hakevat legitimiteetilleen tukea kansalaisjärjestöiltä kuten YK:lta ja ympäristöjärjestöiltä, joihin kohdistuu suurempaa luottamusta. – Yhteistyö SPR:n ja WWF:n kanssa kääntää katseet pois omasta toiminnasta. Hyvinä yritysesimerkkeinä Malmelin mainitsee Varman, SOK:n ja Keskon, jotka taas saattoivat suhdanteista riippumatta osoittaa, että ne tavoittelivat kotimaista omistusta sekä yrityskansalaisuu-
teen liittyvää aktiivisuutta, osallisuutta ja osuustoiminnallisuutta. Jatkuvuuden arvoja on haastanut projektien arvomaailma, joka kannustaa työntekijöitä katkaisemaan siteensä yhtiöön ja kasvattamaan ammattitaitoaan muissakin yrityksissä. Yritysten raportoinnin polyfonia eli moniäänisyys on lisääntynyt. Erityisesti kansalaisjärjestöt ja sijoittajayhteisö pääsevät ääneen yritysten raporteissa, millä
pyritään osoittamaan yrityksen eettisyyttä, yhteistyökykyä ja valveutuneisuutta. Malmelinin tutkimuksessa olivat mukana Fortum, Nokia, UPM, Stora Enso, SOK, Kesko, Metso, Rautaruukki, Wärtsilä ja Varma. Karoliina Malmelin on viestinnän konsultti ja kouluttaja, jonka erityisalaa ovat yritysten yhteiskuntavastuu ja järjestösuhteet. N
Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö
Kulutuksen kannalla Euroopassa on tilausta elvytystoimille pelkkien kiristysten sijaan. uroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUCin sihteeristön jäsen Veronica Nilsson ei usko Euroopan unionin tuomiopäivään nykyisistä vaikeuksista huolimatta. Hän katsoo, että unioni tekee kaikkensa estääkseen euron romahduksen ja löytääkseen ratkaisut. – Vaihtoehto euron pelastamiselle on yleinen katastrofi. Pelastuskuurin hinta on kuitenkin kova, Nilsson toteaa. Hän puoltaa toisenlaisia lääkkeitä kriisin hoitoon. Kaikkea ei saa lastata työntekijöiden maksettavaksi. Budjettien kiristys- ja kuristustoimenpiteitä on tehty liikaa. Euroopan keskuspankin korkoja on pidetty liian ylhäällä. Ottamalla käyttöön eurojoukkovelkakirjat ja ylikansallinen varainsiirtovero, niin sanottu transaktiovero, saataisiin varoja esimerkiksi elvyttäviin investointeihin.
E
Keynes kunniaan
Nilsson nostaa kunniapaikalle John M. Keynesin, yhden maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä. – Keynes puolusti investointeja ja kulutusta ylläpitäviä toimenpiteitä talousvaikeuksien aikana. Kiristykset pienentävät ensin kysyntää, sitten työllisyyttä ja näin talousongelmat pahenevat entisesUUSI
INSINÖÖRI
tään. Kreikan esimerkki osoittaa, että kuristuslinja ei toimi. Nilsson myöntää, että on vaikea vastata kysymykseen, mistä saataisiin varat julkisiin investointeihin ja kulutuksen ylläpitoon. Joka tapauksessa esimerkiksi Kreikalle olisi pitänyt antaa sopeutumisaikaa ja veloille pidempi maksuaika. Palkansaajia kuunneltava paremmin
Nilsson pitää epäoikeudenmukaisena väitettä, että palkansaajat eivät ole kyenneet tarjoamaan uskottavia vaihtoehtoja päätetyille eurooppalaisille talouslinjauksille. – Keynesiläinen lähtökohta jo sinällään tuo uskottavuutta. Lisäksi palkansaajaliike on tehnyt monia käytännön ehdotuksia, esimerkiksi esitykset eurojoukkovelkakirjojen ja varainsiirtoveron käyttöönotosta. Nilsson arvostelee palkansaajajärjestöjen liian vähäistä merkitystä talouslinjauksien ja -päätösten muodostamisessa. Ay-puolen ei tarvitse välttämättä nousta päätöksenteon osapuoleksi talouspolitiikassa, mutta sitä olisi syytä kuunnella tarkemmin. ETUCilla on nykyisin säännöllisiä tapaamisia Euroopan keskuspankin ja valtionvarainministereiden kanssa. Lisäksi se tapaa kolmikantaisesti pääminis-
tereitä niin sanotussa sosiaalisessa huippukokouksessa. Vaikuttamisen perinteet vaihtelevat
Tapaamisten ja kokousten rinnalla ETUC on järjestänyt monia talouspolitiikkaa koskevia mielenosoituksia. Pohjoismaiset palkansaajajärjestöt eivät ole osallistuneet niihin samalla innolla kuin Etelä- ja Keski-Euroopan ay-toimijat. Nilsson ei pidä tätä mitenkään kummallisena, sillä kussakin maassa on omat tapansa vaikuttaa. – Jos Pohjolassa alettaisiin tehdä yhtä mittavia leikkauksia kuin etelässä, kansa lähtisi mitä todennäköisimmin kaduille. Viime aikojen mielenosoituksilla ei ole muutettu talouslinjauksia, mutta ne ovat näkyneet hyvin tiedotusvälineissä ja tuoneet esiin ay-liikkeen näkemyksiä, Nilsson huomauttaa. N Ruotsalainen Veronica Nilsson toimii Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUCin sihteeristössä, joka vastaa järjestön johtamisesta. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ay-komiteassa.
27