Page 1

12/2008

Jan Granlund, Preseco:

UUSI

Innovointi edellyttää kokemusta Kunta-alalla työskentelevä jäsen! Katso sivu 7


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Koulutuksella tuottavuus nousuun – ei lomautuksilla

Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Lama vai taantuma?

10

Puheenjohtajan palsta................................. 9 Syysedustajakokous hyväksyi korotetun jäsenmaksun sekä budjetin ja talousarvion ensi vuodelle.

• Liitosta erosi yhdistyksiä, liitto jatkaa kaikkien jäsentensä edunvalvontaa

Edunvalvontaa.......................................... 10

• Syysedustajakokous korotti jäsenmaksua • Uuden Insinööriliiton jäseniä runsaasti kuntien valtuustoihin

• Palkansaajat ankaran ajan puristuksessa • Tietoa lomautuksesta • Ulosmarssi ja ELY-mielenilmaus kokosi virkamiehet Vaasan torille

Yhteiskunnasta......................................... 20

• Tunnusta tunteesi työpaikalla • Toimihenkilöt on yritetty kesyttää monin tavoin • Akavalainen kuluttaja suosii kotimaista Totta ja tutkittua....................................... 24

• Yritykset aikovat panostaa palkitsemisen kokonaisuuteen

• Luottamus työelämässä ja organisaatioiden muutoksessa

Maailmalta............................................... 28

• Valmiiksi ennen joulua! Osaaminen............................................... 30

• Innovointi tarvitsee rinnalleen kokemusta • Taidestimulaatio sytyttää lamput • Palkittu kesätyönantaja luottaa opiskelijoihin Oikeutta.................................................. 36

• Työaikadirektiivin on suojeltava työntekijää Opiskelija-asiaa........................................ 38

12 Kannen kuva: Johannes Tervo

2

Kunnallisvaaleissa oli UIL:n ehdokkaita laajasti ja läpimenneitäkin lähes kaikista puolueista. Yksi heistä on nuori keskustalainen insinööriopiskelija Matias Ojalehto.

Jäsenetuja............................................... 40 Uutisia.................................................... 41

• Rahamarkkinakriisille ratkaisuja Järjestöyhteydet........................................ 42 Mennen tullen.......................................... 43


18.12. numero 12/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2009 5.2., 12.3., 23.4., 4.6., 20.8., 17.9., 15.10., 19.11. ja 17.12.

19

Valtion aluehallinnon uudistus uhkaa viedä ainakin 150 työpaikkaa Vaasasta, mikäli Pohjanmaan ELY-viraston päätoimipaikka sijoitetaan Seinäjoelle. Henkilöstö ilmaisi huolensa työpaikkojen säilymisen puolesta kokoontumalla Vaasan torille mielenilmaukseen.

Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

30 Presecon Alf Prost (vas.) ja Jan Granlund suunnittelevat biodiesel- sekä jäte- ja juomavedenpuhdistus­ laitoksia.

UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Ilona Mäenpää 0201 801 826 ISSN 1796-8178

3


Muutosturvaa myös työttömyysuhan alaisille

M

aamme taloudellisen tilanteen huononemiseen ja globaaliin talouselämän taantumaan

varautumista pohditaan parhaillaan lukuisissa eri piireissä, maan hallitus etunenässä. Itsenäisyyden ajan pahimmasta talouskurimuksesta on kulunut runsas vuosikymmen ja sen kokemuksista tulisi

Opettajuudesta

ammatti.

Hakuaika opettajankoulutukseen 7.–30.1.2009 Saat työuran, joka tarjoaa haasteita, osaamisen kehittämistä ja ajassa mukana olevia työympäristöjä. Osaavia ja ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneita opettajia tarvitaan yhä enemmän ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle.

Valitse itsellesi parhaiten sopiva opiskeluryhmä: • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Lahden alueryhmässä • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Espoon alueryhmässä • Verkko-opiskelu 1 vuodessa • Verkko-opiskelu 2 vuodessa • Yrittäjyyskasvatukseen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeelinnassa • Monikulttuurisuuteen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa 60 opintopisteen laajuiset opinnot voi suorittaa työn ohessa. Opettajiksi valmistuneet saavat pedagogisen pätevyyden opettajan tehtäviin omalle ammattialalleen. Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti ammattikorkeakoulu- tai ylempää korkeakoulututkintoa sekä kolmen vuoden työkokemusta omalta ammattialaltaan. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu, johtava ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lupaamme antaa hyvän pohjan uudelle urallesi.

nyt ottaa oppia. Työttömyys pääsi silloin räjähtämään käsiin erinäisten jälkeenpäin virheellisiksi arvioitujen päätösten takia. Lamasta noustessa tuli samalla selväksi, kuinka kallista ja työlästä on saada kerran irtisanottu työvoima takaisin töihin. Tällä kertaa työvoimapoliittisia toimenpiteitä tulisi kohdentaa voimakkaasti kaikkeen sellaiseen, joka edesauttaa väen pysymistä töissä ja pitämään yllä ammattitaitoaan. käytännön kokemukset viime vuosilta ovat osoittaneet, että työvoimapoliittisen koulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen väliin jää katveaukkoja, jotka pitäisi tukkia. Aiemmat selvitykset ovat osoittaneet, että insinöörikunnan ja muun korkeasti koulutetun väen­osalta parhaita tuloksia saadaan, kun työllistämistoimet on voitu käynnistää välittömästi työttömyyden alussa. Asiaa parantaisi edelleen, jos muutosturvaa voitaisiin laajentaa koskemaan jo työttömyys- tai lomautusuhan alaisia. Yksilön kannalta se avaisi mahdollisuudet omatoimiseen itselle sopivan koulutuksen hakemiseen. Yritysten kannalta tilanne tulisi muodostaa sellaiseksi, että työvoiman koulutus olisi taloudellisesti mahdollinen ja järkevä tapa myös pk-sektorin yrityksille työvoiman vähentämisen sijaan. Jäsenkunnan osalta toimenpiteillä olisi vaikutusta mm. kesken jääneiden opintojen loppuun saattamiseen, opistoasteisen tutkinnon päivittämisessä amk-tutkinnoksi, tutkinnon uudelleen suuntaamiseen sekä jatko- ja lisäkoulutukseen. n

www.hamk.fi/aokk www.opekorkeahaku.fi


joulukuu 2008

pääkirjoitus Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Koulutuksella tuottavuus nousuun – ei lomautuksilla S

uomi on muutoksen vedenjakajalla. Näkyvyys ensi vuodelle on heikko, siksi yritykset varautuvat tulevaan irtisanomisilla ja lomautuksilla – varmuuden vuoksi. Vaikka yleistyneet lomautukset ovat työntekijän kannalta kenties siedettävämpi keino kuin irtisanomiset, pitäisi nyt olla sekä halua että kykyä myös pitää kiinni työvoimasta. Se ei ole vain kuluerä, sillä työvoiman osaamisella ylläpidetään kilpailukykyä parhaiten.

S

itran tuore tutkimus ”Muutoksen Suomi” puhuu ihmisten voimaannuttamisesta. Työryhmän mukaan se on instituutioiden tärkein tehtävä ja kilpailukyvyn kannalta aivan ratkaisevaa. Raportin mukaan yhteiskunnan kehittämistä nyt ohjaava kilpailumalli­ ajattelu johtaa kahtiajakoon, kova ydin vs. periferia. Vain parhaat kelpuutetaan kovaan ytimeen ja muut ihmiset, yritykset ja alueet ovat ylijäämää. Työryhmän mukaan inhimillistä ja taloudellista pääomaa ei kyetä käyttämään yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen ilman vahvaa sosiaalista pääomaa. Innovaatiot edellyttävät syntyäkseen tietojen jakamista ja tiedon jakaminen puolestaan yhteisöllisyyttä. Hyvinvointia ei voida siis edistää keinoilla, jotka edistävät pahoinvointia. Muuttamalla instituutiot voimaannuttaviksi, saamme yhteiskunnan käyttöön voimavarat, joiden

UUSI

Insinööri

varaan on hyvä rakentaa myös kilpailukykyä. Tämä voisi olla Suomelle suuri mahdollisuus, työryhmä uskoo.

M

yös järjestöissä visioidaan tulevaisuutta. Esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttiala etsii menestystekijöitään viiden vuoden tähtäimellä. SKOLYTN:n tulevaisuushankkeen lähtökohtana on huoli suomalaisen suunnittelualan tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä, kun toimiala globalisoituu voimakkaasti. Osaamisen täytyy kehittyä, kun vaatimukset muuttuvat. Tehoa työntekoon tuodaan lisäämällä osaamista, ei poistamalla sitä. Valtion tukema koulutusloma yritysten henkilöstölle auttaisi organisaatioita kasvattamaan tuottavuutta vaikeassa työvoimatilanteessa talouskasvun hidastuessa.

K

aiken tehokkuus- ja tuottavuuspuheen keskellä on syytä muistaa, että työn merkitys ihmisen mielen hyvinvoinnille on ratkaisevan tärkeä. Vain terve mieli on valmis vastaanottamaan sitä koulutusta, jota jatkuvan muutoksen kourissa elävä nykyyhteiskunta meiltä kaikilta vaatii. Rauhallista Joulun odotusta perheen ja ystävien seurassa!

5


uutisia Rautaruukki käynnisti yt-neuvottelut

Akava laajeni kolmella uudella jäsenjärjestöllä

n Rautaruukki on aloittanut yt-neuvot-

n Akava on hyväksynyt Akavan jäsenik-

telut mahdollisista lomautuksista, irtisanomisista ja osa-aikaistamisista eri markkina-alueilla. Lomautettavien määrä täsmentyy neuvottelujen kuluessa. Lisäksi määräaikaisen ja vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Toiminnan tehostamisella tavoitellaan noin 60 miljoonan euron pysyviä kustannussäästöjä vuositasolla. Henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan Suomessa enintään 520, joista valtaosa teräsliiketoiminnasta ja teräspalvelukeskuksista. Vähennystarpeen koko konsernissa arvioidaan olevan noin 1 000 henkilöä. Yhtiö ilmoitti käyttävänsä mahdollisuuksien mukaan myös eläkejärjestelyjä ja tutkivansa henkilöstön uudelleensijoittamismahdollisuuksia. Samalla yhtiö jatkaa lokakuussa käynnistettyä Boost-ohjelmaa, jolla niin ikään pyritään parantamaan kustannustehokkuutta.

Vakuutusehtoihin muutoksia n Jäsenyyteen kuuluvan supereu-

ro jäsenyysmatkavakuutuksen ja vapaa-ajan Tapaturmavakuutuksen vakuutusehtoihin muutoksia 1.1.2009 lähtien. Uuden Insinööriliiton SuperEuro Jäsenyysmatkavakuutusten ehtoihin on tehty muutoksia, jotka eivät kuitenkaan muuta vakuutussopimuksen keskeistä sisältöä aikaisempaan verrattuna. Lisäksi vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen hoitokulujen korvaamisessa on 1.1.2009 alkaen omavastuuosuus 100€. Uudet vakuutusehdot ja tiivistelmä keskeisimmistä ehtomuutoksista julkaistaan 1.1.2009 Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla kohdassa Pohjolan jäsenedut.

6

si Päällystöliitto ry:n, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry:n ja Kuntien Tekniset ry:n. Uusien jäsenliittojen jäsenyys Akavassa alkaa vuoden 2009 alussa. Päällystöliitto ry on puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnon aloilla toimiva valtakunnallinen ammattijärjestö, joka kuului aiemmin Palkansaajajärjestö Pardiaan. Päällystöliittoon kuuluu 60 jäsenyhdistystä, jotka toimivat maanpuolustuksen, rajavartioinnin ja kansainvälisen kriisinhallinnan aloilla. Sen jäsenyhdistyksissä on yhteensä noin 5 000 henkilöjäsentä. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry on myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisten edunvalvonta- ja palvelujärjestö, jossa on yli 27 000 jäsentä. SMKJ kuului aiem­min Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hen. Kuntien Tekniset KTK ry edustaa kuntasektorilla toimivia teknisen koulutuksen saaneita toimihenkilöitä ja esimiehiä. KTK ry:ssä on seitsemän jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 10 000 jäsentä. Lisäksi vuoden 2009 alussa Valtion sivistyshallinnon virkamiehet VSV ry, joka on ollut järjestäytyneenä suoraan Akavaan, siirtyy Akavan Erityisalat ry:n jäseneksi. Akavassa on näiden muutosten tultua voimaan 33 jäsenliittoa ja arviolta 540 000 jäsentä.

YTN perustaa oman valmiusrahaston n Ylemmät Toimihenkilöt YTN on päättänyt perustaa oman valmiusrahaston nopeuttaakseen ja helpottaakseen työmarkkinaneuvottelujen tukitoimien käynnistämistä. Perustettavaa valmiusrahastoa voidaan käyttää jatkossa heti, kun YTN:n hallitus niin katsoo. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:hyn kuuluu 21 akavalaista liittoa, jotka yhteistyössä neuvottelevat työehtosopimukset ja muut sopimukset ylemmille toimihenkilöille. Valmiusrahasto otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa.

Palkansaajajärjestöjen yhteistyöllä parempaa sopimuspolitiikkaa n Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry läh-

tee seuraavaan 2,5 vuotta kestävään neuvottelujaksoon hakemaan jäsenkunnalleen oikeudenmukaista palkkakehitystä ja reaaliansioiden kasvua ja näin lisää ostovoimaa kaikilla sopimusaloilla. Tavoitteena on myös saada vapaa-aikana työasiois­sa matkustamisesta korvaus kirjatuksi sopimuksiin. Suunnittelualan TESiin se jo saatiin syksyn 2007 lakon ansiosta. – Aiomme tehdä käytännönläheistä sopimuspoliittista ja toiminnallista yhteistyötä yli keskusjärjestörajojen, mikä on Akavan yksityisellä sektorilla uusi suunta. Tosiasia on, ettei uudessa ja kovassa sopimuspoliittisessa ilmastossa mikään palkansaajajärjestö pärjää yksin. Siihen tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja joukkovoimaa, akavalaisen yksityisen sektorin neuvottelujärjestön YTN ry:n puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo. Vuonna 2009 neuvotellaan työehtosopimusten jatkosta teknologiateollisuudessa, finanssialalla ja suunnittelualalla sekä viestinvälitys- ja logistiikka-aloilla. Teknologiateollisuuden työehtosopimus koskee yli 200 000 palkansaajaa.

Palkansaajakeskusjärjestöillä vahva halu yhteistyöhön n Akavan, SAK:n ja STTK:n hallitusten työvaliokunnat ja järjestöjen johtoryhmät kokoontuivat marraskuun lopulla yhteiseen tapaamiseen, jossa tuli esiin halu parantaa yhteistyötä seuraavalla neuvottelukierroksella yli keskusjärjestö- ja liittorajojen. Kokous oli kautta aikain ensimmäinen tällä kokoonpanolla. Järjestöjen edustajat saivat selvityksen erilaisista sopimusvaihtoehdoista seuraavaa neuvottelukierrosta ajatellen. Liittojen edustajat kävivät vilkkaan keskustelun yhteistyömuodoista. Tarkoituksena on lisätä koordinaatiota ja tietojen vaihtoa. Tapaamisessa sovittiin myös yhteisestä valmisteluaikataulusta. Keskustelua jatketaan seuraavassa tapaamisessa ensi helmikuussa.


Pertti Porokari: Jäitä hattuun, yritykset! n YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Poro-

kari pitää yritysten joukkolomautuksia ja irtisanomisia hätävarjelun liioitteluna. Suomen talousennusteet eivät vieläkään ole miinuksella, mutta silti erityisesti vuosia menestystä tahkonneet teknologiateollisuuden yritykset käynnistävät jo yt-neuvotteluja ikään kuin varmuuden vuoksi, Porokarin mielestä nyt on syytä lait­taa jäitä hattuun eikä ryhtyä ennakoimaan tulevaisuutta tavalla, joka on omiaan­ vain viemään taloutta itseään ruokkivaan syöksykierteeseen. – Yritysten pitäisi hiljaisempanakin aikana pitää kilpailukykynsä kunnossa pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla, ­johon kuuluu osaajista huolehtiminen, Porokari sanoo. Yritysten on kannettava vastuuta työntekijöistään ja sen myötä myös tämän maan tulevaisuudesta. Yksisilmäisesti pelkästään osakkeen omistajien voittojen kasvattamiseen keskittyvät yritykset eivät tulevaisuuden työvoimapulassa houkuttele enää osaajia riveihinsä. Osaajista kannattaisi pitää kiinni ennen kuin on liian myöhäistä.

Tiedote kunta-alalla työskenteleville jäsenille

S

euraavat Uusi Insinööriliitto UIL ry:n jäsenjärjestöt ovat ilmoittaneet eroavansa UIL:sta: Energia-alan Toimihenkilöliitto EATL ry, Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry, Kuntien Insinöörit KI ry, Kuntien rakennusmestarit ja –insinöörit amk ry, Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry sekä Suomen Ammattikoulu- ja Opistotekniset SKT ry. Jos olet jäsenenä jossakin edellä mainituista järjestöistä, jäsenyytesi Uusi Insinööriliitto ry:ssä päättyy vuodenvaihteessa. Tällöin loppuvat UIL:n kautta saamasi kaikki jäsenpalvelut ja -edut. Näitä ovat mm työsuhde- ja lakimiespalvelut, vapaa-ajan matka- ja tapaturma­

Innovaatiopolitiikassa yksilöt ja yrittäjyys keskiöön

Uusi jäsenetu Levillä

n Valtioneuvoston hyväksymä Innovaa-

huoneistohotelli-ketju. Sen ensimmäiset hotellit ovat valmistuneet syksyllä 2008 Leville. Levi Snow White huoneistohotellit ovat Klubi ja Unna & Mannu. Klubi sijaitsee ensilumenladun varrella ja laskettelurinteen juurella. Välittömässä läheisyydessä on rinneravintola Draivi, joka kesällä toimii Golf-klubiravintolana. Draivissa on mahdollista nauttia myös aamiainen. Klubilta on matkaa Levin keskustaan n. 6 km. Unna & Mannu sijaitsee Levin keskustassa, kaikkien palveluiden välittömässä läheisyydessä.

tiopoliittinen selonteko sisältää keskeisiä linjauksia Suomen innovaatiopolitiikan kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Innovaatiotoiminnan kehittäminen edellyttää uutta laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, joka rakentuu jatkossakin vahvalle osaamisperustalle. – Edessä oleviin haasteisiin – kuten avautuva maailmantalous, Suomen talouden rakennemuutos, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos – voidaan vastata hallintorajat ylittävällä laaja-alaisille ja tehokkaalla julkisella innovaatiopolitiikalla. – Talouskasvun ja hyvinvoinnin lisääminen edellyttää Suomessa innovaatioihin perustuvaa tuottavuuden parantamista yrityksissä ja yhteisöissä, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen korostaa. UUSI

Insinööri

n Snow White on uusi, korkeatasoinen

vakuutus, oikeusturva- ja vastuuvakuutus, järjestövakuutus, jäsen­ etulehdet, jäsenkortti ja siihen liittyvät edut, web-palvelut… Mikäli edelleen haluat säilyttää UIL:n kautta saamasi edut ja palvelut, voit liittyä UIL Kunta-ala ry:hyn (Jäsenmaksu 28€/kk sisältäen edunvalvonnan lisäksi kaikki UIL:n edut ja palvelut sekä työttömyyskassan). Lisätietoa ja liittymislomakkeen löydät nettiosoitteesta www.uil.fi/kunta. Huom! Jos olet UIL:n jonkin alueyhdistyksen jäsen, jäsenyytesi ja kaikki UIL:n edut ja palvelut jatkuvat normaalisti eikä Sinun tarvitse vaihtaa yhdistystä.

tarjouksena jopa yli 20% alennuksen normaalihintaisesta varauksesta Levi Snow White Klubissa. Keskustassa sijaitseviin Unna & Mannu huoneistoihin alennus on vähintään 10 %. Tämä tarjous on voimassa vuoden 2008 loppuun ja koko vuoden 2009. Varausta tehtäessä asiakkaan tulee kertoa olevansa akavalaisen Uuden Insinööriliiton jäsen saadakseen tämän edun. Varaukset ja tiedustelut suoraan Polar Meetings Oy:n myyntipalvelusta joko puhelimitse 016-643 505 tai sähköpostilla polarmeetings@levi.fi. Jäsenetu Hotelli Levitunturissa loppuu

Alennukset:

Polar Meetings Oy tarjoaa kaikille Uuden Insinööriliiton jäsenille tutustumis-

Uuden Insinööriliiton jäsenten saamat alennukset Hotelli Levitunturissa loppuvat 31.12.2008. 7


kolumni Jaakko Kiander Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja

Lama vai taantuma?

M

aailman rahamarkkinoiden ja samalla myös maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti Yhdysvalloista alkaneen pankkikriisin leviämisen ja kärjistymisen vuoksi. Pankkeja on kaatunut, päättäjät ovat pitäneet kriisikokouksia, valtiot ovat tarjonneet suuria pankkitukipaketteja. Pankkijärjestelmä on pystyssä, mutta toimet eivät ole riittäneet palauttamaan sijoittajien luottamusta ja niinpä pörssikurssit ovat kaikkialla romahtaneet. Kyseessä on nopeasti levinnyt luottamuskriisi, jonka taustalla on aiempina vuosina lähes kaikissa maissa voimakkaasti kasvanut velkaantuminen ja varallisuushintojen nousu ja erilaisten laina- ja sijoitusjohdannaisten kasvu. Tämä kehitys on tehnyt finanssisektorista globaalin korttitalon tai dominopelin, jossa yhden osasen kaatuminen näyttää johtavan tuhoisaan ketjureaktioon. Kriisin taustalla vaikuttaa viime vuosien voimakas öljyn hinnan nousu. Se sai aikaan inflaation kiihtymisen, johon keskuspankit puolestaan reagoivat nostamalla korkojaan vuosina 2004–2007. Toimenpide oli oikeansuuntainen, mutta yhdessä kohoavien elinkustannusten kanssa korkojen nousu alkoi lopulta purra velallisiin odottamattoman voimakkaasti. Seuraukset tästä tulivat näkyviin elokuussa 2007, kun USA:ssa käynnistyi ns. sub-prime-asuntolainakriisi; köyhille asiakkaille markkinoidut ja heikoilla vakuuksilla varustetut asuntolainat alkoivat tuottaa pankeille luottotappio- ja arvostusongelmia. Syyskuuhun 2008 mennessä tämä alunperin suhteellisen pienen asiakasryhmän erityisongelma oli laajentunut globaaliksi finanssikriisiksi. Tätä edesauttoi se, että sijoittajat olivat hankkineet arvopaperistettuja asuntolainapaketteja velkarahoituksella, mikä moninkertaistaa tappion. Vaikka kriisi alkoi Yhdysvalloista, ei tilanne useissa­ Euroopan maissa näytä yhtään paremmalta. Monissa­ Euroopan maissa kotitalouksien velkaantuminen ja asuntojen hintojen nousu kuluneen vuosikymmenen aikana on ollut jopa nopeampaa kuin Yhdysvalloissa. Tällaisia maita ovat mm. Espanja, Irlanti, Britannia, Islanti ja Tanska. Myös Baltian maissa oli kehittynyt suuri asuntojen hintakupla, jota pohjoismaiset pankit

8

olivat rahoittaneet. Epävarmuus rahamarkkinoilla on johtanut luottomarkkinoiden asteittaiseen kiristymiseen. Yrityslainoissa riskilisät ja vakuusvaatimukset ovat nousseet rajusti, jopa siinä määrin, että yritysten lainansaantimahdollisuudet ovat käytännössä tyrehtyneet. Rahoitusmarkkinoiden hyytyminen on jo johtanut luottolamaan, jota valtioiden ja keskuspankkien massiiviset pankkitukioperaatiot eivät ole onnistuneet parantamaan. Seurauksena on investointien supistuminen, kysynnän lasku ja yritysten kannattavuuden heikkeneminen. Tämä näkyy jo lähes kaikissa maissa asuntokaupan pysähtymisenä, rakennustoiminnan supistumisena ja autokaupan romahduksena. Näiden toimintojen lamaantuminen johtaa seuraavassa vaiheessa työttömyyden kasvuun ja talouden Rahoitusmarkkinoiden lamaantumiseen. Edessä on lisää koronlashyytyminen on jo kuja ja lisää valtiollisia tukitoimia. Teollisuusmaat joutu- johtanut luottolamaan, vat painamaan ohjauskorkojen tason hyvin lähelle nollaa. Ky- jota valtioiden ja synnän hiipuminen painaa no- keskuspankkien peasti öljyn, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintoja alas, massiiviset minkä seurauksena myös inpankkitukioperaatiot flaatio hidastuu. Onko edessä syvä lama eivät ole onnistuneet vai pelkkä taantuma? Vuoden 2009 osalta voidaan Suomes- parantamaan. sa nähdä myös positiivisia tekijöitä. Tällaisia ovat jo sovitut palkankorotukset sekä hallituksen budjettiesitykseen sisältyvät tuloverokevennykset, jotka tulevat parantamaan kotitalouksien ostovoimaa. Samaan suuntaan vaikuttaa odotettavissa oleva inflaation hidastuminen ja nimelliskorkojen lasku. Näistä syistä kotitalouksien kulutusmahdollisuuksien pitäisi olla hyvät vuonna 2009. Kotimainen kysyntä voi siten auttaa Suomen taloutta selviämään pahimman yli, vaikka vienti ja investoinnit supistuvatkin. Ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu kotitalouk­ sien luottamus.


joulukuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

Liitosta erosi yhdistyksiä, liitto jatkaa kaikkien jäsentensä edunvalvontaa

K

uusi kuntapuolen yhdistystä on ilmoittanut

tulee myös tehdä rauhallisesti pitkäntähtäimen henki-

eroavansa Uusi Insinööriliitto UIL ry:stä

löstöratkaisuja, eikä painaa paniikkinappulaa ja ryhtyä

vuoden loppuun mennessä. Liitto jatkaa

liian ennakoiviin sopeuttamistoimiin. Nyt, kun yritys-

kuitenkin toimintaansa ilman riitelyjä, an-

ten taseet ovat todella hyvässä kunnossa, olisi sopiva ai-

taen kaikille jäsenilleen parhaat mahdolliset jäsenedut

ka sijoittaa henkilöstön kouluttamiseen.

ja palvelut, kuten kattavat juristipalvelut. Kuntien teknisten kanssa solmittu liittoyhdistyminen ei siis ole

Palkansaajat tiivistävät rivejään yhdessä ja valmistau-

purkautunut, eikä sitä pureta. Liitto ei myöskään ole

tuvat seuraavaan neuvottelujaksoon. Tällä kertaa on

hajonnut, eikä hajoa, vaan on täysin elinvoimainen ja

paljon yhteisiä tavoitteita, joita tullaan ajamaan vaka-

iskukykyinen.

vasti ja tuloksellisesti yhdessä kaikkien henkilöstöryh-

Jäsenten ei tarvitse vaihtaa liittoa, vaan he voivat edelleen pysyä UIL:n jäseninä uuden yhdistyksen kaut-

mien liittojen kanssa. Yhtenäisenä rintamana tulemme osoittamaan voimamme.

ta tai alueyhdistysten kautta, joihin onkin viime päivinä­ liittynyt ilahduttavan paljon kunnissa töissä olevaa vä-

Julkisuudessa usein esille nostetut ilmiannot työsuoje-

keä. UIL toivottaakin kaikki kunnissa töissä olevat

lupiiriin on nyt käsitelty, eivätkä ole aiheuttaneet mi-

terve­tulleeksi pysymään edelleen jäseninä UIL:ssä.

tään toimenpiteitä, ehkä jopa median pettymykseksi.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat vaikuttaneet maan hal-

Viettäkää rauhallista joulun aikaa ystävienne ja läheis-

litukseen esittäen elvyttämispakettia laman taittami-

tenne kanssa ja levätkää.

seksi. Nyt pitääkin käyttää kaikki mahdolliset keinot, että elinkeinoelämän pyörät eivät pysähdy. Yritysten

UUSI

Insinööri

Hyvää joulua!

9


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Timo Syrjänen

Edustajakokous korotti jäsenmaksua

S

yksyn edustajakokous 22.–23. marraskuuta vahvisti 1.8.2008 pidetyn toisen ylimääräisen edustajakokouksen päätökset. Se päätti myös 321 euron jäsenmaksusta ensi vuodelle ja hyväksyi liudan ponsia, joilla järjestön julkisuuskuvaa ja henkilökunnan hyvinvointia selvitetään sekä neuvotellaan KTK-piirin yhdistysten kanssa liittofuusion päättämisestä hyvässä yhteishengessä. Varapuheenjohtajia valittaessa päätettiin, että kaikki edustajakokousedustajat saavat sekä ehdottaa että äänestää kaikkia varapuheenjohtajia. Varapuheenjohtajat valittiin edustajakokouksen syyskokoukseen 2011 asti. Yksityisen sektorin työmarkkinaedunvalvonnasta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Laakso ja hänen varajäsenekseen Jarmo Saarijärvi. Pekka Laakso on myös ensimmäinen varapuheenjohtaja. Yksityisen sektorin ammatillis-aatteellisesta edunvalvonnasta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Härmälä ja hänen varajäsenekseen Markus Forma. Kuntasektorin työmarkkinaedunvalvonnasta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi valittiin Aulis Huikko ja hänen varajäsenekseen Kalle Kaipainen. Valtiosektorin työmarkkinaedunvalvonnasta vastaavaksi varapuheenjohta-

10

jaksi valittiin Pekka Liimatainen ja hänen varajäsenekseen Martti Halmela. Hallituksen täydentäminen

Timo Ojala Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:stä valittiin hallituksen varajäse­ neksi edustajakokouksen syyskokoukseen 2009 asti. Jäsenmaksut, talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2009

Ennen kuin talousarviota alettiin käsi­ tellä, Energia-alan Toimihenkilöliitto­ EATL ry:n puheenjohtaja, tarkkailija Juhani Prusti ilmoitti, että Energiaalan Toimihenkilöliitto EATL ry eroaa UIL:n jäsenyydestä 31.12.2008. Karttaja suunnittelutekniset KST ry, Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit amk ry, Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry, Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry, olivat valtuuttaneet hänet ilmoittamaan, että jäsenjärjestöt ovat päättäneet erota Uudesta Insinööriliitosta. Kuntien Insinöörit KI ry:n hallitus kokoontui päättämään asiasta viikon kuluttua edustajakokouksesta ja päätös oli edellisten kaltainen. Budjettipäällikkö Marjut Lehtikari esitteli hallituksen uuden esityksen talousarvioksi. Uusi versio oli laadittu si-

ten, että KTK-taustaisten henkilöiden ja jäsenten kulut ja tuotot on poistettu. Hallituksen esitys jäsenmaksuksi hyväksyttiin. Jäsenmaksu on ensi vuonna 321 euroa eli 26,75 euroa kuukaudessa sisältäen IAET-kassamaksun 45 euroa. Liittomaksu ilman kassaa on 276 euroa. JATTK-kassamaksu on 30 euroa eli jäsenmaksu olisi siis 306 euroa. Edustajakokous hyväksyi talousar­ vion sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2009 hallituksen ja valiokunnan esittämin muutoksin. Hyväksytyt ponnet

• Hyväksyttiin Kuopion Insinöörien Timo Auvisen esittämä ja Helsingin Insinöörien Arto Isomäen kannattama Itä- ja KaakkoisSuomen piirin tekemä ponsi, jossa edellytetään hallituksen perustavan vaaliohjesääntötyöryhmän, jossa on edustaja hallituksesta ja jokaisesta UIL:n vaalipiiristä. Lisäksi työryhmässä on oltava riittävä yhdistyslain lainopillinen tuntemus. Työryhmän tehtävänä on kehittää keskusliiton vaaliohjesääntöä ja edustajakokouksen menettelytapaohjesääntöjä niin, että ne ovat sisällöltään yhdistyslain ja tarkoituksen mukaisia, jotta jatkossa vältetään riitatilanteet näissä kysymyksissä.


Vaaliohjesäännön tulee olla sisällöltään sellainen, että alueellinen ja työmarkkinallinen sektoriedustavuus sekä jäsenistön tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen vaikutusmahdollisuus toteutuu riippumatta järjestäytymistavasta. • Hyväksyttiin Tarmo Järvinen esittämä ja Riku Lemisen kannattama ponsi siitä, että hallitus selvittää, miten Helsingin Insinöörit noudattaa oikeudenkäyntikulujen maksamisesta tehtyä maksuohjelmaa, kuinka paljon UIL on käyttänyt ulkopuolisten lakimiesten tai asianajotoimistojen palveluja ja kuinka paljon vuonna 2008 on aiheutunut ylitöitä ajassa ja rahassa mitaten ja selvitys näiden jakautumisesta eri yksiköiden kesken. • Hyväksyttiin Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:in Stig Landénin esittämä ponsi siitä, että hallitusi toteuttaa ulkoisen järjestökuvatutkimuksen, joka erityisesti kohdistetaan Akava-yhteisöön, mediaan, työnantajaorganisaatioihin ja eduskuntaan. Vastaavia tutkimuksia on Insinööriliitossa toteutettu useita eli vertailutietoa on näin saatavilla. • Hyväksyttiin myös Stig Landénin esittämä ponsi siitä, että hallitus ryhtyy välittömästi toteuttamaan Työterveyslaitoksen kanssa toimiston työhyvinvointikyselyä. Ponsien edellyttämät selvitykset on raportoitava kevään 2009 edustajakokouksen yhteydessä.

• Hyväksyttiin Tampereen Insinöörit TI ry:n esittämä ponsi ”Uusi Insinööriliitto ja ktk:laiset jäsenjärjestöt”, jossa hallitus velvoitetaan neuvottelemaan KTK-piirin yhdistysten kanssa liittofuusion päättämisestä hyvässä yhteishengessä. Vanhat tilintarkastajat

Valittiin tilintarkastajaksi tilivuodeksi 2009 PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö. Jäsenyysstrategia

Yksikön johtaja Ari Impivaara esitteli jäsenyysstrategian valmistelun tämän hetkisen vaiheen. Jäsenyysstrategia-asiakirja ja jäsenyysstrategian taustamuistio valmistellaan edustajakokouksen kevätkokoukseen 2009 hyväksyttäväksi. Edustajakokouksen puheenjohtajat kommentoivat

Olo on nyt helpottunut, sillä fuusion loppuminen rauhoittaa liittotasolla jatkuvaksi muodostuneen riitelyn liiton sisällä, arveli edustajakokouksen toinen puheenjohtaja Jyrki Koskinen. Koskisen mielestä vanhan Insinööriliiton ja KTK:n toimintakulttuurit olivat niin erilaiset, että niiden yhteensovittaminen osoittautui vaikeaksi. Fuusio syntyi niin nopeasti, että tilanteeseen ei sopeuduttu ennalta ja sopeutuminen ei onnistunut myöskään fuusion aikana. Kentällä tilanne on Koskisen mukaan ollut rauhallinen ja riidaton. Niin ikään henkilöjäsenten edunvalvonta ja

Harri Rinne (vas.) Lasse Laurikainen miettimässä julkilausumaa.

UUSI

Insinööri

ongelmat on hoidettu kaiken aikaa ensiluokkaisella ammattitaidolla. Edustajakokouksen toinen puheenjohtaja Matti Palovaara sanoo olevansa erittäin pettynyt tilanteeseen, jossa liitto nyt on. – On kurjaa nähdä että yhdessä sovitut tavoitteet eivät täyttynetkään. Syyksi näen muutaman ihmisen valtapoliittisen kilpailun ja joissakin jäsenyhdistyksissä vallitsevan nurkkakuntaisuuden – Olemme taantuneet vuosia taaksepäin, lisäksi riitaisia ja epäluottamus vallitsee eri yhdistyksien ja ryhmittymien välillä. Lisäksi meneillään ja ilmeisesti tulossa on raskaita oikeudenkäyntejä sekä liitossa että sen jäsenyhdistyksissä. Näissä oikeudenkäynneissä voittajia ovat vain juristit ja häviäjiä jäsenemme. Julkilausuma yt-lain hengestä

Onko yt-lain henki kuollut, kysyi edustajakokous julkilausumassaan. Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on lähes 40 000 työntekijää Suomessa ja viikottain uusia yt-neuvotteluja aloitetaan 5–6, viimeisimpinä NSN 750 työntekijää ja Metso 400 työntekijää koskien. Edustajakokous oli huolissaan siitä, että yt-lakia käytetään holtittomasti irti­ sanomisiin, varmuuden vuoksi lomautuksiin ja mielivaltaisiin uudelleenorganisointeihin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. UIL:n edustajakokous vaatii, että ytlain kokonaisuudistus käynnistetään pikaisesti ja se saatetaan vastaamaan suomalaisen työyhteisön haasteita. n

Varapuheenjohtajat Härmälä (vas.), Liimatainen, Huikko ja Laakso valittiin uudelleen 2011 edustajakokoukseen asti.

11


edunvalvonta Teksti: Mikko Sormunen n Kuvat: Mikko Sormunen ja Sofia Sormunen

UIL:n jäseniä kuntien valtuustoihin Kuntien valtuustoihin pääsi ennätysmäärä liittomme jäseniä. Puoluetaustasta riippumatta heillä on monipuoliset vaikutusmahdollisuudet. da tuoreesta valtuutetustaan pitemmän ajan kehittäjän: Nälkä kasvaa syödessä, Matias toteaa kysyttäessä tulevista eduskuntavaaleista. Pelkosen vaikuttamisen ketju jatkuu

K

ahdeksan vuotta kansanedustajana toiminut Esko Kurvinen (kok.) on jatkanut vaikuttamistyötään Oulun kaupunginvaltuustossa. Hän toimii valtuustoryhmänsä johdossa ja kysyntää on vuodenvaihteen jälkeen vieläkin haasteellisempiin tehtäviin. – Ammattikunnalla on hyvät valmiu­ det hoitaa kokonaisuuksia. Meillä on looginen ajattelutapa koulutuksemme ja työmme kautta. Pystymme ajattelemaan laajemmasti. Silti insinöörejä on kaupunginvaltuustoissa ja erityisesti eduskunnassa vähemmän kuin monia muita koulutettuja ryhmiä. Mistä moinen johtuu? – Insinöörit paneutuvat niin kokonaisvaltaisesti omiin ”leipätöihinsä”, että samalla sulkevat pois yhteiskunnallisen aktiivisuuden. Insinööriliitto on kampanjoinut kannustaakseen jäseniä aktiivisuuteen. Sitä työtä pitää jatkaa, Kurvinen toivoo. Innokas Ojalehto vauhdilla valtuustoon

Yksi nuorimmista kaupunginvaltuutetuista on 24-vuotias insinööriopiskelija Matias Ojalehto (kesk.). Oulun ammatti­korkeakoulussa konetekniik12

kaa opiskeleva mies ponnisti hienolla äänimäärällä kotikaupunkinsa valtuustoon. Takana on jo pitkä vaikuttamistyö eri järjestöissä. Ojalehto liittyi 17-vuotiaana keskustanuoriin. Oppilaskunnan hallituksen jälkeen järjestötyö jatkui puolueen­piirissä ja asuinalueen lähi­ demokratiatoiminnassa. Aloitettuaan insinööriopinnot Matias liittyi heti Insinööriopiskelijaliittoon. – Vaikuttaminen lähtee pienistä yksi­ köistä. Yksittäisellä ihmiselläkin on merkitystä, jos haluaa toimia, Ojalehto maalailee. Verkostot ovat valtuustotyöskentelyssä tärkeitä. Tunnen jo ennestään Oulun uuden valtuuston nuoret sekä insinöörit. Oulun valtuustossa on neljä UIL:n jäsentä. Oulun Insinöörit tuki vaaleissa mukana olleita yhdistyksen jäseniä ja opiskelijoita. – Se mainosraha tuli äärimmäiseen tarpeeseen, pienellä budjetilla kun olin liikkeellä. Matias Ojalehtoa kiinnostaa vaikuttaminen teknisessä lautakunnassa. Mielipiteet Oulun isoihin hankkeisiin ovat selvät: keskustaa pitää kehittää, kallioparkki ja matkakeskus tulee rakentaa pikaisesti. Myös Suomen keskusta saattaa saa-

Kaupunginvaltuusto on yksi luonteva puunoksa vaikuttamistyössäni, toteaa Raahen valtuustoon yltänyt Reijo Pelkonen (sd.). Vaalikampanjani on kestänyt 23 vuotta. Sitä ei voi tehdä kahdessa viikossa ennen vaaleja, muistuttaa KTN:n luottamusmiehenä, Raahen terveyskeskuksen työsuojelupäällikkönä ja jalkapalloseura Pattijoen Tempauksen puheenjohtajana toiminut terveystarkastaja. Mitä asioita noviisina valtuustossa aloittava Pelkonen tuo esiin? – Ihmisten eriarvoistumiseen johtava kehitys pitää pysäyttää. Kuntalaisille tulee tarjota yhtäläiset palvelut. Kaiken edellytys on kuntatalouden kuntoon laittaminen. Tärkeänä teemana Pelkonen pitää myös kaupungin henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista: ”Valtuutettuna eli työnantajan edustajana voin miettiä, mitä tehdä henkilöstön pahoin-


voinnille. Tiedän, että Raahessa on asial­ le tehty paljon, mutta onko riittävästi ja oikeita asioita, kysyy rauhallisesti tulevaan luottamustoimeensa suhtautuva ­sosialidemokraatti. IOL valmisti valtuutetun

Toiminta Insinööriopiskelijaliitossa on minulle valtavan arvokas tausta. sanoo Kemin insinöörioppilaiden vuoden 2004 puheenjohtaja Sari Moisanen (vas.). Konetekniikkaa opiskelevan Moisa­ sen IOL-ura eteni liiton hallitukseen 2005 ja kenttäasiamieheksi 2006. Nyt hän työskentelee tuotantoteknikkona Haaparannalla Sandvik Mining and Construction AB:n konepajalla ja opinnoista puuttuva lopputyö on tarkoitus viimeistellä ensi keväänä.

IOL:n avulla sain esiintymiskokemusta, rohkeutta ottaa asioita esille ja vahvan tahdon vaikuttaa. Moisanen kertaa. Erityisen ylpeä hän oli hallituskaudelle sattuneesta opiskelijoiden valtakunnallisesta ulosmarssista, jolla tehtiin tiettäväksi insinöörikoulutuksen liian suuret aloituspaikkamäärät. – Oli hienoa nähdä, että omalla aktiivisella asenteella saa muutkin mukaan. Olen yhteisöllisyyden puolestapuhuja. Aivan perinteinen insinöörivaltuutettu ei nuori vasemmistonainen ole. – Tämä on sydämen valinta. Vasemmistoliitto ajaa minulle tärkeitä asioita, kuten peruspalveluita ja kestävää kehitystä, perustelee todennäköisesti opis­ kelukavereidensa äänillä Kemin valtuusUUSI

Insinööri

toon väriä antamaan valittu Sari Moisanen. Ympäristöinsinöörin ideat ovat muuttuneet päätöksiksi

Olen varmaan sitten niitä järkivihreitä, asemoi itseään Lahden kaupunginvaltuustossa toisen kautensa pian aloittava Helena Aaltola (vihr.). Lassila & Tikanojalla työnjohtajana­ toimiva ympäristötekniikan insinööri­ uskoo, että ympäristöön vaikutetaan parhaiten kehittyvän tekniikan, lainsäädännön ja päätöksenteon kautta. – Ei yksittäisten ihmisten valintoja voida syyllistää. Pitää puuttua suurempiin linjoihin. Hän on harmissaan, jos insinöörit pitävät vihreiden toimintaa piipertämisenä. Nuori nouseva poliitikko luettelee saavutuksiaan­teknisen lautakunnan jäsenenä kuluneella valtuustokaudella. – Olen vaikuttanut joukkoliikenteen tukemiseen, kaavoitus- ja rakennustapaohjeisiin sekä uusiin rakennushankkeisiin sisällytettyihin ympäristönäkökulmiin. Yksin ei Aaltola ole asioita eteenpäin saanut, kiitos kuuluu koko tekniselle toimi­a lalle. Virkamiehet ovat ottaneet uusia toimintatapoja rohkeasti käytäntöön, välittyy suora kiitosviesti muutamalle tämänkin lehden lukijalle. Aiemmin myös Lahden kaupungilla työskennellyt Aaltola on saanut yhdistettyä koulutustaustansa erinomaisesti luottamustoimiinsa. n

Kunnallisvaaleissa 26.10. läpimenneet Seuraavat UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenet, jotka ilmoittivat ehdokkuudestaan Uusi insinööri -lehdelle, tulivat valituiksi kunnanvaltuustoihin. Keskusta Janne Aso, Kaarina, palotarkastaja Sirpa Erkkilä-Häkkinen, Oulu, insinööri, M.Sc (eng.) Timo Heikkilä, Oulu Laura Junkkonen, Oulunsalo Markku Kakriainen, Mikkeli, toimitusjohtaja, RI Juha Katainen, Kouvola, myyntipäällikkö Matias Ojalehto, Oulu, opiskelija Seppo Pellinen, Nurmijärvi, koneinsinööri Yrjö Rossi, Espoo, yrittäjä Eero Ylitalo, Pello, projektipäällikkö Kokoomus Jorma Axelsson, Oulunsalo Jussi Haavisto, Kangasala, insinööri Aki Härkönen, Vantaa, insinööri, ylitarkastaja Marko Koskela, Järvenpää, projektijohtaja Esko Kurvinen, Oulu, insinööri Ilkka Saarenpää, Oulunsalo SDP Reijo Pelkonen, Raahe, terveystarkastaja Mikko Rapo, Rovaniemi Marjo Savela, Laihia, sit., huoltoinsinööri Matti Teräs, Haukipudas Sitoutumattomat Heikki Väyrynen, Raisio, automaatioinsinööri Vasemmistoliitto Johannes Kuhmonen, Jyväskylä, insinööriopiskelija Sari Moisanen, Kemi Juhani Nikula, Oulu, rakennusinsinööri Unto Valpas, Raahe Vihreät Helena Aaltola, Lahti, työnjohtaja

13


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Marketta Harinen

Palkansaajat ankaran ajan puristuksessa Ei päivää ilman huonoja uutisia lomautuksista ja irtisanomisista. YTN:ssä lasketaan, että tänä syksynä yt-neuvottelut koskevat jo tuhansia ylempiä toimihenkilöitä. NOPSYn puheenjohtaja Pentti Arpalahti.

N

okia Siemens Networks on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut 750 työntekijän vähentämiseksi Suomessa. NSN aikoo muun muassa lopettaa Espoon tehtaan tuotannon. Rautaruukki aloitti yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista, irtisanomisista ja osa-aikaistamisista. Henkilöstön vähennystarve Suomessa on 520. Nokian yt-neuvottelut koskevat Suomessa yli 400 nokialaista. Heistä suurin osa on ylempiä toimihenkilöitä. Orion vähentää tutkimus- ja tuotekehityksestään 300 työntekijää. Heistäkin suuri osa on ylempiä toimihenkilöitä. Kemira kävi omat yt-neuvottelunsa tutkimuksen ja tuotekehityksen alasajosta jo alkusyksystä. Sekä Outokumpu että Metso Paper aloittivat yt-neuvottelut, jotka koskevat yhteensä 2 600 työntekijää. Ouotkummun yt:t päättyivät hyvin ja lomautuksilta vältytään toistaiseksi. Rakennusalalla ja suunnittelualalla käydään yt-neuvotteluja lukuisissa yrityksissä. NSN:ssä liikehditään

NSN:n työntekijät ovat olleet ihmeissään 14

taas uusien yt-neuvottelujen käynnistämisestä ja Espoon erittäin kannattavan tehtaan lakkauttamisesta. YTN:n, Metalliliiton ja TU:n luottamusmiesten yhdessä järjestämät tilaisuudet NSN:n eri toimipaikoilla ovat saaneet joukot liikkeelle kuulemaan luottamusmiesten viestiä yt-neuvottelujen kynnyksellä. Tapaamisiin on tullut satoja NSN:n ihmisiä pohtimaan tilannetta ja antamaan tukea luottamusmiehille. Aiempi lähes 10 000:n NSN:n työntekijöiden joukko on kutistunut jo tähän mennessä 8 000:een. – Kolmannet yt-neuvottelut alkamassa puolentoista vuoden sisällä. Jos nyt ilmoitetut vähennystarpeet toteutuvat sellaisenaan, meitä on jatkossa lähes kolmannes vähemmän, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies ja NSN:n pääkaupunkiseudun yritysyhdistyksen NOPSYn puheenjohtaja Pentti Arpalahti huokaa. – Yhtiön aloittaessa ilmoitettu vähennystarpeen alaraja 1 000 henkeä on kolminkertaistunut. Kaikki nämä työpaikat on pysyvästi menetetty, Arpalahti jatkaa. Eri NSN:n yksiköistä kerrotaan, että työtä on niin paljon, että se näkyy ai-

kataulujen venymisenä ja laadun heikkenemisenä. Asiakkaatkin ovat ilmaisseet huolensa tilanteesta. Jotkut ovat ilmoittaneet vaihtavansa toimittajaa, kuten henkilöstön tapaamisissa on viestitty. Henkilöstö on lopen uupunut myös jatkuvasti käytäviin yt-neuvotteluihin. Sairauslomat ovat lisääntyneet ja ihmisten jaksaminen on koetuksella. 1 000 on jättänyt yhtiön vapaaehtoisesti. Ylemmille toimihenkilöille tuottaa myös suuria vaikeuksia ymmärtää yhtiön toimien liiketaloudellista mielekkyyttä. Synergiaedun nimissä tapahtuva jalostusketjun pirstaloituminen ja jopa tuotantokustannusten nousu kummastuttavat tuote- ja tuotannonsuunnittelun kokeneita ammattilaisia. – NSN yrittää taas käynnistää yt-neuvottelut antamatta meille luottamusmiehille riittäviä tietoja etukäteen. Yt-lain ja työehtosopimusten edellyttämä tiedonsaanti on ollut ongelma koko yhtiön olemassaolon ajan, Arpalahti toteaa. NSN ilmoitti uudeksi vähennystarpeeksi 750 työpaikkaa. Yrityksen mukaan vähennykset ovat edelleen osa yhtiön aiemmin kertomaa uudelleenjärjestelyjen tarvetta. NSN:n Espoon tehtaan lopettami-


nen tietää 350 ihmisen työn päättymistä. Mikroaaltoradioita sekä radioverkkoja keskusjärjestelmätuotteita valmistava tehdas on tarkoitus sulkea vaiheittain kevään ja kesän 2009 aikana. Lisäksi yhtiö suunnittelee Jyväskylän ja Turun toimipaikkojensa sulkemista. Niissä työskentelee 45 työntekijää. Järjestöt yhteistyössä

YTN, Metalliliitto ja TU vaativat yhteisessä kannanotossaan, että NSN:n henkilöstövähennykset ja ilmoitettu Espoon tuotantoyksikön lakkautuspäätös perutaan tarpeettomina. Perusteltua näyttöä ja tarvetta niihin ei ole esitetty eikä edes NSN:n johto ole väittänyt tehdasta kannattamattomaksi. Järjestöjen mielestä NSN:n henkilöstön vähentämiseen tähtäävät toimet ovat käsittämättömiä. – Suomen NSN:n toiminta on jo aiem­pien irtisanomisten vuoksi venytetty äärimmäisen tiukaksi. Jäljelle jäänyt joukko on joutunut tekemään töitä jaksamisensa äärirajoilla ja jopa mielenterveytensä kustannuksella, julkilausumassa todetaan. Metalliliitolla, TU:lla ja YTN:llä on teknologiateollisuudessa yhteensä lähes 300 000 jäsentä. Palkansaajajärjestöt ovat yhdistäneet voimansa tänä syksynä ja tiivistäneet rivejään entisestään valmistautuessaan seuraavalle neuvottelukierrokselle. Orionin henkilöstö järkyttynyttä

Orionin henkilöstö otti järkyttyneenä vastaan tiedon tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstön määrän rajusta vähennyksestä. – Onhan tätä vaikea käsittää. Orion tekee tänä vuonna yhden parhaimmista tuloksistaan, kertoo Orionin ylempiä toimihenkilöitä edustava Sirpa Pelttari. Konsernille suurimmat tulot tuottavan entakaponi-lääkeaineen patentti on umpeutumassa ensi vuosikymmenen alussa. Korvaavien tuotteiden kehityksessä on ollut takapakkia. – Yt-neuvotteluilla ennakoidaan kuulemma tulevaa sopeuttamalla toimintaa jo etukäteen. Kiinteitä kuluja on saataUUSI

Insinööri

va leikattua. Henkilöstökulut ovat sitten näitä kiinteitä kuluja, Pelttari huokaa. – Olemme vaatineet, että yt-neuvottelut on käytävä aidosti lain hengen mukaan eikä vain sen kirjaimen mukaan. Näin meille on myös luvattu. Toivomme, että saamme neuvotteluissa irtisanottavien määrää pienennettyä mahdollisimman paljon. Orionin yt-neuvottelut koskevat on noin 1 300 työtekijää ja pääosin tutkimuksessa ja tuotekehityksessä työskenteleviä. Ne saattavat johtaa enimmillään 300 henkilön vähennyksiin, jotka on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden aikana. Lomautukset irtisanomisia pienempi paha

YTN:n mielestä lomautukset ovat suhdannetaantumassa paniikinomaisiin irtisanomisiin verrattuna siedettävä sopeuttamiskeino. Outokummun Tornio Worksin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannele Aikio kertoo, että Torniossa yt-neuvottelujen käynnistämiseen suhtauduttiin rauhallisesti. Yt-neuvotteluissa yhtiö ja henkilöstön edustajat etsivät aktiivisesti vaihtoehtoja lomautuksille tai osa-aikaistamisille. Neuvotteluissa päädyttiinkin ratkaisuun, jolla lomautukset voidaan toistaiseksi välttää. – Kustannussäästöt saadaan yleisellä kustannussäästöohjelmalla sekä lakkauttamalla kalliit viikonloppuvuorot ja jäädyttämällä tuotantopalkkiojärjestelmä. Lisäksi karsitaan kustannuksia ja työllistetään enenevässä määrin Outokummun omaa henkilöstöä kunnossapitotöihin. Samalla panostetaan voimakkaasti koulutukseen ja toiminnan tehostamisohjelmien edistämiseen sekä kannustetaan työaikajoustojen ja muiden vapaiden käyttöön, Aikio kertoo. – Nyt sovituilla toimilla päästään lähes samoihin säästöihin kuin alkuperäisellä neuvotteluesityksellä tavoiteltiin. Jos markkinatilanne jatkuu vaikeana, Outokumpu ryhtyy kuitenkin tarvittaviin lisätoimiin kannattavuutensa turvaamiseksi. Aikion mukaan Torniossa ymmärretään, että säästötarpeen taustalla on ylei-

Orionilaiset ottivat tiedon erityisesti tutkimus- ja tuotekehityksen väen vähentämisestä vastaan järkyttyneinä, kertoo Orionin ylempiä toimihenkilöitä edustava Sirpa Pelttari.

nen markkinatilanne. Tilauskanta ei ole hyvä ja terästeollisuudella on vaikeuksia kaikkialla. Aikio huomauttaa, että nyt on tärkeää pitää ammattitaitoiset työntekijät Torniossa. Outokummun palveluksessa on noin 8 700 työntekijää, joista 2 300 työskentelee Tornio Worksin Suomen yksiköissä. Metso Paper hakee lomautusmalleja

Metso Paperin väelle lomautus ei tullut­yllätyksenä. Järvenpään yksikön ylempien­ toimihenkilöiden luottamusmiehen Arto Leskisen mukaan lomautuksen perusteet myös ymmärretään, sillä työt ovat selvästi vähentyneet. Metso Paperillakin haetaan lomautuksille erilaisia malleja, mutta ne selviävät vasta neuvottelujen jälkeen. Yrityksessä on joustavien työaikajärjestelyjen mukaisesti kuorman hoitoon monia tapoja: on saldot, pekkaset, jousto­tunnit, vuosilomien pidot, lomarahavapaat ja sunnuntaityövapaat. En- > > > 15


edunvalvonta

nen lomautuksen aloittamista suositellaan kertymien ja vapaiden pitämistä pois alta. – Nyt henkilöstö uhrautuu lomautuksin. Toivon että johtomme sitoutuu yhteiskuntavastuuseen laman aikana. Tällaisessa tilanteessa kaikkien on joustettava, myös osakkeenomistajan, Leskinen sanoo. Lomautusten pituudet vaihtelevat muutamasta viikosta kuukausiin. Leskinen laskee, että yt-neuvottelut koskevat noin 550 ylempää toimihenkilöä, joista 70–90 prosenttia joutunee lomautetuksi. Metso Paper aikoo lomauttaa yhteensä noin 1 100 työntekijää Järvenpäässä, Hollolassa ja Jyväskylässä. n

Torniossa Outokummun yt-neuvottelut sujuivat hyvin. Lomautuksilta vältyttiin ainakin toistaiseksi, kertoo ylempien luottamusmies Hannele Aikio.

Teksti: Marketta Harinen

Lamaa elvytetään uudella budjetilla

M

aan hallitus päätti muokata ensi vuoden budjetin uusiksi elvytyspaketilla. Yritysten vientihankkeisiin ja investointeihin on tarjolla miljardeja. Muun muassa Finnvera sekä sen tytäryhtiöt Aloitusrahasto Vera ja Veraventure saavat niistä osansa. Yksityisten rahoitusmarkkinoiden tukkiuduttua suhdannetaantuman myötä, valtio ryhtyi toimiin talouden elvyttämiseksi. Marraskuussa maan hallitus rustasi ensi vuoden budjettia uusiksi päättämällä ottaa velkaa 2,3 miljardia euroa. Nyt satsataan esimerkiksi asuntoja korjausrakentamiseen. Rahaa käytetään myös vientihankkeiden takaus- ja rahoituspakettiin, jolla korotetaan ennen kaikkea takausvaltuuksia. Lisäksi valtio ryhtyy taas pitkästä aikaa rahoittamaan myös vientiä. Jo aiemmin päätetty 7,9 miljardin vientitakuiden yläraja nousee nyt 10 miljardiin. Finnveran kotimaan takausten pääomaa nostetaan 2,6 miljardista 3,2 miljardiin. Finnvera arvioi rahoituskysynnän kasvavan ensi vuonna myös kotimaassa. Vastuukaton nosto mahdollistaisikin entistä useamman kannattavaksi arvioidun hankkeen rahoituksen.

16

Viennin rahoittajien likviditeettiongelmia pyritään helpottamaan niin sanotulla jälleenrahoitusmallilla. Mallin mukaan Finnveran tytäryhtiön, vanhan Suomen Vientiluoton toiminta laajenee vientiluottojen jälleenrahoitukseen. Sillä helpotetaan suomalaisen tai ulkomaisen pankin luotonantoa, jos hankkeeseen ei saada rahoitusta kohtuullisin ehdoin muualta. Finnveran rahoitus perustuu aina yritystutkimukseen, jossa selvitetään, onko yrityksellä edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan lähitulevaisuudessa. Finnveran rahoitus on käytännössä aina riskinjakoa muiden rahoittajien kanssa. Kotimaassa yhtiö voi rahoittaa pk-yrityksiä kaikilla muilla toimialoilla lukuun ottamatta varsinaista maa- ja metsätaloutta sekä rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia. Myös Finnveran tytäryhtiöitä Aloitusrahasto Veraa ja Veraventurea pääomitetaan 30 miljoonalla eurolla. Aloitusrahasto Vera tekee pääomasijoituksia alle kaksi vuotta toimineisiin yrityksiin ja Veraventure alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin. Finnveran lisäksi Teollisuussijoitus saa nyt valtiolta ja Tekesillekin on tu-

lossa jonkin verran korvamerkittyä rahaa ilmastohankkeisiin. Tuki yhteiskuntavastuunsa kantaville yrityksille

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n mielestä valtion yrityksille antamaa tukea pitäisi suunnata vain yhteiskuntavastuunsa tunteville yrityksille. Investoinnit on YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäderin mielestä ohjattava tulevaisuuden ja työpaikkojen turvaamiseen. Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä on pidettävä huolta myös suhdannetaantumassa. – Yritysten tulevaisuus on kiinni ylemmistä toimihenkilöistä, jotka vastaavat tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, Fjäder muistutti päivänä, jolloin Orion ilmoitti vähentävänsä ensi vuonna 300 ihmistä tutkimus- ja tuotekehityksestään. Hän toivoo, että valtion toimet rauhoittaisivat nyt yrityksiä ja tarpeettomilta ylilyönneiltä vältyttäisiin. – Valtion elvytyspaketti on antaa toivottavasti uutta uskoa ja hillitsee yritysten intoa lomautuksiin ja irtisanomisiin, Fjäder sanoo. n


Vuoden yritysyhdistys toimii Rinteknossa Rinteknon yritysyhdistys valittiin vuoden 2008 yritysyhdistykseksi YTN:n yritysyhdistyspäivillä.

T

ilaisuudessa jaettiin myös kaksi kunnianmainintaa ansiokkaasta yritysyhdistystyöstä. Kunniamaininnat saivat Inex-konsernin Ylemmät Toimihenkilöt ja OP-Pohjolan Esimiehet ja Asiantuntijat OEA. Rinteknon yritysyhdistyksen palkitsemiseen löytyi monta hyvää syytä: yritysyhdistys on hoitanut hienosti paikallista edunvalvontaa ja ollut luottamusmiehen tukena. Yritysyhdistys osallistui suunnittelualan viime syksyn lakkoon esimerkillisesti ja järjestäytymisastekin on 80 prosenttia. Jäseniä on tällä hetkellä 119.

Rintekno-Ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt -nimeä kantava yhdistys on perustettu 1995. Palkintopokaalia noutaessaan yritysyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Rinne-Ketonen halusi kiittää erityisesti Jari Ala-Keturia, joka on tehnyt pitkän päivätyön suunnittelualan ja Rinteknon ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan hyväksi. Vuoden yritysyhdistys -palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran. Aiemmin palkinnon ovat saaneet Nokia Salon ja Elisan yritysyhdistykset. n

Vuoden yritysyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Rinne-Ketonen iloitsi Rintekno-Ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt -yhdistyksen saamasta palkinnosta. Se myönnettiin muun muassa reippaasta toiminnasta suunnittelualan lakon aikana viime syksynä.

Isoille yrityksille maksuja vanhempien työntekijöiden potkuista

O

sa yrityksistä joutuu opettelemaan elämään irtisanottujen työntekijöidensä – tai oikeammin heistä syntyvien­ kulujen – kanssa senkin jälkeen, kun työntekijä sulkee viimeisen kerran työpaikan oven. Ensi vuodesta alkaen yritys voi joutua maksamaan yhdestä irtisanotusta vanhemmasta työntekijästä jopa kymmenien tuhansien eurojen laskun vuodessa. Keskimäärin vuosimaksun lasketaan olevan noin 10 500 euroa per työntekijä. Maksut koskevat myös jo ennen vuodenvaihdetta irtisanottuja työntekijöitä. Laskua voi kertyä enintään neljältä vuodelta. Uuteen opettelu johtuu siitä, että ensi vuoden alussa voimaan tulee muutos, UUSI

Insinööri

joka velvoittaa yritykset rahoittamaan osan 500 päivän työttömyyspäivärahan jälkeen työttömälle maksettavista lisäpäivistä. Muutos koskee vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneitä työntekijöitä. Maksuja ei peritä yrityksiltä, joissa on keskimäärin noin alle 50 työntekijää. Muutoksella pyritään vähentämään iäkkäämpien työntekijöiden siirtämistä kortistoon. Lisäpäiviin oikeutetun oltava vähintään 59-vuotias

– Ensi vuonna voimaan tuleva muutos koskee vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneitä työttömiä. – Oikeus lisäpäiviin syntyy, kun työ-

tön täyttää 59 vuotta sinä aikana kun hän saa vielä 500 päivän työttömyyspäivärahaa. – Lisäpäivillä olevan työttömän on otettava työtä vastaan, jos hänelle sitä tarjotaan. – Lisäpäiviä voidaan maksaa kunnes työntekijä täyttää 63 vuotta ja senkin jälkeen 65-vuotiaaksi, jos lisäpäivät ovat hänelle edullisempi vaihtoehto kuin eläke. – Osalle työantajista tulee velvollisuus maksaa suoraan osa lisäpäivistä syntyvistä kuluista enimmillään neljän vuoden ajalta. Katto on 80 prosenttia. – Ensi vuonna yritysten ennakoidaan joutuvan maksamaan lisäpäivien omavastuuosuuksia yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. n (STT) 17


edunvalvonta Teksti: YTN-asiamiehet ja -lakimiehet

Lomautuksesta

L

omauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen ehtojen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Kysymys on joka tapauksessa väliaikaisesta ratkaisusta. Lomautus voidaan toteuttaa joko keskeyttämällä työnteko kokonaan tai lyhentämällä työntekijän työaikaa (osaaikainen lomautus). Jos lomauttamisen syynä on työn tilapäinen väheneminen, voi lomautusaika pääsääntöisesti olla enintään 90 päivää. Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, mikäli hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanomiseen. Työntekijä voidaan siis lomauttaa, mikäli tarjolla oleva työ on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijää voida sijoittaa tai kohtuudella kouluttaa uudelleen. Lomauttamisen edellytykset voivat täyttyä myös silloin, kun työn vähentyminen on luonteeltaan tilapäistä ja sen voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Tällöinkin edellytyksenä on, että työntekijää ei voida sijoittaa tai kouluttaa uusiin tehtäviin. 90 päivän raja määräaikaiselle lomauttamiselle ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan se on lain esitöiden mukaan eräänlainen joustava mitta määräaikaisen ja toistaiseksi jatkuvan lomautuksen välillä. Työsopimuslain mukaan työntekijää ei saa lomauttaa työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen eikä työsopimuslain purkamisperusteen täyttyessä. Lomauttaminen voidaan kohdistaa työntekijöihin, joiden työsopimus on voimassa toistaiseksi. Lomauttaa voidaan kuitenkin myös sellainen määräaikainen työntekijä, joka tekee työtä vaki­tuisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työtekijä, jos tämä olisi työssä. 18

Muun muassa oppisopimussuhteisia ja työsopimussuhteessa insinöörityötään tekeviä ei siten saa lomauttaa, koska he eivät pääsääntöisesti ole kenenkään sijaisina. Lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa, mikäli työnantaja ja määräaikainen työntekijä siitä sopivat. Tällöin on kuitenkin huomioitava mahdolliset työttömyysturvaa heikentävät seikat. Määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden työsopimuksissa voi olla ehto, jonka mukaan sopimus on molemmin puolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta tällaisten määräaikaisten sopimusten osalta lomauttaa työntekijöitä. Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää sen jälkeen, kun työntekijän työsuhde on työnantajan toimesta irtisanottu. Työnantaja ei siis voi tällä tavalla vapautua irtisanomisajan palkan maksuvelvollisuudesta. Lomauttamisesta ei tule sopia!

Lomautuksista ei tule sopia yhtään mitään – edes luottamusmiehen, koska on olemassa riski, että työttömyyskassa (työvoimatoimikunnan lausunnon johdosta) hylkää oikeuden työttömyyspäivärahaan, koska henkilö on itse sopinut työttömyydestään. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö luottamusmies voi neuvotella työnantajan kanssa yt-neuvotteluissa lomautusten ajankohdista ym. Neuvotteluita käydään ja on käytävä, mutta päätöksenteko ja vastuu lomautuksista on työnantajalla. Lomautetun mahdollisuudesta tehdä ja hakea muita töitä

• Lomautettu voi ottaa vastaan uutta työtä ilman, että irtisanoutuu lomautustyöpaikasta (eli on siis lomautettuna ollessaan töissä toisella työnantajalla). • Uudesta työstä on 5 päivän irtisano-

misaika, mikä mahdollistaa lomautetun nopean töihin paluun lomautustyöpaikkaan (työnantajallasi on velvollisuus tiedottaa lomautuksen päättymisestä 7 päivää etukäteen). • Lomautetusta työstä ei ole irtisanomisaikaa, eli jos lomautettuna löydät uuden työn, voit irtisanoutua ja aloittaa uudessa työssä melko helposti. Jos lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 200 päivää, on työnantajalla kuitenkin palkanmaksuvelvollisuus irtisanomisajalta. Lomautus ja kilpailukieltosopimus

Työsopimuslaissa on todettu, ettei lomautus estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Lomautuksen aikana muuta työtä vastaanottanut työntekijä saa irtisanoa lomautuksen aikaisen toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimuksen viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen muutoin noudatettavasta irtisanomisajasta riippumatta. Työntekijällä on siis oikeus tehdä työsopimus ammattiaan vastaavasta työstä lomautuksen ajaksi. Kysymys ei kuitenkaan saa olla suoranaisesti työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailukielto on voimassa myös lomautuksen aikana. Työntekijä ei lomautuksen aikana myöskään saa paljastaa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. n

Lisää tietoa lomautuksista, yt-neuvotteluista ja työttömyysturvasta löydät UIL:n jäsensivuilta. Sivuilta on myös ladattavissa pdf-muodossa useita erinomaisia työsuhdeasioihin liittyviä oppaita. YTN:n työsuhdeoppaan lisäksi sivuilta löytyvät mm. Työttömyysturvaopas ja Yt-lakiopas. Oppaat ovat jäsensivuilla kohdassa ”Jäsenedut ja -palvelut” -> ”Oppaat ja esitteet” -> ”Oppaat pdf-muotoisina”.


Teksti: ELY:n tiedotus n Kuvat: Johannes Tervo

Ulosmarssi ja ELY-mielenilmaus kokosi virkamiehet Vaasan torille

V

altion aluehallinnon uudistus uhkaa viedä ainakin 150 työpaikkaa Vaasasta, mikäli Pohjanmaan ELY-viraston päätoimipaikka sijoitetaan Seinäjoelle. Vaasan tiepiirin, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan TE-keskuksen henkilöstö ilmai-

si huolensa järkevän viranomaistoiminnan ja työpaikkojen säilymisen puolesta kokoontumalla Vaasan torille 1.12. klo 11.30 mielenilmaukseen. Henkilöstö on ymmällään Alkuhankkeen alkuperäisten tavoitteiden ja nyt suunniteltujen toimenpiteiden jyrkästä ristiriidasta. Alku-hankkeen tavoitteiksi on kirjattu mm. tuottavuuden parantuminen, synergiaetujen hyödyntäminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Nyt suunniteltu ELY:n päätoimipaikan siirtäminen Seinäjoelle aiheuttaisi mittavia kustannuksia valtiolle ja samalla menetetään hyvin toimivien ja olemassa olevien virastojen yhdistämisestä saatavat hyödyt sekä ALLU:n läheisestä sijainnista saatavat synergiaedut. 150 perheelle pakkosiirto

UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen osallistui mielenilmaukseen. UUSI

Insinööri

ELY:n päätoimipaikan perustaminen Seinäjoelle merkitsisi ainakin 150 työpaikan siirtämistä Seinäjoelle. Perheille­tä-

mä tarkoittaa sitä, että vanhempien työmatkoihin kuluisi noin 2–3 tuntia päivässä. Tuo aika olisi pois virkamiehen lapsilta, perheeltä, vapaa-ajasta ja harrastuksista. Arvokas vapaa-aika kuitenkin auttaa jaksamaan työssä ja lisää ihmisten hyvinvointia. ELYvirastojen henkilöstö tuntee olevansa kovan poliittisen pelin nappuloita, joiden ääntä ei ole lainkaan kuunneltu. Henkilöstö vaatii päättäjiltä yhteiskuntavastuuta ja järkisyiden nostamista päätöksenteon perusteiksi. Delegaatio Helsinkiin

Samaan aikaan mielenilmauksen kanssa ELY-virastojen henkilöstöjärjestöt lähettivät edustajansa Helsinkiin viemään henkilöstön huolen suoraan päättäjille. Delegaatio vetosi tapaamisissaan järkiperusteiseen päätöksentekoon ja luovutti päättäjille ELY-virastoissa kerätyt nimilistat sekä nettiadressin nimilistat. n 19


yhteiskunnasta Teksti: Ari Hautaniemi n Piirros: Jaakko Koskinen

Tunnusta tunteesi työpaikalla Avoin emotionaalisuus voi puhdistaa ilmapiiriä Työ on keskeinen osa elämäämme. Iso osa meistä viettää lähes puolet valveillaoloajastamme töitä paiskien. Koska olemme ihmisiä, työ ja työyhteisö aiheuttavat suuria tunteita, suuttumusta ja kiintymystä, innostusta ja alakuloisuutta, ylpeyttä ja murhetta. Lukuisilla työpaikoilla nämä tunteet lakaistaan kuitenkin maton alle.

U

sein ajatellaan, etteivät tunteet kuulu työhön, sillä ne vain häiritsevät ja aiheuttavat ongelmia päätöksenteossa ja ihmistenvälisessä kanssakäymisessä. Vain jokavuotisena tuuletuspäivänä, pikkujouluaikaan villakoirat tulevat esiin, usein petoeläimen mittoihin kasvaneina. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, etteivät työteho tai työhyvinvointi juuri parane, vaikka ihminen käyttäytyisi töissä kuin tunteita ei olisi. Päinvastoin, kun tunteet hyväksytään osaksi ihmisyyttä myös työkontekstissa, niistä voi parhaimmassa tapauksessa tulla voimavara. Koska työllä on keskeinen merkitys minäkäsityksen ja hyvinvoinnin kannalta, ei ole yhdentekevää, millä tavalla työssä saa ja joutuu käsittelemään yhtä inhimillisen olemisen peruselementeistä, tunteita. Järki vai tunteet?

Erityisesti länsimaissa tunteet on nähty järjen vastakohtana. Varsin usein niitä on tästä syystä pidetty ihaillun ja kurinalaisen rationaalisuuden rinnalla ongel20

mallisena ja kesyttömänä luonnonlapsena. Näin on myös työelämässä, jossa tunteiden on ajateltu häiritsevän tehokasta ja toimivaa työntekoa. Organisaatioteorian klassikko, saksalainen Max Weber kuvaili viime vuosisadan alussa byrokraattista toimintatapaa, johon liittyy kaikenlaisen intohimon, tunteellisuuden ja ailahtelevaisuuden kitkeminen tiukan rationaalisen ohjesäännön tieltä. Esimerkiksi virkamiehen tulee toimia persoonattomuuden hengen mukaisesti, ilman vihaa, intohimoa ja innostusta. Myös myöhemmin työorganisaation on nähty toimivan tehokkaasti vain, kun tunne karsitaan tai asetetaan ankaraan hallintaan. Huolimatta mittavistakin kitkemisyrityksistä, emootioita ei saa irti ihmisestä. Tunteet ovat kiinnittyneet meihin niin fysiologisesti, biologisesti kuin psykologisestikin. Ne vaikuttavat kaikkeen, mitä ja miten koemme, havaitsemme ja ympäristöämme tulkitsemme.

Järki ja tunteet

Organisaatiokäyttäytymisen professori Stephen Finemanin mukaan tunteiden ja järjen suhteen voi ymmärtää kolmella tavalla. Jyrkintä kantaa edustaa näkemys, jonka mukaan emootiot häiritsevät järjen toimintaa. Esimerkiksi pelot ja syyllisyydentunteet saavat yksilön toimimaan irrationaalisesti ja häiritsevät muutoin rationaalisen koneiston toimintaa. Kyetäkseen toimimaan rationaalisesti, tulisi tunteet poistaa tai asettaa ankaraan kontrolliin. Toisen näkökannan mukaan tunteet toimivat järjen palvelijoina ja helpottavat sen toimintaa. Tunteet ja tuntemukset ohjaavat järkeä, kohdistavat ajattelua ja auttavat vaikeiden päätösten tekemisessä ja asioiden priorisoinnissa. Tämä näkemys korostaa tunteiden roolia tilannekohtaisina ”aavistuksina” ja intuitioina. Kolmas näkökulma ei tee eroa järjen ja tunteiden välille. Kumpikaan ei


ylitä toista, sillä molemmat syntyvät yhdessä, toisiinsa kietoutuneina. ”Puhdasta järkeä” ei ole olemassakaan, sillä tunteet värittävät jokaista ajatusta ja päätöstä. Tästä näkökulmasta myös työpaikoilla vaikuttavat periaatteet ja painotukset, pidettiin niitä kuinka objektiivisina tai rationaalisina tahansa, ovat aina emotionaalisesti latautuneita. Emootioista energiaa

Tunteet voivat olla työelämässä myös voimavara. Suomessa erityisesti psykologi Jari Hakanen on tutkinut niin sanottua työn imua. Alun perin hollantilaistutkijoiden kehittelemällä käsitteellä viitataan pysyvään motivaatio- ja tunnetilaan, jota koetaan tehtyä työtä kohtaan. Työn imua luonnehtii ensinnäkin kokemus energisyydestä, sinnikkyydestä ja halusta ponnistella myös silloin, kun työssä koetaan vastoinkäymisiä. Toiseksi työn imua kuvaa työn kokeminen merkitykselliseksi, innostavaksi, inspiroivaksi, haasteelliseksi ja ylpeyttä herättäväksi. Kolmanneksi työn imuun liittyy työhön uppoutuminen ja siitä koettu nautinto. Tutkimukset ovat osoittaneet, että työhön liittyvillä sosiaalisilla ja emootioi­ hin vetoavilla tekijöillä, kuten esimiehel-

tä saadulla tuella, hyvillä työtoverikontakteilla, työpaikan positiivisella ja innovatiivisella ilmapiirillä sekä myönteisillä asiakaskontakteilla on työn imua lisäävä vaikutus. Avoimuus auttaa jaksamaan

Tutkimusesimerkkejä tunteiden merkityksestä hyvinvoinnille on lukuisia. Usein niitä yhdistää havainto siitä, ettei tunteiden täydellinen tukahduttaminen ruoki inhimillistä hyvinvointia. Yhdysvalloissa postityöntekijöiden parissa tehty tutkimus on osoittanut, miten työssä koettujen vihan tunteiden patoaminen saattaa ajan kuluessa purkautua jopa fyysisenä väkivaltana kanssatyöntekijöitä ja esimiehiä kohtaan. Niin ikään amerikkalainen tapaustutkimus kahdesta sairaalasta osoitti, että avoimella tunteiden käsittelyllä on työyhteisön hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Siinä missä toinen sairaala painotti työntekijöiden kylmän viileää ja ”ammattimaista” suhtautumista, toisessa sairaalassa tunteita pidettiin hyväksyttävänä ja väistämättömänä osana henkisestikin raskasta työtä. Ihmisen emotionaalisuuden kieltämisen havaittiin heikentävän työssä jak-

samista. Kun kielteisiä tunteita ja niistä aiheutunutta uupumista pidettiin ongelmana ja yksilön epäonnistumisena, työntekijä jäi yksin vaikeuksiensa kanssa. Toisessa sairaalassa työstä aiheutunut stressi ja sen herättämät tunteet ymmärrettiin, jolloin henkilöstö kehitti yhteisönä uusia keinoja uupumuksen vähentämiseksi ja työstä selviämiseksi. Insinöörien parissa tekemäni tiimityötutkimus puolestaan on osoittanut, että tunteiden hyväksyminen osaksi ihmisten välistä kanssakäymistä työssä herättää myönteisiä yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Tutkimuksessa suurin osa tiimien jäsenistä arvosti ilmapiiriä, joka salli avoimen emotionaalisuuden. Lisäksi esimies, jonka kanssa oli mahdollista käsitellä mutkatta niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita, herätti henkilöstössä suurta luottamusta. Toisaalta osa insinööreistä näki, etteivät varsinkaan kielteiset tunteet kuulu työpaikalle. Sellaisissa tiimeissä, joissa osa ajatteli näin, koettiinkin ilmapiiriongelmia ja ahdistusta. Kun vaikeistakin asioista keskustellaan välittömästi ja avoimesti, työyhteisön ilmapiiri pysyy raikkaana, eikä pääse tulehtumaan. n

Pojat ovat poikia

S

ekä miehet että naiset tekevät tunnetyötä ja hallitsevat tunteitaan työelämässä ja arkipäivän kohtaamisissa. Sosiaalipsykologi Arlie Hochschild on todennut, että organisatorisissa konteksteissa tunnetyöllä on kuitenkin eri merkitys eri sukupuolille. Tunnemaailma onkin vahvasti sukupuolisidonnaista ja pitkälti sosiaalisista syistä. Naiset tekevät enemmän tunnetyötä ja heidän tunteidenkäsittelytaitoaan hyödynnetään kaupallisessa tarkoituksessa miehiä enemmän. Naiset oppivat yhteiskunnallisten käytäntöjen kautta jo pienestä pitäen käsittelemään tunteitaan. Naisille emootioiden hallitsemisesta ja kontrolloimisesta tulee taito ja tunteiden ilmaisemisesta odotettu käyttäytymismalli. Miehillä tämä taito on huomattavasti harvinaisempaa, sillä lapsesta lähtien pojat joutuvat käymään läpi erilaiset sosiaaliset miehistämisinstituutiot, joissa tunteiden avoin käsittely loistaa poissaolollaan. Koska naiset oppivat pitkän kasvatusprosessin tuloksena esittämään tunteita taitavasti, heiltä odotetaan emotionaalisuutta. Samalla ihmiset erehtyvät luulemaan, että kyseessä on naiseuden perimmäinen olemus. Hochschild ja muun

UUSI

Insinööri

muassa suomalainen jo edesmennyt sosiologi Kaj Ilmonen ovat muistuttaneet, että tämän seurauksena tunteenpurkaukset ja erityisesti myönteiset tunteenilmaukset koetaan naisille sallittuina ja heiltä odotettuina – niin hyvässä kuin pahassa. Odotetuista tunneilmaisuista poikkeaminen johtaa usein siihen, että naista pidetään vähemmän femiininä. Miehet puolestaan joutuvat elämään odotusmaailmassa, jossa emootioiden esittäminen on poikkeavaa. Miesten odotetaan piilottavan tunteensa ja hallitsevan tunneilmauksiaan. Ja kun miehistä tunteenilmausta tarvitaan, se liittyy usein aggressiivisuuteen tai uhkailuun. Vaikka perinteiset sukupuoliodotukset ovatkin pehmentyneet ja raja-aidat madaltuneet, miesten on edelleen usein odotettava oikeaa hetkeä tunteiden esittämiseen, jotta ne saisivat ymmärrystä tai vastakaikua. On esimerkiksi hyväksytympää itkeä suosikkijoukkueen tappion hetkellä kuin työssä koetun epäonnen jälkeen.

Ari Hautaniemi

21


yhteiskunnasta Teksti ja kuvat: Anitta Valtonen Kuva: Toimihenkilöarkisto

Toimihenkilöt on yritetty kesyttää monin tavoin Toimihenkilöliikkeen historia on kertomus ammattiryhmistä, joilla olisi ollut usein syytä ärhennellä, mutta joiden ärhentelyt on monin tavoin yritetty kesyttää.

-T

oimihenkilöliikkeen historian ymmärtäminen on tärkeää, koska toimihenkilöitä koskevat jännitteet ovat koko työelämän jännitteitä, TJS:n 30-vuotisjuhlaseminaarin puheenjohtajana toiminut poliittisen historian professori Pauli Kettunen sanoi. Ostrobotnian juhlasalissa 5. marras­ kuuta pidetyn seminaarin otsikko oli ”Kesy puudeli vai ärhäkkä terrieri”. Seminaariin osallistui satakunta toimihenkilöliikkeen vaikuttajaa vuosien varrelta. Kertomus jälkeenjääneisyydestä

Projektipäällikkö Iikko B. Voipio luonnehti Virkamiesliiton elinkaarta kertomukseksi jatkuvasta jälkeenjääneisyydestä. Palkkojen jälkeenjääneisyys sai virkamiehet pohtimaan lakkoa 20-luvulla, mutta lama iski väliin ja liiton toi22

minta hiipui sukankudontatasolle, Voipio luonnehti. Sotien aikana virkamiesten palkat leikattiin ja siitä alkoi yksityisen ja julkisen sektorin palkkakuilu. Historial­ liseen lakkoon virkamiehet menivät 26.11.1947. Lyhyen lakon tuloksena virkamiesten palkat sidottiin indeksiin ja he saivat samat ylimääräiset ikälisät kuin peruspalkkaiset. Voipio pitää vuosia 1945–1960 Virka­ miesliiton kulta-aikana. 1970-luvun alussa virkamiehet totesivat jälleen palkkojensa jälkeenjääneisyyden, jota hieman helpotti vuoden 1973 tupo-sopimuksen liukumakompensaatio. Liiton suurin trauma koettiin vuonna 1974, kun liitto yhden äänen enemmistöllä hyväksyi tuposopimuksen, vaikka etukäteislaskujen mukaan sopimus olisi pitänyt kaataa yhden äänen enemmis-

– Korruptio ja lahjonta ovat nurkan takana, jos jälkeenjääneisyys jatkuu, Iikko B. Voipio täräytti.

töllä. Tästä traumasta liitto ei toipunut. Toiminnan rapautumisesta vastuun kantaa Voipion mielestä vuoden 1974 ”loikkari”. Pakkomielle lakosta kyti 12 vuotta, mutta vuoden 1986 lakosta ei tullut sitä menestystä, joka olisi lisännyt Virka­ miesliiton vetovoimaa.


Surullista loppua vauhditti liiton taloudellinen alamäki SKOP–TVK-Invest–Vendito -sotkuineen. Toiminta loppui 27.11.1991, TVK ajautui konkurssiin seuraavana vuonna. Miksi virkamiehet eivät lakkoile

Historioitsija Jukka Muiluvuori selvitti syitä toimihenkilöiden lakkoilemattomuudelle. Ensimmäinen selitys on se, ettei toimihenkilöiden ole tarvinnut lakkoilla, koska työnantajat ovat hoitaneet heidän asiansa kuntoon. 60-luvulla korotusautomatiikka nosti palkkoja ja ylemmät virkamiehet saivat korvausta sota-ajan leikkauksista. Teollisuudessa työnantaja piti huolta juristeista ja diplomi-insinööreistä. Lääkärien­ ja juristien määrää säätelemällä estettiin näiden ammattikuntien proletarisoituminen. Kun työmarkkinoille alkoi tulla nuoria insinöörejä, patruunat alkoivat pompottaa heitä. Insinöörien todelliset ongelmat – ja radikalisoituminen – alkoivat vuoden 1968 tupo-sopimuksen solidaarisesta palkkapolitiikasta. Työnantajat säikähtivät ja ohjasivat ylemmät toimihenkilöt Akavaan. STTK:ssa lakkoherkempi Reini kumppaneineen sai nuolla näppejään. Toinen selitys lakkoilemattomuuteen on se, etteivät toimihenkilöt ole halunneet lakkoilla. Individualismia korostaneen ajattelun mukaan miehen pitää itse ratkaista ongelmat eikä piiloutua porukan taakse. Historioitsija Jukka Muiluvuori sanoi, että television – ja Tarmo Ropposen naaman – myötä työmarkkinakierroksista tuli suurta draamaa. Tämä houkutteli myös toimihenkilöitä järjestäytymään.

UUSI

Insinööri

Monet virkamiehet olivat poliittisesti liberaaleja. Oikeistoliberaalit eivät hyväksyneet lakkoilua, sosiaaliliberaalit hyväksyivät, mutta heidän mielestään tavoitteisiin pitäisi päästä neuvottelemalla. Lakkoihin ei menty myöskään siksi, että toimihenkilöiden lakot kiellettiin kerta toisensa jälkeen. Tämä vaikutti ratkaisevasti heidän strategiseen asemaansa, Muiluvuori sanoi. Toimihenkilöiden palkat olivat sodan aikana pudonneet puoleen, mutta heidät oli syrjäytetty valtion hintaja palkkaneuvostosta, jossa äärivasemmisto sai vallan. Lakkoonkaan he eivät vuosina 1944–48 saaneet mennä. Virkamiesten lakkokielto oli voimassa myös vuonna 1970. Menestys lisäsi järjestäytymistä

Tutkija Veijo Åberg kertoi ajasta, jolloin ensimmäiset virkaehtosopimukset syntyivät. – Moni asia muuttui tupo-sopimusten synnyttyä vuonna 1968. Työnantaja­ perintä ja verovähennysoikeus helpottivat järjestäytymistä. Aiemmin jäsenmaksujen kerääminen – tai kerjääminen – oli ollut ikävintä työtä, sillä jäsenmaksujen kerääjät saivat työpaikoilla kirpeää palautetta liittojen tekemättömyydestä. Työnantajaperintä vankisti jäsenmäärää ja oma-aloitteista hakeutumista liittoihin. Yleinen ilmapiiri tuli edullisemmaksi järjestäytymistä kohtaan. Uusilla toimihenkilöillä ei ollut vanhoja asen-

– 70-luvulla toimihenkilöt katsoivat olevansa puolueeton vastavoima SAK:lle. Asiaa ei lausuttu ääneen, mutta se vaikutti taustalla, tutkija Veijo Åberg kertoi.

nerasitteita ja palkkaepäsuhta sai heidät kiinnostumaan edunvalvonnasta. Valtion menettelytapalain myötä 60-luvulla valtion virkamiehet saivat laillisen, joskin rajoitetun sopimusoikeuden. Kunnissa vastaava hyväksyttiin Liinamaa II:n myötä vuonna 1969. Ensimmäiset vessit solmittiin vuonna 1970. Käytännössä sopimuksen solmivat SAK ja STK, mutta TVK ja Akava pääsivät jo neuvotteluihin. Aluksi STTK jäi ulkopuolelle, koska sillä ei katsottu olevan riittävää edustavuutta valtiolla. – Tyytymättömyys ja menestys vetivät väkeä liittoihin. Ves vaikutti varmasti myös asenteisiin. Kattavien sopimusten myötä järjestäytymisestä tuli kunniallista, Åberg summasi. Poliittisuus vaikutti vain vähän

Tullessaan TVK:n puheenjohtajaksi­ Matti Kinnunen oli sitoutumaton, mutta liittyi kokoomukseen, koska sai tukensa porvarien puolelta. Eläkkeelle jäätyään­ hän luopui jäsenkirjasta. – Suhteet poliittisiin päättäjiin paranivat jäsenkirjan otettuani. TVK:ssa puoluepolitiikka näkyi joissakin henkilövalinnoissa, ei muuten. Työtaistelutoi- > > > 23


yhteiskunnasta

Panelistit Erkki Maasalo, Matti Kinnunen, Voitto Ranne, paneelin puheenjohtaja Tapio Bergholm, Reijo Virtanen ja Kaarina Muhli kannattivat lämpimästi OAJ:n entisen järjestöpäällikön Pentti Jänkälän ehdotusta, että TJS organisoi TVK:n historian kirjoittamisen. Kyseessä on tärkeä historian vaihe, jonka tallennus jäi kesken, kun TVK meni konkurssiin.

missa en joutunut johtamaan liittoa, enkä neuvottelemaan lakon ulostulosopimuksesta. Voitto Ranne sanoi sukunsa olevan äidin puolelta tannerilaisia sosiaalidemokraatteja, isän puolelta kokoomuslaisia. Hän itse hoiperteli siinä välissä. – Opettajien johdossa piti tasapuolisesti ajaa kaikkien asiaa. Puoluepolitiikka ei päässyt esille. Vuoden 1984 opettajien lakko sai paljon myötätuntoa julkisuudessa. Apua ei ulkopuolelta tullut, mutta ei meitä kampitettukaan, vaikka jotkut korkeassa asemassa olevat oikeistolaiset paheksuivat, Ranne kertoi. Jäätyään eläkkeelle Akavan puheenjohtajan tehtävästä Ranne istui kaksi kautta Turun valtuustossa kokoomuksen mandaatilla. Reijo Virtanen tuli Akavan järjestö­ sihteeriksi vuonna 1973, avoimesti sosiaalidemokraattina. Hän oli mukana SDP:n ay-toimikunnassa ja ay-sihteeristössä. Myös Akavan tiedotuspäällikkö oli järjestään sosiaalidemokraatti. Superin entinen puheenjohtaja Kaarina Muhli otti SDP:n jäsenkirjan, kun hänelle vakuutettiin, että siten saa asiansa paremmin esille. – Puoluepolitiikka näkyi lähinnä henkilövalinnoissa liittokokouksissa. Liittokokouksissa ja lakon lopettajaisissa oli puolueiden väkeä, mutta varsinaista tukea puolueilta ei saatu. Joissakin työtaistelutilanteissa jär24

jestöt toimivat ulkopuolista painostusta vastaan. STTK:n Erkki Maasalo, liberaali, kertoi miten järjestön lakkoiluun yritettiin puuttua. – Kerran Neuvostoliiton urheiluministeri sanoi, etteivät jääkiekon MM-kisat näy Moskovassa, jos lakko ei lopu. Silloin toimimme heidän tahtoaan vastaan. Rakenteita muutettava

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin haarukoi toimihenkilöliikkeen tulevaisuutta, kun työelämä muuttuu. – Tuhannen taalan kysymys on, miten edunvalvontaan vaikuttaa se, että toimihenkilöiden ja työntekijöiden raja hämärtyy. Onko keskitettyjen sopimusten aika ohi? Melin kysyi ja veikkasi, että ne laitetaan ehkä vähäksi aikaa naftaliiniin, mutta tarpeen tullen kaivetaan nopeasti esiin. Entä miten järjestöt tekevät tehokasta ja heikompien aseman huomioivaa sopimuspolitiikkaa, kun työnantajat tiivistävät yhteistyötään ja haluavat lisää paikallisia sopimuksia ja yksilöllisyyttä? Melin muistutti, että ay-liike on Suomessa edelleen poikkeuksellisen vahva. Yli 70 % on järjestäytynyt. Liitot ovat taloudellisesti vahvoja. Ongelma on se, että liittojen toimintaperiaatteet ovat 40 vuoden takaa.

Toimihenkilöliikkeen tulevaisuutta arvioinut professori Harri Melin heitti pallon kuulijoille: ”Te olette asiantuntijoita.”

Miten siis turvata edunvalvonta muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa vanhat toimintatavat eivät riitä? Miten ajaa tehokkaasti jäsenten etuja ja turvata heille myös uusia palveluja, kuten joustoturvaa. Mikä olisi mielekäs liittorakenne? Miten vaikuttaa yhteiskuntaan ja kehittää työelämää? n


Teksti: Mats Nyman, elinkeinopoliittinen asiamies

Akavalainen kuluttaja suosii kotimaista Akavalainen kuluttaja ajattelee ostostiskillä enemmän tuotteen eettisyyttä ja kotimaisuutta kuin muut kuluttajat keskimäärin. Hinnan merkitys vähenee iän ja kasvavien tulojen myötä.

K

ulutustuotteiden eettisyydestä on tullut olennainen osa tuotteiden ja palveluiden brändejä ja markkinointia. Siksi olikin yllättävää, että tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset kuluttajat eivät juurikaan mieti ostoshetkellä tuotteiden eettisyyttä, kuten ympäristöystävällisyyttä tai reilua kauppaa. Enemmistö haastateltavista ilmoitti miettivänsä lähinnä hintaa ja vain viisi prosenttia kertoi eettisyyden vaikuttavan ostospäätökseen. Sukupuolien välillä ei juurikaan löytynyt eroja, mutta kulutuspäätökset vaihtelivat suuresti eri ikäryhmien välillä. Mitä nuorempi kuluttaja on, sitä suuremmassa määrin hän miettii hintaa ja eettisyyttä, kun taas iän myötä tuotteen kotimaisuus korostuu. Kun 36 prosenttia 35–49 -vuotiaista arvostaa kotimaisuutta, niin vastaava luku on eläkeläisten keskuudessa 60 prosenttia. Eri puolella maata erilaisia kuluttajia

Kyselystä ilmenee suuria alueellisia eroja. Pohjois-Suomessa asuvista kotimaisuutta arvostaa 70 prosenttia, Etelä-Suomessa asuvista vain 33 prosenttia. Seitsemän prosenttia vastaajista Etelä-Suomessa sanoi arvostavansa eettisyyttä, kun luku Itä-Suomen vastaajien joukossa on vain yksi prosentti. Suurimmat eroavaisuudet nähdään eri ammattien välisessä vertailussa. Yrittäjistä 73 prosenttia sekä opiskelijoista 63 prosenttia ilmoittaa hinnan vaikuttavan eniten ostopäätökseen. Näissä ryhmissä vain noin viidennes pyrkii ostamaan kotimaisia tuotteita. Sen sijaan alemmat toimihenkilöt ilmoittavat, että hinta ja UUSI

Insinööri

Mikä vaikuttaa yleensä eniten ostopäätöksiin päivittäisiä ostoksia tehdessä? (%) Kaikki vastaajat

52 40 02 05

Yrittäjä

73 20 03 04

Johtava/ylempi toimihenkilö

54 37 04 04

Alempi toimihenkilö

46 45 03 05

Työntekijä

51 42 02 05

Eläkeläinen

42 55 01 02

Opiskelija

63 23 02 12

SAK

54 42 01 03

STTK

45 49 03 04

Akava

42 47 05 06

MTK

29 70 00 01

SY

58 40 00 02 0

20 Edullisuus Kotimaisuus

40

60

80

100

Ei osaa sanoa Eettisyys

Lähde: Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2008, TNS Gallup Oy

kotimaisuus ovat yhtä tärkeitä. Miten sitten eri keskusjärjestöjen jäsenten käyttäytymiset eroavat kaupan kassalla? Kärjistäen voi sanoa, että SAK:lainen antaa hinnan vaikuttaa, kun taas akavalainen ja STTK:lainen antavat kotimaisuuden vaikuttaa ostopäätökseen. Ei liene mikään yllätys, että MTK:n jäsen arvostaa kotimaisia tuotteita, mutta sen sijaan on ehkä pienoinen yllätys, että Suomen Yrittäjien jäsen ei arvosta kotimaisuutta yhtä paljon kuin muut.

Kuka onkaan sitten se eettinen kuluttaja? Tämän kyselyn perusteella hän on korkeintaan 24 vuotta täyttänyt vanhempiensa luona asuva opiskelija EteläSuomesta. Syksyllä järjestetty, Akavan isännöimä Eettinen Foorumi 2008 käsitteli kuluttajan vastuuta. Seminaarissa julkaistiin TNS Gallupin tekemä kysely palkansaajien kulutustottumuksista. n www.eettinenfoorumi.org 25


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Yritykset aikovat panostaa palkitsemisen kokonaisuuteen

Y

ritykset aikovat panostaa seuraavan kolmen vuoden aikana ylempien toimihenkilöiden osalla erityisesti palkitsemisen kokonaisuuteen sekä esimiesten kouluttamiseen palkkaus- ja palkitsemisasioissa. Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n palkkausjärjestelmätiedustelun tuloksista. Muita palkkaasioihin liittyviä panostuskohteita ovat työn vaativuuden arviointi, pätevyyden ja suorituksen arviointi, palkka-asioista vastaavien koulutus sekä tulospalkkiojärjestelmät. Palkkaustapatiedustelun mukaan enemmän kuin neljä viidestä työnantajasta käy vuosittain tavoite-, tulos- tai kehityskeskustelut toimihenkilöiden kanssa. Työntekijöiden osalta vastaavia keskusteluja käy noin joka toinen. Järjestelmällistä pätevyyden tai työsuorituksen arviointia tehdään selvästi harvemmin. Niiden kohteena on reilut 40 % henkilöstöstä. Varsinaisia vuosittaisia palkkakeskusteluja käydään vielä harvemmin. Niitä käy noin joka kuudes ylempi toimihenkilö. Kyselyn tulosten mukaan neljällä viidestä yritysten palkka-asioista vastaavista ja johdosta on riittävä tai hyvä valmius palkka-asioiden hoitoon. Luottamusmiesten ja esimiesten osalla tilannetta ei pidetty ihan yhtä hyvänä, sillä vähän yli puolet vastanneista arvioi heidän valmiutensa riittäväksi tai hyväksi. Yrityskohtaisten erien osuus noussut palkkaratkaisuissa

Yrityskohtaisten erien osuus työehtosopimusten palkankorotuksista on EK:n sopimusaloilla vuosina 2005–2008 noussut neljästä prosentista 23 prosenttiin. Insinöörejä koskevia paikallisia eriä on 26

MITEN ARVIOIDAAN HENKILÖN PÄTEVYYTTÄ TAI TYÖSUORITUSTA ERI HENKILÖSTÖRYHMISSÄ 52

Käymme vuosittain tavoite-, tulostai kehityskeskustelut kunkin työntekijän kanssa

87 85 42

Arvioimme järjestelmällisesti kunkin henkilökohtaista pätevyyttä tai työsuoritusta

49 44 10

Käymme vuosittain palkkakeskustelut kunkin työntekijän kanssa

20 16 0

20

40

60

80

100

% henkilöstöryhmästä

n Ylemmät toimihenkilöt n Toimihenkilöt n Työntekijät Lähde: EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu 2008

mm. teknologiateollisuuden ja suunnittelualan työehtosopimuksissa. Palkkausjärjestelmätiedustelun mukaan enemmistö EK:n jäsenyrityksistä haluaa toteuttaa ainakin osan palkankorotuksista yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Aivan yksituumaisia EK:n jäsenyritykset eivät kuitenkaan olleet, sillä 16 % vastanneista ilmoitti olevansa joko täysin tai jonkin verran samaa mieltä väittämän ”ei tarvetta yrityskohtaisille erille ja yksilölliselle palkanmuodostukselle” kanssa. Eniten paikallista erää haluttaisiin yrityksissä käyttää osaamisen ja hyvien työsuoritusten palkitsemiseksi. Sopiva yrityskohtaisen erän suuruus vaihteli työnantajien vastauksissa jonkin verran henkilöstöryhmittäin. Eniten kannatusta sai kuitenkin ajatus, että sopiva yrityskohtainen erä voisi olla puolet seuraavan neuvottelukierroksen kokonaiskorotuksesta.

EK:n linjauksen mukaan palkkauksen tulee olla oikeudenmukaista ja kannustavaa. Oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi koettu palkkaus edellyttää EK: mukaan myös, että henkilö itse pääsee vaikuttamaan palkkansa suuruuteen esimerkiksi etenemällä vaativampiin tehtäviin, ottamalla enemmän vastuuta, parantamalla ammattitaitoaan ja tekemällä työnsä hyvin. n EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu toteutettiin kesällä 2008 ja sen kohderyhmänä olivat yrityksen toimitusjohtajat, henkilöstöjohtajat tai muut palkka-asioista vastaavat henkilöt. Kyselyyn vastasi 1 738 yritystä, joiden palveluksessa on yhteensä 523 000 henkilöä. Lisätietoja: www.ek.fi


Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Luottamus työelämässä ja organisaatioiden muutoksessa Luottamuksen merkityksestä puhutaan nykyään paljon. Tämä on jo itsessään mielenkiintoista, sillä se kertoo siitä, että luottamuksesta on monin paikoin pulaa. Aiemmin luottamuksesta ei puhuttu niin paljon, koska sitä pidettiin lähes itsestäänselvyytenä – kuten puhdasta ilmaa, jonka merkityksen myös yleensä tiedostamme vasta kun se alkaa huveta.

U

sein luottamuksen käsitettä käytetään ylimalkaisesti, jolloin tärkeä asia on vaarassa vesittyä pinnalliseksi management-liturgiaksi. Tärkeää olisi aina kysyä, kuka luottaa ja kehen/mihin? Tarkoitetaanko luottamuksella kollegoiden välistä luottamusta vai alaisten luottamusta lähiesimiehiin tai ylimpään johtoon vai kenties esimiesten tai ylimmän johdon luottamusta alaisiin? Luottamus voi toisaalta kohdistua myös epäpersoonallisempiin asioihin kuten työsuhteen jatkumiseen, omaan jaksamiseen, informaatioon tai vaikkapa työvälineisiin. Tutkimuksessa muutoksen tilassa olevista valtion asiantuntijaorganisaatioista tarkastelin työntekijöiden keskinäisen ja lähiesimieheen kohdistuvan luottamuksen merkitystä ja rakentumista. Lisäksi olin kiinnostunut työntekijöiden omaan tulevaisuuteensa kohdistuvasta luottavaisuudesta: missä määrin he kokevat epävarmuutta esimerkiksi oman työsuhteen jatkumisesta ja siitä, että selviävät lisääntyneestä työn määrällisestä kuormittavuudesta. Katsoin henkilöstön keskuudessa vallitsevan yleisen luottavaisuuden/ epävarmuuden muodostavan psykologisen ympäristön, jossa lähityöyhteisöjen henkilöiden väliset luottamussuhteet rakentuvat ja saavat aika- ja paikkasidonnaisen merkityksensä.

Epävarmuus on lisääntynyt

Valtion organisaatioissa, kuten muiden tutkimusten valossa myös yksityisen sekUUSI

Insinööri

torin ja kuntien organisaatioissa, epävarmuuden kokemukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämän hetken taloustilanne on taatusti lisännyt epävarmuutta entisestään. Keväällä 2006 valtion asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevistä yli 60 % piti ennakoimattomia muutoksia epävarmuustekijänä työssään, lähes puolet pelkäsi työmäärän kasvamista yli sietokyvyn ja 38 % koki työttömäksi jäämisen uhkaa. Työyhteisöjen tasolla tehdyt analyysit osoittivat, että sekä työntekijöiden välisen että lähiesimieheen kohdistuvan luottamuksen tärkein ”hyöty” tulee siitä, että se tekee työn arjesta sujuvaa. Erityisesti tietotyössä luottamuksen rooli liittyy korostetusti tiedon jakamiseen; ilman luottamusta omia tietoja pantataan ja muilta saatuun informaatioon ei uskota. Lähityöyhteisöissä vallitseva luottamus myös sitouttaa organisaatioon ja vähentää työperäisten stressioireiden kokemista. Työkavereita kohtaan tunnettu luottamus on erityisen voimakkaassa yhteydessä siihen, kuinka taipuvainen henkilö yleisesti ottaen on luottamaan muihin. Muita luottamusta vahvistavia tekijöitä ovat muun muassa vaikutusmahdollisuudet työssä, työroolin selkeys, tyytyväisyys palkkausjärjestelmään ja koettu työtehtävien monipuolistuminen viime vuosina. Näihin työn organisointiin liittyviin tekijöihin vaikuttamalla esimiesten on siis periaatteessa mahdollista lujittaa alaisten keskinäistä luottamusta,

jonka taso korreloi positiivisesti myös esimiestä kohtaan tunnetun luottamuksen kanssa. Innostavaan esimieheen luotetaan

Luottamusta lähiesimieheen synnyttää kuitenkin ennen kaikkea esimieheltä saatu tuki: innostavaksi koettuun esimieheen luotetaan. Myös esimiehen alaisen työn tuloksiin ja laatuun kohdistama valvonta, alaisen vaikutusmahdollisuudet työssä, tyytyväisyys palkkausjärjestelmään, luottamus yleensä ihmistä kohtaan sekä työroolin selkeys ovat positiivisessa yhteydessä luottamukseen. Esimiehen valvonta ja työroolin selkeys viestittävät alaiselle organisaatioiden nykytilanteessa ennen kaikkea siitä, että esimies arvostaa hänen työpanostaan; organisaatioiden muutoksessahan monien huulilla on kysymys, kuuluuko tehtäväni (enää) uuden organisaation­ydintoimintoihin? Vaikutusmahdollisuudet työssä taas viestittävät alaiselle esimiehen alaista kohtaan tuntemaa luottamusta, joka vastavuoroisesti synnyttää alaisessa luottamusta esimieheen. Kun taloudellinen ja/tai organisatorinen ympäristö epävakaistuu, muuttaa se tavallisesti työntekijöiden arvostuksia. Siinä missä nousukaudella työntekijät, varsinkin nk. luova luokka, etsii itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia ja seikkailuja, muuttuu taantumassa työpaikan säilyttäminen monille tärkeimmäksi huolenaiheeksi. Yleinen epävarmuus saa ihmiset usein myös käpertymään pienempiin yhteisöihin. Niinpä kaipuu selkeyteen lähityöyhteisötasolla on mahdollista tulkita eräänlaiseksi vastareaktioksi organisaatiotasolla vallitsevaan kaaokseen. n Kirjoitus perustuu Jaakko Koivumäen väitöskirjaan: Työyhteisöjen sosiaalinen pääoma. Tampere University Press. 27


maailmalta Teksti: Ari Åberg

Valmiiksi ennen Joulua

T

ämähän on tuttua näin joulunaluskiireissä. Kaikki pitää saada valmiiksi. Vedetään henkeä sitten Jouluna. EU:ta vaivaa sama angsti. Ennen Joulua kokoontuvat kaikki mahdolliset neuvostot; useat niistä päällekkäin. Käsittelyssä on kaikki mahdollinen talouskriisistä ja ilmastopaketista geneettisesti tuotettuihin organismeihin. Ja lisäksi pitäisi vielä ratkoa Lissabonin sopimuksen tulevaisuutta. Myös parlamentti käsittelee tärkeitä työelämän direktiivejä (yritysneuvostot, työaika). Yritysneuvostodirektiivissä päästiin loppukesästä ns. kahdeksan kohdan sopimukseen EAY:n sekä Business Europen välillä. Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta innostui kuitenkin tehtailemaan direktiiviin muutosehdotuksia, jotka olivat jo vaarassa romuttaa koko kompromissin. Periaatetasolla työantajapuolen kiukkua voidaan pitää ymmärrettävänä. Joukossa oli kuitenkin mm. esitys, joka täsmentää direktiivin soveltamiseen kuuluvaa ylikansallisuuden määritelmää. Sen mukaan soveltamisalan piiriin kuuluisivat myös asiat, joissa päätökset työvoiman muutoksista tehdään yhdessä maassa ja vaikutukset koetaan toisessa (Nokia-Bochum ehkä tunnetuimpana esimerkkinä). Tämä asia on eräässä mielessä koko direktiivin ydin. Juuri rakennemuutostilanteissahan yritysneuvostoa nimenomaan tarvitaan. Ja säännelty rakennemuutos on kummankin osapuolen kannalta toki sääntelemätöntä parempi. Puheenjohtajavaltio Ranska on nyt hieronut kompromissin, jossa tämä ylikansallisuuden määritelmä on johdannossa. Olisi siitä saanut tulla maininta artiklaankin, mutta tätä parempaan

28

tuskin nykytilanteessa päästään. Muut kaksi muutosta koskevat direktiivin määräysten laiminlyönnin seuraamuksia sekä erityiseen neuvotteluryhmään pääsemisen kynnystä. Toivoa sopii, että tämä kompromissi nyt läpäisee sekä parlamentin että neuvoston. 15. artiklan mukaan komissiolle asetetaan velvoite direktiivin toimivuuden arvioinnista viiden vuoden kuluttua. Silloin voidaan taas yrittää uudestaan. Työaikadirektiivissä onkin sitten toinen ääni kellossa. Armoton lobbaus on käynnissä. Neuvosto pitää kiinni siitä, ettei päivystysaika saa olla työaikaa, Britannia opt-outista ja työnantaja tietenkin ajaa yleisesti ottaen kaikkea sitä, mikä lisää sen direktiovaltaa, pidentää palkansaajien työaikaa ja pienentää siitä maksettavia korvauksia. Ay-liike korostaa inhimillisiä työaikoja, optoutin poistamista, päivystysajan määrittelemistä työajaksi sekä ylempien toimihenkilöiden työaikasuojaa. Kompromissia ei näytä olevan näköpiirissä. Sellaisen löytäminen voi olla vaikeaa siinäkin tapauksessa, että jouduttaisiin sovittelumenettelyyn. Sovitteluun tämä direktiivi on nyt joka tapauksessa saatava, koskei se siellä ainakaan huonommaksi muutu. Ja se tapahtuu voittamalla parlamentin äänestys. Parlamentti äänestää työelämän direktiiveistä tämän lehden ollessa painossa. Siitä tuloksesta riippuu voidaanko sanoa Hyvää Joulua vai Hyvästi. Olen kuitenkin optimisti ja toivotan kaikille lukijoille Oikein Hyvää Joulua! Kirjoittaja työskentelee Palkansaaja­järjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.


Kreikassa ei uskota vapaaseen kilpailuun

Ruotsissa puu lähtee metsästä

Suomalaiset tykkäävät valtiosta

Venäjä kiinnostaa kaikkia

n Enemmistö kreikkalaisista ei usko, että vapaa kilpailu olisi paras tae taloudelliselle hyvinvoinnille. Lähes yhtä epäileväisiä vapaan kilpailun suhteen ollaan Unkarissa. Sen sijaan virolaisista, latvialaisista ja slovenialaisista kolme neljäs­ osaa uskoo vapaan kilpailun voimaan, epäileviä tuomaita on vain 15 prosenttia. Britannia ja Ranska ovat EU:ssa usein napit vastakkain, kun puhutaan kilpailun edistämisestä. Vapaan kilpailun myönteiseen vaikutukseen uskoo kuitenkin lähes yhtä moni ranskalainen kuin brittikin. Epäuskoisia vain on Ranskassa paljon enemmän. (Lähde: Eurobarometer)

n Suomessa ja Ruotsissa on kummassakin runsaat 20 miljoonaa hehtaaria puuntuotantokäytössä olevaa metsämaata. Suomessa vuotuinen kasvu on jopa hieman suurempi kuin Ruotsissa. Mutta Ruotsissa puuta korjataan vuodessa noin viidennes enemmän kuin Suomessa. Sen verran suomalaiset metsäyhtiöt ovat halunneet Suomestakin puuta lisää. Edes lähelle Suomen ja Ruotsin vuotuisia hakkuumääriä ei päästä kuin Saksassa ja Ranskassa. Mutta ranskalaisten kaatamista 50 miljoonasta puukuutiosta kaksi kolmasosaa menee polttopuuksi. (Lähde:Eurostat)

n Vain vajaa kolmasosa suomalaisista on sitä mieltä, että valtio sekaantuu liikaa heidän elämäänsä. EU-maissa keskimäärin kaksi kolmasosaa kansalaisista on sillä kannalla, että valtio tuppaa liikaa nenäänsä ihmisten asioihin. Suomalaisten kanssa yhtä rauhallisesti oloon valtionsa kanssa suhtautuvat vain Baltian maiden asukkaat. Toista ääripäätä edustavat unkarilaiset, portugalilaiset britit ja slovenit. Unkarilaiset ja portugalilaiset ovat myös ylipäätään tyytymättömimpiä nykyiseen oloonsa. (Lähde: Eurobarometer)

n Suhtautumisesta Venäjään puhutaan EU-maiden kesken paljon, mutta todellisuudessa se kiinnostaa kaikkia, etenkin kauppakumppanina. Tuonti ja vienti yhteenlaskien Venäjä on EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani USA:n ja Kiinan jälkeen. Mutta tavaraviennissä Venäjä hakkaa Kiinan lähes kaikkien jäsenmaiden kohdalla. Vain Irlannin, Ranskan ja Britannian tavaravienti Kiinaan on selvästi suurempaa kuin vienti Venäjälle. Saksan kohdalla puntit ovat lähes tasan. Suomi oli alkuvuonna Venäjälle viejänä EU-maista kolmonen Saksan ja Italian jälkeen. (Lähde: Eurostat)

Komissiolta mittava energiapaketti

E

U:n komissio julkistanut laajan energiapaketin. Komission linja on selvä ja oikea; neuvoston jo aiemmin hyväksymistä tavoitteista ei ole syytä livetä joulukuun huippukokouksessa. Paketin runkona on energiaturvallisuutta ja solidaarisuutta koskeva toimintasuunnitelma. EU tuo tällä hetkellä 54 % tarvitsemastaan energiasta ulkopuolelta. Tuonti kasvaa 10 % vuoteen 2020 mennessä, mikäli mitään ei tehdä. Omavaraisuutta pitää siis UUSI

Insinööri

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 14.11.2008

lisätä ja toimitusvarmuutta parantaa. Samanaikaisesti pitää vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Toimintasuunnitelmassa painotetaan infrastruktuurien rakentamista koskevien­ hankkeiden tukemista, EU:n ulkopuolisten energiasuhteiden tärkeyttä, öljyn ja kaasun varmuusvarastoinnin parantamista, energiatehokkuuden lisäämistä sekä EU:n sisäisen oman energiatuotannon tehokkaampaa hyödyntämistä.

Euroopan-laajuisen energiaverkon laajentaminen on olennainen osa sisämarkkinoita ja parempaa integraatiota. Energiapolitiikka on osa ulkopolitiikkaa ja poliittiset suhteet energian toimittajamaihin halutaan pitää hyvinä. Komissio aikoo esittää 2009 suunnitelman Baltian maiden kytkemisestä muun EU:n energiaverkkoon. Suunnitelma kattaisi myös varmuusvarastoinnin. Työtä varten asetetaan korkean tason asiantuntijaryhmä. n 29


osaaminen Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

Innovointi

tarvitsee rinnalleen myös kokemusta Ympäristötekniikassa vaikuttavan Presecon suunnittelijoiden mielestä alalla ei pärjää pelkällä innovoinnilla ja kekseliäisyydellä. Seassa pitää olla myös roimasti kokemusta.

Y

mpäristötekniikassa usealla eri saralla toimivan Preseco Oy:n kaltaisessa paikassa työskentelevien suunnittelijoiden luulisi puhuvan silmät leiskuen innovaatioista, joita heidän yrityksessään on syntynyt ja viety eteenpäin. Niinhän he toki puhuvatkin, mutta sekaan mahtuu paljon muuta vähintään yhtä tärkeää. Presecon Vaasassa tapahtuvasta suunnittelusta vastaavien Alf Prostin ja Jan Granlundin mukaan innovaatioista on turha puhua, jos mukana ei ole yhtään kokemusta. Vasta näitä tekijöitä oikeassa suhteessa yhdistämällä päästään toivotun kaltaiseen lopputulokseen. Prost on

Jan Granlund vastaa Vaasan Presecossa kompostointilaitteistojen suunnittelusta. Miehen käden jälki näkyy muun muassa Norjaan rakennettavassa monitoimilaitoksessa. Siellä paikallisen teurastamon ja sen lähettyville rakennettavan yhdyskunnan jätteet löytävät myöhemmän muotonsa muun muassa kompostimultana.

30

Preseco Oy:n biokaasupuolen tekninen päällikkö. Granlund taas hoitaa vastaavaa vakanssia kompostointipuolella. Vaasan lisäksi Espoossa toimivan yhtiön muut tukijalat ovat biodiesel- sekä jäte- ja juomavedenpuhdistuslaitosten suunnittelu. Näiden vaihtoehtojen paletista Preseco etsii asiakkailleen sopivimman ratkaisun jätehaasteisiin. Yhtiön suunnittelemat laitteistot on tarkoitettu orgaanisen jätteen käsittelyyn. Niitä toimitetaan sekä kunnalliseen että yrityskäyttöön. Laitteistojen valmistus tapahtuu alihankintana. Preseco voi huolehtia myös laitosten operoinnista. Yritykselle myönnettiin hiljattain Uudenmaan alueen Innosuomipalkinto. Myös tuotteen liiallinen kehittely on Granlundin mielestä toisinaan turhaa. – Ei kannata kehitellä vain kehittelyn vuoksi. Seksikkään ympäristöliiketoiminnan kaltaisella alalla riittää kaikenkarvaisia yrittäjiä. Ihmisiä, jotka luulevat, että rahaa on helppo tehdä siellä missä riittää kysyntää. Prostin mukaan jyvät erottuvat kuitenkin nopeasti akanoista. – Aika usein on rakennettu yksi laitos ja siihen se kaatuu, Prost kertoo biokaasun tuotannon parissa törmäämiinsä tapauksiin. Niin, ne Presecon innovaatiot sitten. Ne löytyvät äkkiä, vaikka niillä ei aloitettukaan. Prost sanoo pari sanaa: – ADA ja ACU. Ja sekaan. – Pitkä kokemus.

Biodieseliä sivuvirroista

ADA:lla Prost tarkoittaa Presecon innovaatiota, jolla päästään eroon ammonia­ kista, jota kehittyy helposti kun biokaasua tuotetaan orgaanisesta ja etenkin proteiinipitoisesta jätteestä, tyypillisesti teurasjätteestä. Ammoniakki on paitsi ympäristömyrkky, myös biokaasun syntyyn vaikuttavan prosessin jarruttaja. Presecon ratkaisu tähän on oma patentoitu prosessi, jossa jätelietteet käsitellään muun muassa paineen avulla ennen prosessin muuhun osaan päätymistä. – Lyhykäisyydessään voi sanoa, että ADA-prosessissa ammoniakki muuttaa muotonsa ammoniumbikarbonaatiksi. Se on biokaasuprosessille erittäin hyödyllinen yhdistelmä, Prost sanoo. Yksi Presecon tärkeä asiakasryhmä biokaasupuolella on teurastamot. Lihasta kertyy sen verran mojovat määrät jätettä, että sitä hyödyntämällä pystytään kehittämään jo melkoiset energiamäärät lämmitykseen ja sähkön tuottoon. Esimerkki Presecon suunnittelutyöstä löytyy vaikkapa Norjasta, johon rakenne-


Jan Granlund (vas.) ja Alf Prost edustavat ympäristötekniikkaan erikoistuneen Preseco Oy:n Vaasan osaamista. Bioenergiapuolelle paukkunsa laittanut yritys on erikoistunut etenkin biokaasulaitosten suunnitteluun.

taan parhaillaan teurastamon sekä sen lähettyville rakennettavan yhdyskunnan jätteet hyödyntävä laitos. Malvik Biogas AS:n toimesta rakennettava laitos on tarkoitettu tuottamaan lämpöenergiaa paitsi teurastamolle myös reilulle 900:lle yhdyskunnan asukkaalle. Laitoksessa tehdään lisäksi kompostimultaa ja puhdistetaan teurastamon jätevedet. Käsittely-

Alf Prost osaa biokaasulaitosten suunnittelun. Miehen mukaan Suomi on kaasun hyödyntämisessä varsinainen takapajula. Esimerkiksi Saksasta löytyy tuhansittain enemmän laitoksia kuin meiltä. Kaikkea ei voi pistää maiden kokoeron piikkiin. UUSI

Insinööri

määrät liikkuvat kiinteän jätteen osalta vuositasolla noin 30 000 tonnissa. Laitoksen tuottama biokaasuenergia on noin 2.5 megawattia. Toinen innovaatioista, ACU, on tarkoitettu parantamaan viherrakentamisessa käytettävän kompostin valmistamista. Presecon suunnittelemassa useammalla rummulla varustetussa kompostorissa aineesta tulee tasalaatuisempaa ja valmistus on tavallista nopeampaa. Yhtiön biodieselsuunnittelu on keskittynyt sellaisten laitteistojen ympärille, jotka eivät vältämättä tarvitse raakaaineeksi mitään elintarvikeketjun osasta, kuten viljaa. Tällä vältetään se, ettei biopolttoaineen valmistus heikennä elintarvikkeiden saatavuutta ja korota niiden hintoja. Presecon laitteistoilla valmistus onnistuu esimerkiksi turkisteollisuudesta saatavasta rasvasta, kalaöljystä tai pikaruokaloiden paistinrasvasta. Biokaasun takapajula

Presecon suunnittelijat vastaavat myös laitteiden tai laitosten käyttöönotosta.

– Tie siihen, että ”ahaa, tämän voi tehdä toisin”, on erittäin lyhyt. Jokaisen laitoksen käyttöönotossa ja käytössä huomataan yksityiskohtia, joita viilataan, Granlund kertoo. Prostin ja Granlundin mukaan Suomessa ollaan vasta nyt herätty tajuamaan biokaasun mahdollisuudet energiantuotossa. Esimerkiksi Saksassa ollaan tässä suhteessa huomattavasti meitä edellä. Sieltä löytyy kaikkiaan noin 4 500 biokaasulaitosta. Meillä vastaava luku on vajaa 10. Suomessa rakentamisinnostusta on hillinnyt pitkälti tiukka veropolitiikka, johon on jo tullut lievennyksiä yleisen bioenergiainnostuksen myötä. Suomen rooli biokaasun takapajulana jatkuu myös kaasulla toimivien autojen suhteen. Tässäkin verotuksella on ollut osansa. Kaasua ei myöskään vähien laitosmäärien takia liikene liikennekäyttöön asti. Tankkauspaikkoja on vähän. Harvat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Toki myös kysyntä on ainakin toistaiseksi pientä. – Biokaasuauto on klassinen kana ja muna –ongelma. Onko tankkausasemia vai onko käyttäjiä? Molempia pitäisi saada lisää, Granlund sanoo. Muualla ollaan edellä tässäkin suhteessa. Ruotsissa reilu puolet maasta on peitetty autojen biokaasun tankkaamiseen tarkoitetuilla paikoilla. Valtio taas on tukenut autoiluun menevän biokaasun valmistusta tuilla ja verohelpotuksilla. – Myös Italiasta löytyy monta sataa tuhatta biokaasuautoa, Granlund kertoo. Prost uskoo, että Suomen rooli tässä suhteessa tulee muuttumaan, kunhan aikaa vierähtää vielä reilut 10-15 vuotta. Ensin maahamme tarvitaan lisää biokaasulaitoksia. Sitä myötä myös tankkauspisteiden määrä lisääntyy. Innostus laitosten rakentamista kohtaan on selvässä nousussa. – Ja siihen ei tarvitse odottaa 10–15 vuotta. Laitokset rakennetaan varmasti lähivuosina, Prost uskoo. n 31


osaaminen Teksti: Camilla Lehtinen n Kuvat: Kenneth Lehtinen

Taidestimulaatio sytyttää lamput – Insinöörikin tarvitsee koko päätään Syyshämärää ongelmanratkaisussa ja käsikopelolla muutoksiin? Huippusuoritusvalmen­ taja lupaa laittaa valot päälle taidestimulaatiolla ja mielikuvaharjoituksilla.

Entisenä konsertoivana alttoviulistina Eija Mäkirintala tuntee esiintymispelon. – Pelot ja ajatusten lukot aukeavat taidestimulaatiolla, jolloin molemmat aivopuoliskot saadaan käyttöön.

Ä

lä edes yritä päästä eroon jännityksestä tai ahdistuksesta. Näin neuvoo Eija Mäkirintala vakavalla naamalla esiintymispelkoista myynti-insinööriä tai epäonnistumista kammoavaa tuotesuunnittelijaa. – Jos keskityt vain pelon tai ajatuslukon poistamiseen, koko todellisuus voi alkaa näyttäytyä paniikki-silmälasien läpi, huippusuoritusvalmentaja ja filosofian­ tohtori perustelee. Mäkirintalan mukaan insinöörin ja suunnittelijan kannattaa pohtia, mitkä ovat heidän työnsä ja elämänsä tavoitteet. Miksi he alun perin ryhtyivät alalle? – Kun huomio kiinnittyy toiminnan perimmäisiin päämääriin, jännitys tai lukko jää taka-alalle kuin itsestään ja lakkaa olemasta se ratkaistava kysymys. – Sen sijaan että yrittää korjata vanhaa ajattelumalliaan, saattaa olla kannattavampaa lähestyä pulmaa kokonaan uudesta näkökulmasta.

32

Kuten Einstein sen jo sanoi: ”Ongelmien ratkaisu ei onnistu samalla ajattelutavalla, jolla ne on luotu”. Uusi ura ajatuksille

Vanhojen ajatusmallien noidankehästä ponnistamiseen tarvitaan myös uusia lähestymistapoja. Mäkirintalan mukaan uudet urat aukeavat vain käyttämällä koko päätä, puolet ei riitä. – Ongelmien ratkaisussa ja muutostilanteiden selvittämisessä tarvitaan molempia aivopuoliskoja. Myös teknisellä alalla. – Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että teknisten ja kaupallisten alojen ammattilaisten arjessa vasen aivopuolisko on oikeaa ahkerammassa käytössä. Työssä tarvitaan paljon vasemman puolen tuottamaa rationaalista ajattelua. Vasemman aivopuoliskon tehdessä työt tuppaa oikea puoli jäämään pelkäl-

le herätevirralle. Silloin tunteiden ja luovuuden energia menee helposti harakoille. Parhaiten täystehon saa päälle, kun hankkii itselleen virikkeitä tavallisen elämänpiirinsä ulkopuolelta. Siinä hommassa toimiva työkalu on taidestimulaatio. – Stimulaation avulla päästään suoraan oikean aivopuolen ei-kielelliselle tasolle. Sieltä nousee monesti aivan uusia ajatuksia tai jo tarkkoja ratkaisuja, ­Mäkirintala tietää 1 500 valmennustunnin kokemuksella. Tuoreita näkökulmia ongelmiin ja elämän muutostilanteisiin löytyy niin musiikista, kuvataiteesta kuin tanssista ja teatteristakin. Töppöjalkaa ja nuottisokeaa lohduttaa tieto, että taidestimulaatiossa yleisön rooli riittää. Sormivärejä ei tarvitse kaivaa esiin. –Esimerkiksi pelkkä musiikin kuuntelu vaikuttaa suoraan aivojen tun-


Musiikin ääniaallot liikuttelevat aivojen tunne- ja luovuusalueita kuin itsestään. Laineet lyövät mukavasti myös rationaaliseen ajatteluun.

netiloja säätelevään osaan, Mäkirintala kertoo yksinkertaisen tehokkaasta menetelmästä. Mallinna onnistuminen

Mäkirintala kehottaa katsoman myös kantapään yliopistoa uudessa valossa: ainaisen virheistä oppimisen sijaan voisikin opiskella onnistumisen hetkiä. – Omia onnistumisiaan kannattaa tarkastella ja oppia toistamaan niitä. Mäkirintala puhuu onnistumisen mallintamisesta, jossa mielikuvaharjoitusten avulla käydään menestyksekkäät tilanteet perusteellisesti läpi. – Mitä ajatuksia ja tunteita onnistuneessa hetkessä­ oli? Mitä tunsit ennen ja jälkeen onnistumisen? Mielikuvien käytön voimana on mahdollisuus harjoitella onnistuneita, puhtaita suorituksia mielessään. Kun vitsaa vääntää mielessään riittävän monta kertaa, syntyy aivoihin uusia hermopolkuja. – Osaaminen ja toiminta toisin sanoen automatisoituu, jolloin se on helpompi toteuttaa myös todellisuudessa. Innostuva insinööri

Kuulostaa vakuuttavalta, mutta ihan ensimmäiseksi ei näe insinööriä inspiraatiota partituurista tai päiväunista etsimässä? – Näin voisi kuvitella. Mutta päinvastoin, valmennettavanani on ollut paljon myös teknisen alan ammattilaisia, konepajayrityksen kanssa neuvotteluja käyvä Mäkirintala paljastaa. – Insinöörit ovat yleensä avoimia uusille asioille, kunhan ne ovat perusteltavissa, koti-insinöörinsä kanssa vuoro­ vaikutustaitoja harjoitellut valmentaja tietää. Perusteita kehittämäänsä Crealead -valmennusmalliin Mäkirintala on kerännyt kokonaisen väitöskirjan verran. – Tiede vahvisti käytännön kokemuksen: valmennukseen osallistuneiden ongelmanratkaisutaidot paranivat. Samalla myös yleinen hallinnan tunne ja hyvinvointi vahvistuivat selvästi. n UUSI

Insinööri

33


osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Juha-Pekka Onnela

Palkittu kesätyönantaja luottaa nuoriin opiskelijoihin Tämä on loistava paikka olla duunissa, ilmiantoi nuori teekkari kesätyöpaikkansa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn järjestämässä kilpailussa.

I

nsinööritoimisto Pöyry Civil Oy valittiin ensimmäiseksi Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi. Yrityksessä työskentelee 250 henkilöä, joista 180 on insinöörejä. Heillä on kokemusta kesäväestä, sillä vuosittain kesätyöntekijöitä otetaan 25–30. Heistä osa on jo aiemmin samassa yrityksessä olleita, osa uusia. Varatoimitusjohtaja Heikki Solarmon mukaan nuorten rekrytointi kesäksi on määrätietoista. Pöyry Civil on mukana ammattikorkeakoulujen suuntautumisinfoissa ja tiedekorkeakoulujen rekrypäivillä kertomassa, mitä he voivat tarjota opiskelijoille. – Nykyisin niissä on jo muitakin yrityksiä, ensimmäisissä olimme yksin, Solarmo muistelee. Hänen mukaansa kesätyöpaikat päätetään helmikuun lopussa, jolloin sovitaan käytännön asiat ja tehdään kirjallinen sopimus saman tien. Näin opiskelija voi keskittyä opiskeluun koko kevääksi. – Meillä on tarjota järkevää työtä sekä ammattikorkeakoulussa että tiedekorkeakoulussa opiskeleville, Solarmo sanoo. Isossa firmassa on isompia hankkeita kuin parin henkilön toimistossa. Esimerkiksi kymmenen henkilön projek34

Pöyry Civil Oy:n osastosihteerin Jaana Shemeikka-Juntusen (vas.) vieressä Pöyry Civil Oy varatoimitusjohtaja Heikki Solarmo ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtaja Heidi Handolin.

tissa mahtuu hyvin opettelemaan asioita. Projekteissa ei tehdä hanttihommia, vaan viedään hankkeita eteenpäin. Työ on piirtämistä, rakenneosien suunnittelua tai kevyitä laskentatehtäviä. Kolmen kuukauden aikana pääsee tekemään kaikkia osa-alueita. Jokaisella kesätyöntekijällä oma opintoluotsi

– Sama käytäntö jalkautetaan yrityksen seitsemään eri toimipisteeseen. Johtoryhmätasolla kevään viimeisessä kokouksessa varmistettiin, että jokaiselle tulevalle kesätyöntekijälle on oma tutor, Solarmo kertoo. Tutorina on käytännössä jonkun käynnissä olevan projektin päällikkö.

Ensimmäisen kesän työntekijöiden opastajat voivat kyllästyä opastamaan, mutta seuraavana vuonna jo tunnetaan henkilö eikä tarvitse aloittaa ihan aakkosista. Ensimmäisen vuoden kesätyöntekijät jaetaan tasaisesti eri toimipisteisiin, jolloin opastamisesta ei tule kenellekään ylivoimaista tilannetta. Viime vuonna kokeiltiin ensimmäistä kertaa viikon lomaa heinäkuussa. Ratkaisu on sopinut kaikille, niin työntekijöille kuin työnantajallekin. – Olemme oppineet luottamaan nuoriin todella. He ovat täynnä intoa ja halua päästä työskentelemään. Lisäksi heillä on tuoreet opinnot juuri takanaan, Solarmo kehuu. – Heille pitää antaa sopivissa paloissa lisää vastuuta ja monipuolisia tehtäviä.


Yksi ikäluokka puuttuu

Viime vuosikymmenellä rakennusala ei ollut nuorten suosiossa. Ammatinvalinta­iässä 1990-luvun alussa olleet valitsivat it-alaa tekniikkakoulutuksissa. Rakentaminen oli hiipunut laman takia. Ja koska vuosikymmenen alussa juuri kukaan ei valinnut rakennusalaa, niin heitä ei valmistunut jälkipuoliskolla. – Vasta 2000-luvulla valmistuneita on tullut. Sen tähden rekrytointiin on jäänyt rako eli 32–37-vuotiaat puuttuvat, Solarmo toteaa. Pöyry Civil ryhtyi kehittämään kesä­ rekrytointia järjestelmällisesti vuosituhanteen vaihteesta. Nyttemmin taloon on saatu jo nuorta polvea, jolle vanhemmat ikäpolvet saavat siirrettyä tietoa ennen kuin jäävät eläkkeelle. – Palkkaamme opiskelijat vakituisiksi heti, kun heillä on paperit: se on hyvä kannustin ja palkinto, ettei jää ikiteekkariksi. Solarmon mielestä kesällä harjoitelleet ovat varsin valmiita heti valmistumisen jälkeen. – Palkkasuositusten pitäisi rakentua niin, että niistä näkee, että henkilöllä on kesätyö­ tausta. Se olisi reilua, koska siitä lähdetään, että mitataan osaamistasoa, varatoimitusjohtaja vinkkaa liitoille. n

Teksti: Jari Hakala

Novia-ammattikorkeakoululle pitkä yhteistyösopimus Vaasassa

T

eknisen suunnittelun saralla toimiva Citec Engineering Oy ja ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Novia solmivat loppuvuodesta monivuotisen yhteistyösopimuksen kumpaisenkin kotikaupungissa Vaasassa. Sopimuksen tarjoamien puitteiden tarkoitus on parantaa niin Citecin rekrytointia kuin Novian valmiuksia ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen. Novian toimialajohtaja Kim Westerlundin mielestä sopimus on ammatti­korkean tähän asti solmimista ehkä systemaattisin. Paperille saakka kirjattu sopimus ei lukitse yksityiskohtia vaikka valmiita työkaluja toimintojen parantamiselle löytyykin useampi. Ehkä mielenkiintoisimpana Westerlund pitää Novian henkilökunnalle tarjottua tilaisuutta Citecillä työskentelemiUUSI

Insinööri

seen. Opettajien työskentely yrityksessä antaa hyvät mahdollisuudet toiminnan ja tarpeiden tarkemmalle tunnistamiselle. Sitä kautta opetusta voi tehostaa. Työskentely on mahdollista niin yleiskuin ammattiaineopettajille. – Oppilaille voidaan näyttää, mitä insinöörityö on nykypäivänä. Kaikki eivät tiedä, että se sisältää nykyään paljon kommunikaatiota ja projektityötä, Westerlund sanoo. Citec Engineering on otollinen yhteistyökumppani Noviallekin, koska yritys on osaavan työvoiman tarpeessa. Siitä kertoo omalta osaltaan se, että Citec tekee ison siivun suunnittelustaan Intiassa. Sieltä löytyy jo useampi sata yrityksen palkkalistoilla työskentelevää suunnittelijaa.

Sopimuksella varmistetaan jo nyt harjoittelu- sekä opinnäytepaikkoja valmistuville oppilaille. Samaa yritetään järjestää myös vaihto-opiskelijoille. Westerlund on huomannut, että yritysten kansainvälistymisestä huolimatta paikallisuudella on edelleen asioita helpottava vaikutus. – Paikallisten opiskelijoiden on helpompi toimia. Kielikysymys ja kontaktiverkosto, Westerlund mainitsee helpottavia tekijöitä. Muut yritykset eivät jää yhteistyö­ sopimuksen takia katveeseen. – Täytyy katsoa kuinka tarjonta ja tarve kohtaavat. Me emme pakota ketään tiettyyn opinnäytetyöhön, vaan se on opiskelijan ja työantajan välinen sopimus. n 35


oikeus Teksti: Maria Löfgren, lakimies, Akavan edunvalvontayksikkö

Työaikadirektiivin on suojeltava työntekijää Työaikadirektiivin uudistamisesta on kiistelty jo vuosia. EU:n jäsenmaiden näkemysten yhteensovittaminen on ollut erittäin vaikeaa jäsenmaiden erilaisten poliittisten painotusten vuoksi.

L

ainsäädäntöprosessina työaikadirektiivi kuuluu niin sanottuun yhteispäätösmenettelyyn, joka nyt on sujunut mahdollisimman monimutkaisesti. Valmista ei synny ennen kuin esityksen takana on sekä Euroopan parlamentin että neuvoston tuki. Neuvostossa saavutettiin kesäkuussa uudistuksen sisällöstä kompromissi, jonka Euroopan palkansaajaliike tyrmäsi. Uudistus on nyt edennyt Euroopan parlamentin toiseen käsittelyyn, ja toiveena on, että työaikasuojelun merkitys Euroopan työelämän kehittämiseksi ymmärretään siellä jäsenmaiden hallituksia paremmin. Yhteisen kannan hakeminen jatkuu, mikäli parlamentti täysistunnossaan 16. joulukuuta ehdottaa tarkistuksia neuvoston kompromissiin. Parlamentin ensimmäisen käsittelyn esitys olisi tyydyttänyt Akavaa. Toisenkin käsittelyn täysistuntoon on menossa neuvoston kompromissin lisäksi työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö, joka täydentävine ehdotuksineen veisi kaikkien henkilöstöryhmien työaikasuojelua eteenpäin. Nykyinen direktiivi jättää yhä useammat työntekijät työaikasuojelun ulkopuolelle EU:n jäsenmaat voivat nykyisin poiketa itsenäisessä asemassa olevien työntekijöiden työaikasuojelullisista vähimmäisvaatimuksista. Poikkeuksen piiris-

36

sä olevat työntekijät ovat yleensä ylempiä toimihenkilöitä ja työyhteisössään avainasemassa. Heidän hallussaan on työpaikan paras asiantuntijuus ja heidän päätöksillään vaikutetaan koko työpaikan tulevaisuuteen. Liikkuvan työn, matkustamisen ja teknisen kehityksen myötä työaikojen autonomia kuitenkin lisääntyy jatkuvasti ja johtaa yhä useamman työntekijän jäämiseen työaikasuojelun ulkopuolelle. Työaikasuojelun sivuuttaminen johtaa ylipitkiin työpäiviin sekä työn ja vapaa-ajan välisen rajan romuttumiseen. Se on uhka paitsi yksittäisen työntekijän terveydelle myös koko eurooppalaisen työelämän kehitykselle. Akavan mielestä poikkeamismahdollisuus on poistettava. Myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevät on saatava työaikasuojelun piiriin. Heilläkin on oikeus viettää vapaa-aika valitsemallaan tavalla ja erossa työstä. Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta tukee tätä tavoitetta. Työaikasuojelusta luopuminen sopimalla on saatava loppumaan

Työaikadirektiivi antaa jäsenmaille mahdollisuuden olla soveltamatta viikoittaista 48 tunnin enimmäistyöaikaa ottamalla käyttöön niin sanotun opt out-järjestelmän. Työnantajalle se antaa mahdollisuuden teettää työntekijällä keskimäärin jopa 65 tunnin työviikkoa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Tällainen tuntimäärä vaarantaa työntekijän oman, mutta myös koko työyhteisön ja sen sidosryhmien turvallisuuden. Näennäisesti opt outin käyttö edellyttää työntekijän vapaaehtoisuutta, mutta käytännössä työntekijä voidaan helposti painostaa sopimaan asiasta. Työntekijä ei

uskalla turvautua oikeussuojakeinoihin työpaikan menettämisen pelossa. Akavan mielestä opt out -järjestelmä pitää poistaa kokonaan. Työssä jaksaminen ja työelämän laatuun panostaminen ovat yhä keskeisempiä kilpailuvaltteja ja lisäävät ikääntyvänkin työvoiman työtehoa. Neuvoston esityksessä opt outille ehdotetut rajoitukset ovat luonteeltaan lähinnä kosmeettisia, mutta parlamentin valiokunta olisi valmis lakkauttamaan koko järjestelmän. Päivystysaika rajoittaa työntekijän vapaa-aikaa muun työajan tavoin

Päivystys työpaikalla tai vastaavissa tiloissa kuuluu kiinteästi etenkin tervey­ denhoito- ja sosiaalialojen sekä tietotekniikan tehtäviin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnan mukaan työajaksi on laskettava sekä varsinaisissa työtehtävissä vietetty aika että päivystysaika, jona ei työskennellä. Tulkinta edel-


lyttäisi esimerkiksi lääkäreiden määrän huomattavaa lisäystä lähes kaikissa jäsenmaissa. Akava vaatii koko päivystysajan laskemista työajaksi, koska työntekijä on silloin työnantajan käytettävissä ilman mahdollisuutta määrätä itse ajankäytöstään. Muunlainen käytäntö pitää sallia vain työehtosopimuksilla, jolloin päivystyksen kuormittavuus ja muut alakohtaiset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon. Jäsenmaiden hallitusten kompromissiehdotus ratkaisisi tilanteen tuomio­ istuimen linjasta poikkeavasti. Se si-

vuuttaisi työsuojelulliset ja esimerkiksi tervey­denhoidon potilasturvallisuuden näkökohdat jättäessään työajan ulkopuolelle niin sanotun ei-aktiivisen päivystyksen. Sosiaaliasioiden ja työllisyyden valiokunta esittää parlamentin täysistunnolle kaiken päivystyksen lukemista työajaksi. Poikkeaminen tästä olisi mahdollista kansallisella lainsäädännöllä tai työehtosopimuksilla. Työajoissa voidaan joustaa vaarantamatta työntekijän turvallisuutta

Ratkaistavia kysymyksiä on muitakin.

Muun muassa ylitöiden tarkastelujaksoista ja korvaavien lepoaikojen antamisesta on vielä erilaisia näkemyksiä. Parlamentin pitäisi ratkaista avoimet kysymykset siten, että se ottaa huomioon direktiivin tarkoituksen: parantaa työympäristöä sekä suojella työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Työaikadirektiivin sallimat joustot eivät saa vaarantaa työntekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työntekijöiden uuvuttaminen ja työaikojen polkumyynti eivät paranna Euroopan kilpailukykyä. n

Tilaa Kuntoremontin esite ja lomatuen hakemus

Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Talvella ja keväällä 2009 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös teemakuntoremonttilomia. :: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikunta-

www.a-lomat.fi

Kuntoremontti – aikaa itselle

ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin. :: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan onnistuiko Kuntoremontti. :: Kuntoremontin lomatuki on 350 euroa ja Terveystreffien tuki on 150 euroa. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.fi UUSI

Insinööri

37


opiskelijat www.uio.fi

Uunituore liittohallitus vuodelle 2009: kuvassa ylhäältä vasemmalta Minna Suominen, Jyri Hakkarainen, Aleksi Martikainen ja Jarkko Harri. Alarivissä vasemmalta: Isa Burman, Maria Renfors, Joonas Suominen, Tiina Lahtiluoma ja Joona Haavisto.

Joonas Suomisesta IOL:n puheenjohtaja

I

nsinööriopiskelijaliiton liittokokous kokoontui kaksipäiväiseen kokoukseensa Riihimäelle 15.–16.11. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2007 sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2009. Kokous hyväksyi myös IOL:n Visio, Missio ja Strategiat 2015 -asiakirjan sekä antoi julkilausuman aiheesta ”Tekniikan opiskelijat vaativat laatua”. Kokous valitsi liittohallituksen vuodelle 2009. Tiukkaakin tiukemman kisan jälkeen hallitus muodostui seuraavanlaiseksi: Puheenjohtajaksi valittiin turkulainen insinööriopiskelija Joonas Suominen, joka on kuluvan vuoden toiminut liitto-

38

hallituksen varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi vuodelle 2009 valittiin lappeenrantalainen Aleksi Martikainen. Muut hallitukseen valitut ovat Isa Burman Helsingistä, Joona Haavisto Helsingistä, Jyri Hakkarainen Kuopiosta, Tiina Lahtiluoma Mikkelistä, Jarkko Harri Vaasasta sekä Maria Renfors Porista. Varajäseneksi hallitukseen valittiin Minna Suominen Raumalta. Uusi hallitus kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa 15.1. Helsingissä, jolloin päätetään hallituksen jäsenten tarkemmista vastuualueista ja aluevastuuyhdistyksistä. Esittelemme hallituksen jäsenet ja heidän vastuunsa tarkemmin

vuoden 2009 ensimmäisessä lehdessä lehdessä. Liittokokouksessa palkittiin myös IOL:n jäsenhankintakisan voittajat. Paikallisyhdistyksistä Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry suoriutui kisasta parhaiten ja alueellisen kisan voittajaksi selviytyi Pohjois-Suomen piiri. Onnea voittajille ja kiitokset hyvin onnistuneesta jäsenhankinnasta! IOL:n hallitus päätti aikaisemmin syksyllä myöntää liiton standaarin ansioituneesta työstä Pekka Hongellille, joka on toiminut vuosien ajan liittoyhteisössämme aktiivina sekä työntekijänä. Standaari luovitettiin liittokokouksessa. n


Tapio Alaviiri puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Joulun aika

V

Hyvää joulua! n IOL lahjoittaa tänä vuonna joulukortteihin käytettävän summan

Lastenklinikoiden kummit ry:n kautta lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Muista uusia lehtitilauksesi! n Opiskelijoiden Tekniikka ja Talous sekä Tietoviikko -lehtien vuosi-

tilaukset katkeavat taas vuodenvaihteessa. Lehdet kuuluvat jäsenetuihisi edelleen ja tilaukset jatkuvat, kunhan muistat käydä uusimassa ne. Uusiminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilta löytyvällä muutoslomakkeella, josta rastitetaan kohdasta lehtitilaukset haluamansa lehdet. Muutoslomakkeeseen päästäksesi sinun tarvitsee kirjautua jäsensivustolle jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. Samalla kannattaa tarkastaa muidenkin jäsentietojen paikkansapitävyys!

Valmistuva jäsen! n Jos valmistumisesi on ajankohtainen, muista käydä tekemässä valmistumisilmoitus jäsensivuilla osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake. Näin varmistat jäsenyytesi jatkumisen valmistumisesi jälkeen. Onnea kaikille opintonsa päättäville ja menestystä työelämään!

UUSI

Insinööri

uosi alkaa käydä kohti loppuaan. Samalla myös yhdistystoiminnassa tulee pienimuotoinen tauko, ennen kuin kaikki alkaa taas uudella tohinalla. Joulun alusaika tuo ihmisille kiirettä ja stressiä. On hyvä muistaa rauhoittua, kun siihen on mahdollisuus. Mitä kaikkea on sisältynyt vuoteen? Vuoden aikana on ollut monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. On vaikutettu kannanotoin ja viety opiskelijoiden viestiä suoraan päättäville tahoille. Paljon on myös oltu mukana erilaisissa seminaareissa ja foorumeilla. On ollut koulutusta aktiiveille. Koulutus-, ammattikuva-, kulttuuri- ja työelämäteesit ovat olleet liittomme peruskivijalkana. Niin on ollut myös tänäkin vuonna. Tänä vuonna tehty missio, visio, strategia hyväksyttiin liittokokouksessa. Dokumentti on laadittu nyt ensimmäistä kertaa ja siinä katsotaan objektiivisesti tulevaisuuteen ja entistä pitemmälle toiminnassa. Maailma muuttuu ja tarvittaessa tulevat toimijat tarkistavat asiakirjaa, mutta päälähtökohdat siinä ovat sellaisia, jotka eivät kovin helpolla muutu. Jäsenrekrytointi, jäsenpito ja edunvalvonta ovat myös jatkossa erityishuomiossa. Syksyn aikana valittiin paikallisyhdistyksiin uudet hallitukset. Marraskuussa liitto­kokouksessa valittiin myös uudet toimijat IOL:n hallitukseen. Ilo nähdä, että on iso joukko ihmisiä, joilla on halu vaikuttaa ja olla tekijöitä. Onkin ilo jättää liitto hyviin käsiin. Ensivuosi on vahva paikallisen vaikuttamisen vuosi ja toimijoista se ei ainakaan jää kiinni. Kaikille oikein iloista Joulua sekä menestystä tulevaan vuoteen!

39


jäsenedut

Joulukuun ostosvinkki

Lämpimiä huiveja Hanki nyt talven lämmittäjäksi laadukas pashmina-huivi, 60 % villaa, 40 % silkkiä, koko 50 x 200 cm mustana tai ruskeana. Hinta 50 euroa. Tarjolla myös villa/alpaca/polyester -huiveja, koko 45 x 185 cm hintaan 45 euroa sekä erikuvioisia silkkihuiveja. Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi. Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme. Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UILPuoti on avoinna ma-pe 9–15.

Kylpylä Kivitipun hinnoista tippuu 10 %   

UIL:n jäsenet saavat 10 prosentin alennuksen Lappajärvellä, Pohjanmaalla sijaitsevan kylpylä Kivitipun normaalihintaisista lomista ja kylpyläpaketeista. Alennuksen saa näyttämällä majoittauduttaessa jäsenkorttiaan. Lisätietoja: Kylpylä Kivitippu, (06) 561 5000 www.kivitippu.fi kivitippu@kivitippu.fi

Anna aasikärry joululahjaksi! PÄTEVÖIDY OPETTAJAKSI! Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa voit pätevöityä opettajaksi. Ammatillinen opettajankoulutus (60 op) antaa asetusten mukaisen pedagogisen pätevyyden ammattikorkeakouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, aikuiskoulutuskeskuksiin, yleissivistäviin oppilaitoksiin ja vapaaseen sivistystyöhön. Koulutus on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa. Tampereen lisäksi tarjoamme koulutusta Kokkolan, Kuopion, Lappeenrannan, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Vaihtoehtona on myös verkko-opiskelumahdollisuus, jota tuetaan ryhmätapaamisilla. Hakuaika on 7. - 30.1.2009. Hakulomake ja lisätietoja löytyy sivulta www.opekorkeahaku.fi. Hakulomake julkaistaan 7.1.2009. Koulutus alkaa elokuussa ja kestää 1,5 tai 2 lukuvuotta. Katso lisätietoja sivulta www.tamk.fi/taokk tai kysy niitä TAOKKista • taokk@tamk.fi • puh. (03) 565 47502 ja (03) 565 47509 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Antamalla Dodon aineettomia joululahjoja voit olla rakentamassa kestäviä elinkeinoja alueil­le, jotka joutuvat ilmastonmuutoksen seurauksena kaikkein ahtaimmille. Tue 15 eurolla naisten osuuskuntaa aasikärryin tai osta lukutaito­koulutus! Naisten Sinsibere-osuuskunta Malissa tarvitsee aaseja ja kärryjä, jotta naisten metsästä keräämät pähkinät saadaan kuljetettua jalostettavaksi ja valmiit tuotteet myytäväksi torille. Osuuskunnan naisten eko-elinkeinot suojaavat savannia metsäkadolta.

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Teiskontie 33, 33520 TAMPERE Puh. (03) 565 47111, faksi (03) 565 47511 Sähköposti: taokk@tamk.fi, Internet: www.tamk.fi/taokk

40

Tutustu lahjaan ja tilausohjeisiin: www.dodo.org/muuta/aasikarryilla_kohti.html


uutisia

Palkansaajat vaativat rahamarkkinakriisille pitkäjänteisiä ratkaisuja Eija Hiltunen

Työntekijät saavat tuntea rahamarkkinoiden romahduksen nahoissaan. Työpaikkoja menee ja palkkapussit ohenevat monella niin Suomessa kuin ympäri maapalloa.

J

os joskus, niin nyt palkansaajajärjestöt voisivat todeta: mitäs me sanoimme. Rahamarkkinoiden menolle heristettiin sormea jo pitkään ennen kuin ongelmat alkoivat nousta pintaan tämän vuoden puolella. Maailman palkansaajien kattojärjestö ITUC oli tietysti tässä eturintamassa. Euroopan keskusjärjestö ETUC julkaisi vuonna 2007 erityisen vaatimuslistan rahamarkkinoiden uudistamiseksi. Akavakin vaati jo vuonna 2004 globalisaatio-ohjelmassaan maailmantalou­ den raha- ja valuuttapolitiikan yhteistyön tiivistämistä sekä yleensäkin globalisaation hallinnan parantamista. Vaatimukset kaikuivat kuuroille korville. Rehellisyyden nimissä on silti todettava, että ongelmien mittasuhteita ei monikaan osannut ennustaa. Rahamarkkinoiden romahduksen hoitotalkoot jatkuvat tästä vielä vuosia ja kahdella rintamalla. Yhtäältä pitää talouden perusrakenteet, niin sanottu reaalitalous saada kuntoon. Toisaalta on tietysti puututtava rahamarkkinoiden tähänastiseen villiin toimintaan ja saatava ne uuteen uskoon.

Avoimuutta ja säätelyä lisää

Palkansaajajärjestöt jatkavat aikaisem­ pien ajatustensa kehittämistä, mutta kaksi perussuuntausta on selvää. Rahamarkkinoita on säädeltävä lisää ja niille on tuotava avoimuutta. Tietyt, osin jo järjestöjen vaatimuslistoilla näkyneet toiUUSI

Insinööri

menpiteet ovat välttämättömiä. Ensinnäkin kvartaalikapitalismi eli lyhyen aikavälin tulosten painottaminen talouden pitkäaikaisen kehittämisen sijasta on saatava kuriin. Neljännesvuositalous johtaa keinotekoisiin temppuihin. Tähän kytkeytyy olennaiselta osaltaan se, että ylimmän johdon palkkausjärjestelmä ei saa kannustaa kvartaali­ kapitalismin tempputoimintaan. Hyvistä suorituksista ja osaamisesta pitää palkita, mutta vain kestävällä tavalla. Toiseksi kansainvälistä verotusjärjestelmää ja sen aukkokohtia on parannettava. Esimerkkinä ovat monilla alueilla, jopa EU:n laitamilla rehottavat vero­ paratiisit. Kolmanneksi rahoitusmarkkinoiden säätelytoimenpiteet ovat kiireellisiä. Pörssi- ja pankkitoiminta ovat markkinataloudelle tärkeitä, mutta ne tarvitsevat lisää kehyksiä. Niin sanottujen luokituslaitosten ja hedge-rahastojen toimintaa on uudistettava. Neljänneksi maailman rahatalouden kriisivalmiutta on parannettava. Tähän liittyy olennaisesti kansainvälisen valuuttarahaston ja maailmanpankin toiminnan vahvistaminen. Jo hiipuneiksi koetut laitokset ovat kokeneet uuden renessanssin. Kasinokapitalismi johti mieron tielle

tävät toimenpiteet. Kovimman romahduksen koki kasinokapitalismilla itselleen hyvinvoinnin rakentanut Islanti. Osaamispanostuksiin, terveeseen taloudenpitoon sekä tuottavuuteen ja teknologiaan satsanneet Japani ja Suomi pääsevät helpommalla, vaikkeivät helpolla. Euroopan palkansaajien keskusjär­ jestö ETUC on rahamarkkinakriisin vanavedessä varoittanut erityisesti lyhyt­ näköisistä palkanalennusten kaltaisista paniikkitoimenpiteistä. Näin tehtiin 1930-luvun lamassa, minkä seurauksena kysyntä vähentyi ja lama syventyi entisestään. Rahamarkkinakriisin jälkihoidosta on tulossa vuosien urakka ja monilla rintamilla myös palkansaajajärjestöille. n

Niin sanotun reaalitalouden elvyttämisessä painottuvat rahamarkkinoiden uudistamisen tavoin pitkäjänteisyys ja kes-

Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö

41


järjestöasiaa KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 palveluaika klo 10–14 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 jasen@uil.fi talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ 0201 801 862 neuvottelujohtaja Ismo Kokko 0201 801 801 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), assistentti Anne Herne 0201 801 841 Tuula Oksanen, Anna-Maija Posti, Satu Sjöstedt, koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki Susanna ­Saarila 0201 801 803 työnantajaperintä 0201 801 833 Yksityisen sektorin asiamiehet kuntasektorin työnantajaperintä Matti Koskinen 0201 801 846 Emmi Porvari 0201 801 869 kehitysasiantuntija Tarja Salmi 0201 801 837 Tomi Seppä 0201 801 844 Juha Simell 0201 801 848 Björn Wiemers 0201 801 836 Opiskelija-asiat Info@iol.fi Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) 0201 801 843 Ulla-Mari Pasala 0201 801 830 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 LAKIASIAINYKSIKKÖ assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 työelämän oikeudelliset palvelut kenttäasiamiehet 0206 93 858 Anu Kaasalainen 040 552 7990, lakimiehet@uil.fi Janne Laakso 040 518 0058 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras PALVELUT-YKSIKKÖ työsuhdelakimiehet palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 Maria Harju, Kati Hallikainen, Hanne Salonen, tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 Juha Teerimäki järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 työsuhdeneuvojat Panu Paajanen ja järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen Liisa Reunanen 0201 801 806 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 VIESTINTÄYKSIKKÖ postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 0201 801 872

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman Kalevankatu 4, 5. krs 40100 Jyväskylä GSM 040 579 5116

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

UUSI JÄSENETU Tallink Siljalta Nyt Sinulla on mahdollisuus liittyä Tallink Siljan Club One -jäseneksi ilmaiseksi ja vieläpä suoraan Silver-tasolle. Lisätietoa ja Club One -jäseneksiliittymislomakkeen löydät www.uil.fi jäsensivuilta klikkaamalla banneria ”Tallink Siljan Club One etu”

42

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin 045 633 1946 www.tekniikanjaerityisalojenammattilaiset.fi


mennen tullen

n Tampereen INSINÖÖRIT

Naistenilta Kaupinojan saunalla ke 21.1. klo 17–21.30. Tervetuloa tutustumaan avantouintiin ja saunomaan Kaupinojalle. Tutkimus osoittaa että avantouimareilla on positiivisempi asenne elämään kuin vertailuryhmillä: avantoon jäävät arjen murheet ja harmit! Jos kuitenkin avantouinti tuntuu liian uskaliaalta, voit nauttia vain pehmeistä löylyistä ja iltapalasta takkatuvan puolella. Paikalla myös kosmetologi, jolta voit varata etukäteen ajan manikyyriin (noin 20 min. 20 €) tai pedikyyriin (n.30 min 25€). Ilmoittautumiset ke 14.1.2009 mennessä. Nuorten insinöörien urailta ke 28.1. klo 17.00–20.30 Uuden Insinööriliiton urahallintaasiantuntija Seija Utriainen alustaa seuraavista aiheista: • Insinöörien uramahdollisuuksien kirjo • Työntekoa vai uralla menestymistä? • Mitä osaan, mitä haluan ja mistä sen löydän? • Titteli, palkka vai työnkuva? • Miten rakennan omaa uraani? • Ilmoittautumiset 21.1. mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi tai toimisto@tampereeninsinoorit.fi

n SATAKUNNAN Insinöörit

Tapahtumia SATIKKA lehdessä nr. 1 ja SATIn kotisivuilla www.satakunnan­ insinöörit.fi

n Lounais-suomen Insinöörit

Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry:n illallistanssiaiset taas tulossa alkuvuodesta! Tarkemmat tiedot www.lousi.fi UUSI

Insinööri

Riihimäellä palkittiin aktiiveja

Jari Kultanen (toinen vas.), Martti Similä, Raili Kulmala ja Aaro Sivonen Pertti Porokarin onniteltavana. n Hyvinkään-Riihimäen insinöörit viettivät lokakuun lopussa syyskokousta Riihimäellä juhlallisissa merkeissä. Tilaisuudessa oli vieraana UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari. Hän toi HyRiläisille liiton terveiset ja jakoi ansio­

merkit pitkään sekä liiton että HyRin­ toiminnassa mukana olleille henkilöille. Kultaisen ansiomerkin saivat Raili­ Kulmala, Martti Similä ja Aaro Sivonen. Hopeisen ansiomerkin sai Jari Kultanen.

Hyvä UILn jäsen

Oletko hankkinut kannuksesi teollisuudessa tai liike-elämässä? Etsitkö uusia haasteita? Haluatko kontakteja muihin vastaavassa tilanteessa oleviin?

ProHow on sinua varten! ProHow -verkosto on toiminut neljän vuoden ajan epävirallisena lähinnä insinöö­ rien ja ekonomien kontaktiverkostona. Kevään strategiatyön seurauksena toiminta on nyt organisoitu myös rekisteröidyksi yhdistykseksi ProHow ry:ksi. Työskentelemme seuraavien teemojen parissa: asiantuntijaverkoston kehittäminen • liiketoimintaosaaminen • hallitustyöskentely • liikkeenjohdon konsultointi • vuokrajohtajuus • liikkeenjohdon sparraus • yritysosto • sukupolvenvaihto • liikkeenjohdon knowhow • ammattitaidon ylläpito ProHow:n toiminnan ytimenä ovat viikkokokoukset. Niiden aiheina ovat esimerkiksi koulutustapahtumat, järjestötapaamiset, yritysesittelyt ja -vierailut sekä osallistumiset rekrytointitapahtumiin. ProHow:n jäsenenä saat oman aktiivisuutesi tueksi edullista koulutusta, hyödyllisiä kontakteja, avartavia yritystapaamisia, kokemuksien jakamista yrittäjyydestä ja uusien rekrytointimahdollisuuksien selvitystä. ProHow:n jäsenhankinta tapahtuu mm. lehdissä julkaistujen artikkelien, omien­ verkkosivujen www.prohow.fi ja henkilökohtaisten verkostojen kautta. ProHowverkoston osaajia on siirtynyt yrittäjiksi, toimitusjohtajiksi, talousjohtajiksi sekä asiantuntijoiksi eri aloille. Verkkosivuiltamme löytyy artikkeli esimerkkinä toimintamme tuloksellisuudesta ja myös yhteydenottolinkki. Lisätietoja toiminnasta ja liittymisestä: Puh.joht. Raimo Keskinen, raimo.keskinen@pp1.inet.fi

43


Turvaa jäsenillemme myös vuonna 2009! Kiitos jäsenillemme kuluneesta vuodesta! Uuden Insinööriliiton jäsenenä turvaat etusi myös tulevana vuonna. Saat lisäksi maksutonta lakineuvontaa ja työsuhdepalveluja sekä monia muita jäsenetuja. Liiton jäsenyys kannattaa. Toivotamme rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2009 kaikille jäsenillemme! www.uil.fi

Tulevaisuuden turvaa

Insinoori-1208-low  

Jan Granlund, Preseco: Kunta-alalla työskentelevä jäsen! Katso sivu 7 12/2008 UUSI

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you