Page 1

2/2010

Timo Pitkäkoski:

Selätä työttömyys täydennyskoulutuksella


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Ei enää kultakelloja Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Korkeakoulutus isojen muutosten edessä Puheenjohtajan palsta................................. 9

• Pysy työmarkkinakelpoisena Edunvalvontaa – Urahallintaa..................... 10

• Omaehtoinen opiskelu vaatii työvoimapoliittisen perusteen

10

• Koulutusmyönteisyys varmistaa tulevaa työuraa • Uusia uria laveammalla työuralla • Satsaa vahvuuksiisi • Monipuolista osaamista arvostetaan Aiemmin yritykset kouluttivat henkilöstöään hiljaisempana aikana. Nyt henkilöstöä vähennetään ja irtisanotut hakeutuvat itse koulutukseen. ­Yksi työttömänä kouluttautuva on tamperelainen Timo Pitkäkoski.

Osaaminen............................................... 20

• Viihtyisä ympäristö vaatii mittauksia • Inssisaunasta opiskeluprojekti Yhteiskunnasta......................................... 24

• Pelon ilmapiiri syö yksilöä ja yhteisöä Tekniikka................................................. 26

• Vaasalaisyritys innovoi isojen apajien reitittäjän • Satakunnassa opiskellaan aurinkoteknologiaa Totta ja tutkittua....................................... 30

• Mitä kuuluu vuonna 2004 valmistuneille insinööreille?

• Insinööriopiskelijoiden työnsaanti on hankaloitunut

Oikeutta.................................................. 32

• Outotec tuomittiin ikäsyrjinnästä Opiskelijasivut.......................................... 34 Uutisia.................................................... 36 Jäsentietopalvelu tiedottaa........................ 39 Mennen tullen.......................................... 40

14 2

Järjestöasiaa............................................ 42 Urasuunnittelu tuo uusia vaihtoehtoisia urapolkuja niin työssä käyvälle kuin irtisanotulle tai lomautetulle. ­Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen urapalveluita, joita ovat käyttäneet Niina Salmi ja Jani Peltola. Kannen kuva: Jyrki Luukkonen


11.3. numero 2/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819

20

Ympäristötekniikkaan liittyvät ­mittaukset ja palvelut lisääntyvät. Niissä tarvitaan hyvin koulutettuja osaajia, Janne Nuutinen Symosta tietää.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2010 22.4., 3.6., 19.8., 16.9., 14.10., 18.11., 16.12. Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

26 UUSI

Insinööri

Tilaushinta 50 €/vuosikerta Olympiarenkaiden valaistus V­ancouverissa ei olisi toiminut ilman vaasalaisen TK Engineeringin CAN-kytkimiä. Niillä on kysyntää myös isommilla markkinoilla, sanoo Magnus Wikman.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


pääkirjoitus

Ei enää kultakelloja Maaliskuu 2010

K

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

orkeasti koulutetut ja hyviin asemiin sekä ansaittuun arvostukseen työelämässä tottuneet ylemmät toimihenkilöt ovat havahtuneet huomaamaan, että maailma on todella muuttunut.

turvaa ennakoimattomien muutostilanteiden kohdatessa, vaikkapa virastojen yhdistyessä. Työnantajan esittämä nolla palkankorotukseksi ja lomarahojen poisto ei saa vastakaikua.

Yritykset eivät enää jaa kultakelloja 50 vuotta täyttäville työntekijöilleen! Nyt parhaassa työiässä oleville jaetaan kenkää ja työsuhteen ehtoja yritetään kaikin tavoin heikentää!

Valtionhallinnossa irrotetulla yliopistosektorilla on myös saatu kylmää vettä niskaan, kun virat vuoden vaihteessa muuttuivat työsuhteisiksi. Tälläkin sektorilla työnantaja on esittänyt selviä heikennyksiä palvelusuhteen ehtoihin, muun muassa sairausajan palkallisen jakson lyhentämistä, työaikajoustoja työnantajan määräämällä tavalla sekä heikennyksiä luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään.

Kemian alalla on annettu lakkovaroitus. Tämän lehden ilmestyessä ensimmäinen pistelakko on toteutettu Orion Oyj:ssä tytäryhtiöineen. Insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt vauhdittavat 20 suurimmassa kemianteollisuuden yrityksessä tavoitettaan kattavan työehtosopimuksen saamiseksi. Maksamattomat ylityöt ja korvaamattomat vapaa-ajalla työn puitteissa matkustamiset saavat nyt riittää.

Insinöörit eivät tavoittele tällä kierroksilla suuria palkankorotuksia. Tärkeämpää on nyt turvata työpaikat ja tehdä työelämästä inhimillisempää. Ihmisarvoinen ja arvostusta tuottava työelämä on omiaan pidentämään työuria.

Myös valtiosektorilla on käynnistetty työtaisteluvalmistelut. Insinöörit ja muut valtion virkamiehet haluavat

UUSI

INSINÖÖRI

5


uutisia Ministeriövierailulla rakennusalan edunvalvontaa n Insinöörien ammatillinen edunvalvon-

ta rakennusalalla sai vauhtia, kun Uusi Insinööriliitto UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n puheenjohtaja Pekka Kamp­man ja toimitusjohtaja Kimmo Sandberg sekä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n toimitusjohtaja Ahti Junttila tapasivat asuntoministeri Jan Vapaavuoren helmikuussa. UIL vaati jo syksyllä 2007 rakennussuunnittelun pätevyyksien uudelleentarkastelua useiden liiton tietoon tulleiden tapausten vuoksi. Rakentamismääräyskokoelmaa tulkinnoissa insinöörejä tai teknikoita ei hyväksytäkään teollisuusja maatilarakennusten suunnittelijoiksi kuten ennen. Ministeriön asettama työryhmä työskenteli asian tiimoilla parin vuoden ajan, mutta ei edistynyt. UIL päätti yhdessä RIA:n ja RKL:n kanssa pistää asioihin vauhtia jo esiintyneiden tulkinnanvaraisuuksien ja väärien tulkintojen ammattikunnalle aiheuttamien haittojen välttämiseksi. Suunnittelupätevyyksien määrittelyllä on kauaskantoisia elinkeinopoliittisia vaikutuksia, joten muutosten perusteluiden pitäisi nojautua tutkittuun tietoon halutun ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi ja terveen kilpailun takaamiseksi. Vapaavuori vakuutti, että lopputulos tyydyttää kaikkia, ja jos muutostarpeita tulee, niin etujärjestöjä kuullaan. Valmistelu etenee ministeriön virkatyönä, mutta maaliskuun aikana on odotettavissa lausuntopyyntö myös RakMK B-osasta.

Työurat jatkuvat porkkanalla, ei kepillä n Suomalaisten halukkuuteen jatkaa työssä pidempään vaikuttavat kaikkein eniten työn mielekkyys, mahdollisuudet vaikuttaa työaikajärjestelyihin, lomapäivien lisääminen ja johtamistapojen parantaminen. Vähiten halukkuutta työurien pidentämiseen lisäävät suomalaisten mielestä osa-aikaeläkkeen poistaminen, työttömyysturvan heikentäminen eli niin sano-

6

tun työttömyyseläkeputken poistaminen ja eläkekertymän heikentäminen. Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että keppiä käyttämällä vähennetään työntekijöiden halua jatkaa työssä pidempään. Reilu enemmistö suomalaisista pitää oikeana, että ay-liike torjui työuraneuvotteluissa työnantajien vaatimuksen työttömyysturvan heikentämisestä eli ns. työttömyyseläkeputken poistamisen. Vajaa kolmannes suomalaisista arvioi jaksavansa työssä yli 63-vuotiaana. Suuri osa kansalaisista arvioi, että jaksaminen ylettyy 61–63-vuotiaaksi. Arviot ovat yhteydessä koulutustasoon ja asemaan työelämässä. Korkeasti koulutetuista, ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä sekä akavalaisista yli 40 prosenttia uskoo jaksavansa yli 63-vuotiaaksi. Tiedot käyvät ilmi palkansaajakeskusjärjestöjen TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Uusi strategia lähemmäs tavallisia palkansaajia n Teollisuuden palkansaajat -neuvottelu-

kunta (TP) jätti elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle kannanottonsa Euroopan yhteisöjen komission valmisteluasiakirjaan. Tapaamisessa TP:ta edustivat Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne ja Metalliliiton tutkija Mika Kärkkäinen. TP:n mukaan EU 2020 -strategiassa on tähdättävä koulutuksen korkeaan laatuun kaikilla koulutustasoilla. Strategiassa on pidettävä huoli, että taloudellisesta kriisistä toipuminen ei johda puutteellisten työehtojen ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntymiseen. Tavoitteena on oltava kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen. EU 2020 -strategian on keskityttävä Euroopan hyvinvointijärjestelmän vahvistamiseen, taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen mukaisten investointien edistämiseen, kestävän teollisuuspolitiikan luomiseen, tietoon perustuvan talouden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, jotta työpaikat säilyisivät Euroopassa, TP vaatii.

YTN ihmettelee pääministerin lausuntoja Intiassa n Ylemmät Toimihenkilöt YTN kummeksuu pääministeri Matti Vanhasen kommentteja hänen avatessaan Nokia Siemens Networksin uutta tutkimuskeskusta Intian Bangaloressa. NSN keskittää sinne tutkimustaan, jota on tähän saakka tehty pääasiassa Suomessa. Vanhanen uskoo Ylen tv-uutisille antamassaan haastattelussa, että vahvat kansainväliset yritykset pyrkisivät pitämään Suomessa sellaisia työpaikkoja, joihin osaaminen ja kustannustaso käyvät. – Näinhän asiat eivät suinkaan mene. Tuotekehitysyksikön avaaminen Intiassa ei lisää työpaikkoja Suomessa, eivätkä suuryritykset muutenkaan pyri pitämään työpaikkoja missään nimenomaisessa paikassa, YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi sanoo. – Pikemminkin Bangaloren esimerkki osoittaa, että suuryritykset hakevat kustannusetuja myös tutkimus- ja kehitystyöhön siirtämällä sitä kehitysmaihin. Kaupin mielestä hallituksen pitäisi kantaa syvällisemmin huolta Suomen menestymisen edellytyksistä tulevaisuudessa. – Me tarvitsemme jatkossakin kansainvälisesti vahvoja toimialoja, joilla maailman parhaasta insinöörityöstä kannattaa myös maksaa kunnolla ja tarjota säälliset työehdot.

Lukukausimaksukokeilu 10:ssä ammatti­ korkeakoulussa n Kymmenessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa ja yhdeksässä yliopistossa käynnistyy Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokeilu. Kokeilun aikana ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Kokeiluun osallistuu yhteensä 130 koulutusohjelmaan. Tänä vuonna alle puolet kokeilun ohjelmista on maksullisia ja muissa maksujen perimisen on tarkoitus käynnistyä


myöhemmin kokeilun aikana. Korkeakoulut voivat itse määritellä perittävien maksujen suu­ ruuden. Kokeilu päättyy vuoden 2014 lopussa. Kokeilun aikana selvitetään, miten maksulli­ set koulutusohjelmat vaikuttavat korkeakoulujen kansainvälistymiseen, suomalaisen korkeakoulu­ tuksen vetovoimaan, opiskelijavirtoihin ja vieras­ kielisen korkeakoulutuksen laatuun. Lukukausimaksujen perimisen edellytykse­ nä on, että korkeakoululla on apurahajärjestel­ mä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Tänä vuonna lukukausimaksukokeilussa aloittaa kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan alan ylempään ammattikorkeakoulu­ tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa ja ensi vuonna Tampereen ammattikorkeakoulun se­ kä Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusoh­ jelmat.

Taantuma näkyy viime vuoden talousluvuissa n Suomen bruttokansantuote supistui Tilasto­ keskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuon­ na 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäise­ nä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Bruttokansantuo­ te eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yh­ teenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 171 miljardia euroa. Eniten kysyntää vähensi viennin supistumi­ nen 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia ja yksityinen kulutus pari prosenttia. Koko vuonna teollisuuden arvonlisäys vähe­ ni 20 prosenttia ja rakentamisen arvonlisäys 13 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 11 pro­ senttia ja liikenteen 7 prosenttia. Koska tehtyjen työtuntien määrä supistui vä­ hemmän kuin tuotanto, koko kansantalouden työn tuottavuus heikkeni kaksi prosenttia. Yritysten yrittäjätulo väheni viime vuonna peräti 44 prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittä­ jätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, ni­ mellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden pro­ sentin. Palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaali­ etuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso koho­ si noin neljä prosenttia. UUSI

Insinööri

Neuvottelu-uutisia Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

Teknologiateollisuuden rajariitaan jonkinlainen ratkaisu

V

iime vuoden lopulla hanka­ luuksia aiheuttaneet Toimi­ henkilöunionin laajentumispyr­ kimykset ovat toistaiseksi päätty­ neet, kun TU solmi teknologiate­ ollisuuden työehtosopimuksensa tammikuun lopulla. Sopimuksessa sovittiin rajan osalta ulkopuolisesta selvitystyös­ tä, joka teetetään asiantuntijata­ holla. Sitä kautta etsitään ratkai­ sua ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden väliseen so­ pimusrajakiistaan. Liitot antavat ulkopuoliselle puolueettomalle henkilölle toi­ meksiannon selvittää työehtoso­ pimusten soveltamisalamääräys­ ten perusteella niitä tekijöitä, joiden mukaisesti tehtävään so­ vellettava työehtosopimus mää­ räytyy. Osapuolet toimittavat selvit­ täjälle tarkastelua varten riittävän määrän toimenkuvia molempien sopimusten piiristä. Tarpeen mu­ kaan tehdään myös yritysvierai­ luja eri yrityksiin.

Kun selvitystyö valmistuu 30. syyskuuta mennessä, liitot arvioi­ vat yhteisessä työryhmässä ulko­ puolisen puheenjohtajan joh­ dolla selvitystyön tuloksia vuo­ den loppuun mennessä. Selvitystyöhön ei siis ole etu­ käteen sitouduttu, vaan katso­ taan kaikessa rauhassa, onko sii­ nä käyttökelpoisia elementtejä ja miten niitä voitaisiin työpaikal­ la soveltaa. Ylemmät toimihenkilöt teke­ vät omat ratkaisunsa oman työ­ ehtosopimuksensa suhteen ja meillä on tässä välissä vielä vuo­ den 2010 palkkaneuvottelut. Alkusyksystä neuvotellaan mahdollisesti myös uudesta työ­ ehtosopimuksesta, vaikka selvi­ tystyö olisi vielä kesken. Näissä oloissa tämä selvi­ tys on paras ratkaisu, mihin oli mahdollista päästä. Rajalakkoi­ lua on siirretty ainakin vuodella eteenpäin. n

7


kolumni Hannu Saarikangas koulutusyksikön johtaja

Korkeakoulutus isojen muutosten edessä

N

ykyisen hallitusohjelman mukaisesti tekniikan alan korkeakoulutukselle on laadittu kansallinen strategia, jonka mukaan koulutuksen laatu nousee entistäkin tärkeämpään asemaan. Koulutuksen laadun takeeksi on esitetty lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin uskotaan päästävän. Yhtä lailla korkeakoulusektoreita koskeva lainsäädäntö on pantu uusiin puihin niin, että vuoden vaihteessa astuivat voimaan sekä uusi yliopistolaki että uusi ammattikorkeakoululaki. Ministeriö on myös voimallisesti pitänyt ääntä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tärkeydestä. Varsin paljon on saatu paperilla aikaiseksi, kun vielä muistetaan se, että Bolognan prosessin mukainen korkeakoulujärjestelmä on istutettu Suomen korkeakouluihin. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE julkisti ”Helmikuun manifestiksi” nimeämänsä ohjelmajulistuksen. Siinä se toi julki sen, mitä ammattikorkeakoulusektorilla on rakenteellisen kehittämisen osalta puuhailtu sekä joukon varsin mielenkiintoisia ajatuksia siitä, miten kehitystä tulisi jatkaa. Manifestissa esitettiin perustettavaksi aluekorkeakouluja, joissa olisi jopa saman hallinnon alla sekä paikkakunnalla sijaitseva ammattikorkeakoulu että yliopisto tai sen yksikkö. Sisällöltään koulutus näin muodostuvissa yksiköissä pidettäisiin kuitenkin visusti erillään toisistaan. Mallille löytyy jonkinmoisia esikuvia muista maista. Ajatus kuulostaa ensisilmäykseltä ihan hyvältä. Lähempi pohtiminen herättää kuitenkin varsin monta kysymystä, miten asiat käytännössä järjestettäisiin niin, että molempien korkeakoulusektorien tutkintojen omaleimaisuus säilyy. Meitä insinöörejä luonnollisesti kiinnostaa eniten, miten asiat hoidetaan tekniikan koulutusalalla niin, ettei lopputuloksena yht’äkkiä huomata olevan kolmivuotinen tekniikan kandidaattiohjelma nykyisen nelivuotisen insinöörikoulutuksen sijaan. Esityksen toteutukseen liittyy monia muitakin vastausta vailla olevia kysymyksiä. Esimerkiksi rahoitusta esitetään siirrettäväksi kokonaan valtion maksettavaksi yliopistojen tyyliin. Ilman näitä kirjoituspöydän vieressä syntyneitä tuotoksia edessä on ihan oikeitakin kiperiä kysymyksiä, jotka

8

tulisi ratkaista pikaisesti. Yksi niistä on uudet tutkinnot ja niitä suorittaneiden henkilöiden tulo työmarkkinoille. Uusilla tutkinnoilla tarkoitan tässä yhteydessä niin yliopistojen kandidaattitutkintoja niillä koulutusaloilla, joilla niitä ei aiemmin ole ollut sekä niitä, joilla on tutkinto, jonka kandidaattivaihe ja maisterivaihe on suoritettu eri koulutusaloilla. Esimakuahan on jo olemassa muun muassa joidenkin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta. Niiden suorittaneille ei tahdo löytyä tutkintonimikettä eikä sopivia töitäkään, koska muodolliset pätevyysvaatimukset eivät tutkinnon myötä täyty. Yhteiskunnan kannalta uudella tavalla kootut tutkinnot saattavat olla hyvinkin tarpeellisia ja käyttökelpoisia. Niiden avulla saadaan tarvittavaa osaamista työtehtäviin, joita on syntynyt erilaisille rajapinnoille. Niistä esimerkkinä ovat vaikkapa erilaiset uudet hyvinvointipalvelualan tehtävät. Syntyneille uusille tehtäville on tyypillistä se, että osaamista tarvittaisiin useammalta nykyiseltä koulutusalalta. Pätevyyksiä vahtiville sekä vaikkapa järjestöille tällainen tilanne luonnollisesti on Syntyneille uusille inhottava. Sellaisille tahoille, tehtäville on tyypillistä joilta ei joustoa löydy, edessä on kovat ajat, kun pitää se, että osaamista tiukasti olla vastaan kehitystä, jota tuskin voi estää. On tarvitaan useam­malta vaikea kuvitella, että nuoret nykyiseltä varsinkaan noususuhdanteen aikana opiskelisivat entiseen koulutusalalta. malliin maisteritasolle saakka, jos kandidaattitutkintokin on olemassa ja työmarkkinat vetävät. Samoin on vaikea kuvitella, mikseivät esimerkiksi kunnat käyttäisi tätä vaikkapa kustannuksia säästääkseen hyväkseen ja miettisi uudemman kerran, mihin kaikkiin tehtäviin alempi korkeakoulututkinto riittää nykyisin vaadittavan ylemmän korkeakoulututkinnon sijaan. Tuleva hallitusohjelma sekä seuraava koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ovat hyvinkin sopivia paikkoja kirjata myös akavalaisia näkemyksiä siitä, miten asiat tulisi ratkaista.


puheenjohtajan palsta

Pysy työmarkkinakelpoisena Pertti Porokari

Maaliskuu 2010

E

linikäinen oppiminen on yksi tapa pysyä työmark-

työturvallisuusriski työntekijälle itselleen ja pelastetta-

kinakelpoisena. Tämä korostuu etenkin näin ta-

villeen. Tutkimuksen mukaan vain puolet yli 50 vuotta

louden taantuman aikana. Vaikka työntekijän

täyttäneistä palomiehistä suoriutuu savusukelluksesta il-

koulutuksesta huolehtimisen luulisi olevan myös työn-

man lisääntynyttä riskiä. Tällaisissa työtehtävissä työn-

antajan edun mukaista, siitä huolehtiminen jää yleen-

antajan on huolehdittava työntekijöille toisen tyyppi-

sä vain työntekijän harteille. Näin ollen työntekijän on

siä ja tilanteeseen sopivia toimenkuvia työuran loppu-

oltava erittäin aktiivinen ja huolehdittava, että osaami-

vaiheessa.

sen päivitys vastaa aina ajan vaatimuksia. Harvemmin työnantajat kuitenkaan täysin torjuvat koulutuksen, kun

Globaalissa maailmassa markkinat muuttuvat nopeasti

työntekijä osaa sen oikeilla argumenteilla perustella.

niin, että jonkun tuotteen tekeminen ja toimiala saattaa lopullisesti hävitä tai siirtyä muualle. Tällöin tulee

Taantuman aika pitäisi olla yrityksessä nimenomaan

eteen tilanne, jossa työntekijän on vaihdettava koko-

henkilöstön koulutuksen aikaa. Kun nousukausi taas

naan toiselle alalle. Tämä tarkoittaa isompaa koulutus-

koittaa, on oltava jo valmiina ja iskussa. Silloin ei ole

tarvetta – muuntokoulutusta. Kokemus on osoittanut,

enää aikaa miettiä koulutustarpeita. Olkaa siis nyt erityi-

että insinööri pystyy muuntokouluttamaan itsensä 1–2

sen aktiivisia ja patistakaa esimiehiänne kouluttamaan,

vuoden koulutusrupeamalla toiselle alalle. Jos tällainen

jos sitä ei ole yrityksessä jo muuten ymmärretty tehdä.

tarve tulee eteen, on toimeen tartuttava nopeasti, sillä jokainen hukattu hetki on pois työmarkkinoilta.

On aloja kuten pelastustoimi, jossa on epärealistista esittää samoja vaatimuskriteerejä työntekijöille koko työ-

Aktiivista kevättalvea!

uran ajalta. Yli 55-vuotias savusukeltaja on varmasti jo

UUSI

INSINÖÖRI

9


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen

Omaehtoinen opiskelu vaatii työvoimapoliittisen perusteen

Mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun työttömyyspäivärahalla ei ole kumileimasinautomaatti, vaan viranomaisten harkinta vaikuttaa jokaisen hakijan opiskeluun.

V

uoden alusta muuttui työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskeva lainsäädäntö. Työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana oleva, vähintään 25-vuotias voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen, mikäli koulutus ja henkilö täyttävät laissa määrätyt ehdot. TE-toimisto puoltaa koulutusta, jos asiak­kaan kanssa käydyn keskustelun perusteella arvioidaan, että koulutus on tarpeen ja tarkoituksenmukaista hänen työllistymiseksi. – Kyse aina on tietyn henkilön ja hänen elämäntilanteeseensa sekä työllisyystilanteeseensa liittyvästä harkinnasta, sanoo neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM). – Vaikka tietyt opinnot ja henkilö sinänsä täyttävät lain ehdot, voidaan silti päätyä siihen tulkintaan, että ei ole työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista lähteä tukemaan. Esimerkiksi koulutus ei ole järkevää, jos asuinpaikkakunnalla ei ole kyseisen koulutuksen saaneille työpaikkoja eikä henkilö ole valmis muuttamaan työn perässä muualla. Silloin ei välttämättä ole hyötyä edes keskenjääneiden opintojen loppuunsaattamisesta. Virtasen mukaan lakiuudistuksella haluttiin parantaa ennen kaikkea niiden tilanteita, jotka ovat siirtyneet työmarkkinoille ja jättäneet opintonsa jo vuosia sitten kesken. Kun taantuman vuoksi jää työttömäksi, moni havahtuu siihen, ettei työllistykään ilman tutkintoa. Työmarkkinat ovat kehittyneet viimeisen 15 vuoden aikana siihen, että tutkintoa edellytetään. Opintoja työelämää varten

Uuden tukemismallin painopiste on lyhyissä opinnoissa eikä ole tarkoitus tu10

kea pitkiä koulutusputkia. Ulkopuolelle on rajattu myös ne opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita vain itse opiskelusta eivätkä siirtymisestä työelämään, vaikka työtä olisikin tarjolla. – Meidän tehtävämme on auttaa sekä ihmisiä työllistymään että työnantajia saamaan osaavaa työvoimaa. Joten jos ihmiseltä puuttuu osaaminen, niin hänelle pitää sitä järjestää, Virtanen selventää. Kentältä on kantautunut Uuden Insinööriliiton toimistoon huolestuneita viestejä, että eri puolilla maata olevat insinöörit ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Haja-asutettujen alueiden TE-toimistoissa ei ole välttämättä yhtään korkeasti koulutettua työvoimaneuvojaa, jolloin voi olla vaikea hahmottaa kaikkia akavalaisten alojen koulutuksen yksityiskohtia.

Työmarkkinat ovat kehittyneet viimeisen 15 vuoden aikana siihen, että tutkintoa edellytetään. Neuvottelevan virkamiehen mielestä ei ole kuitenkaan syytä huoleen. TEM koulutti TE-toimistojen virkailijoita viime vuoden puolella ja toimistot ovat saaneet ministeriön seikkaperäisen ohjeistuksen. Virtanen uskoo, että yleisesti ottaen TE-toimistoissa osataan jo tulkita lakia oikein. Ministeriö on suositellut kentälle, että opiskeluasioiden linjaukset ja ratkaisut tehdään ryhmissä eikä virkailija yksinään.

– Ryhmässä on monipuolisempia näkemyksiä. Näin vältytään myös jääviyskysymyksiltä ja puolueellisuusepäilyistä. Hyvät perustelut vaikuttavat ratkaisuun

Jos opintoihin hakeutuvalla on vahva subjektiivinen käsitys, että hänellä on oikeus opiskella työttömyysturvalla, kielteinen päätös tuottaa pettymyksen. Markku Virtanen muistuttaa ratkaisun työvoimapoliittisesta perusteesta. – Myös ulkopuolisen on ymmärrettävä opintojen merkitys: miten ne tukevat henkilön työllistymistä. TE-toimiston päätöksistä ei voi valittaa. Koska jokainen tapaus harkitaan erikseen, päätös voidaan kuitenkin kumota, jos hakijalla on uusia perusteita tai jos aiempi harkinta on tehty puutteellisin tiedoin. Virkailijan ja hakijan keskustelu on neuvottelutilanne, jossa molempien osapuolien pitää arvioida kokonaisuus. Hakijan pitää perustella oma kantansa ja selvittää tarkasti, miten opinnot edistävät hänen työllistymistään. Laki määrittää opintojen laajuuden ja työttömyysetuudella tuetaan ainoastaan päätoimisia opintoja. Hyvin lyhyet koulutukset eivät täytä päätoimisuuden vaatimusta. Ilta- ja viikonloppukoulutukset voivat usein olla mahdollisia sivutoimisina opintoina työttömyysetuudella muutenkin, sillä ne eivät estä henkilön kokoaikaista työnhakua. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen työttömyysetuudella on mahdollista vain, jos se on työmarkkinoille pääsyn kannalta välttämätöntä. Harvoilla aloilla edellytetään kuitenkaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. n


Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Jyrki Luukkonen

Koulutusmyönteisyys varmistaa tulevaa työuraa Insinööri Timo Pitkäkoski on kiireinen mies. Hän osallistuu kahteen eri täydennyskoulutukseen. Niiden jälkeen saattaa olla vuorossa tutkinnon päivittäminen amk-insinööritutkinnoksi.

T

imo Pitkäkoski tekee pitkää päivää. Välillä ammattikorkeakoululla vierähtää puoli vuorokautta ja lisäksi tulevat kotitehtävät. – Kyllähän työmatkoillakin helposti tehtiin 12-tuntisia päiviä, jotka jaksoi – jet lagista huolimatta. Nyt pääsee joka ilta kotiin, aikuisopiskelija naurahtaa. – Motivoivan ja kiinnostavan koulutuksen jaksaa, vaikka se voi välillä tuntua raskaalta. Pitkäkoski sanottiin irti viime keväänä tuotannollisista ja taloudellisista syistä 13 vuoden työuran jälkeen. Hän jäi työttömäksi myynti­ päällikön tehtävästä Metso Automationilta. Paperiteollisuus ei enää tarvinnut automaatiojärjestelmiä, joita tamperelainen sille kauppasi. Pitkäkoski ei ollut ainoa työnsä menettänyt, sillä Pirkanmaa on vientiteollisuusvetoinen maakunta. Hän osallistui viime syksynä Pirkanmaan Otty-projektin kursseille, missä muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien vertaistuki kannusti etsimään vaihtoehtoja.

Vanhalla osaamisella ei löydy työtä Kuorolaulua harrastava Timo Pitkäkoski haluaa oppia jatkuvasti uutta – niin musiikissa kuin työelämässä.

UUSI

Insinööri

Samalla kun Pitkäkoski seurasi ilmoituksia avoimista työpaikoista, silmiin osui koulutusilmoituksia. Paperiteollisuuden järjestelmien myyntihenkilöstölle ei näyttänyt olevan kysyntää, ja ajatus koulutuksen täydentämisestä vahvistui. Tampereen ammattikorkeakoulussa oli alkamassa 30 opintopisteen pituiset tuotannon johtamisen ja toiminnanohjausjärjestel­mien erikoistumisopinnot, jotka oli tarkoitus suorittaa kesäkuun alkuun mennessä. Pitkäkoski haki koulutukseen. Koulutuspaikka piti ottaa vastaan jo viime vuoden puolella, vaikka opinnot alkoivat tammikuussa. Silloin voimassa olevan lain mukaan työtön ei voinut opiskella täysipäiväisesti itse hankkimassaan koulutuspaikassa. Sen tähden Pitkäkoski haki myös työkonetekniikan työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vuoden vaihteessa laki muuttui ja nyt myös täysipäiväinen, omaehtoinen opiskelu on mahdollista työttömyysetuudella. Pitkäkoskelle asia ei järjestynyt niin helposti. TE-toimiston mukaan hän ei saa opiskella omaehtoisesti, joten hän venyttää tuotan-

>>> 11


edunvalvonta

Useat insinöörit ovat menettäneet työpaikkansa Pirkanmaalla. Timo Pitkäkoski parantaa työmarkkinakelpoisuuttaan opiskelemalla.

nonjohtamiskoulutuksen projektityön palauttamista heinäkuulle. Näin opintoja ei voi tulkita täysipäiväisiksi. Koulutukseen sisältyy ilta-, lauantaija monimuoto-opiskelua, sekä lähi- että­ etäpäiviä. – Samassa koulutuksessa on muita, joille TE-toimisto on hyväksynyt kurssin omaehtoiseksi, työllistymistä tukevaksi koulutukseksi, Pitkäkoski kertoo. Perusteluiksi hylkäävästä lausunnosta TE-toimisto kertoi, että työvoimapoliittinen koulutus on pidempi. Koska itsenäisesti hankittu koulutus alkoi pari viikkoa ennen työvoimapoliittista koulutusta, oma vääntämisensä oli siinä, ettei TE-toimisto vienyt työttömyys­etuutta siltä ajalta. Loppu hyvin, kaikki hyvin: Timo Pitkäkoski opiskelee kahdella kurssilla, jotka osittain tukevat toisiaan, mutta eivät mene päällekkäin. Työvoimakoulutuksessa mukana laulua ja leikkiä

Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävä työkonetekniikan kurssi kes12

tää syyskuuhun saakka. Kevätkaudella on neljän kuukauden teoriaopintojakso, jonka jälkeen on samanmittainen työssäoppimisjakso. Opintoihin sisältyy muun muassa käytännönläheinen harjoitustyö. Ryhmässä tehdään suunnitelma siitä, miten voidaan toteuttaa olemassa olevan ajoneuvon muuttaminen sähkö- tai hybridikäyttöiseksi. Aineopintojen lisäksi on työvoimapoliittista koulutusta, muun muassa ansioluettelon tekoa. Pitkäkoski arvioi, että korkeasti koulutettujen suuri työttömyys on yllättänyt työvoimaviranomaiset. – Kun heillä ei ole ollut kokemusta korkeasti koulutettujen työvoimakoulutusten järjestämisessä, niin koulutukseen mahtuu myös turhaa. Hänen mielestään koulutuksessa on osioita, jossa olisi voitu miettiä opintosisältöjä ja opetusmenetelmiä paremmin. Aikuisopiskelija kaipaa teorian rinnalle käytännön sovellutuksia. Opettaja voi kokea tilanteen hankalaksi, jos puolella luokasta on vähintään yhtä paljon tai peräti enemmän työkoke-

musta kuin opettajalla itsellään. – Jos oppitunti sisältää pelkkää power pointin ääneenlukua, niin sitä miettii, voisiko lukea saman asian itse kotona, Pitkäkoski kärjistää. Laman jälkeen uusilla opeilla työmarkkinoille

Pitkäkoski hakee edelleen myyntitehtäviä, sillä hänen mielestään ei kannata heittää hukkaan vanhaa osaamista ja ammattitaitoa. Koulutusten myötä vanhan rinnalle tulee kaksi uutta mahdollisuutta: voi pätevöityä tuotannonjohtamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmäprojekteihin tai myyntiin. – Eikä sitä tiedä, miten sähköautoprojekti lähtee liikkeelle. Pirkanmaalle kaavaillaan sähköajoneuvotekniikan osaamiskeskusta. Vaikka Pitkäkoski työllistyisikin lähitulevaisuudessa, hän ei hylkää ajatusta päivittää tutkintoaan ammattikorkeakoulututkinnoksi. Lisäpontta antavat mielenkiintoiset opintokokonaisuudet ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. n


Teksti: Simo Pöyhönen, koulutuspoliittinen asiamies, Akava

Samantasoinen aikuiskoulutustuki työssä käyville ja työttömille Aikuisten opiskelun aikainen toimeentuloturva uudistuu vuoden 2010 aikana, kun sekä työttömyysturvalla että aikuiskoulutustuella opiskelun ehdot muuttuvat.

J

atkossa yli 25-vuotiaan työttömyysturva säilyy omaehtoisesti valitussa koulutuksessa, edellyttäen että työja elinkeinotoimisto katsoo sen parantavan hänen asemiaan työmarkkinoilla. Aikuiskoulutustuki yksinkertaistuu siten, että jatkossa kahdeksan vuoden työhistorialla saavuttaa oikeuden enintään 18 kuukauden tukeen, jonka voi käyttää yhdessä tai useammassa osassa työuransa aikana. Tuen taso vastaa työttömyyspäivärahaa, mikä parantaa tuen määrää erityisesti ylemmissä tuloluokissa. Lisäksi tukeen luodaan sovittelujärjestelmä osa-aikaisen tuen käytön mahdollistamiseksi. Soviteltu aikuiskoulutustuki lasketaan kuten nykyinen työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta maksettava etuus.

kilöllä todetaan olevan koulutustarve ja koulutuksesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa. Erityisen pulmallisessa tilanteessa ovat olleet ne työttömäksi jääneet, joilla korkeakoulututkinto on ollut kesken. Aiemmin heidän on ollut hyvin hankala päästä suorittamaan tutkintoaan loppuun, kun opinnot on pitänyt keskeyttää päästäkseen työttömyysturvan piiriin. Lisäksi monet on passitettu erilaisille työllisyyskursseille, jotka eivät ole välttämättä vastanneet heidän koulutustarvettaan. Eri TE-keskukset ovat hankkineet koulutuksia hyvin vaihtelevin käytännöin. Vastedes korkeakouluopintoja voi suorittaa työttömyysturvalla, mikäli ne ovat olleet todisteellisesti keskeytyksissä vähintään vuoden.

Keskeytyneitä opintoja voi jatkaa työttömyysturvalla

TE-toimistojen tulkinnat yhtenäisiksi

Työttömien koulutusaikaisten etuuksien muutos on suurempi, kun työttömän koulutuspäivärahajärjestelmä poistui vuoden alusta. Jatkossa koulutuksen ajalta maksetaan sitä etuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutukseen osallistuva aikuinen saa pääsääntöisesti työttömyyspäivärahaa. Se toki kuluttaa 500 päivän työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa, mutta toisaalta koulutuksen hyväksymisen ehdot ovat helpommat. Omaehtoiseen korkeakoulutukseen hakeutuminen ei enää automaattisesti johda tulkintaan, että henkilö on päätoiminen opiskelija eikä näin ollen olisi oikeutettu työttömyysturvaan. Kuitenkin työ- ja elinkeinotoimiston pitää edelleenkin hyväksyä koulutus tukeen oikeuttavaksi. Toisin sanoen hen-

Uudistuksen yhteydessä on kuultu huolestuttavia tietoja, että monilla TE-toimistoilla on liian ahdas käsitys siitä, mikä on hyväksyttävissä omaehtoiseksi koulutukseksi. Esimerkiksi pro gradun suorittamisen työttömyysturvalla ei aina ole katsottu parantavan henkilön työmarkkina-asemaa. On vaikea ymmärtää tällaista näkemystä. TE-toimistot eivät saa rajoittaa keskenjääneiden tutkintojen suorittamista loppuun työttömyysturvalla. Lisäksi on toisinaan evätty korkeakoulutettujen omaehtoinen työttömyysturvalla opiskelu sillä perusteella, ettei alueella ole avoimia työpaikkoja kyseisellä alalla. On muistettava, että korkeakoulut kouluttavat opiskelijoitaan valtakunnallisille työmarkkinoille. Esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittamista ei voi tässä suhteessa verrata työvoimapoliittise-

UUSI

Insinööri

na koulutuksena annettavaan lyhytaikaiseen koulutukseen. Kaikkien TE-toimistojen on omaksuttava yhtenäiset kriteerit, joilla ne hyväksyvät omaehtoisia opintoja työttömyysturvaan oikeuttaviksi. Toivottavasti ohjeistus, jonka työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut TE-toimistoille, selkeyttää tilannetta. Uudistuksen taustana AKKU

Työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden alusta; aikuiskoulutustuki uudistuu kesällä. Keskeinen uudistuksen tausta on ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU). AKKU-hankkeen eräänä tavoitteena oli aikuisten opiskelun etuuksien yksinkertaistaminen. Hankkeen yhteydessä toiminut etuusryhmä pohti eri vaihtoehtoja ja päätyi esittämään, että työttömien ja työssä olevien opiskeluaikaiset tukimuodot pidetään erillisinä, mutta niiden taso pyritään saamaan lähelle toisiaan. Tuen taso on jatkossa sama riippumatta henkilön työmarkkina-asemasta – määräytymisen muut ehdot toki vaihtelevat. n

On muistettava, että korkeakoulut kouluttavat opiskelijoitaan valtakunnallisille työmarkkinoille. 13


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Maija Joutjärvi

Uusia uria

laveammalla näkökulmalla Opi tunnistamaan oma osaamisesi ja pue se sanoiksi Laman aikaan varsinainen urasuunnittelu voi monella olla jäissä, koska näinä aikoina saa olla tyytyväinen, jos on työpaikka alla.

-L

ama-aikana autan enimmäkseen työttömiä työnhaussa ja pidän koulutustilaisuuksia työnhakuun liittyvistä asioista. Tähän on hyvin aikaa, koska ne jäsenet, joilla on työpaikka, eivät laajalti keskity työuransa kehittämiseen juuri nyt, Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriai­ nen kertoo. Tällä hetkellä Uuden Insinööriliiton jäsenten työttömyys on korkea, työttömyyden tai lomautuksen perusteella työttömyystukea saavia on 8,5 prosenttia. Kaikkein tukalin tilanne työpaikan saannissa on vastavalmistuneilla, koska heillä ei ole työkokemusta. Utriainen on työskennellyt liiton palveluksessa pian 22 vuotta. Hän on nähnyt 1990-luvun alun laman vaikutukset, jotka koskivat erityisen voimakkaasti vanhempia työntekijöitä. Nyt nipistetään uran kummastakin päästä, vaikka yksilöille pusketaan joka paikasta paineita pidentää työuraansa.

Työhakemuksella yritetään päästä työhaastatteluun, jossa voitetaan työpaikka. 14

– Tämä lama tuli myös insinööreille puskista. Lama koskee insinöörejä ja kovasti koskeekin. Tämä lama vaikuttaa liittomme jäsenistä eniten teknologia-alalla ja vientiteollisuudessa työskenteleviin. Työnhakuun pitää valmentautua

Seija Utriainen neuvoo jäseniä aina työhakemuksen tekemisestä uran laajempaan suunnitteluun. Monella voi olla sellainen tilanne, että ei ole joutunut tekemään työhakemusta ja pohtimaan työhaastattelussa olemista jopa pariin vuosikymmeneen. – On haasteellista siirtää oma osaaminen tehtävästä toiseen. Ihminen on voinut kartuttaa työssään kaikenlaisia taitoja, jotka eivät suoranaisesti ole tehtäväsidonnaisia, kuten neuvottelutaitoa, analyyttisyyttä tai vuorovaikutustaitoja. Utriainen neuvoo, että työhakemus täytyy räätälöidä kunkin työpaikan tarpeiden mukaan. Hakemuksella yritetään päästä työhaastatteluun, jossa voitetaan työpaikka. Työhakemus kannattaa tehdä huolellisesti ja poimia siihen omasta osaamisesta ne asiat, joista ajattelee olevan hyötyä uudelle työnantajalle ja perustella ne. – Työhaastattelussa pitää keskittyä olennaiseen ja tietenkin olla asiallinen. Pitää olla kiinnostunut yrityksestä, sen tuotteista ja mahdollisista muista kauppatavaroista. Asenne ratkaisee paljon. Työhaas-

Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen auttaa jäseniä myös työhakemusten tekemisessä.

tattelu on vuorovaikutustilanne, Utriainen muistuttaa. Verkostoista on huolehdittava hyvin

Jos rekrytointiprosessista ei kuitenkaan selviä voittajana, ei saa lannistua. Kannattaa ottaa työnhaku kokemuksena ja miettiä sitä, missä voisi mahdollisesti suoritustaan parantaa. Ja ehkäpä nyt valitulla henkilöllä oli ollut jokin lyömätön taito, jota itsellä ei ole. – Voi myös olla, että haetaan vääränlaisia paikkoja tai uran alussa liikaa palkkaa sekä liian vastuullisia töitä. Mieti, hakisitko työpaikkaa porrasta alempaa tai sivusta vai pitäisikö jotain osaamisaluettasi kehittää? Kartoita, minkälainen työkokemus auttaisi sinua pääsemään lopulta haluamaasi työhön, Utriainen opastaa. Hänen mukaansa työmarkkinoilla on runsaasti piilotyöpaikkoja, rohkeim-


pien arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia. Niiden määrä on laman aikana kasvanut. Piilotyöpaikkojen löytymisessä verkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jossain työpaikassa saatetaan tarvita tietynlaista työntekijää, mutta tämän tarvetta ei vielä tiedosteta. Tarve voidaan jo tiedostaakin, mutta vielä ei ole ennätetty tehdä mitään tai yritys on tehnyt tietoisen päätöksen etsiä sopivaa henkilöä ainakin ensi alkuun verkostojen kautta. – Verkostoista kannattaa pitää huolta. Työpaikasta saattaa kuulla vaikka vanhalta koulu-, opiskelu- tai työkaveriltaan tai harrastusporukan kautta. Työnantajat usein arvostavat sitäkin, että hakijalla on kyky verkostoitua ja hyvät vuorovaikutustaidot. Ihmisessä on vastaukset

Urasuunnittelu on Utriaisen mielestä tarpeellista, vaikka onkin laskukausi. Kun uraansa rakentaa omista lähtökohdistaan, työtyytyväisyys on parempi kuin että poukkoilisi sattuman sanelemana. Kun asiakas kysyy neuvoja uraansa koskevissa päätöksissä, Utriainen lähtee liikkeelle kysymyksistä. – Minä en voi antaa suoria vastauksia siihen, mitä ihmisten pitäisi tehdä omalla elämällään. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että ihmisestä itsestään löytyvät vastaukset. Voi olla olemassa vaihtoehtoja, joita ei ole tullut aikaisemmin edes ajatelleeksi. Ajatuslukot pitää saada auki. Faktatietoa päätöksensä tueksi esimerkiksi jatkokoulutuksesta tai ulkomaille työhön lähtemisestä tietenkin aina saa. Ihmisille ovat eri asiat ja eri järjestyksessä tärkeitä. Joku toinen saattaa haluta ensin keskittyä perheeseen ja toinen taas haluta uran ensin. Usealle on tärkeää työn sopiva haastavuus, joskus palkankin kustannuksella. – Olen huomannut, että usein naiset ovat liian vaatimattomia. Kun tietää, että on kyvykäs ja hyvin koulutettu, miksei sitä hakisi haasteellisempaa tehtävää ja pyytäisi sellaista palkkaa, minkä ansaitsee. Muutenkin olen sitä mieltä, että hyvä itsetunto on kaiken perusta. Sitä kannattaa pyrkiä kehittämään kaikin tavoin. n UUSI

Insinööri

” Nuoret insinöörit Niina Salmi ja Jani Peltola osallistuivat Ala-Kymen Insinöörien järjestämään koulutus- ja keskustelutilaisuuteen saadakseen vinkkejä uralleen ja työnhakuun.

”Tulevaisuutta on vaikea suunnitella”

V

iime keväänä ohjelmistotekniikan insinööriksi valmistunut Niina Salmi, 23, on poikkeus vuosikurssinsa naisista. Hänellä on työpaikka, vaikka vuoden mittainen pätkä on katkolla keväällä. – Kurssikavereillani on ollut vaikea löytää koulutustaan vastaavia töitä. Toiset ovat kaupan kassalla ja joku on kotona, Salmi kertoo. Hän tuli Ala-Kymen Insinöörien järjestämään koulutus- ja keskustelutilaisuuteen hakemaan vinkkejä tulevaa kevättä varten. Koulutuksessa keskityttiin insinöörin uralla ja työnhaussa menestymiseen. Voi olla, että työnhaku odottaa Salmea keväällä. – Kun on pätkätöissä, tulevaisuutta on hankala suunnitella. Esimerkiksi asuntolainan ottamista ja elämän muita suuria päätöksiä lykkää väkisinkin. Salmella on kuitenkin urallaan päämäärä, sillä hän tahtoo oman alansa opettajaksi. Hän lukee tällä hetkellä työnsä ohessa kasvatustie-

teitä Helsingin avoimessa yliopistossa. – Päämäärä on tiedossa ja sitä ennen teen niitä töitä, mitä saan, Salmi kertoo. Koneinsinööri Jani Peltola, 31, on ollut samassa työpaikassa useam­man vuoden ja kertoo, ettei hänellä ainakaan toistaiseksi ole pelkoa työpaikan menettämisestä. ­– Tulin tilaisuuteen hakemaan opastusta, jos vaikka joskus vaihtaa työpaikkaa. Joskus tulee avoimia työpaikkoja katseltua. Olen tällä hetkellä tyytyväinen työpaikkaani, mutta ainahan täytyy haaveilla. Uralla täytyy jossain vaiheessa edetä, ei saa jämähtää paikoilleen, Peltola tuumii. Molemmat nuoret insinöörit ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. – Aina tarvitaan insinöörejä. Jonkun täytyy olla vastuussa ja ihmisillä pitää olla joku, ketä syyttää, Niina Salmi nauraa. n

15


edunvalvonta Teksti: Anitta Valtonen

Satsaa vahvuuksiisi KTM Kaj Hellbomin mielestä meidän kannattaa satsata vahvuuksiimme, siis siihen, mikä on meille luontaisinta. Se tuo mielihyvää ja auttaa meitä onnistumaan.

Anitta Valtonen

K

16

aj Hellbom on kokenut esimiesvalmentaja, jonka erikoisalueita ovat itsensä johtaminen, esimiehenä kasvaminen ja valmentava johtaminen. Omaehtoisen Työllistymisen Tuki Otty ry:n tilaisuudessa Helsingissä hän totesi, että itseään voi johtaa vasta kun tuntee tapansa toimia ja motivoitua. Itsetuntemus luo edellytykset ymmärtää muita ja tulla toimeen heidän kanssaan.

la valitsemaan, reagointia eri tilanteisiin. Tunneäly on kyky painaa jarrua reaktioille, jotka ovat jääneet päälle liian pitkäksi aikaa. Ei se helppoa ole, mutta kannattaa harjoitella, ajatella vaikka, että ”so what”. – Kyky valita reaktioitaan riippuu kehon eli Minä Oy:n toimitilan kunnosta. Siksi fyysisestä jaksamisesta kannattaa pitää huolta. Keskeistä kehon toiminnalle ja sen myötä ajattelulle ja mielen tasapainolle on kyky rentoutua.

Minä Oy

Pois vai kohti?

Hellbom kehottaa tarkastelemaan itseään osakeyhtiönä, Minä Oy:nä. Jos olisin yritys, minkälainen olisi rakenteeni ja miten eri osani – keho, ajatukset ja tunteet – toimisivat? Tunteet ovat Hellbomin mukaan Minä Oy:n tärkein osasto. Tasapainoiset tunteet luovat pohjan rationaaliselle ajattelulle. Tunnekuohut kaventavat näkökulma ja ajattelu vaikeutuu. – Tärkeitä ratkaisuja ei kannata tehdä tunnekuohun vallassa, esimerkiksi silloin, kun on saanut irtisanomisilmoituksen. – Itsetuntemus on kyky olla tietoinen tuntemuksistaan. Ihminen voi harjoitel-

Hellbomin mukaan omat ajattelu- ja motivaatiotyylit on aika helppo löytää. – Joku vaihtaa työ­paikkaa, koska haluaa pois kurjasta nykytilasta. Toisen vaihto perustuu mahdollisuuksiin, joita kohti hän haluaa mennä. Taitava vuorovaikuttaja osaa lukea muiden tyylejä ja puhutella heitä heidän kielellään. Jos joku innostuu yksityiskohdista, hänelle kannattaa kuvailla niitä. Toinen haluaa nähdä kokonaisuuksia. Jotakin puhuttelevat uusien tuotteiden yhtäläisyydet entiseen verrattuna, sillä se tuo turvallisuutta. Toisen saa syttymään erilaisuus. Joku kaipaa vaihtoehtoja, toinen selviä menettelytapoja. Mainosihmiset käyttävät taitavasti hyväksi erilaisia motivointityylejä ja usein samaan aikaan, jolloin he saavat mainostamilleen tuotteille maksimaalisen huomion.

Kaj Hellbomin mukaan näkökulma kaventuu, elleivät tunteet ole tasapainossa.

Vaikka työpaikka menee alta, kannattaa muistaa omat vahvuutensa. Luottamus itseensä ja omiin kykyihinsä vakuuttaa myös työnantajat. Kuva: Petri Artturi Asikainen/Gorilla.


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Monipuolista osaamista arvostetaan Metsästä vahvuuksiasi

Hellbom pyysi kuulijoita kirjaamaan SWOT-nelikenttään vahvuutensa, heikkoutensa, mahdollisuudet ja uhat. Kysymys kuului: Mihin kannattaa panostaa? Vastaus oli selkeä. – Kannattaa satsata omiin vahvuuksiin, siis siihen, mikä on meille luontaista. Kulttuurimme on keskittynyt virheiden ja heikkouksien metsästämiseen, mikä ei tee meistä menestyjiä, vaan saa meidät varomaan virheitä. Virheet täytyy tietenkin korjata, mutta niihin ei kannata juuttua. Vahvuuksiin keskittyvään johtajuuteen voi tutustua netissä hakusanalla Strenghtsbased Leadership. Tutkijat ovat listanneet kymmeniä ominaisuuksia. Laajalla kysymyspatteristolla luontaiset vahvuusalueet nousevat esille. Ihminen voi olla esimerkiksi aktivoija, analyytikko, järjestäjä, fokusoija, käskyttäjä, tulevaisuuteen katsoja tai merkitysten etsijä. Eri ominaisuuksien yhdistelmästä löytyy kokonaisuus, jolla kukin toimii parhaiten. Kun olemme perillä vahvuuksistamme, meidän kannattaa Hellbomin mukaan asettaa itsellemme hyviä tavoitteita. – Ne ovat positiivisia ja suuntautuvat kohti jotakin päämäärää. Niiden saavuttaminen on kiinni omasta toiminnastamme. Ne on muotoiltu rikkaasti, mikä lisää niiden houkuttelevuutta. Ne ovat ristiriidattomia, eivätkä sodi jotakin toista tavoitettamme vastaan. Vähitellen alamme huomata tavoitteisiimme liittyviä asioita ja tarttua niihin. ■

UUSI

INSINÖÖRI

T

aantumasta huolimatta insinööreille on edelleen kysyntää työmarkkinoilla. Työpaikan saaminen kestää ehkä aiempaa kauemmin, mutta aktiivinen työnhaku voi tuottaa hyvää tulosta. Työnantajat palkkaavat edelleen uusia työntekijöitä, vaikka avoinna olevien työpaikkailmoitusten määrä on vähentynyt. Jos tunnetaan hyvä ja osaava tyyppi, hänet palkataan mieluiten suoraan. Talouden taantumassa monilla aloilla on työnantajan markkinat. Tämä näkyy käytännössä siten, että rekrytointivaatimukset ovat kasvaneet. Työpaikkailmoituksissa ja haastatteluissa kerrotaan pitkä lista osaamisvaatimuksista, joita valittavalta henkilöltä edellytetään. Työnantajat haluavat usein palkata monipuolisen kokemuksen omaavia ihmisiä, joilla on riittävästi työvuosia mutta kohtalaisen tuoreet teoriaopinnot takana. Nuorten vastavalmistuneiden on ollut aika vaikea työllistyä ja sama tilanne on ikääntyneille insinööreillä. Myönteistä viime lamaan verrattuna on kuitenkin se, että työnantajat palkkaavat edelleen myös yli 40-vuotiaita. Työnantaja ymmärtää, että 40-vuotiaalla on edessä vielä noin 25 vuotta työuraa ja nelikymppiset ovat varsin osaavia ja luotettavia työntekijöitä. Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriaisen mukaan monien työnantajien rekrytointivaatimuksia voisi verrata suomalaisen ihanneasumismuotoon: omakotitalo keskustassa, järven rannalla. Kaikkea ei voi kuitenkaan saada, jostain pitää tinkiä. Insinöörien työllisyystilanne riippuu pitkälti toimialasta. Palvelualat työllistävät edelleen insinöörejä. Sen sijaan teknologiateollisuudesta on moni insinööri jäänyt työttömäksi. Sa-

moin tietotekniikan koulutusohjelmista valmistuneista monet ovat työtä vailla. Työttömiä insinöörejä on ympäri Suomen. Pelkät tilastot eivät kuitenkaan kerro todellista tilannetta. Vaikka Etelä-Suomessa on määrällisesti eniten työttömiä insinöörejä, alueella on myös eniten avoinna olevia työpaikkoja. UIL auttaa jäseniä

Talouden taantuma näkyy Uuden Insinööriliiton urahallintapalvelussa hyvinkin konkreettisella tavalla. Viime vuonna Insinööripörssissä ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä väheni alle kolmannekseen edellisen vuoden tilanteesta. Liiton urahallintapalveluille on ollut kovasti kysyntää. Ympäri Suomen on järjestetty urailtoja, joissa jäsenet ovat saaneet koulutusta työnhakuun ja työnhaussa menestymiseen liittyvissä asioissa. Utriainen opastaa jäseniä ura-asioissa myös puhelimitse, sähköpostitse kuin henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Liitto on ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, että korkeasti koulutetut työttömät saisivat nimenomaan heille suunnattua tukea TE-toimistoista. Työtön korkeasti koulutettu ei tarvitse esimerkiksi MS Office -koulutusta vaan hänen oman osaamisensa vahvistamiseen tähtäävää koulutusta ja työnohjauspalveluita. Tämän taantuman aikana erityisesti korkeasti koulutetut ovat menettäneet työpaikkoja. TE-toimistoissa ei ole ollut kuitenkaan riittävästi osaamista korkeasti koulutettujen työttömien ohjaamiseen. ■

17


työehtosopimusneuvotteluja

LTY-alan neuvottelut käynnistyivät

Kemian alalla lakonuhka Kemianteollisuuden ylempien toimi­ henkilöiden lakonuhan sovittelu alkoi helmikuussa. Ensimmäisessä tapaami­ sessa sovittelija Heikki Pohjan johdol­ la käsiteltiin lähinnä osapuolten, Ylem­ mät toimihenkilöt YTN ry:n ja Kemi­ anteollisuus KT ry:n, näkemyksiä ja ta­ voitteita. Lisäksi käytiin läpi sovittelun aikatauluja, lakkorajoja sekä mahdolli­ sen lakon vaikutuksia alan ulkopuolelle. Varsinaista lähestymistä ei asioiden suh­ teen tapahtunut. YTN ry antoi 19. helmikuuta suoma­ laisessa kemianteollisuudessa työskente­ leviä ylempiä toimihenkilöitä koskevan työtaisteluvaroituksen, koska neuvottelut työnantajaa edustavan KT:n kanssa eivät edenneet hyväksyttävällä tavalla. Lehden painoon mennessä olevan tie­ don mukaan lakot aloitetaan 9. maalis­ kuuta vuorotteluperiaatteella kemianteol­ lisuuden 20 suurimmassa yrityksessä. Ensimmäisenä lakkoon menossa oli Orion Oyj tytäryhtiöineen 9.–10.3. aiem­ min julkaistun listan mukaan. YTN:n tavoitteena on jo pitkään ol­ lut saada kemian alan ylemmille toimi­ henkilöille kattava, työsuhteen peruseh­ dot turvaava työehtosopimus kuten muil­ lakin henkilöstöryhmillä on. KT on kuitenkin kieltäytynyt neu­ vottelemasta työehtosopimuksesta, ja tarjoaa ylemmille sopimusta pelkäs­ tään palkankorotuksista eli niin sanot­ tua palkkapöytäkirjaa. Ylempien palkka­ pöytäkirja on mennyt umpeen jo tammi­ kuun lopussa eikä suomalaisen kemian­ teollisuuden ylemmillä toimihenkilöil­ lä ole tällä hetkellä voimassa olevaa so­ pimusta. Kemian alalla työskentelee 7 500 ylempää toimihenkilöä, joista 1 300 on Uuden Insinööriliiton jäsentä.

n

18

n LTY-tason LILA-, infra-, tarkastus- ja testausalan työ - ja virkaehtosopimukset ja vastaavat talokohtaiset sopimukset sanot­ tiin irti tammikuussa. Myös muut allekir­ joittajajärjestöt irtisanoivat osaltaan sopi­ mukset. Sopimusten voimassaolo päättyi 28. helmikuuta. Taustaryhmä tarkensi neuvottelukier­ roksen tavoitteitaan ja sovitti niitä yhteen muiden allekirjoittajajärjestöjen tavoit­ teiden kanssa helmikuussa. Taustaryh­ mä keskusteli siitä, mitkä tavoitteista tu­ lisi saada LTY-tason sopimukseen ja mis­ tä taas sovitaan talokohtaisilla työehto­ sopimuksilla. Talokohtaisesti sovittuja hyviä ratkaisuja esimerkiksi vuosilomien osalta pyritään saamaan liittotason sopi­ mukseen. Taustaryhmässä keskusteltiin myös erityisesti YTN:n jäsenistöä koskevien asioiden, kuten etätyön, kodin ja työpai­ kan välisellä matkalla tehtävän työn sekä mobiilityön ehtojen selvittämisestä, so­ pimuskaudella työryhmässä. Allekirjoit­ tajajärjestöt JHL, Pardia ja YTN kirjasi­ vat yhteiset tavoitteensa. Neuvottelut käynnistyivät helmikuus­ sa ja niitä käydään tiiviillä aikataululla. Lehden painoon mennessä sekä yleisen sopimuksen neuvottelutulos että talokoh­ taisten sopimusten neuvottelut oli tarkoi­ tus saada aikaan maaliskuun ensimmäi­ sillä viikoilla. LTY-sektorilla työskentelee noin 20 000 palkansaajaa, joista kymmenesosa on YTN-liittojen jäseniä.

Valtiolla valmistellaan järjestöllisiä toimia n Valtiosektorin työ- ja virkaehtosopi­ musneuvotteluja jatkettiin torstaina 25.2. lähes viikon tauon jälkeen. Ratkaisevat neuvottelukysymykset sopimuskauden pituudesta, palkankorotusten tasosta ja

sopimuksen kustannusvaikutuksesta ovat yhä vailla ratkaisua, mutta toivoa yhteis­ ymmärryksen syntymisestä on. Sopimuksen esteenä on vielä merkit­ tävä periaatteellinen erimielisyys henki­ löstön turvasta muutostilanteissa. Järjes­ töt eivät voi hyväksyä muun muassa sitä, että virastojen yhdistyessä henkilöstö jou­ tuu europalkoille, eikä heidän palkkansa perustu mihinkään sopimukseen. Valtiosektorilla on käynnistetty työ­ taistelun valmistelut. Paikallisella tasolla lakkovalmiutta nostetaan ja varmistetaan, että tieto työtaisteluun liittyvistä asioista tavoittaa koko jäsenistön työtaisteluun valmistauduttaessa ja sen aikana. Työtaistelun muodosta ja aikataulusta tiedotetaan erikseen mahdollisen lakkova­ roituksen jättämisen yhteydessä. Runsas 600 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä työskentelee val­ tiosektorilla yleisen virka- ja työehtosopi­ muksen piirissä.

Yliopistosektorille työtaisteluvaroitus n Yliopistohenkilöstöä edustavat pääsopi­

jajärjestöt JUKO, Pardia ja JHL antoivat 3.3. yliopistojen koko henkilöstöä koske­ van työtaisteluvaroituksen. Työtaistelu­ varoitus koskee yhden päivän lakkoa, joka sulkisi torstaina 18.3. maan kaikki yliopis­ tot. Lakkovaroitus koskee noin 27 000 yli­ opistoissa toimivaa palkansaajaa. Yliopistosektorin pääsopijajärjestöillä on tavoitteena saada aikaan yliopistohen­ kilöstölle työsuhteen ehdot turvaava työ­ ehtosopimus. Sopimukseton tila on jatku­ nut yliopistoissa pitempään kuin muilla sektoreilla. Yliopistotyönantaja Yksityisen Ope­ tusalan Liiton esitykset tarkoittaisivat mm. sitä, että sairausajan palkallinen jak­ so lyhenisi radikaalisti nykyisestä. Työ­ aikajoustot lisääntyisivät ja työaikalain piirissä olevilla työntekijöillä säännölli­


Kunta-alalle sopimus nen työaika voitaisiin sijoittaa sunnuntaille ilman työntekijän suostumusta. Yliopistotyönantaja on esittänyt selviä heikennyksiä myös luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan. Pääsopijajärjestöt eivät voi myöskään hyväksyä yliopistotyönantajan ”palkkatarjousta”, joka on käytännössä lähes nollatarjous. Vaikka yliopistot erotettiin tämän vuoden alusta valtiosta, yliopistoväki on laitettu valtion sektorin palkkarahojen panttivangiksi. Lakkoon osallistuvat lähes kaikki yliopistoihin työsuhteessa olevat yliopistosektorin pääsopijajärjestöjen jäsenet. Lakon ulkopuolelle jää ihmisten, eläinten, näytteiden ja elävien kokoelmien­ välttämätön hoito sekä atk-runkoverkkopalvelujen välttämätön hoito siltä osin, kun kiinteistöjen ja elävien aineistojen välitön turvallisuus on niistä riippuvainen. Lakon ulkopuolelle jätetään osa-aikaeläkkeelle 6 kk:n kuluessa siirtyvät. Yliopistosektorilla työskentelee noin 100 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä.

Elintarvikeala haluaa lisää työhyvinvointia n Elintarvikealan kaikki palkansaajajärjes-

töt eli Ylemmät Toimihenkilöt, Suomen elintarviketyöläisten Liitto, Toimihenkilöunioni ja Meijerialan ammattilaiset ko-

koontuivat helmikuussa keskustelemaan yhteisistä teemoista ennen työehtosopimusneuvottelujen alkamista Elintarviketeollisuusliiton kanssa. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja­ ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari muistutti, että elintarvikealan palkansaajajärjestöt kokoontuivat yhdessä ensimmäisestä kertaa. Porokarin mielestä tämä on tärkeä signaali neuvottelukierrokselle, sillä neuvottelujen onnistuminen edellyttää palkansaajajärjestöiltä tiivistä ja aitoa yhteistyötä. Elintarvikealan palkansaajajärjestöjen mukaan palkansaajilla on aidosti yhteisiä teemoja, joita viedään neuvottelupöytään, toteavat järjestöt. Kaikilla ryhmillä on tavoitteita, jotka koskevat työhyvinvointia ja työssäjaksamista. YTN:n elintarvikealan sopimustavoitteita esitelleen YTN:n ja UIL:n asiamiehen Eero Seppälän mukaan ykköstavoitteena on saada sitova työehtosopimus. Elintarvikealalla on vuonna 2008 allekirjoitettu palkkapöytäkirja, jossa sovittiin korotuksista vuosille 2008 ja 2009. – Ylemmät toimihenkilöt on ainoa henkilöstöryhmä, jonka määrä kasvaa elintarvikealalla. Työnantajaliiton olisi vihdoin aika tunnustaa myös sopimusteitse, että ylemmät toimihenkilöt ovat merkittävä henkilöstöryhmä elintarvikealalla. Ylempien toimihenkilöiden neuvotteluissa korostuvat myös muun muassa vapaa-aikana tehtävän matka-ajan korvaus, ylityökorvaus, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun aseman ja tiedonsaannin parantaminen. n

Lisätietoja ajankohtaisista neuvottelutilanteista:

www.uil.fi www.ytn.fi www.juko.fi UUSI

Insinööri

K

unta-alalla on sovittu kuntatyönantajan ja neljän pääsopijajärjestön kesken virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010– 2011. Sopimuksessa ovat mukana Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Tekniikka ja Terveys KTN, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni sekä Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ. Uuden Insinööriliiton kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja teknisten sopimuksessa (TS) olevat jäsenet ovat edustettuina KTN:n ja kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OV-TES) jäsenet JUKO:n kautta. Sopimukset ovat kaksivuotisia ajalla 1.2.2010–31.12.2011. Palkankorotuksista on sovittu vain ensimmäisen vuoden osalta. Toisen vuoden korotuksista neuvotellaan 31.1.2011 mennessä. Mikäli neuvottelut eivät johda tulokseen, sopimukset voidaan irtisanoa toisen sopimusvuoden osalta päättymään 28.2.2011. Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset koostuvat samapalkkaisuuserästä (1.2.) ja tuloksellisuuserästä (1.9.) eivätkä sisällä yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserän suuruus vaihtelee 0,4–0,8 prosentin välillä sopimusalan naisvaltaisuuden mukaan, kuten päättyneissäkin kunta-alan sopimuksissa. Lisätietoja kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) ja teknisten sopimuksesta (TS) on KTN:n verkkosivuilla, www.ktn-ry.fi. Kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OV-TES) on lisätietoja JUKOn www-sivuilla, www.juko.fi.

19


osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Pentti Vänskä

Hiilijäljet ja ekoreput kiinnostavat kuluttajia. Niihin liittyviä testauksia ja mittauksia tehdään koko ajan enemmän. Ympäristöpalvelut ja tuotekehitys puolestaan vaativat hyvin koulutettuja tekijöitä, tietää insinööri Janne Nuutinen Symosta.

J

anne Nuutinen valmistui ympäristötekniikan insinööriksi vuonna 2000 Kuopion ammattikorkeakoulusta. Muutama vuosi yliopiston mittauslaboratoriossa avasi silmät näkemään yrittäjän mahdollisuudet ja suoranaisen tarpeen ympäristöpalvelujen piirissä. Näin sai Symo Oy alkunsa. Kolmisen vuotta osakeyhtiönä toiminut ympäristöteknologian palveluyritys on keskittynyt tarjoamaan ilman ja melun mittaukseen liittyviä palveluja. Myös erilaiset mallinnus- ja simulointipalvelut kuuluvat yrityksen toimenkuvaan. Teemme meluselvityksiä, päästö­ mittauk­sia, ilmanlaatumittauksia sekä melun- ja pölyntorjuntasuunnitelmia, yrityksen toimitusjohtaja Nuutinen kertoo. Yhä laajenevaan palvelutarjontaan kuuluu ympäristökonsultoinnin ohella laitteistojen ja menetelmien kehitystyö sekä jatkossa myös työhygieniset mittaukset. – Tyypillinen asiakkaamme on pieni, ympäristölupien kanssa pähkäilevä yritys, Janne Nuutinen kertoo. Viiden hengen yrityksestä löytyy osaamista niin ympäristö-, energia- kuin prosessitekniikankin alalta. Osaaminen pe-

20

Viihtyisä ympäristö vaatii mittauksia rustuu monipuoliseen kokemukseen melua ja ilmanlaatua koskevissa kysymyksissä sekä tiiviiseen yhteistyöhön tutkimuslaitosten, viranomaisten ja yritysten kanssa. Melukarttoja ja hiukkasmittauksia

Palveluja ja tuotekehitystä siis tarvitaan. Samoin mittausteknologiaa, jota Nuutisen mielestä Suomesta löytyy luvattoman vähän. Symo onkin kehittänyt mallinnus- ja simulointiohjelmia, joilla voi-

daan suunnitella mm. tehokkaita meluseinämiä ja arvioida erilaisten toimintojen ympäristöriskejä ja vaikutuksia. Monivuotisen tieteellisen työskentelyn ja mittausteknisen kokemuksen ansiosta yritys pystyy tarjoamaan myös uusien laitteistojen ja menetelmien testaus- ja kehityspalveluja Symo onkin kehittänyt melunlaskentasovelluksen, jolla pystytään mallintamaan yhden tai useamman melulähteen aiheuttamat melutasot ympäristössä. Tulokset visualisoidaan melualuekartoiksi.


Ympäristöasiantuntijat Outi Isokääntä (vas.) ja Jenni Tirkkonen arvioivat Janne Nuutisen kanssa mittaustuloksia.

kanavat. Takka ei saa olla puukrematorio, vaan lämmönlähde, Nuutinen sanoo. Ympäristöyrittäjiä tarvitaan

mukset tiukkenevat parin vuoden kuluttua. Kaiken muun ympäristömittauksen lisäksi Symo tekee yhä runsaammin tulisijojen testausta. Testausmäärien kasvettua oli pakko muuttaa uusiin, isompiin tiloihin parisen vuotta sitten. – Testaamme vuodessa noin 30– 50 markkinoilla jo olevaa tai ihan uutta takka­mallia. Tämä onkin tarpeen, sillä EU:ssa valmistellaan direktiiviä, joka asettaa päästörajat pientalojen kiinteitä polttoaineita käyttäville tulisijoille. Takat, uunit ja puuta polttavat keskuslämmityskattilat joutuvat syyniin. Direktiivi ei koskisi saunojen kiukaita, ulkotulisijoja, grillejä tai helloja. Direktiivi ohjaisi lämmöntuottotehoa sekä häkäkaasun, muiden palamattomien hiilivetyjen, pienhiukkasten ja typen oksidien päästöjä. – Takkoja koskien testaamme esimerkiksi palamisen hyötysuhteen, johon vaikuttavat muun muassa palotilan koko, paloilman suuntaus ja riittävän pitkät palo-

Ympäristöasiantuntijoita valmistuu useam­mastakin korkeakoulusta maassamme. He työskentelevät yleensä ympäristö- ja laatupäällikköinä yrityksissä, tuotannonvalvonnassa tai kunnallisissa valvontatehtävissä. Uusia ympäristöalan yrittäjiäkin tarvitaan. Mutta uskaltaako yrittäjäksi aikova ottaa riskin? – Täytyy toki suositella, Nuutinen uskaltaa pienen harkinnan jälkeen sanoa. Mutta ei suosittele sitä heti valmistumisen jälkeen, eikä mielellään yksin. Kokemusta ja näkemystä on hyvä kerätä kentältä muutaman vuoden ajan. Itse hän sai kokemusta yliopiston projekteissa. Sieltä myös lähti mukaan muutama sopiva kaveri perustamaan yritystä. Nuutinen toivoisi yrittäjäksi aikoville enemmän tukea muun muassa alv-helpotuksia ja lomittajia. Itselleen hän on onnistunut järjestämään talvi-, kesä- ja jopa­ isyyslomaa. Ammattikorkeakouluille hän lähettää viestin: ottakaa toki yhteyttä pieniinkin yrityksiin. Keskusteluväylää yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen välillä voisi reippaasti laajentaa. n

– Melukarttoja käytetään muun muassa ympäristölupa- ja YVA-prosesseissa, Nuutinen tietää. Sovellusta on testattu ja kehitetty useiden melulähteiden yhtäaikaisten vaikutusten analysoinnissa. Yhteistyössä YläSavon terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa muun muassa tehtiin Sonkajärven kunnan alueelle melualuekartoitus. Alueen melutasoihin vaikuttaa sekä rautatie- ja maantieliikenne että teollisuus. Yrityksen toimintapiiri on jatkuvasti levittäytynyt laajemmalle. Vuodesta 2002 lähtien on tehty noin 300 toimeksiantoa eri puolella Suomea, lähinnä kuitenkin Länsi- ja Itä-Suomessa. Takat ja tulisijat syyniin

Jo markkinoilla olevia ja varsinkin uusia tulisijoja koskevat energiatehokkuusvaatiUUSI

Insinööri

Janne Nuutinen tekee ympäristöön liittyviä testauksia ja mittauksia.

21


osaaminen Teksti: Juho Kauppinen, insinööriopiskelija ■ Kuva: Riku Jokinen ■ Piirrokset: Lauri Kontiainen

INSSI-saunasta opiskeluprojekti

INSSI-sauna on Savonia ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoiden projektikurssi. Opiskelijat suunnittelevat ja valmistavat tieliikennekelpoisen, liikuteltavan saunan Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry:n käyttöön.

S

aunan on tarkoitus olla ”insinöörimäinen”, joten siihen sulautetaan nykytekniikkaa, kuten muun muassa langaton internetyhteys. Lopputuote jää opiskelijoiden käyttöön niin, että tulevaisuudessa opiskelijat pystyvät kehittämään tuotetta erilaisilla innovaatiolla. Tietysti tärkeä tekijä on hyvät löylyt! Sauna kuuluu rientoihin

Insinööriopiskelijoille saunominen on tärkeä perinne. Useasti yhteisissä rien22

noissa saunaa ei kuitenkaan ole tarjolla. KINRAn aktiivit päättivät ratkaista ongelman kertaheitolla. Siitä lähtikin liikkeelle INSSI-saunaprojekti. Aktiivien keskuudessa idea jalostui viime vuoden keväällä ja kesän alussa projekti lähti varsinaisesti liikkeelle. Jo alkutaipaleilla oli selvää, että projekti on sekä rahallisesti että teknisesti turhan suuri toteutettavaksi pelkästään opiskelijoiden voimin. Siitä kehittyikin ajatus tehdä projekti yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa, jolloin siitä

hyötyvät sekä koulu että etenkin opiskelijat. Oppimista uusilla tavoilla

Projektin uutuus piileekin sen koulutuspoliittisessa näkökulmassa. Opiskelijat vastaavat projektin suunnittelusta, toteutuksesta, aikataulutuksesta sekä rahoituksesta. Koulun puolesta sitä valvoo ohjausryhmä. Opettajat voivat tiukan tilanteen tullen hoputtaa projektia, mutta vastuu pysyy koko ajan opis-


tekniikkaa. Kuitenkin niin, että saunassa on perinteistä saunahenkeä. Sisäosa paneloidaan nykyaikaisella lämpöpuulla, ja lauteiksi asennetaan muotolauteet. Valaistukseen käytetään leditekniikkaa, saunaan asennetaan avlaitteet ja tietokone. Tarvittaessa siis saunan lauteilta voi seurata lätkää, kuunnella musiikkia tai katsoa hauskoja videopätkiä. Anturitekniikalla kerätään saunomisen ajalta tietoa lämpötiloista ja ilmankosteudesta. Elektroniikan vaatima virta saadaan akustosta tai verkkovirrasta. Akuston lataamista varten vaunussa on myös aurinkopaneeli. Paikallinen teollisuus mukana

Kuvassa ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle: Aki Virkalevo, Mikko Ruotsalainen, Mika Parvinen, Lauri Kontiainen, Mikko Vilhunen, Atte Puura, Ossi Pietikäinen, Juha Huttunen, Marko Kauranen, Juho Kauppinen ja Tomi Ryynänen.

kelijoilla. Opettajat muodostavat myös asiantuntijaverkoston, johon opiskelijat voivat tukeutua. INSSI-saunaprojekti on hyvä esimerkki uudenlaisesta oppimistavasta. Projektiryhmä jakautuu kolmeen pienryhmään: kone-, sähkö- ja puuryhmään, joilla on omat vetäjät. He ovat vastuussa ryhmän tekemisistä ja aikatauluista. Kullekin ryhmälle on projektisuunnitelman laadintavaiheessa valittu vastuualueet, tavoitteet sekä ryhmäkohtainen aikataulu. Suunnittelutyö on sidottu toisiin ryhmiin, joten tiimityöskentelytaidot nousevat tärkeään asemaan projektin onnistumisen kannalta. Opiskelijoiden vastuu kasvaa

Suomessa on aina saanut laadukasta insinöörikoulutusta. Jotta se saadaan pidettyä laadukkaana, sitä pitää kehittää. INSSIsaunaprojektin kaltaisesta oppimismallista on paljon hyötyä. Projektista opiskelijat saavat opintopisteitä tehdyn suunnittelutyön muUUSI

INSINÖÖRI

kaan. He ylläpitävät tuntikirjaa, jonka perusteella haetaan projektin opintopisteet. Kurssin alussa esitetään suunnitelma projektiin käytettävistä tunneista, mikä määrää suunnan projektista saataville opintopisteille. Esimerkiksi projektipäällikkö saa kurssista tuntiarvion mukaan 8-10 opintopistettä. Hänen työnsä sisältää pienryhmien ohjausta, projektin hallintaa, asiakasyhteistyötä, sopimusasioita, aikataulu- ja budjettiseurantaa sekä tiedottamista. Opiskelijavetoinen projektikurssi on opiskelijoille mielekäs oppimismuoto. Se antaa vastuuta toteutuksesta ja lisää näin motivaatiota sekä antaa tärkeää käytännön kokemusta ryhmätyöskentelystä. Opintopisteet annetaan tehdyn työn mukaan. Lisäetuna tulee yhteistyö yritysten kanssa, siis verkostoituminen.

Projekti rahoitetaan lähes yksinomaan materiaalisponsoroinnilla, joten paikallisen teollisuuden mukanaolo on projektin onnistumisen kannalta olennaista. Yhteistyökumppaneille projekti tarjoaa edullista näkyvyyttä ja vastaavasti projektiryhmä saa joko materiaalista tai ammatillista avustusta. Kuopion seudun yritykset ovat ottaneet projektin mielenkiinnolla vastaan. Lähes kaikki laitteet ja tarvikkeet saadaan yhteistyön kautta. Toki projektille vielä etsitään yhteistyökumppaneita. Valmiina vapuksi

Projektin tuotos on tarkoitus vihkiä käyttöön ensi vappuna Kuopion vappuriennoissa. Tuolloin saunan pitää olla koeponnistusvalmiina. Kesällä vaunulla on tarkoitus tehdä kiertue Kuopion kesässä. Tuolloin vaunuun saattaakin törmätä useampi Kuopion asuntomessuilla kävijä. ■ Lisätietoja: www.kinra.fi/inssisauna

Saunassa on perinteistä henkeä

Suunnitteluvaiheessa tavoitteiksi määriteltiin, että saunassa pitää saada hyvät löylyt, sen pitää olla viihtyisä sekä sisältää 23


yhteiskunnasta Teksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi

Pelon ilmapiiri

syö yksilöä ja yhteisöä Pelkojohtaminen on edelleen työyhteisöjen arkea. Karjuva ja uhkaava johtaja on helppo tunnistaa, mutta pelon ilmapiiri voi syntyä silloinkin, kun johtaja vetäytyy ja vallan ottavat yhteisön vahvimmat.

P

elolla johtamisen ilmapiiri nousi esiin suomalaisyrityksissä 2000-luvun alkupuolella, kun yrityksissä kiihtyi irtisanomisbuumi. Professori Marja Erikssonin mukaan työpaikoilla pelko vaivaa niin irtisanottuja, lomautettuja kuin työpaikkansa pitäneitä, mutta myös irtisanojia. Pelko on yksilöllinen tunne. Mikä toista pelottaa, saattaa toista piiskata eteenpäin. – Pelko on uhka niin työntekijöiden ammattilaisuudelle ja terveydelle kuin yrityksen toimivuudelle ja tuottavuudellekin, muistuttavat pelolla johtamista tutkineet professori Eriksson ja tutkija Sinikka Pesonen. Pelko leviää organisaatiossa ikävänä tekijänä ja tuottaa huonoja seuraamuksia. Pelko myös rajaa näkökykyä: pelokas näkee vain sen, mitä pelkää ja niin havainnot vääristyvät. Pelolla johdettu yritys lamaantuu ja innovatiivisuus heikkenee. Asiantuntijat lopettavat yhteistyön ja vetäytyvät omiin koloihinsa. Eriksson kuitenkin painottaa, kuinka arvokasta on saada ihmiset toimimaan yhteistyössä. Tutkijoita kiinnostivat asiantuntijaorganisaatiot, koska huomattava osa suo-

24

malaisyrityksistä on tai ilmoittaa olevansa juuri asiantuntijayhteisö. Tällaisissa organisaatioissa johtaminen liittyy läheisesti työntekijöiden sisäisen motivaation rakentumiseen ja tätä kautta pelon ilmapiirin syntyyn ja seurauksiin. Asiantuntijaorganisaation tunnusmerkkejä ovat muun muassa hajautettu organisaatio, ongelmanratkaisukeskeinen työ ja sitoutuminen ammattiyhteisöön. Jotta johtaminen toimii tällaisessa organisaatiossa, on jaettava paljon tietoa ja tuettava verkostoitumista. Johdon on kannustettava ja raivattava sisäisen motivaation esteitä. Tiedon jakamisen ja johtamisen suurin este asiantuntijaorganisaatiossa on se, että yksittäiset ihmiset eivät halua jakaa tietoa, koska he pelkäävät, että heitä käytetään hyväksi. Erikssonin tutkimuksissa tämä näkyy etenkin suurten yritysten tuotekehitysosastoilla. Öykkäreitä, epäpäteviä ja epävarmuutta lietsovia

Eriksson jakaa pelolla johtamisen muodot kolmeen. Ensinnäkin on kyse niin sanotuista öykkärijohtajista, jotka uhkailevat suoraan, pelottelevat, kiristävät ja nöyryyttävät.

Toiseksi on huonoa ja epäpätevää johtajuutta, suorastaan johtamattomuutta. Johto jättää työyhteisön oman onnensa nojaan eikä edes yritä tulkita, mitä erilaiset tilanteet tarkoittavat työyhteisölle. – Johdon on oltava työntekijöiden puolella, Eriksson vaatii. Kolmantena keinona on uhkakuvien käyttö, irtisanomiset tai uudet kontrollikeinot. Organisaation johto antaa esimerkiksi median maalaamien uhkien valua suoraan työyhteisöön. Esimerkiksi muistuttamalla 1990-luvun laman seurauksista irtisanomisineen voidaan pitää työntekijät varpaillaan epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. – Pelottelu ei ole vaikeaa, professori muistuttaa, mutta kehottaa miettimään,


Työolobarometrien mukaan Suomessa työpaikkakiusaaminen on Euroopan yleisintä.

joustavuuden vaatimukset altistavat pelon kokemuksille. Tutkijat erottivat aineistosta kolme pelkoa kokenutta tyyppiä: selviytyjät, lannistujat ja tarkkailijat. Normaalitilannetta seurasi selviytyjillä pelon aiheuttama tasapainon järkkyminen, joka arvioinnin jälkeen poistuu ja tilanne tasapainottuu. Toimintakyky palautuu ja jopa vahvistuu. Lannistuja ei saavutakaan enää tasapainon järkkymisen jälkeen lähtötilannetta, vaan uupuminen saa hänet luovuttamaan. Hän mukautuu tilanteeseen esimerkiksi katkeroitumalla tai lähtemällä pois työelämästä. Tarkkailija huomaa tulehtuneen tilanteen, jonka ulkopuolella hän pysyttelee. Hän myös pohtii, kuinka voisi auttaa muita ongelmien ratkaisuissa.

mitä seurauksia siitä voi olla yksilöille ja yhteisöille. Työolobarometrien mukaan Suomessa työpaikkakiusaaminen on Euroopan yleisintä. Huonoa käyttäytymistä ei tarvitse sietää kollegoilta eikä esimiehiltä. Eriksson korostaa esimiehiksi nostettavien asiantuntijoiden ajankäyttöä. – Esimiestyöhön on budjetoitava aikaa eikä sitä saa tehdä liikaa oman työn ohessa. Pelottelusta usein vaietaan

Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksella on tutkittu johtajuutta, valtaa ja pelkoa. UUSI

Insinööri

– Pelkojohtaminen on vaikea tutkittava, sillä aihe koetaan kiusalliseksi ja mieluimmin asiasta vaietaan, sanoo tutkimushankkeen johtaja, professori Eriksson. Siksi tutkijat päätyivät keräämään nimettömiä tarinoita pelosta ja pelottelusta työyhteisöissä internetin kautta. Pesosen mukaan paineita kestetään paremmin, jos vahva työidentiteetti säilyy. Työntekijälle on tärkeää, että esimies antaa tehdä oman työn hyvin. Pelko syntyy murtumakohdissa, joissa työhön liittyvät ihanteet rikkoutuvat. Murtumia aiheuttavat muun muassa huono vuorovaikutus työyhteisössä, työn jatkuva uudelleenorganisointi sekä kilpailun ja jatkuvan tehokkuuden korostaminen. Myös sisäiset valtakamppailut ja

Vuorovaikutustaidot auttavat eteenpäin

Kaikissa tarinoissa pelon kokemuksien tähden tulevaisuus huoletti: miten minun maineelleni tai tuloilleni käy. Työelämän ja ammattietiikan arvot olivat uhattuina ja oman hyvinvoinnin tai terveyden menettämistä pelättiin. Tarinoiden mukaan pelotteluun syyllistyvät öykkäröivien esimiesten lisäksi narsistiset työkaverit. Tutkijoiden oppi aineiston pohjalta on työyhteisöjen vuorovaikutustaitojen kehittämisen tärkeys. Sitä tarvitaan kaikilla organisaatiotasoilla. Lisäksi työyhteisöissä on korostettava avoimuutta ja rehellisyyttä korostavien tapojen käyttöä. Hyvä työympäristö tukee ihmisten tasaarvoa, ihmisarvoa ja vapautta. n 25


Teksti: Jari Hakala ■ Kuvat: Johannes Tervo

Vaasalaisyritys innovoi

isojen apajien reitittäjän Vaasalaisen TK Engineering Oy:n innovoimat CAN-kytkimet mahdollistivat osaltaan olympiarenkaiden valaistuksen hiljan päättyneissä Vancouverin kisoissa. Vanhan teknologian pohjalle ideoidut kytkimet voivat raivata tiensä isoille markkinoille.

K

orkean tornitalon neljännessä kerroksessa oven avaavan nuoren miehen kädenpuristus on jämpti. Määrätietoiset askeleet vievät työpisteiden täyttämän huoneen perälle. Pitkän pöydän päällä lepää kaksi kantikasta esinettä. Toinen siro, toinen taas isompi mötikkä. Ollaan vaasalaisen TK Engineeringin hermokeskuksessa. Jämäkkä tervehtijä on Magnus Wikman. Käyntikortissa oleva titteli viittaa myynnistä vastaavaan insinööriin. Kun Wikman aloittaa kertomansa, seinällä olevan taulun täyttämien numerosarjojen, käyrien ja kuvioiden jargoni sekoittuu uuden ja ainutlaatuisen ideoinnin, innovaation, kanssa. Yrityksessä tekee Wikmanin lisäksi työtään seitsemän

26

muuta insinööriä, neljä heistä tuotekehityksessä, loput myynnissä ja hallinnossa. TK Engineeringissä useamman vuoden tehty suunnittelutyö kantoi hedelmää Vancouverin hiljattain päättyneissä olympialaisissa. Yritys perustaa tekemisensä CAN-väyläteknologiaan. Se kehitettiin aikoinaan muun muassa autojen mittariston diagnostiikan lisäämiseen ja johtonippujen vähentämiseen. Teknologia on levinnyt myös muuhun teollisuuteen niin vinhaa vauhtia, että fyysisen kasvun mittarajat alkavat tulla vastaan. Ongelma on yritykselle tuttu, sillä se tuo maahan muunlaisia CAN-väyläteknologiaan perustuvia tuotteita. Lyhenne tulee sanoista controller area network. Tähän rakoon iski TK Engineering.

Vaasalaisen Tk Engineering Oy:n CAN-kytkinskaala koko komeudessaan. Vasemmalla oleva malli päätyi kallioporissa käytettäväksi. Keskellä sijaitseva mahdollisti osaltaan juuri päättyneiden olympialaisten renkaiden valaistuksen.

Talviolympialaisissa käytetty tuoreempi versio yrityksen viitisen vuotta sitten markkinoille tuomasta CAN-kytkimestä jakoi olympiarenkaiden valaistukseen rakennetun CAN-verkon pienempiin osiin. Ilman viittätoista kytkintä kahden rengaskokonaisuuden valaistus olisi ehkä ollut mahdotonta. – Tähän asti en ole muiden valmistamina törmännyt vastaaviin, Wikman kertoo. Suurin verkko maailmassa

Vancouverin kisoihin tehty CAN-verkko on kooltaan tähänastisista suurin maailmassa. Renkaita rakennettiin kahteen eri paikkaan. Vancouverin lentokentän lie-


TK Engineeringin innovaation takaa löytyvät muun muassa tuotekehitysinsinöörit Juha-Matti Kööpikkä (vas.) ja oikealla istuva Mikael Bexar. Kolmas mies kuvassa on myynnistä vastaava Magnus Wikman.

peille pystytettiin ensimmäinen rengassarja. Se valmistui viime maaliskuussa. Toinen vastaava pykättiin kaupungin hiilisatamaan pitkän proomun päälle. 14 metriä korkeat ja 30 metriä leveät­ renkaat saivat hohteensa yhteensä yli 50 000 led-valosta. Asiakkaana oli kanadalainen insinööritoimisto Automation Artisans. Kevytrakenteisen kytkimen vieressä­ olevan järkälemäisemmän version ensim­ mäiset prototyypit valmistuivat 2006. Ne, kuten myös valmis sarja, teetettiin alihankkijoilla asiakkaana toimineelle Sandvik Mining and Constructionille. Krouvi alkuperäisversio päätyi kallioporissa käytettäväksi. Sitä on valmistettu reilut satakunta kappaletta. Kotelointi on puolentoista millin paksuisesta teräksestä. – Australian suolakaivoksissa sataa laimeaa suolahappoa, kiveä tulee katosta ja vähän kaikenlaista, Wikman kertoo metallikuorisen koteloinnin tarkoituksesta. Solmukohtia verkkoon

Uudempaa versiota on myyty myös muille asiakkaille räätälöitynä. Kiinnostusta riittää edelleen. Tältä Wikman odottaa paljon. Kyselyjä on tullut muun muassa Rolls-Roycelta. Amerikkalaisen hissivalmistaja Otis Elevator Companyn kanssa on käyty vuoden päivät liikeneuvotteUUSI

Insinööri

Kytkintä kasaan. Vaasalainen Tk Engineer­ing Oy odottaa­ innovaatioltaan paljon. Ison amerikkalaisen hissivalmistajan kanssa käytävät liikeneuvottelut voivat johtaa mihin tahansa.

luja. Vielä niiden lopputuloksesta ei voi olla varma. Toiminto kummassakin on sama. Kytkin toimii CAN-verkon solmuttajana tai reitittäjänä. – Kytkin nopeuttaa väylän toimivuutta. Itse signaalille se ei tee mitään. Se vain katsoo, mikä signaali se on ja reitittää sen reititystaulukon mukaan. Se toimii viestitasolla, Wikman kertoo toimintaperiaatteesta. Kytkimien suunnittelu ja softa tulee TK Engineeringistä. Kotelot ja liittimet tilataan yritykseen. Ne toimitetaan alihankkijoille, jotka huolehtivat kasauksesta. Arki on karua

Tähän asti TK Engineeringin arki on ollut onnistuneista kaupoista ja isojen asiak­ kaiden kiinnostuksesta huolimatta karumpi. Kytkimien kappalehinta liikkuu 500–600 euron välillä. Vasta isommat ja tasaisemmat valmistussarjat tuovat rahaa. Vielä tähän ei ole päästy. – Kytkimiä on toimitettu kolmisensataa, Wikman kertoo syntyneistä kaupoista. Kun yrityksen liikevaihto on 700 000 euron paikkeilla, niin iso osa summasta tulee edelleen omasta maahantuonnista. – Veikkaan, että pääsemme 500 kap-

Magnus Wikman uskoo TK Engineeringissä kehitettyyn tuotteeseen, CAN-kytkimeen. Ja miksi ei uskoisi, sillä vastaavanlaista ei ole vielä muiden suunnittelemana tullut vastaan.

paleeseen vuodessa. Ehkä enempään, Wikman laskeskelee lähitulevaisuuden volyymeista. Mutta, innovaatio ei olisi innovaatio, ellei siihen uskottaisi – ja kovasti. – Tavoite on se, että pääsisimme tekemään niin monta kuin vain pystymme valmistamaan. Periaatteessa raja ei tule vastaan. – Kuin hinnassa, minkä asiakas on valmis maksamaan. Ja se taas riippuu Wikmanin mukaan siitä, kuinka paljon TK Engineeringissä kehitetty tuote tuo asiakkaalle lisäarvoa. Esimerkiksi hissimarkkinoilla lisäarvo tietäisi jo aikamoisia kappalemääriä. n 27


Teksti ja kuvat: Esa Tuominen

Satakunnassa opiskellaan aurinkoteknologiaa Satakunnan ammattikorkeakoulu aloittaa ensi syksynä uudelleen ympäristöteknologian koulutusohjelman. Siihen liittyy uutuutena oppijakso, jossa keskitytään aurinkoenergiateknologiaan.

Opiskelija Iiro Uusitalo ei pidä aurinkoenergian hyödyntämistä huuhaana.

-K

eskitymme aurinkolämpö- ja aurinkosähköjärjestelmiin. Selvitämme aurinkoenergian perusolemusta. Myös kustannuslaskenta on mukana, kertoo uuden oppiaineen sisällöstä Samk:n koulutusohjelmajohtaja Suvi Karirinne. Aurinkoteknologian koulutus on Suomessa Karirinteen mukaan tällä hetkellä melko vaatimattomalla tasolla. – En ole lainkaan huolissani siitä, ettei aurinkoenergiakoulutus kiinnostaisi opiskelijoita. Kaikki hiilidioksidipäästöjä vähentävä teknologia tuntuu olevan suosiossa. Kun aurinkoenergiapuuhastelun yhteydessä Karirinteelle heittää sanan viherpiiperrys, se saa hänet melkeinpä tuohtumaan: – Sitä tämä ei ainakaan ole! Tässä on takana huipputeknologia ja tarjolla maailmanlaajuisesti valtavat bisnesmahdollisuudet!

– Satakunnan ammattikorkeakoulussa aletaan ensi syksynä opettaa aurinkoteknologiaa, tietää Suvi Karirinne.

28

Ulkomaisia opiskelijoita kaivataan joukkoon

Samk:n uusi koulutusohjelma on englanninkielinen, koska siihen toivotaan mukaan opiskelijoita myös ulkomailta. – Monissa maissa aurinkoenergian pienimuotoinen, hajautettu tuotanto on paljon yleisempää kuin Suomessa. Meillä on perinteisesti keskitytty energiantuotantoon suuremmissa yksiköissä, Karirinne sanoo. Samk:ssa kehitetään etäseurantajärjestelmää, jolla tutkitaan Porin uuden uimahallin aurinkoenergiaratkaisujen toimivuutta. Luvatta-yhtiön pilotin odotetaan innostavan ja rohkaisevan opiskelijoita uusien aurinkoenergiasovellutusten synnyttämiseen. – Suomen potentiaali ei ole massatuotannossa, kuten aurinkopaneelien valmistuksessa. Sen sijaan uudet innovaatiot ja niiden tuotteistaminen tarjoavat paljon mahdollisuuksia. – Ajatellaanpa tavallista ikkunaa, jonka eteen vedetään verhot liiallisen auringonvalon torjumiseksi. Miksi lasia ei yhtä hyvin voisi varustaa aurinkoenergiaa keräävillä kennoilla, jotka samalla tummentaisivat lasia ja estäisivät aurinkoa paahtamasta liian kuumasti, Karirinne kysäisee. Aurinkoenergiakerääjät kiinnostavat

Kolmatta vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa tietotekniikkaa ja ohjelmisto-

tuotantoa opiskeleva Iiro Uusitalo voisi vallan hyvin kuvitella liittävänsä tutkintoonsa myös aurinkoteknologian opintoja. Hän pitää aurinkoenergiakerääjiä teknisesti hyvin mielenkiintoisina laitteina. – Eivätkä ne ole niin kovin kaukana tietoteknisistä järjestelmistä, joiden kanssa olen tähänastisissa opinnoissani ollut tekemisissä. Olen jo nyt fysiikan laboratoriokurssilla testannut aurinkopaneeleita ja mittaillut niiden hyötysuhdetta. Uusitalon mieleen on jo noussut kivoja vempeleitä, joita keräimien perään voisi liittää. Hän pitää aurinkoteknologiaa varteenotettavana teknologian alana, jolle tulevaisuudessa on yhä enemmän kysyntää. – Esimerkiksi sähköauto lyö itsensä jossain muodossa varmasti läpi muualla Euroopassa lähivuosina. Itsekin voisin kuvitella ajelevani sähköautolla – ainakin kaupunkiajot. Maakunta aktiivinen aurinkoenergia-alalla

Luvata-yhtiön aurinkoenergia-asiantuntija Petri Konttinen odottaa Satakunnan ammattikoulun aurinkoenergia-koulutukselta lisäpotkua maakunnan jo nyt aktiiviseen aurinkoteknologian kehitystyöhön. – Pori ja Satakunta näyttävät profiloituvan aurinkoenergian kautta. Täällä on jo noin 100 työpaikkaa, jotka tavalla tai toisella liittyvät aurinkoenergian hyödyntämiseen. n


Aurinkoinen uimahalli kerää energiaa taivaalta Porin uusi uimahalli hyödyntää aurinkoenergiaa ja piilottaa keräimet seinään niin, että ne eivät näy ulospäin.

Havainnekuva Porin uudesta uimahallista. Kuva Mika Syren.

-P

orissa on Outokummun peruja kertynyt paljon kuparirakentamisen osaamista, niin syntyi ajatus tehdä seinä kuparista. Materiaalina kupari on tietysti kalliimpaa kuin tavallinen pelti, mutta se on myös käytännöllisesti katsoen ikuinen, sanoo Porin teknisen palvelukeskuksen johtaja Jukka Kotiniemi. – Outokummun kupariteollisuutta jatkava Luvata synnytti ratkaisun, jossa vesiputket saadaan hitsattua seinän sisäpuolelle niin, että ulos näkyy vain kaunis, yhtenäinen seinäpinta. Näin Kotiniemi kertoo kaupungin uuden uimahallin ennakkoluulottomista julkisivu- ja energiaratkaisuista. Hallin eteläseinään sijoitettavat, integroitavat aurinkokeräimet edustavat maailmanlaajuisesti uudenlaista teknologiaa. Tämän lisäksi hallin katolle tulee perinteisiä aurinkopaneeleita sähkön tuottamiseen. – Vaikka aurinkoenergian avulla synnytetään vain pienehkö osa hallin tarvitsemasta lämmöstä ja sähköstä, niin tämä on kuitenkin tärkeä suunnannäyttäjä. Tähän meidän sukupolvemme pystyy. JatkaUUSI

Insinööri

koot tulevat sukupolvet tästä hiilijalanjäljen pienentämisessä, Kotiniemi visioi. Pitkä kokemus vaihtoehtoisesta energiasta

Kotiniemi mietti aurinkoenergian hyödyntämistä jo 1970-luvulla insinööriopintojen aikana. Tuolloin käytiin keskustelua paitsi aurinkoenergiasta, myös maalämpöpumpuista, joita Rosenlew valmisti Porissa. Vuonna 1981 Kotiniemi toi Norjasta aurinkoenergiapaneelit appiukkonsa mökille. Erinomaiset laitteet valaisivat mökin. Kotiniemi tavoittelee Porin uudelle uimahallille statusta aurinkoenergiarakennuksena. Hän on mukana myös suunnittelutyössä, jonka tuloksena Satakunnan ammattikorkeakoulussa annetaan koulutusta aurinkoteknologian alalla. – Meidän uimahalliratkaisuamme on ammattipiireissä moitittu kalliiksi. Investointimme aurinkoenergiaan ei maksa itseään koskaan takaisin. Kotiniemen mukaan aurinko- ja tuu-

lienergian hyödyntäminen ei kannata nykyisellään ilman valtion tukea. – Kysymys onkin siitä, että ellei uusia, ympäristöystävällisiä energiamuotoja oteta rohkeasti käyttöön, ilmastonmuutosta ei voida hillitä. Porin uuden uimahallin aurinkolämpökeräimillä tuotetaan energiaa 120 000 kWh. Määrä vastaa kuuden omakotitalon vuosittaisia lämmityskuluja, mutta silti se kattaa vain viisi prosenttia uimahallin vuotuisesta lämmöntarpeesta. Katolle sijoitettavat aurinkosähköpaneelit tuottavat noin 45 000kWh eli kolme prosenttia rakennuksen kuluttamasta sähköstä. Aurinkoenergiaa pystytään hyödyntämään helmikuun lopusta lokakuun loppuun asti. – Suomen ohella vain Kanadassa otetaan talteen aurinkoenergiaa näin pohjoisessa, Jukka Kotiniemi tietää. Porin uusi uimahalli on pyritty suunnittelemaan kaikin puolin energiapihiksi. Sen poistoilma otetaan talteen, samoin poistuvan suihkuveden lämpö. Hallin katolle tulee näkösuojan taa 560 neliömetriä aurinkopaneeleja ja -keräimiä. Etelänpuoleiseen seinään integroidaan 80 neliömetriä aurinkokeräimiä. n E.T.

Jukka Kotiniemi innostui aurinkoenergiasta jo opiskellessaan Porin silloisessa Tekussa. Nyt hän on mukana rakennuttamassa Poriin uimahallia, jonka sähkö ja lämpö tuotetaan osin aurinkoenergialla.

29


totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Mitä kuuluu vuonna 2004 valmistuneille insinööreille? Insinöörien asiantuntijaurat ovat yleistyneet, mutta palkka nousee vain työpaikkaa vaihtamalla.

Vuonna 2004 valmistuneiden insinöörien ammattiasemat valmistumishetkellä, kaksi vuotta valmistumisesta, huhtikuussa 2008 ja toukokuussa 2009 (%)

50

U

IL:n tuoreen tutkimuksen mukaan yhä useampi nuori insinööri kiinnit­ tyy entistä vahvemmin asiantuntijaural­ le. Vuonna 2004 valmistuneista, asian­ tuntijatehtäviin sijoittuneista insinööreis­ tä 75 prosenttia toimi asiantuntijatehtä­ vissä edelleen viisi vuotta myöhemmin. Edellisessä viisivuotisseurantatutki­ muksessa tutkittiin vuonna 1997 val­ mistuneiden insinöörien työuran alkua. Silloin asiantuntijatehtävissä oli pysynyt vain noin puolet. Ylenemiset esimiestehtäviin ja siirty­ miset toimihenkilötehtäviin ovatkin sel­ västi harvinaistuneet vuosituhannen vaih­ teen tilanteeseen verrattuna. Toimihenkilötehtävissä työskentele­ vien osuus on pudonnut viiden vuoden aikana valmistumishetken 38 prosentista 12 prosenttiin vuonna 2009. Tulos ker­ too siitä, että huomattavan moni vuonna 2004 valmistuneista joutui aloittamaan tehtävissä, joissa teknikkokoulutuksen omaavat henkilöt ovat perinteisesti työs­ kennelleet. Vastavalmistuneet insinöörit näyttävät kuitenkin hakeutuvan koulutustaan vas­ taaviin tehtäviin heti tilaisuuden tultua. Valmistumishetkellä esimiestehtävis­ sä työskennelleistä insinööreistä 58 pro­ senttia oli viisi vuotta myöhemmin yhä esimiestehtävissä, mutta 31 prosenttia oli siirtynyt asiantuntijaksi. Vuosina 1997–2002 vastaavat luvut olivat erilaiset: 73 prosenttia oli pysynyt esimiehenä ja vain 18 prosenttia oli siir­ tynyt asiantuntijatehtäviin.

Esimiestehtävät nostavat palkkaa

Palkitsemisjärjestelmät näyttävät yhä elä­ vän hierarkkisten linjaorganisaatioiden maailmassa, jossa yleneminen mielletään vain alaisten lukumäärän kautta. 30

45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

ylin johto

johto

ylempi alempi erittäin vaativat asiankeskijohto keskijohto vaativat asiantuntijat asiantunti- tuntijateht. jateht.

n valmistumishetkellä 2004 n huhtikuussa 2008

Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka paljon vuosien 2006 ja 2008 välillä ta­ pahtuneet muutokset ammattiasemassa vaikuttavat palkkaan. Sen mukaan samas­ sa työpaikassa tapahtunut yleneminen pe­ rustason asiantuntijatehtävistä vaativiin asiantuntijatehtäviin toi palkanlisää kes­ kimäärin vain pari prosenttia. Sen sijaan yleneminen esimiestehtäviin toi lähes vii­ denneksen lisää tilipussiin. Jos yleneminen vaativiin asiantunti­ jatehtäviin tapahtui työpaikan vaihdon myötä, palkka nousi keskimäärin seitse­ män prosenttia. Esimiestehtäviin ylene­ misen palkkavaikutus pysyi työpaikkaa vaihtaneilla samana kuin samassa työpai­ kassa esimiestehtäviin siirtyneillä. Asiantuntijaurien yleistymisen taus­ talla on ennen kaikkea esimiestyön kysyn­ nän lasku. Insinöörityövoiman tarjonnan lisääntyminen vaikeuttaa myös tilannetta. Kun keskijohdon tehtäviä on karsittu tii­ mityötä ja verkostomaista toimintatapaa korostavien oppien mukaisesti, kipuami­ nen johtoporrastasoja pitkin ei ole enää yksinkertaisesti mahdollista yhtä monel­ le insinöörikunnan edustajalle.

opettajat

toimihenkilö

yrittäjä/ ammatinharjoittaja

n tasan kaksi vuotta valmistumisen jälkeen n toukokuussa 2009

Osaltaan kyse saattaa olla myös arvo­ jen muutoksesta. Tutkimuksesta ilmenee, että viisi vuotta työelämässä mukana ol­ leista insinööreistä kolme viidestä toivoo työskentelevänsä viiden vuoden kuluttua asiantuntijatehtävissä ja vain kolmannes esimiestehtävissä. On mahdollista, että alaisten lukumää­ rä ei ole nykyisille kolmekymppisille enää samalla tavoin menestyksen mitta kuin aiemmin. Tämä on linjassa Richard Floridan luovan luokan teesin kanssa, jonka mukaan työmarkkinoiden uuden polven liikkeitä ohjaan ennen kaikkea halu kehit­ tää omaa osaamista ja toteuttaa itseään yk­ silöllisenä asiantuntijana. Esimiestyöstä kuluu iso osa ajasta eri­ laisiin hallinnollisiin tehtäviin, mikä pit­ kien työpäivien ohella saattaa osaltaan vä­ hentää esimiestyön houkuttelevuutta. n Lähde: Uuden Insinööriliiton tutkimus ”Viisi vuotta työelämässä: Tutkimus vuonna 2004 valmistuneiden insinöörien työuran alkuvaiheista”. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan pdf-tiedostona UIL:n www-sivuilla.


Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Insinööriopiskelijoiden työnsaanti on vaikeutunut Taantuma vähensi selvästi insinööriopiskelijoiden lukukausien aikaista työssäkäyntiä lukuvuonna 2008–2009.

N

oin puolet päätoimisista opiskelijoista teki töitä opintojen ohessa, mutta heidän osuus oli pienentynyt 10 prosenttiyksiköllä lukuvuodesta 2007–2008. Valtaosalle insinööriopiskelijoista syy lukukausien aikaiseen työskentelyyn on taloudellinen. Vain 11 prosenttia tekee töitä opintojen ohessa ensisijaisesti kartuttaakseen työkokemusta. Kesätöiden osalta tilanne huononi vastaavalla tavalla. Viime vuoden kesällä 83 prosenttia insinööriopiskelijoista oli töissä, kun pari vuotta sitten opiskelijoista 93 prosenttia oli kesätöissä. Viime vuonna 14 prosenttia ei löytänyt töitä yrityksistään huolimatta. Parisen prosenttia ei halunnut töihin kesäksi ja sama osuus opiskeli kesän ajan. Kesätyötilanne ei ollut näin huono edes 1990-luvun alun lamavuosina. Reilu puolet vastaajista kertoi olleensa tutussa kesätyöpaikassa, jonne on aikanaan päässyt joko suhteilla tai avoimen haun kautta. 12 prosenttia on saanut uuden työpaikan suhteilla. Omalla aktiivisuu-

% 100 95 90 85 80 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 1988–2009 (%).

della kuten ottamalla itse yhteyttä työnantajaan tai vastaamalla työpaikkailmoitukseen kesätyöpaikan sai vain kolmannes. Tulokset kesätyöpaikan saantitavan osalta kertovat selvästi siitä, että henkilökohtaisten verkostojen merkitys korostuu vaikeina aikoina. Työ ei vastaa opintoja

Työtilanteen heikentymisen lisäksi myös työn laadussa on tapahtunut huononemista. Vain puolet kokee olleensa viime kesänä työssä, joka liittyi joko hyvin tai erittäin hyvin opiskeluun. Toissa kesänä kaksi kolmesta insinööriopiskelijasta oli mielestään tällaisessa työssä. Myös palkat laskivat. Keskiarvopalkka putosi noin kaksi prosenttia ja mediaani reilut kolme

prosenttia. Tutkimustulosten mukaan opiskelijatyövoima muodostaa työmarkkinoiden kannalta yhä merkittävämmän joustoresurssin, joka laskusuhdanteiden aikana puskuroi virallisesti tilastoidun työttömyyden kasvua. Opiskelijoille tilanne tuo ongelmia paitsi taloudellisesti niin myös tulevaisuuden suhteen. Kesätöistä saadulla oman alan työkokemuksella on selvä myönteinen yhteys myöhempään työllistymiseen ja työmarkkinoille kiinnittymiseen. Tiedot käyvät ilmi Uuden Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton toteuttamasta tutkimuksesta Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2009. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan UIL:n www-sivuilla. n

Johtajat kokevat irtisanomistilanteet eettisesti vaikeiksi

T

aloustaantuman aikana johtajien eettinen päätöksenteko on koetuksella. Eettisesti haastavissa tilanteissa johtaja ei joko tiedä, mikä on oikea toimintatapa, tai sitten tietää, mutta joutuu syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, ohjeiden tai omien arvojensa vastaisesti. Johtajat kokivat olevansa eettisesti haastavissa päätöksentekotilanteissa yksin. Tukea he saivat lähinnä omasta kokemuksestaan, sillä omalta esimieheltä saatu tuki oli vähäistä. UUSI

Insinööri

Tuen saamisessa ylin johto oli kuitenkin keskijohtoa hieman paremmassa asemassa. Myös naisjohtajat ilmoittivat saavansa miehiä enemmän tukea eettisesti haastavissa tilanteissa esimerkiksi laeista ja asetuksista sekä kollegoilta ja puolisolta. Eettisesti vaikeimmaksi tilanteeksi nousivat irtisanomistilanteet, kuten irtisanottavien valinta ja irtisanomisperusteiden esittäminen. Kaikkein haastavimmaksi tällaiset tilanteet työurallaan arvioi kolmasosa kysymykseen vastanneista, ja

heistä lähes puolet oli kohdannut kyseisen tilanteen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Muita eettisesti vaikeita tilanteita olivat arvoristiriidat, lain noudattamiseen liittyvät kysymykset ja sopeutuminen organisaatiomuutoksiin sekä suhteet. Jyväskylän yliopistossa professori Taru Feldtin johdolla tutkimushankkeessa selvitetään eettisesti haastavissa tilanteissa koettua psyykkistä kuormittuneisuutta. n 31


oikeus Teksti: Lex Partners Ky ■ Kuvat: Riitta Supperi / Gorilla

Outotec tuomittiin ikäsyrjinnästä Outotec tuomittiin hyvitykseen yhdenvertaisuuslain vastaisesta syrjinnästä iän perusteella irtisanomisen yhteydessä.

Outotec patistaa kokeneita ylempiä toimihenkilöitä eläkeputkeen jopa irtisanomisilla.

O

utotec Oyj on tuomittu Espoon käräjäoikeuden päätöksellä ikään perustuvasta syrjinnästä, kun se sanoi irti yli 35 vuotta palveluksessaan olleen Uuden Insinööriliiton jäsenen. Outotec Oyj kävi keväällä 2005 yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat kaikkiaan yli 500 yhtiön ja sen tytäryhtiön työntekijää. Yt-menettelyn tuloksena irtisanottiin 37 henkilöä taloudellisiin ja tuotannollisiin sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuviin syihin vedoten. Taloudellisten ja tuotannollisten syiden taustalla oli yhtiön mukaan keväällä 2005 merkittävästi heikentynyt tilauskanta ja yhtiön uhattuna ollut kannattavuus. Irtisanottujen joukossa oli jo vuodesta 1970 Outokumpu Technology Oy:n ja myöhemmin Outotec Oyj:n palveluksessa ollut UIL:n jäsen, jonka päävastuualueena olivat hydrometallurgian prosessien markkinointi ja myynti.

32

Kyseisen yksikön toiminta kuitenkin jatkui yt-neuvottelujen jälkeen entisenlaisena, eikä sieltä irtisanottu muita. Yksikköön jäi työntekijöitä, joilla oli huomattavasti irtisanottua henkilöä vähemmän kokemusta. Ennen irtisanomista Outotec ei ollut käynyt minkäänlaisia keskusteluja UIL:n jäsenen kanssa tai yt-neuvotteluissa hänen uudelleensijoittamismahdollisuuksistaan eikä hänelle myöskään tarjottu mahdollisuutta siirtyä muihin tehtäviin. Myöskään koulutusmahdollisuuksia irtisanotun uudelleensijoittamiseksi ei yhtiö ollut käsitellyt. Uusia henkilöitä samoihin tehtäviin

Outotec palkkasi irtisanomisen jälkeen yksikköön kolme henkilöä, joiden tehtävät olivat samoja tai samankaltaisia hydrometallurgian alan myyntitehtäviä kuin

mitä irtisanottu UIL:n jäsen oli tehnyt. UIL:n jäsen oli selvästi kokeneempi hydrometallurgian alan myyntityössä kuin mainitut kolme henkilöä, eikä mitään näistä toimista tästä huolimatta tarjottu hänelle. Pääasiassa näillä perusteilla työtuomioistuin oli jo aiemmin katsonut irtisanomisen perusteettomaksi ja velvoittanut yhtiön maksamaan jäsenelle 16 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Yhdenvertaisuuslakia rikottiin

Irtisanottu UIL:n jäsen vaati kuitenkin lisäksi Espoon käräjäoikeudessa Outoteciltä vahvistusta yhdenvertaisuuslain rikkomisesta irtisanomisensa yhteydessä sekä yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukaista hyvitystä katsoen, että hänet on valittu irtisanottavaksi ikänsä perusteella. Käräjäoikeudessa kuullun yhtiön


ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen mukaan edellä mainittujen ytneuvottelujen jälkeen 70 prosenttia irtisanotuista oli yli 50-vuotiaita ja 86 prosenttia yli 45-vuotiaita. Ennen yt-neuvottelujen alkamista yhtiön edustajat olivat tuoneet ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehelle esille mielipiteensä, jonka mukaan eläkeput-

keen sijoittuvat työntekijät soveltuvat irtisanottavaksi iän perusteella. Pääasiassa näistä syistä Espoon käräjäoikeus totesi tuomiossaan, että UIL:n jäsenelle ei todennäköisesti ikänsä takia tarjottu hänen tilalleen jälkikäteen palkattujen henkilöiden työpaikkoja eikä syynä ollut palkattujen parempi asiantuntemus. Käräjäoikeus katsoi Outotecin rik-

koneen syrjintäkieltoa ja tuomitsi yhtiön maksamaan irtisanotulle UIL:n jäsenelle hyvityksenä 10 000 euroa sekä hänen oikeudenkäyntikulunsa. Yhtiö on valittanut asiasta hovioikeuteen. n

Uusi yhteistoiminta-asiamies valvomaan yt-lakia Yhteistoimintalain valvonta yrityksissä paranee, kun työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustetaan ensi heinäkuussa uusi riippumaton erityisviranomainen.

Y

hteistoiminta-asiamiehen tehtävä on valvoa yt-lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Yhteistoiminta-asiamies neuvoo ja antaa ohjeita lakien soveltamisesta. Yhteistoiminta-asiamies voi myös antaa työnantajalle kehotuksen lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai sen uusimisen estämiseksi. Asiamies voi tietyissä tapauksissa saattaa asian esitutkintaan tai esittää tuomioistuimelle uhkasakkoa.

Tiedonsaantioikeutta rajattiin

Eduskunta hyväksyi lain yhteistoimintaasiamiehestä ja siihen liittyvät muutoslait tiistaina 23. helmikuuta. Eduskunta muutti hallituksen esitystä siten, että yhteistoiminta-asiamiehen tiedonsaantioikeutta rajattiin valvonnan kannalta välttämättömiin tietoihin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan enemmistö perusteli rajausta perustuslakivaliokunnan linjauksilla. Osa oppositiopuolueiden edustajista vastusti rajausta. Puutteena pidettiin myös sitä, että­yhteistoiminta-asiamies voi valvoa lakien noudattamista vain yksityisen sektorin työpaikoilla, vaikka ongelmia on myös julkisella puolella. UUSI

Insinööri

Uuden yt-lain sisältö tunnetaan heikosti

Uuden yhteistoimintalain sisältö tunnetaan yrityksissä vielä melko heikosti. Työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Laki ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa. Vuoden 2007 heinäkuussa voimaan tullut yt-laki edellyttää, että yrityksissä käsitellään yhteistoimintamenettelyssä henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön koulutustavoitteet. Tämä toteutuu kuitenkin vain joka toisessa yrityksessä. Lailla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia yritysten vakinaisen henkilöstön määrään tai henkilöstön rakenteeseen eikä laki ole myöskään laajentanut henkilöstön koulutuksen määrää tai kohdentumista. Laki ei ole vaikuttanut lain soveltamispiiriin uutena tulleiden pienten yritysten (20–29 työntekijää) työllistämishalukkuuteen. Henkilöstön edustajat olivat kohtuullisen tyytyväisiä yritysten tapaan tiedottaa yritystä koskevista asioista ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaa työtään koskeviin päätöksiin. Kriittisimmin suhtauduttiin mahdollisuuksiin vaikuttaa hen-

kilöstön vähentämistä koskeviin ratkaisuihin. Vain noin kolmannes henkilöstöstä koki vaikutusmahdollisuutensa työvoiman vähentämistilanteissa hyväksi tai melko hyväksi. Järjestäytyneillä parempi tuntemus

Työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat katsovat tuntevansa lain järjestäytymättömiä paremmin. Työntekijäliittoon kuuluvat henkilöstön edustajat ovat puolestaan järjestäytymättömiä kriittisempiä siihen, miten työnantaja täyttää yhteistoimintavelvoitteensa. Pienten yritysten työnantajat olivat yhteistoimintalakiin tyytymättömimpiä. Heistä 41 prosenttia antoi lain toimivuudesta arvosanan heikko tai välttävä, kun puolestaan 30–49 henkeä työllistävien yritysten työnantajan edustajista samaa mieltä oli noin kolmannes ja tätä suurempien yritysten työnantajan edustajista joka viides. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 209 työnantajan ja 207 henkilöstön edustajaa. Tutkimus on tehty Joensuun (nykyisin Itä-Suomen) yliopiston oikeustieteiden laitoksella. n 33


opiskelijat www.iol.fi

Opiskelija, joko sinulla on työttömyysvakuutus? Miksi työttömyysvakuutuksesta pitäisi murehtia opiskeluaikana? Tietenkin siksi, että silloin sinulla on mahdollisuus hyödyntää opiskeluaika ja kerryttää ansiopäivärahan edellyttämät ehdot täyteen opiskellessasi.

V

uoden vaihteessa voimaan tulleet muutokset työttömyysetuuksissa tekivät ehtojen täyttämisen entistäkin helpommaksi. Työttömyysvakuutus on vakuutus siinä missä muutkin vakuutukset. Ethän ota kotivakuutustakaan siksi, että koti palaa, vaan siksi, että vahingon sattuessa sinulla on turva takanasi. Työttömyyskassan kautta voit työttömäksi jäätyäsi saada ansiopäivärahaa, joka on huomattavasti korkeampi kuin Kelan peruspäiväraha. Ansiopäiväraha lasketaan omista työssäoloaikaisista tuloista. Jo noin 1700 euron kuukausituloilla ansiosidonnainen työttömyyskorvaus nousee kaksinkertaiseksi peruspäivärahaan verrattuna.

Ansiopäivärahan saamisen ehdot

Ansiopäivärahan saamiseksi kassan jäsenen täytyy täyttää tietyt ehdot. Ensimmäinen on jäsenyysehto, jonka mukaan jäsenyyden kassassa on täytynyt kestää vähintään 34 työttömyyttä edeltävää kalenteriviikkoa.

Ansiosidonnainen työttömyys­ korvaus kasvaa tulojen mukaan, kun taas peruspäiväraha pysyy samana tuloista riippumatta.

€/kk

Ansiosidonnaisen päivärahan merkitys

2000 1800 1600 1400 1200 1000

Ansiosidonnainen päiväraha

800 600 400

Peruspäiväraha

200 0 1000

1500

2152

2500

3000

3500

4000

4500

5000

Palkka €/kk

Liity IAET-kassaan

Toinen on työssäoloehto, joka tarkoittaa, että jäsenyyden aikana täytyy olla töissä tietty aika tietyillä ehdoilla. Perussääntö on, että työssäoloa pitää olla 34 kalenteriviikkoa edellisen 28 kuukauden aikana. Esimerkiksi opiskelulla 28 kuukauden tarkastelujaksoa voi pidentää jopa seitsemään vuoteen. Ehdit siis hyvin kerryttää työssäoloehdon täyteen opiskelujen aikaisilla kesätöillä ja työharjoitteluilla. Työstä saatavan palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen tai tänä vuonna vähintään 1 052 euroa kuukaudessa. Jos töitä ei löydykään heti valmistumisen jälkeen, pääset heti ansiosidonnaiselle päivärahalle ja paremmalle toimeentulolle peruspäivärahaan verrattuna.

Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa on IAET-kassa. Kassaan voit liittyä, kun sinulla on voimassa oleva työsuhde. Mikäli työskentelet opintojesi ohella lukukauden aikana, tutustu nettisivuillamme tarkemmin työssäoloehdon kerryttämiseen osa-aikatyöllä. Jos et tällä hetkellä ole työsuhteessa, muista huolehtia kassajäsenyys kuntoon heti kesätöiden tai työharjoittelun alettua keväällä. Liittyminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Kirjautumiseen vaadittava jäsennumero on jäsenkortissasi. Liittymislomakkeita saat myös oman paikallisyhdistyksesi toimistolta.n

• Ole aktiivinen työnhaussa Seuraa oman alueesi rekrytointimessujen tarjontaa sekä ilmoittelua lehdissä ja verkkopalveluissa. Muista myös UIL:n jäsenilleen tarjoama Kesäkissa -palvelu osoitteessa www.iol.fi > kesakissa.

• Työhakemuksen kieliasu kuntoon Harjoittele työhakemuksen kirjoittamista ja tarkistuta kieliasu vaikkapa ulkopuolisella. Tärkeää on kuitenkin, että hakemus on omin sanoin kirjoitettu ja räätälöity vastaamaan sitä paikkaa, johon olet hakemassa.

Kesätyötä kiikarissa?

J

os oma kesätyöpaikkasi ei ole vielä varmistunut, peli ei välttämättä vielä ole menetetty. Viime vuosina yritykset ovat siirtäneet kesätyöpaikkarekrytointeja yhä lähemmäs vappua. • Älä toimi summan mutikassa Mieti, mitä haluat työltä! Opintojen aikainen työskentely vaikuttaa pitkälti myös valmistumisen jälkeiseen uraasi. Punnitse siis, menetkö helppojen töiden ja hyvän palkan perässä vai pyritkö joka kesä keräämään laadukasta, opintoja tukevaa työkokemusta. Se valmentaa myös seuraavaan noin 40 vuoteen valmistumisen jälkeisessä työelämässä.

34

• Valmistaudu kunnolla Pidä huolta siitä, että valmiutesi työnhakuun ovat kunnossa. Päivitä viimeistään nyt oma CV:si vastaamaan tiedoiltaan nykytilannetta kaikkien oleellisten kokemustietojen ja -taitojen osalta. Katso, että CV on helppolukuinen ja selkeä asemoinniltaan.

• Liitolta apua Muista, että saat liitolta apua myös työnhaussa. Täältä tullaan työelämä -oppaassa on hyödyllisiä vinkkejä niin työnhakuun, haastattelutilanteisiin kuin työsopimuksen solmimiseenkin liittyen. Opas lähetetään kolmannen vuoden opiskelijoille kevään aikana. Muut voivat tilata sen liiton toimistolta. n


Muista uusia lehtitilauksesi: www.iol.fi/muutoslomake

Tekniikkaa ja joukkoliikennettä Tampereen Insinööriopiskelijapäivillä

T

ekniikka ja X -kisa on Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n perinteinen keksintökisa, jossa yksilöt tai joukkueet kisaavat insinöörimäisten keksintöjen ja vempeleiden paremmuudesta. IOL:n hallitus päätti helmikuisessa kokouksessaan kisan tämänvuotiseksi aiheeksi Tekniikka ja Joukkoliikenne. Vempeleen eli keksinnön pitää jollain tapaa noudattaa Tekniikka ja X -kisan aihetta. Aikaa kilpailutyön tekemiseen on aina syksyn Insinööriopiskelijapäiville asti. Tänä vuonna kilpailu ratkaistaan siis Tampereella Insinööriopiskelijapäivillä 9.10.2010. Kilpailun voittajan valitsee arvovaltainen raati, joka Tekniikka ja X -kisan sääntöjen mukaan ottaa huomioon kekseliäisyyden, työn vaikeusasteen, työssä ilmenevän erityisen nokkeluuden ja annetun teeman toteutumisen.

Viime vuonna Jyväskylässä Insinööriopiskelijapäivillä ratkotun Tekniikka ja Sauna -kisan paremmuuden vei kuopiolainen joukkue keksinnöllään ”SaunaX” eli binäärinen lämpö- ja kosteusmittari, joka ilmoittaa arvot joko valoilla, morsettamalla tai peflettiin morsetettuina sähköpulsseina. Aikaisempien vuosien keksintöjä ovat esimerkiksi polkijaa itseään ruoskiva polkupyörä, tekstiviestillä toimiva jukeboksi, kaljasampo, sukkahousumankeli, potkukelkkaan integroitu tietokone, turkulaisvitsejä laukova Jukka-maskotti, oluen pikajäähdyttäjä ja drinkinsekoitusautomaatti. Tutustu Tekniikka ja X -kisan sääntöihin IOL:n nettisivuilla opiskelijakulttuuriosiossa. Lisätietoja kisasta saa liiton hallituksen kulttuurivastaava Juho Niemelältä (juho. niemela@iol.fi) sekä toimistolta. ■

Joona Haavisto puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Työnhaku käynnissä

V

altaosa ammattikorkeakoulujen tekniikan opiskelijoista työskentelee kesäisin. Viime kesänä osuus töissä olleista kuitenkin romahti edellisiin vuosiin verrattuna. Suuret yritykset ilmoittivat rekrytointikielloistaan jo hyvissä ajoin ennen kesää ja heikot taloussuhdanteet vaikeuttivat monen työnsaantia. Valitettavaa, että työnantajat näkivät helposti työharjoittelijat ja kesätyöläiset enemmän kuluerinä kuin mahdollisuuksina. Monilla opiskelijoilla kesätöiden haku on varmasti jo hyvässä vauhdissa. Toivottavasti on jo onnistanut ja työpaikka on varmistettu kesäksi. Jos ei vielä näytä varmalta, ei kannata kuitenkaan lannistua. Työnhakuun kannattaa panostaa, jotta se oman alan työpaikka varmistuisi. Laadukkaalla oman alasi työkokemuksella saat tärkeää osaamista ja opit tärkeitä työelämätaitoja. Liiton asiamiehet kiertävät tämänkin kevään aikana ammattikorkeakoulujen tekniikan toimipisteillä työsuhdeasioiden merkeissä. Työsuhdeinfoissa saat tietoa insinööriopiskelijoiden ja insinöörien työllistymisestä ja hyviä vinkkejä työnhakuun, työhaastattelutilanteisiin sekä työelämään. Kannattaa käydä kuuntelemassa ja kyselemässä, kun kierroksemme on omalla ammattikorkeakoulullasi. Toivon, että tulevalle kesälle näkyisi jo parannusta viime vuoden kesätyötilanteeseen verrattuna. Toivon myös, että työnantajat selkeästi viestittäisivät haluavansa opiskelijoita töihin. Viimevuotiset luvut opiskelijoiden työllistymisessä eivät saa toistua. Vielä kerran onnea työnhakuun ja muistathan syksyllä vastata työssäkäyntitutkimukseemme, jotta saamme taas ensi vuonna tärkeää tilastotietoa tämän vuoden työllistymistilanteesta.

Tekniikka ja Sauna -kisan voittajalaite ”SaunaX” eli saunan lämpö- ja kosteusmittari. Kuva: Anu Kaasalainen.

UUSI

INSINÖÖRI

35


jäsenhankintaa ja -pitoa Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Johanna Kinnunen, Jyri Hakkarainen, Juho Kauppinen, Timo Auvinen ja Simo Turunen tietävät, että hyvät yhteydet opiskelijayhdistykseen tuottaa parhaat tulokset jäsenhankinnassa.

Vaikka Itä-Suomi on ollut muuttotappioaluetta 1960-luvulta lähtien, jäsenmääräkehitys on alueen insinööriyhdistyksissä ollut poikkeuksellisen voimakasta.

K

uopion Insinöörit ohitti viime vuonna jäsenmäärässä Hyvinkää-Riihi­mäen Insinöörit ja kilpailee nyt 1 123 jäsenellään Etelä-Pohjanmaan kanssa Uuden Insinööriliiton yhdeksänneksi suurimman yhdistyksen paikasta. – Näkyvyys ”junioritoiminnassa” eli yhteistyö opiskelijoiden kanssa on meille tärkeää. Heidän joukossaan on meidän tulevat jäsenemme, kertovat KI:n aktiivit Johanna Kinnunen ja Timo Auvinen. Kuopion Insinöörit järjestää kinralaisten eli opiskelijoiden kanssa aloittavien ja valmistuvien tilaisuuksia vuosittain. Yhdistys osallistuu Kinran tukena koululla pidettyihin – erityisesti aikuisopiskelijoille suunnattuihin – standeihin. – Näissä tilaisuuksissa saamme suoran kosketuksen tuleviin jäseniimme, Kinnunen ja Auvinen lisäävät. Isojen yhdistys tulee tutuksi opiskelijoille ja siirtyminen on helpompaa. Myös Silta-illat, jotka tukevat valmistuneiden insinöörien siirtymistä Insinööriopiskelijayhdistyksestä Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäseniksi, ovat tärkeitä.

36

Jäsenhankinnan keinot hallussa Kuopiossa Opiskelijayhdistys Kinran puheenjohtajalla on tarkkailijan paikka KI:n hallituksen kokouksissa. Hallituksen jäsenistä joku puolestaan on nimetty opiskelijavastaavaksi. Vuosittain vahvistetaan talousarvioon Kinran tukirahoitus. Opiskelijavastaava pyrkii olemaan läsnä kaikissa niissä tilaisuuksissa, joita opiskelijat järjestävät. Paikalliset jäsenedut ovat myös osaltaan opiskelijoiden käytössä. He käyttävät mielellään muun muassa keilahallivuoroja. Kuopion Inssit -lehdessä esitellään kaikki jäsenedut, joista suurin osa on myös opiskelijoiden käytössä. Kuopion Insinöörien toiminta-alueella on vähän isoja yrityksiä, jotka työllistäisivät insinöörejä, joten työpaikoille on vaikea mennä rekrytoimaan jäseniä. Tuuliajolla oleville eli liittoon kuulumattomille Kuopion alueen insinööreille ei suoranaisesti ole mitään kampanjaa. Halutessaan he voivat ottaa yhteyttä. Auvisen ja Kinnusen mukaan on mietitty, pitäisikö heidän tavoittamisekseen Savon Sanomissa olla Kuopion Insinöörien mainos.

Liitto näkyväksi alueilla

Kuopion Insinöörit toivoo, että UIL on myönteisesti julkisuudessa näkyvä valtakunnallinen erityisesti aatteellinen järjestö. Liiton tehtävänä on vaikuttaa insinööri-tehtäviä koskevaan lainsäädäntöön, kuten A2-asetuksen hoitamiseen sekä valtakunnallisesti sekä EU:ssa. Kuopion Insinöörit toivoo liiton jalkautuvan maakuntiin valtionhallinnon ELY-keskusten kanssa samoille paikkakunnille. Näin oltaisiin lähellä sekä tärkeitä vaikutuspaikkoja että jäsenkuntaa. n

Jäsenhankinta ja -pito oli vahvasti esillä järjestöjohdon neuvottelupäivillä Kuopiossa 5.-6.2. Syvennymme aiheeseen tarkemmin Uusi Insinööri -lehden numerossa 4/10.


Pohjois-Pohjanmaalla PPOTTY tukee työllistymään

V

iime syksynä käynnistivät akavalaiset liitot ja niiden paikalliset yhdistykset Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työllistymisen tuki ry:n eli PPOTTYn. Hankkeen suurimmat kohderyhmät ovat insinöörit, diplomi-insinöörit, kauppatieteen maisterit sekä tradenomit. Taustaliittoina ovat Uusi Insinööriliitto UIL, Tekniikan akateemisten liitto TEK, Ekonomiliitto SEFE ja Tradenomiliitto TRAL. Projektin rahoitus on yhä käsittelyssä ELY-keskuksessa. Toimintaa on kuitenkin jo käynnistetty pienimuotoisempana. Keväällä on tarjolla seuraavanlaista koulutusta: • Jatko-opiskelemaan ammattikorkeakouluun sekä aikuiskoulutustuesta Maaliskuussa, tarkka aika ilmoitetaan osoitteessa: www.uil.fi/ppottykoulutukset. • Työttömyysturvasta ja työsopimuksen sisältökuvioista Tiistaina 30.3. klo 12–15. Kouluttajina YTN-liittojen asiamiehet Jukka Orava ja Mikko Sormunen.

• Vinkkejä työnhakuun ja haastatteluun Keskiviikkona 7.4. klo 12–14 Kouluttajina asiamies Mikko Sormunen ja Elektrobitille väkeä haastatellut Tuulia Myöhänen. • Itsetuntemuksen kautta kohti mielekästä työuraa Keskiviikkona 14.4. klo 12–15 Tunnista omat vahvuutesi, tiedosta kehittämiskohteesi. Kouluttajana Arja Uljas SEFE:stä. • Työoikeuskikkoja työttömälle Tiistaina 20.4. klo 12–15 Puhujana Tradenomiliiton johtava lakimies Esa Schön. • Urahallinta – ura hallussa? Keskiviikkona 28.4. klo 12–15 Kouluttajana UIL:n urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen.

osoitteessa: www.uil.fi/ppottykoulutukset Puhujina Oulun TE-toimiston EURESasiantuntijat. • Työttömyysturvasta ja työsopimuksen sisältökuvioista Tiistai 18.5. klo 12–15. Kouluttajina YTN-liittojen asiamiehet Jukka Orava ja Mikko Sormunen. • Yrittäjäksi-info Toukokuussa, tarkka aika ilmoitetaan osoitteessa: www.uil.fi/ppottykoulutukset Kaikki koulutukset järjestetään Uuden Insinööriliiton toimistolla (Hallituskatu 29A, 4. kerros). Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti osoitteessa: www.uil. fi/ppottykoulutukset Lisätietoja: Harri Haapasalo, harri.haapasalo@uil.fi 0400 585 052 Mikko Sormunen, mikko.sormunen@uil.fi

• Töihin Eurooppaan? Huhtikuussa, tarkka aika ilmoitetaan

040 721 6879

Teksti: Heidi Husari, elinkeinoasioiden päällikkö

Korkeasti koulutettuja kaivataan yrittäjiksi Tietointensiivisten yritysten merkitys kriisiaikoina herättää keskus­ telua kaikissa Pohjoismaissa. Laajasti puhuttaa myös se, miten Pohjoismaissa saataisiin houkuteltua korkeasti koulutetut perus­ tamaan yrityksiä.

P

ohjoismaiset palkansaajakeskusjärjestöt pohtivat korkeasti koulutettujen yrittäjyyttä tammikuisessa konferenssissa Norjassa. Yliopistojen ja korkeakoulujen rooli yrittäjäkulttuurin pohjan rakentamisessa nousi tärkeänä asiana esiin. Norjan korkeakoulutus- ja tutkimusministeri Tora Aasland esitteli tuoreen toimenpideohjelman yrittäjyydestä vuosille 2009–2014. Sen tavoitteena on, että Norja on kansainvälisen tason johtaja yrittäjyyden ja tiedon yhdistämisessä. Norja toivotti muut Pohjoismaat tervetulleiksi mukaan kilpailemaan johtopaikasta. UUSI

Insinööri

Ministerin mukaan uudenlainen tieto­ yrittäjyys on myös tie ulos kriisistä, kuten jälkimainingeissaan olevasta finanssikriisistä. Norjalaiset tavoittelevat yrittäjyysasenteen ja innovoinnin kyvyn juurruttamista kaikille koulutusasteille – päiväkoti-ikäisistä lapsista lähtien. Viranomaisten on luotava puitteet koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Parhaat tulokset saavutetaan, kun uteliaisuus yhdistetään analyyttisen ajatteluun. Norjalaiset haluavat nähdä innovaa­ tiot laaja-alaisesti: ne eivät ole vain yritys-

talouden keksintöjä tai teknologisia tuotteita. Innovaatioilla on valtava merkitys tulevaisuuden ansaintalogiikassa, kun tietopatentteja, merkkisuojia ja immateriaalioikeuksia määritellään keksintöjen taloudelliseksi hyödyntämiseksi. Norjalaisia ja suomalaisia yhdistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyön arvostus. Konferenssissa myös opiskelijoiden oikeudet tekemiinsä keksintöihin nostettiin esiin. Norjalaisministeri lupasi tarjota kaikille mahdollisuuden yrittäjyyteen ja innovaatioihin tähtäävään koulutukseen ennen toimenpideohjelman päättymistä. Elinkeinopoliittisesti näkökulmasta kyse on paljon laajemmasta kysymyksestä kuin itsensä työllistämisestä – korkeasti koulutetut ovat myös uuden työn luojia ja muiden työllistäjiä. n 37


Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa viimeist채채n15.3.

38


jäsentietopalvelu tiedottaa

J

äsentietopalvelussa on vielä ruuhkaa vuodenvaihteen alennushakemusten poikkeuksellisen suuresta määrästä johtuen. Puhelinpalvelussa ei enää pääsääntöisesti ole jonoja, mutta sähköpostien ja alennuskäsittelyiden viiveet ovat vielä tällä hetkellä pitkiä. Ruuhkaa puretaan kuitenkin ripeään tahtiin. Kiitämme kärsivällisyydestänne! Olethan muistanut maksaa jäsenmaksusi?

Muistuttelemme vuoden 2009 puuttuvista jäsenmaksuista lähiaikoina. Hoitamalla puuttuvat maksut viimeistään laskun eräpäivään mennessä säilytät jäsenyytesi voimassa etkä menetä etujasi. Muistutuslaskua ei vielä tässä yhteydessä lähetetä jäsenille, jotka ovat hakeneet alennusta viime vuoden jäsenmaksustaan, vaan alennusta hakeneet saavat

alennuskäsittelyn jälkeen laskun alennuspäätöksen mukana, jos maksettavaa jää. Jos olet lähettänyt alennushakemuksen ja silti saat muistutuksen, pyydämme, että lähetät hakemuksesi uudelleen. Jos saat muistutusmaksun, vaikka olet maksanut kaikki viime vuotta koskevat jäsenmaksusi, suosittelemme ennen yhteydenottoa tarkistamaan, ovatko kaikkien maksusuoritusten viitteet olleet oikeat. Lähes poikkeuksetta tällaisissa tapauksissa on kyse siitä, että viitenumero on ollut virheellinen ja asian oikaisemiseksi riittää näin ollen ilmoitus jäsentietopalveluun käyttämästäsi viitteestä ja maksupäivästä. Jäsenkortti- ja laskuasiat

Valtaosa jäsenistä on saanut vuoden 2010 jäsenpostituksen. Postitukset ovat kuitenkin vielä osittain kesken; pahoittelemme viivettä. Ellet ole vielä saanut jäsenkorttiasi

ja olet lähdössä matkalle, muistathan, että voit tulostaa matkalle mukaan vakuutustodistuksen jäsensivuilta kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa > Vakuutusasiat. Verotiedot

Tiedot viime vuonna maksamistasi jäsenmaksuista on toimitettu verottajalle. Jäsenmaksusuoritus vähennetään sen vuoden verotuksessa jonka aikana se on maksettu – vaikka se koskisi esimerkiksi edellisen vuoden jäsenmaksua. ■

TJS Opintokeskus kouluttaa ■ Osaava

yhdistys – yhdistystoiminnan perusteet

Helsinki 8.5. klo 9.30–16.00. Ilmoittautuminen 16.4. mennessä. 170 euroa. Koulutuksessa tarkastellaan eri toimijoiden rooleja onnistuneessa hallitustyöskentelyssä sekä jäsenlähtöisen toiminnan kehittämisessä. Koulutuksen aikana keskustellaan sitoutumisesta, motivaatiosta ja luottamuksesta yhdistystoiminnassa. Koulutuksessa osallistujat saavat erilaisia helposti sovellettavia työvälineitä, kertaavat tarpeen mukaan kokoustekniikkaa ja yhdistyslakia sekä analysoivat päätöksenteon merkityksiä. ■ Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet

Lahti 21.5. klo 10–18 ja 22.5. klo 9–14.30, ilmoittautuminen 21.4. mennessä. 170 euroa. Kurssilla tehdään käytännön harjoituksia. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. tilinavaus, tositemerkintä, tilikirjaus, tilinpäätös, talousarvio, talouden hallinta ja valUUSI

INSINÖÖRI

vonta. Kurssilla tutustumme myös kirjanpito-ohjelman mukanaan tuomiin hyötyihin verrattuna manuaaliseen kirjanpitoon. Kouluttaja esittelee lyhyesti yhden maksuttoman ohjelman toimintaa. Miten tuen jäseniä muuttuvassa työelämässä? ■

Jyväskylä 17.4. klo 9.30–16.00, ilmoittautuminen 17.3. mennessä.110 euroa. Kurssisisältö: • työelämän muutokset ja jäsenten tarpeet muutoksessa, • yhdistystoimijoiden keinot tukea jäseniä muutoksessa, • yhdistyksen toiminnan kehittäminen. ■ Työpaikan keskustelut palkasta ja kehittämisestä

Helsinki 24.4. kello 9.30–16.30. Ilmoittautumiset 1.4. mennessä. Kurssimaksu: 110 euroa. Kurssille otetaan enintään 30 osallistujaa. Kurssilla käsitellään työpaikkojen ”uusia” keskusteluja: kehityskeskustelu-

ja, palkkakeskusteluja ja tavoitekeskusteluja sekä niihin valmistautumista. Näitä keskusteluja työpaikoilla käydään yhä useammin esimiehen ja työntekijän kesken. Keskustelut ovat esimiehen keinoja johtaa erityisesti monimuotoisessa ja osaavassa organisaatiossa työskentelevien suoritusta ja ohjata organisaatiota muutoksessa. Keskustelut vaativat työntekijöiltä ja etenkin henkilöstön edustajilta uusia valmiuksia. ■

Yt-menettelypäivä

Rovaniemi 20.5. klo 9.30–17.00, ilmoittautuminen 20.4. mennessä. 195 euroa. Koulutuksessa käydään läpi yt-menettelylain tarjoamia mahdollisuuksia ja opitaan lukemaan yrityksen tilinpäätöstietoja. Koulutuksen aikana osallistujat tutustuvat muiden liittojen samalla alueella toimiviin luottamusmiehiin ja yhdyshenkilöihin sekä vaihtavat kokemuksia toimivista käytännöistä. ■ Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.tjs-opintokeskus.fi.

39


mennen tullen

n HELSINGIN Insinöörit

Piiat (Jean Genet) torstaina 25.3. klo 19.00, Teatteri Jurkka, Vironkatu 7, Helsinki. Näytökseen on varattu 50 lippua 18 euron hintaan Helsingin insinöörien jäsenille ja ystäville (max 2 lippua/jäsen). Aikamagia sunnuntaina 28.3. klo 13 ja 15 Teatteri Hevosenkengässä, Juhannusmäki 2, Espoo. Koko perheen fantasiaseikkailu, jossa lennetään kuuhun ja ystävystytään avaruusolioiden kanssa. 3-vuotiaasta vaareihin ja mummoihin. Kesto noin 50 min. Seikkailu on maksuton HI:n jäsenille perheineen. Esitystalous perjantaina 10.9. kello 19.00 Espoon kaupunginteatteri, Revontulihalli, Tapiola. Näytelmä on Juha Jokelan, Mobile Horrorin ja Fundamentalistin kirjoittajan uusin hyperajankohtainen uutuusnäytelmä. Liput 20 euroa. Huima satiiri politiikasta ja busineksestä – ja niiden esittämisestä. 16.4. Esitystalous-lippumme myytiin hetkessä loppuun. Syksylle olemme ostaneet koko näytöksen. Tee varauksesi pikaisesti; liput näyttävän jälleen menevän käsistä!

Kotkan saaren ympäriristeily. Arvio retken hinnaksi on noin 30-40 euroa ilman ruokailua. Lopullinen hinta varmistuu kevään aikana. Ilmoittautumiset ja varaukset HI:n toimistosta: ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540. Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 29. huhtikuuta 2010 klo 18.00 alkaen Helsingin Insinöörien toimistolla, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo. Kokouksessa käsitellään: • hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.–31.12.2009 • tilinpäätös vuodelta 2009, tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat saatavissa myös 26.–29.4.2010 klo 9–16 yhdistyksen toimistolta, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 8.4.2010.

Kokopäivänretki Kotkaan lauantaina 21.8. Mukaan mahtuu 45 ensiksi ilmoittautunutta. Vierailukohteina ovat Kotkan merimuseo ja Maretarium, mahdollisesti myös 40

Vuoden nuori taiteilija 2010 Anni Leppälä to 22.4. klo 16.30–18.00. Valokuva­ näyttelyyn Tampereen Taidemuseossa, Puutarhakatu 34. Ilmoittautumiset to 8.4.mennessä. Wappubrunssi la 1.5. klo 11.00–12.30. Mukavaa yhdessäoloa koko perheelle. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset ke 28.4. mennessä. Tatun ja Patun outo loma pe  7.5 klo 18.30, Ahaa Teatteri. Liput 10euroa/hlö (norm. 17,-/hlö). Ahaa-teatteri Hatanpään valtatie 6. Ilmoittautumiset to 8.4. mennessä. Likkojen lenkki Tampereella, Pyynikin urheilukentällä, la 22.5.2010 klo 12–18 Paintball, la 29.5.2009 klo 12–18

Keväinen kulttuuriretki Tuusulaan 22.5. Tutustumme Tuusulan kulttuurikohteisiin ja ympäristöön. Lähtö klo 9 ja paluu noin 17-18. Helsingin kaupunginorkesterin Vappumatinea – 127-vuotias ikivihreä lauantaina 1.5. Finlandia-talo klo 14.00. Tänä vappuna korokkeelle nousee Helsingin kaupunginorkesterin emeritus ylikapellimestari Leif Segerstam. Solisteina kuullaan trumpettitaitureita Brittein saarilta, HKO:n Simon Coxia sekä Huw Morgania.

Ammunnan kokeilu ke 14.4. klo 17.30, Ilma-aserata, Tavataan Peltokatu 16 D, jossa aluksi pieni tietoisku aseiden käsittelystä sekä käytös ampumaradalla. Aseina ilmakiväärit, ilmapistoolit ja laserpistooli. Ilmoittautumiset ti 6.4. mennessä. Delfinaario su 18.4. klo 13.00. Esitys alkaa klo 13.00 ja kestää noin 30 minuuttia. Liput 7 €/hlö (norm.10 €). Ilmoittautumiset pe 9.4. mennessä.

Kesäteatteri Diivat ke 16.6. klo 19.00, Tampereen Komediateatteri. n Tampereen Insinöörit

Työmarkkinaristeily touko-kesäkuussa

Vierailu Ydinvoimalaan la 27.3. klo 9.00 –17.00, Olkiluoto.Tervetuloa koko perheen retkelle Olkiluodon Ydinvoimalaan. Lähtö klo 9.00 Keskustorilta, vanhan kirkon edestä, paluu noin klo17.00. Ilmoittautumiset ke 10.3. mennessä.

Sauna Open air -festivaali to 10.6. Tarkemmat tiedot tapahtumista Insu 2/2010. n Lahden Seudun Insinöörit

Amatöörit to 8.4. klo 19.00, Ylioppilasteatteri AMATÖÖRIT! on dokumenttiteatteriesitys amatööriydestä. Liput 7 €/ hlö (norm.12€). Ylioppilasteatteri, Itsenäisyydenkatu 12–14.Ilmoittautumiset to 1.4. mennessä.

Kevätkokous torstaina 22.4. klo 18.00 Toriklubilla, Vapaudenkatu 12 sisäpiha. Tarjoilujen järjestämiseksi ennakkoilmoittautumiset 30.3. mennessä sähköpostilla hallitus@lsi.fi


■ TURUN INSINÖÖRIT TUIKE

Zumbaa lajikokeiluna Nyt on mahdollisuus tutustua Zumbaan. Meille on varattu yksityistunti 20.3 klo 13.00–14.00. Ilmoittautumismaksu on 3 € / hlö. Sitovat ilmoittautumiset 13.3 mennessä osoitteeseen: tuikeilmoittautumiset@hotmail.com HUOM! tunti on vain naisille. Koko perheen kesäretki Linnanmäelle Lauantaina 19.6. lähdetään perinteiselle kesäretkelle Linnanmäelle. Tarkempia tietoja tulossa nettiin www.tuike.fi TUIKE juoksee ja juoksuttaa TUIKE osallistuu alla oleviin juoksuihin vuonna 2010.

Ilmoittautumiset osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. Ilmoittautumismaksu on 5 €/tapahtuma/TUIKE jäsen tai avec. Huom. Helsinki City Maratonille jokainen hoitaa ilmoittautumisen omakustanteisesti itse, TUIKE järjestää kuljetuksen pelipaikalle ja takaisin kotikylään. Su 18.4.2010 Masku maraton La 3.7.2010 Paavo Nurmi Marathon La 14.8.2010 Helsinki City Marathon La 18.9.2010 Ruissalojuoksut Les Miserables, Åbo Svenska Teater, perjantaina 8.10. klo 19.00. Tilaisuus on avec.

Lue uusin verkkolehti!

Lisätietoa www.tuike.fi

Tutustu tsemppilomaan ja hae lomalle

www.a-lomat.fi

Tsemppilomalle A-lomien tsemppiloma on suosittu työssä jaksamista edistävä loma, joka antaa uutta potkua työelämään ja hyvää oloa. Tsemppiloma järjestetään kahdessa osassa Ikaalisten kylpylässä. Vuoden 2010 aikana järjestetään kahdeksan lomajaksoa. Lomalla on :: monipuolinen fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen tähtäävä ohjelma ryhmässä :: kuntoutuslaitoksen psykologi, lääkäri ja fysioterapeutti kurssilaisten tukena :: majoitus kahden hengen huoneissa ja puolihoito+ :: lomatuetut hinnat: I jakso (5 vrk) 159 euroa, II jakso (4 vrk) 140 euroa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi UUSI

INSINÖÖRI

41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ assistentti Paula Tapani johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 työsuhdelakimiehet assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Jemina Fabritius, Maria Harju, Olli Nurminen, Järjestötoiminta Hanne Salonen ja Juha Teerimäki johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 työsuhdeneuvojat asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 Liisa Reunanen ja Tiina Savikko toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851 Yksityisen sektorin asiamiehet Tomi Seppä, 0201 801 844 Juha Simell, 0201 801 848 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky työnantajaperintä 0201 801 833 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Opiskelija-asiat info@iol.fi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Olympiakatu 16 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 65100 Vaasa projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli kenttäasiamiehet faksi (015) 361 832 Anu Kaasalainen, 040 552 7990 Annika Kujansuu, 040 518 0058 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


Stipendejä insinööreille

I

nsinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan tulee olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua (älä siis lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana). Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri -lehdessä. Hakemus tulee olla enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä tulee olla seuraavat tiedot: • stipendin tarkoitus • henkilön täydellinen nimi • henkilötunnus • osoite • puhelinnumero tai sähköpostiosoite • jäsenyhdistys • pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle ja ne tulee toimittaa lokakuun 31. päivään mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Sähköpostiosoite: merja.parkkinen@uil.fi Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä. Pertti Porokari Aulis Huikko Timo Härmälä Pekka Laakso Pekka Liimatainen Ulla-Mari Pasala Hannu Saarikangas UUSI

INSINÖÖRI

pertti.porokari@uil.fi aulis.huikko@pp.inet.fi timo.t.harmala@elisanet.fi pekka.laakso@suomiforum.com pekka.liimatainen@tiehallinto.fi ulla-mari.pasala@iol.fi hannu.saarikangas@uil.fi 43


örikö

lähtis

LIVE HELsInkI

Insinö

i sate

eseen ilman

ä Turvaa joka kelill

ras tapa turiä tilanteita. Pa äv tt lä yl n ei us e neksi ajoissa. eteen tule iin on liittyä jäse is te Työuran aikana än kä i er ua työelämän vautua ja varaut imerkkiä. atiTässä on pari es at Sinua ongelm ov uv ne ja at av autt -työttömyysottamusmiehet sä asioissa. IAET is yv Liiton laki- ja lu tt lii n ee es ralle. issa työsuhte i lomautusten va ta n de lanteissa ja kaik yy m tö öt ellista turvaa ty kassa tuo taloud vielä ole ön kautta. Jos et st je är nj se jä n iliittoon kuulutaa www.uil.fi Uuteen Insinöör liittyä. Osoite on ä iv pä vä hy jäsen, tänään on

Tulevaisuuden turvaa

insinoori-2-2010  

Timo Pitkäkoski: 2/20102/20102/20102/2010

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you