Page 1

Opiskelija on monessa mukana 7

2017

Joustava pärjää myös ulkomailla

Myyntikin teknistyy

Ylityötä vai liukumaa


10

26

24

Sisällys 7/2017 10 14 15 16 18 20 22 24 25 26 28 30 38 43

Kemian kylä elää symbioosissa Veronpalautustiedot pian sähköisesti Suomessa työmarkkinat joustavat Töissä Tallinnassa YTN terävöittää kv-toimintaansa Katainen kirittää kauppaa Opiskelija monessa mukana Optimointi on kaiken ytimessä Kohti parempaa työelämää Intiassa Kaivoskoneita ympäri maailmaa Työsuojeluvaltuutetut valitaan Vertaistukea työttömille Muiden urista tuli oma ura Amatöörisijoittaja vaurastuu palkalla VAKIOT

3 4 9 29 32 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

2

Sijoitukset kiehtovat harrastajaa

s. 43


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2017 / 14.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Työelämässä varmaa on muutos

T

yöelämä on parin vuosikymmenen aikana muuttunut rajua tahtia. Ammatteja ja työtehtäviä on kadonnut, uusia on syntynyt tilalle. Muutos näyttää olevan pysyvä olotila ja muutosvauhti pikemminkin kiihtyvä. Digitalisaatio, alustatalous ja tekoäly muun muassa ovat asioita, jotka laittavat työelämää edelleen uuteen uskoon. Perinteinen pitkä työura muutaman työnantajan palveluksessa alkaa olla jo nyt pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Ei ole ihme, jos moni ihminen tuntee olonsa neuvottomaksi, jopa turvattomaksi työelämän turbulenssin keskellä. Vaikka tutkintopaperit ovat taskussa ja työkokemustakin takana vuosia, mikään ei enää ole varmaa. Hyvin suunniteltu työura voi katketa kuin veitsellä leikaten sinusta riippumattomista syistä. Muuttuneessa työelämässä tarvitaan uusia työelämätaitoja. Osaaminen ja koulutus ovat edelleen arvossaan, mutta hyväkään koulutus ei enää takaa häiriötöntä työuraa. Vuosikymmenien mittainen työura voi koostua erimittaisista jaksoista palkkatyötä, opiskelua ja yrittäjyyttä, valitettavasti myös työttömyyttä. Menestystä on luvassa osaajille, jotka sietävät tätä epävarmuutta ja kykenevät sopeutumaan yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin. Onneksi työelämässä on jotain pysyvääkin. Voi olettaa, että globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa kielitaidolla ja matematiikalla on edelleen kysyntää. Arvoon nousevat myös taidot, joiden hallinnassa kone ei voi tai on vaikea korvata ihmistä. Tällaisia ovat sosiaaliset taidot, kuten vuorovaikutukseen, ryhmätyöskentelyyn ja viestintään liittyvä osaaminen. Myös verkostojen arvo kasvanee edelleen korkoa. Sopeutuminen edellyttää myös halua uuden oppimiseen. Kun oppiminen on työuran mittaista, se vaatii työntekijältä oma-aloitteisuutta. Toki yhteiskunnalla ja yrityksillä on oma velvollisuutensa ja halunsa huolehtia osaamisen säilymisestä ja kehittymisestä, mutta väistämättä ihmisellä itsellään on tulevaisuudessa yhä suurempi vastuu omasta urakehityksestään. Sama pätee työssä jaksamiseen. Etenkin asiantuntijatyössä työntekijä on tulevaisuudessa yhä enemmän oman työelämänsä herra. Hän johtaa itse itseään, huolehtii omasta ajankäytöstään. Tämä edellyttää hyvää elämänhallintaa, josta on monella alalla tulossa yhä tärkeämpi työelämätaito.

3


BITTIKATTAUS Mikko Sormunen

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Neuvottelujohtaja Petteri Oksa oli alustajana Oulussa työmarkkinaillassa Oulussa lokakuussa. Puheenaiheena oli muun muassa meneillään olleet työehtosopimusneuvottelut. Kun Insinööri-lehti meni painoon, neuvottelut YTN:n lokakuussa päättyvistä työehtosopimuksista olivat kesken.

90 %

Lapsiperheiden isien työllisyysaste on korkeampi kuin muiden miesten. Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 90 prosenttia viime vuonna. Työllisyysaste oli selvästi matalampi eli vain 73 prosenttia miehillä, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia.

4

Työeläkemaksut ensi vuonna Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2018 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Ensi vuonna perittävä maksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Ensi vuoden työeläkemaksun lähtökohtana on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen aiemmin tekemät sopimukset vuosien 2016–2019 työeläkemaksuista sekä kilpailukykysopimus. Työeläkemaksu on kokonaisuudessaan samalla tasolla kuin tänä vuonna. Kuitenkin kilpailukykysopimuksen mukainen siirto työnantajan maksusta työntekijän maksuun kasvattaa työntekijän maksua 0,2 prosenttiyksikköä ensi vuonna.

Työntekijän maksu vuonna 2018 on 6,35 prosenttia alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla sekä 7,85 prosenttia 53–62-vuotiailla. Eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti 53–62-vuotiaiden maksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muilla työntekijöillä. Työnantajan maksu on keskimäärin 17,75 prosenttia palkoista. Yrittäjien eläkemaksu on samalla tasolla kuin tänä vuonna eli alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,1 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 25,6 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.


BITTIKATTAUS

Tanskassa tarvitaan suomalaista insinööriosaamista

Lue lisää: www.ilry.fi/tapahtumat

Pienissä yrityksissä lisää henkilöstökoulutusta

Suursilta työllistää Etelä-Savossa Vekaransalmen siltahankkeen urakoinnin kilpailutus käynnistyi, ja puiden kaato alkoi lokakuun loppupuolella. Sulkavan kunnassa sijaitsevan Vekaransalmen yli maantie 438:n varteen rakennetaan silta, joka korvaa vanhan lossiyhteyden. Tavoitteena on valita urakoitsija tämän vuoden loppuun mennessä. Rakentaminen alkaa suunnitelman mukaan alkuvuodesta 2018. Sillasta tulee 639 metriä pitkä, mikä tekee siitä Suomen viidenneksi pisimmän. Siltaa varten rakennetaan 1,5 kilometriä uutta tielinjaa. Projektipäällikkö Jetro Matilai-

ja Tampereella 20.11. Helsingin tilaisuus on katsottavissa webinaarina webinaarina ja jälkikäteen tallenteena.

Minna Virolainen

Pohjoismaalaisille insinööreille tehtiin tutkimus Tanskan kiinnostavuudesta työnantajamaana. Siinä myös suomalaiset erottuivat edukseen muun muassa siksi, että asuinpaikaksi sopi suurkaupungin lisäksi myös maaseutu. Insinööriliitto järjestää yhdessä Tanskan insinöörien järjestö IDA:n kanssa kaksi infotilaisuutta: Helsingissä 21.11.

Liikennevirasto

Tanskan työmarkkinatilanne poikkeaa suomalaisten tilanteesta. Insinöörien työttömyysaste on noin yhden prosentin luokkaa. Nuoret tanskalaiset eivät hakeudu insinöörikoulutukseen ja koulutuspaikkoja on jouduttu vähentämään. Työvoimapula on johtanut siihen, että suuret rakennushankkeet tai kone- ja laitetekniikkaan liittyvät rojektit ovat vailla osaajia. Tanskalaisille tehdyn tutkimuksen mukaan halutuinta työvoimaa ovat suomalaiset insinöörit. Laadukas koulutus, ammattitaito ja tunnollisuus koetaan suomalaisten etuna.

nen Liikennevirastosta arvioi, että hanke työllistää suoraan yhteensä lähes sata ihmistä parin vuoden ajan. Urakoitsijat työllistävät 50–70 henkeä ja konepajat 20. Materiaalitoimittajat työllistävät välillisesti lisää. Siltaa varten on vuonna 2016 myönnetty noin 20 miljoonan euron rahoitus valtion perusväylänpidon lisärahoituksesta. Silta valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeen tavoitteena on vähentää lossin liikennöinnin kustannuksia sekä sujuvoittaa tie- ja vesiliikennettä. Luonto huomioidaan sillan elinkaaren ajan.

Yritysten järjestämään kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus on kasvanut erityisesti 10–49 hengen yrityksissä. Pienessä työpaikassa mahdollisuudet osallistua henkilöstökoulutukseen ovat selvästi heikommat kuin suurten yritysten työntekijöillä. Osallistumismahdollisuuksien ero on kuitenkin kaventunut kymmenessä vuodessa. Suurissa, vähintään 250 hengen yrityksissä osallistuminen on pysynyt ennallaan eli noin puolet osallistui. Pienissä yrityksissä osallistumisaste on kasvanut 24 prosentista 38 prosenttiin. Kaikkien yritysten työntekijöistä osallistui kurssimaiseen henkilöstökoulutukseen vuoden 2015 aikana 44 prosenttia; miesten ja naisten osallistumisaste oli samalla tasolla. Vaikka koulutukseen osallistuneiden osuus on noussut hiukan, saadun koulutuksen määrä työntekijää kohden on laskenut hieman. Suurissa yrityksissä koulutustunteja kertyi työntekijää kohden laskettuna yli kaksi tuntia enemmän kuin pienemmissä yrityksissä. Koulutus ja oppiminen ovat monimuotoistumassa; samalla ero perinteisen kouluttautumisen ja muun ammattitaidon kehittämisen välillä on hämärtymässä. Yritysten panostus kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen on viime vuosina pysynyt melko ennallaan, mutta erityisesti erilaiset työn ohessa opiskelun muodot sekä itse-, etä- ja verkko-opiskelu ovat vastaavasti selvästi lisääntyneet. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen toteuttamasta vuotta 2015 koskevasta Yritysten henkilöstökoulutustilastosta.

5


BITTIKATTAUS

Vaihda e-laskuun ja osallistu arvontaan TOMMIN PALSTA Tommi Grönholm Järjestöjohtaja

Jäsenetuja ja neuvotteluja

L

iitossa on muutaman viimeisen kuukauden aikana neuvoteltu uusia jäsenetuja täydentämään liiton tarjoamaa. Ilokseni voin todeta, että nyt syksyn aikana julkaistaan etuja liittyen henkilökohtaiseen tietojen käsittelyyn ja -turvaamiseen. Viimeistään keväällä jatketaan muiden uusien jäsenetujen tiimoilta. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä yhteistä etua etsien ainakin, kun vertaan tunnelmia käynnistyneeseen työmarkkinakierrokseen. On eriskummallista, että työnantaja tarjosi kierroksen alkuvaiheessa näkyvästi nollaa, kun taloustilanne on ollut jo jonkin aikaa kohenemassa. Vaikuttaa siltä, että yhteinen etu ei näillä markkinoilla kiinnosta. Pari edellistä ennätysosinkokevättä eivät vielä riitä siihen, että työntekijöille voitaisi keskustella reilusti korotuksista, joilla kurottaisi viimeisen puolen vuosikymmenen aikana tehtyä ostovoimajoustoa takaisin. Halua ei ole siihen, että pidettäisiin ostovoima edes entisellä tasolla. Tämä ei tietenkään ole uusi ilmiö. Lokakuun puolen välin aikaan SSAB:n luottamusmies muisteli kuunnelleensa palkkamalttipuheita jo 30 vuotta. Joustaminen ei ole vastavuoroista. Jos jotain yhteisen edun nimissä antaa, kompensaatio on valitettavasti otettava. Sellaista on yhteinen etu työmarkkinoilla. Mielenkiinnolla odotan, että koska työnantaja päättää hypätä yhteiseen kelkkaan. Samassa kelkassa työntekijät ovat olleet jo usean vuoden ajan ensin malttia harjoittaen ja kikyssä jopa omastaan luopuen. Nyt tuntuu siltä, että kotimainen kulutus alkaa kärsiä. Kulutus on viimeinen hyvässä mallissa ollut kansantalouden tukijalka, kun ostovoimaa on muuten nakerrettu. Toivon, että uudet jäsenedut saavat runsaan käyttäjäkunnan ja tätä kautta tuottavat jäsenille arvoa. Erityisesti toivon, että koko liittoyhteisö tukee liiton perustehtävää, eli työmarkkinaneuvotteluja ja niihin liittyviä tavoitteita. Edut jäävät kädenlämpöisiksi, jos ostovoima rapisee siten, ettei etuja voi hyödyntää.

6

E-lasku on vaivaton ja mukava tapa hoitaa jäsenmaksu. Lasku ei huku postipinoihin ja maksut tulee hoidettua ajallaan. Laskun tietoja voi seurata omasta verkkopankista myös jälkikäteen. E-lasku on turvallinen, pankkien kehittämä laskujen vastaanotto- ja maksutapa. E-laskuun siirrytään verkkopankissa, jossa tehdään e-laskuvaltuutus Insinööriliitolle. Maksusopimuksen tekemiseen tarvitaan jäsenmaksulaskun viitenumero, joka on tarkistettavissa edellisestä laskusta. E-laskutus alkaa seuraavasta mahdollisesta kuukausierästä. Ensimmäistä tulevaa e-laskua edeltävät erät pitää suorittaa aikaisemmin toimitetun laskun tiedoilla. Kun tekee e-laskusopimuksen ennen 24. marraskuuta, vuoden 2018 jäsenmaksulaskut saapuvat alusta asti e-laskuina. Jos tekee e-laskusopimuksen 31. tammikuuta mennessä, osallistuu kolmen iPadin arvontaan (Apple iPad 128 Gt Wi-Fi + Cellular ‐tabletti). Arvonta suoritetaan ensi vuoden helmikuussa kaikkien e-laskutuksessa olevien kesken. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Mikä insinööriä houkuttaa? Mielikuvaa, joka ihmisillä on yrityksestä työnantajana, kutsutaan työnantajabrändiksi. Työnantajabrändin rakentaminen ja oikeiden houkuttelevuustekijöiden huomioiminen rekrytointiviestinnässä ovat nykyään avainasemassa rekrytoitaessa uusia työntekijöitä. Turun kauppakorkeakoulussa opiskeleva Tanja Altti tekee maisterin tutkintoon sisältyvää pro gradu -tutkielmaa rekrytointiviestinnästä työnantajabrändin rakentamisessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä asioita insinöörit pitävät työnantajassa tai työsuhteessa houkuttelevimpina. Tulosten avulla tekniikan alan yrityksissä voidaan nostaa rekrytointiviestinnässä esiin oikeita asioita ja näin saada houkuteltua päteviä hakijoita tilanteessa, jossa parhaista työntekijöistä kilpaillaan. Altti tavoittelee vastaajiksi eri aloilla työskenteleviä insinöörejä. Vastaamalla tutkimukseen voi auttaa määrällisen tutkimuksen aineiston kokoamisessa. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan leffalippupaketti. Tutkimuslomake on avoinna 15. joulukuuta asti. Linkki kyselylomakkeeseen: bit.ly/2y08kcP.

Muistutus Insinööriliiton edustajakokouksen päätöksellä liiton kalenteria ei tehdä enää vuodelle 2018.


BITTIKATTAUS

Perheellisiä palkansaajia eniten erityisasiantuntijoina Osuuksien ero perheellisten ja perheettömien välillä oli suurin erityisasiantuntijoilla, 4,5 prosenttiyksikköä ja asiantuntijoilla, 3,2 prosenttiyksikköä. Tyypillisimpiä erityisasiantuntijoihin lukeutuvia ammattiryhmiä palkansaajilla olivat lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat, sovellussuunnittelijat sekä konetekniikan erityisasiantuntijat. Esimerkiksi sovellussuunnittelijoista 74 prosenttia on perheellisiä ja konetekniikan erityisasiantuntijoista 81 prosenttia. Perheettömien osuus kaikista palkansaajien ammattiryhmistä ei noussut missään ammattiryhmässä kovinkaan suureksi, vaan jäi maksimissaankin alle 50 prosentin.

Perheellisiä palkansaajia työskenteli perheettömiin palkansaajiin verrattuna suhteellisesti enemmän eritysasiantuntijoina, asiantuntijoina, johtajina ja sotilaina.

Thinkstock

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2015 lopussa perheellisiä palkansaajia työskenteli eniten erityisasiantuntijoina, kun perheettömät palkansaajat työskentelivät useimmiten palvelu- ja myyntityöntekijöinä.

Monikansallistuminen entistä helpompaa Vähäiset resurssit eivät ole este pk-yrityksille avata toimipisteitä ulkomaisilla markkinoilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan toimipisteiden avaaminen onnistuu pieninkin panostuksin, sillä yritykset hyödyntävät vuokrattavia jaettuja ja yhteisöllisiä työtiloja monikansallistumisen alkuvaiheessa. Vaikka käytännön työ tehdään useammista eri puolilla maailmaa sijaitsevista toimipisteistä, päivittäinen toiminnan koordinointi onnistuu joko ilmaisilla tai edullisilla web-pohjaisilla työkaluilla, joita käytetään sekä kommunikaatioon että toimipisteiden seurantaan. – Yritykset ovat lähellä tärkeimpiä asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan. Ne käyttävät läheistä yhteistyösuhdetta oman toimintansa kehittämiseen ja kilpailuedun saavuttamiseen, sanoo Heini Vanninen, joka teki väitöskirjansa Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. – Kansainvälistymisen tuki painottuu vahvasti vientiin ja muihin epäsuoriin kansainvälistymisen muotoihin sekä lyhyisiin ulkomaan vierailuihin, Vanninen huomauttaa. Hänen mukaansa kansainvälistymisen tukemisessa on hyvä ottaa huomioon useita erilaisia mahdollisuuksia.

Missä tilanteessa neuvottelit viimeksi palkastasi esimiehesi kanssa? Viime vuosina palkansaajat eivät ole juuri korotuksia saaneet. Edellä sopimuskierroksella solmittiin kilpailukykysopimus, jonka yhteydessä ei sovittu lainkaan palkankorotuksia. Monet työnantajat vetoavat siihen, että ne tarjoavat meriittikorotuksia yleiskorotusten sijaan. Siltä se ei ole kuitenkaan näyttänyt. Insinööriliiton lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin palkan neuvottelemisesta. Useimmiten työntekijä ei ole neuvotellut palkasta sen jälkeen, kun työsopimus on solmittu. Joka yhdeksäs vastaaja ei ole neuvotellut palkasta koskaan. Vain 14 prosenttia on viimeksi neuvotellut palkastaan oma-aloitteisesti. Vastaajia oli yhteensä 508.

Työsopimuksen solmimisen yhteydessä. 28 12

Siirtyessäni toisiin tehtäviin samalla työnantajalla. 16 14

6

0

5

Työtehtävien ja/tai vastuiden muuttuessa nykyisessä tehtävässäni.

Pyysin itse palkkaneuvottelua (muista kuin yllä mainituista syistä).

Esimies teki aloitteen palkkaneuvotteluista (muista kuin yllä mainituista syistä).

10

12

Keskustelemme palkasta sovitusti vuosittain esim. osana kehityskeskustelua.

12

En ole koskaan varsinaisesti neuvotellut palkastani työnantajan kanssa. 15

20

25

30 % 7


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Samat työehdot ulkomailta tulijoille

K

eskustelu niin kutsutuista lähetetyistä työntekijöistä on viime aikoina jälleen kiihtynyt. Yli puolet eri puolueiden kansanedustajia on vaatinut tarveharkinnan poistamista ulkomaisilta työntekijöiltä. Se on iso joukko. Ensimmäinen mieleen juolahtava kysymys on: miksi? Meillä on maassamme jo valmiiksi työttömiä, joiden pitäisi olla etusijalla avautuviin työpaikkoihin. Vai pitääkö? Haluaako joku luoda Suomeen samanlaiset kahdet työmarkkinat kuin esimerkiksi Saksassa jo on? Saksassa on jo noin 10 miljoonaa ihmistä, jotka eivät pysty turvaamaan työnteolla riittävää toimeentuloa. Tällainen malli toteutuessaan ei olisi ainakaan yhteiskunnan tai suomalaisten edun mukaista. Tarveharkinnan mahdollinen poisto ei loppujen lopuksi juurikaan vaikuta jäsenkuntaamme. Tämä johtuu siitä, että jo pitkään yritykset ovat voineet tuoda maahan niin sanottuja erityisasiantuntijoita ilman tarveharkintaa pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Riittää, että henkilö saa luontaisetuineen vähintään 3 000 euron kuukausipalkkaa. Tällöin hänet voidaan lain edessä määritellä erityisasiantuntijaksi. Palkkaraja on kyseenalainen. Suomen kaltaisessa maassa ei pitäisi olla erityisasiantuntijan tehtävää, jossa palkkaus jää alle 5 000 euron kuukaudessa. Pitää muistaa, että meillä

on yli 40 000 korkeasti koulutettua vailla työtä. Jos kuitenkin on niin, ettei tästä joukosta löydy yritykselle sopivaa työntekijää, on hyväksyttävää, että tehtävään sopiva henkilö tulee ulkomailta. Laajemmin tarkasteltuna asiassa on lopuksi kyse siitä, ovatko työsuhteen ehdot kaikille samat samasta työstä. Tämä on aivan oleellinen seikka keskusteltaessa lähetetyistä työntekijöistä. Työehtojen pitää olla samat myös ulkomailta saapuville. On käynyt selväksi, että väärinkäytöksiä tapahtuu, ja aika paljon. Hyvä on myös miettiä, voidaanko yhteiskuntaa rakentaa ja kehittää sen perusteella, miten estetään järjestelmästä löytyvien reikien hyväksikäyttö. Ammattiyhdistysliike suhtautuu yleisesti – kuten Insinööriliitto – myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, kunhan työsuhteen ehdot samasta työstä ovat maahanmuuttajille samat. Tämä tarkoittaa yleissitovan työehtosopimuksen noudattamista. Koska tiedämme, että näin ei ole, aluehallintovirastoille on tarveharkinnan poistamisen yhteydessä osoitettava riittävät resurssit valvontaan ja väärinkäytösten estämiseen. On käynyt ilmi, että AVI:en tekemät raportit eivät johda mihinkään, koska valtiolla ei ole resursseja jatkaa siitä, mihin AVI:en työ päättyy. Näin ollen nykyjärjestelmä ei estä mahdollisia lisääntyviä väärinkäytöksiä, jos tarveharkinta poistetaan ilman tarkkaa harkintaa.

9


10


Jari Välilä huolehtii, että sähkönsiirto pysyy tehtaalla kunnossa.

Kemian kylä elää symbioosissa TEKSTI: Janne Luotola KUVAT: Markku Ojala

Öljynjalostamolla käyttämättä jäävä aines muuttuu viereisellä tontilla muoviksi. ›› 11


Jari Välilä ja Ismo Savallampi kehittävät työhyvinvointia.

12

K

orkealle taivaalle kurottavan kaasutornin huipulla roihuaa savuttava liekki. Borealiksen tehtaalla Porvoon Kilpilahdessa on meneillään seisokki, jonka yhteydessä putkistoista vapautuu tavallista enemmän kaasua. Se pitää polttaa, jotta kaasut eivät aiheuta räjähdysvaaraa. – Jos tehtaalla on jokin häiriö, soihtu palaa niin voimakkaasti, että se voi näkyä moottoritielle asti, kertoo Borealiksen sähkökäytön johtaja Jari Välilä. Varapääluottamusmiehenä toimiva Välilä osoittaa matalaa korjaamorakennusta, jossa sijaitsee hänen työpisteensä. Harvoin hän kuitenkaan kököttää aloillaan, sillä tehtävät vaativat liikkumaan tehtaalla ja koko Kilpilahden yritysalueella. Välilä ajaa tehtaan autolla rakennukselle, josta risteilee putkia eri suuntiin korkeita telineitä pitkin. Hän kömpii ratista sateeseen keltaisessa turvatakissaan ja viittilöi muuntamoon. – Tämä on minun valtakuntaani. Huolehdin, että sähkö kulkee ja että täällä on turvallista.

Alueella liikkuu paljon muitakin työmiehiä ja ajoneuvoja. Seisokin aikana on ruuhkaa, mutta loppusyksystä on jo hiljaisempaa. Silloin laitteet on saatu huollettua ja tarvittaessa uusittua. PUTKET YHDISTÄVÄT YRITYKSIÄ

Teollisuusalue ulottuu muutaman kilometrin kumpaankin suuntaan. Kilpilahdella toimii yli kymmenen yritystä ja työskentelee 3 500 ihmistä. Aluetta pidetään kemianteollisuuden esimerkkinä teollisesta symbioosista ja kiertotaloudesta. – Kaikki yritykset ovat putken päässä toisistaan, Välilä tiivistää. Teollinen symbioosi ja kiertotalous tarkoittavat käytännössä sitä, että yritykset toimivat yhdessä. Nesteeltä jää käyttämättä osa raakaöljystä ja maakaasusta. Borealis saa sen jalostettavaksi muun muassa polyolefiineiksi ja kemikaaleiksi. Borealikselta yli jäävä aines kulkee osittain alueen yhteiselle voimalaitokselle, joka tuottaa yrityksille sähköä ja höyryä. Jätteestä huolehditaan yhdessä, ja teollisen veden laitos palvelee kaikkia yrityksiä.


”Porvoo on tehdaskokoinen laboratorio.”

Välilä ajaa autolla Kilpilahden rantaan satamalaiturille, josta kaasua pumpataan tehtaalle. Muutaman sadan metrin päässä kulkevat rautatiekiskot, joilla seisoo Venäjältä tulleita junavaunuja. Taustalla aukeaa kaasusäiliöiden loputon meri. – Olen ollut 32 vuotta täällä töissä. Vieläkin tulee vastaan paikkoja, joissa en ole käynyt. Myös uutta syntyy. Kesällä valmistui 275 metriä pitkä luola, johon varastoidaan kaasua. Se on louhittu sadan metrin syvyyteen säiliömeren alle, Välilä kertoo. – Koska varasto on iso, vuoden aikaiset raaka-aineiden hinnan heilahtelut tasoittuvat ja käyttövarmuus paranee. KAASUNHAISTAJAT VAHTIVAT

Yritykset muodostavat yhteisen terveys- ja turvallisuusympäristön. Nesteen hallinnoima palokunta huolehtii kaikkien tonteista. Ympäristön valvonta on yhteistä. Ilmassa ja merellä on antureita, jotka varoittavat mahdollisista vuodoista ja ilmaisevat, mistä ne tulevat. – Meillä on paljon herkästi syttyviä ja räjähtäviä kaasuja. Jo siksi laitoksella on lähes sata kaasunhaistajaa, turvavarusteisiin sonnustautunut Välilä kertoo. Työterveys on alueen yritysten yhteinen. Lisäksi Borealis pitää työntekijöiden kunnosta huolta työhyvinvointiohjelmalla, johon kuuluu muun muassa ohjattua liikuntaa työajalla. Tyky-päivinä liikuntaa järjestetään työpaikan ulkopuolella. – Kun ihmiset ovat hyvässä kunnossa, he jaksavat töissä, Välilä selittää. Turvallisuutta parannetaan kouluttamalla henkilöstöä. Borealiksen terveys-, turvallisuusja ympäristöpäällikkö Ismo Savallampi esittelee toimistolla sosiaalipsykologista työnjohdon kurssikirjaa, joka korostaa ihmisten käyttäytymistä turvallisuudessa. – Hetken herpaantuminen voi johtaa onnettomuuteen, Savallampi muistuttaa. PROSESSITEKNOLOGIA LEVIÄÄ ULKOMAILLE

Itävaltalaisella Borealiksella on toimintaa yli 120 maassa. Tuotekehitys tapahtuu suurelta osin Suomessa, josta muovin jalostuksessa käytetty Borstar-teknologia on levinnyt muihin maihin. Kun uusi menetelmä toimii koeoloissa, se testataan koko laitoksella ja otetaan käyttöön konsernin muilla tehtailla. – Porvoo on tehdaskokoinen laboratorio, Välilä luonnehtii. Borstarin ansiosta muovin molekyylirakennetta pystytään räätälöimään eri tarkoi-

tuksiin. Insinöörillä on aavistus siitä, miksi maailmanluokan teknologia syntyy juuri Suomessa. – Keski-Euroopan päättäjät ymmärtävät, että jos me jotain lupaamme, me todella teemme sen. Tehdasalueen laajuus hämmästyttää auton ikkunasta, joten voi hyvin uskoa, että Borealis työllistää Kilpilahdella noin 900 henkeä. Heistä 250 on ylempiä toimihenkilöitä. Toiminta on niin vakiintunutta, että työntekijämäärä ei kasva. Tosin eläköityvien tilalle palkataan uusia. BUSSISSA KESKUSTELLAAN

Luottamustoiminnan Välilä aloitti vajaat kymmenen vuotta sitten. Viisi vuotta on jo kulunut varapääluottamusmiehenä ja yritysyhdistyksen puheenjohtajana. Hän on tiiviisti tekemisissä alueen työntekijöiden kanssa työaikana ja osin vapaallakin. – Nesteen luottamushenkilö istuu usein vieressä bussissa, kun mennään kotiin. Välilä kehuu henkilöstön ja työnantajan välejä. Asioista puhutaan avoimesti ja pyritään sopimaan ilman pakkoa. Borealis oli kemianteollisuudessa ensimmäinen yritys, joka otti käyttöön työaikapankin. – Meillä oli vahva kulttuuri paikallisessa sopimisessa ennen kuin siitä alettiin työmarkkinajärjestöissä edes puhua. Kilpailukykysopimus toteutettiin Borealiksessa sopimalla. Kun työpäivää pidennettiin kuudella minuutilla, lomapäivää pidennettiin saman verran. – Eli työntekijän ei tarvitse suorittaa loman ajalta kertyvää työajan pidennystä. Välilä päättää esittelyn Borealiksen portille. Kello lähestyy neljää, ja työntekijöitä puikkii portista pysäkille. Tien varrella hyrisee vastaan vielä yksi asia, joka Kilpilahden symbioosissa on yhteinen: bussi kaupunkiin.

Infotaulu tehtaan portilla kertoo tehtaan työturvallisuudesta.


Veronpalautustiedot ensi vuonna sähköisesti TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP

Ensi vuoden alusta viranomaiset tarjoavat palveluitaan kansalaisille ensisijaisesti digitaalisesti. Tarkoitus on jakaa kaikki viranomaisviestit sähköisesti, myös tiedot mahdollisista veronpalautuksista.

J

ärjestelmästä pitää saada ensin turvallinen. Tavoitteena on, että vajaan viiden vuoden kuluttua 90 prosenttia käyttää julkisia palveluja digitaalisesti ja että 80 prosenttia ottaa viranomaisviestit vastaan Suomi.fi-palvelun kautta. Tavoite on kova. Neljännes yli 65-vuotiaista ei ole koskaan käynyt netissä, eikä kaikilla ikääntyneillä ole tietokonetta tai älypuhelinta. Lisäksi nuorille viranomaiskieli on usein liian vaikeaselkoista.

DIGIKOULUTUSTA TARVITAAN KOKO AJAN

Valtionvarainministeriössä myönnetään, että palvelujen digitalisoitumisen takia tarvitaan enemmän ja jatkuvaa koulutusta kansalaisille. Tähän saakka koulutus on jäänyt pitkälti kolmannen sektorin kontolle ja tukipalvelujen antaminen kirjastolaitokselle. Ministeriö on valmis satsaamaan koulutukseen. Ketään ei kuitenkaan pakoteta digipalveluihin. Digitaalisten palveluiden rinnalla viranomaispalveluja tarjotaan 14

jatkossakin myös perinteisesti eli tiskillä ja paperitse. Perinteisten palveluiden saaminen saattaa vaikeutua, sillä digipalvelujen myötä palvelupisteitä voidaan harventaa. Asioinnin voi valtuuttaa toisen henkilön tehtäväksi vaikka määräajaksi. Tällöin asioinnin voi hoitaa joko asiakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö. Kun määräajan päättyminen lähestyy, siitä tulee asiakkaalle muistutus.

Lokakuun puolivälissä mukana oli noin 28 000 julkista palvelua. Koska viranomaisten viestit pääsee lukemaan vain sähköisesti kirjautumalla, viranomainen saa samalla selville, onko tieto mennyt perille ja onko se luettu. Palvelujen keskittyminen samaan paikkaan helpottaa myös viranomaisten yhteistyötä ja niiden keskinäistä tiedonkulkua. Muutos henkilön tiedoissa, esimerkiksi lapsiluvussa, kulkeutuu yhdellä kertaa kaikille tarvittaville viranomaisille. Samalla palvelujen sisältöä on helpompi vertailla. Maakuntien verkkosivustot tulevat osaksi Suomi.fi-palvelua. Myös tulorekisteri aiotaan siirtää Suomi.fi-palveluihin.

KAIKKI VIRANOMAISET SAMALLA KERTAA

HUOMIO TOIMINTATAPOIHIN

Suomi.fi:n palveluihin tunnistautumalla löytää kaikki viranomaispalvelut. Aiemmin jokaiseen viranomaispalveluun on pitänyt kirjautua erikseen, ensi vuonna kaikki palvelut voi hoitaa samalla kirjautumisella. Samalla netitse avautuu keskusteluyhteys viranomaisen kanssa. Jo useamman vuoden ajan Suomi.fisivuille tunnistautumalla on päässyt muun muassa hakemaan suurimpien kaupunkien päivähoitopaikkoja ja seuraamaan reseptiensä voimassaoloa.

Digitaalisia palveluita tarjoaa jo 112 viranomaista. Vaikka palvelut siirtyvät digitaalisiksi, asiointi ei välttämättä helpotu, jos asiakas ei tunne viranomaisten toimintatapoja. Siksi nettisivuilla löytyy useimpiin palveluihin opastus. Suunnitelmissa on myös yhtenäistää viranomaisten toimintatapoja. Oman lisänsä vaatimuksiin tuo saatavuusdirektiivi. Vuonna 2021 digitaalisten palvelujen pitää olla tarjolla kaikille erityisryhmille, myös näkövammaisille.


Työmarkkinat ovat mainettaan joustavammat TEKSTI: Aku Karjalainen /YTN

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomen työmarkkinoiden jäykkyyksiä liioitellaan.

T

yöehtosopimusten yleissitovuus rajoittaa perusoikeuksia. Työehtosopimukset estävät paikallista sopimista. Työntekijöiden irtisanomisen on vaikeaa. Sopimuskulttuuri nakertaa yritysten kilpailukykyä. Julkisessa keskustelussa työmarkkinoiden joustamattomuus ja talouskasvun hitaus pistetään usein ammattiyhdistysliikkeen kontolle. – Ennakkoluulot eivät pidä paikkaansa. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa on varsin joustavat työmarkkinat keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna, korostaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

PAIKALLINEN SOPIMINEN MAHDOLLISTA

MÄÄRÄAIKAISTYÖNTEKIJÖITÄ ENEMMÄN

Viime vuosina yksi kuuma peruna työmarkkinoilla on ollut paikallisen sopimisen lisääminen. – YTN:n solmimat työehtosopimukset mahdollistavat monesta asiasta paikallisen sopimisen. Esimerkiksi työajoista voidaan sopia paikallisesti hyvinkin laajasti. Yleensä ongelmana on se, että tätä mahdollisuutta ei ole osattu tai tahdottu käyttää tai sille ei ole nähty tarvetta, Kauppi huomauttaa. Jäykkyyksiä voidaan tarkastella monesta muustakin eri näkökulmasta. Kauppi ottaa esimerkiksi irtisanomisen, jota pidetään usein kalliina ja vaikeana. OECD:n mittari kuitenkin osoittaa, että sekä yksilöllinen että kollektiivinen irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin Ruotsissa ja Saksassa. – Erityisen helppoa on tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen, joka on Suomessa helpompaa kuin jopa IsossaBritanniassa ja Yhdysvalloissa.

Määräaikaisten työsuhteiden sääntely on Suomessa vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin, paljastuu puolestaan Eurostatin tilastoista. Suomessa on enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin Saksassa ja Tanskassa, mutta vähemmän kuin Ruotsissa. Osa-aikaisesti Suomessa työskennellään EU:n keskiarvoa vähemmän. – Työvoiman vaihtuvuus on Suomessa Euroopan kolmanneksi nopeinta Tanskan ja Espanjan jälkeen, Kauppi lisää. EUROOPAN JOUSTAVIMMAT TYÖAJAT

Koko Euroopan kärjessä Suomi on joustavissa työaikajärjestelyissä. Suomessa onkin esimerkiksi kaikkein helpointa vaihdella työpäivän aloitus- ja lopettamisaikaa sekä pitää kertyneitä työtunteja vapaapäivinä. – Monesti työaikakäytännöt vaarantavat jaksamisen ja ovat liiankin joustavia, jopa nykyisen lain vastaisia. Esimerkiksi ylempi toimihenkilö tekee viikossa varovaisestikin arvioiden keskimäärin kaksi tuntia ylitöitä, mikä tekee sata tuntia vuodessa, Kauppi laskee. – Työaikalain mukaiset ylityökorvaukset maksetaan vain joka neljännelle ylemmälle toimihenkilölle. Yhdessä vertailussa Suomi pitää kuitenkin perää. Suomi on World Economic Forumin (WEF) kilpailukykyraportin mukaan palkanmuodostuksen joustavuudessa 140 maasta viimeinen. WEF rinnastaa palkanmuodostuksen jäykkyyden ja keskitetyn sopimisen. Mitä keskitetympää työehdoista sopiminen on, sitä jäykempää palkanmuodostus WEFin mielestä on. – Tämä ei kuitenkaan näyttäisi olevan kovin olennainen muuttuja, sillä esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat tällä mittarilla sijoilla 132 ja 133, Kauppi vertaa. 15


Ari Sihvola viihtyy hyvin työssään siistin työpöydän ääressä.

Ulkomailla mutta kuitenkin lähellä TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Renni Verho

Monia suomalaisia it-alan insinöörejä työskentelee eteläisessä naapurimaassa.

T

ietotekniikan insinööri Ari Sihvola on työskennellyt testi-insinöörinä vuoden verran Viron pääkaupungissa Tallinnassa. Hänen työnantajansa Sportradar on Sveitsissä pääkonttoria pitävä urheiluvedonlyöntiyritys. 16

– Maailman johtava urheiluvedonlyöntipalveluja tarjoava yritys, vaatimattomasti sanottuna, Sihvola hymähtää. Yritys työllistää maailmanlaajuisesti lähes 2 000 työntekijää, joista Tallinnassa on noin 200. Sihvolalla on yksi suomalainen kollega, muut ovat lähinnä virolaisia ja venäläisiä. – Suurin yllätys uudella työpaikalla oli lukuisat Venäjältä tulleet työntekijät, Sihvola kertoo. Tallinnassa on voimakas kasvu italalla, jossa on pulaa osaavista työntekijöistä. Työpaikalla englanti on yleisin kieli, mutta suomi, venäjä ja viro ovat vah-

vasti läsnä. Venäläiset osaavat englantia, mutta eivät viroa. Sportradarilla on toimistoja ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Saksassa, Norjassa ja Sloveniassa. Asiakkaita on joka puolella maailmaa. TYÖNÄ UUSIEN KOHTEIDEN TESTAUS

Sihvolan vastuualueella on lähinnä urheiluvedonlyöntipalveluihin keskittyvä tuotekehitys. Hän testaa ja varmistaa, että eri vedonlyöntilaitteet toimivat – Tarjoamme asiakkaille alustoja ja kehitysympäristöjä, joissa asiakkaat voivat tarjota omille asiakkailleen urheiluvedonlyöntipalveluita. Palvelut ovat erilaisia, joten myös


Tallinna on monelle suomalaiselle tuttu matkakohde ja entistä useammalle tuttu työskentelykaupunkina.

niiden testit vaihtelevat, mikä tekee toimenkuvasta monipuolisen. Kovin yksityiskohtaisesti Sihvola ei voi kertoa työstään, sillä häntä sitoo tiukka salassapito asiakkaiden tuotteista. – Sen voin sanoa, että jokainen päivä on erilainen. Sihvola ei itse ole kiinnostunut vedonlyönnistä eikä urheilusta, joten sillä tavoin hän kokee olevansa epämukavuusalueella. – En seuraa urheilua enkä harrasta vedonlyöntiä. Minua ei haittaa, vaikka työsopimuksessa kielletään vedonlyönnin harrastaminen. Työpaikka on Mustamäen alueella, noin neljän kilometrin päässä Tallinnan satamasta. TYÖNHAKU SUJUI JOUHEVASTI

Toissa kesänä Sihvola näki sosiaalisessa mediassa, että Sportradar haki testiautomaatioinsinöörejä. Hän laittoi hakemuksen, parin kuukauden kuluttua tuli kutsu haastatteluun ja sillä tiellä hän edelleen on. – Kun tulin Tallinnaan, minulla oli aluksi mahdollisuus asua yrityksen omistamassa asunnossa. Sittemmin testi-insinööri etsi it-

selleen kivan kämpän, ja työnantaja auttoi käytännön asioiden hoitamisessa. Koti sijaitsee rauhallisella asuinalueella, jossa on pieniä kerrostaloja ja vähän liikennettä. Työmatka on kuutisen kilometriä. Työnantaja auttoi myös paikallisen henkilökortin hankkimisessa. Sähköisen henkilökortin avulla pankkitili oli helppo avata paikallisessa pankissa ja selvittää verotusasiat. Sihvolan työaika ei ole yhtä joustava kuin Suomessa on totuttu. Työpäivä alkaa yhdeksältä ja päättyy iltakuudelta, päivällä on tunnin ruokatauko. – Omalta kohdalta palkka on vähän pienempi kuin Suomessa, mutta ostovoima on Virossa parempi. Sihvolan asumiskustannukset ovat hieman pienemmät suomalaiseen verrattuna, vaikka yleinen kustannustaso on Tallinnassa noussut viime vuosin. PALUUSTA EI OLE PÄÄTÖSTÄ

Sihvola arvelee, että hän on Tallinnassa käymässä eikä jäämässä. – Mutta ei sitä koskaan etukäteen tiedä, kauanko täällä tulee oltua. En ole päättänyt, kuinka kauan täällä aion olla. Mieli halajaa Tampereelle.

Aiemmin hän työskenteli matkapuhelimien kenttätestauksessa Nokialla ja Accenturella. Sihvola näkee tulevaisuuden hyvänä. – Puolitoista vuotta sitten Tampereella oli paljon irtisanomisia, mutta nyttemmin siellä on työmarkkinat ovat vilkastuneet. Jossain vaiheessa voi katsoa töitä sieltä uudelleen. NÄKYMÄ LAATIKON ULKOPUOLELTA

Suomen ja Viron läheisyys on vaikuttanut siihen, ettei Ari Sihvola edes koe olevansa ulkomailla. Hän käy kotimaassa useana viikonloppuna kuukaudessa. Kokemusta on myös aiemmasta ulkomailla työskentelystä. Muutamia vuosia sitten hän oli neljä kuukautta Intiassa työkomennuksella. – Suosittelen kaikille ulkomaille lähtöä, se antaa näkökulmaa Suomen asioihin. Sihvolan mielestä omatoimisuus ja aloitteellisuus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia ulkomaille lähteville, vaikka työnantaja hoitaisi esimerkiksi muuttoon liittyviä asioita. – Tarvitaan myös joustavuutta ja kykyä oppia uutta. 17


YTN terävöittää kv-toimintaansa TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP

Työn ehdoista päätetään myös Euroopan unionin pöydissä.

A

siantuntijatyön arvostuksen pitää näkyä työaikasäännöksissä, matkatyön ehdoissa, osaamisen kehittämisessä ja asiantuntijoiden siirtymisen pelisäännöissä EU-maasta toiseen. Näistä ei päätetä pelkästään kansallisesti, vaan minimitasosta päätetään koko Euroopan unionin tasolla. Siksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN on päättänyt mennä mukaan palkansaajien Brysselin edustustoon FinUnionsiin. YTN:n puheenjohtajan Heikki Kaupin mukaan järjestön pitää olla vaikuttamassa siellä, missä ylempien 18

toimihenkilöiden työn reunaehdoista päätetään. – Näin voimme vaikuttaa EU:n päätöksentekoon kahta kautta: Suomessa maamme hallituksen kanssa ja FinUnionsin avulla Euroopan parlamenttiin ja komissioon. YTN:n tarpeita ja toiveita on Kaupin mukaan kuultu FinUnionsin toimintaohjelmassa, vaikka kumppaneina on kaksi keskusjärjestöä eli SAK ja STTK. – Palkansaajien Eurooppa-tavoitteet ovat lopulta hyvin yhteneväiset. Määrittelimme keväällä FinUnionsin toimintakentän, eli työllisyyden, reilut sisämarkkinat ja reilut kansainväli-

set markkinat. Jokaisen alla on lista kysymyksistä, joiden kanssa työskennellään. Kauppi ottaa esimerkiksi erityisosaajadirektiivin, jolla halutaan yhtenäistää korkeasti koulutetun väen pääsyä kolmansista maista EU:n alueelle. – Hanke on sinänsä hyvä, mutta työnteossa pitää noudattaa kunkin maan työehtoja. Eurooppa-tason edunvalvontaa tehdään myös eurooppalaisissa ammattiliitoissa. Kauppi toteaa, että suomalaisten ääni kuuluu suoremmin, kun FinUnions kertoo ongelmista ja toiveista parlamentin kulloisillekin avainhenkilöille ja komission jäsenille.


”Työntekijöiden kanneoikeus on tavoitteena.” YTN:n kansainvälisen työn päälinjoja ollaan paraikaa hahmottelemassa. Karjalaisen mukaan näkökulmaa muutetaan oleellisesti. – Kärjeksi otetaan jäsenille tärkeät kysymykset, eli ylempiä toimihenkilöitä koskevat lainsäädäntöhankkeet. EU-tasollakin on meneillään satoja lakihankkeita, joista meidän pitää valita oikeat. Ne, jotka vaikuttavat suoraan jäsenten arkeen. VIESTI PERILLE OIKEAAN PAIKKAAN

– Osallistumme Euroopan tason keskusteluun. FinUnionsin tekemä työ maksaa YTN:n jäsentä kohti 0,40 euroa vuodessa. Se ei ole iso hinta edunvalvonnasta. Kauppi toivoo, että Akava ottaisi FinUnionsin toiminnan uudelleen harkintaansa. VAIKUTTAMISEN PAIKKOJA RIITTÄÄ

Työnteon ehtoihin ei ole tullut unionista pitkään aikaan parannuksia, mutta nyt linja on muuttunut. Komissio on esittänyt parannuksia sosiaalisiin oikeuksiin. – Tärkeimpiä esityksiä ovat perhevapaadirektiivi ja valmistelussa oleva niin sanottu työsuhteen todentamisdirektiivi. Sen mukaan kaikissa työsuhteissa olisi oikeudet esimerkiksi vähimmäistyöaikaan, YTN:n kansainvälisten asioiden ryhmän vetäjä Jenni Karjalainen kertoo.

YTN aikoo hänen mukaansa olla tiiviisti mukana valmistelutyössä, sillä koko ajan yleistyvä alustatyö tuo ongelmia asiantuntijatyöhönkin. Komissioon yritetään vaikuttaa myös, kun pohditaan työsuhteen aikana saatavaa koulutusta. – Maailma muuttuu kiivasta tahtia. Tutkinnolla ei pitkälle selviä, vaan vaaditaan lisäkoulutusta, sanoo Karjalainen, joka työskentelee Insinööriliitossa johtavana asiantuntijana. EDETÄÄN ASIAKYSYMYKSET KÄRJESSÄ

YTN:n kansainvälinen ryhmä perustettiin kaksi vuotta sitten jakamaan tietoa kansainvälisestä toiminnasta. Karjalainen muistuttaa, että kaikki YTN:n jäsenliitot eivät ole eurooppalaisten kattojärjestöjen jäseniä. Insinööriliitto ja TEK kuuluvat Industriall Europeen, jonka elinkeinopoliittiseen työryhmään Karjalainen kuuluu.

– EU:n teollisuuspolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, digitaalisia sisämarkkinoita ja muita ylätason asioita seurataan, mutta valitsemme niistä ylempiä toimihenkilöitä koskevat kysymykset, Karjalainen sanoo. EU-tason asioiden valmisteluun perehdytään myös kotimaassa. Kansainvälinen työryhmä kutsuu virkamiehiä ja asiantuntijoita kertomaan linjausten perusteluista sekä eri kysymysten valmistelusta. – Sivistymme itse, mutta samalla voimme viedä omaa viestiämme päättäjien pöytiin. Liittojen konkreettiset esimerkit kertovat virkamiehille enemmän kuin keskusjärjestöjen kautta suodattuneet viestit. Karjalainen mainitsee esimerkkeinä liikkuvan työn ongelmat ja kolmansista maista tulevista erityisasiantuntijoista juontuvat pulmat. Liittojen yhteistyötä ja koordinaatiota tarvitaan, sillä esimerkiksi komissiolla on koko ajan meneillään lausuntokierros jostain valmistelevasta asiasta. Työryhmässä sovitaan, mikä liitoista vastaa ja mitkä seikat lausuntoon pitää saada mukaan. Lisäksi YTN:llä on selvät tavoitteet, mitä muutoksia eurooppalaiseen lainsäädäntöön pitää saada. – Työntekijöiden kanneoikeus, EWC:n tiedonantorikkomusten sanktiointi ja työntekijän henkilöllisyyden salassa pysyminen, kun tämä paljastaa esimerkiksi ympäristörikoksen tai kuten Volkswagen-tapauksessa vääristetyt autojen päästötiedot, Karjalainen listaa. 19


Jyrki Katainen näkee Brysselissä sijaitsevan Berlaymonttoimistorakennuksen huipulta kauas.

K  atainen k irittää kauppaa TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Komissaari helpottaa kauppaa ja investointeja, jotka tuovat työtä etenkin vientivetoisiin maihin. 20


J

os olisit vallanpitäjä ja saisit valita joko vapaakaupan tai sääntöihin perustuvan kaupan, kumpaan päätyisit? Kysymys on kompa, sillä vaihtoehdot tarkoittavat samaa asiaa. Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen selittää työhuoneessaan Brysselissä, miksi Euroopan unionissa käytetään uutta termiä vanhasta asiasta. Vapaakauppa luo mielikuvan, että kaupassa ei olisi sääntöjä. – Jos katsoo vaikka Kanadan ja EU:n kauppasopimusta, se on yli tuhat sivua täynnä sääntöjä, Katainen huomauttaa. Sopimukset käsittelevät yksityiskohtaisesti sitä, kuinka kaupan esteitä puretaan tasapuolisesti. – Samaan aikaan, kun avataan markkinoita, pitää puolustautua epäterveeltä kilpailulta. Epätervettä kilpailua on esimerkiksi Kiinan protektionismi. Etenkin metalliteollisuudessa vientiin menevän teräksen hinta saadaan valtion tuella painettua markkinahintaa alemmaksi. EU pystyy torjumaan tällaista dumppausta rangaistustulleilla. Maailmankauppa ei ole suurille markkinoille yhtä tärkeää kuin esimerkiksi Pohjoismaille. Viennin osuus Suomen kansantaloudesta on EU:n korkeimpia, noin 40 prosenttia. – Vientivetoisten maiden elinehto ovat vapaat markkinat. INVESTOINTITUKI VAUHDITTAA KASVUA

Kataisen vastuulla unionissa ovat työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky. Hänen johdollaan lanseeratun investointiohjelman tavoitteena on tuupata liikkeelle 315 miljardin euron investoinnit Euroopassa vuosina 2015–2018. Tavoitteesta on täyttynyt jo 240 miljardia euroa, ja tavoitetta on jatkettu 500 miljardiin euroon vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomi on hyötynyt rahoituksesta seitsemänneksi eniten unionissa, jos lasketaan ohjelman kautta saadut eurot suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroopan investointirahasto ESIR:n rahaa on myönnetty 20 hankkeeseen, kuten Triplan ostoskeskukseen Helsin-

”Vapaat markkinat ovat elinehto.” Seinämaalaus Rue de la Loilla luo uskoa Eurooppaan.

gissä ja Äänekosken biotuotetehtaaseen. Tuettujen hankkeiden kokonaisarvo Suomessa on 5,1 miljardia euroa. Suomessa pk-yritykset eivät ole saaneet merkittävästi ESIR-rahoitusta. Pk-yritykset eivät yleensä saa rahaa suoraan ESIR:stä vaan pankkien tai muiden välittäjäorganisaatioiden kautta. Katainen pitää suomalaisyritysten rahoitusmahdollisuuksia hyvinä ja viittaa kansainvälisesti tunnettuun Slush-rahoitustapahtumaan. – Suomi on asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin riskirahan houkuttelija. TYÖVOIMA LIIKKUU MAANOSASSA

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti alkusyksystä puheen unionin tilasta. Siinä esitettiin työmarkkinaviraston perustamista EU:hun. Virasto helpottaisi työvoiman liikkumista maasta toiseen ja reilujen pelisääntöjen noudattamista. – Ajatus on luoda yhden pysäkin konttori, josta sekä työntekijä että työnantaja saavat kaiken tarvitsemansa informaation, Katainen kertoo. Taustalla on periaate, jonka mukaan samasta työstä maksetaan samanlaista palkkaa samassa paikassa. Jos työntekijä siirtyy toiseen maahan, hänen palkkansa pitää vastata sen maan palkkatasoa. Tämän pitäisi hillitä halpatyövoiman tuontia. Komissio esitteli Kataisen johdolla syksyllä teollisuusstrategian, jonka pyrkimys on kilpailukyvyn vahvistaminen. Tämän avulla teollisuutta elvytetään Euroopassa. Esimerkiksi robottien kehittyminen on tuonut vaa-

teteollisuutta takaisin EU-maihin ja tehnyt Uudenkaupungin autotehtaasta menestyvän. – Vaikka robotisaatio vähentää työpaikkoja, se näyttää myös lisäävän niitä, Katainen sanoo. Työllisyyteen liittyvissä asioissa EU:lta puuttuu toimivaltaa. Yrityskaupoissa unioni voi estää kaupan, jos sen mielestä kauppa johtaa määräävään markkina-asemaan. Sen sijaan unioni ei voi vaikuttaa esimerkiksi Alcatelin ja Nokian väliseen fuusioon, jossa suomalaisia työntekijöitä potkittiin pihalle mutta ranskalaisia ei. Irtisanomisten helppouteen vaikuttavat kansalliset lainsäädännöt. ERI ROOLIT HUOLEHTIVAT ERI ASIOISTA

Katainen toimi ennen komissaarin tehtäviä Suomen pääministerinä. Hänestä on vaikea verrata, kumpi asema vaikuttaa enemmän suomalaisten hyvinvointiin. Pääministeri vaikuttaa maansa kilpailukykyyn ja koulutukseen ja siten työllisyyteen. Komissaari taas vaikuttaa jäsenmaiden kauppaan. – Kotipesän pitää aina olla kunnossa, muuten ei voi maailmasta hyötyä, Katainen punnitsee. Kotimaan asioihin komissaari ei nykyisessä tehtävässään puutu mutta vertaa Suomen tilannetta muihin unionin maihin. Vaikka rakennemuutos on kurittanut EU:ssa paljon Suomea, isänmaasta tulee ennusteen mukaan ensi vuonna vauraampi kuin ennen finanssikriisiä. – Kehitys on aina herättänyt epävarmuutta mutta johtanut lopulta parempaan, Katainen summaa.

21


Suvi Napola iloitsee, että ensimmäisellä yrityksellä hän löysi oikean ja mielekkään alan.

Opiskelijaelämä avaa mahdollisuuksia TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala

22


Opiskelijan elämään mahtuu opintojen lisäksi töitä ja opiskelijatoiminnan harrastamista.

A

mmattikorkeakoulu Metropolian Leppävaaran kampuksella tuoksuu popcornilta. Insinööriliiton ja Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO:n järjestämä valmistuvien kiertueen tilaisuus on päättymässä. Mediatekniikan opiskelija Suvi Napolalla on takana aamupäivän oppitunnit ja parin tunnin päivystys tilaisuuden ständillä. Nyt on hetki aikaa pohtia kulunutta vuotta ja insinööriopintoja. Napola kertoo, että viime vuoden syksyllä hän aloitti tutorina aloittaville opiskelijoille ja luokkansa yhteyshenkilönä. Tutorina hän veti ryhmää ensimmäisen vuosikurssin insinöörialkajille. Yhteyshenkilön roolissa hän on ollut mukana ständeillä, kerännyt Opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus TOTTin vastauksia ja pitänyt infoja luokissa. UIO:n hallituksen jäsenenä Napola on ollut tämän vuoden. Hänen vastuulleen kuuluvat viestintä ja UIOTUS-lehti. – Lehden toimittaminen on opettanut monta uutta asiaa, kuten tarjouspyyntöjen tekoa painotaloille ja lehden taittamista, Napola kuvailee. – Toteutan käytännössä samoja

asioita, joita viime vuonna opiskelimme. Yhdistyksessä toimimisen ajankäyttö vaihtelee, mutta Napola arvioi, että keskimäärin hän käyttää siihen työpäivän verran tunteja viikossa. KESÄSTÄ LÄHTIEN DEVAAJANA

Viime keväänä eli toisen opintovuoden jälkeen Napola sai oman alansa kesätöitä. Hän halusi harjoittelupaikan, mutta myös palkkaa siitä. – Hain web-kehittäjäksi ja sellaiseksi pääsin. Ei olisi paremmin voinut mennä. Kesätyö Exovella kesti 3,5 kuukautta. Napola työskenteli projektissa kehittäjänä etenkin ulkoasun parissa. Kesän jälkeen Napola sai vakituisen työsopimuksen, ja nyt hän tekee töitä 40 prosenttia täydestä työviikosta. Käytännössä hän tekee kaksi työpäivää. – Työ on hirveän kivaa ja samalla se kerryttää opintoihin kuuluvaa harjoitteluosaa. Töissä tahti on rivakampi kuin opinnoissa. Kun oli tottunut kesän ajan täyteen työpäivään, syksyllä sama rytmi jatkui. – Komentorivin sujuva käyttö tuli tutuksi, joten alkusyksyn opinnot menivät simppelisti, Napola naurahtaa. Hän uskoo, että jatkossakin työkokemus tukee opintoja. Viime vuonna Napolan opinnoissa käytiin eri teknologioiden perusteet läpi. Töissä hän huomasi, ettei haittaa, vaikka ei tiedä kaikesta kaikkea. Silti perusteiden tunteminen oli hyödyllistä, sillä lähes jokaiseen asiaan pystyi sanomaan, että siitä on kuullut vähän tai sitä on kokeillut hieman.

OPINNOT OVAT AJAN TASALLA

Napolan opinnoista yli puolet on takana ja ne ovat sujuneet hyvin. – Mitä pidemmälle opinnoissa pääsen, sitä enemmän tuntuu, että olen omassa paikassani. Päivät ovat kiireisiä, kun aikaa vievät niin opinnot, työnteko ja yhdistystoiminta. – Tilanne vaatii jokaiselta kolmelta taholta joustavuutta, Napola muistuttaa. Hänen mukaansa työpaikalla eri elämäntilanteet otetaan hyvin huomioon. Metropolissa opinnot hoituivat hyvin, kun heti lukukauden alussa hän laittoi vastuuopettajan kanssa kalenteriin pakolliset läsnäolot. UIO:n hallituksen liittyviin tehtäviin on aikaa yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Yhdistysaktiivisuus antaa Napolalle paljon kuten kavereita ja verkostoja omassa ammattikorkeakoulussa, mutta myös ympäri Suomea. – Olen tutustunut useisiin ihmisiin, joita en olisi tavannut ilman yhdistystoimintaa. TAKAISIN HARRASTUKSEEN JA TYÖHÖN

Aktiivina Napola aikoo jatkaa ensi vuonnakin. Katkon yhdistystoimintaan ja työntekoon tekee kevään mittainen vaihto-opiskelu Hollannissa, jossa hän suunnittelee opiskelevansa tietokantakokonaisuutta. Valmistuminen häämöttää keväällä 2019. Napola arvelee, että hän jatkaa silloin töitä Exovella. – Se on hyvä työpaikka, jossa olen viihtynyt hyvin ja joka on kasvu-uralla. Ja minullahan on jo vakituinen työsopimus.

23


Optimointi on kaiken ytimessä TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala

Digitaalisuuteen liittyviä asioita ei voi ohittaa olankohautuksella millään teollisuuden alalla.

D

atan muuttaminen hyödynnettäväksi tiedoksi voi tuoda yllättävän suuria hyötyjä yrityksille ja yhteisöille. – Pelkällä datan keräämisellä ei saa vielä rakennettua lisäarvoa. Sitä täytyy myös osata hyödyntää täysimääräisesti, Siemens Osakeyhtiön myyntipuolella työskentelevä insinööri Ari Huhtala sanoo. Hän esitteli Oulussa lokakuussa järjestetyssä Industry Summitissa yrityksensä tarjontaa teollisuuden vaikuttajille ja tekijöille. Ständilla riitti kiinnostuneita, sillä uudenlaisten ratkaisujen tuoma tehokkuus ja säästöt ovat selkeä kilpailuvaltti. – Ihan mukavasti on tullut kontakteja. Tuntuu, että saimme täältä sen, mitä tulimme hakemaankin. PROSESSIN YMMÄRRYSTÄ

Huhtala on varmasti tehnyt sinunkaupat optimointi-sanan kanssa jo aikapäiviä sitten. Pitkään prosessiautomaation parissa työskennellyt insinööri auttaa nyt asiakkaita optimoimaan toimintojaan ja resurssejaan muun muassa datan avulla. Esimerkkejä on paljon. Siemensin talotekniikan automaatiojärjestelmän avulla Lahden Isku Areena saneerattiin merkittävästi aiempaa energiatehokkaammaksi. Sellon kauppakeskuksessa hyödynnetään uusia ratkaisuja, kuten älykästä energiajärjestelmää ja virtuaalista voimalaitosta. Siemens esitteli Oulussa pilvipohjaista IoT-käyttöjärjestelmää, MindSphere-alustaa, joka toimii kokoavana tekijänä verkkoon kytkettyjen laitteiden toimittamalle datalle. – Sen avulla data muuttuu tehokkuudeksi ja innovaatioksi. MindSpherellä hallitaan digitaalista murrosta ja varmistetaan liiketoiminnan kehitys. Siemens Osakeyhtiöllä on noin 550 työntekijää, joista pohjoisimmalla toimipisteellä Oulussa työskentelee viitisen kymmentä. Viime aikoina Siemens on rekrytoinut uusia osaajia. – Viimeisen 1–2 vuoden aikana uusia työntekijöitä on rekrytoitu useampia kymmeniä. Suurin osa heistä on insinöörikoulutuksen saaneita henkilöitä. 24

Ari Huhtala toimii myyntipäällikkönä Siemensin Building Technologies -osastolla.

MYYNTI ON TEKNISTYNYT

Huhtala valmistui insinööriksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta 1997. Hän on työskennellyt teollisuudessa prosessiautomaatioon liittyvissä tehtävissä muun muassa huolto- ja kehitysinsinöörinä sekä sähköosaston esimiehenä. – Sitten vain jotenkin naksahti päässä ja hakeuduin myyntipuolen tehtäviin, runsas kaksi vuotta nykyisessä työssään ollut Huhtala kertoo. – Myynti teknistyy koko ajan. Oikeastaan tekniikan tuntemus alkaa olla myynnissä jo vaatimus, Huhtala sanoo. Hän käytti itse aikanaan mahdollisuuden opiskella kaupallista puolta, vaikka sitä ei varsinaisesti tuputettu insinööriopiskelijoille.


Kohti parempaa työelämää Intiassa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Finnwatch

Finnwatch on julkaissut Wärtsilän yritysvastuuta selvittäneen seurantaraportin, joka paljasti useita haasteita, mutta myös hyvää kehitystä.

Wärtsilän tehtaalla Intiassa keltainen ammattijärjestö on vaihtunut oikeaksi, itsenäiseksi ammattiliitoksi.

A

siamies Hannu Takala Insinööriliitosta on tyytyväinen, että Wärtsilä on ollut yhteistyöhaluinen selvityksen toteuttamisessa. Liitto on puolestaan välittänyt hankkeen tueksi tietoa Wärtsilän Ylemmiltä Toimihenkilöiltä. – Wärtsilä ei ruoki enää tilannetta, vaikka se ei ole vielä kovasti parantanut, Takala sanoo. Hän pitää hyvänä, että suomalaisyritys on katkaissut kauppasuhteen yhteen alihankkijaan, joka ei halunnut muuttaa epäkohtia. Järjestäytymisvapaus näyttää toteutuvan intialaisella Wärtsilän tehtaalla, sillä siellä toimii nyt liitto Wärtsilä Employees Union, joka kuuluu kansalliseen Shramik Ekta Mahasangh -liittoon. Se taas on kansainvälisen IndustriALL Global Unionin jäsenliitto kuten myös suomalaiset teollisuusalojen liitot. – Neuvotteluoikeuden ja -aseman osalta selvitys antaa hieman epäselvän kuvan. Liitolla on selvästi neuvotteluoikeus, mutta ei varsinaista työehtosopimusta. Yritystason liittoa olisi jatkossakin tuettava kansainvälisesti, jotta sen asema vahvistuisi, Takala arvioi.

PALKKATASO VAIHTELEE PALJON

Takala pitää paikallista palkkatasoa ongelmallisena. Elämiseen riittävän palkan saaminen tehtaan työntekijöille on vielä haaste. Wärtsilän Intian Khopolin tehtaalla työskentelee suuri määrä sopimustyöntekijöitä, joiden työsuhteet ovat lyhyitä.

Heille maksetaan huomattavasti alhaisempaa palkkaa kuin tehtaan vakituisille työntekijöille. Vuokratyöntekijät ja alihankkijoiden työntekijät ovat kehittyvissä maissa usein kaikkein alttiimpia väärinkäytöksille. Finnwatch arvioi elämiseen riittävän nettopalkan tasoksi karkeasti 225 euroa, työntekijät 325 euroa ja ammattiliitto 390 euroa kuukaudessa. Koska nettopalkan haitari on 155– 450 euroa, vaarana on, että osa työntekijöistä jää elämiseen riittävän palkan alapuolelle. TYÖOLOT KEHITTYVÄT HILJALLEEN

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toimeksiannosta Finnwatch selvitti Khopolin kaupungissa olevan Wärtsilän tehtaan työoloja vuonna 2015 ja uudestaan 2017. Selvitysten tukijana oli muun muassa Insinööriliitto. Takala muistuttaa, että sitä mukaan kuin insinööriosaaminen kehittyy ja koulutustaso paranee, kehittyvissä maissa kohtuullinen ansiotaso yleistyy. Samalla saadaan hillittyä suomalaisen insinöörityön valumista kehittyviin maihin. – Hankkeista hyötyä ei saada sormia napsuttamalla, vaan tarvitaan pitkäjännitteistä työtä, Takala korostaa. Insinööriliitto on mukana erilaisissa SASKin hankkeissa. Tällä hetkellä IL ja Teollisuusliitto osallistuvat Namibia– Filippiinit–Suomi -asiantuntijavaihtohankkeeseen. Filippiineillä on runsaasti autoteollisuutta, jossa työskentelee paljon toimihenkilöitä kuten insinöörejä. Insinööriliitto toivoo, että paikalliset insinöörit järjestäytyvät yleisemmin ja oppivat prosessista saavuttaakseen säälliset työolot ja -ehdot. 25


Kaivoskoneita joka puolelle maailmaa TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Ilari Välimäki

Sandvikin Turun tehtaan suunnittelupäällikkö, insinööri Jarkko Laine on ehtinyt nähdä kaivoskoneteollisuuden hyvät ja huonot ajat. Nyt Turussa mennään ennätysvauhtia.

L

okakuisena maanantaiaamuna Sandvikin Turun tehtaalla on kokoonpanossa muun muassa Australiaan, Ghanaan, Intiaan ja Meksikoon lähteviä isoja kaivoskuormaajia ja dumppereita. Suunnittelupäällikkö Jarkko Laine tutkii tuotannonohjaustaulua ja myhäilee. Turku tunnetaan kaivosalalla ympäri maailman. – Tehtaan lastarit ja dumpperit ovat markkinajohtajia. Meillä on kaivoskoneiden rakentamisesta vuosikymmenten kokemus ja olemme panostaneet 26

voimakkaasti tuotekehitykseen. Sandvik on saanut viime aikoina myötätuulta myös suhdanteista. – Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet sellaisiksi, että kaivosyhtiöt uskaltavat taas investoida. Niiden on vähän pakkokin korvata vanhentumaan päässyttä kalustoaan. PÄÄTÖKSENTEKO ON NYT TURUUS

Turkulaisittain muutos on ollut hyvin dramaattinen. Kesällä 2015 Turun tehdas päätettiin jo sulkea. Sitten päätös yllättäen peruttiin. Tänä vuonna tehdas on jo tuplan-

nut tuotantonsa, laajentanut tilojaan ja palkannut yli sata uutta työntekijää. Turussa työskentelee jo lähes 700 henkeä. Tehdas on joutunut kilpailemaan työntekijöistä niin ikään hyvin menestyneen Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan kanssa. Laine ei halua palata parin vuoden takaisiin tapahtumiin vaan keskittyä tähän hetkeen. – Tässä päivässä merkittävää on muun muassa se, että Sandvikin organisaatiomuutoksen myötä Turun tehtaaseen liittyvät päätökset tehdään nyt Turussa.


Jarkko Laine ja dumpperi TH 663:n pienoismalli. Esikuva painaa lasteineen sata tonnia.

TUOTEKEHITYSTÄ JA TERÄSOSAAMISTA

Myös Sandvikin lastauskoneiden ja dumpperien osaamiskeskus ja tuotekehitys ovat Turussa. Tuotekehitys tekee tiivistä yhteistyötä tuotannon kanssa. Tehtaan alueella on muun muassa oma paja prototyypeille. – Muista alan toimijoista poiketen valmistamme itse pääosan myös koneiden vaativimmista teräsrakenteista. Materiaalit ovat kehittyneet viime aikoina paljon, mutta meillä on teräsrakentamisen erikoisosaamista. Sandvikilla on jonkin verran lastaus- ja dumpperivalmistusta nykyään myös esimerkiksi Kiinassa ja EteläAfrikassa. – Kiinassa ja Etelä-Afrikassa tehdään lähinnä muutamaa Turussa suunniteltua yksinkertaisempaa mallia paikallisille markkinoille. Turussa on paljon niin paljon kaivosalan osaamista ja modernit tehdastilat, että tuotantoa olisi hyvin vaikea siirtää minnekään. Laine on ollut Sandvikilla töissä jo hulppeat 38 vuotta; hän valmistui Turun teknillisestä opistosta autoinsinööriksi vuonna 1978. Hänellä on hyvää perspektiiviä arvioida alan kehitystä. – Koneiden rakenteellinen perusta on ehkä entisellään, mutta kaikki rungon päälle tuleva on muuttunut, mu-

kaan ovat tulleet muun muassa koneiden sähköiset ohjausjärjestelmät. Kaivoskoneissakin suunta on kohden automaatiota. – Meillä on jo nyt autonomisia koneita, joita voidaan ohjata valvomosta maan päältä. Sensorit ja tunnistimet takaavat, että koneet eivät tee inhimillisiä virheitä. Automaatio lisää turvallisuutta, tuottavuutta ja laitteiden käyttöikää. SÄHKÖMOOTTORIT TARJOAVAT HAASTEITA

Laine on erikoistunut suunnittelijana kaivoskoneiden voimansiirtoon ja sen mitoitukseen; hän johtaa myös seitsemän hengen suunnittelijatiimiä. – Omien asiantuntijatöiden ja tiimin vedon vuorottelu tuo työhön mukavaa vaihtelua. Hän kertoo, että voimansiirto- ja moottoripuolellekin on tulossa suuria muutoksia. Sähkömoottorit yleistyvät myös kaivoskoneissa, varsinkin kun akkuteknologia vielä hieman kehittyy. Sandvikin valikoimiin on jo pitkään kuulunut sähkömoottorilla ja perässä tulevalla pitkällä sähkökaapelilla varustettuja koneita.

”Pienet notkahdukset eivät hermostuta.” – Akkukäyttöisiä laitteita siivittävät eteenpäin terveys-, ympäristö- ja kustannussyyt. Kun kaivostunneleissa käytetään perinteisiä dieselmoottoreita, niin tunneleihin pitää järjestää tehokas tuuletus. Se voi olla jopa 60 prosenttia kaivoksen kuluista. Akkukäyttöisten laitteiden myötä Laineenkin suunnitteluryhmä saa paljon uutta fundeerattavaa, muun muassa järjestelmien hyötysuhteista. Sandvikin raskain dumpperi painaa kuormineen sata tonnia. – On mukavaa, että työstä eivät lopu haasteet, hän naurahtaa. SUHDANTEET VAIHTELEVAT JATKOSSAKIN

Laine huomauttaa, että pitkä työhistoria on opettanut myös tiettyä rauhallisuutta. – Olen oppinut, että suhdanteiden vaihtelu on alallamme väistämätöntä. Olen yrittänyt muistuttaa tästä vähän nuorempiakin, että pienistä notkahduksista ei kannata hermostua. – Nyt näyttää siltä, että myös ensi vuosi on hyvä, pidemmälle ei uskalla sanoa. Mutta kyllä me joka tapauksessa pärjätään.

Turkulaista kaivoskoneosaamista: TH 633 dumpperin hydraulisesti jousitettu etuakselipaketti. 27


Työsuojeluvaltuutetut valitaan syksyllä TEKSTI: Aku Karjalainen /YTN

Työsuojeluvaltuutettuna pääsee kehittämään oman työpaikan työhyvinvointia ja tuloksellisuutta. Samalla oma osaaminen karttuu rutkasti.

T

yösuojeluvaltuutettujen vaalit käydään työpaikoilla marras–joulukuussa. Vaalit koskevat yksityisen sektorin, kuten teollisuuden ja palvelualojen, työpaikkoja. Lain mukaan kaikilla vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu, mutta valtuutettu voidaan valita myös tätä pienemmissäkin organisaatioissa. Liian suuri työmäärä, kiire, keskeytykset, jatkuvat muutokset ja työasioissa matkustamisen lisääntyminen vievät voimia.

Vaikka kiinnostava työ antaa paljon energiaa, se on myös välillä kuormittavaa – ja siitä monilla asiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta. – Onneksi viime vuosina työhyvinvoinnin merkitys yrityksen tuottavuuden ja tuloksellisuuden kannalta on ymmärretty. Meillä ei ole varaa menettää luovuutta väsymykselle, korostaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työsuojeluryhmän vetäjä, asiamies Sirkku Pohja. Pohjan mukaan jokaisella työpaikalla on syytä olla myös asiantuntijoita ja esimiehiä edustava työsuojeluvaltuutettu. – Tulevaisuudessa työtä tehdään nykyistäkin enemmän ajasta ja paikasta riippumatta. Samaan aikaan teknologian kehittyminen haastaa totutut työnteon tavat. Sen vuoksi on tärkeää, että työntekijöiden jaksamiseen panostetaan entistä enemmän, ja ylemmät toimihenkilöt ovat siinä työssä mukana – tuntevathan he parhaiten käytännön haasteet. PÄIVITÄ TYÖSUOJELUA 2020-LUVULLE

Työntekijöiden ja työnantajan välinen järjestelmällinen yhteistyö muodostaa työhyvinvoinnin edistämisen kulmakiven. Vakiintunein termein puhutaan työsuojelun yhteistoiminnasta, jossa paneudutaan muun muassa siihen, mikä asiantuntijoita kuormittaa työssä ja miten asiaan puututaan.

28


”Työsuojelu parantaa tuottavuutta.” KOLUMNI Silloin puhutaan esimerkiksi työaikojen ja työstä palautumisen tasapainosta, osaamisen kehittämisestä, johtamisen laadusta, vaikutusmahdollisuuksista työnteon tapoihin ja työympäristöstä. – Työsuojeluvaltuutettuna pääsee tekemään hyvin konkreettista työtä ja vaikuttamaan siihen, miten omalla työpaikalla panostetaan työhyvinvointiin. – Koska työelämä kehittyy vauhdilla, työsuojelutoimintaakin pitää kehittää 2020-luvulle, Pohja korostaa. Kylmiltään työsuojeluvaltuutetuksi ei tarvitse lähteä, vaan YTN ja Työturvallisuuskeskus kouluttavat työsuojeluvaltuutettuja. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada vapautusta työsuojelutehtävien hoitoon ja koulutukseen.

Jyrki Kemppainen viestintäjohtaja, Akava

Ajatuksia Akavan viestinnästä

H

yppäys Olympiakomitean viestintäjohtajan tehtävistä Akavaan on ollut mielenkiintoinen kokemus. Maailma näyttää viiden Akavakuukauden jälkeen erilaiselta – myönteisessä mielessä. Muun muassa olympialaiset ja liikkumisen vaikutus hyvinvointiin olivat aiemmassa työssä tärkeitä ohjureita. Akavassa asiat ovat erilaisia, mutta viestinnän logiikka niiden käsittelyssä pitkälti sama. Keskusjärjestön rooli viestijänä on aina omanlainen. Akavan viestinnän tehtävänä on kertoa Akavalle ja Akava-yhteisölle tärkeistä asioista. Viestittävillä asioilla pitää olla selkeä yhteys strategiaamme ja tavoitteisiimme. Akavan viestintäjohtajana toivon, että löydämme aiheita, jotka ovat relevantteja koko yhteisölle ja joista rakennamme yhteisiä viestejä. Tätä kautta viestinnän vaikuttavuus kasvaa. Kaikkea ei voi tai kannata viestiä yhdessä, mutta tietyt linjaukset ja sisällöt kantavat paremmin, kun ne oikeasti viestin vastaanottajan näkökulmasta koetaan yhteiseksi näkemykseksi. Aikaisemmasta työstä tulee mieleen esimerkki, jossa urheiluyhteisö onnistui yhteisessä viestinnässä. Aihe liittyi harrastuskustannusten nousuun. Useassa lajissa kustannukset ovat nousseet rajusti ja useassa perheessä on jouduttu tekemään ratkaisu harrastuksen päättymisestä. Urheiluyhteisö teki yhteisiä viestejä asian merkittävyydestä sekä ratkaisuista, joita kasvavaan ongelmaan oli keksitty eri lajeissa, seuroissa ja kunnissa. Hyvät käytännöt levisivät nopeasti ja aihe sai yhteiskunnallisen keskustelun heräämään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt merkittävän taloudellisen päätöksen asian kuntoon laittamisessa. Yhteisön voima oli suurempi kuin yhden lajin viesti. Järjestäytymisen imago on kaikille Akavan toimijoille olennainen haaste. Liitot vastaavat jäsenhankinnasta, mutta keskusjärjestönä Akava voi tukea sitä. Voimme oppia toisiltamme hyviä käytäntöjä, ja mahdollinen yhteinen viestintä aiheen ympärillä saa aikaan suurempaa vaikuttavuutta.

29


Vertaistuki antaa puhtia omaan työnhakuun TEKSTI: Kirsi Tamminen

Eri puolella maata toimii aktiivisesti neljä yhdistystä, jotka auttavat työtä hakevia korkeakoulutettuja.

O

maehtoisen työllistymisen yhdistystoimintaa tukevat Insinööriliiton lisäksi kymmenkunta muuta akavalaista liittoa. Yhdistyksistä uusin on Urapurje, jonka toiminta-alue on Varsinais-Suomi. Yhdistys on toiminut aktiivisesti tämän vuoden alusta. – Tähän mennessä Urapurjeella on ollut yhteensä 14 Vinssi-työnhaun pienryhmää, joissa on ollut noin 120 eri alojen korkeakoulutettua työnhakijaa, sanoo projektikoordinaattori Otto Kanervo. – Vinssi-ryhmissä perehdytään nykyaikaisen työnhaun kiemuroihin eri näkökulmista. Tapaamiskertojen aiheet vaihtelevat ja tapaamisten välillä on kotitehtäviä, joissa pohditaan muun muassa omaa osaamisprofiilia.

– Ohjelma tarkentuu osallistujien toiveiden mukaisesti ja jokainen ryhmä on siis osallistujiensa näköinen, Kanervo kertoo. Urapurjeen suosituimmassa tilaisuudessa ura-asiantuntija esitteli sosiaalisen median käyttöä työnhaussa. Paikalla oli myös työnantajia kertomassa rekrytointiprosesseistaan. TYÖELÄMÄTAITOJA KORKEAKOULUTETUILLE

Pohjois-Suomessa Uranoste tarjoaa muun muassa koulutuksia, webinaareja ja Uranostajat-ryhmätoimintaa. Tilaisuuksien kävijämäärä vuosittain on noin 1400, joista eri ihmisiä on suunnilleen 400 vuodessa. – Vakuuttavaa CV:tä, piilotyöpaikkoja ja LinkedIniä koskevat koulutukset vetävät runsaasti osallistujia jatkuvasti, samoin Insinööriliiton Oulun toimistolla järjestettävät CV-valokuvaukset, kertoo projektipäällikkö Sami Lopakka. Vuoden suosituin tilaisuus pohjoisessa on ollut uravalmentajan vetämä koulutuspäivä, jossa etsittiin sisäistä motivaatiota. Lopakka korostaa yhdistyksen tarjoamien monipuolisten työkalujen merkitystä piilotyöpaikkojen metsästykseen niin koulutuksissa kuin ryhmätoiminnassakin. EVÄITÄ TYÖTTÖMÄLLE TYÖNHAKIJALLE

Pirkanmaalla toimiva Uratehdas auttaa työnhakijoita seuraavaan työpaikkaan työllistymisessä ja löytämään uusia mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen työmarkkinoilla.

ILMOITUS

30


LIITTO KOULUTTAA – Järjestämme monipuolisia koulutuksia esimerkiksi työpaikkahaastatteluista, oman osaamisen kiteyttämisestä ja itsensä johtamisesta, kertoo yhteyspäällikkö Tiina Keskinen. Hänen mukaansa suosituin aihe on nimenomaan oman osaamisen tunnistaminen. – Avustamme lisäksi työttömien niin sanottujen määräaikaishaastatteluihin kuuluvan työllistymissuunnitelman päivittämisessä. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä tilaisuuksissa on ollut runsaat 300 osallistujaa. Kaikkein suosituin tapahtuma tänä vuonna on ollut jo kuudetta kertaa Tampereella järjestetty Walk for Jobs -rekrytointitapahtuma. ETELÄSSÄ ENITEN TYÖNHAKIJOITA

Uudellamaalla toimivaTyönhakuveturi järjestää lisäksi asiantuntijaluentoja ja webinaareja. Pienryhmätoiminta kulkee Työnhakuboosteri-nimellä. Uudenmaan yhdistys on suurin neljästä; eri toiminnoissa on vuosittain yli 2 000 henkilöä. – Työnhakuboosterin tulokset ovat merkittäviä, sillä yli 60 prosenttia osallistujista pystyy päättämään työttömyytensä keskimäärin kolmen kuukauden kuluessa vertaisryhmän päättymisestä, sanoo koulutuspäällikkö Sirpa Huttunen. Hän korostaa, että koko ajan työllistyy kaikenikäisiä, joilla on erilainen koulutustausta ja eri mittaisia työttömyysjaksoja takanaan. Lue lisää: http://urapurje.strikingly.com www.uranoste.fi www.uratehdas.fi www.tyonhakuveturi.fi

Työhyvinvointi on tärkeä aihe TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Veera Udd

L

ogistiikkainsinööri Kimmo Penttilä on Insinööriliiton tarjoaminen koulutusten konkari. Työttömänä hän kävi mahdollisuuksien mukaan kaikissa työn löytämistä tukevissa koulutuksissa. – Cv-kuvaus, LinkedInin käyttö työnhaussa, piilotyöpaikat sekä ansioluettelon tekoon, haastatteluihin ja esiintymiseen liittyvät koulutukset, Penttilä listaa käymiään kursseja. Häntä kiinnostaa työhyvinvointiin, terveyteen ja verkostoitumiseen liittyvät asiat. – Olen jo ilmoittautunut Asiantuntijan juridinen arki -koulutukseen. Toivon sen tukevan työelämän tarpeita osa-alueella, joka on itselle vielä liian vieras. Penttilä seuraa säännöllisesti liiton toimintaa ja koulutustarjontaa. Hyvinvointia työelämään -tilaisuus osui silmään, ja nykyisin varastopäällikkönä työskentelevä insinööri ilmoittautui koulutukseen saman tien. Oulussa järjestetyn koulutuksen parasta antia oli Penttilän mielestä lämminhenkinen keskustelu. – Yllättävän hyvin osallistujat jakoivat ajatuksiaan käsitellyistä aiheista. Penttilä arvioi, ettei koulutuksesta ollut suoraa hyötyä työelämään niin paljon kuin hän etukäteen toivoi. Hän sai kuitenkin muutamia hyviä ideoita, joita pitää ajan kanssa miettiä ja työstää kurssilta saadun materiaalin pohjalta. Hänen mielestä koulutuksessa käsiteltäviä aiheita voisi vähentää ja samalla aiheita voisi syventää.

Ajanhallinta 9.11. Lahti 14.11. Turku 15.11. Oulu 23.11. Hämeenlinna

Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset 21.11. Kuopio 22.11. Kotka 23.11. Lappeenranta www.ilry.fi/koulutukset

Vinssi-ryhmän osallistujien mielestä parasta toiminnassa ovat olleet vertaistuki ja kannustus.

31


OIKEUTTA TEKSTI: Paavo Honkanen, työsuhdeneuvoja PIIRROS: Markku Haapaniemi

Omaa työaikaa kannattaa seurata Monilla työpaikoilla on otettu käyttöön liukuvan työajan järjestelmiä. Ne ovat osaltaan hämärtäneet jäsenistön käsitystä siitä, mikä on liukuvaa työaikaa ja mikä ylityötä.

E

päselvyyttä on siitä, milloin varsinaisen työajan ylittäminen on yksinkertaisella tuntipalkalla tai vapaalla korvattavaa työajan liukumaa ja milloin korotetulla tuntipalkalla korvattavaa ylityötä. Liukuvan työajan järjestelmiin kuuluu usein työaikapankki, jonne liukumatunnit varastoidaan. Työaikalaissa on säännelty liukuvan työajan järjestämisestä. Sen mukaan työnantaja ja työntekijä voivat säännöllistä työaikaa koskevasta työaikalain kirjauksesta sekä työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta. Tällöin työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Liukuvan työajan liukuma-aika saa olla enintään kolme tuntia ja liukuman enimmäiskertymä 40 tuntia. Liukuma-ajasta ja liukuman enimmäiskertymän määrästä saa sopia toisin työehtosopimuksin, mitä mahdollisuutta on myös varsin laajasti käytetty. 32

TYÖNANTAJA KYSYY, TYÖNTEKIJÄ SUOSTUU

Työaikalaissa säännellään ylityötä. Ylityötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Ylityö edellyttää aina työntekijän suostumusta. Useimmissa tapauksissa säännöllisen työajan pituus on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Esimerkiksi jaksotyössä ja työehtosopimuksin sovituissa keskimääräisen työajan järjestelmissä säännöllisen työajan pituus voi poiketa edellä mainitusta. Työaikalaissa säännellään ylityöstä

maksettavaa korvausta tai annettavaa vapaa-aikaa. Lain mukaan ylitöistä on maksettava korotettua palkkaa tai annettava korotettua palkkaa vastaava vapaa-aika. Ylityön korvaamisesta on mahdollista sopia toisin työehtosopimuksin, ja näin on monissa työehtosopimuksissa myös toimittu. TYÖNTEKIJÄ PÄÄTTÄÄ LIUKUMASTA

Liukuvan työajan järjestelmän idea on, että työntekijä voi itse päättää työaikansa sijoittelusta annetuissa rajoissa. Jos työtilanne sallii, työnte-


aikaliukuman käytön. Asia on näyttökysymys siitä, onko työtä tehty selvästi työantajan aloitteesta vai työntekijän omasta aloitteesta. Toinen huomioitava asia liukuvan työajan järjestelmissä on liukuman enimmäiskertymä, joka on lain mukaan 40 tuntia. Työehtosopimuksessa on voitu sopia muustakin enimmäiskertymän määrästä. Jos haluaa varmistaa saavansa korvauksen rahana tai vapaa-aikana kaikilta liukumatunneilta, on syytä pitää liukumatuntien määrä enimmäiskertymärajan sisällä. LIUKUMAA EI OLE PAKKO TEHDÄ

kijä voi tehdä lyhyempää työpäivää ja kiireaikana halutessaan taas pidempää työpäivää. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa normaalipituisen työpäivän sijoittelun työntekijälle sopivampaan kohtaan vuorokaudessa. Keskeistä liukuvan työajan järjestelmässä on, että liukuvan työajan käyttämisestä päättää työntekijä, ei työnantaja. LISÄTUNNEISTA SOPIMUS KIRJALLISESTI

Jos työnantaja haluaa työntekijän tekevän työtä yli työntekijän säännöllisen työajan, kyseessä on ylityö. Etenkin

jos työpaikalla on käytössä liukuvan työajan järjestelmä, on tärkeää sopia työnantajan kanssa etukäteen kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostin välityksellä, tehtävän työn olevan ylityötä. Muussa tapauksessa edessä on tulkintaongelmia siitä, oliko tehty työ ylityötä vai työaikaliukumaa. Varsin tavanomaista on, että työsuhteen päättymistilanteissa ryhdytään selvittämään työntekijän tekemää työaikaa. Usein työntekijän käsitys on, että hän on tehnyt pidempiä päiviä työnantajan vaatimuksesta, kun taas työnantaja katsoo kyseessä olevan työ-

Liukumatunteja tehdään työntekijän aloitteesta. Jos liukumatuntien määrä on ylittämässä enimmäiskertymän määrän, työntekijä voi päättää olla tekemättä enempää liukumatunteja, kunnes kertymää on pienennetty esimerkiksi liukumavapaita myöntämällä. Jos työnantaja kokee, että työ on elimellisen tärkeää saada pikimmiten valmiiksi, työntekijä voi halutessaan kysyä mahdollisuudesta tehdä työ ylityönä. Joissakin liukuvan työajan järjestelmissä liukumat nollataan tasaisin väliajoin, esimerkiksi kuuden kuukauden välein tai aina vuoden lopussa. Näihin järjestelmiin kannattaa suhtautua varauksella. Työnantajan työaikakirjanpidon rinnalla on hyvä pitää myös omaa työaikakirjanpitoa. Ainakin kannattaa sopia, että sisään tehdyt liukumatunnit maksetaan rahana aina nollauksen yhteydessä.

Lue lisää: Työaikalaki 13 §, 17 §, 22 § ja 23 §

33


TUTKITTUA TEKSTI: Joonas Miettinen, tutkija, Akava

Insinööreiltä vaaditaan yhä useammin vaitioloa Tuoreen selvityksen mukaan kolmella neljästä akavalaisesta on liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto työsopimuksessa.

A

kava selvitti keväällä salassapito- ja kilpailukieltoehtojen yleisyyttä sekä sisältöjä akavalaisten palkansaajien työsopimuksissa. Selvitystä varten kerättiin kyselyaineisto, johon vastasi 2 119 akavalaista. Vastaajista 204 henkilöä oli Insinööriliiton jäseniä. Sopimuskäytännöt ovat selvityksen mukaan kirjavia. Kaikista kyselyyn vastanneista 74 prosentilla oli työsopimuksessa työnantajan liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto tai erillinen salassapitosopimus. Insinööriliiton vastaajilla salassapitosopimukset olivat hieman harvinaisempia eli niitä oli 68 prosentilla. Salassapitosopimusten yleisyys vaihteli vastaajan toimiaseman ja työsopimuksen

solmimisvuoden mukaan. Sopimukset olivat yleisimpiä yritysjohdossa ja 2000-luvun alun jälkeen työsopimuksen solmineilla vastaajilla. Vaikka salassapitosopimukset olivatkin yleisimpiä yritysjohdossa, asiantuntijatehtäviin sijoittuneistakin lähes kolme neljästä oli solminut sopimuksen. Sopimukset olivat palvelualojen työntekijöillä yleisempiä kuin teollisuudessa. VAIKENEMISVAADE JOPA YLI VUODEKSI

Salassapitosopimuksilla jatketaan liikesalaisuuksia koskevaa salassapitovelvollisuutta työsuhteen päättymisen jälkeen. Salassapidon voimassaoloa ei ole kuitenkaan työsopimuslaissa erikseen rajoitettu. Akavan selvityksen mukaan salassapidon sopimuskäytännöt rajoittavat usein kohtuuttomasti työntekijöiden mahdollisuuksia työpaikan vaihtamiseen. Nykytilannetta voidaan parantaa määrittelemällä salassapidon ehdot työsopimuslakiin. Akavan selvityksessä joka toisessa salassapitosopimuksessa ei ole lainkaan määritelty salassapidon voimassaoloa työsuhteen päättymisen jälkeen. Insinööriliiton vastaajilla osuus oli 47 prosenttia.

Salassapito- ja kilpailukieltosopimukset yrityksissä työskentelevillä akavalaisilla

40

Kaikki vastaajat

1

26

Johto

23

57

17

Keskijohto

43

3

31

23

Asiantuntijat

43

3

30

24

Muut

4

33 0

20 Salassapitosopimus

34

34

3

32 40 Kilpailukieltosopimus

30 60 Molemmat

80 Ei kumpaakaan

100 %


Yli vuoden pituiset sopimukset olivat yritysten johtoa ja keskijohtoa yleisempiä asiantuntijoilla, joiden sopimuksissa salassapidon voimassaolo oli määritelty. Asiantuntijoilla yli vuoden pituisten sopimusten osuus oli 37 prosenttia, yritysjohdolla 25 prosenttia ja keskijohdolla 22 prosenttia. Insinööriliiton vastaajilla yli vuoden pituisten salassapitosopimusten osuus oli 35 prosenttia sopimuksista, joissa voimassaolo oli määritelty. SOPIMUKSEN RIKKOMISESTA SAKKO

Joka neljänteen salassapitosopimukseen liittyi myös sopimussakko. Sopimussakot olivat yritysten ylimmässä johdossa yleisempiä ja palkkaan suhteutettuna suurempia kuin muihin toimiasemiin sijoittuneilla vastaajilla. Insinööriliiton vastaajilla neljänneksessä salassapitosopimuksissa oli sopimussakko; toisaalta vajaa kolmannes ei tiennyt, oliko sopinut sopimussakosta. Yleisimmin sopimussakot vastasivat noin kuuden kuukauden palkkaa. Akavan tavoitteena on, että salassapitosopimusten voimassaoloa ja sopimussakkoja rajoitetaan työsopimuslaissa vastaavalla tavalla kuin kilpailukieltosopimuksia on rajoitettu. Tällöin salassapitovelvollisuus voi olla voimassa korkeintaan kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ja sen rikkomisesta seuraava sopimussakko voi vastata enintään kuuden kuukauden palkkaa. Selvityksen mukaan asiantuntijoiden salas-

sapitosopimus on voimassa korkeintaan puoli vuotta joka toisella, jos sopimuksen voimassaoloa on rajoitettu. Asiantuntijoiden sopimuksista 73 prosentilla sakko vastaa korkeintaan kuuden kuukauden palkkaa. Määrittelemällä salassapitovelvollisuuden ehdot työsopimuslakiin vahvistettaisiin paikoin jo olemassa olevaa sopimuskäytäntöä. RAJOITUKSIA TYÖPAIKAN VAIHTOON

Joka kolmas kyselyn vastaajista oli solminut liikesalaisuuksia koskevan salassapitosopimuksen lisäksi kilpailukieltosopimuksen. Salassapito- ja kilpailukieltosopimusten päällekkäisyys oli yritysjohtoon kuuluvilla vastaajilla yleisempää kuin muilla. Yritysjohtoon kuuluvista lähes 60 prosentilla oli sekä salassapito- että kilpailukieltosopimus. Keskijohdossa, asiantuntijoilla ja muissa toimiasemissa noin joka kolmannella oli molemmat sopimukset. Kilpailukieltosopimuksen solmineista joka kolmas koki sopimuksen rajoittaneen halua työpaikan vaihtamiseen. Kilpailukieltosopimukset jäykistävät tarpeettomasti työmarkkinoiden toimintaa erityisesti, jos työntekijällä on samaan aikaan voimassa työnantajan liikesalaisuuksia suojaava salassapitosopimus. Akavan mielestä työsopimuslaissa olisi määriteltävä nykyistä selvemmin mitättömiksi kilpailukieltosopimukset, jos työntekijällä on samaan aikaan työnantajan liikesalaisuuksia suojaava salassapitosopimus.

Kuinka pitkään salassapitoehto on voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen

Kaikki vastaajat

50

Johto

19

35

39

Keskijohto

25

62

Asiantuntijat

16

49 0

31

20

14 40

Korkeintaan 6 kk

22

37 60

Yli 6kk, korkeintaan 12 kk

80

100 %

Yli vuoden 35


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell

Iloa liikunnasta Korkeakoulut järjestävät liikuntamahdollisuuksia opiskelijoille, mutta liikuntapalveluiden taso vaihtelee huomattavasti. Turussa insinööri- ja tradenomiopiskelijat järjestävät opiskelijoilleen liikuntavuoroja.

Lentopallo on yksi liikuntakerhon vakiolajeista.

A

mmattikorkeakouluissa opiskelijakunnat tarjoavat erilaisia liikuntapalveluita vaihtelevasti. Turussa Insinööriopiskelijat TIO:lla oli aikaisemmin itsenäinen liikuntakerho, joka järjesti jäsenilleen erilaisia aktiviteetteja. Vuonna 2013 TIO yhdisti liikuntavuoronsa tradenomiopiskelijoiden kanssa, ja tällä hetkellä viikoittaisia osallistujia on kymmenestä kahteenkymmeneen. – Syksyn ensimmäisten viikkojen aikana kävijämäärät kasvavat, koska aloittavat opiskelijat käyvät tutustumassa liikuntavuoroihin, kertoo TIO:n varapuheenjohtaja ja liikuntavastaava Tomi Katila. Syksyn edetessä liikuntavuoroissa näkyy pitkälti samoja tuttuja vakiokasvoja. Katilan mukaan silloin tällöin mukaan ilmestyy uusia kävijöitä, jotka houkuttelevat omia kavereita mukaan pelailemaan. Yhdistyksien liikuntavastaavat päättävät seuraavan kuukauden lajit edellisen kuun lopulla. – Kun peruslajit, kuten jalkapallo, koripallo, salibandy ovat olleet vuo36

rossa jo kerran, kuuntelemme kävijöiden lajitoiveita ja järjestämme tasapuolisesti eniten pidettyjä lajeja, Katila selittää. Hänen lempilajeiksi ovat muodostuneet heittopelit, koripallo ja ultimate, mutta suosikkilistalla on myös lentopallo. – Lentopallovuoroilla pelaajien taitotasot tuntuvat olevan samalla viivalla: miten tätä pelataan, Katila naurahtaa. LAJIKOKEILUISTA UUSIA TUTTAVUUKSIA

Perinteisten liikuntavuorojen lisäksi yhdistykset järjestävät myös lajikokeiluja vähintään kaksi kertaa vuodessa. – Lajikokeiluja ovat olleet kuntonyrkkeily, vapaaottelu, hokutoryu ju-jutsu ja jopa värikuulasota, Katila kertoo. Liikuntamahdollisuuksien järjestäminen opiskelijoille on Katilan mielestä tärkeää. Liikunta lisää yhteistöllisyyttä ja madaltaa kynnystä tutustua samanhenkisiin kavereihin. – Moni korkeakoululainen on harrastanut jotakin urheilulajia aikaisemmin ja haluaisi opiskelun ohella käydä päästämässä höyryjä lempilajinsa parissa, Katila sanoo.

LIIKUNTALIITTO OPISKELIJOIDEN ASIALLA

Opiskelija- ja korkeakoululiikunnan edunvalvonta- ja palvelujärjestö Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan liikuntapalveluiden järjestämiseen korkeakouluissa. OLL:n puheenjohtaja Marjukka Mattilan mukaan korkeakoululiikunnan taso vaihteleekin huomattavasti. – Meillä on töitä tehtävänä, jotta palvelut olisivat joskus kaikille korkeakouluopiskelijoilla yhdenvertaiset. Toki korkeakoulujen koko vaikuttaa siihen, kuinka laaja tarjonta voi olla. Mutta tilanteessa on parantamisen varaa, Mattila sanoo. Monessa yliopistossa on pitkät perinteet liikunnan järjestämisessä ja palvelut ovat kehittyneet entisestään vuosikymmenten aikana. Ammattikorkeakouluissa pitkiä perinteitä ei ole, mutta tilanne on parantunut huomattavasti. – Hyvinvoiva opiskelija on voimavara niin koululle kuin yhteiskunnallekin. Tutkimusten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat liikkuvat vähemmän kuin yliopisto-opiskelijat. Eroa pitää tasoittaa liikuntapalveluiden avulla, Mattila painottaa.


Osallistu verkkokoulutukseen Millaista työtä haluat tehdä? Miten voi tuoda oman osaaminensa esille, entä millainen on hyvä ansioluettelo? Opiskelijoiden koulutuskalenterissa on kaikki avoimet verkkokoulutukset. CV:n vuosihuolto ja Nappaa työpaikka -verkkokoulutukset auttavat opiskelijoiden työnhakua. Verkkokurssit toteutetaan selaimessa toimivalla maksuttomalla campwire-alustalla, ja ne ovat avoimia kaikille opiskelijajäsenille.

IOL:n ÄÄNI Miihkali Härkönen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Koulutuksen muuttuva suunta

K Lue lisää: www.ilry.fi/opiskelijakoulutukset

Seuraa Insinööriopiskelijaliittoa Insinööriopiskelijaliitto julkaisee ajankohtaisia asioita, esimerkiksi kannanottoja ja blogikirjoituksia, sosiaalisessa mediassa. Seuraamalla IOL:n viestintäkanavia pysyt ajan tasalla sinulle tärkeistä asioista. Kaikkien Facebook ja Instagram -sivuista tykänneiden kesken arvotaan kaksi passia ensi kevään Insinööriopiskelijapäiville Tampereelle sekä yksi 20 euron arvoinen S-ryhmän lahjakortti. Arvonta suoritetaan 1. joulukuuta. Laita siis sivut seurantaan. Voit voittaa itsellesi ja kaverillesi liput ensi vuoden suurimpaan insinööriopiskelijatapahtumaan tai vaihtoehtoisesti lahjakortin opiskelijabudjetin tueksi. Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.

IOL:n viestintäkanavat Facebook: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter: IOLry Instagram: @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi: iolry.blogspot.fi

oulutus on jatkuvassa muutoksessa. Valtio valmistelee uutta visiota korkeakoulutukseen liittyen, ja maan hallitus aikoo yhdistää korkeakoululait eli purkaa laista varsinaisen duaalimallin ainakin erillisten lakien osalta ripeästi. Lähiopetusta vähennetään ja uudenlaisia opetustapoja kehitetään vastaamaan työelämän nopeaa muutosta ja koulutuksen väheneviä resursseja. Työelämä muuttuu kenties nopeammin kuin koskaan ennen etenkin aloilla, joista monella insinöörit työskentelevät. Digitalisaatio ja robotiikan kehittyminen vaikuttaa jatkuvasti enemmän työskentelyyn. Monet entiset työtehtävät korvautuvat automaatiolla, ja samalla syntyy jatkuvasti uusia töitä esimerkiksi järjestelmien kehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen pitää johtaa muutosta merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajien työskentely omalla alalla vuoden ajan jokaista viittä opetusvuotta kohtaan voi auttaa. Opettamisen ohella aikaa ei jää omalle oppimiselle, mutta työskentely uusien asioiden parissa tarjoaa hyvän päivityksen vahvaan pohjaosaamiseen. Myös kurssimuotoja pitää uudistaa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijoilleen pelejä, jotka simuloivat oikeita tilanteita. Yksi peli on simulaatio kaivoksen johtamisesta. Pelin tapahtumat on kopioitu oikeiden kaivoksien tapahtumakirjauksesta. Toisessa virtuaalitodellisuudessa tehdyssä simulaatiossa harjoitellaan palavasta kaivoksesta poistumista. Vaikka pelit ovat varsin opettavaisia, niitä varten ei tarvita lähiopetusta ja edistymistä ja suoriutumista on helppo seurata. Vastaavanlaista uutta ajattelua tarvitaan merkittävästi enemmän tulevaisuudessa, jotta ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan jatkossakin laadukasta koulutusta työelämää varten.

37


Muiden urista tuli oma ura TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Seija Utriainen on auttanut ihmisiä uralla kolmella vuosikymmenellä.

Kun urakoulutuksia päätettiin kokeilla, jo ensimmäiseen tilaisuuteen saatiin yleisöryntäys.

T

oimeksianto oli käännekohta Insinööriliiton historiassa ja Seija Utriaisen uralla. Puheenjohtaja antoi 1990-luvun lopulla hänelle tehtäväksi kehittää Insinööriliitolle urapalveluita. Yhdeksi urapalveluista tuli koulutus. Utriainen järjesti liiton ensimmäisen koulutustilaisuuden Tampereella. – Sinne oli hirveä ryntäys, Utriainen kertoo. Tilaisuuden yhteydessä Utriainen antoi nuorille henkilökohtaista ohjausta uran alkuun. Tunnin mittaisia ohjauksia oli kymmenen päivässä. – Ne päivät olivat tosi raskaita. Valmennuksessa joutuu panemaan itsensä likoon: pitää tunnistaa ihmisestä, mitä hän tarvitsee sen lisäksi, mitä hän sanoo tarvitsevansa. Ensimmäisestä koulutustilaisuudesta on jo miltei 20 vuotta aikaa. Ut38

riainen jäi eläkkeelle urahallinta-asiantuntijan tehtävästä lokakuun lopussa. KEHITYSTEHTÄVÄ OPETTI

Urapalveluiden kehittäminen tyhjästä oli vaativa tehtävä. – Kun sain tehtävän, mietin, millä eväillä lähden sitä tekemään. Aloin opiskella erilaisissa täsmä- ja tutkintokoulutuksissa, Utriainen kertoo. Hän suoritti työn ohessa muun muassa kasvatustieteen ja ohjauksen opintoja. Myös kokemus on opettanut, miten jäsentä ohjataan. – Koskaan ei saa tehdä päätöksiä valmennettavan puolesta, vaan pitää osata viedä kysymyksillä eteenpäin keskustelukumppanin omaa ajattelua. TÖITÄ VÄLITETTIIN KÄSIN

Varsinaisen työuransa Utriainen aloitti vuonna 1977. Syntyjään hyvinkääläinen muutti miehensä kanssa Kajaaniin ja aloitti metsäteollisuuden palveluksessa. Vuonna 1986 he muuttivat etelään, ja kaksi vuotta myöhemmin Utriainen aloitti töissä Insinööriliitossa järjestöpäällikön sihteerinä. Liitolla oli työministeriltä saatu lupa harjoittaa työnvälitystä. Utriai-

nen ryhtyi yhdeksänkymmentäluvulla auttamaan jäseniä työpaikkojen etsinnässä. Jäsenet täyttivät paperilomakkeita koulutuksestaan ja työkokemuksestaan, ja tiedot mapitettiin. Liiton työntekijät etsivät insinööreille tarkoitettuja työpaikkailmoituksia lehdistä, kokosivat niitä yhteen, kopioivat ja postittivat jäsenille. Kun työnantajat soittelivat ja pyysivät ehdokkaita avoimiin työpaikkoihin, liiton työntekijät kaivoivat tietoja mapeista ja välittivät työnantajille. – Se oli hyvin manuaalista, Utriainen toteaa. Työpaikkailmoitusten sähköistyminen 2000-luvulla antoi Utriaiselle mahdollisuuden keskittyä uravalmennukseen. – Ihmisten kohtaaminen ja auttaminen on tärkeintä työssäni ja sopi minulle parhaiten, hän sanoo melkein viimeisenä työpäivänään. Nykyään liiton tarjonta on kasvanut verkkokoulutuksilla, webinaareilla ja Työpaikkatorilla. Kolmen hengen urapalvelutiimi julkaisee torilla työpaikkailmoituksia, joita on tänä vuonna lokakuun puoliväliin mennessä tullut 1 240 kappaletta.


SääntÜmääräinen syyskokous Akavalainen 70 000 jäsenen InsinÜÜriliitto hakee keskustoimistoonsa määräaikaiseen tyÜsuhteeseen

Helsingin InsinÜÜrit HI ry:n sääntÜmääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 15.11.2017 klo 18 InsinÜÜrit-Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntÜmääräiset asiat.

ProjektipäällikkÜä

Ilmoittaudu 12.11.2017 mennessä ZZZKHOLQV¿WDSDKWXPDWWDLSXK

TyÜ alkaa mahdollisimman pian ja kestää 28.2.2020 asti.

Tervetuloa!

ProjektipäällikÜn tehtävänä on vastata liiton 100-vuotisjuhlavuoden järjestelyistä kaikilta osin. InsinÜÜriliitto täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Hakemamme henkilÜn tyÜtehtäviin kuuluuvat muun muassa juhlavuoden teemojen suunnittelu ja toteutus, sopimuksien valmistelu ja noin 40 tapahtumapäivän järjestelyjen hoitaminen. Tehtävä sisältää paljon matkustamista. Tarkemmat tiedot tehtävästä ja tarvittavasta osaamisesta YYYKNT[ƂRTQLGMVKRCCNNKMMQ. Lisätietoja tehtävästä antaa puheenjohtaja 5COW5CNQUCOWUCNQ"KNT[Ƃ Hakuaika päättyy 17.11.2017.

ILMOITUS


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

4

21

28

6

31 14 16 24

39

4

10 30

10

13 35

4

14

11 11

16

2

27 29

27

24 3

35

14

16 34 9 35 1

7

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

1. Hiilidioksidipäästöjen ohella HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja vakava uhka maapallon lämpenemiselle. Mitä HFCyhdisteet ovat? 2. Michael Jacksonin Thriller (1982) on maailman kaikkien aikojen myydyin musiikkialbumi. Sitä on myyty noin 65 miljoonaa kappaletta. Ketkä huippukitaristit soittavat kappaleella Beat It?

4

12

15

Tiukka trio

20

3

2

24

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

© Bulls

3. Puolen kilometrin mittainen juna kulkee neljän kilometrin mittaisen tunnelin läpi nopeudella 90 km/h (= 25 m/s). Kuinka kauan kestää ennen kuin koko juna on ohittanut tunnelin?


Nimityksiä Insinööriliitossa

T

ILMOITUS

Janne Luotola

ietotekniikan insinööri Kalle Kiili on aloittanut Insinööriliitossa kehityspäällikkönä. – Työelämän muutos aiheuttaa jatkuvia kehitystarpeita ammattijärjestön toimintaan, koska haluamme tarjota kulloisessakin ajassa parhaat mahdolliset palvelut jäsenyyden kaikkiin vaiheisiin, Kiili sanoo. Tällä hetkellä liiton toimistolla on käynnissä noin 50 erikokoista kehitysprojektia. Kiilillä on kokonaisvastuu hankkeiden toteutumisesta ja vastuu siitä, että liitto kehittää oikeita asioita. – Yhdessä muun henkilöstön kanssa on tarkoitus löytää keinoja liiton toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Kiili on aiemmin työskennellyt Nokialla ja Microsoftilla vuosikymmenen ja lähes yhtä pitkään toiminut ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustajana eri tehtävissä. Luottamushenkilön roolin kautta hänellä on tuore näkemys jäsenien tarpeista työelämässä. Tietotekniikan insinööri, hallintotieteiden ylioppilas Mikko Valtonen on aloittanut Insinööriliiton koulutuspolitiikan erityisasiantuntijana. Hän siirtyi tehtävään Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytystä, jossa hän toimi suunnittelijana. Aiemmin hän on työskennellyt opiskelijajärjestöissä. Hänen vastuullaan liitossa on koulutuspolitiikan valmistelu, vaikuttamistyö ja sidosryhmäyhdeydet. – Yritän ylläpitää laadukasta insinöörikoulutusta ja vahvistaa insinöörien arvostusta. Työtä tehdään yhdessä sidosryhmien, kuten ammattikorkeakoulujen ja muiden järjestöjen kanssa, Valtonen kertoo. KTM, MMM Jenni Larjomaa aloitti Insinööriliiton tutkimuspäällikkönä, kun tehtäväkenttää pitkään hoitanut Aila Tähtitanner siirtyi eläkkeelle syyskuussa.

Mikko Valtonen (vas.) ja Kalle Kiili. 41


JĂ„SENPISTE

eLakimies on apunasi ajasta riippumatta Voiko määräaikaisen tyÜsopimuksen irtisanoa? Mikä on ansiopäivärahan suuruus? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen eLakimies-palvelussa. InsinÜÜriliiton jäsenille on tarjolla uusi verkkopalvelu, josta saa vastauksia yleisimpiin tyÜoikeudellisiin kysymyksiin. eLakimies on jaoteltu eri aihealueiden mukaan. Palvelussa edetään kysymyspolun kautta, jossa annetaan tarkentavia tietoa juuri oman tilanteen mukaisesti. Aihealueita ovat esimerkiksi tyÜsopimukset, vuosiloma, perhevapaat ja tyÜttÜmyysturva.

Verkkopalvelu auttaa tyÜelämän juridisissa perusasioissa eikä palvelu korvaa henkilÜkohtaista tyÜsuhdeneuvontaa. eLakimies on toteutettu yhteistyÜssä Tekniikan Akateemisten, Suomen Ekonomien, Lakimiesliiton ja YTYn kanssa.

Palvelua täydennetään jatkossa palautteen ja tyÜsuhdeneuvonnassa esille nousevien asioiden perusteella. Tutustu eLakimieheen jäsensivuilla osoitteessa www.ilry.fi/eLakimies. Jäsensivuille pääset kirjautumaan jäsennumerollasi.

6KGUKVMĂ’GVVĂ€

Tule mukaan

InsinÜÜriliiton jäsenyyƚĞĞŜĆ?Ĺ?Ć?ćůƚLJLJĹŻÄ‚Ä‚ĹŠÄ‚/ÄŽĹś ǀĂŏƾƾƚƾĆ?ƉĂŏĞƍ͕ŊŽŏĂ ĂŜƚĂĂŏĂƊĂǀĂĆ?Ć&#x;ĆšĆľĆŒÇ€Ä‚Ä‚ vapaa-ajalle ja matkustamiseen? Lisäksi saat alennusta myĂśs itse ŽƊĂžĹ?Ć?ƚĂĆ?Ĺ?/ÄŽĹśǀĂŏƾƾtuksista.

InsinÜÜriliiton Instagramissa pääset seuraamaan liiton arkea eri puolilla Suomea. Lisäksi Ć?Ä‚Ä‚ĆšĆšĆľĹ˝ĆŒÄžĆŠÄ‚Ć&#x;ĞƚŽĂĹ?ĹśsinÜÜreistä ja tyĂśelämästä. seuraa tykkää

@insinooriliitto

YYYKNT[Ć‚MWWMCWFGPGVW

www.ilry.fi

kommentoi

@Insinooriliitto

@Insinooriliitto

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Liiton toiminta

Toiminnan johto

Johtajisto

TyĂśsuhdeneuvonta

Asiakaspalvelu 0201 801 801, (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9-16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Palkkaneuvonta

Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810

JärjestÜ- ja palveluyksikkÜ järjestÜjohtaja Tommi GrÜnholm, 0201 801 848

Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten InsinÜÜriliiton asiakaspalvelun kautta.

Nuorjäsentoiminta

InsinÜÜriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestÜä. Lisätietoa jäsenjärjestÜistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

Talous

42

Urapalvelut Jäsentietopalvelut Alueasiamiestoiminta Neuvottelutoiminta Tutkimustoiminta Tietohallinto Viestintä

1. varapuheenjohtaja Stig LandÊn, 040 512 2849 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Koulutus- ja tutkimusyksikkĂś johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 TyĂśsuhde- ja neuvotteluyksikkĂś johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 HenkilĂśkunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.


LUUPPI TEKSTI: Janne Luotola KUVAT: Janne Luotola ja Shutterstock

Jesse Viljanen unelmoi maailmanmatkasta il tk t jokilaivalla Aurajoen rannalla.

Amatöörisijoittaja vaurastuu palkalla Laboratorioinsinööri raportoi blogissaan, kuinka osakesijoitukset tuottavat.

V

iidentoista vuoden päästä Jesse Viljanen on saavuttanut tavoitteensa: sijoitussalkku on kasvanut parinsadan tuhannen euron arvoiseksi. Sitten hän aikoo palkita itsensä maailmanympärimatkalla. – Voisin lähteä aikaisemminkin, mutta silloin se ei olisi ansaittua, Viljanen tuumii. Hän kirjoittaa vapaa-aikanaan blogia osakesijoittamisesta. Blogin nimi Osinkoinsinööri kertoo sijoittajan strategian: hän sijoittaa osakkeisiin ja sijoittaa saamansa osingot uusiin osakkeisiin. – Sijoitan lääkeyrityksiin, koska tiedän niistä eniten, hän tarkentaa. Tähän asti Viljasen sijoitukset ovat tuottaneet hyvin ja ylittäneet tavoitellun kuuden prosentin tuoton vuodessa. Viljanen on säästänyt tänä vuonna noin 35 prosenttia palkkatuloistaan, ja salkun arvo saavuttaa vuo-

den loppuun mennessä 15 000 euroa. Tavoitteena on päästä taloudellisesti riippumattomaan asemaan. Sitten voi päättää, kuinka paljon ja miten työskentelee. – Toimettomaksi en aio jäädä. Tykkään insinöörin työssä ongelmanratkaisusta. HARRASTUS VAATII LASKEMISTA

Sijoittaminen sopii Viljasen mielestä hyvin insinöörille. Viljanen pitää laskemisesta ja selvittää kurinalaisesti yritysten vuosikertomusten perusteella, kannattaako niiden osakkeisiin sijoittaa. – En luota pelkästään perstuntumaan. Onnistumisia ja virhesijoituksia on silti ehtinyt osua kohdalle. Kun Viljanen sijoitti Nordeaan, pankin osakkeen arvo oli hieman yli seitsemän euroa. Nyt se on 11,50 euron tietämillä. Pahin tappio tuli lääkeyhtiö Nexstimistä, joka kehitti keinoa palauttaa motoriset taidot aivoinfarktin saaneille. Keksinnön kokeilu epäonnistui kolmannessa vaiheessa, ja yhtiön arvosta suli 95 prosenttia.

Viljanen ei suosittele osakesijoittamista kaikille. Perehtymättömille hän pitää parempana vaihtoehtona indeksirahastoja. ANALYSOINTIA LUKIJAKUNNALLE

Viljanen aloitti sijoittamisen pari vuotta sitten ja bloggaamisen tämän vuoden maaliskuussa. Nyt lukijoita on 200 viikossa. Bloggaaja raportoi kuukausittain omaisuudestaan ja sen muutoksista sekä laatii arvioita eri yritysten osingonmaksukyvystä tulevaisuudessa. – Aluksi tein tätä itseäni varten, päiväkirjana. Tavallisesti blogeja kirjoittavat ihmiset, joilla on runsaasti löysää rahaa. Sen sijaan 26-vuotias insinööri on aloittanut nollasta. – Ei tarvitse olla rikas sijoittaakseen. Vaikka Viljanen sijoittaa joka kuukausi osan palkastaan, hän ei nuukaile elämästään. Hän pitää esimerkiksi matkailua, hyvää olutta ja ulkona syömistä sijoittamisena itseensä. – Onhan se kulutusta, mutta olisi se tylsää, ellen tekisi sitä. 43


Pereehdy Pe dy Perehdy jäsenyyden etuihin. Perusteluita ja konkreettisia esimerkkejä palveluista saat YYYKNT[ƂUWQUKVVGNGPXKPMKV-sivulta. [

Ota pu uh heeksi

Suosittelemalla mahdollistat kaverillesi paremman tyÜpäivän. Mitä enemmän jäseniä liitossa on, sitä vahvemmin pystymme ajamaan jäsenistÜn etua.

Ota jäsenyys puheeksi tyÜpaikallasi tai kavereiden kanssa. Suosittelen! -sivuilla on myÜs vinkkejä keskustelun tueksi.

Kuuntele

â‚Ź

uusi

ortti k a j h la

Kuuntele keskustelukumppaniasi. Liittoon kuulumisen syitä on monia ja ne vaihtelevat kunkin elämäntilanteen jja ajatusmaailman j mukaan.

Jäsensuosittelu on uudistunut. Palkinto jokaisesta uudesta jäsenestä on 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Suosittelen! koskee täysjäseniksi liittyviä. 30 euron S-ryhmän lahjakortti lähetetään suosittelijalle automaattisesti.

Jäsenhankinta on palkitsevaa ja siinä voittavat kaikki – uusi jäsen, sinä ja liitto. Suosittelen!

Ohjaa lliiittym mä ään Ohjaa liittymään sähkÜisellä lomakkeella. Muista huolehtia, että uusi jäsen ilmoittaa tietosi liittymislomakkeen suosittelija-kohdassa.

KNT[Ć‚UWQUKVVGNGP

YYYKNT[Ć‚

Insinööri 7/2017  

Insinööri-lehden numero 7/2017