Page 1

10/2008

UUSI

Luottamusmies Marko Klapuri tiet채채 j채rjest채ytymisen merkityksen


sisältö

12 Suunnittelualan menestyksekkään neuvottelukierroksen aikana viime syksynä  Marko Klapuri puhui ihmisille järjestäytymisen tärkeydestä.

Pääkirjoitus................................................ 5

• Ympäristöasiat työehtosopimuksiin Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Rajat ylittävän sopimisen vaikeudet Puheenjohtajan palsta................................. 9

• Luottamusmies on henkilöstön kanava johtoon

Edunvalvontaa.......................................... 10

• Paikallinen sopiminen on lähinnä sanelua • Luottamusmiestä aina tarvitaan • Kemiran henkilöstön jaksaminen koetuksella • Kemia hakee omaa työehtosopimusta • UIL eduskunnassa – ammatti- ja

16

elinkeinovaikuttamista käytännössä

• Liitto taisteli – miehet kertovat • Outokummun yry juhli 25-vuotista taivaltaan • Jatkuva muutos nakertaa pohjaa sitoutumiselta Totta ja tutkittua....................................... 24

• Suomalaisyritykset ulkomaille ulkoistamisen etujoukkoa

Maailmalta............................................... 26

• Brysselin barometri Osaaminen............................................... 28

• Citec haki kasvua Intiasta • Kiinan kielestä hyötyä • Espoon kaupunki houkuttelee

huippuosaajia viihtymään työssä

Tekniikkaa............................................... 34

• Kiihtyvyysanturi avaa uusia sovelluksia Oikeutta.................................................. 36

• Tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma

Opiskelija-asiaa........................................ 38 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen asiamies Heidi Husari, alueasiamies Eero Seppälä, Itä- ja KaakkoisSuomen piirin puheenjohtaja Reijo Mustonen ja UIL.n  puheenjohtaja  Pertti Porokari  nousemassa eduskuntaan. 

Kannen kuva: Timo Syrjänen

2

Jäsenedut................................................ 40 Kuntauutisia............................................ 41 Järjestöyhteydet........................................ 42 Mennen tullen.......................................... 43


16.10. numero 10/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Taitto Kaaripiste Oy

28

Citec ei nähnyt kaukomaille lähtemisessä uhkakuvia, pikemminkin päinvastoin, Juha Niemiaho sanoo.

Ilmestymispäivät 2008 20.11. ja 18.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

32 Espoon kaupunki kannustaa työntekijöitä kehittämään osaamistaan, toteaa KTN:n luottamusmies Pauli Volotinen.

UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


Joko sinä saat vakuutusyhtiöstäsi viiden tähden laskuja?

On mukava saada lasku, jota ei tarvitsekaan maksaa. Yhä useammat asiakkaamme maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankkiasioinnistaan saamillaan OP-bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään. Kysy myös liittosi neuvottelemista jäseneduista. 4


lokakuu 2008

pääkirjoitus Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Ympäristönäkökulmaa työehtosopimuksiin

O

ikeus kieltäytyä ympäristölle vahingol-

tisihteeristöissä jo pitkään. Erityisesti elintarvikeala,

lisesta toiminnasta pitäisi tulevaisuu-

kemian teollisuus ja energiateollisuus ovat alojen haa-

dessa sisällyttää työehtosopimuksiin,

voittuvuuden vuoksi joutuneet ottamaan ympäris-

oli Akavan varapuheenjohtajan Salla

töön liittyvät asiat vakavasti.

Luomanmäen viesti keskusjärjestön Muutoskisakiertueella Kuopiossa. Korkeasti koulutetut asiantuntijat, joille viesti oli suunnattu, ovat asiasta varmasti samaa mieltä. Moni on jo ehtinyt haikailla tekoja ja tukea kes-

tävän kehityksen mukaiselle toiminnalle: julkisen liikenteen suosimista (työnantajan liikennekortit), ener-

Mutta myös tavallinen pulliainen haluaisi, että omassa työehtosopimuksessa konkreettisesti otettaisiin asiaan kantaa. Sen lisäksi tietenkin, että palkkaratkaisut, työaikakysymykset, luottamusmieskysymykset ja monet muut asiat ovat kunnossa. Tehdään tessit houkutteleviksi ja ilmastonmuutoksen ehkäisy seksikkääksi.

giavaihtoehtoja (siirtymistä työpaikoillakin uusiu­ tuvien energiamuotojen käyttöön), uuden teknolo-

Anna äänesi kunnallisvaaleissa

gian hyödyntämistä kokoustamisessa (videokokouk­

– näin vaikutat omiin asioihisi!

set korvaamaan turhia lentoja), etätyömahdollisuuk-

Ensi sunnuntaina on varsinainen äänestyspäivä kun-

sien lisäämistä jne.

nallisvaaleissa. Muistat varmaan käydä kirjoittamas-

Ympäristökysymykset ovat olleet edunvalvonnan agendoilla muun muassa eurooppalaisissa ammat-

UUSI

Insinööri

sa ehdokkaasi numeron äänestyslappuun. Jos et vielä tiedä, ketä äänestät, katso www.vaalit.fi.

5


uutisia YTN edellyttää Digialta yhteiskuntavastuuta

YTN vaatii irtisanomisten sijaan osaamisen ylläpitoa

n Tietojärjestelmäyritys Digia Oyj on aloittanut yt-neuvottelut koskien 20 työpaikan uudelleen organisointia yrityksen markkinointi-, viestintä- ja tukitoiminnoissa. Lehtitietojen mukaan irtisanomisuhan alla on enintään 9 työpaikkaa. YTN edellyttää, että neuvotteluissa löydetään ratkaisut työpaikkojen säilymiselle. Digia työllistää Suomessa noin 1 200 työntekijää. Neuvottelut johtuvat osavuosikatsauksen yhteydessä julkistetusta organisaatiouudistuksesta. Samassa osavuosikatsauksessa yhtiön kaikki tunnusluvut ovat kasvussa: liike­voitto lähes 50 % ja osakekohtainen tulos kasvoi yli 75 %. Tällaisessa tilanteessa ei YTN:n mukaan voi olla edellytyksiä tuotannollis-taloudellisille irtisanomisille. Vielä huhtikuun lopussa yhtiö oli enemmänkin huolissaan henkilöstön saatavuudesta. YTN:n jäseniä Digiassa on useita satoja. YTN-liittojen jäsenet ovat järjestäytymässä ja ovat perustaneet oman yhdistyksen ”SysOpen Digia ylemmät toimihenkilöt”. Yhtiö lyhensi nimeään maaliskuussa ja pudotti pois SysOpenin.

n TietoEnator on ilmoittanut siirtävänsä henkivakuutuksiin liittyvää tietoteknistä kehitystyötä Intiaan. Taloussanomien­ mukaan ”Johtaja Martti Paajanen Tieto­Enatorista sanoo järjestelyjen johtuvan muun muassa siitä, että tietyt tuotteet ovat tulleet elinkaarensa loppupäähän.” Nyt näitä tuotteita tekeviä uhkaa työpaikanmenetys. YTN:n mielestä suurten yritysten, kuten TietoEnatorin, on huolehdittava erityisen hyvin henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä. Kun tietyt toimet tulevat elinkaarensa päähän on silloin tarjottava muita töitä yrityksessä. Irtisanomiset voidaan välttää kouluttamalla ja kehittämällä henkilöstöä. Nyt käynnistyvät yt-neuvottelut kohdistuvat 50 työntekijään, lehtitietojen mukaan erityisesti Turussa. Kun Tieto­ Enator työllistää Suomessa yli 7 000 työntekijää löytyy näille henkilöille töitä varmasti Intiaa lähempää. Tähän antaa edellytyksiä myös TietoEnatorin parantunut tulos, mikä on luettavissa yhtiön osavuosikatsauksessa.

Paikanhakuilmoitus

TOIMINNANJOHTAJA Helsingin Insinöörit HI ry on Uuden Insinööriliiton UIL:n suurin jäsenyhdistys. Jäsenmäärämme on yli 11 000.

Haemme palvelukseemme toiminnanjohtajaa. Arvostamme järjestökokemusta, yhteistyötaitoja, idearikkautta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Vapaamuotoiset hakemukset 31.10.2008 mennessä osoitteeseen: Helsingin Insinöörit HI ry, Tietäjäntie 4, 02130 Espoo Lisätietoja antaa puheenjohtaja Pekka Laakso puh 0400 623412

Työmarkkinatutkimus käynnistyy – vastaathan kyselyyn n Perinteinen insinöörien Työmarkkina­

tutkimus toteutetaan taas lokakuussa. Tutkimuksen avulla kartoitamme miten insinöörien ansiot ovat vuoden aikana kehittyneet. Palkkatietoja kerätään todelliseen tarpeeseen, sillä viime vuoden aikana yli 10 000 insinööriä käytti joko sähköistä tai henkilökohtaista palkkaneuvontapalvelua. Tämän lisäksi viime joulukuun jäsenlehden mukana tullutta Palkkatilastot -liitettä lienee vähintään yhtä moni tutkinut. Palkkatilastot tukevat myös neuvottelutoimintaa. Tänä vuonna erityisteemana on palkkausta koskeva paikallinen sopiminen, miten se on käytännössä toiminut ja miten siihen ylipäänsä suhtaudutaan? Lisäksi jatkamme työaika-, matka-aika- ja työmääräseurantaa. Myös työsuhteen varmuudessa tapahtuvia muutoksia seuraamme yhä tiiviisti. Kyselyyn voi vastata joko internetin kautta tai lomakkeella. Halutessasi voit osallistua arvontaan, jonka pääpalkintona on viikko UIL:n Vierumäellä sijaitsevassa loma-asunnossa. Tuloksia tutkimuksesta on palkkojen osalta odotettavissa entiseen tapaan joulukuun jäsenlehden välissä tulevaan Palkkatilastot-liitteeseen. Lisäksi jäsensivuilla olevan Palkkanosturin päivitys tehdään mahdollisimman nopeasti. Tutkimuslomake on postitettu joka toiselle insinöörille. Parhaimmat tulokset saamme, kun mahdollisimman moni tutkimuksen otokseen osunut vastaa kyselyyn. Vastaamalla tuet omaa ammattikuntaasi. Teethän sen. Lisätietoja tutkimuksesta antavat: Aila Tähtitanner, puh. 0201 801 828, aila.tahtitanner@uil.fi Jaakko Koivumäki, puh. 0201 801 870, jaakko.koivumaki@uil.fi

Anneli Haaksivuori, puh. 0201 801 829, anneli.haaksivuori@uil.fi 6


Käytä ääntäsi kunnallisvaaleissa 26.10. Seuraavat UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenet ovat ilmoittaneet ehdokkuudestaan kunnallisvaaleissa ja kainuun maakuntavaaleissa. n Keskusta

Janne Aso, 33, Kaarina, palotarkastaja Sirpa Erkkilä-Häkkinen, 36, Oulu, insinööri, M.Sc (eng.), ammatillinen erityisopettaja Maarit Immonen, 43, Kajaani, IT Solution Expert Susanna Kankaanranta, 43, Lappeenranta, lehtori, automaatioinsinööri Heikki Kaisto, 26, Oulu, opiskelija Markku Kakriainen, 54, Mikkeli, toimitusjohtaja, RI, yMBA Markku Kariluoma, 57, Alajärvi, insinööri, myyntipäällikkö Juha Katainen, 37, Kouvola, myyntipäällikkö Jarkko Leinonen, 28, Keitele, työnjohtaja, insinööri Seppo Pellinen, 61, Nurmijärvi, kone­ insinööri, tuotantotalousinsinööri AMK Yrjö Rossi, 57, Espoo, yrittäjä Arto Sepponen, 42, Kehitysjohtaja, insinööri, Pieksämäki Kalevi Siikonen, 58, Kouvola, teknikko Niko Salokoski, 32, Hyvinkää, insinööri AMK Kirsi Sundell, 45, Ylöjärvi, sit., laatupäällikkö Eero Ylitalo, 52, Pello, projektipäällikkö n Kokoomus

Jouni Anttonen, 53, Kouvola, tarkastaja Jussi Haavisto, 38, Kangasala, insinööri Aki Härkönen, 36, Vantaa, insinööri, ylitarkastaja Pekka Härkönen, 43, Parainen, insinööri Sanna-Maria Iivarinen, 31, Rovaniemi, Quality Manager Marko Koskela, 37, Järvenpää, projektijohtaja Juha-Veikko Kurki, 65, Espoo, IAET:n kassanjohtaja, insinööri Tomi Lappalainen, 34, Liperi, Design Engineer, insinööri (AMK) Markus Leino, 34, Nokia, tuotepäällikkö Pauli Leppä-aho, 59, Helsinki, toimitusjohtaja Esko Meuronen, 62, Espoo, insinööri, kauppatieteiden kandidaatti Keijo Murtomäki, 67, Hollola, insinööri / eläkkeellä

Matti Mäkelä, 60, Tampere, insinööri, toimitusjohtaja Esko Mälkönen, 66, Pirkkala, insinöörieverstiluutnantti evp Vesa Niemi, 39, Pirkkala, rakennuttajainsinööri Riitta Nissilä, 56, Kaarina, suunnitteluinsinööri Juhani Oksman, 65, Mikkeli, insinööri Marko Paalavuo, 25, Oulu, rakennusmies/opiskelija Jyrki Pitkänen, 50, Tampere, atktukihenkilö Juha Rahkola, 45, Oulu, toiminnanjohtaja Rauno Rajala, 59, Kiukainen, aluepalomestari Tony Reikko, 49, Karkkila, käyttöpäällikkö Ilkka Ristkari, 65, Lahti, rakennusinsinööri / eläkkeellä Jyrki Sauramäki, 38, Seinäjoki, tuotepäällikkö Titta Strömberg, 31, Pori, tiedottaja, insinööri Tommi Tilli, 76, Puumala, insinööri Minna Valaja, 38, Tampere, laadunkehitysinsinööri Pasi Viitala, 34, Nokia , insinööri n Kristillisdemokraatit

Veli-Matti Antila, 46, Ylöjärvi, kartoittaja Jari Tulonen, 44, Kaarina, terveystarkastaja Esa Tuovinen, 50, insinööri, Varkaus (sit) n Ruotsalainen kansanpuolue

Markus Sällinen, 33, Kokkola, yrittäjä n SDP

Kauko Aspegren, 65, Oulu, yli-insinööri Hans Ekroth, 52, Turku, tekninen isännöitsijä Merja Helander, 46, Vammala, rakennusinsinööri Keijo Houhala, 39, Lempäälä, insinööri (AMK), KTN:n puheenjohtaja Jyrki Koskinen, 41, Tampere, insinööri, järjestösihteeri Janne Kulmala, 30, Lieto, elektroniikkasuunnittelija Riku Leminen, 47, Oulu, Senior Engineer Erkki Mattila, 59, Espoo, projektiinsinööri, luottamusmies Sami Palola, 35, Pirkkala, myynti-

Tiedot kasasi: Kari Tirronen

insinööri Reijo Pelkonen, 49, Raahe, terveystarkastaja Vesa Pyy, 43, Nurmijärvi, rakennusinsinööri, rakenneinsinööri Marjo Savela, 49, Laihia, sit., huoltoinsinööri, automaatioinsinööri, luottamusmies Neea Similä, 34, Lahti, mekatroniikkainsinööri (AMK) Teuvo Sintonen, 52, Lahti, autoinsinööri Mikko Sormunen, 32, Oulu, alueasiamies Riina Vilander, Muurame, asiakaspalveluinsinööri, (sit) Jari Virtanen, 26, Salo, koneinsinööriopiskelija n Sitoutumattomat

Jarno Arfman, 33, Raisio, laitossuunnittelija Riitta Iitti, 44, Lohja, sähköinsinööri, toimitusjohtaja Markku Lehtinen, 64, Kouvola, tarkastus­rakennusmestari / ylirakennusmestari Janne Seppälä, 31, Tampere, automaatioinsinööri Rauno Rantanen, 63, Raisio, yhdyskuntateknikko Jarmo Vesa, 60, Kotka, insinööri, free lancer Heikki Väyrynen, 46, Raisio, automaatioinsinööri n Vasemmistoliitto

Johannes Kuhmonen, 22, Jyväskylä, insinööriopiskelija Juhani Nikula, 49, Oulu, rakennusinsinööri, rakennussuunnittelija n Vihreät

Tuija Hippula, Pirkkala, toimitusinsinööri Reijo Järvinen, 60, Kajaani, insinööri Visa Korhonen, 37, Espoo, ohjelmistosuunnittelija, insinööri Sirkka-Liisa Korkala, 69, Espoo, kemistiteknikko Toni Paju, 25, Tampere, ympäristö­ insinööri, hallintotieteiden ylioppilas Susanna Sura, 31, Kaarina, Insinööri Taikku Törmä, 42, Nokia, tietotekniikkainsinööri Jussi Vilkuna, 47, Oulu, sit., kulttuuriinstituutin johtaja

Äänestäkää! Äänestämällä voit vaikuttaa! www.vaalit.fi UUSI

Insinööri

7


kolumni Jorma Rusanen johtaja, KEY-Finland

Rajat ylittävän sopimisen vaikeudet

E

uroopan unioni on vähitellen kehittymässä yhteismarkkinoista kansalaisten Euroopaksi, jolla on myös vahvat sosiaaliset päämäärät. Myönteisen kehityksen vahvistumiseen voi itse kukin vaikuttaa vaikka ensi kesän parlamenttivaaleissa. Työelämäkin eurooppalaistuu, ja yhteisen lainsäädännön osuus kasvaa. Työmarkkinasuhteet ja sopimustoiminta ovat kuitenkin vielä pysyneet pitkälle kansallisina. Järjestöjen rajat ylittävä neuvottelutoiminta on tiensä alussa, monestakin syystä. Sosiaalista vuoropuhelua, ylikansallisia neuvotteluja ja sopimustoimintaa toki kaiken aikaa tapahtuu: Euroopan tasolla, sektorikohtaisesti, maantieteellisesti rajautuen ja yritystasolla. Euroopan yritysneuvostoissa on sovittu monista asiois­ta mm. rakennemuutosten yhteydessä: tiedottaminen ja kuuleminen, ay-oikeudet, työsuojelu, yhteiskuntavastuu, henkilöstöpolitiikka, yhtäläinen kohtelu, työn organisointi, koulutus, uudelleen sijoittuminen jne. Tätä sopimista eurooppasihteeristöt ja liitot ovat parhaansa mukaan yrittäneet ”pitää aisoissa”, niin että monikansallisten yritysten piirissä tehtävät sopimukset eivät alita kansallisten työehtosopimusten määräyk­siä. Rajat ylittävä sopiminen on lisääntynyt hitaasti. Tähän vaikuttavat mm. kieli- ja kulttuurierot, erilaiset kansalliset lähtökohdat, myös vähäinen kiinnostus ylikansalliseen edunvalvontaan. Tärkeä syy on, että sopimustoiminnalle ei ole oikeudellisia puitteita. Euroopan ay-liikkeen piirissä on pidetty tarpeellisena saada aikaan kansallisia työoikeudellisia järjestelmiä täydentävä eurooppalaisia sopimuksia koskeva työoikeu­dellinen järjestelmä. Paras vaihtoehto olisi, että osapuolet itse neuvottelisivat järjestelmästä, mutta työnantajapuolen Business­ Europe on vastustanut puitteiden kehittämistä pitäen sitä tarpeettomana. Esimerkkinä ongelmista otan esille sopimustoiminnan EAY:n ja työnantajajärjestöjen välillä. EY:n perus-

8

tamissopimus tarjoaa osapuolille mahdollisuuden sopia keskenään työelämän sääntelyn sisällöstä. Kolmea tuoreinta järjestöjen puitesopimusta etätyöstä, työstressistä ja työväkivallasta ei ole laitettu täytäntöön direktiivillä vaan ”osapuolten ja jäsenvaltioiden omien menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti”, kuten EY-sopimus sallii. Näiden sopimusten kohdalla pelisääntöjen puute on tuonut ongelmia. Ne liittyvät mm. täytäntöönpanoon, suhteeseen kansallisiin lakeihin ja sopimuksiin, oikeusvaikutuksiin, tulkintaan, valvontaan ja seuraamuksiin. Monet lisäongelmat (esimerkiksi kenellä on valtakirja sopia) liittyvät sopimiseen muilla tasoilla. Oikeudellisten puitteiden puuttuminen häiritsee tehokkaasti rajat ylittävän sopimustoiminnan kehittymistä. EU:n komissiolle on annetEU:n komissiolle on tava tunnustus, sillä se on eri yhteyksissä kiinnittänyt huo- annettava tunnustus, miota sääntelyn puutteesta aisillä se on eri heutuviin ongelmiin. Tuore esimerkki on komis- yhteyksissä kiinnittänyt sion heinäkuussa sosiaalipoliittisen ohjelman uudistamisen huomiota sääntelyn yhteydessä antama työasiakir- puutteesta aiheutuviin ja rajat ylittävästä yrityskohtaisesta sopimisesta. Asiakirjassa ongelmiin. korostetaan sopimusten kasvavaa roolia yritysten kansainvälistyessä ja käydään lävitse nykytilanteen monia epäselvyyksiä ja ongelmia. Komissio aikoo perustaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tukevan asiantuntijatyöryhmän. Ryhmän tehtävänä on seurata rajat ylittävän yrityssopimisen kehitystä ja vaihtaa tietoja. Komissio kutsuu työryhmään työmarkkinaosapuolet ja muita asiantuntijoita. Komissio aikoo muun muassa luoda tietokannan rajat ylittävistä teksteistä.


lokakuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

Luottamusmies on henkilöstön kanava johtoon

H

enkilöstöllä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies edustamaan itseään johtoon päin. Kaikilla edustettavilla tulee olla mahdollisuus äänestää luottamusmiesvaaleissa. Luottamusmies vaikuttaa ja valvoo edustettaviensa etuja. Hänellä on myös mandaatti neuvotella paikallinen sopimus niiden työntekijöiden puolesta, joita hän edustaa. Paikallinen sopiminen onkin tuonut luottamusmiehelle kokonaan uuden ja vaativan roolin. Paikallinen sopiminen onnistuu, jos siihen on edellytyksiä. Se vaatii molemmilta neuvotteluosapuolilta tahtotilaa ja osaamista. Osaaminen on usein heikkoa neuvottelu­ pöydän molemmilla puolilla. Siksi onkin erityisen tärkeätä kouluttaa neuvottelijoita. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun neuvottelijat laitetaan yhtä aikaa samalle kurssille. Luottamusmiehelle on myös annettava aikaa ja vapautusta normaaleista työtehtävistä, jotta hän pystyy valmistautumaan tehtävänsä hoitamiseen. Tämä asettaakin työyhteisössä esimiehille haasteita. Esimiehiä tulisikin valmentaa ja kouluttaa ymmärtämään työlainsäädäntöä ja luottamusmiehen asemaa.

UUSI

Insinööri

Ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat nihkeästi ­kokopäivätoimisiin luottamusmiestehtäviin, sillä tekniikka menee niin kovaa vauhtia eteenpäin, että parin vuoden luottamusmiespestin aikana he kokevat putoavansa kehityksen kelkasta. Luottamusmiehelle onkin tarjottava samaa koulutusta kuin muille työntekijöille, vaikka luottamustehtävä ei olisikaan täysipäiväistä. Luottamusmiestehtävää kannattaa kierrättää, ettei­ se rasita vain yhtä henkilöä. Vaalit on syytä myös järjes­ tää parin vuoden välein. Yrityksissä, joissa on aktiivisesti toimiva yritysyhdistys, henkilöstöedustuksia kierrätetään ainakin hallituksen jäsenten kesken. Tämä tasaa työkuormaa ja antaa arvokasta neuvottelukokemusta usealle henkilölle. On myös muita luottamustehtäviä, kuten työsuojeluvaltuutettu ja hallintoedustuslain mukainen edustaja jne. Luottamustehtävistä on myös osattava luopua, jos ei nauti enää luottamusta. Olkaa aktiivisia ja huolehtikaa, että työpaikaltanne löytyy riittävästi henkilöstön edustajia. Luottamusmies ajaa sinun asiaasi. Hyvää syksyä!

9


edunvalvonta Teksti: Pentti Peltoniemi n Kuva: Ilona Mäenpää

Sture Fjäder (vas.) ja Matti Koskinen miettivät paikallisen sopimisen hyötyjä.

Paikallinen sopiminen lähinnä sanelua Paikallista sopimista voi edistää, jos neuvottelijoina ovat tasavertaiset osapuolet. Hyötyä on myös siitä, jos paikallisessa sopimisessa päästään aluksi eteenpäin vaikkapa työaikapankkijärjestelyissä.

10

Y

TN:n puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo selvästi, että nyt on aika pysähtyä ja käydä periaatteellinen keskustelu, mikä on ay-liikkeen rooli: onko pakko mennä mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n leikkiin ja juosta kokoon paikallista sopimista työnantajien muokkaamien sääntöjen mukaan. Vai olisiko syytä pysäyttää päämäärätön mukautumien ja miettiä, koska mitään pakkoa ei ole. – Toinen osapuoli vain ilmoitti, että­ heitä eivät tulopoliittiset sopimukset kiinnosta. Meidän pitää kertoa, että

meitä ei kiinnosta paikallinen sopiminen ­nykymuodossaan, jossa osapuolet eivät ole tasavertaisia. Fjäder ei käytä kovaa kieltä, ei melskaa, vaan sanoo hillitysti, että työehtosopimusten tarkoituksena on taata työrauha, jota vastaan sovitaan työehdoista – erityisesti palkoista. – Kyllä ay-liikkeessä tiedetään, että työllisyys on niin tärkeä asia, ettei ylimitoitettuja palkkavaatimuksia esitetä. Fjäder ei puhu yksin akavalaisten tai YTN:n äänenpainoin. Asioita on jo mietitty yli keskusjärjestörajojen. Yhteistyö


Paikallisessa

sopimisessa ei

jatkuu muun muassa Teollisuuden palkansaajien ja keskeisten YTN-liittojen yhteisessä seminaarissa, jossa kartoitetaan sopimuspolitiikan tulevaisuutta. Mikään yksittäinen ammattiliitto ei kykene luomaan kokonaislinjaa paikalliseen sopimiseen. Yksilöllinen sopiminen ei ole uutta

Ylemmät toimihenkilöt ovat tottuneet sopimaan osan palkoistaan yksilöllisesti. Työehtosopimusten kautta tulevat kuitenkin yleiskorotukset sekä keskeisimmät muut palvelussuhteen ehdot. Fjäderin mielestä paikallista sopimista on jo riittämiin. – Ilmeisesti työnantajien päämääränä on niputtaa työehtosopimus ja meriittiraha. Palkitseminen vaativan tehtävän hoitamisesta tai halu estää kilpailijaa värväämästä hyvää työntekijää kuuluu yritykselle eikä työehtosopimuksiin. Työehtosopimuksia tarvittaisiin vain työrauhan takaamiseksi ja neuvottelupaine siirrettäisiin paikallisille luottamiehille ja yritysten henkilöstöosastoille. Fjäderin mukaan luottamusmiesten asia ei ole sopia tai keskustella yksilötasolla palkkapotin jakamisesta. Hän ei usko, että yritysten resurssit riittävät paikallisiin palkkaneuvotteluihin. Hän epäilee, onko yrityksissä edes halua siihen. Tupojen lakkautusta ajaneiden kymmenen globaalin yrityksen ja parin vahvan vientisektorin johtajan tavoite on Fjäderin mukaan paljon pitemmällä kuin paikallisessa sopimisessa. He haluavat murentaa nykyiset työmarkkinarakenteet, jolloin ei enää ole työehtosopimustoimintaa, vaan siirrytään kokonaan yksilölliseen sopimiseen. – Ymmärrän hyvin, että Akavan julkinen sektori suhtautuu myönteisemmin paikalliseen sopimiseen. Valtiosektorilla on virkaehtosopimuksissa sovitut palkkausjärjestelmät, minne rahat sujuvasti laitetaan ja mihin henkilöstö voi vaikuttaa. Kuntasektorin paikallisen sopimisen mekanismein toUUSI

Insinööri

teutetut palkkaohjelmat ovat olleet akavalaisittain ihan hyviä. Yksityisellä sektorilla on vähän hyviä kokemuksia palkkojen paikallisesta sopimisesta. Fjäderin mielestä niin kauan kuin esimerkiksi yhteistoimintalaki ei toimi muuten kuin irtisanomisleimana tai työaikajoustoissa ei päästä eteenpäin henkilöstöä hyödyttävällä tavalla, teoriaherrojen kannattaa keskittyä muuhun kuin paikallisiin neuvotteluihin, joita he eivät ole käyneet. – Suomalainen neuvottelukulttuuri ei ole kypsä edes työehtosopimuksiin perustuvalle paikalliselle sopimiselle, Fjäder sanoo. Jäsenet epäilevät sopimusmallia

Uuden Insinööriliitto UIL:n ja YTN:n asiamies Matti Koskinen sanoo, että jäsenkunta on pitänyt toteutettua paikallisen sopimisen mallia ja prosessia hankalana. – Vähintään kaksi kolmesta suhtautuu asiaan kriittisesti. Yleinen mielipide on, että työehtosopimuksen selkeillä yleiskorotuksilla sekä paikallisin liukuvin osin olisi päästy helpommin samaan tulokseen. Koskisen mukaan henkilöstö kokee motivoivammaksi, jos yleiskorotusten päälle on mahdollista neuvotella työpaikkatasolla liukuvista osista. – Monessa yrityksissä on hallinnollisin määräyksin kielletty kehityskeskusteluissa puhumasta palkoista. Puhutaan työstä, mutta ei palkitsemisesta. Palkoista päättää yksin toimitusjohtaja. Pienet ja suuret eroavat toisistaan

YTN:n ja UIL:n kokemusten mukaan yleensä kuvitellaan, että pienissä yrityksissä olisi helpompi päästä neuvotellen sopimukseen. Arki on kuitenkin toinen, sillä isot ovat satsanneet ammattimaiseen henkilöstöpolitiikkaan. Kuitenkaan paikallinen sopiminen

saavuteta tuloksia käskemällä, vaan

vuorovaikutuksella, motivoinnilla ja kannustamisella.

palkoista ei sujunut, kuten työnantajapuolen puheissa haluttiin korostaa. Ilmenikin, että paikallista sopimista on ollut vähän, kun konsernin tai osakeyhtiön ylin johto oli antanut tiukat ohjeet. – Puheet paikallisesta sopimisesta tyssäsivät siihen, että esimiehet eivät voineet sopia, kun käskyvalta jäi konsernitasolle. Henki oli, että jos sovitaan, niin henkilöstö saa enemmän. Jos ei sovita, niin palkkakulut nousevat vähemmän. Aito vuorovaikutus ja neuvottelu jäivät pois. Koskinen esittääkin nostettavaksi keskusteluun työnantajan direktio-oikeuden. Se on jäänne, joka ei kuulu nykyisiin asiantuntijaorganisaatioihin. – Ei tuloksia saavuteta käskemällä, vaan vuorovaikutuksella, motivoinnilla ja kannustamisella, Koskinen korostaa. Jos puhdasta paikallista sopimustoimintaa halutaan kehittää, niin Koskisen mukaan se edellyttää muutoksia sekä yleiseen neuvottelukulttuuriin että luottamusmiehen asemaan. – Luottamusmiesten pitää saada huomattavasti enemmän tietoa yrityksestä ja henkilöstöstä, jota edustaa. Heillä pitää olla riittävästi luottamusmieskoulutusta sekä aikaa tehtävän hoitamiseen ja neuvotteluihin valmistautumiseen. Ehdoton ehto on, että paikallinen sopiminen on vastavuoroista. n 11


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Timo Syrjänen

Luottamusmiestä aina tarvitaan Viime syksyinen suunnittelualan neuvottelukierros päättyi hyvin. Lakkoase toimi parhaiten niissä yrityksissä, missä oli kattavin luottamusmiesverkosto. Marko Klapuri sai työpaikallaan Etteplan-konsernin Vantaan yksikössä ylemmät toimihenkilöt heräämään ja järjestäytymään.

S

ain liittoon kuuluvat ja joitakin kuulumattomia lakkoon, eikä rikkureita ollut, Marko Klapuri kertoo. Hän sai myös muissa yksiköissä ”heräämistä” aikaan ja muutamia uusia luottoja valituksi ennen lakkoa. Keväällä paikallisesti neuvoteltava palkankorotuserä toi uusia luottoja runsaasti. – Porukat ovat ymmärtäneet, että on parempi valita luottamusmies edustamaan. Onhan työnantajankin helpompi neuvotella luottamusmiehen kanssa kuin kaikkien kanssa erikseen. Marko Klapuri on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Etteplan-konsernin Vantaan yksikössä. Hän hoitaa yli 80 insinöörin, diplomi-insinöörin ja muun ylemmän toimihenkilön edunvalvontaa. Lisäksi hän on YTN:n suunnittelualan taustaryhmän ja sen työvaliokunnan jäsen. Työkseen hän suunnittelee ja vastaa komennuksella erilaisista projekteista Vantaan yksikön kone- ja sähköosastolla.

sovituista asioista pitää myös neuvotella. Tähän vaikutti osaltaan myös työehtosopimuksen luottamusmiestä koskevien määräysten oleellinen vahvistuminen. Vai ovatko työehtosopimuksessa luottamusmiehen asemaan kirjatut parannukset, kuten korvaukset ja takuut sekä tiedonsaanti palkoista näkyneet työpaikalla? – Tiedonsaannissa on vielä ongelmia, erityisesti palkoista on vaikea saada kattavaa tietoa. Nuoremmilta voi asiaa kysyä suoraan, mutta vanhemmat eivät niin hanakasti palkoistaan kerro. Klapurin mielestä pitäisi nähdä nähdä tilastot sekä listat, joista näkee korotusten saajat. Kevään kierroksella luottamusmiehet luottivat työnantajaan, mutta tuntuu ettei työnantaja halua luottaa luottamusmiehiin. Tämä vaikuttaa varmasti ensi kevään paikallisen erän neuvotteluihin.

Järjestäytyminen kannattaa

Viime syksyisen neuvottelukierroksen tuloksena syntyneessä työehtosopimuksessa sovittiin, että YTN:n suunnittelualalla jaetaan paikallista erää jaetaan 2,5 %. Tämä on suurin toistaiseksi sovittu paikallinen erä. Mitenkä sen jakamisessa onnistuttiin? – Meille Etteplanissa tämä neuvottelukierros oli aika lailla harjoittelukierros. Kohtuulliseen sopimukseen kuitenkin päästiin, sillä kaikki saivat jotakin. Erää ei kuitenkaan jaettu tasan. Työnantajan kanssa oli sovittu jakoperusteista ja työnantaja jakoi niiden perusteella korotukset. Valitettavasti tietoa siitä, miten työnanataja loppu­ peleissä korotukset jakoi, ei saatu. Ensi keväänä tietoa pitää saada huomattavasti enemmän. YTN:n suunnittelualan taustaryhmän tavoitteena on saada valtaosaan alan yrityksistä oma YTN-luottamusmies. Näin luottamusmiesten

Suunnittelualan menestyksekkään neuvottelukierroksen aikana viime syksynä Klapurilla riitti hommia. Hän järjesti tilaisuuksia ja puhui ihmisille järjestäytymisen tärkeydestä. – Aikaa meni yhteydenpitoon muihin Etteplanin yksiköihin, eritysesti niihin, joissa ei ollut luottoa. Lakon aikana lakkovahtien järjestämisessä sekä taustaryhmän kokouksissa meni aikaa. Lakko oli Klapurin mukaan todella raskasta aikaa, tekemistä oli niin paljon. Vähitellen kuitenkin alettiin ymmärtää, että pitää järjestäytyä, jos halutaa saada parannusta työehtoihin. Syksyn onnistuneen neuvottelukierroksen ja lakon jälkeen saatiin runsaasti paitsi uusia jäseniä myös uusia luottamusmiehiä. Tajuttiin, että 12

Onnistuiko paikallinen sopiminen


Marko Klapuri on saanut ylemmät toimihenkilöt järjestäytymään.

määrä saadaan kasvamaan nykyisestä 90 luottamus- ja varaluottamusmiehestä, mikä tuo entisestään voimaa edunvalvontaan. Parempaan suuntaan ollaan menossa

Luottamusmiehen tärkein tehtävä on Klapurin mielestä huolehtia siitä, että työnantaja noudattaa työehtosopimuksia ja lakeja. Tässä suhteessa on monessa yrityksessä vielä paljon tekemistä. – Omalla työpaikallani Etteplanissa ollaan nyt menossa parempaan suuntaan. Yrityksen johdon pitäisi ymmärtää, mikä merkitys on hyvin hoidetulla henkilöstöpolitiikalla. Valitettavasti suuret, jopa ylimitoitetut tulostavoitteet vaikeuttavat kehitystä. Henkilöstön aloitteesta palkattu henkilöstöjohtaja on Klapurin mukaan tuonut uutta osaamista taloon. Joten odottavalla kannalla ollaan. Mutta vielä on paljon tehtävää, että saadaan työehdot paremmiksi. Matka-ajankorvauksissa on vielä puutteita, esimerkiksi omavastuuaika on aivan liian pitkä. Myös ylitöiden korvaamisessa on ongelmia. Työntekijöiden kohtelu ylipäätään voisi olla korrektimpaa. Klapurin mielestä yhdessä on näitä asioita vietävä eteenpäin. Työnantajan olisi tajuttava, että toimiva työyhteisö on paljon tuottavampi kuin huonosti voiva työyhteisö. Luottamusmiehen vastuulliseen rooliin yrityksessä kuuluu toimia sovittelijana, neuvottelijana ja tiedon välittäjänä. Henkilöstön hyvinvointi ja toimivat yhteistyösuhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ennen kaikkea luottamusmiehet välittävät henkilöstön näkemyksen työnantajalle päin. Ja ovat valmiit puolustamaan edustamaansa ryhmää. Tukena heillä ovat yritysyhdistykset ja YTN-asiamiehet. Osaajista pulaa

Osaavasta insinöörisuunnittelutyövoimasta on pitkään ollut pulaa. Piakkoin siirtyy vanhemmasta päästä suuri osa työntekijöistä eläkkeelle. Mistä saadaan nuorta osaavaa väkeä tilalle? Rekrytointi on ollut vaikeaa, sillä alalla alkaa olla huono maine, kun maksetaan niin huonosti. Lisää korotuksia siis tarvitaan. Klapurin mielestä työnantajan pitäisi myös tajuta, että työntekijöistä pitää pitää huolta. Myös kouluttamiseen pitää kiinnittää huomiota. – Osaamisessa alkaa olla puutteita, kun työnantaja ei halua kouluttaa. Ehdottoman tärkeätä olisi panostaa kouluttamiseen, sillä vain niin osaaminen säilyy ja paranee yrityksessä. n UUSI

Insinööri

13


edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Kemiran henkilöstön jaksaminen koetuksella Vaasassa Kemiralla tutkijana työskentelevän Taru Kallion vuosi on ollut rankka: uusi luottamusvaltuutettu on joutunut käymään jo kahdet ­ yt-neuvottelut. Henkilöstö ei ennättänyt vielä toipua kevään vähennyksistä, kun uusista ilmoitettiin. Taru Kallio käy jo toisia yt-neuvotteluja Kemirassa.

T

aru Kallio valittiin tämän vuoden alussa Kemiran Vaasan toimipaikan ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetuksi. –Reilun puolen vuoden aikana olen nyt käymässä toisia yt-neuvotteluja. Jo keväällä Vaasan organisaatiosta vähennettiin noin 30 ihmistä, silloin pääasiassa Vaasan tuotantoon läheisesti liittyvistä toiminnoista, Kallio kertoo. Osa kevään irtisanomisista on vieläkin toteutusvaiheessa. –Kemiraan jäljelle jäänyt henkilöstö ei ole mielestäni vielä täysin selviytynyt edellisestäkään koetuksesta. Henkilöstön jaksamisen kannalta tämä toinen ytaalto tuntuu käsittämättömältä. –Jo keväällä puhuttiin syksyn suuresta organisaatiomuutoksesta. Kukaan 14

ei ennusmerkeistä huolimatta uskonut, että näin suuresta muutoksesta ja vähennyksestä olisi kyse. Yleisesti ajattelimme, että kevään yt-neuvottelukierros olisi jotenkin auttanut Vaasan henkilöstön kohtaloa. Ei auttanut. Kesälomien jälkeen alkaneet Kemiran Vaasan yt-neuvottelut koskevat 155 henkilön työpaikkoja. He kaikki ovat mukana yrityksen muutoksessa joko suoran irtisanomisen kohteena, eläkejärjestelyissä, liikkeen luovutuksessa tai organisaation muutoksessa. Tästä Vaasan joukosta 40 on ylempiä toimihenkilöitä, 70 on toimihenkilöitä ja 45 työntekijöitä. Vaasan organisaatioon on jäämässä alkuperäisen yt-neuvotteluesityksen mukaan alle 70 ihmistä. Lo-

pullinen henkilömäärä noussee kuitenkin 70:stä jonkin verran ylöspäin, sillä Vaasaan jäänee myös väkeä, jonka organisaation kotipaikka on jollain muulla Kemiran toimipaikalla. Vaasan 70 hengen tutkimusyksikkö lakkautetaan kokonaan, samoin käy Kemiran Oulun ja Äetsän tutkimusyksiköille. Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta keskitetään Espooseen. Siksi tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskentelevät joutuvat muuttamaan. Kemiran organisaatiouudistuksen tarkoituksena on vähentää henkilöstön määrää Suomessa noin 300:lla. Peräti 130 ylempää toimihenkilöä on saamassa kenkää. Irtisanottavia kemiralaisia ylempiä toimihenkilöitä on siis enemmän kuin heitä joutunee yt-neuvottelu-


jen kohteeksi UPM:n ja Stora Enson uusissa saneerauksissa. –Koska osa henkilöstövaikutuksista johtuu toimintojen keskittämisestä, työn perässä voi joutua muuttamaan toiselle Kemiran toimipaikalle. Osa henkilöstövaikutuksista saadaan järjesteltyä erilaisin eläkeratkaisuin, mutta suoriin irtisanomisiinkin varmasti joudutaan. Lukumäärät eivät ole vielä varmistuneet, Kallio kertoi syyskuussa kesken yt-neuvottelujen. Tutkimusyksikön lakkauttamisen lisäksi Vaasan muitakin toimintoja keskitetään jollekin toiselle Kemiran toimipaikalle. Tiettyjä ydinosaamisalueen ulko­puolelle jääviä toimintoja aiotaan lisäksi ulkoistaa. Perustelut eivät vakuuta

Kolme vuotta sitten Kemiran Vaasan tutkimusyksikössä polymeeritutkijana aloittanut Kallio kehittää työkseen uusia polymeerituotteita sekä testaa ja analysoi niitä. – Meillä tehdään monipuolista, pääasiassa paperiteollisuuteen ja massanvalmistukseen liittyvää tutkimusta. Esitetyt perusteet yksikön lakkauttamisesta tai sen siirtämisestä Espooseen eivät miellytä eivätkä vakuuta meitä, Kallio sanoo. Tutkimusyksikössä työskentelvät ovat toimineet koko ajan tehokkaasti myös paperi- ja sellukemikaalien myynnin sekä Vaasan tuotannon tukena. Kal-

Ihmisille pitäisi antaa aikaa hoitaa vanhat

tehtävänsä loppuun, jotta uusien tehtävien aloittaminen ja opettelu olisi helpompaa.

lio arveleekin, että T&K-tuen siirtyminen Vaasasta Espooseen hankaloittaa ainakin aluksi töiden sujumista ja hidastuttaa projektiaikatauluja. Kriisin työstämistä

Kallion mielestä Vaasassa on ollut mukava tehdä työtä ja nyt suuren muutoksen edessä ryhmähenki on entisestään lisääntynyt. – Yhteisö antaa jäsenilleen tukea ja voimaa. Myös minä olen saanut edustettaviltani tukea ja apua yt-neuvottelujen kuluessa, Kallio kiittää. – Työyhteisö on käynyt kaikki kriisin vaiheet läpi – vihaa ja surua unohtamatta. Alun epävarmuus on viikkojen myötä kääntynyt hieman myönteisemmäksi. Muutoksessa nähdään myös mahdollisuuksia. Luulen, että vahva yhteisöllisyys on auttanut tämän asian työstämisessä. Kallion mukaan osa kemiralaisista ei halua lähteä Vaasasta mihinkään, mutta enemmistö puntaroi vakavasti lähtöä toiselle paikkakunnalle yhtenä vaihtoehtona. Tosin kaikille muuttohalukkaille ei välttämättä edes tarjota tilaisuutta siirtyä

Espooseen töihin. Lohdullista kyllä, Vaasan alueen työllisyystilanne on hyvä, vaikka kemian­ teollisuutta ei ole paljon. –Suurin vaikutus lähtöpäätökseen on sillä, millaisen työtehtävän ja vastuualueen­ henkilö saa ja millaisessa ryhmässä hän tulee työskentelemään. Kaikkien työt ja työjärjestelyt muuttuvat joka tapauksessa jotenkin. Taru Kallion mielestä nyt pitää panostaa henkilöstön jaksamiseen: työtaakka ei saisi kasvaa ylitsepääsemättömäksi. –Ihmisille pitäisi antaa aikaa hoitaa vanhat tehtävänsä loppuun, jotta uusien tehtävien aloittaminen ja opettelu olisi helpompaa. Vie varmasti pitkän aikaa ennen kuin uudet työyhteisöt muotoutuvat ja työteho saadaan palautettua. Kallio toivoo, että työnantaja auttaisi muihin toimipaikkoihin siirtyviä kemiralaisia arkisten, muuttoon liittyvien asioi­den järjestelyissä. Ei tarvitsisi murehtia niitä työaikana. Luottamusvaltuutettu Taru Kallio odottaa Kemiran johdolta vastuullisuutta ja inhimillisyyttä. – Niin moni ihminen on nyt keskellä muutosta. n

Kemiran yt-neuvotteluissa sovittiin koulutusrahastosta

K

emiran konsernitason yhteistoimintaneuvotteluissa päästiin sopimukseen henkilöstön tukipaketista. Paketilla tuetaan Kemirasta irtisanottavia henkilöitä. Irtisanottavien tukipaketin yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen, mutta se sisältää muun muassa erillisen, työsuhteen pituuden mukaan porrastetun irtisanomiskorvauksen, lakisääteisen tason huomattavasti ylittävän eläkeratkaisun sekä useita erilaisia kannustimia, joilla helpotetaan muuttoa toiselle paikkakunnalle. Irtisanottuja, joilla on työvelvoite,

UUSI

Insinööri

motivoidaan erillisellä bonuksella. Paketin periaatteellisesti merkittävin osa on koulutusrahasto, johon Kemira sijoittaa huomattavan summan. Rahaston ideana on tukea työllistymistä, ja tukea maksettaisiin yhteiskunnan tukien päälle. Rahasto koskee vain Kemiran suomalaista henkilöstöä. Aloite rahastosta tuli henkilöstön edustajilta. Rahastoa hallinnoi ja tuista päättää koordinaatioryhmä, jossa on mukana henkilöstön edustajia. Tuen ala- tai ylärajaa ei ole määritelty. Tällaisesta rahastosta ei ole sovittu

aiemmin missään muualla, vaikka erilaisia tukipaketteja on rustattu teollisuuden lukuisissa saneerauksissa. Tukipaketista syntyi sopu vasta, kun Kemiran henkilöstö ryhtyi suunnittelemaan Eurooppa-tason lakkoa. Painostustoimia oli tarkoitus järjestää seitsemässä EU-maassa. – Henkilöstöryhmät ja liitot ovat tehneet neuvottelujen aikana poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä, mikä mahdollisti tyydyttävät tukipaketin saavuttamisen, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu Taru Kallio.

15


edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Kemia hakee omaa työehtosopimusta Seuraavalla neuvottelukierroksella YTN:n kemian alan tähtäimessä on oman työehtosopimuksen saaminen. Nyt kemian ylemmillä toimihenkilöillä on vain palkkapöytäkirja, joka on voimassa 31.1.2010 saakka.

K

emian ylemmät toimihenkilöt aloittivat valmistautumisen seuraavalle neuvottelukierrokselle syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, kun alan luottamusvaltuutetut kokoontuivat Tampereelle. Oman työehtosopimuksen saaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä työehtosopimuksella varmistetaan palkankorotusten toteutuminen sekä oikeudenmukaiset ja yhtenevät työsuhteen ehdot. Neuvottelukierrosta pohjustetaan jo tänä syksynä loka-marraskuulle ajoittuvalla kenttäkierroksella. Silloin esitellään, miten syyskuun paikallisen erän jakaminen lopulta sujui. Kierroksen tilaisuuksissa on myös mahdollisuus saada henkilökohtaista lakineuvontaa YTN:n juristeilta. Jäsenet voivat esimerkiksi tarkistuttaa työsopimuksensa tai kysyä neuvoa työsuhteen ehtoihin liittyviin ongelmiinsa. Syksyn kierroksen aikataulusta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin sekä yrityksiin että YTN:n verkkosivuilla www.ytn.fi.

YTN:n kemian alan melko uutta asiamiesjoukkoa ovat asiamies Ville Väärälä ­(vasemmalla), työsuhdejuristi Hanne Salonen ja kemian vastuullinen asiamies Seppo Järvenpää. Kemiassa pitkään asiamiehenä työskennellyt Olli Pulkkinen jää vuoden päästä eläkkeelle.

Palkkakartoitus tulossa

Kemian alalla on tarkoitus tehdä tämän syksyn aikana myös oma palkkakartoitus, jolta odotetaan tärkeää pohjatietoa neuvotteluja varten Tampereella koolla olleet luottamusvaltuutetut oppivat yrityksen talouden analysointia ja kuulivat, mitä oikeuksia luottamusvaltuutetuilla on esimerkiksi tiedonsaantiin. Oman työehtosopimuk-

sen puuttuessa yhteistoimintalaki ja tasaarvolaki turvaavat henkilöstön edustajille mahdollisuuden saada monenlaista tietoa yrityksen tilasta. Seuraavan kerran kemian luottamusvaltuutetuille ja työsuojeluvaltuutetuille tarjotaan tilaisuutta päivittää tietojaan ja valmistautua yhä tiivistyvään edunvalvontaan helmikuun ensimmäisen viikonlopun laivaristeilyllä 6.–8.2.2009. n

Metsäteollisuudesta häviää työpaikkoja

I

matran seutukunta nousee rakenne­ muutosalueeksi, sillä se menettää 250 ­t yöpaikkaa Stora Enson supistusten vuoksi. Stora Enso sulkee Imatran tehtail­ la muovipäällystekoneen ja kartonkikoneen. Työttömyysasteen pelätään alueella nousevan 12,4 prosenttiin. Kajaanin seutukunta menettää UPM-Kymmenen paperitehtaan sulkemisen vuoksi 535 työpaikkaa. Työttömyysasteen pelätään alueella nousevan 15,1 prosenttiin ilman korvaavia työpaikkoja. Kainuun menetysten korvaamiseksi suunnitellaan erityistoimia.

16

Etelä-Pirkanmaalla UPM-Kymmenen Tervasaaren tehtaan lakkautus vie Valkeakoskelta 150 työpaikkaa. EteläPirkanmaan osalta päätöksessä on otettu huomioon myös viime vuoden työpaikkamenetyksiä. Jo aiemmin rakennemuutosalueiksi on nimetty Joensuun, Jämsän, Keuruun, Kouvolan, Lappeenrannan, Vakka-Suomen, Itä-Lapin, Kotka-Haminan ja Forssan seutukunnat. Myöskään Varkautta ei hallitus ministeri Pekkarisen mukaan unohda. Stora Enso on päättänyt hylsykartonkikoneen sulkemisesta

Varkaudessa, mikä johtaa 150 työpaikan vähennykseen. Vähennysten kokonaisvaikutukset UIL:n jäsenkuntaan ovat vielä avoinna. Hallitus on varannut ensi vuodeksi rakennemuutosalueille erillisrahoitusta 30 miljoonaa euroa. Lisäpanostuksia vaikeuksissa oleville seutukunnille on tulossa jo syksyn lisäbudjetista. Rakennemuutosrahoitusta voidaan käyttää uusia työpaikkoja luoviin yrityshankkeisiin, työllisyysinvestointeihin sekä muihin rakennemuutoksen hoitamiseen liittyviin kehittämishankkeisiin. n


Teksti ja kuva: Eero Seppälä

UIL eduskunnassa – ammatti- ja elinkeinovaikuttamista käytännössä!

U

IL:n delegaatio marssi 2.10. puheenjohtaja Pertti Porokarin johdolla päättäväisenä eduskuntaan tapaamaan maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaa Jari Leppää. Tapaamisen taustalla oli huoli maaja metsätalousministeriön hallinnonalalla kaavailluista uusista hankkeiden lainoitusehtojen muutoksista, siten että rakennussuunnittelussa ei enää hyväksyttäisi insinöörejä A ja/tai AA-kohteiden suunnittelijoiksi. Tämä lainaehtojen tulkintamuutos olisi luonut käytännön, joka olisi ollut selkeästi olemassa olevan lainsäädännön (maa- ja rakennuslaki) vastainen. Vaikutukset UIL:n jäsenistöön sekä muihin rakennusalan ammattilaisiin kuten rakennusmestareihin olisivat olleet huolestuttavan kielteiset. Kokonaisvaikutukset rakennusalaan sekä alkutuotantoon olisivat olleet selkeän kielteiset jo muutoinkin taantuman kynnyksellä kamppaileville aloille. Lainarahoituksen uusien ehtojen tulkintoineen oli tarkoitus tulla voimaan lo-

kakuussa, joten vierailu ja vaikuttamisen ajoitus oli kohdallaan. Ministeri Anttila oli tutkinut asiaa ja todennut, että ammattikunnalla ei ole mitään hätää, koska käytännössä muilla, kuten arkkitehdeillä, ei ole osoittaa osaamista ko. erityissuunnittelun alueelta. Ministeri oli myös havainnut huolestuneena kyseisen tulkinnan laittavan kaikki hallintoalan investoinnit jäihin ja sellainen toimenpide ei hänen mielestään ole suotavaa Ministeri Anttila ilmaisi kantansa melkoisen selkeästi: ”Moinen hulluttelu tässä asiassa pysäyttäisi käytännössä koko Suomen!”

sen kohtelun varmistamiseksi. Myös Akava on antanut UIL:ää ja insinöörejä tukevan lausunnon ympäristöministeriölle, joka hallinnoi rakennusmääräyksiä. n

Työ jatkuu

UIL:n toiminta ns. A2-pätevyysasiassa tutkimuksineen on ollut tehokasta ja vaikuttavaa. Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen asiamies Heidi Husari jatkaa työskentelyä Ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä suunnittelupätevyyksien tarkentamisessa ja jo alalla toimivien AA-luokan suunnittelijoiden (rakennusinsinöörit ja rakennusmestarit) edunvalvonnan ja oikeudenmukai-

Mikkelin insinöörien Markku Kakriainen (vas.), ministeri Sirkka-Liisa Anttila, puheenjohtaja Pertti Porokari, asiamies Heidi Husari ja Itä- ja Kaakkois.Suomen piirin puheenjohta Reijo Mustonen eduskunnassa.

Fortum vähentää taas yksityisasiakkaiden palvelua

F

ortum on jälleen käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat kaiken kaikkiaan Suomessa noin 50 työsuhteen päättämistä sekä samanaikaisesti vastaavia vähennyksiä muissa Euroopan maissa. Säästötoimet koskevat Suomessa toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Konsernin tavoitteena on saavuttaa merkittäviä säästöjä vähentämällä henkilöstökustannuksia. Säästöt aiotaan saavuttaa sekä keskittämällä että hajauttamalla toimintoja. Työpaikkoja keskitetään Joensuusta, Pudasjärveltä ja Kuusamosta Espooseen ja Espoosta hajautetaan työpaikkoja Tallinnaan. Henkilöstön mielestä henkilöstöväUUSI

Insinööri

hennykset ja toimintojen keskittäminen etelään ja maan rajojen ulkopuolelle heikentävät erityisesti konsernin palvelua yksityisasiakkaille. Jo vuonna 2006 aloitettiin toimintojen lakkauttaminen maakunnissa ja toimintojen siirtäminen ruuhkasuomeen ja halpamaihin. Nyt henkilöstön luottamusmiesten mielestä jatketaan samaa linjaa ja se on ristiriidassa valtio-omistajan omien linjausten kanssa. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesten mielestä Fortum haluaa kasvattaa valtion ja muiden omistajien voittoja heikentämällä palvelua vain yhdeltä omistajaryhmältä suomalaisilta kotitalouksilta.

Luottamusmiehet vaativat tänään konsernijohdolle lähettämässään kirjeessä, että yksityisasiakaspalvelun henkilöstövähennyksistä luovutaan, keskittämistoimet Etelä-Suomeen perutaan ja maksuliikennetoimintojen siirto Tallinnaan perutaan. Koska Fortumin vähentämistoimet koskevat myös Suomen ulkopuolisia toimipisteitä, työnantajan on välittömästi kutsuttava koolle henkilöstöä edustava Fortumin eurooppalainen työneuvosto. Myydessään E.ONia Fortumille, vuonna 2006, Espoon kaupunki tuskin kuvitteli myyvänsä henkilöstönsä tulevaisuutta Tallinnaan. n 17


edunvalvonta Teksti ja kuva: Mikko Sormunen

Yhteishistorialtaan reilusti yli satavuotiaan Uusi Insinööriliitto yhteisön piirissä ei ole käyty kuin kaksi täysimittaista valtakunnallista työtaistelua. Tuoreessa muistissa on viime syksyn kautta aikain ensimmäinen YTN:n lakko suunnittelu- ja konsulttialalla. Kuntateknisten KTK:n ainoa lakko oli keväällä 1973.

Aulis Selesniemi (vas.) ja Juhani Nikula muistelevat lakkojaan.

Liitto taisteli, miehet kertovat

I

stutimme kaksi eturintamassa ollutta UIL:n jäsentä saman pöydän ääreen ja vertailimme tekniikan väen taisteluita. Maanmittausteknikko Aulis­ Selesniemi oli KTK:n lakon aikana 24-vuotias nuori työnjohtaja Kajaanin kaupungilla. Työnseisaus piti Kajaanissa hyvin. Liki kaikki olivat mukana ja jäsenenä KTK:ssa. Kun työpaikalle ei jäänyt työnjohtoa, niin teknisen lautakunnan puheenjohtaja tuli ohjaamaan muutamaa töitä jatkanutta eri liittojen jäsentä, Selesniemi kertoo. Valtakunnallisesti lakko käytiin pioneerihengessä tavoitellen sopimusoikeuk­ sia kuntatyönantajan kanssa. Samassa rintamassa olivat Valtion tekniset virkamiehet. Kun luottamusmiehiä ei ollut, niin lakkoa organisoivat joukosta valitut paikallisyhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri. – Yhteishenki oli hyvä. Moni KTK: ­hon aiemmin kuulumaton liittyi järjes18

töön ja mukaan tuli solidaarisuudesta myös järjestäytymättömiä, Kajaanissa esimerkiksi maanmittausinsinööri. Oulussa projektipäällikkönä WSP Finland suunnitteluyhtiössä työskentelevä Juhani Nikula oli kuntateknisten lakon aikana 14-vuotias. – Siitä lakosta en muista mitään, mutta pari vuotta myöhempi sähkölakko on jäänyt mieleen. Voi kuitenkin olla, että nuori Juhanikin on lakon huomannut – Yleisradion teknisten tukilakko pimensi television ja radion yhdeksi viikonlopuksi. Nikula on toiminut YTN:n luottamusmiehenä ja oli vahvasti mukana suunnittelualan työtaistelussa. – Suunnitteluala ei kyllä ollut aivan niin yhtenä porukkana lakossa mukana kuin tuo kuntatekniikka. KTK ei pystynyt maksamaan lähes kuukauden lakon aikana korvauksia jäsenilleen. – Meillä suunnittelualalla kaikki oli niin paljon helpompaa. Hurjaa, et-

tä aiem­min on lakkoiltu niin, että se on näkynyt niin selvästi omassa lompsassa, Nikula toteaa. Sopijaoikeuksia vaadittiin

KTK vaati edustamalleen joukolle sopija­ oikeuksia. Lakkoon liittyi järjestöpolitiikkaa, erityisesti nykyinen Jyty-liitto oli kuntatekniikan omia luottamusmiehiä vastaan. KTK:n taisto oli melkoista kahden rintaman sotaa työnantajaa ja muita järjestöjä kohtaan. Lisäksi tiedotusvälineetkin olivat selkeästi meitä vastaan. Siitä huolimatta rivit pysyivät Kajaanissa tiiviinä. Koettiin, että meidän pitää itse hoitaa nämä asiat. Jos olisimme menneet toiseen liittoon, ei näitä olisi siellä hoidettu, Selesniemi muistelee. Myöhemmin hän on tehnyt yli kolmikymmenvuotisen edunvalvontauran kuntateknisten pääluottamusmiehenä, paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja sihteerinä.


– Lakkohan jäi kesken ja meitä pidettiin vielä pitkään epämääräisenä poppoona. Vasta pääsopijaoikeuksien saaminen 1980-luvulla auttoi. YTN:n suunnitteluala lakossa 2007

Samanlaisessa eturintamassa YTN -liittoumassa oli suunnitteluala marraskuussa 2007. – Insinöörit ovat viimeisiä ryhmiä, jotka lähtevät lakkoihin. Opettajat ja lääkäritkin ovat jo olleet. Olemme niin työnantaja- ja asiakasorientoituneita. Ajatellaan, että työnantaja pitää meistä huolen, Juhani Nikula tilittää. Suunnitteluala oli jo vuonna 2000 tunnin päässä työtaistelusta. Tuon kahakan jälkeen Nikula sai luottamuksen ja valittiin WSP:n (silloin vielä ennen yritysostoa nimeltään Suunnittelukortes) Oulun yksikön ensimmäiseksi luottamusmieheksi. Pitivätkö rivit Oulussa? – Lähes kaikki järjestäytyneet olivat lakossa mukana. Nuoret ymmärsivät lakon syyt paremmin. Kovassa uraputkessa olleet selittelivät itsensä lakon aikana työpaikalle, Nikula kertoo. Työnantaja osasi käyttää kaikkia keinoja yhteishengen murtamiseksi. Työntekijöitä houkuteltiin töihin ja palkankorotukset maksettiin palanneille välittömästi. Selesniemi huomaa 35 vuoden takaisen yhtymäkohdan. – Muistan kuinka istuimme pitämässä lakkopalaveria kaupungininsinöörin huoneessa. Joku ehdotti, että jos puolet palaisi töihin. Vasunan Erkki totesi, että jos meistä vain puolet on poissa, niin kukaan ei sitä huomaakaan. Suuri yleisö tajusikin kunta- ja valtiotekniikan pysähtymisen lähinnä tukilakkojen kautta. Televisio pimeni ja lentokoneetkin jäivät maihin. Suunnittelualan lakko ei saanut kovin paljoa palstatilaa. – Jäimme Tehy-uutisten jalkoihin, Nikula myöntää. Tiedotus oli kuitenkin lakon onnistumisen a ja o. Lakossa olemme valinneet puolemme, eikä luottamusmies voi harjoittaa kompromissitiedotusta. Entäpä sitten paluu työrintamalle? Koettiinko paljon jännitteitä lakossa olUUSI

Insinööri

Kunta-alan lakko 9.5–1.6.1973 Ajankohta 9.5.–1.6.1973 Osapuolet: (nimet ovat nykyisin käytössä olevia virallisia nimiä) Työnantaja: Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) Työntekijät: • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja sen silloiset jäsenliitot • Kuntien Tekniset KTK ry • Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry (liittyi KTK:n jäseneksi v. 1973 lakon jälkeen) • Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry (STTK:laisen Palkansaajajärjestö Pardian­jäsenliitto) Lakkoon osallistuneet: Em. jäsenliittojen kunta- ja valtiosektoreilla työskenteleviä virka- ja työsuhteisia teknisiä. Lakon aikana em. liitoissa oli noin 2 000 jäsentä kunta-alalla ja noin 5 000 valtiolla. Lakon tavoitteet: Pääsopijaoikeudet sekä kunta- että valtiosektorille eli täysivaltaiset neuvotteluoikeudet STTK:n julkiselle sektorille. Lakon saavutukset: KTK sai oikeuden neuvotella kuntateknisten palvelussuhteen ehdoista ja yhtyä neuvottelujen pohjalta syntyneisiin virka- ja työehtosopimuksiin. KTK:laisten asioita käsiteltiin erillisessä Teknisten neuvottelukunnassa ja eri työryhmissä, joihin KTK sai oikeuden nimittää edustajansa. Lopullisesti pääsopijaoikeudet saatiin v. 1976 perustetun STTK:n julkisten alojen ammattijärjestön STTK-J:n nimiin 22.9.1984, jolloin uusi pääsopimus astui voimaan.

leiden ja sen laistaneiden välillä? Selesniemi ei muista paluussa ongelmia. –Lakko yhdisti kuntatekniset ja nosti järjestäytymisasteen korkealle. Juhani Nikula on epävarmempi. – Olen luottamusmiehenä varonut juovan lisäämistä. Nimittelyä ei ole kuulunut, mutta pikkujouluissa oli pientä suukopua.

YTN:n suunnittelualan lakossa 9.11.2007 ja 13.11.–23.11.2007 Osapuolet: Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Lakkoon osallistuneet: Ulosmarssiin 9.11. osallistui yli 6 000 työntekijää ja lakkoon noin 4  100 työntekijää. Lakko oli rajattu alan 27 suurimpaan yritysryhmään. Lakon pitävyys oli 65–70 %, teollisuuden suunnittelussa lähes 90 %. Lakon tavoitteet: Teknologiateollisuuden linjaa suurempi palkkaratkaisu ja vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen sitovasti Lakon saavutukset: Palkkaratkaisu oli noin 3 % teknologiateollisuuden tasoa korkeampia, vapaa-aikana matkustamisesta saatiin sitova kirjaus noin 75 % tuntipalkalla mutta 2,5 tunnin omavastuuajalla

Lopuksi miehet vielä toteavat, että lakon teho neuvottelukeinona on yhä ajankohtainen. – Prosessina lakko ei ole kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut mihinkään. n Lähteenä on käytetty Veijo Åbergin kirjaa ”Kohti teknisten keskusliittoa”.

19


edunvalvonta Teksti: Hannele Aikio ja Ilona Mäenpää n Kuvat: Niina Kostiander

Outokummun yry juhli 25-vuotista taivaltaan Torniossa juhlittiin syyskuussa. Outokumpu Stainless Steelin ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys OSY juhli silloin 25-vuotista historiaansa. Juhlinnan lomassakaan ei unohdeta edunvalvontaakaan. Ajankohtaista juuri nyt ovat paikallisen erän jakaminen sekä toiveet työaikapankkijärjestelmästä ja etätyösopimuksesta.

Y

lempien yhdistystoiminta sai Outokummussa alkunsa jo vuonna 1981, mutta virallisesti yhdistys rekisteröitiin elokuussa 1983. Yhdistyksen perustamisessa vahvana voimana oli silloinen tehtaan johto. Tehtaan johtaja oli auttanut kutsumaan koolle kaikki ylemmät ja perustamaan yhdistyksen, kertoo OSY:n puheenjohtaja Hannele Aikio kuulleensa. 20

– Varmaan oli jo silloin helpompaa sopia ja hoitaa työsuhdeasioita muutaman henkilön kanssa kuin kaikkien kanssa erikseen, Aikio arvelee. Pääpaino edunvalvonnassa

Juhlien järjestämisen yhteydessä juhlatoimikunta kävi läpi kaiken materiaalin mitä yhdistykseen liittyen löysimme. Mappeja löytyi monta ja niistä selvisi, että monen-

Juhlat järjestettiin Peräpohjolan opistolla ja juhlijoita oli noin 70. Tervehdyspuheet pitivät YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari ja Raahen Rautaruukin yritysyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Haapalehto.

laista asiaa oli vuosien varrella käsitelty. – Hyvin pitkään on puhuttanut vapaa-ajalla matkustamisen korvaus, Aikio kertoo. Keskustelu siitä aloitettiin jo 1980-luvun puolivälissä. Työnantajalle oli silloin tehty monta keskustelualoitetta ja ehdotusta siitä, miten asian voisi hoitaa. Vasta vuonna 2007 saatiin matka-ajasta paikallinen sopimus. – Voikin sanoa, että edunvalvonta on sitkeyslaji. Toinen asia, mitä yhdistyksen hallituksessa on puitu moneen kertaan, on viikkotyöajan pituus. Myös tämä asia oli tapetilla jo 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella. – Nyt viikkotyöaika meillä on 37,5h ja ainakin minusta se on ihan hyvä, Aikio sanoo.


sa jäsenkyselyissä kyllä on toivottukin, Aikio kertoo. Juhlat ja muut tapahtumat vaativat resursseja, rahaa ja järjestäjiä, joten niiden järjestämiseen ei ole uskallettu alkaa. Mutta nyt saatiin rahallista tukea YNT:n yry-toimintaan varaamista rahoista. Tulevaisuuteen tulee uskoa

Pertti Porokari tervehti juhlivaa yhdistystä. Vieressä yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Aikio.

Juhlaa toivottu

Hannele Aikion mukaan yhdistys on pitkälti keskittynyt ”viralliseen” toimintaan eli työsuhdeasioihin. Hallitus on valmistellut asiat ja kaksi virallista kokousta, vaalikokous ja vuosikokous, on päättänyt isommat asiat. – 25-vuotisjuhla taisi olla ensimmäinen epävirallinen isompi tapahtuma, jota parin kolmen vuoden välein toteutetuis-

Tulevaisuuteen tulee uskoa, mutta lujasti on tehtävä töitä. Aikion mukaan se liittyy sekä yritysyhdistystoimintaan että teräksen tekemiseen. – Jos ja kun paikallinen sopiminen lisääntyy, niin luottamushenkilöiden ja yryjen merkitys kasvaa voimakkaasti. Tehtäviin tulee saada osaavia, asioihin perehtyneitä ja innostuneita ihmisiä mukaan. Sama pätee teräksen tekoon. Meidän täytyy pystyä tekemään terästä tehokkaasti ja kilpailukykyisellä hinnalla. n

Etsintäkuulutus ! YTN luottamushenkilörekisteri kaipaa tietoja! Hyvä luottamusmies/luottamus­ valtuutettu! Tämä viesti koskee juuri sinua, joka; • olet lähiaikoina valittu uusi luottamushenkilö • olet luottamustehtäväsi lähiaikoina päättänyt henkilö • kautesi jatkuu edelleen Tarkista, ovatko tietosi tai tietojen muutokset/jatkokausi ilmoitettu YTN luottamusmiesrekisteriin. YTN:n nettisivuilla www.ytn.fi löydät kohdan työpaikkatoiminta. Tämän otsakkeen alta löytyy luottamushenkilölistaus työpaikoittain. Listaan on poimittu ainoastaan varsi-

Yhdistyksen juhlissa julkistettiin myös logo-kilpailun voittaja ja logon mukaan tehty yhdistyksen standaardi.

naiset henkilöstön edustajat, ei vara-

Samalla jaettiin standaardi numero 2 Eero Pekkariselle, joka oli puheenjohtajana, kun yhdistys rekisteröitiin 17.8.1983.

Sinä uusi sekä kauttasi jatkava

henkilöitä.

luottamushenkilö! Varmista että rekisteri on kunnossa kohdaltasi! Näin varmistat, että YTN -tiedotteet saavuttavat sinut. Myös oman alasi vastuullinen asiamies tiedottaa alansa luottamushenkilöitä, yleensä sähköpostitse. Vain ajan tasalla olevat yhteystiedot takaavat, että saat kaiken luottamushenkilöille kuuluvan ajankohtaisen tiedon! Luottamushenkilön valintaohjeet löydät YTN:n nettivisuilta. Lisätietoa: YTN -luottamusmiesrekisteri Riitta Roisko, riitta.roisko@ytn.fi 0201 801 842

Hannele Aikio, Seppo Haapalehto ja Esa Vapa puhumassa juhlayleisölle. UUSI

Insinööri

21


edunvalvonta Teksti: Ari Hautaniemi n Piirros: Jaakko Koskinen

Jatkuva muutos nakertaa pohjaa sitoutumiselta Sitoutumisesta on tullut viimeisten vuosien aikana eräs useimmin toistelluista termeistä työelämässä. Niin työntekijöiltä kuin johtajiltakin vaaditaan sitoutumista projekteihin ja strategioihin, organisaation visioihin ja arvoihin. Työelämän tutkija Tero Mamia Tampereen yliopistosta näkee syyt sitoutumispuheen taustalla työn muutoksessa ja tietoyhteiskuntakehityksessä.

K

un työ on muuttunut tietointensiivisemmäksi, osaavan henkilöstön sitoutuminen on kasvattanut merkitystään, Tero Mamia toteaa. Tietotaito on kilpailuetu, joka halutaan pitää hallussa. – Tieto ja osaaminen ovat keskeisimpiä työkaluja, joten työprosessi tapahtuu mielessä. Tällaisen työn valvominen on huomattavasti hankalampaa kuin esimerkiksi perinteisen teollisuustyön. Kontrolli on siirrettävä sinne, missä itse työ tapahtuu. – Sitoutuminen ja motivaatio ovat samalla yksilön itse itseään kohtaan harjoittamaa kontrollia ja laadunvalvontaa. Vielä 80-luvulla sitoutumista pidettiin vanhanaikaisena käsitteenä. Tuolloin työn organisoinnissa joustavuus nousi keskeiseksi teemaksi ja sen näkökulmasta sitoutuminen vaikutti jäykältä. Tänään molemmat elementit ovat keskeisiä puhuttaessa menestyvistä työpaikoista. Mamian mukaan asetelmassa piilee kuitenkin ristiriita. – Samalla kun työn organisoinnissa haetaan kilpailuetua entistä laajamittaisemmasta joustavuudesta, siihen liittyy käytäntöjä, jotka rapauttavat luottamusta ja sitoutumista. 22

Resurssipula rapauttaa

Työpaikka on jatkuvassa muutoksessa. Työntekijät elävät jatkuvassa epävarmuudessa eivätkä tiedä, mikä oma tilanne on hetken kuluttua. Työssä koetaan jatkuvaa kiirettä, minkä lisäksi vaatimukset kasvavat ja ylittävät resurssit ja voimavarat. Mamian mukaan ihmiset eivät enää ehdi tehdä töitään niin hyvin, kuin he itse haluaisivat. – Tutkimukset osoittavat, että niin työhyvinvoinnin, motivaation kuin sitoutumisenkin kannalta on tärkeää, että työntekijä saa tehdä mielekkäitä työtehtäviä, joiden tekemiseen hyvin on riittävästi aikaa ja voimavaroja. – Nykyään työstä suoriudutaan ehkä niin, että työnantaja on tyytyväinen, muttei niin, että saataisiin tehdystä työstä itse tyydytystä. Työnantajat yrittävät sitouttaa työntekijöitään erilaisin bonuksin ja tulospalkkioin, mutta nämä ovat riittämättömiä, mikäli sitoutumisen perusjalka on mätä. – Kannustimet ovat aina toisarvoisia. Niillä voidaan yrittää paikata epävarmuuden tuomia aukkoja, mutta tuloksena syntynyt kiinnittyminen on varovaista, heikkoa ja laskelmoivaa. Toimivien tehtaiden ja linjojen alas-

ajot ovat omiaan lisäämään epävarmuutta työnantajaa kohtaan, vaikka oma työpaikka olisikin turvattu. – Erityisesti tunteenomainen sitoutuminen sisältää paljon riskejä. Kun ei uskalleta sitoutua työpaikkaan, aletaan miettiä muuta työpaikkaa. Vakaasta työstä työllistettävyyteen

Työ on suomalaisille palkansaajille edelleen tärkeää ja siitä halutaan kokea ylpeyt­ tä. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana työelämässä on kuitenkin tapahtunut paljon, minkä seurauksena myös sitoutuminen on muuttunut. Mamian mukaan erityisesti koulutetut ylemmät toimihenkilöt ja nuoret ovat liikkuvampia ja suuntautuvat oman uran ja ammatillisten valmiuksiensa kehittämiseen. – Ajatellaan, että kun on riittävästi henkilökohtaista tietopääomaa, oma asema työmarkkinoilla on turvattu, vaikka nykyinen työpaikka vaihtuisikin. Mamian mukaan aikaisemmin työnantajaan sitouduttiin vastalahjana tämän tarjoamasta työstä. Nykyolosuhteissa työn pysyvyys on heikentynyt, jolloin vastavuoroisuuden perustakin rapistuu. Mamia peräänkuuluttaakin uudenlaista kivijalkaa. – Työnantajan tulisi kouluttaa työn-


tekijöitään niin, että he ovat työllistettävissä tulevaisuudessakin. Turvallisuus ei tulisi enää taatun työpaikan vaan sen kautta, että edellytykset uuden työn saannille ovat hyvät. Mamian mukaan muutos näkyy jo siinä, että tietyissä ryhmissä elämänaikainen samassa työpaikassa pysyminen koetaan ahdistavana. – Tämä pitää paikkansa kuitenkin vain niin kauan, kun valinta työpaikan vaihdosta on omissa käsissä. Lisäksi vanhemmat palkansaajat, jotka eivät ole saaneet ammatillisia valmiuksia ja jotka ovat sitoutuneet työpaikkaansa ja työpaikkakuntaansa haluavat edelleen pysyvyyttä. Mamia ottaa esimerkin Voikkaalta. Kun paperitehdas ajettiin alas, ylemmät toimihenkilöt löysivät töitä joko UPM:n sisältä tai muilta paikkakunnilta, mutta ikänsä samaa työtä tehneet paperityömiehet eivät hakeutuneet muualle. –  Telakkayhtiö Aker tarjosi heille mahdollisuutta uudelleenkouluttautua ja saada uusi työ Varsinais-Suomesta. Muutama oli kiinnostunut, mutta kukaan ei lähtenyt. Valtaosalla heistä koti ja perhe ovat edelleen Kymenlaaksossa, vaikkei töitä ole löytynytkään. Hiljainen tieto

Työnantajan sitouttamisarsenaali kohdistetaan Mamian mukaan usein niin sanottuun avainhenkilöstöön, jonka osaamista pidetään organisaation kannalta keskeisenä. Mamian mukaan ei ole kuitenkaan mitään syytä ajatella, etteikö myös perinteisen osaavan työväen pysyvyyteen kannattaisi satsata. Organisaatiolle sitoutuminen on edullista monin tavoin. Työpaikkaansa kiinnittynyt henkilöstö tuo ensinnäkin säästöjä, sillä vaihtuvuus merkitsee aina rekrytointi- ja koulutuskustannuksia. Työpaikan menestyksen kannalta on kenties tärkeämpää kuitenkin se, mitä henkilöstövaihdosten myötä menetetään. – Sen lisäksi, että sitoutunut työntekijä on motivoituneempi ja tyytyväisempi, kokeneet työntekijät omaavat paljon niin sanottua hiljaista tietoa, osaamista ja niksejä, jotka ovat usein korvaamattomia tai uusien työntekijöiden vaikeasti ja hitaasti opittavissa. n UUSI

Insinööri

Ari Hautaniemi

Ay-sitoutuminen työnantajankin etu

T

yöelämässä työpaikka ei ole ainoa sitoutumisen kohde. Myös suhde ammattiyhdistysliikkeeseen voi olla henkilökohtaisesti merkittävä. Työelämän tutkija Pertti Jokivuori Jyväskylän yliopistosta toteaa, että kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten ammattijärjestösitoutuminen on ollut 2000-luvulla varsin korkealla tasolla. – Pohjoismainen sitoutuminen ammattiyhdistysliikkeeseen poikkeaa muusta Euroopasta. Siinä missä esimerkiksi Ranskassa, Saksassa tai Englannissa suhde ay-liikkeeseen on vahvaa tietyissä työläisammateissa, ylemmissä toimihenkilöissä suhde laimenee. Suomessa ryhmäkohtaisia ja ammattirajoja kuvaavia eroja ei Jokivuoren mukaan ole. –  Esimerkiksi sekä insinöörien että ekonomien järjestäytymisaste on 70 prosentin luokkaa, vain hieman alle suomalaisen keskiarvon.

Aaltoliikettä Ammatillinen järjestäytyminen on laskenut 1990-luvun lamavuosista noin 9–10 prosenttiyksikköä. Jokivuoren mukaan muutosta ei voi pitää dramaattisena, mutta suhde ay-liikkeeseen on problematisoitunut. Esimerkiksi yksityisen Loimaan työttömyyskassan suosion kasvua ei voi ohittaa pelkällä olankohautuksella. – 300 000 jäsentä kielii siitä, että tietty osa palkansaajista on vieraantunut ammattiyhdistyksestä. Heille ansiosidonnainen työttömyysturva ilman ay-jäsenyyttä on riittävä etu. Ammattijärjestösitoutumista kuvaakin tietynlainen paradoksi. Silloin, kun taloudessa menee hyvin, järjestäytymistä ei koeta kovinkaan tärkeäksi, mutta kun näköpiirissä on uhkakuvia ja irtisanomisuutisia, ay-liike kiinnostaa eri tavalla. – 2000-luvun alun IT-kuplan puhkeaminen näkyi alan ammattiyhdistysten, kuten silloisen insinööriliiton ja ERTO:n jäsenmäärien hyppäyksinä. Ilmiö toistuu, kun työelämästä tulee epävakaata.

– Mitä varmempana ihminen kokee työsuhteensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa työhönsä ja työsuhteen ehtoihin, sitä marginaalisempaan asemaan ay-liike hänen elämässään asettuu. Jokivuoren mukaan esimerkiksi 1970-luvulla ay-liikkeeseen liityttiin usein tavan vuoksi. Modernisaatio ja yksilöllistymiskehitys ovat tehneet suhteesta henkilökohtaisemman. –  Erityisesti nuoret vaativat ay-jäsenyydelle hyviä perusteita. Miksi minä kuulun liittoon, mitä hyötyä siitä on, mitä se minulle antaa? Yleisesti ottaen ay-liike koetaan kuitenkin tärkeäksi ja osaksi ammatillista identiteettiä.

Yhteinen etu Vastoin yleisiä luuloja sitoutuminen ayliikkeeseen ei ole ristiriidassa työpaikkaan sitoutumisen kanssa. Päinvastoin, Jokivuoren tutkimus osoittaa, että niin sanotusta kaksoissitoutumisesta on hyötyä myös työnantajalle. – Jo 1950-luvulla tehdyt tutkimukset Japanissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa osoittivat, etteivät oletukset ayja työnantajasitoutumisen ristiriidasta pidä paikkaansa. Kaikkialla empiirinen aineisto osoitti, että mitä sitoutuneempi työntekijä on ay-liikkeeseen, sitä sitoutuneempi hän on myös työpaikkaansa. Jokivuori selittää yhteyttä ay-liikkeen ja työpaikan yhteisillä eduilla. Ammattijärjestöt tähtäävät työpaikkojen turvaamiseen ja vakauden puolustamiseen, minkä voi nähdä olevan myös työnantajan etu. Ammattiyhdistysliikkeen aktiivit ovat usein myös niitä, joita kiinnostavat työpaikan kehittäminen ja oman organisaation asiat. – Lisäksi esimerkiksi Uusi Insinööriliitto voi olla ammatillinen viiteryhmä sellaiselle ihmiselle, joka haluaa kehittää itseään ammatillisesti ja tehdä työnsä hyvin. Tässä on vaikea nähdä ristiriitaa työpaikan menestykseen nähden. –  Yhteyttä ei murra ikä, koulutus, sukupuoli, ei mikään. Positiivinen yhteys löytyy myös näinä tietotyön aikoina. n

23


totta & tutkittua Teksti:

Suomalaisyritykset ulkomaille ulkoistamisen etujoukkoa

Joka kuudes suomalaisyritys on ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille vuosina 2001–2006. Vielä vilkkaampaa tämän suuntainen kehitys on ollut Tanskassa. Erityisesti ruotsalaiset, hollantilaiset ja suomalaiset yrityksen siirtävät mieluummin toimintojaan konsernin sisällä maasta toisen kuin ulkoistavat ne ulkopuoliselle toimijalle.

Toimintojen ulkoistamisella ja siirtämisellä ulkomaille positiivisia vaikutuksia osuus yrityksistä, %

Suomi

Tanska

Hollanti

Norja

Ruotsi

Työvoimakustannukset

57

73

78

52

69

Muut kustannukset

44

59

47

45

51

Pääsy uusille markkinoille

33

23

30

28

19

Kilpailukyky

64

62

59

58

55

Yrityksen sisäinen tietotaito

28

20

19

29

16

Erityisosaaminen ja teknologian saatavuus

25

24

19

24

19

Ulkomaille ulkoistetut tai siirretyt toiminnot 2001–2006 osuus yrityksistä, jotka ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille, %  

T

ilastokeskus sekä eräät muut tilastoviranomaiset ovat kartoittaneet tuoreessa tutkimuksessaan vähintään 50 henkeä työllistäneet yritykset Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa sekä vähintään 100 henkeä työllistäneet yritykset Hollannissa. Kartoitus osoitti, että yleisintä ulkoistaminen tai toimintojen siirrot ovat olleet tanskalaisissa yrityksissä, joissa niiden osuus oli 19 %. Suomessa niiden osuus oli 16 % ja Norjassa sekä Hollannissa 14 %. Teollisuusyritykset ovat siirtäneet toimintojaan ulkomaille selvästi palveluyrityksiä yleisemmin. Ydinliiketoiminta eli valmistus on selvästi suosituin siirtojen kohde. Tukitoiminnoista taas tietotekniikkapalvelujen siirto oli yleisintä. Suomalaiset yritykset ilmoittivat useimmin (noin joka neljäs) ulkoistaneensa tai siirtäneensä ulkomaille markkinointi- ja myyntitoimintojaan. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintojen siirtoja oli tehty varsin yleisesti (Ruotsissa

24

Suomi

Tanska

Hollanti

Norja

Ruotsi

Ydinliiketoiminta (valmistus)

58

52

55

40

82

Tietotekniikkapalvelut

25

27

26

28

22

Markkinointi ja myynti

25

17

12

21

17

Jakelu ja logistiikka

19

23

23

10

26

Hallinnon ja johdon tehtävät

20

18

23

24

26

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

15

15

13

7

18

Insinööri- ja tekniset palvelut

10

20

6

14

..

18 %, Suomessa ja Tanskassa 15 % yrityksistä). EU-maihin ja Aasiaan eniten

Yli puolet toimintojen ulkoistamisista tai siirroista tapahtuu EU-maiden sisällä. Ahkerimmin EU-alueelle keskittyivät ruotsalaisyritykset. Toinen tärkeä kohde on Aasia, jonne siirtyy noin neljäsosa toiminnoista. Aasiaan on suhteellisesti eniten siirtynyt tanskalaisyritysten toimintoja. Uudet EU-jäsenmaat ja Aasia ovat lähestulkoon yhtä suorittuja suomalaisten, norjalaisten sekä hollantilaisten yri-

tysten ulkoistamiskohteina. Teollisuuden valmistusta on siirtynyt edullisempien kustannusten maihin kuten uusiin EU-jäsenmaihin sekä Aasiaan, etenkin Kiinaan. Uudet EU-jäsenmaat vastaavat noin kolmanneksesta teollisuuden valmistustoiminnan siirroista sekä Suomessa että Tanskassa, Hollannissa osuus on yli 40 %. Kiina on toiseksi tärkein kohdealue sekä suomalaisille että tanskalaisille teollisuusyrityksille reilun 20 % osuudellaan. Intian osuus on vain noin 5 % teollisuuden ydinliiketoiminnoista, mutta Intia oli merkittävämpi ulkoistamiskohde palvelualoille.


Tietotekniikkapalveluja ulkoistetaan yleisemmin lähialueille, erityisesti vanhoihin EU-jäsenmaihin. Siirtoja konsernien sisällä

Monikansalliset konsernit siirtävät toimintojaan yleisimmin konsernin sisällä maasta toiseen. Tanskassa konsernin sisäiset siirrot ja toimintojen ulkoistaminen ulkopuoliselle yritykselle ovat likimain yhtä yleisiä. Yritystoiminnan tehokkuutta edistäviä ja kustannuksia vähentäviä tekijöitä pidetään usein keskeisenä syynä toimintojen siirtymiselle ulkomaille. Lähes 60 % yrityksistä Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa piti työvoimakustannuksia erittäin tärkeänä syynä siirtää toimintoja ulkomaille, suomalaisyrityksissä jon-

kin verran harvemmin eli 42 prosentissa yrityksistä. Läsnäolo siellä, missä asiakkaat ja kilpailijat toimivat, motivoi suomalaisyrityksiä enemmän kuin muiden Pohjoismaiden yrityksiä. Suomalaiset hakivat toimintojen siirroilla myös pääsyä uusille markkinoille muita pohjoismaisia yrityksiä useammin. Kilpailukyky kohenee

Yritysten mukaan (noin 60 % yrityksistä) toimintojen ulkoistaminen on useimmiten parantanut yritysten kilpailukykyä. Kaikissa Pohjoismaissa ja Hollannissa yritysten odotukset työpaikkojen muutoksista olivat paljolti samankaltaiset vuosille 2007–2009. Yritykset aikovat siirtää lähivuosina ulkomaille selvästi

useammin muita kuin asiantuntijatyöpaikkoja. Toimintojen ulkoistamisen seurauksena yrityksistä ei pelkästään katoa työpaikkoja, vaan niihin myös syntyy uusia tehtäviä, etenkin vaativaa tietotaitoa ja osaamista edellyttäviä asiantuntijatyöpaikkoja. Näin uskovat erityisesti suomalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset. n Lähde: Samuli Rikaman artikkeli Tilastokeskuksen Tieto&Trendit –lehdessä heinäkuussa 2008. Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille –tutkimus on osittain EU:n rahoittama hanke, joka toteutettiin 13 EU-maassa sekä Norjassa. Kesäkuussa julkaistu raportti kattaa Pohjoismaat sekä Hollannin. Julkaisu löytyy pdf-muotoisena osoitteesta www.dst.dk/publ/InterSourcing

Työelämän muutos ja työntekijöiden itsesäätelyvapaus

A

siantuntijuutta arvostettiin ennen paljon enemmän, työhön sitoutuminen toi palkaksi vapautta. Kun työnsä sai ennen tehdä ilman kyttäystä, ylityötunneistakaan ei pidetty niin tarkasti lukua. Nyt edellytetään vastuunottoa mutta kontrolli ja mittaaminen on myös asiantuntijatyössä lisääntynyt: työtä pitää aina vaan tehostaa ja kiire on sietämätön. Työntekijälle muutos on merkinnyt enemmän työtä samalla palkalla ja epävarmuus työehdoista on lisääntynyt.

Haasteet ja resurssit tasapainoon

Luovuus vaatii väljyyttä, harvalla kuitenkaan enää on työssään mahdollisuutta luovuuteen ja suunnitteluun. Työnantaja edellyttää kehittämistä mutta se pitäiUUSI

Insinööri

si tehdä oman perustyön lisäksi. Innovaatioille jää yhä vähemmän sijaa, kun työntekijät ovat kiinni tiukasti aikataulutetuissa projekteissa. Yhä useampi on kadottanut työtahdin hallinnan. Työstä on kadonnut mielekkyys, kun työhön sitoutuminen ei tuokaan turvallisuutta. Jatkuva tehostaminen ja kontrolli vievät pohjan pois työn kehittämiseltä. Työhyvinvoinnin salaisuus on, että ihminen voi vaikuttaa omaan työhönsä ja tuntea voivansa tehdä sen kunnolla. Kun henkilöstö voi huonosti, niin lopulta myös organisaatio voi huonosti. Kun yritetään tulla toimeen mahdollisimman vähällä henkilökunnalla, tilaa ei jää työntekijöiden omille aloitteille ja hiljaisen tiedon jakamiselle, eikä organisaatio enää kykene reagoimaan muuttuvaan maailmaan.

Työnantajakin hyötyy, jos haasteet ja resurssit ovat tasapainossa. Työnteko­ kiinnostaa, jos työntekijä voi keskittyä omasta asemasta taistelemisen sijasta ydintyöhönsä. Selkeä ponnistuksen ja palkinnon suhde tukee itsekontrollia. Ihmisen keskeisin motiivi on pyrkimys kontrolloida itselle tapahtuvia asioita. Se toimii vain, jos työteon ja palkitsemisen suhde on selkeä. Tehdyistä ylitöistä ei saa palkita antamalla lisää ylitöitä. ”Win-win -tilanne syntyy, jos työntekijät saavat keskittyä työnsä palkitsevaan sisältöön sen sijaan, että pitelisivät päätoimisesti seiniä pystyssä organisaationmuutoksissa ja ahertaisivat kokoon byrokraattisia seurantasuoritteita.” n Psykohistorioitsija Juha Siltala Ympäristöasiantuntijapäivässä

25


maailmalta Teksti: Ari Åberg

Energia- ja ilmastopaketti parlamentissa

I

nterregnumia odotellessa on politiikan painopiste EU:ssa siirtynyt pikkuhiljaa parlamenttiin, jonka pitää ”puhdistaa pöytää” keskeneräisistä lainsäädäntöhankkeista. Työmarkkinaasioiden lisäksi painoarvoltaan iso on energia- ja ilmastopaketti. Se koostuu viidestä eri esityksestä, jotka koskevat autojen pakokaasupäästöjen leikkaamista, uusiutuvia energialähteitä, hiilen talteenottoa ja varastointia, päästökauppaa sekä päästövähennysten taakanjakoa. Viime mainitussa on mietinnön laatijana suomalaismeppi Satu Hassi. Esitysten taustalla on Eurooppa-neuvoston kuuluisa 20-20-20-päätös eli 20 % päästövähennys ja 20 % energiasta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Ensimmäisenä käsittelyssä on autojen pakokaasupäästöjen leikkaaminen tasoon 130g/km vuoteen 2012 mennessä. Tähän autoteollisuus lobbaa kiivaasti lisäaikaa, vaikka sillä olisi ollut aikaa sopeuttaa tuotantoaan tiukentuviin tavoitteisiin jo viimeiset kymmenen vuotta. Tälle autoteollisuuden hankkeelle tulee ihmiskunnan edun ja EU:n uskottavuudenkin nimissä toivottaa mahdollisimman kehnoa menestystä. Eivät ihmiset lakkaa ostamasta autoja, jos ne muuttuvat ympäristöystävällisemmiksi. Päin vastoin; kauppa todennäköisesti kasvaa, koska nyt ekotietoisimmatkin voivat hyvällä omallatunnolla harkita auton ostoa. Suomelle ongelmallinen tulee olemaan uusiutuvien energialähteiden suuri osuus 38 %. Tätä ei voitane toteuttaa ilman puun energiakäytön mittavaa lisäämistä. Tämä taas ei ole hyvä asia sen

26

enempää päästöjen vähentämisen kuin teollisuuden puunsaannin turvaamisenkaan kannalta. Ja päälle tulevat sitten vielä Venäjän puutullit. Historiasta olemme voineet oppia, että Iivana heittäytyy hankalaksi aina kun sillä on siihen mahdollisuus. Nyt on, enkä usko, että tilanne ihan hevin ratkeaa suomalaisten eduksi. Siksi on hyvä, että direktiivissä on Force Majeure -lauseke. Sitä saatetaan vielä tarvita. Ja sitten vielä vapaat päästöoikeudet. Näillä pyritään ehkäisemään ns. hiilivuotoa eli sitä, että teollisuus muuttaa EU:sta muualle, jossa ei olla niin turhantarkkoja näiden päästöjen kanssa. Energiaintensiivinen teollisuus haluaa varmuuden vapaista päästöoikeuksista aikaisemmin kuin direktiiviehdotukseen on kirjattu. Tämä tarkoittaa vuotta 2009. Tarkoitus on, että vapaita päästöoikeuksia jaetaan, mikäli päästöjen rajoittamisesta ei päästä globaaliin sopimukseen. Silloin pitää huolehtia siitä, että niitä todella jaetaan vain silloin. EU:n kannalta olisi kohtalokasta synnyttää muussa maailmassa mielikuva, ettemme me muka olisi tosissamme tämän ilmastopakettimme kanssa. Vaikka teollisuuden huoli on ymmärrettävä, ei se saa vaarantaa Kööpenhaminan ilmastokokouksen onnistumista. Sillä siitä on ihmiskunnan tulevaisuus kiinni – paljon enemmän kuin Wall Streetiltä. Kirjoittaja työskentelee Palkansaaja­järjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.


Me juomme maitoa n Suomessa on asukasta kohden tarjolla maitoa vajaat 160 kiloa vuodessa, lähes kaksi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Latviassa määrä oli vain 32 kiloa. Lähes Suomen lukuihin yltää vain Irlanti. Siellä syödään vähän juustoja, joten kokonaisuudessaan maitotuotteita siellä kulutetaan kuitenkin paljon vähemmän kuin Suomessa. Ranskalaiset, kreikkalaiset, tanskalaiset ja etenkin luxemburgilaiset syövät juustoja selvästi enemmän kuin suomalaiset. Luxemburg on kokoonsa nähden maidontuotannon jättiläinen, mutta eivät luxemburgilaiset sitä juo. (Lähde: Eurostat)

Inflaatio jyllää muuallakin

Kirjeitä kulkee vieläkin

Eurooppa kallistuu länteen

n Sopimuskorotukset nostivat palkkoja Latviassa vuosina 2006–2007 jopa yli 60 prosenttia, mutta 25 prosentin inflaatio vei korotuksista vajaa puolet. Unkarissa yli 11 prosentin korotukset eivät riittäneet kattamaan edes hintojen nousua. Suomessa 5,5 prosentin sopimuskorotukset nostivat reaalipalkkoja 2,3 prosenttia. Reaalipalkkojen nousu oli neljänneksi nopeinta vanhoista EUmaista Kreikan, Ruotsin ja Irlannin jälkeen. Kaikissa näissä maissa inflaatio oli Suomea nopeampaa ja niin myös nimelliskorotukset selvästi suurempia kuin meillä. (Lähde: Eurostat)

n Sähköposti ei ole Suomessa kovin paljoa muuttanut ihmisten tapoja lähettää kirjeitä ja kortteja. Vain neljäsosalla netin käyttäjistä niiden lähettäminen on vähentynyt. Tšekeistä sen sijaan yli puolet on vähentänyt kirjeiden lähettämistä selvästi. Yritysten kohdalla tilanne on toinen. Suomalaiset yritykset ovat olleet innokkaimpien joukossa siirtymässä sähköpostin ja muiden sähköisten välineiden käyttöönja vähentämässä perinteisten kirjeiden määrää. Yli puolet suomalaisyrityksistä on vähentänyt perinteisen postin määrää ainakin melko paljon, kun EU-aiden keskiarvo on 30 prosenttia. (Lähde: Eurostat)

n Tällä hetkellä Saksassa on

EU-maista selvästi eniten asukkaita, 82 miljoonaa. Saksa pysyy vielä seuraavankin sukupolven aikana suurimpana nykyisistä jäsenmaista, mutta sitten Britannia ja Ranska kirivät sen ohitse. Eurooppa kallistuu länteen, sillä seuraavien 25 vuoden aikana väestö kasvaa lännessä ja etelässä, mutta vähenee idässä. Suomessakin väkiluku kasvaa vielä vuoteen 2035 maahanmuuton ansiosta, mutta sitten se kääntyy pieneen laskuun. Hollantia, Ranskaa ja Britanniaa lukuun ottamatta kasvu perustuu muuallakin lähinnä maahanmuuttoon. (Lähde: Eurostat)

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 7.10.2008

TP:n kannanotto – Kansainvälisen säällisen työn teemapäivänä 7.10.

T

P:n yhteistoimintaryhmä esittää kansainvälisen säällisen työn teemapäivän kannanotossaan, että kaikissa kansainvälistyneissä suomalaisyrityksissä käynnistetään prosessi yrityskohtaisen globaalin raamisopimuksen solmimiseksi. UUSI

Insinööri

Näin suomalaisyritykset profiloituisivat sosiaalisesti vastuullisiksi toimijoiksi ja siten hankkisivat tulevaisuudessa kilpailuetua yrityksiin, jotka loistavat mustien listojen kärkipaikoilla. Teemapäivän päätapahtuma järjestettiin Pariisissa, EU:n pu-

heenjohtajamaan pääkaupungissa. Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelu­ kunta (TP) on kahdentoista teollisuusaloilla ja teollisuuden palvelualoilla toimivan ammattiliiton yhteistoimintaorganisaatio. n 27


osaaminen Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Citec haki kasvua Intiasta Tekniseen suunnitteluun erikoistuneen Citec Engineeringin osaamista täydennetään nykyään yhä vahvemmin Intiasta käsin. Kaukomaille lähtemisessä ei nähty uhkakuvia, pikemminkin päinvastoin…

K

un kotimainen teollisuusyritys ryhtyy siirtämään tuotantoaan Aasiaan, tietää se lähes poikkeuksetta epämukavia aikoja yrityksen suomalaisille työntekijöille. Seurauksena on yleensä satoja pikku hiljaa katoavia työpaikkoja ja henkilökohtaisia murhenäytelmiä. Kun samainen temppu tehdään suunnittelutoimistossa, toimiikin kaava yllättäen päinvastaisella tavalla. Näin ainakin Vaasassa päämajaansa pitävän suunnittelutoimisto Citec Engineeringin tapauksessa, jolle Intiassa muutama vuosi sitten aloitettu suunnittelutyö on tuonut pelkkää kasvua ja kukoistusta. Vahvasti Wärtsilän voimalaitossuunnittelussa mukana olevan Citec Engi­ neeringin Intian taival sai alkunsa 2004.

Silloin yhtiön käsiin päätyi Wärtsilän ulkoistama reilun kymmenen suunnittelijan ryhmä Intian Mumbaissa. Tapauksessa löytyy yhtymäkohtia vuoteen 2003, jolloin Citec Engineering paisui muutaman kymmenen suunnittelijan toimistosta isompiin mittoihin. Tuolloin yritykseen siirtyi Wärtsilästä ulkoistettuja suunnittelijoita, ja samalla toimiston suurimmaksi asiakkaaksi valikoitui miesten entinen työnantaja. Citec panosti Intiaan heti alusta – ja tosissaan. Tänä päivänä satsaus on tuottanut hedelmää, sillä nykyään Mumbaissa ja Chennaissa tapahtuva suunnittelutyö on jo enemmän ihmisiä työllistävää kuin Citecin yhdessäkään kotimaisessa toimistossa.

Intiassa on suunnittelijoita noin 260, kun vastaava luku Vaasassa on 220 paikkeilla. Vuoden lopussa Intian citeclaisten luku nousee jo 300 suunnittelijaan. Yhtiö työllistää myös noin 110 ihmistä Oulussa, Pietarsaaressa, Tampereella, Vantaalla, Turussa, Seinäjoella ja Raumalla. Yhtiössä nähdään Intia hyvänä voimavarana. Paikkana, johon oli mentävä, koska kotimaasta ei yksinkertaisesti enää löydy tarpeeksi ammattitaitoisia työtä vailla olevia työntekijöitä. – Jos haluaa olla ajan hengessä ja kasvattaa liiketoimintaa, on pakko mennä ulkomaille, kiteyttää Citec Engineeringin laatupäällikkö Juha Niemiaho Vaasan toimiston työpöytänsä ääressä. – Homma on strateginen valinta. Jos Intiaa ei olisi, millä selviäisimme nyt? Jouduttaisiin ostamaan suunnittelua alihankintana muilta yrityksiltä. Se ei ole hyvä vaihtoehto suuressa mittakaavassa.

Intiassa työtänsä tekevät suunnittelijat käyvät hakemassa oppia Suomesta – suoraan Citecista. Kuvassa Vinay Rao.

28


Niemiahon mukaan ulkomaille lähdössä on aina riskinsä. Kasvun keskellä ne on kuitenkin otettava. – Jos haluaa säilyttää pienen alueen ja olla varman päällä eikä ottaa riskejä, niin sitten ollaan vain Suomessa. Kommunikoinnissa haasteita

Niemiaho ei käytä Intian toiminnasta­ puhuessaan sanaa ulkoistus. Miehen mielestä siellä tehdään Citecille paremminkin alihankintaa. Siitä huolimatta, että malli on täysin sama, jota myös suunnitteluaan ulkoistavat yritykset käyttävät. Kun osa työstä siirretään muiden hoidettavaksi, pystyy yritys itse keskittymään entistä vahvemmin omaan ydinosaamiseensa. Citecin tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että Intiassa tehdään suunnittelusta sellainen osa, jonka voi laskea detalji- tai bulkkisuunnitteluksi. Suurempien kokonaisuuksien suunnittelu tapahtuu edelleen yhtiön kotimaisissa toimistoissa, samoin suunnittelun ohjaus ja strategiset päätökset. Toki Intiaan syntyy jatkossa yhä enemmän kokonaisuuksien osaamista toiminnan kehittyessä. Suunnittelun teettäminen toisissa maissa ei ole uutta. Niemiahon mukaan esimerkiksi Jaakko Pöyry Oy on teettänyt osan töistään ulkomailla jo hamalla 1960-luvulla. Niemiaho ei näe globalisaatiossa uhkakuvia, päinvastoin. Hänen mukaansa kansainvälisyyden hakeminen ja kontaktien luominen myös muualle hyödyttää. Laadukasta osaamista löytyy Intias­ takin. Erot suomalaisen ja intialaisen suunnittelun välillä näkyvät tavassa tehdä työtä. Niemiahon kokemusten mukaan suomalainen insinöörityöskentely on itsenäisempää. – Otetaan ehkä paremmin ja eri tavalla vastuuta omasta työstä. Etäisyys ei nykypäivänä aseta juurikaan ongelmia. Videopalaverin voi pitää lähes yhtä hyvin Intiaan kuin Helsinkiin. Suurimmat haasteet tulevat vastaan kommunikoinnissa. Asioita ja tarpeita ei ilmaista tarpeeksi selkeästi. – Meidän pitää kiinnittää huomiota siihen, että kerromme tarkasti mitä haluamme ja mitä tarkoitamme. AsioiUUSI

Insinööri

Vaasassa toimivan Citec Engineeringin suunnittelijaporukka saa nykyään yhä vahvempaa vetoapua Intiasta päin. Sieltä löytyy yrityksen porukasta jo reilusti yli 200 ihmistä. Vasemmalla yhtiön laatupäällikkö Juha Niemiaho, keskellä projektihallinnan päällikkö Kai Björkvist ja oikealla projektipäällikkö Mikko Hakola.

den pitää olla selkeitä ja rautalangasta väännettyjä. Niemiahon mukaan sähköpostiviestin tekeminen tarpeeksi ymmärrettäväksi on toisinaan suomalaisinsinöörille haaste. – Useimmat intialaiset ovat yllättävän hyviä ilmaisemaan itseään. Vanhemmilla suomalaisilla insinööreillä voi olla joskus ongelmia uuden maailman kanssa. Intiasta voi myös oppia

Niemiaho näkee Intian mielenkiintoisena ja haastavana osana Citec Engi­neer­ ingin toimintaa. Se tuo työhön omat lisäpiirteensä. Eksoottisuutta ei saa kuitenkaan päästää valloilleen, vaan langat on pidettävä tiukasti hallinnassa. – Emoyhtiön pitää huolehtia siitä, että toiminnot Intiassa kehittyvät ja myös tiiviisti seurata kehitystä siellä. Kontrollista huolimatta Intiasta voi myös oppia. – Ei meidän tapa ole välttämättä se oikea. Kyllä mekin voimme oppia Intias­ ta, ihan varmasti. Intiassa useasti vierailleen Citec Engineeringin projektipäällikön Mikko Hakolan mukaan etenkin teoreettinen osaaminen on Intiassa vahvaa. Teoriaosaamisen tuomisessa käytännön suun-

nitteluun on haasteensa. Intiassa hallitaan hyvin myös ohjelmistot. – Suunnittelupuolella on tärkeää, että osataan käyttää ja hyödyntää työkalujen antamat mahdollisuudet. Niemiaho listaa vielä yhden Intian vahvuuden. – Intialaiset ovat hyviä dokumentoimaan. Yleisesti ottaen parempia kuin suomalaiset. Joskus dokumentointi ehkä menee liialliseksikin ja se ei välttämättä kommunikointihaasteita helpota. Dokumentoinnin runsaus löytynee työkulttuurien erosta. Intiassa ei luoteta niinkään siihen, että joku hoitaa työn alusta loppuun itsenäisesti, vaan siihen, että kaiken pitäisi olla tarkastettavissa. Tapa on sama, jota Suomessakin aikanaan käytettiin. n

Citec Engineering tarjoaa monipuolisia teknisiä suunnittelupalveluja ja konsultointia erityisesti energian tuotannon, teollisuusrakentamisen, kulkuneuvo-, offshore ja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Citec-yhtiöt työllistävät noin 1 000 henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Englannissa, Ranskassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa.

29


osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Jani Angervuo näyttää kuvaa ’onnellisuudesta’.

Kiinan kielestä hyötyä Jani Angervuon viimeinen kurssi Tampereen ammattikorkeakoulussa oli kiinan kielen alkeet. Valintaa ei ole tarvinnut katua!

J

ani Angervuo opiskeli tietotekniikkaa Tampereella ja valmistui keväällä 2007. Viimeiseksi kurssikseen hän valitsi mandariinikiinan alkeet. Hyvinkäällä KONE:lla työssä ollessaan hän tiesi, että työmatkoja Kiinaan tulee ihan varmasti. Ja kiinan kielen avulla selviää siellä paljon paremmin kuin pelkällä englannilla. Kiinan kielen tarve on lisääntynyt huimasti lisääntyneiden kauppasuhtei-

30

den vuoksi. Yhä useammassa ammattikorkeakoulussa onkin mahdollisuus opiskella uusia pop-kieliä kiinaa ja japania. Insinöörinä Angervuota kiinnosti myös merkkien maailma. Merkkien maailma alkoi kiinnostaa, halusin tietää, mitä ne kertoivat, Angervuo kertoo. Hän on kiinnostunut myös maan vanhasta kulttuurista. Angervuon kokemus on se, että kiinalaiset osaavat huonosti englantia. Jo senkin vuoksi on hyvä osata edes alkeet kiinan kielestä. Ollessani viimeksi työmatkalla Pekingissä, tapasin yhden taksikuskin, joka osasi englantia. Muuten oli pärjättävä viittomalla tai PDA tulkin avulla, jos yksin liikkui. Tämä antoi lisää puhtia kiinan kielen

opiskeluun. Paikalliset arvostavat suuresti, jos pystyt kommunikoimaan paikallisella kielellä. Vähintään pitää osata perustervehdykset. Merkkien kiehtova maailma

Tampereen ammattikorkeakoulun kiinan kielen opettaja oli alkuperältään kiinalainen. Hänen avullaan pääsi sukeltamaan koko maan kulttuuriin ja kielen salaisuuksiin. Miten merkit ovat vuosituhanten kuluessa syntyneet, jalostuneet ja vakiintuneet. Jani näyttää hànzì-merkkiä, joka tarkoittaa peltoa ( - tián). Se koostuu kuudesta erilaisesta viivasta. Merkitys syntyy siitä, miten viivat sijaitsevat merkissä, merkki kuvaa yleisesti jotakin reaalista.


Mutta yhdessä merkissä voi olla jopa 25 vetoa. Tällaisen härvelin ymmärtäminen vaatii sekä hyvää hahmotuskykyä että hyvää muistia. Olisiko juuri insinöörille sopivaa tiedettä! Angervuo oppimäärä kiinan kielessä oli viisi opintopistettä, kolme tuntia viikossa lähiopetusta noin neljän kuukauden ajan, sekä tuplat itseopiskelua. Lopputentiksi hän kirjoitti esseemuotoisesti noin 200 merkkiä pitkän kertomuksen. Lehden lukeminen vaatii noin 2000 merkin osaamisen. Kaiken kaikkiaan merkkejä on yli 100 000 ja määrä kasvaa kokoajan. Insinöörinä Jani Angervuota kiinnostaa myös tietotekniikan apu näiden vaikeiden merkkien tulkinnassa. Kämmentietokoneessa toimivan kiina-englanti -sanakirjan avulla voi pärjätä, joskin suht hitaasti. On olemassa myös paljon kiinan kielen harjoitus ja tulkki-ohjelmistoja PC:lle, joiden avulla kieltä voi opiskella ja kirjoittaa. Jani Angervuota on kyselty töihin Kiinaan, jossa hän on jo muutamaan otteeseen antanut elektroniikan vika- ja luotettavuusanalysoinnin koulutusta ja tukea sekä ­KONEen sisäisesti että alihankkijoille. Parhaiten kielen tietenkin oppisi sitä käyttämällä päivittäin. Eli, jos kiinnostus kieleen kasvaa, Jani Angervuon taitaa löytää yhä useammin Kiinasta kuin Hattulasta, jonne hän on vastikään muuttanut. n

TJS järjestää ilmaisia neuvottelutaidon luentoja Palkkausjärjestelmät antavat jatkuvasti enemmän tilaa henkilökohtaisille palkkaneuvotteluille. Myös työehdoista – vähintään niiden soveltamisen tavasta – on tarve neuvotella paikallisesti. Valmistaudu siis ennakkoon ja tule kuulemaan perusasioita neuvottelutaidosta. Luento on hyödyllinen luottamustehtäviä hoitaville sekä kaikille omasta palkastaan neuvottelemaan joutuville. TJS Opintokeskuksen 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään neuvottelutaidon luentoja eri puolilla Suomea. Kurssipaikat ja -ajat: • Turku 11.11. klo 17.00–19.00, Alvarium, Puutarhakatu 8 B. Ilmoittautuminen 14.10. mennessä. • Tampere 12.11. klo 17.00–19.00, Juvenes-sali, Åkerlundinkatu 1, 3. krs. Ilmoittautuminen 15.10. mennessä. • Helsinki 13.11. klo 17.00–19.00, Helsingin pääkirjaston auditorio,Rautatieläisenk. 8, sisäänkäynti Kellosilta 9. Ilmoittautuminen 16.10. mennessä. • Kuopio 17.11. klo 17.00–19.00, Cumulus Kuopio, Puijonkatu 32. Ilmoittautuminen 20.10. mennessä. • Oulu 21.11. klo 17.00–19.00, Holiday Inn Oulu, Kirkkokatu 3. Ilmoittautuminen 24.10. mennessä. Luennot ovat maksuttomia, mutta niille ilmoittaudutaan. Ilmoittautumiset www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/kurssit tai koulutussihteeri Sinikka Kling, sinikka.kling@tjs-opintokeskus.fi, puhelin (09) 2293 0330.

TJS:n julkaisut TJS Opintokeskuksen julkaisusarjasta löytyy yhdistystoiminnan tietoa. Oletko jo tutustunut esimerkiksi näihin?

Soile Hyttinen: Mikä kannustaa luottamusmiestä osallistumaan? KM Soile Hyttinen selvitti aikuiskasvatustieteen pro gradu -työssään motivaatiotekijöitä, jotka kannustavat aloittelevia ja tehtävässään jo kauemmin toimineita luottamusmiehiä osallistumaan liittonsa tarjoamaan luottamusmieskoulutukseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin luottamusmiesten ammattijärjestösitoutumista ja sen yhteyksiä luottamusmiesten osallistumiseen.

Kieli-CD avuksi Kieli-CD helpottaa uuden kielen omaksumista ja on käytännöllinen lisäapu kielen opiskeluun. Erityisesti kiinan kielen osaamistarve on kasvanut viime vuosina valtavasti ja tämä on näkynyt paljon teknisellä alalla. Lisätietoja myös http://www.positiivarit.fi

UUSI

Insinööri

Pentti Vanha-aho ja Keijo Mäkelä: Neuvottelutaidon opas Opas on kirjoitettu auttamaan luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja työntekijöiden edustajia vaativissa neuvottelutilanteissa. Tilanteet vaihtelevat aina tiukoista palkkaneuvotteluista tai irtisanomisten torjuntaotteluista avoimeen ja ennalta ehkäisevään työpaikan kehittämiseen. Kirja perustuu Akavalaisten ja STTK:laisten ammattijärjestöjen koeteltuun neuvotteluosaamiseen. Neuvottelutaidon keskeiset käsitteet on tässä oppaassa avattu ja kirjoitettu yleiskielelle. Lisäksi mukana on ymmärtämistä helpottavia esimerkkejä ja muistilistoja. Lisää tietoa ja tilaukset www.tjs-opintokeskus.fi. 31


osaaminen Teksti ja kuvat: Sinikka Aho-Salomaa

Valvontarakennusmestari Pauli Volotisella on työn alla 16,5 miljoonan euron rakennus­ urakka. – Työelämä on joukkuepeliä, toisten huomioonottamista. Yhteistyökyky ja sosiaaliset taidot ratkaisevat. Toiselle ihmiselle pitää aina löytää hetki aikaa, vaikka pöydät notkuisivat töitä.

O

nko Espoon kaupunki rekrytointikuvansa veroinen työnantaja? Kaksi KTN:n luottamusmiestä

vastaa. Espoon kaupungin erinomaiset arvot alkavat vähitellen näkyä työyhteisöjen arjessa, sanoo KTN:n luottamusmies Pauli Volotinen, joka työskentelee valvontarakennusmestarina teknisen keskuksen katu- ja vihertuotannossa. Katu- ja vihertuotanto huolehtii kaupungin kunnallistekniikan ja viher-töiden eli infran rakentamisesta ja urakalla rakennuttamisesta. Volotinen nostaa arvoista esiin erityisesti luovuuden ja innovatiivisuuden, ja kertoo samaan hengenvetoon, että kannustus nopeaan oppimiseen ja omaksumiseen ei näy työyhteisössä kilpailuna, vaan omaan oppimiseen saa työyhteisöltä tukea. – Yhteistyö on tässäkin kova sana. Toimiva työyhteisö tekee tulosta

Espoon kaupunki houkuttelee huippuosaajia viihtymään työssä Espoon kaupunki on viime kuukausina näkynyt maan suurimman sanomalehden työpaikkasivuilla. Kaupunki houkuttelee uudistetulla rekrytointiviestinnällään työntekijöitä lisää väkeä huippuosaa­ jien joukkoon ja vakuuttaa aidosti arvostavansa työntekijöitään. 32

Kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikössä geodeettisena laskijana­ työskentelevä luottamusmies Susanna­ Vissisenaho muistuttaa, että toimiva­työyhteisö tekee myös hyvää tulosta. – Meillä on käytössä tulospalkkaus, mutta tulosten seuranta ei vaikuta negatiivisesti työpaikan ilmapiiriin. Päinvastoin. Onnistumista työssä seurataan säännöllisin kehityskeskusteluin. Kahden kesken esimiehen kanssa on tilaisuus keskustella kerran vuodessa. Lisäksi pidetään työpistekeskusteluja, joissa käydään läpi työprosesseja ja muita työhön liittyviä asioita. Espoon teknisen ja ympäristötoimen työyhteisöistä löytyy kosolti kokemusta ja ammattitaitoa. – Me osaamme hommamme, ja olemme siitä ylpeitä, Pauli Volotinen tuulettaa. Volotisen mielestä onnistumisia kä-


Geodeettinen laskija Susanna Vissisenaho viihtyy Espoon kaupunkimittausyksikössä. – Työpaikan ilmapiiri on avoin ja kannustava. Hyvän työyhteisön tekevät reilut työkaverit ja oikeudenmukainen esimiestyö.

sitellään työyhteisössä ylipäänsä liian vähän. – Kai siinä on kateuden pelkoa mukana. Työkaverin kanssa päätimme kerran, että me ainakin kehumme toisiamme, jos kukaan muu ei sitä tee. Toimi muuten hyvin! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Sijaistaminen on Vissisenahon viiden hengen tiimissä kunnossa eikä ylikuormittumista synny. – Kun tehdään kuntalaisten tilaamia töitä eli rakentamiseen liittyviä mittauksia, eivät työt tietenkään voi seisoakaan. Muutos avaa mahdollisuuksia

Pauli Volotisella on tuoretta, omakohtaista kokemusta työn muutoksista. Hän siirtyi elokuun alussa katu- ja viherpalveluista toimistorakennusmestarin tehtävistä katu- ja vihertuotannon puolelle valvontarakennusmestariksi. Tehtäväkiertoa ja siirtymistä suositellaan talossa, mutta valitettavan harva on Volotisen mielestä tilaisuuteen tarttunut. – Tehtävien muutokset tuovat kaivattua värinää työyhteisöön, kun uudet ihmiset tuovat erilaista osaamista ja näkemystä tullessaan. Ammattitaito syvenee ja koko työyhteisö hyötyy. UUSI

Insinööri

Kaupunkimittausyksikön työhyvinvointia edistää rauhallinen työympäristö, jossa ei ole tapahtunut viime vuosina isoja muutoksia. Epäilemättä muutostilanteessa löytyisi myös voimavaroja, sillä keskinäinen luottamus ja tuki on Susanna Vissisenahon mukaan työyhteisössä vahvaa. Espoo palkitsee hyviä työyhteisöjä

Kaupunkimittausyksikkö on saanut tunnustusta työyhteisönä. Espoon kaupungin Hyvä työyhteisö -kilpailun tavoitteena on kannustaa työyhteisöjä pitkäjänteiseen kehittämiseen ja palkita tässä työssä parhaiten onnistuneet hakijat. Viime vuonna palkinnon pokkasi kaupunkimittausyksikön mittausjaos. Koko kaupunkimittausyksikkö työyhteisönä on voittanut samaisen palkinnon muutama vuosi sitten. Pauli Volotinen pitää Espoon kehittämismyönteisestä ilmapiiristä, mutta muistuttaa jatkuvan kehittämisen kuormittavuudesta. – Yhtä aikaa on liikkeellä monta kehittämistahoa ja monta kehittämishanketta, jotka kaikki pitäisi saada kunnialla hoidettua. Kaiken pitäisi tapahtua nopeasti ja tietysti omien töi-

den ohessa. Kehittämishankkeiden tulokset näkyvät hitaasti työpaikoilla. Ja joskus tutkimustulokset voivat kadota, niin kuin uudistuvassa Espoon kaupungin teknisessä keskuksessa viime vuosina on käynyt. Kun laajan, kunta-alan terveyttä ja työkykyä selvittäneen Kunta 10 -tutkimuksen tuloksia piti ruveta purkamaan, ei tuloksia voitu käsitellä tutkituissa yksiköissä. Niitä ei enää ollut. Onnistunutta saattohoitoa

– Hyvää saattohoitoa olemme tähän asti saaneet, kertoo Pauli Volotinen, kun puhe on organisaatio-muutosten onnistumisesta. Teknisen keskuksen organisaatiouudistuksissa on aikaisemmin onnistuttu hyvin, mutta ensi vuoden vaihteeseen kaavailtu talotuotannon ja kiinteistöpalvelukeskuksen tilahallinnon omistaja- ja tilaajatoimintojen liikelaitostaminen ei ole sujunut kivuitta. Muutos on runnottu ylhäältä väkisin läpi eikä henkilöstöä ole kuunneltu yhteistoiminnan hengessä. – Voi sanoa, että yhteistoimintasopimus on nostettu pöydälle, mutta sitä ei ole avattu. n 33


Teksti ja kuvat: Kauko Niemi

Kiihtyvyysanturi avaa matkapuhelimille uusia sovelluksia Kiintyvyysanturin, acceloremeter, lisääminen matkapuhelimiin on nyt todellisuutta. Anturi tunnistaa puhelimen asennon ja liikkeen. Tämä ominaisuus avaa monia mielenkiintoisia sovellus­ mahdollisuuksia, joita on jo saatavissa.

E

nsimmäiset sovellukset ja ensimmäiset puhelimet ovat nyt markkinoilla. Nokian valikoimista löytyy kaksi puhelinmallia. Toimituksen tekemät kokeilut ovat tehty N82-mallilla. Liikkeentunnistukselle on povattavissa samaa kehitystä kuin aikoinaan kameralle. Se oli ensin mukana muutamissa niin sanotuissa huippumalleissa. Muutamassa vuodessa ollaan jo siinä tilanteessa, että kamera on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kamera puuttuu vain kaikkien valmistajien halpamalleista. Kännykästä on siis tulossa yhä voimakkaammin elektroninen leatherman, yleistyökalu. Perinteisesti monitoimisuus on kuitenkin ollut nippu kompromisseja, joista mikään ei oikein vastaa tarkoitustaan todellisena työkaluna. Kännykkä hiljaiseksi asentoa muuttamalla

Ensimmäisenä ja varsin käyttökelpoisena liikkeentunnistukseen perustuva sovellus tuli vastaan, jossa puhelimen asento muuttaa puhelimen profiilia. Ohjelma toimii Nokian N82:ssa täysin moitteettomasti ja siihen tottui välittömästi. 34


Tulevaisuuden kokouksissa varmaan kaikki puhelimet ovat pöydällä näyttö alaspäin. Kääntämällä puhelin ylösalaisin muuttuu profiili hiljaiseksi. Samoin puhelimen herätystoiminto on huomattavasti helpompi lopettaa unen pöpperössä kääntämällä puhelin ympäri, kuin hamuilla jotain pientä painiketta. Tällainen lisätoiminne jää varmaan helposti käyttöön. Samoin kun puhelimen lukitseminen heilauttamalla puhelinta. Kummankin ohjelmiston kehittäjä on yhdysvaltalainen Keynetik. Pelimaailma käyttää jo hyväkseen monin tavoin liikkeentunnistusta. Pelaamisessa ei enää painellakaan nappuloita vaan peliä ohjataan puhelimen asennolla.

Erillistä askelmittaria tarvitse ostaa, jos puhelimessa on liikkeentunnistus.

Askelmittari kännykässä

Uusi Insinöörilehden toimitus testasi­ Nokian BetaLabs:n sivuilta kännykkään ladattavaa, ilmaista askelmittaria ja vertasi askeleita Omronin valmistamaan varsinaiseen askelmittariin. Näiden kahden merkittävin ero on siinä, että Nokian mittari perustuu elektroniikkaan ja Omronin anturi on mekaaninen. Omronin mittarit ovat olleet markkinoilla vuosia, kun taas Nokialla on menossa beta-versio. Askelmittarin haasteellisimpia asioita ovat hukka-askeleet, joita syntyy erilaisista liikkeistä ja tärinöistä. Toinen haaste on mittarin paikka sitä käytettäessä. Matkapuhelin voi olla taskussa vyökotelossa, naisilla käsilaukussa jne. ”Oikea” askelmittari kiinnitetään pääsääntöisesti klipsillä housun kaulukseen. Nokian kehitysryhmän ongelmana on ollut muun muassa se, ettei palautetta­ ole saatu riittävästi naisilta. Kuinka he puhelintansa kantavat askeleita mitattaessa. Omron on ratkaissut hukka-askeleet sillä, että se hyväksyy askeleet kävelyksi tai juoksuksi, kun niitä on kertynyt tietty määrä. Tällöin mittari tulkitsee, että käyttäjä todella liikkuu. Nokia ei tällaista askel-karanteenia käytä. Nokian toinen puhelimen liiketunnistinta käyttävä beta-ohjelma on Sports Trecker. Se laskee myös askeleet. Hieman yllättävää on se että Sports Treckerin ja varsinaisen Step Counterin askelmäärät saattavat oli erilaiset lenkin jälkeen. Tämän selitys löytyy siitä, että askel­ mittarin tarkkuus on viritetty paremmaksi sillä perusteella, että Sport Treckerin käyttäjä käyttää ominaisuutta vain lenkillä, jossa hukka-askeleista ei ole vaaraa. Kokonaan toinen asia on, että kannattaako Nokian todella tehdä kaksi ohjelmaversiota samasta asiasta samaan puhelimeen. Riittävä tarkkuus

Kunnon ylläpitämiseksi ihmisen tulisi liikkua keskimäärin 10 000 askelta päiUUSI

Insinööri

Liikkeentunnistukselle on povattavissa samaa kehitystä kuin aikoinaan kameralle.

vässä. Suurta tieteellistä tarkkuutta suositeltu askelmäärä ei edusta, eikä tässä vertailussakaan aseteta mittareita paremmuusjärjestykseen. Verkkainen tasamaakävely tai reipas vuoristokävely ovat kaksi eri asiaa vaikka askeleita kertyisi saman verran. Tavoitteena oli selvittää kahden erilaisen tekniikan välinen ero ja ennen kaikkea, voiko kännykän kiihtyvyysanturilla päästä tyydyttävään lopputulokseen. lenkki

Nokia Step Counter

Omron

Koko päivän käyttö

10 075

9 640

Kävelylenkki 8 km

9 413

9 339

Juoksulenkki 6 km

6 002

6 066

12 694

12 689

vyölaukussa selässä

5 186

6 219

Auto Hki-Tampere

1 439

1 086

Juoksulenkki 13 km Pyörälenkki 20 km kumpikin mittari

Testitulokset osoittavat varsin selvästi, ettei erillistä askelmittaria tarvitse ostaa, jos puhelimessasi on liikkeentunnistus. Isoimmat heitot tulevat päivittäisessä seka-askeltamisessa, mutta sillä erolla ei ole käytännön merkitystä. n 35


oikeus Teksti: Maria harju, työsuhdelakimies

Tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma ja sen tekeminen Uusi tasa-arvolaki tuli voimaan 1.6.2005. Tähän lakiin sisältyy sekä tasa-arvon edistämiseen tähtääviä säännöksiä työnantajan aktiivisista toimista että säännöksiä, joilla tietyt toiminnat kielletään. Nämä muodostavat yhdessä kokonaisuuden.

L

ain mukaan jokaisen työnantajan on edistettävä tasa-arvon toteutumista tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti etenkin avoimia työpaikkoja täytettäessä, uralla etenemisessä, työehdoissa ja palkkauksessa sekä perhevapaiden käyttämisessä. Suunnitelmallinen tasa-arvon edistäminen kohdistuu kuitenkin yrityksen työntekijäryhmiin eikä luo välittömiä oikeuksia yksittäisille työntekijöille. Lakia valvovat elimet

Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvon noudattamista ja erityisesti syrjintäkieltojen ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista. Tasa-arvolautakunta voi sen sijaan kieltää välillistä ja välitöntä syrjintää tai työelämässä tapahtuvaa syrjintää harjoittanutta työnantajaa jatkamasta tai uusimasta menettelyään tarvittaessa sakon uhalla. Lautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja siellä on edustettuna tasa-arvoasioiden ja työelämän tuntemus. Tuomioistuin voi pyytää tasa-arvolautakunnalta lausuntoa asiassa, jossa vaaditaan hyvitystä syrjinnän kiellon rikkomisen perusteella ja myös tasaarvovaltuutettu ja työmarkkinajärjestöt voivat saattaa asian tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. 36

Tekemisestä

Tasa-arvosuunnitelman tekeminen koskee ainoastaan työnantajaa, jonka palveluksessa on vähintään 30 työntekijää. Suunnitelman tekemiseen vaikuttavat yrityksen koko, taloudellinen tilanne ja asema, organisaatiouudistukset sekä tasa-arvon taso. Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on luoda yritykseen kattava tasa-arvonäkökulma, joka liittyy kaikkeen työpaikan toimintaan ja kehittämiseen. Tasa-arvosuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai se voidaan liittää osaksi yhteistoimintalain mukaista henkilöstöja koulutussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa. Suurissa yrityksissä voi lisäksi olla erillisiä yksikkö- ja osastokohtaisia suunnitelmia. Suunnitelman tekeminen ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi ja jos niin sovitaan, tehdään kartoitus joka kolmas vuosi. Kaikkien suunnitelman vaiheiden on tapahduttava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa

(kartoitus, parantavat toimenpiteet sekä seuranta) ja kaikkien yrityksen henkilöstöryhmien tulee olla tässä mukana. Yhteistoiminnan on taattava ennen kaikkea vuorovaikutuksen toteutuminen ja yhteisesti on sovittava etenkin siitä, mikä toimenpide toteuttaa sovitun päämäärän tehokkaimmin. Lisäksi paikallisen sopimisen vakiintuneita menettelymuotoja voidaan vapaasti noudattaa. Yhteistoiminnasta huolimatta työnantajalla on kuitenkin yksin vastuu tasa-arvosuunnitelman toteuttamisesta ja tekemisestä. Sisällöstä

Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin, kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksista, palkoista ja palkkaeroista, selvitys käynnistettäväksi ja toteutettavaksi suunnitelluista tarpeellisista palkka- ja tasa-arvotoimenpiteistä sekä arvio tasa-


arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Suunnitelmaan on otettava maininta myös ns. erityistoimista. Niillä tarkoitetaan sellaisia väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia toimia tasa-arvon edistämiseksi, jolla pyritään tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen: toisen sukupuolen suosiminen on tämän perusteella hetkellisesti mahdollista. Suunnitelman laatiminen alkaa peruskartoituksen tekemisellä työpaikan tasa-arvotilanteesta. Peruskartoituksen tulee sisältää tiedot ainakin miesten ja naisten lukumäärästä, urakehityksestä sekä koulutukseen pääsystä. Tiedot voivat pohjautua esimerkiksi tilastotietoihin, mutta myös työpaikkakyselyillä voidaan selvittää, miten tasa-arvoasiat työpaikalla koetaan. Huomionarvoisaa on, että kartoitusta ei tule tehdä ns. sukupuolineutraalisti, vaan painottaa nimenomaan mies- ja naisnäkökulmaa. Suunnitelmaan on sisällytettävä myös palkkakartoitus. Palkat kartoitetaan ryhmittäin ja kartoituksen tulee kattaa kaikki työntekijäryhmät, myös yli henkilöstö- ja liittorajojen. Työnantaja on vastuussa siitä, että samasta työstä maksetaan kaikille samaa palkkaa, jollei tästä poikkeamiselle ole hyväksyttävää syytä. Jos palkkaeroja havaitaan, on kartoituksessa selvitettävä muun muassa niiden syyt. Palkkakartoitus ei edellytä eri työtehtävien vaativuuden arviointia, mutta sekin voidaan haluttaessa toteuttaa. Myös työpaikalla käytössä olevat palkkajärjestelmät on läpikäytävä suunnitelmaa laadittaessa. Lisäksi erilaiset palkanlisät on käytävä läpi ja selvitettävä ketkä niitä ylipäänsä saavat ja millä perusteella. Myös lisien yleinen jakautuminen työpaikalla on otettava suunnitelmaa tehtäessä käsittelyyn. Työnantajan tulee antaa palkkatiedot ensisijaisesti luottamusmiehelle, jonka tulee saada ajantasaiset palkkatiedot eri tehtäväluokituksissa ja tehtäväryhmissä olevista miehistä ja naisista yli työehtosopimusrajojen. Tämä säännös koskee kuitenkin vain keskipalkkoja, ei yksittäisten UUSI

Insinööri

henkilöiden palkkoja. Säännöksen taustalla on se, että yksityisellä sektorilla yksittäisen henkilön palkkatiedot eivät saa käydä ilmi kartoituksesta. Jos palkkaeroja havaitaan, tulee suunnitelmassa laatia toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Tässä tulee työnantajalle painottaa erityisesti sitä, että jos palkkaeroja ei saada korjatuksi kohtuullisessa ajassa, voidaan työnantajan katsoa syyllistyneen palkkasyrjintään. Lisäksi jos palkkakartoitus paljastaa suoran palkkasyrjinnän, on työnantajalla velvollisuus välittömästi korjata syrjinnän kohteeksi joutuneen henkilön palkka sellaiseksi, että syrjintä poistuu.

tava. Kun kyse ei ole ensimmäistä kertaa laaditusta suunnitelmasta, rikkoo työnantaja suunnitteluvelvoitettaan, jos suunnitelma ei sisällä seurantaa tuloksista ja niiden vaatimista toimenpiteistä. Ja vaikka ns. tasa-arvo-ongelmia ei olisikaan, ei työnantaja siltikään vapaudu seurantavelvoitteestaan. Sanktiosta

Jos työnantaja ei noudata laatimaansa tai hyväksymäänsä suunnitelmaa, ei tälle menettelylle ole lainmukaisia sanktioita. Ainoastaan syrjintäkiellon rikkominen on suoraan sanktioitu.

Toimenpiteistä

Valvonnasta

Toimenpiteiden pitää olla riittävän realistisia, konkreettisia ja seurattavissa olevia. Ne voivat olla pitkän- ja lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, ne voivat koskea työpaikan ilmapiiriä ja ne voivat tähdätä esimerkiksi sukupuolijakauman tasaamiseen työpaikalla. Toimenpiteet voivat olla myös ns. positiivista erikoiskohtelua koskevia päätöksiä, joihin työnantajalla voi ryhtyä sukupuolierojen poistamiseksi: tällainen menettely on sallittua, jos se perustuu suunnitelmaan, on väliaikaista ja sillä pyritään tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä. Toimenpide voi tällöin tähdätä esimerkiksi vähemmistösukupuolen edustajien kannustamiseen hakemaan työpaikkaa ja työnantaja voi heitä myös työhönotossa suunnitelmaan perustuvasti suosia. Näistä toimenpiteistä tulee kuitenkin luopua sen jälkeen, kun tavoitteet on saavutettu. Samoin, kun vastuu suunnitelman tekemisestä on yksistään työnantajalla, ovat esimiehet ja yrityksen henkilöstöjohto yksin vastuussa näiden sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo lain noudattamista ja voi asettaa tasa-arvosuunnitelman teolle määräajan. Jos työnantaja laiminlyö tämän jälkeenkin tasa-arvosuunnitelman laatimisen, voi tasa-arvolautakunta puolestaan tasa-arvovaltuutetun esityksestä tai omatoimisesti asettaa uhkasakon tehostamaan suunnitelman laatimista määräajassa. Lisäksi tasa-arvoviranomaiset valvovat sitä, että suunnitelmien vähimmäisvaatimukset toteutuvat. He voivat myös tarvittaessa antaa yksilöidyn täydennyskehotuksen. n

Seurannasta

Laki velvoittaa työnantajan seuraamaan sitä, mitä on saavutettu ja mitä muutoksia on tapahtunut. Näin ollen myös seurannan toteuttamisesta on erikseen sovit-

Lisätietoja: Lakimiehet, p. 020 693 858 tai lakimiehet@uil.fi

Uusi nettityökalu, www.tasa-arvokyse­ ly.fi, auttaa tasa-arvosuunnitelman tekemissä. Kyselyn käyttö on ilmaista ja se voidaan ottaa käyttöön vuorokauden sisällä rekisteröitymisestä. Se sisältää kysymyksiä mm. työilmapiiristä, johtamisesta ja syrjinnästä. Työntekijät vastaavat siihen nimettöminä. Kyselyn päätyttyä organisaatio saa automaattisesti raportin tuloksista, mutta siihen tulee vastata vähintään 20 henkilöä. Kysely voidaan uusia ja sillä voidaan seurata työpaikan tasa-arvotilanteen kehittymistä.”

37


opiskelijat www.uio.fi

Tunnelmia liitto­ kokouksesta vuodelta 2007. Kuva Anu Kaasalainen.

Insinööriopiskelijaliiton liittokokous

I

nsinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 15.–16.11.2008 Riihimäellä Hotelli Linneassa. Liittokokouksessa valitaan puheenjohtajisto sekä hallitus vuodelle 2009. Lisätietoja hallitukseen hakemisesta antaa Ulla-

Mari Pasala, ulla-mari.pasala@iol.fi. Kokouksessa käsitellään vuoden 2009 toiminnan suuntalinjat, toimintasuunnitelman ja talousarvion muodossa. Mikäli olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi. Tarkemmat tiedot esityslistoineen ja ilmoit-

tautumisohjeineen toimitetaan paikallisyhdistyksille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisätietoja antavat puheenjohtaja ­Tapio Alaviiri, puh. 0400 722 721 ja ­toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasala, ­puh. 0400 956 557. n

vää. Haluamme tarjota jokaiselle opiskelijalle jo opiskeluaikana sellaiset eväät, jottei työelämän kynnyksellä todellisuus potkaisisi turhan pahasti vastaan. Jotta jokainen opiskelija olisi tietoinen omista oikeuksistaan, eduistaan ja velvollisuuksistaan niin, että mahdollisilta konflikteilta vältyttäisiin ajoissa. Järjestömaailmassa ratkaisuja tehdään katsoen pitkälle tulevaisuuteen, jäsenen lähtökohdasta. Ammattiliitto on olemassa jäseniään varten, jäsenten ehdoilla tätä peliä pelataan. Jäsenet omistavat liittonsa ja sanelevat mitä liitto tekee. Jäsentyytyväisyys onkin ammattiliitolle tärkeä mittari toimintaa punnitessa. Jos

jäsen on tyytymätön saamaansa palveluun tai liiton toimintaan, on syytä katsoa peiliin ja kääntää kelkka taas oikeille raiteille. Syksy on vaikuttamisen aikaa. Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistykset pitävät syyskokouksensa loka-marraskuussa ja jos tunnet halua päästä vaikuttamaan asioihin, mene kokoukseen ja asetu ehdolle luottamustoimiin. Ottamalla kantaa ja ilmaisemalla mielipiteesi voit vaikuttaa omaan ja kanssaopiskelijoiden hyvinvointiin. n

Miksi järjestäytyä?

E

nnen uuden työntekijän aloittaessa työt, oli luottamusmies vastassa ammattiliiton liittymiskaavakkeen kanssa ja nimi laitettiin alle automaattisesti. Nykypäivänä asia on aivan toisin, vaikka luottamusmies kuinka olisikin ovella vastassa. Maailma on muuttunut ja luonnollisesti ihmiset siinä mukana. Enää ammattiliiton jäsenyys ei ole itsestäänselvyys ja usein sitä kaipaa vasta kun vahinko on jo käynyt. Liiton suojaa ja turvaa ei nähdä tarpeellisena, koska uskotaan varmaan työpaikkaan ja ruusuiseen tulevaisuuteen. Valitettavasti todellisuus lyö usein vasten kasvoja karvaampana. Liiton toiminta on ennaltaehkäise38

Ulla-Mari Pasala IOL:n toiminnajohtaja


Lataa netistä EPOaineistoa vaikuttamisesi tueksi

Tapio Alaviiri puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

E

Kaveria ei jätetä!

I

kävä kouluammuskelu Kauhajoella herätti koko Suomen. Pääsimme hetkeksi negatiivisesti maailmanlaajuisen huomion kohteeksi. Erittäin surullinen tragedia, jota ei toivoisi koskaan sattuvan missään päin maailmaa. Silti tämä ei ollut ensimmäinen kerta edes Suomessa. Mikä meissä oikein on vikana? Pääosalla opiskelijoista menee varmasti hyvin. Silti on huolestuttavaa, että turhan moni opiskelija potee silti masennusta ja kilpailuyhteiskuntamme paineet käyvät osalle ylitse­pääsemättömiksi. Apua on monesti turhan vaikea saada­ tai sitä ei yleensä osata edes hakea. Nyky-yhteiskunnassa on erittäin paljon asioita, mitkä ovat hyvin. Silti on asioita, mitä voisimme paljon parantaa. Tuo ikävä tapaus pysäytti minutkin miettimään, mitä voisimme tehdä toisin. Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoita on merkittävä massa, jossa on yhtälailla syrjäytyneitä, kuin muuallakin. Nopeasti emme saa muutosta aikaan ja osa tekijöistä on täysin meistä riippumattomia, vaikka haluaisimmekin auttaa. Osa asioista vaatii valtakunnan tasolla isoja päätöksiä. Osa taas on hyvin pienistä asioista kiinni. Koulutuspolitiikan näkökulmasta korkeakoulutuksen koulutusresurssit pitää mitoittaa niin, että ne tukevat elinkeinoelämän tarvetta. Opiskelijalle ei saa tulla tunne, että mahdollinen työllistyminen valmistumisen jälkeen on uhattuna. Lisäksi opetusresurssit pitää mitoittaa oikein ja harjoittelupaikat pitää tukea alakohtaista opiskelua. Yksi tärkeä asia olisi myös, että ammattikorkeakoulujen terveydenhuoltoon tulisi selkeää parannusta. Yhteiskunnan pitää pystyä tarjoamaan oikeanlaiset puitteet opiskelijoille. Jokaisella meistä on varmasti myös henkilökohtaisesti mahdollisuus tukea yhteisöllisyyttä ja estää syrjäytymistä. Yksilön pitää pystyä kokemaan mielekkääksi opiskelu ja tuntea kuuluvansa sakkiin. Liittomme yksi slogankin on, että kuulu omiesi joukkoon. Insinööriopiskelijoiden vahvuus on ollut aina vahva ME henki. Silti siinäkin on varmasti parannettavaa. Arkielämässä turhan monesti jää pieniä eleitä huomioimatta, kuten tervehtiminen ja kiittäminen, mutta näitä käytettäessä yleensä aina on positiivinen vaikutus. Mahdollista syrjäytynyttä tai muuten paineissa olevaa opiskelijatoveria voi auttaa myös se, että saa puhua jonkun kanssa. On helppoa vaihtaa kuulumisia kahvipöydässä tai vaikka tehdä kotiläksyjä yhdessä. Vaikka kulttuuri onkin hieman muuttunut entisajoista, niin on tarpeellista välistä katsoa tiimikaverinsa perään. Yksin ei tarvitse kenenkään olla. Syysterveisin

linkeinopoliittista ohjelmaa (EPO) laadittaessa nousi esiin tarve käsitellä yksityiskohtaisemmin elinkeinopolitiikan kenttää. Tätä varten laadittiin laajempi dokumentti, joka toimii itseopiskelu- ja koulutusaineistona. Dokumentti kuvaa organisaation oppimisprosessia ja valottaa liiton elinkeinopoliittisten linjausten ja ohjelman syntyprosessia, taustakeskusteluja sekä perinpohjaista valmistelua. Dokumentti antaa tietoa elinkeinopolitiikan eri sektoreilta. Dokumentti sisältää varsinaisia elinkeinopoliittisia linjauksia laajemman tausta-aineiston lähteineen, liitteineen ja esityskalvoineen. ”Pohdintoja kannanmuodostusta varten” -otsikon alle on koottu tekstiä synteesinä kulloisenkin kokouksen esiintyjän puheenvuorosta, käydystä keskustelusta sekä aihepiiriin liittyvästä taustakirjallisuudesta. Em. uutta elinkeinopoliittista aineistoa voi ladata netistä www.uil.fi –> Vaikuttaminen –> Elinkeino­politiikka. Varsinaisen dokumentin lisäksi kannattaa tutustua erityisesti workshopien esityskalvoihin. n

Uusi työpaikka mielessä?

L

iittomme työnvälitys, Insinööripörssi, julkaisee sähköisesti kotisivujemme www.uil.fi jäsensivuilla Avoimet työpaikat -otsikon alla jäsenkuntamme nähtäväksi työnantajilta saatuja työpaikkailmoituksia. Kaikkiin julkaisemiimme paikkoihin kaivataan nimenomaan insinööriä töitä tekemään. Työpaikkailmoituksia on runsaasti ja ne vaihtuvat nopeaan tahtiin. Käy katsomassa, onko siellä sinun uusi paikkasi! n

Tapio Alaviiri

UUSI

Insinööri

39


jäsenedut

Lokakuun ostosvinkki

Ratkaise Bolaris-pallon pulma Bolaris-pulmapallot ovat suomalaisen­ keksijän Hannu Hjerpen kehittämiä ja rakentamia. Pulmapallojen kolmea eri vaikeus­astetta helppo, vaikeahko ja vaikea, tarjoa­vat haastetta niin aloittelijalle kuin peli-intoisille. Bolaris-pulmapallon hinta on 9,50 euroa + postikulut. Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www. uil.fi. Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme. Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna ma–pe klo 9–15.

Kopparön Lomamajat Tammisaaressa Kopparön Lomamajojen remontin ensimmäinen vaihe on valmistunut. Keittiöt ja kalusteet on uusittu ja pihapiiri sekä ranta siistitty. Uusi yhteinen liiteri/jätekatos on myös valmis. Lomamajojen yhteiskäyttöön tarkoitettu grillikatos valmistuu vuonna 2009. Varaukset A-Lomista

Lomamajojen vuokraukset siirtyivät vuoden 2008 alusta A-Lomille. Varauspyynnöt Kopparön Lomamajoille tehdään joko www.a-lomat.fi / mökit/ mökkien varauskalenteri tai A-Lomien palvelunumerosta 020 1112 770, arkisin klo 9–12. UIL:n jäsenet saavat listahinnoista 30 prosentin alennuksen. Lisätietoja Kopparön Lomamajoista ja vuokrahinnoista löydät kirjautumalla Uuden Insinööriliiton  jäsensivuille, www.uil.fi ->Jäsenedut ja -palvelut ->Matkustaminen ->Mökit 

40


KUNTA

uutisia

Erityisasumisen viherympäristöt saivat tunnustusta n Hyvinvointikeskus Onni Pukkilassa, Perhehoitokoti

Pekkala Oulussa ja Kiinteistö Oy Helsingin palveluasunnot ovat saaneet kunniamaininnan erityisasumisen viherympäristön rakennuttamisesta. Kunniamaininnoilla halutaan tuoda julkisuuteen erityisasumisen ympäristöjä, joissa on esimerkillisellä tavalla suunniteltu, rakennettu ja hoidettu viherympäristö. Erityisasumisen piirissä on esimerkiksi ikääntyviä, asunnottomia, nuoria ja liikuntarajoitteisia. Arkkitehti Markku Axelsson Suomen Kuntaliitosta sanoo, että esteettömyys ja ympäristöarvot ovat tärkeitä niin vanhusten kuin liikuntarajoitteisten asuinympäristöissä. – Tämän tyyppisiin kohteisiin kiinnitetään vieläkin turhan vähän huomiota, vaikka tiedetään ympäristön myönteinen vaikutus ihmisten henkiseen ja fyysiseen kuntoon. Kunniamaininnan saaneet kohteet on haettu Erityisasumisen viherympäristöt 2008 kilpailulla, joka on osa Vihervuotta 2008. Kunniamaininnat myönsi palkintolautakunta, jossa oli edustus kilpailun järjestäneistä organisaatioista.

Kuntavaaleilla vähäisiä vaikutuksia Paras-hankkeeseen n Keskustelu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

on rakentavaa, mutta useissa kunnissa vähäistä vaalien­ läheisyydestä huolimatta. Vaalituloksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia Paras-hankkeessa tehtäviin ratkaisuihin. Näin arvioivat kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä luottamushenkilöjohto Kuntaliiton Paras-puntari -kyselyssä. Paras-puntarin mukaan vain noin viidennes kuntajohdosta näkee vaalien alla käytävällä kunta- ja palvelurakennekeskustelulla olevan vaikutuksia vaalitulokseen ja ensi vaalikaudella kunnissa tehtäviin ratkaisuihin. Paras-puntarista ilmenee, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tilanne on selkeytynyt ja suurimmassa osassa kunnista uudistus etenee ajallaan. Etelä-Suomessa jopa joka neljäs kunnanjohtaja ilmoittaa uudistuksen olevan kunnassaan etuajassa. Samoin päätöksentekoilmapiiri ja sitoutuminen Paras-hankkeeseen on parantunut uudistuksen edetessä. UUSI

Insinööri

41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 palveluaika klo 10–15 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 jasen@uil.fi pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Tuula Oksanen, Anna-Maija Posti, Satu Sjöstedt, Susanna ­Saarila assistentti Anne Herne 0201 801 841 työnantajaperintä 0201 801 833 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 803 Emmi Porvari 0201 801 869 Yksityisen sektorin asiamiehet kehitysasiantuntija Tarja Salmi 0201 801 837 Matti Koskinen 0201 801 846 Tomi Seppä 0201 801 844 Opiskelija-asiat Juha Simell 0201 801 848 Info@iol.fi Björn Wiemers 0201 801 836 opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä Pekka Hongell 0201 801 830 0201 801 843 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 LAKIASIAINYKSIKKÖ kenttäasiamiehet työelämän oikeudelliset palvelut Anu Kaasalainen 040 552 7990, 0206 93 858 Janne Laakso 040 518 0058 lakimiehet@uil.fi toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 PALVELUT-YKSIKKÖ johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 työsuhdelakimiehet tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 Maria Harju, Kati Hallikainen, Jarmo Paananen, järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 Hanne Salonen, Juha Teerimäki järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen työsuhdeneuvoja Panu Paajanen 0201 801 806 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 VIESTINTÄYKSIKKÖ postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 0201 801 872 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman Kalevankatu 4, 5. krs 40100 Jyväskylä GSM 040 579 5116

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin 045 633 1946 www.tekniikanjaerityisalojenammattilaiset.fi

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877. Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

42


mennen tullen n Tampereen INSINÖÖRIT

Telakan naistenilta ma 20.10. klo 17.15. alkaen. Tarjolla turvetta! Telakan turvesauna­illassa voit kokeilla kuinka turve kiihdyttää aineenvaihduntaa ja poistaa kehosta tehokkaasti kuona-aineita. Ilmoittautumiset ma 13.10. mennessä. Naisday, Tampere-talo la 1.11. klo 9.00 – 16.00. Naisday on naisen paras ystävä. Tarjolla 30 lippua innokkaimmille jäsenille (1/jäsen) Ilmoittautumiset pe 17.10. mennessä. Lauri Tähkä & Elonkerjuu, Tampere-talo su 2.11. klo 19.00. Lauri Tähkä & Elonkorjuu esiintyy Tampere-talossa. Lippuja on varattu 20 kpl. Ilmoittautumiset pe 17.10. mennessä. Keilailua Kaupin keilahallilla ti 4.11. klo 17.30.–18.30. Oletko koskaan keilannut? Ohjattu keilailutuokio tutustuttaa lajin perustekniikkaan. Oletko kaatovai jättömestari? Tule testaamaan kuinka pallosi pyörii Kaupissa (keilakuja 1). Ilmoittautumiset pe 31.10. mennessä Tähtitaivas tutuksi! Kaupin tähtitorni ma 10.11 klo 18.00–20.00. Tutkiskellaan omaa aurinkokuntaamme planetaario-ohjelman avulla ja katsellaan taivasta kaukoputkella. Ilmoittautumiset pe 7.11. mennessä. Yhdistyksen varsinainen kokous ma 17.11. klo 17.00. Tarkemmat tiedot tapahtumasta Insu 4/2008 Cabaret-musikaali, Tampereen Teatteri pe 5.12. klo 19.00. Wellcom! Tervetuloa Kit Kat Klubiin! Ilmoittautumiset to 4.11. mennessä. Sorin Sirkus Pogoo-joulushow su 14.12. klo 13.00. Nuorten elämä voi olla yhtä hässäkkää. Koulu, koti ja kaverit saavat aikaan raastavan perimudan kolmion! Liput 10€/hlö. ilmoittautumiset ke 19.11. mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi tai toimisto@tampereeninsinoorit.fi UUSI

Insinööri

Suunnistustuloksia Insinöörien 8. suunnistusmestaruuskisat pidettiin Vuokatissa syyskuussa. Seuraavassa tuloksia: D21 1) Satu Parkkila, Oulun Insinöörit, 49,57 Naisten kuntosarja: 1) Sanna Anttila, Kainuun Insinöörit, 1,12,45 2) Taina Eskelinen, Oulun Insinöörit, 1,15,33 3) Kaisa Tikka, Oulun Insinöörit, 1,17,22 H21 1) Timo Hongell TEK, Oulu 42,25 2) Kai Paavola Keski-Suomen Insinöörit 43,40 3) Timo Karppinen Oulun Insinöörit 43,47 H35 1) Kai Huuhka TEK / Oulu 52,56 2) Petri Tilus Kokkolan Seudun Insinöörit ry 59,02 3) Petri Hannila Länsi-Pohjan Insinöörit ry 1,08,22 H45 1) Ilpo Juopperi Länsi-Pohjan Insinöörit ry 56,34 2) Juhani Jaakola Keski-Pohjanmaan Insinöörit 1,02,18 3) Juho Rankinen Oulun Insinöörit 1,06,11 H60 1) Jorma Korkalo Oulun Insinöörit 53,41 2) Niilo Torvela TEK, Oulu 1,01,10 Miesten kuntosraja 1) Matti Palovaara Oulun Insinöörit 46,26 2) Arto Isomäki Helsingin Insinöörit 50,22 3) Mauri Honkaniemi Länsi-Pohjan Insinöörit ry 53,04

Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Sääntömääräinen liittokokous Lahdessa lauantaina 8.11. kello 11.00 Alex Park Hotel, Aleksanterinkatu 6, LAHTI Kahvitarjoilu kello 10, valtakirjojen tarkistus kello 10.30 alkaen. Esillä sääntömääräiset vuosikokous­ asiat, sääntöjen muutos sekä muut kokous­­ kutsussa merkityt asiat. Kokousaineisto 20.10. alkaen www.kri.fi/ajankohtaista.html

Tiede-lehti –35 % UIL:n jäsenjärjestöjen henkilöjäsenet voivat tilata Tiede -lehden vuosikerran 35 %:n alennuksella kulloinkin voimassa olevasta ovh-hinnasta. Tilaus on määräaikainen käsittäen seuraavat 12 tai 6 kuukautta tilausajankohdasta alkaen. Tilaus voidaan aloittaa mistä numerosta tahansa. Jo lehden tilaajana olevat UIL:n jäsenet saavat lehden alennettuun jäsenhintaan seuraavan maksukauden alusta alkaen edellyttäen, että jäsen ilmoittaa lehdelle UIL -jäsenyydestään. Enemmän Tiede-lehdestä www.tiede.fi. Jäsentilaukset tilauksen pituudesta riippuen osoitteista www.tiede.fi/uil6kk tai www.tiede.fi/uil12kk.

Päivitä jäsentietosi! Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, muista päivittää jäsen­ tietosi Uuden Insinööriliiton jäsen­sivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi.

Tulokset: Risto Meriläinen , puheenjohtaja / Kainuun Insinöörit ry Lähetti: : Toivo Takalo-Eskola, siht.

Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

43


”MN7 7 4 mulle mitään voi sattua!”

Kunnon turva ja työehdot tekniikan taitajille. Lue lisää jäsenyyden eduista. www.uil.fi

Insinoori-1008-low  

10/2008 UUSI Kemia hakee omaa työehtosopimusta Jatkuva muutos nakertaa pohjaa sitoutumiselta Luottamusmiestä aina tarvitaan UIL eduskunnassa...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you