Page 1

9/2009

Juhlan humua


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Ota aikaa itsellesi! Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Antti Kylliäinen: Inhimilliset tekijät huomioitava työkulttuurissa

Puheenjohtajan palsta................................. 9

10 UIL juhli 90-vuotista taivaltaan marraskuun lopulla.

• Rajariidat heikentävät ay-liikkeen vaikutusvaltaa

Edunvalvontaa – UIL 90 vuotta.................. 10

• UIL juhli näyttävästi 90-vuotistaivaltaan • Vuoden Insinööri on Jari Valtonen • Edustajakokous jakoi mitaleja ansioituneille • Sidosryhmien kuulumisia kokkareilla • YIL on mennyt – perintö säilyy • 90 vuotta insinöörien hyväksi Yhteiskunnasta......................................... 24

• Yhteistoimintamenettely edellyttää toimintasuunnitelmaa

Osaamista................................................ 26

• Insinööri Jari Ojala tähtää opettajan paikalle • Hidasta ja relaa! Totta ja tutkittua....................................... 28

• Palkkatiedusteluja vuosien varrelta Jäsentietopalvelu tiedottaa........................ 30 Uutisia.................................................... 31 Opiskelijasivut.......................................... 32 Oikeutta.................................................. 34

• Luonnokset lakimuutoksista 1.1.2010 alkaen Jäsenetuja............................................... 38

22 2

Järjestöasiaa............................................ 42 YTN:n perustamisasiakirjaa allekirjoittamassa vuonna 1973 oik. Jaakko Liede ja Pauli Aitokallio IL:stä, keskellä puheenjohtaja Aulis Rissanen Akavasta ja vas. Aimo Puromäki ja Alari Kujala KAL:sta. Kannen kuva: Tuulikki Holopainen


17.12. numero 9/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy

15

Ilmestymispäivät 2010 4.2., 11.3., 22.4., 3.6., 19.8., 16.9., 14.10., 18.11., 16.12. Kari Laitiselle myönnettiin kultainen ansiomitali soljin pitkäaikaisesta toiminnasta liitossa.

Uusi Insinööri -lehden toimitus

toivottaa lukijoilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Joulurauhaa Rauhankyyhkyllä! Toivota joulurauhaa läheisillesi Rauhankyyhkyllä. Kyyhkynen symboloi rauhaja ihmisoikeustyötämme kehitysmaissa. www.toisenlainenlahja.fi/fi/lahjavinkit

UUSI

INSINÖÖRI

Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


JÄSENVAKUUTUKSET

Hutilaukaus uhkasi viedä näkökyvyn Pasi oli kannustamassa poikansa jääkiekkojoukkuetta. Hyökkääjän kova laukaus sinkosi kiekon katsomoon eikä maaliin. Pahaksi onneksi se osui Pasin silmäkulmaan ja silmä turposi umpeen. Onneksi Pasi kuului Uuteen Insinööriliittoon ja oli ottanut liiton neuvotteleman henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheelle. Pasi pääsi nopeasti asiantuntevan yksityisen silmälääkärin tarkastukseen. UIL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Suojaudu kolhuilta – hyödynnä jäsenetusi. Lue lisää if.fi/uil tai soita 010 19 19 19. Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

If on Suomen johtava ammatti- ja palkansaajajärjestöjen vakuuttaja.

Ole huoletta. Me if.fi/uil p. 010 19 19

autamme.

19


pääkirjoitus

Ota aikaa itsellesi! Joulukuu 2009

K

iire saa hermot kireiksi. Loputkin voimat tuntuvat varisevan kuin neulaset tähtihetkensä taakseen jättäneestä joulukuusesta. Vielä pitäisi tehdä tuo ja tuo ja tuo. Aika ei tunnu riittävän. Joskus mieleen pälkähtää, mistä kaupasta sitä aikaa voisi ostaa lisää! Pitäisikö asiat laittaa tärkeysjärjestykseen? Jättää jotain tekemättä! Asiantuntijat kehottavat: vähennä suorittamista, kerää pikaelämysten tilalle kiireettömyyttä ja mietiskelyä. Anna ajan virrata. Let it flow! Raivaa epäjärjestyksen keskelle tilaa tietoiselle keskittymiselle. Lisää aikaa tärkeimpinä pitämillesi asioille.

UUSI

INSINÖÖRI

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

24/7 -maailmassa tuntuu mahdottomalta pitäytyä siinä sopimustyöajassa, jonka ay-liike aikanaan meille tappeli. Vaativissa asiantuntijatehtävissä insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt tekevät jatkuvasti ylitöitä, jotkut jopa ilman korvausta. Monessa työpaikassa ylityöt voi pitää vapaana. Joillakin se onnistuu, toisilla ei. Liian suuriksi kertyneitä vapaapäiväkertymiä on vaikea purkaa jatkuvan kiireen keskellä. Nyt jos koska olisi korkea aika alkaa ottaa iisimmin. Harjoituksen voit aloittaa 30 sekunnin irtiotolla päivittäin. 30 sekuntia! Onko sinulla siihen aikaa! Aloita nyt!

5


uutisia

Metso joutuu maksamaan tulospalkkion ulosmarssineille n Helsingin käräjäoikeus on tuominnut

Metso Paperin maksamaan tulospalkkiot vuodelta 2007 niille työntekijöille, joilta evättiin palkkiot ulosmarssiin osallistumisen vuoksi. Metson Rautpohjan tehtaan ylemmät toimihenkilöt järjestivät Jyväskylässä ulosmarssin joulukuussa 2007. Käräjäoikeus katsoo, että työnantaja on sidottu lupaukseensa tulospalkkauksen maksamisesta. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja ei voi myöhemmin muuttaa lupaustaan tai sen ehtoja. Työntekijöiden vaatimukset miljoonaluokan korvauksista hylättiin käräjäoikeudessa.

Kemianteollisuuden työnantaja tyrmäsi ylempien työehtosopimuksen n Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ja Kemianteollisuus ry (KT) aloittivat neuvottelut joulukuun alussa. YTN esitteli luonnoksen kemian alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseksi. KT kuitenkin tyrmäsi tämän toteamalla, etteivät he halua tehdä työehtosopimusta vaan pelkän palkkapöytäkirjan. He eivät näe tarvetta tes-kirjauksiin ylempien toimihenkilöiden osalta. KT:n ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen vastustaminen onkin periaatteellista, sillä kysymys ei heidänkään mielestään ole rahasta, vaan KT:n hallituksen linjauksesta. Kemian alan yritykset kyllä hurskaasti ilmoittavat KT:lle noudattavansa lakia ja kohtelevansa ylempiä vähintään yhtä hyvin kuin toimihenkilöitään. Valitettavasti reaalielämä on toista, kun ei ole sitovia tes-kirjauksia. Käytännöt ovat kirjavia niin yrityksen sisällä kuin niiden välilläkin. YTN:n tutkimusten mukaan ylityötä tekevistä kemian alan ylemmistä toimihenkilöistä lähes 80 prosenttia ei saa

6

työaikalain mukaista ylityökorvausta ja ylityötä tekevien määrä on lähes 80 prosenttia. Työtehtävissään vapaa-aikana matkustavia ylempiä toimihenkilöitä on noin 90 prosenttia, mutta heistä 80 prosenttia ei saa mitään korvausta tästä.

Akava uusi hallituksensa n Akavan liittokokous valitsi uuden hallituksen kaudelle 2010–11 marraskuussa. Uutta Insinööriliittoa hallituksessa edustavat puheenjohtaja Pertti Porokari, jonka varajäsen on johtaja Ari Impivaara ja neuvottelujohtaja Ismo Kokko, jonka varajäsen on johtaja Hannu Saarikangas. Kokko ja Saarikangas eivät ole aiemmin olleet Akavan hallituksen jäseniä. Liittokokouksessa oli edustettuna 32 Akavan jäsenjärjestöä. Kokous käsitteli ja hyväksyi Akavan toiminnan päälinjat ja talousarvion ensi vuodelle. Jäsenjärjestöjen maksamaa jäsenmaksua Akavalle alennettiin 0,15 euroa per järjestön maksava jäsen.

Elinaikakerroin alkaa vaikuttaa ensi vuonna n Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeisiin ensimmäisen kerran ensi vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ensi vuoden kertoimeksi 0,99170. Kerroin vaikuttaa alkavan työeläkkeen määrään. Nyt vahvistettu elinaikakerroin koskee vuonna 1948 syntyneiden vanhuuseläkkeitä. Samoin se koskee henkilöitä, joiden työkyvyttömyys alkaa ensi vuonna. Kansaneläkkeisiin ja tapaturma- sekä liikennevakuutuslain mukaan maksettaviin eläkkeisiin elinaikakerroin ei vaikuta. Elinaikakerroin lasketaan joka vuosi erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Kerroin määritellään viiden edeltäneen vuoden kuolevuustilastojen perusteella. Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntyneen työeläke ilman elinaikakerrointa oli-

si 1 600 euroa, niin elinaikakertoimella tarkistamisen jälkeen se on noin 1 587 euroa. Eläkkeen pienentymisen voi välttää jatkamalla työssä pitempään. Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntynyt jatkaa työssä kuukauden verran pitempään, niin hän saa eläkettä 1 600 euroa kuukaudessa. Työeläketurvan nettisivulla www.tyoelake.fi on laskuri, joka havainnollistaa elinaikakertoimen vaikutuksen.

Isäkuukauteen 12 päivää lisää n Nykyisen lain mukaan isällä on oikeus enintään 12 ylimääräiseen isyysrahapäivään, jos hän pitää vähintään 12 viimeistä vanhempainrahakauden arkipäivää. Tätä isän pitämää vanhempainrahakauden osaa lisättynä isyysrahapäivillä on nimitetty isäkuukaudeksi. Isäkuukauteen on tulossa ensi vuoden alusta lisää 12 arkipäivää eli isäkuukauden enimmäispituudeksi tulee 36 arkipäivää. Isäkuukauden pidennyksen saaminen edellyttää, että lapsen perusteella ei ole maksettu vanhempainrahapäiviä eli äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa tämän vuoden puolella.

Insinööri Tommi Grönholm vietti syksyllä isyyskuukautta Sara-tyttärensä kanssa.


Vuorotteluvapaa vakinaistuu ensi vuoden alusta n Vuorotteluvapaajärjestelmästä tulee py-

syvä tammikuusta alkaen. Vuorotteluvapaalakiin ei ole tulossa muita muutoksia. Vuorotteluvapaalla työntekijä vapautuu määräajaksi työstä ja työnantaja palkkaa vastaavaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaalla oleva saa vuorottelukorvausta. Ansioturvan vuorottelukorvaus oli vuonna 2008 keskimäärin 965 euroa kuukaudessa. Vuorotteluvapaa rahoitetaan niin, että peruspäivärahan suhteellisen osuuden maksaa valtio ja loppuosa rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla sekä työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Vuodesta 1996 alkaen vuorotteluvapaan on aloittanut lähes 160 000 henkilöä.

Direktiivipaketti edistää energiatehokkuutta n EU:n liikenne-, televiestintä- ja ener-

gianeuvostossa ministerit saivat valmiiksi kolme direktiiviä käsittävän energiatehokkuuspaketin. Energiatehokkuuspaketti sisältää kaksi direktiiviehdotusta: direktiivin rakennusten energiatehokkuudesta ja energiamerkinnöistä sekä asetuksen autorenkaiden polttoainetehokkuudesta. Rakennusten osuus energiankulutuksesta EU:ssa ja Suomessa on 40 prosenttia eikä ilmastotavoitteita saavuteta ilman rakennusten energiatehokkuuden huomattavaa parantamista. EU:n tavoite on matalaenergiarakentaminen, johon suuntaan Suomi on jo siirtymässä ensi vuonna tiukentuvilla rakentamismääräyksillä ja edelleen vuonna 2012 tehtävällä määräysten uudistuksella. Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää energiatehokkuusvaatimuksia myös korjausrakentamiseen. Uusittu direktiivi täsmentää myös energiatodistuksiin liittyviä menettelyjä ja lisää todistusten painoarvoa. UUSI

Insinööri

Direktiivi energiamerkinnöistä on puitedirektiivi, jonka nojalla komissio voi antaa laitekohtaisia direktiivejä kotitalouslaitteiden energiamerkinnästä. Energiamerkintöjen tarkoituksena on ohjata kuluttajia valitsemaan energiatehokkaita kylmäsäilytyslaitteita, pesukoneita, kuivausrumpuja, lamppuja, uuneja ja ilmastointilaitteita. Neuvoston ja parlamentin asetuksen renkaiden polttoainetaloudellisuudesta mukaan auton renkaita myytäessä niistä pitää antaa renkaiden polttoainetalou­ dellisuutta ja vierintämeluominaisuutta kuvaavaa tietoa.

Patenttijärjestelmän kehit­ täminen liikahti eteenpäin n EU:n kilpailukykyneuvostossa päästiin

yhteisymmärrykseen eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämisen pääperiaatteista. Tavoitteena on luoda kustannustehokkaampi, laadukkaampi ja oikeusvarmempi patenttijärjestelmä Eurooppaan. Tämä on välttämätöntä kilpailukyvyn ja yritysten innovaatiotoiminnan turvaamiseksi. Suomi on yhteisöpatenttineuvotteluissa peräänkuuluttanut eurooppalaisen patentti-infrastruktuurin elinvoimaisuuden säilyttämistä. Jotta pienempien jäsenvaltioiden yritysten innovaatiotoiminnan edellytykset turvataan, myös kansallisten patenttivirastojen toimintaedellytykset pitää varmistaa. Kansallisten patenttivirastojen osaamista on hyödynnettävä täysimittaisesti hyödyntää ja näin välttää yrityksille kalliiksi tulevaa kaksinkertaista työtä. Suomalaisneuvottelijoiden mukaan jatkoneuvotteluissa on pureuduttava etenkin yhteisöpatentin kieliin, patenttitutkimustyön hajauttamiseen ja patenttimaksuihin liittyviin kysymyksiin. Patenttituomioistuimen perustaminen on Suomelle keskeinen elementti patenttireformissa. Yritysten toimintaedellytysten kannalta on välttämätöntä varmistaa yhdenmukaiset laadukkaat päätökset patenttiriidoissa. Lisäksi on tur-

vattava oikeuden saatavuus kaiken kokoisille yrityksille.

Insinöörisäätiön stipendit jaettiin n Insinöörisäätiön hallitus on myöntänyt joulukuisessa kokouksessaan kuusi kappaletta 800 euron stipendejä vuodelle 2009. Hakemuksia tuli yhdeksän. Stipendit myönnettiin seuraaville hakijoille: Kimmo Koivula, Jaakko Larvanto, Katja Loven, Heikki Paasikko, Ksenia Ruuska ja Tommi Rämä. Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta.

Rakentava esitys valtakunnansovittelijalta n Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n mie-

lestä valtakunnansovittelija Esa Longan sovintoesitys teknologiateollisuuden rajariitakiistan ratkaisemiseksi oli rakentava ja tasapainoinen kokonaisuus. TU ei hyväksynyt esitystä, mutta työnantajalle se olisi sopinut. Esityksen mukaan työehtosopimusten rajapinnan ongelmakohtia ja sopimusmääräysten ajanmukaistamista olisi ryhdytty pohtimaan työryhmässä. Siinä olisivat mukana kaikki osapuolet eli Toimihenkilöunioni TU ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä työnantajien Teknologiateollisuus. YTN:n mukaan sopimusraja-asiat ovat alalla pääsääntöisesti kunnossa. – Jos jossain rajoja sovelletaan väärin, asiat olisi järkevintä ratkoa yhteistyössä tapauskohtaisesti ja yritystasolla. Niin on menetelty tähän mennessä, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Ismo Kokko huomauttaa. Hän muistuttaa, että Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n liittojen jäsenet eivät osallistu Toimihenkilöunioni TU:n ylityökieltoon tai mahdollisiin muihin työtaistelutoimiin. YTN kehottaa ylempiä toimihenkilöitä pitäytymään omissa työtehtävissään. 7


kolumni Antti Kylliäinen kirjailija ja pappi

Inhimilliset tekijät huomioitava työkulttuurissa

K

eski-ikäinen nainen kertoi hiljan edesmenneestä äidistään. Tämä oli ollut sodan aikana ilmatorjuntalottana, hakeutunut sodan loputtua työelämään ja päätynyt vakuutusalalle. Henkivakuutusyhtiöön oli jatkosodan jälkeen perustettu uusi osasto ja sitä pyörittämään palkattu seitsemän nuorta naista. Nuo naiset pysyivät samalla osastolla neljäkymmentä vuotta aina siihen saakka, kunnes kahdeksankymmentäluvulla yksi toisensa jälkeen jäivät eläkkeelle. Heistä oli tullut parhaita ystävättäriä. Joskus seitsemänkymmentäluvun taitteessa lasten kasvettua vähän isommiksi he olivat ottaneet tavakseen mennä torstaisin töiden jälkeen kahville töölöläiseen kahvilaan. Tämä perinne oli käynyt entistä tärkeämmäksi siinä vaiheessa, kun rouvat olivat siirtyneet eläkepäiviä viettämään. Työelämä ei ole sitä, mitä se joskus oli. Moni asia on siinä määrin peruuttamattomasti muuttunut, että menneitä aikoja on turha haikailla takaisin. Eikä muutos suinkaan aina ole vienyt asioita huonompaan suuntaan. Useimmiten päinvastoin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei jonkinlainen korjausliike ja suunnanmuutos olisi työelämässä tarpeen. Kehitys on monessa suhteessa johtanut ojasta allikkoon. Tästä todistaa niiden ihmisten määrä, jotka uupuvat työssään, eläköityvät ennen aikojaan tai itsensä loppuun poltettuaan vaihtavat kesken kaiken uraa ja opiskelevat kokonaan uuden ammatin. Olennainen kysymys kuuluu, onko työ ihmistä vai ihminen työtä varten. Periaatteen tasolla asiasta tuskin voidaan olla monta mieltä. Me elämme ihmisten maailmassa, jossa yksittäisen ihmisen hyvän pitäisi olla kaiken mitta ja päämäärä. Tässä maailmassa ihminen ja luonto ovat ainoita itsessään tärkeitä, kaikella muulla on vain pelkkä välinearvo. Käytännössä näyttää kuitenkin siltä, että työelämässä ihmisestä on tullut väline. Työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvointia ei juuri ajatella siinä tilantees-

8

sa, kun voitto halutaan maksimoida keinolla millä hyvänsä. Tehokkuuden kiristäminen äärimmilleen ei jätä ihmisille tilaa ja vapautta vaikuttaa omaan työhönsä ja tekemisen tahtiinsa. Muutokset seuraavat toisiaan kiihtyvään tahtiin siitä huolimatta, että oppiminen ja pois oppiminen vievät aikaa ja ihmisen aivokapasiteetilla on omat ylittämättömät rajansa. Laman jälkeen lähdetään rakentamaan uutta nousua tilanteessa, jossa työikäisten määrä Suomessa pienenee vuosi vuodelta ja jopa nuoret, vasta työuransa aloittaneet työntekijät osoittavat vakavia uupumisen merkkejä. On selvää, että näissä oloissa vanhoista lääkkeistä, vyön kiristämisestä ja hihojen käärimisestä, ei ole apua. Kestävän ja vakaan kehityksen aikaan saaminen edellyttää ihmisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden nostamis- Meidän olisi saatava ta työn tekemisen ylimmäkkokea olevamme si tavoitteeksi. Tämä merkitsee siirtymistä kvartaalikapi- työssämme riittävän talismista ihmiskasvoiseen markkinatalouteen, tuot- hyviä, kelpaavamme tavuuden ja tehokkuuden ihannoinnista inhimilliset omana itsenämme. tekijät huomioon ottavaan työkulttuuriin. Meidän olisi saatava kokea olevamme työssämme riittävän hyviä, kelpaavamme omana itsenämme. Meidän pitäisi saada tuntea, että se, minkä me parhaamme yrittämällä mutta itseämme riistämättä ja omasta hyvinvoinnistamme tinkimättä voimme itsestämme antaa, on tarpeeksi. Inhimillistä hyvinvointia ei pidä korottaa kaiken muun yläpuolelle ainoastaan sen vuoksi, että se on oikein, vaan koska se on myös järkevää. Hyvinvoiva ja terve ihminen tekee lopulta kuitenkin enemmän ja parempaa kuin pahoinvoiva ja uupunut.


puheenjohtajan palsta

Rajariidat heikentävät ay-liikkeen vaikutusvaltaa Pertti Porokari

Joulukuu 2009

V

uoden 2007 neuvottelukierroksen pilasi ay-liikkeen keskinäinen riitely työehtosopimuksien soveltamisrajoista. Silloin oli nousukausi korkeimmillaan ja kaikki edellytykset hyville sopimuksille. No, miten kävi? Ay-liikkeen rajariitely ja hajaannus sai työehtosopimuksiin joukon heikennyksiä, joista kaikkein ikävin oli työpaikkakohtaisesti sovittavat palkankorotuserät ilman perälautoja. TES:ien oikea soveltaminen on täysin keinotekoinen syy yksipuolisiin riitoihin. Rajariidoissa on aina kyse vain ja ainoastaan väkivaltaisesta jäsenhankinnasta. Se ei ole missään määrin minkään liiton jäsenen etu. Tätä riitaa ei ylläpidetäkään jäsenten edun vuoksi, vaan kyse on puhtaasti eräiden liittojen eloonjäämiskamppailusta. Tällä sopimuskierroksella rajariidat näyttävät olevan eräillä liitoilla kaikkein tärkein tavoite. Kampanjointi lakon uhan alla on saanut erittäin ikäviä ja alaarvoisia piirteitä. Propagandakoneisto syöttää jatkuvia valheita toisten liittojen työehtosopimuksista ja työsuhteen ehdoista. Väitetään muuan muassa, että ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa ei ole ylityökorvauksia. Ylitöiden maksuvelvoite tulee työaikalaista ja ylempien toimihenkilöiden kattavimpaan, noin 60 000 ylemmän toimihenkilön teknologiateollisuuden sopimukseenkin, se saatiin jo vuonna 2005. Silloin, kun

UUSI

INSINÖÖRI

tiedotus perustuu valheellisiin ja vääristeltyihin väittämiin, se menettää uskottavuutensa ja sitä kautta täysin merkityksensä. Palkansaajakeskusjärjestöjen kesken on sovittu, että järjestöt eivät saa puuttua toisten järjestöjen työehtosopimusten työtaisteluihin. Ohessa on suora ote sopimuksesta. ”Työtaistelun tavoitteet ja lakkorajat määritetään siten, etteivät ne kohdistu muita keskusjärjestöjä ja/tai ammattiliittoja vastaan eivätkä suuntaudu järjestörajoihin.” Tästä on siis nimenomaan kyse, joten näissä työtaisteluissa ei ole palkansaajakeskusjärjestösopimus enää voimassa. Tuntuisi myös oudolta sopia työehtosopimuksia työnantajaliiton kanssa, jos ne eivät sitten pitäisikään, vaan niiden määräyksiin, kuten soveltamisalueeseen, pystyttäisiin puuttumaan jälkikäteen ja vielä ilman sopijaosapuolta. Sehän romuttaisi koko sopimusjärjestelmän. Propagandasodan aikana törmää helposti mitä ihmeellisimpiin väitteisiin. Nyt onkin tärkeätä seurata oman luottamusmiehen ja oman liiton tiedotteita sekä olla tarvittaessa yhteydessä suoraan omaan liittoon. Hyvää joulun odotusta!

9


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää ja Kirsi Tamminen n Kuvat: Tuulikki Holopainen

UIL juhli näyttävästi 90-vuotistaivaltaan Juhlan kunniaksi pidetyssä seminaarissa porauduttiin syvälle liiton historiaan, kuultiin koulutuksen nykyvisioita sekä luotiin silmäys tulevaisuuteen. Vuoden Insinöörin palkinnon jakamisen jälkeen oli aikaa tutustua insinööritaitelijoiden töihin sekä muistella menneitä edunvalvonnan virstanpylväistä kootun valokuvanäyttelyn äärellä.

Juhlaseminaariin saapui yleisöä sankoin joukoin.

10


Yleisö kuunteli kiinnostuneena historiaa, nykyhetkeä ja tulevaa koskevia puheenvuoroja.

-I

nsinöörit ovat olleet yhteiskunnan merkittäviä rakentajia jo antiikin ajoista lähtien. Nykyään he toimivat yritysten moottoreina järjestäen töitä myös muille henkilöstöryhmille. Insinöörit suunnittelevat, myyvät, markkinoivat, huoltavat ja ottavat käyttöön laitteita ja laitoksia sekä toimivat erilaisissa koulutustehtävissä, puheenjohtaja Pertti Porokari sanoi avatessaan juhlaseminaarin. Lama 1990-luvun alussa antoi vauhtia insinöörien kollektiiviselle edunvalvonnalle. Ylempien toimihenkilöiden edunvalvonta huipentui vuonna 1995 työehtosopimukseen metalliteollisuudessa. Porokarin mukaan sopimus oli merkittävä päänavaus ja siitä tuli yleissitova. Sen piirissä oli tuolloin noin 50 000 ylempää toimihenkilöä, jotka työskentelivät suurissa yrityksissä kuten Nokia, ABB, Wärtsilä, Valmet ja Siemens. Ensimmäisissä työehtosopimuksissa sovittiin monesta tärkeästä asiasta kuten luottamusmiesjärjestelmästä. – Vaikka työmarkkinaedunvalvonta on liiton tärkein tehtävä, ammatillisaatteellinen toiminta, insinööriys ja yhteisöllisyys ovat edelleen tärkeitä, PorokaUUSI

Insinööri

Liiton johtoa juhlatunnelmissa, vasemmalta varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, hallituksen jäsen Mikko Wikstedt ja puheenjohtaja Pertti Porokari.

>>> 11


edunvalvonta

ri korosti. Liittoon liittyy koko ajan lisää muun muassa yrittäjiä, joiden edunvalvontaa hoidetaan yrittäjävaliokunnan kautta. Elinkeinoelämä arvostaa insinöörien osaamista

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Leif Fagernäs kehui tervehdyksessään insinöörien 90-vuotistaipaleen mukanaan tuoman kokemuksen ja osaamisen voimaa. – Juhlivan Uuden Insinööriliiton arvoiksi on mainittu rohkeus edelläkävijyyteen ja muutokseen. Tätä asennetta ja toimintatapaa tarvitaan haasteissa, joita tuovat muun muassa talouden rakennemuutos, väestön ikääntyminen ja yhä kasvava julkisen talouden velkaantuminen. Fagernäs muistutti, että suomalaisessa yhteiskunnassa vientiteollisuuden kautta tullut raha on luonut hyvinvointia. Kaikille on tuttu sanonta: Suomi elää viennistä. Suomalainen insinööritiede ja -taito Insinöörikunnalta edellytetään nyt jos koskaan taipumatonta moraalia ja eettistä selkärankaa sekä työtä kestävän kehityksen hyväksi tekniikan ydinosaamisen lisäksi, totesi opetusneuvos Esa Kokka Taina Tukiaiselle ja seminaariyleisölle.

12

ovat olleet aina keskeisessä asemassa, kun on luotu viennin edellyttämää kilpailukykyä sekä uusia tuotteita ja palveluita. Fagernäsin mukaan näin on oltava jatkossakin. – Meidän on yksinkertaisesti oltava parempia ja etevämpiä kuin kilpailijamme. Historian lehtien havinaa

– Kun keisari Nikolai I antoi 1835 armollisen asetuksen teollisuusjohtokunnan ja teknologisen instituutin perustamisesta Suomeen, se johti lopulta polyteknillisen opiston perustamiseen, valotti UIL:n kunniajäsen, opetusneuvos Esa Kokka aikaa ennen järjestäytymistä. Vuonna 1885 annettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Keisari Aleksanteri III:n asetus 2-vuotisista teollisuuskouluista ja vuonna 1908 asetus Suomen Teknillisestä Korkeakoulusta. Asetus teollisuuskouluista ja Tampereen teknillisestä opistosta annettiin vuonna 1911.

Tampereen teknillinen opisto aloitti toimintansa syksyllä 1912. Kaikkiaan 29 oppilasta hyväksyttiin aloittamaan tämän aivan uuden tutkinnon suorittamista. Ensimmäiset 13 oppilasta saivat päästötodistuksensa toukokuussa 1915. – Pudokkaita oli siis jo silloin, mutta jokainen pudokas ei ollut menetys, Kokka totesi. Jotkut vaihtoivat tekniikan opiskelun sotilasopintoihin Saksassa, kuten Väinö Lahja Richard Vähätupa. Hän muutti sukunimensä Valveeksi, yleni Suomen puolustusvoimissa jääkärikenraaliluutnantiksi ja toimi jopa puolustusministerinä 1940-luvulla. Tampereen Teknilliset ry:n perustava kokous pidettiin 5.4.1919. Siitä alkoi nykyisen UIL:n ja sen jäsenten järjestöpohjainen ammatillisaatteellinen ja työmarkkinapoliittinen edunvalvonta. Tasavallan presidentti allekirjoitti Teknillisistä oppilaitoksista annetun asetuksen muutoksen 17.12.1943. Sen mukaan ”Teknillisessä koulussa suoritetaan teknikon ja teknillisessä opistossa insinöörin tutkinto”.


Liiton kunniajäsenet nostivat maljan 90-vuotiselle edunvalvonnalle.

kan tohtori Taina Tukiainen Metropolia ammattikorkeakoulusta. Hän vakuutti, että Suomi pärjää laadulla, ei määrällä. Innovaatiot syntyvät verkostoissa, siksi yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on entistä tärkeämpää. Työelämälähtöisillä master- ja erikoistumisopinnoilla haetaan Metropoliassakin synergiaa poikkitieteellisyydestä. Opiskelijat kytketään jo opintojen alkuvaiheessa mukaan hankkeisiin. Metropolia ei usko ulkoistamiseen, vaan haluaa integroida kaiken saman sateenvarjon alle. Menestyksen ja uudistumisen edellytyksenä on asenne, ilo ja pitkäjänteinen työ. Voivatko koneet olla aineettomia, kysyi tulevaisuudentutkija Olli Hietanen.

Uudistuminen insinööriosaamisen haasteena

– Innovatiivisen insinööriosaamisen perusta muodostuu tekniikan ydinosaamisesta, poikkitieteellisestä osaamisesta, kansainvälisyydestä ja vuorovaikutuksesta sekä arvoista ja asenteista, totesi tekniiUUSI

Insinööri

Tulevaisuuden suuntaan voi vaikuttaa itse

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasen mukaan tulevaisuus on kiinni mielensisäisistä asioista kuten rohkeudesta tai unelmista. Luovassa ja visionäärisessä tulevaisuudentutkimuksessa kysytään esimerkiksi, missä haluat olla vuonna 2030. Hietanen nosti juhlaesitelmässään esiin muutaman sektorin, joissa tulevai-

suus näyttää tällä hetkellä synkältä. Hänen mukaansa monet luulevat, että suomalainen meriteollisuus osana laivateollisuutta kuuluu metalliteollisuuteen. – Laivateollisuuden ydinosaaminen on jo pitkään ollut viihdeteollisuutta, kun on rakennettu ostos- ja viihdekeskuksia merelle, tai projektinhallintaa, kun yhden laivan rakentamiseen tarvitaan satoja ihmisiä eri toimialoilta ja kulttuureista. Hietanen näkee alan heikkoja signaaleja: voisivatko tulevaisuudessa maan alla sijaitsevat laivat tehdä henkisiä matkoja? Tai miten olisi fyysiset matkat virtuaalisessa laivassa? Metsäsektorilla taas on unohdettava hetkeksi paperi ja katsottava kasviperäistä bioraaka-aineklusteria. – Raaka-aineiden, energian ja ruoan­ niukentuminen sekä ikääntymisestä ja vaurastumisesta johtuva hyvinvointipalveluiden ja terveystuotteiden kysynnän kasvu luovat mahdollisuuden globaalin bioraaka-aineklusterin kehittämiselle. Orgaanisen tuotannon osaaminen on otettava haltuun nyt, sillä kolmen vuosikymmenen kuluttua elämme bioaikaa. – Kompostoituva elektroniikka heitetään käytön jälkeen kukkapurkkiin, jossa siitä kasvaa kevätkukkia. n 13


edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Tuulikki Holopainen

Jari Valtonen on Vuoden 2009 Insinööri Vuoden 2009 Insinööriksi valitun Jari Valtosen työura on nykypäivän tuhkimotarina. Viime laman alla insinööriksi valmistunut Valtonen pääsi työharjoitteluun Idescolle, jossa hän työskentelee nykyisin toimitusjohtajana. Mielenkiintoiset työtehtävät ja mukavat työkaverit ovat antaneet lisäpotkua Jari Valtosen työuralle.

V

uoden 2009 Insinööri kempeleläinen Jari Valtonen on hyvä esimerkki ahkerasta, positiivisesta ja eteenpäin katsovasta insinööristä. Idesco Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Valtonen kertoo tekevänsä pitkää työpäivää, mutta nauttivat monipuolisesta ja haasteellisesta työstään. Viime laman alla koneautomaatioinsinööriksi valmistunut Valtonen antaa insinööreille toivoa, että työpaikan voi saada laskusuhdanteessa. Viime lamasta johtuen Valtosen ensimmäinen työsuhde jäi lyhyeksi. Työttömänä ollessaan hän opiskeli markkinointia ja yritystoimintaa työvoimakoulutuksessa. Koulutuksen jälkeen hän kehitti muutaman oululaisen kanssa URA-työllistymisprojektin, jonka kautta hän pääsi Idescolle työharjoitteluun. Harjoittelupaikka muuttui vakituiseksi työsuhteeksi ja vähitellen hän eteni urallaan Idescon toimitusjohtajaksi. Nykyään Valtonen on myös Idescon merkittävä osaomistaja. Valtonen kertoo aina tarttuneensa uusiin työtehtäviin. Uralla eteneminen on ollut mielekästä kun on samalla saanut työskennellä mukavien ja osaavien ihmisten kanssa. – Parasta työssäni on mukavien ja

14

osaavien ihmisten lisäksi uudet haasteet, työn monipuolisuus ja jatkuva uuden oppiminen. Valtosen luotsaama Idesco Oy kehittää RFID-teknologiaan perustuvia etätunnistusratkaisuja, joita käytetään muun muassa kulunvalvonnassa, ajoneuvojen tunnustuksessa, maksujärjestelmissä ja logistiikassa. Yrityksen tuotteista yli puolet menee vientiin ja sillä on tytäryhtiöt Ruotsissa ja Britanniassa. Idesco työllistää 25 henkilöä Oulussa ja yhteensä noin 100 henkilöä verkostojen kautta. Kokemusta järjestövaikuttamisesta

Työelämän vahvojen näyttöjen lisäksi Valtosella on myös kokemusta aktiivisesta järjestövaikuttamisesta. Hän on Oulun Insinöörien jäsen ja toiminut yhdistyksen johtokunnan jäsenenä vuosina 1994–2000. – Vaikka aktiiviset järjestövaikuttamisen vuodet ovat osaltani takana, osallistun edelleen säännöllisesti Oulun Insinöörien tapahtumiin. Aktiivisen järjestötoiminnan johdosta Valtoselle on myönnetty Insinööriliiton hopeinen ansiomerkki.

Koti Kempeleessä

Helsingissä syntynyt Valtonen muutti 17-vuotiaana perheensä mukana Ouluun. Sillä tiellä hän on edelleen. Oulun seudulla on kaikki, mitä hän kertoo tarvitsevansa. – Kempele on turvallinen ja hyvä paikka elää perheen kanssa. Työmatkaan ei mene paljon aikaa ja lasten harrastuspaikat ovat lähellä. Kolmen lapsen isä kertoo harrastavansa pitkälti lasten kuskaamista harrastuksesta toiseen. Muuna vapaa-aikana hän harrastaa musiikin kuuntelua. Vuoden Insinööri valittu kolmesti

Jari Valtonen on kolmas henkilö, joka on valittu Vuoden Insinööriksi. Vuoden 1999 Insinööriksi valittiin Lahden moottoritiehanketta vetänyt insinööri Juhani Ilmonen ja Vuoden 2003 Insinööriksi Nokia Inc. -yhtiön toimitusjohtaja, insinööri Kari-Pekka Wilska. Jari Valtosen valinta Vuoden 2009 Insinööriksi julkistettiin Uuden Insinööriliiton 90-juhlavuosiseminaarissa 20. marraskuuta. n


Edustajakokous jakoi mitaleja ansioituneille

Kultaisen ansiomitalin saajat puolisoineen ryhmäkuvassa.

J

uhlavuoden kunniaksi edustajakokous luovutti puheenjohtajan mitalin, numero 1, liiton puheenjohtajalle Pertti Porokarille tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta liiton johtavana edunvalvojana. Tämä uusi puheenjohtajan mitali voidaan myöntää UIL:n istuvalle puheenjohtajalle, jonka edustajakokous on valinnut jatkokaudelle. Juhlavuoden kunniaksi liitto myönsi kultaisen ansiomitalin 10 insinöörille. Kultainen ansiomitali soljin myönnettiin Varkauden Insinöörien Kari Laitiselle. Kultaisen ansiomitalin saivat Timo Auvinen Kuopion Insinööreistä, Hannu Kumpulainen Kuopion Insinööreistä, Veikko Taivainen Kuopion Insinööreistä, Pauli Pitkänen Mikkelin Insinööreistä, Arto Sepponen Pieksämäen­ Seudun Insinööreistä, Reijo Mustonen Lappeenrannan Insinööreistä, Rauno Minkkinen Keski-Suomen Insinööreistä, Seppo Pihlaja Etelä-Pohjanmaan InUUSI

Insinööri

sinööreistä, Riku Leminen Oulun Insinööreistä ja Reima Mäkinen Lapin Insinööreistä. Edustajakokouksen päätöksiä

Syksyn edustajakokouksen päätöksiä: • edustajakokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2010. • liittomaksuksi vuodelle 2010 päätettiin 354 euroa vuodessa (29,50 euroa/ kk), liittomaksuun sisältyy IAET-kassamaksu 78 euroa. • hyväksyttiin Edustajakokouksen menettelytavat -ohjesääntö. • hyväksyttiin Sijoituspolitiikka 2009 –2012 -asiakirja. • Insinööriopiskelijoiden edustajaksi hallitukseen valittiin Ville Välimäki ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Minna Suominen edustajakokouksen syyskokoukseen 2011 asti.

Edustajakokouksen puheenjohtaja Jyrki Koskinen (oik.) ja UIL:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Laakso (vas.) luovuttivat puheenjohtajan mitalin Pertti Porokarille.

Kari Laitiselle myönnettiin kultainen ansiomitali soljin pitkäaikaisesta toiminnasta liitossa.

15


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Tuulikki Holopainen

Insinöörejä ja sidosryhmiä Uuden insinööriliiton kunniajäsen Sakari Tanskanen sanoo, että insinöörien ammattikunnalla on ollut merkittävä ja ratkaisevakin osuus suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä. 90-vuotista edunvalvontaa, liittoa ja sen jäseniä juhlittiin iloisissa tunnelmissa. n UIL:n kunniajäsen Sakari Tanskasella

on pitkä näkymä insinöörien edunvalvontaan. Hän oli muun muassa mukana perustamassa Yksityistoimialojen Insinöörit YIL:a 1960–70-lukujen taitteessa. – Aikoinaan harmitti, kun ammattikunta heräsi työmarkkina-asioihin myöhään, muiden jälkeen. Jo pitkään insinöörit ovat olleet salonkikelpoisia neuvottelukuvioissa. Tanskanen suhtautuu luottavaisena insinöörien edunvalvontaan alkavalla vuosikymmenellä, sillä liitolla on yhteydet, neuvotteluoikeudet ja oma paikkansa työmarkkinatoiminnassa. – Huippukohtia oli, kun jouduin järjestötehtäviin. Sittemmin osoittautui hyväksi, että pääsin mukaan ja olen saanut tehdä töitä, joita ei ole tarvinnut katua. Sakari Tanskanen on toiminut pitkään insinöörien edunvalvonnassa. kokoisen käyttäjäkunnan kahdessa vuodessa. – Tällä hetkellä utopiaa oleva tekniikka on hetkessä arkipäivää. Aaltonen kunnioittaa ammattijärjestön pitkää historiaa ja insinöörien koulutusta. Hän kertoo, miten arvostus nousee asiakkaan silmissä, kun kertoo olevansa insinööri.

han kollegan, insinöörisormus symbolisoi yhteisöllisyyttä. Haavisto arvostaa suomalaisten koulutettujen työtä. Ennen kaikkea hän pitää kunniassa insinöörien tekniikan osaamista, jota hän näkee omassa työssään metalliteollisuudessa.

Jonna Aaltonen n Lounais-Suomen Insinöörit LOU-

SI ry:n puheenjohtaja Jonna Aaltonen kiitteli juhlaseminaarin esityksiä. Eniten mieleen jäi puheenvuoro, jossa oli esillä ajatus uuden tekniikan käyttöönoton nopeutumisesta. Siinä missä radio saavutti viime vuosisadalla 50 miljoonaa kuulijaa 38 vuodessa, Facebook keräsi saman-

16

n Tarkkailijana edustajakokoukseen osallistunut Jussi Haavisto juhli 90-vuotisjuhlissa insinööriyrittäjänä. 80-vuotisjuhlissa hän oli mukana opiskelijoiden joukossa. Yrittäjä ei ole kokenut ennakkoluuloja tai eturistiriitoja ollessaan mukana palkansaajaliikkeessä. – Kun tapaan töiden yhteydessä van-

Jussi Haavisto


UIL:n kokkareilla riitä nollalinja tai edes 0,5 prosentin palkka-ankkuri. Kankaalla on insinöörejä lähipiirissä, niin veli kuin veljenpoikakin. – Ei humanistilla ole insinöörin kanssa ylivoimaisia ristiriitoja, vaikka maailmat ovat aika erilaisia, kun veli on yrittäjä ja minä julkisen sektorin edunvalvoja.

Antti Raita n Helsingin Insinöörien kokousedustaja

Antti Raita pitää ensi vuosikymmenen suurena edunvalvontahaasteena työnantajien pyrkimysten torjuntaa. – Työnantajat yrittävät huonontaa työsuhteiden ehtoja, jotka eivät edes ole riittävällä tasolla. Juhlissa Raita muisteli opiskeluaikaista mielenosoitusta Tampereen torilla, kun tekniikan opiskelijat vaativat Valtion rautateitä hankkimaan suomalaisia sähkövetureita. Opiskelijat eivät kuitenkaan onnistuneet tavoitteessaan, vaan valtio osti veturit Neuvostoliitosta.

n Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kangas piipahti insinöörien juhlissa kunta-alan neuvotteluihin valmistautumisen tuoksinassa. Hän povaa, että neuvotteluista tulee vaikeat: kunta-alalle ei

n Suomalaisten insinöörien työ on lä-

hellä Akavan edunvalvontajohtaja Minna Hellettä. Vieraita juhlatunnelmissa.

Minna Helle

– Ei tarvitse kuin katsoa laukkuun, missä on suomalainen matkapuhelin. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta hän arvostaa sitä, että suomalaisinsinöörien kautta on luotu Suomeen korkeaa koulutusta vaativia työpaikkoja. – Kun taantuma hellittää, myös akavalaisten työttömien on löydettävä työtä. Helteen mukaan koulutusmäärien ennakoinnin remontissa on siirryttävä suunnittelusta konkreettisiin toimiin. Osalla aloista koulutusmäärät ovat edelleen liian suuret.

n Insinööriopiskelijaliitto IOL:n tuleRisto Kangas

UUSI

Insinööri

va puheenjohtaja Joona Haavisto kantaa ylpeänä insinöörilakkia. Violetista lakista on helppo tunnistaa kollegat. Hä-

Joona Haavisto

nen mielestään insinöörinä voi olla muutenkin aina ylpeä sekä koulutuksesta että ammatista. – UIL:lla on hieno taipale, josta on syytä onnitella. Haaviston mukaan UIL on hyvä yhteistyökumppani. Ensi vuonna on yhteiskunnallisen vaikuttamisen aika, sillä eduskuntavaalit ovat jo reilun vuoden kuluttua. Seuraavalla vaalikaudella päätetään opiskelijoille tärkeistä asioista kuten ammattikorkeakoululain uudistuksesta. n 17


edunvalvonta Teksti: Matti Koskinen, asiamies

YIL on mennyt – perintö säilyy Insinöörien ja ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa on tehty yritystasolla jo vuosikymmenien ajan. Toiminnan keskiössä on ollut yhdistys nimeltä Yksityistoimialojen Insinöörit ry YIL. YIL purkautui sääntöjensä määräämässä toisessa käsittelyssä viime toukokuussa.

Y

leisradion ja Finnairin Insinöörit sekä Tampereen Insinööriyhdistys perustivat Yksityistoimialojen Insinöörit ry YIL:n tammikuussa 1972. Se ehti siis toimia insinöörien edunvalvojana 37 vuotta. Mainittujen yritysyhdistysten historia ulottuu vielä kauemmaksi, Yleisradiossa vuoteen 1950 ja Finnairissa vuoteen 1967. YIL:n toimintaan tuli nopeasti lisää paikallisia toimijoita: ensimmäisten joukossa olivat Voimayhtiöiden, Valmetin, Puhelinlaitosten, Outokummun, Nesteen ja Strömbergin insinööriyhdistykset. Nykyisin mikään näistä yhdistyksistä ei Finnairia lukuun ottamatta toimi samalla nimellä kuin 1970-luvun alussa. Syynä ei kuitenkaan ole yhdistysten lamaantuminen vaan yritysmaailman muutokset, joissa yhdistykset ovatkin usein osoittaneet tarpeellisuutensa. YIL liittyi aluksi teknisten toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:hon lähinnä julkisen sektorin teknillisen henkilöstön esimerkkiä seuraten. Jäsenyydestä tuli kuitenkin erittäin lyhyt. Samaan aikaan käytiin korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan piirissä keskusteluja yksityisen sektorin edunvalvonnan järjestämisestä. Insinöörijärjestöt Insinööriliitto sekä Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien liitto KAL (nykyisin Tekniikan Akateemiset TEK) perustivat yhdessä Akavan kanssa Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta YTN:n loppuvuodesta 1973. Kun Insinööriliitto hyväksyi yksityis-

18

Akavan lakimies Pentti Itkonen ja Heikki Liede onnittelevat 10-vuotiasta YIL:ää vuonna 1982. Onnitteluja ottavat vastaan YIL:n Sakari Tanskanen ja Heikki Ylikovero.

alojen järjestäytymisen YIL:n kautta ja lupasi YIL:n vastuulle teollisuusliittotasoiset neuvottelut Akava/YTN:n hoitaessa keskusliittosopimukset, YIL katsoi järkeväksi irtaantua STTK:sta ja liittyi Insinööriliiton jäsenyhdistykseksi vuoden 1973 lopulla. YIL ei koskaan saanut sopimusoikeuksia, koska työnantajien keskusliitto STK katsoi, että sopimustoimintaa ei tule saattaa liittotasolle, vaan ainoastaan keskusjärjestötasolle. Vasta perustettu Akava/YTN solmi STK:n kanssa perussopimuksen 1974. Kun Insinööriliitto liittyi vuonna 1976 Akavan jäseneksi, yksityistoimialoilla toimivien insinöörien nykyinen sopimusrakenne oli pääosin luotu. Suurimmat haasteet omissa joukoissa

Työmarkkinaedunvalvonnan saaminen osaksi arkipäivää ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. YIL katsoi jo 1980-luvun alussa, että pelkästään insinöörien edunvalvonnalla ei ollut tulevaisuutta: mukaan oli saatava laajasti koko akavalainen kenttä. Helppoa se ei aina ollut ja

YIL seurasikin hyvin tarkasti YTN:n yritysyhdistystoiminnan kehittymistä aina lopettamiseensa saakka. Insinööriliiton sisällä ja erityisesti muussa akavalaisessa kentässä työmarkkina-aktiiveja pidettiin radikaaleina. Heidän toimia vastustettiin aktiivisesti ja joskus periaatteestakin, vaikka periaate yksityisen sektorin sopimustoiminnan kehittämisessä sinällään tunnustettiin. Arvostelijoiden mielestä kaiken olisi pitänyt tapahtua työnantajan tahdon mukaisesti ja vain yhteisillä päätöksillä, ilman voimankäyttöä tai uhittelua. Vielä vuonna 1990, kun YIL masinoi YK:n päivän ulosmarssin, jolla tuettiin työehtosopimuksen saamista kaikille ylemmille toimihenkilöille, muut YTN:n järjestöt avoimesti vastustivat lakkoa. 1990-luvun alun suuri lama muutti kaiken. YTN:n ja IL:n eheytyminen

YIL:n jäsenyhdistykset olivat 1980-luvun lopulta alkaen laajentaneet toimintaansa ja muuntuneet insinööriyhdistyksistä ensin myös diplomi-insinöörien yhdistyksiksi ja lopulta kaikkien ylempien toimi-

YIL on mennyt – eläköön YTN!


henkilöiden yhdistyksiksi. YTN rekisteröitiin vuonna 1993. YIL oli voimakkaasti vaikuttamassa siihen, että YTN:n kenttätoiminnan keskeiseksi malliksi tuli yritystasoisten ylempien toimihenkilöiden yhdistysten eli YRYjen aktiivinen tukeminen ja perustamiseen satsaaminen. Nykyisin YTN:n yritysyhdistyksiä on satakunta, kun YIL:ssä oli YTN:n rekisteröitymisen aikoihin vain noin 30 jäsenyhdistystä. YIL:n jäsenyys Insinööriliitossa kesti vuoden 1998 loppuun. YIL:ssä ja Insinööriliitossa päätettiin, että vuoden 1999 alusta kaikkien YIL:n henkilöjäsenten pitää voida liittyä Insinööriliiton alueyhdistyksiin ja alueyhdistysten jäsenten pitää liittyä työpaikan yritysyhdistykseen silloin, jos sellainen kyseisellä työpaikalla on. Tällä kaksoisjäsenratkaisulla siirrettiin YIL:n henkilöjäsenet alueyhdistyksiin ja poistettiin vuosia jatkunut sisäinen järjestörajanveto, jossa YIL:n yritysyhdistykset ja Insinööriliiton alueelliset yhdistykset kalastelivat samalla apajalla ja taistelivat insinöörien järjestäytymisestä. Kun vielä 2000-luvulla päätettiin Insinööriliitossa mallista, jolla varmistetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä yritysyhdistysten taloudelliset toimintaedellytykset, niin sanottu yritysyhdistystuki, YIL voi luottaa siihen, että ainakin insinöörien osalta paikallistason toimintaedellytykset ovat olemassa myös jatkossa. Samaan ei valitettavasti ole vielä päästy koko YTN:n osalta. Perintö jää YTN:lle

YIL ei purkautunut varallisuuden tai aktiivisuuden puutteesta. YIL:n jäsenyhdistysten aktiivit toimivat nykyisin kaikilla tasoilla niin Uudessa Insinööriliitossa kuin YTN:ssäkin. Viestiä yritysyhdistystoiminnan ja työehtosopimusten merkityksestä ja arvosta viedään eteenpäin, mutta uusin välinein. Vuonna 2003 perustettiin YIL:ssä Vääntö-palkinto, joka myönnetään ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan edistämisestä. Kunniamitaleista poiketen 1 000 euron Vääntö -palkintoa ei myönnetä elämäntyöstä, vaan itsensä likoon laittamisesta juuri nyt, työuran keskellä. Purkautuessaan YIL sopi YTN:n yritysUUSI

Insinööri

YIL:n työvaliokunnan kokouksessa vuonna 1995 vasemmalta Jari Ala-Keturi, Kari Jurvanen, Jarmo Eerola, Pekka Laakso, Pertti Porokari ja Sakari Tanskanen. Vuonna 1992 YIL:n maratonin mittaisen viestin maaliin kuljetti Erkki Rautio stadionille, jossa järjestettiin Ateenan ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat vuonna 1896.

yhdistysryhmän kanssa, että perinnettä ei katkaista, vaan se jatkuu YTN:n nimissä. Toinen YIL:n mielenkiinnon kohde on ollut taloudellisesta painostusvalmiudesta huolehtiminen. YIL:n kannalta tarpeellinen askel ylempien toimihenkilöiden työmarkkinaedunvalvonnan varmistamiseksi otettiin, kun pitkälti YIL:n aloitteesta YTN perusti valmiusrahaston vuoden 2008 lopulla. Tavoitteena on kerätä jäsenliitoilta toista miljoonaa euroa, jotta YTN:n nopean toiminnan joukkojen taloudellinen valmius on aina neuvottelutilanteen vaatimalla tasolla. YIL lahjoitti nimenomaan painostusvalmiuden takaamiseksi keräämiään varoja 300 000 euroa YTN:n valmiusrahastoon ennen purkautumistaan.. YIL:n historiikin mukaan YIL:llä on ollut suuri merkitys ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan kehittämisessä. YIL:n toiminnassa pitkään vaikuttanutta Aleksei Solovjewia historiikki siteeraa näin: – YIL:n rooli oli merkittävä YTN:n uudelleen organisoinnissa 1989–1990

odotetun, mutta epäonnistuneen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen seurauksena. YIL ei ainoastaan ollut aktiivinen YTN:n rekisteröitymiseksi, vaan se vaikutti nykyisten YTN:n taustaryhmien toiminnan testaamiseen Insinööriliitossa. Akavan lakimiehenä 1980-luvulta saakka YIL:n toimintaa seurannut Pentti Itkonen sanoo historiikissa vielä pontevammin: – Ilman YIL:oa ja sen yritysyhdistyksiä ei olisi ollut mitään ylempien etujärjestömuotoista järjestäytymistä. YIL sai aikaan tuloksia. n

Artikkelin kirjoittaja Matti Koskinen on toiminut YIL:n piirissä eri tehtävissä vuodesta 1991. Lähteenä on käytetty ensisijaisesti Kimmo Kontion kirjoittamaa Yksityistoimialojen Insinöörit ry:n Historia. Yksityistoimialojen Insinöörit edelläkävijänä ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnassa. Kuvat ovat teoksen kuvitusta.

19


edunvalvonta Teksti: Anitta Valtonen n Kuvat: Uuden Insinööriliiton kuva-arkisto

90 vuotta

insinöörien hyväksi P

aljon on virrannut vettä Vantaassa sen jälkeen, kun Suomen Suuriruhtinaanmaan keisari Aleksanteri III antoi asetuksen teknillisistä kouluista vuonna 1885. Teknisesti lahjakkaita nuoria miehiä miellytti erityisesti se, että opetusta alettiin antaa suomen kielellä. Kului vielä 27 vuotta, vuoteen 1912, että opetus Tampereen teknillisessä opistossa alkoi. Opinnot aloitti 29 oppilasta ja ne vei päätökseen 13 sinnikästä. Heidän pettymyksekseen valmistuminen ei antanut lupaa minkään oppiarvon käyttämiseen. Siinä painava syy perustaa yhdistys asiaa korjaamaan. Tavoitteena oli insinööri-nimike. Tampereen Teknilliset ry:n perustava kokous pidettiin Tampereen Talouskou-

Ensimmäiset insinööriopiskelijat – kutsuttakoon heitä sillä nimellä – aloittivat opintonsa Tampereen teknillisessä opistossa vuonna 1912. Kun heille ei valmistumisen jälkeen suotu insinöörin arvonimeä, oli syytä perustaa yhdistys hoitamaan asia kuntoon. Insinööriliiton toiminnan katsotaan alkaneen vuodesta 1919, jolloin Tampereen teknilliset ry perustettiin.

lussa 5.4.1919. Siitä alkoi tie Insinööriliitoksi, joka vuonna 2006 muutti nimensä Uudeksi Insinööriliitoksi. Kiihkeitä kiistoja insinööritittelistä

Tittelikysymys on yksi monista liiton edunvalvonta-asioista, joita piti ajaa vuosikymmenet ennen kuin asia järjes-

Työmarkkinatoiminta viriää liitossa. Kuvassa IL:n ensimmäinen työpoliittinen valiokunta, vasemmalta Harri Savolainen, VIL:n varapuheenjohtaja Pauli Henriksson, YIL:n puheenjohtaja Oiva Koistinen, IL:n 2. varapuheenjohtaja Pentti Strand ja järjestösihteeri Juha-Veikko Kurki.

20

tyi. Yhdistyksen aktiivit ajoivat arvonimiasiaa neuvotellen ja lukuisin esityksin 1920- ja 1930-luvuilla. Tampereen teknillisen opiston opettajat tukivat esitystä, mutta Teknillisen korkeakoulun professorit harasivat vastaan. Asia ratkesi vuonna 1935, kun Suomalaisten Teknikkojen Seura STS ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF antoivat valtiovallalle yhteisen julkilausuman. Sen mukaan Teknillisen korkeakoulun käyneille laillistettiin diplomi-insinöörin arvonimi ja insinööri-nimike säilytettiin yleisnimenä. Laki asiasta vahvistettiin


vuonna 1941. Kaksi vuotta myöhemmin annettiin asetus teknillisistä oppilaitoksista. Sen mukaan ”teknillisessä koulussa suoritetaan teknikon ja teknillisessä opistossa insinöörin tutkinto”. 1980-luvun alussa Insinööriliitto puolusti insinöörinimikettä, kun teknikot yrittivät omia sitä metsäinsinööri- ja puuinsinööri-nimikkeiden muodossa. Opiskelijat järjestivät asian tiimoilta Lahden torilla tempauksen, jossa ohikulkijoita pyydettiin tunnistamaan pieniä männyn ja kuusen taimia. Jos tunnistus osui oikeaan, tunnistajalle annettiin metsäinsinööri-diplomi. Insinööriliiton kampanja onnistui osittain. Ei tullut metsä- ja puuinsinöörejä, mutta tuli metsätalousja puutalousinsinöörejä. Euroinsinööri eli EurIng-nimike otettiin Euroopassa käyttöön 1980-luvulla. Nimike oli osoitus korkeatasoisesta insinöörikoulutuksesta, ja siihen olivat oikeutettuja Suomesta sekä diplomi-insinöörit että insinöörit, joilla opintojen ohella oli riittävä käytännön työkokemus. Insinööriliitto sai kampanjoida tarmokkaasti osoittaakseen, että suomalainen insinöörikoulutus on ammatillista korkea-astetta. Työ onnistui, ja muutaYTN:n perustamisasiakirjaa allekirjoittamassa vuonna 1973 oik. Jaakko Liede ja Pauli Aitokallio IL:stä, keskellä puheenjohtaja Aulis Rissanen Akavasta ja vas. Aimo Puromäki ja Alari Kujala KAL:sta.

UUSI

Insinööri

Insinööriliitto sai kampanjoida tarmokkaasti osoittaakseen, että suomalainen insinööri­ koulutus on ammatillista korkea-astetta. ma liiton insinööriasiamieskin on hankkinut itselleen EurIng-tittelin ja sen todistuksena hienon kunniakirjan. Insinöörit ja DI:t yhdessä

Insinöörien ja diplomi-insinöörien järjestöt tekivät paljon työtä yhdessä. Vuonna 1960 ne perustivat Insinöörijärjestöjen Kustannus Oy:n, joka alkoi tuottaa Insinööriuutiset – Ingenjörsnytt -lehteä, joka on jo parikymmentä vuotta ilmestynyt Tekniikka ja Talous -nimellä. Järjestöjen yhteistä koulutus- ja kurssitoimintaa alettiin järjestää Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus INSKOssa vuonna 1963. Kursseille osallistui tuhansia tekniikan alan uusinta tietoa hakevia. Insinööritieto perustettiin vuonna 1975 kustantamaan ja markkinoimaan INSKOn koulutusmateriaalia. Yhtiö laajensi toimintaansa kirjankustannukseen, etenkin tekniikan ammattikirjallisuuteen ja ammattikoulujen oppikirjoihin. Konsepti ei hyvän alun jälkeen osoittautunut elinkelpoiseksi. Niinpä osakkeet myytiin

INSKOlle, joka sittemmin myi ammattikirjatoiminnan WSOY:lle. Yhteistyötä neljä insinöörijärjestöä – kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä – teki myös kansainvälisissä kysymyksissä. Insinöörijärjestöjen kansallinen komitea eli KANSKO perustettiin vuonna 1959. Seuraavana vuonna IL liittyi vuonna 1951 perustettuun eurooppalaiseen insinöörijärjestöön FEANIin. Liitto järjestäytyi KANSKOn kautta myös maailmanlaajuiseen insinöörijärjestöön WFEO:hon. Myös suhteita pohjoismaisiin ja Viron veljesjärjestöön on pidetty yllä. 1970- ja 1980-luvuilla tavattiin neuvostoliittolaisen VSNTOn delegaatioita. Saman katon alla

Insinöörijärjestöjen yhteistyötä on helpottanut toiminta samassa talossa. 1950-luvulla STS:n omistama insinööritalo sijaitsi Helsingin keskustassa Ratakadulla, ja sieltä Insinööriliittokin sai toimitilat. Vuonna 1971 IL muutti Tekniska Föreningenin tiloihin Yrjönkatu 30:een, jossa

Ensimmäisen perussopimuksen allekirjoitustilaisuus STK:ssa 15.5.1974.

21


edunvalvonta

Akava/YTN:n ja STK:n tupopöytäkirjan allekirjoitus vuonna 1986.

Palkansaajien mielenosoitus vuonna 1991.

kaikki neljä insinöörijärjestöä – IL, DIFF, STS ja TFiF – olivat saman katon alla. Vuodesta 1979 lähtien yhteinen talo on ollut Itä-Pasilassa sijaitseva Huhtamäen­ talon nimellä tunnettu ruskea rakennus. Sittemmin Pasilan ohi junalla ajavat saattoivat lukea talon katolta sanat Insinöörit Ekonomit. Valitettavasti teksti peittyi näkyvistä, kun eteen tuli insinööritaloakin korkeampi rakennus. Kenen kanssa liittoutua

Insinööriliiton historia vilisee järjestölyhenteitä. Liiton jäsen- ja paikallisyhdis22

tyksessä kukin halukas insinööritoimija on varmaan löytänyt juuri itselleen sopivan foorumin, opiskelijat omansa, koulutuspolitiikasta kiinnostuneet omansa ja työmarkkinasuuntautuneet omansa. Risto Tuomaisen kirjoittamaan liiton 75-vuotishistoriikkiin tämä lyhennevilinä on hyvin koottu. Suuri tappio IL:lle oli se, että yksi liiton suurimmista jäsenjärjestöistä, IL – Rakennusinsinöörit, irrottautui liiton jäsenyydestä vuoden 1972 lopussa. Risto Tuomainen kertoo liiton 75-vuotishistoriikissa, että todelliset syyt eroon olivat henkilökohtaisia. RIAn silloinen puheen-

johtaja Aarne Salonen ja toiminnanjohtaja Pentti Kauppila halusivat itsenäisempää asemaa ja provosoivat eroaikeet omassa hallituksessaan. Vuosien varrella suhteet RIAan kanssa ovat parantuneet. Yhteistyösopimus on solmittu muun muassa työttömyyskassasta sekä RIAn ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnasta IL/Akavan kanssa. Teknisten toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK oli pitkään Insinööriliiton työmarkkinatoimijoiden ihailema selkeä ammattiyhdistysjärjestö. Järjestö sai joksikin aikaa osan insinööreistä riveihinsä, ennen kaikkea valtiosektorin ja kuntasektorin insinöörit, mutta myös yksityisen sektorin YIL käväisi STTK:ssa. Kyseiset ryhmät palasivat takaisin Insinööriliittoon, kun se teki yhteistyösopimuksen Akavan kanssa ja kun työnantajapuoli lupasi palkita insinöörit siitä, että he tekisivät perussopimuksen Suomen Työnantajain Keskusliiton eli STK:n kanssa. Perussopimus solmittiin vuonna 1974, mutta sittemmin liitto sai kerta toisensa jälkeen lyödä päätään seinään, sillä perussopimus oli vain suositus. Ylempien toimihenkilöiden edunvalvonta sai aivan uutta voimaa ja vakuuttavuutta, kun YTN 1990-luvulla rekisteröitiin ja kun se muutti nimensä Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestöksi. Samalla se sai yksityisen sektorin neuvotteluoikeudet Akavassa. Akavaan Insinööriliitto liittyi vuonna 1976 yhdessä Korkeakouluinsinöörien Keskusliitto KALin ja Ekonomiliiton kanssa. Työmarkkinakysymyksissä – toisin kuin koulutuspolitiikassa – näiden kolmen järjestön yhteistyö sujui melko hyvin. Työttömyys koettelee, jo toisen kerran

1970-luvun lopulla insinöörit joutuivat ensi kerran laajemmin huomaamaan, että hekin voivat jäädä työttömiksi. Vuoden 1978 lopussa työttömiä insinöörejä oli noin 1 500. Se oli kuitenkin pientä verrattuna siihen, mikä tilanne oli 1990-luvulla, kun työttömiä oli tuhansia. Liiton jäsenet saivat karvaasti kokea, miten käy, kun uusia insinöörejä valmistuu tuhansittain liian suureksi paisuneesta oppilaitosverkostosta. IL oli turhaan yrittänyt puuttua asiaan jo vuosia, mutta


Uusi työttömyysjakso alkoi syksyllä 2008, yllätyksenä kaikille kasvuun ja nousukauteen tuudittautuneille. elinkeinoelämä lobbasi tulevaisuuden insinööritarpeella ja niin teknillisiä oppilaitoksia perustettiin ”joka niemeen ja notkoon”, kuten liitossa raivottiin. IAET-kassa ei ollut varautunut työttömien määrän hillittömään kasvuun. Monet työttömäksi jääneet saivat odottaa korvauksia kuukausitolkulla. Se kiristi työttömien hermoja ja tilanne purkautui väliin hyvin aggressiivisina soittoina liiton työsuhdelakimiehille ja puheenjohtaja Matti Viljaselle. Tappouhkauksiltakaan ei säästytty. Korkeimmillaan insinöörityöttömyys oli vuonna 1993, jolloin työttömiä insinöörejä oli jo yli 7 000 eli 14,7 prosenttia ammattikunnasta. Uusi paha työttömyysjakso alkoi syksyllä 2008, yllätyksenä kaikille kasvuun ja nousukauteen tuudittautuneille. Vaikka IAET-kassa palkkasi kiivaasti lisäväkeä, se joutui jälleen pidentämään korvausten käsittely- ja maksuaikoja. Johdossa vahvoja persoonia

Insinööriliittoa ovat johtaneet hyvin erilaiset persoonat. Risto Tuomainen kuvailee muutamaa heistä Insinööriliiton 75-vuotishistoriikissään. UUSI

Insinööri

Vuosina 1966–1971 liiton puheenjohtajana toiminutta Erkki Leivoa on luonnehdittu sovittelevaksi ja taitavaksi puheenjohtajaksi, joka tuli ihmisten kanssa toimeen ja ymmärsi liiton toiminnan muutospaineet. Pauli Aitokallion puheenjohtajakaudella 1971–1975 liiton hallitus sai nauttia ristiriidattomasta ja hyvästä hengestä, jonka hän onnistui luomaan. Oiva Koistinen toimi puheenjohtajana vuosina 1976–1984, ja häntä luonnehditaan karismaattiseksi ja suorasukaiseksi johtajahahmoksi, joka ei mielellään kuunnellut pitkiä jaaritteluja. Kaikki eivät pitäneet hänen toimintatavastaan. Harri Savolainen, jonka puheenjohtajuus kesti vuodet 1985–1989, oli melko hiljainen ja itseään korostamaton, mutta tarvittaessa tarkka ja tiukka neuvottelija, joka teki tarkkoja muistiinpanoja ja tarttui asioihin, kun oli oikea hetki. Matti Viljasen hyvänä puolena pidän itse hänen kykyään olla hengen luoja. Kuuleman mukaan hän on jaksanut kerta kerran jälkeen istua saunan lauteilla ja panna insinöörien asioita järjestykseen. Hän myös osasi vedota suurempaankin yleisöön, kun on kyse ylempien­ toimihenkilöiden liiallisista – ja vieläpä pal-

kattomista – ylitöistä ja jaksamisen rajoista. Liitolla on ollut myös kaksi toimitusjohtajaa: Jaakko Liede ja Juha-Veikko Kurki. Vuosina 1957–1974 liiton remmissä ollut Liede oli aina korrekti ja hienostuneesti käyttäytyvä herrasmies. 1960-luvulla hän aluksi vieroksui työmarkkinatoimintaa, mutta havaittuaan sen tarpeelliseksi, oli sitäkin ajamassa. Hän filosofoi mielellään tulevaisuuden maailmasta ja puhui lämpimästi insinöörietiikasta, ympäristönsuojelusta ja insinöörikoulutuksen laajentamisesta humanistisiin aineisiin. Toimitusjohtajana vuosina 1975– 1989 toiminutta Juha-Veikko Kurkea monet ovat pitäneet vähän etäisenä ja vaikeasti lähestyttävänä, mutta kyllä hän osasi kuunnellakin. Työhönsä hän suhtautui määrätietoisesti ja paneutui siihen perusteellisesti. Insinööriliiton jälkeen hän teki vielä pitkän rupeaman muun muassa IAET-kassan johtajana. Erityisen suuren panoksen liiton toiminnalle ovat antaneet tuhannet liiton jäsenjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä toimineet aktiivit sekä liiton henkilökunta, josta osa on ollut liiton palveluksessa lähes koko työuransa. n 23


yhteiskunnasta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: David Trood/Gorilla

Työnantajan velvollisuudet ovat lisääntyneet Viimeisen vuoden aikana yhteistoimintaneuvotteluja on käyty lukuisilla suomalaisilla työpaikoilla. Osassa yrityksiä yt-neuvotteluja ei ole koskaan aiemmin käyty. Kun lainsäädäntö on muuttunut edellisten neuvottelujen jälkeen, osa työnantajista joutuu päivittämään tietojaan uusista velvollisuuksista.

E

simerkiksi Cargotec Finlandissa, Destiassa, STX Finlandissa ja VRYhtymässä on käyty tai käydään parhaillaan henkilöstön lomauttamisiin tai irtisanomisiin tähtääviä yt-neuvotteluja. Cargotecin Kaarinan toimipisteessä on henkilöstöä 180. Syksyllä käytyjen neuvottelujen esityksessä vähennystarpeeksi oli määritelty 20 henkilötyövuotta. Yt-neuvottelut koskivat 116 henkilöä, joista 90 ylempää toimihenkilöä edusti luottamusmies Toni Mäenpää. – Neuvottelujen päätyttyä suurin osa vähennyksistä hoidettiin alihankintajouston kautta. Muutamia omia työntekijöitä koskevat vähennykset hoidettiin eläkejärjestelyin ja sisäisin siirroin Cargotec Finland Oy:n muiden yksiköiden välillä. Mäenpää kertoo, että yt-lain vaatimukset täyttävän neuvotteluesityksen lisäksi työnantaja esitti toimintasuunnitelman. – Henkilöstöryhmien edustajat saivat toimintasuunnitelman ensimmäisten ytneuvottelujen jälkeen kommentoitavaksi. Sitä käytiin läpi vielä yhdessä työnantajan kanssa sekä se esitettiin yt-taustaryhmälle. Keskustelujen jälkeen päädyttiin kuitenkin siihen, että toimintasuunnitelmas-

24

Miesvaltaisilla aloilla on lomautettu ja irtisanottu tuhansia insinöörejä. Marraskuussa työ- ja elinkeinotoimistoihin oli ilmoittautunut reilusti yli 10 000 lomautettua tai työtöntä insinööriä.

ta ei siinä neuvotteluvaiheessa tarvinnut tiedottaa muulle henkilökunnalle. Neuvottelujen aikaisen tiedottamisen hoitivat henkilöstöryhmien edustajat. Työnantaja lähetti tiedotteen vasta, kun neuvottelut päättyivät. Tiedon puute halvaannuttaa työyhteisöä

Myös Destiassa työnantaja on valinnut yt-neuvotteluissa niukan tiedottamislinjan vedoten siihen, että valmistelut ovat vielä kesken. – Tiedon saanti tai oikeammin saamattomuus aiheuttaa suurta tuskaa ja motivaatio putoaa koko työyhteisössä, sanoo pääluottamusmies Pertti Niemi. Työyhteisö kaipaa rehellistä ja avointa keskustelua neuvotteluesityksen perusteista ja toimenpiteistä. Myös johdonmukaisen ja suunnitelmallisen toiminnan tarve korostuu Destian kaltaisessa yrityksessä, joka on ollut julkisuudessakin esillä poukkoilevan toimintansa takia. Destiassa työskentelee 2 500 henkilöä, joista vajaa kymmenes on ylempiä toimihenkilöitä. Ensimmäisten yt-neuvottelujen päätteeksi lomautettiin noin 450 henkilöä ja nyt käytävät irtisanomisneuvottelut kohdistuvat 250 henkilöön.

Työnantaja perustelee neuvotteluja tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja ne kohdistuvat lähinnä kiinteiden kustannusten vähentämiseen. Niemen mukaan toimintasuunnitelma on tarkentunut neuvottelujen myötä ja nyttemmin se on julkaistu talon omassa verkossa. Työnantajan kanssa on sovittu, että kun irtisanottavien määrä ja henkilöt varmistuvat, talossa järjestetään infoa muutosturvasta tai julkisista työvoimapalveluista. Työnantaja on oppinut edellisistä neuvotteluista

STX Finland Turun telakan luottamusmies Reima Salminen edustaa noin 250 ylempää toimihenkilöä. Yhteensä henkilöstöä on vajaa 2 200. Hänen mielestään yt-neuvotteluesityksessä on selvitettävä riittävästi, mistä on kyse ja miksi. – Tämä on vaikea asia. Jos on tarkat tiedot, niin väkisin tulee mieleen, että asiat on jo valmiiksi päätetty. Jos tiedot ovat niukat, niin sitten ei tiedä, mistä itse asiassa oikein neuvotellaan. Salmisen mukaan oman työnantajan asenne on myönteisesti erilainen kuin aiem­missa yt-neuvotteluissa.


– Oppi aiemmista virheistä on ainakin osin mennyt perille ja velvollisuudet ainakin minimissään tulevat nyt huomioi­tua. Turun telakalla on sovittu lomautusten osalta jatkuvan yt-menettelyn periaatteesta. Tammikuussa aloitetut yt-neuvottelut jatkuvat edelleen kerran kuukaudessa: ne koskevat työkuorman vähenemisestä johtuvia lomautuksia. Tällä hetkellä lomautettuina on reilu 400 henkilöä, joista 10 on ylempää toimihenkilöä. Marraskuussa aloitetut yt-neuvottelut koskevat markkinatilanteesta johtuvia rakennemuutoksia ja pysyvää toimintojen sopeuttamista, joissa neuvotellaan yhteensä noin 400 henkilön vähentämisestä. Tämä menettely koskee koko henkilöstöä. Työnantaja on järjestänyt yhdessä eri henkilöstöryhmien luottamusmiesten kanssa Juttutuvan Forum Marinumissa noin neljän viikon välein. Juttutuvassa käsitellään tilannetta työpaikalla. – Joka kerta on pyydetty mukaan myös joku ”vieraileva tähti” kertomaan muun muassa muutosturvasta ja työvoimapalveluista, koulutusmahdollisuuksista ja eläkeasioista, Salminen kertoo. Lomautetuilla on käytettävissä myös internetyhteys tiedotekanavaan, johon on kerätty niin telakan asioita kuin muihin palveluihin liittyviä juttuja. Lisäksi työnantaja on tehnyt esimiehille ja lomautettaville kirjallisen muistilistan erilaisista lomautukseen liittyvistä asioista. STX:n Turun telakalta lomautetuille ja irtisanottaville perustetaan myös erillinen TE-toimiston palvelupiste. Jopa neljät yt-neuvottelut samana vuonna

VR-Yhtymässä työskentelee 12 500 henkilöä, joista 350 kuuluu VR–Akava-sopimukseen piiriin. Heitä edustavan pääluottamusmies Veijo Sundqvistin mukaan tänä vuonna on meneillään neljännet yt-neuvottelut. Ne ovat kohdistuneet muun muassa lomarahojen vaihtoon vapaaksi. – Ensimmäiset irtisanomiset ovat tulossa todennäköisesti vuoden vaihteessa, Sundqvist arvioi. Viimeisimmän neuvotteluesityksen­ mukaan neuvotellaan organisaation muutoksien vaikutuksista työtehtäviin. UUSI

Insinööri

Toimintasuunnitelmasta on tiedotettu internetissä. Työnantaja järjestää heti irtisanomisen jälkeen yhdessä TE-keskusten kanssa infoja muutosturvasta ja julkisista työvoimapalveluista. Irtisanotuilla ei ole työvelvoitetta ja he siirtyvät Pooliin, jossa yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa etsitään työtehtäviä talon sisältä tai ulkopuolelta. – Kaikilla pitää olla mahdollisuus hakea uuden organisaation mukaisia tehtäviä, Sundqvist korostaa. Hänen mielestään neuvottelujen piirissä olevat tarvitsevat henkistä tukemista. – Myös luottamusmiehet kokevat riittämättömyyden tunteita näissä tilanteissa. Työnantajalta koulutusta ja tukea työnhakuun

Toni Mäenpää toivoo, että työnantaja pyrkii tarjoamaan yhtiön sisällä muuta, koulutusta vastaavaa työtä henkilöille, joiden työ on loppumassa. – Jos yhtiön sisällä ei muuta työtä löydy, niin tärkeää on myös opastaa ja ohjata työvoimapalvelujen käyttöön. Hänen mielestään yt-neuvotteluissa tarvitaan avointa keskustelua työnantajan ja työntekijöiden kesken ja pyrkimystä löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu. – Ei katsota vain seuraavaan vuosineljännekseen tai vuoteen vaan rakennetaan visio pitkällä aikajänteellä, Mäen­pää vaatii. Pertti Niemen mukaan nykyinen yhteistoimintalaki antaa työnantajalle hyvin avoimen valtakirjan tehdä haluamallaan tavalla – Irtisanomis- ja lomauttamisperusteet täyttyvät, mikäli niin halutaan. Liiketoiminnan suunnitelmallisuus tai suunnittelemattomuus korostuvat, kun neuvotteluihin joudutaan tai toisaalta osaavissa yrityksissä ei jouduta. Hän toivoo, että nyt käydyt neuvottelut rauhoittavat tilannetta Destiassa niin, ettei uutta neuvotteluesitystä tarvitse lukea muutaman kuukauden kuluttua. – Aikanaan kun irtisanomiset tulevat käytäntöön, niin lainmukaiset takaisinottovelvoitteet ovat ykkösasia ja luottamusmiesten tarkassa valvonnassa, painottaa puolestaan Reima Salminen. n

Laki velvoittaa toimintasuunnitelmaan Muutosturvalainsäädäntöä laajennettiin viime kesänä. Muutosturvan tavoitteena on nopea työllistäminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääntyminen. Muutosturva on lisännyt työnantajan velvollisuuksia. Kun työnantaja päättää yhteystoimintaneuvottelujen alkamisesta, sen on annettava kirjallisesta neuvotteluesityksestä ilmoitus viipymättä myös työ- ja elinkeinotoimistolle. Jos esityksen tavoitteena on irtisanoa vähintään 10 henkilöä, työantajan on tehtävä – lain velvoittamana – työntekijöiden edustajille työllistämistä edistävä toimintasuunnitelma. Se on ytesityksen kaltainen. Toimintasuunnitelma sisältää muun muassa: • aikataulut, • menettelytavat, • noudatettavat toimintaperiaatteet julkisissa työvoimapalveluissa, • selvityksen työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. Työnantajalla on ensisijainen tiedotusvelvollisuus työntekijöiden oikeudesta: • työllistymisvapaaseen, • työllistymisohjelmaan, • työllistymisohjelmalisään. – Suurimmat työnantajat tietävät asiasta, pienimmät eivät välttämättä ole edes kuulleet, sanoo muutosturva-asiantuntija Jari Riihimäki Uudenmaan muutosturvayksiköstä. Toimintasuunnitelma on oltava avoimesti kaikkien nähtävillä. Sitä voidaan täydentää koko yt-menettelyn ajan. – Laissa ei ole mitään sanktiota, jos työnantaja ei teekään toimintasuunnitelmaa, Riihimäki pahoittelee. Lisätietoja: www.mol.fi/muutosturva

25


osaaminen Teksti: Pauliina Hietalahti n Kuvat: Jari Ojalan kotialbumi

Insinööri taipuu moneksi. Sen todistaa ylivieskalainen, 37-vuotias Jari Ojala. Hän on ­taustakoulutukseltaan sähkö­ voimateknikko, tietoliikenne­ insinööri ja pian myös opettaja. ­Insinööriopinnot Ojala aloitti, kun tuli tunne, että mieli kaipasi lisää haastetta.

K

ouluttautuminen työn ohessa oli raskasta, mutta puurtaminen kannatti. Silloinen työpaikka joutui globaalisaatioilmiön kouriin ja perheyritys siirtyi kansainvälisille markkinoille. Tuore tutkinto poiki uuden työpaikan Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä Innovatiiviset tuotantoteknologiat -hankkeen parissa. – Tavoitteena on tukea Oulun eteläisen alueen yritysten kehittymistä ja menestymistä uusilla tuotantotekniikkaan ja sen koulutukseen ja tutkimukseen liittyvillä ratkaisuilla, Ojala kuvaa. – Tutkimme esimerkiksi lasertekniikan avulla ohutlevyn ja paksumman teräslevyn lisäaineetonta laserhitsausta ja hitsaantuvuutta. Hanketyöhön on kuulunut myös kouluttamista. Ojala innostui heti, kun kuuli, että lähitienoilla aloittaa Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun alueryhmä. Koulutus antaa pätevyyden toimia ammatillisena opettajana ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. – Työnantaja vinkkasi, että pätevöityminen tulisi tarpeeseen. Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy alueella vahvasti ja opettajista on tulevaisuudessa pula, Ojala kuvaa. Hän kokee, että työn ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu mainiosti, kun kaikki osapuolet joustavat: hän itse, esimies ja kotijoukot. – Opiskeluun kuuluu sekä verkkoopintoja että lähijaksoja. Me saimme it-

26

Työnteon ja opiskelun ohessa pitää muistaa myös rentoutua. Mieli lepää luonnossa, oman lapinkoiran seurassa.

Jari tähtää opiskelijasta opettajan paikalle se perustaa oman oppimispiirin, jonka jäsenten kanssa vaihdamme ajatuksia ja kannustamme toinen toisiamme. Ojalan ryhmään kuuluu kaksi insinööriä ja yksi kasvatustieteiden maisteri. Oppimispiiriläisten kanssa kommunikoidaan niin kasvotusten kuin etänä­Skypeyhteydellä. Pienessä ryhmässä opiskele-

minen on tehokasta ja osallistujien erilaisuus tuo lisämausteensa: jokainen peilaa opiskelussa omaan taustaansa. Yhdessä voidaan esimerkiksi pohtia erilaisia, kunkin työssä vastaan tulleita ongelmatilanteita ja etsiä niihin tuoreita ratkaisuja. Muutoin opiskelu on varsin itsenäistä ja sopii hyvin aikuisen tarpeisiin. Esimer-


kiksi oppimispiiri- ja verkkotyöskentelystä opiskelijat sopivat keskenään ja kouluttajansa kanssa. – Tehokas opiskelu sopii tässä elämän­ tilanteessa elävälle, eikä tule liian kalliiksi, Ojala pohtii. Hän valmistuu opettajaksi ensi vuoden lopussa. – Odotan kovasti, että tästä urkenee ihan oikea ura. Kolmen ammatillisen tutkinnon mie-

hellä on varmasti annettavaa myös vaihteeksi pulpetin toiselta puolelta. Ojala suosittelee opettajaopintoja niille, joiden perhesuhteet antavat myötä. Käytännön kokemus kenttäpuolelta on tarpeen, pelkkä Gaussin käyrän tunnistaminen ei hänen mielestään riitä. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun hakuaika on 7.1.–29.1. Alueryhmiä toimii tulevana syksynä ympäri Suomen, muun muassa Jyväskylässä,­

Kuopiossa, Seinäjoella ja Mikkelissä. Opinnot kestävät yhdestä kahteen lukuvuotta riippuen opiskelijan lähtökohdista ja henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa voi pätevöityä myös opinto-ohjaajaksi tai erityisopettajaksi. n Lisätietoja www.jamk.fi/aokk.

Teksti: Anitta Valtonen

Hidasta ja relaa! PS-Kustannus julkaisi vastikään kaksi kirjaa stressaantuneelle ja kiireiselle nykyihmiselle. Koska ihminen haluaa voida hyvin, kirjojen viestiä kannattaa kuunnella. Ajankäytön muutoksiin ei ole luvassa pikaratkaisuja, mutta iisisti voi ruveta ottamaan 30 sekunnin harjoituksilla.

H

ermoja ja voimia kuluttava kiire on todellisuutta monilla työpaikoilla. Se sairastuttaa. Myös monet omat valintamme ja toimintatapamme lisäävät kiirettä: viivyttelemme, tavoittelemme täydellisyyttä tai olemme liian kilttejä. Omiin tapoihin voimme vaikuttaa. Timo Lampikoski on kirjoittanut kirjansa erityisesti niille ihmisille, joilla on jo kaikkea – paitsi aikaa. Kirjoittaja ei tarjoile pikaratkaisuja ajankäytön muutoksiin, vaan suosii pieniä askelia ja systemaattisuutta. Tavoite on selkeä: lisää aikaa tärkeimmille asioillesi, sujuvuutta kaikkeen tekemiseen, tasapainoa, rentoutta ja kiireettömyyttä, elämistä ja elämyksiä, vähemmän suorittamista. Lampikoski on käynyt läpi mittavan määrän lähteitä kirjaansa kootessaan. Lähdeluettelo on mainio ja lähteisiin viittaaminen korrektia. Silti viittausten karsiminen olisi lisännyt luettavuutta. Sekin häiritsi, että kirjoittaja etsii uudisUUSI

Insinööri

sanoja, kuten touhuloukku ja kolibriaika, joka kuvaa pikaelämysten hakemista. Nämä uudissanat ovat harvoin niin onnistuneita kuin muutama vuosi sitten käyttöön tullut termi ”ruuhkavuodet”. Yleensä ne tuntuvat keinotekoisilta ja itsetarkoituksellisilta. Silti Lampikosken kirja kannattaa lukaista ja omaksua sen perusviesti: hidasta! Tavoitteeksi luonnollinen iisi olo

Tony Dunderfeltin kirja ”Iisi elämänasenne arkitaidoksi” on pitkästä aikaa todella ilahduttava elämäntaito-opas. Hän kirjoittaa selkeästi ja johdonmukaisesti. Hän ei juuri viittaa muihin tutkijoihin, vaan vie läpi omaa ideaansa lyhyillä luvuilla. Hän on täysin sisäistänyt sanottavansa ja kuljettaa sitä pedagogisesti hyvin läpi koko kirjan; toistaa, havainnollistaa ja puhuu lukijan kanssa. Hänen kielensä on pääosin huippuselkeää. Dunderfelt ei anna ohjeita niille, jot-

ka kamppailevat todella suurten vaikeuksien ja onnettomuuksien kanssa. Hän tukee arjen harmien ja huonon olon syövereissä kiemurtelevia. Kirjan harjoituksista on hyötyä kaikille. Ne ovat helppoja ja miellyttäviä ja niiden tarkoitus on auttaa kohtaamaan myönteisesti arkiset harmit, paha olo ja ärsyyntyminen. Oman kehon lämpöä havainnoivan, 30 sekunnin perusharjoituksen voi tehdä koska vain. Se auttaa huomaamaan, mikä lämpö ja hyvä olo meissä jo on. Kirjan tavoite on se, ettemme jää sisäämme koodautuneiden skriptien eli reaktiotapojen armoille, vaan teemme asioita tietoisien valintojen perusteella. Iisiydellä Dunderfelt ei tarkoita passiivisuutta eikä löhöilyä, ei myöskään mitään ylenpalttista hurraa-hyvinvointia, vaan rauhallista ja tyytyväistä elämänasennetta. Yleensä iisiyden esteenä ovat kielteiset tunteet, jotka jarruttavat rakentavaa tapaa toimia. Siksi on hyvä harjoitella irtipäästämistä, hellittämistä, hyväksymistä ja iisisti ottamista, sillä yleensä asioilla on tapana järjestyä. n

Tony Dunderfelt: Iisi elämänasenne arkitaidoksi. PS-Kustannus 2009. Timo Lampikosti: Hidasta! Ajankäytön valinnat arjessa ja työssä. PS-Kustannus 2009.

27


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner

Palkkatiedusteluja vuosien varrelta

L

iiton 90-vuotiseen historiaan mahtuu lukuisia insinöörien palkkausta koskevia kyselytutkimuksia. Säännöllinen palkkatilastoseuranta aloitettiin 1970-luvulla, mutta sitä ennenkin palkkatasoa oli kartoitettu jo monen tutkimuksen avulla. Kyselyt ovat myös olleet toteutusajankohtaansa vahvasti sidoksissa. Insinöörien palkkatilastoja on kerätty jo 1940-luvulla. Tuolloinen käytäntö esimerkiksi yleisestä tasosta poikkeavien lukujen osalta tuntuu varsin mielenkiintoiselta. Insinöörikunta lienee tuolloin ollut myös perin miehinen, koska yhteenvedossa puhutaan vain miesten ansioista.

1961

Yleinen Insinööriyhdistys ry:n tiedotusjulkaisu vuodelta 1947:

”Palkkatiedusteluun saatiin kaikkiaan noin 200 vastausta. Näistä jätettiin muutamia huomioimatta yleistasosta liiaksi poikkeavina ja keskiarvoa korottavina. Palkkatiedusteluun saatujen vastausten lukumäärä ei ollut riittävä selvittämään eri aloilla toimivien miesten ansioita, mutta antanee siksi hyvän käsityksen yleistasosta, että jokainen voinee määritellä oman ”toivepalkkansa”. Vastaisiin kyselykaavakkeisiin saatanee enempi vastauksia ja laajempi kyselykaavake tuonee selvityksen moneen nyt epäselväksi jäävään seikkaan” Palkkatilasto näytti tuolloin tällaiselta:

1947

28

1960-luvulle tultaessa palkkatiedusteluun vastanneiden määrä oli kivunnut jo yli tuhannen insinöörin. Tuolloin oli palkkojen lisäksi kysytty myös muun muassa sivutuloja ja eläke-etuuksia sekä asematasoa ja tehtävärakennetta. Palkkakuvat piirrettiin kaikki käsin. Palkkalukujen numeroarvot olivat suuria ennen vuoden 1963 rahauudistusta, jolloin summista pudotettiin kaksi nollaa perästä pois. Insinööriliiton tiedotuksia vuonna 1961 kirjoitti näin:

”Kysymykset teknillisen henkilökunnan

nykyisestä puutteesta ja teknillisen koulutuksen huomattavasta laajentamisesta samoin kuin teknillisen alan taloudellisista ja sosiaalisista mahdollisuuksista ovat viime aikoina olleet vilkkaan julkisen keskustelun alaisina. Näiden kysymysten selvittämisessä tarvitaan todellisuuspohjaisia nykyhetken tietoja. Tässä mielessä Insinööriliitto suoritti toukokuun alussa jäsenistönsä keskuudessa kyselyn, jossa tiedusteltiin eräitä insinöörien palkkaukseen ja koulutukseen liittyviä seikkoja.” 1970-luvun palkkatiedustelut olivat tyypillisesti laajoja palkka- ja sosiaalitutkimuksiksi nimettyjä kyselyjä. Kyselylomake oli kasvanut nelisivuiseksi. Kysymykset käsittelivät muun muassa ammattikunnan rakennetta, palkkausta, ylityökorvauksia sekä työnantajan myöntämiä etuuksia. Mukana oli myös kysymyksiä liittyen eläkkeisiin, asumismuotoon ja jopa kesäasunnon omistamista tiedusteltiin samoin kuin valtiollisiin/ kunnallisiin luottamustehtäviin osallistumista.


Vuoden 1973 Insinööriliiton palkkaja sosiaalitutkimus kuvasi tutkimuksen tarkoituksen näin:

”Palkka- ja sosiaalitutkimus pyrkii luomaan perusteita sille, että insinööri voi vertailla itseään insinöörikuntaan ja toisaalta insinöörikuntaa muihin ammattikuntiin ja koko yhteiskuntaan. On ilmeistä, että jokaisella on jopa perustellut käsityksensä siitä, minkälainen insinöörikunta on. Toisaalta tiedetään, että käsitykset ovat usein yleistyksiä omasta lähipiiristä – insinöörin työympäristöstä. On kuitenkin vaikeaa tuon yleistyksen kautta saada kuvaa yli 15 000:sta mitä erilaisemmassa tehtävässä toimivasta insinööristä ilman koko kentän kattavaa tutkimusta. Tämä tutkimus puolestaan osaltaan valottaa muodostettujen käsitysten oikeaan osuvuutta. Juuri tällä hetkellä insinöörikunta tarvitsee tietoa itsestään. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ilmenevät nyt erityisen voimakkaana ammattikuntien keskisenä uudelleen arviointina. Insinöörikunnan on ammattikuntana pys1973

tyttävä olemaan tuossa prosessissa yhtenäinen, suuntaa antava tekijä. Yksin tuo tehtävä ei onnistu, yhdessä toimiminen on edellytys. Yhdessä toimimisen eräänä edellytyksenä puolestaan on tietämys niistä, keiden kanssa toimii. Tämä tutkimus pyrkii antamaan tuota tietoa.” 1980-luvun alussa palkkojen nousu oli nykykehityksen valossa huimaa – tosin myös inflaatiovauhti oli yhtä huimaa. Sitovia sopimuksia yleiskorotuksista ei yksityisellä sektorilla 1980-luvulla vielä ollut, mutta meriittikorotukset olivat insinööreillä yleisiä. 1980-luvun lopulla meriittikorotuksia maksettiin jopa joka toiselle insinöörille. Vuonna 1981 Insinöörikunta-lehdessä palkkatutkimuksesta laaditussa artikkelissa palkkojen nousuvauhtia kuvattiin näin:

”Palkkatiedusteluun vastanneiden insinöörien palkkakehitys lokakuusta 1980 lokakuuhun 1981 oli keskimäärin 14,9%. Yksityisellä sektorilla erityisen suuri ansionkehitys oli ko. ajanjaksona yksityisissä kaupallisissa yrityksissä (17%) ja insinööri-, arkkitehti- ja konsulttitoimistoissa (16,6%). Teollisuudessa insinöörien ansiokehitys oli 14,5%, valtiolla 13,4% ja kunnissa 14,5%. Kyseisenä ajanjaksona sopimuspohjaisia korotuksia oli kaksi, maaliskuun alussa 1981 3,8 % korotus ja syyskuun alussa 2,6%”. Vuonna 1981 inflaatio oli 12%. Lamavuodet 1990-luvulla heijastuivat vahvasti palkkatutkimusten tuloksiin. Tilanne ei kuitenkaan ollut kaikilta osin samanlainen kuin nykyisessä taantumassa. Muun muassa vientiyritykset pärjäsivät palkkatilastojen valossa tuolloin ihan mukavasti. Vuonna 1993 eripainos Insinöörikunta-lehdestä kokosi tilanteen yhteen näin:

”Valtaosa insinöörikunnasta sai lokakuussa samansuuruista palkUUSI

Insinööri

kaa kuin vuotta aiemminkin. Viennin veto kuitenkin näkyy: henkilökohtainen (identtinen) ansiokehitys oli paras vientiteollisuudessa toimivilla insinööreillä. Pienissä yrityksissä sen sijaan palkat ovat joustaneet alaspäin. Myös yrittäjä-insinöörit ovat joutuneet tinkimään ansioistaan. Ansiokehitys oli miinusmerkkinen myös rakennusalan insinööreillä samoin kuin käyttö- ja ylläpitotehtävissä toimivilla insinööreillä. Koko insinöörikunnan mediaanipalkka lokakuussa 1993 oli 13 600 markkaa ja keskiarvopalkka 14 240 markkaa.” Vuosituhannen vaihteessa elettiinkin sitten taas vahvaa nousukautta. Kysyntää oli etenkin tietotekniikan ammattilaisista. Vastavalmistuneiden insinöörien­alkupalkkataso nousi reippaasti. Tutkimukseen vastaamisessa otettiin perinteisen lomakevaihtoehdon rinnalle myös sähköinen vastausmahdollisuus. Yleisesti ottaen, 2000-luvulla insinöörien ansiokehitys on edennyt likimain linjassa yleisen ansiokehityksen kanssa. Myös valuutta vaihtui markoista euroiksi. Vuoden 2000 palkkatilastoliite oli otsikoitu ”Vastavalmistuneet palkkatilaston kärjessä”:

”Vastavalmistuneet insinöörit pärjäsivät parhaiten tämän vuoden palkkavertailussa. Alkupalkan keskiarvon nousu ylitti 1000 markkaa ja alkupalkkamediaani nousi 800 markkaa. Vastavalmistunut insinööri tienasi nyt keskiarvolla mitattuna 12 179 markkaa ja alkupalkkamediaani oli 11 800 markkaa. Koko ammattikunnankin ansiokehitysprosentit olivat paremmat kuin kymmeneen vuoteen. Lokakuussa 2000 insinöörikunnan keskiarvopalkka ilman tulospalkkoja oli 17 062 markkaa ja mediaanipalkka 15 878 markkaa. Euroina ilmaistuna insinöörien keskiarvopalkka oli 2 870 € ja mediaanipalkka 2 670€.” Vuoden 2009 uudet palkkatilastot ovat luettavissa tämän lehden välissä olevassa palkkatilastoliitteessä. n 29


jäsentietopalvelu

Ensi vuoden jäsenkortit 11

010–20

rtti 2 Jäsenko

V

uoden 2010 jäsenkorttien postitus aloitetaan hyvissä ajoin. Ensimmäiset saavat korttinsa jo joulukuun loppupuolella. Nykyiset jäsenkortit ovat kuitenkin voimassa helmikuun loppuun saakka. Vakuutusyhtiö vaihtuu vuodenvaihteessa, mutta vakuutus pysyy voimassa katkoksitta. Lisätietoja vakuutusyhtiön vaihtumisesta s. 38. Vuodenvaihteen yli ajoittuville matkoille kannattaa tulostaa jäsensivuilta mukaan myös matkavakuutustodistus nykyisen jäsenkortin lisäksi.

Vuoden 2010 jäsenmaksut

Ensi vuoden jäsenkorttien yhteydessä lähetämme myös uudet jäsenmaksut. Laman myötä työttömyyden ja lomautusten määrän kasvu vaikuttavat jäsenmaksuihinkin. Finanssivalvonnan päätöksen mukainen korotus IAET-kassan maksuun nostaa liittomaksua ensi vuonna 33 euroa. Jäsenmaksu koostuu liittomaksusta sekä jäsenjärjestölle tulevasta osuudesta. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja tuttuun tapaan ilmoitamme tänä vuonna maksetut jäsenmaksut suoraan verottajalle. Alennuksen hakeminen

Mikäli sinulla vielä on hakematta tämän vuoden jäsenmaksua koskevaa alennusta, teethän alennushakemuksesi mahdollisimman pian.

Ensimmäiset jäsenet saavat korttinsa jo joulukuun loppupuolella.

30

I SINÖÖR Ry ILPO IN Insinöörit HI in g in ls e H RO

JÄSENN

VALID

sen il.fi • ja www.u

@uil.fi

Alennuskäytäntö muuttuu edustajakokouksen päätöksellä 1.1.2010 alkaen. Alennus myönnetään vielä vuoden 2009 loppuun saakka kalenterikuukausittain siten, että alennettu jäsenmaksu on liittomaksu 10 euroa kuukaudessa + mahdollinen jäsenjärjestön osuus. 1.1.2010 alkaen liittomaksusta myönnetään 50 prosentin alennus, jos alennukseen oikeuttavaa syytä on yhteensä vähintään 5 kuukautta kalenterivuoden aikana. Lisäksi laskutetaan mahdollinen jäsenjärjestölle tuleva osuus. Alennusta voi ja tulee siis jatkossa hakea jo siinä vaiheessa, kun pystyy tositteella osoittamaan 5 kuukauden ehdon täyttyvän. Alennuksen hakemisen käytännöt eivät muutu. Alennus haetaan jatkossakin toimittamalla hakemuksen mukana liite, josta alennukseen oikeuttava syy ja ajankohta ilmenevät. Lisätietoa alennuksista on sivuillamme www.uil.fi kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa. Selkeät ja riittävät liitteet nopeuttavat alennuksen käsittelyä. Jäsentiedot

Pidäthän jäsentietosi ajantasaisina. Näin varmistat, että pystymme parhaiten palvelemaan juuri sinulle tärkeissä asioissa. Jäsentiedot voit päivittää kirjautumalla  jäsensivuille tai  sähköpostitse osoitteeseen jasen@uil.fi. Asioidessasi sähköi-

1234 2

12/201

• 020 6

93 877

sesti liitä mukaan aina jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Mikäli et jostain syystä pääse kirjautumaan jäsensivuille, voi järjestelmässämme olla vanha sähköpostiosoite ja näin ollen uuden salasanan tilaaminen on mahdotonta. Lähetä sähköpostilla voimassa oleva sähköpostiosoitteesi ja jäsennumerosi osoitteeseen: jasen@uil.fi Jäsenetujen hyödyntäminen

Hyödynnäthän sinulle kuuluvia jäsenetuja? Jäsenyyteesi kuuluu etuja, joita saat automaattisesti, kuten jäsenvakuutukset ja lehtietu. Käytettävissäsi on lisäksi lukuisia etuja, joita saat näyttämällä jäsenkorttiasi tai kertomalla jäsennumerosi tilauksen yhteydessä. Jäsenetuihin kannattaa tutustua jäsensivuilla. Liiton etujen lisäksi sinulla on käytettävissäsi myös jäsenjärjestösi tarjoamat edut. Puhelinpalveluajat: Jäsentietopalvelun puhelinajat ovat ma, ti, to ja pe kello 10:00–14:00. Puhelinnumeromme on 020 693 877. Poikkeuksista tiedotamme sivuillamme www.uil.fi. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaa jäsentietopalvelu.


Hakuaika opettajankoulutukseen 7. –29.1.2010

uutisia

IN S IN Ö Ö R I

su u te si Tu p la a ty öm a h d ol li ta ja ks i op is ke le m yö s op et

Nimityksiä Oikeustieteen kandidaatti ja yo-merkonomi Olli Nurminen aloitti työsuhdelakimiehenä hallinto- ja lakiyksikössä. Lisäksi hän toimii julkisen sektorin vastuullisena lakimiehenä. Nurminen siirtyi UIL:n palvelukseen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä, jossa hän työskenteli lakimiehenä. Kokemusta Nurmiselle on karttunut monilta aloilta, muun muassa myynnin, markkinoinnin ja pankkitoiminnan parista. Vapaa-aikana Nurminen harrastaa ulkoilua ja puuveneitä.

Mitä hassua on tapahtunut sinun työpaikallasi? Kuinka monta insinööriä tarvitaan vaihtamaan lamppua? Ei yhtäkään. Insinööri ei pelkää pimeää.

••• Lehtori luennoi tilastotieteestä: – Sanokaapa jokin vuosi ja silloinen maahantuotujen henkilöautojen lukumäärä. Insinöörioppilas: – Vuosi 141. Maahan ei tuotu yhtään autoa.

••• Naurattiko? Kaskut ovat peräisin 1990-luvulla julkaistusta Insinöörikaskut-kirjasta. Nyt on aika päivittää kaskut ja työpaikkojen hassut tapahtumat 2010-luvulle. Kerro sinä, mikä insinöörien ammattikuntaa naurattaa. Uusi Insinööri -lehti järjestää kaskukilpailun, jossa on kaksi sarjaa: kaskut ja hassut tapahtumat työpaikalla. Sääntöjä on myös kaksi: vanhoja vitsejä ei huolita ja tarinan on kerrottava insinöörien maailmasta. Älä jaarittele vaan mene suoraan asiaan. Mitä napakammin kirjoitat, sitä paremmin tavoitat yleisön. Parhaat palkitaan! Kilpailuaikaa on tammikuun loppuun. Lähetä kaskusi tai tapahtumasi sähköpostitse viestinta@uil.fi tai Uusi Insinööri -lehti, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Kirjoita viestin aiheeksi tai kirjekuoreen kulmaan kaskukilpailu. Liitä viestiisi postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Lehti julkaisee kaskuja ensi vuoden aikana. ■

UUSI

INSINÖÖRI

Osaavia ja ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneita opettajia tarvitaan yhä enemmän ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle. Opettajana saat työuran, joka tarjoaa haasteita, osaamisen kehittämistä ja ajassa mukana olevia työympäristöjä. Pedagogisia opintoja voit hyödyntää myös työelämän koulutus- ja henkilöstön kehittämistehtävissä. Valitse itsellesi parhaiten sopiva opiskeluryhmä: • Monimuotoinen opiskelu 1 vuodessa Hämeenlinnassa • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Espoon alueryhmässä • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Lahden alueryhmässä • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Turun alueryhmässä • Verkko-opiskelu 1 vuodessa • Verkko-opiskelu 2 vuodessa • Monikulttuurisuuteen suuntautuva opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa • Yrittäjyyskasvatukseen suuntautuva opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa • Ammattikorkeakoulupedagogiikkaan suuntautuva opettajankoulutus 1,5 vuodessa Helsingin alueryhmässä Opinnot on järjestetty suoritettaviksi nykyisen työsi ohessa ja ne ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä. Opettajiksi valmistuneet saavat pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin omalle ammattialalleen. Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti ammattikorkeakoulu- tai ylempää korkeakoulututkintoa sekä kolmen vuoden työkokemusta omalta ammattialaltaan. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu, johtava ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lupaamme antaa hyvän pohjan uudelle urallesi. Kysy lisää: puh. (03) 646 3336, (03) 646 3333, (03) 646 3371 tai opettajakorkeakoulu@ hamk.fi

31


opiskelijat www.iol.fi

Uunituore hallitus vuodelle 2010: Takarivissä vasemmalta Pauli Lopakka, Tero Rinne, Juho Niemelä, Joona Haavisto, Juho Kauppinen ja Jarkko Harri. Eturivissä vasemmalta Jenna Matikkala ja Jenni Huhtapelto. Kuva: Anu Kaasalainen

32

Joona Haavistosta IOL:n puheenjohtaja

I

nsinööriopiskelijaliiton liittokokous kokoontui kaksipäiväiseen kokoukseensa Riihimäelle marraskuussa. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2008 sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2010. Kokous hyväksyi myös päivitetyn IOL:n koulutuspoliittisen asiakirjan, uuden työjärjestyksen liittokokoukselle sekä emerituspuheenjohtaja Heikki Kaplaksen insinöörityönään tekemän IOL:n Laatukäsikirjan. Kokous antoi myös julkilausuman aiheesta Insinöörikoulutuksen rakenteellisen kehittämisen aika on nyt. Kokous valitsi liittohallituksen vuodelle 2010. Hallitus muodostui seuraavanlaiseksi: puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläi-

nen insinööriopiskelija Joona Haavisto, joka on kuluvan vuoden toiminut liittohallituksen järjestövastaavana. Varapuheenjohtajaksi vuodelle 2010 valittiin jyväskyläläinen Tero Rinne. Muut hallitukseen valitut ovat Juho Kauppinen Kuopiosta, Jenna Matikkala Kotkasta, Jenni Huhtapelto Porista, Juho Niemelä Raahesta, Pauli Lopakka Rovaniemeltä ja Jarkko Harri Vaasasta. Uusi hallitus kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa 14. tammikuuta. Helsingissä pidettävässä kokouksessa päätetään hallituksen jäsenten tarkemmista vastuualueista ja aluevastuuyhdistyksistä. Esittelemme hallituksen jäsenet ja heidän vastuunsa tarkemmin vuoden 2010 ensimmäisessä lehdessä. n


Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kiitos mahdollisuudesta Hyvää joulua!

IOL toivottaa kaikille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen rauhallista ja tunnelmallista joulun aikaa. Joulukortteihin käytettävän summan IOL lahjoittaa tänäkin vuonna hyväntekeväisyyteen. Varat lahjoitetaan kehitysmaiden lasten, nuorten ja naisten ammatillisen koulutuksen tukemiseen.

Muista uusia lehtitilauksesi

Opiskelijoiden Tekniikka ja Talous sekä Tietoviikko -lehtien vuositilaukset katkeavat taas vuodenvaihteessa. Lehdet kuuluvat edelleen jäsenetuihin, joten tilaukset jatkuvat, kunhan muistaa käydä uusimassa ne. Uusiminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla olevalla muutoslomakkeella, josta rastitetaan kohdasta lehtitilaukset haluamansa lehdet. Jotta pääsee muutoslomakkeeseen, ensin on kirjauduttava jäsensivustolle jäsenkortissa olevalla jäsennumerolla. Samalla kannattaa tarkastaa muidenkin jäsentietojen paikkansapitävyys.

Valmistuva, muista tehdä valmistumisilmoitus

IOL onnittelee sinua tutkintosi johdosta! Muistathan tehdä meille valmistumisilmoituksen osoitteessa www.iol.fi/muutosilmoitus. Valmistumisesi jälkeen jäsenyytesi siirretään asuinpakkakuntasi mukaiseen UIL:n alueyhdistykseen ja jäsenyytesi UIL-yhteisössä jatkuu niin kuin ennenkin.

Suomen paras kesätyönantaja on valittu

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjesti tänäkin vuonna Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun, jossa haettiin esimerkillistä korkeakouluopiskelijoiden kesätyönantajaa. Ehdotuksia parhaaksi kesätyönantajaksi saapui 31 kappaletta. Voittajaksi suoriutui Helsingin kaupungin sosiaaliviraston itäinen perhekeskus. Itäinen perhekeskus on panostanut erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Työnantaja on myös tarjonnut kattavan perehdytyksen sekä kesätyön alkaessa että sen aikana ja mahdollistanut yhteisöllisen ja viihtyisän työyhteisön myös kesätyöntekijälle. Itäinen perhekeskus on myös tukenut kesätyöntekijöitä opintojen loppuun saattamisessa tarjoamalla mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen. UUSI

INSINÖÖRI

T

ämä vuosi on pian ehtoopuolella ja niin myös minun toimikauteni puheenjohtajan tehtävässä. Kuluneeseen vuoteen on mahtunut paljon haasteita useilla toimintamme osaalueilla. Yhtenä kuluneen vuoden haasteena on ollut huonon taloustilanteen luoma opiskelijatyöttömyys. Ensi vuonna taloustilanteen on ennustettu kohentuvat, mutta vaikutukset työmarkkinoilla tulevat kuitenkin suhdanteita jäljessä. Toivon mukaan tilanne kesätyömarkkinoilla on kuitenkin parempi. Tilannetta parantaa myös ammattikorkeakoulujen parempi valmistautuminen tähän tilanteeseen. Uskon muun muassa kesäopintojen tarjonnan olevan laajempi. Haasteita kuitenkin riittää niin insinööriopiskelijakunnalla kuin IOL:n hallituksella. Matkaa linjaamiimme koulutuspoliittisiin tavoitteisiin on vielä paljon ja työtä on ensi vuonna jatketta systemaattisesti eteenpäin. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi liiton on pystyttävä toimimaan pitkän kaavan suunnitelmiensa mukaan sekä toimimaan luomiensa strategioiden ja arvojen pohjalta. Vuosi on ollut itselleni mahtava kokemus ja hieno mahdollisuus olla mukana rakentamassa tätä liittoyhteisöämme. Tämä yhteisö ei kuitenkaan ikinä valmis ja työtä riittää paljon uusille toimijoille sekä tuoreille näkemyksille. Ikävä kyllä vääjäämättä eteen tulee se aika, kun on aika suunnata uusien haasteiden suuntaan. Lopuksi haluan kiittää kaikki kanssatoimijoitani näiden hienojen vuosien varrelta. Kiitos!

33


oikeus

Luonnokset lakimuutoksista 1.1.2010 alkaen Vuodenvaihteeseen on suunnitteilla työttömyysturvaa koskevia useita lakimuutoksia. Hallituksen esitykset perustuvat suurelta osin Sata-komitean linjauksiin.

kalenteriviikkoa 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Tällä hetkellä voimassa olevat alku- ja paluuehto (43/34 viikkoa) poistuisivat, ja jatkossa kaikkia hakijoita koskisi sama työssäoloehdon säännös. Työssäoloehdon tulisi täyttyä työttömyyskassan jäsenyyden aikana, kuten nykyisin. Vakuutettuna oloa palkansaajakassassa täytyisi siis olla vähintään 34 kalenteriviikkoa.

Tällä hetkellä esitysten käsittely on eduskunnassa vielä kesken, ja laki­ ehdotuksiin saattaa vielä tulla muu­ toksia valiokuntakäsittelyn jälkeen.

2.2 Omavastuuaika Omavastuuaika tulisi kulumaan myös työllistymistä edistävien toimenpiteiden aikana. Mikäli henkilö osallistuisi työllistämistoimenpiteeseen heti työttömyyden alkaessa, saattaisi omavastuuaika siis kulua joko kokonaan tai osittain samanaikaisesti, kun hänelle jo maksettaisiin etuutta.

Tärkeimmät hallituksen esitykset Opintososiaalisten etuuksien muutokset

Koulutustuki ja koulutuspäiväraha poistuisivat, mutta lakiin kirjattavat siirtymäsäännökset vaikuttaisivat merkittävästi siihen, mitä etuutta jäsenelle tullaan maksamaan koulutuksen ajalta. Työllistävien toimenpiteiden ajalta maksettaisiin työttömyyspäivärahaa työvoimapoliittisen lausunnon mukaisesti. Työllistäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi työvoimapoliittinen koulutus, omaehtoinen koulutus, työ- ja koulutuskokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu, kuntouttava työtoiminta sekä maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet. Omaehtoiseen koulutukseen osallistumisen ehtona olevasta 10 vuoden työhistoriavaatimuksesta luovuttaisiin. Työttömyysturvalain muutokset

2.1 Työssäoloehto ja vakuutusehto Palkansaajan työssäoloehdoksi tulisi 34 34

2.3. Yrittäjän ja palkansaajan jälkisuoja Päivärahaa maksettaisiin samalla tavoin kuin se olisi maksettu aiemmassa kassassa. • Palkansaajan työssäoloehdon menettäisi vasta, kun henkilö täyttää yrittäjäkassassa yrittäjän työssäoloehdon tai henkilö olisi ollut yli 18 kk yrittäjänä (Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisten 48 kuukauden aikana on työskennellyt yhteensä 18 kuukautta yrittäjänä). • Yrittäjän työssäoloehdon menettäisi vasta, kun henkilö täyttäisi palkansaajakassassa palkansaajan työssäoloehdon (34 viikkoa 28 kk:n sisällä). • Edellytyksenä, että jäsenyydet ovat yhdenjaksoisia (katkos enintään 1 kk). 2.4 Ansiopäivärahan suuruus • Kolme eritasoista ansiopäivärahaa olisivat: 1. Ansiopäiväraha, ansio-osa 45 % – 20 % 2. Korotettu ansio-osa, ansio-osa 57,5 % – 35 % (nyt 55 % – 32,5 %)

3. Muutosturvan ansio-osa (entinen työllistymisohjelmalisä), ansio-osa 65 % – 37,5 % • Taitekohtana olisi 105- kertainen päivärahan perusosa (tällä hetkellä 90 -kertainen) • Päivärahan laskennassa palkoista tehtävä ”TEL-vähennys” olisi vuonna 2010 3,5 %. • Ylläpitokorvausta maksettaisiin muun muassa työvoimapoliittiseen koulutukseen ja omaehtoiseen koulutukseen osallistuville. 2.5 Korotettu ansio-osa Työttömyyden alkaessa, TTL 6 luku 3 § • 20 päivää • Edellytyksenä 3 vuoden työhistoria • Ei oikeutta, jos oikeus korotettuun pitkän työuran perusteella • Uusi työssäoloehto nollaa laskurin, ja oikeus 20 päivään voi alkaa alusta. Pitkän työuran päätyttyä, TTL 6 luku 3a § • 100 päivää • Samat edellytykset kuten korotetussa nykyisin: muun muassa 5 vuoden jäsenyys kassassa, 20 vuoden työhistoria, työsuhde päättynyt tuotannollisista ja taloudellista syistä. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, TTL 6 luku 3b § • 200 päivää • Sovittava työllistymissuunnitelmassa tai korvaavassa suunnitelmassa • Maksettaisiin myös palveluiden väliseltä ajalta (väliajalta enintään 7 kalenteripäivää) • Uusi työssäoloehto nollaisi laskurin. 2.6 Muutosturvan ansio-osa • Maksettaisiin kuten työllistymisohjelmalisää tällä hetkellä, eli työllistämistä edistävien toimenpiteiden ajal-


• •

ta. Ei kuitenkaan maksettaisi omatoimisen työnhaun ajalta (20 päivää), eikä työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta Henkilön tulisi olla muutosturvan piirissä, eli hänellä tulisi olla voimassa oleva työllistymis- tai vastaava suunnitelma tehtynä työ- ja elinkeinotoimistossa. Maksettaisiin 200 päivää (nyt 185 päivää) Maksettaisiin työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta ja palveluiden väliseltä ajalta (väliajalta enintään 7 kalenteripäivää) Uusi työssäoloehto nollaisi laskurin.

2.7 Korotusosien maksamisjärjestys muutosturvan ansio-osa ensisijainen korotettuun ansio-osaan nähden • työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voi saada vain joko muutosturvan ansio-osaa tai työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa • Korotetut ansio-osat maksettaisiin seuraavassa järjestyksessä: 1. Työllistymistä edistävät palvelut 2. Työttömyyden alkaessa 3. Pitkän työuran päättyessä. 2.8 Lomautuspäiviltä täyttä päivärahaa • Laki tulisi olemaan määräaikainen, ja sitä sovellettaisiin lomautuksiin, jotka toteutetaan 4.1.2010–2.1.2011. • Henkilön ollessa lomautettuna lyhennetylle työviikolle voitaisiin maksaa täyttä päivärahaa kokonaan työttömiltä päiviltä. Työajan tarkastelu olisi näissä tapauksissa 80 % kokoaikaisen työntekijän työajasta kalenteriviikon aikana. • Omavastuuajan kertymisessä työajan tarkastelu olisi kuitenkin normaali 75 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei omavastuuaikaa voi kertyä viikoilta, joilla on vain yksi lomautuspäivä. Jotta omavastuuaika täyttyisi, tulisi lomautuksen alussa olla riittävä määrä lomautusviikkoja, jolloin työaika on maksimissaan 75 prosenttia. UUSI

Insinööri

2.9 Lisäpäiväoikeus ja korotettu ansioosa lisäpäiviltä Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneellä olisi oikeus lisäpäiviin, jos henkilö täyttäisi 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä( edellytyksenä myös 5 vuotta työssäoloa viimeisen 20 vuoden aikana). Korotettu ansio-osa lisäpäiviltä poistuisi kokonaan, myös jo maksussa olevilta henkilöiltä. Vuorotteluvapaalain vakiinnuttaminen

Vuorotteluvapaalaista tulisi toistaiseksi voimassa oleva. Jos korotusosaan tai korotettuun ansio-osaan oikeutettu henkilö aloittaisi vuorottelun, hänen täyden vuorottelukorvauksensa määrä laskettaisiin työttömyyspäivärahasta, joissa korotusosa on huomioitu.

Lain voimaantulosäännökset: Koulutustuki Mikäli koulutus alkaisi ennen lain voimaantuloa 1.1.2010: • Koulutukseen sovellettaisiin ennen vuodenvaihdetta voimassa olevia säädöksiä. Koulutustuen ja ylläpitokorvauksien maksamista jatkettaisiin, ja enimmäismaksuaika (500 pv) ei kuluisi. Mikäli koulutus alkaisi 1.1.2010 tai sen jälkeen: • Sovellettaisiin uutta lakia; koulutuksen ajalta maksettaisiin ansiopäivärahaa ja ylläpitokorvauksia, ja ansiopäivärahan enimmäismaksuaika (500 pv) kuluisi. Koulutuspäiväraha • Uutta lakia sovellettaisiin 1.1.2010 lukien alkaneisiin koulutuksiin, ja enimmäismaksuaika olisi 500 päivää. • Jos koulutus alkaisi ennen 1.1.2010, enimmäismaksuaika on enintään 565 päivää.

vasta, kun henkilöllä on vähintään 1 kalenteriviikko työssäoloehtoon kelpaavaa työtä 1.1.2010 alkaen • Paluuehto: tarkasteluehto ulottuu enintään 1.1.2008 asti, eli se pitenee 28 kuukauteen asteittain lain voimaantulon jälkeen. Korotettu ansio-osa • Sovellettaisiin päivärahoihin 1.1.2010 alkaen • Työttömyyden alkaessa maksettavaan korotusosaan tulisi oikeus, jos 1.päivä enimmäismaksuajasta on vuoden 2010 puolella. • Henkilöllä olisi oikeus korotetun ansio-osan 150 päivään, jos työsuhde olisi päättynyt ennen 1.1.2010. Tällä perusteella voitaisiin maksaa 31.12.2010 asti vanhoilla prosenteilla (55 % - 32,5 %). Taitekohta kuitenkin nousee 105-kertaiseen peruspäivärahaan. Muutosturvan ansio-osa • Laajenisi 1.1.2010 lukien kaikkiin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Poikkeuksena olisivat ennen 1.1.2010 alkaneet työvoimapoliittiset koulutukset, joihin sovellettaisiin vanhaa säännöstöä. • Omatoimisen työnhaun ajalta maksettaisiin 31.3.2010 asti, jos omaehtoisesta työnhausta olisi sovittu työllistymisohjelmassa ennen 1.1.2010. • Enimmäisaika muuttuu 200 päivään, jos enimmäisaikaa jäljellä vuoden 2010 puolella. n

Lisätietoja: Päivi Rautiainen, viestintävastaava, paivi.rautiainen@iaet.fi www.iaet.fi

Työssäoloehto • Alkuehto: uutta lakia sovellettaisiin työssäoloehdon täyttymisen osalta 35


oikeus Teksti: Panu Paajanen, työsuhdeneuvoja

Työneuvoston lausunto työaikalain soveltamisesta työntekijän työhön myyntijohtajana

T

yöneuvosto totesi Espoon käräjäoikeudelle toukokuussa 2009 antamassaan lausunnossa, että työaikalain soveltaminen on pääsääntö. Siitä poikkeamista vaativan osapuolen olisi normaalisti esitettävä selvitys tällaista tulkintaa puoltavista perusteista. Tässä tapauksessa A:n asemasta, tehtävistä ja työsuhteen ehdoista ei ollut esitetty sellaista riidatonta selvitystä, jonka perusteella hänet olisi voitu jättää lain soveltamisalan ulkopuolelle. Espoon käräjäoikeus pyysi työneuvostolta lausuntoa yleisesti siitä, sovellettiinko A:n työhön myyntijohtajana työaikalakia. Asia koski A:n palkkaetuja. Lausuntoa pyydettiin siitä, oliko työaikalaki sovellettavissa A:n työsuhteessa X Oyj:ssä erityisesti 1.6.2004 alkaen.

A:n työsuhde alkoi 1.8.1999 ja päättyi A:n irtisanoutuessa 21.10.2005. A oli aluksi Y Oy:n myyntipäällikkönä. Hänet nimitettiin 1.6.2004 lukien X Oyj:n jälleenmyynnin myyntijohtajaksi ja samalla hänestä tuli yhtiön johtoryhmän jäsen. A:n asema oli riidanalainen 1.6.2004 alkaen. X Oyj vetosi siihen, että A:n toimenkuva ja asema olivat yrityksen itsenäisen osan johtamista tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavaa itsenäistä työtä, ja näin A jäi työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Työneuvoston mukaan se, jääkö työntekijä johtavan asemansa ja tehtäviensä johdosta työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle, on ratkaistava kokonaisharkinnalla. Tässä kokonaisharkinnassa otetaan huomioon työntekijän tosiasiallinen asema, työtehtävät, palkkaus sekä toimintaoikeudet, vastuusuhteet ja mahdollisuudet itse vaikuttaa työaikaansa. Johtavan aseman arvioinnissa otetaan huomioon ensinnäkin työntekijät, tehtä36

vät ja toimivalta. Tässä yhteydessä arvioidaan, missä määrin ja minkälaisin toimivaltuuksin työntekijä osallistuu työnantajayhteisön tai sen itsenäisen osan tosiasialliseen johtamiseen. Toiseksi arvioitaessa työaikalakia otetaan huomioon työntekijän asema: millainen hänen organisatorinen asemansa tosiasiassa on. Tähän asemaan vaikuttavat työtehtävät, palkkaus, toimintaoikeudet, vastuusuhteet ja mahdollisuudet vaikuttaa itse omaan työaikaansa. Työsuhteen ehtojen tulisi olla kokonaisuutena alaisten työsuhteen ehtoja parempia ja niistä olisi pääteltävissä, ettei ylityö- ja sunnuntaityökorvauksia makseta erikseen. Ratkaisuun vaikuttaa myös työnantajayhteisön koko ja muoto. Yksinkertaisessa organisaatiossa työaikalain ulkopuolelle jää yleensä vain ylin johto, koska johtotehtäviä ei ole hajautettu useammalle. Jotta työntekijä jäisi työaikalain soveltamisen ulkopuolelle, hänen työsuhteensa ehdoista on oltava pääteltävissä, että hänelle ei ole tarkoitus myöskään maksaa erikseen määräytyviä ylityö- ja sunnuntaityökorvauksia. Työneuvosto totesi edelleen, että lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset johtavassa asemassa olevat työntekijät, jotka edustavat työnantajaa työsuhteita koskevissa asioissa suhteessa muihin ylempiin toimihenkilöihin. Keskijohto siis kuuluu työaikalain soveltamisalaan, vaikka tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden työt voivat sisältää erilaisia vaativiakin johtamis- ja suunnittelutehtäviä. Tässä tapauksessa työneuvosto katsoi, ettei A:n myyntijohtaja-nimikkeessä ollut ratkaiseva, vaan asiassa oli arvioitava, millainen A:n tosiasiallinen asema kyseisessä tehtävässä ja johtoryhmän jäsenenä oli. Työneuvosto katsoi, ettei asiassa ol-

lut esitetty selvitystä siitä, millaiset toimivaltuudet A:lla oli päättää yhtiön sisäiseen johtamiseen liittyvistä asioista. A:n palkka oli noin 2 500 euroa kuukaudessa, minkä katsottiin olevan yrityksen koko huomioiden niin pieni, ettei se viitannut johtavaan asemaan. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, miten A:n työsuhteen ehdot poikkesivat muiden, ennen kaikkea hänen mahdollisten X Oyj:n palveluksessa olevien alaistensa työsuhteen ehdoista. Asiassa ei voitu myöskään päätellä, vastasivatko­A:n työsuhteen ehdot mahdollisesti työnantaja­ organisaatiossa suoranaisiin johtotehtäviin osallistuvien työsuhteen ehtoja. Työneuvosto katsoi, että A:n asemasta, tehtävistä ja työsuhteen ehdoista ei ollut esitetty sellaista riidatonta selvitystä, jonka perusteella hänen olisi voitu katsoa kuuluvan Työaikalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyyn henkilöpiiriin, joka jää lain soveltamisalan ulkopuolelle. n

Työneuvoston ratkaisua voidaan pi­ tää siltä osin merkittävänä, että se selkeyttää työaikalain tulkintaa yri­ tyksen keskijohdon osalta, johon var­ sin moni ylemmistä toimihenkilöis­ tä kuuluu. Ratkaisun painoarvoa ko­ rostaa vielä se seikka, että kyseessä oli vuokratyöntekijä eikä hän kuulu­ nut käyttäjäyrityksen linjaorganisaa­ tioon, vaan hän työskenteli erillises­ sä projektiorganisaatiossa, joka oli eriytetty yhteisön muusta organisaa­ tiosta.


Ekström on vuonna 1910 perustettu, Espoossa toimiva teollisuuden koneiden myynti- ja huoltopalveluyhtiö. Ekströmin energiayksikön edustukseen kuuluvat mm. seuraavat tuotemerkit: F G Wilson- generaattorit, Perkins-dieselmoottorit ja Weishaupt- ja Petrokraft- teollisuuspolttimet. Ekström Service tarjoaa huolto- ja korjauspalveluita sekä varaosia. Weishaupt on maailman johtava poltinten valmistaja Liikevaihtomme oli vuonna 2009 n. 20 m EUR ja palveluksessamme Suomessa, Virossa ja Latviassa on n. 50 henkilöä.

Etsimme joukkoomme kahta osaajaa :

www.a-lomat.fi

Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle

1) Poltinosaston Myyntipäällikköä / Tuotepäällikköä Tehtäviin kuuluu mm. • vastata öljy/kaasupoltinten myynnistä ja sen kehittämisestä • hoitaa suhteet toimittajiin • osallistuminen poltinhuollon kehitttämiseen Toivomme Sinulta • energiainsinöörin koulutusta • hyvää englannin kielen taitoa; saksa eduksi • arvostamme kevyt/raskasöljy Y-pätevyyttä sekä maa/nestekaasu A-pätevyyttä

2) Poltinosaston huollosta vastaavaa henkilöä Tehtäviin kuuluu mm. • vastata poltinhuollosta ja sen kehittämisestä • hoitaa suhteet asiakkaisiin ja toimittajiin Toivomme Sinulta • poltinteknologian tuntemusta ja kokemusta • englannin kielen taitoa • mieluiten Y- ja/tai A-pätevyyttä Hakemukset 31.12.09 mennessä osoitteeseen: synnove.louhivuori@ekstrom.fi tai postitse osoitteeseen: Oy Ekström Ab, PL 1, 02621 Espoo Kuoreen merkintä ”Poltinosaston päällikkö” / ”Huollosta vastaava”

Perheen kanssa talvilomalle A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla

sinustako ammatillinen opettaja tai ammatillinen erityisopettaja?

ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat talven ja kevään lomaviikot 8–21. Hakuaika päättyy 15.1.2010.

ammatillinen opettajankoulutus (60 op)

antaa pedagogisen pätevyyden toimia opettajana eri kouluasteilla. Koulutus kestää 1,5 tai 2 vuotta. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella. Koulutus alkaa elokuussa 2010.

ammatillinen erityisopettajankoulutus (60 op) antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutukses-sa. Koulutus kestää 1,5 vuotta. Koulutus toteutetaan Tampereella ja se alkaa elokuussa 2010.

lisätietoa koulutuksesta

lisätietoa koulutuksesta

puh. 050 570 2068 • Koordinaattori Paula Larvala puh. 050 330 6923 etunimi.sukunimi@tamk.fi

puh. 040 801 2593 • Koordinaattori Irmeli Vesterinen puh. 050 541 5697 etunimi.sukunimi@tamk.fi

• Suunnittelija Eeva Manni

• Suunnittelija Maiju Ketko

Lomille myönnetään lomatukea Ray-avustuksesta sosiaalisin ja taloudellisin perustein. :: Perhe- ja virkistyslomat: 180 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/ aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

Hakuaika 7.–29.1.2010 Hakulomake ja lisätietoa www.opekorkeahaku.fi

Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuntokatu 3 | 33520 Tampere www.tamk.fi/taokk | taokk@tamk.fi

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

UUSI

INSINÖÖRI

37


If vakuuttaa insinöörit 1.1.2010 alkaen

U

usi Insinööriliitto on ottanut jäsenilleen vakuutukset Ifistä ensi vuoden alusta alkaen. Jäsenen vakuutusturvaan kuuluu If Liittovakuutus eli vapaa-ajan matkustaja-, matkatavara- ja tapaturmavakuutus, Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus sekä If Järjestövakuutus. – Vakuutusturva siirtyy Ifiin Pohjolasta ja säilyy pääosin ennallaan. Joitakin muutoksia kuitenkin myös tapahtuu, joten kannattaa tutustua uuteen vakuutusturvaan, muistuttaa yhteyspäällikkö Merja Laaksonen Ifin Järjestöpalveluista. Isoimmat muutokset koskevat Liittovakuutusta ja erityisesti sen matkustajaturvaa. Tähän on koottu tärkeimpiä kysymyksiä Liittovakuutuksesta, mutta kannattaa tutustua tarkemmin vakuutuksen sisältöön ja vakuutusehtoihin sekä muihinkin UIL:n ottamiin vakuutuksiin. Lisätietoa löytyy UIL:n jäsensivuilta ja osoitteesta if.fi/uil. Voit myös soittaa Ifin asiakaspalveluun p. 010 19 19 19 (arkisin 8–20). UIL lähettää jäsenille myös Vakuutusetuoppaan alkuvuodesta 2010.

Kysymyksiä If Liittovakuutuksesta:

Ketkä ovat vakuutettuja? Vakuutuksen piiriin kuuluvat Suomessa vakinaisesti asuvat jäsenjärjestöjen alle 70-vuotiaat jäsenet, joilla kotikuntalain mukainen vakinainen kotipaikka on Suomessa. Lisäksi matkustajaturvassa vakuutettuna ovat alle 20-vuotiaat lapset matkustaessaan vanhempansa kanssa. Lapsella tarkoitetaan omaa lasta, ottolasta, samassa taloudessa asuvaa avio-, avo- tai rekisteröidyn puolison lasta tai pitkäaikaista sijaislasta.

38

Milloin ja missä vakuutus on voimassa? Tapaturmaturvat ovat voimassa kaikkialla maailmassa vapaa-aikana. Matkustajaturva on voimassa vapaa-ajan koti- ja ulkomaanmatkoilla, kun matka kestää alle 45 vuorokautta ja ulottuu vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta ja vapaa-ajan asunnosta. Mitä matkustajaturva korvaa? Matkasairauden ja -tapaturman hoitokulut, kotiinkuljetuksen ulkomailta vakavissa sairaustapauksissa sekä kuolemantapauksissa, matkan peruuntumisen ja keskeytymisen sekä matkalta myöhästymisen vakuutusehtojen mukaan. Mitä tapaturmaturvat korvaavat? Tapaturman hoitokulut 8 500 euroon/tapaturma. Omavastuu on 100 euroa. Vakuutukseen sisältyy myös haitta-asteen mukainen enintään 35 000 euron korvaus tapaturmaisesta pysyvästä haitasta ja 8 500 korvaus tapaturmaisesta kuolemasta.

kavakuutuskortin tiedoilla alkuvuodesta 2010. Mihin kannattaa hakeutua hoitoon ulkomailla? Käytössäsi on Ifin sopimuslääkäriverkosto. Tiedot siitä saat Ifin nettisivuilta tai soittamalla Ifin asiakaspalveluun. Kun näytät sopimuslääkärissä matkavakuutuskortin tai -todistuksen, lasku lähetetään suoraan Ifiin. Olen lähdössä kahden kuukauden lomamatkalle Thaimaahan, miten matkustajaturvani on voimassa? Liittovakuutuksen matkustajaturva on voimassa ensimmäiset 45 vuorokautta. Ota ylimenevälle ajalle lisäturvaa Ifistä ennen matkalle lähtöä. Olen lomautettuna, onko vakuutukseni voimassa? Liittovakuutus on voimassa muun muassa lomautetuilla, työttömillä sekä vuorottelu- ja perhevapaalla olevilla jäsenillä.

Miten korvausta haetaan? Helpoiten haet korvausta netin kautta www.if.fi/uil tai soittamalla p. 010 19 18 18 (arkisin 9–18). Säilytä kuitit ja muut tositteet. If pyytää ne tarvittaessa korvaus­ käsittelyä varten.

Miten toimin, jos joudun ulkomaan matkalla sairaalaan? Ota yhteys Ifin hätäpäivystysnumeroon p. +358 800 1 3800. Numerosta saat neuvoja, ohjeita ja tarvittaessa maksusitoumuksen hoitoa varten.

Olen lähdössä matkalle joulun ajaksi ja palaan vasta loppiaisena. Miten Liittovakuutusturvani on voimassa? Nykyinen vakuutusturva Pohjolassa on voimassa vuoden 2009 loppuun asti. Mikäli olet lomamatkalla, joka kestää yli vuodenvaihteen, vaihtuu myös vakuutusyhtiösi 1.1.2010 klo 00.00. Ota matkalle mukaasi sekä nykyinen jäsenkorttisi että tulosta väliaikainen Ifin matkavakuutuskortti UIL:n jäsensivuilta. Saat UIL:n vuoden 2010 jäsenkortti Ifin mat-

Olen lähdössä Venäjälle ja tarvitsen viisumia varten todistuksen matkustajavakuutuksen voimassaolosta, mistä saan sen? Ole yhteydessä Ifin asiakaspalveluun p. 010 19 19 19 (8–20) tai laita pyyntö netissä If Kansiosi kautta www.if.fi/uil Onko Liittovakuutus voimassa ­urheiltaessa? Liittovakuutus on voimassa tavanomaisessa kuntoliikunnassa. Vakuutus ei ole


voimassa kilpaurheilussa ja sen harjoittelussa tai harrastettaessa vakuutusehdoissa erikseen mainittuja lajeja muun muassa kiipeily, sukellus ja taistelu-, kamppailu- ja itsepuolustuslajit. Milloin hoitava lääkäri Suomessa voi laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötä? Suomessa matka- tai tapaturmavakuutuksen perusteella haettavat hoitokulut täytyy vakuutetun maksaa itse ja hakea sairausvakuutuslain mukainen korvaus Kelalta, jollei lääkäriasema ole sitä tehnyt. Ainoastaan poikkeuksellisen suuria leikkaus- tai vastaavia kustannuksia varten voidaan Ifiltä pyytää maksusitoumusta, jolloin luvan saanut lääkäri voi laskuttaa Ifiä suoraan.

Teboil onnittelee 90-vuotiasta Uutta Insinööriliittoa.

Milloin vakuutus korvaa matkan peruuntumisen tai keskeytymisen? Peruuntumiskuluja korvataan esimerkiksi, kun vakuutettu tai hänen lähiomaisensa sairastuu vakavasti, odottamattomasti ja äkillisesti. Matkan peruuntumiselle tulee siis olla pakottava syy, joka arvioidaan lääketieteellisin perustein (ks. tarkemmin vakuutusehdoista). Matkan keskeytyminen on kyseessä, kun vakuutettu joutuu matkakohteessa sairaalahoitoon tai palaamaan Suomeen vakavan tapaturman tai matkasairauden vuoksi. Myös lähiomaisen kuolema, vakava tapaturma tai vakava, odottamaton sairastuminen, Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut merkittävä vahinko tai viranomaisen määräys voi oikeuttaa matkan keskeytymiseen (ks. tarkemmin vakuutusehdoista). Kuinka pitkään hoitokuluja maksetaan? Tapaturmavakuutuksesta hoitokuluja korvataan niin kauan kuin ne on katsottava tapaturmasta aiheutuneiksi, kuitenkin enintään vakuutusmäärään (8 500 euroa) tai vakuutusturvan päättymiseen saakka. Matkavakuutuksesta korvataan matkasairauden hoitokuluja enintään 90 päivää ensimmäisestä lääkärissäkäynnistä ja matkatapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumisesta. Matkavakuutuksessa hoitokuluilla ei ole euromääräistä ylärajaa. Kuka on vakuutetun edunsaaja kuolemantapauskorvauksessa? Kuinka tähän voidaan tehdä muutos? Liittovakuutuksen tapaturmavakuutuksen kuolemantapauskorvauksen edunsaajana ovat vakuutetun omaiset. Edunsaajamääräystä ei voi muuttaa. n

UUSI

Insinööri

Liiton jäsenenä olet myös Teboilin etuasiakas. Näyttämällä jäsenkorttisi saat Teboililta polttoaineesta tuntuvan alennuksen. Alennuksen saa kaikilta yli 300 Teboil-huoltamolta ja automaattiasemalta. Alennusta ei saa nettohintapohjaisilta Teboil Express -automaattiasemilta.

www.teboil.fi/liitto

39


Tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishanke INSSI onnittelee ikinuorta UIL:a huudahduksella:

Insinööri pelastaa maailman! www.insinooriksi.fi www.inssihanke.fi


Onnittelemme 90-vuotiasta Uutta Insinööriliittoa! Tekniikan tekijöiden asialla.

Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry palvelee ja valvoo ekonomin etuja. www.sefe.fi

ONNITTELUMME 90-VUOTIAALLE UUDELLE INSINÖÖRILIITOLLE TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN

T&T rientää onnittelemaan Uutta Insinööriliittoa juhlavuoden kunniaksi.


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 työelämän oikeudelliset palvelut alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 0206 93 858 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Maria Harju, Olli Nurminen, Susanna Piipponen, assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Hanne Salonen ja Juha Teerimäki Järjestötoiminta työsuhdeneuvojat johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Panu Paajanen ja Tiina Savikko asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851 assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842 Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen, 0201 801 846 Tomi Seppä, 0201 801 844 Juha Simell, 0201 801 848 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky työnantajaperintä 0201 801 833 lainakäsittelijä Maarit Ojala 0201 801 664 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 viestintäassistentti Valeria Gasik, 040 565 4938 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870 Olympiakatu 16 65100 Vaasa Opiskelija-asiat MIKKELIN INSINÖÖRIT RY info@iol.fi Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) faksi (015) 361 832 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 PL 129, 24101 Salo assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 sai@sai.fi kenttäasiamies www.sai.fi Anu Kaasalainen, 040 552 7990

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


Windows®. Elämää ilman rajoja. HP suosittelee Windowskäyttöjärjestelmää.

t a om t n usk o a Valitse uusi HP:n Z-sarja ja nautit huippusuorituskyvyn lisäksi helppokäyttöisyydestä ja hienosta designista. Suunnitteluun on osallistunut kiinteästi BMW-autoyhtiö, ”moottoritila” näkyy käyttäjälle johdottomana ja loogisena kokonaisuutena – teet päivitykset helposti. • • • •

Rohkeaa muotoilua – kuori harjattua alumiinia. Markkinoiden helppokäyttöisimmät kotelot. Mahdollisuus käyttää SSD-levyjä. Energy Star® -sertifioitu. Painosta yli 90 % on kierrätettävää.

HP Z800 -, HP Z600 - ja HP Z400 -tehotyöasemat on varustettu uudella Intel® Xeon® -prosessorilla, joka avaa ovia parempaan suorituskykyyn, energiatehokkuuteen ja älykkääseen hallintaan. Lisäksi Z-sarjassa on mukana Intel® Turbo Boost -ominaisuus ja ne ovat entistä hiljaisempia.

! o a h z-te

Til.no KK589ET

HP Z400 -TEHOTYÖASEMA • • • • •

Intel® Xeon® W3520 -prosessori (2.66GHz) Aito Windows 7 Professional 64 downgrade to XP64 6144 Mt muistia ja 500 Gt kiintolevy (7200 rpm) DVD+/-RW-asema (Dual Layer, LightScribe) 3 vuoden onsite-takuu

1.269 € hp care pack

Seuraavan työpäivän huolto asiakkaan tiloissa 4 vuodeksi. Til. nro: U7941E 119 € (sis. ALV 22 %)

Tilaa nyt BCC:ltä ja hyödyt!

Tilaa Z-työasemasi BCC:ltä – saat näytönohjaimen tarjoushintaan! HP NVIDIA QUADRO FX1800 -näytönohjain 768MB, Til.no FY946AA

Hinta vain 399 € * (sis. ALV 22 %)

www.bcc.fi • info@bcc.fi Helsinki 0207 490 600 Joensuu 0207 490 640 Tampere 0207 490 670 Oulu 0207 490 690 Kannus 08 4291 319 Ylivieska 08 4291 319

(sis. ALV 22 %)

Lahti 0207 490 650 Jyväskylä 040 820 4176 Savonlinna 0207 490 699 Vaasa 0207 490 600 Raahe 08 4291 561

*Koskee uusia tilauksia. Ei voi vaihtaa rahaksi eikä yhdistää muihin tarjouksiin. Voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää, enintään vuoden 2009 loppuun asti.


insinoori-2009-9  

9/2009 9/20099/20099/2009 • Palkkatiedusteluja vuosien varrelta • Rajariidat heikentävät ay-liikkeen • Yhteistoimintamenettely edellyttää YT...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you