Page 1

6/2009

Perhevapaalla oleva Tommi Grรถnholm:

Tyรถn on vuorollaan joustettava perheen takia


sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

t Rikastavaan ristiinpölytykseen Uutisia ..................................................... 6

10

Kolumni.................................................... 8

t Kettunen: Rakenteita ravistellaan Puheenjohtajan palsta ................................ 9

t Tupoista todelliseen liittokierrokseen Edunvalvontaa – Teemana muutos ............. 10

Yrittäjä Juha Niemiahon mielestä muutos palkkatyöstä yrittäjyyteen ei ole enää valtaisa loikka, sillä palkkatyö ja yrittäjyys ovat lähestyneet toisiaan.

t Työelämässä muutokset koskettavat monia t Innovaatiot edellyttävät luovuuden arvostamista

t Uudet ideat kalliita t Maailman metalli ei koskaan nuku t Teknologiateollisuuden ylemmät saivat sopimuksen

t Lama varjostaa syksyn työmarkkinakierrosta t IAET-kassan hakemusten määrä edelleen kasvussa Osaaminen .............................................. 22

t Metropolian formulatiimillä vauhdikas kilpailukausi Yhteiskunnasta ........................................ 24

t Opas oppii itsekin matkan varrella t Digiajan sudenkuopat Totta ja tutkittua ...................................... 28

t Työttömyys lähti nousuun Maailmalta .............................................. 30

t Nenä sydämen kohdalle t EU-tirkistyksiä Oikeutta.................................................. 32

t Siemensillä ei perheellisyydestä rangaista t Isyysvapaa ja isäkuukausi Opiskelijasivut ......................................... 34 Uutisia ................................................... 37 Mennen tullen ......................................... 38

14 2

Korkeastikoulutettujen suuri työttömyys on suuri haaste Jyväskylän seudulla, Risto Jämsen sanoo.

Jäsenetuja .............................................. 40 Uutisia ................................................... 41 Järjestöasiaa ........................................... 42

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen


17.9. numero 6/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2009 15.10., 19.11. ja 17.12.

24

Oulussa UBI-näytöistä saa hyödyllistä ja viihteellistä tietoa. Insinööriopiskelija Jenna Moisajeff toimi kesän oppaana tekniikan uudessa ihmemaassa.

Isien kannustaminen perhevapaille parantaa miesten tasa-arvoa työelämässä.

32

Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

INSINÖÖRI

3


Muista miten muistat...

ALENNUS ...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta polttoaineesta tuntuvan alennuksen.

Korotettu alennus on voimassa 1.9.–31.12.2009 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express -automaattiasemilta. UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. www.teboil.fi/liitto

2,2

snt/l


pääkirjoitus

Rikastavaan ristiinpölytykseen Syyskuu 2009

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

ienyrittäjyyttä kannustetaan nyt ”hautomois-

P

paitsi korkeakouluja, myös niiden laitoksia. Huippuyk-

sa” ja ”protomoissa”. Yhteiskunnallisen yrittä-

sikössä elektroniikka, fysiikka ja kemia antavat potkua

jyyden kannustuspaikka on ”hubeissa”. Perus-

paperiteknologialle. Tuloksena ovat älypaperin tyyppi-

ajatuksena on yhdessä tekeminen, erilaisen osaamisen

set täsmätuotteet graafiseen teollisuuteen sekä lääke- ja

yhdistäminen, synergian löytäminen uudesta ja arvaa-

elintarvikepakkauksiin.

mattomasta.

Laman jälkeen ei palata entiseen, sanovat monet.

Jyväskylän seudun rakennemuutokseen haetaan

Samaan virtaan ei astuta kahta kertaa, muutos on py-

lääkkeitä muun muassa innovaatioapparaatti Proto-

syvää, viisasteli Herakleitos! Da Vinci teki oman Aal-

mossa. Sinne valitut tiimit jalostavat tällä hetkellä mo-

to-yliopistonsa lähes tuhat vuotta myöhemmin. Hän

biiliteknologioihin, internetiin, hyvinvointiin, prosessi-

työskenteli taidemaalarina, insinöörinä ja tiedemiehenä

teollisuuteen ja terveydenhuoltoon sovellettavia ideoita.

yhdistäen anatomian, optiikan, rakennustekniikan ja

Juttua Jykesistä lehdessämme edempänä.

hydrodynamiikan.

Uusi aika kaipaa oman renessanssinsa. Massateolli-

Toivottavasti työnantajakin tajuaa, että epävarmuus

suutta kaatuu ja metsäteollisuus supistuu. Konepajatoi-

ja lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka kuluttavat luo-

mintaa siirtyy muualle eikä elektroniikkateollisuuskaan

vuutta kaikkein eniten. Ollaan rohkeita kohtaamaan

tunnu löytävän markkinarakoa. Nyt täytyy etsiä muuta.

uutta ja vierasta. Luodaan yhdessä!

FunMat -laboratorio Turussa yhdistää loistavalla tavalla

UUSI

INSINÖÖRI

5


uutisia Suunnittelualan työehtosopimus sanottiin irti

Destia aikoo lomauttaa jopa 550

■ Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja

■ Valtion tienrakennusyhtiö Destia aloitti yt-neuvottelut työntekijöiden lomautuksista. Yhtiö arvioi toimihenkilöiden ja työntekijöiden lomautustarpeeksi 400 henkilöä. Lisäksi lomautustarve koskee noin 150 henkilöä, joiden mahdollisista lomautuksista päätetään kevennetyllä lomautusmenettelyllä ilman varsinaista ytneuvottelua. Suurimmat lomautustarpeet ovat Destian tie- ja sillanrakennustöissä. Lomautustarpeen syynä on syksyllä ja talvella odotettavissa oleva töiden väheneminen suhdanne- ja markkinatilanteen takia. Destialla on noin 3 000 työntekijää, joista YTN-liittojen jäseniä on pari sataa. Neuvottelut kohdistuvat arviolta muutamaan kymmeneen YTN-liittojen jäseneen.

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOLin välinen ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus sanottiin irti perjantaina 28. elokuuta. Sopimus päättyy 31.10. tänä vuonna, kuten työehtosopimuksen voimassaolosta on aiemmin sovittu. YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder ja alan vastaava asiamies Teemu Hankamäki kävivät luovuttamassa sopimuksen irtisanomisilmoituksen SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllykselle ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Hyvässä hengessä käydyssä neuvonpidossa keskusteltiin työmarkkinatilanteesta sekä työehtosopimuksen uusimiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta ja aikataulusta. – Taustaryhmä pohtii neuvottelukierroksen tavoitteita kokouksessaan 21. syyskuuta, minkä jälkeen neuvottelurupeama voi YTN:n puolesta alkaa. Tuttuja asioita on agendalla, Hankamäki ennustaa.

Palkansaajien ja pienyritysten yhteistyölle tarvetta Euroopassa ■ Euroopan palkansaajien yhteistyöjärjestö ETUC ja Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten järjestö UEAPME (The European Association of Craft, Small and Medium-sized Enterprises) kokoontuivat seminaariin Brysseliin kesäkuun lopulla. Seminaari pyrki tuomaan esiin ajatuksia ja hyviä käytäntöjä ay-liikkeen ja pk-yritysten välisestä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Seminaari vahvisti käsitystä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri merkitys työllisyydelle Euroopassa. Koska palkansaajilla ja yrittäjillä on paljon yhteisiä intressejä ja haasteita, yhteistyötä näiden ryhmien kesken tulisi syventää. Keskeisiä yhteistyöteemoja ovat mm. alueellisen kehityksen merkitys yritystoiminnalle, innovaatiotoiminta, ikärakenteen muutoksen hallinta ja koulutuksen rooli sekä harmaan talouden vaikutus pkyritysten kilpailukykyyn.   

6

Masennus vie asiantuntijalta työkyvyn muita sairauksia useammin ■ Asiantuntija-ammateissa masennus on merkittävämpi eläkkeen peruste kuin muut sairaudet. Naiset siirtyvät masennuksen vuoksi eläkkeelle miehiä useammin. Ammattiryhmittäiset erot eläkkeiden alkavuudessa voivat johtua useista taustatekijöistä, kuten tehtävien kuormitus- ja voimavaratekijöistä sekä eroista työhyvinvointitoiminnassa, varhaisen tuen käytännöissä sekä työsuojelussa ja työterveyshuollossa. Taustalla saattaa olla myös eläkekäytännöt, kuten erilaiset vanhuuseläkeiät sekä ammattiryhmittäiset erot työttömyydessä ja työttömyyseläkkeen käytössä. Masennuksen vuoksi alkaneiden sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin 38 000 suomalaista. Tiedot ilmenevät Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkkeitä vuosina 1997–2006. Tutkimus on osa

sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Masto-hanketta, jonka tavoitteena on vähentää masennusperäistä työkyvyttömyyttä.

TE-hallinnon palvelut henkilö- ja yritysasiakkaille tehostuvat ■ Työ- ja elinkeinohallinnon työvoimaja yrityspalvelua kehitetään syksyn aikana monikanavaisena palvelukokonaisuutena, jossa asiakas voi valita itselleen sopivan kanavan – verkkopalvelun, Contact Center -palvelun (CC) tai henkilökohtaisen palvelun toimipisteessä. Tavoitteena on vastata asiakkaiden moninaisiin palvelutarpeisiin entistä paremmin. Yritys-Suomi Contact Centerin uusi puhelinpalvelu käynnistyy vuoden loppupuolella. Alkuvaiheessa asiakkaina ovat lähinnä alkavat yritykset, jotka saavat neuvontaa TE-keskusten ja TEtoimistojen yrityspalveluissa, yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä ja sähköisessä asioinnissa. Ensi vuonna palvelu laajenee koskemaan myös jo toimivia yrityksiä ja näille suunnattuja TEM-konsernin yrityspalveluja. Nykyisin Työlinja-puhelinpalvelussa on 11 palvelulinjaa ja -numeroa. Niitä yhdistetään lokakuun alussa. Henkilöasiakkaat saavat oman sekä yritys-, yhteisö- ja muille työnantaja-asiakkaille oman niin sanotun yleisen palvelunumeronsa. Syvennettyä palvelua antavia linjoja ovat lisäksi koulutusneuvonta, työttömyysturvaneuvonta ja muutosturvaneuvonta. Jobblinjen palvelee asiakkaita ruotsin kielellä. Työlinjalla henkilöasiakkaille kerrotaan esimerkiksi avoimista työpaikoista ja opastetaan sähköiseen asiointiin. Yritys-, yhteisö- ja muita työnantaja-asiakkaita Työlinja neuvoo muun muassa avoimen työpaikan ilmoittamisessa ja verkkoasioinnissa. Tarvittaessa Työlinja ohjaa asiakkaan syvennettyyn palveluun. Contact Center -palvelu on sähköinen yhteyskeskus. Palvelu tapahtuu puhelimitse ja sähköpostin sekä verkkoyhteyksien avulla.


Työntekijät hyötyvät henkilöstörahastolakiin tulevista joustoista ■ Henkilöstörahastolain uudistusta val-

mistellut työryhmä haluaa helpottaa henkilöstön palkitsemista henkilöstörahastojen avulla. Käytännössä myös lyhyemmissä työsuhteissa olevat pääsisivät rahastojen piiriin. Työryhmä korostaa henkilöstön ja työnantajan yhteisymmärrystä rahastoa perustettaessa ja palkkiojärjestelmästä päätettäessä. Akava pitää ehdotusta tasapainoisena ja käytännönläheisenä kokonaisuutena. – Sitoutuminen työpaikkaan ja oman työn kehittämiseen paranee, kun työnteon ja palkitsemisen välillä on selkeä yhteys. Akavalaisissa tehtävissä sovellettavat tulospalkkiojärjestelmät rakentuvat yleensä tälle yhteydelle. Mahdollisuus siirtää tulospalkkioita myös rahastoihin tekee niistä luontevampia palkitsemisen välineitä, korostaa Akavan lakimies Maria Löfgren. Jatkossa organisaatiorakenteeseen pohjautuvat, yksikkö- tai ryhmäkohtaiset vaihtelut palkkioiden määräytymisperusteissa eivät estä palkkioiden siirtämistä henkilöstörahastoihin. – Kun eri tulosyksiköiden ja ryhmien toiminta voi vaikuttaa eri tavoin työpaikan menestykseen, on kohtuullista, että tämä erilaisuus voidaan ottaa huomioon myös rahastopalkitsemisessa. Nykyisissä voittopalkkiojärjestelmissä tämä ei ole mahdollista, sanoo Löfgren. Työryhmän ehdotuksen mukaan myös lyhyissä työ- ja virkasuhteissa työskentelevät voivat hyötyä rahastoista, sillä nykyinen viisi vuotta kestävä nostooikeuden odotusaika poistuu. Akava pitää tätä välttämättömänä palkansaajien yhdenvertaisuuden takaamiseksi. – Yhtiöiden tulostavoitteissa onnistumista ei ole sidottu palvelussuhteen kestoon. Myöskään palkitsemista ei saa tähän sitoa. Pitkissäkin työsuhteissa viisi vuotta on liian pitkä aika odottaa rahojensa nostamista. Tällöin palkitsemisen ja työnteon välinen yhteys helposti hämärtyy. Menestyvillä työpaikoilla ymmärretään henkilöstön näkemysten tärkeys. Nyt henkilöstön vaikutusmahdollisuuUUSI

INSINÖÖRI

det paranevat, kun työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan roolia kasvatetaan päätettäessä henkilöstörahastoeriä kerryttävistä palkkiojärjestelmistä. – Aito vuorovaikutus tuo vastavuoroista hyötyä ja yhteisesti sovitut menettelytavat toimivat aina yksipuolisesti päätettyjä paremmin, myös henkilöstön palkitsemisessa, korostaa Löfgren.

Tutut painotukset suunnittelualalla ■ Suunnittelualan ylempien toimihen-

kilöiden työehtosopimus sanottiin irti elokuun lopussa, ja nykyinen sopimus päättyy lokakuun lopussa. Neuvottelut uudesta sopimuksesta eivät ole vielä alkaneet. –Taustaryhmä on selvittänyt kyselyllä jäsenistön näkemyksiä ja painotuksia. Tutut asiat siellä ovat taas listalla, suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaTyöurien piteneminen ja Piri Harju kertoo. edellyttää ikäsyrjinnän Viimeksi vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta korvaaminen eteni lopettamista merkittävästi, mutta edelleen korvaustaso on matala ja kahden tunnin oma■ Akava korostaa, että työurien pidentäminen on välttämätöntä hyvinvointi- vastuuaika kirpaisee. Luottamusmiehen palvelujen rahoituspohjan turvaamisek- asemaan ja tiedonsaantiin kaivataan pasi. Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin työ- rannuksia ja myös irtisanomissuoja on paikoilla, eivät vanhuuseläkeiän nosta- reippaan kohentamisen tarpeessa. – Työehtosopimukseen pitää saada misessa. – Työurat pitenevät vain, jos työnte- selkeämmät kirjaukset esimerkiksi lokijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyy- mautusten keskeyttämisestä tai siirtäsinen ja henkinen terveys sekä työnanta- misestä. Ei ihmisiä voi roikottaa jatkuja, joka pitää työntekijöistään kiinni, sa- van lomautusuhan hirressä kuukausitolnoo Akavan edunvalvontajohtaja Min- kulla, Harju sanoo. – Ostovoiman pitää säilyä ja siksi on na Helle. Helle painottaa, että työelämän turha puhua nolla- tai miinusmerkkisislaadulla on tärkeä merkitys yksittäisten tä ratkaisuista. Harju muistuttaa, että suunnittelutyöntekijöiden elämässä, mutta työurien pidentämisen kansantaloudellista puolta alalla suostuttiin 1990-luvun alun laei tule väheksyä. Työurien pidentäminen massa alentamaan palkkoja, jota työpaiparantaa julkisen talouden kestävyyttä. kat säilyisivät. – Eivät säilyneet. Ja siinä Tällöin työntekoon kannustava veropoli- palkka kuopassa alalla ollaan vieläkin. Paikallisesti sovittaviin palkkaeriin tiikka ja toisaalta julkisten palvelujen tason säilyttäminen eivät asetu vastakkain.   Harju kertoo suhtautuvansa äärimmäi  – Vaikka työhyvinvointi ja jaksa- sen kriittisesti. – Kevään huonojen kokemusten jälminen mielletään usein ns. pehmeiksi asioiksi, ovat ne tosiasiassa kivenko- keen ei tarvitse enää miettiä, millaisiin via asioita. Yhdessä menetetyssä työvuo- rakenteisiin ollaan valmiita, Harju tuudessa haaskataan kolme miljardia euroa maa. Hän myöntää, että ajat ovat huonot vuodessa. Viimeistään nyt kaikkien on pakko ymmärtää, että työhyvinvoinnista reippaalle palkkojen tasokorotukselle. – Nyt olisi erinomainen paikka korhuolehtiminen on täysin välttämätöntä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostami- jata työehtosopimusten tekstejä. Jos sielnen kahdella vuodella toisi vain reilun tä saataisiin selkeitä tuloksia, palkankopuoli vuotta lisää työuriin. Hallituksen rotukset voisivat olla pienempiä, Harju alkuvuodesta esittämät keinot eivät siten miettii. – Nollaratkaisu ei kelpaa myöskään olisi ratkaisseet ongelmaa, toteaa Helle.   – Akava haastaa työnantajat keskus- suunnittelualan taustaryhmälle, sanoo teluun siitä, miten ikääntyneisiin koh- Piri Harju. distuva ikäsyrjintä saadaan loppumaan, Teksti: Marketta Harinen Helle sanoo. 7


Rakenteita ravistellaan ”Katkennut mato antaa auralle anteeksi” – William Blake ”Helvetin sananlaskut”, 1793.

J

8

erikon muurit murenivat pasuunansoitolla. Samaa ideaa käytti John Ford länkkärissään Alamo, jossa homma hoitui monipäiväisellä trumpettipiinalla. Todellisuudessa linnoitukset valloitettiin ylivoimalla, vaikka musiikki ehkä auttoi puolustajien pehmittämisessä. Nykypäivän linnakkeita koettelee kaksi isoa tekijää, talouskriisi ja digiaikuisten tulo työelämään. Edellinen menee osaksi ulkoisten tekijöiden kontolle, kun taas jälkimmäinen kerää paineita yritysten sisälle. Talouskriisistä on jo puhuttu ja kirjoitettu riittävästi. Puutun vain yhteen asiaan: kriisin jälkeen ei palata lähtöruutuun, vaikka tämäntyyppisiä puhenvuoroja on alettu tarjoilla. Epäilijöiden kannattaa pohtia, mitä tapahtui ensi öljykriisin jälkeen 1970-luvulla ja mitä poliittisen ja työmarkkinaeliitin hölmöiltyä 1990-luvun kriisin.

köjä. Järkevämpää on edistää hyviä käytäntöjä. Sosiaalinen media, jonka käyttöä jotkut työnantajat pyrkivät rajoittamaan, on ainakin kehitys- ja markkinointi-ihmisille välttämätön tietolähde. Lex Nokiat kuuluvat diktatuureihin, eivätkä onnistu enää niissäkään. Nopeus on digiaikuiselle luonteva vaatimus myös oman työnsä suhteen. Työkalujen tulee olla ajan tasalla, sillä tekniikan kanssa tuhraaminen ei motivoi. Yritysten it-osastot saavat paineita, kun aiemmin tarjottu munkkilatina ei enää kelpaakaan. Netissä pelatessaan digiaikuinen on oppinut yhteistyöhön verrattomasti vanhempiaan monipuolisemmin. Työelämässä tätä voi käyttää hyväkseen, sillä ad hoc -pohjaiset projekti- ja työryhmät ovat tehokkaita. Hierarkia on tarpeen viedä mahdollisimman vähiin.

Digiaikuiset eli ihmiset, jotka ovat omineet tietotekniikan jo tarhassa, ovat meillä jääneet vähälle huomiolle. Tämän sukupolven vaikutus yhteiskuntaan on varmasti yksittäistä kriisiä suurempi. Olemme läntisen sivilisaation piirissä ensi kertaa tilanteessa, jolloin nuoremmat todella osaavat enemmän kuin edeltäjänsä. Työelämään tullessaan digiaikuinen on viettänyt netissä noin 20 000 tuntia ja pelannut pc:llään ehkä 10 000 tuntia. Hänen aivonsa ovat urautuneet varsin eri tavalla kuin vanhempien: asiat käsitellään vauhdikkaammin. Eri näkökulmien ja tiedonpalasten yhdistely on hypertekstin kaltaista. Näköaisti hallitsee entistä vahvemmin. Digiaikuisen tietopohja ei ole laajempi, mutta kyky hankkia tietoa on olennaisesti parempi. Yrityselämässä hänellä on toiveita ja valmiuksia, joiden huomiotta jättämiseen ei ole varaa. Digiaikuinen on epäilijä, joka osaa tarkistaa tietonsa. Tämä on erityisen hankalaa puolueille, mutta myös toimiala- ja työmarkkinajärjestöille, jotka ovat tottuneet näyttämään asioista vain itselleen sopivan osan ja valehtelemaan ”tarpeen vaatiessa”. Venäjän sukellusveneen pohjoisnaparetki oli hyvä esimerkki. Meille vanhemmille tietotekniikka on työkalu, mutta digiaikuiselle se on osa persoonaa niin työ- kuin vapaaajallakin. Yritykset jakaa tämä persoona osiin ovat pöh-

Perinteisesti on ajateltu, että tieto riippuu koulutustasosta. Digiaikuiset eivät sovellu tähän muottiin, sillä tietotekninen valmius on lähes koulutustasosta riippumaton, mutta olennainen elementti on uuden oppimisessa. Tämä on vaikeaa koko nykyiselle koulutusjärjestelmälle, kun opettamisen sijaan tulee ohjata oppimaan. Keskiajalta peräisin oleva ulkoa pänttääminen vaihtuu oppimistekniikoihin sekä käytännön ja teorian vuorotteluun. Työnsaanti ja palkkaus muuttuvat, kun digiaikuiset tulevat työnantajiksi. Rekrytointivaiheessa korostuu asenne, koska sillä voi korvata puuttuvan osaamisen. Uran aikana taas korostuu tulosten merkitys. Ns. solidaarinen palkkapolitiikka nahistuu, jos sitä nyt koskaan olikaan. Yritykset ulkoistavat ja silmuavat jatkuvasti ytimensä ulkopuolista osaa. Lähteminen yrittäjäksi on digiaikuiselle luonteva vaihtoehto. Myös yritysten on muututtava. Perinteinen teollinen yritys on pian harvinaisuus, Sijalle tulevat yritysmuodot, joita jo nyt löytää mainos-, media- ja muotialalta. Samalla menestyvienkin yritysten elinikä lyhenee, kun luova tuho huolehtii siitä, että pysyvää kilpailuetua ei synny. Palvelut ja uudistuminen ovat elinkeinorakenteen avainsanoja. Epäilijöille suosittelen Don Tapscott’in kirjaa Grown up digital, McGrawHill 2009.


puheenjohtajan palsta

Tupoista todelliseen liittokierrokseen Pertti Porokari

Syyskuu 2009

yt, kun työnantajaliitot ovat siirtyneet kes-

N

pankin. Työaikapankkiin voidaan modernisti tallen-

kitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen ajoista

taa erilaisia elementtejä kuten työaikaa, ylitöitä, va-

liittokierroksiin, täytyy eri alojen neuvotte-

paa-aikana tapahtuvaa työtehtäviin liittyvää matkus-

lut luonnollisesti käydä jokaisen alan omista tarpeista

tamista ja esimerkiksi säästövapaita. Pankkia puretaan

lähtöisin ilman, että vilkuiltaisiin sivuille. Liittokier-

sitten joustavasti työtilanteen niin salliessa. Näin saa-

roksella jokainen liitto tekee siis omat ratkaisunsa, ei-

daan työaikaa tehokkaasti käytettyä hyödyttäen sekä

vätkä toisten alojen palkankorotukset sido niitä. Tämä

työantajaa että työntekijää.

on siis keskeinen ero takavuosien tupoihin nähden, jol-

Ilmassa on jo selkeitä merkkejä laman taittumises-

loin kaikille aloille sovittiin samat palkankorotukset.

ta. Eräät yritykset ovat jo peruneet lomautuksiaan ja

Teknologiateollisuus aloitti neuvottelut tehden en-

saatuja kauppojakin kehdataan taas julkistaa, kun työ-

sin sopimuksen Metalliliiton kanssa. YTN:n hallitus

ehtosopimuksia on saatu solmittua teknologiateollisuu-

hyväksynee alan neuvottelutuloksen taustaryhmän esi-

teen. Toivottavasti yritykset eivät enää irtisano väkeään,

tyksen mukaisesti ja sopimus astuu voimaan 1.10.2009

vaan käyttävät ajan tehokkaasti henkilökunnan amma-

tuoden ylemmille toimihenkilöille 0,5 prosentin pal-

tillisen osaamisen kohentamiseen ja menetelmien ke-

kankorotuksen sekä laadullisia parannuksia työehto-

hittämiseen. Näin lamasta noustaan nopeammin, kun

sopimusteksteihin. Poikkeuksellisesti tällä kertaa teks-

vienti alkaa taas vetää.

teihin ei tullut yhtään heikennyksiä. Sopimuskauden aikana toivon usean yrityksen ottavan käyttöön joustavan työaikaelementin, työaika-

UUSI

INSINÖÖRI

Hyvää syksyä!

9


edunvalvonta Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Palkkatyö ja yrittäjyys ovat lähentyneet toisiaan Juha Niemiaho on tituleerannut itseään yrittäjäksi puolisen vuotta. Hän perusti liikekumppaninsa kanssa SampoTech Oy:n, joka rekisteröitiin alkuvuodesta.

– Insinööriyhteisöä ei tarvitse jättää, vaikka alkaisi yrittäjäksi, tuore yrittäjä Juha Niemiaho huomauttaa.

eväällä Juha Niemiaho jätti palkkatyön ja aloitti oman yrityksen vetäjänä. Työnkuvaan kahden henkilön yrityksessä mahtuvat kaikki mahdolliset työt, juoksupojan tehtävistä lähtien. Niemiaho on koulutukseltaan koneinsinööri ja hänellä on laaja työkokemus. Viimeiset kymmenen vuotta hän on ollut laatutehtävissä. Hänellä on ollut mielessä jo pitkään, että jos kohdalle sattuu sopiva idea tai mahdollisuus, niin hän siirtyy yrittäjäksi. Eikä loikka yrittäjyyteen tunnu nykyään kovin pitkältä, vaan se on kiinnostava uravaihtoehto. – Palkkatöissäkin pitää olla omalla alallaan huippuosaaja ja olla kuin yrittäjä: on oltava saavutettavissa 24 tuntia vuorokaudessa, Niemiaho kuvailee.

K

Energiaturvealalle yrittäjäksi

Niemiahon mahdollisuus yrittäjyyteen tuli esille ensi kerran pari vuotta sitten. 10

Metsästysseurasta tuttu kaveri oli pohtinut, olisiko yksinkertaisempaa tapaa nostaa palaturvetta. Vanha palaturvemenetelmä on monimutkainen ja huonoille sääoloille altis. Tuttava puhui ideastaan Niemiaholle ja yhdessä he kehittivät lisäelementtejä jo olemassa olevaan prototyyppiin. Kun kaikki vaikutti hyvältä, päätöstä siirtyä yrittäjäksi ei tarvinnut kauaa pohtia. – Alku oli rauhallinen. Juttelimme eri asiantuntijoiden kanssa, Niemiaho kertoo. Muun muassa Teknologiakeskus Merinovan yrityshautomo ja Vaasanseudun Uusyrityskeskus ovat olleet tukena. Myös TE-keskuksilla on yrittäjille suunnattuja palveluita. Viime syksynä oli rahoitusanomuksien vuoro. Oma kokonaisuutensa on liiketoimintasuunnitelma: sen eteen on tehtävä paljon töitä. – Riskit on arvioitava mahdollisimman realistisesti, sillä rahoittajatkaan eivät halua menettää rahojaan. Liikekumppanit ovat tarkentaneet laskelmia moneen kertaan, sillä tilanteet muuttuvat. Niemiahon mukaan tukiviidakko on melkoinen: kaikkia mahdollisuuksia on yritettävä. TE-keskus on mukana rahoittamassa, mutta Finnveran perinteinen yrittäjälaina ratkaisi siirtymisen kokopäiväiseksi yrittäjäksi, mitä laina edellyttääkin. Nöyränä liikkeelle

SampoTech on konevalmistaja energiaturvealalla, jolle se kehittää uutta menetelmää. – Onnistuessaan menetelmämme voi muuttaa tuotantoa ja parantaa kannattavuutta huomattavasti. Jos pystymme tuottamaan tätä lähes kivihiilen verois-

ta polttoainetta kustannustehokkaasti ja pärjäämään hintakilpailussa, niin onhan se kova juttu, Niemiaho sanoo. – Raaka-aineen kotimaisuudella on merkittävä rooli. Kaupallistamiseen tähdätään mahdollisimman nopeasti ja loppuvuodesta on tarkoitus tehdä alustavia kauppoja, jotta saadaan tulojakin. – Ilman positiivista kassavirtaa yritys ei tule kauaa toimeen, Niemiaho naurahtaa. Tällä hetkellä haussa on mahdollinen yhteistyökumppani sopimusvalmistajaksi. Yrittäjän mielestä ei kannata perustaa omaa konepajaa, sillä vapaata kapasiteettia on tarjolla. Tukea verkostoista

Tuoreet yrittäjät ovat lähteneet realistisesti liikkeelle. Vaihtoehdot ja varasuunnitelmat on pohdittu huolella. Niemiaho on mukana yrittäjäkoulutuksessa. Sen suurin anti on muut aloittavat yrittäjät, joiden kanssa voi luoda verkostoa. Arki on – ainakin alkuun – yrittäjälle usein yksinäistä, varsinkaan jos ei ole enää organisaatiota ympärillä. Millainen ihminen sitten pärjää yrittäjänä? – Oma-aloitteisuus, vahva itsetunto, oman alan osaaminen ja rohkeus ovat yrittäjälle hyviä ominaisuuksia, Niemiaho listaa. – Joustavuus, sosiaalisuus sekä taito tulla toimeen ihmisten kanssa, hän jatkaa. Niemiaho kannustaa testaamaan omaa yritysideaa esimerkiksi Uusyrityskeskukseen. – Ei ole kenenkään etu, jos toteuttamiskelpoiset ideat jäävät pöytälaatikkoon. ■


Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Muutamia vuosia sitten Markus Forma keskusteli työantajansa kanssa kahden vuoden Kiinan komennuksesta. Hän työskenteli myynnin tuessa taajuusmuuntajia valmistavassa Vaconissa. Komennus kuitenkin hautautui strategisten muutosten alle ja unohtui.

Muutos ehkäisee urautumista, mutta edistää uraa arkus Forma opiskeli Vaasassa sähkö- ja elektroniikan kansainvälisessä koulutusohjelmassa, minkä jälkeen hän työskenteli seitsemän vuotta ABB:lla. Lähes koko tähänastinen ura on mennyt myynnin parissa. Kahdeksan vuotta sitten hän siirtyi Vaconille. Siihen aikaan yrityksessä kaikki tunsivat toisensa. – Silloin oli pienyrityksen tunnelma, väkeä oli alle 200, Forma muistelee. Henkilöstön määrä on kasvanut, parhaimpina vuosina Suomessa palkattiin uusia satakunta. Tällä hetkellä henkilöstöä on maailmalaajuisesti noin 1 200. Suomessa työskentelee yli 660 henkilöä, joista reilu puolet on ylempiä toimihenkilöitä. Vaconissa on kaksi henkilöstöryhmää, työntekijät ja ylemmät. Kiinan komennukseen palattiin uudelleen. Pari kuukautta ennen toteutunutta lähtöä Formalle ehdotettiin seitsemän kuukauden Pekingin komennusta. Kahden kuukauden varoitusajalla oli helppo lähteä, kun ei ollut vielä perhettä. Käytännön asiat sujuivat helposti, myös firma auttoi niissä.

M

Suunnitelmat menivät uusiksi

Vaikka Kiinaan oli helppo mennä ja sopeutuakin, Forman mielestä työkulttuuri poikkeaa paljon eurooppalaisesta. – Lähtiessäni minulla oli mukana UUSI

INSINÖÖRI

– Muutokset tuovat kokemusta, Markus Forma sanoo.

suunnitelma, mutta näin heti, ettei se toimi. Suunnitelma oli tehty sillä ajatuksella, että paikallinen organisaatio olisi mukautuva eurooppalaisella tavalla. Tehdas pystytään kopioimaan Suomesta tuotantolinjaa myöten, mutta esimerkiksi myynnin suomalaiset toimintatavat eivät käy, vaan ne pitää mukauttaa. – Kiinassa toimintatapoja on monenlaisia, jopa kovia. Forman mukaan myös asiantuntijatehtävissä työskentelevien kontrolli pitää olla todella tiukka. Esimieshierarkiaa noudatettiin äärimmäisen tarkasti: ainoastaan konttorinjohtajalla oli määräysvalta. Muiden määräyksillä ei ollut merkitystä. Forma rakensi Pekingiin Vaconin myynnintukiorganisaatiota. Hän auttoi myyntihenkilöstöä tekemään tarjouksia, tuki heitä teknisissä ratkaisuissa sekä kävi asiakasvierailuilla näyttäytymässä. – Paikallisen kulttuurin mukaisesti neuvottelijat antavat kuvan sitoutumisesta, kun he tuovat mukaansa länsimaisen kollegan. Forman mukaan Kiinassa ei sitouduta työnantajaan ja vaihtuvuus on suuri – myös Vaconilla, vaikkakin keskimääräistä vähemmän. – Jos jostain saa kaksi kymppiä paremman palkan, työnantajaa vaihdetaan välittömästi, hän kärjistää. – Mitä useampi merkintä ansioluettelossa on länsimaisista yrityksistä, sitä

enemmän arvostus ja palkka lisääntyvät. Avoin katse muutokseen

Kaksi vuotta sitten Markus Forma palasi Suomeen uusiin tehtäviin, kehittämään tuotejohtajana räätälöityjen tuotteiden myyntiä. Hänen mielestään sekä meno Kiinaan että paluu Suomeen sujuivat hyvin. Syynä voi olla se, että hän on itsekin valmis muutokseen. – Liian urautunut tai kaavoihin kangistunut kohtaa ongelmia. Forma arvelee, että Kiinaan lähdöstä alkanut muutos jatkuu niin työ- kuin muussa elämässä. – Palattuani löysin tulevan vaimoni, meille syntyi lapsi ja ostimme omakotitalon, hän kertoo yksityiselämän muutoksista. Keväällä Forma valittiin työpaikkansa luotoksi. Hänen mukaansa Vacon on nopeasti kasvanut yritys, missä on pienen firman innokkuus ja mentaliteetti, mutta ison firman haasteet. – Tyypillinen ison firman kysymys on tällä hetkellä it-päivitykset. Ne täytyy tehdä viikonloppuisin, kun muut ovat vapaalla. Miten pakottavasta viikonlopputyöstä aiheutuvat ylityöt korvataan? Muutama päivä haastattelun jälkeen Vacon ilmoitti aloittavansa 200 toimihenkilöä koskevat yt-neuvottelut. Luottamusmies joutui tositoimeen. ■ 11


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirros: Markku Haapaniemi

Innovaatiot edellyttävät luovuuden arvostamista Globaali taantuma aiheuttaa Suomessa sopeutumispaineita. Monet toimialat ovat murrostilanteessa, esimerkiksi metsäteollisuudessa sopeutetaan tuotantoa nopealla tahdilla.

etsä- ja metalliteollisuus ovat olleet perinteisesti Suomen tukijalat, mutta nyt näyttää, että Suomelta menee tukijalat alta, sanoo tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Hänen mukaansa teollisuus ei ole aikanaan riittävästi innovoinut eikä ennakoinut. Sen tähden taantuman keskellä, pakon edessä joudutaan miettimään, miten esimerkiksi metsä- ja metalliklusterit saadaan pahimman yli. – Innovoinnin ja ennakoinnin yhdistäminen keskenään olisi erittäin hyödyllistä monelle yritykselle, koska olemme menossa innovointivetoiseen palveluyhteiskuntaan. Kaivo-ojan näkemyksen mukaan nyt tarvitaan kriittistä teollisuuspolitiikan väliarviointia: sisältääkö suomalainen teollisuuspolitiikka oikeita asioita ja onko se riittävän tuloksellista? – Hinnoilla emme pysty kilpailemaan, joten meille ei jää kuin laadulla ja innovatiivisuudella kilpailu. Jatkossakin suomalainen teollisuus nojaa paljolti insinöörien osaamiseen. Osaamisessa korostuu myös kulttuurien välinen vuorovaikutustaito. – Tulevaisuuden avainosaamista insinööreillä on innovaatioiden laadun joh-

M

12

taminen. Sitä ei voi ”oman toimen ohella” hoitaa. Omalla mukavuusalueella ei ehkä työllisty

Perinteinen lääke taantuman ylittämiseen on siirtää ihmisiä koulun penkille. – Työnsä menettäneen insinöörin on päätettävä, jatkaako samalla toimialalla kuin aiemminkin. Helpoin vaihtoehto on lisäkouluttaa itsensä samalle alalle. Kaivo-ojan mielestä haasteellisempi vaihtoehto on jättää entinen toimiala ja kouluttautua täysin uuteen. Taantuman vuoksi alaa vaihtavat joutuvat helposti henkilökohtaiselle epämukavuusalueelle. – Jotta epämukavuusalueen hyväksyy, asiaa voi perustella itselleen sillä, että siten voi työllistyä uudelleen. Kaivo-oja puhuu paljon luovuuden jatkuvasti korostuvasta merkityksestä yksilöille, organisaatioille ja taloudelle. Hän listaa, että uraa suunnitellessaan on yleensä mietittävä kolmea asiaa omassa luovuudessaan. Ensinnäkin on mietittävä, miten motivoitunut on harjoittamaan tiettyä ammattia. Toisekseen on mietittävä, mille alueelle on lahjoja, ongelmanratkaisuky-

kyä ja luovuutta. Kolmantena tekijänä on henkilön jo aiemmin kehittynyt tieto-taito. Käytännön taidot tai teoreettinen ymmärrys helpottavat tiettyyn työtehtävään hakeutumista. Kaivo-oja arvostelee sitä, että pelkäs-


käyttöä tarvitaan ohjamaan opiskelijoita löytämään juuri omaa lahjakkuutta tukevia kursseja ja osaamispääomaa. – Tämäntyyppiseen aika räätälöityyn koulutukseen pitää panostaa. Massojen aika on ohi myös koulutuksessa. Lahjakkuuksien havaitseminen vaatii riittävää ja osaavaa opettajakuntaa ja henkilöstöä. Vain siten saavutetaan huippukoulutuksen edellyttämä osaamistaso. Opetus edelleen liian luokkahuonekeskeistä

Kaivo-oja perää Suomeen lisää yhteistyötä ja uskallusta mennä oman kapean reviirin ulkopuolelle. Uudenlaista osaamispääomaa luodaan koulutuksella, joka käytännönläheisesti yhdistää viimeisimmän innovaatiotutkimuksen tiedon ja ennakointitutkimuksen parhaat menetelmät. Myös koulutuksen ja työelämän välistä kuilua on kavennettava yhä edelleen. – Opiskelijoiden pitää päästä työpaikoille tekemään hankkeita yhteistyössä muiden ammattiryhmien kesken, ei pelkästään insinöörit keskenään. Kaivo-oja kannustaa käyttämään rohkeasti suomalaisia vahvuuksia, kuten it-osaamista, suunnittelun lähtökohtana. Tulevaisuuden uudet mahdollisuudet ja markkinat ovat rajapintaklustereilla. – Suomessa on hyvin kilpailukykyiset koulutus- ja ict-klusterit. Rajapinnoilla tapahtuvalla yhteistyöllä ja kehittämisellä on entistä suurempi merkitys elinkeinoelämälle. Suurten klustereiden sijaan tutkimusjohtaja suosittaa miniklustereiden kehittämistä. Hyvänä esimerkkinä hyvin menestyneestä suomalaisesta miniklusterista pidetään dynaamista peliklusteria. – Paljon muitakin mahdollisia miniklustereita Suomesta varmasti löytyy.

tään peruskoululaiset ja toisen asteen oppilaat saavat ammatinvalinnan ohjaajien palveluja valitessaan ammattia. Hänen mielestään aikuisiakaan ei saa jättää yksin pohtimaan lahjakkuuksiaan, vaan psykologista lahjakkuustutkimuksen UUSI

INSINÖÖRI

Globaalissa taloudessa nousee uusia mahteja

Tulevaisuuden tutkijat ovat jo pitkään puhuneet Tyynen valtameren talousalueen nousevasta merkityksestä. Tutkimusjohtajan mielestä kyse on hiljai-

sesta vallankumouksesta, jota on hankala hahmottaa. Muun muassa Kiinan vaikutusvalta kasvaa nykyisestäkin seuraavan 10 vuoden aikana, mikä vaikuttaa muun muassa koulutukseen, yritysmaailmaan ja talouteen Suomessa. – Kiinalaisilla on todella paljon valtaa maailmantalouteen, mitä pitää miettiä paljon nykyistä enemmän. Yhä useammat suomalaiset tarvitsevat kiinalaisen kulttuurin osaamista sekä kiinalaiseen talouteen ja yhteiskuntaan liittyviä verkostoja. Kiinan lisäksi Intia ja Brasilia vahvistuvat asteittain maailmantaloudessa. Jari Kaivo-ojan arvion mukaan tulevaisuudessa oppilaitoksista osa erikoistuu Kiina-osaamiseen, sillä se on laaja alue. Hän vinkkaa, ettei kaikkien kannata tehdä samaa. – On tärkeää, että suomalaisessa ammattikorkeakoulukentässä tehdään työnjakoa, mihin nouseviin maihin ja mihin Euroopan maihin kukin erikoistuu globaalin talouden yhteistyösuhteissa. Asiasta on käytävä avointa keskustelua. Psykologista ohjausta myös maahanmuuttajille

Monikulttuurisuus näkyy myös enemmän Suomen rajojen sisällä. Kaivo-oja painottaa työperäisen maahanmuuton huomattavasti parempaa suunnittelua ja ennakointia. On löydettävä nykyistä selkeämpi käsitys aloista ja yritysklustereista, joille tarvitaan maahanmuuttajia. – Jos emme onnistu siinä, meillä on jatkossa odotettavissa etnisiä konflikteja. Ruotsissa maahanmuuttajat ovat työllistyneet tehtäviin, joihin ruotsalaiset eivät enää itse hakeudu. Kaivo-ojan mielestä parempi vaihtoehto on testata maahanmuuttajien lahjakkuuksia ja ohjata heitä niille aloille, missä heidän lahjakkuusalojaan tarvitaan. Kotoutuminen onnistuu paremmin, kun he pääsevät toteuttamaan jotain heillä jo olevaa lahjakkuutta. – Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa menettää lahjakkuuksia, Kaivo-oja muistuttaa. ■ 13


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: Ilkka Pietarinen

Uudet ideat kalliita Ristiinpölytystä, uudelleenkoulutusta, palvelurakenteiden rukkaamista – niillä Jyväskylän seutu vastaa rakennemuutoksen haasteeseen.

yväskylän seutua kohtasi uudentyyppinen äkillinen rakennemuutos Nokian ja Metson irtisanomisten jälkeen vuonna 2008. Ensimmäistä kertaa alueen historiassa valtava määrä yritysten johtamisessa, tutkimus- ja kehittämistyössä, vaativissa esimiestehtävissä ja tuotantoprosesseissa työskenteleviä korkeasti koulutettuja ammattilaisia joutui työttömäksi yhdellä kertaa. – Olimme aivan uuden tilanteen edessä, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesin toimitusjohtaja Risto Jämsen kertoo. Korkeasti koulutettujen suuri määrä muodosti erityisen haasteen. Heitä oli työttömänä jo runsaat 700 ennen Nokian yksikön lakkauttamista, joka koski 320 henkilöä ja Metson sopeuttamistoimia, jotka koskivat 270 henkilöä. Metson alihankintaketjussa arvioidut henkilöstövähennykset koskettivat 80 korkeasti koulutettua. Oppilaitoksista valmistui kesällä yli tuhat korkeasti koulutettua. – Potentiaalia työllistettäväksi on noin 2 500 osaajan verran, Risto Jämsen laskee. Jyväskylässä ryhdyttiin tuumasta toiseen. Rakennemuutos haluttiin selättää heti ja löytää uusia ratkaisuja. – Tavoitteena on ollut saada nopeasti syntymään uusia liiketoimintaratkaisuja ja niitä tukevaa koulutusta, Jämsen kertaa. Nyt ollaan siinä pisteessä, että rakennemuutoksen edellyttämiä toimia selvittänyt työryhmä on jättänyt väliraporttinsa ministeri Mauri Pekkariselle, linjaukset ovat selvät ja niitä jo toteutetaan.

J

14

– Uskomme, että uudet liiketoimintamallit, kannustus yrittäjyyteen, uudentyyppiset tutkimus- ja tuotekehityshankkeet ja koulutus voivat muuttaa rakennemuutoksen meille mahdollisuuksiksi. Innovaatiot on nyt saatava muuntumaan liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Suurin haaste onkin uuden kilpailukykyisen yritystoiminnan käynnistäminen. – Viime kevään aikana kävimme lukuisia neuvotteluja Nokialta vapautuviin tiloihin mahdollisesti sijoittuvien yritysten kanssa, Jämsen kertoo. Nokialta vapautuvien henkilöiden työllistymisen kannalta keskeisiä toimenpiteitä ovat Nokian luovuttamien ideoiden ja IPR:ien kaupallistaminen, Protomo -innovaatiotiimien perustaminen ja soveltavan tutkimuksen tutkimushankkeet. Metso puolestaan suuntaa osaamistaan maailmanlaajuisen palveluliiketoimintansa kehittämiseen. Haasteellinen yrittäjyys

Korkeasti koulutettujen osaamisen hyödyntäminen ja heidän työllistymisensä ainoa ratkaisu on uusi liiketoiminta ja uudet yritykset. Myös alueen palvelurakennetta on kehitettävä. – Miten työllistyä yrittäjänä, on iso ja haasteellinen kysymys, Jämsen tietää. Kasva 1 ja Kasva 2 -hankkeilla palkattiin yli 50 uutta työntekijää kymmeneen yritykseen 1990-luvulla. Kasva 3 -hankkeella yritetään nyt saada osaajia yrityksiin ja yritykset kasvu-uralle. Kaksivuotiselle Kasva 3-ohjelmalle haetaan nyt rahoitusta. Poistuvien työpaikkojen lisäksi vai-

kutus alihankintaverkostoon on ollut huomattava. Useat alueen pk-yritykset toimivat alihankkijoina, mm. insinööritoimistot, joiden kohdalla on löydettävä pikaisia ratkaisuja toiminnan turvaamiseksi. Uusien aloittavien yritysten perustaminen ja yrityskauppojen vauhdittaminen on turvattava. Keski-Suomessa on potentiaalia noin 200 yrityskaupalle. Harjoittelutukea ja starttirahoitusta on tarkoitus parantaa. Ristiinpölytyksellä tuloksia

Protomo-malli on uusi innovaatioapparaatti, jossa kokeneet korkeasti koulutetut osaajat voivat ns. rikastavan ristiinpölytyksen avulla jalostaa ideoita ja synnyttää liiketoimintasuunnitelmia, työ-


kin työpajassa on mukana 20 henkilöä 48 tunnin ajan. Tavoitteena on synnyttää 4–5 uutta markkinalähtöistä liikeideaa eri puolille maailmaa sijoittuneen liiketoiminnan asiantuntijaverkoston kanssa. Koulutuksen ja opetuksen alalla mm. liiketoimintaosaamista kehitetään ja tarjolle tulee myös oppisopimustyyppistä korkeakoulutasoista opetusta ja insinööristä business insinööriksi -koulutusta Tutkintojen täydentämisprojekteilla pyritään parantamaan työllistymismahdollisuuksia. Myös vastavalmistuneiden ensityöllistymistä yrityksiin ja julkiselle sektorille asiantuntija- ja kehittämistehtäviin vauhditetaan harjoittelutuella. Palvelurakennetta kehitettävä

Risto Jämsen vetää Jyväskylän seudun kehittämisohjelmaa.

paikkoja ja uusia yrityksiä, kertoo Jykesin ICT-vastaava, kehitysjohtaja Kari Halttunen. Erona perinteisiin esihautomoihin on toimintaympäristönä oleva rikastava yhteisö, jatkuva vuorovaikutus ja ristiinpölytys eri toimialoilla toimivien yritysten ja ihmisten kanssa. Tiimiin on mahdollista liittää opiskelun loppuvaiheessa olevia yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelijoita tai juuri valmistuneita osaajia. – Tällä hetkellä Protomoon valitut tiimit jalostavat mm. mobiiliteknologioihin, internetiin, hyvinvointiin, prosessiteollisuuteen ja terveydenhuoltoon sovellettavia ideoita, Halttunen sanoo. Muun muassa Nokian henkilöt ovat perustaneet tai ovat perustamassa useiUUSI

INSINÖÖRI

ta uusia yrityksiä. Protomoon on valittu seitsemän tiimiä ja niihin on jo valittu 20 Nokia-taustaista henkilöä. Halttusen mukaan tavoitteena on lisäksi tiimiyttää 10 paperinvalmistusteknologiataustaista henkilöä vähintään 2–3 tiimiksi syksyn aikana sekä jatkaa kaikki toimialat läpileikkaavaksi ensi vuonna. Tiimit voivat työskennellä Protomon noin 200 neliömetrin tiloissa, tietokoneilla ja tietoliikenneyhteyksillä. Protomo voi jalostaa, edistää ja selvittää tiimien liikeideoita. Työttömät ansiosidonnaisella tai muulla päivärahalla olevat henkilöt voivat käyttää Protomoa halutessaan omalla ajallaan työllistymisensä edistämiseen. Protomon ohella kokeillaan 48 h Business Creation -ideointityöpajaa. Kussa-

Keskeinen kehittämiskohde Jyväskylän seudulla on myös hautomopalvelujen tuottavuuden tehostaminen ja eri palveluntarjoajien toiminnan yhteensovittaminen. Hautomopalvelujen ohella tehostetaan yritysten kehittämispalveluja, mm. Growth Centeriä Technopoliksessa. Verkkovälitteiset uudet työllistymistä edistävät palvelut on otettu käyttöön, mm. uudentyyppinen verkkoyhteisö www.uudeturat.fi. Sivustoa käyttää aktiivisesti yli100 muun muassa Nokialta ja Metsolta vapautunutta osaajaa. Jyväsverson rekrytointipalvelussa on esillä ICT-alan avoimia työpaikkoja. – Osaamisintensiivisillä aloilla kuten suunnittelussa ja markkinoinnissa sekä teknologiayrityksissä palvelut kehittyvät ja kasvavat voimakkaasti, Jämsen tietää. – Myös yritystä laajentaville tai yrityksestä luopujille täytyy saada tehokkaampia palveluja. Yrityshautomoista on tekeillä selvitys. Erityisesti kiinnostaa, onko erityyppiset palvelut huomioitu riittävästi. Ovatko ne riittävän tehokkaita, vai jäädäänkö niihin vain hautumaan, Jämsen miettii. Osataanko ideat kaupallistaa? Yrityskummitapahtuma on valtakunnallinen verkosto, jossa kokeneet yrittäjät antavat tukeaan. Aloittavien yritysten palvelupiste Luotsi testaa ideoita, tekee starttirahahakemuksia ja auttaa alkutaipaleella. ■ 15


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: IMF

Maailman metalli ei koskaan nuku

Maailman metallityöväenliiton IMF:n kongressi valitsi Jyrki Rainan pääsihteerikseen toukokuun lopulla Göteborgissa. IMF:n 200 jäsenliittoa edustaa 25 miljoonaa työntekijää yli 100 maassa.

Olet suurten globaalien haasteiden edessä jättiliiton muutosjohtajana. Olet sanonut tekeväsi IMF:stä ”näkyvämmän, iskukykyisemmän ja tehokkaamman”. IMF on yli satavuotias järjestö. Komeiden perinteiden kääntöpuoli on usein muutoskankeus. Nyt tehtäväni on siirtää järjestö 2000-luvulle nopeaan tahtiin. Verkostojen rakentaminen ja parempi tiedonvälitys on tapa ottaa käyttöön koko potentiaalimme, kymmeniä tuhansia luottamusmiehiä ja 25 miljoonaa metallialan työntekijää ja toimihenkilöä. Tarjoamme enemmän tietoa ja mahdollisuuksia osallistua. Keskitymme verkostojen lisäksi muutamiin painopistealueisiin kuten järjestäminen ja ay-oikeuksien turvaaminen, osittain kampanjoiden avulla. Haluat profiloida maailmanliiton vihreäksi. Mitä se tarkoittaa? Olemme väistämättä tiellä kohti matalamman hiilitason yhteiskuntaa, vaikka muutoksen tie on mutkainen. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa päästään toivottavasti kattavaan sopimukseen uusista toimista, joihin kuuluu myös parhaan teknologian siirto Intian ja Kiinan tapaisiin kasvaviin talouksiin. Teollisuus pysyy jatkossakin kansan16

talouden veturina. Energiatehokkuuden parantaminen ja panostus uusiutuviin ja puhtaisiin energiamuotoihin luo uusia vihreitä työpaikkoja. Ammattiliitoilla ja luottamusmiehillä on ehdottomasti myönteinen rooli sen osoittamiseksi, että teollisuus ei ole ongelma vaan osa ratkaisua. Olkaamme myös muutoksen vetureita. Maailman teollisuusliitot aikovat olla aktiivisia tässä prosessissa. IMF on sopinut yhteistyöstä kemian-, paperi- ja energia-alan maailmanjärjestön ICEM:n sekä Euroopan federaatioidemme EMF:n ja EMCEF:n kanssa, jotta teollisuustyöntekijöiden näkökulma huomioidaan Kööpenhaminan prosessissa ja EU:n lainsäädännössä. Luvassa on tutkimusta, julkistettavia periaatteita, seminaaria, lobbausta ja läsnäolo Kööpenhaminassa. Työ jatkuu tulevaisuudessa työpaikoilla, kansallisesti ja yli rajojen yhtenä painopistealueena. Mikä on metalliteollisuuden tulevaisuus? Millä se pärjää muutoksessa? Metalliteollisuuden rakenne ja maantieteellinen sijoittuminen muuttuu kriisin jälkeen. Osa menetetyistä työpaikoista ei tule koskaan takaisin. Suomessa ja muis-

sa teollisuusmaissa on pakko innovoida ja etsiä jatkuvasti uusia menestymisen pikku puroja. Ay-liikkeen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa pystyä järjestämään työntekijöitä liittoihin koko maailmassa ja rakentamaan verkostoja ylikansallisiin yrityksiin. Panostaminen työehtojen parantamiseen Aasiassa parantaa myös Suomen kilpailukykyä. Olen erityisen huolestunut siitä, et-


tä menetettyjen hyvien työpaikkojen sijaan uhkaa kasvaa lisää vuokra- ja pätkätyötä. Lokakuussa kampanjoimme jälleen maailmanlaajuisesti sen puolesta, että turvatonta työtä rajoitetaan lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla, ja että vuokra- ja pätkätyöläisille turvataan kunnolliset työehdot. Tästä kampanjasta tulee pysyvä. Työntekijöiden oikeudet ja työehdot ovat jääneet vapaan kilpailun jalkoihin niin EU:ssa kuin ympäri maailmaa. Miten tähän voit vaikuttaa? On pakko rehellisesti sanoa, että tarvitaan niin ay-liikettä kuin poliittisia päätöksentekijöitä, jotka oikeasti ymmärtävät ja välittävät työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. Maasta riippuen väri voi vaihdella. Myös Suomen ulkopuolella puolueet laulavat rahoittajien lauluja. Ay-liikkeen haaste on myös julkistaa hyväksikäyttöä suuren yleisön tietoon ja mobilisoida jäseniä toimintaan, toisinaan kansalaisjärjestöjen kanssa.

Jyrki Raina on kesän ajan haastatellut koko 30 hengen toimiston Genevessä sekä viiden aluekonttorin 25 ihmistä. Toimiston organisaatiota ja työtapoja uudistetaan. Samaan aikaan hän hoiteli meneillään olevia kriisejä ja kampanjoita Indonesiassa, Koreassa ja Meksikossa. Pitkien päivien päätteeksi hän palkitsi itseään 10 päivän saunomisella mökillä Itä-Suomessa. Ja hyvää teki. UUSI

INSINÖÖRI

Mainitse muutamia konkreettisia asioita, joihin IMF on puuttunut viime aikoina. Osa IMF:n toimintaa on pitkäjänteistä rakennustyötä, osa akuuttien kriisien hoitamista. Kesäkuun lopulla ratkaisimme konfliktin Kawasakin tehtaalla Thaimaassa, jossa tuhat työntekijää pääsi takaisin töihin nopean välitystyön ansiosta japanilaisliittojen näytellessä uutta ja aktiivista roolia. Heinäkuun alussa IMF:n ja IG Metallin puheenjohtaja Berthold Huber keskusteli pääministeri Vladimir Putinin kanssa väkivallasta ja uhkauksista vapaiden ammattiliittojen johtajia vastaan Venäjällä. Putin yllättyi tiedoista ja pani pyörät pyörimään. Indonesiassa jatkuvat neuvottelut ku-

lissien takana 700 työntekijän työsulun ratkaisemiseksi Toshiban tehtaalla. Korean Ssangyongilla päästiin mittavan kansainvälisen kampanjan ansiosta sopimukseen elokuun alussa sen jälkeen, kun kuvat mellakkapoliisien väkivaltaisista otteista levisivät internetin välityksellä maailmalle. Ja pieni Suomi, mikä on sen merkitys liitossa? Suomi on pieni maa, mutta Suomessa on edelleen yksi maailman vahvimpia ammattiliittorakenteita, vaikka toivoisin suomalaisliittojen panostavan enemmän järjestäytymiseen ja porukan mobilisointiin. Suomalainen teknologiateollisuus työllistää ulkomailla jo lähes 300 000 henkeä, enemmän kuin kotimaassa.

Eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen ulottuvuuden pitäisi olla osa jokaisen toimitsijan ja kansainvälisen yrityksen luottamusmiehen työkuvaa. Luonnollinen johtopäätös on, että globaalista edunvalvonnasta on pakko tulla osa arkipäiväämme. Eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen ulottuvuuden pitäisi olla osa jokaisen toimitsijan ja kansainvälisen yrityksen luottamusmiehen työkuvaa. Eurooppalaiset yritysneuvostot (EWC) ovat tarjonneet hyvän pohjan rakentaa ay-verkostoja Eurooppaan tietojen vaihtoa ja yhteisiä toimia varten. Nyt ne pitää laajentaa kattamaan koko maailma. Kas siinä työkenttää suomalaisliitoille yhdessä IMF:n kanssa! ■ 17


edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen

Teknologiateollisuuden ylemmät saivat sopimuksen lan ylemmille toimihenkilöille on tarjolla tänä syksynä 0,5 prosentin korotus, joka paikallisesti sovittaessa tulee maksuun viimeistään vuoden loppuun mennessä. Jos paikallista sopua ei synny, korotus maksetaan joulukuussa yleiskorotuksena. Uusi kolmivuotinen sopimus tullee voimaan 1.10.2009. Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun palkantarkistuksista neuvotellaan kunkin vuoden huhti-toukokuussa. Tällöin sopimus voidaan myös sanoa irti päättymään kunkin vuoden syyskuun lopussa. Myös laadullisiin asioihin saatiin muutoksia. Heikennyksiä teksteihin ei tullut. Etävanhempi saa nyt oikeuden hoitaa sairasta lasta neljä päivää palkallisesti samoilla ehdoilla kuin samassa taloudessa elävä vanhempi. Luottamusmiehen toimintaedellytykset paranevat, mikä on vähintäänkin kohtuullista paikallisten neuvottelujen lisääntyessä työsuhdeasioissa. Luottamusmiehen palkkioon tulee korotus, luottamusmieheksi ehdolla oleville kolmen kuukauden ehdokassuoja ja lisäksi koko joukko luottamusmiehen asemaan vaikuttavia uusia tekstejä. – Neuvottelutulosta voi näissä oloissa pitää torjuntavoittona. Maltillisella palkankorotuksella pyritään turvaamaan jäsenten ostovoima ja auttamaan alan yrityksiä työpaikkojen säilyttämisessä, YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari sanoo. – Toisaalta emme ole sitoneet käsiämme. Pitkä kolmivuotinen sopimus voidaan tarvittaessa sanoa myös irti, hän toteaa. Porokari huomauttaa, että ensimmäisen kerran ylemmät toimihenkilöt saavat nyt teknologiateollisuudessa yhtä suuret

A

18

Marketta Harinen

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus pääsivät 24.8. neuvottelutulokseen työehtosopimuksesta. Syksyn palkankorotus on 0,5 prosenttia eli sama kuin Metalliliiton sopimuksessa.

YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Markku Kivelä harmittelee syntyneen neuvottelutuloksen köyhyyttä, mutta muuhunkaan ei ollut mahdollisuuksia. Kivelä työskentelee Varkaudessa Andritzilla tietohallintopäällikkönä.

palkankorotukset kuin alan työntekijätkin. Aiemmin on jääty aina vähän vähemmälle. Jo vuosia vailla tasokorotuksia

Teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Markku Kivelä harmittelee, että taaskaan ei ylletty lähellekään tavoitteita. Palkankorotus jää pieneksi eikä työehtosopimuksen tekstiosaan saatu olennaisia parannuksia esimerkiksi vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta. – Meille ei tässä taloudellisessa tilanteessa jäänyt vaihtoehtoja Metalliliiton tehtyä oman sopimuksensa, Kivelä sanoo. – Työnantaja ei halunnut edistää edes työaikapankkijärjestelmää. Se ei

olisi maksanut mitään ja siitä olisi paikallisesti sopien voinut muotoutua hyvä joustavuuden lisä puolin ja toisin. Työaikapankista on toimivia esimerkkejä jo olemassa. Myöskään koulutustakuu ei edennyt, vaikka ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin työnantajalle. Kivelä muistuttaa, että viimeisten 30 vuoden aikana alan ylemmät toimihenkilöt eivät ole saaneet kertaakaan kunnollista tasokorotusta. Korotukset ovat jääneet vain muutamaan prosenttiin sopimuskautta kohti. Ylempien toimihenkilöiden ostovoima onkin laskenut muihin nähden, vaikka ala vastaa yli 60 prosenttia Suomen vientituloista.


– Se ei voi olla oikein, Kivelä puhisee. – Palkkakuilua muihin aloihin verrattuna on syntynyt koko ajan. Sitä jälkeenjääneisyyttä pitäisi ryhtyä vähitellen korjaamaan. Kivelän mukaan ylempi toimihenkilö on ansainnut palkankorotuksensa. – Yrityksillä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut varaa maksaa osinkoja, optio-ohjelmia ja johdon bonuksia yritysten hyvien tulosten mukaisesti. Sen tuloksen ovat tehneet ennen kaikkea ylemmät toimihenkilöt. He ovat neuvotelleet hyvät sopimukset, puurtaneet pitkiä työpäiviä ja matkustaneet ilmaiseksi vapaa-ajallaan uuvuttavia työmatkoja. Taustaryhmän kanta paikalliseen sopimiseen palkoista on ehdottoman kielteinen. Kokemukset ovat olleet huonoja, sillä paikallisia eriä ei käytettykään palkkakuoppien korjaamiseen, vaan meriittikorotuksiin. Kivelä arveleekin, että syksyn 0,5 prosentin palkankorotuserä maksetaan yleiskorotuksena. – Nyt puhutaan niin pienistä rahois-

ta, ettei niistä kannata ryhtyä paikallisesti kättä vääntämään, Kivelä tuumaa. Neuvottelujoukko vahvistui

YTN vaihtoi teknologiateollisuuden tiiminsä miehitystä kesän lopulla. Neuvottelujoukkoa vahvistettiin, kun pääneuvottelijaksi ryhtyi Uuden Insinööriliiton UIL:n puheenjohtaja ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari. Hän on ollut aiemmin teknologiateollisuuden vastaava asiamies ja neuvottelija. Uutena vastaavana asiamiehenä toimii UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko – ainakin tämän syyskauden. Entinen vastaava asiamies Tomi Seppä siirtyy ICT-alalle. Lisäksi UIL:n asiamies Matti Koskinen ja Ekonomiliiton Riikka Mykkänen tulevat avuksi alan asiamiestyöhön. – Taloudellisen taantuman myötä neuvottelutilanne oli niin tiukka, että neuvotteluryhmään tarvittiin puheenjohtajatason painoarvoa, Ismo Kokko valottaa YTN:n päätöksiä. ■

Ilona Mäenpää

Ei nollaratkaisuille lemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa, että YTN hakee kaikille aloille jäsenten ostovoiman turvaavia ratkaisuja. Myös työelämän ja työsuhteen ehtojen laadulliset parannukset ovat tavoitteena. Fjäder edellyttää, että eri alojen väliset tuottavuuserot heijastuvat liittokierroksella neuvottelutuloksiin. – Vientiteollisuus ja sen myötä teknologiateollisuus on kriisissä, mutta meillä on myös aloja, joilla tilanne on toinen. Esimerkiksi rahoitusalalla on eletty hyviä aikoja. Teknologiateollisuuden palkankorotusten taso ei saa olla kattona muille aloille, Fjäder sanoo. Fjäder ymmärtää hyvin, että tänä syksynä teknologiateollisuudessa oli vaikea vaatia kunnon palkankorotuksia. Syksyn kierroksesta odotetaan kaikkien aikojen hankalinta YTN:n historian aikana. – Nyt pitää keskittyä ostovoiman säilyttämiseen. Nollaratkaisuihin ei siis voi tyytyä millään alalla. Fjäderin mielestä ratkaisujen pitäisi tukea myös työntekijöiden työssä jaksamista, työurien pidentämistä ja luottamusmiesten asemaa. YTN pyrkii tiiviiseen palkansaajayhteistyöhön kaikilla sopimusaloilla. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki. – Sopimuskausien pituus saisi olla mahdollisimman yhtenäinen joka sektorilla. Nyt sopimukset päättyvät eri aikoihin, eikä se ole meille hyväksi. Fjäder veikkaa, että uudet sopimukset ovat pitkiä, ehkä kolmivuotisia kuten teknologiateollisuudessa. Niissä on kuitenkin palkkojen tarkasteluajankohdat, jolloin sopimukset voidaan sanoa tarvittaessa irti. ■

Y

Jaettava palkkapotti on 15 000 000 euroa, sanovat Ismo Kokko (vas.) ja Pertti Porokari. UUSI

INSINÖÖRI

19


edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Lama varjostaa syksyn työmarkkinakierrosta Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden palkoista ja työsuhteen ehdoista neuvotellaan tänä syksynä useilla toimialoilla. Suuria seteleitä ei odota kukaan, mutta ostovoiman säilymisestä halutaan pitää kiinni.

kavan tutkimuspäällikkö, ekonomisti Eugen Koev raamittaa tilanteen heti alkajaisiksi: Meillä on nyt kahdenlaisia jäseniä, työllisiä ja työttömiä. Sekä työllisten ostovoimasta että työllisyydestä on huolehdittava. – Tässä tilanteessa ratkaisuille ei ole helppoa reseptiä, Koev toteaa. Kesän aikana talouden raju pudotus on onneksi taittunut. Tosin vakavasti otettavia merkkejä uudesta noususta ei Koevin mukaan ole vielä näkyvissä, vain heikkoja signaaleja. – On aika todennäköistä, että nykyiset lomautetut joutuvat irtisanotuiksi syksyn kuluessa. Työttömyysluvut synkkenevät ensi kesään saakka, sillä ne reagoivat tuotannon muutoksiin puolen vuoden viiveellä, Koev huomauttaa. Kun muualla maailmassa alkaa nousu, Suomi saa odotella kotvan, sillä investointitavaroihin erikoistunut vientiteollisuutemme pääsee käynnistymään viimeisenä. Toisaalta lamakin tuli meille muita myöhemmin, kun vanhojen tilausten täyttämisessä riitti työtä. – Seuraavasta nousukaudesta ennustetaan aika vaimeaa. Sitä ei voi verratakaan edelliseen nousukauteen, Koev sanoo.

A

Ostovoimassa haastetta

Ostovoima eli kotimaisen kysynnän säilyminen pitää silti turvata kaikista madonluvuista huolimatta. – Kun vienti on vapaassa pudotuksessa, se heijastuu myös kotimaan suljetulle sektorille. Kotimaisen kysynnän ylläpito on nyt tärkeää. Veroja ei saa ainakaan kiristää ensi vuonna. Koev muistuttaa, että pitemmän päälle suomalaisen työn verotuksen keventämistä pitää edelleen jatkaa, vaikka 20

Akavakaan ei ole tässä tilanteessa rohjennut esittää verokevennyksiä ensi vuodelle. Koev on huolissaan myös kuntien taloudesta. Tulot tyrehtyvät, mutta lisääntyneet lakisääteiset palvelut pitäisi hoitaa kunnolla. – On huono ratkaisu, jos kunnat alkavat korottaa kunnallisveroja. Parempi keino olisi jatkaa kunta- ja palvelurakenteen uudistamista ja parantaa palvelujen tuloksellisuutta. Siinä on kuntien välillä suuria eroja. Sosiaaliturvamaksujen korotuspaineet ovat ensi vuodelle melkoiset. Työttömyysvakuutusrahaston tekemän arvion mukaan työntekijän työttömyysvakuutusmaksua jouduttaneen nostamaan nykyisestä 0,2 prosentista jopa 0,9 prosenttiin palkasta työttömyyden kasvun vuoksi. Palkansaajan tulojen kevenemiseen on monta tietä.

Akavan Eugen Koevin mukaan keskusjärjestö tukee liittoja neuvotteluissa aina kun apua pyydetään.

tänä syksynä kuin aiemmin. Hintansa on tosin niilläkin. Toisaalta nyt ylitöitä ei tehdä kuten ennen ja matkustaminen on vähentynyt. – Hyvä tulos on kyllä saavutettavissa, jos on tahtoa ja luottamusta toiseen osapuoleen, Koev uskoo. Yksi asia on kuitenkin varmaa: palkkoja alentamalla ei pelasteta tässä maassa yhtään työpaikkaa.

Tekstikysymykset kehiin

– Sopimuksista neuvoteltaeessa tarjolla on useampia liikuteltavia elementtejä, Koev sanoo. Niitä ovat sopimuskauden pituus, palkankorotusten ja työsuhteen ehtoihin liittyvien neuvottelutulosten sijoittuminen sopimuskauden sisälle sekä korotusten kokonaiskustannusvaikutus. Koev huomauttaa, että palkkoihin sisältyy myös liikuteltavia osia kuten erilaisia tulospalkkioita, joita maksetaan enimmäkseen ylemmille toimihenkilöille. Tulospalkkiot jäävät tänä vuonna todennäköisesti saamatta eli palkanlaskua on luvassa joka tapauksessa. Ylitöiden ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen saattaisivat Koevin mielestä olla sellaisia asioita, joista olisi ehkä helpompi neuvotella

Työttömiä ei unohdeta

Kun Akava kamppailee kotimaisen kysynnän ja palkansaajien ostovoiman säilymisen puolesta, se muistaa myös työttömiä jäsenliittojensa jäseniä. –Työttömillä jäsenillä pitää olla mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan, jotta markkinakelpoisuus säilyy ja paranee työttömyyden aikana. Koulutettujen erityistarpeen on tunnistettava ja otettava huomioon, tarjottava räätälöityjä ratkaisuja ja mahdollisuuksia omaehtoiseen täydennyskoulutukseen, Koev huolehtii. Akava on työskennellyt sinnikkäästi aikuiskoulutuksen uudistamisen ja korkeasti koulutettujen työttömien kouluttautumismahdollisuuksien puolesta. Tuloksia on syntynyt ja lisää on luvassa ensi vuodelle. ■


IAET-kassan hakemusten määrä edelleen kasvussa AET-kassaan tulevien ensihakemusten sekä kaikkien hakemusten määrä jatkoi kasvua koko kesän ajan. Toukokuussa tuli uusia ensihakemuksia 2 285 (ensihakemuksia kaikkiaan 9 351), kesäkuussa 2 613 (11 073), heinäkuussa 2 650 (10 961) sekä elokuussa 2 341. Ensihakemusten käsittelyaika venyi mm. kesälomista johtuen ollen nyt 3–4½ kuukautta. Liukuva käsittelyaika johtuu siitä, että kokonaan työttömät ja toistaiseksi lomautetut eli täysin tuloja vailla olevat, on asetettu käsittelyssä etusijalle. Jatkohakemukset ovat olleet koko ajan tavoiteaikataulussa eli niiden käsittelyaika on ollut 1–2 viikkoa.

I

Toimenpiteillä vauhtia

Käsittelyn nopeuttamiseksi ja käsittelyajan lyhentämiseksi kassassa on tehty mm. seuraavia toimenpiteitä, joiden vaikutus on alkanut nyt näkyä käsittelymäärissä. t IAET:n henkilökunta on yli kaksinkertaistettu viime vuoden lokakuusta, uusi henkilökunta on koulutettu  ja heille on järjestetty työskentelytilat ja -välineet. t Esimiesorganisaatio on uudistettu kasvanutta henkilöstömäärää vastaavaksi.

t Juhannuksesta on avattu palvelukeskus, joka hoitaa puhelin- sekä sähköpostikyselyihin vastaamisen. t Ennakkomaksatus otettiin käyttöön 1.7. Ennakkohakemuksen on viikon 34 loppuun mennessä jättänyt noin 600 hakijaa. t Hakijoille jaettavaa ohjeistusta on  täsmennetty  ja sitä täsmennetään edelleen. t Käsittelyn tehokkuutta ja pullonkauloja selvittäneen nykytila-analyysin perusteella on elokuusta lukien hakemusten käsittelyyn annettu uudet ohjeet, käsittelyä on edelleen  helpotettu lakien ja ohjeiden puitteissa, hakemusten esikäsittely eri hakemustyyppeihin on  käynnistetty ja esimiesten tehtäviä on täsmennetty. – Olennaista jäsenen kannalta on se, että saadaan viimeaikainen erinomainen käsittelymäärä jatkumaan ja hieman vielä nousemaan, niin että päästään asetettuihin tavoitteisiin, sanoo IAET-kassan työvaliokunnan jäsen Mikko Wikstedt. Hän on myös UIL:n hallituksen jäsen. Työvaliokunta on asettanut tavoitteeksi  käsittelyn tasapainottamisen syyskuun aikana niin, että käsiteltyjen hakemusten määrä vastaa saapuneita hakemuksia. Ja mikäli uusien hakemusten määrä ei dramaattisesti nouse, tavoittee-

Työnhakijoiksi työvoimatoimistoihin ilmoittautuneet insinöörit vuosina 2008–2009 (sisältää lomautetut) 10 000

8 750

7 500

6 250

5 000

Ta He Maa Hu To Ke Hei Elo Sy Lo Mar Jo

Ta He Maa Hu To Ke Hei

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto

UUSI

INSINÖÖRI

Mikko Wikstedt on IAET-kassan työvaliokunnan jäsen.

na on käsittelyajan lyhentäminen noin kuukauteen vuoden vaihteeseen mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, sillä viikolla 35 käsiteltiin enemmän hakemuksia kuin uusia hakemuksia saapui. Hakemusten laadussa edelleen puutteita

IAET-kassan johtajan Aleksei Solovjewin mukaan hakemuksissa on edelleen paljon puutteita, mikä hidastaa käsittelyä olennaisesti. Toivomuksena on, että työpaikkojen luottamusmiehet olisivat yhteydessä työpaikkojensa palkkakonttoreihin, jotta palkkatodistuksiin saataisiin oikeat tiedot. Materiaalia saa IAETkassasta. ■ (IM) IAET-kassan ohje luottamusmiehille, palkkatodistuksen täyttäjille ja sekä yrityksen palkanlaskijoille löytyy YTN:n nettisivuilta kohdasta Tiedotteet ja asiakirjat -> Oppaat.

21


osaaminen Teksti: Lauri Eho, Metropolia Motorsport, Formula Engineering Teamin tekninen päällikkö

erustajien tavoitteena oli löytää taitavimmat insinöörit autoteollisuuden suunnittelutehtäviin. Kilpailujen staattisissa osioissa arvostellaan auton designia eli suunnittelun tasoa, kustannustehokkuutta ja kuvitteellista liikeideaa. Dynaamiset osiot koostuvat kiihdytyskilpailusta, vakioympyräkokeesta, aika-ajoista sekä 22 kilometrin mittaisesta endurance-ajosta. Kilpatiimejä on maailmanlaajuisesti jo yli 500.

P

Metropolian HPF009

Formula Student kilpasarjassa insinööriopiskelijat suunnittelevat ja rakentavat formula-tyyppisen kilpa-auton. Sarjan perustivat Yhdysvalloissa isot autotehtaat 1980-luvun alussa. Europaassa sarjan suosio ja tiimien taso on kasvanut 2000-luvulla räjähdysmäisesti.

Tämän vuoden auto, mallimerkinnältään ”HPF009”, on jo kahdeksas kilpuri maineikkaasta Kalevankadun autotehtaasta. Uuden auton suunnittelu alkaa aina välittömästi edellisen kauden päätyttyä. Suunnittelun lähtökohtana oli tehdä autosta jälleen kerran edeltäjäänsä kevyempi, tehokkaampi ja ennen kaikkea nopeampi. Maailmantalouden heikon tilanteen vuoksi Metropolian tiimi päätti muiden

Metropolian formulatiimillä

vauhdikas kilpailukausi

22


eurooppalaisten huipputiiimien tavoin jättää perinteisen kauden aloituskilpailun USA:n Michiganissa väliin. Tämä mahdollisti aikaisempaa pidemmän suunnitteluajan ja autoa alettiin rakentaa vasta helmikuussa. Myös testikauden pidentyminen näkyi myönteisesti auton toimivuudessa kauden avauskilpailussa.

Linkkejä Tiimin nettisivut: www.metropolia-motorsport.fi Englannin kisan nettisivut: www.formulastudent.com Saksan kisan nettisivut: www.formulastudent.de

Formula Student 2009

Kauden ensimmäinen kilpailu käytiin Englannin autourheilun kehdossa maineikkaalla Silverstonen radalla. Uusi auto osoitti heti kilpailukykynsä, mistä todisteena kokonaiskilpailun 5. sija. Tätä voi pitää loistavana tuloksena Metropolian tiimille, ottaen huomioon että kilpailuun osallistui yli 100 tiimiä ympäri maailman. Jotain jäi hieman hampaankoloonkin, sillä terävin voittotaisto menetettiin epätasaisiin sää- ja rataolosuhteisiin kilpailun päättävässä endurance-ajossa. Myös todellisena kohokohtana kilpailussa voitiin pitää Metropolian tiimin etenemistä neljän, henkilöluvultaan jopa kuusinkertaisen, tiimin kanssa design-kilpailun finaaliin. Lopulta saavutettiin toinen sija pienimmällä mahdollisella eli yhden pisteen erolla voittajaan. Formula Student Germany 2009

Kauden toinen kilpailu järjestettiin Saksassa legendaarisella Hockenheimringillä. Jo etukäteen oli tiedossa, että Saksaan saapuvat ainoastaan maailman kovimmat tiimit. Odotukset asetettiin silti erittäin korkealle. Aika-ajoissa saavutetun 4. sijan myötä lähtöpaikka seuraavan päivän enduranceajoon oli ns. ”kuumimmassa ryhmässä”. Kilpailun päätösosiossa pidetty kärkivauhti lupaili loistavaa lopputulosta, mutta kaikki vaihtui pettymykseen, kun vain neljännes matkasta oli jäljellä. Hiilikuituisen vetoakselin pettäminen pudotti vauhdin niin alhaiseksi, että keskeyttäminen oli väistämätöntä. Pientä lohtua tiimille toi kuitenkin ”Most Professional Team”-tunnustuspalkinto, sekä voitUUSI

INSINÖÖRI

to BMW Groupin järjestämästä ”Most Innovative Powertrain” -kilpailusta, jossa arvioitiin auton moottorin ja voimansiirron suunnittelua. Baltic Open 2009

Kauden päätöskilpailu Baltic Open järjestettiin Suomessa Tattarinsuon mikroautoradalla. Baltic Open on pohjoismaissa vuoroittain järjestettävä kilpailu, jossa kilpaillaan ainoastaan dynaamisissa osaalueissa. Tänä vuonna osallistujia saapui Virosta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. Metropolian tiimi lähti kilpailuun selkeänä ennakkosuosikkina ja hallitsikin kilpailua aina viimeiseen ajo-osioon asti. Endurance-ajo osoittautui kuitenkin jälleen kompastuskiveksi ja ajo päättyi jo muutaman kierroksen jälkeen. Tällä kertaa syynä vanteen magnesiumvalussa tapahtunut valmistusvirhe ja vanteen hajoaminen. Täten kokonaiskilpailun voittoon kurvaili Viron tiimi, kintereillään Metropolian (silloinen Stadia) vuoden 2006 auto. Kilpailussa pääpaino oli kuitenkin ystävällismielisessä kilvanajossa ja ajanvietossa ulkomaalaisten tiimien kanssa, joten Baltic Openia voitiin pitää erittäin onnistuneena sekä kilpailullisesti että järjestelyjensä puolesta.

Kilpailujen monimuotoisuuden johdosta emme etsi ainoastaan ajoneuvotekniikan opiskelijoita tai kilpa-autoista innostuneita. Kaipaamme lisäksi mm. liiketaloudesta kiinnostuneita staattisten osa-alueiden organisointiin, it-/mediapuolen opiskelijoita video/still -kuvaamiseen ja internet/PR-materiaalin tuotantoon sekä esiintymiskykyisiä ja karismaattisia henkilöitä mainos-/presentaatiotilaisuuksiin. Tiimi tarjoaa loistavan mahdollisuuden hankkia työkokemusta aidossa motorsport -ympäristössä. Tiimissä saat kokemusta tiimityöskentelystä, suunnittelutyöstä, tuotekehityksestä sekä eksoottisista valmistustekniikoista. Lisäksi pääset käsiksi suunnittelu- ja simulointityökaluihin, jollaisia ei Suomessa muualta löydy. Kilpailumatkoilla ympäri maailman pääset tutustumaan ajoneuvo- ja lentokonealan suurvaikuttajiin ja rekrytoijiin. Jos haluat oppia uutta ja olet valmis sitoutumaan, lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV osoitteeseen formula@metropolia-motorsport.fi ■

Rekrytointi

Formulatiimimme hakee jälleen uutta verta motivoituneista ja moottoriurheilusta kiinnostuneista opiskelijoista! 23


yhteiskunnasta Teksti: Mikko Sormunen, asiamies ■ Kuva: Kirsti Laurinolli

Oulun keskustaan kesän aikana ilmestyneitä UBInäyttöjä on pestattu esittelemään joukko tekniikan alan opiskelijoita. Jokainen kaupungilla liikkuja voi tempautua uuden tekniikan polulle lähtemällä UBI-kävelylle. Insinööriopiskelija Jenna Moisajeff esitteli kesän tulevaisuuden kaupungin mahdollisuuksia Oulussa.

Opas oppii itsekin matkan varrella utta tekniikkaa esittelevä UBIkävely päättyy ubiikiksi oululaiseksi rekisteröitymiseen. Siinä matkapuhelimeen ladataan hyödyllisiä tai viihteellisiä tiedostoja. Matkan aikana voi ikuistuttaa itsensä ison näytön edessä, lähettää kuvan minne tahansa maailmassa tai vaikkapa nauttia taidenäyttelyn elämyksiä. Kolmatta vuotta tietotekniikan insinööriksi opiskeleva Jenna Moisajeff on toiminut oppaana tekniikan uudessa ihmemaassa. Nuori insinööriopiskelija on myönteisesti yllättynyt kesätyönsä haasteellisuudesta: – Hieman epäilin, että onkohan asiakaspalvelukesätyöstä todella hyötyä opintoihini, kun minustahan pitäisi tulla koodari. Mutta tässähän joutuu korjailemaan UBI-näyttöjä ja ottamaan bugiraportteja sekä oppii aivan uusia tekniikoita. – Lisäksi englantia saa puhua aivan mahottomasti. Ammattikorkeakoulun opinnoissa bluetooth, langattomat verkot, kosketustekniikka ja muut ovat vasta viimeisempien vuosien opetusohjelmassa. – Kun noihin tekniikoihin sitten perehdytään erikoistumisopinnossa, niin ne ovat minulle jo tuttuja.

U

24

Kesäduuni opettaa myös tapaa toimia työelämässä

– Homma perustuu ryhmätyöskentelyyn ja tiimeihin. Vaikka minun tehtävänä on ollut asiakkaiden opastus ja rekrytointi, roolit venyvät ja olen tehnyt myös teknistä korjausta. Ihmetystä, ihastusta ja hieman ivaakin aiheuttaneet näyttölaatikot ilmestyivät kärppäkaupungin katukuvaan toukokuun lopussa: – Ainakin ymmärrän nyt projektikäsitteen, kun olen ollut mukana pystytyksestä lähtien. Ovatko Oulun Ubi-pöntöt kaupunkitilan tulevaisuus, Jenna Moisajeff? – Tämän ryhmän eli Oulun yliopiston MediaTeamin aiempi menestystarina on ollut vapaa langaton kaupunkiverkko PanOulu. Voi tästäkin tulla ihan mitä vaan! Harjoittelijat ympäröivät opettajat

Oulun ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Irene Isohanni kertoo, että OAMK:sta seitsemän opettajaa lähtee CIE:hen (Center for Internet Excellence) tutkimaan. He taas voivat ottaa opiskelijoita ympärilleen harjoittelemaan.

– Kun mukana on yrityksiä, niin meidän väki voi pompata sinne tai sitten perustaa aivan uuden yrityksen CIE:n ympärille, Isohanni visioi myönteisen kierteen kehää. Ihmisten järkevä kouluttaminen on hankkeen toinen puoli. – Voidaan katsoa yliopiston kanssa, mitä koulutusta kumpainenkin tuottaa, ettei mene päällekkäin. Aikuiskoulutus varmaan korostuu tässä hankkeessa. Voimme sen avulla reagoida nopeasti ja joustavasti tarpeen mukaan, Isohanni perustelee OAMK:n vahvaa panostusta. Opiskelijalle CIE tuo paljon hyvää. He pääsevät tekemään harjoitteluja sekä opinnäytteitä kaupallisen internetin ympäristöissä aitojen loppukäyttäjien kanssa. Joukossa ujoja yrityksiä

OAMK:n vastuulla olevassa osahankkeessa UBI-GO:ssa on mukana yli kymmenen yritystä. Hankkeen tavoitteena on edistää joka paikan tietotekniikan ja sen palveluiden hyödyntämistä. Mukana olevien yritysten nimet ovat kuitenkin salaisia. Ilmeisesti taustalla on jokin elintarvike- tai metsäfirma, sillä tekniikan yksikön ohella OAMK:sta


mukana on luonnonvara-alan yksikkö. CIE ja sen kaikille oululaisille näkyvä puoli UBI ovat osa Oulun Innovaatiokeskittymää. Siinä yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT ja Technopolis ovat Oulun kaupungin ohjaamina löytäneet tavan sopia, minne katseet suunnataan ja kuka vastaa mistäkin. Innovaatiokeskittymän johtoryhmässä päätetään panostukset ja pyritään ilman hallinnollisia rajoja ohjaamaan tuki

juuri Oulun seudulle sopiville innovaatioille ja osaamiskeskittymille. Kaupungin vahva panos on se liima, joka saa Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun puhaltamaan yhteen suuntaan. Tämän allekirjoittaa myös Isohanni. – Yliopisto on ymmärtänyt, että sen rooli on tieteellinen. Ammattikorkeakoulu vastaa testauksesta, sovelluksista, kehityksestä ja yritysyhteistyöstä. Me

olemme enemmän aluetta varten. Internetiin uskovan CIE:n lisäksi innovaatiokeskittymässä on mukana neljä muuta kohdetta: painettava elektroniikka, Martti Ahtisaaren kummikseen saanut kansainvälinen liiketoiminta sekä ympäristö- ja hyvinvointialat. Näihin aiemmat onnistumisensa tervalla, paperilla ja matkapuhelimilla saavuttanut Pohjois-Suomen pääkaupunki nyt luottaa. ■

Teksti: Kirsi Tamminen

Parhaat ideat voittavat – Tavoitteena on löytää suomalainen menestystarina tervan, paperin ja kännykän jatkoksi, sanoo CIE:n johtaja Heikki Huomo. Hänen mukaansa internet on seuraava mahdollisuus, mutta se on uhka, jos siihen ei tartu. Uudet innovaatiot ovat lähellä käyttäjää. ulussa käynnistyi elokuussa internetin tutkimukseen keskittyvä monitieteinen tutkimuskeskus CIE (Center for Internet Excellence). Keskus toimii Oulun yliopistossa itsenäisenä yksikkönä, jossa ovat mukana yliopiston lisäksi muun muassa Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, Nokia sekä Oulun kaupunki. CIE on projektiorganisaatio, jossa työskentelee muutaman vuoden kuluttua jopa 200 tutkijaa. Toiveissa on kansainvälisyys sekä vierailevat alan huiput ympäri maailmaa. – Yhdessä luomme tutkimuksella internetteknologioita ja -palveluita, joihin yhdistetään liiketoimintaa alusta saakka, Heikki Huomo visioi. Perinteisesti tuotekehityksessä tai tuotteistamismallissa on jopa vuosikymmenen aikajänne: tutkimuksen ja sovellusten jälkeen tuote tai palvelu on valmis yritysten hyödynnettäväksi vasta vuosien

O

UUSI

INSINÖÖRI

jälkeen. Käytäntö ei enää toimi. CIE:n hankkeissa avataan yhteyksiä tutkijoiden, yritysmaailman ja pääomasijoittajien välille niin, että innovaatioiden kaupallistaminen käynnistyy mahdollisimman varhain. Tutkijaryhmille tarjotaan ammattimaisia yrittäjyystaitoja vaikkapa ulkopuolisen osaamisen kautta. Toimintaa internetin laidalla

Huomo korostaa avointa innovointia. Hankkeissa haetaan ideoista innovaatioita muun muassa yhdistelemällä eri tuloksia ja ennen kaikkea ottamalla yhteisöt mukaan. – Jatkossa yritykset hyödyntävät ulkopuolelta tulevia ajatuksia, Huomo arvioi. Hänen mukaansa tutkimuskeskuksen kohteena ovat uusille, laajoille markkinoille. – Emme yritä syödä internetiä yhdellä kertaa, vaan pala kerrallaan. CIE:n kärkihankkeita on UBI (UrBan Interaction). UBI-ohjelman vetäjän, professori Timo Ojalan mukaan kunnianhimoinen ohjelma tavoittelee tietotekniikan avulla näkyvää ja pysyvää muutosta kaupunkitilaan. Hän muistuttaa, että joka toinen ihminen koko maailmassa asuu kaupungissa, joten muutos vaikuttaisi todella monen elämään. – Uskomme, että tarjoamalla uutta tietotekniikkaa kaupungeista tulee parempia paikkoja, Ojala kertoo tutkijoiden hypoteesista.

Käyttäjien kiinnostus sisältöön, ei tekniikkaan

Pilottina on Oulun ydinkeskusta, joka tosin on kyläpahanen maailman metropoleihin verrattuna. Keskustassa on tusinan verran UBI-hotspotteja. Kaupunkilaisten käytössä on langattomien verkkojen voimin toimivia suuria, interaktiivisia näyttöjä. Heidän toivotaan kokeilemaan sekä myös kehittämään laitteiden tarjoamia internetpalveluja. Tällä hetkellä näytön ääressä voi esimerkiksi selvittää bussiaikatauluja, lukea paikallisen sanomalehden uutisia tai pelata pokeria. Kesän kestävän kenttäkokeen aikana tutkijat keräävät aineistoa, jonka perusteella on tarkoitus rakentaa toimiva liiketoimintamalli. Jo kesän operatiiviset kustannukset rahoitettiin mainostuloilla. Ojala arvioi, että ehkä jo vuoden lopussa voidaan pilotoida kaupallisia hotspotteja kainuulaisen pk-yrityksen kanssa. Haasteita vielä riittää. Ojala mainitsee muun muassa kaupunkien kokoerot tai kolmansien osapuolien innostaminen kehittämiseen. Miten saada Oulussa kokeiltava malli toimimaan Helsingin tai New Yorkin kokoisissa kaupungeissa? Mikä palvelujen merkitys on ihmisille? Myös elinkaarimalli on saatava toimimaan, jotta julkista rahoitusta ei tarvita jatkuvasti. Haasteista huolimatta Oulussa ollaan innokkaan odottavia. ■ 25


yhteiskunnasta Teksti ja kuvitus: Valeria Gasik

Digiajan sudenkuopat igitaalisessa maailmassa vallitsee tässä ja nyt -mentaliteetti. Vanhat tallennusvälineet ja tiedostomuodot viedään bittikaatopaikalle. Harva muistaa enää lerput, zip-levyt tai edes VHS-kasetit. Mitä tuolle kaikelle kuopattavalle tiedolle lopulta käy? Tietotekniikkakirjailija, diplomi-insinööri Petteri Järvinen puhuu digitaalisesta keskiajasta – kaudesta, josta jälkipolville jää hyvin vähän tietoa. Hänen uusin kirjansa, Digiarkistointi – Säilytä muistot ja tiedostot, käsittelee teknisen kehityksen vaaravyöhykettä, muistojen ja tiedostojen katoamista.

D

Tietoähkyä ja mätää dataa

Järvinen rinnastaa tallenteita – tekstejä, valokuvia ja muita digitaalisia doku-

Hakkaa oma digikivitaulu 1. Ota talteen Tavalla tai toisella, ilman tietoista keräämistä aineisto häviää ennen pitkään. 2. Karsi Kaikkea ei tarvitse säästää – poista, mutta muista myös kauaskatseisuus. 3. Dokumentoi Lisää lisätietoa! Tiedoston metadata kertoo, mitä tieto sisältää. 4. Järjestä Käyttämällä hieman aikaa järjestelyyn heti säästät vaivaa myöhemmin. 5. Säilytä Puntaroi varmuuskopioinnin ja pysyvän arkistoinnin välillä. 6. Tarkista Huolehdi aineiston lukukunnosta ja toimivuudesta.

26

mentteja, etruskien salakirjoituksiin. Juuri nyt voi olla itsestään selvää, että esimerkiksi musiikkikappaleet on pakattu mp3-formaattiin tai tekstit Word-tiedostoiksi. Muutaman vuosikymmenen päästä tilanne voi olla toinen. Osaisivatko jälkeläisemme edes avata teräväpiirtolevylle tallennettuja kirjoituksia? Järvinen nostaa esille useita aineistotallennuksen kompastuskiviä. Tallennusmuodon valitseminen on hankalaa, sillä nopea tekniikan kehitys lyhentää lukulaitteiden ja ohjelmien elinkaarta. Jos vastavalmistuneiden insinöörien vanhemmat ovat seuranneet aikaansa, lapsen elämän askelia on kuvattu Järvisen mukaan peräti kuudella eri laitesukupolvella: kaitafilmille, erityyppisille kaseteille, pienikokoisille DVD-levyille ja suoraan muistikortille. Muistoja ikuistaessa ei aina tule mieleen niiden tulevaisuus. Esimerkiksi kasettinauhurien valmistus lopetettiin viime vuonna. Lerppujen lukulaitteita on hankalaa löytää edes käytettyinä. Joillakin vanhat kasetit, levykkeet ja lukulaitteet saattavat olla vielä tallessa kellarissa. Järvinen muistuttaa, että vaikka sähköinen tieto säilyisi, se saattaa mädäntyä. Ei pelkästään kuvaannollisesti laitteiden poistuessa markkinoilta, vaan myös fyysisesti. Vesivahinko, kylmyys, aurinko ja erilaiset kemikaaliset reaktiot voivat aiheuttaa datan menetyksen. Mahdollinen rappeutuminen ei ole ainoa murhekryyni. Valtava määrä tietoa ei innosta arkistointiin. Monella on kotikoneella jopa tuhansia, korkeintaan erinimisiin kansioihin arkistoituja valokuvia. – Tietotekniikka sumentaa käsityksen ajasta. Siinä ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta – on vain tämä hetki, tänään otetut digikuvat, tänään lähetetyt sähköpostit, Järvinen kuvailee.

Digitaalisuus työelämästä

Kuopion Insinöörit ry:ssä toimiva Matti Hukkanen on seurannut digitrendin kehitystä jo pitkään. – Aloitin suunnitteluinsinöörinä vuonna 1978. Alussa pääosa työstä tehtiin täysin käsin, kynillä muoville tai paperille. Tekstinkäsittelyä varten oli yksi laite koko toimiston käytössä ja siinä tekstin tallennus tapahtui 10” levykkeille. Ensimmäinen tietokone saatiin 1980-luvun alussa. Tässä koneessa ei vielä ollut kiintolevyä, vaan tallennusvälineenä käytettiin 5½” levykettä, Hukkanen muistelee. Nykyään Hukkanen tallentaa tietoa monien insinöörien tapaan DVD:lle, muistitikuille, kiintolevyille ja verkkolevyasemille. Suuria huolenaiheita ovatkin sähköisen tiedon säilyminen ehjänä ja lukukelpoisena sekä se, kuinka tieto saadaan käyttöön joskus tulevaisuudessa. – Olen pyrkinyt säilyttämään vanhoja tallennus- tai pakkausohjelmia ja pari vanhempaa laitetta, joissa on vanhat käyttöjärjestelmät ja tallenteiden lukemiseen sopivat laitteet. Juuri vähän aikaa sitten korjasin erään vanhan nauhaaseman käyttöön, koska meillä on melko paljon juuri tällä asemalla tallennettua arkistomateriaalia, ja niitä nauhoja ei pysty muuten lukemaan. – Vaikka tosin voisi luulla, digivillitys ei ole vaikuttanut kaikkiin. Toimihenkilöarkiston tutkija Liisa Vuori-Mattila kertoo pienen arkiston suosivan pääasiassa paperiaineistoa. – Lerppuja, korppuja tai muita vastaavia tallennusvälineitä meillä ei juuri ole. Syy siihen on varmasti se, että ne


Muistoja ikuistaessa ei aina tule mieleen niiden tulevaisuus. eivät sovellu tiedon pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Vuori-Mattila muistuttaa, että kaikki tekniikat vanhentuvat aikanaan. Vaikka toimihenkilöarkistossa paperinen aineisto on ratkaisu resurssipulaan, valinta nähdään myös helpompana vaihtoehtona. Paperi ei kaipaa konventointia eikä asiakirjakohtaista metatietoa. – Digitaalisen tiedon säilyminen edellyttää arkistopalvelinta ja tiedostojen säilyttämistä mahdollisimman vakaissa tiedostomuodoissa. Käytettävyys puolestaan edellyttää riittäviä metatietoja ja tietenkin kunnollista verkkopalvelua, jotta tietoja voidaan hakea ja ne saadaan käyttöön, Vuori-Mattila painottaa. Sähköisen aineiston hyvistä ja huonoista puolista ollaan kuitenkin tietoisia. Esimerkiksi opetusministeriön KansalliUUSI

INSINÖÖRI

nen digitaalinen kirjasto -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa pitkäaikaisia säilytysratkaisuja sähköiselle kulttuuriperintöaineistolle. Arjen data-arkeologit

Keskiajan kaltainen digipimento on onneksi estettävissä. Järvinen vertaa datan ja kollektiivisen muistin säilyttämistä samanlaiseksi arvoksi kuin luonnonsuojelu. Tietojen pelastaminen onkin kasvava bisnesalue – pian saattaa syntyä uusi data-arkeologien ammattikunta. Ennen futurististen koulutuslinjojen ja palvelujen lanseerausta tietoa kannattaa käsitellä omatoimisesti. – Digiaikana pelkkä kerääminen ei riitä – tiedon säilyttäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii työtä, Järvinen painottaa.

Järvinen listaa tiedon säilymiselle neljää kriteeriä: saatavuuden, lukukelpoisuuden, oikean laitteen olemassaolon sekä tiedon tulkinnan. Jälkimmäisellä tarkoitetaan bittien lukutapaa – ymmärrystä siitä, mikä koodauskieli on kyseessä. Esimerkiksi Amerikan avaruushallinto NASA tuotti 1960–1970-luvulla suunnattomasti satelliittien keräämää ja yhä lukukelpoista tietoa, joita kukaan ei osaa enää tulkita. Arkipäivän arkistoinnissa dataa on pakko karsia. Teknisten haasteiden ja informaatiotungoksen lisäksi tämä vaihe onkin yksi vaikeimmista. Delete-nappulan käyttö voi tuntua ikävältä – on vaikeaa olla täysin varmaa siitä, ettei juuri tuota kuvaa tai sähköpostia kaipaisi myöhemmin. ■

27


totta & tutkittua Teksti: Anneli Haaksivuori, tutkimussihteeri

Työttömyys lähti nousuun Insinöörikunnan työttömyys on lähtenyt rajuun kasvuun. Kasvu alkoi viime vuoden lokakuussa ja viime heinäkuussa oli maan työvoimatoimistoihin ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi yhteensä 4 847 insinööriä.

Työttömät insinöörit 1972–2009 Tilanne neljännesvuosittain ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto

8000

6000

4000

2000

yöttömien määrä on 1 702 enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Työttömyys on lisääntynyt vuodessa 54 prosenttia. Insinöörikunnan laskennallinen työttömyysaste oli heinäkuussa noin 5,1 prosenttia. Jos verrataan tilannetta 1990-luvun lamaan, työttömyysluvuissa ollaan nyt lähellä vuoden 1992 työttömyyttä. Erona on vain se, että työikäisten insinöörien määrä on tämän 17 vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Vuonna 1992 insinöörikunnan työttömyysaste oli noin 11 prosenttia. Työttömyyden huippu oli heinäkuussa 1994, jolloin työttömänä oli yhteensä 7 138 insinööriä. Tuohon lukemaan on matkaa vielä reilusti yli 2 000 työttömän verran. Tilanne ei siis tällä hetkellä ole lähelläkään 1990-luvun lamaa, mutta työttömyys jatkaa kasvuaan. Työttömyyden kasvun odotukset näkyvät selvimmin työvoimatoimistoihin työnhakijoiksi ilmoittautuneiden lukumäärässä. Työttömyysluvut eivät kerro lomautettujen määrää, mutta työnhakijoiden luvussa ovat mukana työttömien lisäksi irtisanomisuhan alla olevat kuten

T

28

0 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 Vuosi

lomautetut sekä esimerkiksi ne insinöörit, joilla määräaikaiset työsuhteet ovat päättymässä. Työnhakijoiksi rekisteröityneitä oli heinäkuussa lähes 10 000. Määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin kokonaan työttömien määrä. Vuosi sitten insinöörejä oli työnhakijoina työvoimatoimistoissa 4 000 vähemmän. Taloudellisten suhdanteiden heikkenemisen myötä osa lomautuksista realisoitunee syksyn ja talven aikana todennäköisesti irtisanomisina. Työpaikkojen väheneminen näkyy selvästi juuri opintonsa päättäneillä. Heinäkuussa ilman työtä oli 616 vastavalmistunutta insinööriä. Vuosi sitten määrä oli yli 300 pienempi. Alkuvuodesta vastavalmistuneiden työttömyysluvut polkivat täysin paikallaan, mikä antoi olettaa, että valmistu-

mista lykättiin tietoisesti taantuman seurauksena. Kevään valmistumisluvut eivät vielä ole tiedossa, mutta vastavalmistuneiden työttömyysaste on arvioilta noin 17 prosenttia. Kasvu suurinta Etelä-Pohjanmaalla

Alueellisesti työttömyys on lisääntynyt vuoden aikana kaikilla muilla TE-keskusalueilla paitsi Ahvenanmaalla. Suurinta lisäys on ollut Etelä-Pohjanmaan TE-keskusalueella, missä työttömien insinöörien määrä kasvoi peräti 137 prosenttia. Vuosi sitten alueella oli 59 työtöntä insinööriä, tämän vuoden heinäkuussa 140. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyys lisääntyi 93 prosenttia. Lukumääräisesti työttömyys lisääntyi eniten Uudellamaalla, missä lisäystä


on 255 työtöntä. Lähes yhtä suuri lisäys on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaalla (245) ja Pirkanmaalla (242). Joka viides työtön insinööri asui Uudellamaalla, missä työttömiä insinöörejä oli yhteensä 1026. Koko ammattikunnasta noin 30 prosenttia on Uudeltamaalta. Joka viides työtön tietotekniikan alalla

Alakohtaisissa työttömyysluvuissa ylitettiin heinäkuussa yksi rajapyykki; työttömien tietotekniikan insinöörien määrä ylitti tuhannen rajan (1 027). Tietotekniikan insinöörit ovat määrällisesti eniten kasvava insinööriryhmä johtuen alan lisääntyneistä koulutusmääristä. Joka viides työtön insinööri on tietotekniikan alalta. Koko ammattikunnasta tietotekniikan insinöörien osuus on noin 17 prosenttia. Työttömistä insinööreistä heidän osuutensa on 21 prosenttia eli työttömien osuus ylittää selvästi ryhmän osuuden koko ammattikunnasta. Vastavalmistuneita työttömiä tietotekniikan insinöörejä oli heinäkuussa

161, mutta määrä oli kolme vuotta sitten heinäkuussa 209 eli opintonsa päättäneet ovat tänä kesänä pärjänneet työmarkkinoilla paremmin kuin muutama vuosi sitten. Vuonna 2008 valmistui 1186 tietotekniikan insinööriä. Suurin insinööriryhmä ovat konetekniikan insinöörit, jotka muodostavat ammattikunnasta 30 prosenttia. Tähän ryhmään on tilastoitu mukaan myös energia- ja kuljetustekniikan insinöörit. Työttömänä tähän ryhmään kuuluvista insinööreistä oli heinäkuussa yhteensä 1 200 insinööriä, mikä oli neljännes kaikista työttömistä insinööreistä. Määrä on vuodessa lisääntynyt 400:lla. Rakennusinsinöörejä oli heinäkuussa työttömänä yhteensä 742. Lisäystä vuoden takaiseen tilanteeseen oli reilut 200 työtöntä. Rakennusalan hiljeneminen ei siis vielä näy täysimääräisenä insinööreillä. Rakennusinsinöörien osuus kaikista työttömistä insinööreistä oli 15 prosenttia – ammattikunnasta 19 prosenttia. Työttömät sähköinsinöörit muodostavat lähes yhtä suuren ryhmän kuin rakennusinsinööritkin. Työttömänä oli yh-

Työpaikkojen väheneminen näkyy selvästi juuri opintonsa päättäneillä.

teensä 707 sähköinsinööriä eli noin 15 prosenttia työttömistä insinööreistä. Sähköinsinöörit muodostavat rakennusinsinöörien tapaan 19 prosenttia ammattikunnasta. Toinen koulutusryhmä, jossa työttömien osuus ylittää ryhmän osuuden koko ammattikunnasta, on prosessi-, kemian-, bio- ja elintarviketekniikan insinöörit. Heitä oli heinäkuussa työttömänä yhteensä 590 eli 12 prosenttia kaikista työttömistä insinööreistä. Ammattikunnasta tämä ryhmä muodostaa vain 9 prosentin osuuden. ■

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Yritysten kansainvälistyminen muuttaa työn vaativuutta uore tutkimus Ruotsin työmarkkinoilta osoittaa, että monikansallisissa yrityksissä on suhteellisesti vähemmän rutiininomaisia työtehtäviä ja enemmän tehtäviä, jotka perustuvat vuorovaikutukseen kollegoiden ja kolmansien osapuolten kanssa. Tutkimuksen mukaan tilanteessa, jossa kotimainen yritys siirtyy monikansallisen yrityksen omistukseen, on tyypillistä, että rutiininomaisten tehtävien suhteellinen osuus vähenee. Samanaikaisesti vuorovaikutteisten tehtävien osuus lisääntyy. Muutokset tapahtuvat yleensä

T

UUSI

INSINÖÖRI

nopeasti ”valtauksen” jälkeen, viimeistään seuraavan vuoden aikana. Vaativampien tehtävien suhteellinen osuus kasvaa muun muassa siksi, että rutiiniluontoisia tehtäviä usein siirretään tai ulkoistetaan halvempien tuotantokustannusten toimipaikkoihin. Vaativammat tehtävät taas edellyttävät usein maantieteellistä läheisyyttä muihin ydintoimintoihin, joka osaltaan rajoittaa niiden ulkoistamismahdollisuuksia (offshoring). Fyysisellä läheisyydellä on siis yhä väliä kun puhutaan vaativampien toimintojen organisoimisesta.

Tiedot käyvät ilmi Valtion taloudellisen tutkimuksen työpaperista Multinational firms and job tasks (8/2009). Sen ovat laatineet tutkijat Katariina Nilsson-Hakkala, Fredrik Heyman ja Fredrik Sjöholm. Tutkimuksessa hyödynnetään ruotsalaista työnantaja-työntekijä tietokantaa vuosilta 1996–2005. Tekeillä on myös vastaavanlainen, mutta näkökulmaa edelleen syventävä tutkimus Suomesta, jossa hyödynnetään Tilastokeskuksen kattavia aineistoja. UIL seuraa tutkimuksen etenemistä. ■

29


maailmalta Teksti: Tanja Railo â– Kuvat: Max Holm, Pelastakaa Lapset

Nenä

sydämen kohdalle enäpäivä-keräys tuotti viime vuonna noin 1,3 miljoonaa euroa maailman kÜyhimmissä oloissa asuvien lasten auttamiseksi yhdeksän avustusjärjestÜn kautta. Summasta lähes 60 000 euroa kanavoitiin Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen tyÜhÜn. Nenäpäivä-kampanjan järjestää Ylen Hyvä SäätiÜ, jonka toiminnassa SASK on ollut mukana vuodesta 2005 lähtien. Osuutensa vuoden 2008 keräysvaroista SASK käyttää Nepalissa valmistavien koulujen ylläpitoon ja Intiassa lapsityÜvoiman eliminointiin rakennusalalla. Lisäksi Intiassa, Bangladeshissa ja Thai-

N

Pelastakaa Lapset edistää Etiopiassa Baso Libessä lasten suojelemista hyväksikäytÜltä ja väkivallalta sekä parantaa lasten mahdollisuuksia käydä koulua.

maassa SASK vähentää lapsityÜtä tekstiilialalla tukemalla lasten koulunkäyntiä ja vahvistamalla ammattiliittojen toimintaa. Maailma paranee myÜs nenäilemällä

Nenäfaktat t /FOÊQÊJWÊOÊ LFSÊUÊÊO WBSPKB NBBJMNBO LÚZIJNNJTTÊ PMPJTTB BTVWJFOMBTUFOKBQFSIFJEFOBVUUBNJTFLTJ t ,FSÊZTWBSBU LBOBWPJEBBO "GSJLLBBO  ,FTLJ"NFSJLLBBO KB &UFMÊ"BTJBBOZIEFLTÊOTVPNBMBJTFO BWVTUVTKÊSKFTUÚKFOQJULÊKÊOUFJTFFO UZÚIÚO t "WVO WJFWÊU QFSJMMF 4VPNFO 1VOBJOFO 3JTUJ  ,JSLPO 6MLPNBBO BQV  4VPNFO 6/*$&'  1FMBTUBLBB-BQTFU 1MBO4VPNJ4ÊÊUJÚ  4VPNFO-ÊIFUZTTFVSB 'JEB*OUFSOBUJPOBM 4PMJEBBSJTVVTKB4"4, t /FOÊQÊJWÊO KÊSKFTUÊÊ:MFO)ZWÊ 4ÊÊUJÚ  KPLB PO WVPEFTUB  MÊIUJFOLFSÊOOZUZMJNJMKPPOBB FVSPB LFIJUZTZIUFJTUZÚO UVLFNJTFFO t 4FVSBBWBB/FOÊQÊJWÊÊWJFUFUÊÊO ,BNQBOKBOLSVVOBB/FOÊQÊJWÊTIPX:-&57TTB

30

Ylen Hyvä SäätiÜ yllyttää kaikkea kansaa osallistumaan nenätalkoisiin. Vinkkejä lÜytyy osoitteesta www.nenäpäivä.fi. Tempauksen voi järjestää milloin vain Nenäpäivää edeltävänä kolmena viikkona. YhteisÜt ja yritykset voivat osallistua keräykseen myÜs perinteisen haastekampanjan kautta. Nenäpäivän ja SASK:n yhteinen kampanja käynnistyy syyskuussa nenäpäivä.fi-sivustolla. Jo kolmannen kerran järjestettävä haastetempaus pyÜrii vuoden loppuun. MeneekÜ apu perille?

Viime vuonna Kokkolan LVI-palvelu osallistui keräykseen tekemällä puhelinlahjoituksen Nenäpäivän keräysohjelman aikana. Lahjoitus käynnisti tapahtumaketjun, joka johti yrityksen kolme tyÜntekijää matkalle Etiopiaan. Kokkolan delegaatio tutustui Etiopian Baso Libessä Pelastakaa Lasten avustuskohteeseen, jossa tuetaan erityisesti tyttÜjen koulunkäyntiä sekä ediste-

Kokkolan LVI-palvelun miehet Pentti Jutila (vas.), Keijo Jokela ja Vesa PÜyhÜnen osallistuivat etiopialaisen kyläkoulun rakennustÜihin.

tään yhteistyĂśssä paikallisten yhteisĂśjen kanssa lapsen oikeuksien toteutumista. Kokkolan LVI-palvelun toimitusjohtaja Pentti Jutila vakuuttui avun perille menosta: – Etiopiassa ihmiset elävät äärimmäisessä kĂśyhyydessä. Maan ainoa toivo nousta jaloilleen on kouluttaa naiset ja tytĂśt. KehitysyhteistyĂśn tukeminen kyllä kannattaa. Putkimiesten tarkistusmatka taltioitiin ja sen anti näytetään Nenäpäivän keräysohjelmassa 6.11. YLE TV2:ssa. â–


Määräaikaisuus ei ole vain naisten osa

Maasta se pienikin ponnistaa

Suomessa saa keskivertoturvaa

Verotus ei aina kevene

■ Vain Kyproksella määräaikaiset työt ovat vielä leimallisemmin naisten töitä kuin Suomessa. Meillä viime vuonna naisista noin 17 prosenttia teki määräaikaisia töitä, miesten keskuudessa osuus oli runsas yhdeksän prosenttia. Baltian maissa, Unkarissa, Bulgariassa ja Romaniassa miehistä suurempi osa tekee määräaikaisia töitä kuin naisista, mutta niissä määräaikaisia on vähän. Määräaikaisten työntekijöiden osuus työvoimasta oli ennen talouskriisiä laskussa niin meillä kuin lähes kaikissa muissakin EU-maissa. Selvää kasvua oli vain Irlannissa ja Portugalissa. Lähde: Eurostat.

■ Pohjoismaalaiset ovat hollantilaisten ja saksalaisten ohella OECD-maiden asukkaiden joukossa pisimpiä. Mutta suomalaiset eivät aivan tähän joukkoon kuulu. Suomalaisnaiset sijoittuvat OECD-maiden keskikastiin, miehet hieman sen yläpuolelle. Ikäväksi vertailun muiden pohjoismaalaisten kanssa tekee meidän kannaltamme se, että meillä ylipainoisten osuus väestöstä on suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Ruotsalaisten rusketus sentään on peräisin valtaosin vain solariumista. Lähde: OECD.

■ EU-maat käyttävät keskimäärin hieman runsaan neljänneksen kansantuotteesta sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon. Suomessa osuus on hieman keskiarvoa pienempi. Vanhoista EU-maista meitä pienemmän kansantuoteosuuden käyttivät vuonna 2006 vain Kreikka, Espanja, Italia ja Luxemburg. Suomessa työkyvyttömyys, lapset ja työttömyys veivät rahoista hieman keskimäärää enemmän, vanhuus ja terveydenhuolto taas vähemmän. Virossa rahat sosiaaliturvaan kerätään lähes kokonaan työantajilta, Tanskassa taas he maksavat vain pienen siivun. Lähde: Eurostat.

■ Suomi kuuluu tämän vuo-

situhannen kovimpien verotuksen keventäjien joukkoon EU-maissa. Slovakiassa verojen osuus kanantuotteesta on laskenut vuosituhannen vaihteen tienoilta viime vuosiin lähes kuusi prosenttiyksikköä. Meillä pudotus on ollut kolme prosenttiyksikköä, Ruotsissa hieman enemmän, Itävallassa ja Saksassa hieman vähemmän. Mutta verotus ei suinkaan ole keventynyt kaikkialla. Puolessa EU-maista kokonaisveroaste on samaan aikaan noussut, Kyproksella jopa toistakymmentä prosenttiyksikköä. Jatkossa nousua on luvassa kaikkialla. Lähde: Eurostat.

IMF ja EMF mukana Kunnon työ -kampanjassa lokakuun alussa MF on mukana kansainvälisen ay-liikkeen kampanjoinnissa Kunnon työn (Decent work) -puolesta. Mukana on myös Euroopan Metalli EMF. Suomalaiset metallialan ammattiliitot järjestävät Kunnon työ -seminaarin 6.10. Helsingissä. Seminaarin alussa käsitellään mennyttä ja osin meneillään olevaa neuvottelukierrosta ja iltapäivällä keskitytään monikansallisten yhtiöiden toimintaan maailmalla, tilaajavastuun tuomia mahdollisuuksia alihankintatyön hallitsemiseksi sekä ulkomaalai-

I

UUSI

INSINÖÖRI

sen työvoiman oikeuksien puolustamista. Seminaariin kutsutaan kustakin työehtosopimusjärjestöstä (Metallityöväenliitto, Toimihenkilöunioni ja YTN) noin 50 luottamusmiestä suurimmista kansainvälisistä yrityksistä. Lisätietoja UIL:ssä Matti Koskiselta. EMF panostaa kampanjaan vahvistamalla ja julkaisemalla toisen yleiseurooppalaisen työehtosopimusvaatimuksensa (Common demand) marraskuun 17.–18. päivän seminaarissa Madridissa. Vaati-

muksen keskiössä on nyt epätyyppisten työsuhteiden (precarious work) edunvalvonta. Ensimmäinen EMF:n vaatimus, oikeus viiden päivän koulutukseen, julkaistiin 2000-luvun alussa Roomassa. Tämä vaatimus eteni mm. YTN:n tämän vuoden työehtosopimusneuvotteluissa, kun tuotannollis-taloudellisilla syillä irtisanotuille saatiin oikeus tietyin edellytyksin käyttää irtisanomisaikana 5 työpäivää koulutukseen (muiden muutosturvalainsäädännön vapaiden lisäksi). ■ 31


oikeus Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Tuulikki Holopainen

– Suhteet lapsiin rakennetaan silloin, kun lapset ovat pieniä, sanoo Tommi Grönholm. Hän on vanhempainvapaalla hoitamassa Sara-tytärtä.

Kun Siemensillä tehtiin tasaarvosuunnitelmaa muutama vuosi sitten, havahduttiin isien vähäisiin vanhempainvapaisiin. Insinöörivaltaisessa talossa suurin osa väestä on miehiä.

Siemensillä ei perheellisyydestä rangaista amoihin aikoihin tasa-arvosuunnitelman teon kanssa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan yli 80 prosenttia isistä on kolmen viikon isyysvapaalla synnytyksen jälkeen, joko yhtäjaksoisesti tai eripituisissa pätkissä. Sen sijaan harva isä pitää niin sanottuja vapaaehtoisia vapaita, joissa isä on lapsen kanssa kahden kesken kotona. Pelko perheen ansioiden putoamisesta, kun perheen isä jää pois töistä, on yksi merkittävä syy vähäisiin vanhempainvapaisiin. – Silloin mietimme, että jos isäkuukausi olisi palkallinen, se voisi kannustaa tasa-arvoisempaan perhevapaiden käyttöön, muistelee luottamusmies Tommi Grönholm. Hänellä oli omasta takaa tietoa monimutkaisesta vanhempainvapaaviidakosta, sillä perheeseen odotettiin vauvaa. Hän oli jäämässä itse vanhempainvapaalle, jonka aikana sitten paikallisesti sovittiin isäkuukausikäytännöstä. Työnantaja suhtautui heti myönteisesti aloitteeseen palkallisesta isäkuukaudesta. Talossa oli aitoa halua lisätä tasa-arvoa henkilöstön keskuudessa. Grönholm arvioi, että hänen työpaikallaan miehiä on väestä 70 prosenttia. Ikärakenne on muuttumassa nuorempaan

S

32

päin, mutta on vielä neljänkymmenen paremmalla puolella. Viime vuoden alun jälkeen syntyneiden lasten isillä on ollut mahdollisuus käyttää palkallista isäkuukautta ja muutamat ovat jo käyttäneetkin. Siemensillä ei makseta palkkaa isyysvapaan ajalta, isyysrahaa haetaan Kansaneläkelaitokselta (Kela). Palkallisen isäkuukauden edellytyksenä on, että isyysvapaa on pidetty täytenä. – Ajattelimme yksimielisesti, että kuitenkin miehet pitävät ne kolme viikkoa. Sen tähden palkitaan lisästä. Isäkuukauden aikana saa palkan ja Kelakorvaus menee talolle, Grönholm kertoo. Työnantajan saama korvaus on ansioista riippuen 60–70 prosenttia maksetusta palkasta. Johto kannustaa isäkuukaudelle

Isäkuukaudesta tiedotettiin Siemensillä paikallisen sopimisen jälkeen laajalti sähköisesti ja ehdot ovat kaikkien henkilöstöhallinnon intrassa. Johto toimitusjohtajaa ja henkilöstöhallintoa myöten antoi myönteistä signaalia, joten linjaesimiehetkin suhtautuvat asiaan hyvin. – Hyvä työntekijä on hyvä työnteki-

jä, vaikka olisi kuukauden pois välillä – etenkin näin tärkeän syyn takia, Grönholm huomauttaa. Hän ei ole kuullut, että muilla insinöörivaltaisilla työpaikoilla olisi vastaavaa isävapaasopimusta. Hän suosittelee kaikkia miesvaltaisia työpaikkoja kannustamaan isiä perhevapaille. Suhteet lapsiin on rakennettava silloin, kun lapset ovat pieniä. – Ylemmän toimihenkilön työ ei ole kahdeksasta neljään. Välillä töitä on enemmän, välillä vähemmän, joten molemmin puolin pitää joustaa. Grönholmin mielestä perhe ei voi aina joustaa töiden takia, joskus työt voivat joustaa perheen takia.

Isäkuukausi kuusiviikkoiseksi Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, niin isäkuukausi pitenee neljästä viikosta kuuteen viikkoon ensi vuoden alusta lähtien. Pidennys koskisi tapauksia, joissa ensimmäinen vanhempainpäiväraha maksetaan lain tultua voimaan eli vuodenvaihteen jälkeen.


– Hyvä perhepolitiikka voi olla yritykselle hyvä kilpailuvaltti, jolla saadaan nuorta työvoimaa taloon. Isä ja tytär yhdessä kotona

Tommi Grönholm jäi elokuussa vanhempainvapaalle hoitamaan puolivuotiasta Saraa. Hän on vanhempainvapaalla kolme kuukautta kuten isoveli Tinon kanssa, mutta tällä kertaa bonuksena on vie-

lä palkallinen isäkuukausi. Kun nykyisin 9-vuotias Joonas syntyi, isä teki insinöörityötään ja oli paljon kotona. Myyntitehtävissä työskentelevän Grönholmin asiakkaat ja muut vastuut jaetaan kollegoille isävapaan ajaksi. Sijaista ei palkata, sillä tehtäviin sisälle pääseminen kestää kauan. Hän arvelee, että projektissa työskentelevän jääminen kotiin neljäksi kuukaudeksi kesken projektin voi olla vaikeaa.

– Jokainen joutuu miettimään, voiko lähteä vai ei. Kun työpaikalla on hyvä henki, niin isyysvapaasta voi puhua avoimesti hyvissä ajoin. Silloin työt järjestetään tilanteen edellyttämällä tavalla. Monissa perheissä äiti kieltäytyy jakamasta vanhempainvapaata isän kanssa. Grönholmin perheessä vapaat ja vastuut on jaettu tasapuolisesti. Liekö sillä merkitystä, että myös vaimo on insinööri. ■

Teksti: Juha Teerimäki, lakimies

Isyysvapaa ja isäkuukausi Perheeseen on tulossa perheenlisäystä. Äidillä on oikeus äitiysvapaaseen, mutta mitkä ovat isän oikeudet? Saako jäädä vapaalle ja maksetaanko tästä jotakin korvausta? yöntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslain mukainen isyysrahakausi. Isyysvapaata voidaan pitää 1–18 arkipäivää. Isyysvapaaoikeuden voi käyttää milloin tahansa äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana. Päivät voi sijoittaa perheen tarpeiden mukaan enintään neljään jaksoon. Jakson pituus voi olla 1–18 arkipäivää. Tämän lisäksi isyysvapaata voidaan pidentää vielä 1–12 arkipäivällä, mikäli isä pitää vanhempainvapaasta vähintään sen 12 viimeistä arkipäivää. Tätä pidennystä kutsutaan isäkuukaudeksi. Pidennys voidaan käyttää joko yhtenä jaksona heti vanhempainvapaan päätyttyä, tai vaihtoehtoisesti perhe voi säästää vanhempainrahakauden 12 viimeistä arkipäivää isän myöhemmin käytettäväksi yhdessä jaksossa ylimääräisen isyysvapaan kanssa. Siirretty isäkuukausi on pidettävä 180 kalenteripäivän kuluessa vanhempainrahakauden loppumisesta. Lisäedellytyksenä siirtämiselle on, että lasta on hoidettu kotona vanhempainrahajakson päättymisen ja isäkuukauden alkamisen välillä. Äidille ei makseta vanhempainpäivärahaa tai kotihoidon tukea ajalta, joilloin

T

UUSI

INSINÖÖRI

isä saa vanhempainpäivärahaa tai isyysrahaa vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaasta ilmoittaminen

Isyysvapaasta työntekijän on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Työntekijä voi muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Muutoin työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Työnantaja ei maksa isyysvapaalta palkkaa, ellei asiasta ole sovittu toisin. Eräissä työehtosopimuksissa isyysvapaa tai osa siitä on sovittu palkalliseksi. Toisinaan isyysvapaan ajalta maksetaan palkkaa työpaikalla sovitun paikallisen käytännön mukaan. Isyysrahaa palkan sijaan

rahaa, jos hän on asunut Suomessa 180 päivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa, elää yhteisessä taloudessa lapsen äidin kanssa avio- tai avoliitossa ja osallistuu lapsen hoitoon ja on sen vuoksi poissa työstä. Isyysrahaa haetaan Kansaneläkelaitoksesta (Kela) joko yhdellä kertaa kahden kuukauden sisällä viimeisen isyysvapaajakson päättymisestä tai kaikilta jaksoilta erikseen. Isyysrahan suuruus määräytyy yleensä päivärahan alkamista edeltävänä vuonna vahvistetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työtuloja ei ole ollut, raha maksetaan minimisuuruisena. Jos työtulot ovat edellisen verotuksen jälkeen olennaisesti parantuneet eli vähintään 20 prosenttia suuremmat, päiväraha voidaan määritellä viimeisen kuuden kuukauden tulojen perusteella. Jos työnantaja maksaa työntekijälle isyysvapaan ajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan siltä ajalta työnantajalle. Jos päiväraha ylittää palkan, maksetaan ylittävä osa työntekijälle. Tarkempia ohjeita ja lomakkeita isyysrahan, vanhempainrahan ja äitiysrahan hakemiseen on saatavilla osoitteessa www.kela.fi. ■

Isyysvapaan ajalta isälle maksetaan isyys33


opiskelijat www.iol.fi

Teksti: Joonas Suominen, puheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Haasteena insinöörikoulutuksen kehittäminen! uomalaisten ammattikorkeakoulujen tehtävä on valmistaa tekniikan alan ammattilaisia elinkeinoelämän tarpeisiin. Tämä asettaa suuria haasteita muun muassa insinöörikoulutuksen kehittämiselle. Koulutuksenhan pitäisi teoriassa vastata tarpeita, jotka ovat neljän vuoden päässä. Onko tämän hetkisessä taloustilanteessa edes mahdollista sanoa, mitkä ovat elinkeinoelämän tarpeet neljän vuoden päästä? Intressejä insinöörikoulutuksen kehittämiseen on monella eri taholla: valtio, elinkeinoelämä, järjestöt ja ammattikorkeakoulut. Tavoite kaikilla tulisi olla sama: laadukas insinööritutkinto. Jokin aika sitten eräässä seminaarissa kaksi elinkeinoelämän edustajaa esittipuheissaan hyvin olemassa olevan ristiriidan. Mitä insinöörintutkinnon täytyy pitää sisällään työnantajan näkökulmasta? Tehtävänkuvaukset molemmilla olivat samat, mutta toinen olisi halunnut palkata insinöörin, joka on monialaosaaja ja toinen niin sanotun substanssiosaajan. Käsityksen muodostaminen asiasta ”mitä insinööritutkinnon tulisi olla” on vaikeaa, jos tieto elinkeinoelämän tarpeista on ristiriitainen. Lisäämällä tähän keskusteluun rahan sekä tämän hetkisen rahoitusmallin saa tämä kehittämistyö aivan uusia piirteitä.

S

Vetovoima kehityskohteena

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen ollessa sidottu sisäänottomääriin tuntuu, että ammattikorkeakoulut laittavat kehittämispanoksensa lähinnä tutkinnon vetovoimaisuuteen. Koulutusohjelmanimikkeitä vaihdetaan vuosittain siten, että ne olisivat mahdollisimman mediaseksikkäitä. Sama asia on havaittavissa tutkintojen mainostamisessa. Viimeisen kahden vuoden sisällä oppilaitosten mainokset ovat selvästi lisääntyneet muun muassa radiossa ja tvssä. On selvää, että tällai-

nen kehitys ei palvele insinööritutkinnon kehittymistä. Koulutusohjelmanimikkeiden ja suuntautumisvaihtoehtojen lisääminen vaikeuttaa myös tutkintojen tunnistettavuutta. Tämä taas vaikuttaa valmistuvien insinöörien työllistymiseen elinkeinoelämässä, koska tutkintojen sisällön tunnistaminen on siellä vähintään yhtä haasteellista kuin näin järjestönäkökulmastakin. Insinööriopiskelijaliitto seuraa aktiivisesti insinöörikoulutuksen kehittämistä. Yhtenä haasteena meille on Suomen ammattikorkeakoulukentän hajanaisuus. Oppilaitokset pyrkivät kehittävät kouluttamastaan insinööritutkinnosta mahdollisimman kilpailukykyisen. Tavoite tässäkin tapauksessa kaikilla on sama, mutta painopisteet ja suunnat erilaiset. Onko tässä kysymys koulutuksen alueellisesta profiloimisesta vai siitä, että se yhteinen punainen lanka on hukattu. Tekniikan alalla on viime vuosina ollut erilaisia koulutuksen kehittämishankkeita. Myönteisellä tavalla näistä kaikista hankkeista on käynyt ilmi tämänhetkiset insinöörikoulutuksen kipupisteet, kuten esimerkiksi sisäänottomäärät. Ongelmana on kehittämishankkeiden hyödyntäminen käytännössä, niin että on mahdollista löytää se yhteinen punainen lanka koulutuksen kehityksessä. ■

Oletko jo vastannut tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen? atkava opiskelija, muistathan vastata IOL:n ja UIL:n Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella tehdään muun muassa seuraavan vuoden harjoittelu- ja kesätyöpalkkasuositukset. Mitä enem-

J

34

män vastauksia saamme, sitä kattavamman ja todenmukaisemman profiilin saamme tekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoista luotua. Kysely lähetetään jäsenille sähköpostiin. Jos et ole sitä saanut, kannattaa päivittää yhteystiedot oikeiksi jäsenre-

kisteriimme. Kyselyn voi täyttää myös omalta paikallisyhdistykseltä saatavalla tutkimuslomakkeella tai netissä osoitteessa www.iol.fi/kyselyt. Muista kuitenkin, että vastaat tutkimukseen vain kerran jotakin edellä mainituista tavoista käyttäen. ■


Insinööriopiskelijapäivät lähestyvät nsinööriopiskelijoiden vuoden päätapahtuma Insinööriopiskelijapäivät (IOP) juhlitaan tänä syksynä Jyväskylässä 17.–18.10. Tapahtuma alkaa avajaisilla Ympyrätorilla kelllo 12, jonka jälkeen rastikisa jalkauttaa opiskelijat pitkin Jyväskylän keskustaa ja laittaa joukkueet ratkomaan insinöörimäisiä tehtäviä. Ilta huipentuu perinteisiin loppubileisiin. Niissä koko tuhatpäinen insinööriopiskelijajoukko kokoontuu bailaamaan Jyväskylän keskustaan kolmen kerroksen bileisiin, joissa esiintyjiä ovat Hoviraitilla Jarkko Ahola, Tanssiravintola Jyväshovissa Martti Servo ja Napander ja Night Jyväskylässä Kilpi. Ennen loppubileita Tanssiravintola Jyväshovissa järjestetään ns. vaihtoehtobileet, joissa esiintyvät Karvalakkivaroitus ja Quarter of Blind Anger. Päivän aikana ratkotaan myös joukkueiden paremmuus Tekniikka ja X-kisassa, jonka aiheena tänä vuonna on Tekniikka ja Sauna. Paikallisyhdistykset myyvät osallistumispasseja opiskelijoille. Useimmat paikallisyhdistykset järjestävät myös yhteiskuljetuksen Jyväskylään, joten mukaan pääsee vaivattomasti lähes kotiovelta. Mitä kauempaa mukaan lähdetään, sen pidempikestoiset ovat bileetkin. Bussimatkathan luonnollisesti ovat oma osansa reissuja! Lisätietoja IOP:stä ja Tekniikka ja X -kisasta saa omalta paikallisyhdistykseltä tai IOP:n nettisivuilla www.iop2009. com. ■

I

Insinöörityötä tekemässä? OL:n syksyn kenttäkierros on käynnissä. IOL:n asiamiehet kiertävät kouluilla tapaamassa opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä pitämässä Insinöörityöinfoja. Info on suunnattu noin kolmannen vuosikurssin opiskelijoille eli heille, joilla opinnäytetyöhön liittyvät asiat alkavat olla ajankohtaisia. Toki infoa voi tulla kuuntelemaan jo opintojen varhaisemmassakin vaiheessa. Insinöörityöinfossa käydään yleisesti läpi työn saantiin ja palkkaukseen liittyviä asioita UIL:n tekemien tutkimusten pohjalta. Miten työ on saatu? Kenelle työ tehdään? Millaista korvausta työstä yleisesti saadaan? Mitä on otettava huomioon, jos teet työn stipendillä palkan sijasta? Muun muassa näihin kysymyksiin saa vastauksen tulemalla paikalle. Seuraa siis oman paikallisyhdistyksesi ilmoittelua ja tule paikalle kuulemaan hyödyllistä tietoa insinöörityöhön liittyen! ■

I

UUSI

INSINÖÖRI

Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Aktiivista toimintaa aktiivien voimalla jo vuodesta 1955 uomessa on noin 127 000 rekisteröityä yhdistystä ja keskimäärin jokainen suomalainen on niistä muutaman yhdistyksen jäsen. Yhdistysten toiminnassa kaikilla on yksi samankaltainen piirre: toiminnan vapaaehtoisuus. Yleensä yhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan ja näin on myös meille Insinööriopiskelijaliitossa. Insinööriopiskelijaliitto on yli 50 vuoden ajan ajanut insinööriopiskelijoiden etua. Vuosi toisensa jälkeen yhteisöstämme löytyy kokonaisjäsenmäärään verraten kourallinen toimijoita, jotka haluavat ylläpitää ja kehittää liittomme toimintaa. On itsestään selvää, että tämä on liittomme toiminnan kannalta elinehto, mutta sen merkitys kaikille insinööriopiskelijoille on myös varsin suuri. Suomessa opiskelee noin 38 000 insinööriopiskelijaa, joiden kaikkien etua liittomme ajaa muun muassa koulutuspolitiikan saralla. Insinöörikoulutuksen laatu on yksi liittomme toiminnan kulmakivistä eikä tämä rajoitu pelkästään jäsenistöömme, vaan kaikkiin insinööriopiskelijoihin. Tällöin voidaankin todeta, että tämä kourallinen aktiivitoimijoita tekee suuren työn varsin ison porukan edunajamisen eteen. Insinööriopiskelijoiden keskimääräinen opiskeluaika on noin 4,5 vuotta. Opiskeluajan ollessa näinkin lyhyt tarvitsemme aktiivisia toimijoita jokaiselta vuositasolta toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Joka vuotuisena haasteena meillä onkin löytää nämä aktiiviset toimijat myös tuleville vuosille. Tämä ei ole ainoastaan haaste meidän liitollemme vaan myös kaikille Suomen insinööriopiskelijoille. Mitä suurempi joukko meitä on sitä paremman toiminnan tason pystymme saavuttamaan. Silloin myös yksittäisen aktiivin työmäärä on pienempi. Yhdessä rakennamme tulevaisuuttamme!

S

35


Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa 1.9.–15.10. välisenä aikana.

36


uutisia

Valtionyhtiöt johtavat irtisanomistilastoja alkansaajien tutkimuslaitos PT:n tekemän selvityksen mukaan valtio ja sen yhtiöt ovat vähentäneet tai vähentävät kuluvan vuoden aikana lähes 19 000 ihmistä. Työpaikkojen vähennykset ovat olleet suhteellisesti suurempia kuin muissa yrityksissä vastaavana aikana. Eniten työntekijämääriä on vähennetty Stora Ensossa, Outokummussa, Rautaruukissa, Neste Oilissa ja Finnairissa. Työntekijöitä on vähennetty myös sellaisissa yrityksissä, joissa kannattavuus on säilynyt talouskriisin aikana kohtuullisen hyvänä. Yritysten taseet ovat nyt paremmassa kunnossa kuin 1990-luvun laman aikana. Myös nousun merkkejä on havaittavissa mm. Saksassa, Ranskassa ja Japanissa. Valtion pitäisi omistajaohjauksessaan nyt olla hätiköimättä ja tekemättä peruttamattomia päätöksiä. Esimerkiksi Stora Enson, Metson ja Neste Oilin taseet kestäisivät heikon tilanteen ilman hätiköityjä irtisanomisia

P

ja tuotannon lopettamisia. – Jotta elinkeinoelämän pyörät pyörisivät edes kotimarkkinoilla, on valtion yhtiöiden käyttäytymisellä keskeinen merkitys. Henkilöstön irtisanominen pienentää verotuloja ja lisää yhteiskunnan menoja työttömyyden hoidossa, UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari sanoo. Räikeänä esimerkki on Metso, jonka merkittävä omistaja valtio on. Talouden elpymisen jo orastaessa se ilmoittaa vielä 100 henkilön vähentämisestä. – Luulisi Metson kokoisella yrityksellä olevan varaa pitää huolta henkilöstöstään ja kouluttaa sitä iskuun, kun nousukausi on jo ovella. Vai onko kiire irtisanoa vielä ennen kuin taantuma hellittää, Porokari ihmettelee. VR on ilmoittanut sopeuttavansa irtisanomisilla ja eläkeratkaisuilla samaan aikaan, kun eläketyöryhmä pohtii, kuinka työuria voisi pidentää. Valtion yhtiöt ja valtio-omisteiset yri-

tykset ovat näyttäneet huonoa esimerkkiä olemalla suurin irtisanovien ryhmä. Näillä tuloksilla ei voida sanoa, että omistajaohjaus olisi toiminut oikealla tavalla. –  Irtisanominen ei mahdollista valtion yhtiöiden kehittämistä eivätkä irtisanotut tuo lisäarvoa yhteiskunnalle, sanoo UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen. Hänen mielestään esimerkiksi lomautukset Destiassa sopivat huonosti tähän maailmanaikaan. Säästöjen sijaan valtiolle on kertynyt satojen miljoonien eurojen menot irtisanomisista. PT:n selvityksen mukaan julkinen sektori menettää irtisanomisten takia lähes 285 miljoonaa euroa verotuloja. Tämän lisäksi työttömyysturvamenot kasvavat vuositasolla noin 190 miljoonaa euroa. Palkansaajien tutkimuslaitos PT laskee, että henkilöstövähennysten takia valtio, kunnat ja erilaiset sosiaalirahastot menettävät vuodessa yhteensä lähes 475 miljoonaa euroa verotuloja. ■

Insinöörien vastaus ilmastohaasteeseen luovutettiin ministeri Pekkariselle IL:n ja TEKin yhdessä laatima ilmasto-ohjelma esittelee käytännön reseptin Suomen päästöjen leikkaamiseksi kansainvälisten ilmastotavoitteiden tasolle. Ohjelman mukaan Suomen energiasektorin kasvihuonekaasupäästöistä voidaan leikata jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ohjelma on osa kansainvälistä Future Climate – Engineering Solutions -projektia, jonka tuloksena 12 osallistujamaan insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset esitellään YK:n ilmastokokoukselle Kööpenhaminassa ensi joulukuussa. Ohjelma luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Pekkarinen ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että insinöörien ilmasto-ohjelma sisältää lisärahan peräämisen lisäksi konkreettisia toimenpide- ja politiikkaehdotuksia. Hän piti myönteisenä myös biopolttoaineille ohjelmassa kaavailtua merkittävää roolia.

U

UUSI

INSINÖÖRI

– Jotta teknologioita voidaan kehittää, on alan osaamiseen panostettava, UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari painottaa. Kestävä kehitys ja energiatehokkuusosaaminen on osattava yhdistää luovasti kunkin alan ydinosaamiseen, jota päivitetään joustavalla jatko- ja täydennyskoulutuksella. Näin Suomi voisi nousta merkittäväksi energia-, ympäristö- ja ilmastoteknologian kehittäjäksi ja viejäksi. Insinöörien ilmasto-ohjelma on ladattavissa osoitteessa www.uil.fi -> vaikuttaminen -> elinkeinopolitiikka. ■

Pertti Porokari (vas.), Hedi Husari, Timo Ritonummi, Mauri Pekkarinen ja Heikki kauppi luovutustilaisuudessa.

37


mennen tullen ■ HELSINGIN INSINÖÖRIT

Helsingin Insinöörit 90 vuotta. Kutsumme Helsingin Insinöörien jäsenet juhlistamaan Helsingin Insinöörien 90-vuotissyntymäpäivää la 7.11. kello 15.30 alkaen Helsingin Konservatoriossa, Ruoholahdentori 6, Helsinki. Tumma puku ja suuret kunniamerkit. R.S.V.P. 12. lokakuuta mennessä toimisto@helins.fi tai puh. (09) 477 4540 Human Factors – Inhimilliset Tekijät to 15.10. klo 17.30 Insinöörit-Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Itä-Pasila, Helsinki. Minkä vuoksi teemme harmittomia ja joskus jopa erittäin vaarallisia virheitä työssämme sekä yksityiselämässämme? Inhimilliset Tekijät - Human Factors on noussut erääksi tärkeimmistä tutkimus- ja kehityskohteista turvallisuuskriittisillä aloilla. Luennoitsija on insinööri, lentoturvallisuustutkija ja Human Factors -kouluttaja Jaakko Saatsi. Ilmoittaudu: ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540. Tutustumiskäynti Puhelinmuseoon ti 29.9. klo 13.00. Osoite on Runeberginkatu 43, Helsinki. Risto Alander ja Erkki Lahtinen Elisasta esittelevät museon ja alustavat aiheesta Green ICT. Ilmoittautuminen: ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540. Pablo Picasson näyttelyyn tutustuminen to 3.12. klo 16 (paikalla oltava viimeistään 15.45). Näyttely esittelee kattavasti Pablo Picasson tuotannon. Ateneumiin teokset tulevat Pariisissa sijaitsevan Musée National Picasson kokoelmista. Ohjelmassa ensin opastus auditoriossa ja sen jälkeen vapaata tutustumista näyttelyyn. Opastus alkaa auditoriossa tasan klo 16, jonka takia paikalla on oltava viimeistään 15.45. Mukaan mahtuu vain 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Hinta 14 euroa/hlö. Ilmoittautuminen 19.11. mennessä: ilmoittautumiset@ helins.fi tai puh. (09) 477 4540.

38

Tutustumiskäynti Loviisan ydinvoimalaan, Loviisan kirkkoon ja Loviisan alakaupungin puutaloalueeseen sekä Porvoossa Brunbergin tehtaanmyymälään pe 23.10. Lähtö klo 9.00 linja-autolla Helsingistä Kiasman edestä ja paluu klo 18.Ruokailu omalla kustannuksella. Tilaa on 30 ensimmäisenä ilmoittautuneelle. Retken hinta on 15 euroa/henkilö. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 9.10. osoitteeseen ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540. HUOM: Jokaisella vieraalla on oltava mukana voimassa oleva poliisiviranomaisen myöntämä passi, uudenmallinen henkilöllisyystodistus tai ajokortti. Huom! Kela-kortit tai muut kuin poliisin myöntämät henkilökortit eivät kelpaa. Maija Poppanen – koko perheen musikaali Helsingin kaupunginteatterissa pe 9.10. kello 19. Liput aikuiset 35 euroa, lapset (alle 17v.) 20 euroa. Suositellaan yli 7-vuotiaille. Ilmoittautumiset Helsingin Insinöörien toimistoon mahdollisimman pian: ilmoittautumiset@helins.fi tai (09) 477 4540. Ingmar Bergmanin Syyssonaatti Teatteri Jurkassa la 14.11. kello 19 Näytelmä peilaa äidin ja tyttären suhdetta. Suomenkielisen kantaesityksen rooleissa Sari Mällinen ja Marja-Leena Kouki. Liput 15 euroa. Ilmoittautuminen HI:n toimistoon: ilmoittautumiset@helins.fi tai (09) 477 4540. Teatteri Jurkan osoite: Vironkatu 7. Raitiovaunut 1, 7A ja 7B, Bussit 18 ja 16 Yrittäjäilta ke 7.10. klo 18.00 alkaen. Tiedostatko yrityksesi henkilöstöriskit. Mandatum Lifen asiantuntijat antavat tietoa yrityksen henkilöriskeistä sekä kuinka niihin voidaan ennakolta varautua. Tilaisuuden pitopaikka sekä ohjelma ilmoitetaan myöhemmin osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat. Lisätiedot: Matti Mononen, matti.vk.mononen@elisanet.fi Ilmoittautuminen: ilmoittautumiset@helins.fi tai p. (09) 477 4540.

Giuseppe Verdin ooppera Falstaff Kansallisoopperassa ke 21.10. klo 19.00. Esityskieli italia, tekstitys suomeksi ja englanniksi tekstityslaitteessa. Jäsenhinta 44 euroa. Ilmoittautumiset osoitteeseen ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540. Kutsu insinööritaiteilijoille Osallistu Helsingin Insinöörien 90-vuotisjuhlavuoden taidenäyttelyyn Helsingin Konservatoriossa. Näyttelyaika 7.–14.11., valokuvien osalta 7.11.2009. Ilmoittautuminen Helsingin Insinöörien toimistoon 12.10. mennessä. Kysymyksiin vastaa Tuula Alho, tuula.alho@kolumbus.fi, puh. 044 055 4165,Valokuvien osalta Rope Sidebras, rope@iki.fi, puh. 050 355 5946. Ilmoittautuminen: toimisto@helins. fi tai (09) 477 4540.

■ TURUN INSINÖÖRIT TUIKE

Koe miekkailukokemus! Lauantaina 3.10. klo 12–13.30 Turun miekkailijoiden salilla Linja-autoaseman vieressä ”Pyrkivän talolla”. Mukaan sisäliikuntavarustus ja juotavaa. Sitovat ilmoittautumiset osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. Mukaan mahtuu 12 ensimmäistä. Lisätietoja osoitteesta http://www.turunmiekkailijat.net.

■ LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT

Sääntömääräinen vuosikokous pidetään 22.10. klo 18.00 Päijät-Hämeen Osuuspankin Trion konttorin kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20, Lahti. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa.

■ HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT

Syyskokous ti 13.10. klo 19.00 Next Hotel Linneassa, Hämeenaukio 1, Riihimäki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.


■ TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Työmarkkinailta, teknologiateollisuuden TES” ti 29.9. klo 17.30 Uuden Insinööriliiton asiamies Jani Huhtamella kertoo Teknologiateollisuuden tes:n sisällöstä. Tilaisuus järjestetään Tampereen Insinöörien toimistolla. Ilmoittautumiset ti 22.9 mennessä. Naisten tyylikurssi ma 5.10. klo 17.30. Kouluttaja Sirpa Tammi kertoo vaatteiden ja pukeutumisen sekä värien viestistä. Tilaisuus järjestetään Tampereen Insinöörien toimistolla. Ilmoittautumiset ma 28.9. mennessä. Tatun ja Patun outo loma to 8.10 klo 18.30, Ahaa-teatteri Liput 10/hlö (norm 18,-) ilmoittautumiset ti 15.9. mennessä. Testaa soutuspinning to 15.10 klo 17.30–18.15 Koko kroppa liikkeelle! Kaikille sopiva soutuspinning soudetaan sisäsoutulaitteella ja on yksi eniten energiaa kuluttavista liikuntamuodoista. Kehon paino on laakeroidulla penkillä, joten nivelet eivät rasitu ja jokainen pystyy itse säätämään oman soututehonsa kuntonsa mukaan. Tervetuloa kokeilemaan Tampereen Soutukeskukseen Hatanpäänkatu 6. Ilmoittautumiset to 8.10. mennessä www.tampereeninsinoorit.fi. Ti:n juhlaseminaari ti 3.11. Klo 17.00 Alkaen, puhujana Esa Saarinen, TAMK ”Onnistuminen työssä, esimiehenä ja rakkaudessa” Juhlaseminaari on avoin Tampereen Insinöörit ry:n jäsenille (avec). Ilmoittautumiset ti 20.10. mennessä. Työmarkkinailta, työmarkkinasauna” KE 4.11. klo 17.30 Ajankohtaiskatsaus työehtosopimisneuvottelutilanteeseen ja työmarkkinoihin. Alustajana UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Ilmoittautumiset ke 28.10. mennessä. Jari Sillanpää Kuin elokuvissa – konsertti ke 4.11. klo 19, Tampere talo Liput 20 € /hlö. Jäsenten sitovat ilmoittautumiset ti 29.9. mennessä. UUSI

INSINÖÖRI

Uudista joulupöytäsi! Kokkikurssi ti 24.11. klo 17–21. Kurssimaksu 25 €/hlö sisältää opetuksen, raaka-aineet, ruokailun ja reseptivihkosen. Ilmoittautumiset ti 17.11. mennessä (max 12).

Päivitä jäsentietosi! Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, muista päivittää jäsentietosi Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla,

Pudotuspeli ti 1.12. klo 19, Frenckellnäyttämö. Sitovat ilmoittautumiset pe 30.10 mennessä.

jonne pääset osoitteesta www.uil.fi. Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

Sorin sirkus Sorigami-joulushow su 13.12 klo 13. Sitovat ilmoittautumiset to 19.11. mennessä Ilmoittautumiset: www.tampereeninsinoorit.fi.

Pirkanmaan Otty -projektin koulutukset Tiistaina 22.9. klo 12-16.30 Urailtapäivä I - urasuunnittelu ja työnhaku Alustuksen aiheina ovat mm. - urasuunnittelu, miksi uraa kannattaa suunnitella - työelämässä tarvittava osaaminen, mitä osaan ja miten sen kerron - itsensä johtaminen - työnhaku, hakemus ja cv Kouluttajana UIL:n urahallintaasiantuntija Seija Utriainen Tiistaina 6.10. klo 12-16.30 Urailtapäivä II - urakehitys ja erikoistuminen Alustuksen aiheina ovat mm. - urakehitys - uralla vai urassa - lisä- ja erikoiskoulutuksen tarve - minäkö yrittäjäksi - uralle eduksi, muut urakehitykseen vaikuttavat tekijät Kouluttajana UIL:n urahallintaasiantuntija Seija Utriainen Tiistaina 20.10.2009 klo 12-16.30 Tunnista vahvuutesi – markkinoi osaamistasi Alustuksen aiheina ovat mm. - tunnista osaaminen, mitä sinä myyt - miten valmistautua itsensä esittäytymiseen - sudenkuopat ja miten ne vältetään - asiantuntijuuden markkinoiminen työnhaussa ja yrityksen perustamisessa Kouluttajana Tuija Sironen, valmentaja, HRM Partners

- päivärahan maksu ja verotus - korotettu ansio-osa ja työllistymisohjelmalisä - omavastuuaika, soviteltu päiväraha - luontoisedut, arkipyhät ja lomautus - lomakorvaus, kertakorvaukset - koulutustuki Kouluttajana UIL:n asiamies, IAETkassan hallituksen jäsen Timo Ruoko Tiistaina 27.10.2009 klo 12-15 Hyvä hakija työhaastattelussa ammattirekrytoijan näkökulma Alustuksen aiheina ovat mm. - miten löytää osamisestaan rekrytoijaa kiinnostavat asiat - arvioinnit ja testit työhaastattelun osana Kouluttajana Tarja Pärssinen Konsulta HR Palveluista Torstaina 29.10.2009 klo 12-15 Eri tapoja työllistyä – rekrytointi- ja vuokra¿rmat avuksi työnhaussa Alustuksen aiheina ovat mm. - rekrytointi¿rmat työnhakijan näkökulmasta - vuokratyöntekijän oikeudet ja mahdollisuudet Kouluttajana Tarja Pärssinen Konsulta HR Palveluista Koulutukset järjestetään Tampereen Insinöörien toimistolla, Otavalankatu 9 A, 33100 Tre. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ilmoittautumislomakkeella viikkoa ennen kutakin tilaisuutta osoitteessa www.pirkanmaanotty.¿. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Eeva Erenius, eeva.erenius#pirkanmaanotty.¿

Torstaina 22.10.2009 klo 13-15 sekä sama info torstaina 10.12.2009 klo 13-15 IAET-Kassainfo – työttömyysturvasta kattavasti Alustuksen aiheina ovat mm. - edellytykset päivärahalle - päivärahan hakeminen

ZZZ.Sirkanmaanott\.¿

39


Syyskuun ostosvinkki

Ladattava lyhty

tuo valoa pimeneviin iltoihin ■ Tyylikkään ja tukevan lyhdyn kyljessä on sisään taittuva kampi, jota kiertämällä lyhdyn voi ladata. Lyhdyssä on kolme eri valaistusmahdollisuutta. Lyhtyosan heijastava pinta moninkertaistaa 4, 8 tai 12 ledin valaistustehon. Kumipintainen alaosa ja metallikehikolla suojattu kovamuovinen lyhtyosa kestävät mainiosti pieniä kolhujakin. Lyhdyssä on lisäksi ergonomisesti muotoiltu kantokahva, josta lyhdyn voi ripustaa venee-

seen, teltan kattoon tai kesämökin kuistille. Lyhdyn hinta on 29 euroa + postikulut. Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi. Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistolta, missä maksuvälineeksi käy ainoastaan käteinen. UIL-Puoti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15.

K`cXXBlekfi\dfek`e\j`k\ aXcfdXkl\e_Xb\dlj

I\ekflkkXmXaXXbk``m`e\eBlekfi\dfekk`fe`ik`fkkfXia\jkX% Jpbjpcc€)''0fekXiafccXcXX[lbbX`kXcfd`Xk\im\pjbpcgpc`jj€# blekflkld`jb\jblbj`jjXkX`li_\`clfg`jkf`jjX%MXc`kkXmXeXfe dpjk\\dXblekfi\dfekk`cfd`X% 11CfdXccXk\jkXkXXe]ppj`e\eblekf#bXikf`k\kXXec``blekX$ aXiXm`ekfkfkkldlbj\kj\b€c``blkXXep_[\jj€%8`bXXfedpj c\gffeaX_f`kf`_`e% 11BX_[\emlfifbXl[\eK\im\pjki\]]\`cc€kXib`jk\kXXe fee`jkl`bfBlekfi\dfekk`% 11Blekfi\dfek`ecfdXklb`fe*,'\lifXaXK\im\pjki\]Ô\e klb`fe(,'\lifX% 8$cfdXkipsIXkXd\jkXi`ebXkl(('',)'?\cj`eb`sgl_%')'((()..'Xib`j`e0Æ() ]Xbj`'0 (+,.'-s`e]f7X$cfdXk%Ô

40

nnn%X$cfdXk%Ô

Blekfi\dfekk`ÆX`bXX`kj\cc\


uutisia

Internetin käytön yleistyminen pysähtyi nternetin käytön yleistyminen on tasaantunut ainakin toistaiseksi. 82 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista ilmoitti viime keväänä käyttäneensä internetiä edellisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2008. Aiemmin tällä vuosikymmenellä internetin käyttäjien osuus väestöstä kasvoi vuosittain muutaman prosenttiyksikön. Internetin käyttö kuitenkin laajenee edelleen muulla tavoin. Esimerkiksi netissä käyminen päivittäin on yhä yleisempää. Keväällä peräti 82 prosenttia internetin käyttäjistä ilmoitti käyttävänsä sitä päivittäin tai lähes päivittäin. Osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Internetin käytön edellytykset paranevat Suomessa. Internet-yhteyden yleisyys kodeissa nousi kuusi prosenttiyksikköä 78 prosenttiin. Myös tietokoneen yleistyminen jatkuu. Viime keväänä tietokone oli käytettävissä 80 prosentissa kotitalouksista, kun edellisenä vuonna

I

90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

Vuosi

Internetin käyttäminen edellisten kolmen kuukauden aikana 2000–2009, %-osuus 16–74-vuotiaista. Lähde: Tilastokeskus.

osuus oli 76 prosenttia. Kannettava tietokone on kodeissa yleisempi kuin pöytäkone. Keväällä peräti 56 prosentissa kotitalouksista oli kannettava, kun pöytäkoneen yleisyys oli laskenut 49 prosenttiin. Internet on yleisimmin viestinnän, asioiden hoidon ja tiedonhaun väline. Sähköposti on yleisin netin käyttöta-

pa. Sähköpostia lähetti tai vastaanotti 91 prosenttia netin käyttäjistä keväällä. Tavaroista ja palveluista etsi tietoja 86 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuosittain tekemästä tieto- ja viestintätekniikan käyttö tutkimuksesta. Tutkimuksessa haastatellaan noin 3 000 henkilöä. ■

IOL:n kenttäkierros yhdessä Akava Campin kanssa nsinööriopiskelijaliiton syksyn kenttäkierros toteutetaan yhteistyössä Akava Campin eli Akavan korkeakoulukierroksen ja Tradenomiopiskelijaliiton kanssa. Kenttäkierrospäivänä kouluilla on liiton jäsenyyttä markkinoiva ja palveluja sekä etuja esittelevä ständi, pidetään insinöörityö- ja aloittavien infoja ja tavataan koulujen henkilökuntaa. Kiertueen merkitys on suuri, sillä harvat korkeakoulut tarjoavat opiskelijoilleen tarpeellisia työelämäkursseja. Vastavalmistunut joutuu usein oppimaan pelisäännöt kantapään kautta. Samalla syntyy helposti vääriä mielikuvia omasta urasta ja tulevaisuudesta. Myös taloudellinen tilanne on tuonut työmarkkinoille suuret, uudet haasteet, joissa opiskelijoiden pitää pystyä selviytymään.

I

UUSI

INSINÖÖRI

Työelämän pelisääntöjen tunteminen on nyt erityisen tärkeää, sillä opiskelijat ja vastavalmistuneet joutuvat usein ensimmäisenä kärsimään työnantajan miettiessä säästökeinoja. ■

AC = Akava Camp eli Akavan korkeakoulukiertue (alkoi 1.9.) 16.9. Mikkeli, Seinäjoki, 17.9. Pori AC, 22.9. Helsinki, 23.9. Kuopio AC, 24.9. Varkaus, 29.9. Valkeakoski, Kajaani, 30.9. Riihimäki, Rovaniemi AC, Lahti, 1.10. Kemi, 7.10. Joensuu AC, 13.10. Forssa, Rauma, 14.10. Kotka AC, 20.10. Imatra, 21.10. Lappeenranta AC, 22.10. Helsinki, 27.10. Turku AC, 28.10. Hämeenlinna, Turku AC ja Kampus-messut, 4.11. Helsinki, 5.11. Tampere AC, 19.11. Jyväskylä AC

41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Maria Harju, Hanne Salonen, Juha Teerimäki assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 työsuhdeneuvojat Järjestötoiminta Panu Paajanen ja Tiina Savikko johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 801 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe Yksityisen sektorin asiamiehet jasen@uil.fi Matti Koskinen, 0201 801 846 Tomi Seppä, 0201 801 844 jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 Juha Simell, 0201 801 848 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 Björn Wiemers, 0201 801 836 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Julkisen sektorin asiamies Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky Juha Särkkä, 0201 801 843 työnantajaperintä 0201 801 833 Elinkeinoasioiden päällikkö lainakäsittelijä Maarit Ojala 0201 801 664 Heidi Husari, 0201 801 839 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870 Olympiakatu 16 65100 Vaasa Opiskelija-asiat MIKKELIN INSINÖÖRIT RY info@iol.fi Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) faksi (015) 361 832 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 PL 129, 24101 Salo assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 sai@sai.fi kenttäasiamiehet www.sai.fi Anu Kaasalainen, 040 552 7990 Janne Laakso, 040 518 0058 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT sati@satakunnaninsinoorit.fi HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen toimistosihteeri Tarja Virtanen jaana.kalviainen@helins.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@helins.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen www.helins.fi gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY toimisto@tampereeninsinoorit.fi Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki www.tampereeninsinoorit.fi toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


Onkohan kotivakuutuksesi oikein mitoitettu?

Aika ajoin on syytä tarkistaa, että vakuutukset ovat ajan tasalla. Selvitä samalla jäsenetusi! Uuden Insinööriliiton jäsenenä saat alennusta uudesta omakotivakuutuksesta (omakotitalot ja huvilat irtaimistoineen) ja muista perheen ja kodin Mittaturva-vakuutuksista. Alennus koskee vain uusia vakuutuksia ja on ensimmäisenä vuonna 20 %, toisena 15 % ja kolmantena 5 %. Lisää tietoa jäseneduista saat osoitteista www.uil.fi tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 0303 0303. Voit myös tulla käymään Osuuspankissa, niin saat vakuutusratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja. Siirry entistäkin sähköisempään asiointiin. Uudessa verkkopalvelussa näet ajan tasalla olevat vakuutustietosi, voit hakea korvausta ja katsella ilmoittamiesi vahinkojen tietoja. Juuri silloin kun sinulle sopii.


insinoori-2009-6  

Perhevapaalla oleva Tommi Grönholm: 6/2009

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you