Issuu on Google+

1/2010

YmpäristÜtekniikan opiskelijat Tarja Ruoho ja Esra Marvin:

Intoa opiskeluihin Antarktikselta


sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

• Insinöörit ovat kunkkuja! Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Liittoon kuuluminen luo tasa-arvoa Puheenjohtajan palsta ................................ 9

• Järjestäytyneenä olemme vahvempia ja vaikutusvaltaisempia

Edunvalvontaa – Miksi kuulua liittoon? ...... 10

• Insinöörien tukena on kolmella jalalla seisova

10

edunvalvonta

Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenkunnalleen edunvalvontaa monella eri tasolla, yhteisöllisyyttä ja monipuolisen paketin konkreettisia jäsenetuja. Jäävuoren huipulla näkyy vain murto-osa jäsenetujen runsaudesta.

• Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus omaan luottamusmieheen

• YTN hoitaa insinöörien neuvottelutoimintaa Edunvalvontaa – Ilmastoasiaa ................... 16

• • • • •

Pk-yritykset valjastetaan ilmaston hyväksi Arjessa tehdään suuria energiapäätöksiä Kööpenhaminan sopimus on välietappi Markkinat ja uudet teknologiat ratkaisevat Ympäristöopiskelijat Antarktiksella

Osaaminen .............................................. 24

• Netpolis viskaa nurkissa nyhjäämisen sivuun Tekniikka ................................................ 26

• Kätevät etäneuvottelut odottavat käyttäjiä Totta ja tutkittua ...................................... 28

• Palkkamalli selittää palkkaeroja Maailmalta .............................................. 30

• Talkoomatka Karibialle avasi silmiä Oikeutta.................................................. 32

• Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden alusta Opiskelija-asiaa ....................................... 34 Uutisia ................................................... 36

• Uudet valiokunnat aloittivat

16 2

Jäsentietopalvelu tiedottaa ....................... 39 Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien yhteisellä hankkeella torjutaan ilmastomuutosta: energiankäyttöä pienennetään ja kasvihuonekaasuja vähennetään, sanovat projekti-insinöörit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen.

Järjestöasiaa ........................................... 42 Uutisia ................................................... 43

• Palkkasuositukset 2010

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen


4.2. numero 1/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy

22

Ympäristötekniikkaa opiskelevat Tarja Ruoho ja Esra Martin uskovat siihen, että kansainvälisillä päätöksillä vaikutetaan ympäristölinjauksiin myös Suomessa.

Ilmestymispäivät 2010 11.3., 22.4., 3.6., 19.8., 16.9., 14.10., 18.11., 16.12. Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

23 UUSI

INSINÖÖRI

Tilaushinta 50 €/vuosikerta Teknologiaosaajien yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tarvitaan yritysten toiminnan kehittämiseksi, tietää Netpolis Kokkolassa.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


Turun ammattikorkeakoulu

TEKNIIKAN YLEMMÄT AMK - TUTKINNOT

Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - Ympäristöteknologia Haku 1.3.2010 - 16.4.2010

Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiin Tämän päivän työelämässä projektimuotoinen toimintamalli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muutokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista. Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen.

Koulutuksen sisältö Koulutus toteutetaan työelämän ehdoilla.Tutkinto on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna; lähijaksoja on 2-3 päivää kuukaudessa. Voit suunnata opintojen sisältöjä oman kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitumista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa.

Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun insinöörin tutkinnon jälkeen hakittu alakohtainen työkokemus. Työkokemuksen tulee olla hankittu 1.8.2010 mennessä. Hakuohjeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta.

Lisätietoja Rakentaminen, Jouko Lehtonen jouko.lehtonen@turkuamk.fi Teknologiaosaamisen johtaminen, Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi Ympäristöteknologia, Juha Leimu juha.leimu@turkuamk.fi

Haku koulutusohjelmaan 2010 Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään 3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä.

Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, puhelin (02) 263 350 www.turkuamk.fi

www.turkuamk.fi


pääkirjoitus

Insinöörit ovat kunkkuja Helmikuu 2010

O

sta tai jätä! Kuluttajat ovat entistä tietoisempia tuotteiden elämänkaaresta, hiilijalanjäljestä ja päästömäärästä. Miksi ostaa tuotetta, joka saastuttaa vielä lastenlastemmekin leikkipaikan ilmaa? Vähähiilisiä ja energiaviisaita sekä käyttäjäläheisiä innovaatioita haettiin juuri Sitran ja Demoksen yhteisessä Peloton idea -kilpailussa. Yli 200 ehdokasta oli kehittänyt ratkaisuja helpottamaan arjen valintatilanteita. Voittajaksi selviytyi paikallista luksusta – ekologisia, inhimillisiä ja esteettisiä pienen mittakaavan palveluja ja tuotteita – tarjoava matkatoimisto. Elämysten laadusta ei siis tarvitse tinkiä matkustamisessakaan. Teknisten tuoteinnovaatioiden oheen tarvitaan myös palveluita. Kansainvälisissä ilmastokokouksissa haetaan yhteisymmärrystä siitä, miten kehitysmaat ja teollistuneet maat voivat yhdessä vähentää ilmastopäästöjä. Helmikuun alussa piti tärkeimpien teollisuusmaiden päästövähennystavoitteet vuoteen 2020 olla selvillä.

UUSI

INSINÖÖRI

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Kehitysmaiden energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa voivat suomalaiset insinöörit olla apuna. Erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen ja teollisuuden prosessien ohjaukseen liittyvät kysymykset ovat insinöörien osaamista parhaimmillaan. Insinöörien ilmasto-ohjelman laskelmien mukaan teknologiat päästövähennyksiä varten ovat jo olemassa. Vaikka vallankumouksellisten uusien teknologioiden etsimiseen on syytä yhä panostaa, painopiste on nyt siirrettävä käytännön sovellusten kehittämiseen. Insinööri ilmastonvartijana on uusi sarja lehdessämme. Siinä kerromme insinööreistä työnsä ääressä kehittämässä ja ottamassa käyttöön uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. Vuoden aikana yritämme edes osittain valottaa lukijalle sitä kirjoa ympäristöosaamista, jota insinööri työssään hallitsee. Osaaminen lähtee jo koulunpenkiltä, jossa insinööriopiskelijat perehtyvät monipuolisesti ympäristöteknologiaan.

5


uutisia PK-yritykset odottavat insinööreiltä tekemisen taitoja n Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemän selvityksen mukaan pk-yritysjohtajat toivovat, että insinöörikoulutus sisältäisi runsaasti tekemällä oppimista. Ammattikorkeakoulun erikoisosaamisena pidetään sitä, että tekemällä oppimisessa on kehittävä, tutkiva ja tulevaisuuteen luotsaava ulottuvuus. Yritysjohta­jien mukaan pk-yritysten tarpeisiin vastataan myös yrittäjyyskasvatuksella, hyvätasoisella opetuksella ja henkilökohtaisella ohjauksella. Vain vajaat puolet vastaajista arvioi, että insinöörikoulutus vastaa yrityksen tarpeisiin erittäin hyvin tai melko hyvin. Elinkeinoelämän mielestä onkin tärkeää tiivistää insinöörejä kouluttavien ammattikorkeakoulujen yhteistyötä pk-yritysten kanssa. Yritysjohtajien mielestä insinööreiltä vaaditaan monipuolista osaamista. Tekniikan ydinosaamisen lisäksi tarvitaan kehittävää ja uudistavaa asennetta. Lisäksi tarvitaan myös liiketoimintaosaamista sekä projekti- että organisaatiotaitoja, kielitaitoa, kansainvälisyystaitoja sekä tiimityö- ja vuorovaikutusosaamista. EK selvitti viime syksynä pk-yritysjohdon näkemyksiä insinöörien ammattikorkeakoulutuksesta. Kysely pohjautui tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämisen eli INSSI-hankkeen väliaikaistuloksiin. Siihen vastasi 400 yritysjohtajaa.

Euroopan nuorista viidennes oli työttömänä syksyllä n Nuoret, miehet, vähemmän ammatti-

taitoiset sekä vuokratyöntekijät ovat kärsineet eniten työmarkkinoiden heikentymisestä. Euroopassa työpaikkojen määrä on vähentynyt neljällä miljoonalla talouskriisin alkamisen jälkeen, käy ilmi Työllisyys Euroopassa vuonna 2009 -raportista. Eurostatin julkaisemien työttömyyslukujen mukaan euroalueen työttömyys oli 9,8 prosenttia ja EU27-alueella 9,3 prosenttia viime lokakuussa. Samaan aikaan Suomessa työttömyysaste oli 8,7 prosenttia.

6

Eniten työttömiä on Latviassa ja Espanjassa, joissa viidennes työvoimasta oli ilman työpaikkaa. Vähiten työttömiä on Alankomaissa ja Itävallassa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyysaste EU27-alueella oli 21 prosenttia. Suomen nuorisotyöttömyys oli EU:n keskiarvoa korkeampi, sillä Suomessa 23 prosenttia alle 25-vuotiasta oli työttöminä. Korkein nuorisotyöttömyysaste on Espanjassa, jossa peräti 43prosenttia alle 25-vuotiasta oli työttöminä. Vähiten työttömiä nuoria oli Alankomaissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen­ mukaan Suomessa oli 4 741 työtöntä insinööriä viime lokakuussa. Viitisen prosenttia insinööreistä oli vailla työtä.

IAET-kassan käsittelyajat lyhentyneet merkittävästi n IAET-kassan käsittelyyn tulevien ensihakemusten käsittelyaika on noin kolme viikkoa. Jatkohakemukset käsitellään noin 1-2 viikossa. Viime vuoden joulukuussa kassaan tuli kaikkiaan 10 896 erilaista etuushakemusta ja samaan aikana käsiteltiin kaikkiaan 14 348 hakemusta. Ensihakemuksia tuli 912 kappaletta. Pahimmillaan viime vuoden heinäkuussa kassaan tuli 2 659 ensihakemusta. Korvauksia kassasta sai joulukuussa 10 663 henkeä. Korvauksensaajien määrä oli hieman pudonnut marraskuusta. Kassa maksoi joulukuussa työttömyys­ etuuksia kaikkiaan noin 15 miljoonaa­euroa. Viime vuoden tammikuussa korvauk­ sia maksettiin noin kuusi miljoonaa euroa.

EU:n tuella on luotu tuhansia työpaikkoja n Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n las-

kelmien mukaan viime vuonna rahoitettiin Euroopan unionin rakennerahastovarojen kautta erilaisia hankkeita yhteensä 600 miljoonalla eurolla. EU:n rakennerahastoilla on vuonna 2007 alkaneen ohjelmakauden aikana vaikutettu yli 22 000 työpaikan ja runsaan 3 200 uuden yrityksen syntymiseen. Ko-

ko ohjelmakauden 2007–2013 työpaikkatavoitteesta on tähän mennessä toteutunut lähes 44 prosenttia ja uusien yritysten tavoitteesta 24 prosenttia. Yhteensä 61 000 suomalaista on aloittanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa, mikä on lähes 14 prosenttia­ ohjelmakauden tavoitteesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan­ Sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli 5 600. Rakennerahastohankkeilla pyrittiin edistämään talouden elpymistä, työllisyyttä ja työttömiin kohdistuvia toimia. EAKR-varoja on käytetty muun muassa taloutta elvyttäviin yritysten kehittämisja investointihankkeisiin sekä tutkimukseen ja teknologiaan. ESR-rahoja on myös kohdennettu työttömyyden kasvun takia erityisesti nuorten ja akateemisten alojen työttömien työvoimakoulutukseen, tukityöllistämiseen ja yrittäjien starttirahaan.

Insinöörejä työskentelee ympäri maailmaa n Uuden Insinööriliiton jäsentietopalve-

lussa on tiedossa 347 valmistunutta jäsentä, jotka ovat muuttaneet ulkomaille töihin. Tiedot ovat tämän vuoden tammikuulta. Näistä osoitemuutosilmoituksen tehneistä 50 henkilöä työskentelee Kiinassa. Seuraavaksi eniten jäseniä työskentelee Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Isossa-Britanniassa, Arabiemiraateissa, Puolassa, Espanjassa, Virossa ja Sveitsissä­ työskentelee kussakin toistakymmentä jäsentä. Suomalaisia insinöörejä työskentelee hyvinkin kaukaisissa maissa. Jäseniä työskentelee myös muun muassa Thaimaassa, Singaporessa, Malesiassa, Etelä-Koreas­sa, Australiassa, Bangladeshissa, Namibiassa, Panamalla, Chilessä, Uruguayssa ja Vietnamissa. Opiskelijat ovat myös jalkautuneet ulkomaille. Jäsenrekisteriin muuttoilmoituksen tehneitä on muun muassa Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Itävallassa, Irlannissa ja Kiinassa.


Akava vaatii työnantajille lisää vastuuta työllistymisestä

A

kava korostaa työelämän tavoitteissaan työnantajien keskeistä roolia työllistymisen tukemisessa. Työnantajan vastuuta työurien jatkuvuudesta on lisättävä muun muassa siten, että korotetaan tuotannollis-taloudellisin perustein tehtyjen irtisanomisten kustannuksia työnantajalle. Perhevapaalta työelämään palaavan työsuhdeturvaa on parannettava kieltämällä irtisanominen välittömästi työhön paluun jälkeen. Lisäksi työnantajien pyrkimystä käyttää määräaikaisia työsopimuksia työntekijän irtisanomissuojan kiertämiseen on rajoitettava. – Tällaisena keinona voi olla esimerkiksi sopimusvapauden kaventaminen määräaikaisissa työsopimuksissa. Esimerkiksi mahdollisuuksia sopia määräaikaisten ylityöjärjestelyistä työpaikoilla voitaisiin rajoittaa, toteaa Akavan lakimies ­Maria Löfgren. Työnantajien on opittava paremmin ennakoimaan tulevia työmäärän vaihteluita yhdessä henkilöstön kanssa. Yhteistoimintalaki tarjoaa toimivia työelämän kehittämisen työkaluja tälläkin alueella, mutta niiden hyötyjen oivaltamisessa ollaan vasta alussa. Työnantajia voitaisiin verotuksen avulla kannustaa panostamaan huonoina aikoina henkilöstön koulutukseen. Työsopimusten kilpailukiellot, salassapitosopimukset sekä tekijänoikeuden ja muiden immateriaalioikeuksien rajoitukset estävät työntekijän työllistymistä uudelleen ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimuksiin liittyy usein kohtuuttomia sopimussakkoja. Lama ja kilpailu työpaikoista ovat lisänneet rajoitusten käyttöä eikä niistä ole juuri lainsäädäntöä. Lainsäätäjän on pikaisesti puututtava työuria pilkkoviin työsopimuksiin. Uudelleentyöllistymistä estävät sopimusehdot on kiellettävä lainsäädännöllä. n UUSI

Insinööri

Neuvottelu-uutisia Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

UIL:n tavoitteena on saada kemia kuntoon

K

esän lopulla varsinaisesti alkanut neuvottelukierros on jatkunut heti vuoden vaihteen jälkeen sekä julkisen sektorin että joidenkin teollisuusalojen osalta. Valtiolla, siitä irtautuneella yliopistoilla ja kuntasektorilla on käynnistetty varsinaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut. Tässä taloudellisessa tilanteessa on selvää, että neuvotteluista tulee varsinkin julkisen sektorin osalta vaikeat. Teollisuusaloista esiin on nostettava UIL:llekin merkittävä kemian teollisuus, jossa haetaan tosissaan kattavaa työehtosopimusta ylemmille toimihenkilöille – siis myös insinööreille. Kemian alan neuvotteluista on lisää sivulla 15. Julkisella puolella Valtion työmarkkinalaitos aloitti neuvottelut räväkästi ja esitti palkankorotuksiksi pyöreää nollaa sekä lomarahojen poistoa. On selvää, että tällaisella esityksellä saadaan palkansaajapuolella liikehdintää aikaiseksi ja järjestövalmiutta on hiomaan myös valtion osalta. Kuntasektorilla pääsopijajärjestöt jättivät 7.12. Kuntatyönantajalle joukon yhteisesti sopimiaan tavoitteita seuraavaa kunta-alan virka- ja työehtosopimusta varten. Tavoitteet käsittivät tässä vaiheessa lähinnä laadullisia asioita, kuten määräaikais- ja vuokratyömääräyksiä, vuosilomamääräyksiä sekä luottamusmieheen liittyviä oikeuksia. Pääsopijajärjestöt eivät vielä esittä-

neet tavoitteitaan palkankorotusten tasosta, vaan ne täsmentyvät myöhemmin. Uskon, että tavoitetaso noudattaa niin kutsuttua yleistä linjaa. Julkisen sektorin sopimukset umpeutuivat 31.1.2010. Viimeisenä ansaitsee kommentin teknologiateollisuuden erikoinen tilanne, eli toimihenkilöiden auki oleva sopimus. Ennen jouluahan koettiin viikon lakon lisäksi joukko pistelakkoja ympäri Suomea. Näiden lakkojen tarkoituksena oli toimihenkilöiden sopimusalueen laajentaminen koskemaan myös merkittävää osaa ylemmistä toimihenkilöistä. Lakoilla haetaan siis suomeksi sanottuna vauhtia jäsenhankintaan. Linja näyttäisi vuoden vaihteen jälkeen sen verran muuttuneen, että sovinnon halua on ilmassa. Rajoja varmaan selvitellään seuraavankin sopimuskauden aikana, me ylemmät yhdessä toimihenkilöiden ja työnantajan kanssa. On se kyllä kummallista, että aina löytyy palkansaajapuolelta joku järjestö tai sen johto, jolla kantti ei kestä hakea yhdessä parasta lopputulosta koko alalle, vaan on lähdettävä nokittamaan muita. Koskaan se ei ole johtanut kestävään lopputulokseen, vaan aina on palattu lähtöpisteeseen. Milloinhan tästä otettaisiin opiksi? PS. Lehden mennessä painoon tuli tieto­ Teknologiateollisuuden ja Toimihenkilöunioinin saavuttamasta neuvottelutuloksesta

7


kolumni Jussi Haavisto, rakennusinsinööri (amk) Kirjoittaja on 25 henkilöä työllistävän maarakennusliikkeen toimitusjohtaja.

Liittoon kuuluminen luo tasa-arvoa

M

uistan vieläkin sen aamupäivän syyskuussa 1992, kun matematiikan tunnilla Tampereen tekun ensimmäisen vuoden rakennusinsinööriopiskelijoiden luokanoveen koputettiin. Opettaja avasi oven ja siellä oli pari reippaan oloista kaveria, joilla oli mukanaan nippu piirtoheitinkalvoja. Meille kerrottiin kuvin ja sanoin ammattikuvasta ja ammattiylpeyden syntymisestä, nousujohteisesta työharjoittelusta, työttömyysturvasta ja monesta muusta asiasta. Liittymislomakkeet jaettiin ja lopuksi kysyttiin, haluaisiko joku alkaa luokkamme TIRO/ IOY -yhteyshenkilöksi... Järjestäytymällä voidaan saavuttaa tehokas tiedonkulku, tasapuolisuus ja -arvoisuus työelämässä. Enkä tarkoita tällä pelkästään naisten ja miesten välistä, vaan myös eri yksilöiden välistä tasa-arvoa. Työelämän edunvalvonnan ei tarvitse tarkoittaa tasapäistämistä, kyllä paremmista tuloksista pitää saada parempi tunnustus. Mutta peruskuvioiden on oltava järjestyksessä: milloin käydään tuponeuvottelut, koska solmitaan sopimukset ja tärkeimpänä kaikista, milloin on työrauha. Niin minä työnantajana kuin työntekijänikin arvostavamme työrauhaa. Se tuo turvallisuuden tunnun työpaikalla ja takaa siten henkisesti tasapainoisen työilmapiirin. Ammattiyhdistysliike on ansiokkaasti nostanut esille monia epäkohtia ja kehitystarpeita työelämässä. Työnantajat taasen ovat päätöksillään taanneet elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymisen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Järjestäytymisen tarpeellisuudesta käydään aika ajoin keskustelua. On päivänselvää, että tarvitaan voimia ja vastavoimia. Paineen kautta kehitymme. Mikä on sitten Uuteen Insinööriliittoon kuulumisen tarkoitus ja merkitys? Entä minkä vuoksi en liittyisi pelkkään kassaan? Eräs tuttu aktiivi sanoi kerran, että pelkkään kassaan kuuluva on vapaamatkustaja. Itse koen, että maksamalla Uuden Insinööriliiton pienen jäsenmaksun minä olen

8

se vapaamatkustaja! Vapaamatkustaja, joka pientä korvausta vastaan saa motivoituneen UIL:n osaajan työpanoksen pitämään huolta asemastamme yhteiskunnassa ja työelämässä. Lisäksi UIL järjestää monenlaisia maksuttomia palveluita elämänlaatuni parantamiseksi. Koulutusta ohjataan erilaisten tarpeiden mukaan. On tärkeää, että insinöörien koulutusta ohjataan myös insinöörien tarpeet huomioon ottaen. Työmarkkinoiden edunvalvonnassa on lukuisia huomioitavia osapuolia. Erityisen tärkeää tässä sekalaisessa seurakunnassa on, että juuri meikäläiset hoitavat meikäläisten etuja. Eivätkä esimerkiksi sairaanhoitajat tai vientiyrityksen asentajat. Miten uskottavaa olisikaan, jos aloittavien insinööriopiskelijoiden tilaisuudessa meille esitelmöisi esimerkiksi hallintotieteilijä eikä insinööri? Jäsenmaksun suuruudestahan on tässä turhaa edes puhua. Katetta kyllä löytyy, jos vain viitsii laskea. Jos jäsenetuvakuutukset eivät tyydytä, voi niitä pikkurahalla tuunata mieleisekseen – itse Ammattiyhdistysliike tein juuri näin. Mikäli liiton tarjoama on ansiokkaasti koulutus ei sinua kiinnosta, niin voin sanoa, että minua nostanut esille kiinnostaa. Missään muualla monia epäkohtia kuin Insinööriliiton kustantamilla TJS:n neuvottelutai- ja kehitystarpeita don tai viestinnän kursseilla en ole saanut yhtä laadukas- työelämässä. ta koulutusta. Lukuisista lehdistä saan elintärkeää, juuri minulle tärkeää tietoa erilaisista asioista. Lisäksi verkottumalla olen saanut lukuisia työtilaisuuksia yritykselleni sekä hienoja ystäviä ympäri maata. Ja tärkeimpänä tietenkin on kuuluminen hienoon joukkoon, insinööreihin. Jo pelkästään maailman korkeatasoisimman insinöörikoulutuksen saamisen velvoittamana jokaisen itseään arvostavan insinöörin pitää itsestään selvyytenä kuulua Uuteen Insinööriliittoon!


puheenjohtajan palsta

Järjestäytyneenä olemme vahvempia ja vaikutusvaltaisempia Helmikuu 2010

K

attavasti järjestäytynyt henkilöstöryhmä edustaa ja vaikuttaa edunvalvonnallisesti tehokkaasti. Uusi Insinööriliitto UIL ry:n edunvalvonta alkaa koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta. Huolehdimme laadukkaasta opetuksesta ja pyrimme varmistamaan koulutusmäärät vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Työttömäksi ei ketään kannata kouluttaa, eikä pitää tilastoissa koulunpenkillä pois työttömyystilastoista. Opiskelijaedunvalvonnan jälkeen, valmiina insinöörinä, tulevat liiton tarjoamat edut ja palvelut laajamittaisemmin esille. Yhä enemmän jäsenet haluavat liitolta työmarkkinallista edunvalvontaa ja palvelua. Samaa trendiä osoittavat muidenkin akavalaisten liittojen tutkimukset. Jäsenet haluavat työsuhdeturvaa ja oikeudenmukaisia työsuhteen ehtoja. Nyt laman aikana liiton työsuhdeyksikkö on jopa ylityöllistetty valtavista irtisanomismääristä ja lomautuksista johtuen. Henkilöstön valitsema työpaikan luottamusmies on avainasemassa paikallisessa edunvalvonnassa, sekä jäsenhankinnassa. Liitto on kouluttanut hänet tuntemaan työelämän lainsäädännön ja sopimukset sekä kohtaamaan vaikeat neuvottelutilanteet. Luottamusmies tuntee

UUSI

INSINÖÖRI

Pertti Porokari

työpaikan olosuhteet ja on tärkeässä roolissa, kun liitto arvioi mm. irtisanomisten laillisuutta. Jäsenten kannattaakin olla aina ensisijaisesti yhteydessä omaan luottamusmieheen. Luottamusmiehen työtaakka on etenkin laman aikana valtava, sillä hän joutuu luottamustoimen ohella hoitamaan myös omat työtehtävänsä. Luottamusmiehellä on oikeuksia, mutta myös vastuita. Hyvä luottamusmies pystyy kommunikoimaan johdon kanssa välttäen konfliktit ja edustamaan työntekijöitä tehokkaasti. Luottamusmiehen tulee keskustella edustettaviensa kanssa riittävästi, jotta hän tietää edustamiensa kannan eri asioihin. Hänen tulee myös tiedottaa avoimesti, jotta edustettavat tietävät, mitä ollaan tekemässä. Luottamusmies ei aja omaa etuaan, vaan edustettaviensa etua. Tämän tosiasian tiedostaminen molempien osapuolten kesken ehkäisee monia ristiriitatilanteita syntymästä työpaikalla. Hyvää alkanutta vuosikymmentä. Aloitetaan se tehokkaasti järjestäytymällä

9


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi

Insinöörien tukena on kolmella jalalla seisova edunvalvonta -J

ärjestön synnyn ja historian velvoittamina meillä on kunniatehtävä pitää suomalaisen insinöörityön lippua yllä, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. UIL:n edunvalvonta jakautuu työmarkkinalliseen, koulutuspoliittiseen ja elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. Koulutuspolitiikka luo edellytykset laadukkaalle koulutukselle, hyvälle työllistymiselle ja työuralle. Elinkeinopolitiikan tehtävä on luoda edellytyksiä työllistymiselle. – Jotta Suomessa esimerkiksi investoidaan tulevaisuuteen, meidän pitää vaikuttaa omien näkemyksiemme mukaisesti siihen, että elinkeinopolitiikan kautta meillä pysyy työpaikat Suomessa, Kokko korostaa. Hyvän koulutuksen ja olemassa olevien työpaikkojen jälkeen työmarkkinatoiminnalla turvataan työympäristöä sekä ajetaan työsuhteen etuja mahdollisimman hyviksi. Nykyisin osa yritetään syrjäyttää

Kokko on huolestunut suomalaisen työelämän vallitsevasta trendistä: enää ei olekaan väliä, saavatko kaikki jotain, vaan nykyisin joiltakin voidaan ottaa myös pois. – Vain heitä, jotka ovat aallon harjalla, palkitaan ja loput saavat pärjätä oman onnensa nojassa. Heidät voidaan jopa mielivaltaisesti heittää yrityksestä pois ja ottaa uusia kokelaita tilalle. Liiton on puututtava tähän, Kokko linjaa. UIL:n näkemyksen mukaan insinööreillä pitää olla tietty perustaso, miten heidät tulonsa ja työnsä kehittyvät ja minkälaista työtä he ylipäätään tekevät. Muutoin kouluttautuminen ei kannata. – Ei ole kenenkään kannalta järkevää, jos insinöörejä palkataan mihin tahansa tehtävään ja sen jälkeen heidän ansionsa ovat selkeästi alle sen mitä pitää olla. Tällainen kehitys vie eteenpäin vain 10

Uusi Insinööriliitto on insinöörien rinnalla eri elämänvaiheissa: opintojen alusta eläkkeelle saakka, erilaisista tehtävistä ja tilanteista riippumatta. niitä harvoja, jotka työnantaja on valinnut kellokkaiksi. Loput saavat olla oman onnensa nojassa. Solidaarisuus insinöörien keskuudessa pohjautuu siihen, että toinen insinööri arvostaa toista insinööriä ja saa vastalahjaksi saman arvostuksen. Sopimusyhteiskunnassa pärjäävät taitavat osapuolet

Suomalaista työelämää on rakennettu yhdessä sopimisen ajatukselle. Näin yritetään välttää suurempia ristiriitoja. Sopiminen edellyttää olemassa olevia ja järjestäytyneitä sopijaosapuolia. Järjestäytynyt ja asiansa keskitetysti

hoitava osapuoli saa yleensä tavoitteensa paremmin läpi. Palkansaaja- ja työnantajapuolella on asioiden hoidosta toisinaan kovinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. – Työnantaja ei sovi asioita hyvää hyvyyttään, vaan siksi, koska se pitää vastapuolta sen verran voimakkaana, että sopimalla välttyy erilaisilta ongelmilta työpaikoilla ja elinkeinoelämän rattaat pyörivät, Kokko painottaa. Hän kertoo, mitä eri reittejä voidaan vaikuttaa esimerkiksi nyt ajankohtaiseen asiaan, työurien pidentämisiin. Eri osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että työuria pitää pidentää, jotta tuottavuus kasvaa.


Miksi kuulua liittoon?

Keinot ratkaista asia ovat erilaisia. Maan hallitus pääministeri Matti Vanhasen johdolla haluaa nostaa eläkeikärajaa kaavamaisesti. Etenkin yksityissektorin työnantajat irtisanovat iäkkäämpiä insinöörejä eläkeputkeen tai työttömyyskortistoon. Vanhemmalla insinöörillä voi myös oma jaksaminen olla koetuksella, jos työpaikalla ei saa tukea. Tähän tarvitaan erilaisia vapaajärjestelmiä. Kokon mukaan ensinnäkin työehtosopimusmaailmassa voidaan ajaa tes-kirjauksia, joilla vaikutetaan esimerkiksi irtisanomisjärjestykseen. Toisekseen vaikutetaan lainsäädäntöön.

– Pitäisikö esimerkiksi tietyn iän jälkeen irtisanomismääräykset olla erilaisia tai palkita työuran loppupäässä olevien pitämisessä työelämässä? Kokko nostaa kolmantena asiana erityisesti koulutettuja koskevan seikan: miten osaamista pystytään ylläpitämään ja kehittämään myös työuran loppupäässä. – Tätä ajamme tällä hetkellä myös työehtosopimuksiin, jotta määräykset ammattitaidon päivittämisestä olisivat sitovia. Jäsenen lasku on euron päivässä

kä liitolla ei ole ulkopuolisia rahoituskanavia. – Jäsenmaksumme on päivässä saman verran kuin kuppi kahvia tai iltapäivälehti: reilu euro, Ismo Kokko huomauttaa. – Vähän yli euro päivässä kannattaa maksaa omasta arvostuksestaan, liitosta saatavasta tuesta ongelmatilanteista sekä omaan nykyiseen tilanteeseen liittyvistä konkreettisista asioista. Sitä paitsi, verovähennyskelpoisuus laskee verotuksen jälkeen nettovaikutuksen puoleen. n

UIL:n toiminta pyörii jäsenmaksuilla ei-

Teksti: Pertti Porokari, puheenjohtaja

Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus omaan luottamusmieheen Luottamusmiestoiminta on liiton edunvalvontaa työpaikkatasolla ja tärkeä osa henkilöstön järjestäytymistä.

Y

ksityisen sektorin aloilla kuten teknologiateollisuudessa, suunnittelu-, ICT- ja energia-aloilla on sovittu työehtosopimuksissa, että järjestäytyneiden ylempien toimihenkilöiden keskuudesta on mahdollisuus valita luottamusmies. Työehtosopimuksettomilla aloilla voidaan valita luottamusvaltuutettu. Luottamusmiehen oikeudet ja vastuut on määritelty työehtosopimuksessa. Luottamusmies on henkilöstön edustaja ja neuvottelee työsuhteen ehdoista tasavertaisena työnantajan edustajan kanssa. Kuten luottamusmies on neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteyshenkilö, niin henkilöstöpäällikkö on työnantajaliiton yhteyshenkilö. Työnantajaliitto kouluttaa ja tukee henkilöstöpäällikköä. Luottamusmiestä tukee YTN, joka järjestää vuosittain luottamusmiehen perus- ja jatkokursseja. Lisäksi taustaryhmät järjestävät alakohtaisia luottamusmiesseminaareja. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työaikaa tehtävänsä edellyttämään kurssitukseen. Käymällä koulutuksissa luottamusmies varmistaa viimeisimmät tieUUSI

Insinööri

dot itselleen ja omaa tarvittavat valmiudet neuvotella työnantajan kanssa. Luottamusmieskausi on yleensä kaksi vuotta tai niin kauan kuin henkilöllä on edustettaviensa luottamus. Sopiva ajankohta valinnalle on parittomien vuosien syksy. Henkilöstön on annettava tukensa valitsemalleen luottamusmiehelle ja vastaavasti luottamusmiehen on lunastettava saamansa luottamus. Luottamusmies valvoo työnantajaa

Luottamusmiehen yksi haasteellisimmista tehtävistä on valvoa, että työnantaja noudattaa tehtyjä paikallisia tai valtakunnallisia sopimuksia ja työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Liian usein rikkeet jäävät yksittäisen ylemmän toimihenkilön tappioksi, kun asioita ei tuoda luottamusmiehen tietoon. Tämän vuoksi on erittäin tärkeätä, että ylemmät toimihenkilöt ovat ensisijaisesti yhteydessä juuri omaan luottamusmieheensä. Luottamusmies tuntee myös parhaiten yrityksen ja pysyy näin ajan hermolla, mitä yrityksessä tapahtuu. Työnantajan on annettava luottamusmiehelle säännöllisesti tiedot henkilöstömuutoksista kuten irtisanomisista ja rekrytoinneista. Luottamusmies tarvitsee tietoja, jotta hän voi valvoa, että työnantaja noudattaa muun muassa yhdeksän kuu-

kauden takaisinottovelvoitetta palkatessaan uusiin tehtäviin henkilöitä. Yritysyhdistys toimii työpaikkatasolla

Jos työpaikalla on useampia luottamusmiehiä, heidän välinen tiedonkulku ja yhteistyö ovat erittäin tärkeitä. Työpaikoilla, joissa on ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys, luottamusmiehet tuovat keskeisimmät asiat yhdistyksen hallituksen tietoon. Hallituksen kanssa päätetään yhteisestä linjasta, johon kaikki luottamusmiehet sitoutuvat. Tarvittaessa kannattaa olla yhteydessä YTN:ään. Luottamusmiesten saumaton yhteistoiminta on välttämätöntä hyvin organisoitua työantajaa vastaan neuvottelutilanteessa. Työnantaja on järjestäytynyt lähes sataprosenttisesti ja ainut keino henkilöstön pärjäämiselle on yksimielisyys ja järjestäytyminen. Erimielinen ja riitainen henkilöstö menettää kaikki mahdollisuutensa menestyä neuvotteluissa ja työsuhteen ehtojen valvomisessa. Kannattaa olla aktiivinen ja selvittää, kuka on työpaikalla toimiva luottamusmies. Luottamusmiehelle pitää kertoa heti havaitsemistaan työsuhderikkeistä ja -puutteista. Yritysyhdistyksiin kuuluvat saavat liitolta tehokkaimman tuen työsuhdeasioissa. n 11


edunvalvonta Teksti: Erik Sartorisio, asiamies

Uusi Insinööriliitto tarjoaa laajan jäsenetupaketin Jäävuoresta näkyy pinnalla vain huippu. Sen kokoa on vaikea hahmottaa, koska suurin osa siitä on näkymättömissä. Samoin on liiton jäsenmaksun laita. On helppo havaita näkyvät osat, kuten kalenteri, bensa-alennukset tai työttömyyskassa. Ne ovat vain pieni osa jäseneduista ja -palveluista, joita jäsen Uuden Insinööriliiton jäsenmaksullaan saa.

U

sein työsuhteeseen liittyvät ongelmat hoituvat jo työpaikoilla luottamusmiesten avustuksella. Luottamusmiesten palvelut eivät ole järjestäytymättömien käytössä. Jos työpaikalla sopua ei löydy, jäsenet voivat kääntyä liiton puoleen. Jäseneduista ja -palveluista käytetyin on ehdottomasti työsuhdeneuvontapalvelut. Vuosittain kontakteja on reilusti yli 10 000. Se on valtaisa määrä sähköposteja, puhelinkontakteja, neuvotteluita jäsenten ja työnantajien kanssa. Kun siihen liitetään vielä asioidenajo oikeusistuimissa, jos neuvottelutulosta ei ole saatu aikaiseksi, on kyse todella tärkeästä ja käytetystä palvelusta. Työsuhdeneuvontapalvelut tarjoavat apua muun muassa työsopimuksen solmimiseen, työsopimuksen tulkintaan, irtisanomis- ja lomauttamistilanteisiin, vuosiloma-asioihin, työaikakysymyksiin sekä ylityökorvauksiin ja niiden korvausperusteisiin liittyviin asioihin.

12

Jos ei ole järjestäytynyt, työsuhdeongelmat on hoidettava itse. Liiton apua ei ole eikä työttömyyskassa hoida ainuttakaan työsuhdeongelmaa. Jos järjestäytymätön ei itse pääse neuvottelemalla ratkaisuun, ainoa tapa viedä asiaa eteenpäin on mennä oikeuteen. Se on kallista ja se on maksettava omasta pussista. Tutkimuksella tietoa insinööreistä

Tutkimustoiminta on yksi tärkeistä kivijaloista, jonka varaan UIL nojaa toiminnassaan. Vuosittain toteutettava työmarkkinatutkimus on sen näkyvimpiä tuloksia. Koko insinöörikunnan kattavan työmarkkinatutkimuksen avulla selvitetään palkkatasoa, ansiokehitystä, ammattikunnan rakennetta sekä ajankohtaisia ammattikuntaa koskevat asioita. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään muun muassa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Työmarkkinatutkimuksen pohjalta

tehdään myös palkkanosturi jäsensivuille. Palkkanosturin avulla on mahdollista tarkistaa, miten oma palkka asemoituu suhteissa muihin insinööreihin. Sen avulla voi uutta työpaikkaa hakiessa haarukoida käypää palkkatoivetta. UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenet saavat liitosta henkilökohtaista neuvontaa oman uran suunnitteluun, työpaikan hakemiseen tai valmistautumiseen työnpaikkahaastatteluun. Lisäksi Uudella Insinööriliitolla on oma toimenvälityspalvelu Insinööripörssi, joka on niin jäsenten kuin myös työnantajien käytettävissä. Yhdessä insinöörit ovat vahvempia

Edunvalvonnan, työ- ja virkasuhdeneuvonnan ja työttömyyskassan ohella tärkeä syy kuulua Uuteen Insinööriliittoon on yhteisöllisyys – halu kuulua insinööriyhteisöön. Ammatillis-aatteellinen vaikuttaminen on UIL:n ja sen jäsenjärjestöjen jokapäiväistä työtä.


Uusi Insinööriliitto on jäsenkuntansa paras asiantuntija Suomessa. Mikä on insinöörien työllisyystilanne, jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet, mikä on insinöörikoulutuksen laatu tai kuinka paljon insinöörejä koulutetaan? Näihin asioihin UIL jäsenjärjestöineen vaikuttaa. Näistä asioista kaikkien kiinnostuneimpia ovat insinöörit, eivät muut ammattiryhmät. Poikkeuksen tähän voi tehdä parisuhteen toinen osapuoli. Jäsenjärjestöt järjestävät vuosittain satoja tilaisuuksia, joihin jäsenet voivat osallistua perheineen tai yhdessä puolisonsa kanssa. Tarjolla on esimerkiksi teatteri-iltoja, ulkoilutapahtumia, viinikursseja ja muuta koulutusta. Vakuutusesitteeseen kannattaa perehtyä

Jäsenkorttipostituksen yhteydessä jäsenille läetettiin vakuutusesite, jossa kerrotaan tarkemmin oikeusturva- ja vastuuvakuutuksesta sekä vapaan tapaturma- ja matkavakuutuksen sisällöstä. Oikeusturva- ja vastuuvakuutus ovat yleensä palkansaajille kalliita. UIL:n tarjoamat vakuutukset ovat Suomen parhaimpia, joita ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen. Jäsenten käytettävissä on lukuisa joukko erilaisia oppaita ja esitteitä. Näitä ovat muun muassa työsuhdeopas, työttömyysturvaopas ja kerro kaverille jäsenyydestä -esite. Uusi Insinööri -lehti tulee kotiin yhdeksän kertaa vuodessa ja Tekniikka & Talous -lehti lähes kerran viikossa. T&T on vaihdettavissa jäsenetuna Talentumin muihin lehtiin. Talentumin lehdistä saa jäsenhintaan 40 prosenttia ja esimerkiksi Rakennuslehdestä 50 prosenttia alennusta. Ulkomailla työskenteleville, jotka ovat ilmoittaneet ulkomaisen osoitteensa jäsenrekisteriin, lähetetään Expatrium-lehti jäsenetuna. Kortilla todistetaan oikeus jäsenetuihin

Insinöörikortti kannattaa aina pitää mukana, sillä se on todiste vapaa-ajan tapaturma- ja vapaa-ajan matkustajavakuutuksesta. Sillä saa myös polttoainealenUUSI

Insinööri

nukset Teboilin asemilta, ei kuitenkaan Express-asemilta. UIL myy insinöörilogotuotteita, kuten sormusta ja lakkia, yksinoikeudella. UIL Shopin tarjouksia voi seurata nettisivuilta. UIL on sopinut useiden hotellien, hotelliketjujen ja laivayhtiöiden kanssa yhteistyöstä ja jäsenalennuksista. Niistäkin on tarkempaa tietoa liiton jäsensivuilla. Jäsenetuihin kuuluu myös puhelinneuvontaa oikeudellisissa asioissa. Puhelinneuvonta koskee UIL:n jäsenten ja samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten yksityiselämään kuuluvia oikeudellisia asioita, kuten perintö- ja testamenttiasioita tai perheoikeudellisia asioita kuten

avioehtosopimuksia, osituksia tai lahjoja lapsille ja puolisoille. Tärkein jäsenetu on kuitenkin edunvalvonta. Jos sitä meillä insinööreillä ei olisi, niin millaiset mahtaisivatkaan olla meidän työsuhteidemme ehdot? Nyt ja tulevaisuudessa on tärkeää, että kaikki insinöörit ja muun teknillisen koulutuksen saaneet ylemmät toimihenkilöt ovat järjestäytyneet Uuteen Insinööriliittoon. n Tarkempia tietoja ja lisää jäsenetuja on UIL:n jäsensivuilla www.uil.fi.

Ay-liikkeen saavutuksia

A

mmattiyhdistysliike on ajanut palkansaajien työsuhdeturvaan ja työelämään liittyviä parannuksia lainsäädäntöön. Alla on listattu lakeja ja muita aikaansaannoksia, jotka ovat vaikuttaneet ylempien toimihenkilöiden asioihin. • 1917 8 tunnin työaikalaki • 1960 Vuosiloma 18–24 päivää • 1970 Yleiseksi työajaksi 40 tuntia viikossa • Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto • 1972 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen • 1973 Neljän viikon kesäloma • 1977 Talviloma • 1978 Yhteistoimintalaki • Työterveyshuoltolaki • Talviloma vuosilomalakiin • Isyysloma 12 päivää • 1980 Opintovapaalaki • Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma • Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äi-

• • • • • • •

• • • •

din suostumuksella olla myös lapsen isä. 1986 Ansiosidonnainen ­työttömyysturva Laki irtisanomismenettelystä 1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa 1990 Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin 1995 Yrittäjille ansiosidonnainen työttömyysturva: Insinööriliitto ajoi vahvasti asiaa. 1996 Työaikalain kokonaisuudistus: ylemmät toimihenkilöt saatiin pidettyä soveltamisalan sisällä laajalla ulosmarssilla. 2001 Uusi työsopimuslaki: ­sisältää luottamusvaltuutetun määrittelyn. 2002 Sopimus helatorstaista voimaan: helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta. 2005 Muutosturva 2007 Työehtosopimustasolla kirjaukset vapaa-aikana matkustamisen korvauksista ylemmille toimihenkilöille.

13


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Antonin Halas

Heikki Kauppi on konkari ­Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajistossa. Vuoden vaihteessa puheenjohtajana aloittanut Kauppi on ollut vuodesta 1996 alkaen viisi kautta varapuheenjohtajana ja siinä välissä pari kautta varsinaisena puheenjohtajana. – YTN:n asiat ovat tulleet tutuiksi.

U

usi puheenjohtajuuskausi alkoi epävarmoissa tunnelmissa. Talou­ det realiteetit ovat karut: muun muassa teknologia- ja vientiteollisuudella on huonot ajat. Teollisuuden tilaukset ovat kymmeniä prosentteja alemmalla tasolla kuin vuonna 2008. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kieltäytynyt tulopoliittisista sopimuksista, mutta teknologiateollisuuteen sovittua 0,5 prosentin palkankorotusta pitäisi noudattaa kaikilla aloilla. Puolen prosentin palkka-ankkuri ei ole ainakaan toistaiseksi rikkoutunut rytisten. Niillä aloilla, joilla on palkankorotusvaraa, YTN:n on huolehdittava, että sitä on myös käytettävä. Heikki Kauppi mainitsee esimerkkinä energia-alan, jossa kannattavuus on kunnossa. – Ei ole mitään syytä olettaa, että kannattavuus muuttuisi johonkin muutamaan vuoteen. Kaupin mukaan työnantajapuoli tuntuu arvostavan sopimusmallia, jossa on hyvin matala, lähellä nollaa oleva yleiskorotusprosentti. Lisäksi mallissa on työnantajaerä, mikä sekään ei ole kovin suuri. Kun työnantajaosuus määritellään tietyn prosentin suuruiseksi, sitä ei enää ymmärretä yrityskohtaiseksi eräksi. Sopimuksen pieni yrityskohtainen korotuserä tulkitaan helposti maksimiksi, jota enempää ei makseta, vaikka yrityksellä menisi kuinka hyvin tahansa. Siihen malliin ei YTN:n kannata pyrkiä.

14

YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi toivoo, että kaikkiin isoimpiin, ylempiä toimihenkilöitä työllistäviin yrityksiin perustetaan yritysyhdistykset.

YTN hoitaa insinöörien neuvottelutoimintaa – Kun teemme kollektiivisopimuksia, meidän kannattaa keskittyä kollektiivisiin hyötyihin ja puhua ensisijaisesti yleiskorotuksen mitoituksesta sekä työaika- ja -matkakysymyksistä. Ylemmillä toimihenkilöillä on nelitasoista edunvalvontaa

Edunvalvontaa tapahtuu niin keskusjärjestö-, liitto eli YTN-, yritys- kuin yksi-

lötasolla. Kaikilla tasoilla on vastapuolensa: Elinkeinoelämän keskusliitto, toimiala, yritys ja esimies. Tuoreen puheenjohtajan mielestä olennaisin kehittämiskohde on tällä hetkellä yritystaso riippumatta siitä, onko paikallista sopimustoimintaa vai ei. Liittotason eli YTN:n neuvottelujen aikana on erittäin tärkeätä, että kummallakin puolella on tietoisuus toimivasta ja neuvottelijoita tukevasta yritysverkostosta.


– Jottei vastapuolelle välity kuvaa, että vain liiton miehet vaativat, vaikka edustamme laajaa YTN-liittojen jäsenten joukkoa, Kauppi muistuttaa. Hänen mielestään paljon on jo parantunut: vajaassa 10 vuodessa luottamusmiesten määrä on melkein kaksinkertaistunut. Yritysyhdistyksiä tulee koko ajan lisää. YTN:n taustaryhmäorganisaatio toimii vuosi vuodelta paremmin. Kenttäorganisaation vahvistaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, joka vaatii esimerkiksi jatkuvaa kouluttamista. – Meidän pitää laatia sopimuksia, joissa jäsenten edut ja toisaalta paikallisen sopimisen mahdollisuudet tulevat käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Neuvottelujärjestön toiminnassa on jatkuvuutta

Vaikka puheenjohtaja vaihtuu, koko toiminta YTN:ssä ei muutu toisenlaiseksi. Taustarakenteen vuoksi YTN:llä on kohtalainen jatkuvuus. Karkeasti arvioiden Uusi Insinööriliitto UIL:n osuus jäsenkunnasta on 30 prosenttia, Tekniikan

Akateemisten liitto TEKin 25 prosenttia, Suomen Ekonomiliiton 20 prosenttia ja neljännes tulee lopuista YTN-järjestöistä. Paria uudistusta Kauppi haluaa kuitenkin selvittää kevään aikana. Hänen tavoitteena on yhtenäistää yritysyhdistysjäsenmaksukäytäntö. Nykyisin käytössä on kolme eri mallia. Esimerkiksi TEK perii yritysyhdistysten jäsenmaksun oman jäsenmaksunsa yhteydessä ja sitten tilittää ne yritysyhdistyksille. UIL maksaa jäsentensä yritysyhdistysjäsenmaksun eli yritysyhdistysten jäsenmaksu ei vaikuta henkilökohtaiseen jäsenmaksuun. Jotkut liitot eivät tee kumpaakaan eli jäsenmaksu jää yritysyhdistysten itse perittäviksi. YTN:n sisällä kaikilla malleilla on kannattajansa ja tarkoitus on hakea asiasta yhteinen näkemys. – YRYjen toimivuuden kannalta on hyvä, jos YTN:n organisaatio voi tukea niitä tässäkin asiassa. Toinen mietittävä asia on YTN:n nykyinen johtamismalli, joka on periytynyt kaukaa. – Tarvitsemmeko me operatiivisin

perustein kootun johtoryhmän? Samalla mallia voi muutenkin hieman rukata, jolloin vastuusuhteet saattaisivat olla selkeämmät. Toimijat työskentelevät liitoissa

Kuten kaikki muutkin YTN-toimijat Heikki Kauppi työskentelee yhdessä 20:stä YTN-liitosta. Hän on Tekniikan Akateemisten liitto TEKin toiminnanjohtaja. – Haluan olla yhteistoimintaa ja sopua rakentava puheenjohtaja. YTN:n kuten minkä tahansa kansalaisliikkeen yksi vahvuustekijä on keskinäinen yhtenäisyys. Ilman yhtenäisyyttä ei voi saada aikaiseksi ulkopuolisia tuloksia. 135 000 jäsenen yhteisössä ei voi edetä äärireunojen mukaan, vaan on haettava linjaa, jonka jäsenten selkeä enemmistö hyväksyy. – Osaammeko toimia keskenään niin, että luotamme toinen toisiimme ja pidämme kaikki mukana, Kauppi pohtii. n

Perusoikeudet kaikille kemian alan ylemmille toimihenkilöille Kemian alalla Ylemmät Toimihenkilöt YTN haluaa ylemmille toimihenkilöille kattavan työehtosopimuksen. Työnantajapuoli tyytyisi palkkapöytäkirjaan. Kemian alalla voimassa ollut, ylempien toimihenkilöiden palkkapöytäkirja umpeutui tammikuun lopussa.

P

alkkapöytäkirjoja on tehty jo useamman kerran vuodesta 2000 lähtien. Ne ovat taanneet ylemmille toimihenkilöille suunnilleen samansuuruiset palkankorotukset kuin muille henkilöstöryhmille. Työnantajaliiton Kemianteollisuus ry:n mielestä ylemmille toimihenkilöille ei ole tarvetta palkkapöytäkirjaa kumUUSI

Insinööri

memmalle sopimukselle. Sen mielestä sen jäsenyrityksissä ei nähdä työehtosopimusta tarpeellisena, vaan ylempien toimihenkilöiden asiat pystytään hoitamaan ilman sopimusta yksilöllisesti ja kannustavasti. YTN:n kemian alan neuvottelijat ovat viestineet työnantajalle, että palkkapöytäkirja ei tyydytä kenttää. Jäsenkunnan näkemyksen mukaan asiat työpaikoilla eivät ole kunnossa. Kemianteollisuuden ylemmille ongelmia tuovat runsas matkustelu ja ylityöt, joita ei korvata asiallisesti. – Saman yrityksenkin sisällä ylitöistä maksaminen vaihtelee sen mukaan, millä osastolla työskentelee ja millainen esimies on, alan vastaava asiamies Seppo Järvenpää hämmästelee. Hän painottaa, että ylemmät eivät tavoittele sen enempää kuin muutkaan, vaan samantasoista palkankorotusta kuin muut henkilöstöryhmät ovat sopineet marraskuussa.

– Kenttä haluaa, että ylemmät toimihenkilöt ovat samassa asemassa kuin muut henkilöstöryhmät. Taustaryhmä vaatii työehtosopimukseen kirjaukset muun muassa ylitöiden ja vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta, lomarahasta sekä perhevapaiden korvauksista. Lisäksi tavoitteena on luottamusmiessopimus. YTN:n kemian taustaryhmä on linjannut, että alalla nostetaan painostusvalmiutta, koska neuvottelut eivät etene. – Tavoittelemme sopimusta, mutta tarvittaessa pystymme vauhdittamaan sen syntymistä myös painostustoimenpitein, Järvenpää sanoo. Kemian taustaryhmä esittää tilannearvionsa perusteella toimenpiteitä, joista YTN:n hallitus päättää helmikuun alkupuolella. Seuraava sovittu neuvottelupäivä on helmikuun puolivälissä. n (K.T.) 15


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Maija Joutjärvi

Pk-yritykset valjastetaan ilmaston hyväksi Lappeenrannassa ja Imatralla mietitään, voisiko toisen yrityksen jäte olla toisen liikeidea. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien yhteinen hanke ilmastomuutoksen torjumiseksi sai jatkoa ja molempien kaupunginvaltuustojen siunauksen.

K

aupungit ovat sitoutuneita siihen, että niiden toimien energiankäyttö pienenee 2016 mennessä vähintään yhdeksän prosenttia vuoden 2005 tasosta ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2020 mennessä. EKIS-jatkohanke eli Etelä-Karjalan kaupunkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seuranta on jatkoa viime maaliskuussa päättyneelle EKIS-suunnitteluhankkeelle. Sen tuotteena valmistuivat kaupungeille ilmastoraportit sekä ilmasto-ohjelmat, jotka sisältävät sekä kasvihuonekaasupäästöjen vä-

hentämistavoitteet että toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Jatkohankkeen alussa projekti-insinöörit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen ovat keskittyneet hankkeesta tiedottamiseen kuntalaisille ja kaupungin työntekijöille. Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muokkaaminen ilmastonmuutoksesta on yhtenä tavoitteista. Seuraavana tehtävänä on pk-yritysten saaminen mukaan talkoisiin ilmastomuutoksen torjumiseksi lähinnä energia- ja materiaalitehokkuudessa sekä jätteiden lajitte-

Lappeenrannan ympäristötoimella on maakaasulla toimiva auto. Projekti-insinöörit Tiina Virtanen ja Virpi Valkeapää ovat sitä mieltä, että uudella teknologialla on suuri osa ilmastomuutoksen torjumisessa.

16


Ilmastoasiaa

”Haluamme levittää ilmastotietoutta kaikille – vauvasta vaariin.” lussa. Projekti-insinöörien mielestä tehtävä on haastava, koska kyse on yleensä yrittäjien ajasta ja sitä kautta rahasta. – Ensin teemme laajan kyselyn kaupunkien pk-yrityksille saadaksemme selville, minkälaiset niiden tarpeet ympäristöasioissa olisivat, Virtanen kertoo.

Projekti-insinöörit Tiina Virtanen ja Virpi Valkeapää kannustavat ihmisiä käyttämään julkisia kulkuneuvoja, kuten bussia ja junaa.

Pienet yritykset tarvitsevat ohjausta

Virtasen mukaan suurilla yrityksillä on valmis malli, mutta pienemmiltä yrityksiltä sellainen puuttuu. Tarkoituksena ei ole tehdä pk-yritykselle omaa raskasta ympäristöjärjestelmää vaan kevyempi ohjeistus voisi tulla kysymykseen. Pk-yritykset ovat toimialoiltaan niin erilaisia, että yhdenlainen malli voisi jäädä vain teorian asteelle. Tärkeämpää on saattaa yritykset yhteen miettimään, kuinka ne voisivat yhteistyön kautta esimerkiksi kierrättää jätteitään. – Voi olla, että joltain yritykseltä kertyy jätettä, mitä toinen voisi käyttää hyödykseen. Kun yrittäjille kerrotaan säästöistä euroissa eikä hiilidioksidikiloissa, viesti menee paremmin perille, Valkeapää tuumii. – Monet saattavat ajatella, että miten pienyrittäjän toiminta muka vaikuttaa mihinkään? Tosiasia kuitenkin on, että pk-yrityksiä on paljon ja niiden toiminnalla on merkitystä ilmastoon ja ympäristöön, hän jatkaa. Projekti-insinöörit haluavat olla yritysten tukena ilmastoasioissa, eivätkä määräämässä sitä, kuinka pitäisi tehdä. He toivovat, että kynnys asioida kunnan ympäristövirkailijoiden kanssa on mahdollisimman matalalla. Kahvin äärellä neuvonta on helpompaa

Tiedotustyö on tarkoittanut monissa kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristötempauksissa mukana olemista. – Energiansäästöviikolla kerroimme UUSI

Insinööri

ihmisille energiaa säästävistä lampuista. Olemme huomanneet, että kahvitarjoilu auttaa ainakin vanhemman väen saamista paikalle. Heille suoraan kasvotusten kertominen on varmasti tehokkain tapa, Valkeapää arvioi. Kaupunkilaisten toivomuksesta kumpusivat tänä vuonna järjestettävät yleisöluennot, joissa kerrotaan esimerkiksi perustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista lähiympäristöön ja arkipäivän toimista sen estämiseksi. – Kaikille avoimissa yleisöluennoissa saa tietoa keskitetysti. Kun tietää, kuinka esimerkiksi Saimaan norppa kärsii tekojemme seurauksista, se innostaa ehkä ekologisempaan käyttäytymiseen, Tiina Virtanen toivoo. Tärkeää on ollut myös yhteistyö koulujen kanssa. Esimerkiksi Imatralla Vuoksenniskan koulu toteuttaa ilmastomusikaalin. – Haluamme levittää ilmastotietoutta vauvasta vaariin. Mitä pienemmälle lapselle saamme viestin perille, sitä varmemmin hän vie myös sen kotiinsa ja vanhemmilleen, Valkeapää miettii.

Vanhat tavat ovat tiukassa

Jotakin energiansäästämisessä on jo saavutettukin. Kaupunkien työtekijöille on mennyt perille, että valot ja tietokoneet sammutetaan silloin, kun niitä ei tarvita. – Pitkään oletuksena oli se, että tietokoneet täytyy jättää päälle yöksi. Toinen juurtunut asia on ollut se, että loisteputkivaloja ei kannata sammuttaa. Ne kannattaa sammuttaa, jos poistuu huoneesta yli kymmeneksi minuutiksi, Valkeapää muistuttaa. Imatralla kaupungin työpaikoille ollaan muodostamassa ekotukihenkilöiden verkostoa. Myös lyhyiden työmatkojen kulkemiseen kävellen tai polkupyörällä kannustetaan. Taloudellisen ajon kursseja aiotaan myös järjestää molemmissa kaupungeissa. EKIS-jatkohankkeen kustannusarvio on noin 400 000 euroa, josta 70 prosenttia on Euroopan unionin rahoittamaa ja loput tulee kaupunkien kirstuista. Jatkohanke kestää ensi vuoden toukokuuhun saakka. n 17


edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

–30% 2020 –90% 2050

Arjessa tehdään suuria energiapäätöksiä Olemme kaikki energiapäättäjiä. Teemme asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja vapaa-aikaan liittyviä energiapäätöksiä päivittäin. Vähän energiaa kuluttava ja vähän päästöjä aiheuttava elämäntapa on kaikkien ulottuvilla.

K

18

eskeisten energiapäätösten hahmottaminen on vaikeaa. Estääkö valojen sammuttaminen ja stand by -tilojen välttäminen Grönlannin mannerjään sulamisen? Tuskin, mutta voimme vaikuttaa kehityksen kulkuun valinnoillamme. Ajatushautomo Demos teki Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran energiaohjelmaan viime vuonna esiselvityksen uusista keinoista, joilla kansalaisten energiankulutusta voidaan vähentää ja ohjata. Raportissa tarkasteltiin energiankulutusta arkisten valintatilanteiden näkökulmasta. – Eri elämäntilanteissa tehdään erikokoisia päätöksiä, jotka vaikuttavat loppuelämämme energiankulutukseen. Osa päätöksistä tehdään päivittäin, osa voi lukittaa meidät energiasyöppöön elämäntapaan vuosiksi eteenpäin, sanoo tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen Demoksesta. Hän oli yksi Portinvartijat -raportin tekijöistä. Raportissa hahmotetaan erilaisia ryhmiä, niin kutsuttuja arjen energiaportinvartijoita, jotka toimillaan vaikuttavat ihmisten keskeisiin päätöksiin. Neuvonen mainitsee esimerkkeinä muun muassa lounasruokalat, työyhteisöt, asiakaspalvelijat, rakentajat ja elämäntyylimediat.

valtaisesti. Tähän tarvitaan innovatiivisia ideoita ja kekseliäitä palveluja. – Tavoitteena on tuottaa liiketaloudellisesti edullisia ratkaisuja ja kiinnostavaa liiketoimintaa, joka vastaa ihmisten tarpeita. Nämä poikivat tuotekehitystä, yrittäjiä, projektinvetäjiä, teknologisesti näppäriä ihmisiä, jotka tuottavat konseptin. Siis myös uusia tuotteita, palveluita ja työpaikkoja. Viime syksynä työpajoihin osallistuivat rautakaupan ammattilaiset, naisten- ja perhelehtien tekijät, lounas- ja henkilöstöravintoloiden osaajat sekä perheiden aikuisista koostuvat arjen arkkitehdit. Yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Fazer Amica, Rautakesko, S-ryhmä, Puukeskus, Starkki ja Bonnier Publications. Tämän kevään työpajoissa pankki- ja vakuutusalan asiakaspalvelijat, kotimaisten matkailupalveluiden tuottajat, isännöitsijät, asuntorakentajat, kaavoittajat sekä yritysten henkilöstöhallinto miettivät keinoja energiansäästömahdollisuuksia. Selvitettävänä on vielä, minkälaisia mahdollisuuksia maakunnallisilla ELYkeskuksilla tai järjestöillä olisi ottaa työpajat pysyvämmäksi toimintamuodoksi.

Työpajoissa kehitetään energiatehokasta arkea

Avainasemassa nuoret perheet ja eläkeläiset

Demoksen kehittämissä Peloton-työpajoissa mietitään suuria: missä ja miten asumme, miten liikumme, mitä syömme ja miten rentoudumme. Ideana on viedä energiansäästö askelta pitemmälle: miten kuluttajat saadaan kehittämään energiankäyttöään kokonais-

– Isoimmat päätökset tehdään nuorissa perheissä. Silloin myös muodostuvat arjen toimintatavat usein vuosikymmeniksi. Isojen päätösten tekijät täyttävät ahkerasti energia- ja päästöpiirakan suurimpia eli liikkumisen, lomailun, ruokavalion, asumisen sekä yhdyskuntarakenteen lohkoja.

Demoksen kehittämissä Peloton-työpajoissa kehitetään energiatehokasta arkea, Aleksi Neuvonen kertoo.

Myös eläkkeelle jäävät ovat uusien ratkaisujen edessä. Vapaa-aikaa on yhtäkkiä paljon ja myös varallisuutta siihen panostamiseen. Puolet Suomen varallisuudesta on suurten ikäluokkien hallussa. Arjen pyörittäjät, siis ne perheiden aikuiset, jotka päättävät, mitä kaupasta ostetaan, mitä perheessä harrastetaan ja kuinka monta autoa rumban pyörittämiseen tarvitaan, ovat energiapäätösten ydinryhmää. Suuren päivittäis- ja kulutustavaroita tarjoavan hypermarketin ovien kautta voi kulkea jopa yli kolmannes perheen aiheuttamasta energiakuormasta. Nämä arjen pyörittäjät tarvitsevat siis uusia välineitä, palveluita ja ohjeita. Asuminen, liikkuminen, kulutustavarat ja ruoka

Raportin mukaan asuminen ja liikkuminen ovat selkeimmät yksilön arjen energiankulutusta ohjaavia osa-alueita, seuraavina tulevat kulutustavarat ja ruoka. Ku-


linta. Rehun tuotanto, karjan kasvatus, teurastus, jalostus ja kylmäketju tehtaalta ruokapöytään sitovat arvaamattomat määrät energiaa. – Entä kun öljyn hinta nousee, kenellä on varaa valmistaa lannoitteita ja kenellä on varaa ostaa. Olisiko maltillisesti lannoitettu lähivihannes fiksumpi valinta kuin toiselta puolen maapalloa raakana matkustanut hedelmä? Portinvartijoilla on avain aikamme suurimman yhteiskunnallisen haasteen ratkaisuun tekemällä paljon pieniä päätöksiä ja vähän isoja päätöksiä joka päivä.

Valeria Gasik

lutustavarat vaikuttavat suoraan sähkönkulutukseen, jo niiden valmistaminen vie paljon energiaa. Ruoan tuotannossa energiaa kuluu lannoitteiden valmistuksessa, maatalouskoneissa, elintarviketeollisuudessa, logistiikassa ja kaupassa. Asumiseen liittyvät valinnat ovat suurimpia energiankäyttöön vaikuttavia päätöksiä. Teollisuuden ollessa suurin energian loppukäyttäjä (51 %) suurimmat yksittäiset energiankäyttäjät ovat rakennusten lämmitys (20 %) ja liikenne (16 %). Asumismuodon valinta ja asunnon käytöstä aiheutuva energian kulutus vaikuttavat suuresti energiankäyttöön. Onneksi näitä koskevia vertailuja ja laskentatapoja alkaa olla jo hyvin tarjolla. Liikenteen osuus energian loppukäytöstä on noin 16 %, josta yli puolet kuluu henkilöautoliikenteessä. Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 2,5 miljoonaa autoa. Pitkät työmatkat voivat olla merkittävä energiankuluttaja. Julkisen liikenteen käyttöön vaikuttaa paljon yhdyskuntarakenne: ovatko kaupat, työ, koulut ja harrastukset kävely- tai pyörämatkan päässä tai kulkeeko joukkoliikenne vaivattomasti läheltä. Kulutustavaroissa ratkaisee se, mitä kaupasta ostetaan. Suomalaisten suuri ekologinen jalanjälki perustuu pitkälti tuontitavaroiden suureen energiankulutukseen. Ostaako vai jättää ostamatta? Ruoan energiavaikutus tulee tuotannosta, kuljetuksesta ja valmistuksesta. Se, mitä syömme, on suuri energiava-

Vähähiilisen rakennemuutoksen raiteet

Aleksi Neuvonen toi terveisensä myös insinöörien ilmastoaamiaiselle viime vuoden lokakuussa. Hän esitti näkemyksensä vähähiilisen rakennemuutoksen kolmesta raiteesta. Raiteet, joilla rakennemuutos toteutetaan, ovat: • uudet globaalit teknologiat, kuten älykkäät sähköverkot, suuren mittakaavan aurinkoenergia ja sähköautot, • investoinnit olemassa oleviin vähähiilisiin ratkaisuihin, kuten matalaenergiarakentamiseen, nopeisiin raideyhteyksiin ja merituulipuistoihin sekä • vähähiilisen sujuvan arjen palvelut, kuten hajautettu tietotekniikka, henkilökohtaiset kulutusmittarit ja yhteis­ autot.

– Mutta, siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan tuottaa sekä voittajia että häviäjiä. Aleksi Neuvosen mukaan häviäjillä on toistaiseksi enemmän puolestapuhujia kuin voittajilla. Joka tapauksessa säätelyn on oltava kansalaisten hyväksymää. Jonkinasteinen elämäntapamuutos onkin odotettavissa. Insinööreiltä Neuvonen odottaa 2000-luvun tulkintaa: insinööri suunnittelee ainoastaan ratkaisuja, joiden valmistus ja käyttö on mahdollista CO290%-tasossa. n www.demos.fi, www.peloton.fi, www.ilmastotalkoot.fi

Nopsa-matkatoimisto voitti Peloton-ideakilpailun

L

iisa Jokinen ja Ulla-Maaria Engeström voittivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja ajatushautomo Demos Helsingin Peloton idea -kilpailun ideoimallaan lähimatkapalvelulla. Kilpailulla haettiin käyttäjälähtöisiä innovaatioita, jotka auttaisivat muuttamaan suomalaisen elämäntavan vähähiilisemmäksi ja energiaviisaammaksi. Voittajaidea on Nopsa-matkatoimisto, joka nostaa esiin paikallista luksusta. – Paikallinen luksus on ekologisia, inhimillisiä ja esteettisiä pienen mittakaavan palveluita ja tuotteita, Jokinen kuvailee. Matkatoimisto paketoi palvelut 1–3 päivän seikkailullisiksi teemapaketeiksi, joita tilataan verkko-

UUSI

Insinööri

palvelusta. Näin lisätään kotimaisen matkailun vetovoimaisuutta suhteessa ulkomaisiin pakettimatkakohteisiin. – Nopsa on mainio esimerkki uudesta vähähiilisestä taloudesta. Kotimaan matkan päästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin Tukholman-risteilyn ja jopa 90 prosenttia pienemmät kuin Kanarian-loman. Jotta päästövähennyksissä ei olisi kyse elämisen laadusta tinkimisestä, tarvitaan Nopsan kaltaisia uusia palveluita, sanoo Outi Kuittinen ajatushautomo Demos Helsingistä. n www.peloton.me/ideat

19


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Matti Numminen, ympäristöministeriö

Kööpenhaminassa viime joulukuussa solmittu ilmastosopimus on uusi askel ilmastosopimusten historiassa. Se on voimakas poliittinen kannanotto siitä, että kehitysmaat ja teollisuusmaat haluavat yhdessä vähentää päästöjä, sanoo ympäristöministeriön kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen.

Y

K:n kansainvälisten ilmastoneuvottelujen puheenjohtajistossakin istuneen Jukka Uosukaisen mielestä nyt saavutettiin välietappi kohti kenties vielä parempia sopimuksia. Seuraava koitos on joulukuussa Meksikossa, jossa osapuolet tapaavat. Uosukaisen mukaan suuri merkitys oli sillä, että valtioiden yli 100 päämiestä saatiin paikalle. He neuvottelivat tuntikausia, toiset päiväkausia saadakseen sopimuksen syntymään. Näin vältyttiin täydelliseltä katastrofilta. Loppuneuvotteluissa oli mukana 29 maata, joista kuusi EU-maata. Helmikuun alkuun mennessä tärkeimpien teollisuusmaiden pitää esittää sitovat päästövähennystavoitteensa vuoteen 2020. Myös kehitysmaiden on ilmoitettava toimensa päästöjen vähentämiseksi. Kehitysmaiden kuten Brasilia, Kiina, Intia ja Indonesia, päästöille asetetaan vähennys- ja energiatehokkuustavoitteita muun muassa hiili- ja päästöintensiteetin suhteen. Kyseessä on siis paljon enemmän kuin päästöt ja niiden korvaaminen. – Ehkä konkreettisin tulos Kööpenhaminan sopimuksesta on teollisuusmai-

20

Kööpenhaminan kokouksesta tuli ”toivon satama”.

Kööpenhaminan sopimus

välietappi

den sitoutuminen kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, Uosukainen sanoo. Nopean tuen rahastosta maksetaan lähes 30 miljardia dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana. Suomen osuus tästä on 37 miljoonaa euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Pitkän aikavälin rahoituksen tavoitteeksi asetettiin 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Rahoitus tulee laajalti eri lähteistä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä kahdenvälisistä että monenkeskisistä lähteistä. Toinen konkreettinen asia, mistä Köö-

penhaminassa sovittiin, ovat rekisterit, raportointimenetelmät, konsultaatiohahmotelmat ja rahastot, joiden luomisesta päätettiin. Kööpenhaminassa sovittiin muun muassa uudesta nk. Kööpenhaminan vihreästä ilmastorahastosta. Hiilimarkkinat etenevät

Uosukaisen mukaan on toivoa, että hiilen hinta ei romahda vaan hiilen hinta säilyy ja hiilimarkkinat toimivat. EU siis jatkaa omaa ilmasto-ohjelmaansa ja hiilimarkkinat jatkuvat. – Hiilidioksidin päästökauppa laaje-

Hiilidioksidin päästökauppa laajenee globaalisti


nee globaalisti, tämä signaali teollisuuden on hyvä tietää. Jos sitoumus johtaa Meksikossa joulukuussa lailliseen sopimukseen, niin EU toteuttanee 30 %:n päästövähennystavoitteensa vuoteen 2020. Myös Kööpenhaminassa päätettyyn rahoitukseen on suhtauduttava vakavasti. Uutta ja lisäistä rahaa on oltava 30 miljardia dollaria. Osa siitä suuntautuu kehitysmaiden ilmastopoliittiseen suunnitteluun. Suomalaiset insinööritoimistot voisivat nyt olla korvat höröllään, sillä suo-

malaiselle insinööriosaamiselle on taatusti kysyntää. – Jos niillä on osaamista ja yhteyksiä kehitysmaihin, niin sektorikohtaista ilmastopoliittista suunnittelua tarvitaan, oli sitten kyse energia-, liikenne-, metsä-, rakennus- tai teollisuussuunnittelusta, Uosukainen sanoo. Kehitysmaat tarvitsevat apua tuodakseen tietonsa ilmastosopimuksen alaiseen rekisteriin. Suomen vahvuudet liittyvät erityisesti metsäsektoriin. Maailmanlaajuisista päästöistä metsäkadon on arvioitu aiheut­tavan jopa viidenneksen. Silloin

metsäarviointiin ja kestävään metsänhoitoon liittyvä osaaminen nousee voimakkaasti esille. Toinen merkittävä sektori on maatalous, jonka päästöt ovat myös erittäin suuret. Rakennusten energiatehokkuuteen, kaupunkisuunnitteluun ja teollisten prosessien ohjaukseen liittyvät kysymykset ovat suomalaisten insinöörien osaamista parhaimmillaan. Uosukaisen mielestä suomalaiselle insinööriosaamisella on nyt hyvä sauma päästä kiinni ilmastosopimuksen mukanaan tuomiin kehitysprojekteihin. n

Energiateollisuus ry:

Markkinat ja uudet teknologiat ratkaisevat Insinöörien jos keiden pitää uskoa uusien teknologioiden kehittymiseen ja kaupallistumiseen. Teknologioiden mahdollisuudet niin energian tuotannon kuin käytönkin puolella ovat ratkaisevat, sanoo johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.

E

nergia voi Jukka Leskelän mukaan jatkossakin olla meille hyvinvointi- ja kilpailukykytekijä. Hiilineutraali sähkö ja kaukolämpö on mahdollista siten, että energian hinta nousee vähemmän kuin BKT tai kansalaisten ostovoima. Energiainvestointeja tarvitaan kuitenkin paljon. – Energiatehokkuus edistyy parhaiten, kun otetaan askelmaisia muutoksia energiankäytöstä toiseen tai teknologiasta toiseen, Leskelä sanoo. Konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi siirtyminen polttonesteistä sähköön liikenteessä ja lämmityksessä (erilaiset lämpöpumppuratkaisut). Energiatehokkuutta tuo ennen muuta myös siirtyminen matkustamisesta videokokouksiin, teräsrakenteista puurakenteisiin ja paperista sähköiseen viestintään. – Todellinen energiatehokkuus syntyy innovaatioista ja niiden kaupallistumisesta, Leskelä sanoo. Tuen tulee johtaa muutokseen kohtuullisen ajan kuluessa ja syrjäyttää jotain vanhaa ja tehottomampaa. Energiantuotannossa pitäisi investoida päästöttömään tuotantoon: ydinvoimaan, tuulivoimaan, vesivoimaan, bioenergiaan sekä jatkossa myös hiilidioksidin talteen-

UUSI

Insinööri

ottoon ja varastointiin. – Paras keino on asettaa tiukat kansainväliset päästörajat, jolloin päästön korkea hinta ohjaa investoinnit ja tuotannon tehokkaasti ilmaston kannalta parhaaseen lopputulokseen. Sähkön osalta markkinat tulisi avata eurooppalaisiksi. Polttoaineiden osalta tarvitaan erityisesti toimia metsäenergiamarkkinan synnyttämiseksi sekä turvemarkkinan kehittämistä. Keskeistä on myös parantaa investointien edellytyksiä kaavoituksella sekä virtaviivaistamalla ympäristölupamenettelyjä. – Tukia tarvitaan uusien tekniikoiden läpimurtoihin. Energiateollisuus ry:n vision mukaan isoja muutos­ trendejä ovat muun muassa liikenteen lisääntyminen ja sähköistyminen sekä rakennusten energiankäytön merkittävä aleneminen. Älykkäät sähköverkot merkitsevät kulutuksen ja tuotannon välisen yhteyden kaksisuuntaistumista, hajautetun tuotannon mahdollisuuksia sekä asiak­kaan huomattavasti nykyistä parempaa mahdollisuutta olla aktiivinen toimija. Uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman kilpailukyky paranee merkittävästi, kun päästön hinta nousee ja fossiilipolttoaineet keskittyvät yhä harvempiin ja epävakaampiin käsiin. – On tärkeää, että yhteiskunnassa löytyy yhteinen tahtotila priorisoida tavoitteita. Ilmastoasia pitää ottaa ykköstavoitteeksi ja sitä edistää kustannustehokkaasti, Leskelä painottaa. n (I.M.) Ks. www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

21


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Tuulikki Holopainen ja matkalaiset

Opiskelijat

Antarktiksella

Kerran elämässä opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus päästä tutustumaan Antarktikseen. Tämä onni kohtasi Tarja Ruohoa ja Esra Marvinia Metropolia ammattikorkeakoulusta. Monen halukkaan joukosta juuri heidät valittiin osallistumaan 2041 Alumni -ohjelmaan.

T

arja Ruoho ja Estra Marvin ovat toisen vuosikurssin opiskelijoita Metropolian uudessa, kansainvälisessä Environmental Engineering -koulutusohjelmassa. Kumpikin kokee ympäristökysymykset tärkeiksi ja ympäristötekniikan tulevaisuuden kehittyväksi alaksi. – Kyllä matka lisäsi opiskelumotivaatiota kummasti, niin mielenkiintoisia luentoja Antarktiksen historiasta, luonnosta ja eläimistöstä kuulimme, matkalaiset toteavat yhteen ääneen. Viime marraskuussa toteutuneella retkellä oli erityinen merkitys, sillä samoihin aikoihin Antarktiksen sopimuksen allekirjoituksesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Matkalle osallistui 47 osanottajaa opiskelijoista yritysjohtajiin yhteensä 16 eri maasta. Suomalaisopiskelijat olivat retken ainoat pohjoismaalaiset osallistujat.

Otteita päiväkirjasta

”Matka alkoi lennolla kuumaan ja tuliseen Buenos Airesiin, Argentiinaan. Siel22

tä lennettiin maailman eteläisimpään kaupunkiin Ushuaiaan Tierra del Fuegon saaristossa Etelä-Argentiinassa. Ushuaiassa tapasimme retkikuntamme muut osanottajat, 2041:n tiiminvetäjät sekä Robert Swanin. Vietettyämme kaksi päivää Ushuaiassa tuli vihdoin hetki, jota me kaikki olimme jännityksellä odottaneet; keskipäivällä nousimme laivaan, joka vei meidät läpi Beaglenkanavan ja Drakensalmen kohti Antarktista. Innostuksen sekaisella pelolla monet meistä odottivat hetkeä, jolloin jättäisimme Beaglen kanavan suojaisen turvan viettääksemme kaksi päivää maailman myrskyisämmäksi sanotulla meriosuudella Drakensalmella, joka on noin 800 kilometrin levyinen kaistale merta Cape Hornin ja Livingstonin saaren välissä, ja jossa Atlantin valtameri ja Tyyni valtameri kohtaavat ottaakseen mittaa toisistaan. Matkan aikana kuulimme luentoja Antarktiksen historiasta, luonnosta ja eläimistöstä, Antarktiksen sopimuksesta sekä

Esra Marvin ja Tarja Ruoho saivat lisää opiskelumotivaatiota matkalta.

Swanin Leadership on the Edge -koulutusohjelmasta. Ensimmäisen jäävuoren ilmaantuminen sai kaikki ulos kannelle tuiskuun ja viimaan ihastelemaan majesteettista muistutusta siitä, minne olimme matkalla. Seuraavana päivänä näimme kappaleita Larsen B jäähyllystä, joka vuonna 2002 hajosi äkillisesti lämpimien merivirtausten vuoksi 12 000 vuoden olemassaolon jälkeen. Tämä näky oli monille meistä muistutus siitä, mitä ilmastonmuutos saa aikaan. Antarktiksen keskilämpötila on vuodesta 1940 noussut 0,5°C vuosikymmenessä. Tutkijat ennustavat, että loputkin Larsenin jäähyllystä hajoaa lähiaikoina, jos lämpenemistä ei saada pysäytetyksi. Niiden seitsemän päivän aikana, jotka vietimme tutustuen Antarktiksen nie-


mimaahan, saimme nähdä niin koskematonta luontoa kuin muistutuksia siitä, mitä Antarktikselle olisi saattanut tapahtua, jollei sopimusta olisi syntynyt 50 vuotta sitten.” Kokemusta rikkaampina kotiin

Tarja Ruoholle yksi mieleenpainuvimmista muistoista matkalta syntyi sinä yönä, kun hän heräsi kovaan tömähdykseen. Herättyään hän löysi ikkunansa takaa jäävuoren, joka oli törmännyt laivaan sen ollessa ankkurissa. Esra Marvin puolestaan muistaa kylmän pulahduksen jääkylmään valtamereen sekä 22-vuotissynttärinsä laivalla. Tiivis ryhmähenki 17–50-vuotiaiden matkalaisten välillä tuo matkamuistoihin vieläkin lämpöä. Osanottajien välille syntyneet yhteydet luovat kanavan, jota varmasti tulee jatkossakin hyödynnettyä. Nyt on tekojen vuoro

Vaikka matkamme kohde olikin toisella puolella maapalloa, se ei suinkaan tarkoita sitä, että me täällä pohjoisella pallon-

Pingviinit eivät aristelleet meitä, kahdella jalalla pystyssä liikkuvia, sukulais sieluja. Pingviinien luontaiset viholliset hylkeet nimittäin liikkuvat ryömien. Pingviinejä oli mukava seurata ja niiden sijainti löytyi helposti pistävän hajun perusteella.

puoliskolla olisimme turvassa ilmastonmuutoksen tuhoisilta seurauksilta, Tarja Ruoho muistuttaa. Pohjoisen napajäätikön sulaminen uhkaa hävittää alueella elävät jääkarhut sukupuuttoon, sillä toisin kuin Eteläman-

”The greatest threat to our planet is the thought that someone else will save it.” – Robert Swan

UUSI

INSINÖÖRI

tere, Pohjoinen napajäätikkö ei koostu kiinteästä mantereesta vaan meren päällä olevasta kestojääpeitteestä, joka meren lämpenemisen seurauksesta ohenee ja häviää paikoittain kokonaan. Napajäätiköiden osittainen sulaminen voi myös osaltaan vauhdittaa ilmastonmuutosta. Sen seurauksena maapallon heijastuskyky pienenee ja sula meri imee itseensä enemmän auringon lämpösäteilyä. Ruohon mielestä pitää panostaa uusiutuviin energialähteisiin, ja tekniikatkin ovat jo olemassa. – Elämäntapamme vaikuttaa ympäristön kuntoon, oli ilmastonmuutosta tai ei. Tekniikka on kuitenkin jo niin kehittynyttä, että potentiaalia asioiden ratkaisuun kyllä olisi. Ainoa, mitä puuttuu, on kannustus päättäjien taholta, Esra Marvin sanoo. Nämä nuoret insinööriopiskelijat uskovat lujasti siihen, että yhteisillä päätöksillä kansainvälisissä ympäristökokouksissa vaikutetaan ympäristöpoliittisiin linjauksiin myös Suomessa. Samalla he toivovat uusien tekniikoiden käyttöönoton luovan uusia työpaikkoja. ■

2041

on järjestö, jonka on perustanut naparetkeilijänä ja ympäristön puolestapuhujana tunnettu Robert Swan. Hän on omistanut elämänsä Antarktiksen säilyttämiselle nykyisellään puhumalla kierrättämisen, uusiutuvien energianlähteiden ja kestävän kehityksen merkityksestä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. 2041 on saanut nimensä sen vuoden mukaan, jolloin Antarktiksen sopimus, joka tällä hetkellä estää kaivaus- ja poraustyöt Antarktiksella säilyttäen mantereen tieteelliseen ja rauhanomaiseen käyttöön, raukeaa, jollei sitä uudisteta. Vuodesta 2003 lähtien 2041-järjestö on vienyt markkinointijohtajia, opettajia, yrittäjiä, opiskelijoita ja ympäristöalan asiantuntijoita Antarktikselle todistamaan ilmastonmuutoksen seurauksia.

23


osaaminen Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

Netpolis

viskaa nurkissa nyhjäämisen sivuun Netpolis-toimintamalli sysää syrjään kuppikuntaisuuden ja tarjoaa tilalle yhteiseen hiileen puhaltamista. Kokkolassa käytetty malli tiivistää korkeakoulujen ja teknologiaosaajien yhteistyötä yritysten toiminnan kehittämisessä.

K

okkolan korkeakoulumaailmassa on lyöty hynttyyt yhteen. Omaan napaan tuijottelun tilalle keksittiin jokunen vuosi sitten Netpolis-nimellä ristitty toimintamalli. Hienosta nimestä huolimatta tarkoitusperät ovat simppelit. Keski-Pohjanmaan alueen teknologiayritysten osaamista yritetään viedä eteenpäin korkeakoulujen sekä yritysten tiiviillä yhteistyöllä. Yhteiseen hiileen puhalletaan yritysten lisäksi neljää eri yliopistoa edustavassa Kokkolan yliopistokeskuksessa, ammattikorkeakoulussa ja teknologiakeskuksessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kokoushuoneen pöydän ääreen istahtaneet insinöörit Veli-Pekka Sahlgren, Tommi Viitasaari ja Pekka Erkkilä kertovat, mitä Netpoliksen puitteissa tapahtuu. Yhteisten palaverien avulla voidaan ideoida yrityksille mitä tahansa osaamista eteenpäin vievää esitteen teosta aina mittavaan kehityshankkeeseen. Mallia haettiin Nokian kasvun imussa Ouluun aikanaan syntyneestä Technopoliksesta. – Samaa mallia mekin sovellamme. Näkyvyyttä ja yhteisiä kehittämishankkeita, Veli-Pekka Sahlgren Kokkolan yliopistokeskuksesta tiivistää. Netpoliksen apuun turvautuneet yritykset toimivat laajalla skaalalla. Mukana voi olla yhtä hyvin niin kemian alan, metallin kuin veneteollisuuden yrityksiä. Kehittämistyötä tehdään yhtä aikaisesti usealle alalle. Netpolis on saanut myönteistä vastakaikua muun muassa Kokkolan kaupungin taholta.

24

Kokkolan korkeakoulumaailma ja teknologiaosaajat kehittävät yhdessä alueen yritysten toimintaa ja tuotteita. Yksi yhteiseen hiileen puhaltajista on Kokkolan yliopistokeskuksessa työskentelevä Veli-Pekka Sahlgren.

Netpoliksella on käytössään Kokkolan ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen viimeisin tekniikka. Laboratorio tarjoaa puitteet esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittelylle. Vasemmalla Hannu Alapöntiö vierellään Tommi Viitasaari.

– Kaupungin ja alueen kehityksestä huolestuneiden henkilöiden intressi on se, että joku tekisi tällaista työtä. Että seudun toimialat kehittyisivät ja markkinat laajenisivat, Pekka Erkkilä Kokkolan teknologiakeskuksesta kertoo.

verkkona ja pyrkivät käyttämään yhteisiä resursseja sekä löytämään synergiaa. Kun tässä onnistutaan, myös julkisesta rahasta on helpompi päästä osalliseksi. – Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa, että joka paikassa löydetään yhteisiä asioita eri toimialoille. Läpileikkaavia teemoja kuten tieto- ja viestintäteknologia. Sehän on itsessään tuote, joka sopii jokaiselle, Erkkilä jatkaa. Kokkolassa tällaista työtä on jo tehty. Kehittämisideoita useiden yhdessäoloon on haettu systemaattisesti. Netpoliksesta voi olla yrityksille apua myös silloin, kun ne haluavat osallistua isompaan projektiin. Monen eri pienyrityksen yhteenliittymä pääsee ehkä osalliseksi suururakkaan, jos tarjouspyyntöön vastaamisessa annetaan oikeanlaista apua.

Käynnistys osui oikeaan aikaan

Useiden eri tekniikan toimialojen yhteen naittaminen osui sopivaan aikaan, sillä Erkkilän mukaan toimialoittain jaettavan kehittämisrahan tulo loppuu ensi vuoden alusta. – Käytännössä työ- ja elinkeinoministeriön antama kehittämisraha pannaan samaan koriin eikä sitä jaeta toimialoittain, Erkkilä sanoo. – Netpoliksessa yritykset toimivat


Kokkolan teknologiakeskusta edustavan insinööri Pekka Erkkilän mukaan Netpolis-toimintamallin avulla teknologiayritykset saadaan toimimaan verkostona, joka käyttää yhteisiä resursseja.

tiin kunnon muotoilijat ja suunnittelijat. Tehtiin myös kunnollinen markkinatutkimus, mihin venettä tahdotaan myydä. Hyöty jakautuu laajalle

– Yksinään yritys ei pysty mihinkään, Tommi Viitasaari Kokkolan yliopistokeskuksesta sanoo. – Me pystymme tarjoamaan sellaista apua, joka lähtee koko toimialan näkökulmasta, ei vaan yhden yrityksen. Tarvitaan ihmisiä, jotka on palkattu tällaiseen työhön. He sitten haistelevat, miten alaa voitaisiin kehittää, Erkkilä lisää. Veneosaaminen saa tukea tunnetuksi tekemiseen

Kalajoelta aina Vaasan laitamille ulottuva veneteollisuuden klusteri, jonka keskipisteinä toimivat Kokkola ja Pietarsaari, käy hyvästä esimerkistä Netpoliksen tarjoamasta avusta. Kansainväliselle lehdistölle on järjestetty tilaisuuksia, johon venealan toimijat ovat tulleet esittelemään tuotteitaan. Paikalla on ollut toimittajia Venäjältä, Amerikasta ja Euroopasta. – Venemessuilla ollaan läsnä yhdellä yhteisellä osastolla. Sen avulla pienet yritykset, jotka eivät messuille muuten pääUUSI

Insinööri

sisi, voivat tulla mukaan pienillä kustannuksilla, Erkkilä kertoo. – Yksi Netpoliksen tarkoitus on tukea pienten yritysten näkyvyyttä. Jos yritys haluaa virittää tuotetta, miettiä uusia materiaaleja tai markkinoita, voidaan tämän eteen vaadittava työ tehdä Netpoliksen parissa toimivissa yksiköissä. – Eihän pienessä yrityksessä ole markkinointi- tai suunnittelupäällikköä. Me voimme seurata ja kiertää maailmalla ja katsella onko tullut uusia materiaaleja tai tuotantoratkaisuja, Erkkilä sanoo. Toisinaan voidaan tehdä suoraa kehitystyötä jollekin yritykselle. Kokkolalaisen venevalmistaja Finnmarinin Grandezzatuoteperhe on hyvä esimerkki. Se tehtiin nollasta valmiiksi veneeksi kahdeksassa kuukaudessa. – Pyrittiin tekemään vene, jolle haet-

Paitsi yrityksiä, Netpoliksen kaltainen malli hyödyttää myös siinä mukana olevia korkeakouluja ja teknologiakeskusta. Poteroihin kaivautuminen on vähentynyt. Vaikka yliopistossa, ammattikorkeassa ja teknologiakeskuksessa on pikkuisen erilainen kulttuuri, asiakkaat ja yrityskenttä ovat samoja. Myös rahoittajat ovat samoja. Yhdessä porukalla miettiminen on parempi kuin jos jokainen puolustaisi omaa hankettaan. Netpoliksen toimijat ovat päässeet mukaan myös yhteispohjoismaisiin interreg-hankkeisiin, joita Euroopan unioni rahoittaa. – Hankkeet liittyvät uusiin materiaaleihin: nanokomposiitteihin ja koviin oloihin tarkoitettuihin luonnonkuituihin. Mukaan pääsy johtuu paljolti siitä, että ihmisiä on käytetty täällä ja näytetty, että me ollaan yksi ”polis”, Erkkilä sanoo. Kokkolan seudun yrityksissä Netpolis on saanut hyvän vastaanoton. – On hyvä, että joku hoitaa paperisodan, että saadaan julkista rahaa. On tullut palautetta, että on kivaa, kun on porukkaa joka tekee yritysten puolesta tämän asian. n 25


Teksti ja kuvat: Valeria Gasik

Kätevät etäneuvottelut odottavat käyttäjiä Matkustamisen vaiva ja ilmastovaikutukset, säästökuri, aikapula... Web-kamera olisi jo vakiona tieto­koneessa, mutta matkaan tulee silti lähdettyä. Onko etäneuvotteluilla edellytyksiä muuttua yritysviestinnän perustyökaluksi?

T

ekniikan puolesta etäneuvottelut ovat jo nykypäivää. Toimistotason videopuheluun riittää nettiyhteys, tietokone, IP-osoite sekä kamera ja mikrofoni. – Nykyteknologia mahdollistaa sujuvat ja katkeamattomat etäneuvottelut niin kuvan kuin äänenkin suhteen sekä koti­ maahan että ulkomaille, kertoo Pitney Bowes Oy:n tuotepäällikkö Ari Majorin. Ensimmäiset kuvapuhelimet esitettiin markkinoille New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1964. Siitä lähtien, aina internetin vallankumoukseen asti videoneuvottelujen sudenkuoppina olivat hinnan lisäksi maine, heikot tiedonsiirtokanavat ja riippuvuus hankalasta laitteistosta. – Nykyisin etäneuvottelulaitteistot käyttävät kuvan ja äänen lähettämiseen

26

ja vastaanottamiseen standardoitua protokollaa, joista yleisimmin käytetyt ovat H.323 ja SIP. Protokollia käyttävät laitteistot ovat yhteensopivia merkistä riippumatta, Majorin selvittää. Kun ekologinen tietoisuus lisääntyy ja taantuma jatkuu, videoneuvotteluja pidetään vastauksina moniin kysymyksiin. Vaikka laitevalmistuksen ja internetin käytön hiilijalanjälki ei ole pieni, palaverimatkailuun suhteutettuna kyseessä on huomattavasti pienempi paha. – Matkustaminen autolla ja lentäen kuuluu hiilidioksidipäästöjen suurimpiin aiheuttajiin. Kun etäneuvotteluja käyttämällä voidaan minimoida matkustaminen, etäneuvottelut ovat yksi helpoimmista tavoista säästää ympäristöä, Majorin arvioi. Hyvistä argumenteista huolimatta suosion kasvu on toistaiseksi ollut loivaa.

– Kun tietoisuus ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnista on kasvanut sekä huippuosaajien aikapula lisääntynyt, yritykset ovat kiihtyvässä tahdissa ottaneet etäneuvottelut osaksi päivittäistä toimintaansa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan etäneuvottelulaitteiden kysyntä tuplaantuu vuoteen 2014 mennessä, Majorin esittää. Hinta ja kokeilukynnys vielä korkealla

Muun muassa autoteollisuuden ja langattomien järjestelmien teknologiaratkaisuihin erikoistuneen Elektrobitin Wirelessliiketoiminnan it-päällikkö Tuulia Myö-


ottajille. Kysymykset ja kommentit voi esittää muilla tavoin, jopa tekstiviesteillä. Itselläni ei kuitenkaan ole ollut tilannetta, joissa videokuva olisi ollut olennaista. Telepresence-huoneista Myöhänen on innoissaan. Nimensä mukaisesti huoneiden tarkoituksena on luoda aidon läsnäolon tunteen. Vaikutelmaan on pyritty äänentoistolla, valaistuksella ja kameroiden sijoittelulla sekä suurilla laajakuvanäytöillä, jotka esittävät pöydän äärellä istuvat osapuolet luonnollisessa koossa. Laadun kääntöpuolena on hinta. Suomessa huonejärjestelmä maksaa kaupunkilaiskolmion verran, tuntivuokra muutaman satasen. Tiedonsiirto vaatii paljon kaistatilaa sekä tietysti vastapuolen huoneen olemassaoloa. – Huoneissa voi esimerkiksi jakaa tiedostoja niin kanneltavalta kuin suoraan paperista. Käyttöhinnat saisivat kuitenkin laskea vielä reippaasti, Myöhänen sanoo. Hänen mielestään videoneuvottelut ovat fyysisen läsnäolon ja äänipuhelun välinen harmaa alue. Hän epäilee, että taustalla on suomalainen mentaliteetti tai ihan vain tottumuskysymys. Vuorovaikutuskokemuksia tutkitaan

hänen on Majorin kanssa samoilla linjoilla. – Kasvua tapahtuu varmasti, varsinkin kun käyttö yleistyy ja hinnat laskevat. Halvimmat vaihtoehdot, kuten webkamerat ja Live Meetingin kaltaiset sovellukset, ovat jo nyt melko suosittuja ja edullisia. Myöhäsen työpaikalla on videoneuvotteluhuone, mutta etäpalaverien tarve on ollut vähäistä. Yrityksessä kuitenkin järjestetään reaaliaikaisesti eri paikkakunnille videon avulla välitettäviä henkilötilaisuuksia. – Henkilöstötilaisuuksissa video välittää kuvan ja äänen ainoastaan vastaanUUSI

Insinööri

Puheluun verrattuna videoneuvottelijat saavat paljon enemmän informaatiota: keskustelu monipuolistuu, kun mukana on eleitä ja ilmeitä. Etäneuvotteluissa on helppoa kontrolloida palaverin etenemistä, jakaa asiaan liittyviä dokumentteja sekä hahmottaa, kuka sanoi mitäkin. Monien mielestä aitoa fyysistä kontaktia on kuitenkin vaikeaa matkia. Mutta onko se ratkaisevaa? Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkija Jari Takatalo muistuttaa, että etäneuvotteluihin vaikuttaa iso joukko muuttujia – teknologisia, kuten esimerkiksi ääni, psykologisia, kuten tunteet ja sosiaalisia, kuten ryhmätyö. – Etäneuvottelujen tutkiminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Esimerkiksi vastavuoroisuuden tunne on luonnollisissa tilanteissa korkeampi kuin teknologiavälitteisissä, etenkin kun ihmiset ovat toisilleen tuttuja. Luonnollisen tilanteen tuoma etu näyttää katoavan, kun joukko ennestään tuntemattomia ihmisiä laite-

taan ratkaisemaan ongelmaa. Takatalo viittaa aineistoon, joka on kerätty Helsingin yliopiston Psychology of Evolving Media and Technology (POEM) -tutkimusryhmän ja Nokian yhteistyöprojektissa. Vuorovaikutuskokemuksen ja sen taustojen ymmärtämiseen tähtäävässä projektissa on tarkasteltu sekä ennestään toisilleen tuntemattomien että pitkäaikaisten tiimien kokemuksia ääni-, Skype-, ja videoneuvottelutilanteissa. Noin kolmannes ihmisistä raportoi tehneensä luonnollisissa tilanteissa sähkö­ postin lukemisen kaltaista aiheeseen liittymätöntä toimintaa. Kuvan ja äänen sisältävissä teknologiavälitteisissä tilanteissa määrä oli 40 prosenttia, mutta pelkällä äänellä käytävissä keskusteluissa luku nousee yli 60 prosenttiin. – Ryhmäkoko ja osallistumisen aktiivisuus vaikuttavat toki lukuihin, Takatalo selvittää. Oheistoiminnasta huolimatta osallistujat itse arvioivat videoneuvotteluja yhtä­ tehokkaiksi työmenetelmiksi kuin peruspalaverejakin. Tutkija itse suhtautuu videoneuvottelujen tulevaisuuteen myönteisesti. Hän arvelee, että järjestelmää olisi vaikeaa jättää käyttämättä, jos sen hyödyntäminen olisi helpompaa. – Kun yhteys saadaan vaivattomasti, asiat voidaan hoitaa myös vaatimattomalla laatutasolla. Tärkeää on se, että laitteisto toimii, eikä käyttäjän tarvitse säätää eri asetuksia ennen varsinaisen neuvottelun aloittamista. n

27


totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Palkkamalli selittää palkkaeroja Uudellamaalla insinöörit tienaavat muuta maata paremmin. Toimialoista tietotekniikan palvelualalla insinööreille maksetaan parhaat palkat.

J

oulukuussa ilmestyneen Uusi Insinööri -lehden palkkatilastoliitteessä esiteltiin keskeiset ansiokehitysluvut, jotka perustuvat uusimpaan työmarkkinatutkimukseen. Insinöörikunnan keskipalkka – niin mediaani kuin keskiarvopalkkakin – nousi vuoden aikana 2,1 prosenttia. Mediaanipalkka on nyt 3500 euroa ja keskiarvopalkka noin 3800 euroa kuukaudessa. Liitteessä on myös kymmeniä palkkataulukoita, joissa palkkalukuja esitellään valmistumisvuoden ja jonkin toisen taustatekijän mukaan ryhmiteltynä. Enimmillään palkkataulukoissa huomioidaan kolmen muuttujan vaikutus. Esimerkki tällaisesta taulukosta on valmistumisvuoden mukaan ryhmitellyt palkkaluvut asiantuntijatehtävissä pääkaupunkiseudulla. Regressioanalyysin avulla voidaan pureutua vieläkin syvällisemmin samaan palkka-aineistoon. Tarkastelussa otetaan huomioon peräti 14 eri taustamuuttujan samanaikainen yhteys palkkaan. Näin saadaan jo melko tarkasti selville esimerkiksi, kuinka paljon työpaikan sijaitseminen pääkaupunkiseudulla – siis sijainti itsessään – selittää palkkaeroja. Voihan olla, että esimerkiksi palkkataulukkoja vertailemalla havaitun eron taustalla onkin pääkaupunkiseudun erilainen toimialarakenne tai jokin muu rakenteellinen syy. Selitettävänä muuttujana analyysissa on kyselyhetkellä kokoaikaisessa työsuhteessa toimineiden kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2009. Kokonaiskuukausiansiot eivät sisällä mahdollisia pääomatuloja, lomarahoja ja ylityökorvauksia. Selitettävänä muuttujana on kokonaiskuukausiansioista otettu luonnollinen logaritmi. Muuttujamuunnoksen myötä regressiokertoimet ilmoittavat prosenteissa palkan muutoksen, jonka selittävän

28

muuttujan yksikön muutos tai muuttujan tiettyyn luokkaan sijoittuminen suhteessa vertailuluokkaan aiheuttaa. Tulkintaa on vielä helpotettu siten, että log-prosentit on muutettu tavallisiksi prosenteiksi, jolloin voidaan puhua ”x prosenttia enemmän tai vähemmän tienaamisesta” log-prosenttien sijaan. Selittäviä muuttujia on siis yhteensä 14. Laatueroasteikolliset muuttujat on saatu malliin mukaan siten, että yksi muuttujan luokista on asetettu niin sanotuksi vertailuluokaksi. Muiden luokkien kertoimet rakentuvat vertailuluokan suhteen – kertoimet siis ilmaisevat eron vertailuluokkaan. Esimerkiksi työnantajan sektorin (muuttuja 5) osalta kuntasektori toimii vertailuluokkana. Näin ollen vaikkapa vientiteollisuusyritysten palkkatasosta voidaan sanoa, että vientiteollisuusyrityksissä on keskimäärin 6,3 prosenttia paremmat palkat kuin kuntasektorilla, kun valmistumisvuoden, iän, sukupuolen, työsuhteen tyypin ja muiden vaikutus on vakioitu. Mallin tulkinta

Sekä valmistumisesta kuluneiden vuosien (muuttuja 1) että henkilön iän (2) palkkaa lisäävä vaikutus on mallissa keskimäärin noin kaksi prosenttia vuotta kohti. Molempien palkkavaikutus liittyy ennen kaikkea kertyneen työkokemuksen määrään eikä siis pelkkään ajan kulumiseen. Sukupuolten välillä (3) on edelleen palkkaeroja. Vuosi sitten (UI-lehti 1/2009) muuttujien määrän osalta suppeammassa mallissa insinöörinaisten ominaisvakioidut palkat olivat noin kuusi prosenttia pienemmät kuin insinöörimiehillä. Kun mukaan on otettu useampia tekijöitä, ero on kaventunut yli prosentil-

la: tämän mallin mukaan naisten palkat ovat noin viisi prosenttia pienemmät kuin miehillä. Suppeammalla mallilla saadaan sama palkkaero kuin vuotta aiemmin. Työsuhteen tyyppi (4) vaikuttaa palkkaan siten, että vakituinen työsuhde ennustaa noin 11 prosenttia parempaa palkkatasoa määräaikaiseen työsuhteeseen nähden. Taantuma näyttää pienentäneen julkisen ja yksityisen sektorin palkkaeroa (5). Tietotekniikan palvelualalla insinöörien ominaisvakioidut palkat ovat tämän tarkastelun perusteella parhaat. Valtiosektorin palkkataso ei poikkea tilastollisesti merkitsevästi kuntasektorista. Myös työnantajan henkilöstömäärä (6) vaikuttaa palkkaan. Vähintään 3000 henkilöä työllistävissä organisaatioissa palkkataso on noin 10 prosenttia korkeampi kuin kaikkein pienimmissä eli alle 10 henkilöä työllistävissä työpaikoissa. Niiden palkkataso ei tosin poikkea tilastollisesti merkitsevästi 10–29 ja 30–99 henkilön organisaatioista. Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä­ (7) työskentelevien palkat ovat keskimää­ rin noin neljä prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmässä, johon sijoittuu muut vastaajat. Asemataso (8) on merkittävin yksittäi­ nen palkkatason ennustaja. Toimihenkilö­ tehtävissä palkkataso on keskimäärin noin 15 prosenttia pienempi kuin asiantuntijatehtävissä. Vastaavasti esimerkiksi kuuluminen ylempään keskijohtoon lisää palkka-ennustetta noin 18 prosentilla asiantuntijoihin nähden. Toimen päätehtävä (9) on osittain päällekkäinen asemataso-muuttujan kanssa. Erityisesti asemataso ”ylin johto” ja toimen päätehtävä ”strateginen suunnittelu ja johtaminen” syövät toistensa kertoimia. Analyysi kuitenkin paljastaa muun muassa sen, että suunnittelutehtävät ovat huonoiten palkattu insinööritehtävä, sillä kaikki muut insinööritehtävät kasvattavat palkkatasoennustetta. Niin kotimaan (10) kuin – ja erityisesti – ulkomaan (11) matkapäivien lu-


Taulukko. Työmarkkinatutkimuksen 2009 palkkamalli.

kumäärä ennustavat parempaa palkkaa. Jos tekee vuodessa vähintään viisi päivärahaan oikeuttavaa matkatyöpäivää ulkomailla, kokonaiskuukausiansiot ovat keskimäärin yhdeksän prosenttia suurempia verrattuna vähemmän tai ei lainkaan ulkomailla matkustavien ryhmään. Tulospalkkauksen (12) piirissä olevat vastaajat tienaavat keskimäärin kuusi prosenttia enemmän kuin tällaisen järjestelmän ulkopuolella olevat insinöörit. Taantuman vaikutus välittyy selviten yt-muuttujan (13) kautta. Jos henkilö on ollut yhteistoimintaneuvottelujen piirissä kuluneen vuoden aikana, se antaa mallissa ennusteen reilua kahta prosenttia pienemmästä palkkatasosta. Peräti 42 prosenttia palkka-aineiston vastaajista on joutunut kokemaan yt-neuvottelut. Pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla palkat näyttävät olevan myös ominaisvakiointien jälkeen muuta maata korkeammat (14). Uudenmaan alueella palkansaajan ostovoimaa kuitenkin heikentää muuta maata korkeammat asumiskustannukset, mikä ei tässä luonnollisestikaan näy. Koska kyse on tilastollisesta mallista, se selittää tässä laajuudessakin vain 65 prosenttia palkan vaihtelusta. Jokaista palkkaan vaikuttavaa tekijää ei siis ole voitu ottaa huomioon. Palkkanosturilla palkka-arvio kätevästi

Regressiomalleja käytetään hyväksi myös jäsensivuilta löytyvässä Palkkanosturissa. Palkkanosturin malli on suppeampi mutta toisaalta selkeämpi. Palkkanosturi tuottaa keskiarvoennusteen lisäksi estimaatit myös palkan mediaanille ja kvartiileille. Palkkanosturin antamat palkkahaarukat ovat kokemustemme valossa yllättävänkin tarkkoja. Tarkkuus kuitenkin vaihtelee sen mukaan, kuinka tyypillisestä työnantajasta ja/tai tehtävästä on kyse. Mitä harvinaisemmasta alasta ja tehtävästä on kyse, sitä suurempi on palkka-arvion virhemarginaali. n UUSI

Insinööri

Muuttuja Vakio

B (logprosentit)

Vaikutus palkkaan %

Tilastollinen merkitsevyys (p<,05) kyllä

(-7,329)

1) Valmistumisvuosi (vuodet tutkinnon suorittamisesta)

0,019

1,9

2) Ikä

0,02

2,0

kyllä

3) Sukupuoli nainen

-0,05

-4,9

kyllä

4) Vakituinen kokopäivätyö

0,101

10,6

kyllä kyllä

5)Työnantajan sektori; vertailuluokka: Kuntasektori Vientiteollisuusyritys

0,061

6,3

Kotimarkkinakeskeinen teollisuusyritys

0,044

4,5

kyllä

Suunnitteluala

0,053

5,4

kyllä

Tietotekniikan palveluala

0,092

9,6

kyllä

Kaupan tai muu palvelualan yritys

0,039

4,0

kyllä

Valtio

0,021

2,1

ei

Muu (järjestö, muu yksityinen, muu julkinen)

0,051

5,2

kyllä

ei

6) Työnantajan henkilöstömäärä Suomessa; vertailuluokka: 1-9 henkilöä 10-29 henkilöä

0,016

1,6

30-99 henkilöä

0,024

2,4

ei

100-249 henkilöä

0,034

3,5

kyllä

250-499 henkilöä

0,073

7,6

kyllä

500-999 henkilöä

0,061

6,3

kyllä

1000-2999 henkilöä

0,056

5,8

kyllä

vähintään 3000 henkilöä

0,096

10,1

kyllä

7) Ulkomaalaisomisteinen yritys

0,036

3,7

kyllä

8) Asemataso; vertailuluokka: Asiantuntijat Ylin johto

0,42

52,2

kyllä

0,302

35,3

kyllä

Ylempi keskijohto

0,165

17,9

kyllä

Alempi keskijohto

0,068

7,0

kyllä

Toimihenkilö

-0,167

-15,4

kyllä

Johto

9) Toimen päätehtävä; vertailuluokka: Suunnittelutehtävät 0,11

11,6

kyllä

Hallinto

Strateginen suunnittelu ja johtaminen

0,057

5,9

kyllä

Myynti, markkinointi, ostotehtävät

0,065

6,7

kyllä

Opetus, koulutus

0,068

7,0

kyllä

0,05

5,1

kyllä

IT-alan tehtävät

Tutkimus, tuotekehitys

0,042

4,3

kyllä

Käyttö- ja ylläpitotehtävät

0,042

4,3

kyllä

Muu insinööritehtävä

0,034

3,5

kyllä

10) Matkapäiviä kotimaassa viisi tai enemmän vuodessa

0,031

3,1

kyllä

11) Matkapäiviä ulkomailla viisi tai enemmän vuodessa

0,086

9,0

kyllä

12) On tulospalkkauksen piirissä

0,057

5,9

kyllä

13) On ollut yt-neuvottelujen piirissä viimeisten 12 kuukauden aikana

-0,024

-2,4

kyllä

14) Työssäkäyntipaikkakunta; vertailuluokka: Pääkaupunkiseutu -0,01

-1,0

ei

Häme

Muu Uusimaa

-0,087

-8,3

kyllä

Lounais-Suomi

-0,089

-8,5

kyllä

Keski-Suomi

-0,098

-9,3

kyllä

Kaakkois-Suomi

-0,072

-6,9

kyllä

-0,1

-9,5

kyllä

Vaasan alue

-0,113

-10,7

kyllä

Oulun seutu

-0,077

-7,4

kyllä

Muu Pohjois-Suomi

-0,079

-7,6

kyllä

Selitettävä muuttuja

kuukausipalkan luonnollinen logaritmi

Itä Suomi

Mallin selitysaste (R²a)

65 %

29


maailmalta Teksti: Neea Similä, insinööri (amk) n Kuvat: Neea Similän matka-albumi

Talkoomatka Karibialle avasi silmiä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASK:n järjestämä kuukauden mittainen talkoomatka tarjosi monipuolisen näkemyksen Dominikaanisesta tasavallasta.

S

30

uurimman osan talkoomatkasta vietimme pääkaupungissa Santo Domingossa. Talkootyönä oli maalata paikallisen keskusjärjestö CNUS:n parkkipaikka ja juhlasali. CNUS on vuonna 2005 kahdesta liitosta yhdistynyt keskusliitto, jonka yhdistymistä myös SASK on ollut tukemassa. Paikallinen maalarimestari Baudilio Martinez päätti, minkä väriseksi paikat maalataan. Hän myös ammattitaitoisesti sekoitti meille oikeat värisävyt.

vaikka olisivat töissäkin. Haitilaiset siirtotyöläiset tienaavat vielä vähemmän eli noin sata euroa kuussa. CNUS:lla on useita projekteja, joiden tarkoituksena on parantaa yleisesti elämisen laatua kuten esimerkiksi naisten asemaa.

Ay-liikkeen toiminta vielä vaatimatonta

Elintarvikeliitolla on jo saavutettuja etuja

Tärkeä osa matkaa olivat tapaamiset ammattiliittojen edustajien kanssa. CNUS:n väen lisäksi tapasimme muun muassa elintarvike-, metalli-, rakennus- ja sairaanhoitajien liittojen edustajia. Dominikaanisessa tasavallassa ammattiyhdistysliike ei ole niin järjestäytynyttä kuin meillä. Järjestäytymisaste on noin 7–12 prosenttia. Noin 56 prosenttia työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa ja he ovat automaattisesti järjestäytymättömiä. Työttömyysprosentti on hallituksen mukaan noin 14. CNUS arvioi sen olevan noin 19 prosenttia. Noin 78 prosenttia työssä käyvistä tienaa alle 12 000 pesoa kuukaudessa eli noin 200 euroa. Koska inflaatio maassa on melko kova, kaikki eivät tule toimeen,

Monilla tehtailla on omat liittonsa, jotka kuuluvat suoraan CNUS:iin. Tapasimme maan suurimman elintarvikealan työntekijöiden liiton edustajia. Tehdas valmistaa muun muassa margariineja ja öljyjä. Siellä on 4 800 työntekijää. Liitto on jo saavuttanut monia tavoitteita ja seuraavaksi tavoitteena on sama palkka samasta työstä. Työntekijöiden vaihtuvuus yrityksessä oli pientä, mistä voi päätellä jonkinlaista tyytyväisyyttä. Liiton saavuttamia etuja ovat muun muassa 60 vuoden eläkeikä, minimipalkka, säännöllinen, 44-tuntinen viikkotyöaika sekä ylityölisät. Dominikaanisessa tasavallassa työskentelee 400 000–450 000 dominikaanirakennustyöläistä ja vähintään saman

Maaseudulla dominikaanikeittiöt ovat vaatimattomia suomalaisiin verrattuna.

verran on haitilaisia siirtotyöläisiä. Alle 10 prosenttia dominikaanirakentajista on järjestäytynyt. Urheilumahdollisuudet elämyksinä

Ay-tapaamiset poikivat myös vapaa-ajan ajanvietettä. Yhtenä iltana vierailimme

Monte Cristin sairaala on siisti, mutta välineet ovat vanhanaikaisia kuten tämä röntgenlaite.


muun muassa elintarvikeliiton vapaaajanviettopaikalla, joka oli melkoinen elämys. Siellä oli urheilukenttiä monille eri lajeille sekä suuri ravintola. Vapaa-aikaa vietettiin myös paikalliseen tapaan kulma-colmadoilla. Colmado on paikallinen pieni sekatavarakauppa, jonka viereen, kadun varteen voi rauhassa jäädä nauttimaan vaikka virvokkeita muovituoleille.

Talkoolaiset presidentinlinnassa vierailulla. Takarivissä vasemmalta: Marja-Liisa Pietiläinen, Mirja Turunen, Mika Korva, Jutta Pääkkönen, Pekka Mäkipää, varapresidentti Rafael Albuquerque, Vuokko Mäkelä ja Jukka Lindell. Eturivissä vasemmalta: Neea Similä, Salli Talvensaari, Piia Karppinen, Jyrki Hyykoski ja Lauri Haikola.

Juhlallinen vierailu presidentin linnassa

CNUS:n väki oli järjestänyt meille tapaamisen Dominikaanisen tasavallan varapresidentti Rafael Albuquerquen kanssa. Odotimme innolla tapaamista. Turvallisuusmuodollisuudet ennen tapaamis-

ta vastasivat lähes nykyisiä lentokenttäkäytäntöjä läpivalaisuineen ja metallinpaljastimineen.

Itse varapresidentin tapaaminen oli miellyttävä ja melko juhlallinenkin kokemus. ■

Aitoa dominikaanista maalaiselämää

T

alkoomatkalla suurimman vaikutuksen teki Jacarafe-järjestön koordinaattorin Mario Gonzálezin opastama neljän päivän retki Monte Cristiin ja sen lähimaakuntien pikku kyliin. Jacarafe on CNUS:iin kuuluva järjestö, joka pyrkii kehittämään pienten kyläyhteisöjen elinoloja kyläläisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Projektit kestävät yleensä muutamia vuosia, joiden aikana voidaan hankkia esimerkiksi aurinkopaneeleita, kehittää vesihuoltoa tai vaikka rakentaa koulu. Projektin jälkeen kyläläiset ovat saaneet riittävästi tietoa ja kokemusta osatakseen kehittää yhteisöään oma-aloitteisesti eteenpäin. Vierailimme Monte Cristin sairaalassa, jossa tutustuimme muun muassa röntgen- ja sterilointihuoneisiin, pesulaan sekä jopa kirurgiselle osastolle. Sairaala oli siisti, mutta laitteisto oli keskoshuonetta lukuun ottamatta melko vanhanaikaista. Henkilökuntaa oli yhteensä 13 lääkäriä ja 72 hoitajaa. Albinal barrio -lähiössä näimme alemman elintason väen pienklinikkatoimintaa. Tämä maaseutulähiö on noin 40 korttelin laajuinen. Suomalaisen mittapuun mukaan se on alkeellinen, jossa ei ollut esimerkiksi vesijohtojärjestelmiä. Eläimet laidunsivat vapaasti kaduilla. Klinikalta tehdään myös kotikäyntejä

UUSI

INSINÖÖRI

ja panostetaan erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Tähän mennessä roskaaminen on jo saatu jossain määrin kuriin ja seuraavaksi tavoitteena on saada koteihin kompostivessat.

Viljelmät ovat korkealla rinteissä Kahvin ja kaakaon alkutuotantoon tutustuimme Valverdessä. Maastokierroksella näimme, kuinka hankalissa oloissa viljelmiä hoidetaan ja kuinka kaakao- ja kahvipapuja kuivatettiin betonialustoilla auringossa. 800 metrin korkeudessa rinteet olivat kohtuullisen jyrkkiä. Jacarafe on mukana myös kahviviljelmien kehittämisessä. Tarkoituksena on saada ennen tehoviljelyllä köyhdytetyt ja eroosion rasittamat maat uudestaan tuottaviksi luonnonmukaisilla viljelymenetelmillä. Valverden kahviviljelmille onkin luomusertifikaatti haussa. Projektissa on mukana useita lähialueen kahvinviljelijöitä, jotka nyt tekevät tiivistä yhteistyötä. Näin yksittäisen viljelijän ei tarvitse hoitaa kaikkea itse, vaan esimerkiksi myynti on järjestetty keskitetysti. Luomusertifikaatti nostaa kahvista saatavaa hintaa ja näin viljelijöiden elinolot paranevat. Luonteva jatko luomun jälkeen on hakea Reilun kaupan -sertifikaattia, joka parantaisi kahvin hintaa entisestään.

Valverdessä kahvi kuivataan edelleen täysin ulkosalla, joten sääolot voivat vaikuttaa myös laatuun. Rio Limpiossa näimme tulevia suunnitelmia kahvinviljelyn kehittämiseen. Tulevaisuudessa myös pienviljelijät pääsevät kuivattamaan kahvia kasvihuonetyyppisissä, suojatummissa rakennelmissa.

Matkustaminen sujuu auton lavalla Reissun aikana opimme sujuvasti matkustamaan pick-up:n lavalla tiiviissä tunnelmassa. Valverde ja Rio Limbio sijaitsivat melko korkealla eikä normaalilla pikkubussilla olisi päässyt niillä teillä. Matkan aikana maistoimme paikallista juhlaruokaa, vuohimuhennosta. Ruokailimme pienessä kylässä: ruuanlaittoon maakuoppanuotioilla osallistui koko naapurusto ja tulevat muhennosainekset laidunsivat rauhallisesti naapuritontilla. ■

31


oikeus Teksti: Juha Teerimäki, työsuhdelakimies

Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden alusta

V

uorotteluvapaajärjestelmästä tuli pysyvä 1.1.2010 voimaan tulleella lain muutoksella. Tähän asti vuorotteluvapaa on perustunut määräaikaisiin lakeihin, joita on jatkettu viimeisen 13 vuoden ajan. Edellytykset vuorotteluvapaalle jäämiselle ovat samat kuin tähän asti.

Työsuhde lepotilassa

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä vapautetaan määräaikaisesti työtehtävien suorittamisesta, työnantaja palkan maksamisesta ja jossa työnantaja vastaavaksi ajaksi palkkaa työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan aikana työntekijän työsuhde on niin sanotusti lepotilassa. Vuorotteluvapaan työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla, kuten opiskeluun, koulutukseen, kuntoutukseen, lasten hoitoon, harrastuksiin tai lepoon. Vuorotteluvapaan aikana ei saa tehdä toista kokoaikatyötä tai harjoittaa päätoimista yritystoimintaa. Sen sijaa satunnais- ja sivutöiden tekeminen on sallittua, mutta nämä vaikuttavat vuorottelukorvauksen suuruuteen. Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaata voivat pitää työntekijät, virkamiehet ja viranhaltijat. Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä henkilö, jota työttömyysturvalaissa pidetään päätoimisena yrittäjänä. Vuorotteluvapaasta sopiminen

Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorotteluvapaasta. Vuorottelusopimus on tehtävä kirjallisesti. Tässä sopimuksessa työnantaja sitoutuu myös palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Sopi32

Vuorotteluvapaan työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla, kuten opiskeluun, koulutukseen, kuntoutukseen, lasten hoitoon, harrastuksiin tai lepoon. musmalleja saa työ- ja elinkeinotoimistoista, omasta työttömyyskassasta sekä työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta www.mol.fi. Vuorotteluvapaan edellytykset

Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä ja työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta, jos työntekijän palvelussuhde työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan aloittamista. Tähän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Sairaudesta ja tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan vuoden työssäoloa laskettaessa työssäoloon. Lisäksi edellytetään, että vuorotteluvapaalle pääsevällä työntekijällä tulee olla työeläkelakien mukaista työssäoloa vähintään kymmenen vuotta. Tällöin työssäoloksi lasketaan kaikki aikaisempi työtai virkasuhteessa ja yrittäjänä tehty työ. Työssäoloon rinnastetaan myös perhevapaat ja asevelvollisuusaika. Ajasta enintään neljännes voi olla tällaista aikaa. Vuo-

rotteluvapaalle ei voi jäädä suoraan äitiystai vanhempainvapaalta. Vuorotteluvapaan pituus

Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 90 päivää. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on myös mahdollista sopia. Tällainen sopimus on tehtävä työnantajan ja työntekijän kesken vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaan päätyttyä työntekijä voi jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle aikaisintaan, kun hänellä on uutta työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen. Työttömän palkkaaminen

Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajan on palkattava työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö, jonka ei tarvitse olla työvoimatoimiston osoittama. Palkattavan henkilön työttömyyden kestolle ei ole vaatimuksia. Työtön on palkattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän työajan pituinen. Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut. Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaan ajalta maksettava vuo-


rottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos työntekijällä on vuorotteluvapaan alkaessa vähintään 25 vuoden työhistoria, on vuorottelukorvaus 80 prosenttia edellä mainitusta työttömyyskorvauksesta. Vuorottelukorvausta laskettaessa lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvaus on veronalaista tuloa. Vuorottelukorvausta vähentävät vapaan aikana saadut ansiotulot esimerkiksi satunnaistöistä. Tällöin korvauksen perusteeksi tulee niin sanottu soviteltu päiväraha. Tämä tarkoittaa sitä, että vuorottelukorvauksesta vähennetään 50 prosenttia saaduista ansiotuloista. Huom! Työntekijän kannattaa hyvissä

ajoin ennen vuorotteluvapaasta sopimista varmistaa työttömyyskassan tai Kelan kanssa oikeutensa vuorottelukorvaukseen. Vuorottelukorvauksen hakeminen

Työnantajan on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vapaan alkamista alkuperäinen vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi, mieluiten jäljennös työsopimuksesta. Vapaalle jäävän työntekijän on toimitettava ennen vapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle henkilötietonsa ja selvitys vapaan edellytysten täyttymisestä. Korvausta haetaan omasta työttö-

myyskassasta tai Kelasta. Hakemuksia saa työvoimatoimistoista tai omasta työttömyyskassasta, liitteeksi tarvitaan palkkatodistus vuoden ajalta ennen vapaan alkamista sekä kopio vuorotteluvapaasopimuksesta. Vuorottelukorvauksen voi saada takautuvasti kolmelta kuukaudelta. Tarkempaa tietoa vuorotteluvapaasta ja vuorottelukorvauksista on saatavis­sa esimerkiksi jäsensivujemme www.uil.fi materiaalipankissa olevasta työsuhdeoppaasta, työ- ja elinkeinoministeriön­vuorotteluvapaaesitteestä www.mol.fi, iaet-kassan kotisivuilla www.iaet.fi, työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta www.tyj.fi sekä soittamalla liiton lakimiehille. n

www.a-lomat.fi

Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle

Perheen kanssa kesälomalle A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kesän lomaviikot ovat 22–34. Hakuaika päättyy 16.4.2010. Lomille myönnetään lomatukea Ray-avustuksesta sosiaalisin ja taloudellisin perustein. :: Perhe- ja virkistyslomat: 180 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi UUSI

Insinööri

33


opiskelijat www.iol.fi

IOL:n liittohallitus 2010. Takana vasemmalta Juho Niemelä, Pauli Lopakka, Joona Haavisto, Tero Rinne ja Jarkko Harri. Edessä vasemmalta Ville Välimäki, Jenna Matikkala, Jenni Huhtapelto, Minna Suominen ja Juho Kauppinen. Kuvasta puuttuu hallituksen varajäsen Emilia Kokko. Kuva: Björn Wiemers.

Vuoden 2010 liittohallitus järjestäytyi

I

OL:n vuoden 2010 uusi hallitus aloitti toimintansa 14.1. pidetyllä järjestäytymiskokouksella. Kokouksessa päätettiin hallituksen jäsenille vastuualueet, aluevastuuyhdistykset sekä muut edustukset. Puheenjohtajana hallituksessa toimii helsinkiläinen 25-vuotias Joona Haavisto, joka opiskelee ohjelmistotekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja toisena koulutuspoliittisena vastaavana toimii jyväskyläläinen niin ikään ohjelmistotekniikan opiskelija Tero Rinne (22). Rinne toimii Seinäjoen, Kokkolan, Riihimäen sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan aluevastaavana. Hallituksen jäsenistä kuopiolainen Juho Kauppinen (25) ja vaasalainen Jarkko Harri (24) vastaavat järjestöasioista siten, että Kauppisen vastuulla on oma järjestökenttä, Harrilla alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten välinen yhteistyö. Aluevas-

34

tuupaikkakuntina Kauppisella ovat Varkaus, Kotka ja Mikkeli ja Harrilla Pori, Rauma ja Turku. Aikuisopiskelijoista ja työelämäasioista kuluvana vuonna vastaa rovaniemeläinen Pauli Lopakka (25). Lopakka toimii Kemin, Oulun ja Raahen aluevastaavana. Toisena koulutuspoliittisena vastaavana, vastaten myös sosiaalipolitiikasta, toimii porilainen Jenni Huhtapelto (22). Huhtapellon aluevastuupaikkakunnat ovat Vaasa, Tampere, Valkeakoski ja Jyväskylä. Kulttuurivastaavana tämän vuoden hallituksessa toimii raahelainen Juho Niemelä (26), joka toimii samalla Rovaniemen, Kajaanin, Ylivieskan ja Kuopion aluevastaavana Kotkassa opiskeleva Jenna Matikkala (25) toimii hallituksen viestintä- ja kansainvälisyysvastaavana sekä Joensuun,

Lappeenrannan ja Imatran aluevastaa­ vana. IOL täydensi hallitustaan 15.1. pidetyssä ylimääräisessä liittokokouksessa ja valitsi hallitukseen varajäseneksi riihimäkeläisen Emilia Kokon (23). Kokon vastuulla hallituksessa ovat ura- ja ammattikuva-asiat sekä aluevastuupaikkoina Forssa, Hämeenlinna ja Lahti. Uuden Insinööriliiton hallituksessa Insinööriopiskelijaliittoa edustavat helsinkiläinen 27-vuotias tietotekniikan opiskelija Ville Välimäki ja hänen varajäsenensä 26-vuotias tuotantotaloutta opiskeleva Minna Suominen Raumalta. Hallituslaisten tarkemmat yhteystiedot löytyvät IOL:n nettisivuilta. Sähköpostit hallituksen jäsenille ovat muotoa etunimi.sukunimi@iol.fi. Ota rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin! n


Muista uusia lehtitilauksesi: www.iol.fi/muutoslomake

IOL palkitsi vuoden 2009 parhaita

V

uoden 2009 hallitus valitsi viime vuoden viimeisessä kokouksessaan vuoden aktiivin ja vuoden paikallisyhdistyksen. Vuoden aktiiviksi valittiin mikkeliläinen maanmittaustekniikkaa opiskellut Heikki Manninen ja vuoden paikallisyhdistykseksi Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry. Aktiivit palkittiin Tukholmassa IOL:n Puheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajat -koulutuksen yhteydessä 16.1.2010. ■ Vuoden aktiivi 2009 Heikki Manninen Mikkelistä.

Vuoden paikallisyhdistys 2009 Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry. Palkinnon vastaanottivat Annika Kujansuu (vas.), Oskari Timperi ja Heidi Laitanen. Kuvat Kari Kuninkaanniemi

Insinööriopiskelijaliiton koulutuskalenteri kevät 2010

I

nsinööriopiskelijaliitto ja Uusi Insinööriliitto järjestävät jälleen suosittuja yhteyshenkilökoulutuksia. Koulutukset toteutetaan alueittain ja ne ovat IOL:n jäsenille maksuttomia. Lisätietoja kurssien sisällöstä ja ilmoittautumisista on liiton nettisivuilla. Kysy myös oman koulusi paikallisyhdistyksestä. ■ Helmikuu 13.–14.2.

YH1 Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus Etelä: Riihimäki • Länsi: Seinäjoki

20.–21.2.

YH1 Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus Itä: Kouvola • Pohjoinen: Oulu

Maaliskuu 5.–6.3

YH3 Neuvottelutaidon ja työmarkkina-asioiden koulutus Etelä: Riihimäki

12.–13.3.

YH2 Työnhakemisen ja esiintymistaidon koulutus Etelä: Riihimäki • Länsi: Seinäjoki

19.–20.3.

YH2 Työnhakemisen ja esiintymistaidon koulutus Itä: Mikkeli • Pohjoinen: Oulu

26.–28.3.

Tekniikan opiskelijoiden neuvottelupäivät TONP Laivaristeily

UUSI

INSINÖÖRI

Joona Haavisto puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Jokaisella hallituksen jäsenellä oma vastuualueensa

V

uosi vaihtunut, edessä on jälleen uusi vuosi ja sen haasteet. Opiskelut jatkuvat ja kohti kevätlukukauden loppua uurastetaan. Samalla Insinööriopiskelijaliiton uusi hallitus käynnistelee vuotta pohtien tekniikan opiskelijoiden edunvalvontatyön kuvioita. Hallituksen jäsenille jaetuilla vastuualueilla varmistetaan, että edunvalvontamme osaalueita seurataan aktiivisesti ja niihin otetaan kantaa tarvittaessa. Insinööriopiskelijaliitto on aina ollut aktiivinen vaikuttaja koulutuspolitiikassa. Liitolle on tärkeää, että sen jäsenet, Suomen ammattikorkeakoulujen tekniikan opiskelijat, saavat laadukkaan koulutuksen ja menestyvät työelämässä. Viime vuonna IOL uudisti koulutuspoliittista asiakirjaansa. Koulutuspoliittisessa asiakirjassa käydään läpi ammattikorkeakoulujen tekniikan opetuksen nykytilannetta ja esityksiä kehitettävistä osa-alueista. Keinoja laadullisten ongelmien ratkaisemiseen on annettu. Nyt on tilaisuus tarttua haasteisiin insinöörikoulutuksen kehittämiseksi ja ammattikorkeakoulujen tekniikan opetuksen laadun varmistamiseksi. Tämän vuoden aikana IOL tuo koulutuspoliittisen asiakirjansa toimenpide-ehdotuksia ja näkökantoja mahdollisimman paljon keskusteluun sidosryhmille, päättäjille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Koulutuspoliittinen asiakirja on luettavissa liiton nettisivuilla. Liiton hallitus perusti myös hallituksen alaisen koulutuspoliittisen valiokunnan seuraamaan ajankohtaisia aiheita tekniikan koulutuksen kehityksessä ja pohtimaan niihin vaikuttamisen keinoja. Kaiken kaikkiaan vuoteen mahtuu varmasti paljon haasteita ja mahdollisuuksia, tartutaan niihin. Mukavaa alkanutta kevättä kaikille ja menestystä vuodelle 2010. Tsemppiä opintoihin ja kesätöiden hakuun! 35


uutisia

Uudet valiokunnat aloittavat Uuden Insinööriliiton hallitus on valinnut uudet valiokuntien jäsenet vuosille 2010–2011. Valiokunnat toimivat hallituksen valmistelueliminä. Järjestövaliokunta

Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, Tieja liikenneinsinöörit TIELI. Jäseniksi on valittu: • Arto Isomäki, Helsingin Insinöörit HI (Kari Ritvasalo, Helsingin Insinöörit HI) • Tero Rinne, Insinööriopiskelijaliitto IOL (Juho Kauppinen, Insinööriopiskelijaliitto IOL) • Rauno Minkkinen Keski-Suomen Insinöörit (Martti Hänninen KeskiSuomen Insinöörit) • Ali Heiskanen Oulun Insinöörit (Jukka-Pekka Aaltonen Mikkelin Insinöörit) • Timo Seppänen Satakunnan Insinöörit (Raimo Sillanpää Merenkurkun Insinöörit) • Jyrki Koskinen Tampereen Insinöörit (Arto Wessman Tampereen Insinöörit) • Kari Laitinen Varkauden Insinöörit (Matti Häkkinen Pieksämäen Seudun Insinöörit). Koulutus- ja elinkeinopoliittinen valiokunta

Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n varapuheenjohtaja Timo Härmälä, KeskiSuomen Insinöörit. Jäseniksi on valittu: • Risto Alander Helsingin Insinöörit HI (Virpi Kemppinen Helsingin Insinöörit HI) • Jenni Huhtapelto Insinööriopiskelijaliitto IOL (Joona Haavisto Insinööriopiskelijaliitto IOL) • Hannu Pönni Julkisen alan Insinöörien Liitto (Juhani Puustinen Julkisen alan Insinöörien Liitto) • Ilkka Kemppainen Kuopion Insinöörit (Antti Levänen Keski-Suomen Insinöörit) • Neea Similä Lahden Seudun Insinöörit (Kari Ahl Lahden Seudun Ins) 36

• Arto Puumalainen Mikkelin Insinöörit (Jukka-Pekka Aaltonen Mikkelin Insinöörit) • Laura Katainen Tampereen Insinöörit (Tapani Siltanen Tampereen Insinöörit). Viestintävaliokunta

Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, Helsingin Insinöörit HI. Jäseniksi on valittu: • Mikael Kaskelo Julkisen alan Insinöörien Liitto (Heikki Silvan Helsingin Insinöörit HI) • Jenna Matikkala Insinööriopiskelijaliitto IOL (Pauli Lopakka Insinööriopiskelijaliitto IOL) • Sanna Lehtinen Keski-Suomen Insinöörit (Jussi Leivonen Keski-Suomen Insinöörit) • Matti Hukkanen Kuopion Insinöörit (Heikki Ruotsalainen Kuopion Insinöörit) • Petri Jaatinen Pohjois-Karjalan Insinöörit (Anu Kaniin Helsingin Insinöörit). Yrittäjien valiokunta

Valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Jäseniksi on valittu: • Aki Kettunen Helsingin Insinöörit HI (Matti Mononen Helsingin Insinöörit HI) • Juho Kauppinen Insinööriopiskelijaliitto IOL (Joona Haavisto Insinööriopiskelijaliitto IOL) • Markku Helke Keski-Suomen Insinöörit • Juho Muuraiskangas Kokkolan Seudun Insinöörit • Timo Auvinen Kuopion Insinöörit • Olavi Ketola Satakunnan Insinöörit. Etiikkavaliokunta

Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n vara-

puheenjohtaja Aulis Huikko, Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL. Jäseniksi on valittu: • Oona Mattila Helsingin Insinöörit HI (Bari Beshar Helsingin Insinöörit HI) • Raili Kulmala Hyvinkään Riihimäen Insinöörit • Juho Niemelä Insinööriopiskelijaliitto IOL (Jarkko Harri Insinööriopiskelijaliitto IOL) • Paavo Kokko Julkisen alan Insinöörien Liitto (Erkki Koivula Julkisen alan Insinöörien Liitto) • Janne Siponen Kuopion Insinöörit (Hannu Kumpulainen Kuopion Insinöörit) • Tellervo Alanärä Oulun Insinöörit. • Pysyvä asiantuntija: Jouko Niemi Helsingin Insinöörit HI. n

Osallistu kaskukilpailuun n Uusi Insinööri -lehti järjestää

kaskukilpailun, jossa on kaksi sarjaa: kaskut ja hassut tapahtumat työpaikalla. Sääntöjä on myös kaksi: vanhoja vitsejä ei huolita ja tarinan on kerrottava insinöörien maailmasta. Nyt on aika päivittää kaskut ja työpaikkojen hassut tapahtumat 2010-luvulle. Kerro sinä, mikä insinöörien ammattikuntaa naurattaa. Kilpailuaikaa on helmikuun loppuun. Lähetä kaskusi tai tapahtumasi sähköpostitse viestinta@uil.fi tai Uusi Insinööri -lehti, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Kirjoita viestin aiheeksi tai kirjekuoreen kulmaan kaskukilpailu. Liitä viestiisi postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Lehti julkaisee kaskuja kuluvan vuoden aikana. Parhaat palkitaan!


Porokarista Akavan varapuheenjohtaja

A

kavan hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan tammikuussa varapuheenjohtajaksi Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin, joka valittiin myös Akavan hallituksen työvaliokunnan jäseneksi. Akavan varapuheenjohtajiksi valittiin Porokarin lisäksi puheenjohtaja Erkki Kangasniemi OAJ:sta, toiminnanjohtaja Eeva Rantala Tieteentekijöiden Liitosta ja toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista. Uuden Insinööriliiton toinen edustaja Akavan hallituksessa on neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Porokarin varajäsen Aka-

van hallituksessa on johtaja Ari Impivaara ja Kokon varajäsen on johtaja Hannu Saarikangas. Kokouksessa valittiin myös Akavan toimikuntien jäsenet vuosiksi 2010– 2011. Uudesta Insinööriliitosta valittiin seuraavat henkilöt Akavan toimikuntiin: Järjestötoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Impivaara. Hänen varajäsenenä toimii asiamies Erik Sartorisio. Elinkeinopoliittisen toimikunnan jäseneksi valittiin elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari. Koulutus- ja työvoimapoliittisen toi-

mikunnan jäseneksi valittiin Saarikangas, jonka varajäsen on kenttäasiamies Anu Kaasalainen. Sosiaalipoliittisen toimikunnan jäseneksi valittiin johtava lakimies Kati Hallikainen, jonka varajäsenenä toimii julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä. Työelämän toimikunnan jäseneksi valittiin Kokko, jonka varajäsenenä toimii työsuhdelakimies Hanne Salonen. Akavan hallitus ja toimikunnat kokonaisuudessaan ovat Akavan www-sivuilla. n

Insinööri

(ylempi AMK) Teknologiaosaamisen johtaminen 2 vuotta, 60 op Nyt on hyvä aika hankkia osaamista. Insinööri (ylempi AMK) tutkinto valmentaa kunnossapidon osaajia alan esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Kontaktiopetusta on Kemissä torstaisin ja perjantaisin kerran kuukaudessa, muuten opetuksessa ja opiskelussa hyödynnetään virtuaalisia oppimisympäristöjä. Ohjelmaan haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa 1.3.–16.4.2010 osoitteessa www.amkhaku.fi. Lisätietoja www.tokem.fi

www.tokem.fi

UUSI

Insinööri

37


Muista miten muistat...

-2,2

snt/l polttoaineesta

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. Alennukset ovat voimassa 1.2.-31.3.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. www.teboil.fi/liitto 38

-10 % autopesusta


jäsentietopalvelu tiedottaa

J

äsentietopalvelussa on tällä hetkellä ruuhkaa. Ruuhka johtuu suurimmaksi osaksi taantuman aiheuttamasta poikkeuksellisen suuresta alennushakemusten määrästä. Tämä aiheuttaa valitettavasti normaalia suurempaa jonotusaikaa puhelimessa sekä muutaman viikon viivettä sähköposteihin vastaamisessa sekä muutosten käsittelyssä. Alennushakemusten osalta viive on pidempi. Tästä johtuen jäsentietopalvelu suosittelee: • ollessasi yhteydessä sähköpostitse otsikoi viestisi mahdollisimman selkeästi (esim. Alennushakemus 2009, Liittyminen työttömyyskassaan jne.) Tämä auttaa ohjaamaan viestit nopeammin oikealle käsittelijälle sekä poimimaan sähköposteista erikseen erittäin kiireiset asiat. • jos olet liittymässä liittoon tai kassaan, liittyminen astuu voimaan siitä päivästä kun se meille saapuu, vaikka käsittelyssä onkin viivettä. Ole kuitenkin tarkkana sen suhteen, että jos et saa kuittausta sähköpostiisi parin päivän sisällä hakemuksen lähettämisestä, hakemus ei todennäköisesti ole saapunut perille lainkaan. Tällaisessa tapauksessa se kannattaa laittaa uudelleen. Mikäli liittymislomakkeita saapuu meille tuplasti, liittymispäi-

vämäärä on aikaisemman lomakkeen saapumispäivämäärä. Muistathan päivittää yhteystietosi

Yhteystietojen pitäminen ajan tasalla on tärkeää, jotta voimme huolehtia eduistasi. Muistathan siis ilmoittaa kaikista olennaisista muutoksista, kuten työsuhteen alkamisesta tai päättymisestä. Vuoden 2009 alennukset

Alennuksia vuodelle 2009 voi edelleen hakea. Alennukset käsitellään mahdollisimman nopeasti saapumisjärjestyksessä ja käsittelyn jälkeen jäsenelle postitetaan alennuspäätös, josta samalla ilmenevät maksutiedot, mikäli maksettavaa on tai palautettavan maksun määrä, jos viime vuodelta muodostuu liikamaksua. Jos olet jo hakenut alennusta, voit siis odotella päätöstä rauhassa. Jos sinulle kuitenkin tulee kevään aikana muistutuslasku vuoden 2009 maksuista, kannattaa tarkistaa siinä vaiheessa, että alennushakemus on tullut perille. Huomioithan, että puutteelliset alennushakemukset palautetaan ja käsittely näin ollen viivästyy. Alennusohjeet ja hakukaavakkeet löydät kirjautumalla jäsensivuille www.uil.fi kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa.

Alle 70-vuotiaita jäseniä koskeva vapaaajan matkavakuutus näkyy jäsenkortissa. Vakuutusyhtiö vaihtui Pohjolasta/Eurooppalaisesta IF:iin vuodenvaihteessa. Vanhan jäsenkortin Eurooppalaisen vakuutus ei siis ole enää voimassa. Jos et ole vielä saanut uutta jäsenkorttiasi ja olet lähdössä matkalle lähiaikoina, voit tulostaa matkalle mukaan vakuutustodistuksen kirjauduttuasi UIL:n jäsensivuille. Todistus löytyy osoitteesta www.uil.fi -> jäsensivut -> oikeasta laidasta kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa > Vakuutusasiat.

Vuoden 2010 jäsenpostitukset

Tämän vuoden jäsenkorttien ja itse maksavienjäsenmaksulaskujen postitus on käynnissä. Jos olet jo saanut laskun, voit maksaa sen kerralla tai kuukausierissä. Jos olet nyt esim. työttömänä tai muusta syystä tulet myöhemmin hakemaan alennusta, voit maksaa maksua nyt normaalisti laskusi tiedoilla. Kaikki maksamasi maksut huomioidaan alennuskäsittelyssä ja mahdollinen liikamaksu valintasi mukaan palautetaan sinulle tai kohdistetaan tuleviin maksuihin. Laskun mukana saat ohjeet alennuksen hakemiseksi. Vuoden 2010 osalta voit hakea alennusta, kun pystyt tositteella osoittamaan vähintään viiden kuukauden alennukseen oikeuttavan jakson. ■

Nimityksiä Tammikuun puolivälissä Insinööriopiskelijaliitto IOL:ssa aloitti kaksi uutta, osapäiväistä kenttäasiamiestä. Heidän tehtävänään on jäsenhankinta, paikallisyhdistysten tukeminen ja jäsenpalvelu. Annika Kujansuun toimipaikka on Tampere, missä hän myös opiskelee kone- ja tuotantotekniikkaa. Tarkoituksena on valmistua insinööriksi kevään aikana. Kujansuu on ollut jäsenenä Tampereen Insinööriopiskelijoiden hallituksessa ja opiskelijaedustajana Tampereen InUUSI

INSINÖÖRI

sinöörien hallituksessa sekä IOL:n järjestötyöryhmässä. Maanmittaustekniikkaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa opiskelevan Tiina Lahtiluoma aikoo valmistua tänä vuonna. Hänen toimipaikkoinaan ovat Mik-

keli ja Helsinki. Lahtiluoma on toiminut Mikkelin Insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja sekä IOL:n hallituksen jäsenenä.

UIL:n hallintoja lakiyksikössä aloitti tammikuussa työnsä työsuhdelakimies Jemina Fabritius. Fabritius on valmistunut OTM:ksi Turun yliopistosta keväällä 2009 tehden syventävät opintonsa työoikeudesta. Ennen oikeustieteen opintoja hän on suorittanut myös tradenomintutkintoa vastaavan englanninkielisen Bachelor of Business Administration -tutkinnon Turun ammattikorkeakoulussa. Ennen UIL:oon tuloaan hän työskenteli ylitarkastajana Maahanmuuttovirastossa. ■ 39


mennen tullen n Turun Insinöörit Tuike

Himokselle Tuike järjestää laskettelumatkan Jämsän Himokselle lauantaina 13.2. Matkan hinta on 10 euroa/henkilö, joka sisältää bussikuljetukset ja koko päivän laskettelulipun. Matkalle voi ottaa mukaan avecin ja lapset. Sitovat ilmoittautumiset 5.2.mennessä. Kansallisoopperaan Tervetuloa Helsinkiin kansallisoopperaan katsomaan esitystä Don Giovanni lauantaina 6.3. Ilmoittautumismaksu on 30 euroa/henkilö ja myös seuralainen on tervetullut mukaan. TUIKE juoksuttaa Taas on mainio tilaisuus voittaa juosten itsesi ja samalla kertaa myös avec. Tapahtuman www-sivuilla on matkat ja tarkemmat tiedot. www.tuike.fi.

Excursio kuljetus- ja logistiikkayrityksen DB Schenkerin toimintaan ja Metsälän alueen terminaaleihin keskiviikko 3.3. klo 13.00 - 14.30. Ilmoittautumiset 24.2. mennessä. Piiat (Jean Genet) torstaina 25.3. klo 19.00 Teatteri Jurkka, Vironkatu 7, Helsinki. Näytökseen on varattu 50 lippua 18 euron hintaan Helsingin insinöörien jäsenille ja ystäville (max 2 lippua/jäsen). Huima satiiri politiikasta ja busineksestä – ja niiden esittämisestä. Esitystalous perjantaina 16.4. kello 19.00 Espoon kaupunginteatteri, Revontulihalli, Tapiola. Lisätiedot: http:// www.espoonteatteri.fi/ Liput 15 euroa. Buster Keaton – elämä ja teot lauantaina 20.2. klo 19.00 Studio Elsa, Ensi linja 2 ”Kokonaiselle ihmiselle ei ole sosiaalista tilausta juuri nyt.” Liput 14 euroa.

Aikamagia Teatteri Hevosenkengässä sunnuntaina 28.3. klo 13 ja 15, Juhannusmäki 2, Espoo. Seikkailu on maksuton HI:n jäsenille perheineen. Helsingin kaupunginorkesteri Vappumatinea lauantaina 1.5. klo 14.00 Finlandiatalossa. Liput 12 euroa. ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540

Kevään keilakilpailut

Uuden Insinööriliiton keilamestaruuskilpailut pidetään Pollen pokaalin yhteydessä 8.3.–16.4.2010 Lohjalla. Viisiviikkoiset kisat tarjoavat useita osallistumismahdollisuuksia. Lisätietoja: www.loke.fi www.lohjankeilailuliitto.fi

n HELSINGIN Insinöörit

Helsingin Insinöörien huvila Vartiosaaressa, ensi kesän huvilavaraukset käyvät kuumana! Helsingin Insinöörit on vuokrannut Helsingin kaupungilta Vådötorpphuvilan Vartiosaaresta Itä-Helsingistä. Luonnonkauniissa 80 hehtaarin saaressa on kilejä, metsäkirkko ja lato tansseille, näköalapaikkoja, luontopolkuja, aurinkokallioita ja merenrantaa. Lisätiedot torppa@helins.fi. Vierailu Altian Rajamäen tehtaan museoon tiistaina 9.2. Lähtö: Kiasman edestä klo 12.20 ja paluu noin klo 16. Ilmoittautumiset 4.2. mennessä (maks.20 henkeä). Valokuvauskerhon ohjelmaa: 18.1. Vuoden toiminnan suunnittelu ja kuvien katselua, HI toimisto 15.2. Aihe avoin (mahdollisesti kuvien katselua), HI toimisto 1.3. Luento värierottelusta 29.3. tai viikolla 13 Näyttelykäynti/galleriat, Helsinki 12.4. Luento liikkuvan kohteen kuvaamisesta, HI toimisto 10.5. tai viikolla 19 Kuvausreissu, siirtolapuutarha/Tali 7.6. tai viikolla 23 Kesätapaaminen 40

Otty ry järjestää keväällä 2010 työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevia tilaisuuksia aiheesta Itsetuntemus 9.2., sparrausaamu 23.2., kouluttautuminen, uudet koulutustuet: Mitä voin opiskella työttömänä 9.3., sparrausaamu 23.3., Miten jaksan työnhaussa? Työttömän hyvinvointi – teema 13.4., sparrausaamu 27.4., yrittäjyys – teema 11.5. ja sparrausaamu 25.5. Luentotilaisuudet pidetään tiistai-

sin klo 9–12. Sparraustilaisuuteen voi ilmoittautua, jos on osallistunut myös ko. luentotilaisuuteen. Sparraustilaisuudet kestävät 2h, klo 9-11. Paikka: Insinöörit-Ekonomit –talo, seminaariluokka. Ratavartijankatu 2, 3. krs., Itä-Pasila, Helsinki. Lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteessa www.otty.fi.

Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry perustettiin vuonna 1992 tukemaan työllistymistä – aloite tuli tekniikan ja kaupan alojen työttömiltä. OTTYn taustajärjestöjä ovat Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, Helsingin Insinöörit HI ry sekä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry. OTTYn tavoitteena on edistää pääasiassa korkeastikoulutettujen työnhakuvalmiuksia Uudellamaalla. Se kerää ja jakaa tietoa omaehtoisesta työllistymistoiminnasta ja edistää sitä myös valtakunnallisesti. OTTY tarjoaa tilaisuuksia, koulu-

tusta ja verkottumismahdollisuuksia työttömille tai työttömyysuhanalaisille Uudenmaan läänin alueella asuville jäsenjärjestöjen jäsenille. Tilaisuuksia järjestetään jäsenten toiveiden mukaan muun muassa työnhakuun, työuraan, yrittäjyyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyen. Lisäksi mahdollistetaan vertaistukiryhmien kokoontumisia ryhmäkeskustelujen muodossa. OTTYn toiminta rahoitetaan pääosin jäsenjärjestöiltä saaduilla jäsenmaksuilla. Lisätietoja OTTYn toiminnasta: arja.lindfors@tek.fi.


Pirkanmaan Otty-projekti jatkuu

P

irkanmaan Otty -projekti jatkaa toimintaa helmikuun alusta. Pirkanmaan ELY-keskus myönsi tammikuussa Pirkanmaan Otty -projektille huomattavan summan työllisyyspoliittista avustusta vuodelle 2010. Projekti kokoaa vuoden aikana 350 osallistujaa, joille järjestetään 220 koulutuspäivää. Tavoitteena on 100 osallistujan työllistyminen vapaille markkinoille. Koulutukset käynnistyvät helmikuun puolivälissä. Koulutustilaisuuksia järjestetään 1–3 kertaa viikossa. Koulutusten ohjelma löytyy osoitteesta www.pirkanmaanotty.fi. Projektin kohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset insinöörit, diplomi-insinöörit, ekonomit ja tradenomit. Pirkanmaalla arvioidaan olevan noin 1 200–1 400 työtöntä insinööriä, diplomi-insinööriä ja ekonomia. Tavoitteena on työttömän laadukas työllistyminen osaamista ja koulutusta vastaavaan työtehtävään pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Projektia hallinnoi Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry. Puoli vuotta toiminut Pirkanmaan Otty on ensimmäinen maakuntien Otty – projekteista. Projektin taustalla on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä sen jäsenliitot Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemisten liitto TEK ja Tampereen Insinöörit ry. n

Lisätietoja projektista www.pirkanmaanotty.fi

Innogeneralia 2010 on keskusteleva ja ajatteluun herättävä luentosarja, jos olet kiinnostunut logistiikkaalasta ja venäjänkaupasta.

Ke 27.1.2010 klo 13.00 – 15.00 Metropolia / Bulevardi 31, Helsinki

Logistiikkayrityksen arki ja asiakasodotukset Kai Kajala (DSV Road Oy//Tku) Mikko Mörö (Schenker Oy) Karl Lindborg (Oy Kuehne + Nagel Oy) Marianne Blechingberg (Stella Logistics Oy Ltd)

Ke 3.2.2010 klo 13.00 – 15.00 Metropolia / Vanha Maantie 6, Espoo

Vihreä logistiikka - vastuullisuus, turvallisuus, kuljetusalan valinnat, asiakkaiden päätökset

OTTY-hanke alkanee myös Oulussa

O

ulun seudulla käynnistyvä PPOTTY-hanke tarjoaa pian lyhyitä työnhakuvalmiuksia parantavaa koulutusta, pitempiä esimerkiksi uutta ohjelmointikieltä opettavia kursseja, verkostoitumista sekä palkkatukea vastavalmistuneille, pitkäaikaistyöttömille tai yrittäjiksi aikoville. PPOTTYn takana ovat akavalaiset yksityissektorin liitot. Kohderyhmänä ovat työtä hakevat insinöörit, diplomi-insinöörit, ekonomit ja tradenomit. Hankkeen koordinoija on Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki ry, joka toimitti viime syksyn ESRrahoituskierroksella hankehakemuksen. Rahoituspäätös ja hankkeen alkaminen on odotettavissa alkukeväästä. Jo viime joulukuussa PPOTTY järjesti yhdessä Oulun Insinöörien kanssa pikkujoululounaan Oulun alueen­työttömille insinööreille. n

Lisätietoa www.uil.fi. UUSI

Insinööri

Arja Huotari (DHL Freight Finland Oy) Vesa-Matti Jussila (TNT Suomi Oy) Aila Laaksonen (Oy Kuehne + Nagel Ltd) Pekka Laitinen (Varova Oy)

Ke 10.2.2010 klo13.00 – 15.00 Metropolia / Leiritie 1, Myyrmäki, Vantaa

Venäjänkaupan erityispiirteet ja kehitysnäkymät Harri Vainikka (Nurminen Logistics Oyj) Antti Sauramaa (Schenker Oy) Rolf Markkanen (Oy Kuehne + Nagel Ltd) Ranja Soiletsalo (Oy Hacklin Hamiko Ltd)

LOGISTIIKKA-ALAN HAASTEET JA VENÄJÄNKAUPPA Lisätietoja: taina.tukiainen@metropolia.fi


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ assistentti Paula Tapani johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 työsuhdelakimiehet assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Jemina Fabritius, Maria Harju, Olli Nurminen, Järjestötoiminta Hanne Salonen ja Juha Teerimäki johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 työsuhdeneuvojat asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 Liisa Reunanen ja Tiina Savikko toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851 Yksityisen sektorin asiamiehet Tomi Seppä, 0201 801 844 Juha Simell, 0201 801 848 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky työnantajaperintä 0201 801 833 lainakäsittelijä Maarit Ojala 0201 801 664 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Opiskelija-asiat info@iol.fi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Olympiakatu 16 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 65100 Vaasa projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli kenttäasiamiehet faksi (015) 361 832 Anu Kaasalainen, 040 552 7990 Annika Kujansuu, 040 518 0058 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


uutisia

Palkkasuositukset vuonna 2010 valmistuville insinööreille

O

hjepalkkataso perustuu Uuden Insinööriliiton palkkatutkimuksiin. Ohjepalkat on laskettu 37,5 viikkotyötunnin mukaan eivätkä ne sisällä ylityötä. Työkokemus vähäinen kohtalainen hyvä

euroa/kk 2 600 2 800 3 200

vähäinen kokemus = insinööri, amktutkinto ja siihen liittyvä pakollinen harjoittelu hyvä kokemus = esim. työnjohtokokemus; muutaman vuoden vaativa työkoke-

mus; muut tutkinnot ja pitkäaikaiset alan kurssit; merkittävä tehtävän vastuullisuus ja vaativuus ovat rinnastettavissa hyvään kokemukseen. Palkkasuosituksia sovelletaan insinöörikoulutusta vastaaviin tehtäviin. Palkkataso riippuu ensisijaisesti tehtävän vaativuudesta. Ennen valmistumista hankitun työkokemuksen määrä ja laatu vaikuttavat myös palkan suuruuteen. Palkkasuositukset on tarkoitettu vakituisiin kokopäivätöihin. Määräaikaisissa tehtävissä palkkaus jää usein alle suositusten. Uudellamaalla palkat ovat noin 7–10 prosenttia muuta maata korkeammat.

Uuden Insinööriliiton lokakuussa 2009 toteuttaman Työmarkkinatutkimuksen mukaan vuonna 2009 valmistuneiden mediaanipalkka oli tutkimusajankohtana 2 520 euroa kuukaudessa. Teollisuudessa vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 2 600 euroa kuukaudessa. Lisää palkkatietoa on saatavissa Uuden Insinööriliiton tutkimusyksiköstä, puh. 0201 801 801 sekä liiton Internetsivujen jäsenosiosta osoitteessa www.uil. fi. Jäsensivuilta löytyvän Palkkanosturin avulla voi tarkistaa juuri omaa tilannetta vastaavan tyypillisen palkkatason. ■

Kesätyö- ja harjoittelupalkkasuositukset kesällä 2010

K

esätyö- ja harjoittelupaikkasuositukset on laskettu käyttäen perustana 2009 Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen tuloksia ja palkkojen yleistä nousua. Insinööriopiskelijoiden työkokemuksen määrä vaihtelee paljon mikä näkyy laajana palkkahaitarina. Palkat eivät sisällä ylitöitä tai muita lisiä. Suositukset eivät koske työllistämistukitöitä. Ohjepalkat ovat liiton suosituksia. Niitä ei voi pitää minimi- tai maksimipalkkioina. Palkkasuositusten lähtökohtana on opintoja tukeva työ.

UUSI

INSINÖÖRI

Suoritettuja opintoja euroa/kk noin 30 opintopistettä 1 500–1 700 noin 60–90 opintopistettä 1 600–1 850 noin 120–150 opintopistettä 1 700–2 000 noin 200 opintopistettä 1 800–2 300 Palkkatasoon vaikuttavat erityisesti työtehtävien vaativuus sekä työntekijän aiempi työkokemus. Opintoja tukeva, laadukas työkokemus näkyy palkkahaitarin yläpäässä. Opintoalalla on jonkin verran merkitystä, mutta erityisesti eri alojen sen hetkisellä kysyntätilanteella on vaikutusta palkkoihin.

Uudellamaalla keskipalkat ovat noin 7–10 prosenttia muuta maata suuremmat. Työehtosopimusten piiriin kuuluvissa tehtävissä (esim. asennus- ja työnjohtotehtävät) palkka määräytyy voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan. ■ Lisätietoja saat Uuden Insinööriliiton tutkimusyksiköstä puh. 0201 801 801.

43


LIVE HELsInkI

ä ä s i l i Hank

! A A M I O V nissä e s jä n o e m m a Voim aa ja min voimme aj

tehokkaam aan jäsenjäseniä on, sitä öriliittoon kuulut Mitä enemmän nö si In n ee ut U ja sitä ujasi. vahvistaa liittoa valvoa Sinun et n se jä si uu en . Jokain järjestön kautta ässä. emaasi työeläm as n nu Si ta ut ka äksi kunnon si jäsen. Saat lis uu i nk ha ja si le el sensivuilla Tee palvelus its lkinnot liiton jä pa ja t nö än sä t, palkinnon. Ohjee .uil.fi w w w a ss osoittee

Tulevaisuuden turvaa


Insinööri lehti