Page 1

8/2009

JUKOn p채채luottamusmies Ari Hoppania:

Sama palkka samanarvoisista teht채vist채 samassa virastossa


sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

• Esimies, kuuntele joukkojasi! Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Vesa Harmaakorpi:Mitä on insinöörin innovaatioasiantuntemus?

Puheenjohtajan palsta ................................ 9

• Jatkuva epävarmuus heikentää tulosta Edunvalvontaa ......................................... 10

• Työpaikan epävarma tilanne korostaa huonoja luonteenpiirteitä

10

• Aluehallinnon muutokset ravistelevat Maailmalta vyörynyt taantuma mullisti suomalaisen ohjelmistoyrityksen ja ajoi henkilöstön epävarmuuteen. Idästä saapui uusi omistaja, jonka toivotaan tarjoavan uutta, varmempaa tulevaisuutta.

insinöörejä

• Luottamushenkilöt yhteistyössä työpaikoilla • SKOL ja YTN neuvottelutulokseen Osaaminen .............................................. 22

• Työ ja oikea osaaja kohtasivat • Yrittäjyys edellyttää hyvää liikeideaa ja ammattitaitoa

• Projektipajassa teoria muuttuu tuotteeksi Yhteiskunnasta ........................................ 26

• Sukupolvi Y haastaa sinut, esimies • Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä vaatii uudistuksia

Totta ja tutkittua ...................................... 28

• Epätyypillisistä työsuhteista ei ole tullut tyypillisiä

• Työajat muuttuvat Maailmalta .............................................. 30

• Korkeastikoulutettujen osuus kasvussa EU:ssa Oikeutta.................................................. 32

• Testamentti vai lahja Opiskelijasivut ......................................... 36 Tapahtumia ............................................. 38 Mennen tullen ......................................... 40 Jäsenetuja .............................................. 41

16 2

Irtisanomiset ja lomautukset ovat saaneet työntekijät puhaltamaan voimakkaasti yhteen hiileen.

Järjestöasiaa ........................................... 42 Uutisia ................................................... 43

Kannen kuva: Kirsti Laurinolli


19.11. numero 8/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826

20

Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy

Bari Beshar kannustaa työnhakijoita ottamaan yhteyttä suoraan yritykseen ja tiedustelemaan mahdollisia työpaikkoja.

Ilmestymispäivät 2009 17.12. Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

24

Projektipajassa teoriassa opittu muotoutuu käytännön tekemisellä valmiiksi tuotteeksi. Samalla opiskelija oppii itsekin lisää.

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

INSINÖÖRI

3


Windows®. Elämää ilman rajoja. HP suosittelee Windowskäyttöjärjestelmää.

t a om t n usk o a Valitse uusi HP:n Z-sarja ja nautit huippusuorituskyvyn lisäksi helppokäyttöisyydestä ja hienosta designista. Suunnitteluun on osallistunut kiinteästi BMW-autoyhtiö, ”moottoritila” näkyy käyttäjälle johdottomana ja loogisena kokonaisuutena – teet päivitykset helposti. • • • •

Rohkeaa muotoilua – kuori harjattua alumiinia. Markkinoiden helppokäyttöisimmät kotelot. Mahdollisuus käyttää SSD-levyjä. Energy Star® -sertifioitu. Painosta yli 90 % on kierrätettävää.

HP Z800 -, HP Z600 - ja HP Z400 -tehotyöasemat on varustettu uudella Intel® Xeon® -prosessorilla, joka avaa ovia parempaan suorituskykyyn, energiatehokkuuteen ja älykkääseen hallintaan. Lisäksi Z-sarjassa on mukana Intel® Turbo Boost -ominaisuus ja ne ovat entistä hiljaisempia.

! o a h z-te

Til.no KK589ET

HP Z400 -TEHOTYÖASEMA • • • • •

Intel® Xeon® W3520 -prosessori (2.66GHz) Aito Windows 7 Professional 64 downgrade to XP64 6144 Mt muistia ja 500 Gt kiintolevy (7200 rpm) DVD+/-RW-asema (Dual Layer, LightScribe) 3 vuoden onsite-takuu

1.269 € hp care pack

Seuraavan työpäivän huolto asiakkaan tiloissa 4 vuodeksi. Til. nro: U7941E 119 € (sis. ALV 22 %)

Tilaa nyt BCC:ltä ja hyödyt!

Tilaa Z-työasemasi BCC:ltä – saat näytönohjaimen tarjoushintaan! HP NVIDIA QUADRO FX1800 -näytönohjain 768MB, Til.no FY946AA

Hinta vain 399 € * (sis. ALV 22 %)

www.bcc.fi • info@bcc.fi Helsinki 0207 490 600 Joensuu 0207 490 640 Tampere 0207 490 670 Oulu 0207 490 690 Kannus 08 4291 319 Ylivieska 08 4291 319

(sis. ALV 22 %)

Lahti 0207 490 650 Jyväskylä 040 820 4176 Savonlinna 0207 490 699 Vaasa 0207 490 600 Raahe 08 4291 561

*Koskee uusia tilauksia. Ei voi vaihtaa rahaksi eikä yhdistää muihin tarjouksiin. Voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää, enintään vuoden 2009 loppuun asti.


pääkirjoitus

Esimies, kuuntele joukkojasi! Marraskuu 2009

rganisaatiomuutos! Ei kai taas! Miten minulle

mahdollisuutena. Toisille se on shokki, joka aiheuttaa

nyt käy! Entä meidän työyhteisölle!

melkeinpä vihaa. Henkilöstön sisälle voi myös muodos-

Näitä mietitään yhä useammalla työpaikalla yt-

tua konflikteja tai pieniä klikkejä, jotka voivat tarjota

O

neuvottelujen ja lomautusten tiimellyksessä. Olemme ymmällämme muutoksen tahdista. Epävarmuus lisääntyy, kun osastoja yhdistetään ja toimenkuvia

vertaistukea epävarmuuden kohtaamisessa. Pahimmillaan muutos voi tietenkin johtaa työpaikan menettämiseen.

rukataan. Konsultteja ravaa työpaikoilla ja palavereja pi-

Esimiehillä on nyt oltava oikeasti aikaa kuunnella

detään. Se, mikä eilen oli organisaation ydinosaamista,

alaisiaan ja paneutua heidän huoliinsa. Työn muuttu-

saatetaankin seuraavana päivänä määritellä ulkoistetta-

neista vaatimuksista pitää olla aikaa keskustella, samoin

vaksi toiminnoksi.

mahdollisuuksista itsensä kehittämiseen. Kun vaaditaan

Voimmeko itse lainkaan vaikuttaa asioiden kulkuun tai saammeko edes riittävästi tietoa muutoksen suunnasta? Joillekin muutos on iloinen asia ja kriisi koetaan

INSINÖÖRI

UUSI

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

tulosta, on samalla tavoitteet, pelisäännöt ja vastuut oltava kaikille selvät. Kriisin jälkeenkin on elämää, joten yhdessä muutos on hanskattava.

5


uutisia

Destia tyrmäsi henkilöstön irtisanomiskaavailuilla ■ Ylemmät Toimihenkilöt YTN häm-

mästelee tie- ja maanrakennusyhtiö Destian kiirettä massiivisiin irtisanomisiin, jotka kohdistuvat lähes 10 prosenttiin henkilökunnasta. Yt-neuvotteluille on asetettu äärimmäisen tiukka aikataulu. – Ensin Destia lomauttaa 400 henkilöä ja välittömästi alkavat uudet yt-neuvottelut, jotka tähtäävät irtisanomisiin, ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Pertti Niemi kummeksuu. YTN yllättyi Destian toimintalinjan äkillisistä muutoksista. Yhtiö on strategiansa mukaisesti nopeasti laajentanut toiminta-aluettaan ja yhtä nopeasti se supistaa sitä. – Eikö vielä keväällä ollut tietoa näin suurista muutoksista, kun henkilöstösuunnitelmaa päivitettiin. Viikko sen jälkeen, kun irtisanomisiin johtavista yt-neuvotteluista oli kerrottu henkilöstölle, koko Destian hallitus erosi erityistarkastuksen seurauksena. Ylimääräinen yhtiökokous on nimittänyt väliaikaisen hallituksen valtion omistajaohjausosaston virkamiehistä. YTN vaatii, että 250 henkilön irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut on keskeytettävä. – Aikalisää tarvitaan sen takia, ettei Destiassa tehdä hätiköityjä ratkaisuja, YTN:n LTY-sektorin vastuullinen asiamies Juha Särkkä sanoo. Destian uuden hallituksen on ensin linjattava toimintaa. Yhtiön on huomioi6

tava hallitusohjelmaan kirjattu työurien pidentämistavoite ja käytettävä malttia irtisanomisissa. – Vasta hallituksen linjausten jälkeen toimivan johdon on mahdollista käydä yt-lain hengen mukaisia neuvotteluja, Särkkä korostaa. Pääluottamusmies Niemi kantaa huolta henkilöstöstä. Henkilöstöä hämmentää meneillään oleva sekava tilanne. – Kuka ottaa lopullisen vastuun toimenpiteistä, varsinkin jos johtajavaihdokset jatkuvat, Niemi kysyy. – Nyt on tärkeintä, että Destian toiminta jatkuu ja henkilöstö voi keskittyä siihen työhön, mitä he ovat taloon tulleet tekemään, Niemi sanoo. – Kun yhtiön henkilöstöstä noin kolmannes on lomauttamis- ja irtisanomistoimien kohteena, se vaikeuttaa ihmisten jaksamista.

Työeläkemaksut ensi vuonna ■ Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet ensi vuoden yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Keskimääräinen maksu pysyy ennallaan 22 prosentissa. Keskeisten työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti työeläkemaksun työkyvyttömyysosasta kertynyt ylijäämä on vuosina 2006–2009 palautettu tilapäisinä alennuksina työntekijöille ja pienille ja keskisuurille työnantajille.

Tämä palautus on tänä vuonna ollut yksi prosentti tariffimaksun piirissä olevasta palkkasummasta. Työttömyyseläkkeen poistumisen vuoksi työntekijöille sekä pienille ja keskisuurille työnantajille palautetaan ensi vuonna aiemmin perittyä työeläkemaksun työttömyysosaa määrä, joka vastaa 0,6 prosenttia tariffimaksun piirissä olevista palkoista. Palautuksen pienenemisen vaikutuksesta työntekijöiltä ja tariffimaksun piirissä olevilta työnantajilta perittävät, keskimääräiseen maksuun sisältyvät työeläkemaksut nousevat 0,2 prosenttiyksiköllä. Työntekijän maksu on ensi vuonna alle 53-vuotiailla 4,5 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 5,7 prosenttia palkasta. Keskeisten työmarkkinajärjestöjen aiempiin sopimuksiin sisältyy vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettava lisärahastointi, jota on tekemättä 2,7 prosenttia palkkasummasta. Tämän takia tämän vuoden lopussa vanhuuseläkerahastoihin on päätetty siirtää määrä, joka vastaa 0,5 prosenttia palkkasummasta.

Työttömyysturva ja työttömien koulutusetuudet paranevat ■ Hallitus esittää työttömyyspäivärahan työssäoloehtoon muutosta, jonka mukaan ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto lyhenisi 43 viikosta 34 viikkoon. Myös yrittäjien työssäoloehto lyhenisi kahdesta vuodesta 18 kuukauteen. Uutena etuutena maksetaan 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä peruspäivärahan korotusosaa tai korotettua ansioosaa niille, jotka ovat olleet kolme vuotta työssä ennen työttömyyden alkamista. Hallitus esittää uusia kannusteita työllistymistä edistäviin niin sanottuihin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville. Heille maksetaan osallistumisen ajalta peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosaa tai ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa, kuitenkin enintään 200 päivältä. Muutosturvaan kuuluvan työllisty-


misohjelmalisän maksuaikaa pidennetään 185 päivästä 200 päivään. Työllistymisohjelmalisää voivat saada ne, joilla on henkilökohtainen työllistymisohjelma ja oikeus ansio- tai peruspäivärahaan. Työttömyysaikaiset koulutusetuudet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulutuspäiväraha yhdistetään yhdeksi etuudeksi. Työtön saa samansuuruista etuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai itse hankkimaansa koulutukseen. Samalla omaehtoiseen koulutukseen osallistumisen ehtona olevasta 10 vuoden työhistoriavaatimuksesta luovutaan. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksenajalta maksettava tuki lasketaan mukaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan. Muutosehdotukset ovat osa Sata-komitean laatimista sosiaaliturvan uudistamisen keskeisistä linjauksista. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Työryhmä ehdottaa parannuksia yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan ■ Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan ehdotetaan parannuksia. Asiaa pohtineen työryhmän mukaan yrittäjän perheenjäsenellä olisi oltava oikeus työttömyysturvaan, kun yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee ja yritystoiminnasta kertyvä tulo perheenjäsentä kohti jää alle vähimmäistoimentulon rajan. Työttömyysturva myönnettäisiin tällä perusteella kuitenkin vain, jos yrityksessä työskentelee enää yrittäjäperheen jäseniä. Perheenjäsenellä ei myöskään saisi olla yli 15 prosentin omistusosuutta tai äänivaltaa yrityksessä. Työryhmä esittää myös, että vuorotteluvapaalakiin lisättäisiin yrittäjien vuorotteluvapaaoikeutta koskevat säännökset, jotka olisivat aluksi voimassa viiden UUSI

INSINÖÖRI

vuoden määräajan. Sen jälkeen arvioitaisiin, onko perusteltua tehdä säännöksistä pysyvät. Vuorotteluvapaan ehtona olisi, että hakija on toiminut vähintään kymmenen vuotta yrittäjänä ja harjoittanut yritystoimintaa vähintään 13 kuukauden ajan välittömästi ennen vapaan alkamista. Työryhmä luovutti selvityksensä marraskuussa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle.

Työttömyysvakuutusmaksujen nousua hillitään uusin keinoin ■ Työmarkkinajärjestöt pitävät tärkeänä, että maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat löytäneet yhteisymmärryksen ja keinoja hillitä työttömyysvakuutusmaksujen nousua erityisesti ensi vuonna. Jos ratkaisua ei olisi löytynyt, maksua olisi jouduttu korottamaan tuntuvasti suhdannepoliittisesti väärään aikaan keskellä syvää taantumaa. Valtio osallistuu lomautusajalta maksettavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen ensi vuonna peruspäivärahan rahoitusta vastaavalla osuudella. Nykyisin valtio ei osallistu lomautusturvan rahoittamiseen. Lisäksi hallitus myöntää työttömyysvakuutusrahaston lainanotolle valtion takauksen niin sanotun suhdannepuskurin ylärajaan eli 796 miljoonaan euroon saakka. Valtio rahoittaa rahaston menot siltä osin kuin suhdannepuskuri ylittyy. Suhdannepuskurin ylittyminen edellyttäisi ennakoitua heikompaa talous- ja työllisyyskehitystä ensi vuonna. Talouskriisi on osoittanut, että työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri ei nykyisellään turvaa riittävästi maksujen vakautta ja kohtuullista tasoa. Tämän vuoksi hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat, että ne valmistelevat kolmikantaisesti muun muassa suhdannepuskurin väljentämistä koskevan lainmuutoksen niin, että se voitaisiin antaa eduskunnalle ensi keväänä.

Valtioneuvoston palkkausjärjestelmäsopimusta ei tullutkaan ■ Valtiovarainministeriö ja valtion

pääsopijajärjestöt neuvottelivat pitkään kaikkia ministeriöitä koskevasta yhteisestä palkkausjärjestelmästä. Neuvottelujen takaraja oli lokakuun loppu. Neuvottelutulosta ei kuitenkaan kyetty saamaan aikaan. Perussyynä oli erimielisyys tekstikysymyksistä. Valtiovarainministeriö (VM) ei suostunut turvakysymyksissä lähellekään sitä tasoa, minkä mallisopimus antaa. Palkan alentaminen työnantajan yksipuolisin toimenpitein olisi mahdollistunut ilman nykyistä arviointiryhmän käsittelyä. Arviointiryhmän asema olisi muutoinkin tuntuvasti heikentynyt siten, että siitä olisi tehty seurantaryhmä, joka nimensä mukaisesti enemmän seuraa, kuin vaikuttaa tulkintoihin. Palkkataulukoiden asetanta tuotti myös suuria vaikeuksia johtuen eri ministeriöiden melko suuresta palkkahajonnasta. Tekstiosioon pääsopijajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia edellyttivät mainintaa purkautuvien takuupalkkojen uudelleenkohdentamisesta järjestelmään. VM ei tullut yhtään vastaan huolimatta siitä, että lähes puolet henkilöstöstä olisi joutunut takuupalkalle. Sopimukseen sisältyy kaksiosainen niin sanottu perälauta. 15.12.2009 mennessä on sovittava, miten kehittämiserät ja paikalliset erä suunnataan nyt neuvotteluissa saatujen tietojen perusteella siten, että järjestelmän myöhempi tekeminen mahdollistuisi. Valtion pääsopijajärjestöt irtisanoivat kaikki virka- ja työehtosopimukset, sekä tarkentavat virka- ja työehtosopimukset päättymään 31.1.2010 lukuun ottamatta pääsopimusta. Neuvottelut uudesta virka- ja työehtosopimuksesta aloitetaan myöhemmin. Pääsopijajärjestöt eivät vielä tässä vaiheessa jättäneet tavoitteitaan valtiovarainministeriölle. Lisää aiheesta sivulla 14.

7


kolumni Vesa Harmaakorpi professori, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovation

Mitä on insinöörin innovaatioasiantuntemus?

I

nsinööri ja innovaatio ovat olleet vahvasti yhteen liitetty sanapari. Insinöörit ovat olleet esimerkiksi Nokian menestyksen keskeinen voimavara. Innovaatiot ja niiden tuottaminen saavat kuitenkin uusia muotoja. Kysymys kuuluukin, mitä on insinöörien innovaatioasiantuntemus muuttuvassa toimintaympäristössä? Esko Ahon kansallista innovaatiostrategiaa hahmottaneen työryhmän raportin seurauksena innovaatiokeskustelu on muuttunut ratkaisevasti. Tähän asti suomalainen keskustelu on painottanut tieteen, teknologian ja innovaatioiden liittoa. Uusi keskustelu painottaa innovaatioiden kysyntälähtöisyyttä ja systeemisyyttä. Asiakkaiden tarpeet ratkaistaan enenevästi hyvin käytäntölähtöisissä prosesseissa erilaista tietoa yhdistäen. Tiedelähtöisen ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan logiikka on erilaista. Tiedelähtöisen ja varsin usein yhden tieteenalan sisällä tapahtuvan innovoinnin keskeinen logiikka on pysyä uskollisena tieteenalan traditiolle ja edetä asioiden kanssa ”totuutta” etsien. Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa puolestaan innovoija ratkaisee ”häikäilemättä” asiakastarpeita tieteen rajoista piittaamatta ja rajoja rikkoen. Tiedelähtöisessä innovoinnissa pohjan siis luo edistyneisyys yleensä yhdellä tieteenalalla. Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa kysymys on lähinnä kyvystä ylittää rajoja ja toimia eritaustaisten ihmisten kanssa. Tiedelähtöisessä innovoinnissa insinööri toimii yleensä saman alan insinöörin kanssa. Käytäntölähtöisessä innovoinnissa kumppaneina voivat olla sosiologit, filosofit, taiteilijat tai muut perusinsinöörin mielestä hyvinkin epäilyttävät henkilöt. Käytäntölähtöisessä innovoinnissa kysymys on kyvykkyydestä luoda siltoja asiakastarpeen ja monenlaisen tiedon yhdistelmistä. Esimerkiksi nanoteknologiainnovaatioissa innovaatioiden lähde on huipputietämys nanoteknologioista. Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa kyse on, maailmankuulua filosofia ja professoria Jaakko Hin-

8

tikkaa seuraten, ”yleisestä kyvystä rakentaa mahdollisia maailmoja”. Siis myös insinöörien kyvykkyydessä hahmottaa ja ratkoa asiakkaiden ongelmia eräänlaisessa älyllisen ristipölytyksen prosessissa usein hyvinkin erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kanssa. Tulevaisuuden kilpailukyvyn yksi ratkaisevista kysymyksistä kuuluu: kuinka tasapainoilemme maailmanluokassa olevan fokusoidun teknologisen huippuasiantuntemuksen ja asiantuntemuksen, jota kutsumme yleiseksi kyvyksi rakentaa mahdollisia maailmoja, välillä? Olemmeko me insinöörit hyviä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan asiantuntemuksessa? Useimmat meistä vastaisivat, että ilman muuta olemme; mehän ratkomme päivittäin Käytäntölähtöisessä asiakkaiden ongelmia. Kun asiaa tarkastelee hieman lä- innovoinnissa kysymys hemmin, totuus voi kuitenkin näyttää hyvin toisenlai- on kyvykkyydestä luoda selta. Meidän oman teknolosiltoja asiakastarpeen ja gia-alamme ammatti-identiteetti on yleensä melko vah- monenlaisen tiedon va ja perusinsinööri suhtautuu esimerkiksi humanis- yhdistelmistä. teihin yleensä varsin epäilevästi ja erilaisista taustoista johtuen yhteistyö ei ota sujuakseen. Jorma Ollilan mukaan kuitenkin Suomen tulevaisuus lepää insinöörin ja humanistin liitossa. Tämän liiton toteutuminen vaatii insinööreiltä uudenlaisen asiantuntemuksen kehittämistä. Tämä ei ole yksinkertainen tehtävä. Siinä tarvitaan usein hyvin epäortodoksisia menetelmiä. Oman tutkimusryhmäni kanssa olemme käyttäneet esimerkiksi teatterimenetelmiä tämän asiantuntemuksen kehittämisessä. Kuulostaako hölynpölyltä? Jos ei kuulosta, niin sinulla on mahdollisuuksia käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan maailmassa…


puheenjohtajan palsta

Jatkuva epävarmuus heikentää tulosta Pertti Porokari

Marraskuu 2009

yösuhteen jatkuva epävarmuus nakertaa ilma-

T

vin usein esimieheksi valitaan muilta kuin esimiestai-

piiriä työpaikoilla. Ilmiö oli olemassa jo ennen

doiltaan paras henkilö. Todennäköisesti hän joutuu vie-

taantumaa. Työntekijät joutuvat tekemään töitä

lä esimiestehtävän lisäksi tekemään produktiivista työtä,

peläten jatkuvasti seuraavia yt-neuvotteluja. On selvää,

joka vie suurimman osan ajasta. Varsinaiselle esimies-

että työntekijä ei pysty pelon vallassa tuottamaan työn-

työlle ja henkilöjohtamiselle ei anneta tarpeeksi aikaa.

antajalleen parasta tulosta. Vain motivoitunut työnte-

Tästä saattaa muodostua suuria ongelmia koko työyh-

kijä on tuottava.

teisölle. Esimiehille on annettava riittävästi aikaa esi-

Työolosuhteisiin kiinnitetään nykyään henkisen

miestyölle ja koulutusta tehtävään.

työn tekijöiden osalta ylipäätään liian vähän huomio-

Edellä mainituista syistä johtuen työkyky on to-

ta. Ihmiset uupuvat ylisuurten työmäärien alla, eivät-

della koetuksella nykyajan työmaailmassa. Tähän tulisi

kä ehdi palautua vapaiden aikana. Työssä jaksaminen

kiinnittää enemmän huomiota, jotta ihmiset jaksaisivat

muodostuu todelliseksi ongelmaksi, joka aiheuttaa pa-

työskennellä pidempään ja tuottavampina.

himmillaan pitkiä poissaoloja ja osittaista tai kokonaista työkyvyttömyyttä. Lisäksi siitä aiheutuu kustannuksia.

Hyvää joulun odotusta!

Henkilöstöä koulutetaan myös liian vähän. Tämä ongelma tulee esille etenkin esimiesten kohdalla. Hy-

UUSI

INSINÖÖRI

9


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuvat: Kirsti Laurinolli

Työpaikan epävarma tilanne korostaa huonoja luonteenpiirteitä Kun pitkään menestyneessä työpaikassa päädytään lomauttamaan väkeä, jokainen huolestuu ennen kaikkea omasta asemastaan. Omaa työpaikkaa saatetaan yrittää turvata välillä epäreiluillakin keinoilla. 10

hjelmistoja tietoliikennetoimialalle kehittävä Sesca Mobile Software kasvoi 10 vuotta peräjälkeen. Kun ohjelmistoasiantuntija Juha Manu aloitti yrityksessä vuonna 2002, henkilöstöä oli parisenkymmentä. Vuoden vaihteessa heitä oli parisensataa. Vuosi sitten yrityksessä kärsittiin henkilöstöpulasta. Vuoden vaihteessa tilan-

O

ne muuttui todella nopeasti ja kerralla. – Projekteja lopetettiin ja uudet tilaukset vähenivät hetkessä kauas aikaisemmasta, kertoo luottamusvaltuutettu Juha Manu. Yrityksessä käytiin sen historian ensimmäiset yhteistoimintaneuvottelut alkuvuodesta. Ensimmäisellä kierroksella selvittiin kolmen kuukauden määrä-


Keskustelua on herättänyt, miksi joku on lomautettu ja toinen taas ei. Kun lomautukset pitkittyvät, asiat herättävät huolta.

Yt-neuvottelujen aikana luotto tarvitsee ainakin yhden keskustelukumppanin, jonka kanssa voi jakaa asioita. Juha Manu juttelee varaluottamusvaltuutetun kanssa.

Pirstottu työyhteisö vaikuttaa kaikkiin Työyhteisö on osa turvaverkkoa varsinkin toiselta paikkakunnalta työn perässä siirtyneille. – Jos putoaa työyhteisön ulkopuolelle, turvaverkkokin voi osittain hajota, sanoo luottamusvaltuutettu Juha Manu.

aikaisilla lomautuksilla, jotka kohdistuivat noin 40 henkilöön. Tilanne ei kuitenkaan parantunut, ja kesällä toisella yt-neuvottelukierroksella lomautettiin henkilöstöä toistaiseksi. Kolmannet yt-neuvottelut käynnistyivät lokakuussa. Kun neuvottelut päättyvät, on mahdollista, että henkilöstöä myös irtisanotaan. UUSI

INSINÖÖRI

Yli kolmivuotisen luottamusvaltuutetun uran aikana Manulla oli ennen tätä vuotta muutama juttu hoidettavanaan väärin maksetuista ylitöistä ja henkilöstöeduista. Ennemminkin luottamusvaltuutettu on välittänyt tietoa esimerkiksi lomapäivien kertymisistä tai yrityskohtaisista palkankorotuksista. – Aiemmin ei ollut mitään isoa tai vakavaa. Koko vuoden jatkunut vaikea ja epävarma tilanne on vaikuttanut monin tavoin. Esille on noussut muun muassa henkilöstön välisiä konflikteja, jotka osittain johtuvat epävarmasta tilanteesta. On alettu muistella aikaisemmin tehtyjä ja tekemättä jääneitä asioita. Eri ihmiset reagoivat eri tavoin.

– Kun tilanne vaikeutuu, henkilöstöstä nousee raadollisiakin piirteitä. Keskustelua on herättänyt, miksi joku on lomautettu ja toinen taas ei. Kun lomautukset pitkittyvät, asiat herättävät huolta. Manu muistuttaa, että esimies päättää aina, kenet lomautetaan. Hänen mukaansa henkilöstö on nostanut asioita herkemmin esiin. Esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta, oman työpaikan säilymisestä ja koko yrityksen tulevaisuudesta puhutaan nyt enemmän. – Olen kuunnellut pitkiä puheluja, kun ihmisillä on ollut paha olo. Työkaverin poissaolo surettaa

Osalta motivaatio työntekoon on kadonnut, vaikka he ovat saaneet jäädä töihin. Jos esimerkiksi kahvihuoneessa juttelee

>>> 11


edunvalvonta

Antti Miikkulainen (vas.) vaihtaa kuulumisia Juha Manun kanssa.

päivittäin saman työkaverin kanssa ja tämä lomautetaan, voi kokea jäävänsä yksin työpaikalle. – Toki haluamme, että kaveritkin olisivat töissä. Työtilanne on aiheuttanut jonkin verran turhautumista, kun sille ei itse voi mitään. Tarjouksia tai myyntityötä tekevät voivat tehdä enemmän toisten eteen kuin

Uusi omistaja sijoitti meihin, sillä meillä ei ole kiinteätä omaisuutta. Jos meiltä lähtee henkilöstö, yritys on maksanut turhasta. 12

projektityössä asiakkaan luona työskentelevät. – Tarjouksien tekemistä motivoi todella paljon, kun tietää, että kaverin leipä on oikeasti kiinni siitä, saako projekteja, Manu sanoo. Kokeneille uusia projekteja

– Paras tilanne tietenkin olisi, että saisimme paljon töitä ja selviäisimme ilman irtisanomisia, luottamusvaltuutettu huomauttaa. Työtilanne on kääntynytkin jo hieman parempaan. – Kymmenkunta kokenutta lomautettua on kutsuttu takaisin töihin, sillä heille on saatu projekteja. Hankalammin työllistettäviä ovat ne, jotka omaavat vain vähän kokemusta, Manu sanoo. Sinänsä työt eivät ole kaatuneet työ-

paikkansa säilyttäneiden niskaan. Silti yksittäiset ihmiset tekevät enemmän, sillä kokeneet ovat tuottavampia kuin aloittelevat. Työtilannetta on parantanut omistajanvaihdos. Sesca-konserniin kuuluvat Sesca Mobile Software, Almitas ja Romaniassa sijaitseva Sesca Technologies SRL myytiin Kiinan suurimmalle ohjelmayritykselle Neusoftille lokakuussa. – Kyllähän meidän uskottavuutemme kasvaa, kun olemme osa isoa yritystä. Riittävän suuri alihankkija pystyy tarjoamaan laajemmin ja monipuolisemmin kuin aiemmin. Yrityskaupan myötä emme tee pelkästään alihankintaa, vaan meillä on myös omia tuotteita. Usko kiinalaiseen pitkän ajan ajatteluun

Intialaiset yritykset ovat ostaneet ohjelmistoalalta suomalaisyrityksiä. Niitä on


Onnistunut työpaikan kriisin hallinta luo edellytykset toiminnan jatkamiselle tietyn ajan jälkeen saneerattu raskaasti ja töitä on siirretty halvemman kustannusten maihin. – Kiinalaiset johtajat eivät ajattele vuoden päähän, vaan kymmenien vuosien päähän. Luotan enemmän kiinalaisiin kuin intialaisiin omistajiin, Juha Manu painottaa. – Uusi omistaja sijoitti meihin, ihmisiin, sillä meillä ei ole kiinteätä omaisuutta. Neusoft osti ainoastaan ihmiset. Jos meiltä lähtee henkilöstö, yritys on maksanut turhasta. Henkilöstönedustajana Manu arvostaa sitä, että uudelle omistajalle henkilöstöasiat tuntuvat olevan tärkeässä roolissa. Omistajavaihdoksen takia hallintorakenne muuttuu, mutta uusi rakenne ei ole vielä selvillä. Toiveena on organisaatiouudistuksen mahdollisimman nopea läpivienti. – Hierarkkiset suhteet eivät ole selviä, mitä pidempään uudistus venyy: kuka on vastuussa ja keneltä kysyy ongelmatilanteissa. Toivelistalla on myös saattaa henkilöstön koulutussuunnitelmat ja osaamiskartoitukset ajan tasalle. Yrityskaupan myötä henkilöstölle aukeaa myös uusia mahdollisuuksia. – Osa palveluista, jotka saatiin aiemmin konsernilta, tuotetaan jatkossa itse. Oman yrityksen väellä on mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä tai yletä uuteen asemaan. Tarjolla on myös mahdollisuuksia lähteä työskentelemään Kiinaan. Jotta rajapinta uuden omistajan kanssa saadaan toimimaan, tarkoitus on tehdä henkilöstövaihtoa molempiin suuntiin. Uhkia ja epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä on vielä jäljellä.

lämä työpaikoilla on muutosmyllerryksessä globaa-

E

lin taantuman vuoksi. Rajut muutokset, kuten irti-

sanomiset ja organisaatiomuutokset, edellyttävät henkilökunnalta paljon sopeutumista. Samalla on keskityttävä toiminnan jatkuvuuden takaamiseen ja siihen, että henkilökunta jaksaa työssä vielä muutosten jälkeenkin. Työ- ja organisaatiopsykologi Tiina Saarelma-Thielin Eteenpäin kriisistä -kirjassa käsitellään tyypillisiä työkriisejä. Painotus on tilanteissa, joissa työpaikkaa saneerataan tai toimintaa muutetaan niin, että työntekijöiden tehtävät tai työsuhde ovat vaakalaudalla. Työpaikoilla on hyvä varautua yhteisvoimin kriisien psykososiaaliseen suunnitelmalliseen hallintaan. Muutostilanteet on mahdollista ennakoida ja toimenpiteet suunnitella jälkihoitoa myöten. Suunnitelmallisella kriisihallinnalla vältetään inhimillisiä kärsimyksiä ja näin toimien turvataan työpaikan toimintakyky vaikeissa tilanteissa. Saarelma-Thiel painottaa, että kriisi on myös mahdollisuus. Kriisin myötä työpaikoilla avautuu mahdollisuus uusien, resurssiniukkojen innovaatioiden tekemiseen ja uudelleenasemointiin työntekijöiden kesken. Yhteisvastuullinen suhtautuminen työpaikan tilanteeseen auttaa yhteisöä ja yritystä menestymään kriisistä selvittyään. Koko irtisanomisprosessin hoitamistapa vaikuttaa sekä yrityksen sisäiseen että ulkoiseen kuvaan, siihen millaiseksi työntekijät kokevat työnantajansa, ja millaista

Ihmissuhdetaidoille tarvetta

Manun mukaan luottamusvaltuutettuna oleminen sisältää psykologin työn piirteitä. Luottamusmieskurssit eivät anna valmiuksia lievittää toisen ihmisen oloa tai epävarmuutta. Kurssit antavat toki valmiudet vastata asiakysymyksiin, mutta eivät auta käsittelemään ihmisten henkilökohtaisia murheita. – Ensimmäisten yt-neuvottelujen aikana olin väsynyt, mutta nyt en enää stressaa niin paljon. Manu kokee, että neuvotteluissa vastaosapuolen kanssa henkilökemia on sujunut hyvin. Hän on myös jakanut asioita varaluottamusvaltuutetun kanssa. – Näissä hommissa pitää olla joku, jonka kanssa keskustelee ja miettii asioita eri näkökulmista. Omasta jaksamisestaan Manu pitää huolta juoksemalla. Vaikeat asiat ratkeavat usein juoksulenkillä. ■ UUSI

INSINÖÖRI

viestiä irtisanottu vie yrityksestä maailmalle. Yhteisön ja yrityksen toiminnan jatkuvuuden edellytys on, että kriisin jälkeenkin sillä on käytettävissään työkykyinen ja motivoitunut henkilökunta. Muutoksen tuomia hyviä puolia ei kannata esitellä työpaikalla työtoverinsa lähtöä sureville ja uusien tehtävien kanssa painiskelevalle henkilökunnalle. Työyhteisö toipuu kriisistä hitaasti, ihmiset tarvitsevat aikaa ja apua hyväksyäkseen tapahtuneet muutokset.

Lisätietoja: Tiina Saarelma-Thiel: Eteenpäin kriisistä. Työterveyslaitos.

13


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Kirsti Laurinolli

Pohjois-Suomessa valtion virkamiehet eivät ole kokeneet samanlaista epävarmuutta tai pelkoa paikkakunnan vaihdoksista kuin eteläisessä Suomessa ALKU-hankkeen valmisteluissa. Pohjoisessa ei ole odotettavissa merkittäviä henkilöstösiirtoja kuten monissa muissa lääneissä.

Valtion aluehallinnon tehtävät järjestetään kahteen viranomaiseen nykyisen kuuden sijaan ensi vuoden alusta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY edistää alueellista kehittämistä muun muassa seuraavissa asioissa: • • • •

työmarkkinoiden toiminta yrittäjyys osaaminen ja kulttuuri liikennejärjestelmän toimivuus ja liikenteen turvallisuus • luonnonvarojen kestävä käyttö • maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen. Aluehallintovirasto AVI edistää alueellista yhdenvertaisuutta muun muassa seuraavissa asioissa: • terveellinen ja turvallinen elin- ja työympäristö • perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen • peruspalvelujen saatavuus • ympäristönsuojelu ja ympäristön kestävä käyttö • sisäinen turvallisuus.

14

– On vaikeata ymmärtää, että valtiolla henkilöstön siirtymäsuoja on kolme vuotta. Kunnissa kuntaliitosten yhteydessä se on viisi vuotta, hämmästelee pääluottamusmies, insinööri Ari Hoppania Oulun lääninhallituksesta.

Aluehallinnon muutokset ravistelevat myös insinöörejä altion aluehallinnon uudistamishanke ALKU käynnistettiin kesällä 2007. Hankkeen tavoitteena on muun muassa selkeyttää aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Hanke koskettaa noin 6 000 aluehallinnon virkamiehen tehtäviä. – Meillä ei muutu paljon, joten ALKU-hankkeen valmistelut ovat siten olleet helppoja, sanoo jukolainen pääluottamusmies Ari Hoppania Oulun lääninhallituksesta. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla työpaikat säilyvät suunnilleen samoilla paikkakunnilla kuin aiemminkin. Etelässä, isommissa lääneissä virkamiesten työpaikat saattavat siirtyä isoina kokonaisuuksina eri kaupunkeihin. Uudistuksessa lääninhallitukset, työja elinkeinokeskukset, alueelliset ympä-

V

ristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot lakkautetaan. Niiden tehtävät organisoidaan kahteen uuteen viranomaiseen aluehallintovirastoon (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Aluehallintovirastoja perustetaan kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15. Ne aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat aiemmin syksyllä, että aluehallintouudistuksen aloitusta on lykättävä. – Meidän näkökulmastamme lykkäyksellä ei voiteta mitään, kunhan kaikki järjestelmät toimivat vuoden alusta, Hoppania sanoo. Hän arvioi, että etelän isoissa lääneissä on paljon enemmän avoimia ja riitaisia asioita.


AVI ja ELY ovat uudet työpaikat

Hanke on loppusuoralla ja myös Oulussa on selvillä, kuka menee ELYyn ja kuka AVIin. Lääninhallituksen liikenneosasto siirtyy ELYyn, heidän joukossaan liikennesuunnittelija Hoppania. ELYssä yksi kolmesta vastuualueesta on liikenne ja infra. Käytännössä siihen siirtyvät lääninhallituksen liikenneosasto ja tiehallinto. Valmistelevassa suunnittelussa tehtävät yhdistetään ja nyt viilaillaan, mitkä ovat tehtävien jaot uudessa organisaatiossa. Kuten koko maassa, ongelmana on päälliköiden myöhäinen nimittäminen: se tapahtuu vasta joulukuussa. Vaikka virastot on perustettu ja henkilöstö siirtyy niihin, kunnolla toiminta käynnistyy, kun sisäisen organisaation määrittelevä päällikkö saa työnsä aloitettua. Nykyisiin tehtäviin liittyvien rekistereiden ja tietoliikenneyhteyksien valmistelu on jo pitkällä. Sen sijaan määräaikaisista osa on huonossa asemassa. Valtion tehtävissä on paljon määräaikaisia. He siirtyvät palvelussuhteensa keston ajaksi. – Meilläkin on ollut käytäntönä, että määräaikaisuuksia on jatkettu kerta toisensa perään. Loppuvuoden aikana niitä tarkastellaan. Hoppanian mukaan joukossa on pari selvää tapausta: tehtävät on vakinaistettava. Muutamalla työsuhde katkeaa vuoden vaihteessa ja heidän tilanne on vielä avoin. – Heillä on kuitenkin töitä ja tehtäviä. Jos työt eivät mihinkään häviä, niin on perusteltua jatkaa eikä käyttää tilannetta hyväksi, jotta väkeä saataisiin vähennettyä. Pari kuukautta ennen H-hetkeä Hoppania sanoo, että aika tuntuu lyhyeltä. – On vielä niin paljon epäselviä ja avoimia asioita. Silti vuodenvaihteessa aloittamisesta pidetään edelleen kiinni. Uudesta palkkausjärjestelmästä nykyistä selkeämpi

Keskeneräisiä asioita ovat edelleen muun muassa palkkaus- ja luottamusmiesjärjestelmät sekä valtion tuottavuusohjelman väenvähennysvaatimukset. Alkuperäisenä UUSI

INSINÖÖRI

tavoitteena oli, että uusi palkkausjärjestelmä olisi käytössä alkuvuodesta. Vuoden vaihteessa henkilöstö siirtyy euromääräisillä palkoilla uuteen virastoon. Valtakunnalliset työryhmät pohtivat ratkaisuja virastojen erilaisiin palkkausjärjestelmiin. – Palkkausjärjestelmän muutos on niin iso asia, että siinä menee varmasti vuosi, Hoppania arvelee. Hän kuitenkin toivoo, että palkkausasia saadaan nopeasti kuntoon. – Nykyisin palkkataso vaihtelee virastoittain. On sietämätön tilanne, jos ihmiset hoitavat samassa virastossa samanarvoisia tehtäviä eri palkalla. Järjestöt valmistelevat uutta luottamusmiesjärjestelmää. Hoppanian mukaan entiset luottamusmiehet jatkavat niin kauan, kunnes luodaan uusi järjestelmä. Tiedon kulku on silti varma, sillä eri virastojen jukolaiset luottamusmiehet ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden verran ja välittäneet tietoja virastojen välillä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää lähes viidennes henkilöstöstä vuoteen 2015 mennessä. Yhtenä Hoppanian keskeisistä huolista on kovat vähentämistavoitteet Oulun seudulla. – Etelän isoissa lääneissä liikenneosas-

totehtävissä on suhteessa enemmän väkeä kuin meillä. Pitää katsoa, että vähennykset tehdään alueellisesti niin, että tehtävät pystytään kuitenkin hoitamaan. Toiminnallisesti järkevä yhteenliittymä

Oulussa tiehallinnossa on noin 60 henkilöä ja lääninhallituksen liikenneosastolla kahdeksan. Päällekkäisiä töitä tiehallinnon ja lääninhallituksen kesken on esimerkiksi liikenneturvallisuuteen liittyvissä töissä. Roolit ovat kuitenkin erilaisia ja toisiaan täydentäviä. – Kun kunnassa pidetään liikenneturvallisuuteen liittyvä kokous, mukana ovat olleet sekä tiehallinnon että lääninhallituksen liikenneosaston edustaja. Jatkossa osallistuu todennäköisesti yksi viraston edustaja, Hoppania kertoo esimerkin. Tiehallinnossa ja liikenneosastolla organisaatiot ovat ohuita, joten on hyvä saada niihin vahvistusta. Henkilöstön vähentämiseen ei ole muihin tarvetta. Jo aiemmin Hoppania on ajatellut tehtävien olevan osittain niin lähellä, että molemmat organisaatiot hyötyvät yhteistyöstä. Insinöörinä Hoppania arvioi, että tekniseen tiehallintoon on helppo mennä. Muun koulutuksen omaavilla voi olla enemmän ennakkoluuloja. ■

Oma valtuuskunta valtion insinööreillä usi Insinööriliitto on valtiosektorin pääsopijajärjestön, neuvottelujärjestö JUKOn jäsen. UIL hoitaa asioita keskustasolla JUKOn kautta ja virastotasolla asioita hoitavat jukolaiset luottamusmiehet. Ainoastaan liikenneministerin, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön hallinnonaloilla sekä puolustusvoimissa työskentelee useampia insinöörejä samoissa työpaikoissa. Muualla teknisen alan ammattilaiset työskentelevät yksittäin muiden ammattiryhmien ympäröiminä. VES-valtuuskunta on valmisteluelin, joka valmistelee muun muassa budjettivirastoissa työskentelevien insinöörien sopimustavoitteita Uuden Insi-

U

nööriliiton hallitukselle. Valtion budjettivirastoissa työskentelee vajaa 1 000 UIL:n jäsentä. Insinööri Ari Hoppania pitää valtuuskunnan kokouksia antoisina ja mielenkiintoisina. Niissä vaihdetaan myös kokemuksia, mitä muissa virastoissa tapahtuu, millaisia ongelmia niissä on ja miten niitä hoidetaan. – Muualla maassa esimerkiksi tiehallinnossa on vaikeampia kysymyksiä kuin meillä, hän kertoo. – Olen kokenut, että yksityissektorin insinöörien ongelmista puhutaan paljon. VES-valtuuskunnan kautta saa kontaktin muihin valtion virastojen insinööreihin.

15


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Jukka Heiskanen (vas.), Raimo Lamminen ja Jukka Saviluoto pitämässä palaveria.

Luottamushenkilöiden yhteistyö tiivistynyt työpaikoilla Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunta (TP) Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunta (TP) on neljäntoista teollisuusaloilla ja teollisuuden palvelualoilla toimivan ammattiliiton rekisteröimätön yhteistoimintaorganisaatio, joka on perustettu 26.10.1993. TP-liitot edustavat yhdessä lähes seitsemääsataatuhatta yksityisen sektorin palkansaajaa. Neuvottelukunta edustaa jäsenliittojaan yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa, yhteen sovittaa jäsenliittojen sopimustavoitteita ja pyrkii yhteistoiminnan avulla vahvistamaan liittojen ay-työtä toiminnan eri alueilla. Yhteistyön avulla pyritään myös jäsenistön ay-valmiuksien ja työmarkkina-aseman vahvistamiseen.

16

Eri henkilöstöryhmien luottamushenkilöt tiivistävät yhteistyötään työpaikoilla. Näin edunvalvontaan on saatu uudenlaista jämäkkyyttä. Laajalti käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut, irtisanomiset ja lomautukset ovat saaneet työntekijät puhaltamaan voimakkaasti yhteiseen hiileen. arsinkin ylempien toimihenkilöiden edunvalvonta ja asema on selvästi muuttunut yrityksissä. Asioita ei sovita enää ”sikarin ja konjakin ääressä” toimitusjohtajan huoneessa, vaan meitä kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin työntekijöitä, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Jukka Heiskanen Gardner Denveriltä.

V

Tilanteen muuttumisesta ovat samaa mieltä Toimihenkilöunionin luottamusmies Raimo Lamminen sekä Metalliliiton pääluottamusmies Jukka Saviluoto. – Ei ole mitään järkeä lähteä keskenään vääntämään asioita, sillä samassa veneessä me olemme kaikki, vaikka työnkuvat ovat erilaiset, miehet toteavat yhteen ääneen. Kolmen Teollisuuden Palkansaa-


YTN:n Jukka Heiskanen.

TU:n Raimo Lamminen.

jiin kuluvan liiton luottamushenkilöt kertovat, että henkilöstöryhmien kesken on selvästi enemmän yhteistyötä kuin ennen. – Työnantajan silmissä olemme kaikki työntekijöitä. Yhteistoimintamenettelyssä ylempi toimihenkilö ei ole turvassa yhtään enempää kuin muutkaan, Jukka Heiskanen toteaa. Metalliliiton Saviluodon mukaan nyt ’sodan aikana’ yhteistyöllä on painoarvoa enemmän, koska joudutaan tappelemaan siitä, pysyykö jonkun työpaikka vai ei. – Nyt kun kaikki henkilöstöryhmät ovat mukana, yhteistyöllä on enemmän painoarvoa, Saviluoto painottaa. Heiskasen mukaan prosessi on ollut pitkä. Edunvalvojien yhteistyö on etu, joka on saavutettu ajan kanssa. Ja mikä sen hienompaa, kun neuvottelutilanteessa saa tukea muiden työntekijäryhmien edustajilta. Aiemmin meno oli toisenlaista. Jukka Saviluodon mukaan silloin jopa ruokittiin eripuraa ja vastakkainasettelua. Haalariväkeä ja toimihenkilöitä pidettiin eri asemassa. Myös Raimo Lammisen mukaan porukka on tiivistynyt. Kun yritykseen on tullut nuoria insinöörejä, he ovat hyvinkin pian havainneet olevansa tavallisia työntekijöitä. Haaveena olleet urakehitys ja parempi toimeentulo ovat usein jääneet toteutumatta.

toimintaneuvottelut alkoivat Gardner Denverillä noin vuosi sitten syksyllä. – Alussa meillä oli mielikuva, että asiat saatiin menemään niin, että irtisanomisia ei heti tullut, Heiskanen sanoo. Kollektiivisten, kiertävien lomautusten jälkeen irtisanomiset tulivat kuitenkin sitten myöhemmin keväällä. Yrityksessä työskenteli vielä vuosi sitten noin 220 henkilöä. Nykyisin henkilömäärä on noin 160. Yhteistyötä on tehty luonnollisesti enemmän nyt, kun lama on ajanut yritykset irtisanomisiin. – Istumme yleensä ennen yt-palaveria yhdessä miettimään, mikä todellinen tilanne on ja mitä työnantaja hakee. Ovatko henkilöstöryhmien edut ristiriitaiset, onko toiselle ryhmälle jostain etua ja toiselle taas haittaa. – Toimimme sitten tilanteen vaatimalla tavalla periaatteena se, että toista ei potkita kintuille. Käytännön edunvalvonnassakin näiden kolmen TP-liiton luottamusmieshen yhteistyö sujuu hyvin yli henkilöstöryhmien rajojen. Ylemmät toimihenkilöt YTN sai teknologiateollisuudessa sovittua, että vapaa-aikana matkustamisen korvauksista on sovittava paikallisesti. Tällainen sopimus saatiin Gardner Denver Oy:ssä solmittua. – Tämä on ollut työnantajallekin hyvä sopimus, sillä se on jopa pitänyt ihmisiä talossa, Heiskanen kehuu neuvottelutulosta.

Mitä yhteistyöllä on saavutettu

Nykyisen taantuman ensimmäiset yhteisUUSI

INSINÖÖRI

Metalliliiton Jukka Saviluoto.

Uhkakuvia

Amerikkalainen Gardner Denver osti paineilmakompressoreita valmistavan Tamrotorin Tamrockilta vuonna 1997. Yritys toimii kuudella mantereella 30 maassa. Omistajavaihdoksen myötä on johtamistyyli yrityksessä tällä vuosituhannella muuttunut. Omistajan rooli näkyy nyt päivittäin. Yhteisiä ohjeita noudatetaan joka mantereella. Ennen asiat hoidettiin enemmän paikallisesti. Nyt iso konserni tuo jäykkyyttä. Konsernilla on tuotantolaitoksia ympäri maailmaa, ja sen sisällä on useita ”kilpailevia” tehtaita. Tällaista uhkaa on luottamushenkilöiden mielestä luotu vuodesta 2004 lähtien, kun konserni osti Italiasta uuden yrityksen. Yritysten voitontavoittelu on loputonta, missään ei ole kerrottu riittävää voittoprosenttia, luottamushenkilöt tiivistävät. Luottamusmiehiä häiritsee myös se, ettei henkilöstö ole saanut edustusta johtoryhmään. – Työnantaja voisi huomattavasti enemmän käyttää meidän asiantuntemusta hyväkseen, saadakseen tietoa päätöksenteon ja tiedottamisen tueksi, Heiskanen tiivistää. ■

17


edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN pääsivät neuvottelutulokseen 10 000 ylempää toimihenkilöä koskevasta uudesta työehtosopimuksesta. Myös Arkkitehtitoimistojen liitto ATL on liittymässä mukaan sopimukseen.

YTN:n suunnittelualan neuvottelijoita, vas. alan vastuullinen asiamies Teemu Hankamäki, taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju ja taustalla asiamies Tapio Soltin.

YTN hyväksyi suunnittelualan neuvottelutuloksen

yöehtosopimus on vuoden mittainen ja päättyy 31.10.2010. Palkkaratkaisu noudattelee Teknologiateollisuuden tasoa ja mallia. Jos yrityskohtaisesti ei muusta sovita, palkkoja tarkistetaan 0,5 prosentin yleiskorotuksella.

T

Uusia kirjauksia

Tekstipuolella sovittiin uusia kirjauksia liittyen luottamusmieskysymykseen, ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja työaikapankkiin. Lisäksi liitot saivat laadittua työaikapankin käyttöönotosta yhteisen ohjeen. – Jos työaikapankki otetaan paikallisesti sopien käyttöön, sopimus on jatkos18

sa työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopimus, sanoo alan vastuullinen asiamies Teemu Hankamäki. Arkkitehtitoimistojen liiton ATL:n mukaantulo sopimukseen merkitsee Hankamäen mukaan sopimuksen laajenemista arkkitehtisuunnitteluun yleissitovana. Silloin myös järjestäytymättömien yrityksien tulee sopimusta noudattaa. – Arkkitehtikunnan kannalta tämä on merkityksellinen asia, sillä se vie kertaheitolla työehtoja eteenpäin, Hankamäki sanoo. Nythän ala on ollut pelkästään työlainsäädännön varassa. Uusia linjauksia on myös se, että luottamusmieskorvaukset nousevat. Lisäksi on tehty aiempaa selvempi kirjaus luotta-

musmiehen oikeudesta ay-koulutukseen. Neutraalia sopimuksessa on se, että palkkaratkaisu on teknologiateollisuuden linjan mukainen. – Näissä oloissa, ja jotta neuvottelutulos yleensä ottaen syntyi, ei ollut mahdollista irrottautua teknon linjasta, Hankamäki sanoo. Huonona asiana sopimuksessa Hankamäki pitää sitä, että paikallisesti sovittavan liukuman enimmäiskertymä nousi 100 tunnista 120 tuntiin. YTN:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen suunnittelualan taustaryhmän esityksen mukaisesti. ATL päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä joulukuussa. ■


Teksti: Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

Alihankintaketjut tavoittavat myös suunnitteluinsinöörit TX Europe lähetti 10.11 luottamusmiehille neuvottelukutsun, jossa kerrottiin suuren kokoluokan suunnitelmista vähentää henkilöstöä pysyvästi STX:n Turun telakalta. Irtisanottavien määrän arvioitiin nousevan jopa 400 henkilöön. Tämän lisäksi koko henkilöstölle on ensi vuoden aikana tulossa lomautuksia, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevia. On selvää, että jollei tilauskirjassa ole tilauksia, ei uutta työtäkään ole tarjolla. Käytännössä STX:n tilanteessa – ja muissa vastaavissa – vakituiset työpaikat ja -tehtävät siirtyvät joko alihankintaketjussa eteenpäin tai työvoiman vuokrayritykselle. Tällä toimenpiteellä on ainoastaan yksi tarkoitus eli laskea työn hintaa. Samalla työt siirtyvät

S

useimmiten suomalaiselta yritykseltä ulkomaiselle alihankintayritykselle. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta ulkomaalaiselle, tässä tapauksessa suunnittelijalle, maksetaan työstä suomalaista palkkatasoa vähemmän. Se on väärin, samasta työstä pitäisi maksaa sama korvaus riippumatta siitä, kenen palveluksessa työskennellään. Tämä olisi ainakin moraalisesti oikein. Suomalaisessa työlainsäädännössä ei ole minimipalkkaa, eikä se suunnittelutehtävissä vastaisikaan tehtävästä maksettavaa markkinapalkkaa. Meillä ylemmillä toimihenkilöillä ei tähän saakka myöskään ole ollut työehtosopimuksissa minimipalkkajärjestelmää, mutta tällaiset tilanteet laittavat vakavasti harkitsemaan sellaista. Järjestel-

män toimiminen tietysti edellyttää palkkausmääräysten ulottumista myös alihankintayrityksiin. Metalliliitto on jo pitkään taistellut töiden ketjuttamisen kanssa muun muassa telakoilla. Alihankinta- ja vuokratyöongelmaa onkin torjuttava yhdessä muiden henkilöstöryhmien kanssa, eikä linjasta saisi lipsua. Me ylemmät toimihenkilöt olemme usein myös vastuussa tilanteesta tilaajan asemassa. Samalla työtämme myös ketjutetaan eteenpäin. Pystymmekö me näissä tulospaineissa tekemään kunnollisia ja inhimillisiä alihankintasopimuksia, joissa työn hinta säilyy kunnollisena ja myös valvomaan omia etujamme väärää kohtelua vastaan, on kysymys, joka vaatii pikaista ratkaisumallia. ■

Teksti: Marketta Harinen ■ Kuva: Ira Laitakari-Svärd

Vuoden yritysyhdistys löytyi Lapista Outokumpu Stainless Steelin ylemmät toimihenkilöt pokkasi tänä vuonna Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n palkinnon vuoden yritysyhdistyksenä. Rautaruukin Raahen ylemmät toimihenkilöt saivat kunniamaininnan. utokumpu Stainless Steelin ylemmät toimihenkilöt täytti viime vuonna 25 vuotta. Yritysyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Aikio kertoo, että yrityksen Tornion ja Kemin alueen ylemmistä toimihenkilöistä noin 90 prosenttia kuuluu yritysyhdistykseen eli jäseniä on noin 250. Yritysyhdistys on kunnostautunut lisäksi järjestämällä erilaisia tilaisuuksia jäsenilleen, mutta myös hoitamalla erinomaisesti yt-neuvotteluja. Aikion mukaan erilaisia tiedotustilaisuuksia pidetään aina ennen ja jälkeen työehtosopimusneuvottelujen, mutta tarvittaessa myös muulloin. Koulutustilaisuuksia on tarjottu uusille jäsenille, jotta yritysyhdistyksen toiminta tulisi tutuksi.

O

UUSI

INSINÖÖRI

– Viime vuosina tilaisuuksiin on yhdistetty viihdettäkin, mutta aika asiapitoisia me kyllä olemme, Aikio naurahtaa. Tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa on, että Outokumpu Stainless Steelin yritysyhdistys ja Rautaruukin Raahen ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys ovat pitäneet useamman kerran yhteisiä hallitusten tapaamisia. – Niissä on esimerkiksi vertailtu yritysyhdistysten tekemien palkkatutkimusten tuloksia ja muutenkin käyty läpi talojen tapoja, Aikio selittää. Aiemmin vuoden yritysyhdistyksiksi on valittu Nokia Salon Ylemmät Toimihenkilöt NSY, Elisan Ylemmät Toimihenkilöt EYT ja Rinteknon Ylemmät Toimihenkilöt. ■

Palkintoa olivat noutamassa Outokumpu Stainless Steelin yritysyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Aikio (vas.) vieressään hallituksen jäsen Susanna Pesola. Takana vasemmalla sihteeri Aija Karhula ja varapuheenjohtaja Petteri Linja. Aikio ja Linja ovat myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä.

19


osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä ■ Kuva: Tuulikki Holopainen

Työ ja oikea osaaja kohtasivat Työpaikan saaminen on mahdollista myös laskusuhdanteessa. Vielä alkusyksystä töitä etsinyt tietotekniikan insinööri Bari Beshar aloitti uudessa työpaikassaan lokakuun alussa.

okakuussa Otty ry:n järjestämässä Näin menestyt työnhaussa -tilaisuudessa istui yleisön joukossa tyytyväinen mies. Pari päivää aiemmin helsinkiläinen Bari Beshar oli saanut puhelinsoiton tulevalta työnantajaltaan. Heti seuraavalla viikolla Beshar aloitti työt teknisenä asiantuntijana Vintor Oy:ssä. – Työpäivä meni hyvin ja työympäristö vaikutti mukavalta, Beshar kuvaili tunnelmiaan ensimmäisen työpäivänsä jälkeen. Kun Beshar aloitti tietotekniikan insinöörin opintonsa, työmahdollisuudet vaikuttivat lähes rajattomilta. Nuorista korkeasti koulutetuista osaajista oli kova kysyntä. Hyvät ajat eivät jatkuneet ikuisesti, vaan laskusuhdanne saapui myös Suomeen. Monet korkeasti koulutetut vastavalmistuneet joutuivat kokemaan karvaan todellisuuden: töiden saaminen oli vaikeutunut huomattavasti. Beshar valmistui kesäkuussa tietotekniikan insinööriksi Metropolia ammattikorkeakoulusta. Jo alkuvuodesta alkaneesta aktiivisesta työnhausta huolimatta työpaikan saaminen oli todella vaikeaa.

L

Aktiivista työnhakua

Beshar etsi töitä useista eri lähteistä, pääosin internetistä kuten Eniron työpaikkahakusivustolta. Lisäksi hän seurasi usei20

Aktiivinen työnhaku palkittiin. Bari Beshar aloitti teknisen asiantuntijan tehtävät uudessa työpaikassa lokakuun alusta.

den yritysten omia rekrytointisivuja ja täytti avoimia hakemuksia. – Työnhaussa huomasin, että eri työnvälityspalvelut, joihin voi jättää oman avoimen hakemuksen ja ansioluettelon, toivat eniten yhteydenottoja mahdollisilta työnantajilta. Nykyinen työnantaja löysi Besharin ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelusta. Työnantaja oli hakemassa uutta työntekijää ja ennen työpaikkailmoituksen julkaisua tarkisti, löytyisikö palvelusta mahdollisesti sopivia henkilöitä. – Haun tuloksena työnantaja otti minuun yhteyttä ja sain kutsun haastatteluun. Suoraan yhteyttä työnantajaan

Bari Beshar kannustaa työnhakijoita ottamaan yhteyttä suoraan yritykseen ja tiedustelemaan mahdollisia työpaikkoja. Hän on huomannut sen, että julkisia hakuja on käynnissä suhteellisen vä-

hän monilla aloilla. Tarve osaavasta työvoimasta on kuitenkin suuri ja piilotyöpaikkoja on paljon. – Moni yritys ei ole halukas hakemaan työntekijöitä, mutta mikäli sopiva kävelee vastaan, tilanne muuttuu huomattavasti. Lisäksi on hyvä keskustella kavereiden kanssa tilanteesta. Työpaikka voi löytyä aivan odottamattomasta paikasta. Kaverin kaveri saattaa etsiä juuri sinua, Beshar opastaa. Aktiivisen työn etsimisen lisäksi Beshar haki työvoimatoimiston koulutukseen. Besharin osalta koulutukseen osallistuminen jäi vain suunnitelmaksi työpaikan saamisen myötä. – Koulutus on hyvä tapa ylläpitää ammattitaitoa, myös silloin kun työelämä ei mene juuri niin kuin itse toivoisi. Tällöin työelämästä syrjäytymiselle on pienempi todennäköisyys. ■ Työnhakulinkkejä: http://eniro.jobsafari.fi www.jobstep.net


Onnistunut työnhaku edellyttää hyvää valmistautumista Myönteinen ensivaikutelma, hyvin räätälöity hakemus ja onnistunut haastattelu vievät pitkälle työnhaussa. Ripaus onneakin tarvitaan. askusuhdanteessa uuden työpaikan etsiminen voi tuntua vaikealta tehtävältä. Hakijoita on paljon ja työnhakuilmoituksessa etsitään kokeneita, kielitaitoisia, hyvin koulutettuja, sosiaalisia, itsenäisiä mutta hyviä tiimipelaajia. Vaatimuslista on pitkä. Työpaikan hakeminen vaatii perusteellista taustatyötä. On oltava realisti, millaisiin työtehtäviin on mahdollista hakea, mutta omaa osaamistaan ei pidä aliarvioida. Kun työ ja siihen sopiva oikea henkilö kohtaavat, syntyy hyvä lopputulos. Psykologitoimisto Cresco Oy:n toimitusjohtaja Lilli Sundvik muistuttaa, että myönteisen ensivaikutelman tekeminen on tärkeää. Työnhakija huomaa ilmoituksen lehdessä, netissä tai kuulee siitä kaveriltaan. Lisätietoa tehtävästä on saatavilla tietyltä henkilöltä määrättynä kellonaikana. Sundvik kehottaa hakijoita valmistumaan puhelinsoittoon. On tärkeä osata kysyä olennaisia asioita sekä noudattaa ilmoituksessa annettuja puhelinsoittoaikoja. Jos on estynyt soittamaan annettuina aikoina, aina voi lähettää sähköpostia. Pelkästään hyvä ensivaikutelma ei riitä, haastatteluun on myös päästävä. Sundvik korostaa räätälöidyn hakemuksen ja ansioluettelon tekemistä. – Perusohje on se, että erottaudu, mutta älä liikaa. Hakemuksen on oltava selkeä, lyhyt ja asiat hyvin eriteltyinä. Sundvikin mukaan hakemuksen ja ansioluettelon ulkoasu, jäsentely ja pituus pistävät silmään. Myös asioiden esilletuomisen tapa ja persoonallisuus kiinnittävät huomiota. Kokenut työnantaja huomaa, jos hakija liioittelee saavutuksiaan tai korostaa liikaa koulutustaan. Aiemmin lyhytkestoisiin työsuhteisiin suhtauduttiin kielteisesti, mutta nykyisin ne ovat ymmärrettäviä. – Jollakin aloilla puolen vuoden mit-

L

UUSI

INSINÖÖRI

tainen työsuhde voi olla jo pitkä, Sundvik huomauttaa. Valmistaudu kunnolla

Työpaikkahaastatteluun valmistautumista ei voi koskaan liian paljon korostaa. – Haastattelu on vuorovaikutustilaisuus, jossa myös haastateltava huolehtii siitä, että saa viestintä perille sopivassa yhteydessä. Siksi on tärkeä selvittää tehtävään asetetut vaatimukset ja miettiä, miten itse täyttää ne, Sundvik korostaa. Hänen mukaansa myönteinen asenne itseään kohtaan parantaa suoritustasoa. Haastattelutilanteet ovat usein jännittäviä. – Pieni jännitys on ihan paikallaan, Sundvik lohduttaa. Jännittyneenä kannattaa keksittyä enemmän haastattelijaan kuin omiin tuntemuksiin. Haastattelussa kannattaa olla aktiivinen, ja osoittaa olevansa aloitekykyinen ja toimeen tarttuva. – Kysy reippaasti epäselvistä asioista ja kerro sekä vahvuuksistasi että kehittämiskohteistasi, Sundvik muistuttaa. Hänen mukaansa haastattelija havainnoi muun muassa asiassa pysymistä, vuorovaikutuksen toimimista, henkilökemioita, työn ja sen vaatimuksien jäsennystä sekä haastateltavan omia kysymyksiä. Vaikka hakija olisi mielestään sopiva ja pätevä, häntä ei aina valita hakemaansa tehtävään. Tämä voi johtua monestakin seikasta, joista osa voi liittyä haastatteluun. Joskus hakija saattaa sortua esimerkiksi liialliseen puhumiseen, haastattelijan painostamiseen tai ylimielisyyden osoittamiseen. – Jos haastateltava suhtautuu kielteisesti nykyiseen tai edelliseen työnantajaansa, tämä särähtää usein haastattelijan korvaan. Vaikka entinen työnantaja olisi ollut ilkeä ja ahne, häntä ei kannata moittia uudelle mahdolliselle työnantajalle, Sundvik neuvoo. – Rehellisyyden ja diplomaattisen sanontatavan tasapainottaminen on tärkeää: rehellinen ja aito pitää olla, mutta voimakkaan kielteisten lausuntojen antaminen ihmisistä tai organisaatioista on aina vaarallista. ■ (P-M.I)

UIL tarjoaa urahallintapalveluita rahallintapalvelut ovat yksi Uuden Insinööriliiton keskeisistä tehtävistä. Muun muassa työsuhdelakimiehet, koulutus- ja urahallinnasta vastaavat ja Insinööriopiskelijaliitto tukevat jäseniä, jotta he voivat työssään hyvin ja pääsevät etenemään urallaan. Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen opastaa jäseniä urahallintaan liittyvissä asioissa sekä kahdenkeskisten keskustelujen kautta että yleisissä koulutustilaisuuksissa. Urahallinta koskettaa kaikkia jäseniä opiskelijoista työuran lopulle asti. Koulutustilaisuuksissa aihealuetta käsitellään yleisesti ja teeman mukaisesti esimerkiksi keskitytään työnhakuun, urasuunnitteluun, ulkomaan työsuhteisiin tai työn ja perheen yhteensovittamiseen. Kahdenkeskisissä tapaamisissa keskustelu käydään asiakkaan ehdoilla: mikä asiakkaalle on tärkeintä omalla urallaan. Aiheita ovat usein työn löytäminen, työnhaun asiakirjojen parantaminen, oman urasuunnitelman tekeminen, omien vahvuuksien kartoittaminen tai vaikkapa yleisesti muutoksen aikaansaaminen. Keskustelujen perimmäinen tarkoitus on kysymysten ja näkökulmien laajentamisen kautta auttaa asiakasta löytämään omia ratkaisujaan. – Henkilökohtaiseen tapaamiseen täytyy varata aika. Tapaamisia voidaan järjestää ainakin suurimmissa kaupungeissa eri puolilla Suomea, Utriainen kertoo. Jäsenet saavat liitosta asiantuntevaa apua myös palkka-asioissa. Vuosittain tehtävillä tutkimuksilla seurataan insinöörikunnan ja -opiskelijoiden palkkakehitystä. Opiskelijoiden kesätyöpaikkoihin ja vastavalmistuneiden palkkatasosta annetaan yleissuosituksia. Henkilökohtaista palkkaneuvontaa annetaan jäsenille sähköpostitse ja puhelimella. Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat etsiä uutta työpaikkaa Insinööripörssistä, joka on liiton jäsensivuilla.

U

21


osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä ■ Piirros: Markku Haapaniemi

Yrittäjyys edellyttää hyvää liikeideaa ja ammattitaitoa Yrittäjyys voi tarjota mielenkiintoisen uravaihtoehdon. Yrittäjältä vaaditaan monipuolista osaamista ja riskinottokykyä. Yrittäjän kannattaa huolehtia niin pakollisista kuin vapaaehtoisista vakuutusmaksuista, jotta taloudellinen turva olisi taattu kaikissa elämän tilanteissa.

aisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Taru Päiviken mukaan hyvä yrittäjä tarvitsee vahvaa ammattitaitoa, riittävästi työkokemusta ja liiketoiminnallista osaamista. Näiden lisäksi yrittäjän on tärkeä omata hyvät sosiaaliset taidot ja laajat verkostot. Ylipäätään yrittäjäksi ryhtyminen vaatii muun muassa joustavuutta, vastuunottokykyä, epävarmuuden sietokykyä sekä myönteistä elämänasennetta. Joustavuus ei välttämättä tarkoita pitkiä työpäiviä. Päinvastoin, yrittäjän on itse opittava asettamaan raja työn ja muun elämän välille. Veroviranomainen määrittelee tarkasti sen, kuka on yrittäjä. Yrittäjiksi kutsutaan yksityisiä liikkeen- ja ammatinharjoittajia, avoimen yhtiön yhtiömiehiä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä. Myös osakeyhtiössä johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt, jotka yksin omistavat yli 15 prosenttia tai yhdessä perheenjäsenen kanssa omistavat enem-

N

22

män kuin 30 prosenttia yhtiöstä, luokitellaan yrittäjiksi. Yrittäjyyden ja palkkatyön eroa kuvaa hyvin se, että yrittäjä on vastuussa yrityksen taloudesta ja omasta henkilökohtaisesta taloudestaan. Päiviken mukaan yrityksen perustaminen edellyttää hyvän liikeidean kehittämistä. Liikeideaa pohtiessa on hyvä miettiä, kenelle tarjoaa palveluitaan tai tuotteitaan ja millaisia nämä tuotteet tai palvelut ovat. Samalla on hyvä pohtia, miten yritys tai tuotekuva luodaan ja miten saada asiakkaat ostamaan tuotteita tai palveluita. Liikeidea kannattaa testauttaa joko uusyrityskeskuksessa tai TE-keskuksessa. Yritystä perustettaessa on hyvä käyttää aikaa myös nimen valitsemiseen. Yrityksen

nimestä pitää käydä ilmi yhtiömuoto ja nimen on oltava yksilöllinen. Nimen pitää myös erottua muista rekisteröidyistä nimistä ja tavaramerkeistä. Päivike kannustaa aloittelevia yrittäjiä pohtimaan liikeideansa suojaamista. Teknisille innovaatioille voi hakea patent-


Valtaosa yrittäjäinsinööreistä työskentelee pienyrittäjinä eri toimialoilla. tisuojaa. Tavaramerkkisuojaa voi puolestaan hakea tuotteen tai tavaran tunnukselle, kuten esimerkiksi nimelle, sloganille tai logolle. Starttirahaa ja Finnveran lainaa

Yrittäjän ei tarvitse aloittaa toimintaansa täysin ilman rahallista tukea. Uusi yrittäjä voi hakea starttirahaa työ- ja elinkeinotoimistosta. Uusyrityskeskus kirjoittaa starttirahalausunnon, jossa arvioidaan liiketoimintasuunnitelmaa. Starttirahaa myönnetään vain kerran, eikä sitä lasketa yrityksen tuloksi vaan yrittäjän henkilökohtaiseksi tueksi. Päätös starttirahasta on saatava ennen yrityksen rekisteröimistä kaupparekisteriin. Starttirahan tuki on keskimäärin 590 euroa kuukaudessa ja sitä voidaan myöntää enintään 18 kuukaudeksi. Yrittäjä voi hakea myös Finnverasta pienyrityksen perustamiseen ja kehittämiseen tarkoitettua pienlainaa. Finnveran myöntämä naisyrittäjälaina on tarkoitettu puolestaan yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita nainen johtaa. Finnvera myöntää myös yrittäjälaina, joka on tarkoitettu yrityksen perustajalle ja on yrittäjän henkilökohtainen laina. Huolehdi vakuutusmaksuista

Yrittäjän on syytä huolehtia sekä lakisääteisistä että vapaaehtoisista vakuutusmaksuista. Suomessa asuvan 18–68-vuotiaan yrittäjän on maksettava yrittäjän eläkevakuutusta, jos hänen tulonsa ylittävät 6 560 euroa vuodessa. Päiviken mukaan eläkevakuutusmaksut kannattaa maksaa aina todellisten tulojen mukaan, sillä ne vaikuttavat paitsi tulevaan eläkkeeseen niin myös muun muassa äitiys- ja vanhempainvapaapäivärahan suuruuteen. Vaikka yrittäjyys tuntuu aluksi oikealUUSI

INSINÖÖRI

ta ratkaisulta, se ei aina välttämättä saa tuulta alleen. Työttömyys voi kohdata myös yrittäjän. Toimentulonsa varmistamiseksi hänen on tärkeä liittyä yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi. Yrittäjien työttömyyskassaan kuuluvalla yrittäjällä on mahdollisuus hakea ansiosidonnaista päivärahaa. Liitto auttaa yrittäjää

Uuden Insinööriliiton lakimies Juha Teerimäki kertoo, että laskusuhdanteessa insinöörit ovat kiinnostuneet aiempaa enemmän yrittäjyydestä. Varsinkin opiskelijat ovat olleet aktiivisia harjoittamaan sivutoimista yrittämistä. Edelleen päätoimisten insinööriyrittäjien määrä on vain 1 000–2 000, mutta sivutoimisina yrittäjinä toimii noin 3  000–5  000 jäsentä. Teerimäen mukaan sivutoimisten insinööriyrittäjien määrä saattaa olla jopa arvioitua suurempi. Valtaosa insinööreistä on pienyrittäjiä, jotka työskentelevät eri toimialoilla. Talouden heikkoina aikoina myös monet insinööriyrittäjät ovat olleet liittoon yhteydessä ja kyselleet varsinkin työttömyysturvasta. Teerimäen mukaan yrittäjäkin voi joutua harmilliseen tilanteeseen. Esimerkkinä hän mainitsee tilanteen, jossa jäsen on osakkaana vähintään 15 prosentin osuudella yrityksessä ja on yrityksen hallituksen jäsenenä, mutta ei kuulu yrittäjien työttömyyskassaan vaan edelleen IAET-kassaan. Tällöin yrittäjäksi luokiteltu henkilö ei yleensä ole oikeutettu saamaan ansiosidonnaista päivärahaa IAET-kassasta. Teerimäki kannustaa yrittäjiä liittymään yrittäjien työttömyyskassaan, kuten AYT-kassaan.

Työttömäksi jääneen henkilön kannattaa tarkasti miettiä yrityksen perustamista. Jos työttömäksi jäänyt perustaa uuden yrityksen, on hyvin todennäköisestä, että hän menettää oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan, ellei yritystoimintaa luokitella sivutoimiseksi. – Ennen kuin työtön jäsen tekee päätöksen yrittäjyydestä, kannattaa tarkistaa työ- ja elinkeinotoimistosta sekä työttömyyskassasta oikeudesta ansiosidonnaiseen päivärahaan, Teerimäki varoittelee. Liiton työsuhdeneuvonnasta kysytään myös usein, mistä saa ohjeita yrityksen perustamiseen. Teerimäki ohjaa kyselijät hakemaan tietoa TE-keskuksesta ja uusiyrityskeskuksesta sekä tutustumaan YTN:n yrittäjäoppaaseen. Hän kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita jäseniä tarkistuttamaan liikeideansa TEkeskuksessa tai uusyrityskeskuksessa ennen lopullisia päätöksiä. Uudessa Insinööriliitossa toimii myös aktiivinen yrittäjien valiokunta, joka hoitaa yrittäjien edunvalvontaa. ■

23


osaaminen Teksti: Jari Hakala ■ Kuvat: Johannes Tervo

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on kehitetty toimintamalli, josta hyötyvät opiskelijoiden lisäksi myös alueen yritykset. Tekniikan projektipajassa teoriassa opittu siirretään käytäntöön yritysten tuotantoa kehittämällä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan projektipajassa oppilaat pääsevät soveltamaan teoriassa opittua suoraan käytäntöön. Kuvassa laboratorioinsinööri Juho Yli-Suomu (vas.) ja kone- ja tuotantotekniikan insinööreiksi opiskelevat Timo Raja-aho ja Janne Leppälä.

24

Projektipajassa teoria muuttuu tuotteeksi einäjoen ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan laboratoriossa riittää vilskettä. Pari vuotta sitten käyttöönotetun labran koneiden ja laitteiden rinnalla kalpenevat monen konepajankin vastaavat. Labran perältä löytyvän koneen ääressä työskentelee kone- ja tuotantotekniikan insinöörin opintojen loppusuoralla oleva parivaljakko Juuso Hartonen ja Juha Poutanen. Miesten huomio on keskittynyt koneeseen kiinnitettyyn leveään kuljetinketjuun. Ketju on olennainen osa Lapualla toimivan Lapua-ketjut Oy:n tilaamaa työtä. Poutasen ja Hartosen on tarkoitus kehittää laite, jolla samaista ketjua voidaan val-

S

mistusvaiheessa rasvata automaattisesti. Näin valmistusprosessi saadaan aiempaa nopeammaksi ja jouhevammaksi. Parivaljakko on tehnyt työtä automaattisen rasvaimen parissa jo pitkään. Valmiista laitteesta ei enää paljoa puutu. Kaksikko on tehnyt työnsä osana ammattikorkeakoulun tekniikan projektipajan toimintaa. Pajan toimintaperiaate on simppeli. Yritys tilaa koululta tuotteen, jonka toivotaan kehittävän yrityksen toimintaa. Aina tuotannon tehostus ei muunnu ”raudaksi”, vaan projektipajassa voidaan antaa apua esimerkiksi yrityksen uuden layoutin suunnittelussa. Työtä tehdään siis myös päätteen ääressä ja osa käytännön


Projektipajassa tekemisen arvoa nostaa se, että kaikki siellä kehitelty päätyy oikeaan käyttöön suoraan yritysympäristöön.

Juha Poutanen (vas.) ja Juuso Hartonen kehuvat kilvan ammattikorkeakoulun Tekniikan projektipajaa. Yrityksiin saa sen avulla hyviä kontakteja ja opitun käytäntöön soveltaminen sujuu kuin rasvattu.

kone- ja tuotantotekniikan laboratoriossa. Valmiit työt ovat pitkälti prototyyppejä. Opiskelijat muodostavat projektipajassa ryhmiä, joissa yksi opiskelija toimii projektipäällikkönä. Opiskelijat tekevät työtä hyvin itsenäisesti. Apua saadaan ohjaavilta opettajilta ja yrityksen vastuuhenkilöltä. Opiskelijat käyvät tasaisin väliajoin projektin tilanneessa yrityksessä tai yrityksestä tullaan kouluun. Yhteisessä palaverissa seurataan projektin kehittymistä ja autetaan pulmatilanteissa. Projektin päätyttyä yrityksessä arvioidaan ja käydään läpi tulokset. Yritykset maksavat materiaalikulujen lisäksi vain opiskelijoiden yrityksiin tekemät matkat. Kontakteja yrityksiin

Projektipajassa tekemisen arvoa nostaa se, että kaikki siellä kehitelty päätyy oikeaan käyttöön suoraan yritysympäristöön. Kun teoriassa opittu muotoutuu opiskelijoiden käsien kautta suunnittelulla ja käytännön tekemisellä valmiiksi tuotteeksi tai malliksi, oppii opiskelija samalla itsekin lisää. Pajan toiminta sai alkunsa pari vuotta sitten. Kaksi ensimmäistä vuotta toiminta sai rahallista tukea TeknologiateolUUSI

INSINÖÖRI

lisuuden 100-vuotissäätiöltä. Nyt pysyväksi toimintamuodoksi muodostuneen Tekniikan projektipajan toiminta on täysin koulun rahoittamaa. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Juuso Hartonen kiteyttää sen, mitä moni muukin opiskelija pitää projektipajan arvokkaimpana antina. – Täällä pääsee tekemään oikeasti jotakin sillä tiedolla, minkä ymppää teoriatunnilla. Täällä se käytäntöön soveltaminen on kuitenkin helpointa, Hartonen sanoo. Samalla syntyy kontakteja yrityksiin. Niiden avulla tulevaisuuden työpaikka voi syntyä aiempaa helpommin. – Eihän sitä aina tiedä. Firmoissa nimi jää kuitenkin muistiin, Poutanen uskoo. Hän on pajan kuvioissa jo veteraani. Mies on ollut mukana kaikkiaan 6–7 projektissa. Kone- tuotantotekniikan koulutusohjelmapäällikkö Jukka Pajula on Poutasen kanssa samaa mieltä. – Opiskelijat pääsevät hienolla tavalla yrityksiin ja yritykset oppivat tuntemaan opiskelijoita. Viime talvenakin projektiopintojen myötä eräs opiskelija allekirjoitti työsopimuksen projektin tekovaiheessa vuodenvaihteessa. Ainoana ehtona oli se, että valmistua piti toukokuussa. Kaikkiaan pajassa on tähän asti viety läpi 55 eri projektia. Apua on annettu yli kolmellekymmenelle yritykselle. Opiskelijoita on ”myllyn” kautta kulkenut parin toimintavuoden aikana noin 260. Opettajia mukana on ollut ja on edelleen 11. Valmiista töistä voi mainita vaikkapa ISO 9001 -laatujärjestelmän rakentamisen autoliikkeelle. Projektipajan toiminta on noteerattu muuallakin. Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE myönsivät sille hiljattain Työelämätietouden kehittäjän stipendin. Palkinnon kävivät pokkaamassa Jukka Pajula ja opettaja Kimmo Kitinoja.

Raja-aidat nurin

Projektipaja tulee osaksi opintoja koneja tuotanto- sekä tieto- ja automaatiotekniikan insinööreiksi opiskelevilla toisella vuosiluokalla. Kaikkiaan siellä vietetään parin opintovuoden aikana reilut viisi tuntia viikossa. Projekteista koostuvista opinnoista ropisee 12 opintopistettä. – Tekniikan eri koulutusohjelmien välissä on kuitenkin tietyt raja-aidat. Projektilla näitä pyritään madaltamaan. Valmiina insinööreinä työelämässä pitää kommunikoida muiden alueiden henkilöiden kanssa, Pajula muistuttaa. Projektipajassa opiskelijat pääsevätkin toden teolla tutustumaan ryhmässä tekemiseen ja projektityöskentelyyn. – Oppii sen, millaista on yrityksessä, kun istutaan alas ja aloitetaan projekti. Sovitaan päivämääriä ja asetetaan tavoitteita, jonka jälkeen ryhmä aloittaa työt, Kitinoja kertoo. Kitinojan mukaan etukäteen voi opetella myös – epätietoisuutta. Myös tämä onnistuu projektipajassa. – Opetellaan sietämään tiettyä epävarmuutta ja epätietoisuutta. Sitä, että ei ole oikeaa ratkaisua. On vain tilanteeseen sopivia vaihtoehtoja, jotka otetaan käyttöön, Kitinoja kuvaa. Projektipajan myötä miljoonien eurojen arvoisia kone- ja tuotantotekniikan laboratorion koneita ja laitteita hyödynnetään käytännön työssä huomattavasti enemmän kuin muuten tapahtuisi. Samanaikaisesti valmistuneelle laboratoriolle ja alkunsa saaneelle projektipajalle haettiinkin Pajulan mukaan alusta asti synergiaetua. Myös toisissa kouluissa ollaan kiinnostuneita. Pajulan mukaan yhteydenottoja tulee viikoittain. Toteuttamismalleista halutaan lisää tietoa. Projektipaja puolestaan hakee uusia muotoja. Paikoilleen ei tahdota jämähtää. Mukaan tekemiseen ollaan nyt ottamassa myös muotoilua, markkinointia ja kansainvälisiä opiskelijoita. ■ 25


yhteiskunnasta Teksti: Novetos Oy/Pia Wäistö ja Ville Lähdesmäki

Gen Y

haastaa Sinut, esimies! Gen Y ytimekkäästi • Syntyneet v. 1980– 2000, mutta olennaisempia yhdistäviä kriteereitä ovat muun muassa uudet arvot ja käyttäytyminen. • Lukuisia alakulttuureja, yhtenäisen Gen Y -määritelmän tekeminen mahdotonta. • Lähtökohtana, että ihmiset ovat luotettavia, arvostettavia ja tasa-arvoisia. • Ristiriitaisuuksien sukupolvi: muun muassa yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovat samanaikaisesti tärkeitä. • Taitavia työskentelemään vuorovaikutuksessa muiden kanssa. • Katsovat asioita ja ennakkoluulottomasti ja uskaltavat tavoitella suurta. • Ovat ’maailmankansalaisia’, maailma on heidän kotinsa. • Sähköiset mediat ovat olleet arkipäivää lapsesta.

uori työntekijäsi ilmoittautuu ehdolle vaativan projektin vetäjäksi. Hämmennyt hänen suorasukaisuuttaan ja itseluottamustaan. Itse samanikäisenä katsoit esimiestäsi kunnioittaen ja uskoit, että kannukset tulee ansaita vuosien kuluessa. Et osaa päättää, onko nuori työntekijäsi naiivi vai ylimielinen. Olet ehkä juuri kohdannut Generation Y:n, uuden sukupolven työntekijän. Totu heihin, heitä tulee lisää.

N

Gen Y – uusi tapa ajatella itsestä ja muista

Gen Y ei vaikutu titteleistä. Heitä ei voi johtaa asemavallalla tai käskemällä. Myöskään velvollisuuksiin vetoaminen ei tehoa. Nämä nuoret arvostavat itseään ja toisia, ovat halukkaita oppimaan ja oivaltamaan asioita itse. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sillä he uskovat aidosti että 1 + 1 = 3. Tietokaan ei ole enää valtaa, sitä jaetaan mielellään. Gen Y ei kaihda haasteita, koska apu on aina lähellä, verkostoissa, ja verkostona voi olla koko maailma. Haasteita halutaankin yleensä oppimisen, ei statuksen vuoksi. Olennaisinta on kuitenkin se, että työn merkitys on selvästi eri kuin aiemmilla sukupolvilla: työ koetaan tärkeänä mutta se ei ole oman arvon mittari. Elämän laatu ja tasapaino sekä hyvät ihmissuhteet ovat yleensä tärkeämpiä. Siksi työhön ei sitouduta hinnalla millä hyvänsä. Dialogien johtamisella menestykseen

Gen Y haastaa esimiehet ja organisaatiot: mitä tulisi tehdä, jotta itseensä ja työhön näin suhtautuvat työntekijät olisivat motivoituneita ja sitoutuisivat? Vanhat johtamisen keinot ovat auttamattomasti vanhoja – josko ne koskaan olivatkaan kovin tehokkaita. Koska uusi sukupolvi arvostaa avointa vuorovaikutusta ja sitä, että jokainen tuo siihen 26

lisäarvoa, johtamisessa samat keinot ovat toivottuja. Viisas esimies luokin työyhteisöön kulttuuria, jossa asioita jalostetaan yhdistämällä kaikkien osaamista ja ajatuksia riippumatta asemasta. Gen Y tietää myös intuitiivisesti, milloin keskustelu alkaa olla valmis ja on aika siirtyä toimintaan, joten ’diskuteeraamisen’ riskiä ei ole. Nämä nuoret eivät siis tarvitse johtamista sen perinteisessä mielessä, he johtavat itse itseään ja toisiaan, yhdessä. Esimiehen tehtävänä onkin antaa tilaa dialogeille, toimia sparraajana ja esittää vaativiakin kysymyksiä sekä uskaltaa luopua perinteisistä valta- ja rooliajatuksistaan. Gen Y haluaa oppia yhdessä, ja esimies on kutsuttu mukaan. Esimies, joka on oma itsensä ja uskaltaa kohdata toiset tasavertaisina, saa Gen Y:n arvostuksen. Tämä haastaa esimiehen kysymään itseltään, missä kunnossa hänen arkipäivän karsimansa ja itsetuntonsa on. Aito esimies on luontaisesti vaikuttava. ■


Teksti ja kuva: Valeria Gasik

Taantumassa turvattu työ tärkeää myös nuorelle iljattain julkaistu Uuden Insinööriliiton tutkimus kurkisti vastavalmistuneiden insinöörien työelämänarvoihin. Tutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa ja siihen vastasi yli tuhat vuonna 2008 valmistunutta insinööriä. Talouden heikentynyt tilanne näkyi tutkimustuloksissa. Työn haasteellisuuden, itsensä kehittämisen ja uralla etenemisen merkitys oli vähäisempää kuin pysyvän toimentulon arvostus. Hyvää palkkausta ei kuitenkaan koettu niin merkittävänä koukkuna. Työelämän arvojen kärkikolmikkoon sijoittuivat hyvä työilmapiiri, työssä jaksaminen ja turvattu työpaikka.

H

UUSI

INSINÖÖRI

Yli kaksi kolmasosaa piti toimivaa työyhteisöä erittäin arvokkaana asiana, neutraalisti tai välinpitämättömästi asiaan suhtautui alle kymmenes. Työssä jaksamisen näki olennaisena liki 60 prosenttia. Lähes yhtä moni vastaaja koki työpaikan pysyvyyden merkittävänä seikkana. Ikäluokan mukaan tarkastettuna turvattu työ oli tärkeämpi arvo alle 30-vuotiaille kuin tätä vanhempina valmistuneille. Muut arvot jakoivat mielipiteitä jo rajummin. Ammattitaidon kehittäminen kiinnosti noin kolmannesta vastaajista, melko tärkeäksi sitä luonnehti hieman alle puolet. Sen sijaan työn ja perheen yhteensovittaminen ei tuntunut ajankoh-

taiselta: kolmannes vastaajista ei kokenut asiaa erityisen tärkeäksi. Hyvää palkkausta piti melko tärkeänä hieman yli puolet. Neljännes piti sitä erittäin tärkeänä ja yhtä moni vain vähän tai ei lainkaan tärkeänä. Kansainväliset tehtävät ja urakierto koettiin vähiten kiinnostaviksi. ■

Lähde: Koivumäki, Jaakko (2009). Vuonna 2008 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus. Uusi Insinööriliitto, Helsinki.

27


yhteiskunnasta

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä

vaatii suuria uudistuksia Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan suomalainen tutkimusja innovaatiojärjestelmä on suurten uudistusten keskellä ja niiden tarpeessa. Uusi kansallinen innovaatiostrategia, yliopistouudistus sekä monet tutkimus- ja rahoitusjärjestelmän muutokset vievät innovaatio- ja tutkimuspolitiikkaamme uuteen suuntaan.

novaatiojärjestelmä on monimutkainen ja hajanainen. Tämä koskee erityisesti yritystukijärjestelmää. Myös yritykset – erityisesti pienet ja aloittavat – kokevat järjestelmän mutkikkaaksi. Haasteita on etenkin innovaatio- ja yritystoiminnan alueellisessa tukemisessa. Järjestelmässä on päällekkäisyyttä ja toimijoiden työnjako on välillä epäselvä. Arviointipaneeli ehdottaa jäsentelyä, jonka pohjalta koko elinkeinopolitiikka ja siihen liittyvät tuet ja palvelut organisoidaan uudelleen. Tämä tarkoittaa myös eräiden olemassa olevien organisaatioiden yhdistämistä tai lakkauttamista. Muut Pohjoismaat Suomen edellä

iemmin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää on pidetty kansainvälisissä vertailuissa hyvin toimivana ja tehokkaana. Monien tieteen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan indikaattoreiden mukaan Suomen kansainvälinen asema on kuitenkin alkanut 2000-luvulla heikentyä. Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin on tehnyt professori Reinhilde Veugelersin johdolla toiminut laaja kansainvälinen arviointiryhmä. Arviointi ei kohdistu yksittäisiin organisaatioihin, vaan järjestelmään ja sen toimivuuteen kokonaisuutena. Arviointiryhmä nostaa esille ongelmakohtia, joihin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tulevan toiminnan kannalta on tarpeen tarttua. Tutkimus- ja in-

A

28

Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminta on huomattavasti vähemmän kansainvälistynyt kuin usein ajatellaan. Suomi taloutena on vähemmän kansainvälistynyt kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Suomi ei houkuttele ulkomaisia osaamisintensiivisiä yrityksiä tai niiden tutkimustoimintaa eikä ulkomaisia tutkijoita tai hyvin koulutettuja asiantuntijoita. Tutkijaliikkuvuus Suomeen ja Suomesta on viime vuosina vähentynyt. Tänne on syntynyt vain hyvin vähän globaalisti suuntautunutta yrittäjyyttä. Paneeli ehdottaa voimakkaita kannusteita tutkijaliikkuvuuden lisäämiseksi sekä yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Nyt kansainvälistymisen edistäminen on hajautunut liian moneen organisaatioon. Pienen maan pitää mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää globaalisti tuotettua tietoa.

Vaikka Suomessa tutkimus- ja kehitysinvestointien suhde bruttokansantuotteeseen on maailman korkeimpia, maan osuus maailmassa tuotetusta tiedosta on vain puolen prosentin luokkaa. Satoja alueellisen innovaatiopolitiikan organisaatioita

Suomalaisessa innovaatiopolitiikassa on voimakas alueellinen ulottuvuus, mutta sitä ei ole kovin vahvasti nivottu kansalliseen politiikkaan. Koulutusjärjestelmä on alueellisesti erittäin kattava: Suomessa on noin sata korkeamman opetuksen toimipistettä, kun mukaan luetaan yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä yliopistojen sivutoimipisteet. Kunnat ovat tulleet voimakkaasti innovaatiopolitiikan toimijoiksi. Lisäksi kansalliseen innovaatiotukeen liittyy alueellinen ulottuvuus: kasvukeskusten ulkopuolelle menevät tuet näyttävät arvioinnin yhteydessä tehdyn analyysin mukaan hidastavan tuottavuuskasvua. Tämä johtuu pääosin siitä, että alueilla ei ole sellaista tuotantorakennetta tai mekanismeja, joiden kautta julkinen t&krahoitus lisäisi tuottavuuskasvua. Arvioijat katsovat, että kansallista innovaatiopolitiikkaa ei pidä käyttää aluepolitiikan välineenä, vaan alueiden välisiä eroja on tasoitettava muilla keinoin. Innovaatiopolitiikan on oltava läpinäkyvää. Kasvuyrittäjyyttä ja kasvuhakuisten yritysten syntymisen tuki on hajautunut eri organisaatioihin. Arviointipaneeli ehdottaa tähän radikaaleja muutoksia. Yri-


tysten kasvua pitää edistää niin yksilöiden kuin yritysten verokannusteiden avulla. Kannustimien pitää palkita suoraan kasvua eikä kohdistua tuotantopanoksiin. Valtiovarainministeriön on oltava aktiivisesti mukana kasvuyrittäjyyden edistämisessä sekä innovaatiopolitiikassa yleisemminkin. Korkeakoulutusuudistuksen jatkolla kiire

Arviointiryhmän mukaan meneillään oleva yliopistouudistus on koko tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kannalta erittäin tärkeä. Uudistuksessa on kuitenkin nopeasti siirryttävä seuraavaan vaiheeseen eli korkeakoulusektorin rakenteiden uudistamiseen. Se tarkoittaa ammattikorkeakoulujen roolin täsmentämistä ja korkeakoulujärjestelmän hajanaisuuden vähentämistä. Ammattikorkeakoulujen on keskityttävä alkuperäisen tehtävänsä mukaisesti palvelemaan alueellisia tarpeita eli keskittyä soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöä palvelevaan opetukseen. Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä korkeakoulu- ja tutkimuslaitosverkon tiivistäminen on lähivuosien tärkein korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tehtävä. – Opetusministeriö valmistelee luonnoksen korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä huhtikuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että ministeriön ja tutkimus- ja innovaationeuvoston työstämä rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma valmistuisi loppuvuodesta 2010. Tämän jälkeen ryhdytään toimeenpanoon muun muassa korkeakoulujen sopimusneuvotteluissa. Virkkusen mukaan rakenteellisella kehittämisellä korkeakouluyksiköistä muodostetaan monipuolisia ja korkealaatuiseen toimintaan kykeneviä kokonaisuuksia.

taan 4–5 tutkimuslaitosta, joihin jäljelle jäävä tutkimus keskittyisi. Suomen talous on monilla sektoreilla lähellä teknologian ja tuottavuuden eturintamaa, minkä vuoksi tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa pitää siirtyä nykyistä enemmän kokeilevaan ja suurempaa riskinottoa sisältävään toimintatapaan. Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää on selkeytettävä niin, että se vastaa paremmin tulevaisuuden tarpeita sekä vähentää järjestelmän monimutkaisuutta ja päällekkäisyyksiä. Muutosten toteuttaminen on pitkäaikainen ja moni osin kipeäkin prosessi. Se on kuitenkin tarpeellinen. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan hyvä koulutus- ja tutkimusjärjestelmä on tuottanut Suomeen suuren osaamispotentiaalin. – Me käytämme julkisia varoja t&k-

Kansallista innovaatiopolitiikkaa ei pidä käyttää aluepolitiikan välineenä. toimintaan noin miljardia euroa vuodessa. Vain noin 300 miljoonaa euroa näistä kohdentuu suoraan yritysten innovaatiohankkeisiin. – Osaamispotentiaali ei muutu Suomessa riittävässä määrin ja riittävän nopeasti uusiksi innovaatioiksi, tuotteiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi, Pekkarinen kuitenkin arvioi. ■ (K.T.)

European Federation of National Engineering Associations FEANI hakee

PÄÄSIHTEERIÄ FEANI edustaa yli 3,5 miljoonaa insinööriä 30 Euroopan maasta. Nykyisen pääsihteerin jäädessä eläkkeelle tehtävä avataan haettavaksi ja siihen halutaan löytää motivoitunut, dynaaminen ja tulostavoitteinen henkilö. Tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään monitahoista liike-elämän ja politiikan ymmärrystä sekä strategista ajattelua, korkealle kehittynyttä verkostonhallintaa, järjestön johtamistaitoa ja kommunikointikykyä. Tehtävistä mainittakoon mm. • Brysselissä toimivan sihteeristön johtaminen, vastuu 4-henkisen henkilökunnan rekrytoinnista ja työn organisoinnista • Korkean tason strateginen verkostonhallinta Euroopan instituutioiden ja sidosryhmien kanssa • Budjetin laatiminen ja toteuttaminen yleiskokouksen ja johtajiston kokousten päätösten mukaan • Kokousten valmistelu ja päätösten toimeenpano Asemapaikka: Sopimus: Työ alkaa: Palkkaus:

Bryssel, Belgia Kokoaikainen, 4-vuotinen työsuhde, sopimus uudistettavissa Viimeistään 1.5.2010 Kilpailukykyinen kokemukseen ja pätevyyteen perustuva palkkaus

Sektoritutkimuksen uudistus etenee hitaasti

Hakemukset:

Paneeli ehdottaa, että lähempänä perustutkimusta oleva osa sektoritutkimuslaitosten työstä siirretään yliopistoihin ja nykyisten 18 laitoksen sijaan muodoste-

Lue tehtävästä lisää osoitteessa: www.uil.fi

UUSI

INSINÖÖRI

Hakuaika päättyy: 1.1.2010 (hakemukset mielellään aiemmin) Lähetysosoite: president@feani.org

29


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Epätyypillisistä työsuhteista ei ole tullut tyypillisiä Epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisestä on viime vuosina ollut paljon puhetta. Tilastokeskuksen aineistojen mukaan niiden määrä on kasvanut, mutta suhteellisesti tarkasteltuna muutos ei ole ollut mitenkään dramaattinen. Suomalaisista miehistä 84 prosenttia ja naisista 69 prosenttia oli jatkuvassa ja kokoaikaisessa työsuhteessa vuonna 2008.

hkä eniten keskustelua ovat herättäneet määräaikaiset työsuhteet. Koko 1980-luvun määräaikaisten työsuhteiden osuus pysyi melko vakaana 11–12 prosentissa. 1990-luvun alkupuolella määräaikaisten osuus alkoi kasvaa ja huippu saavutettiin 1997, jolloin peräti 17,4 prosenttia palkansaajista oli määräaikaisissa työsuhteissa. Sen jälkeen määräaikaisten osuudet ovat laskeneet, vuonna 2008 osuus oli noin 14 prosenttia. Määräaikaisuus heilahtelee suhdanteiden mukaan. 1990-luvun laman jälkeen tapahtui selvä nousu, joka sittemmin lähti laskuun. Määräaikaisuuksia on

E

Insinööreistä määräaikaisissa työsuhteissa oli syksyn 2008 Työmarkkinatutkimuksen mukaan alle 4 prosenttia. Määräaikaisten työsuhteiden kesto oli tyypillisesti 12 kuukautta. Määräaikaisuuksia on eniten työuransa alkutaipaleella olevilla nuorilla, kokemusvuosien karttuessa määräaikaisuuksien osuus laskee selvästi. Julkisella sektorilla työskentelevillä insinööreillä on merkittävästi enemmän määräaikaisuuksia kuin yksityisen sektorin insinööreillä. Vuokratyö ja osa-aikatyö ovat insinööreillä harvinaisia työnteon muotoja. Vuokratyössä oli 0,4 prosenttia ja osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä oli Työmarkkinatutkimuksen mukaan 1,5 prosenttia insinööreistä.

30

kuitenkin edelleenkin enemmän kuin 1980-luvun alussa. Työvoimatutkimuksen tuoreimpien tietojen mukaan vuoden 2009 luvut antavat viitteitä siitä, että määräaikaisuuksien osuus voi taas kääntyä kasvuun. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on vähentynyt miesvaltaisilla aloilla kuten rakentamisessa ja lisääntynyt naisvaltaisilla aloilla kuten julkisissa ja muissa palveluissa sekä kaupan alalla. Teollisuudessa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä määräaikaisuus ei ole ollut kovin yleistä ja on, kasvusta huolimatta, edelleenkin vähäistä. Julkisella sektorilla määräaikaisuus on koko lähes 30-vuotisen tarkasteluperiodin ajan ollut yleisempää kuin yksityisellä sektorilla. Valtiolla määräaikaisten osuus on kasvanut vuoden 1982 15 prosentista vuoden 2008 21 prosenttiin. Kuntasektorilla määräaikaisten osuus on ko. ajanjaksolla nousut 20 prosentista 22 prosenttiin. Yksityisellä sektorilla kasvu on myös ollut varsin vähäistä. Määräaikaisuus koskettaa naisia useammin kuin miehiä. 1980-luvun alussa perheenperustamisiässä olevista 25–34-vuotiaista naisista 15 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa, vuonna 2008 vastaava luku oli 27 prosenttia. Samanikäisillä miehillä ei vastaavaa muutosta ole havaittavissa. Perheenperustamisikä näyttääkin heikentävän aikaisempaa enemmän erityisesti naisten asemaa. Valtaosa määräaikaisissa työsuhteissa olevista henkilöistä on vastentahtoisesti määräaikaisia ja haluaisivat vakituisen työsuhteen.

Vuokratyönteko on edelleenkin varsin marginaalinen työsuhteen muoto, tosin vuokratyön teko on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 1,4 prosenttia palkansaajista teki vuokratyötä. Vuokratyöntekijät olivat pääasiassa nuoria, 15–29-vuotiaita. Eniten vuokratyöntekijöitä oli majoitusja ravitsemusalalla. Osa-aikaisesti työskentely on Suomessa harvinaisempaa kuin EU-maissa keskimäärin. Osa-aikatyöntekijöiden osuus oli Suomessa 13 prosenttia vuonna 2007. 1990-luvun lama lisäsi vain hienoisesti osa-aikaisuutta. Edes jyrkässä laskusuhdanteessa osa-aikaisuus ei siis näytä olevan tapa joustaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Osa-aikaisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta naisillakin osa-aikaisten osuus jää selvästi alle EU:n keskitason. Nykyisin yleisin syy tehdä osa-aikatyötä on opiskelu. Toiseksi yleisin syy on se, että kokoaikatyötä ei ole löytynyt. Runsaasta keskustelusta huolimatta on siis vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa, yhdelle työnantajalle työskentely edelleen meillä tyypillisin palkkatyön muoto. ■

Lähde: Anna Pärnäsen ja Hanna Sutelan artikkeli: Tyypillisestä epätyypilliseen? Muutokset erilaisissa työsuhteissa neljänä vuosikymmenenä. Teoksessa Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet. Tilastokeskus 2009.


Miten työajat muuttuvat Kahdeksantuntisesta työpäivästä ja kuusipäiväisestä 48 tunnin työviikosta säädettiin lailla vuonna 1917. Noin 50 vuotta myöhemmin säädettiin 40-tuntisesta ja viisipäiväisestä työviikosta. Tuorein työaikalaki on vuodelta 1996. Lainsäädännöllä luodaan puitteet, mutta miten on todellisuuden laita? Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta löytyy vastauksia.

uonna 2008 suuri enemmistö, kolme neljäsosaa palkansaajista teki normaalia 35–40-tuntista työviikkoa. Ylemmät toimihenkilöt poikkeavat muita palkansaajia useammin normaalista työajasta tekemällä säännöllisesti pitkää työaikaa. Työntekijöillä ja alemmilla toimihenkilöillä normaalia työviikkoa tekevien osuudet ovat vähentyneet. Parissakymmenessä vuodessa lyhyttä 1–34 -tuntista työviikkoa tekevien osuus on lähes kaksinkertaistunut. Noin viidenneksellä palkansaajista säännöllinen työaika on lyhyt. Alemmilla toimihenkilöillä lyhyet työviikot ovat yleisempiä ja entistä tavallisempia kuin muilla palkansaajilla. Lyhyt työaika voi liittyä opiskeluun, lastenhoitoon, ikääntymiseen (osa-aikaeläke) tai muuhun henkilökohtaiseen elämän tilanteeseen. Kyse voi olla myös siitä, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla. Lyhyet työajat ovat tyypillisiä palvelusektorilla. Noin joka neljäs osa-aikatyötä tekevä olisi halunnut kokoaikatyön. Kaikista palkansaajista pitkää, yli 40-tuntista työviikkoa tekee joka kym-

V

tumassa. Tämän voisi tulkita siten, että työnantajat eivät epävarmuuden oloissa lisää henkilökuntaansa, vaan työt kasautuvat palkkalistoilla oleville. Vaikka normaali työviikko on pitänyt pintansa, se on siis hapertunut reunoiltaan sekä lyhyempiin että pidempiin työaikoihin. Työajat näyttävät polarisoituneen: ylempien toimihenkilöiden työajat ovat pidentyneet ja vastaavasti alempien toimihenkilöiden ja työntekijäasemassa olevien lyhentyneet. ■

menes. Pitkät työajat ovat selkeästi tyypillisempiä ylemmille toimihenkilöille kuin muille palkansaajille. 15 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä tekee pitkää työviikkoa. Noin seitsemällä prosentilla kaikista palkansaajista työaika on 45–49 tuntia ja neljällä prosentilla 50–54 tuntia. Alemmista toimihenkilöistä vain viisi prosenttia tekee säännöllisesti pitkää työviikkoa. Lukumääräisesti pitkää, yli 40-tuntista säännöllistä työviikkoa tekevien palkansaajien määrä on kasvanut 117 000 hengellä vuodesta 1989. Viime vuonna pitkät työajat ovat yleistyneet myös suhteellisesti kaikilla palkansaajilla samaan aikaan kun talouden kehitys on taan-

Lähde: Päivi Keinäsen artikkeli: Palkansaajien työajan muutokset ja työaikamuodot. Teoksessa Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet. Tilastokeskus 2009.

Pitkää yli 40-tuntista työviikkoa tekevien palkansaajien osuudet sosioekonomisen aseman mukaan 1989–2008 20

15

10

5

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

1995

1994

1993

1992

1991

1990

1989

0

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Ylemmät toimihenkilöt

UUSI

INSINÖÖRI

Alemmat toimihenkilöt

Työntekijät

31


maailmalta Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava

Korkeastikoulutettujen työntekijöiden osuus on kasvussa kaikkialla Euroopan unionin alueella. Euroopan koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnan Eurocadresin uuden selvityksen mukaan jo vajaat 20 prosenttia työntekijöistä kuuluu näihin ryhmiin.

Korkeastikoulutettujen osuus kasvussa kaikkialla EU:ssa elityksenä voidaan pitää työtehtävien vaatimustason nousua sekä panostamista koulutukseen ja oppilaspaikkoihin. Viidennes kaikista työntekijöistä on kuitenkin vain eurooppalainen keskiarvo. Maakohtainen vaihtelu korkeastikoulutettujen palkansaajien osuuksissa on melkoisen suurta. Eurocadresin selvityksen vanavedessä joillekin saattaa tulla yllätyksenä tieto, että Liettuassa luku on EU-Euroopan maista korkein, lähes 30 prosenttia. Entisen Itä-Euroopan maissa on perinteisesti arvostettu koulutusta. Alhaisin osuus, eli vain hieman enemmän kuin joka kymmenes työntekijä on korkeastikoulutettu tai vastaavissa tehtävissä, on Italiassa. Suomi kuuluu kärkijoukkoon. Täällä hiukan enemmän kuin joka neljäs työntekijä voidaan lukea selvityksen pohjakriteereinä olleisiin ISCOn (International Standard Classification of Occupations) I ja II-ryhmiin. Ruotsissa osuus on Suomea hiukan pienempi ja Tanskassa selvästi eli noin 20 prosentin tienoilla. ISCO on YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n käyttämä ammattien luokittelu, joka jakaantuu 10 eri ryhmään. Näistä kaksi ensimmäistä tarkoittaa päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä olevia työntekijöitä. Tyyppiesimerkkejä ISCOammattialoista ovat insinöörit, lainsäätäjät, opetusalan ammattilaiset ja tervey-

S

32

denhoidon asiantuntijat. Ne ovat samalla Eurocadresin jäsenryhmiä. Nuorilla kovimmat paikat

Joka kolmas edellämainittuihin jäsenryhmiin kuuluvista työntekijöistä saa palkkansa julkiselta puolelta, loput yksityisiltä työnantajilta. Niihin luetaan myös järjestöt ja voittoa tuottamattomat terveysja sosiaalipalvelut. Näillä on tietyissä Euroopan maissa suuri merkitys. Miesten ja naisten osuus ammattilaisja päällikkötason työntekijöistä on lähes tasan. Naisia on 46 prosenttia. Mutta päällikköasemassa olevista kuitenkin selvä vähemmistö eli lähes tarkalleen kolmasosa on naisia. Eurocadresin selvityksen mukaan suhteellisesti huonoimmassa asemassa ovat nuoret. Vastentahtoiset määräaikaiset työsopimukset ja osa-aikatyöt sekä työttömyys kohtaa eniten juuri heitä. Jo ennen laman iskemistä joka viides EUEuroopan korkeakoulutettu nuori palkansaaja oli ollut työttömänä enemmän kuin kolme kuukautta. Asiantuntijatyöntekijöiden määrittely vaihtelee

Korkeastikoulutettujen tai vaativissa tehtävissä toimivien ammattilaisten määrittely vaihtelee eri maiden välillä. Joissain

maissa, kuten Ranskassa ja Italiassa, on erityismääräyksiä näistä ryhmistä. IsoBritanniassa ja Hollannissa määrittely taas perustuu takaperoisesti asiantuntijoiden sulkemiseen pois työaikasuojelusta. Sitten on joukko maita, kuten Suomi ja Ruotsi, joissa näitä ryhmiä ei ole täysin selvästi ja erikseen määritelty sopimuksissa tai kansallisessa lainsäädännössä. Suomessahan työlait pätevät kaikkiin työsuhteisiin, jollei toisin ole säädetty. Kaikissa maissa asiantuntija- ja päällikkötyöntekijöiden määrittely perustuu itsenäiseen päätöksentekoon sekä osassa tapauksissa johtoasemaan. Järjestäytymistavalla ei eurooppalaista mallia

Akavalaisten ryhmien järjestäytymismallit ovat vaihtelevia Euroopassa. Suomalainen pääosin koulutustasoon perustuva tapa on voimassa muissa Pohjoismaissa sekä suomen kielen sukukielimaissa Virossa ja Unkarissa. Ruotsin ja Tanskan järjestelmät muistuttavat eniten suomalaista eli näissäkin maissa on vastaavat Akavat, STTK:koot ja SAK:koot. Mainittakoon, että Virossa korkeastikoulutettujen järjestäytyminen on käymistilassa maan korkeastikoulutettujen keskusjärjestön TALO:n hajottua vähän aikaan sitten. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä seikkaa, että Virossa järjestäytymi-


sen yhtenä pääperusteena on tähän asti ollut koulutus. Toista järjestäytymistapaa voisi osaksi kutsua alakohtaiseksi latinomalliksi. Nimittäin Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Romaniassa korkeastikoulutetuille palkansaajille on omat liittonsa tai osastonsa, jotka ovat kuitenkin osia jotain suurempaa alakohtaista kokonaisuutta. Kolmanneksi on olemassa erinäköisiä sekamalleja, jotka perustuvat historiaan tai maan omiin erityisoloihin. Ammatinharjoittajien määrän lisääntyminen on noteerattu muuallakin kuin Akavassa. Esimerkiksi espanjalainen palkansaajakeskusjärjestö UGT on perustanut toimielimen tällaisia itsenäisiä työntekijöitä varten. Pohjola johtaa järjestäytymisessä

Asiantuntija- ja päällikkötehtävissä olevien työntekijöiden järjestäytymisasteissa on suuria eroja EU-maiden välillä. Eurocadresin selvitys kertoo, että Pohjoismaat johtavat tätä kisaa runsaan 70 prosentin osuudella. Alhaisin se on Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Puolassa, kun näissä maissa vain noin joka kymmenes ISCOkriteerit täyttävä ammattilainen kuuluu liittoon. Muut maat ovat tältä väliltä. Syitä Pohjoismaiden korkeaan järjestäytymisasteeseen ja joidenkin maiden matalaan voi hakea kahdelta taholta. Ensinnäkin Pohjolassa työntekijöiden kuuluminen ammattiliittoihin on yleistä kaikilla työntekijöillä. Yleisen järjestäytymisasteen tason sekä korkeastikoulutettujen järjestäytymisalttiuden välillä on yhteyttä. Toiseksi Pohjolassa järjestöt ovat sekä ammattiyhdistyksiä että ammatillisia. Monissa maissa on sen sijaan erottelu palkansaajayhdistysten ja ammatillisia kysymyksiä hoitavien yhteisöjen välillä. Järjestörakenne on pohjoismaisesta näkökulmasta ikään kuin kaksinkertainen. Korkeastikoulutettujen järjestäytymisasteet eivät näytä olleen viime vuosina sen paremmin suuressa nousussa kuin laskussa. Maailmanlaajuisen talouskriisin tuoman laman vaikutukset ei ole vielä tiedossa koko EU-Euroopan alueella. Eurocadres aikoo kuitenkin keskustella tästä aiheesta talven aikana. ■ UUSI

INSINÖÖRI

Lissabonin sopimusmuutosten vaikutusten näyttävä myös työelämän kehittämisessä uroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY pyrkii vaikuttamaan, että Lissabonin sopimuksen EU:n perustamissopimuksiin tuomat muutokset näkyvät ja vaikuttavat myös työelämässä. Tshekin viimeisenä maana vihdoin hyväksyttyä sopimuksen, se tullee voimaan 1.12.2009. EAY:n mielestä uusia sopimusmääräyksiä tulisi nyt hyödyntää, jotta saataisiin aikaan tasapainoinen tulkinta perustamissopimuksen sisämarkkinamääräyksistä ja perusoikeuksista. Epätasapainoa vapauksien ja perusoikeuksien välillä näkyy erityisesti Lavalin, Vikingin, Rüffertin ja Luxemburgin tuomioissa. EAY korostaa, että uusia sopimusmääräyksiä tulee jo tässä vaiheessa tulkita Euroopan unionin sosiaalista eli työelämän ulottuvuutta kunnioittaen ja vahvistaen. EAY viittaa uudistetun EU-sopimuk-

E

sen 3 artiklaan, jossa aiemmasta sopimusmääräyksestä poiketen nyt nimenomaisesti todetaan, että tavoitteena on kilpailukykyinen ”sosiaalinen markkinatalous”. EAY haluaa, että tämä uusi tarkoitusmääritelmä johtaisi konkreettisiin vaikutuksiin myös nykyisen talouskriisin korjaustoimissa ja jäsenmaiden korkeiden työttömyyslukujen alaspainamisessa. EAY korostaa myös uudistuksen myötä oikeudellisesti sitovaksi tulleen Euroopan unionin perusoikeuskirjan merkitystä. Se turvaa mm. järjestäytymisvapauden, oikeuden työehtopimusneuvotteluihin ja työehtosopimusten solmimiseen sekä tarvittaessa oikeuden ryhtyä työtaistelutoimiin kuten lakkoon. ■

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 6.11.2009

Casual-T -kampanja auttoi Liptonin teetyöläiset voittoon mmattiliittojen ja ihmisoikeusjärjestöjen vetoomuskampanja taivutti jättiyhtiö Unileverin hyväksymään vakinaiset sopimukset 200 teetyöläiselle Pakistanissa. Lipton ja Brook Bond -teetä tuottava tehdas Pakistanin Khanewalissa on Unileverin suorassa omistuksessa. Tehtaan liki viidestäsadasta työntekijästä vain 22 oli vakinaisia eli yhtiön suoraan palkkaamia. Muiden työsuhteita hallinnoivat paikalliset työvoimajobbarit. Pätkätyösuhteissa roikotettiin jopa 25 vuotta tehtaalla yhtäjaksoisesti ahertaneita työläisiä. Massiivisella vuokratyön käytöllä Unilever vapautui maksamasta työntekijöittensä sairaslomia, eläkemaksuja sekä mm. työtapaturmien kuluja. Vuokratyöläisillä ei ole oikeutta liittyä Unileverin työntekijöiden ammattiliittoon, joten yhtiön ei tarvinnut neuvotella myöskään heidän palkoistaan tai työehdoistaan. Tehtaan työolot johtivat pitkään kampanjaan, jonka nujertamiseksi paikalliset

A

vuokratyöjobbarit turvautuivat myös väkivaltaan. Elintarviketyöläisten kansainvälinen ammattijärjestö IUF käynnisti työntekijöiden tukemiseksi Casual-T -kampanjan. Facebook ja YouTube-sivustoja hyödyntänyt kampanja muistutti ilmeeltään Liptonin teemainoksia ja poiki Unilever-yhtiölle tuhatmäärin protestiviestejä eri puolilta maailmaa, myös Suomesta. Maaliskuussa IUF kanteli tapauksesta OECD:lle, jonka monikansallisia yhtiöitä seuraava elin ryhtyi välittämään neuvotteluissa. Unileverin ja IUF:n solmima sopimus luo Pakistanin teetehtaalle 200 uutta ja vakinaista työsuhdetta, joihin palkataan pisimpään vuokratyösuhteissa olleita työntekijöitä. Unilever suostuu korvaamaan vuokratyöläisilleen välitysfirmojen hoitamatta jättämät sosiaali- ja eläkemaksut. Lisäksi yhtiö lupaa taata, että sen jatkossa käyttämät vuokratyönvälittäjät huolehtivat velvoitteistaan. ■ 33


oikeus Teksti: Aune Manner, asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy

Testamentti vai lahja Omaisuuden siirtäminen seuraaville sukupolville aiheuttaa usein päänvaivaa, olipa omaisuus suuri tai pieni. Pohditaan sitä, annetaanko nyt lahjana vai kuoleman jälkeen testamentilla. Koska jokainen tilanne on yksilöllinen ja omaisuuden lahjoituksiin ja testamentin laadintaan liittyy monenlaisia kiemuroita, on suositeltavaa kääntyä jo suunnitteluvaiheessa asiantuntijan puoleen.

ahjana annetun omaisuuden osalta on varmaa, että sen saa se, kenen antaja sen haluaa saavan. Testamenttisaantoon liittyy joitakin epävarmuustekijöitä. Pääsääntö kuitenkin on, että myös testamentattu omaisuus menee sille, jolle se testamentissa on määrätty. Jos lahjanantajan oma taloudellinen tilanne on sellainen, että hän huoletta voi luovuttaa omaisuutta eläessään, lahjoitus voi verotuksellisesti olla testamenttia edullisempi vaihtoehto. ”Ylimääräinen” omaisuus, jonka arvo vain vuosien myötä kasvaa, kannattaa siirtää jo eläessä. Lakimääräistä perimysjärjestystä ja perinnönjakautumista voi muuttaa testamentilla. Jos testamentin tekijä on avioliitossa, testamenttia suunnitellessa on muistettava, että aviopuolisoilla on yleensä avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos avio-oikeus on, kuoleman jälkeen perittävän ja lesken välillä tehtävän osituksen lop-

L

Valeria Gasik

34


putuloksesta saattaa riippua, jääkö testamentissa mainittu omaisuus perittävän varoihin vai ei. Verosuunnittelu on tärkeää

Verosuunnittelu on tärkeää, mutta liian pitkälle vietynä se voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Usein pyritään siihen, ettei saajilta menisi lahja- tai perintöveroa tai että sitä menisi mahdollisimman vähän, mutta ei oteta huomioon yhteisomistuksen tuomia ongelmia. Tyyppiesimerkki on kesämökin siirto lapsille. Kesämökki on hyvin usein paitsi omistajien, myös heidän lastensa ja näiden perheiden käytössä. Lahjoittaessaan kesämökin kaikille perillisilleen tai useammalle heistä vanhemmat ajattelevat verosäästöjä ja samalla haluavat, että suvun yhteiselo heille rakkaalla mökillä jatkuu vielä heidän jälkeensäkin. Tyypillistä on, että kesämökki lahjoitetaan kaikille lapsille ja vanhemmat pidättävät itselleen hallintaoikeuden. Mökkeily sujuu yleensä sopuisasti vanhempien eläessä, ainakin niin kauan kuin vanhemmat jaksavat hoitaa ja rahoittaa mökin ylläpidon, mutta heidän kuoltuaan tulee ongelmia. On varmasti paljon onnistuneita yhteisomistuksia, joissa osapuolet noudattavat yhteisiä, kirjoitettuja tai kirjoittamattomia pelisääntöjä, eikä kukaan joudu yksin mökin kattoa paikkaamaan muiden ottaessa aurinkoa. Nämä onnistuneet tapaukset tulevat valitettavan harvoin esille asianajan työssä. Lahjoittamisessa vaaransa

Varojen lahjoittamisessa on vaara, että lahjoittajan oman elämän taloudellinen UUSI

INSINÖÖRI

turvaaminen unohtuu. Lahjoituspäätös voi myöhemmin osoittautua harkitsemattomaksi, kun sairastumisen tai muun muuttuneen olosuhteen vuoksi omaisuudelle olisi ollut itselläkin käyttöä. Testamentti olisi ollut parempi vaihtoehto siinä tapauksessa. Perintö- ja lahjaverovelvollisuus koskee kaikkia testamentin- ja lahjansaajia. Verovelvollisuus syntyy testamenttisaannossa perittävän kuolinhetkellä ja lahjassa sen saantihetkellä. Saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sekä perintö- että lahjaverotuksessa. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso, omat perilliset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja aviopuolison rintaperilliset. Muut kuuluvat toiseen veroluokkaan. Verotettavan perinnön alaraja on 20 000 euroa ja verotettavan lahjan 4 000 euroa, riippumatta siitä, onko saaja sukua vai ei. Kolmen vuoden välein omaisuutta voi siis lahjoittaa vajaan 4 000 euron arvosta verovapaana kenelle tahansa. Perintöverotuksessa on huojennuksia, joita lahjaverotuksessa ei ole. Leskeä verotetaan puolisovähennyksestä johtuen perinnöstä, kun saadun omaisuuden arvo ylittää 80 000 euroa. Alaikäistä rintaperillistä puolestaan verotetaan, kun omaisuuden arvo ylittää 60 000 euroa. Alaikäisyysvähennyksen saa vain perimysvuorossa oleva alaikäinen rintaperillinen. Lahjanantaja voi pidättää lahjan kohteeseen elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden esimerkiksi itselleen, puolisolleen tai lapselleen. Testamentintekijä voi määrätä omistusoikeuden toiselle ja hallintaoikeuden toiselle. Mitä nuorempi on hallintaoikeudensaaja, sitä suurempi on hallintaoikeusvähennys perintö- ja lahjaverotuksessa. Määräaikaisellakin hallintaoikeudel-

la saadaan jo merkittävä verosäästö. Se saattaisi monessa tapauksessa olla parempi vaihtoehto kuin elinikäinen hallintaoikeus. Elämme yhä pidempään. Jos ikääntymisen seurauksena siirrytään laitoshoitoon, saattaa hallintaoikeudesta tullakin rasite. ■

Perintö- ja lahjaverovelvollisuus koskee kaikkia testamentinja lahjansaajia. Verovelvollisuus syntyy testamenttisaannossa perittävän kuolinhetkellä ja lahjassa sen saantihetkellä.

35


opiskelijat www.iol.fi

Insinööriopiskelijapäivät 2009 Jyväskylässä li tuhat insinööriopiskelijaa ympäri Suomen kokoontui 18.10. joka syksyisille Insinööriopiskelijapäiville, jotka Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIO ry järjesti tänä vuonna Jyväskylässä. IOP:t alkoivat perinteisesti avajaisilla, jossa tervehdyksensä kävi tuomassa muun muassa UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Laakso ja Keski-Suomen Insinöörien puheenjohtaja Rauno Minkkinen. Lisäksi avajaisissa muun muassa lahjoitettiin ”Insinööri pelastaa maailman” -kampanjan tämän hetkinen tuotto WWF:lle. Avajaisten jälkeen IOP-väki jalkautui ympäri Jyväskylän sijoitetuille rasteille, jossa joukkueilla oli suoritettavana jos jonkinmoisia insinöörimäisiä tehtäviä. IOP:t huipentui tietenkin loppubileisiin, joissa väki juhli muun muassa Martti Servon & Napanderien ja Kilven tahtiin. IOP:n rastikisan voitti joukkue nimeltä Rahoittajat. Tekniikka ja X:n kisan tämänvuotisena aiheena oli Tekniikka ja Sauna. Kilpailun voitti kuopiolaisten Atte Kauhasen ja Marko Kaurasen toteuttama laite ”SaunaX”. Se on binäärinen lämpö- ja kosteusmittari, joka ilmoittaa arvot joko valoilla, morsettamalla tai peflettiin morsetettuina sähköpulsseina. ■

Jyri Hakkarainen

Y

Opiskelijat ympäri Suomen kokoontuivat IOP -avajaisiin.

Anu Kaasalainen

Tekniikka ja X (Sauna)- kisan voittajalaite kuopiolaisten Atte Kauhasen ja Marko Kaurasen suunnittelema saunan lämpö- ja kosteusmittari.

Insinööri pelastaa maailmaa ■ IOL paikallisyhdistyksineen on syksyn aikana kerännyt rahaa Itämeren suojeluun ”Insinööri pelastaa maailman” -kampanjalla, jonka tuotto lahjoitetaan WWF:n Itämerta suojelevaan Operaatio Merenneito -kampanjaan. Kampanja aloitettiin syyskuussa, jolloin paikallisyhdistykset alkoivat myydä ”Insinööri pelastaa maailman” -haalarimerkkejä kouluillaan. Insinööriopiskelijapäiviin liittyen Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIO ry aloitti haastekampanjan, jossa paikallisyhdistykset, UIL:n alueyhdistykset, ammattikorkeakoulut ja muut sidosryhmät saivat haasteen osallistua kampanjaan.

36

Tähän mennessä kampanja on tuottanut rahaa 3 450 €, jotka luovutettiin WWF:lle Insinööriopiskelijapäivien avauksen yhteydessä. WWF:ltä lahjoitusta oli vastaanottamassa Tähti Pohjanmies. Kampanja on käynnissä edelleen ja siihen voi osallistua joko ostamalla paikallisyhdistysten myymiä haalarimerkkejä tai lahjoittamalla haluamansa summan yhteiseen pottiin. Kampanjasta ja lahjoituksista lisätietoa saa IOL:n projektiasiamies Marjo Nykäseltä (marjo.nykanen@iol.fi, 0400-959 769).


Anu Kaasalainen

IOL:n projektiasiamies Marjo Nykänen ja WWF:lle luovutettava ”Insinööri pelastaa maailman” -kampanjan tuotto: 3 465 €.

Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kokonaisvaltainen edunvalvonta on tärkeää oka vuosi, kun liittokokous on käsillä, keskusteluun herää liittomme painopisteet. Yhtenä kysymyksenä on, mihin edunvalvontamme ulottuu ja mihin sen pitäisi ulottua. Pääpainopisteemme on ollut useita vuosia insinöörikoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Asiaa on tarkasteltu etenkin koulutuspoliittisesta näkökulmasta. Muutamina poimintoina tästä keskustelusta voidaan ottaa insinöörikoulutuksen laatu, ajanmukainen valmistuminen sekä laadukas työllistyminen. Tällä hetkellä vireillä oleva opintotukiuudistus herättää itselläni vääjäämättä mietteitä opiskelijoiden opintososiaalisten asioiden merkityksestä koulutuksen näkökulmasta. Monesti keskustelua käydään vain esimerkiksi insinööritutkinnon sisällöstä, mutta liian usein tässä keskustelussa unohdetaan kokonaiskuva. Vaikka koulutuksen sisältö olisi hyvinkin laadukas, niin muun muassa ajanmukainen valmistuminen edellyttää laadukasta opintojenohjausta. On itsestään selvää, että myös opitonsosiaaliset asiat ovat tärkeässä asemassa opintojen suorittamisen kannalta. Huonon taloustilanteen myötä opintososiaaliset seikat korostuvat entistä enemmän, koska yhä useampi opiskelija joutuu suorittamaan harjoittelujaksonsa palkatta ja kesätöitäkin on ollut vaikea löytää. Kun puhutaan insinöörikoulutuksesta, liittomme ei pidä koskaan unohtaa tätä kokonaiskuvaa. Kokonaisvaltaisen edunvalvonnan kannalta on tärkeää ylläpitää riittävä asiantuntemus kaikilta insinöörikoulutukseen vaikuttavilta sektoreilta. Tarttukaamme siis innolla kaikkiin haasteisiin!

J Jyri Hakkarainen

Rastikierroksella joukkueet suoriutuivat monista luovuutta ja insinööriyttä vaativista tehtävistä.

Oletko valmistumassa? ■ Insinööriopiskelijaliitto onnittelee sinua tutkintosi johdosta! Muistathan tehdä meille valmistumisilmoituksen, jotta mekin tiedämme sinun valmistuneen. Valmistumisilmoituksen tekeminen onnistuu helpoiten osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake. Kirjautumista varten tarvitset jäsenkortistasi löytyvän jäsennumeron. Voit myös olla yhteydessä jäsentietopalveluun sähköpostitse jasen@iol.fi tai puhelimitse 020 693 877.

UUSI

INSINÖÖRI

37


tapahtumia Kuvat Kim Korkkula

HI katsoo tulevaisuuteen elsingin Insinöörit juhli 90-vuotisjuhliaan marraskuun alkupuolella. Helsingin konservatoriossa pidettyyn lämminhenkiseen tilaisuuteen osallistui yli 300 jäsentä seuralaisineen. Yhdistyksen viettäessä historiallista juhlaansa, sen aktiivit katsovat jo tulevaisuuteen. Yhdistyksessä on oltu huolissaan insinöörikoulutuksen kehittymisestä. Siksi Helsingin Insinöörit aloitti kaksi vuotta sitten Projektin 2012. Sen tavoitteena on kehittää Metropolia ammattikorkeakoulusta maailman paras insinöörejä tuottava ammattikorkeakoulu. – Riskinä on, että tekniikan opetus jää Metropoliassa muiden alojen jalkoihin, kun resursseja kohdistetaan ammattikorkeakoulun sisällä, sanoi juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Laakso avajaispuheessaan. Suomen menestyminen maailmanlaajuisessa kilpailussa tulee varmistaa

H

38

kouluttamalla maailman parhaat insinöörit. Projektiin 2012 liittyen Helsingin Insinöörit on perustanut Metropolia-työryhmän, johon osallistuu yhdistysten jäsenten lisäksi Metropolian tekniikan opettajia ja opiskelijoita. Ajankohtaisinta juuri nyt on Metropolian tilojen kehittäminen ja uusien kampusten rakentaminen. Helsingin Insinöörien jäseninä on myös yrittäjiä, joten yhdistys tukee yrittäjyyttä ja ammatinharjoittajia. Samoin se tekee aktiivista yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. – Haluamme vaikuttaa siihen, että opiskelijoiden harjoitteluun tarjotaan riittävästi laadukkaita harjoituspaikkoja. On valitettavaa, että työelämän kvartaalikamreerit näkevät harjoittelijat kustannuksina eivätkä investointina tulevaisuuden tekijöihin, Laakso sanoi. ■

Insinöörilaulajien Director cantus Teuvo Salminen johti kuoroa.


■ TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Uudista joulupöytäsi! Kokkikurssi ti 24.11. klo 17. - 21. Kurssimaksu 25 €/hlö sisältää opetuksen, raaka-aineet, ruokailun ja reseptivihkosen. Kaksi paikkaa jäljellä nopeimmille.

Pekka Laakso kohotti maljan juhlivalle yhdistykselle.

Englantilainen joulupäivällinen pe 4.12 klo 19. – 21. Tarjolla kolmen ruokalajin päivällinen sekä mielen taikuutta aikuisille – taikuri Jose Ahonen. Päivällinen 24 €/ hlö ruokajuomineen. Sitovat ilmoittautumiset ma 30.11. mennessä. Sorin sirkus sorigami -joulushow su 13.12 klo 13.00 Liput 11€/hlö. Sitovat ilmoittautumiset su 22.11. Tatun ja patun outo loma la 23.1 klo 13.00, Ahaa-teatteri Liput 10/hlö, ilmoittautumiset pe 11.12. mennessä.

”Haluamme vaikuttaa siihen, että opiskelijoiden harjoitteluun tarjotaan riittävästi laadukkaita harjoituspaikkoja.”

Ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi.

Aidon onnen avaimet Tiistaina 15.12. klo 17.00–18.30 Akavatalo, Valopiha. Markku Ojanen, psykologian professori (emeritus), tietokirjailija. Ilmoittautuminen alkaen 18.11. verkossa osoitteessa: http://akava.multiedition.fi/onni puh. 020 7489 432 Tilaisuuteen mahtuu 100 ensiksi ilmoittautunutta ja se on avoin kaikille Akavan jäsenjärjestöjen jäsenille. Tule kuuntelemaan onnellisuusprofessorin luentoa ja keskustelemaan onnellisuudesta akavalaisessa hengessä! Akava Uusimaa aluetoimikunta Juontajana toimi insinööriopiskelija Vesa Lindroos. UUSI

INSINÖÖRI

Toisena juontajana oli insinööriopiskelija Isa Burman.

39


mennen tullen

Metropolian ympäristöteknologian opiskelijat Antarktistutkimusmatkalle etropolia Ammattikorkeakoulun Environmental Engineering -koulutusohjelman opiskelijat Tarja Ruoho ja Esra Marvin osallistuvat sir Rober Swanin johtamalle kahden viikon tutkimusretkelle Etelämantereelle marraskuussa 2009. Opiskelijat ovat 70 hengen kansainvälisen tutkimusryhmän ainoat pohjoismaiset edustajat. Tutkimusretken järjestäjä, professori Robert Swan on YK:n Hyvän tahdon lähettiläs, UNESCOn pääjohtajan erikoislähettiläs sekä Leedsin yliopiston ympäristötieteen vieraileva professori. Hän on omistanut elämänsä Antarktiksen suojeluun johtamansa 2041-hankkeen kautta.

M

Marraskuun matka keskittyy vuonna 1959 allekirjoitettuun Antarktiksen sopimukseen, jossa sovittiin Etelämantereen suojelemisesta vain tieteellistä ja rauhanomaista käyttöä varten. Sopimus raukeaa vuonna 2041. Matkan tarkoituksena on lisätä suuren yleisön tietoutta sopimuksen tärkeydestä. Retkikunnan määränpää, 2041-organisaation yllä-

pitämä E-Base -tukikohta toimii täysin uusiutuvien energialähteiden varassa. Kaksisataa maata yrittää 7. joulukuuta alkavassa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa päästä sopuun päästöleikkauksista. Tavoitteena on selvä leikkaus teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöihin kymmenessä vuodessa ja kehitysmaiden päästöjenkasvu kuriin. ■

Jäsentietopalvelu tiedottaa os olet oikeutettu jäsenmaksualennukseen vuodelta 2009, teethän alennushakemuksesi mahdollisimman pian. Liitä hakemukseen tosite, josta alennukseen oikeuttava syy sekä sen kesto ilmenevät. Alennusta voit hakea jo marraskuun alussa loppuvuodenkin osalta allekirjoitetulla lomakkeella, jolla sitoudut ilmoittamaan jäsentietopalveluun välittömästi, mikäli tilanteesi muuttuu. Jos olet työtön tai lomautettu eikä sinulla vielä ole tositetta työttömyytesi tai lomautuksesi kestosta, voit hakea alennusta toimittamalla meille kopion työttömyyskorvaushakemuksestasi sekä lomakkeen, jolla vakuutat antamasi tiedot oikeiksi. Tietoa alennuksista sekä tarvittavat lomakkeet löydät sivuiltamme www.uil.fi kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa.

J

40

Muistathan päivittää myös muuttuneet tietosi, kuten työpaikan vaihdokset ja valmistumisen, jotta rekisterimme pysyy ajan tasalla ja pystymme palvelemaan sinua paremmin. Puhelinpalvelumme on avoinna maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10.00–14.00 numerossa 020 693  877. Poikkeuksista tiedotamme nettisivuilla. Sähköpostitse meidät tavoittaa osoitteesta jasen@uil.fi. Varautumalla kertomaan jäsennumerosi nopeutat asiointia. HUOM! Muista maksaa jäsenmaksusi ennen 31.12.2009. Uusi jäsenkortti postitetaan vain jäsenmaksunsa maksaneille. ■


Marraskuun ostosvinkit

Paistomittari-ajastin ja taskulamppu helpottavat juhlakautta

Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistolta, missä maksuvälineeksi käy ainoastaan käteinen. UIL-Puoti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15.

Pienikokoinen paistomittari on näppärä apuri lihan lämpötilan mittaamiseen. Mittariin voi asettaa hälytyksen joko halutun lämpötilan tai paistoajan mukaan. Tyylikäs rosteripintainen mittari seisoo pöydällä tukijalan varassa tai sen voi kiinnittää taustamagneetin avulla metallipintaan. Mittarissa on myös kolo, josta sen voi ripustaa seinälle roikkumaan. Mittarin koko on 6,5 x 7,0 x 1,7 cm ja maksimilämpötila 250 °C. Paristo (1 x AAA) sisältyy hintaan. Tuote toimitetaan lahjapakkauksessa. Paistomittari-ajastimen hinta on 16 euroa+ postikulut.

Shorty Metallic -taskulampussa on tehokas valaisuvoima, jonka saavat aikaan yhdeksän led-valoa. Hopeapintaisessa pikkulampussa on karhennokset otteen pitävyyden parantamiseksi. Lamppu toimitetaan metallisessa lahjarasiassa. Taskulampun hinta on 11,50 euroa ja postikulut.

UIL:n vakuutukset Ifiin 1.1.2010

U

että tulosta väliaikainen Ifin matkavakuutuskortti UILin jäsensivuilta.

Nykyinen vakuutusturva Pohjolassa on voimassa vuoden 2009 loppuun asti. Mikäli olet lomamatkalla, joka kestää yli vuodenvaihteen vaihtuu myös vakuutusyhtiösi 1.1.2010 klo 00.00. Ota matkalle mukaasi sekä nykyinen jäsenkorttisi

Vakuutusturva säilyy pääosin ennallaan, mutta joitain muutoksiakin tapahtuu. 1.1.2010 alkaen matkustajavakuutus on voimassa alle 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan koti- ja ulkomaan matkoilla. Myös vakuutetun vanhempansa mukana samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ovat vakuutuksen piirissä. Lapsella tarkoitetaan omaa lasta, ottolasta, samassa taloudessa asuvaa avio-, avo- tai rekisteröidyn puolison lasta tai pitkäai-

IL:n on ottanut jäsenilleen vakuutukset Ifistä ensi vuoden 2010 alusta alkaen. Jäsenen vakuutusturvaan kuuluu Vapaa-ajan matkustaja- matkatavaraja tapaturmavakuutus, Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus sekä Järjestövakuutus.

UUSI

INSINÖÖRI

kaista sijaislasta. Lapsenlapset tarvitsevat 1.1.2010 alkaen oman vakuutuksen. Uudesta vakuutusturvasta on laajempi juttu Insinööri-lehden joulukuun numerossa ja lisätietoja siitä tulee myös UIL:n jäsensivuille. Ensi vuoden kortit postitetaan tammimaaliskuun aikana. Jos lähdet matkalle ennen kuin uusi kortti ehtii perille, tulosta väliaikainen vakuutuskortti UIL:n jäsensivuilta. Saat sen myös soittamalla Ifin asiakaspalveluun 010 19 19 19 (ma - pe 8–20). ■

41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 Itä- ja Kaakkois-Suomi taloushallinto: alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 lakimiehet: alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Maria Harju, Susanna Piipponen, assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Hanne Salonen ja Juha Teerimäki Järjestötoiminta työsuhdeneuvojat johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Panu Paajanen ja Tiina Savikko asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851 assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842 Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen, 0201 801 846 Tomi Seppä, 0201 801 844 Juha Simell, 0201 801 848 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky työnantajaperintä 0201 801 833 lainakäsittelijä Maarit Ojala 0201 801 664 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 viestintäassistentti Valeria Gasik, 040 565 4938 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870 Olympiakatu 16 65100 Vaasa Opiskelija-asiat MIKKELIN INSINÖÖRIT RY info@iol.fi Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) faksi (015) 361 832 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 PL 129, 24101 Salo assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 sai@sai.fi kenttäasiamiehet www.sai.fi Anu Kaasalainen, 040 552 7990 Janne Laakso, 040 518 0058 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT sati@satakunnaninsinoorit.fi HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen toimistosihteeri Tarja Virtanen jaana.kalviainen@helins.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@helins.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen www.helins.fi gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY toimisto@tampereeninsinoorit.fi Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki www.tampereeninsinoorit.fi toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


uutisia Putila tähdentää, että Weme.fi:ssä on tarkoituksena tukea naisia nimenomaan positiivisessa mielessä sen sijaan, että keskityttäisiin valittamaan naisten heikompaa asemaa. – Toki ongelmia ja parannettavia asioita tuodaan esiin, mutta tarkoituksena on tuoda esiin myös ratkaisuja ja myönteisiä asioita. Esimerkkinä tästä voisi mainita sen, että 50–60-vuotiaat naiset ovat nyt kysyttyjä ja arvostettuja työmarkkinoilla. Keskustelua ja työpaikkailmoituksia

Voimaa ja verkostoitumista naisille Millaista on työskennellä naisena miesvaltaisella alalla? Miten saa korotettua palkkaansa tai viestitettyä esimiehelle etenemishaluistaan? Haittaavatko lapset urakehitystä? Muun muassa näihin kysymyksiin voi löytää vastauksen Weme.fi:stä. eme.fi on tekniikan alalla työskenteleville tai alaa opiskeleville suunnattu verkkoyhteisö. Sen tarkoituksena on tukea tekniikan alalla vielä usein vähemmistö- tai ainokaisasemassa olevia naisia ja heidän urakehitystään. Verkkoyhteisöidean äiti, kehityspäällikkö Pirjo Putila TKK:sta näkee yhdeksi keskeiseksi tukemiseksi muodoksi verkkoyhteisöstä löytyvät alalla toimivien naisten uratarinat ja haastattelut. Haastatellut kertovat muun muassa omista valinnoistaan ja urakehityksestään sekä sii-

W

UUSI

INSINÖÖRI

tä, miten he ovat selvinneet työn ja perheen yhdistämisestä. – Lukijat voivat peilata omia kokemuksiaan haastateltujen kokemuksiin, löytää niistä samaistumisen kohteita ja saada toisaalta uusia näkökulmia, Putila sanoo. – Esimerkiksi pienten lasten äidistä voi olla helpottavaa lukea hienon uran tehneen vanhemman naisen kokemuksista, että ura voi polkea välillä paikoillaankin, mutta sen voi saada taas nousukiitoon lasten ollessa isompia.

Vertaistuen voimaa Weme.fi:ssä tarjoavat ennen muuta keskustelut. Niissä voi kysyä muiden neuvoja ja mielipiteitä mieltä askarruttaviin kysymyksiin, väitellä ajankohtaisista kysymyksistä tai ottaa kantaa artikkeleissa esitettyihin asioihin. Tähän mennessä Weme.fi:ssä on keskusteltu muun muassa aikuisten naisten tytöttelystä, kahvihuonekriisien ratkaisemisesta ja lyhennettyyn työpäivään liittyvistä ongelmista. – Weme.fi tarjoaa hyvän tukifoorumin myös lomautetuille ja työttömäksi jääneille. Parissa keskustelussa on kysytty neuvoja työllistymiseen ja työttömyydestä selviämiseen. Kysymyksiin tuli vastauksia muun muassa sellaisilta, jotka olivat edellisen laman aikana itse kokeneet työttömyyden ja työllistyneet uudelleen, Putila kertoo. Weme.fi on työttömälle hyvä foorumi myös siksi, että siellä löytää työpaikkailmoituksia. Yleisten keskustelufoorumien lisäksi wemessä on myös mahdollista perustaa omia suljettuja pienryhmiä. Muutama mentorointi- ja vertaisryhmä on jo käyttänyt tätä mahdollisuutta ja perustanut oman ryhmän. Weme.fi:n puitteissa on myös järjestetty erilaisia tapahtumia ja tapaamisia, joissa wemeläiset ovat päässeet kuuntelemaan mielenkiintoisia alustuksia ja verkostoitumaan keskenään. Weme.fi-tapaamisia on järjestetty lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta syksyksi on suunnitteilla tapahtumia myös Tampereelle ja Ouluun. UIL on mukana näiden tapahtumien järjestämisessä. ■ www.weme.fi

43


insinoori-2009-8  

JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: 8/2009 • Projektipajassa teoria muuttuu tuotteeksi • Työ ja oikea osaaja kohtasivat • Yrittäjyys edelly...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you