Page 1

11/2008

Virpi Valkeap채채 ja Tiina Virtanen:

UUSI

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdytt채v채


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Kestävän kehityksen vaade insinöörikoulutukseen

12 ABB:n luottamus­miehet ovat hämmentyneitä paikallisen sopimisen kiemuroiden edessä, sanoo yritysyhdistyksen vetäjä Mika valtonen.

Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Tuleeko lama? Puheenjohtajan palsta................................. 9

• Uusi Insinööriliitto UIL ry on kaikkien jäsentensä edunvalvoja

Edunvalvontaa.......................................... 10

• Paikallinen sopiminen hämmentää ABB:llä • Liittokierros ei välttämättä kalliimpi kuin tuporatkaisu

• ALKU-hanke uudistaa aluehallintoa • Insinöörikoulutuksen vetovoima nousuu • Parocilla ei kavahdeta hiipuvaa kysyntä • Varapuheenjohtajat tentissä Yhteiskunta & yrittäjyys............................. 20

• Työelämä pistää perheajan puntariin • Palkkatyöstä pääomasijoittajaksi • Korkeasti koulutettu yrittäjä viihtyy työssään Totta ja tutkittua....................................... 24

• Työelämässä koettu hyvinvointi heijastuu elämäntavoitteisiin eläkeiässä

• Työllisyystilanne insinööreillä hyvä Maailmalta............................................... 28

• Työaikadirektiivissä kovat piipussa Osaaminen............................................... 30

• Akavalaiset tarttuivat mahdollisuuteen kurkata tulevaan

• Ilmastotalkoissa Etelä-Karjalassa • Kitaraa näppäilevä Insinööri Oikeutta.................................................. 36

• Montako todistajaa tarvitaan asiakirjalle • Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot

22 Kannen kuva: Ari Nakari

2

Opiskelija-asiaa........................................ 38 Uutisia.................................................... 40 Vaasalaisinsinööri Jarmo Saaranen valitsi toimialakseen pääoma­ sijoittamisen. Hän sijoittaa rahastoistaan pehmeään teknologiaan.

Kuntauutisia............................................ 41 Järjestöyhteydet........................................ 42 Mennen tullen.......................................... 43


20.11. numero 11/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Taitto Kaaripiste Oy

32

Projektisihteerit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen tekevät työtä ilmastonmuutoksen estämiseksi. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ilmasto-ohjelmat valmistuvat ensi keväänä.

Ilmestymispäivät 2008 18.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

34 Rakennustarkastaja Juhani Ruponen näppäilee kitaraa Werner Bros -yhtyeessä.

UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja

Ammattikorkeakoululakiuudistus lausuntokierrokselle

Y

liopistolain muutoshanke poiki tarpeen tarkastella myös voimassa olevaa ammattikorkeakoululakia. Tarkoituksena on kehittää korkea-

koululaitoksen molempia sektoreita tasapuolisesti, joka antaa mahdollisuuden samanaikaisesti oikaista käytännössä esiin nousseita epäkohtia eri korkeakoulu-

Opettajuudesta

ammatti.

Hakuaika opettajankoulutukseen 7.–30.1.2009 Saat työuran, joka tarjoaa haasteita, osaamisen kehittämistä ja ajassa mukana olevia työympäristöjä. Osaavia ja ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneita opettajia tarvitaan yhä enemmän ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle.

Valitse itsellesi parhaiten sopiva opiskeluryhmä: • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Lahden alueryhmässä • Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Espoon alueryhmässä • Verkko-opiskelu 1 vuodessa • Verkko-opiskelu 2 vuodessa • Yrittäjyyskasvatukseen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeelinnassa • Monikulttuurisuuteen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa 60 opintopisteen laajuiset opinnot voi suorittaa työn ohessa. Opettajiksi valmistuneet saavat pedagogisen pätevyyden opettajan tehtäviin omalle ammattialalleen. Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti ammattikorkeakoulu- tai ylempää korkeakoulututkintoa sekä kolmen vuoden työkokemusta omalta ammattialaltaan. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu, johtava ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lupaamme antaa hyvän pohjan uudelle urallesi.

sektorien välillä. Mihinkään ammattikorkeakoululain kokonaisremonttiin ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan tarkoitus ryhtyä. Lakiuudistusten on tarkoitus edetä samaa tahtia siten, että niiden käsittely eduskunnassa on ensi ­keväänä. Lakiuudistus esitetään tulevaksi voimaan samanaikaisesti yliopistolain uudistuksen kanssa vuoden 2010 alusta. Lakiluonnoksen keskeiset muutosehdotukset koskevat opetuksen laadunarviointia, opiskelijoiden kelpoisuutta, opetuksen maksuttomuutta, koulutusohjelman maksullisuutta sekä hallintoasian käsittelyä koskevia säännöksiä, jotka on tarkoitus yhtenäistää yliopistolakiluonnoksen säännöksiä vastaaviksi. Opetuksen laadun kannalta myös ulkopuolisen arvioinnin kohdentaminen koulutuksen järjestämiseen ja muuhun toimintaan on tarpeen. Se on omiaan lisäämään koulutuksen läpinäkyvyyttä ja samalla sen vertailtavuutta. Toinen varsin merkittävä uudistusehdotus on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottaman kelpoisuuden määrittely siten, että se yksi­ selitteisesti on ylempi korkeakoulututkinto. Myös aiemmin opistoasteen tutkinnon suorittaneiden hakeutumista suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on helpotettu siten, että vaadittava kolmen vuoden työkokemus voidaan lukea hyväksi siten, että se on suoritettu ennen korkeakoulututkinnon suorittamista. Nykyisin opistoasteen ja sittemmin korkeakoulututkinnon suorittaneelta vaaditaan yhden vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen ennen kuin hän saa aloittaa ylempään ammattikorkea-

www.hamk.fi/aokk www.opekorkeahaku.fi

koulututkintoon liittyvät opinnot. n


marraskuu 2008

pääkirjoitus Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Kestävän kehityksen vaade insinöörikoulutuksen vetovoimaisuuden veturiksi ”Tekniikan paradoksi on, että se on kaikkialla, mut-

vointia ihmisten ja ympäristön hyväksi. Kestävää ke-

ta silti vierasta.”

hitystä edistävät tekniikat ja prosessit halutaan suo– Veijo Hintsanen,

malaisen teknillisen korkeakoulutuksen tunnuksek-

Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori

si. Mutta miten tavoittaa ekologisen haasteen sisäistäneet nuoret?

Ameebamainen tekniikka tunkee sävelet korviisi, mittaa verenpaineen lenkilläsi, tilaa ruuat jääkaap-

”Insinöörin stereotypia on purettava ja ekologinen

piisi ja syöttää koirasi, kun soitat syöttöautomaattiin.

haaste otettava vakavasti.”

Silti se ei kiinnosta, ainakaan tyttöjä. Vain 10 % nai-

­– Nuorisotutkija Minna Autio

sista on kiinnostunut tekniikan alan ammattikorkeakouluopinnoista. Onko tekniikka tylsää, eikö sen parissa työskentelystä saa arvostusta?

Globaaleissa, nopeissa, kilpailuhenkisissä verkostoissa eläviä nuoria ajanmonistajia, joiden vuorokauteen mahtuu 28 tuntia, on vaikea tavoittaa. Kenties tie-

Tätä mietitään kiivaasti sekä ammattikorkeakou-

teiden rajapinnoista genetiikasta, robotiikasta, infor-

lujen yhteisessä INSSI-hankkeessa että teknisen kor-

maatioteknologiasta, nanotekniikasta ja inhimillises-

keakoulutuksen kansallisessa strategiassa, joka visioi­

tä teknologiasta löytyy uusia ja houkuttelevia opis-

vuoteen 2020. Suomalainen innovaatioympäristö ha-

kelumahdollisuuksia.

lutaan nyt nostaa maailman parhaaksi. Heikkoja signaaleja opetuksen kehittämiseksi

”Työelämä tarvitsee insinöörejä ja siihen tarvitaan li-

tulvii kestävän kehityksen vaateesta, globaalin maa-

sää tekniikasta kiinnostuneita, joista tulee insinöö-

ilman kohtaamisesta, poikkitieteellisyyden hyödyn-

rejä!”

tämisestä, tietoyhteiskunnan syvenemisestä ja oppimistarpeiden muutoksista.

– Matti Lähdeniemi, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Toiveskenaariona onkin luoda tekniikasta hyvin-

UUSI

Insinööri

5


uutisia UIL ja TEK energia- ja ilmastokysymysten äärellä n Hallitusten välinen ilmastonmuutos-

paneeli IPCC on arvioinut, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50–85 % vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saatai­ siin rajoittumaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ovat käynnistäneet tutkimuksen, jossa selvitetään yhdistysten jäsenten mielipiteitä ja kantoja energia- ja ilmastokysymyksistä päätöksenteon ja lausuntotyön tueksi. Mielipiteitä hyödynnetään liiton hallituksen kannanmuodostuksessa ja annettavissa lausunnoissa, toimialakohtaisessa ammatillisessa edunvalvonnassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä sekä sidosryhmävaikuttamisessa. Tutkimus tehdään UIL:n ja TEKin yhteistyönä. UIL ja TEK ovat mukana kansainvälisessä insinöörijärjestöjen Future Climate – engineering solutions -projektissa, jossa kunkin osallistujamaan insinöörijärjestöt laativat ammattikunnan ehdotuksen maan kansalliseksi ilmasto-ohjelmaksi. Ohjelmissa on tarkoitus esittää teknologian mahdollistamat keinot päästöjen rajoittamiseksi. Suomen ohjelman laativat UIL ja TEK yhdessä.

FIBS suomensi yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston n Kansainvälisen Global Reporting Ini-

tiative -verkoston (GRI) raportointiohjeiston G3:n suomenkielinen versio on julkaistu online-muodossa GRI:n verkkosivuilla http://www.globalreporting. org/ReportingFramework/G3Online/ Ohjeistoa voivat käyttää maksutta kaikki raportteja laativat yritykset ja muut organisaatiot. Finnish Business & Society (FIBS) toivoo, että ohjeiston suomennos innostaa yhä useamman suomalaisyrityksen raportoimaan yhteiskuntavastuutoiminnastaan. Tähän mennessä G3-ohjeistoa

6

ovat soveltaneet pääasiassa suuryritykset, joissa raportteja laativat raportointiin erikoistuneet asiantuntijat. Nyt ohjeistoa voivat helpommin käyttää myös ne organisaatiot, joiden raportointiresurssit ovat rajalliset. G3-ohjeistossa neuvotaan mm. mitä tietoja yhteiskuntaraporttiin tulee sisällyttää ja miten raportoitavan tiedon laatu tulee varmentaa, jotta raportti olisi kattava ja tasapuolinen kuvaus raportoivan organisaation toiminnasta, niin sen myönteisistä kuin kielteisistäkin yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskuntavastuuraportointi lisää yritysten läpinäkyvyyttä, mikä on vastuullisen yritystoiminnan perusedellytys. Raportointi on myös yrityksille tehokas toiminnan kehittämisväline. Kansainvälisen G3-ohjeiston käyttäminen raportin pohjana puolestaan lisää tulevaisuudessa raporttien vertailtavuutta ja tehostaa tätä kautta mm. sijoittajien työtä.

ILO kehottaa kansainvälistä yhteisöä rahoitus- ja talouskriisin vastaisiin toimiin n ILO:n pääjohtaja Juan Somavia ke-

hoittaa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokouksia ryhtymään kiireesti koordinoituihin toimiin laman välttämiseksi. Somavia pahoitteli sitä, että kun deregulaatiota on systemaattisesti pidetty parhaana politiikkana, siitä on tullut ennemminkin ideologia kuin väline. Hän painotti niiden ihmisten tukemista, jotka ovat syyttömiä kriisiin mutta kärsivät silti seuraukset työpaikkojen ja tulojen menetyksinä. Somavian mukaan tarvitsemme kunnon työpaikkojen luomiseen perustuvan talouden pelastussuunnitelman. Globaali rahoituskriisi saattaa johtaa maailmanlaajuisesti 20 miljoonan ihmisen jäämiseen työttömäksi, mikä nostaisi maailman työttömien kokonaismäärän 210 miljoonaan. Työssä käyvien mutta alle dollarilla päivässä elävien ihmisten

määrä saattaa nousta 40 miljoonalla ja alle 2 dollarilla elävien yli 100 miljoonalla. ILO vaatii, että kansainvälinen yhteisö tekee yhteistyötä tavoitteenaan uudet monenväliset puitteet reilulle ja kestävälle globalisaatiolle.

Hajarakentaminen raskasta kunnan taloudelle n Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne

-selvityksen mukaan uudisrakentamisen säätelyllä on kunnalle suuri taloudellinen merkitys. Mitä lähemmäs taajamaa rakennetaan, sitä edullisempaa se kunnalle on. Kalleimmaksi tulee antaa hajarakentamisen kasvaa taajaman ulkopuolelle ilman ohjausta. Kustannukset näkyvät kunnan kukkarolla vasta pitkän ajan päästä, mutta hyvin pitkäaikaisina. Kun haja-asutusalue vuosien saatossa kasvaa, siellä tarvitaan kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja. Kun asutus on jo päässyt hajautumaan, keinot kustannusten hallintaan ovat vähissä. Yhdyskuntarakenteen perusratkaisut säilyvät jopa vuosisatoja. Selvityksessä käsitellään kolmea erilaista aluetyyppiä: taajamaa täydentävää aluetta, taajamasta irrallaan olevaa aluetta ja taajaman ulkopuolista hajarakentamista. Keskeistä kunnan taloudelle on juuri se, millä tavalla uudet asuinalueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Hajarakentaminen aiheuttaa selvityksen mukaan kunnalle 30 vuoden aikana vajaan 4 000 euron nettokustannukset asukasta kohti. Täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on sen sijaan positiivinen, eli jokainen kuntalainen tuo kunnan kassaan 1 000–1 500 euroa. Ero hajarakentamisen ja täydentävän rakentamisen välillä voi siten olla jopa yli 5 000 euroa asukasta kohti. Tarkastelussa oli mukana 30 aluetta eri puolilla Suomea: Hyvinkäällä, Kuopiossa, Nurmijärvellä, Siilinjärvellä ja Vantaalla.


Kahvinjuonnin maailmanennätys Suomeen n Suomessa tehtiin tiistaina 21.10. kah-

vinjuonnin maailmanennätys, kun Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tempaukseen otti osaa peräti 51 754 suomalaista. Ennätysyritykseen osallistuvia kahvitaukoja järjestettiin 1 155 kappaletta yli 200 paikkakunnalla. Reilun kaupan edistämisyhdistys arvioi, että maailmanennätykseen osallistuneet joivat Reilun kaupan kahvia yhteensä noin 6400 litraa. Voimassa oleva maailmanennätys ylittyi yli nelinkertaisesti, ja se ylitti myös alkuperäisen 50 000 osallistujan tavoitteen. – Saavutuksen merkittävyyttä lisää se, että edellinen 12 158 kahvitaukoilijan ennätys tehtiin yli 300 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa, iloitsi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen. Syväsen mukaan nyt saavutettu maailmanennätys on hyvä osoitus siitä, että Reilu kauppa toimii. – Yhden yksittäisen Reilun kaupan­ kahvikupillisen ostaminen ei vielä saa suuria aikaan, mutta kun tarpeeksi moni kahvinjuoja tekee saman valinnan, vaikutus kehitysmaiden kahvinviljelijöiden elämään on huomattava, Syvänen muistutti.

YTN odottaa Nokialta yhteiskuntavastuun kantamista n Ylemmät Toimihenkilöt YTN seuraa huolestuneena yhä kasvavaa yt-neuvottelujen sumaa. Suomen teknologiateollisuuden kantava voima Nokiakin on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat maailmanlaajuisesti noin 800 Nokian työntekijää. Heistä yli 400 työskentelee Suomessa ja suurin osa on ylempiä toimihenkilöitä. – Nokia on aiemmin toiminut kiitettävästi yt-neuvotteluissa ja on julkisuudessa profiloitunut vastuullisena toimijana. YTN toivoo, että Nokia jatkaa valitsemallaan avoimella ja rakentavalla UUSI

Insinööri

Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyy laskuun n Teknologiateollisuuden liikevaih-

don kasvu pysähtynee jo lähikuukausina ja sen ennakoidaan kääntyvän laskuun ensi vuoden alussa. Uusien tilausten saaminen on vaikeutunut ja tarjouspyynnöt ovat vähentyneet useissa yrityksissä. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Martti Mäenpään mukaan alan tilauskanta pysyi heinäsyyskuussa korkealla tasolla, mutta eri yritysten saama tilausten määrä vaihteli poikkeuksellisen paljon. Yrityksistä 70 prosenttia raportoi uusien tilausten vähentyneen huhti-kesäkuun tilanteesta ja runsaat 50 prosenttia kertoi tilauskantansa supistuneen. Kolmannes yrityksistä raportoi lokakuussa tarjouspyyntöjen merkittävästä vähenemisestä. Tilauskannan korkeaa tasoa ylläpitävät muutamien yritysten yksittäiset, arvoltaan suuret ja pitkäkestoiset tilaukset. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä markkinatilanteen no-

linjalla. Irtisanottaville työntekijöille on pyrittävä löytämään työtä yhtiön sisältä ja tuettava kaikin tavoin uuden työpaikan etsimisessä. Heille on myös tarjottava mahdollisuutta päivittää vanhaa tai hankkia uutta koulutusta, sanoo YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Tomi Seppä. Nokia on aloittanut yt-neuvottelut Markets-ryhmän myynnissä ja markkinoinnissa sekä pitkän aikavälin tutkimuskeskuksessaan Nokia Research Centerissä. Suunnitellut muutokset on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden alkuun mennessä. Markets-ryhmän muutokset vaikuttavat suoraan noin 450 työntekijään, joista noin sata on Suomessa. Tutkimuskeskuksen toimintojen keskittäminen tiet-

pean muutoksen perusteella teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtynee jo lähikuukausina. Ensi vuoden alussa liikevaihdon ennakoidaan kääntyvän laskuun. Henkilöstömäärän useita vuosia jatkunut kasvu on pysähtynyt syksyn aikana. – Merkit siitä, että kysyntä pienenee edelleen, ovat vahvat. Yritysten kilpailukyky joutuu entistä kovemmalle koetukselle, Mäenpää sanoo. Mäenpää mukaan rahoitusmahdollisuuksien heikennyttyä nopeasti on maan hallituksen huolehdittava siitä, että Finnveralla on riittävät rahoitusinstrumentit niin pk-yritysten kasvun kuin suomalaisen vientiteollisuuden tueksi. –  Tuottavuuden ja sopeutumiskyvyn merkitys kasvaa. Yrityskohtaiset erot ja tarpeet voidaan työmarkkinoilla parhaiten huomioida hyödyntämällä yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia, jatkaa Mäenpää.

tyihin ydinalueisiin koskee maailmanlaajuisesti 130:tä Nokia Research Centerin työntekijää. Heistä lähes sata työskentelee Suomessa.

Insinöörisäätiöllä uusi hallitus n Insinöörisäätiön puheenjohtaja on

Pertti Porokari, henkilökunnan edustajia ovat Hannu Saarikangas, opiskelija-asiamies Ulla-Mari Pasala (IOL) asiamiehenä Merja Parkkinen. Uusia jäseniä ovat UIL:n varapuheenjohtajat Aulis Huikko, Timo Härmälä, Pekka Laakso ja Pekka Liimatainen.

7


kolumni Jaakko Koivumäki tutkimusasiamies

Tuleeko lama?

M

eneillään olevaa finanssikriisiä on verrattu erityisesti 1930-luvun lamaan, mutta analogioita on haettu myös Suomen 1990-luvun alun lamasta. Hmm, katsotaan… 1930-luvun lama lähti liikkeelle, kuten käsillä oleva finanssikriisikin, Yhdysvalloista, josta se sitten levisi kaikkialle teollistuneeseen maailmaan – kuten nytkin. Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi Suomessa ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Seuraukset eivät kuitenkaan olleet maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme niin pahat kuin monissa muissa maissa. 1930-luvun lamaa edelsi villin kapitalismin aikakausi, markkinoita ei juuri säännöstelty. Syntyi kuplatalous ja lopulta New Yorkin pörssi romahti totaalisesti ”mustana torstaina” 24.10.1929. Laman jälkeen valtiot alkoivat suitsea markkinataloutta huomattavasti tarkemmin. Talouspolitiikka nojasi ns. keynesiläisyyteen aina 1970-luvun alkuun saakka, jolloin talous ajautui jälleen taantumaan: tällä kertaa syynä oli muun muassa vuoden 1973 öljykriisi. Suomen 1990-luvun alun laman alla kansantalouden vaihtotase joutui pahaan rakenteelliseen epätasapainoon. Ulkomaisen velan kasvu alensi ulkoisten riskien sietokykyä. Kohtalokasta oli, että tähän tilanteeseen osui lähes samanaikaisesti idänkaupan romahtaminen, Länsi-Euroopan suhdannetaantuma ja vienti- ja tuontihintojen suhteen heikkeneminen. Heikon kehityksen vuoksi esimerkiksi asuntojen hinnat putosivat, mikä rasitti pahoin velkaantuneiden talousyksiköiden toimintaa. Kun menojen karsiminenkaan ei riittänyt taseiden tasapainottamiseen, seurauksena olivat luottotappiot ja pankkikriisi. Kahdessa vuodessa tuotanto laski 10 prosenttia, työttömyysaste nousi melkein 20 prosenttiin ja julkisen talouden menot kasvoivat lähes 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuinka hyvin nykyinen tilanne, erityisesti Suomen näkövinkkelistä, on sitten verrattavissa 1930- ja 1990-lukujen tilanteeseen? Ilmeisesti globaali tilanne muistuttaa hyvinkin paljon 1920-luvun lopun tunnelmia. Ekonomistit ovat kuitenkin selittäneet, että nyt on opittu silloin tehdyistä virheistä eli valtiot ovat saman tien reagoineet finanssikriisiin mittavilla tukitoimilla.

8

1990-luvun lama taas ei ole ekonomistien mukaan toimiva rinnastus Suomen nykytilanteeseen, koska yritykset eivät ole tällä kertaa korviaan myöten veloissa, pankit ovat vakavaraisempia ja ilmeisesti asuntojen mahdollinen hintakuplakin on huomattavasti pienempi Suomessa kuin monissa muissa EU-maissa Yhdysvalloista puhumattakaan. Islannin tilanteeseen Suomen laman voi kuulemma rinnastaa huomattavasti paremmin. Silti ekonomistit ovat lähes yksimielisiä siitä, että talouden taantuma on Suomessakin mahdollinen eli että BKT ei kasvaisi lainkaan ensi vuonna. Sitä pidetään ainakin varmana, että ensi vuoden kasvu on huomattavasti vielä muutama kuukausi sitten tehtyjä ennusteita selvästi pienempää. Toki myös laman profeettoja on liikkeellä. Mutta mitä tapahtuu työllisyydelle, jos kaikesta huolimatta kävisi oikein huonosti? Millä aloilla se tuntuisi ensiksi, entä seuraavaksi? Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander spekuloi akavalaisten tutkijoiden seminaarissa syyskuussa, että suhdanneherkältä rakennusalalta se leviäisi pian palveluihin ja vientiteollisuuteen. Jos huono tilanne Jos huono tilanne jatkuisi yli vuoden, alkaisivat vaikutukset näkyä myös julki- jatkuisi yli vuoden, sella sektorilla. Mielenkiintoisena seikka- alkaisivat vaikutukset na Kianderin esityksestä jäi näkyä myös julkisella mieleen myös sen arvuutteleminen, onko Suomen johto sektorilla. toiminut viisaasti vai tyhmästi tiukalla säästölinjallaan. Tällä hetkellä Suomen julkisen talouden taseet näyttävät nimittäin Norjan jälkeen parhaimmalta koko Euroopassa. Äkkiseltäänhän tuntuisi, että totta kai. Mahdollisen uhan kuitenkin muodostaa se, että toisin kuin Suomi, suuret EU-maat ovat velkaisia, jolloin niille saattaa tulla tiukan paikan tullen houkutus päästää – toki vastoin Euroalueen taloudenpidon periaatteita – inflaatio valloilleen ja miten silloin käykään Suomen säästöjen… Toisaalta, asuntovelallisten asemaa se helpottaisi Suomessakin, mikäli korot eivät nousisi vastaavalla tavalla ja mikäli asuntovelallinen säilyttää tulotasonsa.


marraskuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

Uusi Insinööriliitto UIL ry on kaikkien jäsentensä edunvalvoja

L

iitolle valittiin uusi hallitus 1.8.2008 ylimääräisessä edustajakokouksessa epäluottamuslauseen saaneen ja erotetun hallituksen tilalle. Uuden hallituksen työskentely on sujunut todella mallikkaasti ja kitkattomasti, vaikka syksyn aikana on jouduttu tekemään vaikeitakin päätöksiä. Edustajakokouksen yksi tehtävä onkin muodostaa toimintakykyinen hallitus. Liitto on siis menossa kovaa vauhtia parempaan suuntaan. UIL:n jäsenten neuvottelu- ja sopimustoiminta hoidetaan eri neuvottelujärjestöjen kautta, kuntapuolella KTN:n, valtiolla JUKO:n ja yksityisellä sektorilla YTN:n toimesta. Liiton sisällä tapahtuva työmarkkina­ toiminta hoituu eri valtuuskuntien kautta ja niiden jäseninä toimivien eri sektoreiden luottamusmiesten toimesta. Järjestelmä on toimiva, sillä luottamusmiehet saavat näin välitettyä viimeisimmän tiedon liittoon. Yksityisellä sektorilla se tapahtuu TesVa:n, valtiolla VesVa:n ja kuntapuolella KesVan kautta. Kuntasektorin valtuuskunta KesVa ei ole vaan vielä saanut toimintaansa käyntiin. Toivonkin, että kuntapuolen luottamusmiehet aktivoituisivat ja aloittavat ripeästi toiminnan ja jäsenten edunvalvonnan myös KesVa:ssa.

UUSI

Insinööri

KTK ja SKT ovat laittaneet kanteen vireille UIL:oa vastaan. Kanteessa mm. arvostellaan edustajakokouksen tekemiä demokraattisia päätöksiä. Edustajakokouk­ sen päätöksellä KTK:n jäsenyys UIL:ssa on päättynyt 2007 lopussa ja KTK:n jäsenjärjestöt ovat tulleet suoraan UIL:n jäseniksi, joten KTK ei voi arvioida edustajakokouksen päätöksiä. Yhdistämissopimuksen mukaan KTK:n piti lakata olemasta nykymuotoisena ja jatkua ainoastaan sovitulla tavalla. Ainut sovittu tapa on, että se toimii kuntapuolen jäsenmaksujen mekaanisena välityskanavana. Kanteessa halutaan myös purkaa Insinööriliiton ja KTK:n yhdistyminen. Jokainen liiton yksittäinen jäsenjärjestö voi erota sääntöjensä puitteissa Uudesta Insinööriliitosta. Liitto ei kuitenkaan kannusta tähän vaan toivoo, että se voi jatkaa kaikkien jäsentensä edunvalvontaa kaikilla työmarkkinasektoreilla. Toivon tässä nyt kaikilta jäseniltä tarkkaavaisuutta ja aktiivisuutta, että tiedätte, mitä teidän omassa yhdistyksessä tapahtuu ja minkälaisia kantoja siellä muodostetaan. Yhteistä ja parempaa liittoa rakentaen Pertti

9


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

ABB:llä Helsingissä luottamus­ henkilöt vetävät yhtä köyttä. Tiiviimpään yhteydenpitoon on pakottanut paikallisen sopimisen mukanaan tuoma hämmennys.

Paikallinen sopiminen hämmentää ABB:llä

-M

istä voi työpaikkakohtaisesti sopia, kun työnantaja on jo ehtinyt antaa konsernitasolla ohjeet palkankorotusten jakamisesta, ihmettelevät ABB:n luottamushenkilöt. He kokoontuivat ABB:n ylemmät toimihenkilöt Helsinki ry:n puheenjohtajan Mika Valtosen kutsusta miettimään edessä olevia haasteita. Yritysyhdistys perustettiin vuonna 2004 teknologiateollisuuden työehtosopimuksen syntymisen aikoihin. ABB Oy muuttui maatason katto-organisaatiosta operatiiviseksi yhtiöksi pari vuotta aikaisemmin, kun 23 erillistä yritystä yhdistettiin yhdeksi konserniksi. Yhdistymisen jälkeen on sormi mennyt suuhun monessa asiassa niin johdolla kuin henkilöstön edustajilla. Yritysyhdistyksestä arveltiin olevan apua yhteisten linjausten esittämisessä. Paikallista rumbaa…

Kun paikalliseen eli työpaikkakohtai10

seen sopimiseen siirryttiin viime sopimuskaudella, alkoivat tosi käänteet työehtosopimuksen tulkinnassa. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa vuosille 2007–2010 sovittiin sekä yleiskorotuksista että työpaikkakohtaisista eristä. Jälkimmäisistä neuvotteleminen jäi luottamushenkilöiden harteille. Tänä syksynä tulleen 2,5 % prosentin yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä. Sen suuruus on 1,6 %, jos jakotavasta syntyy sopu luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Jos jakamisen perusteista ei päästä yksimielisyyteen, kaikille jaetaan tasaisesti 0,8 prosenttia. Työnantaja on mainostanut paikallisen sopimisen myönteisiä puolia. Mutta mitä paikallista siinä on, kun ABB:n johto tuntuu antaneen henkilöstöjohdolle ohjeet noudatettaviksi kaikissa osastoissa, luottamushenkilöt ihmettelevät yhdessä. – Esimerkiksi Drives’ssa työnantaja ei joustanut paikallisen erän jakami-

Jorma Lassinen (vas.), Veli Vähä­mäki ja Heikki Pollari.

Paikallisesta sopimisesta esite ja tutkimuksia

P

aikallinen sopiminen eli työpaikoilla tapahtuva sopiminen on yleistynyt 1990-luvun lamavuosista alkaen. Onnistuakseen se edellyttää työnantajilta ja henkilöstön edustajilta laajaa osaamista. Vastavuoroisuus ja luottamussuhteet ovat paikallisen sopimisen vitamiinia. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on toteuttanut Professori Martti Kairisen johdolla. Tutkimushankkeesta sovittiin vuosien 2005–2007 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä. Tutkimuksen tuloksista on laadittu esite ja kaksi laajaa tutkimusraporttia. Ks. www.law.utu.fi tai www.akava.fi/ tutkimukset ja julkaisut.


Antti Sallinen (vas.) ja Pekka Huhta.

Mika Valtonen.

Jukka Tolvanen.

sessa, jolloin erä jaettiin tessin mukaan tasan, Jukka Tolvanen sanoo. Hän on ylempien­ toimihenkilöiden luottamusmies Drives-yksikössä. Valtosen mielestä työehtosopimus ei ole niin jäykkä kuin työnantajat antavat ymmärtää. Termistä ”tessin vastainen” onkin tullut suosittu väite työnantajien suussa.

rannuksia epäkohtiin, Jorma Lassinen prosessiteollisuusdivisioonasta sanoo. Kun työnantaja kertoo, että tietty osa vaikkapa suunnittelijoista on paikallisen erän piirissä, on luottamusmiesten mielestä nykyisillä tiedoilla mahdoton tietää, kuuluvatko korotuksen saaneet jo ennen korotusta suunnittelijoiden parhaiten palkattuun joukkoon. TES:ssä korostettu henkilökohtainen palkkasalaisuus ei vaarannu vaikka TA antaisi tehtäväluokittain minimi- ja maksimipalkkatasot ennen ja jälkeen työpaikkakohtaisen erän jakoa. Isoissa yrityksissä samaa työtä tekeviä on usein kymmeniä, joten henkilökohtaiset tiedot varmasti pysyvät salaisuuksina. Mikäli paikallisesta erästä tulee pitkä perinne, pitäisi jo alusta asti sopia, miten korotuksen saaneet tilastoidaan ja ammattiryhmän tarkkuudella antaa tiedot palkkakehityksestä. – Neljänneksi, työnantajat puhuvat meriiteistä ja paikalliseristä samaan aikaan, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa. Meriitit eivät liity paikallisiin eriin mitenkään. Ne ovat työnantajan palkkio hyvälle työntekijälle. Niistä keskustellaan aina erikseen. Myös YTN:n linjana on se, että jäsenillä täytyy olla mahdollisuus neuvotella itse henkilökohtaisista meriittikorotuksista. Luottamushenkilöt eivät voi sitä tehdä, sillä heidät on valittu edustamaan omaa henkilöstöryhmäänsä. YTN:n tek-

nologiateollisuuden vastuullisen asiamiehen Tomi Sepän mukaan yrityksillä pitää olla päätäntävalta meriittien jakamisesta, niistä ei voida päättää työehtosopimuksissa.

Tulkinnanvaraisuuksia…

ABB:n luottamusmiehille paikallinen sopiminen on tuonut eteen paljon haasteita. – Ensinnäkin, suomalainen yrityskulttuuri ei ole tottunut sellaiseen, Veli Vähämäki Product Support -yksiköstä sanoo. Viime vuonna asia tuli eteen heti kesälomien jälkeen vain pari viikkoa uuden työehtosopimuksen syntymisen jälkeen. Ruotsissa ja Tanskassa, jossa asiaa on harjoiteltu kymmeniä vuosia, on vieläkin vaikeuksia. – Toiseksi, kun työnantaja on keskittänyt henkilöstöhallinnon päätöksenteon, ei paikalliselle sopimiselle anneta edes mahdollisuuksia, Jukka Tolvanen toteaa. Kädet on siis sidottu. Kun jossain yksiköissä oli jo tehty sopimuksia, ei työntekijöiden kannalta parempia enää muissa haluttu solmia. – Kolmanneksi, kun luottamushenkilö ei saa tarvitsemiaan tietoja palkoista tai edes palkkatasosta, hän ei voi saada paUUSI

Insinööri

Selvät pelisäännöt saatava

Veli Vähämäki peräänkuuluttaa selviä pelisääntöjä seuraavalle neuvottelukierrokselle. Ja ne pitää kirjata myös työehtosopimukseen. – Luottamushenkilöiden tiedonsaantiin ainakin on saatava sitovat ohjeet. Luottamushenkilöillä täytyy olla saatavilla palkka- ym. tilastoja ja taulukoita, joita seurata. Ja paikallisen erän jakamiseen täytyy saada ns. täysperälauta, joka varmistaa erän tasapuolisen jakamisen siinä tapauksessa, että palkankorotuksien­ paikallinen sopiminen ei onnistu molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Luottamusmiehet tarvitsevat myös koulutusta ja toivovat avoimempaa keskustelua työnantajan kanssa. Paikallisesti sopiminen tuntuu olevan kummallekin osapuolelle vielä vierasta. Luottamusmiesten mielestä palkkakysymykset kiinnostavat kuitenkin kaikkia. Ensi keväänä on edessä neuvottelut seuraavan kierroksen korotuksen suuruudesta. Jos nykyisen työehtosopimuksen jatkamiselle ei ole edellytyksiä, se pitää sanoa irti 31.5. mennessä. n 11


edunvalvonta Teksti: Kari Tirronen n Kuva: Eija Hiltunen

Valtakunnansovittelija Juhani Salonius:

Liittokierros ei välttämättä kalliimpi kuin tuporatkaisu

T

ulopoliittiset kokonaisratkaisut, kansan keskuudessa tupot, saivat alkunsa 1960-luvun lopulla silloisen valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan räätälöimänä. Tupojen 40-vuotisjuhlia ei päästy juhlimaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Antti Herlin ilmoitti tupoille, että ”Det är slut nu”. Ruotsissahan ei ole tehty tupoja 18 vuoteen. Myös joissakin palkansaajajärjestöissä löytyi tarvetta purkaa liittokohtaisia ongelmia ja paineita. Olivathan kolme peräkkäistä sopimusratkaisua 2001–2007 olleet tuporatkaisuja. Kaikkiaan vuosina 1990–2007 oli vain kaksi liittokohtaista kierrosta, vuosina 1994–95 ja 2000, totesi valtakunnansovittelija Juhani Salonius UIL:n neuvotteluvastaavien päivillä Vantaalla. Vuonna 2010 umpeutuu iso osa työmarkkinasopimuksia. Miten tämän jälkeen jatketaan, on Juhani Saloniuksen mukaan mahdoton sanoa vielä mitään. Yhtenä sopimuspaketin ongelmana ovat sopimuskausien pituudet, jotka vaihtelevat puolesta vuodesta neljään vuoteen. Myös sopimusten päättymisajat ovat erilaisia. Esimerkiksi viime syksynä rahoitus- ja elintarvikealat olivat jo sopimusten piirissä, kun kuljetusalan sopimukset päättyivät vasta keväällä 2008. Tupojen piiriin oli hankala saada raja- ym. riitoja käyviä liittoja. Tupokeskustelua ei Juhani Saloniuksen mukaan yhtään helpottanut työmarkkinapolitiikan mukaan tulo eduskuntavaalikeskusteluun, ja siihen liittyvä sairaanhoitajien palkankorotushuutokauppa. Nähtäväksi jää, kaivetaanko ”tupo­ luu” vielä esiin taloussuhdanteiden muuttuessa.

12

Juhani Saloniuksen mukaan luottamusmiesten asema voi vahvistua muuttuvan neu­ vottelumenettelyn vuoksi. Tähän asti luottamusmiesten eräs keskeinen tehtävä on ol­ lut valtakunnallisten sopimusten paikallinen soveltaminen. Jatkossa voi olla niin, et­ tä luottamusmiesten tehtävät painottuvat enemmän neuvotteluihini paikallisista so­ pimuksista.

Myytit murtuvat

Valtakunnansovittelija Saloniuksen mukaan tupomyytit ovat murtumassa. Vuoden voimassa olleen ja edelleen jatkuvan liittokierroksen kokemukset ovat osoittaneet, että paljon mainostettua kolmikantayhteistyötä on tehty myös tupojen ulkopuolella. Maan hallitus sekä palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ovat voineet valmistella sosiaalisia uudistuksia myös liittokierroksella. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuuskysymyksiä voidaan tehokkaasti hoitaa myös liittokierroksilla. Ja pisteenä i:n päälle: kuljetusaloilla voidaan päästä sopimukseen ilman lakonuhkia.

Lisääntyvätkö lakot, jos EK lopullisesti hautaa osaltaan tupomenettelyn, ja siirrytään liittokohtaisiin valtakunnallisiin ja työpaikkakohtaisiin sopimuksiin vai pitääkö globaalitalous ammattiyhdistysliikkeen hiljaisena ja varpaillaan? Salonius pitää historian valossa todennäköisenä, että lakot ja lakon uhat lisääntyvät liittokierroksilla. Toisaalta taloudellisella epävarmuudella voi olla lakkoja vähentävä vaikutus. Toki jotkut pienemmät liitot voivat lakkoilla vedoten jäsentensä palkkasumman vähäiseen kansantaloudelliseen merkitykseen. Myös liittokierroksen kalleuden Salonius asettaa kyseenalaiseksi. Vaikka tä-


mä liittokierros on ensisilmäyksellä keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpi kuin tupot, on tupoihinkin sisältynyt liitoissa ja kentällä korotuspaineita luovia elementtejä. Kun päälle lasketaan yritys- ja työpaikkatason ”korjausliikkeet”, voivat liitto- ja tupokierrokset olla Saloniuksen mukaan kutakuinkin saman tasoisia loppuyhteenvetoa tehtäessä. Valtakunnansovittelija peräänkuulutti paikallisen sopimisen määritelmää. Hän sanoi aina pyytävänsä täsmentämään, kun joku vaatii tai vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä tai vähentämistä. Mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan? Saloniuksen mielestä ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää, mitä se on. – Yksi määritelmä on, että paikal-

linen sopiminen on yritys- tai työpaikkatasolla tapahtuva sopimismenettely, joka perustuu työehtosopimuksiin, lakeihin tai yleiseen sopimisvapauteen. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi palkka­perusteista ja -korvauksista, järjestelyvarojen jakotavasta tai työaikakysymyksistä. Paikallista sopimista ei tarvitse pelätä

Salonius veikkaa, että paikallinen sopiminen tulee lisääntymään, vaikka sopimisvaltuudet jatkossakin vaihtelevat sopimusaloittain. Erään tutkimuksen mukaan – yllätys, yllätys – 70 prosenttia työnantajista kannatti paikallisen sopimisen lisäämistä. Henkilöstöstä hieman yli puolet

piti nykyistä tasoa sopivana, runsas kolmannes kannatti lisäämistä ja kymmenisen prosenttia katsoi, että paikallista sopimista on jo nyt liikaa. Saloniuksen kokemuksen mukaan palkat ovat yleensä nousseet paikallisen sopimisen seurauksena. Myönteisimmin on sujunut sopiminen työajoista. Juhani Salonius ei pitänyt vielä ajankohtaisena pohdiskella, tarvitaanko SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdottamaa yhteiskuntasopimusta, johon kuuluisi mm. jonkinasteinen laaja työmarkkinasopimus. Tätä ovat kannattaneet SAK:n johtaja Lauri Lyly ja STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen on tyrmännyt ajatuksen. n

Teksti: toimittaja Anu Tilander, Akavan Erityisalat

ALKU-hanke uudistaa aluehallintoa

V

altion aluehallinnossa on parhaillaan käynnissä mittava uudistus, jonka tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Hanke pohjautuu hallitusohjelman linjauksiin. Aluehallinnon uudistamishankeen (ALKU-hanke) muita tavoitteita ovat mm. viranomaisten tehtävien selvittäminen ja työnjaon selkiyttäminen, tarpeettomien tehtävien karsiminen ja viranomaisten verkostomaisen yhteistyön lisääminen. Vuonna 2007 käynnistetty hanke jatkuu 2009 asti. Uudistusten on määrä astua voimaan 2010 aikana. Hankkeen piirissä on lähes 10 000 valtion työntekijää, joista noin 2 500 on akavalaisia. Valtaosa akavalaisista toimii erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Hanke koskee lääninhallituksia, työvoima- ja elinkeinokeskuksia, ympäristökeskuksia, ympäristölupavirastoja, työsuojelupiirejä, tiepiirejä, metsäkeskuksia ja maakuntien liittoja Tarkoituksena on vähentää viranomaisten määrää alueilla ja organisoida UUSI

Insinööri

tehtäväkokonaisuudet nykyistä selkeämmin. Tuottavuustavoite on 625 henkilötyövuotta (htv = yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika). Käytännössä tämä tarkoittaa 625 työntekijän vähennystä vuoteen 2015 mennessä. Säästöjä haetaan lähinnä tuki- ja asiakaspalvelutehtävistä sekä yhdistämällä johtamistoimintoja. Tuottavuutta tavoitellaan mm. erikoistumalla, verkostoitumalla, poistamalla päällekkäisiä tehtäviä, keskittämällä toimintoja, ulkoistamalla ja lisäämällä sähköistä asiointia. Hanketta koordinoivat ohjaus- ja valmisteluryhmät, joissa on poliittinen edustus. Uudistusta valmistelee lisäksi 12 alatyöryhmää. Niissä ovat edustettuina ministeriöt, muu keskushallinto ja aluehallintoviranomaiset. Henkilöstöjärjestöjen edustajia on mukana kaikissa alatyöryhmissä. Uudet aluehallintoviranomaiset

Valtion aluehallintoon perustetaan kaksi uutta viranomaista. Niiden alle organisoidaan uudelleen hankkeen piirissä ole-

vien virastojen tehtävät. Uudet aluehallintoviranomaiset on valmisteluvaiheessa nimetty ”Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseksi” (Ellu) ja ”Aluehallintovirastoksi” (Allu). Ellu koordinoi luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen, infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Allu hoitaa peruspalveluihin, oikeus­ turvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon sekä ympäristölupiin liittyviä tehtäviä sekä työsuojelun valvontaa. Hankkeella siirretään keskushallinnon tehtäviä alue- ja paikallishallinnolle. Uudistus vahvistaa maakuntien liittojen roolia alueiden kehittäjänä. Niille on luvassa lisää vastuuta mm. alueiden strategisessa kehittämisessä ja viranomaisyhteistyön koordinoinnissa. n Lisätietoja ALKU-hankkeesta: www.vm.fi/alku

13


edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Insinöörikoulutuksen vetovoima nousuun Kun INSSI-hanke pelastaa ­tekniikan alan ammattikorkea­ koulu­opetuksen, voi insinööri sen jälkeen pelastaa maailman. ­Kolmivuotisella hankkeella on nimittäin kovat tavoitteet: kasvattaa tekniikan koulutuksen vetovoimaa 10 %, vähentää ­keskeyttämisastetta 10 % ja lyhentää läpäisyaikoja.

Janne Roslöf (vas.), Matti Lähdeniemi ja Salla Kulmala vetävät INSSI-hankkeen työryhmiä.

T

ekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishankkeeseen INSSIin osallistuvat kaikki tekniikkaa kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Verkostohanketta toteutetaan pääasiassa kolmessa kehittämisryhmässä, jotka keskittyvät oppimisprosesseihin ja koulutusrakenteisiin sekä kehittämään markkinointiviestintää. INSSI-hankkeen vauhdittamisseminaarissa lokakuussa mietittiin tekniikan alan korkeakoulutuksen haasteita. Kehittämisryhmillä oli omat aivoriihensä. Ryhmien työskentelyyn toivotaan jatkossa osallistuvan ja tuovan kehittämisideoita mahdollisimman monen opettajan. Vauhdittamisseminaarissa INSSIhanketta esitteli hankkeen ohjausryh-

14

män puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Veijo Hintsanen. Hintsasen mukaan tärkeätä on tuoda parhaita käytäntöjä esiin ja kaikkien tietoisuuteen. Paradoksaalista on, että tekniikka on arkipäiväistä, mutta kuitenkin vierasta. Tekniikan ja insinöörien roolia ei tunnisteta enää yhtä hyvin kuin ennen. Erityisen totta tämä on naisten kohdalla. T-median tekemän tutkimuksen mukaan yksikään perinteinen tekniikan toimiala ei mahdu naispuolisten lukiolaisten TOP 10 -suosikkialalistalle. Naisista vain 10 % on kiinnostunut tekniikan alan ammattikorkeakouluopinnoista, kun taas miehistä lähes puolet.

Myös nuorison ajatus- ja viestintämaailman saavuttamisessa tarvitaan ronskeja otteita. – Insinöörin stereotypiaa on purettava, sanoi nuorisotutkija Minna Autio. Ekologinen haaste on otettava vakavasti, samoin sosiaalisten suhteiden osaajan merkitys sekä käyttäjälähtöisyyden merkitys. Menestyjän tarina on kirkastettava niin, että siihen helppo samaistua ja saada arvostusta. Työelämän tarpeet tunnistettava

Koulutusrakennetyöryhmän vetäjänä toimii Matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Ryhmä keskittyi iltapäivän aivorii-


hessä lähinnä insinöörikoulutuksen työelämätarvevastaavuuteen, koulutuksen toteutuskulttuuriin ja harjoitteluun, yhteisen aineksen kokoon ja tarpeeseen, kansainvälisten ammattikorkeakoulujen yhteisiin koulutuksiin sekä opiskelijoiden uusiin toimintatapoihin – 7/24. – Työryhmätyöskentely antoi vahvistusta työstettäviksi tuotuihin fokusvalintoihin, Lähdeniemi sanoi. Ryhmä osoitti myönteistä ja innokasta suhtautumista sekä ammattikorkeakoulujen yhteiselle asialle että insinöörikoulutuksen kehittämiselle. Jatkotyöskentelyssä Lähdeniemi keskittyisi vahvasti toisaalta opiskelijan, toisaalta työelämän näkökulmaan. – Insinöörikoulutuksen yksilöityminen edellyttää työelämän tarpeiden tunnistamista ja niiden siirtämistä insinöörikoulutukseen. Silloin myös tulevaisuuden edes osittainen ennakointi nousee entistä vahvempaan rooliin. Hyviä käytäntöjä levittämään

Oppimisprosessin kehittämisryhmässä nousi esille oppimistulosten sekä koulutuksen läpäisyn ja keskeyttämisproblematiikan kannalta hyvien käytäntöjen levittäminen insinöörikouluttajien hyödynnettäväksi, sanoo ryhmän vetä-

jä, koulutuspäällikkö Janne Roslöf Turun ammattikorkeakoulusta. Ryhmän tavoitteena on löytää ja analysoida useita erilaisia toimintamalleja, joilla on saatu hyviä tuloksia. Mitä niistä voisi oppia ja miksi ne ovat toimineet? Tärkeiksi työskentelyn osa-alueiksi ovat Roslöfin mukaan hahmottumassa: opetussuunnitelmien rakenteet ja sisällöt, monipuoliset opetusmenetelmät, yritysyhteistyön toimintamallit, opiskelijoiden ohjaus ja yhdessä oppiminen, opettajien osaamisen kehittäminen ja toimintaedellytykset, insinööriammatin imago ja asenteet sekä mittarit ja tilastot. Ryhmän työskentely etenee syksyn aikana tarkemman projektisuunnittelun ja osatehtävien määrittelyn merkeissä. Varsinaiseen työstämiseen päästään alkuvuodesta 2009 ja ensimmäisiä levitettäviä tuloksia tavoitellaan jo ennen tulevaa kesää, Roslöf sanoo. Insinööri pelastaa maailman

Markkinointiviestinnän ryhmä valitsi kampanjansa teemaksi ”insinööri pelastaa maailman”. Maailman pelastamisajatusta tukee mm. se, että nykypäivän maailmassa lähes kaikki ympärillämme vaatii jonkinlaista tekniikkaa, sanoo ryhmän toimin-

taa esitellyt suunnittelija Salla Kulmala Hämeen ammattikorkeakoulusta. Ryhmän varsinainen vetäjä on HAMKin viestintäpäällikkö Lea Mustonen. Kampanjan avulla tuodaan esiin tekniikan arkipäiväistä näkökulmaa. Tekniikka ei ole aina huippuydinfysiikkaa tai rakettitiedettä, vaan sen avulla aikaansaadaan arkipäiväisiäkin asioita. Maailman pelastamisteemaan liittyy myös kestävän kehityksen näkökulma, joka tuli esiin myös seminaarin muissa puheenvuoroissa sekä ryhmäsessiossa. www.insinooriksi.fi

Ammattikorkeakoulujen yhteisen markkinointikampanjan ”kotipesänä” toimii verkkopalvelu, joka aukeaa ensi vuoden alussa osoitteeseen www.insinooriksi.fi. Verkkopalvelun asiasisältö pohjautuu mm. insinööriopiskelijoiden ja jo valmistuneiden työelämässä toimivien kokemuksiin ja kertomuksiin. Siellä välitetään monipuolista ja aitoa kuvaa insinööriammateista. Lisäksi palveluun tulee viihteellisempää insinööriaiheista sisältöä. Nuoria lähestytään nuorten omien kanavien kautta hyödyntäen mm. IRC-Galleriaa, Facebookia ja muita sosiaalisia verkkoympäristöjä, joissa nuoret aikaansa viettävät. n

Yt-neuvottelut etenivät suunnittelualalle

Y

hteistoimintaneuvottelujen aalto on iskenyt myös suunnittelualalle. Parin viikon sisällä jo kymmenkunta alan yrityksistä on ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut työntekijöiden lomauttamiseksi tai irtisanomiseksi. Yt-neuvotteluja perustellaan uusien asiakasprojektien vähenemisillä ja asiakkaiden suunnitteluhankkeiden viivästymisillä tai siirtymisillä. Ilmoitetut yt-neuvottelut koskevat noin 350 suunnittelualalla työskentelevää. Heistä kolmasosa on talonrakennusalalla, jossa laskusuhdanteen vaikutukset ovat näkyneet ensimmäisenä. Yt-neuvotUUSI

Insinööri

teluista ovat ilmoittaneet muun muassa Etteplan, Elomatic, Comatec, Pöyry Architects, Optiplan ja Finnmap Consulting. – Nyt on tärkeää, että työpaikoilla käydään avoimia neuvotteluja. Kaikilla osapuolilla on oltava ymmärrys ja tieto siitä, miksi yt-neuvotteluja käydään ja mihin mahdolliset lomautukset tai irti­ sanomiset perustuvat, suunnittelualan vastuullinen asiamies Teemu Hankamäki painottaa. Hankamäen mukaan neuvotteluja käyvien luottamusmiesten pitää saada selvitykset esimerkiksi tilauskannasta ja sen

kehittymisestä, minkä verran tarjouk­sia on sisässä sekä mikä on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen tilanne. Työttömyysturva koskee sekä lomau­ tettuja että irtisanottavia. YTN-liittojen jäsenet on vakuutettu IAET-kassassa. Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vähintään 10 työttömyyttä lähinnä edeltävää kuukautta vakuutettuna työttömyyskassassa ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon. Lue lisää työttömyysturvasta IAET-kassan verkkosivuilta www.iaet.fi. n 15


edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Lappeenrannassa ei kavahdeta hiipuvaa kysyntää – Kun saisimme joskus oman työehtosopimuksen rakennusalan ylemmille toimihenkilöille, huokaa YTN:n rakennusalan tausta­ ryhmän puheenjohtaja Juha Mielikäinen.

J

uha Mielikäinen on eristeitä valmistavan Parocin tuotepäällikkö ja Lappeenrannan ylempien toimihenkilöiden edustaja. Parocillakin sopeudutaan nyt hiljenevään kysyntään, mutta paniikkinappulaa ei ole painettu. Mielikäinen on ollut mukana alusta lähtien YTN:n rakennusalan taustaryhmässä, joka perustettiin edellisen laman jälkeen. Puheenjohtajana Uuden Insinööriliiton jäsen on ollut toista vuotta. – Rakennusalan järjestäytymisaste on muilla henkilöstöryhmillä korkea. Meillä ylemmillä toimihenkilöillä on vielä petraamista. Omasta työehtosopimuksesta on turha haaveilla, jos järjestäytymisaste ei nouse, Mielikäinen tuumaa. Yritykset ovat tahkonneet kunnolla tulosta viime vuodet, joten kaikki eivät ole pitäneet tarpeellisena liittoon kuulumista. Vasta rakentamisen hiipuessa ja työpaikan käydessä epävarmaksi moni herää miettimään, josko kannattaisi järjestäytyä. Liitoilta kun heruu paljon muutakin apua kuin työttömyyskassan jäsenyys. Vaikka Lappeenrannassa Parocin säästötoimet ovat rajoittuneet vasta palaamiseksi tavanomaiseen kolmivuorotyöhön, lisää voi olla tulossa – ainakin konsernitasolla.

Ylityöt ja vapaa-aikana matkustaminen ongelmina

Parocilla on Suomessa yhteistoimintakomitea, joka kokoontuu noin neljä kertaa 16

vuodessa. Myös Lappeenrannan tehtaalla on omat yt-tapaamisensa, joissa asioita puidaan yhdessä. – Lappeenrannassa asiat ovat sujuneet ouhevasti. Ei ole tarvinnut rettelöidä, vaikka matkaan mahtuu niin yläkuin alamäkiäkin, Mielikäinen kertoo. Mielikäinen antaa yritykselle kiitettävän arvosanan. Silti kivenä kengässä hiertää ylitöiden korvaaminen ja vapaaaikana työasioissa matkustaminen kuten rakennusalalla yleensä. – Meillä kaikki ovat kokonaispalkalla. Kun aikoinani tulin taloon ja allekirjoitin työsopimusta, esimies totesi, että meillä ei sitten ylitöistä makseta. Mielikäinen yrittää pitää työaikansa kurissa, mutta kun matkapäiviä on vuodessa noin 120, se on vaikeaa. Reissussa päiville kertyy mittaa ja jossain vaiheessa töitä tuli tehtyä myös viikonloppuina. Tiukka tahti pysäytti; nyt on ollut pakko hellittää. Muutenkin Mielikäinen on ryhtynyt pitämään parempaa huolta itsestään. Vuoden sisällä paino on pudonnut 16 kiloa, kun mies on kasannut lautaselle oikeaoppisesti puolet vihanneksia ja salaattia. Henkilöstökin omistajana

Mielikäinen opiskeli ensin vuoriteknikoksi ja sitten kivialan vienti-insinööriksi ammattikorkeakoulussa. Tutkintoon kuului myös kauppatieteellisiä opintoja, joista on Mielikäisen mukaan ollut hyötyä työssä. Työ Parocissa alkoi ensin tuotekehityksessä 1995. Tätä nykyä tuotepäällik-

– Ylempien toimihenkilöiden edustajan olisi aika saada luottamusmiehen status, Mieli­ käinen pohtii. Laskusuhdanteessa painoar­ von kasvulle saattaa olla tarvetta.

könä tekniset eristeet -divisioonassa työskentelevä Mielikäinen esittelee yritystä ylpeänä. Kestävän kehityksen periaatteelle rakentuvat ja asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöidyt Parocin eristeet ovat myyneet hyvin ja levittäytyneet 80-luvulta lähtien asteittain maailmalle. Patentteja on satoja ja myös tehtaiden konekanta on suunniteltu itse omiin tarpeisiin. Paroc tekee rakennuseristeitä, teknisiä eristeitä, laivaeristeitä, rakennuselementtejä ja akustointituotteita Suomen lisäksi Ruotsissa, Liettuassa ja Puolassa. Myyntikonttoreita ja edustustoja on 13 maassa Euroopassa. Suomessa se on valmistanut vuorivillaa jo vuodesta 1952, silloin vielä Paraisten Kalkkina. Yritys työllistää Suomessa noin 800 ihmistä, joista 150 on ylempiä toimihenkilöitä. Kaikkiaan konsernissa uurastaa lähes 2 300 työntekijää. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 462 miljoonaa euroa. – Äärimmäisen hyvä tulos, Mielikäinen kehuu. Paroc on ollut jo vuodesta 1999 pää-


Teksti ja kuva: Marketta Harinen

omasijoittajien omistuksessa. Tätä nykyä järjestyksessään kolmas pääomistaja on bahrainilainen Arcapita Bank. Vähemmistöosakkaana on yhtiön henkilöstö, jolle tarjottiin mahdollisuutta ostaa yrityksen osakkeita muutama vuosi sitten. – Henkilöstö kyllä käytti sitä mahdollisuutta. Olisi minunkin pitänyt lähteä mukaan isommalla rahalla, Mielikäinen tuumaa. Mielikäisellä ei ole pahaa sanottavaa pääomistajasta. Rahaa investointeihin on saatu kiitettävästi, viime vuonna 42,5 miljoonan euron edestä. Punavalkoiset paalit valloittavat itää

Itämeren alueen johtavaksi vuorivillan­ valmistajaksi esittäytyvä Paroc hakee nyt kasvua idästä. Venäjän Chudovoon suunnitteilla oleva suuri tuotantolaitos suoltaa eristettä parin vuoden kuluttua, ellei maailmantalouden myllerrys syö eväitä. Tontti siellä joka tapauksessa odottaa. Chudovon tuotantolaitoksen pitäisi valmistua kahden, kolmen vuoden kuluttua. Siellä kunnostetaan parhaillaan neuvostoaikaisen hotellin yhtä kerrosta Parocin suomalaisia varten, UPM:n väel­ lä oma kerroksensa siellä jo onkin. Parocin punavalkoraidalliseen muoviin käärityt eristepaalien pinot Lappeenrannassa kuutostien varrella kasvavat. Ne kertovat, että rakentaminen on hiljennyt. Hyvää tulosta viime vuodet tahkonnut yritys on ryhtynyt sopeutumaan vähentyneeseen kysyntään. Parin viime vuoden ajan työtä on painettu poikkeuksellisesti viidessä keskeytymättömässä vuorossa. Nyt Parocin Lappeenrannan tehdas on palannut tavanomaiseen kolmeen vuoroon. – Ei tähän mitään erityistä dramatiikkaa liity. Kun viiteen vuoroon siirryttiin, palkkasimme ihmisiä määräaikaisin työsopimuksin, jotka oli sidottu vuorojen määriin. Nyt näitä määräaikaisuuksia ei enää jatkettu, tehdaspäällikkö, DI Arja Piironen kertoo. Noin 300 työntekijän joukosta 30:n työt loppuivat. – Näitä aikoja nyt tulee ja menee rakennusalalla. Eihän tämä kenellekään yllätyksenä tullut. n UUSI

Insinööri

Comatec sai toisen luottamusmiehen Insinööritoimisto Comatec osti kesällä Swecon koneenrakennuksen suunnittelupalvelut ja lisäsi näin henkilöstöään noin 130 työntekijällä. Heistä satakunta on ylempiä toimihenkilöitä.

S

amalla Comatec sai myös toisen luottamusmiehen. Erkki Korkiavuori edustaa nyt entisiä swecolaisia Comatecilla ja Martti Tryyki jatkaa entisten edustettaviensa ja taloon palkattavien uusien ylempien luottamusmiehenä. Swecolaiset siirtyivät virallisesti Comatecin riveihin syyskuun alussa. Comatecin palveluksessa oli ennestään yli 260 ylempää toimihenkilöä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Varkaudessa ja Imatralla. Sweco-kaupan myötä Comatec sai täysin uuden toimipaikan Joensuuhun. Sweco Industry Eng Vantaan ja Lahden yksiköt jatkavat vielä toistaiseksi erillisinä yksikköinään, mutta Tampereen väki siirtyi jo Comatecin tiloihin fyysisestikin. Martti Tryyki kuvaa kauppaa merkittäväksi. Kauppa lisäsi Comatecin toimintaa ja uusien asiakkaiden myötä myös yrityksen markkinaosuus kasvaa. – Näin Sweco Industryn Eng-liiketoimintayksikkö saatiin takaisin suomalaiseen omistukseen Ruotsin vuosien jälkeen, Tryyki kehaisee. Kaupan koko on kuitenkin herättänyt henkilöstössä kysymyksiä yrityksen vakavaraisuuden kestävyydestä. Väkeä tuli sentään lisää viitisenkymmentä prosenttia. – Perustunnelma on kuitenkin luottavainen. Asiakaskunta laajeni kaupan myötä ja onhan meitä nyt yli 400 ottamassa vastaan talouden muutoksia, Tryyki miettii.

Yhteistoimintalain mukaisessa neuvottelu­ kunnassa ryhdytään nyt rakentamaan Coma­ tecille yhteisiä hallinto-, matkustus- ja ko­ mennustyösääntöjä, luottamusmiehet Erkki Korkiavuori ja Martti Tryyki kertovat.

Yhtenäistämistä ja parannuksia

Uusien luottamusmiesten lisäksi Comatecilla on yritysyhdistys, joka perustettiin viime keväänä. Kauppa toi sille uutta työsarkaa: kahden yrityskulttuurin yhteensovittamisessa on osansa yritysyhdistykselläkin. – Prosessien yhtenäistämisneuvotteluissa sovittiin työajaksi 37,5 tuntia viikossa, ravintoedusta, terveydenhuollon tarjoajasta ja terveydenhuoltopalvelujen tasosta. Tulimme Comateciin vanhoina työntekijöinä ja näin ollen muut ehdot säilyvät Swecon ehtojen mukaisina, Korkiavuori kertoo. – Swecolta siirtyneillä on käytössään ateriaetu, mikä hieman kaihertaa meidän muiden mieltä. Täytyy kyllä lisätä, että yhtenäistämisneuvotteluiden seurauksena meille tuli työehtoihin muutamia parannuksiakin, Tryyki huomauttaa. Insinööritoimisto Comatec tarjoaa mekaniikka-, sähkö- ja automaatiosuunnittelua sekä asiantuntijapalveluita. Palvelut keskittyvät liikkuviin työkoneisiin, tuotantolaitteisiin, liikennevälineisiin sekä painelaite- ja kattilasuunnitteluun. Konserniin kuuluvat lisäksi Insinööritoimisto Metso Oy ja Rantotek Oy. n 17


edunvalvonta

Varapuheenjohtajat tentissä Liittokierroksesta haasteita yksityiselle sektorille

U

uden insinööriliiton jäsenten kuten muiden ylempien toimihenkilöitä edustavien liittojen jäsenten edunvalvontaa hoidetaan yksityisellä sektorilla yhteistyössä YTN-liittojen kanssa. Alakohtaisesti työmarkkina-asiat valmistellaan ko alan taustaryhmässä, joiden jäsenet ovat pääsääntöisesti ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä (yhteyshenkilöitä). Taustaryhmillä on suora yhteys ja paras tietämys alansa tilanteeseen. Taustaryhmällä on myös päätösvaltaa alan sopimustoimintaa kehitettäessä. UIL:llä on painoarvoa ja resursseja kehittää sopimustoimintaa niillekin aloille, jotka eivät ole vielä alakohtaisten sopimusten piirissä. Työmarkkinatoiminnassa sopimustoiminnan lisäksi tarvitaan akuuteissa asioissa työsuhdeneuvontaa. Yleinen taloudellinen kehitys uhkaa heiketä, joka lisää työsuhdeneuvonnan tarvetta.

UIL:llä on neuvontakokemusta ja -resursseja vastata kehitykseen. Haasteita lähitulevaisuudessa antaa työmarkkinakentälle uusi tilanne. EK on ilmoittanut, että TUPO:jen aika on ohi. Jatkossa käydään vain liittokierroksia. Uhkaava taloudellinen taantuma ja työpaikkojen mahdollinen väheneminen tuo valtiovallan vääjäämättä neuvotteluosapuoleksi. Neuvotteluja käydään TUPOsta huolimatta työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan kesken kolmikantaisesti. Jäsenkunnan sopimusetujen kehittäminen on ensi vuonna erityisen haastavaa. Jäseniä palvellaankin parhaiten kehittämällä sopimustoimintaa ja huolehtimalla työsuhdeneuvontaan käytettävien­ resurssien laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä. Näissä asioissa UIL onnistuu. Luottamusmiehen asema työyhteisössä korostuu jatkossa paikallisen so-

pimisen kehittyessä. Luottamusmies on linkki työnantajan ja edustamansa henkilöstöryhmän välillä. Luottamusmies palvellee jäsentä kun hän toimii niin, että muutokset sekä lainsäädännössä että sopimustoiminnassa jalkautetaan yrityksen normaaliksi toiminnaksi. Luottamusmies palvelee jäsenistöä myös selvittäessään jäsenistön mielipiteet ja tuomalla ne esiin asioista paikallisesti sovittaessa. Luottamusmies palvelee jäsenistöä kouluttautumalla. Ammattitaitoinen luottamusmies palvelee paitsi jäsenistöä myös yritystä kun solmitaan laadullisesti oikein tehtyjä paikallisia sopimuksia. Luottamusmies palvelee suoraan jäsentä selvittäessään akuutissa tilanteessa jäsenen oikeuksia ja hakiessaan jäsenen kanssa tämän ongelmaan kestävää ratkaisua. n 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, yksityinen sektori

Kyllä sopu sijaa antaa

N

yt kun taloudelliset uhkakuvat enteilevät huonompia aikoja sekä yrityksille että palkansaajille, varsinkin yksityissektorilla on odotettavissa ”kovia vääntöjä” lukuisten YT-neuvottelujen muodossa. Kuntapuolella tekninen väki on saanut vastaanottaa lomautuspäätöksiä ja lisää on tulossa. Elämme epävarmuuden aikakautta, jossa ammattijärjestöjen on oltava jatkuvasti valmiina ja iskukunnossa, että jäsenten etu tulisi valvottua näissä haasteellisissa olosuhteissa. Meidän tulisi nyt koota rivimme ja keskittyä oleelliseen, jotta mainio ”koneistomme” kykenisi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jäsenmaksunsa vastineeksi jäsenkunnalla on lupa odottaa ammattijärjestöltä jäsenetuja, palkan- ja palvelussuhtee-

18

nehtojen valvontaa sekä tarvittaessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Edellä mainitut odotukset olivat varmaan myös monien jäsenkuntamme jäsenien mielissä, kun marraskuussa 2007 yhteisessä edustajakokouksessa päätimme uuden järjestömme tulevista linjauksista. Kokousväki teki rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä kahden niin erilaisen toimintakulttuurin yhdistämisestä yhdeksi liitoksi. Yhteinen sävel löytyi ongelmitta ja nuotit kirjoitettiin sopuisasti yhdessä, edessä oli loistava tulevaisuus. Olemmeko nyt hukkaamassa mainion mahdollisuuden paremmasta huomisesta sisäisiin erimielisyyksiin?

Järjestömme sisälle on hiljalleen muodostunut vastakkainasettelua. Näkemyseroihin viitaten syyllistetään järjestömme hallintoa ja edustajakokousta sopimusrikkomuksesta ja tuodaan julkiseen keskusteluun väritettyjä väitteitä järjestön sisäisistä asioista. Näyttää siltä, että järjestömme vahingoittaminen on julkisen tiedotuksen perimmäinen tarkoitus. Sillä loukataan ylimääräisen edustajakokouksemme päätöksiä, mutta erityisesti edustajakokousedustajien sekä jäsenistömme enemmistön tahtoa. n Aulis Huikko, varapuheenjohtaja, kuntasektori


Jäsen – sektoririippumattomuus on sinun etusi

Y

ksi kantavista perusajatuksista­UIL:a muodostettaessa oli taata jäsenelle hänen omasta liitostaan sektoririippumatonta edunvalvontaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun olet tänään töissä Metsolla (yksityinen sektori), huomenna Ilmavoimilla (valtion sektori) ja ylihuomenna Muonion kunnalla (kuntasektori), voit kuulua koko ajan Uuteen insinööriliittoon ja saat palvelun samalta luukulta. Sinua palvelevat tutut ammattilaiset ja sinun ei tarvitse etsiä uutta järjestäytymiskanavaa. Sektoririippumattomuus on nähdäkseni vaakalaudalla nyt, kun KTK ja JIL ovat paaluttaneet tavoitteekseen sen, että ylimääräisessä edustajakokouksessa viime elokuussa epäluottamuslauseen saaneet varapuheenjohtajat halutaan edelleenkin takaisin tehtäviinsä. Onko jä-

sentemme etujen mukaista, että parin henkilön henkilökohtainen edunvalvonta ajaa jäsenen etujen ja sektoririippumattoman liiton edun edelle. En ota kantaa toisen ylimääräisen edustajakokouksen laillisuuteen ja ohjesääntöihin – niistä päättävät lainoppineet tarvittaessa. Totean vain, että paikalla oli liittomme ylin päättävä elin, edustajakokous, joka oli tullut paikalle tekemään niitä päätöksiä, jotka sen toimivaltaan kuuluvat. Enemmistön päätöksellä hallitus sai epäluottamuslauseen selvin lukemin. Jokainen edustaja äänesti tietojensa, luulojensa ja tunteidensa mukaisesti. Tässä tullaan pisteeseen, jossa minun ja enemmistön moraalikäsitys ei vastannut kun-

tapuolen ja julkisen puolen kokousedustajien käsitystä järjestöpoliittisesta vastuusta. Toivoisin, että ihmisillä olisi selkärankaa kantaa vastuu teoistaan. KTK ja JIL esittivät juuri epäluottamuslauseen saaneita henkilöitä takaisin tehtäviin, joihin heillä ei ollut enemmistön luottamusta ja joista heidät oli juuri erotettu. Tässä tilanteessa yksityisen puolen edustajat nojasivat yhdistyslakiin ja äänestivät näille entisille varapuheenjohtajille uuden epäluottamuslauseen valitessaan heidän vastaehdokkaansa tehtäviin. n Timo Härmälä, Ammatillisaatteellinen varapuheenjohtaja yksityinen sektori

Valtion hallinnossa historian suurin organisaatiomuutos

U

IL-yhteisö on kokonaisuus, joka edustaa kattavasti­ kaikkia insinööri- tai muun tek­ nisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat kaikki työmarkkinaasiat. Laaja-alainen tietämys yksityisen-, kunta- ja valtion­ sektorin työmarkkina-asioista on UIL-yhteisö vahvuus. Tulee huomata myös toiminnan elinkaari opiskelijasta eläkeläisiin saakka. Kokonaisuuden hallinnassa ja etujen ajamisessa Uusi Insinööriliitto on onnistunut erinomaisesti. Jäsenet ovat haluttuja työmarkkinoilla ja heidän edunvalvojansa, UIL, tunnetaan hyvin työnantajien leirissä. Suurimmat haasteet valtion hallinnossa tulee siitä, että vanhoja keskusjohtoisia organisaatioita ollaan alueellistamassa, uudelleen organisoimassa, ulkoistamassa ja samalla muuttamassa organisaatioiden sisäistä työnjakoa. Valtion aluehallinnon uudistamishanUUSI

Insinööri

ke ALKU, valtionhallinnon tuottavuusohjelman jatkaminen, valtion hallinnon alueellistamisen jatkaminen ja Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan väylävirastojen yhdistäminen koskevat tuhansia valtiolla työskenteleviä virkamiehiä ja noin kahta tuhatta insinööriä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2011 mennessä 9 800 henkilötyövuoden vähentäminen eri hallinnonalojen virastoista ja laitoksista. Valtion hallinnon alueellistamisessa on kyse pääkaupunkiseudulta maakuntiin siirrettävistä virastoista ja laitoksista. Selvitystyö muodostettavien väylä- ja turvallisuusvirastojen alueellistamisen osalta on myös aloitettu. Esiin nousevat muun muassa tuottavuustavoitteet ja henkilöstön jaksaminen kasvavan työkuorman edessä. Uudelleen organisointi, virastojen lakkauttaminen ja ulkoistaminen vaikuttavat myös tehtä-

vänkuviin ja substanssiosaamiseen. Moni johtavassa asemassa nyt oleva insinööri todennäköisesti siirtyy asiantuntijatehtäviin eri virastojen yhdistämisen seurauksena. Alueiden muutokset ja työpaikan alueellistaminen voivat tuoda eteen muuttamisen tarpeen paikkakunnalta toiselle. Muutoksissa nousevat esiin myös henkilöstöpoliittiset kysymykset ja palkkapolitiikka. Eri virastojen eri palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen yhdistymissä vaatii oman aikansa. Tässä piilee vaara valtion sektorin palkkatason edelleen huonontuminen suhteessa yksityiseen sektoriin. Valtion hallinnon laitoksen tai viraston ulkoistaminen, yhtiöittäminen, puolestaan vaatii koko ulkoistettavaa henkilöstöä koskevaa sopimusneuvottelua. n Pekka Liimatainen Uusi Insinööriliitto, varapuheenjohtaja, valtion sektori Pääluottamusmies, Tiehallinto, JUKO ry

19


yhteiskunta & yrittäjyys Teksti: Ari Hautaniemi n Piirros: Jaakko Koskinen

Työelämä

pistää perheajan puntariin Asennetutkimukset osoittavat vuosi toisensa jälkeen suomalaisten arvostavan perhettä ylitse kaiken. Käytännössä perhe jää usein kuitenkin sivuun, kun työ syö yhä suuremman osan yksilön elämästä. Perhetutkija Eriikka Oinonen Tampereen yliopistosta toteaa, että työelämän rakenteet rajoittavat vaihtoehtoja, kun perheissä mietitään työn ja kodin yhteensovittamista.

-U

seat ilmoittavat, ettei työtä jaksaisi, ellei sen vastapoolina olisi perhettä. Vastaavasti myös työ voi olla vastapainoa perhe-elämälle. Erityisesti monille naisille työ on jonkin sortin henkireikä. Monessa suhteessa työn ja perheen yhteensovittaminen on kuitenkin hankalaa ja arjen pyörittäminen raskasta. Muun muassa Työterveyslaitos on tutkinut työn ja perheen yhteensovittamista. Sen tekemien selvitysten mukaan lähes puolet työssäkäyvistä arvioi laiminlyövänsä kotiasioitaan työn takia. Erityisesti yrittäjät, toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat kokevat, ettei heillä ole riittävästi aikaa hoitaa perheasioitaan. Myös naisten osuus on kasvussa. Kouluikäisten ja sitä nuorempien lasten

äidit arvioivat myös elämäntilanteensa raskaaksi. Työn ja muun elämän onnistunut yhteensovittaminen on keskeinen osa yksilön hyvinvointia. Tutkimustulokset kertovat siitä, ettei suomalaista työelämää voi kuitenkaan pitää kiistattoman perheystävällisenä. Oinosen mukaan kyse on moniulotteisesta ongelmasta, jonka ratkaisemiseksi pelkkä lapsiperheiden parempi huomioiminen ei riitä. – Kyse ei ole yksittäisistä tempuista. Tarvitaan kokonaisvaltaista työkulttuurin muutosta. Työ ylläpitää vanhoja rooleja

Kun ajatellaan perhettä, mieleen tulee yleensä kuva isästä, äidistä ja kahdesta

lapsesta. Oinonen muistuttaa kuitenkin, että todellisuudessa perheet ovat erilaisia ja tästä syystä myös tarpeet moninaisia. – Yhä suurempi osa palkansaajista elää esimerkiksi tilanteessa, jossa heillä on yhtä aikaa huolehdittavanaan sekä omat lapset että isovanhemmat. Lisäksi entistä useampi isovanhempi on edelleen työelämässä. Miksei myös heidän oikeutensa viettää aikaa lastenlastensa kanssa olisi tärkeää? Oinosen mukaan perheystävällinen työpaikkakulttuuri ei saa tarkoittaa myöskään sitä, että lapsettomien on aina annettava periksi loma- ja muissa järjestelyissään. – Perheystävällinen työpaikka toimii joustavasti kaikkien näkökulmasta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen

Pätkätyöt hillitsevät nuorten perhesuunnitelmia

S

uomessa on poliittista johtoa myöten kehotettu kansalaisia perustamaan perheitä mahdollisimman nuorina. Perhetutkija Eriikka Oinosen mukaan odotukset ovat epärea­ listisia. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee nuorten asema työmarkkinoilla. – Nuorten asema on epävakaa. He opiskelevat eikä heillä ole vakituisia tuloja, joten perheen perustaminen tällaisessa tilanteessa on suurimmalle osalle mahdottomuus. Pätkätöiden kasvu nuorten aikuisten keskuudessa ei ainakaan kannusta lastentekoon. Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa noin 28 vuotta, eikä Oinonen näe tämän ainakaan laskevan. – Monissa Euroopan maissa ikä on vielä korkeampi. Per-

20

heen perustamisen edellytykset riippuvat yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista, erityisesti sosiaalietuuksista, asuntotilanteesta ja työmarkkinoista. Oinosen mukaan nuoret haluavat suorittaa opintonsa sekä hankkia vakituisen työpaikan ja asunnon ennen kuin perhe tulee ajankohtaiseksi. – Lisäksi useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun kaikki edellä lueteltu on saavutettu, moni tahtoo nauttia tulotasostaan, eläen hetken aikaa vain itselleen ennen vakiintumista. Perheen perustaminen kuuluu kuitenkin edelleen useimman suomalaisen tulevaisuuden haaveisiin. n Ari Hautaniemi


Tavoitteena turvallinen elämä

liittyy aina kysymys myös sukupuolten välisestä roolijaosta. Suomessa on pidetty pitkään arvossa niin sanottua kahden elättäjän mallia, jossa sekä isä että äiti käyvät ansiotöissä. Oinosen mukaan ideaalimalli ei useinkaan toteudu tasa-arvoisesti. – Meillä eletään kyllä kahden elättäjän talouksissa, mutta samalla, kun naiset tuovat yhtä lailla leivän pöytään, he ovat yhä päävastuussa myös kodin pyörittämisestä. Vaikka julkiseen perhekeskusteluun on tullut esimerkiksi ”pehmoisän” käsite, on työelämästä lapsia kotiin hoitamaan jäävä isä edelleen selkeä poikkeus. – On myös havaittu, että vaikka äidit käyvät yhtä lailla töissä kuin isätkin, pääsääntöisesti he käyttävät erilaisia vapaita lastenhoidon vuoksi. Toiveiden ja vaatimusten ristiriita

Oinonen ei kuitenkaan syyllistä isiä. Kyse ei hänen mukaansa ole yksioikoisesti miesten halusta asettaa ura perheen edelUUSI

Insinööri

le, vaan pikemminkin työelämän rakenteista, joiden takia yksilön toiveet ovat ristiriidassa työn vaatimusten kanssa. – Varmasti nykyistä suurempi osa miehistä haluaisi jäädä kotiin lasten kanssa, jos se olisi työn puolesta jotenkin järkevää ja jos työelämä antaisi sellaisia viitteitä, että se olisi hyväksyttävää. On esimerkiksi viitteitä siitä, etteivät kaikki työnantajat katso suopeasti, jos isä osoittaa kiinnostusta isäkuukauden pitämiseen. Lisäksi miesten ja naisten palkkaerot ovat sen verran merkittäviä, ettei ratkaisu äidin jäämisestä kotiin perustu niinkään sukupuolirooleille, vaan puhtaasti taloudelliselle realismille. – On myös merkkejä siitä, että etenkin nuorten naisten pääsy vakituiseen työhön on vaikeaa, koska heitä pidetään potentiaalisina lomille jäävinä äiteinä. Suomalainen työelämä pitää yllä perinteistä elatusmallia ja sukupuoliasetelmaa. Kun asenteet ovat jäykkiä, ei perheen ja työn yhteensovittaminenkaan suju joustavasti.

Oinosen mukaan työ ja perhe eivät arvoina ole lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään. Molemmat tähtäävät samaan päämäärään. – Suurin osa meistä haluaa vakaata ja turvallista elämää. Sekä työ että perhe liittyvät tähän elimellisesti. Lisäksi on muistettava, että roolit yhtäältä työssä ja toisaalta perheessä ovat yksilön identiteetin keskeisimpiä rakennusosasia. Yhteiskunnan asettamat raamit määrittävät sen, miten työn ja perheen arvomaailmaa on mahdollista elää ja toteuttaa. Kitkaa syntyy, kun tilaa ei ole riittävästi molemmille. Kaikkea vastuuta Oinonen ei suostu sälyttämään makrotason voimille. Osa ihmisten työssään kokemasta kiireestä on varmasti aitoa, työelämän vaatimukset ovat eittämättä kasvaneet ja kiristyneet. Oma osansa on siltikin myös itse aiheutetulla aikapulalla. – Vallalla tuntuu olevan tendenssi, joka arvostaa kroonista työpainetta. Meillä on kiire, mutta sen lisäksi me liioittelemme ja luomme sitä lisää. Jos pysähtyisimme miettimään asiaa, aikaa olisi todennäköisesti paljoon muuhunkin kuin pelkkään työntekoon. Oinosen mukaan suorittamisen ja tuottamisen ideologiasta olisi siirryttävä piirun verran ajatteluun, joka painottaisi ihmiselämän kokonaishyvinvointia. – Vaikka kuinka nauttisit työstäsi ja olisit valmis uhraamaan kaiken aikasi sen eteen, ei pelkkä työnteko voi taata hyvää elämää. Sen sijaan, että muutoksen merkit olisivat positiivisia, Oinonen pelkää työn logiikan vallanneen alaa myös perhe-elämässä. – Arki on usein tiukasti organisoitua harrastusten, töiden ja muun menemisen ympärille. Samalla vanhemmat yrittävät järjestää niin sanottua laatuaikaa lasten parissa. Jos pari kalenteriin merkattua tuntia viikossa on laadukasta, onko muu aika pelkkää suorittamista? Tutkimukset osoittavat, etteivät lapset ja nuoret toivo niinkään erityistä ohjelmaa ja tekemistä, vaan kaikkein eniten kiireetöntä aikaa yhdessä perheen kanssa. n 21


yhteiskunta & yrittäjyys Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

Vaasalaisinsinööri Jarmo Saaranen vaihtoi palkkatyön yrittämiseen. Pääomasijoittamisen toimialakseen valinnut Saaranen hallinnoi kumppaniensa kanssa 80 miljoonan euron rahastoja. Niistä sijoitetaan ”pehmeän” teknologian yhtiöihin.

Palkkatyöstä pääomasijoittajaksi

V

NT Management Oy:n Vaasan toimiston oven avaavaa Jarmo Saarasta ei heti uskoisi mieheksi, joka toimii talouden tunnuslukuja viileästi hyödyntävässä pääomasijoittamisessa yhdessä neljän liikekumppaninsa kanssa. Isokokoinen Saaranen muistuttaa olemukseltaan leppoisaa nallekarhua. Sormus sormessa ja puheenparsi siellä täällä viestittävät puolestaan kiltistä perheenisästä. Työpaikka ei tuo mieleen isoja rahoja liikuttelevien miesten kiireistä pelikenttää, jossa päätteet humisevat ja puhelimet pärisevät. Koko konttorissa ei Saarasen lisäksi näy ristin sielua. Kiire on toki myös Saarasella. Sen sekaan hän laittaa tietotaitoa, joka kertyi parinkymmenen vuoden työrupeamasta Vaasan ABB:llä ja sitä edeltäneellä Strömberg Oy:lla. Saaranen on kou-

22

lutukseltaan sähköinsinööri. Hän toimi muun muassa ABB Oy Motorsin tuotanto- ja hankintajohtajana sekä ABB Substation Automation Oy:n tuotekehitysjohtajana. Vakansseja palkkatyössä kertyi kaikkiaan toistakymmentä. VNT Managementin toimitusjohtaja osaa talouden termit. Ne tulevat pääasiassa englannin kielellä. Yksi niistä kulkee nimellä venture capital. Hetken ihmettelyn jälkeen Saaranen paljastaa, mitä tuo tarkoittaa suomeksi. Samalla paljastuu se, mitä mies on tehnyt viisi viimeistä vuotta yrittäjäksi ryhtymisensä jälkeen. Venture capital kääntyy pääomasijoittamiseksi, jossa VNT Managementin kaltainen hallinnointiyhtiö sijoittaa rahaa täysin alkuvaiheessa oleviin yrityksiin. Hallinnointiyhtiö käyttää työkaluna rahastoa. Rahastoon pääomaa sijoittaville tahoille lu-

vataan panostuksista huimaa vuosittaista korkoa. Lainarahaa ei käytetä. VNT Management sijoittaa yrityksiin, jotka toimivat elektroniikka-alalla. Pääosassa ovat ”pehmeän” energian yhtiöt, esimerkiksi tuuli-, aurinko- tai aaltoenergian tuottamisen toimialakseen valinneet. Loppuosa koostuu yrityksistä, joiden tekeminen perustuu optoelektroniikkaan. Yhtiö toimii myös Vantaalla ja Saksassa. Koska sijoituskohteiden toimiala on kapeaa erikoisosaamista, täytyy niiden markkina-alueen olla laaja. VNT Management on perustanut kaksi rahastoa. Niihin on kertynyt sijoituksia kaikkiaan 80 miljoonaa euroa. Rahastoja perustetaan myös lisää. Niihin laitetut summat olivat suuruudeltaan keskimäärin kolme miljoonaa euroa. Alle 100 000 euron sijoituksella ei päässyt


mukaan. Rahastoista ensimmäinen, 17 miljoonaa euroa, on sijoitettu lähes kokonaan. Kohteita löytyi Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Rahaa laitettiin muun muassa kolmeen yhtiöön, jotka nykyisin muodostavat yhdessä tuulivoimateknologiaa valmistavan The Switchin sekä tamperelaiseen EpiCrystals Oy:hyn. Sijoituksia yhtiöihin tehdään useassa vaiheessa. – Se tekee laserdiodeja pikoprojektoreita varten. Meille tulee kännykkään integroitava projektori, Saaranen kertoo EpiCrystalsista. Sijoitukset on jaettu sijoittajan rahas­ toon laittaman summan perusteella laskettaviin prosenttiosuuksiin. Mitä enemmän on laittanut rahastoon, sen enemmän on prosenttiosuutta yksittäisestä sijoituksesta. Jokainen yksittäisen rahaston sijoittajista osallistuu tietyllä osuudella jokaiseen siitä tehtävään sijoitukseen.

että palkkatyö vaihtui yrittämiseen. – Ura meni energia-alalla ja suuryrityksissä. Seurasin koko ajan vähän sivussa, mitä niin sanottujen puhtaitten teknologioitten alueella tapahtuu. Ehkä luonne on aina ollut sellainen, että on ollut mukana rakentamassa jotain uutta. Suunnatulla osakeannilla VNT Management saa osan sijoituskohteena olevan yrityksen osakepotista. Siivu liikkuu 20–40 prosentin tasolla. Oma mahdollinen voitto tulee, kun osakkeet myydään. Pääoma ja korot tuloutetaan sijoittajille. Ylijäävä osa jää itselle. Myynteihin asti hallinnointiyhtiön osakkaat elävät vuotuisella hallinnointipalkkiolla, jonka suuruus vaihtelee 2,0–2,5 prosentin välillä. Se lasketaan aluksi pääomasta, myöhemmin taas sijoituksesta. Toistaiseksi yhtäkään sijoitusta ei ole myyty. Siitä huolimatta, että tarjouksia on tullut.

Tuotto tulee riskinotosta

Toinen rahastoista saatiin juuri kerätyksi. 63 miljoonan summaa ei toistaiseksi ole laitettu liikkeelle yhtä sijoitusta lukuun ottamatta. Rahasto aiotaan sijoittaa Eurooppaan. Rahastoihin ovat laittaneet pääomaa muun muassa valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä työeläkevakuutusyhtiöt Varma ja Eläke-Fennia. VNT Managementin korkolupaukset liikkuvat 25 prosentin tasolla vuodessa. Sijoitusten keskimääräinen takaisinmaksuaika on seitsemän vuotta. Satatuhatta euroa sijoittava voi odottaa seitsemän vuoden kuluttua saavansa takaisin 275 000 euroa. Lupaukset ja voi odottaa? Kyllä. Saaranen kertoo miksi. – Tuotto tulee riskinoton kautta, kun me onnistumme siinä mahdollisimman hyvin. Vaikka menee kovaakin, olemme aina tietyllä tavalla tekemisissä riskiyritysten kanssa, Saaranen sanoo. Saaranen tarvitsi yrittäjäksi ryhtymiseen niin laina- kuin omaa rahaa ja – vaimon kannustusta. – Myin vähän omaisuutta. Harrasteautoa ja … Vaimon täytyy olla siinä mukana. Ei siitä muuten tule mitään. Sijoituskohteista löytyvät syyt siihen, UUSI

Insinööri

– Tällä hetkellä ollaan yli tuottotavoitteen, jos oltaisiin myyty niillä arvostuksilla, joita ollaan saatu ulkopuolelta. Pääomasijoittamisessa voi toimia myös tavalla, jota kutsutaan private equityksi. Joissain yhteyksissä venture­ capitalista puhutaan yhtenä muotona private equitya. Saaranen pitää termit kuitenkin erillään. Riskit private equityssa ovat pienemmät ja sijoitusten tuotto-odotukset taas matalammat kuin Saarasen alalla. Riski piilee näiden sijoitusten seassa liikkuvassa runsaassa lainarahassa. Private equityssa rahaa sijoitetaan yrityksiin, jotka ovat toimineet jo pitkään. Niillä on selkeä historia ja tekeminen tunnetaan. Syksyisen talouden alakulon ja pankkikriisien Saaranen väittää koskettavan nimenomaan tätä tapaa sijoittaa.

– Kautta aikojen, vaikka on ollut minkälainen taloudellinen tilanne, joku liiketoiminta on aina mennyt hyvin. Vaikka markkinat menevät kuinka alas, niin kasvuyritykset hakevat koko ajan lisää markkinoita. ABB:n aikana on nähty monta talouden sykliä. Ei sitä aina välttämättä huomannut. Oikeiden kohteiden etsiminen vaikeaa

VNT Managementin tekemisen riskiä kasvattaa se, että yhtiö laittaa rahaa myös firmoihin, joiden tuotanto näkyy toisinaan ainoastaan yhdessä toimivassa prototyypissä ja hyvässä liikeideassa sekä laskelmissa. – Riski on siinä, pääseekö tuote markkinoille? Onnistuuko tuotekehitys? Löytyykö toimittajaverkosto, Saaranen kysyy. Vastauksen Saaranen yrittää löytää liikekumppaniensa kanssa hyvissä ajoin ennen sijoituksen tekemistä. Saarasen ammattitaidon lisäksi sopivien sijoituskohteiden valinnassa hyödynnetään hallinnointiyhtiön toisten omistajien tietotaitoa. Myös se on kertynyt pääasiassa tekniikan alalta. Heidän joukostaan löytyy muun muassa vaasalainen Veijo Karppinen, joka teki ison kasan rahaa myymällä jokunen vuosi sitten osan perustamansa taajuusmuuttajavalmistaja Vaconin osakkeista. Karppinen perusti myös VNT Managementin. – Pystymme käsittelemään teknillistä ja kaupallista riskiä aivan eri tavalla kuin sijoittaja, joka on vain finanssimaailmassa, Saaranen sanoo. Pääomasijoittajan arki on tasaista puurtamista. Sekaan mahtuu matkustelua, tapaamisia ja kokouksia siellä täällä. Iso osa ajasta kuluu VNT Managementille tulleiden sijoitushakemusten käsittelyssä. Turhat on jätettävä pois ja helmet puolestaan jäljelle. Hakemuksia kertyy varsinkin nyt, kun pankkien­lainarahaa ei ole käytettävissä aiempaan tapaan. – Jos on sata bisnesplania, niin se on kaksi bisnesplania viikossa. Siinä tulee aikamoinen määrä palavereita, Saaranen kertoo suomea ja englantia sekoittaen. n 23


yhteiskunta & yrittäjyys Teksti: Mats Nyman, elinkeinopoliittinen asiamies

www.akava.fi > Tutkimukset ja julkaisut

Korkeasti koulutettu yrittäjä viihtyy työssään ja uskoo tulevaisuuteen Moni korkeasti koulutettu harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä. Akateeminen yrittäjä pyrkii muita kovemmin kasvuyrittäjäksi.

Y

rittäjät arvostavat sitä, että he voivat määritellä työaikansa. He ovat myös palkansaajia tyytyväisempiä työnsä haastavuuteen, sisältöön ja saamaansa arvostukseen. Akateemisten palkansaajien ja akateemisten yrittäjien välillä on suuri ero työtyytyväisyydessä. Koulutettu yrittäjä on asemaansa ja urakehitykseensä paljon tyytyväisempi kuin koulutettu palkansaaja. Toisaalta, molemmilla ryhmillä on yhtä hyvät tulevaisuuden odotukset. Havainnot käyvät ilmi Akavan talous­poliittisen yksikön selvityksestä, joka on toteutettu yhteistyössä Sampo Pankin kanssa. Sampo Pankin Suureen suomalaiseen yrittäjätutkimukseen vastasi yli seitsemän tuhatta suomalaista. Korkeasti koulutetuilla yrittäjillä kasvuhalukkuutta

näiden osuus 10–49 henkilöä työllistävissä pienyrityksissä oli paljon suurempi kuin koulutettujen yrittäjien. Tulosten mukaan ei-akateemiset yrittäjät omistavat korkeasti koulutettuja useammin suuria yrityksiä. Suuriksi määritellään yritykset, jotka työllistävät yli 50 henkilöä. Onko maisteri sitten huono yrittämään? Haluista se ei ole ainakaan kiinni. Korkeasti koulutetut yrittäjät haluavat kasvattaa yrityksiään tulevaisuudessa, kun taas muut yrittäjät ovat nykytilanteeseen aika tyytyväisiä. Akavalaisista yrittäjiä vajaa kymmenesosa

Akavan työmarkkinatutkimuksessa lokakuussa 2006 kysyttiin akavalaisten työllistymisestä. Kyselyssä seitsemän prosenttia vastasi toimivansa täysi- tai osa-aikaisina yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.

Suuri osa akateemisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Tässä kyselyssä heidän osuutensa oli 44 prosenttia, kun yksinyrittäjien osuus muiden yrittäjien keskuudessa oli 66 prosenttia. Palkansaajien suhtautuminen Monista koulutetuista yrityrittäjäksi ryhtymiseen, % täjistä on tullut huomattava työnantajaryhmä. 45 prosent38 Harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä tia yrityksistä on kasvanut niin, 30 että niistä on tullut 2–9 työnte31 Voisi harkita kijän yrityksiä. yrittäjäksi ryhtymistä 31 Mikroyritykset, jotka työl23 listävät 1–9 henkilöä, muodosTuskin tulee harkitsemaan yrittäjäksi ryhtymistä tavat yli 90 prosenttia kaikista 25 Suomen yrityksistä, joten näi7 Täysin varma ettei koskaan harkitse den yritysten työllisyysvaikuyrittäjäksi ryhtymistä 14 tus on huima. Muiden kuin korkeasti kou0 10 20 30 40 50 lutettujen yrittäjien osuus 2–9 Korkeasti koulutettu (1006) henkilön mikroyrityksissä oli Muu yrittäjä (1583) vain 13 prosenttia. Sen sijaan Lähde: Sampo Pankin Suuren suomalaisen yrittäjäkyselyn 2007 aineisto 24

Jos opiskelija- ja eläkeläisjäseniä ei oteta huomioon, tämä tarkoittaa sitä, että akavalaisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on 24 000. Tämä tekee Akavasta yhden maan suurimpia yrittäjäjärjestöjä. Kuusi kymmenestä yrittäjästä on sosiaa­li- ja terveysalalla, kuudesosa on yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja viidennes luonnontieteellisillä ja tekniikka-aloilla. n

Yrittäjien ja palkansaajien kokemat tunteet työssään jatkuvasti tai päivittäin , % (Vastaajilla mahdollisuus valita jatkuvasti, päivittäin, viikottain, kuukausittain, silloin tällöin tai ei koskaan) Itsenäisyys 57

Vapaus 37 32 Hyödyllisyys

77 72

50 56 51 49 54 47 48

Onnellisuus 24 26 Palkitsevuus 17 17 Ylpeys 22 20 22 23 18 18 17 18 12 12

Arvostus

Menestys

0

20

38 37 31 32

30 32

40

60

80

100

Korkeasti koulutettu yrittäjä (n = 937) Muu yrittäjä (2262) Korkeasti koulutettu palkansaaja (1006) Muu palkansaaja (1583) Lähde: Sampo Pankin Suuren suomalaisen yrittäjäkyselyn 2007 aineisto


UIL:n yrittäjien valiokunta toimeliaana

U

uden Insinööriliiton yrittäjien valiokunta on tänä vuonna painiskellut elinkeinopolitiikan parissa. Puheenjohtaja Timo Auvisen mukaan valiokunta on pyrkinyt vaikuttamaan Akavan elinkeinopolitiikkaan ja yrittäjien sosiaaliturvaan ja niiden rahoitusmallien parantamiseen tasa-arvoisemmiksi palkansaajien kanssa. Yrittäjien valiokunta on huolissaan julkisuudessa esitetyn työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista yrittäjiin. Valiokunta on ollut mukana lausumassa ympäristöministeriön A2-hankkeessa. Tavoitteena on turvata rakennusinsinöörien asema pääsuunnittelijoita ja rakennussuunittelijoita koskevassa pätevyyskriteereitä määrittelevässä ohjeistuksessa. Valiokunta on myös ottanut kantaa yrittäjyyden esteisiin yhteiskunnassa. Valiokunta on esittänyt omat näkkemyksensä UIL:n visioon 2015 ja niihin johtavissa strategioissa. n

Timo Auvinen edessä, takana (vas.) Juho Muuraiskangas, Mikko Wikstedt, Markku Helke, Olavi Ketola ja Matti Mononen.

Lukijatutkimus: Palkkauksesta ja innovaatioista lisää juttuja

U

usi Insinööri -lehden lukijatutkimukseen vastanneet haluavat lukea lehdestä mielenkiintoisia ja monipuolisia juttuja erityisesti palkkauksesta, ammatillisista asioista sekä tutkimuksesta ja innovaatioista. Mielenkiintoa herättävät myös ympäristöasiat, edunvalvonta, uratarinat, eläkeasiat ja henkilökuvat. Järjestöpolitiikkaa voisi lukijoitten mielestä jättää lehdessä vähemmälle. Uusi Insinööriliitto tutki yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa lukijoittensa mielipiteitä syyskuun Uusi Insinööri -lehden sisällöstä ja ulkoasusta. Kysely lähetettiin 1 097 jäsenelle, joista kirjeitse tai netin kautta vastasi 246. Lehden artikkelien asiantuntevuus, luotettavuus ja ajankohtaisuus saivat lukijoilta kiitosta. Sen sijaan vastaajat eivät pitäneet artikkeleita erityisen monipuolisina tai hyödyllisinä omassa työssä tai luottamustehtävässä. Artikkelit onnistuivat herättämään lukijoitten mielenkiinnon, sillä yli puolet piti kaikkia artikkeleja vähintäänkin melko mielenkiintoisina. Lehden parasta antia oli lukijoitten mielestä Nautorin Swan-veneistä kertova juttu. Seuraavaksi pidetyimpiä juttuja olivat OikeusUUSI

Insinööri

palstalla ollut juttu tulospalkkioista sekä edunvalvontaosiossa ollut juttu siitä, miten järjestelmät pomottavat nykyaikaisilla työpaikoilla. Uusi Insinööri -lehden lukijakunta on hyvin sitoutunutta lehteen: 85 % vastaajista oli lukenut kaikki tai lähes kaikki viimeksi ilmestyneestä neljästä numerosta. Syyskuun lehteä oli lukenut noin kaksi kolmesta lukijatutkimukseen vas-

tanneesta. Lehden lukemiseen käytetään aikaa keskimäärin 27 minuuttia. Lämmin kiitos kaikille vastaajille! Lehden tekijät saivat teiltä arvokasta tietoa, jota käytetään lehden sisällön suunnittelussa. Taloustutkimus Oy arpoi vastaajien kesken kaksi UIL:n nahkalompakkoa. Arpaonni suosi Raimo Niinimäkeä Tampereelta ja Kari Kettusta Tampereelta. n 25


totta & tutkittua Teksti: Terhi Oja-Lipasti (PsK)

Työelämässä koettu hyvinvointi heijastuu elämäntavoitteisiin eläkeiässä Jaakko Koskinen

Työssäoloajan hyvinvointi kantaa hedelmää myös eläkeaikana. Monipuoliset tavoitteet edistävät hyvinvointia ja terveyttä sekä sopeutumista moniin elämänmuutoksiin myöhäisaikuisuuden elämänvaiheessa. Jyväskylän yliopistossa meneillään oleva seurantatutkimus osoittaa, että laajemman elämänkaariajattelun ymmärtäminen työelämässä on ensiarvoisen tärkeää.

E

läkkeelle siirtyneiden esimiesten tavoitteita tutkittiin luokittelemalla heidän listaamiaan itselleen tärkeitä elämäntavoitteita. Tulokset osoittivat, että eläkeläisillä oli erittäin runsaasti ja monipuolisia tavoitteita. Ne koskivat vapaa-aikaa ja harrastuksia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja hyvinvointia, asumista ja varallisuutta, itsensä kehittämistä ja maailmankatsomusta sekä työn kaltaista toimintaa. Vapaa-ajallaan eläkeläisten tavoitteena oli esimerkiksi kuntoilla, matkustella, mökkeillä, rakentaa ja remontoida, osallistua erilaiseen järjestötoimintaan, hoitaa luottamustehtäviä ja harrastaa mm. golfia ja sukututkimusta. Sosiaalisia suhteita koskevissa tavoitteissa mainittiin usein erityisesti ystävät sekä lapset ja lapsenlapset. Vastaajat toivoivat säilyttävänsä hyvät suhteet läheisiinsä sekä pystyvänsä auttamaan ja tukemaan lastensa perheitä. Myös parisuhde ja siitä huolehtiminen nousi esiin monen eläkkeelle siir-

26

tyneen tavoitteissa. Terveyttä ja hyvinvointia koskevat tavoitteet liittyivät mm. oman terveyden ja vireyden ylläpitämiseen sekä laihduttamiseen. Itsensä kehittämiseen ja maailmankatsomukseen liittyvät tavoitteet olivat hieman abstraktimpia tavoitteita, joissa huolehdittiin maailman ja luonnon hyvinvoinnista, hahmoteltiin omaa elämäntapaa ja haluttiin oppia uutta esimerkiksi opiskelun avulla. Tavoitteissa näkyy se, että eläkkeelle siirryttäessä kohdataan myös monia muita myöhäisaikuisuuden elämänvaiheelle tyypillisiä muutoksia. Ihmissuhteet muuttuvat, vapaa-aika lisääntyy työelämän päättyessä ja fyysisen tervey­den ja kunnon heikkeneminen huolestuttaa. Nämä muutokset vaativat sopeutumista. Toisaalta tietyt asiat säilyvät eläkkeelle siirryttäessä ennallaan ja sekin näkyi eläkeläisten tavoitteissa. Tutkituilla oli esimerkiksi joitakin työhön liittyviä tavoitteita. Työtavoitteet liittyivät sekä palkalliseen työhön (esim. satunnaiset

asiantuntijatehtävät) että vapaaehtoistyöhön. Muutamat mainitsivat tavoitteissaan myös jokapäiväiseen elämään kuuluvat erilaiset kotityöt, joista huolehtimaan kykeneminen koettiin tärkeänä. Lisäksi asumiseen ja varallisuuteen liittyvät tavoitteet olivat tällaisia käytännöllisiä asioi­ta, jotka ovat keskeisiä läpi elämän. Työhyvinvointi kantaa eläkeaikaan

Tutkimuksessa havaittiin myös, että aikaisempi työssäoloajan hyvinvointi heijastui myöhempiin eläkeajan elämäntavoitteisiin. Eläkeläisten työkykyä ja työsitoutuneisuutta oli tutkittu seurantatutkimuksessa 11 vuotta aikaisemmin, jolloin suurin osa esimiehistä oli ollut työkyvyltään hyvässä kunnossa ja sitoutunut työhönsä. Tulokset osoittivat, että hyvä työkyky oli yhteydessä itsensä kehittämiseen ja maailmankatsomukseen liittyviin tavoitteisiin ja huono työkyky taas tervey-


teen ja hyvinvointiin liittyviin tavoitteisiin. Lisäksi voimakkaasti työhönsä sitoutuneilla oli enemmän vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä vähemmän terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita kuin muilla. Näyttääkin siltä, että ne, joilla oli työssöoloaikana huono työkyky ja jotka olivat heikosti sitoutuneet työhönsä, olivat eläkkeellä enemmän huolissaan terveydestään. Sen sijaan työssä koettu hyvinvointi ja sitoutuminen omaan työhön näkyivät eläkkeellä myönteisesti tavoitteiden sisällöissä. Vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät tavoitteet kertovat innokkuudesta jatkaa aktiivista elämää työelämän päätyttyäkin sekä halusta sitoutua työn sijaan uusiin asioihin. Hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky mahdollistavat voimavarojen laittamisen myös itsensä kehittämiseen ja maailmankatsomuksen pohdintaan. Työelämässä tarvitaan elämänkaariajattelua

Tutkitut eläkkeelle siirtyneet esimiehet vaikuttivat tavoitteidensa perusteel-

Jyväskylän yliopistossa on meneillään seurantatutkimus, jossa seurataan yli tuhannen suomalaisen esimiestehtävissä toimivan henkilön työtä ja hyvinvointia. Esimiehistä puolet on koulutukseltaan insinöörejä ja loput teknisiä toimihenkilöitä. Tutkimus alkoi vuonna 1996 ja viimeisin neljästä tutkimuskerrasta toteutettiin vuonna 2007. Seurantatutkimukseen liittyy myös hanke, jossa tarkasteltiin, millaisia tavoitteita esimiehet asettavat elämälleen eläkkeelle siirryttyään. Lisäksi tutkittiin, miten aikaisempi työssäoloajan työkyky ja työasenteet (työsitoutuneisuus) ennakoivat elämäntavoitteita eläkkeellä.

la hyvin aktiivisilta; heillä oli monipuolisia tavoitteita esimerkiksi vapaa-aikaan liittyen. Kaikkiaan tutkimus osoitti, että työssäoloajan hyvinvointi kantaa hedelmää myös eläkeaikana, sillä monipuoliset tavoitteet edistävät hyvinvointia ja terveyttä sekä sopeutumista moniin elämänmuutoksiin myöhäisaikuisuuden elämänvaiheessa. Laajemman elämänkaariajattelun ymmärtäminen työelämässä onkin ensiarvoisen tärkeää niin työn ja organisaatioiden kehittämistyössä kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Kun työaikana voi hyvin, jatkuu elämän-

laatu todennäköisesti parempana myös eläkkeellä ja yhteiskunta säästää sairaus­ kustannuksissa. n Eläkkeelle siirtyvien esimiesten elämäntavoitteita koskeva tutkimus on Terhi OjaLipastin pro gradu -työ. Se on osa laajaa esimiesten työtä ja työhyvinvointia koskevaa seurantatutkimushanketta. Jyväskylän yliopistossa toteutettua hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto ja sen vastuullisena johtajana toimii professori (ma) Taru­ Feldt.

Työllisyystilanne insinööreillä edelleen hyvä

T

alouselämän mullistukset ja uhkakuvat eivät ainakaan vielä ole heijastuneet insinöörikunnan valtakunnalliseen työllisyystilanteeseen. Insinöörien työttömyysluvut ovat laskeneet normaalia kausivaihtelua noudattaen jo neljä vuotta, mutta nyt lasku on hidastumaan päin. Syyskuussa oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan koko maassa 2 882 kokonaan työtöntä insinööriä. Määrä on laskenut elokuusta lähes sadalla ja viime vuoden syyskuusta 250:lla. Vuosi sitten ero edellisen vuoden syyskuuhun oli kuitenkin lähes 800 työtöntä vähemmän, joten tänä syksynä työttömyyden lasku on supistunut selvästi. Työvoimatoimistoihin työnhakijoiksi ilUUSI

Insinööri

moittautuneiden insinöörien määrä jatkaa myös edelleen laskuaan, joten epävarmuus työmarkkinoilla ei näy tilastoissa. UIL:n Insinööripörssiin ilmoitettujen avointen insinöörityöpaikkojen määrä on kasvanut tämän vuoden aikana voimakkaasti. Pörssissä on insinööreille jatkuvasti runsaasti avoimia työpaikkoja. Työllisyyden muutokset näkyvät ensimmäisenä vastavalmistuneiden tilastoissa. Keväällä valmistuneiden työllistyminen on ollut hieman hitaampaa kuin kolmena edellisenä vuonna, mutta mitään hälyttävää työttömyyden lisääntymistä ei vielä ole havaittavissa. Toimialoista rakennusala on se, missä ensimmäiset hiljentymisen merkit ovat jo näh-

tävillä, mutta vastavalmistuneilla rakennusinsinööreillä oli kuitenkin vielä syyskuussa lähes täystyöllisyys. Insinööreillä työttömyys painottuu enemmän yli 55-vuotiaisiin. Aluetasolla työttömyys on laskenut vuoden takaisesta tilanteesta kaikilla muilla TE-keskusalueilla paitsi PohjoisPohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. IAET-kassan syyskuun tilastojen mukaan UIL:n jäsenten laskennallinen työttömyysaste oli syyskuussa 1,9 %. Tämä on pienin syyskuun luku koko 2000-luvulla. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan koko ammattikunnan laskennallinen työttömyysaste oli n. 3.1 %. n 27


maailmalta Teksti: Ari Åberg

Työaikadirektiivissä kovat piipussa

E

uroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta hyväksyi äänin 3413, kaksi tyhjää, mietintönsä EU:n kiistellyn työaikadirektiivin uudistamisesta. Direktiivistä on väännetty kättä pitkään ja yllättäen edellinen puheenjohtajamaa Slovenia onnistui neuvostossa saamaan aikaan yhteisen kannan asiasta. Neuvoston kompromissi on kuitenkin tehty hyvin pitkälle Britannian ehdoilla, eikä siksi ole palkansaajien kannalta myönteinen. Opt-out eli mahdollisuus poiketa työsopimuksella 48 viikkotunnin enimmäistyöajasta säilyisi ja varallaoloon kehitettäisiin uusi työaikamuoto ”ei-aktiivinen varallaolo”, joka ei olisi sen enempää työaikaa kuin vapaa-aikaakaan. Ylemmät toimihenkilöt pidettäisiin tukevasti työaikasuojelun ulkopuolella. Kyseessä olisi EU:n historian ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi. EU:n komissiossa ja neuvostossa puhutaan kauniisti joustoturvasta, mutta työaikadirektiiviehdotuksessa unohdetaan turva. EU:n komissiossa ja neuvostossa puhutaan kauniisti työ- ja perheelämän yhteensovittamisesta, mutta samanaikaisesti ajetaan direktiiviä, joka ei paljon aikaa perhe-elämälle jätä. EU:n komissiossa ja neuvostossa ollaan huolissaan väestörakenteen muutoksesta ja eläkeläisten määrän kasvusta, mutta samanaikaisesti ajetaan direktiiviä, joka puristaa palkansaajan loppuun kuin sitruunan ja ajaa hänet ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Ay-liike onkin sekä kansallisesti että EU:n piirissä pyrkinyt tekemään parhaansa, jotta tämä työaikasuojan huononnuksiin johtava direktiivi tulisi hyväksyttyä inhimillisemmässä, työntekijän suojelua korostavassa muodossa. Tämä linja tuotti tuloksia jo parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä 2005 ja nyt toisessa käsittelyssäkin toivomme, että parlamentti kuuntelee kansalaisten ääntä hyväksymällä valiokunnan ehdotuksen. Parlamentin valiokunta hyväksyi siis Alejandro

28

Cercasin (PSE, Espanja) mietinnön muutamin tarkistuksin. Varjoesittelijä Silva Peneda (EPP, Portugali) oli samoilla linjoilla. Mietinnön mukaan opt-out poistetaan 36 kuukauden siirtymäajan kuluttua. Mahdollisuudet poiketa 48 viikkotunnin enimmäistyöajasta aina 60 ja 65 viikkotuntiin saakka poistetaan. Koko varallaoloaika luetaan työajaksi. Lepoaika tulee antaa välittömästi työjaksojen jälkeen eikä ”kohtuullisen ajan kulues­sa” kuten neuvoston kannassa on esitetty. Cercasin mietintöluonnokseen tehtiin valiokunnassa kaksi merkittävää tarkistusta. Toinen koski eri työsuhteissa tehdyn työajan laskemista yhteen 48 tunnin enimmäistyöaikaan. Toinen oli Lasse Lehtisen (PSE, Suomi) ja Ole Christensenin (PSE, Tanska) esitys ylempien toimihenkilöiden saattamisesta työaikasuojan piiriin. Molemmat ehdotukset hyväksyttiin komiteassa kättennostolla selvällä enemmistöllä. Nyt seuraa kuuden viikon neuvotteluvaihe, jonka aikana yritetään etsiä yhteistä näkemystä parlamentin ja neuvoston välillä. Sovun syntyminen vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä. Pakkoa ei vielä tässä vaiheessa ole ja poterot vaikuttavat syviltä. Näillä näkymin parlamentti siis äänestää työaikadirektiivistä joko 16. tai 17.12. (lopullisesti esityslistaa ei ole vielä vahvistettu). EAY suunnittelee suurta mielenosoitusta Strasbourgiin 16.12. Jos parlamentti hyväksyy valiokunnan mietinnön, menee asia sovittelumenettelyyn. Se lienee ainoa mahdollisuus takalukon aukaisemiseen. Tarkkaile, miten Sinun meppisi äänestää työaikadirektiiviasiassa. Mikäli mahdollista ole häneen yhteydessä ennen parlamentin äänestystä! Nyt on kyseessä meidän jokaisen kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Kirjoittaja työskentelee Palkansaaja­järjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.


Ennustajan elämä on tuskaisaa

Hintojen nousu on muualla taittunut

Pillerit maksavat kaikkialla

Britit tekevät pitkää päivää

n Talouden ennustaminen

n Lähes kaikissa EU-maissa

n Suomessa valitetaan lääkekulujen jatkuvaa nousua, mutta sama ongelma vaivaa monia muitakin maita. OECD:n selvityksen mukaan lääkekulut eivät Suomessa ole poikkeuksellisen korkeat. Lääkekulut tuppaavat joka paikassa nousemaan elintason nousun myötä. Suomi on suhteessa elintasoon tarkalleen OECD-maiden keskikastia, Ranskassa ja Espanjassa pillereihin kuluu rahaa paljon enemmän. Lääkekuluihin vaikuttaa myös se, miten nopeasti ja paljon uusia lääkkeitä otetaan käyttöön. Japanissa otetaan käyttöön lähes kaikki ja heti, Portugalissa vain pieni osa vasta vuosien päästä. Suomi on tässäkin keskikastia. (Lähde: OECD)

n Kokoaikatyössä olevat britit tekevät keskimäärin 41,4-tuntista työviikkoa, vaikka työehtosopimuksissa keskimääräinen työviikko on vain 37,3 tuntia. Suomalaisten tehty viikkotuntimäärä on pari tuntia pienempi kuin briteillä. Uusissa EU-maissa työ­ ehtosopimuksissa työviikko on lähes kaikissa vielä 40 tuntia, kun se vanhoissa jäsenmaissa on keskimäärin 37,9 tuntia. Vanhoissa jäsenmaissa tehdään kuitenkin enemmän ylitöitä, joten tehdyissä työajoissa eroa ei ole kuin hieman yli tunti. Irlantilaiset ja kreikkalaiset eivät ylitöitä tee, brittien ohella saksalaiset, tšekit ja ranskalaiset sen sijaan kyllä. (Lähde: Eurofound)

on periaatteessa helppoa. Virheitä tulee yleensä vain siinä, koska kehityksessä tapahtuu muutoksia, mihin suuntaan ja kuinka suuria. Suomessa alkusyksyn talousennusteita rukattiin keväästä selvästi alaspäin ja samaa tehdään vielä loppuvuodesta. OECD:n ennustajat esittivät vielä kesäkuussa Suomelle 2,3 prosentin kasvua ensi vuodelle. Neljä maata ehti saada miinusmerkin kasvuarvionsa­ eteen jo kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arviossa ja lokakuun alkuun mennessä ja jouluun on vielä pitkä aika. Lokakuiset ennusteetkin ovat jo vanhentuneita. (Lähde: OECD, IMF)

kuluttajahinnat kääntyivät laskuun jo kesällä. Kaikkiaan 27 EU-maasta vain kuudessa kuluttajahintojen nousu oli vielä syyskuussa kovempaa kuin heinäkuussa. Suomi kuuluu ikävästi jälkimmäiseen joukkoon. Vain Britanniassa inflaatio kiihtyi heinäkuusta syyskuuhun vielä enemmän kuin Suomessa ja Ruotsissa. Meillä iso tekijä on ruoka. Vuosi sitten lokakuussa ruuan hinta nousi meillä kahden prosentin vauhtia, nyt syyskuussa kymmenen prosentin vauhtia. Suomi on Kyproksen ohella ainoa EU-maa, jossa ruuan hinnan nousuvauhti on heinäkuusta vain kiihtynyt. (Lähde: Eurostat)

Komission vuoden 2009 työohjelma

E

U:n komissio on hyväksynyt vuoden 2009 lainsäädäntö- ja työohjelmansa. Se rakentuu neljän painopisteen ympärille: kasvu ja työllisyys, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, kansalaisia lähellä oleva Eurooppa sekä Eurooppa globaalina toimijana. Ohjelma on varsin yleisluontoinen, sillä ensi vuonna parlamenttivaalien myötä vaihtuu myös komissio. OhjelUUSI

Insinööri

ma onkin eräänlainen Barroson komission testamentti. Komissio jatkaa toimintaansa luottamuksen palauttamiseksi talouteen ja finanssimarkkinoille. Valmisteilla on paketti, jossa käsitellään markkinoiden ja taloudellisten toimijoiden sääntelyä ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Vuosi 2009 on keskeinen ilmastonmuutoksen hidastamisen

kannalta. Kansalaisten Euroopassa paino on kuluttajapolitiikassa, ruoan turvallisuudessa ja terveysstrategiassa. Globaalina toimijana EU tarvitsee yhteistä ja yhtenäistä ulkopolitiikkaa. Hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään sekä Kiinaan, Japaniin, Intiaan ja Brasiliaan mainitaan erityisen tärkeinä. n 29


osaaminen Teksti ja kuvat: Akavan viestintä

Yhteensä noin 1 300 akavalaista haki eväitä tulevaisuuden työelämään Muutoskisa-seminaareista kuudella eri paikkakunnalla. Filosofi Pekka Himanen on Suomen kansainvälisesti tunne­ tuimpia filosofeja.

Akavalaiset tarttuivat mahdollisuuteen kurkata tulevaan

A

kavan Muutoskisa-kierroksella heräteltiin keskustelua tulevaisuuden työelämästä. Kiertuepäivinä Akavan johto vieraili akavalaisten työpaikoilla sekä kävi tutustumassa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Päivät huipentuivat iltaseminaareihin, joissa lähestyttiin vaihtuvia teemoja eri näkökulmista.

mia, osaksi merkityksellistä tarinaa. Luottamuksen ilmapiirissä on hyvinvoinnin perusta ja rikastavassa vuorovaikutuksessa arvostetaan jokaista. Toisen arvonanto onkin kaiken ydin. Siitä kumpuaa innostus ja ilo, kyky innovoida yhdessä. Silloin ei tarvitse elää vain minimoidakseen epäonnistumisia, vaan maksimoidakseen onnistumisia.

Helsingissä teemana hyvinvoiva työyhteisö

Oulussa elämänmittaista opiskelua

Pääesiintyjänä loisti filosofian tohtori Pekka Himanen, joka kertoi kuulijoille luottamuksen ja rikastavan työyhteisön tarjoamasta voimasta matkalla luovuuteen ja innovatiivisuuteen, kohti unel30

Illan pääpuhuja, kasvatustieteen tohtori Siv Their pohti, kuinka voi rakentaa omaa pätevyyttään ja pärjätä myrskyssäkin. Työssä oppiminen voi perustua olemassa olevaan tietoon: esikuviin kuten esimiehiin, opastukseen tai mentoroin-

Kasvatustieteen tohtori Siv Theirin mukaan esimiesten on oltava näkyvillä, jotta muutok­ set onnistuvat myös kriisitilanteissa.


Kilpailu osaamisesta

Teologi Jaakko Heinimäki peräänkuuluttaa huumoria työelämään.

tiin ja mestari–oppilas -suhteeseen. Toisaalta työn on oltava haasteellista, sillä työssä voi oppia sattuman kautta. Myös looginen päättely opettaa. – Edelleen maailman tärkein oppimismenetelmä on yrityksen ja erehdyksen kautta. Työssä pitää olla lupa erehtyä, Their korosti. Tampereella esimiesten hyveitä ja kuolemansyntejä

– Huonosti hoidettu pomon homma näkyy monen työntekijän kotona ja päinvastoin, huomautti illan pääpuhuja, teologi Jaakko Heinimäki. – Esimiesasema ei ole kunniahomma, vaan työnjaollinen tehtävä. Heinimäen mukaan yksi esimiehen tärkeistä tehtävistä on huolehtia, että yhteisön tai yrityksen arvot ovat käsi kädessä arkipäiväisten asioiden kanssa. Hän listasi, millaisia piirteitä hyvällä esimiehellä on; hyvän esimiehen ei tarvitse puuttua joka asiaan, vaan hän keskittyy johtamiseen ja luottaa alaisiinsa; hyvä esimies ymmärtää olevansa vain töissä ja hän elää työn ulkopuolella tähdellisempää elämää.

tuvat, kun tieto lisääntyy. Hän tietää, että akavalaiset pystyvät tekemään isoja ratkaisuja työpaikoillaan esimerkik­si hankinnoista ja matkustamisesta.­Pieti­ käinen muistutti, että arkisia tekoja­ voi tehdä miltei missä tahansa toimistos­sa, vaikkapa vaihtamalla lamput energia­ säästölamppuihin, vähentämällä kopioin­ tia ja korvaamalla matkustamista videokokouksin. – Myös yksityiselämän valinnat ja oma elämäntapa ratkaisevat. Isoimpia vaikutuksia on sillä, mitä syö ja miten liikkuu. Jyväskylässä peräänkuulutettiin vapaa-aikaa

Yrittäjä ja kirjailija Osmo Soininvaara puhui runsaamman vapaa-ajan puoles-

Kuopiossa varauduttiin ilmastonmuutokseen

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen uskoo, että ihmisten asenteet muutUUSI

Insinööri

Osmo Soininvaara muistutti, että stressi ka­ ventaa näkemystä ja luovuus vaatii aikaa.

ajaa pidentämään päivää.

ta. Suomalaisessa yhteiskunnassa tuottavuus on kasvanut neljätoistakertaiseksi sadassa vuodessa. Silti tunneissa työtä ei tehdä ratkaisevasti vähemmän. Soininvaara pohti, ovatko akavalaiset tuomittuja työn orjuuteen. Akavalaisten työaika on jatkuvasti pidentynyt, kun taas SAK:laisten lyhentynyt. Akavalaisten työtä ei voi useinkaan delegoida, sillä toisen puolesta ei voi osata. Kilpailu osaamisesta ajaa pidentämään päivää. Jos työpäivät ovat pitkiä, Soininvaara kehottaakin käyttämään vapaa-aikaa muuhun kuin kotitöiden tekemiseen. Palvelujen käyttö on nimenomaan työn jakamista. Monikulttuurisuus kiinnosti Turussa

Entinen pääkaupunki Turku oli jo keski­ ajalla kansainvälinen kaupunki, niin nykyäänkin. Turun seminaarissa pohdittiin, miten kansainvälistyminen ja moni­ kulttuurisuus muuttavat suomalaisten työelämää. Seminaarin puheenvuoroissa kävi ilmi, että työelämän monikulttuurisuus on laajempi ilmiö kuin pelkkä kansainvälistyminen. Tohtori Pentti Sydänmaalakan mukaan työelämän monimuotoisuus on hyödyllistä, koska silloin yleensä syntyy luovempia ideoita. Se myös helpottaa asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja hyvien suhteiden luomista. – Kaikilla työyhteisöillä pitäisikin olla säännöt monikulttuurisuuden johtamiseen, Sydänmaalakka painotti puheenvuorossaan. n www.akava.fi/muutoskisa

31


osaaminen Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuva: Ari Nakari

Ilmastotalkoissa Etelä-Karjalassa

EU-maiden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kunnilla on merkittävä rooli päästöjen vähentämistoimien toteuttajana. Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ovat ­tarttuneet työhön.

P

rojektisihteerit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen suunnittelevat yhteistyössä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ilmastonmuutoksen torjumistoimia. EU:n tuella on viime keväänä käynnistetty EKIS-hanke, Etelä-Karjalan kaupunkien ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen. Hanke päättyy maaliskuun loppuun mennessä. Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä lisätä kuntalaisten ja yritysten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta. Hankkeen päätteeksi laaditaan Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ilmasto-ohjelmat. – Ohjelmista tulee konkreettisia työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ei pölyttyviä papereita. Strategian ja tavoitteiden lisäksi on mietittävä mittarit, vastuut ja seuranta, painottaa Virpi Valkeapää. – Kuntien on toimittava esimerkkinä, myös imagomielessä, sanoo Tiina Virtanen. Etelä-Karjalan hankkeessa on tar-

32

koitus ensin motivoida päättäjiä ja työntekijöitä ympäristötekoihin, sitten ilmasto-ohjelmat jalkautetaan kuntalaisille ja yrityksiin. – Alueen pienet ja keskisuuret yritykset on nopeasti saatava mukaan yhteistyöhön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suuret yritykset ovat jo tehneet omat suunnitelmansa. Tuloksia ihmisläheisellä ilmastohankkeella

EKIS-hankkeessa perusideana on vaikuttaminen arjen pieniin asioihin vapaaehtoisuuden pohjalta. Tiina Virtanen muistuttaa, että ympäristön hyväksi toimiminen ei vaadi isoja uhrauksia eikä elintason laskemista, vaan yhdessä toimien pienistä asioista syntyy isoja. Etelä-Karjalan maakuntaportaalissa on ilmastonmuutokseen keskittyvä osio, jossa hanketta esitellään ja johon projektisihteerit ovat koonneet linkkejä ja materiaalia. – Kokoamme sivuille olennaista tietoa, jota ihmisten on helppo hyödyntää. Ja kuntalaiset saavat esittää ne-

Projektisihteerit Virpi Valkeapää ja Tiina Vir­ tanen haluavat Etelä-Karjalan kunnat, yri­ tykset, yhteisöt ja kuntalaiset mukaan yh­ teiseen työhön ilmastomuutoksen taltutta­ miseksi. Tekeillä olevista Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ilmasto-ohjelmista saa­ daan pian työvälineitä tähän työhön.

tissä ideoita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näitä ideoita hyödynnetään projektissa. Valistustyötä on tehty esimerkiksi autottomana päivänä tai energiansäästöviikolla kaupunkien alueella järjestetyissä tempauksissa. Projektisihteerit aikovat ehdottaa myös, että Lappeenranta ja Imatra olisivat mukana WWF:n eli Maailman luonnonsäätiön organisoimassa maailman suurimmassa ilmasto-


tapahtumassa, Earth Hour’ssa, lauantaina 28.3.2009 klo 20.30, jolloin ihmiset ympäri maailman sammuttavat valonsa tunnin ajaksi. Ilmastotyötä on Lappeenrannassa ja Imatralla organisoitu eri toimialoille. Työntekijöistä ja luottamushenkilöistä koostuvat työryhmät miettivät arkipäivän toimintamalleja, joilla saadaan aikaan päästövähennyksiä kaavoituksessa, maankäytössä ja liikenteessä, energian­ tuotannossa ja -jakelussa. Omat ryhmänsä on perustettu pohtimaan rakennusten energiatehokkuuden sekä kaupunkien arkityön energiaja materiaalitehokkuuden parantamista. Lisäksi molemmissa kaupungeissa on työryhmä ilmastomyönteisyyden lisäämiseksi kasvatuksen ja tiedotuksen keinoin. – Työryhmien toiminnassa on haluttu ruokkia vapaata ideointia. Toteuttamiseen tarvittavia resursseja mietitään sitten myöhemmin, sanoo Virpi Valkeapää. Vaihtoehtoja on luotava

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuudet Lappeenrannan kaupungissa Lappeenrannan kaupungin ja sen asukkaiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi 20 prosentin vähentämistavoitteen mukaisesti olla 320 800 CO2-ekvi­ valenttitonnia vuonna 2020. Olemassa olevilla tekniikoilla voidaan Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöjä leikata yhteensä 137 700 t CO2-ekvivalenttitonnia, joka ylittää 16 700 CO2 -ekvivalenttitonnilla päästövähennysten vähimmäistavoitteen. Päästösektori Energiantuotanto ja -kulutus

Päästövähennyspotentiaali, CO2-ekvivalenttitonnia 123 700

Vihreä sähkö

12 200

Biovoimala

90 000

Kaukolämpölaitosten biopolttoaine

15 000

Rakennusten energiatehokkuus Liikenne

6 500 7 500

Liikennesuorite -10 %

6 500

Biopolttoaineen osuus 10 %

1 000

Maa- ja karjatalous Jätehuolto Yhteensä

3 000 3 500 137 700

Lähde: Selvitys Lappeenrannan kaupungin kasvihuonepäästötaseesta ja esitys päästöjen vähentämispotentiaalista vuoteen 2020

UUSI

Insinööri

Virpi Valkeapää pitää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja liikennejärjestelyjä tärkeimpinä ilmastonmuutosta nopeasti hillitsevinä keinoina. – Kaavoituksella ja maankäytöllä on kauaskantoisia vaikutuksia, mutta pitemmällä aikavälillä. Pohjolan Voiman, Lappeenrannan Energian ja UPM:n yhteishankkeena toteutettava Kaukaan Voiman biovoimalaitos antaa positiivisen sysäyksen uusiutuvan energian lisäämiseksi alueen energiantuotannossa. Kuorta ja metsäenergiapuuta eli oksia, latvuksia ja kantoja sekä turvetta käyttävä voimalaitos käynnistyy kevättalvella 2010. Ympäristömyönteisempään liikkumiseenkin alueella on mahdollisuuksia. Joukkoliikenteen käytettävyys on kyselyissä arvioitu varsin hyvätasoiseksi. Esimerkiksi Imatralla on kattava linjataksien­ ja kutsutaksien järjestelmä. – Joukko­ liikenteen houkuttelevuutta pitää kuitenkin vielä lisätä. Samoin työmatkaliikuntaan kaivataan lisää tukea, jotta yhä useampi liikkuisi lyhyet työmatkat kävellen tai pyörällä. n 33


osaaminen Teksti ja kuvat: Esa Tuominen

Kitaraa näppäilevä insinööri Rakennustarkastaja Juhani Ruponen on soittajan urallaan kolunnut niin savuiset ravintolat kuin festivaalilavatkin.

P

äivät insinöörinä Pirkkalan kunnanvirastossa – illat ravintolassa soittamassa. Sellainen oli rakennusinsinööri Juhani Ruposen elämäntyyli vuosikaudet. Nyttemmin ravintolamusisointi on jäänyt ja kuvaan on astunut skiffle-musiikki: Ruponen soittaa tamperelaisessa Werner Bros -yhtyessä, jonka instrumenttivalikoimaan kuuluu mm. pyykkilauta. Ruponen tosin näppäilee estradilla useimmin perinteistä kitaraa, jo vuosikymmenten takaa tuttua soitinta. – Jotkut saavat raskaat työasiat mielestään menemällä kalaan tai metsälle. Minulle tämä soittaminen bändissä on oiva tapa unohtaa rakennusluvat ja niihin liittyvät riita-asiat, jotka muuten tuppaisivat täyttämään mielen vapaa-ajallaankin, Ruponen perustelee soittamistaan. Töissä Ruposella riittää tekemistä yllin kyllin. Tampereen kupeessa sijaitseva Pirkkala rakentaa vauhdilla. Oma­koti­ tontit revitään käsistä ja rakennustarkastajalla on vientiä. – En ole tästä soittamisestani kovin paljon melua työpaikallani pitänyt. Voi olla, että moni työkaveri ei tiedä tästä ´kaksoiselämästäni´ yhtään mitään. Juhani Ruposella on kitaroita joka lähtöön.

Virastoon ei ollut kiirettä

Juhani Ruponen valmistui rakennusinsinööriksi Tampereen tekulta vuonna 1977. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään kiirettä insinöörintöihin, koska musi­sointi näytteli niin keskeistä osaa elämässä. – Soittelin Mika Sundqvistin bändissä sekä tamperelaisen Jari Tuukkasen projekteissa. Keikkaa oli paljon ja meno oli hauskaa. Vasta kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna 1980, menin ´rehellisiin töihin´ Pirkkalan kuntaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut ottaa vastaan tarjottu kitaristin paikka Mik34

ko Alatalon bändissä. – Minulle oli tuolloin juuri syntynyt vanhin tytär ja piti ajatella muutakin kuin hauskaa keikkaelämää. Niinpä sitten Pirkkalan kunta vei voiton, Ruponen muistelee uranvalintaansa. Mutta vaikka insinöörin työt ja perhe-elämä kutsuivatkin, ei Ruponen päässyt soittamisesta eroon. Hän ryhtyi kiertelemään tamperelaisia tanssiravintoloita orkesterimuusikkona. – Onneksi silloin eivät ravintolat olleet auki puoli neljään kuten nykyään. Viikolla soitto loppui puoli yhdeltä, jo-

ten ennen ´rehellisiin töihin´ menoa ehti vielä ottaa kunnon yöunet. – Se, että oli vakituinen työ, pelasti varmaan myös monilta houkutuksilta, jotka keikkamuusikon elämään liittyvät. Ei voinut ruveta alkoholin kanssa läträämään kun seuraavana päivänä piti olla skarppina töissä miettimässä kunnan rakennusasioita. Hiukset olkapäille

Juhani Ruponen syntyi Pohjois-Karjalan Pielisjärvellä, joka nykyään kuuluu


Lieksaan. Jo kaksivuotiaana hän muutti että eiköhän tämä saa riittää. Rockin ja tanssimusiikin sijaan Ruperheensä mukana Tampereelle ja muutamaa Savonlinnan vuotta lukuun otta- ponen on viime aikoina löytänyt uuden matta hän on viihtynyt Tampereella suu- musiikin lajin, skifflen. Siinä soittajilla on kaikenlaisia oikeiden instrumenttien­ rimman osan elämästään. – Musiikki on minulla ollut verissä jo korvikkeita kuten pyykkilautoja ja nalapsesta alkaen. Pikkupoikanakin vete- rubassoja. Musiikin laji syntyi sodan lin Lapin poikaa ja Suklaasydäntä aina jälkeen pula-ajan Englannissa ja vaikka nyttemmin ´oikeat´ soittimet ovat kaikkun vain joku viitsi kuunnella. kien ulottuvilla, Hiukan myöon skifflellä yhä hemmin Suovankka kannattameen saapui rock jakuntansa. ja se oli Ruposen Ruponen on pojallekin mesoitta nut Ja ri noa. Hän ihaiTuukkasen koli Rolling Stonekoamassa Skiffle seja ja halusi tulKings -yhtyeessä la mahdollisimsekä paljon kuuman taitavaksi luisuutta saaneesrock-kitaristiksi. sa Werner Bros – K a i k k i­ -bändissä. Joka rockarin elkeet­ kesä Hankasalminulla oli. Hiuk­ mella järjestetään setkin ulottuivat skiffle-musiikin yhdessä vaiheessa Werner Bros -yhtyeen instrumentteja ovat mm. pyykkilauta ja narubasso. Rakennusin­ festivaali, joka on olkapäille asti. Ei sinööri Juhani Ruponen on takana keskellä. saanut suomalaikuitenkaan enää selta kalskahtasilloin kun hain van monimerkityksellisen nimen ´KihPirkkalan kunnalle töihin… Omakotitalonsa kellariin Ruponen veli soikoon´. – Minä soittelen siinä skiffleporukason kunnostanut työhuoneen, jonka seinällä riippuu hyvässä järjestyksessä kita- sa perinteistä akustista kitaraa ja sen pikroita. Niitä on matkan varrella kertynyt kuveljeä, ukulelea. Ja tietysti laulan. Ruponen on käynyt yhtyeen kanskokoelmaan niin sähköisiä kuin akussa keikalla ulkomaillakin, aina Afriktisiakin. Ruposen ylpeys on Höfnerin valmis- kaa myöten. Ja onpa pääministeri Mattama hieno sähkökitara, joka on kuu- ti Vanhanenkin kutsunut soittajat kollemma juuri samanlainen, jollaisia Beat- meen kertaan virka-asunnolleen Kesäles käytti kuuluisalla Hampurin keikal- rantaan musisoimaan. Werner Brosin esiintymisissä huumolaan. Pääkitarakseen Ruponen nimeää jo vuonna 1947 Landolan tehtaalla val- ri näyttelee keskeistä osaa. Jossain määmistetun akustisen soittopelin. Se soi yhä rin humoristinen vaikutelma tulee jo hienosti, vaikka kitarasta näkeekin heti, yhtyeen ulkoisesta olemuksesta – Werettä sillä on vuosikymmenten varrella eh- ner Brosin selkärangan muodostavista Tuukkasen veljeksistä suurin osa on oleditty soittaa toinenkin keikka. mukseltaan melkoisen muhkeita. Tätä ominaisuuttaan veljekset käyttävät lavaRock vaihtui skiffleen showssa estottomasti myös hyväkseen. Nykyään Juhani Ruponen ei enää soita ravintoloissa. Viimeisen ravintolakeik- Ikä ei paina kansa hän heitti vuonna 1999 ja silloin mitta sitä lajia tuli täyteen. Miten käy rock-miehen kun ikää kart– Vedettiin pitkä ilta eikä talo edes tuu. Vaihtuvatko musiikkimieltymykruokaa soittajille tarjonnut. Piti tauolla set, lyhenevätkö hiukset? käydä grillillä kebabilla. Silloin ajattelin, – En minä ole huomannut, että soitUUSI

Insinööri

taminen olisi mitenkään hidastunut tai jäykistynyt, vaikka 55 vuotta onkin mittarissa, Juhani Ruponen mietiskelee. – Päinvastoin, soittamiseen on tullut sellaista malttia ja seesteisyyttä, jota siinä ei välttämättä nuorempana ollut. Enää ei tarvitse näyttää kenellekään, että kato hei, mää osaan tänkin…No, hiukset ovat kyllä nykyään jo asiallisen mittaiset. Keikalle Ruponen ei kuitenkaan lähde enää niin hanakasti kuin ennen. – Joskus kun yhden soittosession takia pitää matkustaa maan toiselle puolelle, niin tulee mieleen, että onko tässä mitään järkeä. Ensin matkustat puolen päivää sinne ja toisen puolen päivää takaisin. Silloin rupeaa ajattelemaan, että voisiko senkin ajan käyttää jotenkin hyödyllisemmin. Sen verran Ruponen on musiikkiharrastustaan laajentanut, että hän on ruvennut antamaan naapurin 15-vuotiaalle pojalle soittotunteja. Pöytälaatikkoon on kertynyt jonkun verran omia sävellyksiä, mutta hän ei ole – ainakaan vielä – ruvennut niitä aktiivisesti mihinkään tarjoamaan. Ruposen omakotitalon olohuoneessa seisoo kunniapaikalla piano – sitä soittaa talon emäntä. Myös Ruposen kaksi tytärtä musisoivat, toinen on käynyt konservatoriossakin saamassa oppia. – Joo, kyllä meistä perheorkesterin saisi kokoon, insinööri Ruponen tuumii. n

Mies ja kitaralaukku. Rakennusinsinööri Ju­ hani Ruponen ja soiva instrumentti ovat ol­ leet jo vuosikymmenet erottamaton pari.

35


oikeus Teksti: Matti Kess, varatuomari, www.butzow.com

Montako todistajaa tarvitaan asiakirjalle?

S

uomen lainsäädäntö asettaa eräille sopimuksille tai muille oikeustoimille muotovaatimuksia, joko asian tärkeyden vuoksi tai todistelun helpottamiseksi. Esimerkiksi osakeyhtiön­ perustamisessa vaaditaan kirjallista muotoa. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön perustamiseksi on laadittava kirjallinen perustamissopimus, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Astetta pitemmälle mennään silloin, kun kirjallisen muodon lisäksi vaaditaan todistajia. Tällainen oikeaksi todistettava asiakirja on esimerkiksi avioehtosopimus. Avioliittolain mukaan avioehtosopimus on oltava kahden esteettömän henkilön todistama. Vastaavasti perintökaaren mukaan testamentti on tehtävä kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä ja heidän on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Testamentin todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön. Omia erityiskysymyksiään ovat kiinteistökaupat ja muut luovutukset. Pätevä kiinteistön luovutus ei edellytä ainoas­ taan oikeaksi todistamista, vaan todistajan on oltava tietyssä asemassa oleva henkilö. Todistajan on oltava toimivaltainen ja esteetön kaupanvahvistaja. Kaupanvahvistajan tehtävänä on todistamisen lisäksi myös tietyissä suhteissa luovutuksen lainmukaisuuden tutkimi-

nen. Toista niin sanottua kaupanvahvistajan kutsumaa todistajaa ei nykyään tarvita. Sen sijaan erikoistapaus on sellainen tilanne, jossa kiinteistön lahjoittajat haluavat sulkea pois lahjansaajan aviopuolison avio-oikeuden lahjoitettuun kiinteistöön. Kiinteistön luovutuksena sopimus on pätevä, kun todistajana on yksin kaupanvahvistaja, mutta avio-oikeuden poissulkemista koskeva määräys edellyttää avioliittolain mukaan kahta todistajaa, joten kaupanvahvistajan lisäksi asiakirja tulee oikeaksi todistaa paikalla olevan toisenkin esteettömän todistajan toimesta. Monissa vaikkapa pankeissa yleisesti tehtävissä sitoumuksissa ja sopimuksissa ei sen sijaan ole lain mukaan muotomääräyksenä kahta todistajaa. Sitoumukset ovat siis päteviä, vaikka niissä ei olisi todistajaa lainkaan. Laki ei vaadi todistajia esimerkiksi tilisopimukseen tai velkakirjaan.  Laki ei siis monestikaan edellytä todistajien käyttämistä, mutta käytännössä todistajan tai useamman allekirjoitukset otetaan kuitenkin jo varmuuden vuoksi mahdollisen väärennösväitteen varalta. Jos henkilö kiistää allekirjoituksensa, vapautuu hän vastuusta, ellei toinen osapuoli pysty todistamaan, että hän on allekirjoittanut sopimuksen. Oikeusjärjestelmämme perustuu vapaaseen todisteiden harkintaan. Yleises-

ti esteettömien todistajien kertomuksia pidetään luotettavana todisteluna, joten helpoiten todistelu tapahtuu kuulemalla oikeudessa niitä henkilöitä, jotka ovat merkinneet nimensä todistajiksi sopimukseen. Tietenkin todistajan tulee olla ”oikea” todistaja. Hänen tulee nähdä henkilöllisyyden tarkistamisen jälkeen asiakirjan allekirjoitus tai allekirjoittajan tulee tunnustaa todistajalle allekirjoittaneensa asiakirjan. Muunlaisesta todistuksesta eli pelkästä toisen todistajan allekirjoituksesta sille varatulla paikalla asiakirjassa ei ole mitään hyötyä, ellei todistaja pysty oikeudenkäynnissä kertomaan asiaan­ liittyvistä tosiseikoista. Monesti todistajia pyydetään kaksi siitä yksinkertaisesta syystä, että kaksi yhtäpitävää todistajankertomusta on yleensä luotettavampi kuin yksi. Toinen syy kahden todistajan käyttämiseen on, että toinen todistaja saattaa myöhemmin olla estynyt todistamaan asiasta. Kahden todistajan vaatiminen ei siis välttämättä ole oikeudellinen ongelma sitoumuksen pätevyyden näkökulmasta. Kysymys on ennemminkin siitä, kuinka monta henkilöä sopimusosapuolten tulee varata asiakirjojen todistajiksi niitä sinänsä harvinaisia tilanteita varten, joissa toinen osapuoli tekee allekirjoituksestaan väärennösväitteen. n

Työsyrjintärikos voi tapahtua jo työhaastattelussa

S

ekä työsopimuslaki että yhdenvertaisuuslaki kieltävät työsyrjinnän jo työhönottovaiheessa. Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat muiden muassa eri asemaan asettaminen sukupuolisen suuntautumisen tai poliittisen toiminnan vuoksi. – Tasapuolisen kohtelun velvoite pätee niin ikään jo työhönottovaiheessa: samanlaisessa asemassa tai samankaltaises-

36

sa tilanteessa olevia työntekijöitä on kohdeltava samalla tavalla, korostaa Akavan lakimies Maria Löfgren. Syrjinnän kiellosta ja tasapuolisen kohtelun velvoitteesta voidaan poiketa vain, mikäli tähän on olemassa työtehtäviin liittyvä hyväksyttävä syy. Esimerkiksi puoluetoimistoon haettavalta kampanjapäälliköltä voitaisiin edellyttää tehtävään soveltuvaa poliittista näkö­

kantaa. Mikäli hyväksyttävää syytä ei ole, työn­a ntajan asiana ei ole edes kysyä kiellettyihin syrjintäperusteisiin kuuluvaa asiaa. Jos sellaista kuitenkin kysytään, työnhakija voi jättää vastaamatta. Vastauk­sen oikeellisuudelle ei tällaisessa tilanteessa voida laittaa kovin suurta painoarvoa, vaikka vastaus myöhemmin osoittautuisi harhaanjohtavaksi tai jopa


vääräksi. Työhönottotilanteessa relevantteja kysymyksiä ovat vain työtehtävistä suoriutumisen arvioimiseen liittyvät kysymykset. Näyttövelvollisuuden siirtymiseksi työnantajalle riittää yleensä jo se, että työnantajan tiedetään kysyneen syrjintäkiellon piiriin kuuluvaa asiaa, mutta tällä asialla ei ole merkitystä työtehtävien

hoitamisen kannalta. Työnantajan kannalta näyttöä hankaloittaa se, jos työnantaja samalla rikkoo tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Syrjintäkiellot ovat voimassa koko työsuhteen keston ja pätevät myös työsuhteen päättämistilanteissa. Irtisanomista tai purkamista ei voida myöskään toimittaa kielletyllä syrjintäperusteella.

Akava paheksuu kaikkea työsyrjintää, jota tarjolla olevasta tiedosta ja valistuksesta huolimatta tapahtuu Suomessa. Työsyrjintä on rikollinen teko, josta voi seurata sakkoa tai vankeutta. Sen kitkeminen edellyttää paitsi sanktioiden toteuttamista myös työnantajien asenteiden tervehdyttämistä. n

Teksti: Jarmo Paananen, työsuhdelakimies

Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot

Y

hteistoimintalain mukaan työnantajilla on velvollisuus antaa henkilöstöryhmien edustajille erinäisiä tietoja määräajoin. Työnantajan tiedottamisvelvollisuudella on erittäin tärkeä rooli yhteistoiminnassa ja toimivassa vuoropuhelussa työpaikalla. Henkilöstöryhmien edustajien tiedonsaantioikeudella ja oikeudella tehdä tarkentavia kysymyksiä on tärkeä merkitys erityisesti työpaikkojen ollessa uhattuna. Tässä artikkelissa käsitellään, mitä tietoja työnantajan on jatkuvasti annettava henkilöstöryhmien edustajille auto­ maattisesti tai nimenomaisesta pyynnöstä yhteistoimintalain nojalla. Onkin tärkeää huomioida, että mm. työehtosopimuksissa voi olla erityisiä määräyksiä työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta. Myös tiedottamisen menettelytavoista ja -ajoista on olemassa omia määräyksiä. Tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta: Työnantajan on annettava auto­maattisesti henkilöstöryhmien edustajille tiedoksi yhtiön tilinpäätös tai tulostiedot. Lisäksi työnantajan on annettava vähintään kaksi kertaa tilikaudessa tarkempi selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta sellaisessa muodossa, että edustajat voivat sen ymmärtää. Selvityksessä on käytävä ilmi ainakin 1) tuotannon tai palvelutoiminnan kehitysnäkymät, 2) työllisyyden kehitysnäkymät, 3) kannattavuuden kehitysnäkymät ja 4) kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Jos henkilöstön edustajat pyytävät, UUSI

Insinööri

työnantajan on esitettävä selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle. Säännöksen tavoitteena onkin avoimuus ja aidon vuoropuhelun lisääminen työnantajan ja koko henkilöstön välillä. Työnantajan on myös tiedotettava viipymättä sellaisista muutoksista, jotka poikkeavat olennaisesti selvityksessä esitetystä kehityksestä. Tiedot palkoista: Työnantajan on annettava kerran vuodessa kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastotiedot hänen edustamansa henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Edustajan pyynnöstä palkkatiedot on annettava myös eriteltyinä ammattiryhmittäin. Palkkatiedot on laadittava kuitenkin siten, että niistä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatiedot. Tiedot yrityksen työsuhteista: Edustajien pyynnöstä työnantajan on annettava neljännesvuosittain selvitys määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä. Selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista: Edustajien pyynnöstä työnantajan on annettava vuosittain selvitys yrityksessä sovellettavista periaatteista alihankintasopimukseen perustuvan työvoiman käytöstä (vrt. vuokratyövoiman käytön periaatteet). Selvityksestä on käytävä ilmi työkohteet ja työtehtävät sekä ajanjaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Henkilöstöryhmien edustajien oikeus­ lisäselvityksiin: Koska henkilöstöryh­mien­

edustajien ja työnantajan välillä tulee olla aitoa näkemysten vaihtoa ja vuoropuhelua mm. yrityksen työllisyystilanteesta, todennäköisestä kehityksestä sekä mahdollisista suunnitelluista ennakoitavista toimenpiteistä, oikeudella saada lisäselvityksiä on tärkeä rooli toimivassa yhteistoiminnassa. Tarkentavia kysymyksiä ei tarvitse esittää välittömästi tietojen saannin yhteydessä. Kysymykset on kuitenkin tehtävä suhteellisen pian tietojen antamisen jälkeen. Edustajilla on oltava kuitenkin mahdollisuus tarvittaessa keskustella edustamiensa työntekijöiden kanssa, minkälaisia kysymyksiä on syytä tehdä. Työnantajan on annettava vastaus kysymyksiin kohtuullisen ajan kuluessa. Jatkuva pyyntö saada tietoja: Työnantajalle on velvollisuus antaa automaattisesti ainoastaan tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tilastotietoa maksetuista palkoista. Tämän takia edustajien kannattaa tehdä työnantajalle kirjallinen jatkuva pyyntö saada vuosittain palkkatiedot eriteltynä ammattiryhmittäin, tiedot alihankintasopimuksiin perustuvan työvoiman käytöstä ja neljännesvuosittain tiedot yrityksen työsuhteista. Henkilöstöryhmien edustajien on tallennettava tiedot myös siten, että ne ovat tarvittaessa löydettävissä myös edustajan vaihtuessa. Jos sinulla on kysyttävää henkilöstöryhmien edustajien oikeudesta saada tietoja, ota yhteyttä lakimiehiin joko sähköpostilla lakimiehet@uil.fi tai puhelimitse 020 693858 n 37


opiskelijat www.uio.fi

Teksti: Jyri Hakkarainen ja Juho Kauppinen Kuvat: Jyri Hakkarainen ja Mikko Ruotsalainen

Vuoden paras IOP

I

nsinööriopiskelijapäivät järjestettiin Kuopiossa mualiman navalla 11.– 12.10. Tapahtumapäivä oli niin kostea, että insinööriopiskelijat joutuivat pitämään huolta omasta suhteellisesta kosteudestaan estääkseen pysyvät muodonmuutokset. Siitä huolimatta reilu tuhat insinööriopiskelijaa mitteli paremmuudestaan rasti- ja Trea­sure Hunt -kilpailuissa. IOP:llä kaikki osallistujat saivat hienoja kokemuksia ja ystäviä. Rastikisan palkinnot, iPodit ja lehmänkello-kiertopalkinto, menivät Vaasan RÄNDÖMINSSIT -joukkueelle. Vaasalaiset poimivat kiertopalkinnon itselleen kolmannen kerran peräjälkeen, joten se jää heille pysyvästi. Kaikkiaan kisassa oli mukana noin sata joukkuetta. Treasure Hunt -kisa tuotti kilpailijoilleen päänvaivaa ja tukalia tilanteita mutta palaute uudesta kilpailusta oli myönteinen. Paras joukkue aarteiden etsinnässä oli Kadonneet kolme tolmea Kuopios­

Rasteilla riitti laulua ja toimintaa.

Avajaisissa juhlakansa valloitti mualiman navan.

Tapahtuma on niin onnistunut että sam­ makkoakin nauratti.

38

ta. Rastien kiertäneiden kesken arvottu kannettava tietokone matkasi Helsinkiin. Tekniikka ja X -kilpailuun tuli tänä vuonna ennätysmäärä töitä. Kalevala-aiheisen kisan palkinto päätyi Tampereelle Kaljasampo­-nimisen työn myötä. Keksintökilpailun ohessa järjestetty hyväntekeväisyyshaaste keräsi Kuopion Yliopistollisen sairaalan lastenosastolle yli 1 600 euroa. Illalla järjestetty vaihtoehtokeikka IOP ROCK’S rokkasi legendaarisessa

Henry’s Pubissa. Paikalle oli saapunut vajaa 400 raskaamman musiikin ystävää. Päätösbileissä Ravintola Albatrossissa lavalla esiintyi Lost Madison ja The Giant Leap. Bändien lisäksi päätösbileissä humpattiin finnhitsien tahtiin ja jaettiin päivän kilpailuiden palkinnot. Tunnelma oli katossa koko illan. Myös turkulaiset löysivät, kiitoksena 2007 IOP:stä, heille varatun pöydän Ale Pubista. Järjestelyt tapahtuman osalta menivät nappiin ja tuloksena oli vuoden paras IOP. n


Tapio Alaviiri puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Vaalit ovat ohi!

K Insinööriopiskelijaliitto Studia 08 -messuilla

A

kavalaiset opiskelijatoimijat esittelivät ammattialojaan Helsingin messukeskuksessa järjestetyillä Studia 08 -messuilla. Studia-messut on Suomen Lukio­ laisten liiton ja Suomen Messujen järjestämä vuosittainen tapahtuma, jossa mainostetaan lukiolaisille, ammattikoululaisille ja muille kiinnostuneille koulutusmahdollisuuksia perustutkinnon jälkeen. Omaa tarjontaansa olivat esittelemässä niin kaikki Suomen ammattikorkeakoulut kuin

yliopistotkin sekä mm. puolustusvoimat ja useat ulkomailla koulutusta tarjoavat tahot. Kävijöitä messuilla oli mukavasti. Kahden päivän aikana messuihin tutustui lähes 14 000 koulutusmahdollisuuksista kiinnostunutta nuorta. Tekniikan alan näkökulmasta oli hienoa huomata kuinka useat nuoret tytöt olivat kiinnostuneita tekniikan alasta. Vastauksia heille annettiin niin insinööriopinnoista kuin insinöörin työmaailmastakin. n

Opiskelijoiden uusi sähköinen muutoslomake otettu käyttöön

I

nsinööriopiskelijaliiton internetsivuille on otettu käyttöön uusi sähköinen muutoslomake. Jatkossa IOL:n sivuilta löytyy enää vain kaksi lomaketta: liittymislomake, jolla liitytään jäseneksi ja uusi muutoslomake, jolla tehdään kaikki muut muutokset jäsentietoihin. Muutoslomakkeen avulla voi liittyä työttömyyskassaan, jos sitä ei ole jo jäseneksi liityttäessä tehnyt, tilata ja uusia vuosittain Tekniikka ja talous- sekä Tietoviikko-lehtien tilaukset, päivittää yhteystiedot sekä ilmoittaa opiskelutiedoissa tapahtuvista muutoksista kuten valmistumisesta, opiskelujen viivästymisestä tai UUSI

Insinööri

keskeytymisestä sekä oppilaitoksen vaihdosta. Muutoslomakkeen käyttö vaati kirjautumista liiton jäsensivuille jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. Kirjautumisen jälkeen lomake näyttää kaikki jäsenen voimassa olevat tiedot ja näihin voi itse tehdä haluamansa muutokset. Linkki lomakkeeseen löytyy IOL:n nettisivuilta tai suoraan osoitteesta www.iol.fi/muutoslomake. Jokaisen opiskelijajäsenen olisi hyvä käydä tarkistamassa nykyiset tietonsa etenkin yhteystietojen ja vuoden vaihteessa katkolla olevien lehtitilauksien­ osalta. n

unnallisvaalit ovat ohi ja jo monet tahot ovat antaneet tulkintoja vaaleista. Itselläni nousi muutama asia selkeästi esille. Myönteistä on, että äänestysprosentti nousi jo toistamiseen kunnallisvaaleissa. Lisäksi vaaleissa tuli yli 4 000 uutta valtuutettua kuntien valtuustosaleihin. Myös useampi insinööri sekä opiskelija menestyi vaaleissa. Onneksi olkoon kaikille läpi menneille sekä myös arvokasta kokemusta hankkineille. On tärkeää, että valtuustosaleihin saatiin myös nuoria. Nuorissa on tulevaisuus. Tulette varmasti antamaan oman panoksenne myös omaa ikäluokkaamme koskeviin kysymyksiin. Erilaiset koulutuspoliittiset, sekä sosiaalipoliittiset kysymykset ovat erittäin lähellä tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoita. Lisäksi tekniikan alan näkemys ja tietotaito tuovat varmasti kaivattua substanssiosaamista valtuustoihin.  Tällä hetkellä suomalaista korkeakoulukenttää kehitetään vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeita. Tämä vaikuttaa monissa kunnissa myös ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköihin. On ensiarvoisen tärkeää, että asioista keskustellaan avoimesti. Suomalaiset opiskelijat ansaitsevat laadukkaan korkeakoulutuksen. Monissa kunnissa tullaan omistajapolitiikan kautta tekemään ratkaisuja myös ammattikorkeakoulusektorille. Sen vuoksi kannattaakin tutustua siihen, minkälaista koulutusta haluamme tulevaisuudelta ja millä tavoin saamme kehitettyä koulutusverkostoamme eteenpäin. Eri yksiköiden ja koulujen välistä yhteistyötä tiivistetään jatkossakin ja eri koulutusaloja keskitetään osaamiskeskuksiin. Lisäksi jatkossa pitää pystyä parantamaan laatua ja koulutusmäärien pitää vastata paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Haluamme varmasti kaikki tulevaisuuteen huippuosaajia. Yhteinen päämäärä on syytä pitää mielessä asioista keskusteltaessa, muuten voi helposti ajautua ristiriitoihin.  Menestystä kaikille!

39


uutisia

Oulussa aktiivista senioritoimintaa taina lounaalle, joulukuussa syödään hieman juhlavammin avecien kanssa. Kesäkuukausina kokoonnutaan Oulun kauppatorille toriparlamenttiin klo 9.00 nauttimaan kahvit ja laittamaan asiat järjestykseen. Vastavierailuja tehdään muiden Insinöörijärjestöjen senio­ rien luokse. Seniorien tehtävä on myös käydä onnittelemassa senioritoiminnassa mukana olleita merkkipäivänä ja saattaa viimeiselle matkalle. n

Kuvat Kirsti Laurinolli

Syyssaunassa lokakuussa ilta kului päivällisen ja vapaan seurustelun sekä kitara- ja hanurisäestyksen siivittämän yhteislaulun merkeissä. Martti Heikkinen seisoo takana oikealla.

O

ulun insinöörien seniorikerho toimii yhdyssiteenä aktiivisen työelämän taakseen jättäneille yhdistyksen jäsenille. Toiminta alkoi 1996 ja nyt on mukana noin 40-aktiivia, kertoo senioritoimin-

nan vetäjä Martti Heikkinen. Kuukausittaiset tapaamiset ovat odotettuja tilaisuuksia leskeksi jääneille ja yksin asuville. Talviaikaan kokoonnutaan joka kuukauden toisena maanan-

Eläkkeelle jäädään aiottua myöhemmin Parempi eläkekarttuma ja työnantajan tuki kannustavat jatkamaan työssä

E

läkkeelle on jääty vuoden 2006 loppuun tultaessa hieman hitaampaan tahtiin kuin kolme vuotta aiemmin tehdystä kyselystä kävi ilmi. Tämä selvisi, kun seurattiin kyselyyn vastanneiden eläkkeelle siirtymistä. Myöhempään eläkkeelle jäämiseen vaikuttivat työnantajan tuki työssä jatkamiselle, 4,5 prosentin kannustinkarttuma ja vahva työhön sitoutuminen. Seurannan päättyessä vuoden 2006 lopussa 63-vuotiaista lähes puolet jatkoi työssä, vaikka heillä oli oikeus vanhuuseläkkeeseen. Tulokset käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta Eläkeaikomukset ja eläkkeelle siirtyminen. 40

Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Seppo Karisalmi, Eila Tuominen ja Kasimir Kaliva. Kannustinkarttuma otettiin käyttöön vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Sen mukaan 63-vuotiaille ja sitä vanhemmille työeläkettä karttuu 4,5 prosentilla vuosiansioista. Alle 53-vuotiaille eläkettä karttuu 1,5 prosenttia ansiois­ ta. Kannustinkarttumalla on odotusten suuntainen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen. Kannustinkarttuma vetoaa erityisesti vanhimpiin palkansaajiin, miehiin enemmän kuin naisiin ja hyvin työkeskeisiin henkilöihin. Työnantajan tuki työssä jatkamiselle osoittautui tärkeäksi. Myös ne, jotka arvioivat eläkeaikaisen toimeentulonsa huonoksi, aikoi-

vat muita yleisemmin jatkaa työssä paremman eläkkeen vuoksi. Parempi eläke houkuttelee jatkamaan, jos työkyky ja työ sen sallivat. Henkisesti raskaassa työssä jatkaminen ei kiinnosta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kiinnostusta eläkeaikaiseen työskentelyyn. Työnteko eläkkeen ohessa kiinnostaa enemmän miehiä, korkeasti koulutettuja, yksin asuvia ja henkilöitä, joiden työkyky on hyvä eikä työ ole psyykkisesti erityisen rasittavaa.    Tutkimus perustuu vuonna 2003 tehdyn Joustava eläkeikä -kyselyn aineistoon, johon liitettiin Eläketurvakeskuksen rekisteritiedot vuosina 2003–2006 eläkkeelle siirtyneistä. Tutkimus koski vuosina 1940–1945 syntyneitä yksityisalojen palkansaajia. n


KUNTA

uutisia

Ulkoistaminen voi tulla kunnalle ennakoitua kalliimmaksi n Kun kunnat ulkoistavat palveluja, kaik-

ki näkyvissä olevat kustannukset eivät aina kata kaikkia kunnalle aiheutuvia kustannuksia, vaan osa kustannuksista tahtoo jäädä näkymättömiksi. Nämä kustannukset saattavat ilmetä myöhemmin toisella kunnan sektorilla tai ne saattavat siirtyä kuntalaisten maksettavaksi. Puutteellisesti selvitetyt kustannukset saattavat aiheuttaa sen, että edulliselta päätösasiakirjoissa näyttävä hanke tai palvelu saattaa lopulta olla epäedullinen kunnalle. Näin todetaan Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset. Ulkoistamis- tai ostopäätösten pohjana pitäisi olla kaikki kunnalle tai kuntalaiselle aiheutuvat todelliset kustannukset. Käytännössä usein vain osa kustannuksista on näkyviä ja luettavissa päätösasiakirjoista.

Tietotekniikalla parannetaan kuntien palveluja n Kuntaliitto uskoo, että vuoteen 2015 mennessä voidaan tieto- ja viestintätekniikan avulla merkittävästi lisätä kuntalaisten osallistumista sekä kuntien tuottavuutta ja palvelujen laatua. Nykyisten äänestystapojen rinnalla on Kuntaliiton mukaan tarjottava mahdollisuus äänestää verkon kautta. Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asioiden päällikkö Heikki Lunnas arvioi, että sähköinen asiointi lisääntyy kaikilla alueilla. – Myös demokratialle täytyy antaa mahdollisuus nykyaikaisiin ja vaivattomiin muotoihin. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen erityisryhmien ja ikääntyneiden elämän helpottamisessa, elinikäisen oppimisen kehittämisessä sekä ilmastomuutoksen hallinnassa on vasta aluillaan. UUSI

Insinööri

– Kuntien on tulevaisuudessa myös entistä enemmän kyettävä hyödyntämään sosiaalisen median tarjoamia työvälineitä oman toimintansa kehittämisessä. Sosiaalinen media tarjoaa välineet osaamisen jakamiselle tavalla, joka yksinkertaistaa toimintaa.

Kuntien hankinnat tehtävä eettisesti kestävällä tavalla n Julkisen alan ammattiliittojen EU-

yhdistyksen FIPSU:n jäsenliitot, kuluttajajärjestöt ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK haastavat kunnat eettisyystalkoisiin. Järjestöjen mukaan julkisten hankintojen ohjeistuksessa on aika kiinnittää katse tuotteiden sosiaaliseen kestävyyteen: ihmisarvoon, työntekijöiden oikeuksiin ja toimeentuloon tavaroiden tuotantoprosessissa. Kunnat ja kaupungit ostavat joka vuosi tuotteita ja tavaroita yhteensä yli kolmella miljardilla eurolla. Yhä kasvava osuus verovaroilla tehtävistä hankinnoista on peräisin kehitysmaista, joissa tavaratuotannon työoloja ja ympäristösäädöksiä noudatetaan ja valvotaan puutteellisesti. Jos kunnat eivät edellytä tuotantoketjun valvontaa myöskään omilta tavaratoimittajiltaan, on suuri riski, että kuntien ja kuntalaisten käyttöön päätyy epäeettisesti valmistettuja tuotteita. Mielipidekartoitusten mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista ei halua, että heidän verovaroillaan hankitaan tavaraa, joka on tuotettu työntekijöiden oikeuksia polkien, lapsi- tai pakkotyövoimalla tai elinympäristöä pilaten. Selvä enemmistö kunnallisvaaliehdokkaista halusi myös sulkea veroparatiiseissa piilottelevat ja sosiaalisia ja ympäristövastuitaan pakoilevat yritykset julkisten hankintojen ulkopuolelle. Järjestöt vetoavat kuntien päättäjiin, että eettiset periaatteet nostettaisiin osaksi kuntien jokapäiväistä hankintapolitiikkaa ja että julkiset hankinnat kohdistuisivat yhä enemmän tuottei-

siin, joiden eettisyys on varmistettu esimerkiksi Reilun kaupan tai muilla vastaavilla valvontajärjestelmillä.

Kunnat kritisoivat jätehuoltouudistusta n Kuntaliiton kyselyyn vastanneet kun-

nat kritisoivat viime vuonna tehtyä jätelain uudistusta, jonka pyrkimyksenä oli selkiyttää jätehuollon vastuita ja työnjakoa. Uudistuksen yhteydessä kunnan vastuun piiristä rajattiin pois pääosin teollisuuden, kaupan, yksityisen palvelutoiminnan ja muun elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestäminen. Kuntien vastuulla on nykyisin noin 60 prosenttia yhdyskuntajätteistä. Ongelmia on aiheuttanut rajanveto siitä, milloin kunnan vastuulla olevat julkisen toiminnan jätteet ovat asumisen jätteisiin rinnastettavia ja milloin on kyse yritystoiminnasta. Lisäksi kuntien jätelaitosten oikeutta tarjota jätteiden käsittely- ja kuljetuspalveluja elinkeinoelämälle on kyseenalaistettu. Samalla valvonta ja jätevirtojen hallinta on vaikeutunut. Erityisesti energiana hyödynnettävien jätteiden osalta on ollut epäselvyyttä eri toimijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Kuntien jätemaksuissa on kyselyn mukaan suuria alueellisia eroja. Taksarakenteet vaihtelevat: joissakin kunnissa kustannukset katetaan useilla eri maksuilla ja joissakin pelkästään jätteenkäsittelymaksulla. Eniten ovat nousseet biojätteen käsittelystä perittävät maksut. Hinnan nousuun on osin syynä se, että biojätteen käsittelyä tuetaan aikaisempaa vähemmän muista jätteistä perittävillä maksuilla. Kiinteistöjen jäteastioiden tyhjennysmaksut sen sijaan eivät nousseet viime vuoden aikana juuri lainkaan. Maksuissa ei vielä näkynyt tämänvuotista polttoaineen hinnan nousun vaikutusta. Ekomaksu, jolla katetaan yleensä ongelma- ja hyötyjätehuollon jätehuollon ja neuvonnan kustannuksia, on käytössä 188 kunnassa. 41


järjestöasiaa KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 palveluaika klo 10–14 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 jasen@uil.fi talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ 0201 801 862 neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), assistentti Anne Herne 0201 801 841 Tuula Oksanen, Anna-Maija Posti, Satu Sjöstedt, koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki Susanna ­Saarila 0201 801 803 työnantajaperintä 0201 801 833 Yksityisen sektorin asiamiehet kuntasektorin työnantajaperintä Matti Koskinen 0201 801 846 Emmi Porvari 0201 801 869 kehitysasiantuntija Tarja Salmi 0201 801 837 Tomi Seppä 0201 801 844 Juha Simell 0201 801 848 Björn Wiemers 0201 801 836 Opiskelija-asiat Info@iol.fi Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) 0201 801 843 Ulla-Mari Pasala 0201 801 830 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 LAKIASIAINYKSIKKÖ assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 työelämän oikeudelliset palvelut kenttäasiamiehet 0206 93 858 Anu Kaasalainen 040 552 7990, lakimiehet@uil.fi Janne Laakso 040 518 0058 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras PALVELUT-YKSIKKÖ työsuhdelakimiehet palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 Maria Harju, Kati Hallikainen, Jarmo Paananen, tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 Hanne Salonen, Juha Teerimäki järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 työsuhdeneuvojat Panu Paajanen ja järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen Liisa Reunanen 0201 801 806 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 VIESTINTÄYKSIKKÖ postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 0201 801 872 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman Kalevankatu 4, 5. krs 40100 Jyväskylä GSM 040 579 5116

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

UUSI JÄSENETU Tallink Siljalta Nyt Sinulla on mahdollisuus liittyä Tallink Siljan Club One -jäseneksi ilmaiseksi ja vieläpä suoraan Silver-tasolle. Lisätietoa ja Club One -jäseneksiliittymislomakkeen löydät www.uil.fi jäsensivuilta klikkaamalla banneria ”Tallink Siljan Club One etu”

42

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin 045 633 1946 www.tekniikanjaerityisalojenammattilaiset.fi


mennen tullen

n Tampereen INSINÖÖRIT

n KUNTIEN INSINÖÖRIT

Cabaret-musikaali, Tampereen Teatteri pe 5.12. klo 19.00 Wellcome! Tervetuloa Kit Kat Klubiin! Cabaret-musikaali tulvii kuohuvia ihmiskohtaloita. Se kertoo tavallisista ihmisistä, jotka historian myllerryksissä selviytyvät tai ajautuvat uhreiksi. Tai tappajiksi. Ilmoittautumiset to 4.11. mennessä.

Kuntien insinöörit ry ki:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 29.11. klo 12 Oulussa, ravintola Arinan tiloissa. Varsinainen kokouskutsu, esityslista ja asiapaperit postitetaan kaikille jäsenille kotiosoitteeseen.

Sorin Sirkus Pogoo-Joulushow su 14.12. klo 13.00 Nuorten elämä voi olla yhtä hässäkkää. Koulu, koti ja kaverit saavat aikaan raastavan perimudan kolmion! Liput 10€/hlö. Ilmoittautumiset ke 19.11. mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www. tampereeninsinoorit.fi tai toimisto@ tampereeninsinoorit.fi

n SATAKUNNAN Insinöörit

Lasten iloinen joulujuhla tiistaina 16.12. kello 18.00, Rakastajat-teatteri, Valtakatu 22 Pori Ohjelmassa yhteislaulua, seikkailu­ rata, leikkejä ym. muuta mukavaa. Ja tietysti juhlassa vierailee joulupukki. Juhlassa tarjoillaan glögiä, kahvia, mehua ja joulutortut. Osallistumismaksu on 5 € henkilö, alle 6 v ilmaiseksi. Ilmoittautumiset SATIn toimistolle 3.12 mennessä puh. 02-6414130 tai sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä saat viitenumeron, jolla osallistumismaksu maksetaan 3.12.2008 mennessä. Mukaan mahtuu 80 juhlijaa. Tervetuloa !

n LÄNSI-POHJAN Insinöörit

Sääntömääräinen syyskokous Kemin­ Seudun Osuuspankin kokoustilassa 26.11. klo 18.30. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. UUSI

Insinööri

KRI:n Etelä- ja Pohjois-Karjalan paikallisyhdistys ry Sääntömääräinen vuosikokous Lappeenrannassa torstaina 27.11. klo 18.00 Lappeenrannan kaupungintalolla, 1. krs. Esillä ovat sääntömääräiset vuosikokousasiat.

LSI juhli 70-vuotistaivaltaan

H

ennalan varuskunnan upseerikerho Lahdessa tarjosi arvokkaat puitteet Lahden Seudun Insinöörien juhliessa 70 vuotista taivaltaan 11. lokakuuta. Päivälleen 70-vuotta aiemmin oli joukko lahtelaisia insinöörejä perustanut Tampereen Tekniset ry:n Lahden alajaok­sen, josta sittemmin on kehittynyt Lahden Seudun Insinöörit ry. LSI:n puheenjohtaja Antero Teittinen kertasi avauspuheenvuorossaan LSI:n vaiheita vuodesta 1938 alkaen. Melkoinen historia yhdistyksellä onkin. Avauspuheenvuoron jälkeen nautittiin juhlaillallinen, jonka jälkeen Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari esitti tervehdyksensä juhliville lahtelaisil-

le. Lahden kaupungin juhlapuheenvuoron esitti kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jari Salonen. Juhlissa on Lahden malliin oltava myös sirkushuveja. Niistä vastasi Nuokun Sirkuksen jonglööri ja taikuri. Yleisön huvittamisesta huolehti myös seremoniamestarina toiminut Heikki Sairanen. Puheiden jälkeen palkittiin UIL:n hallituksen myöntämin ansiomerkein ansioituneita LSI:n jäseniä. Kultaisen ansiomerkin sai Jarmo Järveläinen ja Veli Ruismäki, hopeiset mitalit Heikki Sairanen, Neea Similä ja Vesa Vauhkala sekä pronssiset mitalit sai Kari Lindström ja Kari Ahl. Juhla huipentui näyttävään ilotulitukseen ja sen jälkeisiin tansseihin. n

43


Lisää voimaa sinun etujesi valvontaan. Kahden teknisten osaajien liiton yhdistyminen teki Uudesta Insinööriliitosta alan johtavan liiton. Suurempi jäsenmäärä tarkoittaa sanoillemme suurempaa painoarvoa silloin, kun neuvottelupöydässä on sinun tulevaisuutesi. Voit olla huoleti, sillä olet omiesi joukossa. Jäsenistöömme kuuluu yli 73 000 yksilöä, jotka kaikki tunnemme nimeltä. www.uil.fi

Helpompaa huomista

Insinoori-1108-low  

Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen: 11/2008 UUSI

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you