tutkittua....................................... 20

• Tutkimustietoa insinöörien työhyvinvoinnista Satakunnan Vihertietokeskuksen neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo antaa työkseen neuvoja puutarhanhoidossa. Iso osa asiakkaista on tavallisia ihmisiä kotipihansa ongelmineen.

10

Maailmalta............................................... 22

• Kiina – maailman konepaja Osaaminen............................................... 24

• WeMe-verkosto auttaa naisia verkostoitumaan • Insinööri Afrikassa • Kiusaaja keskellämme Edunvalvontaa.......................................... 30

• Edustajakokous visioi vuoteen 2015 • Sitran Esko Aho: Ennakkoluulottomuutta ja riskinottokykyä kehiin

16

• Etlan Sixten Korkman: Pohjoismaisen Kun vapautat ja voimistat jalkojasi, niin kaikki hyvä seuraa myöhemmin, sanoo Hannes Karppinen, joka kohtaa päivittäin vastaanotollaan mitä ihmeellisempiä jalkavaivoja.

hyvinvointimallin turvaaminen edellyttää pidempiä työuria ja lisää tehokuutta • Työsuojelu kuuluu myös ylemmille toimihenkilöille • Luottamusmieskurssilla oppii paljon Tekniikkaa............................................... 40

• Innovatiivinen pulmapallo Oikeutta.................................................. 42

• Toimintaohjeita työpaikkakiusaamisen varalta Opiskelija-asiaa........................................ 44 Neuvottelu-uutisia.................................... 46 Mennen tullen.......................................... 48 Järjestöyhteydet........................................ 50 Jäsenasiaa............................................... 51

Uuden Insinööriliiton toimisto palvelee Sinua myös kesällä! Jäsentietopalvelu: 0206 93 877 klo 10–15 tai jasen@uil.fi Työelämän oikeudelliset palvelut: 0206 93 858 klo 9-14 ajalla 1.6.-15.8. Opiskelija-asiat: info@iol.fi Kannen kuva: Jussi Partanen

2


12.6. numero 5–6/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

Edustajakokous visioi vuoteen 2015 ja päätti uusista strategioista.

30

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2008 21.8., 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

38 Luottamusmieskurssilla oppii aina uutta ja hyödyllistä edunvalvonnasta, Tenho Kiljander tietää.

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

Insinööri

3


Käytä vartti vakuutustesi tuumailuun.

Tuumaustauko Pohjolassa vie sinulta vartin. Varmistat, että kodin ja perheen vakuutusturva on kattava ja tarkoituksenmukainen. Keskittämällä vakuutuksesi saat monia etuja. Jos olet OP-bonusasiakas, saat vielä lisää etuja ja voit käyttää bonuksiasi Pohjolan vakuutusten maksuun. – Vakuutukset ja korvaukset mutkattomasti numerosta 0303 0303. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa, www.op.fi/bonus.


kesäkuu 2008

pääkirjoitus Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

Kohti uusia visioita

U

udella Insinööriliitolla on takanaan

tästrategia saatettiin uuden strategian linjan mukai-

työntäyteinen muutosten vuosi. Vii-

seksi käyttäen apuna yhteisökuvatutkimuksia. Jäse-

me kesänä ja syksynä käytiin neuvot-

nyysstrategia ja henkilöstöstrategia ovat työn alla.

telut usealla alalla. Työtaisteluiltakaan

­Koneisto on rasvattu.

ei vältytty, kun YTN:n suunnittelu- ja konsulttialalla insinöörien oli tartuttava lakkoaseeseen. Koneisto­

Työtä on tehty, mutta sitä on paljon myös edessä. Lii-

testattiin.

ton strategia on vielä saatettava teoriasta käytäntöön. Siihen tarvitaan koko organisaatio luottamushenki-

Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja siirtyi viime vuo-

löistä, aktiiveista, hallinnosta ja henkilökunnasta läh-

den toukokuussa Akavaan ja liittoa johdettiin kolmi-

tien. Jotta jäsen tuntee olonsa entistä turvatummaksi

sen kuukautta tilapäisjärjestelyin, kunnes elokuun lo-

tulevaisuudessa, hänelle on oltava kristallin kirkasta,

pussa UIL sai uuden puheenjohtajan ylimääräisessä

mitä UIL tekee, miten se vaikuttaa ja mitkä ovat sen

edustajakokouksessa. Marraskuussa hänet valittiin

tavoitteet. Koneisto on valmiina.

uudelleen. Uuden puheenjohtajan myötä uudistettiin liiton missio, visiot ja strategiat, jotka hyväksyt-

Turvallista tulevaisuutta ja miellyttävää kesää!

tiin toukokuun edustajakokouksessa. Myös viestin-

UUSI

Insinööri

5


uutisia A-lomien hallitus toimikaudeksi 2008–2010 n Lomajärjestö A-lomat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi toimikaudelle 2008–2010 on valittu Eila Malmström Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiasta. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Jorma Tilanderia Suomen Lakimiesliitosta. Mikko Wikstedt Uudesta Insinööriliitosta valittiin hallituksen jäseneksi.

Työmarkkinakeskusjärjestöt haluavat turvata työmarkkinoiden vakautta n Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat so-

pineet yhteisestä menettelystä, jolla seurataan ja ennakoidaan järjestörakenteissa ja sopimusrajoissa tapahtuvia muutoksia. Sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen (Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Valtion työmarkkinalaitos) tavoitteena on välttää järjestörajaongelmia ja turvata työmarkkinakentän vakautta ja täydentää virallista työriitojen sovittelumenettelyä. Menettely on kaksivaiheinen. Työmarkkinakeskusjärjestöjen pysyvä työryhmä seuraa sopimusjärjestelmän ja työmarkkinakentän muutoksia ja pyrkii ennakoimaan muutosten vaikutuksia. Mahdollisissa ongelmatilanteissa muutosten kohteena olevat osapuolet kokoontuvat käsittelemään asiaa ja voivat tarvittaessa etsiä tapauskohtaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Akava: Tekijänoikeus työsuhteessa kuuluu työntekijälle n Tekijänoikeuden aikaansaava teos on niin kiinteässä yhteydessä tekijänsä persoonaan, ettei tämän yhteyden lakisääteinen hajottaminen ole Akavan mieles-

6

tä perusteltua. Tieteen, taiteen ja teknologian osaaminen ei ole sidoksissa työaikaan tai työtehtäviin, vaan kunkin yksilön vapauteen käyttää omaa luovuuttaan. Erityisesti elinkeinoelämä vaatii osaa tekijänoikeuteen kuuluvista oikeuksista työnantajalle ilman nimenomaista sopimusta. Akavan mukaan tekijänoikeuden taustalla oleva luovuus työelämässä voi kasvaa ja lisätä tuottavuutta vain, mikäli siitä saatava hyöty jakautuu sekä työnantajalle että palkansaajalle. Näin voi tapahtua vain, mikäli työntekijä itse saa päättää, missä laajuudessa hän siirtää työnantajalle päätösvallan käyttää henkisen työnsä tuloksena syntynyttä teosta. Tekijänoikeuden siirtäminen vastoin tekijän tahtoa työnantajalle johtaa luovuuden vähenemiseen yhteiskunnassamme.

Yhä yksilöllisemmät palkat haaste tasa-arvolle n Yksityisen sektorin koulutettujen nais-

ten ja miesten tasa-arvon edistämisessä on kiinnitettävä huomiota tasa-arvoiseen urakehitykseen. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet Ylempien toimihenkilöiden YTN:n edustaja kehityspäällikkö Anja Uljas Suomen Ekonomiliitosta ja tutkimuspäällikkö Eugen Koev Akavasta tuoreen ETLA:n tutkimuksen Sukupuolten väliset palkkaerot Suomessa tulosten perusteella. Uljaksen ja Koevin mukaan tutkimustulokset ovat haaste tasa-arvopolitiikalle, koska ne osoittavat, ettei ole yhteisiä mies- ja naispalkkoja, vaan sekä miehet että naiset saavat erilaisia ja entistä yksilöllisemmin määräytyviä palkkoja. Tämä koskee erityisesti ylempiä toimihenkilöitä. Naisten väliset palkkaerot yksityissektorilla ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten väliset palkkaerot, eritoten teollisuuden toimihenkilöiden ryhmässä ja palvelualoilla. Varsinaisen palkan päälle maksettavien lisien, kuten tulospalkkioiden, yleistyminen kasvattaa sekä saman sukupuolen sisäistä palkkahajontaa että naisten ja miesten välistä palkkaeroa.

Työeläkeote pienistäkin kertymistä n Eläketurvakeskus lähettää työeläkeotteen niillekin, jotka eivät rekisteritietojen mukaan ole olleet ansiotyössä tai jotka täyttävät tänä vuonna 18 vuotta eivätkä ole ehtineet ansaita vaadittua 14 125 euroa. Tällaisia tyhjiä työeläkeotteita on lähetetty tähän mennessä 85 500. Otteessa voi olla merkintä pelkästään palkattomilta jaksoilta, kuten opiskelusta tai eräiden sosiaalivakuutusetujen perusteella kertyneestä eläketurvasta.  Eläketurvakeskus lähettää lähiaikoina tällaisia otteita noin 35 000 henkilölle. Osa heistä on voinut työskennellä pelkästään julkisen työnantajan palveluksessa.

Inkeroinen EK:n työmarkkinasektorin johtajaksi n Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallitus on nimittänyt apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen (45) EK:n työmarkkinasektorin johtajaksi. Inkeroinen otti uuden tehtävän vastaan kesäkuun alusta. Tehtävää pitkään hoitanut Seppo Riski jää eläkkeelle kesän aikana. Inkeroisen vastuulle kuuluvat sopimustoiminta, työehtosopimusneuvottelujen koordinointi, työrauhajärjestelmä, työelämän kehittäminen sekä jäsenliittojen ja -yritysten neuvonta näissä asioissa. Inkeroinen on toiminut EK:n työmarkkinasektorin apulaisjohtajana syksystä 2004. Sitä ennen hän oli työmarkkinoista vastaavana johtajana Palvelutyönantajissa.

Suomi ei pärjää nykytasoisella insinöörikoulutuksella n Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja

Pertti Porokarin mukaan Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa tämänhetkisellä insinöörikoulutuksen tasolla.


Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto St1 Biofuels Oy:lle n St1 Biofuels Oy:n hajautettu etanolin

valmistusteknologia on palkittu kymmenennellä kemianteollisuuden innovaatiopalkinnolla. Uudella menetelmällä valmistetaan ajoneuvokäyttöön tarkoitettua etanolia jäteraaka-aineesta. Näin alennetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä ja öljyriippuvuutta. Menetelmä myös edistää jätteiden hyödyntämistä. St1 Biofuels Oy vie pienet tuotantolaitokset lähelle jäteraaka-aineen tuottajaa, ja tuote väkevöidään keskitetysti. Laitosten tarvitsema lämpöenergia tuotetaan biopolttoaineilla, yksiköt ovat energiatehokkaita ja sivutuotteet voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tieteellinen neuvottelukunta piti palkittua ratkaisua esimerkkinä innovaatio-

toiminnasta, jota Suomesta pitäisi löytyä enemmänkin. Teknologisella osaamisella, tuotannollisilla ratkaisuilla ja yrittäjyydellä on tässä tartuttu ilmasto- ja energiahaasteeseen.

UIL aloittaa yt-neuvottelut n Uusi Insinööriliitto UIL ry käynnisti yt-neuvottelut. Uusi yhteistoimintalaki velvoittaa myös yhdistyksiä käymään ytmenettelyn. UIL tehostaa ja virtaviivaistaa toimintaansa ja järjestelee toimenkuvia uudelleen. Tavoitteena on tehostaa ja osin kohdentaa uudelleen henkilöstöresursseja painotetusti liiton edunvalvontatoimintoihin ja vastata näin muuttuvaan työmarkkinakenttään ja tarjota jäsenistölle entistä parempaa ja tehokkaampaa jäsenpalvelua.

Liittomme teltan edessä soittaa kuubalaisia rumbarytmejä suomalainen Los Elementos.

UIL Maailma Kylässä -festivaaleilla n Pekingin olympialaiset, ihmisoikeu-

det ja urheiluvälinetuotannon eettisyys olivat näkyvästi esillä Maailma Kylässä -festivaaleilla Helsingissä 24.–25. toukoInsinööri

UUSI

Kuva: SASK

– Aloituspaikkoja on uskallettava vähentää edelleen ja kohdentaa uudelleen. Pienenevien ikäluokkien ja nopeasti muuttuvan elinkeinoelämän rakenteet on otettava huomioon myös mahdollistamalla nykyistä joustavampi nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteensovittaminen, jolloin reagointi nopeutuu ja oppilaitosten resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Terve kilpailu opiskelijoista ja hyvistä tuloksista palkitseva rahoitusjärjestelmä puolestaan kannustaisivat ammattikorkeakouluja laadukkaaseen koulutukseen, toteaa Pertti Porokari. Porokarin mielestä oppilaitosten on kiireesti lunastettava olemassaolonsa oikeutus. Jos tuloksiin ei muuten päästä, on edessä väistämättä tilanne, jossa jopa kokonaisia oppilaitoksia joudutaan lakkauttamaan.

kuuta. Festivaaleilla kävi noin 90 000 henkeä. Kansainvälistä Play Fair 2008 -kampanjaa kävivät Kaisaniemen kentän kupeeseen rakennetussa olympiakylässä

mm. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja ammattiliitot UIL, JHL ja PAM. 7


kolumni Kari Tirronen on UIL:n järjestökoordinaattori

Yhdentymisen loppukiri edessä

I

nsinööriliiton ja Kuntien teknisten parivuotinen yhteiselo alkaa olla jonkinasteisessa kulminaatiopisteessään. Vaikka kaikkea mahdollista ja tarvittavaa ei olekaan vielä tehty, paljon on saatu aikaankin. Erilaisia sääntöjä ja ohjeita on yhteen sovitettu, jäsenistöä informoitu ja henkilöstöä koulutettu. Järjestöjen koosta, jäsenistön koulutustaustasta ja työnantajasektoreista sekä erilaisista toimintakulttuureista huolimatta yhdentymisestä voidaan jo puhua isolla Y:llä. Tekniikan taitajat ovat jälleen osoittaneet tehokkuutensa. Yhteisen tulevaisuuden tihrustelu on aloitettu. Uuden Insinööriliiton edustajakokous hyväksyi liitolle mission, visiot vuoteen 2015 ja niitä tukevat strategiset valinnat. UIL:n viestintä on vakaalla pohjalla samoin hyväksytyn viestintästrategian suojeluksessa. Henkilöstö- ja jäsenyysstrategioita hiotaan vielä tämän vuoden aikana. Kun kaikki nämä taulun raamit ovat kasassa, alkavat konkreettiset siveltimien heilahdukset, joilla raamien keskelle saadaan mahdollisimman näyttävä kuva. UIL:n missio lupaa tulevaisuuden turvaa. Tähän tähdätään viidellä visiolla koskien liiton edunvalvontaa, jäsenyyttä, innovatiivisuutta, voimavaroja ja mainetta. Järjestöllisestä näkövinkkelistä kiinnittelen lukijoiden huomiota kahteen asiaan: jäsenhankintaan ja aluetoimintaan. Näitä pohditaan mm. jäsenyysstrategiaa valmisteltaessa. Jäsenhankinta on totta maar kaiken A ja Ö. Liitto on saatava niin houkuttelevaksi, että sen jäseneksiliittymislomakkeita suorastaan jonottavat niin alan opiskelijat, työssä uurastavat kuin päivätyönsä jo tehneetkin. Insinööriopiskelijaliitto on saanut kiitettävästi insinööriopiskelijat järjestäytymään IOL:ään. Määrän lisäksi se on tavoitellut myös laatua valistamalla opiskelijoita ammattiliittoon kuulumisen merkityksestä. Halvalla saaduilla hyvillä jäseneduilla on ollut myös kuoppansa. Tähän kuoppaan on pudonnut liian monta valmistunutta insinööriä siinä vaiheessa kun jäsenyyttä olisi

8

pitänyt jatkaa täydellä jäsenmaksulla. Tälle sillalle valmistumisesta työelämään ja UIL:n jäsenyyteen pitää saada enemmän liikennettä. Ja tietty kuoppaan pudonneet nostettava. ”Yksikään, joka UIL:ään uskoo, ei vajoa järjestäytymättömyyden suohon”. Uuden Insinööriliiton ilosanomaa odottaa kiihkeästi myös moni työnsä kanssa painiskeleva. Heitä pitää lähestyä. Jos liittomme ei näy työpaikoilla, jäämme järjestöorganisaation norsunluutorneihin harhaileviksi byrokraateiksi. Eikä jäsenhankinta ole mikään luottamusmiesten ”etuoikeus”. Sitä voivat oman työnsä ohella tehdä kaikki: työkaverit, tuttavat, golfkamut tai kuka tahansa, jolla on sana hallussaan. Ammattiliittoon kuuluminen on kansalaisten perusoikeus. Ei sitä saa eikä tarvitse hävetä. Keskustasolla entiset illiläiset ja ktklaiset tuntevat toisensa jo kohtuullisesti uillilaisiksi, mutta Ammattiliittoon Yhteistyössä Teknisten Voimin kuuluminen on YTV -liike on vielä hajanainen. Paikallinen ja alueellinen yhteis- kansalaisten työ vaihtelee alueittain. Jossain perusoikeus. sitä tehdään, jossain viritellään Ei sitä saa eikä ja jossain ihmetellään. UIL:n on kuitenkin saatava yhtenäinen ää- tarvitse hävetä. ni, kun se ottaa paikallisesti tai alueellisesti kantaa. Tällaisen organisaation tulee kuitenkin olla kevyt ja joustava sekä edustettava oikeudenmukaisesti kaikkia alueella olevia ryhmittymiä. Vaikka jäsenistö on tärkein elementti järjestölle, ei sovi unohtaa henkilöstöäkään. Henkilöstö on se porukka, joka on arkipäivisin, usein myös -iltaisin sekä viikonloppuisin tekemisissä jäsenistön kanssa. Osaava ja sitoutunut henkilöstö pitää UIL-moottorin tasalämpöisenä.


kesäkuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

UIL – tulevaisuuden turvaa

T

ulevaisuuden turvaa on liiton uusi mis-

STTK on esittänyt puheenjohtajansa suulla yhdis-

sio. Se kuvaa hyvin liiton tarjoamia pal-

tymishaluja Akavan kanssa. Kun työnantajapuoli

veluja ja tukea jäsenille. Edustajakokous

tiivistää rivejään ja SAK:ssa puuhataan suurliitto

hyväksyi myös visiot ja niihin johtavat

TEAM:iä, on akavalaistenkin syytä katsoa ympä-

strategiat. Tällä asiakirjalla viitoitetaan liiton toi-

rilleen. Jotta kannattaa yhdistyä, on oltava jotain

mintaa aina vuoteen 2015 saakka. Asiakirja ei ole

yhteistä, jotta voi saada synergiaetua. STTK:laisten

kuitenkaan kiveen hakattu, vaan kevätedustajako-

liittojen tulisi ensin tiedostaa, ketkä ovat heidän po-

koukset voivat tarkastella sitä ja tehdä siihen tarvit-

tentiaalisia jäseniään. Tilanteessa, jossa kilpaillaan

taessa muutoksia.

samoista jäsenistä, ei voida ajatella yhteistä tulevaisuutta. Keskusjärjestöjen yhdentyminen tulee läh-

Seuraavaksi suunnitellaan toimenpiteet ja aloitetaan

teä liitoista. UIL on kaikkien insinöörien liitto niin

asiakirjan jalkautus, jotta siitä ei tule vain mappi pö-

julkisen alan kuin yksityisenkin ja insinööriyrittäji-

lyttymään hyllyyn. Asiakirjan teossa on alussa ollut

en ja meidän liitossa on tilaa myös muille tekniikan

henkilöstö mukana ja loppuvaiheessa se on kiertä-

alan ammattilaiselle.

nyt kaksi kertaa kommentoinnilla jäsenyhdistyksissä. Tästä syystä asiakirjaan on helppo sitoutua.

UUSI

Insinööri

Hyvää ja rentouttavaa kesää!

9


Teksti: Soila Ojanen n Kuvat: Jussi Partanen

Puutarhan vehreys rauhoittaa mielen Puutarha on oikein suunniteltu, kun siitä istuu nauttimassa rauhoittunut ihminen. Ajatukset viilettävät muualla kuin kuokkimisessa. Mieli lepää. 10


Tarhakylmänkukka loistossaan.

tateemat ovat todella laajoja, neuvontahortonomi kuvailee. Ensin puut pääosassa

S

atakunnan Vihertietokeskuksen neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo antaa ihmisille työkseen vinkkejä puutarhanhoidosta. Se ei tarkoita vain pihojen koristelua tai puuntaimen istutusohjeita, vaan neuvontapakki kattaa koko puutarha-alan. – Kysymyksiä voi tulla vaikkapa kotitarveviljelystä, hyötykasvien hoidosta tai kasvinsuojelusta. Joku kyselee leikkokukkien hoito-ohjeita, toinen vinkkejä ikkunanlaudan viherkasveista. NeuvonUUSI

Insinööri

Vihertietokeskuksessa on hiljainen aamupäivä, sillä neuvonta on kiinni. Silti takaovesta sisään luikahtaa asiakas. Mies on rivitalo-osakeyhtiön rakennuttaja ja rakentaja, joka on talon kohta valmistuessa äkkiä hoksannut, että pihakin on saatava kuntoon. – Piha kuuluu pakettiin, mutta se muistui mieleen vasta nyt. En oikein tiedä, mitä asukkaat edes haluavat sinne – pitäisikö niiltäkin kysyä, empii mies. Tilanne on neuvontahortonomille tuttu. Pirjetta Sipiläinen-Salo selvittää asiakkaalleen nopeasti peruskuvion. – Ensiksi kysyt asukkailta, mitä puita

he pihoihinsa haluavat. Nyt viis kukkapenkeistä, tärkeimpiä ovat puut. Keskity asukkaita miellyttäviin havupuihin. Puita pitää olla tonteilla runsaasti, vähintään yksi puu aaria kohden. Istutuksia pitää olla sekä asukkaiden omilla että yhteisillä alueilla, hän muistuttaa. Mies kiittelee nopeasti saamistaan neuvoista ja poistuu tekemään asiakaskyselyä. Neuvontahortonomi toimii raken­ nusvalvonnassa viherasioiden erikoisasian­ tuntijana, joten hänen tehtävänään on hyväksyä pihojen suunnitelmat. Moni rakentaja unohtaa, että ennen lopputarkastusta pitää on olla valmis pihasuunnitelma ja sen mukaiset kasvit istutettuina. – Joskus on käynyt niinkin, että aamupäivällä ennen luovutusta joku äkkää, että piha on mulloksena. Jos hyvin

>>> 11


käy, olen täällä ja ehdin tarkastamaan suunnitelman. Sitten tulee äkkilähtö taimikauppaan, istutukset saa ehkä tehtyä ennen lopputarkastusta, Sipiläinen-Salo naurahtaa. Puhetta, vaan ei papereita

Iso osa vihertietokeskuksen asiakkaista on kuitenkin tavallisia ihmisiä kotipi-

Ay-aktiivi rakastaa koulutusta

P

uutarhan alan ammattilaista Pirjetta Sipiläinen-Saloa kiinnostaa ammattiyhdistystoiminta. – Olen ollut aina motivoitunut ay-asioista. Kun on yhdessä sovitut selvät pelisäännöt, on helppo tehdä töitä turvallisessa ilmapiirissä. Ja muunlaisessa tilanteessa on edes vaikea ajatella innovatiivisesti, kuvaa ay-aktiivi. Hän toimii Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL:n liiton hallituksessa ja on Satakunnan yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on puheenjohtajana myös KTN:n Porin seudun paikallisyhdistyksessä ja Uuden Insinööriliiton Satakunnan toimintarenkaassa. Pirjetta Sipiläinen-Salon harrastuksiin kuuluu myös Satakunnan puutarhaseura ja sen puheenjohtajuus. Opintoja on hänellä enemmän kuin monella maisterilla. Harjun puutarhurikoulun jälkeen hän suoritti Lepaan opistossa viljely- ja markkinointialan hortonomitutkinnon. Hän kävi ensimmäisissä hortonomien ja miljöörakentamisen jatkokoulutuksissa. Ammattikorkeakoulun kokeilussa Sipiläinen-Salo suoritti puutarha­ talouden linjan. – Olen myös maisemasuunnittelun hortonomi ammattikorkeasta eli amk-tutkintojakin on kaksi kappalein. Ja keväällä 2009 saan valmiiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Hämeenlinnasta.

12

hansa ongelmineen. Esimerkiksi puunkaatoluvat hoidetaan keskuksen kautta – asemakaava-alueella puita ei saa kaataa ilman lupaa. Tavallinen tilanne on, että Pirjetta Sipiläinen-Salo menee asiakkaansa luokse. Asiakkaalla on haluja pihan kunnostukseen, muttei selkeää kuvaa siitä, mitä puutarhassa voisi tehdä. – Kerron suullisesti vinkkini pihanlaittoon. Minulta saa puhetta, muttei varsinaisia paperille tehtyjä pihasuunnitelmia – niihin ei yksikertaisesti ole aikaa. Asiakas tekee itse muistiinpanot tapaamisesta ja voi noudattaa niitä sitten haluamassaan tahdissa. Kevät on usein aikaa, jolloin ihmiset havahtuvat miettimään pihan kunnostusta. – Keväällä tehdään ratkaisuja kiireellä, mutta tohinalla tehdyt työt ovat usein melko kosmeettisia. Ihmiset hankkivat kesäkukkia ja rentoja ruukkuja, mutta kesällä moni ryhtyy tuumailemaan kriittisemmin pihan ilmettä. Lomalla

on aikaa pysähtyä: silloin voi tulla syvällisiä ideoita. Järjestelyä mylläyksen sijaan

Neuvontahortonomin asiakkaita ovat muun muassa uudisrakentajat, uuteen kotiin muuttaneet tai vanhaa pihaansa uudistavat. Usein pihasta löytyy jo valmiina hyvät ainekset. Vanhassakaan pihassa kaikkea ei kannata myllätä kerralla, vaan jo olemassa olevista elementeistä saa ilmettä aikaa. – Joskus riittää pelkkä ison kukkamaan uudelleen järjestely ja muutos. Yritän yleensä toppuutella suururakkaa suunnittelevia, Pirjetta Sipiläinen-Salo kuvaa puutarhanhoidon filosofiaansa. Hän myöntää olevansa nuuka ja säästäväinen myös asiakkaan pihassa. Harvoin kaikkea kannattaa uusia kerralla. – Ja sillä pienellä budjetilla voi saada ihmeitä aikaan, kun unohtaa asenteen, jossa uudistetaan pelkän uudistamisen takia. Ja kun viherpeukalo löytää kiinnos-


tavan kasvin, sen nimi kannattaa ottaa visusti talteen. Harva pystyy kuvailemaan kasvin niin hyvin, että jälkibongaus onnistuu. Latinankielinen tieteellinen versio on varmin, sillä kasvien nimien suomennoksissa on häilyvyyttä. – Aina joku tulee ja haluaa ”niitä rakastavaisia”. Kesti jonkin aikaa, että selvisi rakastavaisten tarkoittavan särkyneitäsydämiä. Olohuone muuttaa ulos

Puutarhan nykytrendi on, että piha halutaan valjastaa kodin oleskelutilojen jatkeeksi. Pihakalusteet alkavat muistuttaa entistä enemmän olohuoneen sohvaryhmiä. Moni haluaa pihahuonekalujen yksityiskohtien ja kukkien värien sointuvat toisiinsa: pöytäliinat, toppaukset ja kesäkukat soivat samoissa sävyissä. – Pihaan valitaan juuri niitä oikeanvärisiä ja -muotoisia ruukkuja. Niissäkin kannattaa kysyä asiantuntijalta, mi-

ten kasvi viihtyy tietynlaisessa ruukussa. Joskus tuntuu, että olen sisustussuunnittelija, Pirjetta Sipiläinen-Salo myöntää nauraen. Hän on iloinen siitä, että monissa lapsiperheissä elvytetään nykyään kotitarveviljelyä. Vaikkei ihan perunoita istutetakaan, viljellään pihassa jotain nopeasti kasvavia yrttejä ja maustekasveja. Lapset saavat kosketuspintaa kasvien maailmaan. Marjapensaitakin nykypihaan halutaan ainakin sen verran, että niitä voi syödä suoraan pensaasta. – Omena- ja kirsikkapuut ovat kauniita – keväisine kukkineen. Suosittelen niitä lämpimästi. Jos omenoiden säilöntärynnistys pelottaa, voi puut valita eri aikaan kypsyvistä lajikkeista. Niin saa maistella monia makuja, eikä yhteen yhtä aikaan kypsyvään lajikkeeseen ehdi kyllästyä, hän kannustaa. Toisaalta hyötykasveista on tullut hauskoja koristeellisia versioita: amppeliin voi ostaa mansikkaa tai tomaatintaimia.

Nauttikaa vihreydestä!

Pirjetta Sipiläinen-Salo kehottaa jokaista nauttimaan kesän vihreydestä. – Vaikkei olisi edes omaa puutarhaa, voi vihreyden keskellä ulkoilla muutenkin. Se jos mikä laukaisee stressiä. Kun heti aamulla näkee vaikkapa kerrostalokotinsa ikkunasta vihreää, tulee päivästä heti toisenlainen. Omassa puutarhassakin pitää antaa ajatusten lentää, eikä juuttua siihen kitkemättömään kukkapenkkiin. Kaunis kukka on aina ihmeellinen. Neuvontahortonomi suosittelee jokaiselle kotiin viherkasviryhmää. Nojatuolissa istuen viherkasveja katsoen mieli rauhoittuu. – Se on ihan erilaista kuin esimerkiksi koriste-esineisiin ajatuksin uppoutuminen. Nehän piristävät, mutta kasvit rauhoittavat. n

Valtakunnallinen Vihervuosi 2008:

Vireyttä vihreästä

Valtakunnallinen Vihervuosi kutsuu hakemaan vihreää voimaa lähipuistoista – luonnonpuistoista, kaupunkipuistoista, kartanopuistoista, kansallispuistoista, kukkatarhoista, luontopoluilta, luomutiloilta. Helsingin alppiruusupuistossa kukkii kesäkuussa komeimmillaan 3000 alppiruusua ja 1500 puistoatsaleaa 5 hehtaarin alalla. Puisto sijaitsee Etelä-Haagassa. www.hkr.hel.fi. Puulajipuisto Arboretum Yltöisen 25 hehtaarin laajuisessa puulajipuistossa kasvaa 200 puu- ja pensaslajia eri puolilta maailmaa, joukossa myös harvinaisuuksia. Arboretum Yltöinen on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) puutarhatuotannon tutkimusaluetta Piikkiössä. www.mtt.fi. Huovilan puisto Kärkölässä on huvimajoineen ja lampineen Suomes-

UUSI

Insinööri

sa ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto, jonka rakennutti insinööri Carl Collin 1800-1900-lukujen vaihteessa. www.karkola.fi/Huovilan_puisto. Aunen Kukkapihasta avautuu huikaiseva maisema Pieliselle ja Kolin vaaroille. Puutarhassa on noin 1500 erilaista perennaa, 100 omajuurisen ruusun kokoelma, yrttejä, pensaita sekä jaloja lehti- ja havupuita. Aunen Kukkapiha sijaitsee Juuassa. www.oyk.fi/~aune.martikainen.

Suomen Puutarhaliiton sivuilta www. puutarhaliitto.fi > Hakemisto > Suomen puutarhamatkailukohteet löytyy enemmän tietoa näistä ja muista tutustumisen arvoisista puistoista. Vihervuoden tapahtumia löytyy netistä www.vihervuosi.fi.

13


Teksti: Kari Tirronen n Kuva: Corbis/SKOY

”Minulla oli ihana elämä. Kunpa olisin tajunnut sen vähän aikaisemmin.” Näin on todennut joku viisas kuuluisuus kuolinvuoteellaan. Hyvinvointikouluttaja Marika Borgin mukaan stressi ja kiire ovat ikäviä elämänkumppaneita. Ne happamoittavat ihmissuhteemme. Uupuessamme emme viihdy edes itsemme kanssa.

Kongressi 2008 -tapahtuma Finlandia-talossa

NAUTINNOLLISEMPAAN ELÄMÄÄN

L

ao Tsun mukaan tietä iloon ei ole. Ilo on se tie. Onnelliset ihmiset ovat epäitsekkäitä ihmisiä. He pystyvät auttamaan muita. Yleensäkin ystävällisyys on hyvä juttu. Se ei maksa mitään ja tuottaa aina hyvän mielen. Mietipä, syttyvätkö valot, kun sinä tulet huoneeseen vai vasta kun lähdet huoneesta. Myös hymyä kannattaa kokeilla. Sillä pääsee pidemmälle ja hauskemmin perille. Sanovat, että jopa tekohymy tehoaa, kun on ihan pakko. Hymyillä voi myös

itselleen. Oscar Wilden mukaan näin voit saada ilmaista hupia 365 päivää vuodessa. Marika Borgin mukaan kannattaa myös tehdä jotain itseään isompaa. Anna enemmän kuin otat. Stressi katoaa kummasti, kun keskitymme välittämään toisista ihmisistä. Välittäminen ei ole kuitenkaan kynnysmatoksi muuttumista. Kiinnitä myös huomiota siihen, mihin kiinnität huomiota. Erilaisuus on hyvä juttu ja rikastaa ympäristöä. Vai haluatko ihan varmasti

itsestäsi kuusi miljardia kopiota? Äläkä unohda hengittää! Kadonneen työn ilon metsästys

Kadonnutta työn iloa metsästi toimitusjohtaja Kristiina Palmgren alustuksessaan ”Työhyvinvoinnista kokonaisvaltaiseen työn iloon”. Hän testasi kuulijansa heti alkuun kysymyksellä: Onko yrityksenne arvona työn ilo? Työn iloon vaikuttavat monille tutut muutokset yhteiskunnassamme: ilmas-

Useat työn stressitekijät kiinni johtajuuden puutteesta ja esimiestyön häilyvyydestä

T

yöturvallisuuskeskuksen kunta-alan asiantuntija Timo Suurnäkki pitää kysymystä toimihenkilöiden työn kuormitustekijöistä hyvin haasteellisena. Toimihenkilöillä on monenlaisia työtehtäviä, jotka myös sisältävät erilaisia kuormitustekijöitä, “vaatimuksia”, työntekijöille. Mitkä ovat suurimmat stressin aiheuttajat toimihenkilöillä? Timo Suurnäkki luettelee keskeisimmiksi stressin aiheuttajiksi kiireen tunteen, joka tulee suuren ja laajan työmäärän seurauksena ja tunteen, ettei ennätä saada töitä valmiiksi, kun jo tulee seuraavia tehtäviä tiukalla aikataululla. Huonot mahdollisuudet vaikuttaa

14

omaan työhönsä ja sen tekemiseen sekä pitkät työpäivät ja runsaat ylityöt ovat myös stressaavia. Myös kyvyttömyys käsitellä keskinäisiä ristiriitoja työpaikalla ja työyhteisössä koettu epäoikeudenmukainen kohtelu rassaavat. Useimmat edellä mainituista ongelmista liittyvät johtajuuden puutteeseen, esimiestyön häilyvyyteen ja työyhteisön yhteisten pelisääntöjen epäselvyyteen. Onko stressin aiheuttajilla merkittäviä eroja eri muuttujien suhteen? Ylempien toimihenkilöiden ja erityisasiantuntijoiden sekä muiden toimihenkilöiden eron Suurnäkki kertoo heijastuvan siten, että tehtävän mukainen toimivalta, päätösvalta sekä näiden mu-

kainen asema työyhteisössä osoittaa kunkin toimihenkilöryhmän edustajan aseman, paikan. Samalla ne näyttävät myös vastuun ja velvoitteet suhteessa työn hallinnan ja stressinkin hallinnan kannalta keskeiseen tekijään – johtajuuteen työyhteisössä. Vaikka yksityinen vs. julkinen sektori­ ei sinänsä aiheuta eroja, ovat tehtävät ja asiakkuus sekä asiakassuhteiden peruslaatu julkisella ja yksityisellä sektorilla erilaiset. Esimerkiksi julkisen sektorin terveydenhuolto(henkilöstö) tarjoaa, tuottaa ensisijaisesti lakisääteisiä terveyspalveluja kuntalaisille. Sen sijaan yksityisen sektorin terveydenhuolto(henkilöstö) tarjoaa, tuottaa ensisijaisesti markkinaehtoisia


tonmuutos, maapalloistuminen, maailmanlaajuiset rekrytoinnit, kuntaliitokset ja muut kuntien rakennemuutokset, ikääntyminen, työvoiman väheneminen, työperäinen maahanmuutto sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Työelämän henkisen pahoinvoinnin seurauksena masennus vie Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle noin 4 000 alle 50-vuotiasta henkilöä. Kristiina Palmgren kysyikin, mitä työyhteisöissä oikein tapahtuu? Miten me työyhteisön jäsenet voimme itse vaikuttaa asiaan? Miksi masennuksen sairastaneen on vaikea päästä takaisin työhön kiinni? Hänen mukaansa yrityksen henkilöstöpolitiikka ja arvot ovat avainasemassa. Kestävä ja reilu johtaminen on kytkettävä mukaan arkipäiväisiin henkilöjohtamisprosesseihin.

keskeltä? Ovatko 25–35 -vuotiaat suomalaiset ainoita, joilla ei ole työelämän yleistä kehitysohjelmaa? Vuodet 25-35 ovat ihmisen ruuhkavuosia avioliiton perustamisineen, lapsien syntymisineen, asunnon hankkimisineen ja urapaineineen. Miten jaksaa seuraavat 30 vuotta eläkeikään asti? Kaikki eivät jaksakaan tässä oravanpyörässä.

Pikajuoksusta maratoniksi

Suomalainen työelämä pitäisi muuttaa nykyisestä pikajuoksusta maratoniksi. Työuraa yritetään nykyisin pidentää alusta ja lopusta: nuoret nopeammin töihin ja ikääntyneet pidempään työelämässä. Miten tehdään työurasta kestävyyslaji pidentämällä työuraa myös ns.

Esiinny pelotta – viesti varmasti

Viestintäkouluttaja Ritva Enäkosken perusneuvo esiintymistä jännittävälle ihmiselle on: Pelko pois ja baanalle. Esiintymistilanteeseen valmistautumista auttaa hyvä suunnittelu, persoonallinen ote, kohderyhmän tuntemus sekä harjoittelu, harjoittelu ja harjoittelu. Esiintymisen tuhoamisessa edesauttavat laiskuus ja mukavuudenhalu eli puuduttava video, PowerPoint-uskonto sekä iänikuiset ryhmäporinat, kun yleisöltä voi kysyä suoraankin. Jos tavoitteena on vaikuttava viestintä, pitää aina olla tunne ja järki yhdessä. Viestinnästä pitää seurata hyötyä kuulijalle, helpotusta työhön, ideointien kirvoitusta tai luovuutta. Enäkoski antoi vinkkejä, joilla pääsee eroon jännittämisestä. On hyvä muistaa, että yleisö on aina esiintyjän puolella. Kannattaa miettiä etukäteen, mitä jännittää, mokiako. Analysoi myös, millaisissa tilanteissa jännität. Muista, että jännittäminen näkyy vähemmän kuin tuntuu. Ja lopuksi tärkein: Vain harjoittelu tekee mestarin. Yleisenä ohjeena Ritva Enäkoski pitää sitä, että kehon ja puheen on oltava linjassa. Oma tyyli on paras tyyli, usein myös riittävän hyvä. Älä ole tylsä! n

terveyspalveluja näistä palveluista maksaville asiakkaille. Vastaavanlainen ero on kaikilla kunnan eri toimialoilla. Työturvallisuuskeskus, TTK ei anna yksittäisiä stressinhoito-ohjeita tai neuvoja, vaan keskittyy työpaikkoja tukevaan kehittämiseen. Työn ja stressin hallintaan liittyvä yksi keskeisin suomalainen kuntaalan aineistoon perustuva tutkimushanke on professori Jussi Vahteran ja kumppaneiden pitkittäisseurantatutkimus nimeltään ”Kunta10”. Siitä on julkistettu runsaasti tutkimustuloksia. Suurnäkki kannustaa perehtymään myös TTK:n vuosittaiseen Kunta-alan työolobarometri -raporttiin, josta viimeisin julkaistiin maaliskuussa. Tämä barometriraportti on luettavissa TTK:n nettiosoitteesta www.ttk.fi/julkaisut/ekirjat/kuntabaro2007.pdf. Kari Tirronen

UUSI

Insinööri

15


Teksti ja kuvat: Kauko Niemi

Lopeta jalkojen kahlitseminen ”Laita uudet lenkkarit pesukoneeseen ja katso tuleeko niistä löystyessään sinun jaloillesi sopivat.” Näin radikaalia temppua ehdottaa Suomen taitavin, manuaalisia hoitoja antava Hannes Karppinen, joka kohtaa päivittäin vastaanotollaan mitä ihmeellisempiä jalkavaivoja.

H

annes Karppisen mukaan merkittävä osa jalkavoista johtuu liian kovista ja tukevista kengistä. Jalkaterissä on kaikkiaan 26 luuta, 33 niveltä ja yli sata lihasta ja jännettä. Ihmisen hermoista 70 prosenttia päättyy jalkoihin ja käsiin. Ei ole samantekevää millaista päivittäistä kuntoutusta ja ylläpitoa jalkineet jaloille tarjoavat. Karppinen muistuttaa, että kaiken hyvinvoinnin lähtökohtana pitää olla liikkuvuus ja sen ylläpitäminen. Erityisesti jalkaterää pitää aktivoida kaikella tavoin liikkeelle. Jalkaterän alueella voi esiintyä yli 2 000 erilaista ongelmaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa. Ongelmat liittyvät usein jalkaterän monimutkaiseen rakenteeseen sekä toimintaan. Ihminen askeltaa elämänsä aikana noin 100 000 kilometriä. Viime aikoina huippu-urheilijat ovat pohtineet kateellisena afrikkalaisten juoksijoiden erinomaista menestystä. Kenialaiset ovat tottuneet liikkumaan paljain jaloin ja huippujuoksijat myös harjoittelevat paljain jaloin. 16

Varsinaisia tutkimuksia ei ole tehty, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että heidän jalkojen kunto ja koordinaatio korvienväliin toimii paremmin kuin länsimaisella tossukansalla. Muutokset ovat hitaita puoleen jos toiseenkin. Karppinen sanoo, että jalkaterä tottuu ihan kiltisti puristaviin jalkineisiin ja oireet ilmestyvät sitten aikanaan. Sama pätee toisinkin päin. Kun alat vapauttamaan ja voimistamaan jalkojasi, niin kaikki hyvä seuraa myöhemmin. Päivittäistä jalkahoitoa

Alkava kesä on erinomainen ajankohta aloittaa jalkojen kuntokuuri. Mahdollisimman paljon paljain jaloin, myös ulkona. Se on luonnollisinta jumppaa jaloille. Karppinen suosittelee viinipullon kanssa jumppaamista tai sitten keinumista varpailta kantapäille ja takaisin. Kaupoista löytyy ainakin viisi jalkinevaihtoehtoa, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty tavalla tai toisella vahvistamaan ja aktivoimaan jalan toimintaa.

Kaikkein lähinnä paljain jaloin liikkumista on suomalaisen Feelmaxin kevytjalkine. Siinä on sama tuntuma alustaan kuin paljain jaloin käveltäessä. Kevytjalkineen pohja on valmistettu ohuesta, noin 1 millimetrin paksuisesta keprotec erikoiskankaasta. Painoonsa nähden keprotec on terästä viisi kertaa vahvempaa. Kankaan päämateriaalina toimii vahvistettu aramiidikuitu, joka on repeytymis- sekä hankaus kestävää, mutta samalla joustavaa ja sillä on hyvä suoja kuumuutta vastaan. Jalkinetta ei ole suositeltavaa käyttää asfalttipinnoilla. Hieman tanakampi vaihtoehto on amerikkalaisen valmistajan Five Fingers jalkineet. Jalkine toimii kuin sormikkaat kädessä. Varpaiden erottelu aktivoi niitä jokaisella askeleella. Jalkineen päällinen on elastista kangasta ja pohja erikoiskumia. Rakenne ja materiaalit mahdollistaa Five Fingers jalkineiden käytön myös erilaisissa vesilajeissa tai vaikkapa rantavesikävelyssä. Nike valmistaa Free-sarjaa, jonka menestys Suomessa on ollut vaisua. Liekö sen takia, että Free tuotteet ovat samassa hyllyssä ”oikeiden” lenkkareiden kanssa, kun niiden mieluummin pitäisi olla jalkojenhoitotelineessä. Nike on luonut asteikon 0–10, missä nolla on paljain jaloin kävelyä ja juoksua. asteikon toinen pää on täysin tuettu


juoksukenkä. Free-jalkine asettuu puoliväliin ja pohjassa lukeekin sen takia 5 tai hieman jäykempi 7. Free sopii hyvin yleiseksi vapaa-ajan jalkineeksi. Kovassa nousussa ovat sveitsiläiset MBT-jalkineet. Niiden kehitystarina on tyypillinen. Insinööri Karl Muller kamppaili jalka-, polvi- ja selkävaivojen kanssa. Koreassa asuessaan hän huomasi vaivojen helpottavan kävellessä paljain jaloin riisipelloilla. MBT-kengän sydän on masai-sensor. Se tuottaa tuntoaistimuksen, joka muistuttaa kävelemistä pehmeällä sammaleella luo luonnollisen epätasapainon. Keho reagoi epätasapainoon lisäämällä lihastoimintaa muuallakin kuin jalkaterässä. Useamman yliopiston tutkimuksissa kenkä lisää kävellessä pakaralihaksen toimintaa liki kymmenen prosenttia. Lonkka ja polvinivelten rasittavuus vähenee 19 prosenttia. takareisien ja pohjelihasten liikkuvuus paranee 18 prosenttia. Kenkä sopii tasaiselle alustalle ja käyttö vaatii jonkin verran opettelua. Pitkään juoksukenkämarkkinoiden hännillä riutunut Karhu heräsi talviuniltaan ja lähti omille teilleen. Se tarjoaa lasikuituvahvisteista juoksukenkää ilman tiukkaa pronaatiotukea. M-sarjan kenkämalli suunniteltiin monivuotisessa kehitysprojektissa yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Huippumalli M 1 säilyttää Karhun mukaan askeleen juuri sellaisena kuin se olisi, jos juoksisi paljain jaloin. M-sarja on saatu erittäin kevyeksi ja rullaavaksi ja sallii jalalle luonnollisen liikkuvuuden. Se puolestaan mahdollistaa jalan ja pään koordinaation sekä vähentää rasitusvammoja. Käytännön kokemuksia Five Fingers:

Käytännön kokemukset puuttuvat. Amerikkalaiskengällä on suomalainen maahantuoja, mutta kauppojen hyllyillä niitä on harvakseen. UUSI

Insinööri

Feelmax: Feelmaxista kokemusta reilu puoli vuotta ja ulkokäyttö puuttuu toistaiseksi kokonaan. Talvella käyttö pääsääntöisesti punttisalilla, missä tuntuma eri laitteissa erinomainen. Erityisesti jalkalihaslaitteissa pääsee treenaamaan myös jalkateriä. Tänä kesänä on tarkoitus palauttaa mieliin millaista oli lapsena kävellä paljain jaloin luonnossa. Muiden kokemuksia: monet urheilijat, kuten Tommi Evilä ja juoksijat yrittävät kuroa kenialaisten etumatkaa kiinni jalkojen aktiivisella toiminnalla ja käyttävät harjoittelussa Feelmaxeja.

Nike Free: Liki kahden vuoden kokemus. Lenkkareiden ulkonäöstä huolimatta Freet ovat olleet yleiskäytössä jopa joskus etikettisääntöjäkin rikkoen. Freen käytön aikana jalkani on vuodessa muuttunut niin paljon, että varsinaiset juoksu­ kengät tuntuvat nyt epäsopivilta. Ne samat, jotka ostettaessa tuntuivat suorastaan nautittavilta. Kuukausi sitten Freet olivat käyttöjalkineina Lissabonin mäkisillä kaduilla. Kuuden päivän aikana kertyi askelmittariin yli 140 000 askelta. Matkassa se on noin 90 kilometriä. Missään vaiheessa ei tullut tarvetta etsiä toisenlaisia kenkiä paitsi toisia Free:tä, sillä kengän pitäisi välillä päästä kunnolla kuivumaan ja huilaamaan. MBT-jalkineet: viikon kokemus edusta-

vaatii keskimäärin 6 000 toistoa, joten 10 kilometrin jälkeen pitäisi olla sinut näiden kanssa. Tunne on sama kuin ensimmäisillä sauvakävelyreissuilla. Kengät kannustaa rytmikkääseen kävelyyn. Samoin ryhdin paraneminen, sillä kävelyä helpottaa selvästi, jos pitää lantiota edessä. Uskon, että MBT kengät ja kävely­ sauvat ovat kova yhdistelmä. Suurin nautinto näillä kengillä on paikallaan seisominen. Lonkkien retkottaminen ei oikein onnistu, vaan ryhti ja tasapaino asettuvat automaattisesti kohdalleen. Laulua harrastavana olen opetellut jo 20 vuotta löytämään kehon tasapainon ja nyt se löytyi konkreettisesti viidessä minuutissa. Näiden jalkineiden hankinta olisi jo paikallaan pelkästään laulutunneille. Muiden kokemuksia: suomalaispariskunta, 65-vuotias nainen ja 70-vuotias­ mies kulkivat näillä jalkineilla PohjoisEspanjan pyhiinvaellusreittiä 750 kilometriä kuudessa viikossa. MBT:n Suomen maajohtaja Johannes Kvist juoksi toukokuun alussa puolimaratonin hyvällä ajalla. Itse en toistaiseksi käyttäisi näitä juoksukenkinä. Kvistillä on kuitenkin viran puolesta kohta neljän vuoden kokemus MBT-kenkien jatkuvasta käytöstä. Karhun juoksukenkä: kokemus ainoas­

taan liikkeessä sovittaminen ja tuntuman ottaminen. Todella kevyt ja miellyttävä. Jalka tuntuu vapaalta. Vahva ehdokas seuraavaksi juoksukengäkseni, jos ei Karppisen neuvo tepsi nykyisten lenkkareiden pesukoneeseen työntämisestä. Muiden kokemuksia: ultrajuoksija Janne Kankaan kipittelee Karhun tossuilla. Hän on juossut muun muassa 48 tunnissa 307,29 kilometriä. n

jan lainakengillä. MBT-kengät vaativat opettelua. Lihasmuistin kouluttaminen

17


Teksti: Ari Hautaniemi, tutkija, Tampereen yliopisto n Piirros: Jaakko Koskinen

Luottamuspula estää etätyötä Mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä asenteiden takia

E

tätyö kompastuu edelleen epäluuloisiin asenteisiin. Työnantajan nuiva suhtautuminen etätyöhön selittyy vanhanaikaisella johtamiskulttuurilla. – Kun työntekijä on poissa pomon silmistä, ei luoteta siihen, että työ tulee tehdyksi. Etätyössä pitäisi ennen kaikkea keskittyä katsomaan työn lopputulosta, ei niinkään työprosessia, toteaa yhteiskuntatieteiden tohtori, työelämän tutkija Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta. Etätyön epäonnistuminen kielii hänen mukaansa suomalaista työelämää vaivaavasta luottamuspulasta työntekijä- ja työnantajapuolen välillä. Etätyö vaatisi nimenomaan luottamukseen perustuvaa johtamista. Pyöriä harmittelee, että työpaikoilla vaaditaan kustannussäästöjä ja toiminnan tehostamista, mutta jätetään käyttämättä etätyön mahdollisuudet. Hän ottaa esimerkin väitöskirjatutkimuksestaan. – Samanaikaisesti kun eräs suomalainen teleoperaattori­ mark­kinoi etätyöteknologiaa yritysasiakkailleen, konsernijohto

18

kielsi etätyön sen omilta työntekijöiltä. Etätyö olisi ollut ensinnäkin täysin työn luonteeseen sopivaa ja toiseksi vieläpä yrityksen etu. Se ei olisi vaatinut muuta kuin riittävän tehokkaan tietokoneen ja nettiyhteyden. – Asiakaspalvelun onnistuminen riippuu nopeasta reagoinnista. Olisi niin firman kuin asiakkaankin etu, jos työntekijä voisi hoitaa asiakkaan tietoliikenneongelman omalta kotikoneeltaan. Sen sijaan aikaa tuhraantuu siihen, että työntekijä joutuu siirtymään työpaikalle valvottavaksi. Tämä on aivan järjetöntä, Pyöriä ihmettelee. Työntekijöitä kiinnostaisi

Myös työntekijäpuolen asenteet etätyötä kohtaan ovat jokseenkin varauksellisia. Työntekijät eivät halua jäädä ulkopuolelle työpaikan sosiaalisesta elämästä. – Kahvihuonekeskustelut, epävirallinen vuorovaikutus ja mahdollisuudet kysyä pulmatilanteissa nopeasti neuvoa työkavereilta nähdään niin tärkeinä etuina, ettei niitä haluta uhrata etätyön tarjoaman joustavuuden

vuoksi, Pyöriä toteaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että etätyö kiinnostaisi suomalaisia. – Esimerkiksi Tilastokeskuksen selvityksissä on todettu, että noin kolmannes työntekijöistä olisi kiinnostunut etätyöstä. Osuus on huomattava, kun muistetaan, että todellisuudessa määritelmästä riippuen etätyötä tekeviä on vain noin viitisen prosenttia palkansaajista. Pyöriän mukaan työntekijöiden huoli olisi ratkaistavissa siirtymällä osa-aikaiseen etätyöhön. – Kun työntekijä tekee pari kolme päivää etänä ja loput työpaikalla, hän voi nauttia etätyön mukanaan tuomista joustavuuden mahdollisuuksista ilman, että hänen täytyy katkaista siteet työyhteisöön. Pelisäännöt kirjallisesti

Pyöriän mukaan tapaustutkimukset antavat viitteitä siitä, että etätyökokeilut ovat yleensä melko onnistuneita. Etätyössä onnistuneita työpaikkoja yhdistää sopimuksellisuus.


– Niissä on alusta lähtien sovittu yhteisistä pelisäännöistä niin työntekijä-, työnantaja- kuin ammattiyhdistyspuolenkin edustajan välillä. Jos asioita ei ole sovittu selkeästi ja tehty kirjallista sopimusta etätyöstä, ristiriitojen riski kasvaa. Pyöriän mukaan ennen etätyökokeilua olisi järkevää miettiä niitä vastuita ja velvollisuuksia, joita eri osapuolille etätyösopimuksessa kuuluu. Sopivan lähtökohdan antaa esimerkiksi EU-maiden ammattiliittojen kesken sovittu ja valvottu etätyötä koskeva puitesopimus. Sen mukaan etätyöhön siirtymisen on

UUSI

Insinööri

esimerkiksi oltava vapaaehtoista. Lisäksi jos jompikumpi osapuoli haluaa lopettaa kokeilun, näin on myös voitava toimia. Mikäli etätyö ei perustu yhdessä sovituille ja kirjatuille säännöille, etätyön uhkakuvat nousevat Pyöriän mukaan esiin. – Voi esimerkiksi käydä niin, että työnantaja jättää työvälineiden ja kotitoimiston perustamiskustannukset työntekijän maksettavaksi. Ammattiliittojen astuttava esiin

Vaikka etätyöstä on saatu hyviä kokemuksia, eivät ne ole kuitenkaan innostaneet laajemmalti. Mikäli etätyötä halutaan edistää, tulisi Pyöriän mukaan menestystarinoista uutisointia tehostaa. Hän toivoo ammattiliittojen ottavan nykyistä aktiivisemman roolin etätyöstä tiedottamisessa ja kouluttamisessa. – Oppimateriaalia on jo olemassa. Työ- ja elinkeinoministeriö tarjoaa käytännönläheistä informaatiota, jota voisi hyödyntää sellaisenaankin. – Ammattiliitot voisivat kaupata etätyötä työnantajalle vetoamalla esimerkiksi kustannustehokkuuteen. Nykypäivänä tietokoneet ja tietoliikenneyhteydet ovat edullisia, joten ainakaan hinta ei ole etätyökokeilulle kynnyskysymys. Työnantajan näkökulmasta kustannussäästöt herättävät kiinnostuksen etätyötä kohtaan, mutta se ei Pyöriän mukaan vielä riitä onnistuneen ratkaisun syntymiseen. – On todettu, ettei etätyötä voi ajaa läpi yhden asian politiikalla. Jotta se todella toimisi odotusten mukaisesti, siinä täytyy yhdistyä niin työnantajan kuin työntekijänkin edut. Mieluiten vielä niin, että olisi monia positiivisia asioita, joilla etätyötä lähdettäisiin viemään eteenpäin. Pyöriän mukaan onnistumisen ensimmäinen askel vaatii vain jonkin verran aikaa. – Työnantajan ja työntekijän on istuttava yhteisen pöydän ääreen ja käytävä läpi etätyön mahdollisuuksia, etätyöläiselle sopivia tehtäviä ja yhteisiä sääntöjä. Aluksi kannattaa vaikka sopia muutaman kuukauden etätyökokeilusta ja katsoa sitten yhdessä, kannattaako käytäntöä laajentaa. n

Mikä etätyö?

T

ietoyhteiskuntakehityksen alkutaipaleella uskottiin, että etätyö tulisi yleistymään räjähdysmäisesti, kun informaatioteknologia edelleen kehittyisi. Nyt, muutama vuosikymmen myöhemmin, teknologia mahdollistaisi vaikka koko toimiston siirtämisen kotiin, mutta alasta riippumatta valtaosa työstä tehdään edelleen työpaikoilla. Etätyöntekijöiden nykyistä määrää on vaikea arvioida tarkasti. Arviot vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, miten etätyö määritellään. Yleisellä tasolla etätyöllä voidaan tarkoittaa työtä, joka voitaisiin tehdä työpaikalla, mutta joka kuitenkin tehdään tietotekniikkaa hyödyntäen työpaikan ulkopuolella. Määritelmä sulkee etätyön käsitteen ulkopuolelle ”mobiilin työn”, jolla tarkoitetaan luonnostaan liikkuvaa työtä. Esimerkiksi rakennustarkastajan tai huoltoinsinöörin työ on usein tällaista. Etätyön sitominen tietotekniikan käyttöön puolestaan sulkee etätyön määritelmän ulkopuolelle esimerkiksi työn, jota opettajat tekevät tarkistaessaan koepapereita työpaikkansa ulkopuolella. Etätyötä määriteltäessä pitää myös ottaa huomioon, miten iso osa kokonaistyöajasta on etätyötä ja toisaalta onko etätyöstä sovittu erikseen työnantajan kanssa. Kun etätyö määritellään ”tiukasti”, se on työnantajan kanssa sovittua tietotekniikkaa hyödyntävää työtä, jota voisi tehdä työpaikalla, mutta joka tehdään kotona, ja jota tehdään vähintään yhtenä päivänä viikossa. Tällaisen etätyön tekijöiden määrä jää alle prosenttiin kaikista palkansaajista. Toista ääripäätä edustaa määritelmä, jossa etätyöntekijöiksi lasketaan joskus etätyötä tekevät sekä freelancerpohjalta ja yrittäjinä kotitoimistoissa työskentelevät. Näin määriteltynä lähes neljännes työvoimasta tekee etätyötä. Etätyöpotentiaali on moninkertaisesti suurempi kuin etätyöntekijöiden määrä. Vuonna 2005 yli kymmenen hengen työpaikoilla työskentelevistä palkansaajista vain prosentti teki sopimukseen perustuvaa etätyötä vähintään yhden päivän viikossa. Samalla esimerkiksi ylemmistä toimihenkilöistä kolmannes kuitenkin ilmoitti, että voisi työskennellä osittain etänä.

Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

19


totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Tutkimustietoa insinöörien työhyvinvoinnista

T

yöhyvinvointi oli lokakuussa 2007 toteutetun työmarkkinatutkimuksen erikoisteema. Työhyvinvointi on itsessään moniulotteinen käsite, jonka sisältöä ei voida yksiselitteisesti määritellä. Yleisellä tasolla sen voidaan ajatella sisältävän fysiologisen, psykologisen ja sosiaalisen elementin, joiden konkreettisia vastineita ovat esimerkiksi turvallinen työympäristö, mahdollisuus toteuttaa itseään työssä ja arvostuksen saaminen työyhteisöltä. Työhyvinvoinnin käsitteen moniulotteisuus ja abstraktius otettiin huomioon työmarkkinatutkimuksen kyselylomakkeessa siten, että siihen liittyen kysyttiin useita erilaisia kysymyksiä. Seuraavassa esitellään joitakin keskeisimpiä tuloksia. Työuupumusoireiden keskiarvo asteikolla 1–10 oli 3,8. Viidennes vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole ongelmia lainkaan. Jos ajatellaan, että arvot 6–10 edustavat henkilöitä, joita voi luonnehtia työuupuneiksi, niin noin 28 prosenttia insinööreistä näyttää kärsivän tällä hetkellä jonkin asteisesta työuupumuksesta. Luku on hyvin lähellä kaikkien ylempien toimihenkilöiden keskiarvoa. Uupumusoireita selittävät parhaiten työn määrällinen ylikuormitus, tyytymättömyys elämään kokonaisuutena, huonoksi koettu johtaminen ja tunne siitä ettei pysty ylläpitämään hyvää laatua työssään. Kymmenen vuotta aiemmin työmarkkinatutkimuksessa (TMT-1997) esitettiin täsmälleen sama kysymys. Silloin muuttujan keskiarvo oli tasan neljä ja vastaavasti uupuneiden osuus 29 prosenttia. Suurta muutosta insinöörien työhyvinvoinnissa ei ole tapahtunut, sillä havaittu keskiarvon muutos – joka siis kertoisi työhyvinvoinnin parantumisesta – mahtuu virhemarginaaleihin. Sen sijaan on mielenkiintoista, että vuonna 1997 ainoastaan 11 prosenttia valitsi ensimmäisen vaihtoehdon, ”ei ongelmia”, kun nyt luku on lähes kaksinkertainen. Työhyvinvointia tarkasteltiin myös väittämäkysymysten avulla. Kuviossa 2 on esitetty vastausjakaumia eräiden kes-

20

% 20

20 17

17 15

10

10

10

8

8

7

5 2 0

1

2

4

3

5

7

6

8

1

9

10

Kuvio 1. Työuupumusoireiden kokeminen vaikeusasteikolla 1–10, missä 1=ei ongelmia ja 10=vaikeita ongelmia (kuviossa vastanneiden prosenttiosuudet).

Tarvitessani saan apua työtovereiltani

3

11

Luotan kollegoihini ja työkavereihini

2

11

Pystyn saavuttamaan 2 työssäni asetetut tavoitteet

11

Voin hyvin sovittaa yhteen työni ja yksityiselämäni

8

Olen tyytyväinen esimiehiltäni saamaani tukeen

%

46

6

0

41

52

35 43

24

35 45

23

29

13

Saan arvostusta työssäni

46

18

5

Työni tarjoaa minulle henkilökohtaista kehittymistä

41

41

26

20

18

52

40

60

16

80

100

n täysin eri mieltä n jokseenkin eri mieltä n jokseenkin samaa mieltä n jokseenkin samaa mieltä Kuvio 2. Työtä ja työpaikkaa koskevien väittämien vastausjakaumia (%).

keisten väittämien osalta. Kuviosta 2 ilmenee, että työkaverisuhteet ovat valtaosalla kunnossa: lähes yhdeksän kymmenestä ilmoittaa saavansa tarvittaessa apua työtovereiltansa ja luottavansa kollegoihinsa. Melkein yhtä moni kokee pystyvänsä saavuttamaan työssään asetetut tavoitteet. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen ollaan myös yleisesti ottaen tyytyväisiä mutta kuitenkin noin joka neljäs on eri mieltä

väittämän kanssa eli parannettavaa toki löytyy rutkasti tässä yhteiskunnallisestikin tärkeässä asiassa. Noin joka kolmas insinööri on joko täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän ”Työni tarjoaa minulle henkilökohtaista kehittymistä” kanssa. Tähän liittyvät myös kaksi seuraavaa väittämää, joista ilmenee, että 59 prosenttia on tyytyväisiä esimieheltään saamaan tukeen ja että noin kaksi kolmasosaa kokee saa-


Työpaikan ilmapiiri

62 54

Työn mielekkyys

vansa arvostusta työssään – väittämien kanssa täysin samaa mieltä on kuitenkin vain harva vastaaja. Kuvion 2 kolme viimeisintä väittämää kertovat siitä, että johtamistyössä – erityisesti ihmisten johtamisessa – on vielä paljon parannettavaa insinöörien työpaikoilla. Miten insinöörit sitten arvioivat eri tekijöiden merkityksen työhyvinvointinsa kannalta? Tärkeimmäksi tekijäksi nousi työpaikan ilmapiiri, jota noin 90 prosenttia piti erittäin tai melko tärkeänä. Seuraavaksi tärkeimpänä pidettiin työn mielekkyyttä, vaikutusmahdollisuuksia, työpaikan henkilösuhteita ja työn organisointia, joita piti erittäin tai melko tärkeänä hieman alle 90 prosenttia vastaajista. Luetelluista asioista vähiten tärkeinä pidettiin etätyömahdollisuuksia (erittäin tai melko tärkeänä etätyömahdollisuuksia piti yhteensä 35 % vastaajista), kehityskeskusteluja (37 %) ja työpaikan arvo-

27

Työpaikan henkilösuhteet

34

47

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön

45 43

Työn organisointi Työpaikan arvot

13

Etätyömahdollisuudet

13 10

Kehityskeskustelut %

0

5 2 4 6 23

38

9

33

41

8

42

9

52

14

4

42 35

34

22

31

27

22 36

20

40

12 20

60

80

7 100

n erittäin tärkeä n melko tärkeä n neutraali n ei juurikaan tärkeä n ei lainkaan tärkeä Kuvio 3.Miten tärkeänä kokee mainitut asiat työhyvinvoinnin kannalta (%).

ja (48 %). On oletettavaa, että kahdessa jälkimmäisessä on tarkoitettu toisaalta työpaikoilla vallitsevaa tapaa toteuttaa kehityskeskustelut – ei siis kehityskes-

kusteluja sinänsä – ja toisaalta organisaation virallisia arvoja, jotka eivät välttämättä aina vastaa kovin hyvin organisaatioiden arkitodellisuutta. n

Tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki väitteli

U

uden Insinööriliiton tutkimusasiamiehen, YTM Jaakko Koivumäen­ sosiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin toukokuun lopulla Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä oli VTT, DI Tuomo Alasoini (Tekes). Kustoksena toimii professori emeritus Raimo Blom. Väitöstutkimuksen keskeinen empiirinen tehtävä oli tarkastella lähityöyhteisö­­ tasolla ilmenevän luottamuksen ja yhteisöllisyyden merkitystä ja rakentumista muutoksen tilassa olevissa valtion asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuosina 2004 ja 2005 tehtyjä valtion työntekijöiden teemahaastatteluja sekä keväällä 2006 viidestä valtion asiantuntijaorganisaatiosta kerättyä kyselyaineistoa. Väitöskirja on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkiUUSI

Insinööri

mushanketta Sosiaalinen pääoma, verkostot ja organisatorinen muutos. Tutkimustulosten mukaan luottamus ja yhteisöllisyys ovat työyhteisön sosiaalista pääomaa ennen kaikkea, koska ne mahdollistavat arjen sujuvuuden. Usein luottamuksen ja yhteisöllisyyden perustavanlaatuinen merkitys tulee kuitenkin näkyväksi vasta kun niihin on tullut vakavia säröjä. Vahva luottamus ja yhteisöllisyys ennakoivat myös voimakkaampaa sitoutumista organisaatioon ja suojaavat työperäiseltä stressiltä. Tutkimustulokset osoittavat, että tie­ tyt jälkibyrokraattisen organisaation piirteet, kuten työprosessiin liittyvä autonomia ja monipuoliset työtehtävät, edesauttavat sosiaalisen pääoman muodostumista. Toisaalta monet vakaan byrokratian

ominaisuudet, kuten selkeä työnjako ja ”jämäkkä johtajuus”, tuottavat myös sosiaalista pääomaa. Väitöskirjassa suositellaan organisaatiokäyttäytymisen realiteetit paremmin huomioivan organisaatioiden kehittämisotteen vahvistamista. Oleellista olisi, että muutosten tarpeellisuuden perustelemiseen panostettaisiin huomattavasti nykyistä enemmän. Väitöskirja Työyhteisöjen sosiaalinen pääoma: Tutkimus luottamuksen ja yhteisöllisyyden rakentumisesta ja merkityksestä muuttuvissa valtion asiantuntijaorganisaatioissa ilmestyy Tampere­ University Pressin kustantamana sekä sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 722, http:// acta.uta.fi. n 21


maailmalta Teksti: Akavan kv-asioiden päällikkö Markus Penttinen n Kuva: Akavan kv-asioiden sihteeri Noora Rikalainen

Kiina – maailman konepaja

S

uomalainen palkansaajajärjestöjen valtuuskunta vieraili Pekingissä ja Shanghaissa huhtikuussa tavaten Kiinan ay-liikkeen, suomalaisten ja kiinalaisten yritysten, Kiinan ja Suomen ulkoministeriöiden, saksalaisen ay-säätiön sekä ILO:n edustajia. Kehitys on epätasaista

Kiinan nousu on voimallista, mutta epätasaista. Samaan maahan mahtuu niin maaseudun 800 miljoonan asukkaan keppikerjäläisyyttä, 400 miljoonan asukkaan keskiluokkaa, rosvokapitalismia kuin Kiinan muuttuminen maailman konepajaksi. Puolue on hellittänyt otettaan kiinalaisten yksityiselämästä, mutta pitää tiukasti otteessaan yhteiskunnan rakenteita ja taloutta. Maassa sallitaan suhteellisen avoin keskustelu talous- ja ympäristökysymyksistä. ”Kiellettyjen” aiheiden listalla ovat mm. kommunistisen puolueen asema tai Tiibet. Kansalaisaktivismi on kasvussa

Vuonna 2005 rekisteröitiin 300 000 ”työpaikkakonfliktia”. Niiden määrä on jo niin suuri, ettei lukuja enää anneta. Toinen kahakoiden aiheuttaja on ympäristöongelmat. Osaamiskysymyksissä on kyetty saavutuksiin lähinnä ”imitoinnissa, muttei innovoinnissa”. Tästä osoituksena alhainen patenttien määrä ja maailmanlaajuisten yritysbrändien nollataso. 22

Suomalainen palkansaajajärjestöjen valtuuskunta Shanghaissa.

Korkeakoululaitosta on paisutettu rajusti viimeisten vuosien aikana. Noin viidennes ikäluokista on nykyisin korkeakouluissa. Osaksi kyse on yrityksestä muuttaa maa osaamiseen perustuvaksi taloudeksi, mutta yhtälailla työllistämistoimenpiteestä. Kymmenille miljoonille kiinalaisnuorille on saatu näin tekemistä. Työmarkkinat ja ay-liike

Työmarkkinoiden suurin kysymys on työpaikkojen luominen. Kaupungeissa työttömyys on noin 10 % ja maaseudulla noin kolmannes työvoimasta. Väkiluvun kasvaessa 1,5 miljardiin kymmenet miljoonat siirtotyöläiset muuttavat maalta kaupunkeihin. Kiinassa on astunut voimaan uusi työsopimuslaki, jonka sisältö ajaa parhaillaan ohi Suomen (esim. kilpailunrajoituslausekkeet) tai EUn (esim. vuokratyödirektiiviehdotus). Haasteena on sen

toimeenpano. Lailla on suoria vaikutuksia Suomeenkin. Ensinnäkin, myös akavalaisia työntekijöitä menee enenevässä määrin lähetetyn työntekijän aseman sijasta ns. paikalta palkatuiksi, jolloin Kiinassa heihin sovelletaan kyseistä lakia. Toiseksi, laki parantanee suomalaisyritysten asemaa, koska ne ovat tähänkin asti hoitaneet leiviskänsä Kiinassa, toisin kuin esim. monet muut kilpailijayritykset. Maan ainoa sallittu ay-järjestö on All China Federation of Trade Unions ACFTU, joka toimii puolueen kylkiäisenä. Vapaan ja puolueesta riippumattoman ay-toiminnan perustamista saa vankeutta 10 vuoteen asti. Jäsenmäärä on noin 200 miljoonaa. Järjestäytymisaste on julkisella puolella 100 % (käytännössä pakkojäsenyys) ja yksityisellä ehkä 15 %. ACFTU:lla ei juuri ole ”länsimaista” neuvottelutoimintaa, vaan sen tehtävät ovat perinteisesti vaihdelleet työntekijöiden vapaa-ajantoiminnan järjestämises-


Teksti: Pertti Porokari, puheenjohtaja

Kolmella aterialla työvoimaa Kiinassa Kävin muiden YTN:n varapuheenjohtajien ja Teknologia­ teollisuus ry:n edustajien kanssa Shanghaissa ja ­Guangzhoussa Kiinassa. ­Tutustuimme suomalaisiin ja kiinalaisiin yrityksiin.

Y

ritysjohdon kannattaa tutustua huolella kiinalaiseen tehokkuuteen, ennen kuin siirtää toimintoja sinne. Sinne voi olla kohtalokasta siirtyä suinpäin kuvitellen, että halvalla saa laatua. Kiinassa on yleensä lähes 10 työntekijää tekemässä tehtävää, josta Suomessa suoriutuu yksi ihminen. Palkat ovat karkaamassa käsistä ja huippuosaajia on lähes mahdoton löytää. Insinöörit valmistuvat yliopistosta, mutta osaamisen laatu verrattuna suomalaiseen insinööriin ei ole huima. Teoria voi olla hallussa, mutta soveltaminen käytäntöön on olematonta. Oma-aloitteisuus on aika vieras käsite kiinalaisille. Tämä on yllättänyt monet ulkomaalaiset yritykset. Kysyimme eräässä yrityksessä,

miten he saavat pätevää työvoimaa. Vastaus oli, että kolmella aterialla päivässä. Ollaan jo hyvin lähellä tilannetta, että Suomesta kannattaisi palkata insinöörejä Kiinaan. Ainoastaan kieliongelma on esteenä. Sekin olisi ratkaistavissa halvan paikallisen tulkin avulla. Kyllä kiinalaisetkin vähitellen oppivat englannin kieltä, vaikkakin taidot on vielä lähes olemattomia. Eräässä yrityksessä oli sairauspoissaolojen määrä alle 1 %. Tämä on ymmärrettävää, kun terveydenhoito on kallista ja se pitää itse maksaa. Osa suomalaisyrityksistäkin maksaa lain mukaista minimipalkkaa, joka on 770 rmp/kk(=n. 75 eur/kk). Minimipalkkaa maksavissa yrityksissä palkat nousevat n. 15% vuodessa, sillä kiinalai-

set vaihtavat helposti työpaikkaa vähäisenkin palkankorotuksen toivossa. Kiinalaisten vapaus on hyvin näennäistä. Asiat tarjotaan valmiiksi puolueen­ tai sen alaisen virallisen ay-liikkeen toimesta ilman vaihtoehtoja. Vaikka uusi työlaki on ollut voimassa vuoden alusta, ovat ongelmat Kiinassakin hyvin tuttuja eli ylitöistä on vaikeata saada korvasta muille kuin työntekijäportaalle. Riippumattomalle ay-liikkeelle riittäisi töitä Kiinassa, mutta myös eläinsuojelijoilla, sillä näimme useita eläinkuljetuksia, joissa siat oli sullottu päällekkäin sikin sokin kuorma-autoon ja alimmat olivat selvästi jo menettäneet henkensä. Kiinan matka hyvinvointivaltioksi on siis vielä pitkä. n

tä heidän valvomiseensa puolueen näkökulmasta. Vaikka ACFTU on puolueen kylkiäi­ nen, on siellä myös aitoa kiinnostusta työntekijöiden etujen avaamiseen ja uudenlaisen roolin hakemiseen. Tulevaisuudessa se vaikuttanee lainsäädäntöön työsopimuslaista saatujen kokemusten pohjalta. Uuden roolin syntyminen on kinkkinen puoluekytköksen vuoksi. Työntekijöiden etujen ajaminen edellyttäisi riippumattoman edunvalvonta-aseman ottamista niin valtiovaltaan kuin puolueval-

vontaiseen elinkeinoelämään tai julkishallintoon nähden. ILO:n hallintoneuvostosta potkut saanut ACFTU yrittää sinne takaisin ILO:n kokouksessa kesäkuussa. Potkut tuntuivat painavan kiinalaisia yhtä paljon kuin olympialaisboikotit.

telut, 3) työpaikkaristiriidat ja niiden ratkaisut, 4) ”länsimaisesti” toimivien työmarkkinajärjestöjen rooli, 5) vihreät ympäristökysymyksiin kytkeytyvät työpaikat ACFTU on ehdottanut Akavallekin yhteistyön aloittamista opiskelijatoiminnasta. Kiinan kehitystä pitää seurata. Mutta viestejä työntekijöiden perusoikeuksista, sananvapaudesta ja ihmisoikeuksista ei pidä piilottaa. Pitää hakea myös yhteisiä tekijöitä ja olla kiinalaisten kanssa yhteistyössä. n

UUSI

Insinööri

Yhteistyötä tarvitaan

ILO:n Kiinan edustajan mukaan työmarkkinayhteistyö Kiinan kanssa olisi kannattavaa seuraavilla aloilla: 1) työsuojelu, 2) palkkakysymykset ja neuvot-

23


osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Piirros: Jaakko Koskinen

UIL tukee tekniikan alalla työskentelevien naisten verkostoitumista Tekniikan alalla työskentelevien naisten verkostoituminen on tärkeää naisten työuralla menestymisen ja viihtymisen kannalta. Naisten osuus tekniikan alalla on edelleen pieni verrattuna perinteisiin naisvaltaisiin aloihin.

U

uden Insinööriliiton ura-asiantuntija Seija Utriainen kertoo, että liitto tukee aktiivisesti tekniikan alalla työskentelevien naisten urakehitystä ja työssä viihtymistä mm. weme.fi-verkkoyhteisön kautta. Tekniikan alalla työskenteleville naisille suunnattu verkkoyhteisö antaa oivan tilaisuuden vaihtaa ajatuksia työelämästä, uralla etenemisestä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Ajatustenvaihto verkossa on helppoa, koska naiset voivat halutessaan keskustella keskenään anonyymisti ja perustaa verkkoyhteisön sisälle omia keskusteluryhmiä. Verkkosivuille toimitetaan mielenkiintoisia artikkeleita ajankohtaisista asioista. Verkosto järjestää myös tapahtumia, joissa on mahdollisuus tavata muita tekniikan alalla työskenteleviä tai verkostosta tuttuja naisia. – Monet työpaikat välittyvät tuttujen kautta. Siksi tällaiset verkostot tarjoavat hyviä tilaisuuksia kuulla eri työpaikoista ja rekrytointitarpeista, Utriainen muistuttaa. 24

Mukana tekniikan eri osaajia

Viime vuoden keväällä perustettuun verkkoyhteisöön on liittynyt diplomi-insinöörejä, insinöörejä, mekaanikkoja jne. Yhteinen tekijä on kiinnostus tekniikkaa kohtaan. Utriaisen mukaan on tärkeää, että verkkoyhteisössä on mukana erilaisia koulutustaustoja omaavia ihmisiä. Vaikka työtehtävät ovat erilaisia, tekninen ala yhdistää naisia. Utriaisen mukaan monet miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset koke-

vat, että heiltä puuttuu työelämän tukiverkosto, sillä naisten kommunikointi- ja ajattelutapa on usein erilainen kuin miesten. Naiset kuten miehetkin kaipaavat kokemusten vaihtoa, rohkaisua sekä kannustavia esimerkkejä. Verkkoyhteisön keskusteluissa naiset pohtivat asemaansa miesvaltaisella alalla, etenemismahdollisuuksiaan ja mahdollisia kompastuskiviä. Myös toisten kokemuksista ja esimerkistä voi oppia. Urallaan menestynyt nainen luo menestymisen uskoa kanssasisariinsa ja voi toimia jopa tarvittavana roolimallina.


– Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on myös hyvin keskusteltu aihe, sillä edelleen monissa perheissä naiset kantavat päävastuun perheen arjen sujumisesta. Kaiken ikäiset mukaan

Utriainen arvioi, että vastavalmistuneet löytävät helpoiten verkkoyhteisön, sillä nuoret naiset ovat yleensä tottuneita verkon käyttäjiä ja heille on luontevaa vaihtaa ajatuksia sähköisesti. He ovat myös kiinnostuneita kuulemaan kokemuksia eri työpaikoilta. Hän kehottaa myös pitkään työelämässä toimineita osallistu-

maan verkkoyhteisöön. Jo reilut tuhat naista verkkoyhteisössä

Teknillisen korkeakoulun WomEqualhankkeen projektipäällikkö Pirjo Putilan mukaan verkkoyhteisöön on liittynyt jo yli tuhat naista. Putilan mukaan verkkoyhteisöstä naiset saavat tukea mm. palkkakehitykseen. – Naiset eivät aina muista, että palkankorotusten ja ylennysten saaminen edellyttää asioiden sanomista ääneen, koska pelkät epämääräiset vihjaukset paremmasta palkasta eivät auta. Kun tällaisista asioista kirjoitetaan verkkoyhteisös-

sä, varmasti yhä useampi nainen alkaa miettiä asiaa, Putila sanoo. – Vaikka naiset ovat usein arkoja pyytämään lisää palkkaa, he viihtyvät hyvin tekniikan aloilla. Keskusteluissa on käynyt hyvin ilmi se, että verkkoyhteisön jäsenet ovat tyytyväisiä uravalintaansa. Tekniikan alan koulutus mahdollistaa useimmille naisille vakituisen työpaikan ja kohtuullisen tulotason. Weme.fi -verkostoon voi liittyä rekisteröitymällä osoitteessa www.weme.fi. Liiton jäsenet saavat lisätietoa verkkoyhteisöstä myös Seija Utriaiselta, joka toimii Weme.fi -verkkoyhteisön ohjausryhmän jäsenenä. n

Tekniikan vetovoima hiipuu edelleen

A

mmattikorkeakoulujen tekniikan alan nuorisoasteen suomenkieliseen koulutukseen haki tänä keväänä 12 363 ensisijaista hakijaa. Luku on hiukan vajaat 400 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeisten neljän vuoden aikana ensisijaisten hakijoiden määrä on vähentynyt runsaalla neljänneksellä. Tänä keväänä tarjolla oli 6 640 aloituspaikkaa. Kaikkiaan ammattikorkeakouluihin pyrki 56 793 ensisijaista hakijaa (noin 1 500 hakijan vähennys kevääseen 2007

verrattuna). Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärää oli supistettu noin 800 paikalla, joten kaikkiaan yhtä aloituspaikkaa kohden oli noin 2,7 hakijaa. Tekniikan alalla suhdeluku oli noin 1,9. Koulutusohjelmakohtaisesti eniten hakijoita oli rakennustekniikan, konetekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmiin, joista tosin sekä rakennus- että tietotekniikka menettivät jonkin verran suosiotaan kone- ja sähkötekniikan vetovoiman parantuessa.

Tekniikan alan sisällä tapahtui vuoden aikana merkittävästi koulutuksen uudelleen järjestelyratkaisuja, joka näkyy aloituspaikkojen leikkauksina ja siirtoina koulutusohjelmien kesken. Esimerkiksi Etelä-Karjalan, Hämeen ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa leikkaukset olivat parinkymmenen prosentin luokkaa. Tietotekniikan koulutusohjelmien aloituspaikkamäärä väheni lähes 350 paikkaa eli yli 20 prosenttia. n

Energia- ja ympäristöalan huippuosaamisen keskittymä käynnistyy

E

nergia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) valmistelu on edennyt keskittymän toiminnasta vastaavan osakeyhtiön perustamisvaiheeseen. Yhtiön osakemerkintä käynnistettiin tällä kuulla. Osakeyhtiön nimestä päätetään myöhemmin. Keskittymän ensivaiheen tutkimusUUSI

Insinööri

aiheita ovat: hiilineutraali energiantuotanto, hajautetut energiajärjestelmät, kestävät polttoaineet, energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot, tehokas energiankäyttö, resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja -palvelut, materiaalikierrätys ja jätteiden hallinta sekä mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi.

Keskittymän piirissä tehdään vuoden 2010 paikkeilla tutkimus- ja kehitystyötä noin 70 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta noin puolet tulee julkisilta rahoittajilta ja toinen puoli osallistujilta. Toiminnalla tähdätään energia- ja ympäristöalan yritysten liikevaihdon kolminkertaistamiseen nykyisestä reilusta 30 miljardista eurosta vuoteen 2020 mennessä. n 25


osaaminen Teksti: Camilla Lehtinen n Kuva: Kenneth Lehtinen

Kokemus koulutti Turun insinööristä johtajan Kapkaupunkiin Vuonna 1989 Teppo Suominen lähettää ensimmäisen faksinsa ulkomaille ja ripustaa paperin seinälle todisteeksi rohkeudestaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin Suominen istuu toimitusjohtajan jakkaralla Etelä-Afrikassa. Nyt autoinsinöörin osaamista punnitaan ihmistaidoissa.

W

ärtsilän Kapkaupungin toimintojen johtaja Teppo Suomisen, 46, päänsärkynä ovat työntekijät. Tai oikeammin puute heistä, kun palkkalistoille ei löydy osaavia ihmisiä. Tuore yrityskauppa toi parisenkymmentä uutta tekijää taloon, mutta sekään ei riitä tilauskannan kasvaessa. Erityisesti insinöörit ovat kiven alla.

Teknisen alan ammattilaisissa on lähes sukupolven kokoinen aukko, koska apartheidin ajan koulujärjestelmä rajoitti tiukasti mustan valtaväestön opintoja ja ammatinvalintaa.

Suomisen kanssa insinööreistä kilpailee koko Etelä-Afrikka, kun maan talouskasvu on kiihdyttänyt kysyntää osaajista. Lisäksi puolet insinöörikunnasta jää eläkkeelle 5–10 vuoden päästä, eikä tilalle ole tulossa tarpeeksi uusia tekijöitä. Teknisen alan ammattilaisissa on lähes sukupolven kokoinen aukko, koska apartheidin ajan koulujärjestelmä rajoitti tiukasti mustan valtaväestön opintoja ja ammatinvalintaa. Etelä-Afrikan demokratian vuodet eivät ole vielä kuroneet aukkoa umpeen – valtaosa peruskouluista tarjoaa yhä heikon ponnistuspohjan teknisen alan opinnoille. Silloinkin, kun kykyjä yleisesti hyvätasoiseen insinöörikoulutuksen olisi, koulutie päättyy usein rahan puutteeseen yhdessä maailman suurimpien tuloerojen maassa. Yritykset yrittävät paikata onnetonta tilannetta kouluttamalla itse itselleen ammattitaitoista väkeä. Myös Wärtsilässä on pohdittu oman koulutuskeskuksen perustamista. – Meillä tarvitaan kapeaalaista osaamista eikä konepajatyö ole kaikkein vetovoimaisinta. Koulutuksella voitaisiin lisätä kiinnostusta alaan. Maailman koulussa

Suominen itse on ollut Wärtsilän opissa 26

jo toistakymmentä vuotta. Huollon teknisenä tukena uransa yrityksessä aloittanut insinööri on kehittänyt taitojaan työn ohessa lukuisilla tekniikan, myynnin ja johtamisen kursseilla. Pohjakoulutuksen Suominen hankki Turun teknillisen oppilaitoksen konelinjalta, josta hän valmistui autoinsinööriksi 1988. – Koulutuksen suurin hyöty oli teknisen ymmärryksen ja kokonaisuuksien hahmottamisen paraneminen. Parasta oppia on Suomiselle ollut käytännön työkokemus. Sitä hän on kerännyt ympäri maailman. Kotikaupungista Turusta tie vei ensin Vantaalle ja sitten työmatkoille Lähi-itään ja Aasiaan. – Dubain reissulla syntyi kaukokaipuu. Puhuin pomolleni ajatuksesta lähteä ulkomaan komennukselle. Vuonna 2000 sitten aukeni pesti Shanghain huoltopisteessä. Vuosi Kiinassa ei tuonut koti-ikävää, vaan seuraavaksi Suomisen perhe nähtiin Dubaissa, sitten Italian Triestessä ja lopulta Kapkaupungissa. Asuinkaupunkien myötä ovat vaihtuneet myös Suomisen tittelit: huoltopäälliköstä tuli aluevastaava, aluejohtaja ja viimein toimitusjohtaja. – Aika lailla suunnitelmien mukaan asiat ovat menneet, Suominen arvioi urakulkuaan ja oppimistaan. Vain kieliopin-


Teppo Suominen johtaa Wärtsilän toimintoja Kapkaupungissa.

not ovat jääneet suunniteltua vähemmälle, kun finglannilla on pärjännyt melkein joka paikassa. Ihmisoppia putkiaivoille

Kapkaupungissa toimitusjohtaja Suomisen tehtävänä on saada ihmiset soutaUUSI

Insinööri

maan samaan suuntaan ja tahtiin. Työssä on insinööriltä vaadittu hyviä ihmissuhdetaitoja. Suominen korostaa johtamisen koulutuksen tärkeyttä myös teknisellä alalla. – Insinööriopinnoissani ei niin sanottuja pehmeitä arvoja käsitelty. Silti tällaiselle musta-valkoiselle insinöörille johtamisen kurssit ovat olleet

tarpeellisia. Nykyisille koulutussuunnittelijoille Suominen lähettääkin terveisiä: insinööreille entistä enemmän oppia ihmisten johtamisesta ja motivoimisesta. – Ihmiset ovat yhä tärkeämpi voimavara koko maailmassa. Pelkästään rahalla ei pystytä kannustamaan missään. n 27


osaaminen Teksti: Anitta Valtonen n Kuva: Siegmar Munk/Corbis/SKOY

Kiusaaja on saatava aisoihin

Miksi sallimme julmaa ja häikäilemätöntä käyttäytymistä? ihmettelee toimittaja ­Brita Jokinen teoksessaan Kiusaaja ­keskellämme. Hän tietää, että usein ­kyseessä on pelko, mutta jos yhteisö ­sallii kiusaamisen, kyseessä voi olla myös passiivinen sadismi. Siitä seuraa toinen kysymys: ­onko eettisen käytöksen raja ­alkanut h ­ ämärtyä?

K

iusaaja keskellämme on toimittaja Brita Jokisen teos, jossa puheenvuoro on kiusatuilla. Kirja on erinomainen monella tavalla. Se auttaa kiusattuja tunnistamaan tilanteensa. Se kartoittaa vaikean kiusaajan tunnusmerkkejä ja tyypillisiä käyttäytymispiirteitä sekä persoonallisuushäiriöitä, joihin liittyy taipumus kiusata. Kirjan neuvojen avulla uhri voi ryhtyä taistelemaan. Hän voi opetella asettamaan rajat kiusaajalle ja hankkimaan todisteita kiusaamisesta. Jokinen antaa neuvoja myös siitä, mitä pitäisi tehdä, jos tunnistaa lähipiirissä kiusaamista. Kirjaan on koottu mittava joukko omakohtaisia tarinoita, jotka antavat vertaistukea saman kohtalon kokeneille. Kirjan viesti on lohdullinen: uhrista voi tulla selviytyjä. Kirjasta on hyötyä myös vaikeiden ihmisten kanssa työskenteleville, esimerkiksi työpaikkojen henkilöstöhallinnolle. Kirja on selkeä ja mukaansatempaava. Monille kiusatuille sen lukeminen on 28

ollut terapiaa. Kirjan sisällysluettelo on harvinaisen hyvä. Se kertoo, mitä kaikkea kiusaamiseen liittyy: kiusaajan tunnusmerkit, miksi kiusaamista on vaikea tunnistaa, millainen on kiusaaja yksityisja työelämässä, mitä työpaikoille toivotaan, kuka joutuu uhriksi ja miksi, mitä uhrille tapahtuu sekä miten uhrista voi tulla selviytyjä. Brita Jokinen on toimittaja, joka on tehnyt ohjelmia Yleisradioon yli 30 vuoden ajan. Kirja sai alkunsa hänen radio Ylen ykkösen ohjelmastaan ”Naamiona terve mieli, kuinka kohtaan luonnehäiriöi­ sen” ja sitä seuranneesta ohjelmasarjasta ”Kiusaaja keskellämme”, jossa hän haastatteli kiusattuja. Ohjelman voi hankkia YLE-shopista www.yle.fi.yleshop. Tuttua akavalaisillekin

Työpaikkakiusaamisesta alettiin keskustella julkisuudessa 1990-luvulla, mutta Suomessa kiusataan edelleen paljon. Selvitysten mukaan viitisen prosenttia suomalaisista tuntee joutuneensa eriasteisen

kiusaamisen kohteeksi työpaikallaan. Eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan Suomi on työpaikkakiusaamisen ykkösmaa Euroopassa. Akavan jäsentutkimuksen mukaan joka kolmas oli havainnut omalla työpaikallaan viimeisen vuoden aikana kiusaamista tai henkistä väkivaltaa, naiset selvästi useammin kuin miehet. Lähes joka toiselle kiusaaminen ilmeni työnteon vaikeuttamisena tai loukkaamisena. Toiseksi yleisin kiusaamismuoto oli vastaajan maineen tai aseman loukkaaminen. Yleisiä kiusaamistapoja olivat myös kielteinen sanaton viestintä, työtovereiden välinen epäterve kilpailu, sosiaalinen eristäminen ja suullinen tai kirjallinen uhkaus. Joka toinen uhri mainitsi kiusaajaksi esimiehen, joka toinen työtoverin. Miehiä kiusasi useammin esimies, naisia työtoveri. Kiusaaminen oli jatkunut keskimäärin neljä, joka kymmenennessä tapauk­sessa yli kymmenen vuotta.


Käärmeet liituraidassa

Henkinen väkivalta eli vakava kiusaaminen on toistuvaa, epäeettistä, kielteistä käyttäytymistä toista kohtaan. Sitä tapahtuu sekä työ- että yksityiselämässä. Kiusaajia on yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Yhteiskunnan huipultakin löytyy näitä ”käärmeitä liituraidassa”. He saattavat saada koko työyhteisöstä taistelutantereen, jossa ihmiset ovat jatkuvassa valmiustilassa. Ellei itse ole joutunut kiusatuksi, jotkut kirjan kertomukset voivat tuntua liioitelluilta tai epäuskottavilta. Brita Jokinen toteaakin, että meidän on vaikea uskoa, että pahuutta on olemassa, ennen kuin olemme itse sen kokeneet. Kiusaamisen muotoja ovat alistaminen, nöyryyttäminen, huutaminen, kiroilu, painostaminen, pilkkaaminen, nimittely, uhkailu, kontrolli, vähättely, alentuvasti käyttäytyminen, pelottelu, häirintä, simputus, savustaminen, sortaminen, nöyryyttäminen ja syyttely. Se tapahtuu sanoin ja elein. Kiusatut kutsuvat kiusaajia alistajiksi, tunnevampyyreiksi, verenimijöiksi ja paskiaisiksi, mutta usein myös luonnehäiriöisiksi, narsisteiksi tai psykopaateiksi. Näiden termien sisältöä Brita Jokinen avaa kirjassaan. Kiusaamista on vaikea tunnistaa, sillä kiusaaja on usein taitava. Aluksi hän voi olla hurmaava ja karismaattinen. Hänessä on hyviä puolia, joihin voi jäädä koukkuun. Siksi kiusaamisen tiedostaminen vie aikaa. Ja koska kiusaaja on kaksinaamainen, ulkopuolisten on vaikea uskoa uhrin kertomusta. Tilanne saa uhrin epäilemään itseään eikä tämä osaa puolustautua. Jos kiusaaja on esimies, pelko, tietämättömyys ja työpaikan menettämisen uhka saavat uhrin vaikenemaan ja kärsimään, kunnes tilanne käy sietämättömäksi. Uhri häpeää, väsyy ja sairastuu eikä hän väsytettynä jaksa toimia. Tukea vaikea saada

Työpaikkakiusaamisen kurjuus näkyy siinä, että kiusattujen on vaikea saada ketään todellista tukijaa rinnalleen. HeiUUSI

Insinööri

komman puolelle asettuminen on harvinaista. Ei ihme, että kiusatut suhtautuvat kielteisesti työilmapiiritutkimuksiin. Akavan jäsentutkimuksen mukaan valtaosa kiusatuista oli puhunut ongelmasta jonkun työtoverin kanssa. Joka toinen oli purkanut tilannetta puhumalla siitä perheenjäsenten, omaisten tai ystävien kanssa. Kolmanneksi yleisin ratkaisupyrkimys oli puhuminen esimiehen kanssa. Harvemmin haettiin apua työterveyshoitajalta tai -lääkäriltä, luottamusmieheltä, työpsykologilta tai työsuojeluvaltuutetulta. Vaikka vastaajat olivat puhuneet asiasta työtovereiden tai omaistensa kanssa, lähes 60 % ilmoitti, ettei kukaan ulkopuolinen ollut puuttunut ongelmaan. Joka neljännessä tapauksessa esimies oli puuttunut asiaan. Vastausten perusteella tilanne oli helpottunut usein vasta, kun kiusattu oli vaihtanut tiimiä, yksikköä tai kokonaan työpaikkaa tai kiusaaja oli jostain syystä jäänyt pois työpaikasta, esimerkiksi eläkkeelle. Kiusaamiseen on puututtava

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ryhdyttävä heti toimiin havaitessaan kiusaamista. Monessa organisaatiossa on rakennettu 2000-luvun alkupuolelta toimintamalli, jonka mukaan kiusaamistilanteissa toimitaan. Toimintamallissa selvitetään, mitä kiusaaminen on, mikä ei ole kiusaamista, mistä kiusaaminen voi nousta ja miten sitä havaitessa pitää toimia. Työterveyslaitoksessa on tekeillä Kiusatun ABC, joka sisältää muun muassa ohjeita esimiehelle. Ennen sen ilmestymistä kannattaa lukea Brita Jokisen teos. Hän on onnistunut kokoamaan kirjaansa jämäkän paketin kiusaamisen monista muodoista. Kiusattujen puheenvuorot kulkevat luontevasti läpi tekstin. Niiden avulla kirja saa sellaista elämän makua, mitä teoreettisesta esityksestä puuttuisi. Mukana on myös kertomuksia siitä, miten kiusaamisesta voi selvitä ja mikä helpotus on tuntea, ettei enää tarvitse pelätä ja olla varuillaan. Näin päättää runonsa eräs kiusattu: ”Nyt kipu on poissa… vihdoinkin!” n

Kiusaajan tunnusmerkkejä kiusattujen kokemuksen mukaan • Hänen puheessaan on vihaa ja negatiivisuutta. • Hän ei pysty osoittamaan rakkautta, hellyyttä eikä surua. • Hän ei tunne empatiaa eikä syyllisyyttä. • Hän ei kadu mitään eikä pyydä anteeksi. • Hän on ailahteleva ja kaksinaamainen. • Hän on ovela ja manipuloi ihmisiä puolelleen. • Hän on epärehellinen ja valehtelee. • Hän on kateellinen ja katkera. • Hän vähättelee, mitätöi, nitistää. • Hän pelottelee, uhkailee, kiristää. • Hän käyttää ihmisiä hyväkseen, haluaa alistaa ja hallita. • Hän on patologisen mustasukkainen. • Hän voi olla fyysisesti väkivaltainen. • Hän löytää uuden uhrin, kun vanha on lähtenyt. • Hän ottaa toisia hoviin ja toisia uhreiksi. • Hänellä on erityinen katse.

Mitä voi itse tehdä? • Tunnista ongelma. • Puhu jollekulle. • Hanki todisteita. • Taistele, älä alistu. • Aseta rajat. • Pidä kiusaaja etäällä, suojaudu. • Keksi muuta tekemistä. • Irtisanoudu, ellet jaksa taistella. • Katkaise suhde, eroa. Lähde: Brita Jokinen: Kiusaaja keskellämme. Kokemuksia ja selviytymistarinoita vaikeasta ihmissuhteesta. WSOY 2007.

29


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Timo Syrjänen

Kevätedustajakokous linjasi:

Tulevaisuuden turvaa luodaan vahvalla edunvalvonnalla Kevätedustajakokous viitoitti liitolle tietä vuoteen 2015 hyväksymällä uudet visiot ja niihin johtavat strategiat. Tulevaisuuden turvaa luodaan pontevalla työmarkkinallisella ja koulutuksellisella edunvalvonnalla, jäsenyyteen kiinnostavalla organisaatiolla sekä innovatiivisella järjestötoiminnalla. Liitto haluaa olla myös tunnettu ja tunnustettu vaikuttaja.

L

iiton on kyettävä dynaamisesti vastaamaan jatkuvaan muutokseen ja ennakoimaan tulevaa, sanoi puheenjohtaja Pertti Porokari avatessaan kokouksen. Jäsenrakenteen muuttuessa niin jäsenten kuin henkilöstön osalta kaikissa palkansaajaliitoissa, on rakennemuutos osattava hallita ja sukupolvenvaihdos toteutettava rohkeasti niin, ettei aika aja ohi liitossamme. Nuorten tulevien jäsentemme tarpeisiin on myös osattava vastata, jotta he kokevat järjestäytymisen mielekkääksi. Yrittäjäjäsenyys mielletään entistä voimakkaampana potentiaalina. Uudet strategiat luotsaavat entistä vahvemmin liiton toimintaa. Ne on jäsenyhdistyksissäkin purettava tavoitteiksi ja toimenpideohjeiksi, Porokari sanoi. Ei valmiutta paikallisiin neuvotteluihin

Puheenjohtaja Porokari otti kantaa myös ajankohtaiseen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n linjaukseen siitä, että tupojen aika on ohi ja asiat sovitaan liittokierroksilla ja yhä enenevässä määrin työpaikoilla. – Työnantajan tavoitteena on palkansaajaliittojen aseman murentaminen ja työntekijöiden aseman heikentäminen. 30

Puheenjohtaja Pertti Porokari avasi edustaja­ kokouksen.

Edustajakokouspuheenjohtajina toimivat Jyrki Koskinen (vas.) ja Matti Palovaara (oik.) ­seuraavat kaksi vuotta.

Tupojen hautaamisen myötä haudattaisiin myös työelämän kehittäminen, Porokari kommentoi. Porokarin mukaan perälaudattomat työpaikkakohtaiset erät jäädyttävät meriitit, asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan ja pahimmillaan laskevat reaaliansioita. Suomessa ei voida lähteä samasta mallista kuin Tanskassa, että ensin sovitaan liittotasolla työrauhasta ja sitten yritetään sopia palkankorotuksista työpaikoilla. Meillä ei ole tällaiseen valmiuksia, sillä meiltä puuttuu paikallinen neuvottelukulttuuri. Tästä oivana esimerkkinä hän mainitsi teknologiateollisuuden viime vuoden palkkaneuvottelut. Monet isot kon-

sernit määräsivät hyvin tarkasti, mistä työpaikoilla sai ”sopia”. Koskinen ja Palovaara puheenjohtajaksi

Uusi Insinööriliitto valitsi edustajakokouksensa puheenjohtajiksi kaudelle 2008–2009 insinööri, järjestösihteeri Jyrki Koskisen Tampereelta ja insinööri, aluepäällikkö Matti Palovaaran Oulusta. Koskinen valittiin tehtävään uutena ja Palovaara jatkaa tehtävässä. UIL:n hallituksen varajäseneksi valittiin eroa pyytäneen Pekka Laakson tilalle Matti Mononen Helsingin Insinööreistä. n


Missio ja visiot hyväksyttiin Liiton missio on ”Tulevaisuuden turvaa” Uusi Insinööriliitto on jäsenten edunvalvoja ja vastuullinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa turvaa, menestymisen mahdollisuuksia ja korkealaatuista palvelua. Liitolla on vahva jäsenten tuki toiminnassa. Uusi Insinööriliitto on vas-

tuullinen ja luotettava toimija, joka vaikuttaa ja tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuksia. Uuden Insinööriliiton toiminta on ennakoivaa; liitto viestii tehokkaasti ja on vuorovaikutteinen. Samalla se visioi tule-

vaisuuteen, luotaa ympäristöään ja tarttuu ajankohtaisiin teemoihin. Uusi insinööriliitto on johtava insinöörien ja muiden tekniikan ammattilaisten edunvalvontajärjestö Suomessa.

Edunvalvontavisio

Resurssivisio

Koulutuspoliittinen visio Jäsenillä on kansainvälisesti huipputasoinen koulutus, mukaan lukien harjoittelu. Esteet jäsenten pääsylle koulutusta vastaaviin tehtäviin Suomessa ja EU:n alueella on poistettu. Jäsenillä on turvattu mahdollisuus ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Jäsenistön ammattitaito on arvostettua.

Verkostot: Meillä on motivoitunut, osaava ja sitoutunut järjestöaktiivien verkosto. Hyödynnämme ulkoisia verkostoja ja vaikutuskanavia. Otamme huomioon opiskelija-aktiivit järjestömme verkostoissa ja kannustamme heitä siirtymään toimimaan UIL:ssä. Infra: Infra tekee mahdolliseksi strategian­ toteuttamisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Talous: UIL on vakavarainen.

Henkilöstö: UIL:llä on vision ja strategian toteuttamiseen tarvittava osaaminen ja voimavarat on kohdennettu toiminnan painopisteiden mukaan. UIL on haluttu työnantaja.

Visiot vuoteen 2015

Työmarkkinaedunvalvontavisio Jäsenillä on oikeudenmukaiset ja eurooppalaisittain kilpailukykyiset työsuhteen ehdot ja asialliset työolosuhteet. Jäsenet ovat kattavasti sopimusten piirissä ja jäsenten työsuhdeasiat hoidetaan tuloksellisesti.

Innovaatiovisio Ennakoimme tulevaisuuden muutosten vaikutukset ja toimimme sen mukaisesti.

UUSI

Insinööri

UIL on tunnettu ja tunnustettu vaikuttaja. Toimintamme perustuu arvojohtajuuteen. Meillä on hyvät ja toimivat yhteiskunta- ja mediasuhteet.

UIL:n strategiakartta Innovatiivinen järjestötoiminta

Jäsenvisio Sisäinen järjestörakenne on jäsenten tarpeiden mukaisesti yhtenäistetty. Verkostoja johdetaan tehokkaasti. Jäsenmäärä on 90 000 henkeä ja jäsenpito 90 % (maksavista jäsenistä 90 % on jäseniä 5 vuoden kuluttua liittymisestään). Ajan tasalla pysyvät jäsenedut varmistetaan reagoimalla nopeasti muuttuviin tarpeisiin. On saatu uudet ammatit opiskelijatoiminnan kautta jäsenistöön mukaan. Yrittäjäjäsenyys

Mainevisio

Jäsenyyteen kiinnostava organisaatio

Tunnettu ja tunnustettu vaikuttaja TULEVAISUUDEN TURVAA Tehokas ja tuloksellinen edunvalvonta

Osaava ja sitoutunut yhteisö

Koulutuksellinen edunvalvonta

Työmarkkinallinen edunvalvonta

31


edunvalvonta

Strategioista toimintaan K

eski-Suomen ja Päijät-Hämeen alueasiamiehen Olli Backmanin mielestä yhtenäisyyden kannalta on hyvä, että strategia on uudistettu koko Uuden Insinööriliiton strategiaksi. Suurimmat muutokset ovat painotuksissa, eivät niinkään suunnanmuutoksessa. Luottamusmies- ja sopimustoimintaan sitoudutaan ja panostetaan entistä lujemmin ja nehän juuri ovat liittotoiminnan ydintä, Backman sanoo. Alueellisesti se tarkoittaa mahdollisuutta toimia paremmin luottamusmiesten kouluttamisessa, panostaa enemmän aikaa uusien hankintaan sekä siihen, mitä jäsen haluaa. Vahvistuva luottamusmiesverkosto ja sen osaaminen tuo edunvalvonnan lähemmäksi jäsentä, varsinkin alueilla, joilla riittävää edustusta ei entuudestaan ole, Backman arvelee. Backmanin mielestä se, ettei liittomaksua ole moneen vuoteen korotettu, voi hidastaa strategian toteuttamista.

Edustajakokous teki myös seuraavat päätökset • Edustajakokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2007, samoin toimintakertomuksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. • Edustajakokous hyväksyi liittoyhteisölle viestintästrategian vuosille 2008–2011. Viestinnän tehtävänä on tukea liittoyhteisön toimintaa sen pyrkiessä tavoitteisiinsa. Viestinnän keskeisiä tehtäviä ovat Uuden Insinööriliiton ja ammattikunnan tunnettuuden lisääminen, entistä terävämpi profiloituminen ja erottuminen toimintaympäristössä sekä vuorovaikutus jäsenten ja sidosryhmien kesken. • Jäsenyysstrategia-asiakirja tulee edustajakokouksen syyskokoukseen hyväksyttäväksi. Asiakirjan luonnos lähtee lausuntokierrokselle hallituksen elokuun kokouksen jälkeen syyskuun aikana lausuttavaksi.

32

Olli Backman toivoo alueelliseen toimintaan enemmän panostusta.

Kuntasektorilla

Kuntien Insinöörit KI ry:n toisen varapuheenjohtajan Tarmo Järvisen mielestä Uuden Insinööriliiton visioon sisältyy kaksi merkittävää määritelmää; ensinnä-

kin, UIL on johtava insinöörien ja muiden tekniikan ammattilaisten edunvalvontajärjestö Suomessa ja toiseksi, UIL on vastuullinen ja luotettava toimija, joka vaikuttaa ja tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuudet. Kuntapuolella toimivan jäsenistön kannalta on tärkeintä se, että UIL on sektoririippumaton tekniikan alan edunvalvoja, jolla on johtava rooli neuvottelujärjestö KTN:n kautta kuntasektorilla, YTN:n kautta yksityisellä sektorilla ja JUKO:n kautta valtiosektorilla. Tämä on Järvisen mielestä tärkeää, koska toimintaympäristö muuttuu kaiken aikaa ja etenkin kuntien teknisen toimen yksikköjä liikelaitostetaan ja yhtiöitetään. Näissä muutostilanteissa ei jäsenen nyt tarvitse vaihtaa liittoa, vain sovellettava sopimus ja joissain tapauksissa myös neuvottelujärjestö muuttuu. UIL:n jäsenvisiossa tärkeintä on sisäisen järjestörakenteen selkeyttäminen, alueellisen organisoinnin kehittäminen


Pekka Riiali (vas.) sai palkinnon YIL:n puheenjohtajalta Kimmo Saanilahdelta.

Tarmo Järvinen on KTN:n Turun paikallisyhdistyksen pääluottamusmies.

Marjo Kenttälä on IOL:n järjestövastaava.

ja toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen. Näitä seikkoja pitää painottaa jäsenyysstrategiaa laadittaessa ja myös jäsenyhdistyksiä on kuultava. Järvisen mielestä UIL:n vahvuus on osaava ja sitoutunut henkilöstö sekä laajentuva jäsenaktiivien verkosto. UIL:n osaaminen ja voimavarat on suunnattava visioiden ja strategioiden toteuttamiseen hyväksyttyjen painopisteiden mukaisesti.

kehittämiseen opiskelemalla. Tässä hetkessä koulutetaan huomisen tekniikan alan ammattilaiset. Yksittäiselle jäsenelle Strategiat ilmentävät liiton ja sen jäsenistön vuorovaikutteisuutta ja konkretisoituvat opiskelevalle jäsenellekin monin tavoin arjessa.

Opiskelijat valmiita

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n järjestövastaavan Marjo Kenttälän mukaan IOL ja sen laaja paikallisyhdistysten verkosto tekevät työtä joka toteuttaa UIL:n visioita. IOL tekee omaa Missio, visio ja strategiat 2015 -asiakirjaa, joka valmistua marraskuun liittokokouksen hyväksyttäväksi. Opiskelijat kuuluvat tärkeänä osana Uuteen Insinööriliittoon. IOL on UIL:n suurin jäsenyhdistys ja opiskelijoiden asiat­ huomioidaan UIL :n Visio 2015 kattavasti. Koulutuspoliittisessa edunvalvontavisiossa korostuu huipputasoinen koulutus, koulutuksen laatu ja kansainvälisyys sekä mahdollisuus oman ammattitaidon

Myös yrittäjät otettu huomioon

Kuopion Insinöörien edustajakokousedustaja Timo Auvinen kokee entistä selvemmin, että liitto palvelee myös yrittäjiä. Auvinen on yrittäjävaliokunnan puheenjohtaja. Liitto on jopa yrittäjien normaaleja vaikutuskanavia tehokkaampi, Auvinen sanoo. Auvisen mukaan yrittäjäjärjestöt eivät aja esimerkiksi insinööreille tärkeää A2-asiaa, kun sen sijaan UIL:n ja RIA:n yrittäjäjäsenille siitä on suoraa hyötyä. Samanlaisia muita asioita löytyy useita muitakin. Yrittäjävaliokunnalle näillä linjauksilla on myös selvä vaikutus. Auvisen mielestä Uuteen Insinööriliittoon kannattaa liittyä, vaikka aikookin yrittäjäksi. Ja liitosta ei tarvitse erota, jos tekee töitä sivutoimisena yrittäjänä tai ryhtyy yrittäjäksi. n

Tässä hetkessä koulutetaan huomisen tekniikan alan ammattilaiset.

UUSI

Insinööri

Vääntö 2008 -palkinto Pekka Riialille

Y

ksityistoimialojen Insinöörit ry YIL on myöntänyt ylempien toimihenkilöiden työmarkkinateosta Vääntöpalkinnon diplomi-insinööri Pekka Riialille. Palkinto jaettiin Uuden Insinööriliiton edustajakokouksen yhteydessä Espoossa 23.5. Palkintoa myöntäessään YIL korosti Riialin roolia ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan kehittämisessä TeliaSonera Finland Oyj:ssä. Pekka Riiali on TeliaSonera Finlandin ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, joka edustaa tällä hetkellä yrityksen yli 700 YTN-liittojen jäsentä koko maassa. Tietoliikennealan sopimusrakenne muuttui syksyllä 2007 ja alalle syntyi ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus. Riiali on antanut kasvot ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmälle TeliaSonera Finlandissa. Riiali on hyvällä asenteellaan ollut kannustamassa ylempiä toimihenkilöitä yritystason kollektiiviseen edunvalvontaan niin TeliaSonera Finlandissa kuin muissakin toimialan yrityksissä. Hän on toiminut aktiivisesti TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt ry:ssä sen perustamisesta alkaen. Riiali on toiminut myös pitkäjänteisesti YTN:n tietoliikennealan taustaryhmän jäsenenä. Pekka Riiali toimii TeliaSonera Finland Oyj:ssä kehityspäällikön tehtävissä ja on YTN:läisen Tekniikan Akateemisten liiton jäsen. n

33


edunvalvonta Teksti ja kuva: Anitta Valtonen

Ennakkoluulottomuutta ja riskinottokykyä kehiin! Jotta Suomesta tulee innovatiivinen maa, täällä tarvitaan suurta ajattelu- ja toimintatapojen muutosta, ennakkoluulottomuutta ja riskinottokykyä, Sitran yliasiamies Esko Aho sanoo.

– Julkiselle sektorille on aidosti löydettävissä inhimilliset ratkaisut, joilla palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin, Sitran yliasiamies Esko Aho sanoi.

O

saaminen ja innovaatiot ovat entistä keskeisempiä Suomen tulevaisuusstrategiassa. Tavoite on luoda edellytyksiä laaja-alaiselle innovaatiopolitiikalle, varmistaa innovaatioympäristömme kansainvälinen kilpailukyky sekä edistää innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa. Kunnianhimoinen hanke

Innovaatiostrategia on laaja-alaisuudessaan kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kunnianhimoinen hanke, joka käynnistettiin syksyllä 2007. Hanke kuuluu Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan. Laadittavan strategian tavoite on elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen ja julkisen sektorin uudistumisen vauhdittaminen. Innovaatiostrategia määrittää ne laajat linjat ja valinnat, joiden avulla suomalainen innovaatioympäristö on maailman huippua vuonna 2015. Strategiassa määritellään myös ne toimet, joihin Suomen hallitus ryhtyy hallituskauden aikana vuoteen 2011 mennessä. Ohjausryhmä luovuttaa strategian ministeri Pekkariselle alkukesällä 2008. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Sitran yliasiamies Esko Aho. Hankkeen valmistelussa on kuultu lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita, yrityksiä, etujärjestöjä, innovaatiojärjestelmän toimijoita sekä kansa34

laisia, joilta toivottiin uusia ideoita. Syksyllä 2007 järjestettiin 11 työpajaa, jotka käsittelivät strategian keskeisiä osa-alueita suurina kokonaisuuksina. Imitointi ja t&k-panostus eivät riitä

Akavan seminaarissa Esko Aho korosti, että innovaatiostrategiassa on kyse muutosstrategiasta. – Innovaation vastakohta on imitaatio. Se ei ole huono keino. Japani oli imitaation mallimaa 80-luvulla. Enää se ei riitä. Myöskään perinteiseen tutkimusja kehitystoimintaan satsaaminen ei riitä. Siinä raha muuttuu osaamiseksi, kun taas innovaatiossa osaaminen muuttuu rahaksi, jolloin käytettävissä olevaa rahaa hyödynnetään maksimaalisesti. – Innovaatio-Suomessa menestys rakentuu teknologian hyödyntämisen varaan. Muutosvoimia ovat teknologian jatkuva kehittyminen, globalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön ikärakenteen muutos. Innovaatiostrategian viesti on, ettei suuri t&k-panostuskaan riitä, sillä Intia ja Kiina tulevat globaaleille markkinoille valtavilla panostuksilla, Aho sanoi. Mitkä siis ovat Suomen kilpailuvaltteja?

– Tarvitsemme kykyä kuluttaja- ja käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin. Haaste suomalaisille insinööreille on saada tuotteet vastaamaan asiakkaiden toiveisiin, Aho sanoi ja kehotti tutustumaan Ponssen menestystarinaan. – Meidän on mietittävä, miten pys-

tymme pitämään korkealuokkaiset yritykset Suomessa. Meidän on ymmärrettävä, että yksilöiden painoarvo kasvaa. Tarvitsemme luovia, riskinottokykyisiä ihmisiä ja yhteisöjä. Niiden arvostaminen ei ole ollut Suomen vahvuus. Vain urheilijoille on sallittu menestys, muilla aloilla kateuselementti on tullut nopeasti kuvaan, varsinkin julkisella sektorilla. Tärkein asia, joka Ahon mielestä Suomessa on ymmärrettävä, on systeemisyyden kehittäminen. – Tämä tarkoittaa yksittäisiä teknologisia ratkaisuja ja niiden arkkitehtuuria. On muutettava järjestelmä ja toimintatavat. Muutokset tapahtuvat alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Suomi on kooltaan optimaalinen systeemisten ratkaisujen läpiviemiselle. Suurissa maissa tämä ei onnistu. – Pankkisektorilla systeemisyys ymmärrettiin pankkikriisin jälkeen. Toiminnat sähköistettiin, jonka seurauksena ihmisiltä kuluu aiempaa huomattavasti vähemmän aikaa ja rahaa pankkiasioidensa hoitamiseen. – Miksei terveydenhuollossa ole pystytty samanlaiseen systeemiseen muutoksen kuin pankkipalveluissa? Aho ihmetteli. Strategiaprosessin taustamateriaali löytyy hankkeen kotisivuilta www.innovaatiostrategia.fi. n n Esko Aho puhui Akavan elinkeinopoliittisessa seminaarissa toukokuussa Akavatalossa. Seminaariin osallistui noin 60 vaikuttajaa.


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Pohjoismaisen hyvinvointimallin turvaaminen edellyttää:

Pidempiä työuria ja lisää tehokkuutta Pohjoismaisen hyvinvointimallin turvaaminen jatkossa edellyttää pidempiä työuria ja lisää tehokkuutta hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Pelkän talouskasvun varaan emme voi tuudittautua, toteaa Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman.

P

ohjoismaat suhtautuvat positiivisesti vapaaseen ulkomaankauppaan, globalisaatioon ja teknologiaan ja kantavat vastuuta näiden aiheuttamista riskeistä, jotka voivat koskettaa yksittäisiä kansalaisia. Inhimilliseen pääomaan panostaminen on olennainen osa pohjoismaista toimintamallia, sanoo Sixten Korkman. Väestön ikärakenteen muuttuminen ja elinajan pidentyminen aiheuttavat Pohjoismaille suuria haasteita. Kun ihmisten tulotaso kohoaa talouskasvun myötä, samalla kasvavat tarpeet paremmista palveluista. – Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia ei pelasteta nopealla talouskasvulla, korkeammalla verotuksella, lisäänty-

vällä syntyvyyden ja maahanmuuttajien määrällä, vaan sen turvaamiseen tarvitaan lisää työtä ja tehokkuutta. Tämä edellyttää pidempiä työuria, ja tehokasta hyvinvointipalvelujen tuottamista. Pohjoismaissa on jatkossakin panostettava inhimilliseen pääomaan, mutta samalla määriteltävä julkisen palvelun ydinalueet: mitä palveluita voidaan ulkoistaa ja yksityistää, mihin velvoitteisiin julkinen sektori pystyy ja mikä on yksilön vastuu. Suomalaisen yhteiskunnan pitäisi panostaa enemmän korkeakoulujen kehittämiseen. Korkmanin mukaan yliopistoista pitäisi tehdä sivistysyliopistoja, joissa opiskeltaisiin myös kreikan kieltä ja ranskalaista kirjallisuutta. Hän kannattaa pieniä lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille, jotta yliopistoista valmistuttaisiin nopeammin. – Lukukausimaksujen rinnalle pitäisi rakentaa hyvä stipendijärjestelmä, joka takaisi mahdollisuuden opiskeluun vanhempien tulotasosta huolimatta. Ruotsin palkkapolitiikan uudistaminen

Konjunkturinstitutetin johtajan Juhana Vartiaisen mukaan ruotsalaisen palkka-

politiikan uudistaminen on johtanut sopimustapojen hajautumiseen. Usein sopimuksissa on taattu vain alhainen minimikorotus. Sopimuksiin on myös usein kirjattu, että paikallisesti neuvotellaan keskimääräisestä korotuksesta tai käydään yksilölliset neuvottelut omasta korotuksesta. Ruotsalaisen palkkapolitiikan kehitys osuu Vartiaisen mukaan yksiin tuottavuuden kasvun kiihtymisen kanssa. Erityisesti toimihenkilöillä palkkahajonta korreloi yritysten tuottavuuskasvun kanssa mm. siksi, että suuremmat palkkaerot ammattiryhmien sisällä johtavat suurempan liikkuvuuteen ja parempaan työvoiman kohdentamiseen. Yritykset voivat myös luoda omia sisäisiä kannustimia. Paikallisen tason palkkakeskustelu­ malli on iso haaste esimiehille, koska heidän on perusteltava alaisilleen, miksi he saavat nykyistä palkkaansa tai miksi palkka nousee vähemmän kuin he toivovat. Ruotsissa rakenteellinen työttömyys on alentunut ja alenee yhä. Tämä tarkoittaa sitä, että siellä missä palkat yksilöityvät, palkkaerot myös kasvavat, Vartiainen muistuttaa. n

Teksti: Ilona Mäenpää

Palkkakeskustelut yleistyneet

R

uotsin akateemisia edustavan keskusjärjestön SACOn ekonomisti Håkan Regnérin mukaan paikallinen, hajautettu ja henkilökohtainen palkkapolitiikka on yleistynyt 2000-luvun alusta lähtien akateemisten ryhmien keskuudessa. Yksityisellä sektorilla se on merkinnyt alueellisten erojen parempaa huomioimista palkkauksessa ja myös henkilökohtaisen palkitsemisen yleistymistä. Julkisella sektorilla se on helpottanut pitämään kiinni tuottavasta henkilökunnasta. Palkanmuodostukseen halutaan RegUUSI

Insinööri

nérin mukaan palkkahajontaa. – Työn sisältö vaihtelee samallakin työpaikalla yhä enemmän. Siksi pitää olla selvät kriteerit, miksi ihmisille maksetaan erilaisia palkkoja. Palkkaneuvotteluja voidaan käydä­ monella tavalla paikallisella tasolla. Työnantaja ja luottamusmies neuvottelevat niistä, työpaikalla työntekijä neuvottelee lähiesimiehen kanssa, jaettavana voi olla palkkapotti minimitakuulla tai ilman sitä. Regnérin mukaan paikallisen palkan­ muodostusprosessin ydin on palkkakes-

kustelu. Jopa 70 % SACOn jäsenistä on ilmoittanut käyneensä palkkakeskustelun esimiehensä kanssa ja 78 % on keskustellut yleisesti työsuorituksestaan työnantajan kanssa. Kuitenkin vain 15 % oli keskustellut siitä, mitä pitäisi tehdä, että saisi nostettua palkkaansa. n n Sixten Korkman, Juhana Vartiainen ja Håkan Regnér esiintyivät Akavan talouspoliittisessa foorumissa toukokuussa.

35


edunvalvonta Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Työsuojelu kuuluu myös ylemmille toimihenkilöille

Työsuojelu kuuluu kaikille työpaikoille ja jokaiselle työntekijälle, Riitta Roisko sanoo.

L

iiallinen ylitöiden tekeminen on yksi suurimpia ylempiä toimihenkilöitä koskeva työsuojeluongelma. Työaikalaki sisältää työsuojelullisen näkökohdan, jaksamisen. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa ylitöiden tekeminen on yleistä: osa tekee ylitöitä omasta halustaan ja osa pakon sanelemana. Pahimmissa tapauksissa jotkut ylemmät toimihenkilöt leimaavat itsensä ulos ja jatkavat töiden tekemistä vapaa-ajallaan. Näin työaikakirjanpitoon ei kerry todellisia työtunteja eivätkä työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies pääse näkemään todellista tilannetta ja puuttumaan asiaan­. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on huolehtia, että lain suomissa ylityörajoissa pysytään ja työaikakirjanpito on oikein ja täsmällisesti pidetty. Luottamusmiehen rooliin kuuluu huolehtia, että ylityöt ja vapaa-aikana matkustaminen korvataan. Työntekijälle kuuluu myös huolehtimisvelvoite, eli työsuojelullisesta epäkohdasta on ilmoitettava välittömästi esimiehelle ja mielellään myös työsuojeluvaltuutetulle. – Ylempien toimihenkiöiden on tär36

Työsuojelutoiminta on pakollista kaikilla työpaikoilla. ­Työsuojelu kuuluu kaikille henkilöstöryhmille, myös ­ylemmille toimihenkilöille. Ylempien toimihenkilöiden on hyvä selvittää, kuka on heidän työsuojeluvaltuutettunsa ja pyytää häneltä tietoa työpaikan työsuojeluasioista, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työsuojelutiimin puheenjohtaja Riitta Roisko toteaa.

keää tietää, kuka on heidän työsuojeluvaltuutettunsa. Jos työpaikalle ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua, kannattaa välittömästä laittaa asia kuntoon ja valita sellainen, Riitta Roisko sanoo. Liiallisia ylityötunteja

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus nähdä edustamiensa henkilöiden työaikakirjanpidot. Liiallisiin työtunteihin on silti mahdotonta puuttua, jos työaikakirjanpito on puutteellinen tai sitä ei ole lainkaan. Lain mukaan työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa. Jos työnantaja ei pidä sitä tai kirjanpito on puutteellinen, kannattaa jokaisen henkilön kirjata

tuntinsa kalenteriin tai taulukkoon. Roiskon mukaan ylempien toimihenkilöiden keskuudessa on myös niitä, jotka ovat liiton ohjeiden vastaisesti sopineet työsopimuksessaan kokonaispalkasta, jossa ylityöt sisältyvät palkkaan ilman erittelyä siitä, paljonko palkka sisältää ylityökorvausta ja kuinka monta ylityötuntia korvaus kattaa. – Vaikka liitto puhuu kokonaispalkkaa vastaan, se ei voi vahtia yksittäisiä jäseniä. Siksi olisi tärkeää tarkistuttaa työsopimuksensa omassa liitossa, jos ei ole varma, mitä on allekirjoittamassa. Roiskon mukaan ihmiset unohtavat usein sen, että kun he tekevät ylitöitä korvauksetta, kaikki laskuttamatta jääneet

Jos työnantaja ei pidä työaikakirjanpitoa

tai kirjanpito on puutteellinen, kannattaa jokaisen henkilön kirjata tuntinsa kalenteriin tai taulukkoon.


Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

ylityöt ovat pois eläkkeestä. Ylitöiden tekeminen omalla ajalla ajaa myös työyhteisön vaikeaan tilanteeseen. Lisäresursseja ei saada, koska työt hoituvat nykyisellä henkilöstömäärällä. Se tietää jatkoa korvauksettomille ylitöille ja liialliselle venymiselle.

Anu Juvonen:

Työsuojelu on edunvalvontatyötä Pelastakaa Lapset ry:ssä työsuojeluvaltuutettuna toimiva Anu Juvonen on innostunut luottamustyöstään. Hän on mielellään mukana vaikuttamassa työsuojeluasioiden kehittämiseen työyhteisössään.

Vapaa-aikana matkustamisen ongelma

Toinen ylempiä toimihenkilöitä koskeva ongelmia on säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen työasioissa. Matka-aikaa ei lueta työaikaan, ellei matkustamista katsota työnteoksi ja aniharvoin matkustaminen katsotaan työajaksi ylemmillä toimihenkilöillä. Vaikka paluu työmatkalta olisi myöhään illalla, seuraavana aamuna pitää olla töissä normaaliin aikaan. Aikaeroja ja matkaväsymystä otetaan harvoin huomioon. Matkustaminen rasittaa ihmistä ja tämä pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon työpaikoilla, Roisko korostaa. – Työnantaja vetoaa usein siihen, että ylemmät voivat valita itse vapaasti matkustamisen ajankohdan. Yrityksen matkustusohjesäännöt, lippujentilaustavat sekä kokousajankohdat eivät useinkaan aidosti anna työntekijälle mahdollisuutta valita sopivampaa matkustusaikaa. Roiskon mukaan esimiehet tarvitsevat lisää työsuojelukoulutusta ja tietoisuutta omasta työsuojeluvastuustaan. Työsuojelupäälliköillä on tärkeä rooli jakaa työpaikan esimiehille tietoa työsuojeluasioista. Myös YTN:n työsuojeluvaltuutettujen on syytä osallistua työsuojelukoulutukseen. Vain osa YTN:n työsuojeluvaltuutetuista on osallistunut Työturvallisuuskeskuksen järjestämälle työsuojelun peruskurssille. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhteistyö on tärkeää työpaikan kehittämisen kannalta. YTN:ssä toimii työsuojelutiimi, jonka tehtävänä on tukea ja välittää tietoa työsuojeluvaltuutetuille. YTN:n työsuojelutiimi järjestää tilaisuuksia ja täydentävää koulutusta työsuojeluvaltuutetuille. YTN:n koulutukset eivät kuitenkaan korvaa Työturvallisuuskeskuksen työsuojelun peruskurssia, Roisko muistuttaa. Lisätietoja osoitteesta www.ytn. fi/tyosuojelu. n UUSI

Insinööri

Työsuojeluvaltuutettuna Anu Juvonen kokee toimivansa siltana henkilökunnan ja johdon välillä

P

elastakaa Lapset ry:ssä EUhankkeiden koordinoinnin parissa työskentelevä Anu Juvonen toimii ensimmäistä kautta työsuojeluvaltuutettuna. Vastaanotettuaan luottamustehtävänsä tammikuun alussa Juvonen osallistui Työturvallisuuskeskuksen järjestämälle kolmipäiväiselle työsuojelun perusteet -kurssille. Kurssille osallistuminen oli Juvosen mukaan tärkeää, sillä siellä käytiin läpi työsuojelun perusteita ja lainsäädäntöä. Kurssilaiset kertoivat eläviä esimerkkejä siitä, millaisiin työsuojeluasioihin he olivat törmänneet työyhteisöissään. Asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevä Juvonen toteaa, että tyypillisiä työsuojeluun liittyviä ongelmia ovat työergonomian lisäksi mm. työssä jaksamiseen ja liiallisiin ylitöihin liittyvät ongelmat. Hän seuraa ylityötuntien kertymistä ja keskustelee ylityksistä sekä työntekijän että esimiehen kanssa. Vaikka Juvonen on toiminut vasta muutaman kuukauden työsuojeluvaltuutettuna, hän on saanut paljon aikaan. Hän on järjestänyt tämän vuoden puolella jo kaksi keskustelutilaisuutta, joissa hän on kertonut ajankohtaisista työsuojeluasioista ja kuunnellut herkällä korvalla henkilökunnan toiveita. Ensimmäiseen tilaisuuteen

osallistui 20 henkilöä ja toisella kerralla paikalla oli jo 50 henkilöä. Juvosen mukaan runsas osanotto kertoo siitä, että henkilökunta kokee työsuojeluasiat tärkeiksi ja haluaa saada lisää tietoa ja vaikuttaa asioihin. Siltana johdon ja henkilöstön välillä

Juvosella on hyvät keskusteluvälit Pelastakaa Lapset ry:n johdon kanssa. Kuukausittain hän tapaa pääsihteerin ja talousjohtajan, joiden kanssa hän käy läpi työsuojeluasioita. Hän välittää henkilökunnan toiveita ja miettii johdon kanssa, miten toiveisiin voidaan vastata. Hän kertoo johdolle myös henkilökunnalta lähetettyjä positiivisia terveisiä. – Esimerkiksi henkilökunnalta tuli valituksia huonosta äänieristyksestä, koska toimitilassamme on paljon avotiloja. Ongelmaan tartuttiin rakentamalla väliseiniä ja liukuovia, mikä paransi äänieristystä. Juvosen ei tarvitse yksin pohdiskella työsuojeluasioita, vaan Pelastakaa Lapset ry:n työsuojelutoimikunta on hänen tukenaan. Tarvittaessa hän saa neuvoja ja koulutusta myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työsuojelutiimiltä. n 37


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

UIL:n järjestämällä KTN:n luottamusmiesten peruskurssilla käytiin läpi luottamusmiesten tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Koulutukseen osallistuneet painottivat henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien tärkeyttä kuntasektorin nykyisessä turbulenssissa.

Minttu Jaurto.

Luottamusmieskurssilla oppii paljon

M

inttu Jaurto oli mukana kurssilla ensimmäistä kertaa. Hänet on valittu varaluottamusmieheksi työpaikallaan Helsingin Energiassa, jossa hän toimii ICT-palvelut -yksikön asiakkuuspäällikkönä. Jaurto tunnustaa olevansa vielä kovin tietämätön luottamusmiehen tehtävistä. Siksi hän tulikin kurssille oppia saamaan. Hän on kiinnostunut henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksista. Omalla työpaikallaan hän on huomannut, miten tuotto- ja tulostavoitteet kasvavat vuosi vuodelta ja miten se vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen.

38

– On tärkeää, että joku ajaa henkilöstönkin asioita, Jaurto painottaa. Hän on mukana työpaikkansa yhteistoimintakomiteassa, jossa käydään keskustelua ja kuullaan mm. johdon näkemyksiä tulevista suunnitelmista. Luottamusmiestietoja päivitettävä jatkuvasti

Tenho Kiljanderilla on alkanut neljäs vuosi Oulun kaupungin KTN:läisen henkilökunnan pääluottamusmiehenä. Joukkoon kuuluu niin palomiehiä Hailuodosta Kuusamoon kuin terveydenhoi-

tajia sekä teknisen alan henkilöstöä eri toimialueilta. Kiljander on ollut yli 27 vuotta hommissa Oulun kaupungilla, nyt korjaamopäällikkönä. Hän arvostaa luottamusmieskoulutusta kovasti. Ja on kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta. – Työnantaja ei pidä omistaan huolta, vaan menee siitä, missä aita on matalin. Siksi meidän luottamusmiesten ja järjestöjen on hoidettava asioita, Kiljander toteaa. Kuntasektorillakin ongelmana on se, että työnantajan edustajat eivät tunne aina työehtosopimuksia, varsinkin TS on


Peruskurssilla käytiin läpi mm. seuraavia kinkkisiä kysymyksiä: • Minkä nimisten ammattiliittojen/ pääsopijajärjestöjen luottamusmiehiin sovelletaan kunta-alan luottamusmiesmääräyksiä? • Mitkä näistä ammattiliitoista ovat minkäkin pääsopijajärjestön jäseniä? • Tärkeimmät säännökset (lait, sopimukset), joita KTN:n luottamusmies tarvitsee toiminnassaan? • Millä perusteella luottamusmiestoimintaa koskevat määräykset ovat sekä luottamusmiehiä että työnantajaa sitovia? • Montako pääluottamusmiestä voidaan valita, jos kunnassa on neljä UIL:n, kaksi STHL:n ja yksi SPAL:n jäsen? • Voidaanko pääluottamusmieheksi valita henkilö, joka on kuukautta ennen valintatilannetta liittynyt UIL:n jäseneksi? • Miten luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan työnantajalle ja miksi se on tärkeää? • Miten ja missä toimielimessä pääluottamusmies/luottamusmiehet valitaan? • Millaisia tietoja luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta? • Mitä kunnan sisäisen tiedotuksen keinoja luottamusmiehellä on käytettävissään? • Onko pääluottamusmies/luottamusmies palvelussuhteen ehtojen osalta erityisasemassa?

Tenho Kiljander.

osoittautunut ongelmaksi. Kun neuvotellaan osastojen johtajien kanssa, pitää usein ensin perehtyä sopimustekstiin. – Luottamusmies on työnantajan edustajan kanssa samalla tasolla neuvottelijana, Kiljander painottaa aseman tärkeyttä. Kuntasektorin liikelaitostuminen on teettänyt työtä myös luottamusmiehelle. Oulussa tilaaja/tuottajamalli, eli meillä YPK (ydinkunta/palvelukunta) on työllistänyt paljon niin työryhmätyöskentelyissä kuin jäsenistön aseman turvaamisessakin. Neuvottelutoiminta sujuu kohtuullisen hyvin. Teknisten sopimuksessa samapalkkaerän kohdentaminen on

Kari Hakkarainen.

UUSI

Insinööri

muodostunut ongelmaksi. Tästä olemme vääntäneet työnantajamme kanssa tosissamme. Meidän osaltamme näyttää siltä, ettemme voi hyväksyä työnantajan tekemää ratkaisua, vaan asia saatettaneen liittotasolle ratkaistavaksi Lait ja sopimukset tunnettava

Kari Hakkarainen toimii Helsingin kaupungin opetusviraston luottamusmiehenä. Hän on ainut teknisten luottamusmies opetusvirastossa. Hän toimii kalustonhoitajana tilaajahankintapalveluissa. Virastotoimikunta kokoontuu kerran kuukaudessa ja laajempi johtoryhmä tarvittaessa. Luottamusmiespalavereja opetusviraston sisällä pidetään lähes viikoittain. – On tärkeää, että henkilöstön edustaja on mukana oman viraston päättävien elimien kokouksissa. Näin kaikki tärkeä tieto tulee myös meidän tietoomme edunvalvonnan pohjaksi. Hakkaraisen mielestä henkilöstön edustajaon tunnettava lait ja sopimukset riittävän hyvin, jotta hän pystyy auttamaan edustamiaan henkilöitä ja ottamaan kantaa päivänpolttaviin asioihin. – Neuvottelupöydässä on yleensä 4–5 järjestön edustajat ja yritämme yhdessä olla tehokkaita edunvalvojia. n 39


Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Pulmapallo Pulmapallo ei ratkaise sinun pulmiasi, vaan vaatii sinua ratkaisemaan pallon pulman. Kolme eri vaikeusastetta antaa haastetta niin aloittelijalle kuin pelifriikillekin. Ja samalla pallon pyörittely rauhoittaa kuin nykyaikainen rukousnauha.

A

sia selviää parhaiten, kun pääset omin sormin näpräilemään palloa. Pallon ympärille kääritty kaksiulotteinen liukupalapeli saa sinut nopeasti valtoihinsa. – Idea pyöri minunkin päässäni vuosikausia, kunnes se oli pakko toteuttaa, sanoo pulmapallon kehittäjä, teollinen muotoilija Hannu Hjerppe. Hjerpen päätä vaivasi lähinnä se, toimisiko pallon ympärille kääritty 2d-liukupalapeli-idea. Vasta 3d-mallinnuksen ja lukuisten prototyyppien avulla se pääsi kehittymään ja toimimaan hyvin. Eri vaikeusasteiden sekä värityksen ja pintakuvioinnin avulla siitä voi jatkokehittää yhä uusia versioita. Nyt pulmapallo on rekisteröity tavaramerkki, jolle on haettu patentit ja mallisuoja. Idealle ja sen toteutukselle antoi siivet Länsi-Uudellamaalla sijaitsevan Fiskarsin kaunis luonto. Sinne muotoilija muutti muutama vuosi sitten ruuhkaisesta Helsingistä. Viktor Vasarelyn geo40

Hannu Hjerppe esittelee innovatiivista pulmapalloaan.

metrisillä kuvioilla on ollut vaikutuksensa pallojen värimaailmaan. Palloja on kolme erilaista. Yksinkertaisimmassa versiossa pallon pinnalla liikkuvat neliöt pitää saada yhden tyhjän ruudun avulla järjestykseen valkoisesta harmaan kautta mustaan etenevään värimaailmaan. – Tämä mustaharmaa versio sopii hyvin toimitusjohtajan pöydälle, Hjerppe sanoo. Hän viittaa pallon värimaailmaan, ei vaikeusasteeseen.

Vaikein versio pulmapallosta etenee domino-pelin logiikalla. Neliöpalojen pisteluvut yhdestä neljään täytyy saada täsmäämään vierekkäisten palojen pistelukuihin. – Tämä peli on jo itsessään innovaatio ja sopii haastetta etsiville pulmapeli­ friikeille, Hjerppe selittää. Useimmille sen ratkaisuun menee kahdesta kolmeen viikkoa. Eräs TKK:n professori tosin kehui sitä helpoksi ja ratkaisi sen saman tien.


Tämä peli on jo itsessään innovaatio ja

sopii haastetta etsiville pulmapeli­friikeille.

Kotimaista alusta loppuun

Hannu Hjerppe on koulutukseltaan teollinen muotoilija. Muutaman pätkätyövuoden jälkeen hän päätti ryhtyä yrittäjäksi. Tilat löytyivät Fiskarsin virikkeellisestä vanhasta tehdasympäristöstä. Vanhan ympäristön kiireettömyys, rauha ja kauneus suorastaan pakottavat luovuuden käyttöön. Samoissa tiloissa, missä entiset Fiskars -veitsien ammattilaiset luovat uusia kauniita Knivo-käyttöveitsiä yhdistäen Fiskarsin tammea ja hiiliterästä, kehittelee Hjerppe uusia versioita pulmapalloihinsa.

Turvallisesta ABS-muovista valmistetut pallot ovat paitsi täysin kotimaisia, myös kestäviä. Niissä käytetään 40 eri väriä, joten värishowta riittää valmistuspään pikkupajassa. Seitsemän prototyypin jälkeen Hjerppe teetti omat laadukkaat muotit, joilla ruiskupuristuskone raksuttaa osia vaikka yötä päivää tarpeen tullen. Kaikki ylimääräinen otetaan talteen ja kierrätetään. Kuluttajaa ajatellaan myös muulla tavalla. – Ympäristötietoiselle kuluttajalle on kehitteillä oma pallo, Hjerppe paljastaa. Jotain uutta ja maapallon kohtaloon liittyvää lienee tulossa jo alkusyksystä. n

Pulmapallo UIL:n nettikauppaan Hannu Hjerpen kehittämä pulmapallo tulee elokuussa myyntiin UIL:n nettikauppaan osoitteessa www.uil.fi. Sitä myydään jo 20 toimipisteessä ympäri Suomea ja tietysti Fiskarsin Onomakaupassa. Ks. www.bolaris.fi

Hannu Hjerppe ideoi yhä uusia versioita pulmapalloonsa. Syksyllä on tulossa ilmastonmuutokseen liittyvä liittyvä versio. UUSI

Insinööri

41


oikeus Teksti: Susanna Karlsson, työsuhdeneuvoja

Toimintaohjeita työpaikkakiusaamisen varalta

T

yöyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Työyhteisön sisäinen toimivuus ja hyvä ilmapiiri tukevat niin työorganisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia. Jos työyhteisö voi sisäisesti huonosti, se ei pysty ulkoiseenkaan tehokkuuteen. Huono työilmapiiri ja työkulttuuri merkitsevät usein sitä, että työpaikan johtamisessa on puutteita ja että sisäiset toimintatavat ovat kehittymättömiä. Myös työyhteisöön kohdistuvat ulkoiset uhkat ja epävarmuus työn jatkuvuudesta vaikuttavat usein kielteisesti työilmapiiriin. Kiusaaminen ja erilaiset konfliktit työpaikoilla heikentävät merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia. Usein konfliktitilanteet jatkuvat pitkään, eikä niihin osata riittävän varhaisessa vaiheessa puuttua. Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa ja se ilmenee pitkään jatkuvana, toistuvana kiusaamisena, sortamisena, mitätöintinä tai muuna kielteisenä käyttäytymisenä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Se voi kohdistua yhteen tai useampaan henkilöön. Kiusaaminen voi olla mielipiteen rajoittamista, jatkuvaa arvostelua ja mustamaalaamista, työyhteisöstä eristämistä, maineen ja aseman loukkaamista, vähäarvoisten ja merkityksettömien työtehtävien määräämistä, uhkailua taikka ahdistelua.

Ennaltaehkäisy tärkeää

Jokaisella työpaikalla syntyy ajoittain ihmisten välisiä konflikteja ja ristiriitoja. Henkinen väkivalta on yksilön oma kokemus, mutta tilanteeseen voi olla myös muita näkemyksiä. Kaikki ristiriidat ja yhteentörmäykset eivät kuitenkaan ole 42

kiusaamista. Kiusaamisen ennaltaehkäisy on tärkeää ja työpaikan työsuojelutoimikunnassa kannattaakin pohtia yleisesti siihen liittyviä kehittämistoimia organisaatiossa. Henkisen työsuojelun asiat on syytä nostaa yhteisten keskustelujen aiheiksi työpaikan palavereissa ja työntekijät voivat yhdessä keskustella siitä, mikä heikentää tai parantaa työssä viihtyvyyttä. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voi olla mm. työpaikkakohtaisten toimintaohjeiden laadinta yhteistyössä yhteistoimintaelimen, työsuojelujaoksen ja työterveyshuollon kanssa.

Kiusatun pitäisi jo varhaisessa vaiheessa kertoa kiusaajalle, ettei hyväksy häiritsevää käyttäytymistä tai epäasiallista kohtelua. Jos tämä ei auta, kiusattu voi ottaa kollegan tai henkilöstön edustajan mukaan ja uudelleen vaatia kiusaajaa lopettamaan menettelynsä. Tärkeää on, että kiusaajalle kerrotaan, että hän häiritsee tai kiusaa. Jos kiusaaja jatkaa toimintaansa tämänkin jälkeen, voidaan osoittaa, että hän kiusaa tahallaan. Jos häiritsevä käyttäytyminen jatkuu, on syytä ottaa yhteyttä esimieheen. Työturvallisuuslaki velvoittaa esi-


Kiusatun pitäisi jo varhaisessa vaiheessa kertoa kiusaajalle, ettei hyväksy häiritsevää käyttäytymistä tai epäasiallista kohtelua.

miestä aktiivisesti puuttumaan terveydelle vaaraa tai haittaa aiheuttaneeseen epäasialliseen kohteluun tai häirintätilanteeseen. Neuvoja ja tukea kannattaa hakea myös työpaikan työsuojeluvaltuutetulta, joka on työntekijöiden edustaja niin henkisen kuin fyysisenkin työsuojelun asioissa. Jos tilanteeseen liittyy palvelussuhteen ehtojen heikennyksiä, kuten oleellisia tehtävämuutoksia tai muutoksia palkkauksessa, yhteyttä kannattaa ottaa luottamusmieheen, joka puolestaan tarvittaessa kysyy neuvoa liitosta.

lanteen selvittelijänä. Työterveyshuolto antaa akuuttia apua kuten sairaslomaa tai psykologin palveluja, jos työpaikan ja työterveyshuollon väliseen sopimukseen kuuluvat psykologin palvelut. Jos kiusattu antaa luvan, työterveyshuollon edustaja voi olla yhteydessä työpaikan esimieheen ja pyytää ns. verkostotapaamista, jossa tilannetta voidaan selvitellä yhdessä kiusaamistilanteen osapuolten, esimiehen ja työterveyshuollon asiantuntijoiden sekä työntekijän pyytäessä työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa.

deneuvonnan päivystykseen joko sähköpostitse osoitteeseen lakimiehet@uil.fi tai puhelimitse numeroon 020 693 858. Työntekijöillä on myös mahdollisuus tehdä ilmoitus työsuojelupiiriin, jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin kiusaamistilanteessa. Esimerkiksi Uudenmaan työsuojelupiiriin tulee vuosittain lähes 500 ilmoitusta häirinnästä, epäasiallisesta kohtelusta, työsyrjinnästä tai työyhteisöongelmista. n

Ota yhteyttä työterveyshuoltoon

Työntekijän on syytä hakea kiusaamistilanteissa apua myös työterveyshuollosta, joka neuvoo kiusattua, auttaa jaksamisessa ja toimii kiusatun pyynnöstä ti-

Oma liittokin voi auttaa

Mikäli kiusaamistilannetta ei saada paikallisesti selvitettyä, voi Uuden Insinööriliiton jäsen ottaa yhteyttä liiton työsuh-

Toimintaohjeita kiusatulle:

R

eagoi tilanteeseen heti, älä jää odottamaan, että tilanne menisi ohi. Mitä pikemmin tilanne otetaan puheeksi, sitä vähemmän loukkauksia ja loukkaantumisia ehtii tapahtua ja sitä helpompaa tilanteen selvittäminen usein on. Ilmaise kiusaajalle, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Jos sinun on vaikea puhua kiusaajalle yksin, ota joku, esim. työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tueksesi. Ota yhteyttä lähimpään esimieheesi. Mikäli koet kiusaajaksi esimiehesi, kerro asiasta hänen esimiehelleen. Heidän velvollisuutensa on puuttua henkiseen väkivaltaan. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään aktiivisiin toimenpiteisiin saatuaan tiedon terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä.

UUSI

Insinööri

Pidä kirjaa tapahtumista ja kerää mahdollista näyttöä. Kun tilannetta käsitellään jossain kokouksessa, pyydä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Kannattaa pyytää apua ja tukea työterveyshuollosta. Työterveyshuolto neuvoo kiusattua, auttaa jaksamisessa ja toimii kiusatun pyynnöstä tilanteen selvittelijänä. Voit pyytää apua työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä. Viimekädessä voit myös ottaa yhteyttä liiton työsuhdeneuvontaan (puh. 020 693 858, sähköposti: lakimiehet@uil.fi), mikäli tilannetta ei paikallisesti saada selvitettyä. Etsi itsellesi aktiivisesti sosiaalista tukea. Puhu tilanteesta läheisillesi, työtovereillesi, ystävillesi. Ylläpidä harrastuksia, joista saat myönteistä palautetta. n

43


opiskelijat

Tapio Alaviiri puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n ylimääräinen liittokokous n Insinööriopiskelijaliiton ylimää-

räinen liittokokous järjestetään 17.8.2008 Piikkiössä, Tuorlan Majatalossa.  Liittokokouksessa päätetään uuden  yhdistyksen hyväksymisestä

liiton jäseneksi. Lisätietoja,: puheenjohtaja, Tapio Alaviiri, 0400- 722 721 ja toiminnanjohtaja, Pekka Hongell, 0400- 956 557

Kesä ja kärpäsiä!

O

piskelijalle kesä on aikaa, jolloin ei yleensä ehditä lepäämään.

Tavallisen opiskeluarjen sijasta mo-

Järjestöjohdon neuvottelupäivät n Insinööriopiskelijaliiton järjestöjoh-

tajat tapaavat 15.- 17.8. Turun lähistöllä Piikkiössä. Neuvottelupäivillä keskustellaan liiton nykytilasta ja suunnitellaan tu-

levaisuutta. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Afsaneh Palomäki, afsaneh.palomaki@ iol.fi

ni on kesätöissä ja normaalit rutiinit ovat poissa. Tämä antaa vastapainoa opiskeluille sekä valmentaa työelämää varten. Liiton palvelut on silti hyvä pitää mielessä kesälläkin. Jos työsuhteessa tulee ongelmia tai haluaa lisätietoja, puhelimen, sekä sähköpostin kautta

Palvelujen markkinointi n Perinteinen Palvelujen markkinointi -koulutus järjestetään tänä vuonna 23.– 24.8. Järvenpään Rivolissa. Kurssilla käsitellään IOL:n ja UIL:n toimintaa ja jäsenetuja ja harjoitellaan henkilökohtaista markkinointia ja esiintymistaitoa erilaisissa markkinointitilan-

saa helposti apua. Kaikkea ei tarvitse teissa. Kurssilla opituista taidosta on paljon hyötyä myös järjestötoiminnan ulkopuolella. Paikallisyhdistykset; olettehan muistaneet ilmoittaa osallistujanne, sillä tätä koulutusta ei kannata jättää väliin?

itse muistaa, vaan sitä varten meillä on liitossa asiantuntijat, jotka osaavat tarpeen tullen auttaa. Kesällä olisi myös hyvä ehtiä edes vähän aikaa lepäämään, koska kesä on erinomaista aikaa kerätä voimia syksyä varten. Moni toki reissaa ulkomailla, mutta myös Suomen kesä on

Kesätöissä muistettavaa n Edellisessä numerossamme muistut-

telimmekin jo kirjallisen työsopimuksen tärkeydestä sekä työttömyysvakuutuksen kuntoon hoitamisesta heti kesätöiden aluksi. Näiden lisäksi, vaikka talvikuukausiin verrattuna rahaa tulisikin ikkunoista ja ovista niin paljon, että talveksikin säästöön jotain jää, on muistettava tarkastaa palkkakuittinsa niiden saapuessa, jotta palkka on varmasti maksettu siten kuin se on sovittu. Palkkakuitit pitää myös säilyttää tulevaisuuden varalle, esimerkiksi veroilmoituksen tarkistamista tai työttömyyskassaa varten.

44

Muistathan, että määräaikaisella kesätyöntekijälläkin on oikeus lomaan. Kokopäiväiselle työntekijälle kertyy 2 lomapäivää jokaista tehtyä kuukautta kohti myös lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa. Nämä voi sitten työnantajan kanssa sopimalla joko pitää lomapäivinä tai ottaa rahana lopputili yhteydessä. IOL:n toimisto lomailee kesä- ja heinäkuun, mutta jos jotain kysyttävää työsuhteeseesi liittyen tulee, palvelee UIL:n työsuhdepalvelu kesälläkin päivystysnumerossa 020 693 858 tai sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.

parhaimmillaan erittäin kaunis. Kesällä on satoja hienoja tapahtumia, tempauksia ja festivaaleja eri puolilla Suomea.  Lisäksi eri ilmansuunnat tarjoavat mitä hienoimpia nähtävyyksiä niin opiskelijoille kuin valmistuneille sekä perheellisille että sinkuille. Nautinnollista kesää kaikille!


Ammattikorkeakoulujen ­valtakunnalliseen opinnäytetyökilpailuun Thesis 2007 osallistui 175 opinnäytetyötä. Tekniikan ja liikenteen alalta mukana oli 36 opinnäytettä.

Thesis 2007 -kilpailun tulokset Tekniikan ja liikenteen alalta ­palkituiksi tulivat:

Matti Aronen, insinööri (AMK), Erikoissairaanhoidon asiakashallinnan tehostaminen. Tekstiviestien käyttö erikoissairaanhoidon jononhallinnan työkaluna, Lahden ammattikorkeakoulu, Matti Myllymäki, insinööri (AMK),

Kalanteriolosuhteiden optimointi, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Jaana Vesa, insinööri (AMK), Viivakoodien käyttöönoton kartoitus ja toteutus lääketieteen tekniikan yrityksessä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Yrittäjyys-teemasarjassa palkittiin tradenomi Antti Rinta-Loppi Seinäjoen

ammattikorkeakoulusta työstään Liiketoimintasuunnitelma. Muotoilutoimisto Exentria Design. Yrittäjyys-teemasarjaan osallistui myös insinööri (AMK) Kari Kallioharju Tampereen ammattikorkeakoulusta opinnäytetyöllään LED-valaistuksen soveltaminen kasvihuoneympäristössä. n

Stipendejä valmistuville insinööreille Seinäjoella

E

telä-Pohjanmaan Insinöörit ry jakoi stipendejä valmistuville insinööreille Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikössä toukokuun lopulla. Juhlapuheessaan yksikön johtaja Jorma Nevaranta totesi, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö on uudistumisvaiheessa. Tekniikan opetus on keskittymässä kokonaan Kampusalueelle. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta valmistuu tänä

vuonna ensimmäiset insinöörit, joita on stipendinsaajien joukossa. Nevaranta korosti myös insinöörikoulutuksen merkitystä, se on investointi tulevaisuuteen. Koulutuksella luodaan insinöörille edellytykset kehittyä työelämässä ja kehittää edelleen teollisuuden toimintamahdollisuuksia ajan vaatimusten mukaan paremmiksi. Uusi Insinööriliitto UIL ry:n stipendin saivat Jaakko Seilo ja Juha Viitanen

sekä Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry:n stipendin saivat Jukka Aho, Kari Mänty, Jani Nevanpää, Jukka Paavola, Jani Penttilä, Vesa Rankaviita, Turo Toivonen, Matti Törmä ja Maria Ylänen. Stipendit jakoi Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry:n pj Seppo Pihlaja, hallituksen varajäsen, opiskelijaedustaja Tiina Saloniemi ja Tekniikan yksikön johtaja Jorma Nevaranta. n

Keskeytyneet ammattikorkeakouluopinnot loppuun työvoimakoulutuksena

A

mmattikorkeakoulututkinnon suorittamisen keskeyttäneet voivat suorittaa tutkintonsa loppuun työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Valtioneuvosto päätti asetusmuutoksesta 29.5. Asetus tulee voimaan 1. syyskuuta. Muutoksen avulla parannetaan työnantajien mahdollisuuksia saada osaavia, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä ja toisaalta ehkäistään koulutuksensa keskeyttäneiden syrjäytyUUSI

Insinööri

mistä antamalla heille mahdollisuus saattaa opintonsa päätökseen. Uudistus ei merkitse sitä, että ammattikorkeakouluopintonsa keskeyttänyt olisi automaattisesti oikeutettu suorittamaan tutkintonsa loppuun työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Henkilön on täytettävä työvoimapoliittiset perusteet tullakseen hyväksytyksi koulutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa tarkemmat ohjeet näiden edellytysten

täyttymisestä myöhemmin. Aikaisemmin ammattikorkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on ollut, että siihen valittava henkilöasiakas on aiemmin suorittanut vähintään opistotasoisen tutkinnon. Koulutusjärjestelmissä toteutettujen muutosten myötä opistotasoisia ammatillisia tutkintoja ei enää suoriteta. n

45


NEUVOTTELU uutisia

Neuvottelutulos elintarviketeollisuuden ylempien toimihenkilöiden perussopimuksesta syntyi 30.5.2008!

Y

lemmät toimihenkilöt YTN ry ja työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto (ETL) ovat sopineet elintarvikealaa koskevasta perussopimuksesta. Perussopimus tulee voimaan 29.8.2008, jos molempien liittojen päättävät elimet hyväksyvät syntyneen neuvottelutuloksen siihen mennessä. Elintarvikealan neuvottelutoiminta käynnistyi myös ylempien toimihenkilöiden osalta huhtikuussa 2008, jolloin alalle syntyi ensimmäinen sopimus palkankorotuksista. Tämä sai nyt jatkoa

omalla perussopimuksella, joka on luonteeltaan suositus ja ohjeistus. Perussopimus sisältää uusia kirjauksia säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisesta, työajasta, ylityöstä sekä luottamusmiesjärjestelmästä. Tämän lisäksi sopimuksessa on ohjeistuksia mm. palkkapolitiikasta, työssä jaksamisesta, ammatillisesta osaamisesta ja yhteistoimintakoulutuksesta. Palkkapöytäkirjan sopimusteksti löytyy YTN:n kotisivuilta elintarvikealan kohdalta. (www.ytn.fi) n

Palkankorotukset ajalle 1.4.2008–31.3.2010: 2008 1.4.2008

Yleiskorotus

3,8 %

1.10.2008

Paikallinen erä

0,6 %

1.4.2009

Yleiskorotus

3,0 %

1.4.2009

Paikallinen erä

0,5 %

1.10.2009

Paikallinen erä

0,6 %

2009

2008–2009 Yleiskorotukset yhteensä

6,8 %

Paikalliset erät yhteensä

1,7 %

Kokonaisvaikutus

8,5 %

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Energia-alalla mittava kenttäkierros kevään aikana

U

IL:n jäsenten edunvalvonta energia-alalla on järjestetty KTN:n ja YTN:n kautta. YTN neuvottelee ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen ja KTN toimihenkilöiden työehtosopimuksen. Energia-alan toimihenkilöillä ja heidän luottamusmiehillään on ollut kevään aikana hyvä mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjeistusta viime syksynä solmitun työehtosopimuksen sisällöstä. Uuden Insinööriliiton ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n asiamiehet ovat kiertäneet ympäri Suomea selostamassa työehtosopimuksen sisältöä. Kevään aikana ns. enertalaisissa energiayhtiöissä on näkynyt paljon Uuden Insinööriliiton henkilökuntaa. Yhteistyössä työnantajaliitto Energiateollisuus, Energia-alan Unioni (KTN, JHL ja JYTY) ja Konepäällystöliitto ovat järjestäneet toimihenkilöille pari koulutustilaisuutta, joissa on selostettu uuden työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän sisältöä. Energia-alan Unioni on järjestänyt myös omia yhteistilaisuuksia liittojen jäsenille. Tämän lisäksi Uusi Insinööriliitto on järjestänyt energiayhtiössä työskenteleville 46

jäsenilleen koulutustilaisuuksia eri paikkakunnilla. Kaikki tilaisuudet ovat vetäneet hyvin väkeä paikalle. Luottamusmiesten lisäksi tilaisuuksiin ovat osallistuneet myös muut energia-alalla työskentelevät liiton jäsenet. Kahden työehtosopimuksen yhdistäminen

Viime syksynä Energia-alan Unioni oli neuvottelemassa energia-alan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, jossa yhdistettiin ns. Enertan ja Finergyn sopimukset. Enertan työehtosopimus koski kunnista yhtiöitettyjä energiayhtiöitä ja Finergyn sopimuksen piirissä puolestaan olivat muut energiayhtiöt. Työehtosopimusten yhdistämisessä sovittiin siirtymämääräykset, joilla turvattiin mm. enertalaisten vuosilomat ja työaikajärjestelmät. Uuden Insinööriliiton toimialajohtaja Jari Järven mukaan kahden työehtosopimuksen yhdistäminen on iso asia entisille enertalaisille toimihenkilöille. Uusi työehtosopimus noudattelee pitkälti vanhaa Finergyn sopimusta. Jotta ns. entiset enertalaiset sisäistäisivät uu-

den työehtosopimuksen sisällön, liitossa on koettu tarpeelliseksi järjestää kenttäkierros, jolle on ollut kysyntää. – On tärkeää, että luottamusmiehet ymmärtävät työehtosopimuksen sisällön, jotta he osaavat kertoa siitä muille jäsenillemme, Järvi sanoo. Energia-alan unionilla neuvotteluoikeudet

Järven mukaan kenttäkierroksen aikana on myös ollut hyvä tilaisuus tehdä Energia-alan Unionia tutuksi jäsenille. – Energia-alan Unioni on merkittävä neuvottelija toimihenkilöpöydässä, sillä edustamme noin 30 prosenttia energiaalalla työskentelevistä toimihenkilöistä. Ns. Enertan toimihenkilökentässä Energia-alan Unionin edustavuus on peräti 90 prosenttia. Järvi on itse tyytyväinen viime syksynä solmittuun työehtosopimukseen. Siirtymämääräyksiin saatiin kirjattua oleelliset asiat ja palkankorotusprosentit olivat hyvät. Sopimuskierros varmisti myös, että Energia-alan Unionilla on neuvotteluoikeudet niin paikallis- kuin liittotasollakin. n


Neuvottelut metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista kariutuivat

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN ja Metsäteollisuus ry ovat neuvotelleet metsäteollisuudessa työskentelevien 4 000 ylemmän toimihenkilön palkankorotuksista ja työsuhteen ehdoista huhtikuusta alkaen. Neuvottelut kariutuivat 2. kesäkuuta erimielisyyteen paikallisen sopimisen toteuttamisesta. Palkankorotuksissa YTN:lle olisi riittänyt Paperiliitolle tarjottu kustannustaso. Erimielisyys syntyi paikallisesti jaettavan erän jakotavasta. YTN haluaa paikallisesti maksettavan palkankorotus­

erän jaon perustuvan aitoon ja tasavertaiseen neuvotteluun sekä yhteiseen sopimiseen. Työnantaja sen sijaan haluaa siirtää osan palkankorotusvarasta yksipuolisesti jaettaviksi meriittikorotuksiksi. Tämä ei YTN:lle kelvannut. Paikallisessa sopimisessa on vielä paljon kehitettävää, jotta siitä saadaan toimintamalli, jonka myös ylemmät toimihenkilöt voivat kokea oikeudenmukaiseksi ja motivoivaksi. YTN:n metsäteollisuusalan sopimus päättyi 31.5.2008. YTN ei ole sopinut

työantajapuolen kanssa seuraavaa neuvotteluaikaa. Asia siirtyy YTN:n hallitukselle jatkotoimenpiteistä päättämistä varten. Metsäteollisuus on mittavien haasteiden edessä. Ylemmät toimihenkilöt edustavat alalla korkeinta osaamista ja toimivat avainasemissa, muun muassa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä sekä esimiehinä ja johtajina. YTN kummasteleekin työnantajapuolen jäykkää neuvotteluasennetta alan vaikeassa tilanteessa. n

Ylempien toimihenkilöiden edunvalvonta vahvistuu suunnittelu- ja rakennusaloilla

A

kavalainen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja STTK:lainen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen, joka tehostaa liittojen yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa suunnittelu- ja rakennusaloilla. Suunnittelualalla työskentelee noin 9 000 ja rakennusalalla

noin 4 300 ylempää toimihenkilöä. Yhteistoimintasopimus kattaa luottamusmiesten toiminnan, liittojen keskinäisen tiedottamisen ja koulutuksen sekä toimintatavat mahdollisissa työtaistelutilanteissa. Lisäksi sopimus takaa RIAlle edustuksen YTN:n suunnittelualan ja rakennusalan taustaryhmissä.

Sopimus edistää luottamusmiestoimintaa etenkin niissä rakennussuunnittelualan yrityksissä, joissa YTN –liittojen jäsenkuntaa on vähän, mutta joissa taas RIAlla on ylempien toimihenkilöiden tehtävissä työskenteleviä jäseniä. n

Akava SuomiAreenalla Porissa 2008

Paneelikeskustelu: Työ tekijänsä löytää – sattumalta vai suunnitellusti? ke 16.7. klo 16.00–17.15, Porin teatterin kahvio

Opiskelijoiden Varjojazzit to 17.7. klo 17.00–19.00, Holmlundin talo, Vähälinnankatu 21. Käy myös piipahtamassa Akavan ständillä Eetunaukiolla ke 16.7. klo 10.00–17.00 ja to 17.7. klo 10.00–13.00

Tervetuloa!

UUSI

Insinööri

47


mennen tullen n Hyvinkään-Riihimäen insinöörit

n Helsingin Insinöörit HI

Ulkoilupäivä la 23.8. Lähtö Sveitsin majalta n. klo 11.00. Reitti kulkee jylhässä ja osittain poluttomassakin Usmin maastossa kokeneen oppaan johdolla. Käymme mm. tutkakalliolla sekä kauniilla metsälammilla. Retken kesto 3-4 tuntia minkä jälkeen nautitaan maukas ateria Sveitsin majalla. Tilaisuus on tarkoitettu koko perheelle ja sen hinta on 10€/aikuinen, lapset ilmaiseksi. Ilmoittaudu osoitteessa www.hyri.net

Kesänviettopaikka Vådötorpp Helsingin Insinöörit HI ry on vuokrannut Helsingin kaupungilta Vartiosaaresta Vådötorpp-huvilan alueineen. HI vuokraa huvilaa jäsenilleen jäsenetuna. Varaukset HI:n toimistolta. Vielä löytyy vapaata! Katso varaustilanne: www.helins.fi/Vådötorpp

n Merenkurkun Insinöörit MeKI ry

Vartiosaaripäivä Koko perheen Vartiosaaripäivää vietetään 17.8. Päivän aikana on erilaisia tapahtumia. Kuljetus saareen järjestetään. Tarkemmat tiedot www.helins. fi/Tapahtumat.

Saaristoristeily Kala-Janneen 14.6. kello 16.00 sisäsatamasta. Ilmoittautumiset meki@meki.fi. Omavastuuosuus 5 euroa/osallistuja. Uuden Insinööriliiton kesäpäivät vietetään Vaasassa. Ilmoittautuminen viimeistään 18.6. lauantain 12.7. iltajuhliin. Heinä-elokuussa Urheilukalastajien toimintaan tutustumista. Tarkemmin: www.meki.fi

Galleriakierros su 31.8. Kokoontuminen Sanomatalon aulassa klo 13.00. Kierroksen vetäjänä toimii Maijaliisa Mäkinen. Osallistuminen maksutonta. Kierroksen jälkeen HI tarjoaa kahvit. Ilmoittautumiset HI:n toimistoon 27.8. mennessä ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540. Työmarkkinaklubit alkavat syksyllä 2008

Insinöörien SM- suunnistuskilpailut Sotkamon Vuokatissa 13.9.

www.kri.fi

ILMOITTAUDU KRI:N OPINTOMATKALLE KRI ry järjestää jäsenilleen suunnatun ammatillisen opintomatkan Sveitsiin, Zurichiin 3.-6.10.2008. Lennot to. 3.10. AY861 Helsinki-Zurich 07:55-09:40 ja Zurich-Helsinki su. 6.10.2008 AY862 10:55-14:40. Majoitus 2h huoneissa, keskustahotelli Glockenhof**** Matkalle valitaan hakijoista enintään 20 varsinaista ja 2 seniorijäsentä. Matkan hinta on 450 € sisältäen lennot, majoituksen, aamiaiset, opastetun kiertoajelun, kenttäkuljetukset sekä yhden yhteisillallisen. Matkanjärjestäjä: Suomen Matkatoimisto Sitovat ilmoittautumiset, ohjeet, säännöt ja hakuosoite: KRI ry, Heikki Tuominen Posti: Kaikutie 22, 28220 PORI E-mail: tiedottaja@kri.fi Puhelin: +358 50 350 6341 Hakemukset vapaamuotoisesti tai www-sivujen lomakkeella: www.kri.fi/Opintomatkat.htm

Hakuaika päättyy 4.7.2008

Peruutuksissa valmismatkaehtojen mukaiset peruutuskulut

48

Zurich 3-6.10.2008

Fiskarsin Ruukki – kesän päänäyttelyt TULESSA SYNTYNYT Polttopisteessä kansainvälinen lieskauuneilla poltettu keramiikka. 11.5.–28.9. ma–su 11–18. Makasiini, Fiskars. Yksinkertainen elämä – suomalaista kuvataidetta 11.5.–28.9. Kuparipaja, Fiskars ONOMA-shop avoinna ma–su 11–18 Uudistetussa ONOMA-shopissa on esillä ja kaupan Fiskarsin taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten osuuskunnan jäsenten töitä laaja valikoima osuuskunnan jäsenten valmistamia käyttö- ja taide-esineitä.


Uuden Insinööriliiton kesäpäivät Vaasassa 12.–13.7.2008 Tervetuloa kesäpäivien viettoon aurinkoiseen Vaasaan!

V

ieraile asuntomessuilla, käy lasten kanssa vesi- ja huvipuistossa, tutustu Kuntsin modernin taiteen museoon ja Raippaluodon siltaan, käy saaristo-

MAJOITTUMINEN

Olemme varanneet kiintiön Radisson SAS Royal Hotel Vaasasta ajalle 12.–13.7.2008. Hinnat: 1hh standard 86 €, 2hh standard 106 €, 2hh standard + lisäv. 123 € Hinnat* sisältävät Super Breakfast -buffetaamiaisen sekä saunan. Mahdollisuus ostaa edullisia lippuja kylpylä-vesipuisto Tropiclandiaan ja/tai huvipuisto Wasalandiaan. Keskusmyyntipalvelun puhelin: 020 1234 700 Sähköposti: reservations.finland@ RadissonSAS.com Mainitkaa ystävällisesti hotellin nimi sekä kiintiötunnus ”UIL” varaus­ ta tehdessänne. *Yllämainitut hinnat ovat voimassa, kun huonevaraus tehdään 18.6. mennessä!

Käy tutustumassa matkailutarjontaan ja majoitusvaihtoehtoihin Vaasan kaupungin matkailusivuilla www.vaasa.fi > Matkailijat.

ASUNTOMESSUT

Vaasan asuntomessut ovat 11.7.– 10.08. ja ne ovat avoinna päivittäin 10.00–18.00. 12.–13.7.välisenä aikana on pää-

UUSI

Insinööri

risteilyllä tai ihailemassa Suomen ensimmäistä maailman luonnonperintökohdetta jne. Asuntomessuilla voit oman valintasi mukaan käydä joko la 12.7. tai su 13.7. Yöpyjille on varattuna hotellihuoneita. Lauantaina 12.7. järjeste-

tään kesäpäivien iltajuhla, missä on tarjolla pientä ohjelmaa, elävää musiikkia ja hyvää ruokaa. Eikun kesäpäiville Vaasaan!

sylipun hinta 12 €/henkilö UIL:n jäsenelle tai pariskunnalle, joista toinen on jäsen (0–6v ilmaiseksi­vanhempien­ seurassa). Näyttämällä UIL:n jäsenkortin saat alennuksen. Perhelippu on normaalihintainen 30 € (sis. 2 aik. + 7–15v lapset). Tule tutustumaan messujen moni­ puoliseen tarjontaan ja laajalti mielen­ kiintoa herättäneisiin uusiin energia­ ratkaisuihin, katso lisää www.vaasa.fi > Asuntomessut.

saan klo 03.30. Yhdensuuntaisen matkan hinta on 10 €/henkilö ja se maksetaan tilille 106530-202006 viim. 18.6.2008 mennessä! Kirjoita viestikenttään esim. ”Bussi Vaasa-Sjoki.

ILTAJUHLA

Tule mukaan iltajuhliin tapaamaan tuttuja ja nauttimaan hyvästä ruuasta ystävien kesken. Juhlaravintola Central sijaitsee vastapäätä Radisson SAS hotellia saman kadun varrella. Iltajuhlan menu on nähtävissä osoitteessa www.uil.fi/kesapaivat Juhliin ilmoittaudutaan osoitteessa uil.kesapaivat@netikka.fi ilmoittamalla osallistujien nimet ja maksamalla omavastuu 20 €/henkilö tilille 106530-202006 viim. 18.6. mennessä! Lapset alle 14v maksutta. Ohjelma: klo 19.00 tilaisuuden avaus, jonka jälkeen tervetuliaispuhe, musiikkiesitys, illallinen ja tanssia elävän musiikin tahdissa! Tilaisuuden jälkeen klo 2.00 lähtee bussi Seinäjoelle ja palaa sieltä Vaa-

Merenkurkun Insinöörit ry Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry

TANGOMARKKINAT JA LÄTTÄHATTU

Iltajuhlan sijaan sinulla on tilaisuus hypätä lättähatun (DM 7 kiskobussi, katso www.haapamaenmuseoveturiyhdistys.fi) kyytiin ja lähteä Seinäjoen tangomarkkinoille nauttimaan tangon taiasta ja tunnelmasta, katso lisää www.tangomarkkinat.fi. UIL ry:n jäsenkortilla alennusta sisäänpääsymaksusta tangokadulle. Lättähattu Vaasan asuntomessuille lähtee Seinäjoelta 12.7.2008 klo 8.40 ja takaisin Seinäjoelle klo 16.10. Tällöin on mahdollisuus lähteä lättähatun kyydissä Sjoelle. Takaisin Vaasaan pääset vaikkapa yöbussilla klo 03.30. Lättähatun matkaan ilmottaudutaan osoitteessa uil.kesapaivat@netikka.fi. Ilmoita selkeästi matkustajien nimet ja se onko kyseessä vaihtoehto a) edestakainen matka, b) matka Sjoki-Vaasa, vai c) matka Vaasa-Sjoki! Edestakaisen matkan hinta 20 € (yhdensuuntainen matka 10 €) maksetaan tilille 106530-202006 viim. 18.6. mennessä! 49


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Matti Ollila 050 1342 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Anu-Leena Arola 040 706 6546 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 palveluaika klo 10–15 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 jasen@uil.fi pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Tuula Oksanen, Emmi Porvari (opintovapaalla 22.8. saakka, sijainen Heidi Hiltunen), Annaassistentti Anne Herne 0201 801 841 Maija Posti, Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki Susanna ­Saarila (äitiyslomalla) 0201 801 803 työnantajaperintä 0201 801 833 Yksityisen sektorin asiamiehet kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 Matti Koskinen 0201 801 846 kehitysasiantuntija Tarja Salmi 0201 801 837 Tomi Seppä 0201 801 844 Juha Simell 0201 801 848 Opiskelija-asiat Björn Wiemers 0201 801 836 Info@iol.fi Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) 0201 801 843 Pekka Hongell 0201 801 830 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 LAKIASIAINYKSIKKÖ assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 työelämän oikeudelliset palvelut kenttäasiamiehet 0206 93 858 Anu Kaasalainen 040 552 7990, lakimiehet@uil.fi Janne Laakso 040 518 0058 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras PALVELUT-YKSIKKÖ työsuhdelakimiehet palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 Maria Harju, Kati Hallikainen, assistentti Heli Heino 0201 801 813 Hanne Salonen, Juha Teerimäki tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 VIESTINTÄYKSIKKÖ järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 0201 801 806 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 0201 801 872 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman Kalevankatu 4, 5. krs 40100 Jyväskylä GSM 040 579 5116

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 Erkki Tuominen, puhelin (09) 477 545431 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin 045 633 1946 www.kuntienteknistenliitto.fi

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877. Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

50


jäsenedut

Kesäkuun ostosvinkki

Kävelysauvat vauhdittavat lenkkeilyä Kesälomalla on aikaa lenkkeillä. Kävelysauvoista saat lisää tehoa ja rytmikkyyttä lenkkeilyyn. Kesäkuun ostosvinkki on Trekker Pro -teleskooppikävelysauvat. Kesä- ja talvikäyttöön soveltuvien kävelysauvojen pituus on 70–135 cm. Sauvat muodostuvat 3-osaisesta AntiShock System -varresta. Kävelysauvat ovat 6000-sarjan alumiinia ja painavat 310 g/kpl. Kävelysauvoissa

on ergonomisesti muotoiltu korkkikahva, neopreenirannelenkki ja asfalttitassu. Lomalle lähtiessä voit pakata sauvat kätevään kuljetuspussiin, joka on tuotteen mukana. Kävelysauvojen hinta on 25 euroa + postikulut.

Tilaa ostosvinkki verkkokaupasta! UIL-Puoti tarjoaa kuukauden ostosvinkin, jota mainostetaan Uusi Insinööri -ehdessä jäsenetuja-sivulla. Tuotteen saat nopeimmin käyttöösi, kun maksat sen etukäteen verkkopankissa ja noudat sen sitten postista. Haluamme kehittää verkkokaupasta jäsenistöä palvelevan puodin. Otamme mielellämme vastaan kehitysideoita ja palautetta verkkokaupan toimivuudesta.

Lue jäseneduista ja -palveluista liiton jäsensivuilta n Uusi Insinööriliitto tarjoaa jä-

senilleen merkittäviä jäsenetuja ja -palveluita. Lisää tietoa jäseneduista ja -palveluista löydät liiton jäsensivuilta osoitteesta www.uil.fi. Muistathan kirjautua jäsensivuille, niin pääset lukemaan enemmän liiton tarjoamista eduista!

UUSI

Insinööri

Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A, 8. krs, Helsinki. Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna ma–pe klo 9–15. UIL-Puodin tuotteista saa lisätietoa Maria Varvikolta, puh 0201 801 872 tai uil-puoti@uil.fi Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi

If remontoi järjestöetunsa n Vakuutusyhtiö If uudisti keskittäjäja järjestöetunsa kesäkuun alussa. Tarjous koskee kaikkia UIL:n jäsenjärjestöjen jäseniä. Vastedes Ifin asiakkaita palkitaan sen mukaan, miten hyvin he ovat vakuuttaneet itsensä ja omaisuutensa. Kesäkuun alusta alkaen Ifin vakuutuksista on ollut mahdollista saada myös S-ryhmän Bonusta. Kolmesta keskittäjävakuutuksesta järjestöasiakas saa 10 prosentin alennuksen, neljästä 12 prosentin, viidestä 14 prosentin ja kuudesta tai use-

ammasta vakuutuksesta 15 prosentin alennuksen. Alle 27-vuotiaat nuoret aikuiset saavat jo yhdellä vakuutuksella 10 prosentin alennuksen. Vahingottomista vuosista kertyy If Omavastuuetua jopa 160 euroon saakka. Lisätietoja Keskittäjän vakuutuksista ja järjestöasiakkaan eduista saa osoitteesta if.fi/uil, numerosta 010 19 19 19 (paikallispuhelun hinnalla) tai lähimmästä Ifin konttorista.

51


Tule kesäpäiville aurinkoiseen Vaasaan! Vielä ehdit ilmoittautua mukaan Vaasan kesäpäiville 12.-13.7.2008. Tarjolla on oman ohjelman lisäksi runsaasti muita mainioita kesätapahtumia; asuntomessut, tangomarkkinat. Tarkemmat tiedot löydät tämän lehden sivulta 49. Varaa paikkasi pian!

Insinoori-5-608-low  

Neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo: 5–6/2008 UUSI