Page 1

Tehtaanjohtaja tarkkailee tulta

8

2015

Smartsalo tyรถn haussa

Liitto tukena oikeudessa

Pertti Porokari jatkokaudelle


10

16

21

Sisällys 8/2015 10 14 16 18 20 21 22 24 26 28 36 37 43

Savosta vietiin Digitalisaatio on mahdollisuus Työsuojelu kunnossa Uusi työpaikka venealalla Smartsalo hakee töitä Keskusjärjestöhanke Vaasassa Kynttilä tuo valoa ja tunnelmaa Heijastin antaa turvaa Stipendillä koulutusta Insinöörit rokkaamaan Valve rakensi puolustusta Liitolle uusi hallitus Insinööri Nuorkauppakamarissa VAKIOT

3 4 9 15 30 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

2

Kännykkäalan jälkeen uusi ala tarjoaa haasteita s. 18


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2016 / 11.2., 31.3., 4.5., 16.6., 25.8., 29.9., 3.11., 15.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Turvallisuudentunne syntyy lähellä

T

urvallisuus on mielenkiintoinen asia. Historian näkökulmasta katsottuna turvallisuus on yhteiskunnassa lisääntynyt, mutta jos asian tilaa kysyy kansalaisilta, vastaus voi hyvinkin olla toinen; ihmiset ovat omasta mielestään turvattomampia kuin koskaan. Lista ihmisen omaan turvallisuudentunteeseen tällä hetkellä vaikuttavista asioista on pitkä. Julkinen keskustelu eurooppalaisesta pakolaisaallosta, lukuisten terroristi-iskujen ja muiden väkivallantekojen välittyminen kotisohville sekä ilmastonmuutos ovat vain muutamia esimerkkejä asioista, jotka mietityttävät kansalaisia eri puolilla maailmaa. Listaa voi jatkaa lähes loputtomasti. Kuluneen sanonnan mukaan tieto lisää tuskaa. Tässä yhteydessä se pitää paikkansa. Tiedon määrän kasvu on alkanut repiä ihmisen turvallisuuden tunnetta palasiksi. ”Mihin tämä maailma on oikein menossa”, moni kysyi Pariisin terroristiiskujen aikaan. Harva, jos kukaan, osaa vastata. Jos ja kun vastausta ei ole antaa, ihmisen on vaikea hahmottaa omaa paikkaansa yhä turvattomammalta näyttävässä maailmassa. Suomen kannalta erilaisten konfliktien lisääntyminen osuu huonoon saumaan. Maailmalta tulevat huonot uutiset on helpompi kestää, jos oma elämä tuntuu olevan hallinnassa. Nyt näin ei asia valitettavasti monen kohdalla ole. On selvää, että muun muassa moni työtön suhtautuu kasvavaan maahanmuuttoon kriittisesti, vaikka ilmiöllä ei olisikaan suoraa vaikutusta hänen hyvinvointiinsa; pelkkä tunne riittää. Yhteiskunnan kannalta tunne turvallisuuden heikentymisestä ei ole vähäpätöinen, sillä jatkuessaan ja voimistuessaan ilmiö johtaa ongelmiin. Yksi tapa vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen, on parantaa heidän elämänhallintaansa. Se puolestaan edellyttää yhteisvastuuta ja kykyä katsoa asioita heikomman ihmisen näkökulmasta. Yhteiskunnan turvaverkkoja ei näin ollen voi loputtomiin purkaa ilman seurauksia. Hallituksella ja viranomaisilla on oma tehtävänsä kansalaisten turvallisuuden takaajana, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme aitoa välittämistä lähimmäisistä, naapurin ja työtoverin perään katsomista. Viime kädessä turvallisuudentunteen perusta syntyy lähipiirissä. Se edellyttää yhteisöllisyyttä, jossa autamme kaveria mäessä.

3


BITTIKATTAUS

Minna Virolainen

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Operaatio Vakiduuni luovutti kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi eduskunnalle joulukuun alussa. Yli 62 000 allekirjoitusta kerännyt aloite esittää osa-aikatyölle 18 tunnin minimiviikkotyöaikaa, josta voidaan poiketa vain perustellusta syystä.

31 maata Marraskuussa ilmestynyttä Insinööri-lehteä postitettiin jäsenille 31 eri maahan kaikille eri mantereille. Noin 200 liiton jäsentä asuu ja työskentelee eripituisia jaksoja ulkomailla.

Liitto kouluttaa Insinööriliitto kouluttaa jäseniään ensi vuonnakin. Jo nyt nettisivuilla on erilaisia koulutustapahtumia. Tammikuussa alkaa viisiosainen webinaarisarja. Sen aiheena on yrittäjyys. Yksittäisiä aiheita ovat muun muassa liiketoimintasunnitelma, markkinointi ja yrityksen taloushallinto. 

4

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lasku jatkuu Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan(t&k) menot olivat 6,50 miljardia euroa viime vuonna. Laskua edellisestä vuodesta kertyi noin 170 miljoonaa euroa. Menot kutistuivat yrityksissä ja julkisella sektorilla, lähinnä tutkimuslaitoksissa. Korkeakoulusektoreilla tutkimusmenot sen sijaan nousivat hieman. Tämä kuitenkin johtui enimmäkseen tilastointimenetelmän muutoksesta, ei aidosta t&k-toiminnan vilkastumisesta. T&k-henkilöstö supistuu investointien rinnalla. T&k:n parissa työskenteli viime vuonna kaikkiaan 77 300 henkilöä, joista puolet toimi yrityksissä. Henkilöstö väheni edellisvuodesta yli 1 600 tutkijalla. Määrä laski kaikilla sektoreilla, suhteellisesti eniten julkisella sektorilla. Yritysten t&k-panostukset olivat

4,4 miljardia euroa viime vuonna. Menot vähenivät edellisvuodesta yli 190 miljoonaa euroa, reaalisesti laskua oli 5,3 prosenttia. Pidemmällä ajalla vuosina 2011–2014 ovat yritysten t&k-panostukset hiipuneet reaalisesti yli 18 prosenttia. Teollisuusyrityksissä t&k väheni tuona aikana 25 prosenttia, kun taas palvelualoilla se kasvoi noin kolme prosenttia. Myönteinen signaali on, että kaikkiaan 31 tuoteryhmässä t&kmenot kasvoivat. Voimavaroja ohjattiin merkittävästi lisää muun muassa mittalaitteiden, lääkeaineiden ja sähkölaitteiden ryhmiin. Tutkimusalttiustarkastelussa selvästi muista erottuvat elektroniikkateollisuus, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kemianteollisuus. Näillä toimialoilla yli puolet vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä teki t&k:ta.


BITTIKATTAUS

Excel käytössä kolme vuosikymmentä It-maailmassa harvat asiat kestävät vuosikymmeniä. 30 vuotta täyttävä Excel-taulukkolaskenta-ohjelma on yhä voimissaan ja uudistuu jatkuvasti. Ohjelmiston käyttäjiä on kaikkiaan arviolta reilut 750 miljoonaa. Haastattelujen mukaan ohjelmiston kehittäjäisäksi luonnehdittu Doug Klander uskoo jatkuvan suosion johtuvan siitä, että Excel saa asiat näyttämään ammattimaisilta. Excel on yksi niistä it-asioista, joka muutti maailmaa. Kolme vuosikymmentä sitten tietokone oli monelle ihmiselle vielä tuntematon työväline. Suomessa ict-kouluttaja Tieturi on kouluttanut yli 25 000 Excel-

osaajaa 20 vuoden aikana. – Aikojen kuluessa ohjelmistosta on ilmestynyt yli 15 eri versiota. Oppilaiden suurin toive on oppia käyttämään ohjelmaa niin, että ajankäyttö tehostuu, kertoo Tieturin johtaja Veli-Matti Heiskanen. Hänen mukaansa Excel on yrityksissä alikäytössä. Ohjelmiston ominaisuuksien avulla pystytään tehostamaan ajankäyttöä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tuottavuusloikan etsimisestä. Yhtä tärkeää on työn tekemisen järkevyys ja mielekkyys. Riittämättömät työtaidot aiheuttavat kuormitusta ja stressiä.

Rauhaisaa joulun aikaa! toivottaa Insinööri-lehti

Valmistuneiden alkupalkat nousussa Työmarkkinatutkimusten aineistonkeruu on päättynyt. Tänä vuonna tutkimuksiin vastasi yli 12 000 jäsentä. Uudet palkkatilastot postitetaan jäsenille vuoden vaihteen jälkeen. Vuosittain toteuttava Insinöörien työmarkkinatutkimus kartoittaa muun muassa palkkatasoa sekä ansiokehityksessä ja insinöörikunnan rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Samaan aikaan toteutetaan myös Tietoalan työmarkkinatutkimus. Tutkimustulokset osoittavat, että insinöörien palkat ovat pysyneet likimain viime vuotisella tasolla, jo-

ten kilpailukyvyn heikentämisestä ei ainakaan insinöörejä voida syyttää. Tulosten valopilkku oli vastavalmistuneiden alkupalkkatason nousu. Alkupalkkataso on polkenut liki paikoillaan viime vuodet, joten myönteistä kehitystä onkin jo ehditty odottaa. Tutkimuksiin osallistuneiden kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkinnon eli LG:n älykellon voitti Jarmo Nieminen. Lisäksi tuotepalkinnon voittivat Mika Lehtinen, Kari Klemetti ja Annika FrimanJalomäki. Kiitos kaikille vastanneille ja onnittelut voittajille.

Yritykset yhdistävät voimansa työpaikkojen luomiseksi Yrityksissä on paljon tekemättömiä töitä ja henkilöstötarpeita, toisin kuin yleensä ajatellaan. Sitran kehittämässä työllistämiskokeilussa yritykset tuovat piilossa olevat ja tekemättömät työt yhteistuumin esiin. TE-toimistot ja kunnat hakevat niihin parhaiten sopivat työntekijät. Kokeilu alkaa Tampereen seudulla, Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Yritysläheisessä työllistämismallissa perinteinen työllistämisajattelu käännetään nurinpäin; yritykset tunnistavat työvoimatarpeitaan yhdessä ja erikseen. TE-toimistot ja kunnat etsivät työnhakijoista tarpeisiin sopivimmat työntekijät. Tavoitteena on helpottaa rekrytointia ja luoda sitä kautta uusia työpaikkoja – Yrityksistä tulee palautetta, että tekemätöntä työtä kyllä löytyisi, mutta aikaa työllistämisen vaihtoehtojen selvittämiseksi ei tahdo löytyä. Suomessa voi olla jopa 360 000 piilevää työpaikkaa, joita pyrimme tuomaan näin esille, kertoo Sitran vanhempi neuvonantaja Mikko Kesä. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan avoimia työpaikkoja on lähes 30 000. Työpaikkoja on myös tilastojen ulkopuolella: viranomaisille ilmoitetaan arviolta vain noin joka kolmas avoin haku. Noin kolme neljästä rekrytoinnista tapahtuu ilman avointa hakua. Tämän päälle tulevat vielä niin kutsutut piilotyöpaikat, jotka syntyvät, kun työntekijän ja työnantajan intressit kohtaavat ilman, että yrityksellä on edes haku päällä.

5


BITTIKATTAUS

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistettavaksi

ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Välitilinpäätös

S

iirryn vuoden vaihteessa uusiin tehtäviin Teollisuuden palkansaajien pääsihteeriksi. Työura Insinööriliitossa on tulossa päätökseensä, ainakin toistaiseksi. On aika miettiä, mitä on viime vuosien aikana saanut aikaiseksi. Tulin Insinööriliittoon alkuvuodesta 2009. Suomen talous oli juuri kääntynyt monen lihavan vuoden jälkeen jyrkkään laskuun ja muun muassa palkankorotukset putosivat nollan tuntumaan. Tämä oli pitkän trendin alku, mutta siinä vaiheessa emme sitä tienneet. Viime vuodet ovat olleet miinusmerkkisen kasvun aikaa. Työmarkkinoilla se merkitsee, että uutta jaettavaa syntyy niukasti. Teollisuuden, ja samalla muidenkin sektoreiden, rakennemuutos on ollut odotettua karumpaa. Suomesta on lähtenyt toista sataa tuhatta työpaikkaa halvemman kustannustason maihin. Tähän haasteeseen emme ole pystyneet vastaamaan. Uudet investoinnit ja innovaatiot on laiminlyöty, syntynyt aukko on jäänyt osin paikkaamatta. Tähän ei voi olla tyytyväinen. Vaikeat ajat ovat heijastuneet myös sopimustoimintaan. Ajanjakson aikana on tehty kaksi kokonaisratkaisua, raamisopimus ja työllisyys- ja kasvusopimus. Niiden sisältö on ollut palkansaajien osalta jarrutusluonteinen. Eläkejärjestelmä uusittiin pitkien neuvottelujen jälkeen. Akavalaisten näkökulmasta sitä leimasi työuran loppupään korkeampien eläkekarttumien poistuminen, joten ihan nappiin se ei mennyt. Työehtosopimustoiminta on laajentunut ylempien toimihenkilöiden osalta uusille toimialoille, mihin voi olla aidosti tyytyväinen. Lähitulevaisuus ei näytä suurta muutosta tuovan, joten työni jatkajalla on edessään haastava kenttä. Toiveet ja tavoitteet ovat moninaisia, työkalut puolestaan suhteellisen rajallisia. Haikeinta lähdössä on se, etten enää päivittäin näe hienoja ja motivoituneita työkavereitani. Suuri kiitos teille kaikille niistä päivistä, jolloin teimme historiaa. Ja kun koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, tämä olkoon otsikon mukainen välitilinpäätös.

6

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ammattikorkeakoulujen yhteinen työryhmä ehdottaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen rahoitusmallin uudistamista vuodesta 2017 alkaen. Työryhmä ehdottaa muutoksia rahoitusmallin pääosioiden välisiin painotuksiin. Rahoitusmallin koulutusosion painoarvoksi mallissa työryhmä esittää 79 prosenttia nykyisen 85 sijaan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuudeksi ehdotetaan 15 prosenttia, joka on sama kuin voimassa olevan rahoitusmallin rahoitusosuus. Aiemmin erillään mallin prosenttijakaumasta laskettu koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan osuus rahoituksesta olisi vastaisuudessa kuusi prosenttia. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden laskentaa tarkennettaisiin siten, että se huomioisi keväällä opintonsa aloittavat ja tilastovuoden aikana valmistuvat. Opiskelijavaihdossa siirryttäisiin laskemaan vaihdossa suoritettuja opintoja. Ulkomaalaisten amk-tutkinnot ja suoritukset huomioitaisiin jatkossa samoin kuin muidenkin opiskelijoiden suoritukset.

Uusi ohjelmasarja penkoo työhön liittyviä myyttejä Ohjelmasarjassa nimeltä 8 myyttiä työstä pureudutaan yleisiin työelämää koskeviin hokemiin ja vallalla oleviin käsityksiin; tarkoitus on selvittää, pitävätkö ne paikkansa vai eivät. Keskusteluttavassa ja viihdyttävässä tv-sarjassa suomalaisten omakuva raatajakansasta päivitetään 2010-luvulle. – On aika määritellä uusista näkökulmista, millaiseen työhön meidän pitäisi pyrkiä menestyäksemme kansantaloutena, yhteiskuntana, yrityksinä ja yksittäisinä työntekijöinä, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Yle ja yhteistyökumppanit haluavat haastaa suomalaiset miettimään omaa identiteettiämme työn kautta. – Haluamme olla mukana herättämässä keskustelua työn muuttumisesta ja siitä, mitä se merkitsee meille suomalaisille. Savupiipputeollisuuden kulta-aika on ohi. Mitä sen jälkeen tulee, on vasta muotoutumassa ja askarruttaa meitä kaikkia, kertoo Ylen tilaaja Ari Ylä-Anttila. – Miten me kykenemme jatkossakin menestymään ja jakamaan menestyksen tuomaa hyvää kaikille, kun olemme huomattavasti aikaisempaa kovemman kansainvälisen kilpailun keskellä? Tällä kokoonpanolla olemme saaneet hyvin olennaisia asioita esiin, Ylä-Anttila jatkaa. Ohjelmasarjan tilaaja on Yleisradio ja tuotantoyhtiö ITV Studios Finland. Sarjan kumppaneita ovat Suomalaisen Työn Liitto, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Tekes ja Työelämä 2020-hanke. Sarjan kahdeksan jaksoa esitetään Yle TV1:llä 12.–27.1.


BITTIKATTAUS

Työeläkekuntoutuksen asema vahvistuu entisestään Työeläkevakuuttajien mahdollistamaan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden määrä on ollut jatkuvasti kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Jos alkavien kuntoutusten ja toisaalta työkyvyttömyyseläkkeiden kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena, kuntoutujien määrä tulee ylittämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän vuosikymmenen loppuun mennessä. Työeläkekuntoutus on työeläkevakuuttajien tarjoama keino säilyttää ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. Työeläkekuntoutus liittyykin tiiviisti työelämään ja työurien pidentämiseen. – Työeläkekuntoutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että se huomioi työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja mukauttaa toimintatapojaan niihin, sanoo kuntoutus- ja työkykyasioista vastaava johtaja Eero Lankia Telasta. Viime vuonna työeläkekuntoutukseen osallistui 13 300 henkilöä. Kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle puolestaan siirtyi 18 800 henkilö.

Paikallisen sopimisen oltava tasavertaista Akava pitää paikallista sopimista mahdollisuutena rakentaa tulevaisuuden työelämää, jos sopimisasetelma saadaan aidosti tasavertaiseksi. Maan hallitus jättää työ- ja virkaehtosopimuksista poikkeavan paikallisen sopimisen jatkovalmistelun varaan. Akavan mielestä ovi jää edelleen auki sille, että asiasta sovittaisiin keskusjärjestöjen kesken osana laajempaa työmarkkinaratkaisua. Alakohtaiset työehtosopimuskumppanit tarkentaisivat menettelyn ja sisällön sen jälkeen sopimuksiinsa. Paikallisen sopimisen uudistamiseen tähtäävän lainsäädäntöhankkeen aikataulu on haastava. Kaikkien erilaisten työ- ja virkaehtosopimusalojen kattaminen lainsäädännöllä siten, että paikallinen sopiminen toimisi käytännössä työpaikoilla, on Akavan mielestä melko mahdoton urakka. – Yksityisen ja julkisen sektorin neuvottelujärjestelmät eivät ole identtiset, joten tämänkin vuoksi tarkoituksenmukaisinta olisi hoitaa valmistelu sopimuspöydissä, sanoo johtaja Maria Löfgren Akavasta. – Paikallinen sopiminen ei saa olla automaatti, jolla työehtoja heikennetään. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää varmistaa, että työ- ja virkaehtosopimuskumppanit pystyvät valvomaan sopimista.

Robotiikka on täällä Kuluvan vuoden yksi puheenaiheista on ollut robotiikka- ja automaatioteollisuuden kasvu. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että Suomen teollisuus kulkee kehityksessä jälkijunassa. Toisaalta kotitalouksille on jo tarjolla monenlaisia robotteja, jotka tekevät arkisia kotitöitä. Insinööriliiton marraskuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, missä he arvelevat robotiikan näkyvän ensimmäisenä omassa arjessaan. Vastaajista 31 prosenttia arvioi robottien tulevan vastaan ensin työelämässä. Viidennes 946 vastaajasta oli sitä mieltä, että robotit ottavat tilaa ensimmäisenä vapaa-ajan toiminnassa. Hitsausrobottien joukossa konepajassa työskentelevän lukijan mielestä kysely oli ajastaan jäljessä; hän kaipasi vastausvaihtoehtoa näkyy jo.

15 % 31 % työtehtävissä

jossain aivan muualla

21 % viihteellä ja vapaa-ajalla

16 % kaikissa edellä mainituissa

17 % apuna kotitaloudessa

7


ILMOITUS


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

M

aan hallituksen kuin käärmettä pyssyyn ajama yhteiskuntasopimushanke on jälleen kaatunut lopullisesti. Tilanne muistuttaa hieman edellisten hallitusten sote-sekoilua, kun ratkaisut kaatuivat kolme kertaa perustuslaillisiin ongelmiin. Hallitus on asettanut yhteiskuntasopimuksen kyytipojaksi joukon pakkolakeja, joiden arvellaan lainopillisten asiantuntijoiden mukaan kaatuvan perustuslaillisiin ongelmiin tai ILO:n järjestäytymisvapauden pykäliin tai jopa EU:n perustamisasiakirjoihin. Valmista ei meinaa tulla ja energiaa tuhlaantuu, mutta todellisesta ongelmasta eli valtion verokertymän vähenemästä, joka johtuu pääsääntöisesti massatyöttömyydestä, ei kukaan poliittisista päättäjistä tunnu olevan aidosti huolissaan. Nyt on vain kovin kiire saada ay-liike nujerrettua hinnalla millä hyvänsä. Maan hallitus kiristi oleellisesti työttömyysturvaa leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sadalla päivällä. Tämä oli todella karu temppu työttömille. Tästä ei muuten neuvoteltu ay-liikkeen kanssa, vaan hallitus toimi tässä ihan omin päin. Poliittisten päättäjien tulo työmarkkinoiden pelikentälle on historiassa tuottanut vain ongelmia ja vielä erittäin kalliita sellaisia. Muistin virkistykseksi mainittakoon vaikka

Sari Sairaanhoitajan palkankorotuslupaus. Asioiden huono valmistelu ja päätösten kestäminen ja peruminen kertoo jostain politiikan uudesta ilmiöstä. Onko päättäjien ja heidän neuvonantajien osaamisen taso laskenut niin heikoksi vai mistä tilanne johtuu? Pitäisikö tässäkin hakea sitä osaamista maan rajojen ulkopuolelta, jossa kaikki viisaus tuntuu piilevän. Kansanedustajien pitää kuitenkin olla Suomen kansalaisia ainakin valituksi tultuaan. Osa ay-liikkeestä vastustaa leikkauksia ja haluaa tehdä pitkäkestoisia kilpailukykyratkaisuja. Osalla on taas ollut kiire lausua julkisuuteen listoja asioista, joista ainakin voisi leikata. Se ei näin neuvottelutaktisesti tunnu kovin järkevältä, enemmänkin paniikkiratkaisulta tai jopa vastapuolen pussiin pelaamiselta. Ay-liike vastustaa myös pakkolakeja, toiset jopa konkretian tasolla. Jos se auttaa, kaikki palkansaajat saavat taas nauttia lopputuloksesta. Palkansaajat ovat siis aika hajallaan. Toivottavasti tähän saataisiin parannusta, sillä hajanainen joukkio on aina heikko toimija ja työmarkkinatilanteet tulevat jatkossa vain kiristymään. Tiukoista tilanteista huolimatta on taas se aika vuodesta, kun on aika pysähtyä hetkeksi vetämään henkeä ja viettämään laatuaikaa perheen ja läheisten kanssa. Toivotan jäsenille oikein hyvää keskitalven aikaa ja rauhallista joulua.

9


Savolainen teknologiayritys on tunnettu maailmalla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Timo Hartikainen

Teräsohutlevyjen rullamuovauslinjoja valmistava Samesor kehittää teknologioitaan ja toimintaansa. ››

10


Jouko Turunen siirtyi Savoniaammattikorkeakoulun tutkimusja kehitysteht채vist채 takaisin teollisuuden pariin.

11


K

uopiossa toimiva konepaja Samesor ei ole paikkakuntalaisille kovin tuttu. Pohjois-Savon alueella ei ole lainkaan yrityksen asiakkaita. Sen sijaan maailmalla yritys tunnetaan, kun puhutaan rullamuovauksesta, kattamisesta tai runkorakenteesta. Tuotekehityspäällikkö Jouko Turusen mukaan yrityksellä on vahva brändi ja se on alalla yksi isoimmasta toimijoista. Kilpailijat ovat Italiassa ja Puolassa. – Samesor on hyvää vauhtia modernisoituva konepaja. Uusia toimintatapoja, kuten digitalisointia ja automaatiota, otetaan käyttöön, Turunen sanoo. Aiemmin yrityksessä tehtiin kaikki itse, korkeintaan komponentteja ostettiin alihankkijoilta. – Nyt meille tulee kokoonpanoja myös ulkomaisilta alihankkijoilta. Ne ovat Suomessa suunniteltuja, mutta yhteistyökumppani valmistaa. Samesor haluaa jatkossa olla yhä enemmän integraattori. Projektien loppuvaiheessa on esimerkiksi käyttöönottoon liittyvää tehtävää, joissa riittää työtä. – Kun alihankkijoilta tulee valmiita ja testattuja kokonaisuuksia, voimme keskittyä integroimiseen.

RUNKORAKENTEISTA KATTEISIIN

Vuosien varrella on kertynyt laaja kokoelma kattotiilijäljitelmätuotteita.

12

Samesorin tuotanto jakautuu kahteen päälinjaan, kapeanauha- ja leveänauhatuotteita valmistaviin koneisiin. Kapeanauhatuotteista valmistetaan esimerkiksi talojen runkoja. Koneiden kestoiät ovat pitkiä. – Parhaillaan Englannissa on meneillään projekti, jossa korvaamme Samesorin valmistaman 26-vuotiaan koneen, Turunen kertoo. Leveänauhatuotteita käytetään rakennusten kattamiseen ja seinäelementtien tekoon, kattojen kattamisessa ne ovat esimerkiksi niin sanottuja kattotiilijäljitelmätuotteita. Katetuotteita valmistavat koneet ovat runkorakentamiskoneita edullisempia, sillä niissä käytetty tekniikka on pääosin yksinkertaisempaa. Niillä valmistettavat tuotteet ovat vaihtuvat lähes sesongeittain. Kattotiilituotetyylit poikkeavat toisistaan eri maissa. Esimerkiksi Puolassa, Englannissa ja Väli-Amerikassa käyvät kaupaksi aivan erilaiset tuotteet. Sen sijaan runkorakentamisessa eivät muotivirtaukset näy. Runkorakentamispuolella Samesorilla on mahdollista laajentua, ja siellä onkin Turusen mukaan kehitytty paljon. Liikevaihto muodostuu suunnilleen tasan kummastakin päälinjasta. Liikevaihdosta miltei kaikki tulee viennistä. Samesor on valmistanut ensimmäiset rullamuovauskoneet 1970-luvun alussa. Tähän mennessä maailmalla on lähes tuhat konetta.


– Emme varmasti ole markkinoiden halvin, mutta todennäköisesti paras. Kaikki toimitukset on tehty kunnolla loppuun, Turunen kehuu. – Olemme olleet mukana projekteissa, joissa olemme jatkaneet toisten yritysten aloittamaa työtä, kun ne eivät ole saaneet tuotteita valmiiksi. SUURIA ASIAKKAITA YMPÄRI MAAILMAA

Asiakkaat ovat lähinnä rakennusteollisuudessa. Kattotiilijäljitelmätuotteita valmistetaan erityisesti isoissa yrityksissä, joissa pyöritetään tuotantoa joka päivä ympäri vuorokauden. Niissä robotit pakkaavat tuotteita automaattisten pakkausjärjestelmien avulla valmiiksi paketeiksi. Suuriin halleihin mahtuu puolenkymmentä rekkaa kerrallaan sisään. Myös runkorakentamispuolella asiakkaat ovat isoja firmoja, joista osa toimii urakoitsijana ja osa tekee runkoja muille. Useat asiakkaat ovat Turkista; myös Väli-Ameriikkaan ja Lähi-Itään on asennettu tänä vuonna kone. – Asiakkaita yhdistävä tekijä on paikat, joihin rakennetaan. Ne ovat maanjäristysherkkiä ja puuttomia, joten rakenteet on totuttu tekemään teräksestä, Turunen kuvailee. Yrityksellä on asiakkaita kaikissa muissa maanosista paitsi Australiassa. MEKANIIKAN PARISSA KOKO URA

Koneautomaatioinsinööri Turunen aloitti työt Samesorilla 2,5 vuotta sitten. Hänellä on yhteistä työhistoriaa aiemmasta työpaikasta toimitusjohtaja Jarmo Airaksisen kanssa. Satunnainen tapaaminen yrityksen tiloissa johti rekrytointiin. Samesorilla työskentelee noin 50 henkilöä, joista parikymmentä on toimihenkilöitä.

Turusen vetämään tiimiin kuuluu automaatio- ja mekaniikkasuunnittelijoita sekä dokumentoija. Parhaillaan on menossa isoja muutoksia työmenetelmissä; talossa vaihtuu suunnittelutyökalu ja otetaan käyttöön dokumentinhallintajärjestelmä, jota aiemmin ei ole ollut. – Meidän on pakko kehittää käytettävyyttä sekä liittymistä eri järjestelmiin. Aiemmin käyttäjä on naputellut tiedot, nykyisin tiedot tulevat järjestelmistä. Samesor on ollut muutaman vuoden kasvu-uralla. Takana ovat yt-neuvottelut irtisanomisineen. Turunen ei nähnyt yrityksen huonoja aikoja, mutta arvelee, että kasvun myötä henkilöstön luottamus tulevaisuuteen on vahvistunut. – Ei isoja investointeja työmenetelmiin tai järjestelmiin tehdä, jos johto ei usko tulevaisuuteen. Viime vuosi oli Turusen mukaan hyvä. Pari isoa projektia nostivat liikevaihdon lähes 14 miljoonaan euroon, joka on tavallisesti noin 10 miljoonaa. Liikevaihtotaso vaihtelee vuosittain, sillä rakennusteollisuuden suhdanteet vaikuttavat suoraan yrityksen volyymiin. – Nyt on todistettu, että pystymme tekemään noin ison liikevaihdon nykyisellä henkilökunnalla. Prosessit ovat sen verran kehittyneitä. Viime vuonna yrityksessä otettiin käyttöön myös palkitsemisjärjestelmä, joka on sidottu tulokseen, liikevaihtoon ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Heti ensimmäisenä vuonna se toi tuntuvan palkkion henkilökunnalle. – Itselläni palkkio oli vajaa kolmannes kuukausipalkasta.

Puolaan lähtevässä koneessa on maan omalla kielellä varoitukset.

13


D  igitalisaatio on Euroopan suuri mahdollisuus TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies

Digitalisaatio voidaan nähdä teknisen kehityksen seuraavana askeleena. Se on kuitenkin laajempi ilmiö kuin vain analogisen muuttaminen digitaaliseksi, tiedon muuttaminen tietokoneiden ymmärtämään muotoon.

14

D

igitalisaatio on prosessi, joka muokkaa tapaamme tehdä ja toimia. Käynnissä on uusi teollinen vallankumous. Usein vallankumouksiin liittyviin mielikuviin liitetään lippu ja sen hulmuaminen. Digitalisaatio on 2010-luvun teollisen vallankumouksen lippu ja airut, valtava mahdollisuus, jos tahtoa kaikkien sen suomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen vain on tarpeeksi.

Euroopassa asuu yli viisisataa miljoona ihmistä. Jos toimimme oikein, se muodostaa samankokoisen digitaalisen talousalueen. Yli puolen miljardin ihmisen digitaalinen talousalue voi olla juuri se tekijä, jolla tämä vanhaksi maailmaksi kutsuttu alue nousee ainakin lähemmäksi maailmantalouden kärkeä. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole vain mahdollisuus. Jos haasteeseen ei vastata ja sen merkitystä ei ymmärretä,


KOLUMNI Mika Klemettinen Ohjelmapäällikkö, 5thGear-ohjelma, Tekes

uhka siitä, että häviämme globaalissa kilpailussa entisestään, on käsin kosketeltava. Digitalisaatio merkitsee monien nykyisten töiden loppumista. Voi hyvinkin olla, että joka toinen nykyisistä työtehtävistä katoaa sen myötä. Ajatus voi tuntua pelottavalta. Mutta jos tämä otetaan uhkana ja muutosta pyritään torjumaan jarruttamalla, vaarana on kehityksestä jälkeen jääminen. Muutos voidaan nähdä ja siihen suhtautua väistämättömänä kehityskulkuna, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Jos pyrimme alusta lähtien hyötymään digitalisaatiosta, voimme sen avulla luoda uutta työtä ja talouskasvua. LAINSÄÄDÄNTÖ JA STANDARDIT HAASTEINA

Euroopan keskeinen ongelma on hajanainen lainsäädäntö. Kaikilla mailla on esimerkiksi oma kansallinen tekijänoikeuslainsäädäntönsä. Ongelmana on edelleen myös valtiorajojen vaikutus muun muassa postimaksuihin ja ohjelmien näyttömahdollisuuksiin verkossa. Yhtenäistämiseen pitää löytyä ratkaisuja, jotta yhtenäinen digitaalimarkkina voi toteutua. Nopea digitalisaatio tarvitsee yhtenäiset teolliset standardit. Euroopan pitää nopealla aikataululla ottaa johtoasema niiden luomisessa. Eurooppalaiselle taloudelle ei ole hyväksi, jos standardisointi tapahtuu monopolististen yhdysvaltalaisten yritysten toimesta. Toimia tarvitaan myös digitaalisessa infrassa, postijärjestelmissä ja markkinoille pääsyn helpottamisessa. IHMISET EDELLÄ MUUTOKSEEN

Digitalisaatiossa on kyse teknologiasta, mutta ennen kaikkea ihmisistä. Töiden kadotessa, muuttuessa ja uusien tehtävien syntyessä tarvitaan jatkuvaa koulutusta ja taitojen ylläpitoa. Yhteiskunnalta ja yrityksiltä tarvitaan muutospanosta, jotta ihmiset pystyvät ottamaan vastaan uusia työtehtäviä. Muutoksen tuoma tuottavuuden ja talouden kasvu pitää myös muuttaa ostovoimaksi. Työstä ja palkanmaksusta on huolehdittava. Se on ainoa tapa ylläpitää markkinoita yrityksille. Tälle on taloudellinen perustelu, mutta huomioi myös ihmisten mahdollisuudet tehdä töitä digitalisoituvassa maailmassa. Digitalisaatio voi parhaimmillaan olla Euroopan suuri mahdollisuus. Se voi olla myös suuri onnettomuus, jos maanosa ei onnistu toimimaan yhdessä.

Digitaalisuus on kokonaisvaltainen ajattelutapa

D

igitalisaatio ravistelee kaikkea kiihtyvällä vauhdilla. Voimme valita, hidastammeko vai vauhditammeko muutosta. Vauhdittaminen vaatii uutta ajattelutapaa, uskallusta ja konkreettisia toimia. Digitaalisuus ei tunne rajoja toimialojen tai toimintojen välillä. Liian kapea lähestymistapa on silloin, kun digitalisoituminen nähdään vain teknologioina – kyse on kokonaisvaltaisesta ajattelutavasta, johon kytkeytyvät teknologian lisäksi esimerkiksi toimintamallit, tehokkuus ja älykkyys. Esimerkkejä löytyy: Globaalin jätekeräysalan – tai koko kiertotalouden – voi mullistaa suomalaisella langattomalla keräyspisteiden seurantapalvelulla, joka raportoi, milloin jäte-tai kierrätysastiat pitää tyhjentää. Vastaavasti koneita voi huoltaa ja ohjata samoin Etelä-Pohjanmaalta käsin, vaikka ne sijaitsevat toisella puolella maailmaa. Maailmalla vanhoja rakenteita ovat haastaneet esimerkiksi Uber ja Airbnb. Pian iso osa käyttämistämme esineistä toimii verkossa. Voittajia ovat ne, jotka osaavat hyödyntää yhteyksiä, kerätä tietoa ja muotoilla ne asiakasta hyödyttäviksi palveluiksi. Valtion kannattaisi kohdistaa investointinsa erilaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistaviin teknologioihin: yhteyksiin ja tietoliikenteeseen, kyberturvallisuuteen ja big dataan. Yhdessä sääntelyn purun ja kokeilukulttuurin kanssa luodaan digitalisoitumisen peruskivi, jonka päälle yritykset ja yhteisöt voivat rakentaa omat ratkaisunsa. Lisäksi kunnat ja valtionhallinto voivat auttaa kasvuyrityksiä vientimarkkinoille ohjaamalla julkisia hankintoja järkevästi. Suomessa olisi hyvä olla digital first -periaate, jonka mukaan viisi prosenttia julkisista hankinnoista käytettäisiin uusien sähköisten ratkaisujen kehittämiseen esimerkiksi kouluissa, sairaanhoidossa ja huoltotoimessa. Tämä lisättynä haaste- ja ideakilpailujen hyödyntämiseen tarkkaan valikoiduissa hankinnoissa voi parantaa julkista palvelua ja antaa kasvuyrityksille mahdollisuuden hankkia elintärkeitä referenssejä vientimarkkinoille.

15


Työsuojeluvalvonnan neuvonta opastaa Päivi Laakson mukaan niin työntekijöitä, työnantajia kuin luottamushenkilöstöä työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä.

Insinööripalveluissa työsuojelu on pääosin kunnossa TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

16


Insinööripalveluiden mikroyritykset noudattavat varsin hyvin työaikasäännösten ja työsuhteen vähimmäisehtoja. Puutteita esiintyy eniten työajan kirjaamisessa.

V

iime vuonna insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi olivat yhtenä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvalvonnan kohteena. Työsuojelutarkastajat valvoivat yhteensä 83 satunnaisotannalla valikoitua alan yritystä, jotka työllistävät 5–9 henkilöä. Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että valvonnan tarkoituksena oli selvittää, miten työnantajat noudattavat työajan hallintaa ja työsuhteen vähimmäisehtoja sekä lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon järjestämistä. Kyselylomakkeen täyttämisen lisäksi työnantajien piti toimittaa kirjallinen selvitys työaikamuodosta, liukuvasta työajasta sekä työaika- ja ylityökirjanpidosta. Työnantajilta vaadittiin myös selvitys alan työehtosopimuksen noudattamisesta ja kopioita kirjallisista työsopimuksista. Työterveyshuollon järjestämisestä koskeva sopimus ja toimintasuunnitelma sekä raportti viimeisimmästä työpaikkaselvityksestä kuuluivat myös selvitettävien asioiden listalle. TYÖEHTOSOPIMUKSET TUNNETAAN

Laakson mukaan valtaosa valvotuista yrityksistä vastasi kyselyyn ja toimitti vaaditut selvitykset. Työsuojelutarkastajat joutuivat patistamaan vain muutamia työpaikkoja vastausten saamiseksi. – Niihin yrityksiin, joihin ei saatu minkäänlaista yhteyttä, tehtiin tarkastus.

Valvontakyselystä selvisi, että yritykset tuntevat ja noudattavat melko säntillisesti työaikasäännöksiä sekä työsuhteen vähimmäisehtoja. Laakson mukaan tulokset ovat varsin hyvät verrattuna moniin muihin toimialoihin. – Kyselyyn vastanneiden yritysten edustajat tiesivät, mitä työehtosopimusta alalla noudatetaan, vaikka kaikki yritykset eivät olleetkaan järjestäytyneitä.

”Työaikakirjanpidosta on huolehdittava.” TOIMIVA TYÖTERVEYSHUOLTO

Yritykset olivat huolehtineet hyvin lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon järjestämisestä. Vain kuudelta yritykseltä puuttui kokonaan työterveyshuolto. Näihin yrityksiin lähti tarvittaviin toimenpiteisiin ohjaava kehotus. Laakson mukaan kaikki työnantajat eivät olleet tietoisia siitä, että lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut on järjestettävä työpaikan koosta huolimatta. – Jos yrityksen palkkalistoilla on edes yksi työntekijä, työterveyshuolto on järjestettävä. Huomattava osa yrityksistä tarjosi kuitenkin henkilökunnalleen kattavamman kuin lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon.

TYÖAJAN HALLINNASSA PUUTTEITA

Laakso kertoo, että työajan kirjaamiseen liittyviä puutteita oli joka kolmannella yrityksellä. Esimerkiksi ylitöiden kirjaamista koskevat ohjeet olivat joko epätäsmälliset tai ne puuttuivat kokonaan. Jossain yrityksessä ei tiedetty, noudatetaanko siellä säännöllistä vai liukuvaa työaikaa. – Yrityksille, joilla oli ongelmia työaikakirjanpidossa, annettiin tarkempia ohjeistuksia, miten tunnit kirjataan ja mille sarakkeille, Laakso sanoo. Liukuvan työajan reunaehtojen sopimisessa ilmeni puutteita. Laakson mukaan liukuvasta työajasta sovittaessa on huomioitava ainakin päivittäiseksi kiinteäksi työajaksi määritelty aika ja päivittäiset liukumarajat. Lisäksi on sovittava säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaisesti. SOPIMUKSET TEHTÄVÄ KIRJALLISESTI

Vaikka yritykset hallitsivat työsuhteiden perusasiat, työsopimusten tai työnteon keskeisten ehtojen kirjaamisessa on vielä tekemistä. – Joka neljännestä työpaikasta puuttui joko kokonaan tai osittain kirjalliset työsopimukset tai muut työsuhteet keskeiset ehdot, Laakso sanoo. Neljäsosalla yrityksistä ilmeni puutteita alaa sitovan työehtosopimuksen noudattamisessa. Esimerkiksi ylitöiden korvaamisesta oli sovittu toisin kuin alan työehtosopimus edellyttää. Joissain työpaikoissa tehdyt ylityötunnit ylittivät työaikalain sallimat enimmäistunnit. Pienestä henkilöstömäärästä johtuen yrityksissä ei ollut henkilöstönedustajia. Muutamissa yrityksissä henkilöstön määrä ylitti jo kymmenen. – Muistutimme työnantajia siitä, että jos työpaikalla on vähintään kymmenen työntekijää, työnantajan on käynnistettävä tarvittavat toimet työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi.

17


Veneen rakentaminen toi uutta työtä TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jussi Vierimaa

Insinööri sai Nokialta valtavasti osaamista, jota voi soveltaa Microsoftin jälkeenkin.

– Mielenkiintoisia tehtäviä on muuallakin kuin Nokialla tai Microsoftilla, Jukka Mehtonen kannustaa työpaikkaa vaille jääneitä hakemaan rohkeasti töitä uusilta aloilta. 18


M

icrosoftin toiminnan lakkauttaminen Salossa tuli yllätyksenä lähes kaikille, myös insinööri Jukka Mehtoselle. Neljännesvuosisadan Nokialla ja Microsoftilla vaihtelevissa tehtävissä työskennelleen työvelvoite loppui syyskuussa. Mehtonen veti viimeisenä tehtävänään tuotekehitys- ja teknologiatiimiä, jonka vastuulla oli kehittää Lumiatuotteisiin akkuja ja muuta lataukseen liittyvää. Pitkän uran Nokialla tehneet työskentelivät Suomen mittakaavassa isossa yrityksessä ja näkivät, kuinka ne toimivat. – Sain harvinaisen mahdollisuuden tutustua maailman luokan firmojen toimintaan teknologia-alalla, Mehtonen sanoo. Hänelle kertyi kompetenssia myös muualta kuin omalla teknologia-alalla; kokemukset ovat sovellettavissa myös toisenlaiseen ympäristöön. – Kun Nokia oli parhaimmillaan ja kasvussa, sellaisia firmoja ei ollut monta. Sai tehdä töitä lahjakkaiden ihmisten kanssa, oli halua oppia ja ottaa vastaan oppia, Mehtonen kiittelee. Samoihin aikoihin Microsoftin lopettamisuutisen kanssa paikallislehdessä oli Marine Alutechin toimitusjohtaja Niko Haron haastattelu. Siinä hän vihjaisi tarvitsevan tuotantopäällikköä. Lehtijutun takia Mehtonen otti yhteyttä toimitusjohtajaan; keskustelujen ja pohdintojen jälkeen seurasi rekrytointi. Lokakuussa hän aloitti Marine Alutechin tuotantopäällikkönä. – Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, kun sain uuden työn.

vuotta sitten. Viimeisin hanke on 14 veneen toimitus Omanin poliisille. Marine Alutech on kasvuvaiheessa. Parinkymmenen hengen metalliyrityksestä on kasvanut noin 70 organisaatio. – Nykyisin olemme teknologiayritys, jonka varjolla voimme kaupata itseämme maailmalla, Haro sanoo. – Maailmassa on 500 yritystä, jotka tekevät veneitä halvemmalla. Mutta meidän tuotteiden kaltaisia veneitä tekee vain 15 yritystä. Veneet joutuvat aivan toisenlaiseen kulutukseen kuin huviveneet. Marine Alutechin veneillä asiakkaat ajavat 4 000–5 000 tuntia vuodessa. Kasvuvaiheessa yritys kaipaa insinööriosaamista, kokemusta isoista organisaatiosta sekä prosessien kehittämistä, jotta kaikkien osaaminen saadaan käyttöön. Näihin tarpeisiin Haro palkkasi Mehtosen. Toimitusjohtaja arvostaa Mehtosen järjestelmällistä lähestymistapaa. Jo muutamassa viikossa suunnittelupalaverit ovat muodostuneet loogisimmiksi ja osaamista laajemmin hyödyntäviksi.

OPIT KANTAVAT TULEVAAN

– Kaiken minkä opin aiemmin, voin soveltaa uudessa työpaikassa kokoerosta huolimatta. Mutta mitään ei voi kopioida suoraan firmasta toiseen, Mehtonen sanoo. Nykyiseen työkenttään kuuluvat tuotannon järjestelyt ja erilaiset kehitystehtävät. Työympäristöt ovat erilaisia; ennen hän teki töitä tuotekehitysympäristössä, nyt ollaan tuotannossa. Monenlaisia pieniä muutoksia on tapahtunut. – Sähköpostin määrä on tippunut. Täällä hoidetaan paljon asioita ilman sähköpostia, mikä on helpompaa, Mehtonen hymähtää. – Tuotteet ovat lähes yksilöitä, kun niitä vertaa Nokian kulutuselektroniikkaan, joita tehtiin parhaimmillaan miljoona kappaletta päivässä. Marine Alutech tekee viranomaisveneitä 10–20 vuodessa. Tähän mennessä suurin sarja on noin 140 samantyyppistä venettä. – Yksilötuotannosta ollaan kuitenkin menossa enemmän sarja- tai erätuotantoon. Se lienee yksi syy rekrytointiini.

Jukka Mehtosella parisataa grammaa painaneet kännykät ovat vaihtuneet vähän isompiin leluihin, yli tonnin painaviin moottoreihin.

VIRANOMAISET ASIAKKAINA

Marine Alutech on osa Teijon meriklusteria. Sen tuotteet ovat viranomaisveneitä. Asiakkaina ovat esimerkiksi Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat sekä merenkulkulaitokset. Yrityksen tuotannosta 70 prosenttia menee vientiin, ennen kaikkea Keski-Eurooppaan ja Lähi-Itään. Niko Haro kertoo, että ensimmäinen kunnon vientikauppa oli 10 veneen myynti Malesian poliisille kahdeksan 19


Jari Suutari (vas.), Arja-Liisa Heikkilä ja Pauli Korpela ovat Smartsalon aktiiveja.

Salossa on tarjolla monipuolisia osaajia TEKSTI JA KUVA: Kirsi Tamminen

Parikymmentä Microsoftin työntekijää rakensi yhteisen brändin nimeltä Smartsalon. Siihen voivat kuulua uusia töitä etsivät kollegat.

H

einäkuun alussa Microsoft ilmoitti yt-neuvottelujen alkamisesta ja aikeista sulkea Salon tuotekehitysyksikkö. Välittömästi sen jälkeen joukko aktiivisia ihmisiä päätti toimia. – Otimme mallia siitä, mitä on muualla tehty, esimerkiksi Oulussa, sanoo yksi hankkeen aktiiveista ArjaLiisa Heikkilä. – Tärkein tehtävä on tuoda työttömiksi jäävien ihmisten osaamista tunnetuksi maailmalle, jotta mahdollisimman moni työllistyi mahdollisimman nopeasti ja helposti, joko jo olemassa oleviin yrityksiin tai uuteen perustettavaan yritykseen, hän jatkaa. Viime heinäkuussa Microsoftilla työskenteli tuotekehitys- ja koetuotantoyksiköissä noin 1 000 henkilöä, joista noin 800:lle ei osoitettu uutta työtä. Osa heistä on vaihtunut työpaikkaa, osa on jäänyt työttömäksi. Osalla työt vielä jatkuvat, sillä viimeiset irtisanomiset ovat edessä ensi kesäkuussa. – Tämä on niin iso porukka, että kaikki eivät voi jäädä Saloon, vaan töitä pitää etsiä myös muualta, Heikkilä huomauttaa. MARKKINOINTI ON HUOMATTU

Loppukesällä perustettiin toimintaa esittelevät nettisivut. Yritykset ovat ottaneet niiden kautta yhteyttä, kun ne 20

ovat hakeneet tietyntyyppisiä työntekijöitä. Tällä hetkellä viikoittain ilmoitetaan parista kymmenestä uudesta työpaikasta. Syksyllä järjestettiin kolmet rekrytointimessut. Ensimmäisissä oli noin 50 yritystä ja muissa noin 90. Jo toisilla messuilla oli paljon ulkomaalaisia yrityksiä, jotka etsivät uusia ihmisiä joukkoihinsa. – Tunnemme paljon ihmisiä eri firmoissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Iso osa on vanhoja nokialaisia, he puhuivat meistä oikeille ihmisille nykyisissä työpaikoissaan, Smartsalon aktiivi, insinööri Pauli Korpela perustelee messujen suosiota. Hänen mukaansa smartsalolaisista ovat kiinnostuneet kaikenlaiset yritykset, niin pienet kuin suuretkin. Salon seudulla pk-yritykset ovat rohkaistuneet palkkaamaan Microsoftin osaajia. – Ulkomailla olisi paljon kiinnostusta entisiin nokialaisiin, mutta osalla kynnys lähteä on korkea. Jotain työsopimuksia on jo solmittu. OSAAMINEN EI OLE PELKKÄÄ SOFTAA

Smartsalon aktiivit muistuttavat, että heidän joukossa on monenlaista tietotaitoa, jota voidaan hyödyntää hyvin monella eri teknologia-alalla. Softayritysten lisäksi esimerkiksi meriteollisuus ja terveysteknologia-ala ovat palkanneet väkeä Salosta.

Suuri osa Salon väestä on työskennellyt tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa. Mukana on myös monen muun alan ammattilaisia, joiden osaaminen on esimerkiksi projektinjohtamisessa tai erilaisissa tukitoimissa. – Haluamme, että firmat ymmärtävät porukan pystyvän mihin vaan. Monet ovat valmiita hyppäämään uudelle alalle, Heikkilä sanoo. OSA HALUAA YRITTÄJÄKSI

Smartsalon aktiivi, insinööri Jari Suutari on koonnut yhteisöä yrityksen perustamisesta kiinnostuneista. Listalle on ilmoittautunut toistasataa henkilöä, joista toki kaikki eivät perusta omaa yritystä. – Muutama yritys jo toimii ja me muut olemme perustamassa omiamme pikkuhiljaa, Suutari kertoo. – Ensimmäisen idean perään ei kannata lähteä, vaan täytyy ensin varmistaa, että maksavat asiakkaat ovat oikeasti olemassa. Useat start up -yritykset ryhtyvät toimimaan alihankkijana muille. Suutari tavoittelee yritystä, joka tekee tuotetta asiakkaalle. – Ei ole poissuljettua, että välivaiheena tekisi insinööritoimistotyyppistä työtä. Lue lisää: www.smartsalo.com


Keskusjärjestö kokosi väkeä Vaasaan TEKSTI: Jari Hakala KUVAT: Johannes Tervo

Yleisötilaisuudessa kokoontuneen väen joukossa uudelle keskusjärjestölle tuntui olevan tilausta.

J

oulukuun ensimmäisellä viikolla vaasalaiseen hotelli Tropiclandiaan kokoontunut useampi kymmenpäinen yleisö sai kuulla niin Uusi keskusjärjestö -hankkeen projektipäällikön Juha Heikkalan kuin JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan suusta saman sisältöisen viestin: kaikki Uuden keskusjärjestön synnyttämisen ympärillä on edennyt suunnitelmien mukaan ja aikataulussa on pysytty joka suhteessa. Merenkurkun insinööreihin kuuluvat Jari Lassila ja Raimo Sillanpää kuuntelivat korva tarkkana, missä kohden Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle entistä vahvemman neuvottelukumppanin aikaansaamisessa tällä hetkellä mennään. Lassilan sai paikalle saapumaan viime kädessä se, että hän pitää uuden keskusjärjestön synnyttämistä yksinkertaisesti mielenkiintoisena asiana. – Kyllähän tässä maassa tarvitaan vanhoihin kaavoihin kangistuneitten asioiden purkua. Uudella keskusjärjestöllä on tähän selkeä mahdollisuus. Voidaan kehittää joku uusi organisaatio, ja romuttaa vanhat käytännöt sekä

kehittää todellisuudessa jotain uutta. Lassilan mielestä nykyisin työmarkkinaneuvotteluissa asiat menevät niin, että aika ajoin määrätty porukka menee johonkin istumaan; jonkun ajan kuluttua he tulevat ulos ja sanovat: ”me teimme näin”. – Ehkä uusi keskusjärjestö pystyisi siihen, että asiat voitaisiin suunnitella ja esineuvotella valmiiksi, ja sitten vain tehdään lopullinen ratkaisu, että näin toimitaan. YHTEISKUNNALLINEN VASTAVOIMA

Insinööriliiton varapuheenjohtaja Sillanpään mukaan asetelmat työmarkkinoilla ovat tällä hetkellä haastavat, koska työnantajalla on aina aloite, johon ay-liike sitten reagoi. 49:n eri ammattiliiton yhteen kokoavassa uudessa keskusjärjestössä on Sillanpään mielestä ajatuksia siitä, että aloitteellisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen siirtyisi enemmän ayliikkeen omiin käsiin. – Uusi keskusjärjestö -barometrit kertoisivat asioita työntekijöiden suunnasta. Voisimme olla yhteiskunnallisesti vastavoima, jolla on ajatuksia myös sen suhteen, mihin suuntaan

Jari Lassila (vas.) ja Raimo Sillanpää uskovat, että uudella keskusjärjestöllä on selvä mahdollisuus vanhojen asenteiden purkamiseen työmarkkinaneuvotteluissa.

koko teollisuuspolitiikkaa pitäisi tässä maassa viedä. Eikä niin, että pallo on aina EK:lla ja Teknologiateollisuudella. Henkistä voimaa 1,7 miljoonalla ihmisellä on aika paljon, Sillanpää sanoi uuden keskusjärjestön yhteen kokoavaan jäsenmäärään viitaten. Lassila uskoo, että uusi keskusjärjestö voisi tuoda poliittiseen elämään ulostuloja ja näkemyksiä, että asioihin pitäisi puuttua määrätyillä tavoilla. – Se johtaisi siihen, että myös poliittisella puolella asioita mietittäisiin 1,7 miljoonan ihmisen kannan mukaisesti. Paikalle Tropiclandian iltaan saapuneen insinööri Lassi Karppisen mielestä uusi keskusjärjestö on iso asia sinänsä. – Pitää olla aktiivinen, ja nähdä, mihin ollaan menossa. Keskusjärjestöasia on tulevaisuutta myös siinä mielessä, että nykyinen tapa toimia ei ole hyvä tapa tulevaisuudessa. Olen täällä siksi, että näen, onko tämä juttu sitä tulevaisuutta, vai täytyykö ajatella, että Akava on se parempi vaihtoehto. Lue lisää: www.uusikeskusjärjestö.fi

Lassi Karppinen pitää uutta keskusjärjestöä isona asiana.

21


– Havin kilpailuvaltti on nopea toimitus. Joskus kynttilöitä valmistetaan keskusliikkeille jopa päivän varoitusajalla, Jarmo Hutri kertoo.

Perinteistä valoa juhliin TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

Kynttilöiden sesonki huipentuu jouluun ja vuoden loppuun. Nykyisin kauppa käy rapukaudesta alkaen ja kiihtyy pyhänpäivän tienoilla.

22


R

iihimäellä sijaitsevalla Havin kynttilätehtaalla on pitkät juuret. Se on perustettu vuonna 1829 Viipurissa, joten se on maamme kymmenen vanhimman tehtaan joukossa. Tehtaanjohtaja Jarmo Hutri tuli taloon kolme vuosikymmentä sitten kesätöihin. Insinööriopinnot olivat silloin kesken; valmistumisen jälkeen hän on tehnyt koko työuran samassa paikassa. Omistajat ovat välillä vaihtuneet ja viimeisen vuosikymmenen Havin on omistanut Suomen Kerta Oy. Muotivirtaukset eivät vaihdu kynttiläbisneksessä usein, vaan Hutrin mukaan pöytäkynttilöiden trendi menee 20 vuoden sykleissä. Välillä suositaan ohuita kynttilöitä, välillä paksuja ja isoja. Värimaailma on tärkeää. Kynttilöissä on erilaisia kausivärejä kuten keltainen pääsiäisenä. Pyhäinpäivä aloittaa niin sanotun perinteisen kynttiläkauden. Muutamia vuosia sitten kauppa käynnistyi pyhänpäivästä, mutta nykyään kausi alkaa aiemmin syksyllä. Hutrin mukaan joulun aika on perinteinen: kruunukynttilät ovat valkoisia, antiikkikynttilöissä on enemmän kattaukseen sopivia värejä: valkoisen ja punaisen lisäksi esimerkiksi liila. METALLIA JA VÄREJÄ

Parin viime vuoden aikana uutuuksia ovat olleet lakatut kynttilät, joiden tämän kauden uutuusvärejä ovat metallin punainen, mattamusta ja kulta. – Lakattujen kynttilöiden teko vaatii enemmän insinööriosaamista. Käytettävät lakat on tehty erityisesti

Kruunukynttilävalukoneella valmistuu tuhansia kynttilöitä päivässä

kynttilöille, sillä lakkauksen on oltava turvallista poltettaessa, Hutri kertoo. Kynttilän lakkausta varten piti rakentaa rajähdyssuojattu tila. Kappalemäärissä suosituimpia tuotteita ovat tuikut. Tuikku on Havin rekisteröity tuotemerkki. Tuotteina ne poikkeavat hieman lämpökynttilöistä. Suomessa on vahva hautakynttiläperinne esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Hutri arvelee, että osittain syy voi olla ajallisesti suhteellisen lähellä olevissa sodissa. JOKA KYNTTILÄLLÄ OMAT PIIRTEET

Hutrin mielestä ei voi sanoa, mikä kynttilä on vaikein valmistaa, sillä kaikissa kynttilöissä on omanlaiset haasteensa. Kruunu- ja antiikkikynttilät valmistetaan yleensä steariinista. Steariini on raaka-aineesta hankalin, sillä se vaatii laitteilta eniten, jotta ne eivät kulu liikaa. Pöytäkynttilä on useimmiten tehty parafiinistä. Parafiinistä tehdään ensin pulveri, joka puristetaan. Niitä ei polttaa ilman suojausta, joten ne on laitet-

tava joko purkkiin tai erikoisvahattava. Lämpökynttilä on kaikkein herkin, jos vähäänkään vaihdetaan raaka-ainetta. Esimerkiksi sydänlankaa pitää säätää paljon, jotta saadaan oikea paloaika. TULI VAATII TURVALLISUUTTA

Jarmo Hutrin mielestä on hyvä, että kynttilöiden turvallisuutta valvotaan monin tavoin. – Me teemme turvallisia tuotteita, mutta en tiedä, tekevätkö kaikki. Halvalla ei saa hyvää raaka-ainetta. Esimerkiksi EU määrittää muutamia asioita kynttilän valmistuksessa. Raaka-aineiden täytyy olla turvallisia muun muassa rikki- ja liuotinpitoisuudeltaan. Savukaasuindeksi määrittää, kuinka paljon kynttilä saa noeta ilmaa. Paloturvallisuutta valvotaan. Kynttiläteollisuus on itse määritellyt, kuinka kauan hyvä kynttilä saa savuttaa sammuttamisen jälkeen. Tehtaanjohtajan mielestä Havin pahin kilpailija on tuonti. Riihimäellä tuotetaan noin kolmannes suomalaisten käyttämistä kynttilöistä.

23


Heijastin on paras turva pimeällä liikkuessa. Siksi Coreplastin valmistamat heijastimet kuuluvat myös Insinööriliiton mainoslahjavalikoimaan.

Säihkettä yöhön TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Minna Virolainen

Jalankulkijaheijastin on suomalaiskeksintö, jolle löytyy markkinoita myös ulkomailta. Mutta meilläkin on vielä parannettavaa heijastimien käytössä.

– Heiluva heijastava kiinnittää huomiota myös liikkeellään, Toivonen muistuttaa. VIENTIÄ 35 MAAHAN

P

ertteliläinen maanviljelijä Arvo Lehti valmisti talousmuovista kolmioheijastimia hevoskärryihin 1950-luvulla. Sitten hevoset alkoivat harventua ja autot yleistyä. Lehti keksi liimata kaksi kolmiota yhteen ja varustaa ne ripustinkoukulla. Lehden oivallus, jalankulkijaheijastin, säästää nykyäänkin joka vuosi ihmishenkiä. Autoilija näkee pimeällä heijastinta käyttävän jalankul-

24

kijan jopa kolme kertaa kauempaa kuin tavallisen tallaajan. – Tästä huolimatta vain joka toinen suomalainen käyttää heijastinta. Tarvitsemme vielä paljon asennetyötä, Coreplastin toimitusjohtaja Mikko Toivonen kertoo. Laitilainen Coreplast on maamme suurin kovien, vaatteisiin kiinnitettävien prismaheijastimien valmistaja. Se tekee Coreflect-tuotemerkkinsä heijastimet polystyreenistä ruiskupuristamalla.

Heijastimille on luonnollisesti tarvetta myös ulkomailla. Coreplastin vuosittaisesta 5 miljoonasta heijastimesta vientiin menee 70 prosenttia. Yrityksellä on vientiä 35 maahan, aina Japania ja Intiaa myöten. Coreplast on yrittänyt markkinoiden avaamista jopa hyvin pimeiden öiden Etelä-Afrikassa. Maailmanvalloitus on kuitenkin vasta alkutekijöissään: – Vienti ei ole helppoa, koska pohjoismaita lukuun ottamatta heijastin on vielä tuntematon suuruus. Meidän


pitää esimerkiksi jatkuvasti selittää, että kyseessä ei ole mikään koru, vaan turvaväline. Kuluttaja voi luottaa, että heijastin on hyvä, jos sen pakkauksesta ovat käyttöohjeet, CE-merkintä, maininta, että heijastin täyttää EN13356-normin sekä tieto siitä, mikä tutkimuslaitos on myöntänyt hyväksynnän. CE-standardin mukaan heijastimien on täytettävä 400 C.I.L:n heijastusarvo. Valkoisen paperin heijastusarvo on 60 C.I.L:iä. Kaukoidän halpisheijastimet eivät välttämättä täytä eurooppalaisia kriteerejä, mahdollisesta CE-tunnuksestaan huolimatta. – Coreflect-heijastimissa heijastusarvo on vähintään 800 C.I.L:ä. Tehtaallamme tuotteet tarkastetaan säännöllisesti. MUUMEJA, PALLOKETJUJA JA RETROA

Toisaalta, mitä kauniimpi ja tyylikkäämpi heijastin on, niin sitä varmemmin se kiinnitetään vaatteisiin. Toivosen mukaan heijastinten tämän hetken trendiväri on violetti. Tarjolla on myös esimerkiksi mustia ja tummissa vaatteissa päivisin huomaamattomia heijastimia. Heijastinten palloketjut ovat in. Muodissa ovat myös erilaiset retromallit, muun muassa klassinen lumihiutale. Hello Kittyn asema on hyvin vankka. Muumihahmot pitävät suosionsa vuodesta toiseen. Erityisen suosittuja ne ovat tietenkin muumihullussa Japanissa. – Nyt kun New York Rangersin Antti Raanta käyttää maskissaan muumihahmoja, niin pitää varmaan lähettää kaverille muumiheijastimia. Hän voisi näyttää mallia muillekin miehille, rapakon kummallakin puolella. Toivonen itse käyttää heijastinta, joka muistuttaa hieman Suomen jalkapallomaajoukkueen pelipaitaa. Jos huuhkajien peliesitykset eivät aina häikäise, niin heijastin säihkyy sitten senkin edestä.

Uusi keksintö helpottaa talviautoilijaa Kaapelivahti-niminen tuote varmistaa, ettei sen käyttäjä unohda irrottaa auton lämmityskaapelia.

K

aapelivahti tarkkailee reaaliajassa, onko auton lämmityskaapeli kytkettynä pistorasiaan. Kaapelivahti hälyttää, jos lämmityskaapeli on unohtunut pistorasiaan ja on lähdössä autolla liikkeelle. Kaapelivahti ei tarvitse ulkoista virtaa, joten se tarkkailee ja hälyttää, vaikka auto ei ole lämmityksessä, mutta lämmityskaapeli on kytkettynä autoon. KaS Innovations Oy:n valmistama tuote varoittaa summerilla auton tärähtäessä tai viimeistään moottorin käynnistyessä, jos lämmityskaapeli on vielä kytkettynä. Käyttö lämmityskaudella ei vaadi erityistä ammattitaitoa. Kaapelivahti kytketään auton maadoitettuun sisäpistorasiaan. Sisätilalämmittimen avulla voi kytkeä Kaapelivahdin pistorasiaan. Valvonta alkaa noin kolmenkymmenen sekunnin sisällä lämmityskaapelin kytkennästä.

HELPPOKÄYTTÖINEN VAHTI

Kaapelivahti aktivoidaan lämmityskauden alussa kytkemällä se noin 10 minuutiksi jännitteelliseen maadoitettuun pistorasiaan. Näin Kaapelivahti poistuu tehonsäästötilasta ja aktivoituu. Pistorasiassa oleva aktivoitunut Kaapelivahti antaa hälytyksen sitä sormenpäillä tärisyttämällä. Lämmityskauden ulkopuolella laite säilytetään sisätiloissa irrallaan, jolloin se siirtyy tehonsäästötilaan noin viikossa. Laite on testattu EMC ja sähköturvallisuustesteillä CE vaatimusten mukaisesti.

Lue lisää www.kaapelivahti.fi

25


Aku Tuppurainen haluaa tarjota asiakkaille konkreettista hyötyä eikä pelkästään auttaa selviytymään velvoitteista.

Täydennyskoulutus toi vaihtelevampia töitä TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Aleksi Rajala /IKAR

Insinöörisäätiön stipendi antoi taloudellista tukea ammattiosaamisen kehittämiseen.

26

Y

mpäristötekniikan insinööri Aku Tuppurainen sai vuosi sitten päätökseen bioenergian erityisosaajan opinnot. Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen järjestämä koulutus oli tuolloin ensimmäinen laatuaan. Puolitoista vuotta kestäneen koulutuksen tavoitteena oli yhdistää tekninen ja luonnontieteellinen osaaminen sekä antaa yleisnäkemystä muun muassa bioenergian tuotannosta ja lainsäädännöstä. – Sain ammattiosaamista alasta, yleissivistystä sekä verkostoja, Tuppurainen kertoo. Täydennyskoulutus tehtiin töiden ohella; muut opiskelijat olivat esimer-

kiksi insinöörejä, opettajia, talousasiantuntijoita sekä yrittäjiä. Vasta muutama vuosi sitten insinööriksi valmistunut Tuppurainen oli opiskelijaryhmän nuorimpia. – Vapaa-ajalla sain ihan kunnolla opiskella. 45 opintopisteestä kertyy kyllä viikkoja, hän viittaa koulutuksen laatuun. Koulutukseen kuului kehittämistyö, jonka Tuppurainen teki entuudestaan tutulle yritykselle. Kehittämistyö käsitteli biodieselin tuotannossa käytetyn raaka-aineen hankintaa ja hankintaalueen laajentamista. HIEMAN TAUSTATIETOA ALASTA

Vuosi insinööritutkinnon jälkeen Tuppurainen aloitti Rambollilla ympäris-


”Osaamista kannattaa päivittää.”

tökonsultointiyksikön jätehuoltoprojekteissa Kuopiossa. Kun hän otti täydennyskoulutuksen puheeksi, esimies kannusti siihen. – Sen verran minulla oli taustaa, että insinööriopintojen aikana suoritin kaikki harjoittelut Kuopion Energialla. Rambollilla tehtäväkenttä oli laajentunut jo ennen koulutusta myös luonnonvara- ja kaivosalan tehtäviin. Lisäkoulutuksen myötä työkuva on entisestään monipuolistunut bioenergiapuolen tehtäviin. Tuppurainen arvostaa vaihtelevaa työtään, joka sisältää usean eri alan tehtäviä. Tulevaisuudessa hän haluaa lisää mielenkiintoisia töitä, jotka ovat vaihtelevia, haasteellisia sekä asiakkaalle merkityksellistä. – Ympäristöalalla on paljon velvoittavia töitä. Jos asiakkaalla on esimerkiksi tuotantolaitos, sillä voi olla velvoite tehdä ympäristötarkkailua, Tuppurainen kertoo. – Velvoitteet eivät ole samalla tavalla mielenkiintoista kuin keksiä asiakkaalle uusi ratkaisu, jolla tämä säästää merkittävästi rahaa. OSAAMINEN VANHENEE NOPEASTI

– Pidän siitä, että on monta rautaa tulessa, Aku Tuppurainen perustelee täydennyskoulutukseen lähtöä suhteellisen pian tutkinnon suorittamisen jälkeen. – Toisaalta viisi vuotta vanha osaaminen ei aina työelämässä riitä. Koulutukseen kuului toistakymmentä lähiopetuspäivää, joita oli Kuopion lisäksi Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä ja Tampereella. – Firma tuli siinä vastaan, että sain merkittyä lähiopetuspäivät työajaksi. Tehtävät tein omalla ajalla. Lähiopintopäivistä tuli kuitenkin matka- ja majoituskuluja. Näitä kuluja varten Tuppurainen haki Insinöörisäätiön stipendiä viime vuonna. Ja ilokseen saikin sen. TÄYDENNYSTÄ TUTKINTOON

Insinöörisäätiö jakaa vuosittain stipendejä insinööreille insinööritutkintoa täydentävään koulutukseen tai insinööritieteitä hyödyntävään tutkimukseen. Säätiö ei tue opintoja, jotka tähtäävät toiseen tutkintoon kuten esimerkiksi diplomi-insinöörin tai maisterin tutkintoon. Hakijoiden on oltava Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäseniä ja jo valmistuneita insinöörejä. Vuonna 2015 jaettiin neljä kappaletta 800 euron stipendiä. Stipendin saivat Helena Huovinen, Asko Jutila, Antti Kalola ja Tero Lehtisaari. Seuraavan kerran stipendiä voi hakea ensi keväänä alkavassa haussa.

ILMOITUS


S tage on teidän TEKSTI: Minna Virolainen KUVA: Company Rock /Office Beat Oy

Livekeikka pääkaupungin klubilla, unohtumaton elämys ja tiukka kisa rock-mestaruudesta.

O

nko työporukkanne bändi valmis valloittamaan yleisön livekeikalla? Nyt siihen on loistava tilaisuus Company Rock -kilpailussa, joka järjestetään Apollo Live Clubilla. Ensi vuonna asetelma on

28

entistäkin herkullisempi, sillä Insinööriliitolla on mestaruusmittelyssä oma osakilpailunsa. Jos omaa bändiä ei vielä ole, ei hätää. Insinööriliiton osakilpailu on toukokuussa, joten siihen mennessä ehtii saamaan työporukan kokoon ja treenaaman setin kisakuntoon. Company Rockin Insinööriliiton osakilpailuun voi osallistua työporukan muodostamalla bändillä, jonka jäsenistä vähintään yksi on Insinööriliiton jäsen. Lavalla saa olla enintään seitsemän henkilöä ja kaikkien bändin jäsenten pitää olla täysi-ikäisiä.

ASENNE ON TÄRKEIN

Musiikkityyli on vapaa. Bändi voi esittää covereita tai omaa musiikkia. Toki pitää osata soittaa, mutta yhtä tärkeää on esiintyminen. Tuomaristo painottaa arvostelussaan musiikillista osaamista 50 prosentilla. Loppuun pistejakoon vaikuttavat eläytyminen ja hyvä meininki. Lisäpisteitä voi kerätä myös vakuuttavilla kannustusjoukoilla. Tuomaristo koostuu alan ammattilaisista ja liiton edustajasta. Ainoa ehdoton rajoitus on esiintymisen kesto, käytettävissä on kymmenen minuuttia. Tuon ajan ylittäminen


”Pelkkä tekniikka ei riitä.” johtaa kilpailusta hylkäämiseen, joten oma setti kannattaa rakentaa tarkkaan. Kymmenessä minuutissa ehtii vetää muutaman biisin tai heittää vaikka päräyttävän potpurin. Osakilpailun voittaja pääsee suoraan lokakuussa järjestettävään finaalin. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet bändit pääsevät syyskuiseen semifinaaliin taistelemaan paikasta loppukilpailussa. Lisäksi tuomaristolla on käytössä villejä kortteja, joilla he voivat nostaa bändejä semifinaaliin erityisen kovatasoisista osakilpailuista. TYÖPORUKAN TÄHTIHETKI

Vaikka Company Rockissa taistellaan mestaruudesta, tapahtuman ydin on hauskan pidossa. Musiikki yhdistää ja kuuluu kaikille. Työporukalla on mahdollista kokea yhdessä unohtumaton elämys: esiintyä oikealla stagella, lamppujen loisteessa ja ammattimaisella äänentoistolla. Tähdet pääsevät nauttimaan myös bäkkärin kuumottavasta tunnelmasta ja liveyleisön huumasta. Vaikka lavalle mahtuu vain seitsemän esiintyjää, kannatusjoukoissa riittää tilaa. Kannustajilla on tärkeä rooli hengen luojana ja bändin uskottavuuden vahvistajana. Tilanteen haltuun ottava kannatusjoukko voi vaikuttaa tuomaristoon ja nostaa bändin pisteitä, joten muuvsit kannattaa harjoitella kuntoon. Bändit saavat näkyvyyttä jo ennen kisaa, sillä osallistujien kuulumisia seurataan Insinööriliiton eri kanavissa pitkin kevättä. Kokemuksen ja kunnian lisäksi Company Rock palkitsee koko kilpailun voittajan teemaan sopivalla elämyksellä. Insinööriliitto palkitsee oman osakilpailunsa voittajan ja lisäpalkinto on tietenkin luvassa, jos liittoyhteisöstä peräisin oleva bändi korjaa koko potin. Liiton osakilpailuun on yleisöllä vapaa pääsy. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki rokkaamisesta innostuvat, joten täytetään Apollo ja kannustetaan bändit loistokkaisiin suorituksiin. Insinööriliiton osakilpailuun ilmoittaudutaan helmikuun loppuun mennessä osoitteessa www. ilry.fi/rock. Mukaan mahtuu kymmenen ensimmäisenä ilmoittautunutta bändiä. Lisätietoja saa projektipäällikkö Tommi Grönholmilta.

Insinöörit rokkaa 20.5. Bändi đƫ 5®,+.1''Čƫ&+*'ƫ&A/!*%/0Aƫ2A$%*0AA*ƫ5$ !*ƫ ,%0AAƫ+((ƫ */%*®®.%(%%0+*ƫ&A/!*ċ đƫ 2((ƫ/ƫ+((ƫ!*%*0AA*ƫ/!%0/!)A*ƫ$!*'%(®Aċ đƫ A* %*ƫ&A/!*0!*ƫ,%0AAƫ+((ƫ0A5/%ġ%'A%/%Aċ

Esitys ja arvostelu đƫ %(,%(1ƫ !/%05'/!*ƫ '!/0+ƫ +*ƫ )'/%)%//*ƫ āĀƫ )%*1100%ċƫ &*ƫ 5(%00A)%*!*ƫ %$!100ƫ $5('A5'/!*ċ đƫ 1/%%''%055(%ƫ+*ƫ2,ċ đƫ 1+).%/0+ƫ ,%*+00ƫ .2+/0!(1//*ƫ )1ġ /%%'%((%/0ƫ+/)%/0ƫĆĀƫ,.+/!*0%((ċƫ +,,11*ƫ ,%/0!&'++*ƫ2%'10020ƫ!/%%*05)%*!*Čƫ/!**!ƫ &ƫ'**01/&+1'+0ċ

Kilpailutapahtumat đƫ */%*®®.%(%%0+*ƫ+)ƫ+/'%(,%(1ƫĂĀċĆċƫ đƫ !)%ü*(%0ƫĂăċĊċƫ&ƫăĀċĊċ đƫ %*(%ƫĂĉċāĀċƫ đƫ */%*®®.%(%%0+*ƫ +/'%(,%(1*ƫ 2+%00&ƫ ,AA/!!ƫ /1+.*ƫü*(%%*ċƫ đƫ +%/!'/%ƫ&ƫ'+()**!'/%ƫ/%&+%001*!!0ƫ,AA/!2A0ƫ '%/)*ƫ/!)%ü*(%%*ċ đƫ %/A'/%ƫ 01+).%/0+((ƫ +*ƫ 'A50®//AAƫ 2%((!&Aƫ '+.00!&ċƫ đƫ ,$01),%''ƫ +*ƫ ,+((+ƫ %2!ƫ (1Čƫ !(/%*'%ċ

Ilmoittautuminen đƫ 1'*ƫ)$011ƫāĀƫ!*/%))A%/!'/%ƫ%()+%001ġ 01*100ƫA* %Aċ đƫ */%*®®.%(%%0+*ƫ+/'%(,%(11*ƫ%()+%001 10*ƫ /A$'®%/!((Aƫ(+)''!!((ƫ+/+%00!!//ƫ333ċ%(.5ċ üĥ.+'ċ đƫ %/A0%! +0čƫ0+))%ċ#.+*$+()Į%(.5ċü **1/01/&+1'+0ƫ)1'*ƫ&ƫ,+((+ƫ0A50!!*ƫ.+'ġ '&%ċƫ */%*®®.%(%%0+*ƫ+/'%(,%(1ƫ+*ƫ)'/10+*Čƫ 0!.2!01(+ċ ĂĊ


OIKEUTTA TEKSTI: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies KUVA: Markku Haapaniemi

Yrityssalaisuutta ei rikottu Insinööriliiton työsuhde- ja neuvotteluyksikkö auttaa jäseniä myös oikeustapauksissa.

30


S

yytteen mukaan jäsen oli oikeudettomasti ilmaissut nykyisen työnantajansa toimitusjohtajalle yrityssalaisuuksia hankkiakseen kilpailevalle yritykselle taloudellista hyötyä ja vahingoittaakseen entistä työnantajaansa. Syytteen mukaan tiedot olivat koskeneet muun muassa urakkatarjouksen sisältöä, jota hyväksikäyttämällä kilpailijalla oli ollut mahdollisuus tehdä kilpailukykyisempi tarjous. Lisäksi jäsen oli syytteen mukaan luovuttanut mainitulle toimitusjohtajalle salassa pidettävän henkilörekisterin työnantajan työntekijöistä. Rekisteriä hyväksi käyttäen 12 työntekijää oli houkuteltu irtisanoutumaan entisen työnantajan palveluksesta. Jäsenen väitettiin luovuttaneen nykyiselle työnantajalleen kaksi kaapelinvetokonetta, joiden kavaltamisesta häntä syytettiin. Samalla jäsentä vaadittiin yhteisvastuullisesti toisen henkilön kanssa maksamaan vahingon- ja muita korvauksia entiselle työnantajalle.

EI NÄYTTÖÄ RIKOKSISTA

Heti alkuun käräjäoikeus totesi, että yritys ei ole missään vaiheessa kyennyt esittämään suoraa näyttöä jäsenen syyllisyydestä mihinkään edellä mainituista rikoksista. Yritys ei esittänyt mitään konkreettista tapahtumaa, jossa jäsen olisi kirjallisesti, sanallisesti tai tietoteknisesti luovuttanut kilpailijalle jonkun nimenomaisen tiedon tai asiakirjan. Jäsen oli siirtynyt toisen yrityksen palvelukseen ja tarjouslaskenta oli siirretty toiselle henkilölle. Syytettä

vastaan puhui muun muassa se, että muiden henkilöiden siirtymiseen jäsenen nykyisen työnantajan palvelukseen oli ollut pätevä syy. Jäsen ei ollut merkittävästi osallistunut tarjouslaskentaan eivätkä jäsenen uudelle työnantajalleen toimittamat asiakirjat ole liittyneet mainittuun projektiin; niiden toimittamiselle on esitetty muu hyväksyttävä syy. Kaiken kaikkiaan syytettyä vastaan puhuvia seikkoja oli ollut paljon vähemmän kuin sen puolesta puhuvia, joten syyte hylättiin. YLEISESTI TUTTU EI OLE SALAISUUS

Muutoin käräjäoikeus totesi, että yrityssalaisuus voi olla ainoastaan salaisuus, joka sisältää jotakin elinkeinotoimintaan liittyvää ja salassa pidettävää tietoa. Kyse voi olla muun muassa hallinnollisesta tai organisatorisesta seikasta, jollainen esimerkiksi luettelo työntekijöistä voi toki olla. Koska kyseisessä tapauksessa yritykset toimivat rakennusalalla, asentajien nimet olivat tiedossa eri työmailla. Kyseinen lista ei ollut salainen. Syytekohta siis hylättiin. Tuomioistuimen mukaan on yleistä, että työmailla tiettyjä koneita lainataan toisille toimijoille. Kyse ei ollut siis kavalluksesta, vaan normaalista konevuokrasta. Lisäksi entinen työnantaja ei ole millään muotoa vaatinut koneitaan takaisin, vaan niiden oli annettu jäädä uuden työnantajan haltuun. Jäsen ei joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen eikä maksamaan entiselle työnantajalleen vaadittuja vahingon- ja muita korvauksia.

Hyvitystä yhteistoimintalain laiminlyömisestä Jäsen oli työskennellyt yrityksen palveluksessa laatupäällikön tehtävässä, jonka keskeinen sisältö oli muun muassa sertifioidun laatu- ja ympäristöjärjestelmän ylläpito. Yrityksen edustaja oli kutsunut jäsenen neuvotteluun nopealla aikataululla. Puhelinkeskustelussa ei mainittu, että kyse oli yhteistoimintaneuvottelusta. Vasta neuvotteluiden alussa jäsen sai kirjallisen neuvottelukutsun. Aiemmin jäsenelle oli kerrottu, että säästöjä oli tulossa. Jäsen oli ainut henkilö yt-neuvotteluiden kohteena; neuvotteluissa ilmoitettiin, että hänet tullaan lomauttamaan, niin kuin myöhemmin sitten myös tapahtui. Samalla hänelle ilmoitettiin, että jatkossa laatujärjestelmää ei enää pidettäisi sertifioituna; yhtiössä otettaisiin käyttöön ennen sertifiointia ollut käytäntö. Jäsen joutui luovuttamaan hänellä olleet pääkäyttäjätunnukset. Kokouksesta ei tehty pöytäkirjaa. Lisäksi jäsenen työtehtäviä oli jo tätä ennen pysyvästi siirretty muille työntekijöille hänen lyhyen sairauslomansa aikana. Seuraavassa kokouksessa jäsen joutui luovuttamaan pois myös toiset tunnukset. Viimeisessä kokouksessa, joka pidettiin toki 14 päivää ensimmäisen kokouksen jälkeen, jäsen sai lomautusilmoituksen. Kahdesta jälkimmäisestä kokouksesta hänelle toimitettiin myöhemmin yhteistoimintalain vaatimat pöytäkirjat.

NEUVOTTELUT ENNEN PÄÄTÖSTÄ Lain mukaan työnantajan on pidettävä yt-neuvottelut ennen kuin lopullinen päätös asiassa tehdään. Näin neuvotteluiden aikana voidaan avoimesti käydä läpi mahdollisen irtisanomisen tai lomauttamisen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Tässä tapauksessa jäsenen lomauttamisesta oli selvästikin tehty päätös jo ennen yt-neuvotteluiden aloittamista, eikä yritys ole pystynyt tätä olettamaa omalla näytöllään kumoamaan. Lisäksi kirjallinen neuvotteluesitys olisi pitänyt antaa jäsenelle lain mukaan jo viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluiden aloittamista. Jäsenen kanssa ei keskusteltu millään muotoa lomauttamisen vaihtoehdoista tai vaikutuksista. Tämä osaltaan tuki sitä, että päätös henkilön lomauttamisesta oli jo tehty ja velvollisuus todellisiin yhteistoimintaneuvotteluihin laiminlyöty. Yritys tuomittiin maksamaan jäsenelle 10 000 euroa yhteistoimintalainmukaista hyvitystä.

31


TUTKITTUA TEKSTI: Satu Uusiautti, apulaisprofessori/KT, Lapin yliopisto

Kuinka voi menestyä työssä? Perinteisesti menestykseen liitetään korkeaan asemaan nouseminen, iso työhuone ja huipputulot, mutta entäpä jos menestys olisikin merkki työntekijän myönteisestä kehityksestä ja työn kiinnostavuudesta.

T

uoreen tutkimuksen mukaan menestyminen on myös onnistumisia, merkityksellisyyden kokemuksia ja tekemisen meininkiä. Aiempien tutkimusten mukaan hyvinvoivat työntekijät ovat avoimia, rohkeita, auttavaisia ja tehokkaita. Lisäksi työtyytyväisyys ja hyvinvointi selittävät noin neljäsosan työssä suoriutumisesta. Myönteisesti sitoutuneet työntekijät pitävät vähemmän sairauslomapäiviä kuin työhönsä löyhästi sitoutuneet, jotka taas jättävät työpaikkansa jopa 10 kertaa myönteisesti sitoutuneita todennäköisemmin. Työnlaadusta on todettu, että sitoutuneet ja hyvinvoivat työntekijät tekevät huomattavasti vähemmän virheitä ja saavuttavat parempia tuloksia kuin muut. Kun työntekijä kokee sekä työtyytyväisyyttä että voi henkilökohtaisesti hyvin työssä suoriutuminen, tehokkuus ja työnlaatu ovat korkeimmillaan. Aiempi tutkimukseni suomalaisista eri alojen työssä menesty-

32

jistä vahvisti, että he kokivat suurta työnimua työssään. Menestyminen riippuu yksilöllisistä ominaisuuksista kuten kompetenssista, motivaatiosta ja myönteisten toimintastrategioiden käytöstä sekä ympäristötekijöistä kuten työpaikan mahdollisuuksista ja rajoituksista. Menestys edellyttää proaktiivisuutta työssä eli tilaisuuksiin tarttumista, omien vahvuuksien hyödyntämistä sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen panostamista. Menestyminen ilmenee tuottavuutena, merkityksellisyyden tunteena ja työn myönteisenä kokemisena. LOPPUTULOS JA PROSESSI

Menestyminen voidaan määritellä kahdentasoisena. Se näyttäytyy lopputuloksena, tulostavoitteiden saavuttamisena ja työtehtävien menestyksekkäänä suorittamisena. Mutta todellista menestystä on myös kaikki se, mitä työpaikalla tapahtuu ennen tavoitteiden saavuttamista. Omien vahvuuksien hyödyntäminen on ensiarvoista; ideaalitilanteessa

työntekijä pääsee tekemään työtä, jossa hän on oikeasti hyvä. Tällöin työ tuottaa onnistumisen kokemuksia, jotka ovat ratkaisevia menestysprosessissa. Menestykseen voi liittää siten työntekijöiden ja esimiesten henkilökohtaisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin. Työelämän muutokset edellyttävät kaikilta ammattitaidon ylläpitämistä ja halua kehittyä. Menestyksestä kertoo muutosten näkeminen kehittymisen mahdollisuutena, tilaisuutena päivittää osaamistaan ja oppia uutta. Menestys ei silti riipu vain työntekijästä itsestään. Työpaikka on sosiaalisten suhteiden verkko, joka voi parhaimmillaan johtaa työnteon iloon – ja pahimmillaan estää niin yksilöiden kuin koko yksikönkin menestyksen. Menestysprosessi kuvastaakin myös työyhteisön yhteistyökykyä: avoimuutta, reiluutta ja hyvää tekemisen meininkiä. Eniten työntekijöitä stressaavat ristiriidat työpaikalla. Yhteistyössä sen sijaan on synergistä voimaa ja jokainen on vastuussa


Menestyminen prosessina TyĂśpaikan sosiaaliset suhteet Ä‘ĆŤ 52A0ĆŤ &+$0)%/'A50A**ÂŽ0ĆŤ Ä‘ĆŤ 52AĆŤ05ÂŽ%(),%%.%ĆŤ Ä‘ĆŤ 2+%*ĆŤ21+.+2%'101/ĆŤ&ĆŤ 5$0!%/05ÂŽĆŤ

TyÜntekijään liittyvät tekijät

Ulkoiset tekijät đƍ 11*ƍ)1//ƍ0+%)%20ƍ 05Ž+(+0ƍ

YhteistyĂś, onnistumiset, tuottavuus, hyvinvointi

Ä‘ĆŤ 110+'/%%*ĆŤ/+,!101)%*!*ÄŒĆŤ0+%2!%''11/ÄŒĆŤ /%0+101)%*!* Ä‘ĆŤ $ +((%/11/ĆŤ$5ÂŽ 5*0AAĆŤ 2$211'/%ĆŤ05ÂŽ//A Ä‘ĆŤ (1ĆŤ'!$%005AĆŤ&ĆŤ'!$%00AAĆŤ 05ÂŽ0AĆŤĆŤ

Menestyminen tuloksina đƍ !*'%(Ž'+$0%*!*ƍ05Ž//Aƍ)!*!/05)%*!* đƍ %%)%'+$0%*!*ƍ05Ž//Aƍ)!*!/05)%*!* đƍ .#*%/0%+*ƍĨ)%0002%//ƍ+(!2Ċƍ)!*!/05/

Menestyksen elementtien väliset suhteet. Lähde: Uusiautti, Satu. 2015 Menestyvä ja hyvinvoiva yritys positiivisen psykologian valossa. Yritysjohdon ja tyÜntekijÜiden käsityksiä menestyksestä. Helsinki: Bod.

hyvän ilmapiirin edistämisestä. Tämä on tärkeää myÜs tavoitteiden saavuttamisen näkÜkulmasta. Jokaisen onnistuminen vaikuttaa tyÜyksikÜn tavoitteiden saavuttamiseen. NELJÄ TAPAA PAREMPIIN TULOKSIIN

Menestystä voi edistää konkreettisin keinoin. Tutkimusten mukaan jo kerran viikossa toteutettu myÜnteinen toiminta on maksimaalisen tehokasta, sillä vaikutus laajenee tyÜyhteisÜÜn. Tutkimuksessani erottuivat neljä keinoa. Ensinnäkin muiden tiimin jäsenten auttaminen aina, kun se on mahdollista. – Toisen onnistuminen ei ole sinulta pois, vaan saat hyvän mielen au-

tettuasi ja apua itse sitä tarvitessasi. Toiseksi kollegan, esimiehen tai alaisen kehuminen ja myÜnteisen palautteen antaminen kannattaa tilaisuuden tullen. – Iloitse omista onnistumistasi. Kolmanneksi on hyvä muistaa kiittää avusta tai myÜnteisestä ja rakentavasta palautteesta. – Kiitollisuuden osoittaminen edistää myÜnteistä ja avointa ilmapiiriä. Neljänneksi on uskallettava tarkastella omaa asennetta sekä nähtävä haasteet ja muutokset mahdollisuuksina kehittyä. – Uskalla tunnistaa vahvuutesi ja heikkoutesi. Uskallus osoittaa toiveikkuutta tyÜelämän muutoksissa.

MYĂ–NTEISET TEOT KERTAANTUVAT

On tärkeää ymmärtää myÜnteisten tekojen kerrannaisvaikutus ihmissuhteiden laatuun, optimistisempaan asenteeseen, parempaan itsetuntoon tyÜntekijänä ja oman tyÜnteon tuottavuuteen – toisin sanoen juuri menestysprosessiin. TyÜssä menestyminen kuvastaa myÜnteistä kehittymistä tyÜssä ja tyÜn imua, halua oppia ja kehittää, mutta myÜs itsetuntemusta tyÜntekijänä. Jokainen voi olla menestyjä. Tärkeintä on optimistinen asennoituminen ja myÜnteisistä kokemuksista ammentaminen. – Jos pidät siitä, mitä teet, onnistut varmasti. 33


OPISKELIJAT TEKSTI: Elina Kuivinen KUVAT: Kim Korkkula

Insinööriopiskelijaliiton 60-vuotisjuhla eteni hyvissä tunnelmissa puheiden, laulun ja hyvän ruoan siivittämänä.

IOL täytti 60 vuotta

O

piskelijaliiton puheenjohtajisto oli vastaanottamassa vieraita sitä mukaan, kun heitä saapui paikalle. Yli 150 kutsuvierasta oli saapunut juhlimaan, joten alkumaljan aikana tila täyttyikin nopeasti. Tilaisuuden avasi istuva puheenjohtaja Henna Hartikainen, joka painotti puheessaan paikallisyhdistysten roolia liittoyhteisössä. Lisäksi Hartikainen muistutti yhteistyön eri sidosryhmien kanssa olevan elintärkeää. – Yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa voimme toteuttaa edunvalvontaa toisiamme tukien, Hartikainen lausui. Juhliin oli saapunut edustusta niin keskusliiton alueyhdistyksistä kuin muista akavalaisista opiskelijajärjestöistä. Paikalla oli myös opiskelijakuntavaikuttajia sekä tietysti henkilöitä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneen Insi-

IOL:n IOL OL:n :nn puheenjohtaja ppuhheen enjoh j taj joh aa Hartikainen Henna Hen na Har Hartik ttikkain a en ai pitii tervetulopuheen. pit terv terv er etu etulop lopuhe lop uheen. uhe een. en

nööriopiskelijaliiton toimintaan vuosien varrella. Vuosijuhlan juonsi Insinööriliiton asiamies Tero Rinne, joka on kuluvana vuonna toiminut Insinööriopiskelijaliiton hallituksen sihteerinä sekä nuorjäsentoiminnan koordinaattorina. Tilaisuus eteni jouhevasti Rinteen jakaessa puheenvuoroja sekä huolehtiessa siitä, että jaloittelutaukoja oli riittävästi. Juhlassa oli paikalla nykyisiä ja vanhoja aktiiveja.

VANHOJEN MUISTELUA JA KIITOSPUHEITA

Oman tervehdyksensä toivat niin Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari kuin Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Juhlissa kuultiin myös kiitospuheita ja vanhojen aikojen muisteluja sekä esiteltiin hauskoja lahjoja kypsän iän saavuttaneelle Insinööriopiskelijaliitolle. Juhlassa palkittiin kuluvan vuoden aktiivisimpia toimijoita sekä myönnettiin pronssisia ansiomitaleita henkilöille, jotka olivat tehneet erityisen merkittävää työtä Insinööriliiton hyväksi. – Ansiomerkin saaminen tuli itselleni myönteisenä yllätyksenä, kiitteli Mikko Tuomivirta, yksi ansiomitalilla palkituista. – On hienoa saada tunnustusta tehdystä työstä ja arvostan elettä todella paljon. Insinöörilaulajat kunnioittivat juhlaa läsnäolollaan ja esittivät useita lauluja juhlakansan iloksi. Yhteislauluja toivottiin ahkerasti myös pöydissä istuneiden vieraiden toimesta. Kokonaistunnelma juhlissa olikin vapautunut ja riemukas. Järjestelyt saivat kehuja ja juhlakansa viihtyi ikään katsomatta paikan päällä pikkutunneille asti. 60-vuotiasta liittoa oli juhlimassa noin 150 vierasta.

34

IOL:n puheenjohtajia vuosien varrelta.

IOL:n hallituksen jäsenet Joni Parkkila ja Lauri Kamula.


Palkinnot jäsenlähtöisestä toiminnasta Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitsee vuosittain vuoden aktiivin ja paikallisyhdistyksen ansiokkaasta toiminnasta insinööriopiskelijoiden ja Insinööriopiskelijaliiton hyväksi. Tänä vuonna voittajat julkistettiin Insinööriopiskelijaliiton 60-vuotisjuhlissa. Vuoden paikallisyhdistykseksi valittu Turun Insinööriopiskelijat TIO rikkoi tänä vuonna oman jäsenhankintaennätyksensä ja keräsi ennätysmäärän vastauksia Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen koulun opiskelijoilta. TIO on tehnyt aktiivista työtä paikallisten sidosryhmien kanssa ja kouluttanut jäseniään ahkerasti. – Tunnustus on suurin ja merkittävin, minkä paikallisyhdistyksen hallitus voi hallituskaudestaan ja vuoden toiminnasta toivoa. Hallitus on paiskinut kovasti töitä koko vuoden ja tämä lämmittää sydämen pohjalta puheenjohtajan mieltä, kertoo TIO:n puheenjohtaja Henna Reponen. – Itselleni vuoden Paikallisyhdistys-palkinto oli haave vuoden alussa, jota en edes uskaltanut hallitukselle ääneen sanoa. Teimme nöyrästi ihan perusduunia meidän jäsenille ja on todella hienoa nähdä, että meidän työ on huomattu, Reponen sanoo. Vuoden aktiiviksi valittu Toni Sinkkonen on toiminut Ylivieskan Insinööriopiskelijat YlvIOn puheenjohtajana kuluneena vuonna. Ylivieskassa toiminta on ollut hiipumassa jo monen vuoden ajan, mutta Sinkkosen johdolla toimintaa on saatu aktivoitua ja yhdistyksen toimintaa lisättyä. TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Kim Korkkula

Turun Insinööriopiskelijat TIO otti palkinnon vastaan iloisin mielin.

IOL:n ÄÄNI Henna Hartikainen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Veni, vidi, vici

T

aas yksi vuosi alkaa olla taputeltu. Uudet toimijat niin Insinööriopiskelijaliiton kuin Insinööriliitonkin puolelle on valittu. Uudet sekä vanhat jatkavat toimijat ovat valmiita tuleviin koitoksiin ajamaan liittoyhteisömme, meidän etuamme niin ensi vuonna kuin tulevaisuudessakin. Toimijat tarvitsevat meidän jokaisen apuamme. Mitä on liitto ilman jäseniä? Tätä työtä tehdään meidän kaikkien vuoksemme ja niin meidän nykyhetkemme kuin tulevaisuutemmekin turvaksi. Tänä vuonna on jälleen kerran valmistunut paljon opiskelijoita ja toivottavasti valmistuneet ovat jääneet liittoon tuomaan esille meidän nuorempien kantoja sekä tuoretta innokkuutta toimintaan. Myös määrämme opiskelijaliitossa on jälleen kasvanut. Meitä on entistä suurempi järjestäytynyt joukko teidän uusien jäsentemme myötä, jolloin mielipiteitämme kuunnellaan entistäkin paremmin. Myös sidosryhmäyhteistyötämme ja kontakteja opiskelijoihin alasta riippumatta on syvennetty, jolloin seisomme yhtenä rintamana myös tulevaisuuden haasteissa. Toivonkin teiltä hyvät jäsenet – ystävät, että olette rohkeasti yhteydessä niin liiton työntekijöihin kuin ensi vuoden IOL:n hallitukseen, jos löydätte jotain kehityskohteita tai haluatte liittomme kiinnittävän huomiota johonkin asiaan entistä painokkaammin. Hyödyntäkää myös rohkeasti paikallisverkostoamme. Kasvakaamme ja toimikaamme yhdessä meidän kaikkien parhaaksi. Haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta. On ollut hienoa tehdä töitä yhdessä ystävien kanssa. Omalta osaltani toiminta opiskelijapuolella päättyy ainakin toistaiseksi vuoden vaihteessa, joten nämä ovat myös haikeat jäähyväiset siltä osalta. Myös tulevaisuudessa minuun saa olla yhteydessä; toivonkin, että usean teidän kanssa näemme vielä tulevaisuudessa, ystävinä ja insinöörikunnan jäseninä.

35


Jääkärikenraali Valve oli sotilaana rakentaja TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Jorma Pusa /Lehtikuva

120 vuotta sitten syntyneestä Väinö Valveesta ei tullut insinööriä, mutta hyvä sotilas. Lähes sata vuotiaaksi elänyt viimeinen jääkärikenraali oli rakentamassa nuoren Suomen puolustusta.

L

appeenrannassa syntynyt Väinö Valve (vuoteen 1916 saakka Vähätupa) aloitti yhteiskoulun jälkeen opiskelut Tampereen teknillisessä opistossa, mutta insinööriopinnot jäivät lyhyiksi. Keväällä 1916 hän lähti hiihtäen Merenkurkun yli Saksaan jääkärikoulutukseen. Suomeen hän palasi helmikuussa 1918, jolloin maassa oli sodittu vajaa kuukausi. Sisällissodassa jääkäritykistön tulenjohtajana toimineen Valveen sotilasura singahti nousuun. Kenttätykistössä oli pulaa upseereista ja Valveesta tuli rykmentinkomentaja jo 23-vuotiaana. Sisällissodan jälkeen Valve alkoi rakentaa eri tehtävissä nuoren tasavallan puolustusta. Hän toimi muun muassa rannikkotykistön komentajana ja rannikkopuolustuksen päällikkönä, jolle oli alistettu sekä rannikkotykistö että laivasto. Merivoimien komentaja hänestä tuli vuonna 1933, mikä tiesi myös ylennystä kenraalikuntaan vain 37-vuotiaana. RAKENTAJA, EI STRATEGI

Valveesta elämäkerran kirjoittanut dosentti Mikko Uola nostaa ennen talvisodan syttymistä tapahtuneen rannikkopuolustuksen rakentamisen Valveen merkittävimmäksi ansioksi sotilaana. Uolan mukaan Valve oli enemmän insinööri ja rakentaja kuin strategi tai operatiivinen johtaja. Talvisodassa merivoimien osuus jäi vähäiseksi, vaikka Valveen johdolla meripuolustuksen joukoilla oli oma roolinsa Laatokan, Karjalan kannaksen ja Viipurinlahden maarintaman 36

Presidentti Mauno Koivisto ylensi Väinö Valveen täydeksi kenraaliksi. Koiviston virkaanastujaisissa vuonna 1982 paikalla oli myös Lauri Sutela (oik.)

puolustuksessa. Komentajan suurin huoli kohdistui Ahvenanmaan suojaamiseen ja yhteyden turvaamiseen Ruotsiin. Laivasto oli Valveelle aselajina tykistöä vieraampi, mikä Uolan mukaan aiheutti sotien aikana huonoja ratkaisuja sekä ristiriitoja rannikkotykistön ja laivaston välillä. Ylipäällikkö C.G. Mannerheimin luottomiehiin Valve kuitenkin kuului; meripuolustus oli Mannerheimille vieras ja siinä hän halusi tukeutua rauhalliseen ja harkitsevaan Valveeseen. SOTILASURA PÄÄTTYI LYHYEEN

Sodan jälkeen Valveesta tuli lyhyeksi aikaa puolustusministeri J.K. Paasikiven II hallitukseen halvaantuneen Rudolf Waldenin tilalle. Vuoden 1944 lopulla alkanut ministeriposti johti siihen, että Valveen tehtäväksi tuli hoitaa armeijan kotiuttaminen välirauhansopimuksen mukaisesti sekä toteuttaa valvontakomission monet kohtuuttomilta tuntuneet vaatimukset. Puolustusministerinä Valveelle lankesi muun muassa upseerien irtisanomiset. Valvontakomission ”ansiosta” myös Valveen oma sotilasura

katkesi ennen aikojaan vain 50-vuotiaana. Valve ei suostunut luovuttamaan komission puheenjohtaja Andrei Zhdanovin vaatimia salaisia merikortteja ja hän erosi. Ero puolustusvoimista ei ollut ansioituneelle sotilaalle helppo pala. Valve siirtyi pankkialalle toimien pankinjohtajana Saarijärvellä ja Helsingissä kymmenisen vuotta. Sotilasuran aikana ja sen jälkeen Valveelle myönnettiin lähes kaikki merkittävät kunniamerkit Mannerheim-ristiä lukuun ottamatta. Puolustusvoimien komentajan paikkaakin Valveelle tarjottiin. Insinööriliiton kunniajäseneksi Valve kutsuttiin vuonna 1969. Vuonna 1992, Suomen itsenäisyyden 75-juhlavuonna, Valve sai vielä yhden kunnianosoituksen, kun presidentti Mauno Koivisto ylensi hänet täyden kenraalin arvoon vuosikymmenten reservivuosien jälkeen. Valve oli viimeinen jääkäri ja neljäs upseeri, josta tuli reservissä täysi kenraali. Lähteenä on käytetty Mikko Uola: Jääkärikenraalin vuosisata. Väinö Valve 1895–1995 ja lehtiartikkeleita.


Insinööriliiton hallitus kaudella 2015–2019 kuvassa vasemmasta alarivistä: Kari Laitinen, Pekka Liimatainen, Pertti Porokari, Raimo Sillanpää, Jukka-Pekka Salmela, Marjo Lehtinen, Samu Salo, Esa Koskinen, Jari Vihervirta ja Heikki Autio. Kuvasta puuttuu Ari Viiala.

Ääntenlaskijat urakoivat edustajakokouksessa TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Kimmo Bradt, Jari Rauhamäki, Minna Virolainen

Insinööriliitolle valittiin puheenjohtajisto ja hallitus seuraavalle nelivuotiskaudelle.

M

arraskuussa pidettiin Insinööriliiton kaksipäiväinen edustajakokous Helsingissä. Puheenjohtaja Pertti Porokari sanoi avauspuheessaan, että palkansaajien on kyettävä tekemään yhteistyötä. Insinööriliitto on vuonna 2017 jäsenenä sellaisessa keskusjärjestössä, joka tarjoaa parhaat edut jäsenille. Porokari valittiin jatkokaudelle Insinööriliiton johtoon. Hän on toi-

minut keskusliiton puheenjohtajana vuodesta 2007. Porokari voitti vastaehdokkaansa Mikko Wikstedtin äänin 44–28. Myös liiton varapuheenjohtajista äänestettiin. Koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikasta vastaavaksi valittiin Raimo Sillanpää Merenkurkun Insinööreistä. Vastaehdokkaana oli Timo Härmälä Keski-Suomen Insinööreistä. Järjestötoiminnasta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kari Laitinen Varkauden Insinööreistä. Hänen vastaehdokkaana oli Kalle Kiili Tampereen Insinööreistä. Julkisesta sektorista vastaavaksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka

Liimatainen Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:stä. Samasta yhdistyksestä oli vastaehdokas Stig Landén. HALLITUKSEN KESKI-IKÄ LASKI

Hallitus uudistui ja samalla nuortui edelliseen hallitukseen verrattuna. Uudenmaan vaalipiiristä hallitukseen valittiin Marjo Lehtinen ja Samu Salo. He ovat Helsingin Insinööreistä. Hämeen vaalipiiristä valittiin Hämeenlinnan Insinöörien Ari Viiala. Lounais-Suomen vaalipiirin edustaja on Jari Vihervirta Satakunnan Insinööreistä. Pohjois-Suomen vaalipiiristä valittiin Heikki Autio. Hän on KeskiPohjanmaan Insinööreistä. Tietoalan 37


Puheenjohtaja Pertti Porokari kukitettiin jatkokaudelle.

vaalipiiristä valinta kohdistui Esa Koskiseen, joka on Tietoalan toimihenkilöistä. Opiskelijoiden vaalipiiristä hallituksen jäseneksi valittiin JukkaPekka Salmela Insinööriopiskelijaliitto IOL:sta. UUSI KOKOUSPUHEENJOHTAJA VALITTIIN

Koska edustajakokouksen puheenjohtaja Kari Laitinen valittiin keskusliiton varapuheenjohtajaksi, hänen tilalleen valittiin uusi puheenjohtaja. Tietoalan toimihenkilöiden Ari Koskelin voitti äänestyksessä Oulun Insinöörien Sirpa Erkkilä-Häkkisen. Koskelin ja Jonna Aaltonen toimivat edustajakokouksen puheenjohtajina ensi kevään kokoukseen saakka. ENSI VUONNA NEUVOTTELUKIIREITÄ

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko kertoi ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Hänen mukaansa taloudellinen tilanne ei ole oleellisesti muuttunut, joten palkansaajien ansiokehitys jatkunee hitaana. Kokouksessa hyväksyttiin myös liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio ensi vuodelle. Ensi vuoden pääpainopisteet ovat työmarkkina38

neuvottelukierroksessa, jäsenjärjestöissä, keskusjärjestökysymyksessä sekä jäsenhankinnassa ja -pidossa. Jälkimäisessä toiminta kohdistetaan erityisesti alle viisi vuotta sitten valmistuneisiin. Liittomaksu säilyy ensi vuonna samansuuruisena kuin tänä vuonna. Liittomaksu on 31,25 euroa kuukaudessa ja sisältää IAET-kassan jäsenmaksun, joka on 105 euroa vuodessa. Jäsenjärjestöt päättävät itse jäsenjärjestön jäsenmaksun suuruuden.

kimuksen tekemän Ammattiliittojen mielikuvaseurantatutkimuksen tuloksia. Sen mukaan Insinööriliiton arvostus on parantunut. Yksi syy siihen on liiton nimen palautuminen entiseksi.

KEVÄÄLLÄ PÄÄTÖKSIÄ

Edustajakokous sai selvityksen Akavan kehittämisestä ja keskusjärjestöselvityksestä. Insinööriliitto on mukana selvitystyössä. Hankkeessa on meneillään työryhmävaihe. Keskusliiton toimihenkilöitä on mukana eri työryhmissä. Liiton edustajia on muun mussa ryhmissä, jotka pohtivat sääntö- ja hallintamallia, työmarkkinaedunvalvontaa sekä järjestöllistä toimintaa. Ensi kevään edustajakokouksessa tehdään sitovia päätöksiä uuteen keskusjärjestöön mukaan lähtemisestä. Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner esitteli viime keväänä Taloustut-

Useasta jäsenjärjestöstä oli lähtenyt matkaan tavallista enemmän tarkkailijoita.


1.

2.

3.

Kiinnostava edustajakokous keräsi paljon osallistujia 1. Edustajakokouksessa vaalivaliokunta ja ääntenlaskijat valvoivat äänestämisen sujumista. Liiton puheenjohtajisto ja edustajakokouksen puheenjohtajasta käytiin vaalit. 2. Varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää esitelli kokousväelle IL 2030 - Insinööriliiton tulevaisuusasiakirjan. Liiton hallitus perusti keväällä 2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli pohtia liiton jäsenten asemaa tulevaisuuden yhteiskunnassa. 3. Kokoustauoilla oli aikaa tavata tuttuja ympäri Suomea ja keskustella ajankohtaisista asioista. 4. Järjestöjohtaja MIkko Wikstedt kuunteli maakunnan kuulumisia. 5. Kokoukseen osallistui sekä konkareita että ensikertalaisia. Mukana oli ennätysmäärä osaanottajia. 6. Puheenjohtaja Pertti Porokari kertoi muun muassa keskusjärjestöselvityksestä. 7. Oulun Insinöörien Sirpa Erkkilä-Häkkinen oli ehdolla edustajakokouksen puheenjohtajaksi. Vierellä Taina Parkkinen samasta yhdistyksestä. 8. Etelä-Pohjanmaan Insinöörien edustajien Johanna Torvelan ja Kari Vähämaan keskellä on saman jäsenjärjestön tarkkailija Mikko Torvela. 9. Kokouksessa äänestettiin liiton puheenjohtajistosta ja edustajakokouksen puheenjohtajasta. Kenttäpäällikkö Timo Ruoko (vas.) valvoi äänestyslippujen uurnaan pudotusta.

6.

7.

8.

4.

5.

9.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

 









  





 

 

 

 





Tiukka trio









 



   







1. Liuskekaasu ja -öljy ovat muuttaneet fossiilisten polttoaineiden markkinoita. Millä tekniikalla niitä tuotetaan? 2. Kaikkien aikojen jääkiekkoilijana pidetyn Wayne Gretzkyn veli Keith Gretzky kiekkoili Suomessa kaudella 1988–89. Missä seurassa hän pelasi?



 

3. Vettä täynnä oleva astia painaa 2,8 kg. Kun astia on puolillaan vettä, se painaa 1,5 kg. Kuinka paljon painaa tyhjä astia?



Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.




Työnkiertoa liiton keskustoimistossa

A

iemmin Insinööriliiton alueasiamiehenä työskennellyt Minna Anttonen on siirtynyt työsuhde- ja neuvotteluyksikköön asiamieheksi. Hänen tehtäväkenttänään ovat tietotekniikan palvelualan edunvalvonta ja kaikki sen eri osa-alueet. – Olen sielultani edunvalvoja. Insinööriliiton työvuosieni aikana olen huomannut, että mieluisimmat työtehtävät ovat liittyneet edunvalvontaan ja luottamusmiesten kanssa työskentely on ollut palkitsevaa, Anttonen perustelee tehtävän vaihtoa. – On kiva palata muutaman vuoden jälkeen tutun toimialan pariin. Pitkästä kokemuksestani alan sopimustoiminnassa on tehtävässäni hyötyä, Anttonen uskoo. Ensi vuosi on työntäyteinen. Alkuvuodesta käynnistyvät tietotekniikan palvelualan luottamusmieskurssit, joiden valmistelut ovat käynnissä. Samoin jo valmistellaan huhtikuussa pidettäviä Henkilöstön edustajien neuvottelupäiviä, johon odotetaan reilusti yli 100 osallistujaa. – Ehkäpä myös tauolla olleet työehtosopimuksissa sovitut työryhmät käynnistyvät. Ainakin työntekijäpuolen taustaryhmät aloittavat valmistautumisen syksyn liittokierroksille, uusi asiamies kertoo.

ILMOITUS


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Luovu paperisista laskuista Vuoden 2016 jäsenmaksulaskujen postitus aloitetaan tammikuun alkupuolella Insinööriliiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Työnantaja- tai yhdistysperinnässä oleville ja e-laskusopimuksen tehneet jäsenet saavat tammikuun alkupuolella tiedon vuoden 2016 jäsenmaksusta. Muuta Insinööriliiton jäsenmaksun maksutapaa ja ota käyttöösi e-lasku tilaamalla sen verkkopankista. Saat joka kuukausi jäsenmaksulaskun automaattisesti verkkopankkiin. Vuoden 2015 jäsenmaksu on erääntynyt. Jos jäsenmaksusi on mak-

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Kari Laitinen, 050 556 8501 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen vastaava asiamies Eero Husari asiamiehet Sanna Ahtiainen, Heini Kauravaara, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

42

samatta, uuden jäsenkortin toimitus viivästyy. Jäsenmaksualennushakemus vuoden 2015 jäsenmaksuun on toimitettava asiakaspalveluumme viimeistään 31.12.2015. Alennusohjeet ja alennushakemus ovat liiton sivuilla osoitteessa www.ilry.fi ja siellä jäsensivut / jäsenyys. TYÖELÄMÄÄN LIITTYVÄT PALVELUT

Työsuhdeneuvonta, urapalvelu ja palkkaneuvonta, liiton koulutukset, työpaikkatori sekä edunvalvonta ja lukuisat vapaa-aikaan liittyvät edut ja

palvelut – kaikki nämä ovat käytössäsi jäsenmaksulla, ilman erillistä veloitusta. Hyödynnä myös vapaa-aikaan liittyviä etuja ja palveluita; tutustu jäsenetupalveluun osoitteessa www.jäsenedut.fi. Sivusto vaatii rekisteröitymisen. Ajankohtainen tieto tavoittaa sinut, kun pidät yhteystiedot jäsenrekisterissä ajan tasalla. Muutospyynnön tehdään jäsensivujen jäsennäkymässä osoitteessa www.ilry.fi. Jäsensivuille kirjaudutaan jäsenkortissa olevalla jäsennumerolla.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 asiamies Satu Sjöstedt, 0201 801 801 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Petra Bedda, 0201 801 876 Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 markkinointisuunnittelija Pauliina Pohjala, 0201 801 814 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Eeva Salmi, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Elina Kuivinen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVA: Katja Häkkinen

Nuorkauppakamarilaisuus on tarjonnut mielenkiintoisia haasteita Henna Perkiselle.

Vastuuta ja vaikuttamista vapaalla Nuorkauppakamarissa vaikuttaminen on kehittänyt Henna Perkisen johtamis- ja verkostoitumistaitoja.

T

yökaverinsa innoittamana mediatekniikan insinööri Henna Perkinen lähti mukaan Kuopiossa vuonna 2010 järjestettyyn Nuorkauppakamarin kansalliseen vuosikokoukseen. Hän huomasi heti olevansa oikeassa paikassa ja seurassa. Innostuksen siivittämänä hän ryhtyi aktiiviseksi Espoon Nuorkauppakamarin jäseneksi. Nuorkauppakamarin toiminnassa motivoi muun muassa yhdessä tekemisen riemu, mahdollisuus vaikuttamiseen ja itsensä kehittämiseen sekä tutustuminen eri aloilla työskenteleviin ihmisiin. – Järjestämme kokouksia, koulutuksia, yritysvierailuja ja tapahtumia. Osa tapahtumista on avoimia muillekin kuin nuorkauppakamarilaisille, kuten esimerkiksi kesällä järjestetty Lasten Espoo -tapahtuma.

Perkisen mukaan myönteinen ja rento tekemisen meininki kuuluvat Espoon Nuorkauppakamarin toimintaan. – Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kukin osallistuu omien voimavarojensa ja aikataulujensa puitteissa. Halutessaan nuorkauppakamarilainen voi haastaa itsensä myös uusien asioiden parissa. Nuorkauppakamarilaisuuden myötä Perkinen on tarttunut moniin vastuullisiin ja kehittäviin haasteisiin. Vuoden Nuori Menestyjä -kilpailun päällikkönä hän on luonut uusia yhteistyökumppanuuksia Suomen Nuorkauppakamareille ja tutustunut henkilökohtaista menestystä eri aloilla saavuttaneisiin nuoriin. PUHEENJOHTAJUUS OPETTI

Perkinen toimi viime vuonna Espoon Nuorkauppakamarin puheenjohtajana. Vuosi oli mieleenpainuva ja opettavainen. – Puheenjohtajuusvuosi oli ennen kaikkea henkilökohtaisen kasvun vuosi. Huomasin, että itselleni

luonteva johtamistapa on motivoida omalla myönteisellä esimerkillä, kannustus, kehu ja kiitos edellä. Perkisen kokoustekniset, raportointi- ja itsensä ilmaisutaidot kehittyivät myös vuoden aikana. – Huomasin, kuinka tärkeää on esiintyä vakuuttavasti ja selkeästi. Nuorkauppakamarilaisuus kasvattaa verkostoja, joista on hyötyä niin töissä kuin vapaa-ajalla. – Jos tarvitsen vaikkapa remonttiapua, verkostoni kautta löytyy nopeasti asiantuntevaa palvelua. LOOGISUUS AUTTAA

Insinööriyydestä on ollut Perkiselle hyötyä niin myyntityössä Xeroxilla kuin vapaa-ajan toiminnassa. Insinöörimäinen ajattelutapa helpottavat asioiden hoitamista sekä muiden kanssa työskentelyä. – Kun perustelen asioita loogisesti, muiden on helpompi ymmärtää ja hyväksyä näkemykseni. Insinöörin logiikka yhdistettynä intohimoon on hyvä yhdistelmä myös vapaa-ajan tehtävissä, Perkinen naurahtaa.

43


Hyödynnä jäsenyytesi Urapalvelut ja palkkaneuvonta

Ty

en ösuhd

ta euvon

Liiton k

hakemuksen ja CV:n kommentointi

n imukse p o s ö y t minen tarkista

et n aikais e e t h u työs kset kysymy

tukset

henkilök ohtaine n edunva lvonta

neuvoja uvoja pal kk k kkauskysymyksiin k ii palkkauskysymyksiin

Työpaikkato

ri

vuosittain yli kaa 1 000 työpaik kohdennettu tekniikan alalle ijaalle ilmainen hak llee ja työnantaja

set

urakoulu

preppausta haastatteluun

nus- ja komen pimukset so johtaja

oulutuk

ammatil lis ja taidot et tiedot

Toiminta k e

ntällä

ständit työp aikoilla ja tapahtum issa CV-valokuva ukset ja -klinikat työurateem aiset lounaat

Palaute Erittäin hyvä koulutus eilen. Sopivan tiivis ja sisällöltään hyvin osuva.

Kiitos avustasi CV:n kanssa. Hyvin se tuntui kelpaavan työantajallekin, kirjoitin viime viikolla uuden työsopparin.

CV-valokuvaus oli hyvä juttu. Tuli tarpeeseen ja sai konkreettista vastinetta jäsenmaksulle.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYYKNT[Ƃ

Insinoori 08 2015  

Insinööri-lehden numero 8/2015

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you