Page 1

Tehokasta led-valoa pimeään 7

2015

Irlannin kasvu tarjoaa työtä

Kansalaisjärjestöt vailla rahaa

Valmistuville vinkkejä verkossa


30

10

16

Sisällys 7/2015 10 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 43

Logistiikka-alalla kehitetään Oikea asenne palkitaan Uranuurtajan leivissä Työttömyysturvan kesto lyhenee Vastaanotto lämmittää Led tarjoaa valoa Maanmittaus järjestelmällistä Finnwatch vaatii vastuullisuutta Amk-rahoitus pienenee Järviruokoa voi hyötykäyttää Puheenjohtajavaalit Kakunkoristelulla mestaruuteen VAKIOT

3 4 9 27 36 38 40 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Kimmo Brandt

Maanmittaaja tarvitsee historian ja lain tuntemusta s. 24

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 17.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Joustavuus ei saa tarkoittaa turvattomuutta

J

ulkisen keskustelun perusteella työmarkkinoiden liikkuvuuden lisääminen on yksi avain parantaa tuottavuutta, kasvattaa osaamista ja saada aikaan taloudellista toimeliaisuutta. Kuvaan kuuluu, että kyseistä opinkappaletta hokevien mielestä kotikutoinen, sopimiseen perustuva työmarkkinajärjestelmä vie pohjan joustavilta ja liikkuvuutta lisääviltä työmarkkinoilta. Huvittavinta on, että moni järjestäytynyt palkansaaja nyökkää väitteelle myöntävästi miettimättä, mitä on sen takana. Työvoiman liikkuvuuden ja työelämän joustavuuden vastakohtana voidaan pitää työn vakautta ja pitkiä työsuhteita. Ennen ne olivat arvossaan, mutta eivät enää. Nyt pitää vaihtaa työpaikkaa tasaisin väliajoin, ei itsepintaisesti palvella yhtä työnantajaa. Tällaiseen ajattelumalliin meitä on opetettu, jopa kannustettu, jo vuosikymmeniä. Taloudellisesti hyvinä aikoina homma on jotenkin toiminut. Etenkin osaava ja koulutettu työvoima on voinut käydä kilpailua paremmista palkoista ja uran kannalta mielenkiintoisemmista työpaikoista ilman suurta huolta huomisesta. Kun töitä on ollut tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, puheet työttömyysturvan tai irtisanomissuojan heikentämisestä ovat tuntuneet yhdentekeviltä. Taloudellisen taantuman pitkittyessä moni korkeasti koulutettukin on havainnut työmarkkinoiden liikkuvuuden muuttaneen muotoaan. Siinä missä ennen liikkuvuus tarkoitti työpaikan vaihtamista, nyt se tarkoittaa siirtymistä työllisestä työttömäksi vaihtelevaksi ajaksi. Viimeisimpien työttömyystilastojen etenkin hyvin koulutetuista nuorista ja ikääntyvistä työntekijöistä on tulossa uusi työvoimareservi kilpailemaan yhä vähenevistä työpaikoista. Synnyttääkö työmarkkinoiden kasvanut liikkuvuus ja joustavuus uutta, paraneeko tuottavuus, jos heikennämme hallituksen esityksen mukaisesti työttömyysturvaa ja kenties joustavoitamme työmarkkinoita paikallisen sopimisen kautta vielä lisää? Epäilen. Työntekijän näkökulmasta katsottuna turvattomuus kyllä lisääntyy, mikä voi johtaa siihen, että yhä harvempi uskaltaa hyvinäkään aikoina vaihtaa työpaikkaa. Työmarkkinoilla se tarkoittaa jäykkyyttä, joka ei hyödytä ketään.

3


BITTIKATTAUS

Ulla-Mari Pasala

KOONNUT: Kirsi Tamminen

YTN:n yritysyhdistyspäivillä lokakuussa/lokakuun loppupuolella Tampereella osallistujat pääsivät kehittämään yhdistystoimintaa ja pohtimaan vaikuttamista yhdistyspelin kautta.

37 %

Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen kulutus väheni 37 prosenttia tammi-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 1,8 miljoonaa tonnia. Verrattuna 2000-luvun tammi-syyskuun keskiarvoon kivihiilen kulutus oli nyt 47 prosenttia pienempää.

Jäsenkalenteri Tämän Insinööri-lehden mukana on postitettu taskukalenteri niille Insinööriliiton jäsenille, jotka eivät ole sitä peruneet. Päivyritietojen lisäksi kalenterissa on tietoja jäseneduista sekä yhteystietoja. Jos haluat peruuttaa vuoden 2017 paperikalenterin, ota yhteyttä liiton asiakaspalveluuun sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

4

Uusia yrityksiä vähemmän kuin edellisvuonna Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna aloittaneiden yritysten määrä väheni edelleen; uusia yrityksiä perustettiin lähes viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi edelleen, yrityksiä lopetettiin 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 aloittaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli kahdeksan prosenttia. Eniten uusia yrityksiä aloitti kaupan toimialalla, joita oli 16 prosenttia kaikista viime vuonna aloittaneista. Viime vuonna lopettaneista yrityksistä eniten oli kaupan alalla, 19 prosenttia. Lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli yhdeksän prosenttia. Maakunnittaisen tarkastelun perusteella viime vuonna eniten uusia yrityksiä aloitti ja myös lopetti Uudellamaalla. Vuoteen 2013 verrattuna uusien yritysten määrä lisääntyi eniten Pohjois-Karjalassa ja väheni eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi eniten Uudellamaalla ja väheni eniten Pohjanmaalla. Oikeudellisen muodon mukaan tarkasteltuna viime vuonna toimintansa aloitti 11 700 osakeyhtiötä ja 14 500 liikkeen- tai ammatinharjoittajayritystä, joissa oli yhtiömuotona luonnollinen henkilö. Toimintansa lopetti 11 600 osakeyhtiötä ja 15 700 liikkeen- tai ammatinharjoittajayritystä.


BITTIKATTAUS

Laskut verkkoon Arvioilta ainoastaan joka viides Suomessa lähetetty lasku on verkkolasku. Koska verkkolaskun

digitaalinen tietosisältö toimii keskeisenä perustana yritysten taloushallinnon digitalisoimiselle, verkkolaskutuksen käyttöönottoon ja toimivuuteen on saatava mittava parannus. Tämä ilmenee Anders Tallbergin TEM:lle tekemästä selvityksestä, joka koskee pk-yritysten taloushallinnon digitalisointia. Merkittävänä ongelmakohtana Tallberg pitää palkanlaskentaa, joka on työehtosopimusten moninaisuuden ja tulkinnan-varaisuuden vuoksi vaikeasti ja kalliisti automatisoitavissa. au uttomatisoitavissa.

Tallberg ehdottaa työehtosopimusten rakenteiden muuttamista helpommin digitalisoitaviksi. Luontevana kärkitoimijana tässä voi toimia julkinen sektori, jolla sekä palkanlaskentatapahtumien määrät että kustannukset ovat suuria. Yritysten taloushallinnon automatisointia vaikeuttaa myös julkishallinnon ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välisen digitaalisen liittymäpinnan pirstaleisuus. Ratkaisuksi Tallberg esittää määräaikaista digitalisointivaltuutettua, joka kokoaisi yritysten taloushallinnon digitalisointiin liittyvistä tarpeista yhtenäisen kokonaiskuvan.

Finnvera on Suomen paras kesätyönantaja

Hyviä uutisia! Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään – kuulumalla ammattiliittoon. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen kampanja tuo järjestäytymien tärkeyttä näkyväksi: www.mikäfiilis.fi.

Työeläketurvan indeksitarkistukset ensi vuodelle vahvistettu Ensi vuoden työeläkeindeksi pysyy samana kuin tänä vuonna, mikä tarkoittaa sitä, että työeläkkeet ja muut työeläkeindeksiin sidotut etuudet eivät nouse kuluvaan vuoteen verrattuna. Työeläkeindeksi vuonna 2016 on 2519. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet sekä eräitä muita työeläkeindeksiin sidottuja etuuksia. Työeläkeindeksissä palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia. Palkkakertoimeksi vuodelle 2016 vahvistettiin 1,373. Palkkakerrointa

käytetään työeläkkeen laskennassa, sen avulla työuran aikaiset vuosiansiot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään työeläkkeen laskennan lisäksi eri päivärahojen, kuten esimerkiksi sairausja vanhempainrahojen perusteena olevien tulojen ja tulorajojen määrittelyssä. Palkkakertoimella korotetaan myös alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta karttuvan eläkkeen laskennallinen tulo.

Finnveran Jyväskylän toimipiste on valittu vuoden 2015 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi. Voittajan valitsi Akavan opiskelijoiden raati, jonka puheenjohtajana toimi ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Raati painotti valinnassaan voittajaorganisaation innostavaa ja kehitysmyönteistä ilmapiiriä sekä nuorten työntekijöiden kannustamista, motivointia ja ohjausta. Nuorten arvostaminen näkyi erityisesti hyvässä esimiestyössä ja kesätyöntekijän perehdytyksessä. – Nuorten palkkaaminen on yrityksille sijoitus tulevaisuuteen. Varsinkin taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää nähdä nykyhetkeä kauemmas ja panostaa huomisen osaajiin, korostaa palkinnon luovuttanut Oivo. Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Hirvonen kiittää Finnveraa luottamuksesta nuoria kesätyöntekijöitä kohtaan sekä mahdollisuudesta kehittyä ja kehittää omaa työtään. – Hyvä ohjaus työpaikalla ja työyhteisön kannustus ovat omiaan tukemaan nuoria alkavalla työuralla. On tärkeää, että kesätyöntekijälle annetaan haastavia työtehtäviä ja työpaikalla esimies tai muut työkaverit auttavat ja ohjaavat uutta työntekijää, Hirvonen sanoo.. Akava haluaa palkinnollaan muistuttaa, että kesätyö on nuorille tärkeä ikkuna omaan alaan ja laajemmin työelämään. Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometreistä ilmenee, että opiskeluaikaista työkokemusta pidetään kaikkein merkittävimpänä myöhempää työllistymistä edistävänä tekijänä. Suomen paras kesätyönantaja -palkinto jaettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa kymmenien ehdokkaiden joukosta.

5


BITTIKATTAUS

Suomi kansainvälisen eläkevertailun kärkipäässä MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja

Päätöksiä tarvitaan

H

allituksella on selkeä hallitusohjelma ja haastavat säästötavoitteet. Kenenkään on turha kuvitella, että julkisen talouden miljardien säästöt eivät kosketa meitä kaikkia jollain tavalla. Kuten on nähty, toteutus kuitenkin tökkii. Kaikille lienee tullut selväksi, että hallitus sekoilee etenkin työelämäasioissa. Lomarahasoppa on tästä hyvä esimerkki. Tuloksia kaivataan, mutta hätäilemällä ja kiireellä niitä ei synny. Hallituksen kannattaisikin keskittyä olennaiseen ja jättää työelämäasioiden yksityiskohdista sopimisen työmarkkinajärjestöille. Niillä kuitenkin on tämän alan ehdottomasti paras osaaminen. Paikallisen sopimisen lisäämisestä ollaan montaa mieltä. On paljon yrittäjiä, jotka ovat tyytyväisiä siihen, että on työehtosopimus, jota voi soveltaa, eikä tarvitse kaikista asioita itse sopia erikseen. Jää enemmän aikaa siihen tärkeimpään eli työntekoon. Selvitysmies Harri Hietalan esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä on merkittävä paperi. Se on merkittävä siksi, että siinä on kaikille jotain. Ay-liikkeen kanneoikeus, henkilöedustus yritysten hallintoon ja riitojen ratkaisumenetelmät ovat niitä vastinpareja, joilla joustoja voidaan lunastaa. Sopiminen perustuu luottamukseen ja kaiken sopimustoiminnan tukipilarit ovat paikalliset luottamusmiehet. Työttömyysturvan leikkaamista en ymmärrä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen sadalla päivällä tilanteessa, jossa erityisesti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on nousussa, osuu väärään aikaan. Työttömyysturvaa voidaan tarkastella tilanteessa, kun työtä on tarjolla enemmän, ei nyt. Työstä on siis pulaa. Tarvitsemme innovaatioita ja investointeja erityisesti vientiteollisuuteen. Siinä meillä insinööreillä on keskeinen rooli. Hoidamme oman osuutemme, jotta saamme Suomen nousuun.

6

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui kuudenneksi kansainvälisessä Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailussa. Vertailu nostaa Tanskan ja Hollannin eläkejärjestelmät maailman parhaiksi. Australia sijoittui kolmanneksi. Suomi on seuraavassa kategoriassa yhdessä Sveitsin ja Ruotsin kanssa. Mercer-indeksissä eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto katsoo, että hyvään kokonaistulokseen voi päästä hyvinkin erilaisilla järjestelyillä. – Suomen järjestelmä sai erinomaisen arvion luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Kauton mukaan maiden tasaisuudesta kertoo se, että erot pisteissä ovat pienet; pienikin muutos voi vaikuttaa maiden keskinäiseen järjestykseen. Parannusehdotuksiakin tuli: Suomen osalta todetaan, että vähimmäiseläke voisi olla korkeampi. Myös eläkemaksuja voisi nostaa ja lisätä rahastointia. Lisäksi parempi ikääntyneiden työllisyysaste korottaisi Suomen asemaa. Neljäntenä mainitaan eläkeoikeuden jakaminen, joka toisi avioeroissa paremman turvan. Suomea arvioitiin voimassa olevan eläkelainsäädännön pohjalta. Melbourne Mercer Global Pension Index on vuosittain koottava kansainvälinen eläkejärjestelmien vertailu, joka tehtiin nyt seitsemännen kerran. Vertailuun osallistui tänä vuonna 25 maata.

Hyvinvointi on in Muistatko lentokoneen turvallisuusohjeen? Sen, missä kehotetaan hätätilanteessa asettamaan happinaamari ensin omille kasvoille, ennen kuin autetaan kaveria. Sama ohje pätee elämässä muutenkin. Tärkein tehtäväsi on huolehtia omasta hyvinvoinnistasi, jotta saat energiaa työhön, kotiin ja vapaa-aikaan. Kaaoksen keskellä oma hyvinvointi unohtuu. Arjesta tulee suorittamista ja iloa elämään tuottavat asiat muuttuvat velvollisuuksiksi. Avaimet tasapainoon ovat kuitenkin koko ajan olemassa. Sinä itse päätät, haluatko käyttää niitä. Insinööriliitossa on lokakuussa käynnistynyt Hyvinvoiva arki -verkkokoulutus. Koulutus ohjaa sinut oman hyvinvointisi äärelle viikoittain vaihtuvilla teemoilla. Saat käyttöösi sopivimmat stressinhallintakeinot, konkreettisia vinkkejä ajankäyttöön sekä työkaluja kiireiseen työpäivään. Koska koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena, voit osallistua siihen joustavasti milloin ja mistä haluat. Koulutus on maksuton. Ilmoittaudu mukaan jäsennumerollasi 16. marraskuuta mennessä. Lue lisää: www.ilry.fi/koulutukset


BITTIKATTAUS

Tausta vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuuteen Suomalaiset korkeakouluopiskelijat osallistuvat kansainvälisesti vertailtuna aktiivisesti kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen. Eurostudent-tutkimustulosten mukaan yliopisto-opiskelijat lähtevät useammin vaihto-opiskelijaksi kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Kuitenkin sosioekonominen tausta Suomessa vaikuttaa paljon siihen, lähteekö opiskelija opiskeluaikana ulkomaille liikkuvuusjaksolle tai niin sanottuun opiskelijavaihtoon. Suomessa opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa, lähtevät harvemmin vaihtoon kuin akateemisesta perheestä tulevat opiskelijat. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi opiskelijaliikkuvuusjakson aikana suoritettujen opintopisteiden hyväksilukemista. Suomalaisista opiskelijoista 70 prosenttia kertoi kyselyssä, että kaikki heidän ulkomailla suoritetut opintopisteet hyväksyttiin tutkintoon. Tämä on kansainvälisesti vertaillen hyvä tulos, sillä muun muassa Ruotsissa ja Italiassa kansainvälisen opintojakson opintoja hyväksiluetaan vähemmän kuin Suomessa. Tiedot ilmenevät tuoreesta Eurostudent-yhteenvedosta.

Mielenkiintoinen työ on tärkeintä Sähköinen rekisteröinti kiinnostaa Ajoneuvon rekisteröinti netissä tulee mahdolliseksi marraskuun puolivälissä. Kolmannes Ifin kyselytutkimukseen vastanneista kokee uuden rekisteröintimahdollisuuden erittäin kiinnostavana. Yli puolet vastaajista uskookin suosivansa jatkossa sähköistä rekisteröintiä katsastusasemalla asioimisen sijaan. Eri ikäryhmät suosivat eri tapoja rekisteröidä ajoneuvo. Kyselyyn vastanneista 54 prosenttia aikoo rekisteröidä ajoneuvon uudistuksen jälkeen sähköisesti, mikäli tarve auton rekisteröinnille tulee. 35 prosenttia kannattaa yhä katsastusasemalla rekisteröintiä ja 12 prosenttia ei osaa vielä sanoa, kumman rekisteröintivaihtoehdon tulevaisuudessa valitsisi. Pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla suositaan netissä tapahtuvaa ajoneuvon rekisteröintiä muuta maata enemmän. – Katsastusasemilla tapahtuvaa rekisteröintiä suosivilta kysyttiin perustelua valinnalleen. Kaksi syytä oli yli muiden: netin käyttöä vieroksutaan ja katsastusasemalla saadaan henkilökohtaista palvelua, kertoo Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen. 16. marraskuuta lähtien auton rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Trafin nettisivuilla.

Insinööriliiton lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, mikä on tärkein hyvän työpaikan osatekijä? Mielenkiintoiset työtehtävät ja työpaikan ilmapiiri olivat rinta rinnan tärkeimpiä tekijöitä; molemmilla on noin 35 prosentin kannatus. Vaikka hyvä palkka sinänsä kiinnostaisi, niin aikana, jolloin on suuri työttömyys, rahamäärän ei ensisijaisesti haeta. Pääasia, että palkka tulee ajallaan. Vain alle kymmenes arvostaa hyvää palkkaa tärkeimpänä osatekijöinä. Kaikista1 512 vastaajasta joka viides pitää tärkeimpänä tekijänä varmuutta työsuhteen jatkumisesta.

20 % varmuus työsuhteen jatkumisesta

36 % mielenkiintoiset työtehtävät

35 % työpaikan ilmapiiri

9% hyvä palkkataso

7


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Paikallinen sopimus syntyy luottamuksesta

Y

rityksissä on sovittu kautta aikojen monista asioista paikallisesti. Tyypillisin paikallinen sopimus syntyy työaikaratkaisuista. Yritykseen sovitaan esimerkiksi joustava liukuva työaika tai työaikoja ja -vuoroja järjestään yksilöllisesti yhdessä sopien. Sopimuksia kyllä syntyy, kun sopimuksen osapuolet kykenevät luottamaan toisiinsa ja sopimus hyödyntää tasapuolisesti molempia osapuolia. Työlainsäädännössä on lukuisia asioita, joista ensisijaisesti säädetään lailla, mutta erikseen on mainittu kohdat, joista voidaan poiketa valtakunnallisella työehtosopimuksella. Työehtosopimukset puolestaan avaavat lukuisia mahdollisuuksia sopia asioista työpaikkatasolla eli paikallisesti. Työehtosopimukset siis joustavoittavat työelämän pelisääntöjä tarjoten monipuolisesti mahdollisuuden sopia asioista työpaikoilla yrityksen ja sen työntekijöiden tarpeet huomioiden. Menestyäkseen yrityksessä moni asia pitää olla kunnossa, mutta yksi on ylitse muiden: kaikissa menestyneissä yrityksissä on toimiva vuoropuhelu henkilöstön kanssa. Se synnyttää luottamusta, jonka pohjalta asioista pystytään sopimaan. Työhyvinvointi on kohdallaan, henkilöstö jaksaa ja

on motivoitunut. Tällainen yritys menestyy, eikä käy jatkuvia yt-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. Vuoden 2000 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovittiin raamit työaikapankeille. Tämän jälkeen niitä on sovittu jonkin verran työehtosopimuksiin ja otettu käyttöön yrityksissä. Tahti ei ole ollut kiivas, mutta pääasia on, että niitä on ryhdytty käyttämään. Leimallista työaikapankeille on se, että kerran sovittuja ratkaisuja ei ole purettu. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että niihin ollaan tyytyväisiä puolin ja toisin. Paikallisen sopimuksenhan voi aina sanoa irti kumpi osapuoli tahansa. Miksi sitten työaikapankkeja ei ole sovittu kuitenkaan kovin laajasti työmarkkinoilla, jos niissä yrityksissä, joissa pankit on, niihin ollaan varsin tyytyväisiä? Yksi syy on varmasti luottamuksen puute ja heikko työilmapiiri. Jos esimerkiksi yrityksen ainut motiivi sopia työaikapankista on kiertää työaikalain mukaiset ylityökorvaukset, ei ole ihme, että sopimuksia ei synny. Paikallinen sopimus voi siis syntyä vain vakaissa, luottamuksellisissa olosuhteissa vapaaehtoisuuteen perustuen. Siksi on vaikeata kuvitella, että pakkolainsääntöön perustuva paikallinen sopiminen toisi yritykseen mitään tuottavuutta lisäävää kannustettavuutta ja joustoa.

9


Prosessityö tuo välillä hektisyyttä TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

Jotta kaupoissa riittää ostettavaa ja teollisuudella raaka-aineita, tuotteita on tuotava ja vietävä maiden rajojen yli. Logistiikka-alan insinöörit ovat varmistamassa kuljetusten sujumista. ››

10


Tiimivastaavana Tero Poikonen auttaa kollegoita, jotka ovat sek채 kokenutta kaartia ett채 muutaman vuoden yrityksess채 olleita.

11


L

iikenteenhoitaja Tero Poikosen työ on vaihtelevaa. Vaikka viikkojen runko on samanlainen, sisällöltään samanlaista viikkoa ei ole. Viikoittain työntunteja kertyy noin 37,5. Joustavan työajan ansiosta Poikonen tekee maanantaisin ja tiistaisin mahdollisuuksien mukaan kuutta tuntia. Loppuviikon työpäivät voivat venyä 10-tuntisiksi, jotta saa kaiken valmiiksi. Poikosen työpaikka on logistiikkayritys Varovan kansainvälisellä liikenneosastolla. Hän hoitaa maantieliikennepuolella vientiä ja tuontia. Alkuviikosta tuontiosuus vie eniten työaikaa. Loppuviikosta muualla Euroopassa lastatut ajoneuvot tulevat Suomeen. – Keskiviikosta perjantaihin aika menee esimerkiksi viennin suunnitteluun, lastitilan varauksiin sekä noutojen järjestämiseen. Loppukuu on usein vilkkaampi, Poikonen kertoo. Hän hoitaa viennin osalta muun muassa Sveitsiä, Ranskaa, Espanjaa, Portugalia ja Baltian maita. Tuonnin osalta maalista on lyhyempi. Suunnilleen joka neljäs viikko Poikonen on päivystysvuorossa. – Iltaisin edustajat soittavat, jos autoa ei näy, kun he lastaavat trailereita, liikenteenhoitaja kuvaa tyypillistä tilannetta. Poikonen työskentelee 15 hengen tiimissä. Hän on tiimivastaavana ilman henkilöstövastuuta; arkipäivän apuri, jota tarvitaan entistä vähemmän, sillä kollegat ovat jo aika kokeneita. Poikosen tehtäviin kuuluvat lisäksi muun muassa asiakkaiden kuljetusvakuutukset ja globaalit kuljetukset, joissa suomalaisen asiakkaan tavara liikkuu täysin Suomen rajojen ulkopuolella. USEIMMITEN ENGLANTI RIITTÄÄ

Tero Poikonen laskee päivittäin esimerkiksi tilavuuksia, mutta vaativampaan matematiikkaan ei ole tarvetta. 12

Jos lähetyksien määrän mukaan mitataan, asiakkaista suurin osa on vakioasiakkaita, joko Varovan omia tai edustajien. Työkielenä on englanti, jota kaikki edustajat käyttävät. Jos yksittäinen asiakas ei puhu englantia, kollegoilta saa apua, sillä talossa on useiden kielten osaajia. – Logistiikka-alalla olemme iso osa ostajan ja myyjän välistä kauppaa. Myyjän lupaamasta toimitusaikataulusta voi tulla haasteita meille jossain vaiheessa, Poikonen sanoo. Hänen mielestään liikenteenhoitajalla on oltava hyvä kielitaito ja stressinhallintakyky. – Kiireisinä päivinä pitää tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan. Insinöörille luontaisesta piirteestä, järjestelmällisyydestä on hyötyä työssä.


Poikonen on valmistunut tietoteknisen logistiikan insinööriksi. Nykyisin koulutus tunnetaan nimellä tuotantotalous. Varovassa hän on ollut 11 vuotta ja viihtynyt hyvin. – Viihtyvyydessä merkitsevät eniten työkaverit, joista monesta on tullut hyviä, pitkäaikaisia ystäviä sekä yritys itsessään. Perheyritys Varovassa henkilöstön määrä on 110. Poikonen arvostaa toimitusjohtaja Pekka Laitista, joka on hyvä johtamaan. Hän on tuttu näky työpaikalla ja käy välillä moikkaamassa.

”Varovan kvartaali on 25 vuotta.”

VIENTI VAIKUTTAA TYÖN MÄÄRÄÄN

Logistiikka-ala on vahvasti sidoksissa globaaliin talouteen; jos vienti ei vedä, alalla on hiljaista ja epävarmuus kytee. Viime vuosina logistiikkayrityksessä kaikkien poislähteneiden tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä, vaan lähteneen työt on jaettu uudelleen. Vuosi sitten syksyllä Varovassa oli yhtiön mittavimmat yhteistoimintaneuvottelut. Niiden seurauksena 24 henkilöä irtisanottiin ja loppuhenkilöstö lomautettiin kahdeksi viikoksi. – Se ei ollut kenellekään mukavaa aikaa, sillä kaikilla oli pitkään epävarmuus tulevaisuudesta. Viimeisen vuoden ajan yhtiö on mennyt parempaa kohti, vaikka haasteita vielä riittää. Kiitokseksi hyvästä työstä toimitusjohtaja tarjosi koko henkilökunnalle viikon ylimääräisen vapaan, jonka voi käyttää kuluvan lomakauden aikana. – Ylimääräinen viikon vapaa tarjoaa mahdollisuuden palautua, hengästystauon, Poikonen toteaa. Hän itse viettänee vapaansa tammikuun alussa.

Taantumassa on aikaa kehittää

Euroopan lisäksi Varovan kartalla on lähes koko maailma.

Kansainvälisen logistiikan asiantuntijayritys Varova työllistää toista sataa työntekijää pääasiassa Helsingissä. – Tarjoamme kaikkea, mitä liittyy logistiikkaan ja tavaran liikuttamiseen kaikkine dokumentteineen. Siihen kuuluvat eri kuljetusmuodot sekä Venäjän huolinta, kertoo henkilöstöjohtaja Camilla Karhunen. – Huolinta on yksi peruspilareitamme. Varova on aloittanut maanhantuontiyrityksen huolintaosastona ja siitä kehittynyt perheyritykseksi. Olemme palaamassa juurille ja korostamme huolitsijan roolia ja palvelua. Maailman talous ja globaalin kaupan väheneminen vaikuttavat suoraan logistiikkayrityksen liiketoimintaa. Karhusen mukaan hankalat vuodet ovat takana, ja nyt mennään hyvällä meiningillä eteenpäin. Hän kertoo toimitusjohtaja Pekka Laitisen viestistä: Varovan kvartaali on 25 vuotta. – Emme voi jäädä odottamaan, että vienti alkaa virkistyä. Vetoapuja ei tule ulkoa. Varovan resepti vaikeiden aikojen nujertamiseen on jatkuva kehittäminen. Viimeiset kahdeksan vuotta talossa on kehitetty kurinalaisesti substanssiosaamista, mutta yhtä lailla esimiestyötä ja organisaatiota. – Kun työtä on vähemmän, valjastamme resursseja kehittämiseen, Karhunen sanoo. – Esimerkiksi meillä oli parivuotinen hyvinvointihanke: millä mielellä avaa työpaikan oven.

LAATUPALVELUJA TARPEESEEN Logistiikka-alalla on äärimmäisen kova hintakilpailu, mikä on haasteellista pienelle kotimaiselle yritykselle. Sen tähden talo tarjoaa asiakkaiden tarvitsemia, laadukkaita palveluja. Esimerkkeinä palveluista on lähetysten seuranta ja tilauspalvelu tai asiakkaalle nimetty, oma huolitsija. Yksi Varovan valtti on perheyrittäjyys, jota arvostavat muun muassa toiset perheyritykset. – Isompiin yrityksiin verrattuna voimme nopeammin ja pitkäjänteisemmin päättää, mihin satsaamme, Karhunen arvioi.

13


Tero Kiviniemi kertoo, että YIT on merkittävä rakennusalan ammattilaisten työllistäjä

Oikea asenne painaa rekrytoinnissa TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

Harjoittelun ja YIT-opintojen kautta moni insinööriopiskelija on päätynyt töihin YIT:lle, jossa arvostetaan vahvaa tekniikan osaamista. 14


”Ura urkenee harjoittelun kautta.”

H

enkilöstökysymykset ovat keskeisesti esillä monikansallisen rakennuspalveluita tarjoavan YIT Oyj:n päivittäisessä toiminnassa. Yhtiön varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemen mukaan työvoimavaltaisella rakennusalalla tarvitaan ammattitaitoista henkilöstöä, jonka riittävyydestä, osaamisesta ja motivoinnista on huolehdittava. – Henkilöstön kehittäminen ja rekrytointi on pitkäjänteistä työtä. Sellaista suhdannetta ei ole olemassakaan, jolloin henkilöstöasiat eivät olisi ajankohtaisia. YIT on Suomen suurin asuntorakentaja ja yksi suurimmista toimitilaja infrarakentajista. Yhtiön palveluksessa työskentelee yhteensä lähes 6 000 henkilöä, joista yli puolet on Suomessa. Suomen ja Venäjän lisäksi yhtiö työllistää rakennusalan ammattilaisia Baltian maissa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. ISOJA HANKKEITA KOTIMAASSA

Vaikka moni tuntee YIT:n parhaiten asuntorakentamisesta, yrityksellä on Suomessa vahva jalansija myös infra- ja toimitilarakentamisessa. Kiviniemi mainitsee esimerkkeinä isoista infrahankkeista Haminan ja Vaalimaan välille rakennettavan moottoritien sekä Tampereelle rakennettavan pikaraitiotien, joka tehdään yhteistyössä VR:n kanssa. Keski-Pasilan Tripla-rakennushanke työllistää yhtiötä niin infra-, toimitilakuin asuntorakentamisen myötä usean vuoden ajan. Kiviniemen mukaan infrarakentamisessa korostuu vaativien teknisten yksityiskohtien hallitseminen sekä haastavissa olosuhteissa työskentely.

– Infrarakentamisessa tulee vastaan hyvin haastavia ja ainutlaatuisia teknisiä kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan vahvaa insinööriosaamista.

YIT-opintojen kouluttajina toimivat talon henkilökunta. Kiviniemi kertoo luennoivansa yhtiön arvoista ja ihmisten johtamisesta, jotka luovat perustan yrityskulttuurille.

NUORILLE TARJOTAAN URAPOLKUJA

Kiviniemi sanoo, että nuorten rekrytointi ja työhön perehdyttäminen painottuvat YIT:n henkilöstöpolitiikassa. Yhtiö tarjoaa vuosittain harjoittelupaikan yli 600 opiskelijalle, jotka aloittavat niin sanottuina haalariharjoittelijoina. Opintojen edistyessä ja työkokemuksen karttuessa insinööriopiskelijat siirtyvät työnjohtajaharjoittelijoiksi. Kun valmistuminen lähestyy, opiskelijat pääsevät tekemään projekti- ja opinnäytetyötään. – Harjoittelupolun kautta opiskelijat siirtyvät osaamisen karttuessa yhä vaativimpiin tehtäviin. Harjoittelun aikana he oppivat yrityskulttuuria ja työssä tarvittavia taitoja. Harjoittelun jälkeen moni YIT:läinen on edennyt vaativiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Esimerkiksi Kiviniemi ja yhtiön toimitusjohtaja Kari Kauniskangas ovat tulleet taloon harjoittelun kautta. OMAA KOULUTUSTA OPISKELIJOILLE

Muutama vuosi sitten YIT käynnisti kuuden ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa viiden opintopisteen mittaisen YITopintokokonaisuuden, johon valitaan opiskelijoita haastattelujen kautta. Opinnoissa käsitellään muun muassa laadukasta rakentamista, aikataulutusta, kustannusten hallintaa ja johtamista. – Kaikki opintokokonaisuuden suorittaneet opiskelijat saavat työpaikan yhtiöstä, Kiviniemi toteaa.

KOKEMUS ON ARVOSSAAN

Vaikka nuoret ovat YIT:lle tärkeä rekrytoinnin kohde, yhtiö palkkaa myös kokeneita asiantuntijoita. Erityisesti työ- ja projektipäällikön tehtäviin tarvitaan hyvää työkokemusta omaavia insinöörejä. Kiviniemen mukaan kokeneista rakennusinsinööreistä on ajoittain jopa pulaa. – Joidenkin hankkeiden kohdalla joudutaan miettimään, riittävätkö nykyiset henkilöstöresurssit projektin toteuttamiseksi. YIT pyrkii rekrytoimaan kaikenikäisiä ja erilaisen koulutustaustan omaavia naisia ja miehiä. Vaikka rakennusalan insinööreistä valtaosa on edelleen miehiä, naisia toimii esimerkiksi vastaavan mestarin ja työnjohtotehtävissä. – Uutta henkilöä rekrytoitaessa tärkeintä on oikea asenne, motivaatio sekä kyky innovoida ja sopeutua uusiin tilanteisiin. Henkilön arvomaailman on oltava linjassa yhtiön arvojen kanssa. Kiviniemen mielestä maakunnissa rakennusalan osaajien rekrytointi on helpompaa kuin pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla. Esimerkiksi Oulussa on riittävästi hakijoita avoinna oleviin tehtäviin. – Pyrimme pitämään kiinni maakuntien hyvistä osaajista. Kun hanke maakunnassa lähenee loppua, tarjoamme heille mahdollisuutta siirtyä töihin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kohteisiin. 15


Uranuurtajan leivissä TEKSTI: Sami Korkala KUVAT: Mikko Törmänen

Pesunkestävänä insinöörinä Teemu Rautio teki Thingsee One -laitteesta autoon varashälyttimen. – Jos auto poistuu asettamaltani gps-alueelta, saan hälytyksen puhelimeeni. 16


”Verkkoon kytkettävissä olevien laitteiden määrä kasvaa.” Vielä neljä vuotta sitten Teemu Rautio oli yksi oululaisista Nokia-insinööreistä. Nyt hän on yksi kasvuyritys Haltianin entisistä nokialaisista.

P

ari vuotta Haltianilla työskennellyt Teemu Raution mielestä oli lottovoitto päästä yritykseen töihin. Haltian tunnetaan parhaiten kehittämästään Thingsee One -laitteesta, joka on monipuolinen älysensori ja kehitysalusta asioiden internetiin. – On ollut todella mielenkiintoista seurata Thingseen kehitystä läheltä. Olen itse ollut siinä mukana lähinnä silloin, kun on tarvittu apua, Rautio sanoo. Hän työskentelee Haltianilla eri asiakasprojekteissa; käytännössä hän ratkoo radiorajapinnan asioita rautapuolella. – Asiakkaita on hyvin monenlaisia. Työn tekee mielenkiintoiseksi se, että projekteissa täytyy aina katsoa myös kokonaisuutta. Haltianilla Rautio hoitaa yleensä yhtä projektia kerrallaan. – Se sopii minulle huomattavasti paremmin kuin monen projektin tekeminen päällekkäin.

OSAAJIA VAPAUTUI NOKIALTA

Oulun seudun ammattikorkeakoulusta insinööriksi valmistunut Rautio työskenteli Nokialla Meego-käyttöjärjestelmän hardware-kehitystiimissä. Nokian puhelimiin kehitetyn Meegon alasajo oli vaikea ymmärtää. – Tuntui, että siitä on tulossa hyvä käyttöjärjestelmä ja pääsemme tekemään siihen hienoja tuotteita, Rautio sanoo. Rautio lähti Nokialta vuonna 2011 ja Haltianille hän tuli vappuna 2013. Raju rakennemuutos vapautti Oulussa ict-puolen insinööriosaamista ja se satoi muun muassa Haltianin laariin. Yrityksen perusti vuonna 2012 viisi entistä nokialaista. – Vielä vähän aikaa sitten Haltianin työntekijät taisivat olla kaikki entisiä nokialaisia. Osa tiimikavereistani on tuttuja jo vuosien takaa. Viime aikoina on tullut uusia työntekijöitä muualtakin, Rautio kertoo. Haltianilla ja omaksi liiketoimintayksikökseen erotetussa Thingsee Oy:ssä työskentelee yhteensä noin 90 henkilöä, joista kymmenkunta Thingseellä. ASIANTUNTEVIA TYÖKAVEREITA

Rautio kokee, että oma kompetenssi ei ole loppunut kesken. – Osaamiseni riittää hyvin tehtäviini. Eikä töissä yleensäkään kysellä koulutusta tai titteleitä. Täällä on erittäin asiantuntevaa porukkaa töissä. Jos tarvitsee kysyä jotain, vastauksen saa aika nopeasti. Projektiluontoisissa tehtävissä on luonnollisesti välillä kiireellisiä aikoja. Rautio rentoutuu liikkumalla ja soittamalla kitaraa.

Kari Kujala.

IoT on vasta avautumassa

– Bänditouhuissa saa hyvin ajatukset muualle arkikuvioista. Itse asiassa elektroniikkaharrastukseni alkoi kitaran efektilaitteiden rakentelusta. Thingsee Oy:n myyntijohtaja Kari Kujala näkee, että asioiden internetin mahdollisuudet alkavat alkuhypen jälkeen avautua konkreettisesti yrityksille ja yksityisille kuluttajille. Asioiden internet IoT tarkoittaa yleisesti ottaen tietoverkkoon kytkettyjä laitteita ja elementtejä, jotka voivat kommunikoida keskenään. Verkkoon kytkettävissä olevia laitteita tulee markkinoille entistä enemmän, mikä tuo IoT:ta koko ajan lähemmäs ihmisten arkea töissä, kotona ja vapaa-ajalla. Sään- ja iskunkestävässä kestävässä Thingsee Onessa on antureita muun muassa nopeuden, kiihtyvyyden, lämpötilan sekä kosteuden mittaamiseen. Laitteen käyttömahdollisuudet ja markkinapotentiaali ovat rajattomat. – Tuotetta on tilattu yli 35 maahan eri mantereilla, Kujala sanoo.

EI SUORANAISIA KILPAILIJOITA Laite mahdollistaa IoT-palveluiden kehittämisen huomattavasti aiempaa halvemmalla. – Esimerkiksi teollisuudessa kompakti anturilaitteemme voi nopeutensa ja avoimuutensa vuoksi korvata jopa monta kertaa hintavampia laitteita, Kujala kertoo. Haukiputaalla alihankkijan tehtaalla valmistettava laite on erittäin muokattava avoimen lähdekoodinsa ansiosta. Thingseen toimitukset alkoivat loppukesästä. Markkinoilla on paljon kilpailijoita, jotka kattavat joko osan Thingseen mahdollisuuksista tai toiminnallisuuksista. – Samankaltaisella konseptilla kilpailijoita on alkanut nousta vasta viimeisen vuoden sisällä. Se on erittäin tervetullutta, koska jokainen vahvistaa osaltaan ajatuksiamme Thingseen suunnasta, Kujala näkee.

17


Miten työttömyysturvan leikkaus näkyy? TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP

Työttömäksi jäänyt saa vuoden 2017 alusta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sadalta päivältä vähemmän kuin nykyisin. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, ja nuorten vastavalmistuneiden on vaikeampi löytää työtä kuin aiemmin.

18


”Rakennemuutospaikkakunnilla köyhyys alkaa varhemmin.” Pitkäaikaistyöttömyys

M

iten työttömyysturvan leikkaus vaikuttaa, professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta? – Lyhyen aikaa työttöminä oleville muutos ei merkitse mitään. Muutoksella halutaan aikaistaa sitä pientä työnhakupiikkiä, joka näkyy tilastoissa juuri ennen ansiosidonnaisen työttömyysjakson loppumista. Lisääntyykö köyhyys? – Käytännössä varsinkin rakennemuutospaikkakunnilla ja muilla korkean työttömyyden alueilla köyhyys alkaa aiempaa varhemmin. Tähän toki vaikuttaa perheen asumisratkaisu ja puolison tilanne. Yksinelävien, vuokralla asuvien tilanne on kohtuullisen selkeä: he joutuvat hakemaan myös toimeentulotukea, jolleivät he saa riittävästi työmarkkina- ja asumistukea. – Pahiten köyhyys osuu yksineläviin, kaupunkialueilla vuokralla asuviin, kouluttamattomiin 50–57-vuotiaisiin työttömiin. Köyhyys tulee kasvamaan. Uudistuksessa ei ole heille kannustimia. Useat vastavalmistuneet ovat joutuneet olemaan työttöminä jopa kolme kuukautta. Onko vastaavaa ilmiötä ollut aiemmin? – Meillä oli 1990-luvulla vahva usko, että akateeminen koulutus takaa työpaikan ja että tohtoreiden määrää lisäämällä

syntyy lisää työpaikkoja. Tämä piti paikkansa pitkään. Sen jälkeen tutkimusrahoitusta on leikattu ja on syntynyt puskurityöttömyyttä, eli työllistymiseen tulee suhdanteista johtuvaa kitkaa. – Koulutus vähentää edelleen työttömyyttä, eli tämä ryhmä työllistyy ennemmin tai myöhemmin. Mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jos pitkäaikaistyöttömyys kasvaa? – Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta 2008. Erilaisten aktivointitoimenpiteiden ulkopuolelle jää entistä useampi työtön, koska aktivointitoimenpiteet kohdistetaan tarkkaan valittuihin ryhmiin. – Työttömyys on tuhoisaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tässä tarvittaisiin kaikki keinot, joilla pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin helpottaa. Miten työhön pääsyä voisi helpottaa? – Varsinkin maahanmuuttajien työllistymisen esteitä pitäisi purkaa. Sama koskee osatyökykyisiä. Kuinka niin sanottua kohtaantoongelmaa voisi vähentää? – Tanskan joustoturvamallissa työvoiman ja työpaikan kohtaanto on helppoa, mutta siihen liittyy korkea työttömyysturva, aktivointitoimenpiteet ja elinikäinen koulutus. Sosiaaliturva on rakennettu siten, että se kannustaa aktiiviseen työnhakuun.

Pitkäaikaistyöttömiä ovat henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä yli vuoden. Heitä on 113 000, joista yli kaksi vuotta työttömänä on ollut 20 400 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyttä eri vuosina on vaikea verrata. Aiemmin työttömyyseläke vähensi pitkäaikaistyöttömien määrää. Lisäksi vasta vuoden 2013 alusta lähtien puolison tulot eivät ole enää vaikuttaneet ansiosidonnaiselta pudonneen työttömän peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen. Se sai monet pitkäaikaistyöttömät ilmoittautumaan työttömiksi. Työmarkkinatuella on sekä ansiosidonnaiselta pudonneita että liian lyhyen työuran omaavia.

Työttömyysturvan muutokset 2017 Ansiosidonnainen päivärahakausi voi kestää korkeintaan 400 arkipäivää, alle kolmen vuoden työuran hankkineilla korkeintaan 300 arkipäivää. Poikkeuksen tekevät 58 vuotta täyttäneet, joilla ansiopäivärahakausi säilyy 500 arkipäivässä. Omavastuuaika pitenee nykyisestä 5 päivästä 7 arkipäivään. Tuolta ajalta irtisanottu työntekijä ei saa työttömyyskorvausta. Omavastuuaika tulee vain kerran vuodessa, vaikka työttömyysjaksoja olisi useita. Kyse on paluusta vanhaan käytäntöön, sillä omavastuuaika lyhennettiin 5 päivään vasta vuoden 2014 alusta. Korotettu ansio-osa putoaa 58 ja 35 prosentista 55 ja 25 prosenttiin. Työtön saa korotettua ansio-osaa, kun hänelle on tehty työllistymissuunnitelma ja hän osallistuu aktivointitoimiin. Tukea voi saada 200 päivän ajan. Tuki on 58 prosenttia 3 255 euron ansioihin asti, ylimenevästä osasta 35 prosenttia. Pitkän työuran tuomat korotukset poistetaan kokonaan. Vähintään 20 vuoden työhistorian perusteella työtön saa nyt korotettua ansio-osaa 90 päivän ajalta, jos hän ollut työttömyyskassan jäsen vähintään viisi vuotta.

19


Dublinin ehkä tunnetuin baari on nimeltään Temple Bar, joka sijaitsee samannimisellä alueella kaupungin keskustassa.

Lämmin vastaanotto ilahduttaa maahanmuuttajaa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Susanna Juurisen kotialbumi

Vain vajaa puoli vuotta Irlannin pääkaupungissa Dublinissa ja Susanna Juurinen on jo täysin kotoutunut. 20

V

iime keväänä Susanna Juurinen latasi englanninkielisen ansioluettelonsa työnhakupalveluun. Seuraavana aamuna soi puhelin, headhunter kertoi hakeneensa kuukausia Juurisen kaltaista osaajaa irlantilaiseen tietoturvayritykseen. Samoihin aikoihin häntä kosiskeltiin myös suureen sveitsiläiseen pankkiin, jossa oli tarjolla asiantuntijatehtäviä.

Pieni, mutta nopeasti kasvava irlantilaisyritys vei pidemmän korren. Juurisen mielestä Irlannissa tarjolla olevat päällikkötasoiset tehtävät antavat parempia mahdollisuuksia uran kehittymiselle. Juurisen työnantaja Integrity360 tarjoaa ennen kaikkea erilaista tietoturvakonsultointia. Hän työskentelee Security Information and Event Management SIEM -alueella konsulttina; lisäksi vastuulla ovat SIEM-palvelu ja tiimin esimiehenä olo.


– Olen jo tottunut siihen, että irlantilaiset ovat usein myöhässä, sanoo järjestelmällisenä itseään pitävä Susanna Juurinen.

– SIEM-palvelu on yksinkertaisimmillaan tietoturvauhkien tunnistamista analysoimalla lokeja ja hälytyksiä sekä reagointia löydöksiin, Juurinen selventää. Hänen tiimillään on kovat kasvutarpeet ja tarkoitus onkin jättää konsultointitehtävät tiimille. Hän aikoo itse keskittyä ensisijaisesti tiimin ohjaukseen, palvelun kehittämiseen sekä myyntiin. Juurisen työhön kuuluu paljon matkustelua. Yleensä työmatkat kohdistuvat naapurimaahan Englantiin, jossa hän on viettänyt syksyn aikana jo yhteensä kuukauden verran. KANSAINVÄLINEN ILMAPIIRI TÖISSÄ

Vain murto-osa Juurisen kollegoista on irlantilaisia; paikalliset työskentelevät lähinnä henkilöstöhallinnossa, myynnissä sekä markkinoinnissa. Eri kansallisuuksia on parikymmentä. – Avoimessa ilmapiirissä yhteistyön toimivuus ja ryhmädynamiikka on koettu tärkeäksi. Omiin työtapoihini ja maailmankuvaani istuva työilmapiiri kannustaa jatkuvaan parantamiseen, Juurinen sanoo. Organisaatio työpaikalla on matala ja asiantuntijat ovat itseohjautuvia. Yrityksen johtoporras haluaa olla lähellä yrityksen työntekijöitä ja he ovatkin todella helposti lähestyttäviä.

”Irlannissa osaajille on töitä tarjolla.” – Olen rakenteeseen tyytyväinen, sillä tunnen teknologian hyvin ja ylempi johto luottaa osaamiseeni sekä päätöksentekokykyyni. KAKSIO LÄHELLÄ TYÖPAIKKAA

Susanna Juurinen tuntee Dublinin ja oman asuntonsa kodiksi. Ensimmäiset viikot hän asui hotellissa. Avuliaiden kollegoiden avulla hän löysi vastavalmistuneesta kerrostalosta sen viimeisen vapaan asunnon. Oma byrokratiansa oli pankkitilin ja internet-yhteyden hankkimisessa sekä sähkö- ja kaasulaskun saamisessa. Parissa kuukaudessa ne kuitenkin järjestyivät. – Irlannissa on suhteellisen lämmin vuoden ympäri. Dublinissa on laaja valikoima hinta–laatu-suhteeltaan hyviä ravintoloita sekä paljon kauniita, historiallisia puistoja lenkkeilyyn, Juurinen listaa uuden kotikaupunkinsa hyviä puolia.

OPINTOJA JA TÖITÄ YHTÄ AIKAA

Tietotekniikan ja tuotantotalouden insinööreiksi valmistunut Juurinen on ollut uraorientoitunut nuoresta saakka. Jo pari vuotta opintojen aloittamisen jälkeen hän siirtyi iltaopiskelijaksi ja aloitti vakituisessa työssä omalla alallaan. – Suomalaisen rahapelisektorin yrityksen järjestelmäasiantuntijasta tie vei järjestelmäarkkitehdiksi ja lopulta tietoturvakonsultiksi suureen kansainväliseen it-taloon, Juurinen kertoo. – Sieltä minut sitten metsästettiinkin Irlantiin nykyiseen tehtävääni. Toiveena nykyisessä pestissä on tavoittaa bisnesmaailman englanninkielen taito erityissanastoineen ja kohteliaisuussääntöinen. Toinen tärkeä tavoite on kerätä mahdollisimman paljon tietoa ja toimintatapoja, joita suomalaisen työkulttuurin hyviin puoliin yhdistämällä saavuttaa vielä parempaa. – Kun olen kartuttanut kansainvälistä työkokemusta, toivon, että voin hakeutuakotimaahan johtotason tehtäviin ja jatkaa kansainvälistä uraa Suomesta käsin. Uransa Juurinen pyrkii pitämään nousujohteisena kuten tähänkin saakka, mutta ilman liian tiukkoja raameja. – Ennakkoluulot ja ylianalysointi saattavat piilottaa taakseen monta hyvää juttua. 21


Osramin myyntipäällikkö Terhi Höylä-Keskinen kertoo, että kun syksyn illat pimenevät, niin valaistusalalla kiireet alkavat.

Uudessa valossa TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Kimmo Brandt

22


Osramin myyntipäällikkö Terhi Höylä-Koskisen mukaan ledit löivät itsensä lopullisesti läpi.

Y

li 30 vuotta valaistusalalla ollut insinööri Terhi Höylä-Koskinen ei ole kokenut aikaisemmin mitään, mitä voisi edes verrata nykyiseen ledien aiheuttamaan myllerrykseen. – Ledit ovat kehittyneet lyhyessä ajassa valtavasti. Ne ovat olleet aina erittäin energiapihejä, mutta nyt vähillä wateilla saadaan aikaan entistä enemmän valoa. Valo on nykyään myös väriltään ja laadultaan erittäin hyvää. Samaan aikaan ledien hinnat ovat laskeneet. Led-valaisinten skaala kulkee pikkuruisista pistevaloista massiivisiin syväsäteilijöihin, korkeisiin varasto- ja tehdastiloihin tarkoitettuihin valaisimiin. Tarjolle on tullut myös perinteisiin valaisimiin sopivia lamppuja, joilla koti on helppo siirtää led-aikaan. – Led on nykyään ykkösvaihtoehto niin yritys- kuin kuluttajapuolellakin. Esimerkiksi ruokakaupoissa myydään nykyään ledejä jo enemmän kuin energiansäästölamppuja, Höylä-Koskinen summaa.

Ledmoduulissa valaisin ja lamppu ovat yhdessä.

ole liikkuvia osia, ei todennäköisesti rikkoudu, vaan veteraanin valontuotto vain alkaa hiipua. Hmm, onko ylipäätään mitään paikkaa, mihin led ei sopisi? – No oikein kuumiin paikkoihin, vaikkapa saunan kattoon, led ei ole nykyään ehkä ensisijainen valinta, Höylä-Koskinen miettii. Huono saunakestävyys ei todennäköisesti aseta suuria esteitä ledien maailmanvalloitukselle.

TOTTELEVAINEN, VAAN EI SAUNAAN

Höylä-Koskinen huomauttaa, että plussarakkeeseen kuuluu myös ledien helppo ohjailtavuus. – Ledeillä on helppo rakentaa vaikkapa tabletilla ohjailtavia ja erilaisia liike- tai läsnäolosensoreita sisältäviä älykkäitä valaistusratkaisuja. Ja toisin kuin esimerkiksi loisteputket, niin ledit syttyvät ja sammuvat nopeasti ja nikottelematta. Unohtaa ei sovi myöskään ledien mekaanista kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Parhaimmille ledeille luvataan jopa huikeaa 50 000 tunnin käyttöikää. Tällöinkään lamppu, jossa ei

LUOTA LUMENEIHIN

Höylä-Koskinen kertoo, että hänen käy kuitenkin sääli kaupan lamppuhyllyn äärellä pähkäilevää ja itselleen sopivaa tuotetta etsivää maallikkoa. Jopa valaistusalan ammattilaisen on vaikeaa pysyä nopean muutoksen kyydissä. – Ledeissä suuntauksena on, että ottotehot pienevät edelleen, mutta pienemmällä teholla saadaan aikaan sama määrä valoa. – Yleisohje kuluttajalle onkin, että jos miettii, minkä verran valoa lamppu antaa, niin kannattaa unohtaa watit ja tutkailla lumeneita. Hyvä muistisääntö on, että ledeissä 806 lumenia vastaa 60 watin hehkulampun antamaa valoa. Toisaalta ledeissäkin on eroja. Niihin taitaa myös päteä universaali totuus: halpa ja nimetön tuote on harvoin hyvä. Mitä ilmeisemmin muiden lamppujen lähtölaskenta on alkanut, varsinkin, kun ledit kehittyvät edelleen koko ajan. – Mutta jos kaapissa on vielä vanhoja halogeeneja tai vaikkapa hehkulamppuja, ne kannattaa käyttää ensiksi loppuun. LASERVALAISIMIA TEOLLISUUDELLE

Markkinoille on tullut myös hehkulamppuja muistuttavia ledejä.

Vai olisiko kulman takana kuitenkin odottamassa vielä jokin aivan uusi

›› 23


tekniikka, joka jättää valoa hohtavat puolijohteetkin varjoonsa? – No, tulevaisuus näyttää. Frankfurtin valaistusmessuilla esiteltiin pari vuotta sitten lasersovellutus auton ajovaloiksi. Jos valaistusalalla on ollut paljon muutoksia, niin yksi asia on kuitenkin säilynyt entisellään. Vuodesta toiseen pimeys yllättää suomalaiset. Onhan se aika kummallista, kun vielä äsken oli kesä ja niin valoisaa… – Kun elokuun illat pimenevät, niin myyntipäällikön kiireet alkavat, Terhi Höylä-Koskinen naurahtaa.

Itämeren tytär leditetään Helsingin kaupungin kaikki 85 000 katuvaloa vaihdetaan tulevina vuosina asteittain ledeiksi. Hankkeen juuri käynnistyneessä ensimmäisessä vaiheessa katujen varsille vaihdetaan neljän vuoden aikana 10 000 lediä. Aikaisempina vuosina ledejä on asennettu koeluontoisesti noin 2 000. Helsingin kaupungin rakennusviraston valaistuspäällikkö Juhani Sandström kertoo, että ledit ovat kehittyneet ylivertaisiksi verrattuna esimerkiksi katuvalaistuksen perinteisiin elohopea- ja suurpainenatriumlamppuihin. – Ledit kuluttavat selvästi vähemmän energiaa. Mutta erittäin tärkeää on myös ledien helppo ohjailtavuus vaikkapa kellon tai liiketunnistimen avulla. Kun katuvalot ovat päällä vain silloin, kun niitä tarvitaan, saavutetaan todella suuria säästöjä.

LÄMMINTÄ VALOA KADUILLE Vielä jokin aika sitten led-katuvaloja moitittiin niiden kylmästä valosta. – Tämä alkaa olla jo taakse jäänyttä elämää. Parhaimpien ledien valo on lämmintä ja miellyttävää. Halvemmissa malleissa tilanne voi toki olla vielä toinen, Sandström sanoo. Katujen ledittäminen ei ole halpaa hupia, sillä siitä ei selviä pelkällä lampulla, vaan koko valaisinlaite on vaihdettava. Kaikkia vanhoja katuvaloja ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti mahdollista korvata kerralla. – Kaupunki tekee myöhemmin päätöksen siitä, miten ja minkälaisella vauhdilla ledityksessä edetään ensimmäisen vaiheen jälkeen. Meidän on huomioitava, että led-tekniikka kehittyy edelleen. Haluamme varmistaa esimerkiksi sen, että saamme mahdollisimman hyvin ohjailtavan järjestelmän. Helsinki ei ole suinkaan ainoana liikkeellä. Led-katuvaloja asennetaan tällä hetkellä ahkerasti ympäri maata.

24

L

apin ammattikorkeakoulusta valmistuva Anu Paananen suhtautuu rauhallisesti rajoista riiteleviin naapureihin. Tuleva maanmittausinsinööri luottaa ammattitaitoonsa. – Selvitetään rajapyykit, kuullaan asianosaisia ja katsotaan vanhoista toimitusasiakirjoista, missä raja on ollut. Rajan oikea paikka löytyy aina, hän sanoo. Ensin tehdään salapoliisityö huolella, sitten neuvotellaan osapuolten kanssa. – Järjestelmällisyys auttaa, ja lainsäädännössä on tarkat ohjeet, kuinka asiassa pitää toimia. Pöydällä on pino papereita, karttoja ja tulosteita kyselystä. Paananen selvittää opinnäytetyössään yhteisen maaalueiden käyttömahdollisuuksia. Opinnäytetyön idea syntyi, kun hän oli syntymäkunnassaan Sonkajärvellä seuraamassa yhteisalueen osakasluettelon vahvistamista. Paananen oli muutaman kerran mukana tilaisuuksissa, joissa vahvistettiin yhteisten alueiden osakasluettelo.


– Vanhat rajakivet on korvattu rajapyykeillä, kertoo piakkoin valmistuva maanmittausinsinööri Anu Paananen.

Järjestelmällisyys houkutti maanmittaukseen TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP KUVA: Timo Hartikainen

Maanmittarin työssä tarvitaan insinööritaitoja, lain tuntemusta ja historiaa sekä malttia toimia ihmisten kanssa. – Kävi ilmi, ettei moni edes tiedä kiinteistöönsä liittyvästä yhteisalueesta. Jotkut tuntevat asian hyvinkin tarkkaan. Yhteisalue saattaa olla pala suota, hylätty mutapaikka tai kuivalle maalle jäänyt venevalkama. Yleensä alueet ovat pieniä ja osakkaita on paljon, jopa kymmeniä. – Selvitän, kuinka hyvin osakkaat tietävät alueista, millaisia toiveita heillä on ja kuinka alueita voisi käyttää tulevaisuudessa. LYHYELLÄ MATEMATIIKALLA PÄRJÄÄ

Kun Paananen seurasi veljensä insinööriopintoja, ne eivät houkuttaneet lainkaan. Silti oma työ artesaanina alkoi tuntua vieraalta. Sitten Paananen törmäsi nettisivuihin, joissa esiteltiin maanmittausta. – Se vaikutti kiehtovalta yhdistelmältä karttoja, lakeja, asiakirjoja ja ihmisten kohtaamisia. Lyhyen matematiikan takia Paananen on joutunut tekemään opintojensa eteen enemmän töitä kuin moni

kurssikaveri. Hän kertoo pärjäävänsä ”ihan hyvin”. – Maanmittaus on järjestelmällistä. Pitää hallita alan uusin teknologia. Tiedon pitää olla tarkkaa ja luotettavaa, ja asiat pitää perustella. Tykkään, kun työssä tarvitaan myös historian ymmärtämistä. Paananen luonnehtii maanmittausinsinöörin työtä vanhan ja uuden yhteensovittamiseksi. – Tässä työskennellään jatkuvasti vanhojen asioiden kanssa, ja niiden rinnalla täytyy ottaa huomioon uudet tekijät. – Täytyy tietää, mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet kiinteistön määrittämisen ja mittaamisen aikoihin. Pitää osata penkoa arkistoja ja etsiä tietoa eri paikoista sekä huomata mahdolliset ristiriidat. Tietoja voi löytyä vanhoista asiakirjoista, vaikkapa käsin kuvitetuista 1600-luvun kartoista. Maanmittauslaitoksen historia ulottuu vuoteen 1628. Tuolloin kuningas Kustaa II Aadolf lähetti maanmitta-

reita eri puolille valtakuntaansa saadakseen siitä täydellisen kartaston. METALLINPALJASTIN APUNA

Maastotyöt ovat tulleet Paanaselle tutuksi, sillä hän on työskennellyt Kuopion kaupungin kiinteistönmuodostuksessa kolmena kesänä. – Ensimmäisenä kesänä tein paljon rakennusvalvontamittauksia, kiinteistön muodostusmittauksia ja maastokartoituksia. Kahtena viimeisenä työ on ollut enemmän toimistotyötä, muun muassa lohkomisten ja rajankäyntien valmistelua. Paananen lähtee näyttämään, kuinka rajapyykki maastosta löytyy. Paikka on tuttu edelliskesiltä. Paananen harppoo talojen taakse, löytää polun, kävelee hieman ja siivoaa rajapyykin ympäristön lapiolla. – Joskus näitä joutuu etsimään jonkin aikaa. Uusissa pyykeissä on kuitenkin usein oranssi näkevöityskappale, joka helpottaa löytämistä. Apuna käytetään myös metallinpaljastinta. 25


Kuluttajan on vaikea tietää, millaisissa oloissa hänen ostamansa tuotteet on tehty.

Yritysvastuu tarvitsee vahtinsa TEKSTI: Minna Virolainen KUVA: Finnwatch

K

ansalaisjärjestö Finnwatch Kun valtio jäädytti tutkii yritysten vastuullirahoituskanavat, suutta ja yritystoiminnan yritysvastuun globaaleja vaikutuksia. vahtikoirajärjestö Toiminnallaan se pyrkii edistämään ekologisesti, on jäämässä sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuulkansalaisten lista liiketoimintaa. hyväntekeväisyyden – Olemme esimerkiksi paljastaneet varaan. huonoja työoloja ananas- ja tonnikalateollisuudessa sekä tuoneet esiin pal26

muöljyteollisuuden ihmisoikeusongelmia, toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo. – Lisäksi olemme selvittäneet suomalaisten yritysten verosuunnittelua ja veroparatiisitoimintaa. Tutkimustyön ja raporttien pohjalta Finnwatch pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua ja pyrkii vaikuttamaan yrityksiin, poliittisiin päättäjiin sekä talouden säätelyyn.


JULKINEN TUKI HIIPUU

Finnwatch on saanut vuosittain valtiolta tukea erilaisiin hankkeisiin 50 000–100 000 euroa. Nyt järjestön keskeiset julkiset rahoituskanavat on jäädytetty. – Jos rahoituskanavat eivät enää aukea, toimintaamme saatu julkinen tuki loppuu kokonaan. Vaikeasta tilanteesta huolimatta järjestö ei luovuta. Finnwatch aloitti lokakuussa ensimmäisen joukkorahoituskampanjansa. Mesenaatti-yhteisörahoituspalvelun kautta se hakee rahoitusta kahteen tutkimukseen. Selvitettävänä on yritysten verovälttelystä aiheutuva verovaje ja yksityisen sektorin tekemä kehitysyhteistyö. Vartiala iloitsee kampanjoiden saamasta hyvästä vastaanotosta. Verovajetta käsittelevä tutkimus saadaan toteutettua, sillä yli 1 500 ihmistä on rahoittanut hanketta ja keräystavoite jopa ylitetty. Yritysten kehitysyhteistyötä tutkivan hankkeen keräystavoitteesta puuttuu vielä noin puolet. VAIKEA YHTÄLÖ RATKAISTAVAKSI

Veronkierrosta ja kehitysyhteistyöhön kohdistuneista leikkauksista käyty vilkas julkinen keskustelu on osaltaan lisännyt ihmisten osallistumista Finnwatchin tutkimusten tukemiseen. Joukkorahoitus voi jatkossakin olla yksi vaihtoehto, mutta sen tehokkuutta on mahdoton ennakoida. Vartiala epäilee, että joukkorahoituksella voi olla vaikeaa kerätä rahoitusta hankkeisiin, jotka ovat suuren yleisön mielestä hankalia tai kenties aiheina tylsiä. – Pitkäjänteinen vaikuttamistyö, seurantatutkimukset, vaikeat ja ei-kansantajuiset tutkimusaiheet ovat vaikeammin rahoitettavissa yksittäisten lahjoittajien avulla. Julkisuutta ja näkyvyyttä vaativa joukkorahoitus ei myöskään sovi kaikille tutkimushankkeille. Tarkastelun kohteena olevia yksittäisiä yrityksiä ei haluta varoittaa etukäteen. RAHOITUSTA JÄSENILTÄ

Finnwatchin toimintaa voi tukea liittymällä kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys on otettu käyttöön vasta muutama kuukausi sitten, joten yhdistyksen rahoitukseen sillä ei ole vielä suurta merkitystä. Kannatusjäseniä toivotaan lisää, mutta Vartialan mukaan toiminnan pyörittäminen pääosin lahjoituksilla vaatisi resursseja, joita Finnwatchilla ei ole. Lahjoittajaverkoston kasvattamiseen ja kanavien kehittämiseen tarvitaan vuosien työtä ja investointeja, mikä on pienille järjestöille haastavaa. Käytännön ongelmia lisää se, ettei maan hallitus ole antanut järjestöille minkäänlaista siirtymäaikaa. Kiristystoimet koskevat myös muita kansalaisjärjestöjä. Hallitus on leikannut kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen tukea noin 40 prosentilla.

KOLUMNI

Tommi Grönholm projektipäällikkö, Insinööriliitto

Mystiset markkinat

U

sein puhutaan mystisistä markkinoista, jotka vaativat tehokkuutta ja kustannuskilpailua. Vaatimukset oikeutetaan ilman tarkempia perusteluita toteamalla, että tilanne nyt on vaan näin. Suomalaisen protestanttiseen moraaliin tällainen abstraktio puree erityisen hyvin. Jos markkina sanoo näin, niin mitäs sitä vastustelemaan. Ymmärtävästi nyökytellään kun Etelärannasta penätään työajan pidennystä ja työttömyysturvan leikkaamista. Hyvin on agenda brändätty järkipuheeksi, kun palkanansaitsija nielee vaatimukset kyseenalaistamatta. Vertailukohtaa haetaan usein Ruotsin mallista. Nyökytellessä jää huomaamatta, että Ruotsissa, jossa taloustilanteen koheneminen on pohjoismaisittain parasta, tasataan kuormaa. Kun työ vähenee, kokeillaan 6-tuntista työpäivää, jolloin työ jakaantuu jatkossakin suurelle osalle työikäistä väestöä ja työttömyys lieveilmiöineen vähenee. Tuore uutinen lahden takaa kertoo työttömyysturvan tason nostamisesta. Trendi on ihan päinvastainen kuin Suomessa. Nyt kerron salaisuuden mystisistä markkinoista. Ne eivät ole avoin globaali järjestelmä, saatikka Newtonin lakien kaltainen totuus. Ne ovat ihmisen luoma kokonaisuus. Vuonna 2013 tutkijat rajasivat 37 miljoonan firman omistuspohjaa tutkimalla 147 suuryritystä, jotka hallinnoivat noin 40 prosenttia maailman varallisuudesta. Jos palkkaasi leikataan ja sairaslomaan tuodaan karenssi, tämä suppea porukka hyötyy muutoksesta. Elintasosi kaventamisesta ei saa iloa intialainen koodari tai puolalainen hitsari. Elintason niukentamista ei halua myöskään ammattiyhdistysliike, vaan tahdomme muuallekin hyvän elintason. On aika pohtia: Uskotko markkinoiden vaatimuksiin? Mitä sinä haluat? Pitääkö elintason kurjistua? Pitääkö muiden elintason nousta? Haluatko jatkossakin hyötyä tekemisestäsi? Ensimmäisen tukemiseen riittää passiivisuus, jälkimmäisiin tarvitaan liittoa.

27


Kolmannes rahoituksesta haihtuu TEKSTI ja KUVA: Hannu Saarikangas, johtaja

Huoli ammattikorkeakoulujen resurssien riittävyydestä vastata tulevaisuuden laadullisiin haasteisiin sekä lukukausimaksut nousivat päällimmäiseksi Akavan ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen yhteisellä opintomatkalla Tanskaan lokakuussa.

M

atkan aikana tutustuttiin Tanskassa käynnistyneeseen ammattikorkeakoulutoimintaan ja vierailtiin Ruotsissa Malmön korkeakoulussa sekä Lundin yliopistossa. Mukana oli 13 edustajaa ammattikorkeakouluista sekä Akavasta ja sen ammattikorkeakoulupohjaisista liitoista. – Ammattikorkeakoulut menettävät valtion säästötoimien vaikutuksesta vuoteen 2017 mennessä lähes kolmanneksen julkisesta rahoituksestaan, jos vertailukohdaksi otetaan rahoituksen taso vuonna 2012, Arenen puheenjoh28

taja Markku Lahtinen totesi omassa puheenvuorossaan. Vähennykset ovat johtaneet merkittäviin henkilöstövähennyksiin eri puolilla Suomea ja näkyvät samalla opiskelijoiden arjessa. Palkkakustannusten osuus kaikista kustannuksista on yleensä kahden kolmasosan luokkaa kaikista kustannuksista. Samaan aikaan myös ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoituksen saanti on vaikeutunut, joka on johtanut TKI-toiminnan kasvun pysähtymiseen. YHTEISTYÖSELVITYS TYÖNJAOSTA

Arene on käynnistänyt rakenteellisen kehittämisen selvitystyön, jonka tavoitteena on muodostaa ammattikorkeakoulujen strategisiin valintoihin perustuva tilannekatsaus ammattikorkeakoulujen koulutusvastuista ja osaamisprofiileista. Ryhmän vetäjän Jussi Halttusen mukaan yhdessä tehtävän työn tavoitteena on tuoda esiin ammattikorkeakoulujen vahvuudet ja verkostot sekä luoda pohjaa analyysille profiloinnin ja työnjaon tueksi. – Nyt olisi tärkeää, että ministeriö ja poliittiset päättäjät tekisivät pitkäjän-

teisiä päätöksiä tulevaisuuden suhteen, jotta ammattikorkeakoulut voisivat luottaa toimintaansa suunnitellessaan päätösten pitävyyteen ja suuntaan, eräs mukana ollut rehtori sanoi. LUKUKAUSIMAKSUT TULOSSA

Koulutusvienti nousi isoon rooliin keskustelussa, kun valtioneuvosto vahvisti juuri vierailun aikaan mahdollisuuden periä Suomessakin lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Tanskassa se on ollut mahdollista jo muutamien vuosien ajan. Alkuun ulkomaisten opiskelijoiden määrä laski, mutta ainakin yhdessä vierailukohteessa Copenhagen Business Schoolissa lukukausimaksuja pidettiin onnistuneena. Maksujen suuruus vaihteli 10 000 ja 15 000 euron välillä. Ammattikorkeakouluissa nyt avattua mahdollisuutta pitää käyttää hyödyksi, kunhan saadaan ensin selvitettyä, mitä hallituksen esitys käytännössä tarkoittaa. KOULUTUS ALKUTAIPALEELLA

Tanskassa ammattikorkeakoulujärjestelmä on varsin uusi. Vajaat kymme-


TOOL ehdottaa yhtä insinööriamk:ta TEKSTI: Kirsi Tamminen

Ammattikorkeakouluväki tutustui muun muassa Lundin yliopistoon.

nen vuotta toimineessa järjestelmässä on kahdeksan ammattikorkeakoulua, jotka on fuusioiden kautta muodostettu yli sadasta oppilaitoksesta. Nuorisoasteen koulutuksena opinnot ovat laajuudeltaan 180–270 opintopistettä eli 3–4,5 vuotta. Aikuiskoulutuksena ammattikorkeakoulututkinnon voi saada noin 1,5 vuoden täydennyskoulutuksena. Järjestelmä on vielä kehitysvaiheessa, josta yhtenä esimerkkinä se, että ammattikorkeakouluissa on ainoastaan Bachelor-tasoista koulutusta. Ruotsissa korkeakoulujärjestelmään kuuluu korkeakouluja ja yliopistoja. Ammatillisesti suuntautuneelle korkeakoulutukselle ei ole omia oppilaitoksia, vaan yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat sekä ammatillisesti että akateemisesti suuntautunutta korkeakoulutusta. Malmössä vierailukohteena ollut vuonna 1998 perustettu Malmö University oli esimerkki uudesta ammatilliseen korkeakoulutukseen tähtäävästä korkeakoulusta. Vuonna 1666 perustettu Lundin yliopisto taas oli kokemus historian havinasta 350 vuoden takaa.

Kouluttajat toivovat insinöörikorkeakoulutuksen uudistusta ja sen profiilin vahvistusta.

A

kavalaisen Insinöörikouluttajien järjestö TOOLin mielestä Suomeen on perustettava valtakunnallinen kandidaattitasoisia tutkintoja myöntävä insinöörikorkeakoulu, jonka profiili koostuu tekniikan ja muotoilun alan osaamisista. Järjestön ehdotuksen mukaan uusi ammattikorkeakoulutasoinen korkeakoulu noudattaisi opetus- ja kulttuuriministeriön alaista lakia ammattikorkeakouluista. Siten kaikki nykyiset tekniikan ja teollisen muotoilun alan koulutusvastuut on mahdollista sisällyttää itsenäiseen korkeakouluun. – Nykyiset koulutukseen suunnatut suuret leikkaukset ja siihen suunnatut kärkihankkeet eivät kumoa toistensa vaikutuksia, TOOL sanoo kannanotossaan. – Kärkihankkeisiin tarkoitetut rahat ovat riittämättömät eivätkä tule korjaamaan ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen rahoituksen ja toteutuksen ongelmia. Tekniikan ja liikenteen ammattikorkeakouluopettajat ovat sitä mieltä, etteivät insinöörit saa tällä hetkellä riittävästi opetusta.

JOUSTAVALLE KEHITTÄMISELLE TARVETTA

TOOLin mielestä tekniikkaan erikoistunut insinöörikorkeakoulu mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä tapahtuvan koulutuksen kehittämisen. Nykyinen insinöörikoulutus tallautuu järjestön mukaan niin sanotun korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen jalkoihin. – Jotta laadukasta insinöörikoulutusta olisi Suomessa saatavana tulevaisuudessakin, insinöörikoulutusta on hallinnoitava suoraan vastuullisen ministeriön alaisuudessa, järjestö vaatii. Sen mielestä oppilaitosverkosto ja rakenteiden muutokset on suunniteltava pitkäjänteisesti huomioiden niin työelämän tarpeet, opiskelijat kuin opetuksen laatu. Uuden insinöörikorkeakoulun toivotaan aloittavan toimintansa syksyllä 2018. 29


Järviruoko ylös TEKSTI: Sirpa Palokari KUVAT: Marja Seppälä

Satoisan järviruo’on organisoitu keräily voi luoda ekologista yrittäjyyttä. Tanja Kukkola selvittää materiaalin monipuolista käyttöä ja etsii keinoja sen tehokkaaseen keräilyyn.

30


”Järviruoko kerätään talvisin nippuina.”

Tanja Kukkola silppuaa järviruokoa kasvimaan katteeksi.

J

ärviruoko, tuo rannoilla runsaana heiluva suomalainen bambu on kestävä ja ekologinen, paljon tutkittukin, vaan ei laajaan hyötykäyttöön noussut. – Toteutus on aina pysähtynyt korjuuseen. Keräily pitää saada toimimaan niin, että materiaalia saadaan riittävästi ja siitä tulisi kannattavaa taloudellisesti, ympäristörakentamisen insinööri Tanja Kukkola sanoo. Suomalaisessa insinööritoimisto Sitossa työskenteleva Kukkola sai Suomen Kulttuurirahastolta apurahan tutkiakseen järviruo’on hyödyntämistä muotoilussa, rakentamissa ja käsityössä. Kukkola on vuoden virkavapaalla ja työskentelee täydellä puhurilla intohimoaiheensa parissa. Jo pelkästään Etelä-Suomen rannoilla järviruokoa kasvaa noin 30 000 hehtaaria – ja lisää tulee, sillä kasvi viihtyy rehevöityneissä järvissä. Järviruo’olle olisi monenlaista markkinarakoa niin rakentajien kuin käsityöläisten parissa. Hyötykäyttöön järviruoko kerätään talvella, sillä kasvi alkaa puutua vasta kukinnan jälkeen. Nykyisin ruokoa niitetään satunnaisesti, useimmiten kesäaikaan järvien kunnostamiseksi. – Nimenomaan koneellista talvikeräilyä on kehitettävä. Suomessa on vain muutama talviniittokone. Kerääviä ja niputtavia talviniittokoneita valmistetaan ulkomailla, ja sellaisen voisi rakentaa helposti myös itse. Kukkola tekee yhteistyötä Kouvolan kaupungin, eri oppilaitosten ja yksityisten alan tuntijoiden kanssa.

MATERIAALISTA ON MONEKSI

Järviruokoa on hyödynnetty rakentamisessa vuosisatoja, sillä kestävän ja ilmavan rakenteensa vuoksi se soveltuu yhtä lailla kattomateriaaliksi ja eristeeksi kuin maanparannukseen.

Järviruoko on kestävä ja perinteinen kattomateriaali.

Ruoko soveltuu myös energiakäyttöön. Käsityöläiset loihtivat siitä sisustus- ja puutarharakennelmia, ulkohuussien kattoja ja alustoja – Ruoko käy myös julkisrakentamiseen, esimerkiksi uimarantojen pukukopeiksi tai puistoalueiden pohjustamiseen kuorikatteen sijasta. Toivon pääseväni tuleville Korian asuntomessuille rakentamaan ruo’osta malliksi jotain, Kukkola suunnittelee. Järviruokokattoja on Suomessa satakunta, ammattimaisia ruokokaton tekijöitä vain yksi. Kotimainen malliesimerkki, Pohjoismaiden suurin ruokokatto on Eurassa Biolan Oy:llä. Ruokokattojen tiedetään kestäneen asumuksissa jopa 100 vuotta. Maaseudun idyllisten heinähattukattojen lisäksi ruo’osta tehdään nykyisin myös modernia pintamateriaalia. Ruoko on helposti jalostettavissa ja esimerkiksi katonteosta syntyvästä leikkausjätteestä voidaan valmistaa eristemassaa. Kukkolan yksi missio on järviruo’on tunnetuksi tekeminen. Hänestä suomalaisilla on asenteita halpaa järvestä nostettua materiaalia kohtaan. Baltiassa ruokoa kerätään jo lähes teollisesti; muun muassa Liettuasta ruokoa viedään ulkomaille ja keräily on tehokasta, jopa 4 000 nipun päivävauhtia. – Ruotsissakin on jo 2 500 ruokokattoa.

Virossa ruokoa käytetään ammattimaisesti. Virolaiset näkevät jo Suomen järviruo’on markkina-alueena. – Miksi me emme näe tätä mahdollisuutena, ruo’osta voisi työllistyä joku suomalainenkin! HAITTAKASVISTA HYÖTYÄ

Koulutukseltaan Kukkola on ympäristörakentamisen insinööri ja tekee Siton Kouvolan toimistossa kaupunkitekniikan katusuunnittelua. Ura on ollut monipolvinen, sillä insinööriksi valmistumisen jälkeen hän on suorittanut myös artesaanin tutkinnon. Mitä syvemmälle järviruokoon Kukkola on päässyt, sitä suuremmaksi innostus on roihahtanut. Iitin Perheniemen opistolla hän törmäsi kiinnostavaan ruokopuhdistamoon, joka on suodattanut opiston jätevedet jo toistakymmentä vuotta. – Vesien puhdistamisen kannalta ruoko on kiinnostava ja kannattaisi selvittää, miten sitä voisi käyttää huleja jätevesien puhdistamiseen. Kukkola näkee haittakasvin hyötykäytön rajattomana, jopa sosiaalisia ulottuvuuksia on löydettävissä. – Ruokoa on käytetty paljon rakentamisessa Irakissa. Nyt sieltä on tullut tänne pakolaisia, joista voisi löytyä osaavia työntekijöitä järviruo’on keruuseen ja jopa rakentamiseen.

31


PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Jari Rauhamäki

Jäsenen auttaminen tuo kipinää työhön Liiton kehittäminen entistä houkuttelevammaksi niin nykyisten kuin potentiaalisten jäsenten silmissä on Pertti Porokarin mielestä tärkeää.

L

iiton puheenjohtaja Pertti Porokari hakee jatkokautta. Innostuksen takana on mielekäs työ ja kokemus siitä, että työssä pystyy auttamaan ja parantamaan jäsenten työsuhteen ehtoja. – Kipinä ay-toimintaa kohtaan syntyi pian insinööriksi valmistumisen jälkeen eikä liekissä ole sammumisen merkkejä. Porokari kertoo aloittaneensa aytoimintansa työpaikkatasolta ja toimineensa lähes kaikissa henkilöstönedustustehtävissä ennen liiton palvelukseen siirtymistä vuonna 2003. Teknologiateollisuuden vastuullisen asiamiehen tehtävistä hänet valittiin johtamaan Insinööriliittoa syksyllä 2007.

Porokarin mielestä seuraavan nelivuotiskauden aikana liiton työmarkkina-, koulutus- ja elinkeinopoliittista edunvalvontaa on nostettava entistä korkeammalle tasolle. – Näin nykyiset ja potentiaaliset jäsenet kokevat liiton houkuttelevana ja riittävän vaikuttavana tahona. Porokari kertoo olevansa huolestunut nuorisotyöttömyydestä sekä vastavalmistuneiden ja opiskelijoiden työllistymisvaikeuksista. – Insinööriopiskelijoiden on saatava sellaisia harjoittelupaikkoja, jotka tukevat opintojen etenemistä ja valmistavat heitä insinööritehtäviin globaaleilla työmarkkinoilla. KILPAILU TYÖSTÄ KOVENEE

Porokarin mukaan suomalainen ja maailmanlaajuinen ay-liike jakavat pitkälti samanlaiset haasteet. Talous on muuttunut avoimeksi ja työmarkkinat ovat globaalit. Kilpailu työstä ja toimeentulosta on entistä kovempaa. – Vaikka köyhyys maailmassa on

Vapaa-aikana Pertti Porokari nauttii metsä- ja pihatöiden tekemisestä. 32

vähentynyt, eriarvoisuus silti lisääntyy. Porokari sanoo, että kansainvälisen ay-liikkeen tavoitteena on harmonisoida työsuhteen ehdot maailmanlaajuisesti. – Jos ILO:n asettamat tavoitteet ratifioitaisiin jokaisessa maassa, yritykset eivät pystyisi tekemään tulosta riistämällä ympäristöä, ihmisiä ja eläimiä. Porokarin mukaan nuoret on saatava tiiviimmin mukaan ay-toimintaan niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomen talouden kääntäminen nousuun vaatii yrityksiltä lisää investointeja, panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä henkilöstön kouluttamiseen. – Jos yritysten tuotteet menevät kaupaksi, ne pystyvät palkkaamaan ihmisiä ja Suomi saadaan nousuun, Porokari toteaa. Hän muistuttaa, että Suomen on turha kilpailla palkoilla halpamaiden kanssa. Sen sijaan suomalaisten tuotteiden on oltava niin hyviä, että niistä ollaan valmiita maksamaan.


Insinööriliiton puheenjohtaja kaudelle 2015–2019 valitaan edustajakokouksessa 20. marraskuuta.

Mikko Wikstedt viihtyy veneilyn parissa vapaa-ajalla.

Toimintaan lähdettävä jäsenen etu edellä Puheenjohtajavaaleihin mukaan lähtenyt Mikko Wikstedt haluaa ravistella ja muuttaa liiton toimintaa.

L

iiton järjestöjohtajana työskentelevän Mikko Wikstedtin mukaan liiton edunvalvonta kaipaa terävöittämistä; samalla on uudistettava sisäisiä ja ulkoisia toimintatapoja. – Minua pyydettiin asettumaan ehdolle Insinööriliiton puheenjohtajaksi, koska tukijani pitävät minua kokeneena, yhteistyökykyisenä ja ratkaisukeskeisenä henkilönä johtamaan liiton muutosprosessia. Wikstedtin mukaan seuraavan nelivuotiskauden aikana kaikessa liiton toiminnassa on huomioitava entistä paremmin jäsenen etu ja tarpeet. Työehtosopimuksen yleissitovuus ja sopimusyhteiskunnasta huolehtiminen ovat jäsenen edunvalvonnan kannalta aivan oleellisia asioita. Hänen mielestään liiton toiminnassa on huomioitava entistä keskei-

semmin ammatti-identiteetin vahvistaminen sekä insinöörikoulutuksen laadun kehittäminen nykyistä korkeammalle tasolle. Wikstedtin mukaan opiskelijoille suunnattavaa edunvalvontaa sekä muuta palvelutarjontaa on uudistettava seuraavan nelivuotiskauden aikana. Liiton tulevaisuuden kannalta myös yhteistyökanavien selkeyttäminen ja suhteiden parantaminen kaikkiin keskeisiin yhteistyökumppaneihin on tärkeää. – Liiton pitää päättää, mihin joukkoon se kuuluu. Tällä hetkellä olemme kahden keskusjärjestön loukussa. NUORET MUKAAN LIITTOON

Wikstedtin mukaan ay-liike ei ole pystynyt kertomaan tulevaisuuden visiotaan riittävän selvästi. Muun muassa työttömyys ja nuorten vieraantuminen

ammattiyhdistysliikkeestä ovat suuria haasteita. – Nuoret eivät enää automaattisesti liity ammattiliittoon eivätkä sisäistä järjestäytymisen merkitystä. Nuorille pitää pystyä paremmin kirkastamaan, miksi liittoon kannattaa liittyä. Samalla pitäisi viestittää, että ammattiliittoon voi kuulua, vaikka ei olisikaan aktiivinen jäsen. Wikstedt arvioi, että heikko taloudellinen tilanne asettaa haasteita suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle. – Työttömyyden laskiessa ja työllisyyden noustessa tilanne olisi valoisampi. Wikstedt sanoo, että Suomen talouden kääntäminen uuteen nousuun edellyttää lisää panostusta tutkimusja tuotekehitykseen sekä innovaatiota että investointeja. Uusien työpaikkojen syntyminen ja työllisyyden nousu edellyttää viennin kasvua. – Pyörät on saatava pyörimään ja vienti vetämään, Wikstedt kiteyttää. 33


TUTKITTUA TEKSTI: Kirsi Tamminen PIIRROS: Markku Haapaniemi

I rtisanomissuojalla on merkitystä Suomessa ikääntyneet työntekijät irtisanotaan taloudellisten vaikeuksien takia huomattavasti herkemmin kuin läntisessä naapurimaassa.

T

uoreessa tutkimuksessa selvitetään, miten vahva irtisanomissuoja vaikuttaa työvoiman vaihtuvuuteen. Lisäksi siinä tarkastellaan, minkälaisia vaikutuksia irtisanomissuojalla on palkkoihin. – Ruotsissa työpaikoilla suojellaan ikääntyneitä merkittävästi enemmän kuin Suomessa, tutkija Petri Böckerman kertoo tutkimustuloksista. Maiden välinen ero on erityisen selkeä, kun yritys vähentää työntekijöiden kokonaismäärää. Ruotsissa on irtisanomisjärjestystä koskeva säännös, jota noudatetaan hyvin tiukasti. Yritykseen ensimmäisinä töihin tulleet henkilöt irtisanotaan viimeisinä, jos yritys vähentää henkilöstöään. Pari vuotta talossa olleella on huomattavasti heikompi irtisanomissuoja verrattuna parikymmentä vuotta talossa työskennelleisiin. Suomessa ei ole vastaavaa eroa irtisanomissuojassa. Böckermanin mukaan vahva työsuhdeturva yleensä vähentää työntekijöiden irtisanomisia. Turva vaikuttaa rekrytointeihin niin, että myös ne vähenevät.

34

– Eri tutkimusten mukaan vaikutus työllisyyden nettomuutokseen on suurin piirtein nolla. SAMAN YRITYKSEN ERI YKSIKÖT

Böckerman kumppaneineen tutki ikääntyneiden työsuhdeturvaa Ruotsissa ja Suomessa sijaitsevissa emoyrityksissä, joita oli mukana noin 150. Saman emoyrityksen eri yksiköt toimivat samalla toimialalla. Tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä valtaosa toimii teknologiateollisuudessa; lisäksi mukana oli kaupan ja majoitusalan yrityksiä. Useat yrityksistä ovat isoja; niissä on tuhansia työntekijöitä. Aineistossa oli myös pieniä firmoja. – Samoissa yrityksissä on samanlainen työntekijöiden rakenne eli työntekijät tekevät samanlaisia työtehtäviä, Böckerman selventää vertailtavuutta. Aineisto perustuu Suomen ja Ruotsin työnantajajärjestöjen kokoamiin palkkarekisteriaineistoihin. Böckermanin mukaan irtisanomissuojan vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Tutkijoita ei kiinnostanut aihe yleisesti, sillä maiden välillä vaikutuksilla ei ole suuria eroja ylei-

sellä tasolla. Heitä kiinnosti nimenomaan senioriteettilainsäädäntö. NAAPURISSA PAREMMAT ANSIOT

Tulosten perusteella saman emoyrityksen ruotsalaisessa yksikössä työskentelevät ikääntyneet saavat parempaa palkkaa kuin suomalaisissa yksiköissä työskentelevät. Selityksiä on useita; tutkimuksen tekijöiden mukaan mahdollinen selitys ilmiölle on ruotsalaisten ikääntyneiden parempi neuvotteluvoima vahvemman irtisanomissuojan takia. – Teoriassa irtisanomissuoja voi vaikuttaa monella tavalla palkkoihin, Böckerman sanoo.


Muutaman eri maissa tehdyn tutkimuksen mukaan irtisanomissuojan vahvuus kasvattaa palkkoja, mitä selittää juuri neuvotteluvoima. Toisaalta tiukka irtisanomissuoja voi vaikuttaa siihen, että työntekijällä on pienempi palkka. – Työntekijät joutuvat tietyssä mielessä maksamaan itse paremmasta työsuhdeturvasta. TOISILLE HYVÄ, TOISILLE HUONO

Petri Böckerman ei ota kantaa siihen, onko ruotsalainen järjestelmä parempi

kuin suomalainen, jos ajattelee työntekijöiden keskimääräistä hyvinvointia. Nuoret ruotsalaiset eivät varmaankaan ole sitä mieltä, että irtisanomisjärjestys on hyvä, vaikka he saavat uuden työpaikan vaivattomammin kuin ikääntyneet. – Tosin Ruotsissa ikääntyneiden on huomattavasti helpompi löytää uusi työpaikka irtisanomisen jälkeen verrattuna suomalaisiin työntekijöihin, tutkija muistuttaa. Julkisessa keskustelussa on välillä vaadittu Suomeenkin ruotsalais-

ten kaltaista irtisanomisjärjestystä. Työsuhdeturvalainsäädäntö ja työmarkkinainstituutio muodostavat kokonaisuuden, josta Böckermanin mielestä ei voi siirtää osia toiseen yhteiskuntaan.

Lue lisää: Petri Böckerman, Per Skedinger ja Roope Uusitalo: Seniority rules, worker mobility and wages Palkansaajien tutkimuslaitos, www.labour.fi

35


OIKEUTTA TEKSTI: Eeva Salmi, työsuhdelakimies

Työnantajan on koulutettava työntekijöitään Työnantajalla on sekä työsuhteen kestäessä että irtisanomisen vaihtoehtona velvollisuus kouluttaa henkilöstöään. Kolmen koulutuspäivän verovähennysoikeudella on haluttu kannustaa työnantajia kouluttamaan henkilökuntaa muuttuviin oloihin.

T

yönantajalla on velvollisuus huolehtia, että työntekijä voi suoriutua työstään, kun yrityksen tai muun työnantajayhteisön toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutetaan tai kehitetään. Työnantajalle on siten säädetty jonkin asteinen velvollisuus huolehtia työntekijän työntekovalmiuksista. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että työntekijä saa tehtävien hoitamisen kannalta riittävän opastuksen ja ohjauksen. Erityisesti kun työolot tai työntekijän työtehtävät muuttuvat, työnantajan on järjestettävä työntekijälle perehdytys uusiin tehtäviin. Tapauskohtaisesti arvioidaan, kuinka pitkälle menevää koulutusta työnantajalta voidaan kohtuudella edellyttää. Huomioon otetaan, kuinka olennaisesti työ- ja tuotantomenetelmät ovat muuttuneet ja miten muutokset vaikuttavat työntekijän tehtäviin. Lisäksi arvioidaan, minkälaiset edellytykset työntekijällä on selviytyä uusista vaatimuksista hänen olemassa olevalla valmiudella. 36

AMMATILLISEN OSAAMISEN LISÄYS

Vuoden 2014 alusta työnantajan on ollut mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste. Uudistuksen tavoitteena on lisätä työntekijöiden ammatillista osaamista, jotta heidän osaaminen vastaisi työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutuksen pitää tapahtua työaikana ja sen ajalta maksetaan palkkaa. Koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta.


KOULUTUSSUUNNITELMA TARPEEN

Tuen saaminen edellyttää työnantajalta kirjallisen koulutussuunnitelman laatimista. Jos työnantaja kuuluu yhteistoimintalakien soveltamisalan piiriin, sen on laadittava tai päivitettävä kirjallinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuosittain. Yrityksissä, joissa työskentelee 20–29 työntekijää, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma voidaan kuitenkin käsitellä koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa tai tilaisuuksissa. Koulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi arvio työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista, osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä niiden perusteista. Pienten, alle 20 työntekijän yritysten ei tarvitse noudattaa yhteistoimintalakien säännöksiä, joten niiden ei ole pakko laatia koulutussuunnitelmaakaan. Tuen saaminen edellyttää kuitenkin pieniltäkin yrityksiltä kirjallista koulutussuunnitelmaa. KOULUTTAMINEN TOISIIN TEHTÄVIIN

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää, jos hänet voidaan sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Työntekijälle on kuitenkin tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos työsopimuksen mukaista työtä ei ole tarjolla, työnantajan pitää selvittää, olisiko työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella sijoitettavissa ja koulutettavissa toisiin tehtäviin. Työntekijälle ei tarvitse tarjota hänen koulutuksensa, am-

mattitaitonsa tai kokemuksensa olennaisesti ylittävää tai alittavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Kun arvioidaan tarkoituksenmukaisuutta ja kohtuullisuutta, otetaan huomioon toisaalta työnantajan taloudelliset ja käytännön edellytykset koulutuksen antamiseen ja toisaalta työntekijän soveltuvuus vaadittavan koulutuksen vastaanottamiseen. Kysymyksessä voi olla täydennys-, jatko- tai uudelleenkoulutus. Ammatillista peruskoulutusta velvoite ei kuitenkaan koske. Velvoitteen kohtuullisuutta arvioidaan sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Mitä vaativammasta kouluttamisesta on kysymys, sitä enemmän kohtuutta arvioidaan työnantajan näkökulmasta. Työnantajan kannalta arviointiin vaikuttavat muun muassa yrityksen koko, maksukyky ja kannattavuus sekä töiden kiireellisyys. Työntekijän kannalta merkittävää on esimerkiksi työsuhteen kesto. Mitä pidempi työntekijän työsuhde on, sitä laajempi on työnantajan koulutusvelvollisuus. Toisaalta esimerkiksi työnantajan huono taloudellinen tilanne voi supistaa velvoitetta. Koulutusta tehtävään on tarjottava vähintään samassa määrin kuin mitä uudella työntekijällä olisi ollut mahdollisuus saada siihen. Sen sijaan useita kuukausia kestävää koulutusta ei ole oikeuskäytännössä pidetty kohtuullisena. 37


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVAT: Tuomas Anttilan kotialbumi

Kevät Kentuckyssa Matkustamisesta pitävä Tuomas Anttila lähti opiskelijavaihtoon PohjoisAmerikkaan kartuttamaan kielitaitoa ja kokeilemaan ulkomailla asumista.

M

onet insinööriopiskelijat suorittavat osan opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihdossa. Vaihdossa oppii kielitaidon lisäksi tärkeitä taitoja tulevaa insinöörinuraa varten ja kartuttaa omaa verkostoaan. 22-vuotias LVI-tekniikan opiskelija Tuomas Anttila vietti viime kevään opiskelijavaihdossa Yhdysvalloissa Eastern Kentucky Universityssä. Oppilaitos sijaitsi maan mittakaavassa pienessä Richmondin kaupungissa, jossa opiskelijoita on noin 15 000. – Olen aina pitänyt matkustelusta ja myös matkustellut paljon milloin perheen kanssa, milloin kavereiden kanssa. Amerikkaan saakka en kuitenkaan ollut ennen päässyt, Anttila sanoo. – Halusin kokea, miltä pidempiaikainen oleskelu vieraassa maassa tuntuu sekä oppia puhumaan sujuvaa englantia.

38

ENGLANNISTA TOINEN ÄIDINKIELI

Oppilaitoksessa ei ollut varsinaista insinöörikoulutusta. Anttila opiskeli linjalla, josta suurin osa valmistuu rakennustyömaan johtotehtäviin. Hän osallistui neljälle kurssille, jotka olivat tarkoitettu eri vuosikurssien opiskelijoille. Kursseilla perehdyttiin esimerkiksi rakennustekniikan alkeisiin ja projektin hallintaan. Aluksi vieraalla kielellä opiskelu jännitti, mutta lukukauden aikana englannista tuli toinen äidinkieli; kursseista hän suoriutui erinomaisesti. – Arvosanojen keskiarvoksi tuli 4.0/4.0, joka on todistuksessa merkitty poikkeuksellisen hyväksi. Sain myös kunniamaininnan koulun rehtorilta koulumenestyksestäni, Anttila kertoo. – En saanut kursseja hyväksi luettua, joten ne lisättiin valinnaisiin opintoihin. Näistä neljästä kurssista kertyi 24 opintopistettä lukukauden aikana. Anttilan lisäksi koululla oli muutama muu vaihto-opiskelija Alankomaista, Saksasta ja Caribialta; tutkintoa suorittavia ulkomaalaisia opiskelijoita oli vaihto-opiskelijoita enemmän. – Collegen urheilujoukkueiden pelaajat olivat suurimmilta osin Amerikan ulkopuolelta, paitsi amerikkalaisen jalkapallon ja koripallon pelaajat, Anttila muistelee.

Vaihdossa Tuomas Anttila pääsi kokemaan monia unohtumattomia asioita, kuten legendaarisen Spring Breakin Miamissa.

– Eniten aikaa vietin muiden kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. TYÖ ULKOMAILLA KIINNOSTAA

Anttila aloitti opiskelut Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuonna 2012 ja tarkoituksena on valmistua ensi vuoden syksyllä. Ulkomailla työskentely kiinnostaa. Osittain siksi hän halusikin lähteä vaihtoon. – Sain rutkasti kokemusta ulkomailla oleskelusta, mikä saattaa tulla vielä hyödylliseksi tulevaisuudessa, Anttila sanoo. – Olen vakavasti harkinnut uraa ulkomailla.


Ensi vuoden opiskelijavaikuttajat valitaan pian Loppusyksy on kiireistä aikaa kaikessa opiskelijatoiminnassa. Edessä on vielä viimeinen rutistus ennen kuin on aika kääntää katseet tulevaisuuteen ja valita seuraavan vuoden toimijat. Insinööriopiskelijalle on tarjolla lukuisia eri mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan. Aktiivitoimintaan voi hakeutua liittoyhteisössämme joko paikalliselle tai valtakunnalliselle tasolle. Tämän lisäksi vaikuttamisen kanavia ovat tietenkin ammattikorkeakouluissa toimivat opiskelijayhdistykset sekä opiskelijakunta. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, jonka lakisääteinen tehtävä on ajaa kaikkien opiskelijoiden etua alasta riippumatta. Parhaiten tämä toteutuu siten, että päätöksentekijöinä on vaikuttajia tasapuolisesti kaikilta aloilta. Opiskelijakunnan ylin päättävä elin on opiskelijoista koostuva edustajisto, jonka koko vaihtelee opiskelijakunnittain. Yksi Insinööriopiskelijaliiton toiminnan tärkeimmistä osa-alueista on koulutuspolitiikka. Seuraamme ja vaikutamme koulutuksen laatuun ja sisältöön; lisäksi haluamme aktivoida insinööriopiskelijoita kiinnostumaan ja vaikuttamaan heitä koskettaviin asioihin paikallisesti. Haluan päättää -kampanja lanseerattiin viime vuonna kuudella eri paikkakunnalla. Kampanjan ideana oli innostaa insinööriopiskelijoita asettumaan ehdolle oman opiskelijakuntansa edustajistovaaleissa yhtenä rintamana. Opiskelijat saivat itse päättää kampanjan toteutustavasta ja käytännön järjestelyistä sekä teemoista ja tavoitteista, joita mitä he haluaisivat edustajistossa ajaa. Kampanjaa tehtiin yhteistyössä Tradenomiopiskelijaliiton kanssa. Kuten kaikkeen toimintaan myös edustajistovaalikampanjointiin osallistuminen oli vapaaehtoista. Monella paikkakunnalla kampanja koettiin kuitenkin mahdollisuutena saada vertaistukea ja vinkkejä vaalityöhön, jota lähdettiinkin toteuttamaan innokkaasti. Liiton tarjoama kampanjamateriaali ja yhteinen teema toivat valtakunnallisesti myönteistä näkyvyyttä: oli ilahduttavaa huomata, että tehty työ tuotti tulosta. Insinööriopiskelijoita valittiin edustajistoihin. Tänä vuonna kampanja otettiin käyttöön valtakunnallisesti. Ensi vuonna insinööriopiskelijat tekevät työtä paremman koulupäivän puolesta – ehkä sinäkin kuulut tulevaisuudessa tähän joukkoon.

IOL:n ÄÄNI Henna Hartikainen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Ammatistaan ylpeitä insinöörejä

T

oimintamme perustuu koulutuksen, ammattikuvan ja työelämän tärkeyden painottamiseen eli niin kutsuttuun kate-ajatteluun. Tavoitteenamme on, että koulutus vastaa työelämän muuttuvia tarpeita ja että koulutus nähdään elinikäisenä prosessina. Sitä jatketaan työelämän ohella itsensä ja ammattitaidon kehittämiseksi. Tavoitteenamme on myös, että insinööreillä on vahva ammatti-identiteetti, jolloin sekä koulutuksesta että työstä ollaan ylpeitä. Me insinöörit puhumme harvoin ammattiylpeydestä tai ylistämme omaa osaamistamme. Tähän meidän olisi opittava, sillä suurin heikkoutemme on, ettemme osaa myydä tuotteitamme, palveluitamme tai osaamistamme eli itseämme, mikä on nykyisin entistä tärkeämpää. Kartoitimme keväällä, millaisena insinöörit nähdään 15 vuoden päästä. Esille nousi vahva näkemys innovatiivisista tiimipelaajista, jotka raudanlujina ammattilaisina ja elinikäisen koulutuksen periaattein kouluttautuneina ovat teknillisen osaamisen kiistatonta kärkeä. Asiantuntijuuden lisäksi insinöörit nähtiin yhtenäisenä joukkona – insinöörikuntana, joka innovatiivisuutensa myötä luo tulevaisuuden työpaikat. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin myös kansainvälistyminen. Yritykset kansainvälistyvät jatkuvasti; myös työntekijöiltä odotetaan kielitaitoa ja muuta kansainvälistä osaamista. Kansainvälistymistä onkin vaihtoon lähdön ja työharjoitteluiden lisäksi lisättävä esimerkiksi yhteisillä projekteilla vaihto-opiskelijoiden kanssa työelämän edustajia unohtamatta. Trendinä on nopea työelämään siirtyminen. Tavoite on turha, jos koulutus ei jatkuvien leikkauksien ja säästöjen jälkeen vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeita eikä jatkokoulutuksesta – puhumattakaan alan vaihdosta kannata haaveilla. Innovaatiot ja teknillisen osaamisen kärjessä pysyminen vaativat motivaatiota sekä ammattitaidon päivittämistä.

TEKSTI: Elina Kuivinen, IOL:n viestintävastaava

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Tiukka trio 1. Muinainen Rooman kaupunki sai parhaimmillaan vettä 11 akveduktista eli painovoimaisesta vesijohdosta. Kuinka paljon ne pystyivät arvioiden mukaan toimittamaan vettä vuorokaudessa?? 2. Kirahveilla on tunnetusti pitkä kaula. Kuinka monta kaulanikamaa niillä on? 3. Kun Saara ja Lotta työskentelevät yhdessä, työ kestää 6 tuntia. Saara tekee saman työn yksinään 10 tunnissa. Kuinka kauan kestää sama työ Lotalta yksinään? Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40


Lisäpotkua valmistumiseen ja uran alkumetreille InsinÜÜrilitto kiertää vuoden vaihteessa ammattikorkeakouluilla. Valmistuvien päivää vietetään marras-joulukuussa Hämeenlinnassa, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Jyväskylässä, Turussa ja Vantaalla. Kiertue jatkuu ensi vuonna viikolla kolme. Valmistuvien päivän luento ja ständi tarjoavat eväitä valmistumiseen, urasuunnitteluun ja tyÜelämään liittyen. Lisäksi ständillä pääsee ammattilaisen kuvattavaksi, jos on tarvetta edustavalle valokuvalle ansioluetteloon tai LinkedIn-profiiliin. HYÖDYLLISET VINKIT VERKOSTA

Viittä vaille valmis insinÜÜri tai vastavalmistunut vailla tÜitä? Valmistuvien verkkoon on koottu tietoa ja tyÜkaluja, joista on apua siirtyessä opiskelijasta insinÜÜriksi sekä tyÜnhakijaksi ja -tekijäksi. Facebookissa sparrausapuna on Tuoreen insinÜÜrin uraloikka -tapahtuma. Liiton vinkkien lisäksi Uraloikassa jaetaan kokemuksia, keskustellaan ja verkostoidutaan. TEKSTI: Minna Virolainen KUVA: Anu Kaasalainen

Valmistuvien kiertue starttasi Mikkelistä.

Merenkurkun InsinÜÜrit ry Yhdistyksen syyskokous ke 25.11.2015 klo 19 toimistolla Olympiakatu 16, Vaasa. Kokouksessa käsitellään sääntÜmääräiset asiat. Ilmoittautumiset 22.11. mennessä RVRLWWHHVHHQMDVHQYDVWDDYD#PHNL¿

Tervetuloa!

VALMISTUVIEN PĂ„IVĂ„T AMMATTIKORKEAKOULUILLA valmis.insinoori.ďŹ /tapahtumat

VALMISTUVIEN VERKKO valmis.insinoori.ďŹ

TUOREEN INSINĂ–Ă–RIN URALOIKKA ilry.ďŹ /uraloikka

Uutta väkeä liittoon Kauppatieteiden maisteri Pauliina Pohjala on aloittanut määräaikaisena markkinointisuunnittelijana projektitiimissä, tyÜsuhde- ja neuvotteluyksikÜssä. Hän toimii Saara Erikssonin perhevapaan sijaisena. Pohjalan tärkeimpiä tehtäviä on liiton palveluiden tuotteistaminen markkinoitaviksi kokonaisuuksiksi, jotta jäsenet voivat hyÜdyntää palveluita tehokkaammin. Hän on myÜs mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kampanjoita, joissa markkinoidaan tapahtumia, koulutuksia sekä palveluita. Aiemmin Pohjala on tyÜskennellyt markkinointipäällikkÜnä terveys- ja sosiaalialan kasvuyritys Mediverkossa sekä rahti-alan yrityksessä myynnin ja asiakaspalvelun tehtävissä Itävallassa.

2CTGORCCPV[ÒRÀKXÀÀPNQWPCUMKGTVWG ja CV-kuvaukset jatkuvat Oulu CV-kuvaus: 24.11. klo 16–18 InsinÜÜriliiton toimisto, Hallituskatu 29 Lounas: 25.11. klo 11–13, Ravintola Myrsky

Jyväskylä CV-kuvaus: 26.11. klo 16–18 InsinÜÜriliiton toimisto, Kalevankatu 4 Lounas: 27.11. klo 11–13, Ravintola Fiilu

Turku CV-kuvaus: 1.12. klo 16–18 Sokos Hotel Seurahuone, Eerikinkatu 23 Lounas: 2.12. klo 11–13, Ravintola Alabama

Helsinki CV-kuvaukset: 17.11., 2.12. ja 3.12. klo 16–18 InsinÜÜriliiton toimisto, Ratavartijankatu 2 Lounas: 4.12. klo 10–13, Factory, Pitäjänmäki

Lisätiedot ja ilmoittautumiset YYYKNT[ƂVCRCJVWOCV 41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: IAET-kassa

Uudistuksia IAET-kassan palveluissa Kassan puhelinpalveluun soittavat asiakkaat voivat valita takaisinsoittopalvelun. Puhelinpalvelussa voi jäädä myös jonottamaan. Valinnanvapaus on lisännyt joustavuutta asiakaspalvelussa. Kassassa on syksyn aikana otettu käyttöön myös tekstiviestinä lähtevä maksuilmoitus. Tekstiviesti lähtee asiakkaalle heti, kun hakemus on käsitelty. Se sisältää olennaiset tiedot maksuun tulevasta suorituksesta. Asiakkaat voivat itse valita, haluavatko saada maksuilmoituksen

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen vastaava asiamies Eero Husari asiamiehet Sanna Ahtiainen, Heini Kauravaara, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

42

tekstiviestinä vai postitse. Kaikki maksuilmoitukset tallentuvat myös jäsenen eAsiointi-palveluun. Ansiopäivärahan perusosan määrä laskee 0,4 prosenttia ensi vuonna indeksitarkistuksen seurauksena. Myös ansio-osan ja lapsikorotusten määrät muuttuvat. Ansiopäivärahan määrän muutos koskee myös niitä ansiopäivärahan saajia, joiden päiväraha on laskettu tänä vuonna tai aikaisemmin. Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista. Perusosan määrä on

sama kuin peruspäivärahan. Perusosan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Perusosan määrän muuttuminen vaikuttaa myös ansio-osaan. Ansioosa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos henkilön palkka ylittää taitekohdan, ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Taitekohta lasketaan kertomalla perusosa luvulla 95. Lue lisää: www.iaet.fi

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9–16

jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 asiamies Satu Sjöstedt, 0201 801 801 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamies Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 markkinointisuunnittelija Pauliina Pohjala, 0201 801 814 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Eeva Salmi, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Elina Kuivinen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Markku Ojala

–K Kakkujen akkujen teko antaa väylän väy ylän purkaa luomisen tuskaa, tus skaa, Saija TTurunen sanoo.

Maukas unelma toi voiton Suomen mestari haluaa, että hänen leipomansa fantasiakakut ovat herkullisia ja ilahduttavat ulkonäöllään.

H

elsingin Messukeskuksessa insinööri Saija Turunen kisaa yleisön edessä kakunkoristelun finaalissa. Kotona Jyväskylässä hän on valmistanut täytetyn kakkupohjan ja nyt on kaksi piinaavaa tuntia aikaa koristella se. Finaalikakkujen aiheena on unelma. Turunen unelmoi kauniista talvesta, hiihtämisestä ja pohjoisen matkasta. – Voisin lähteä katselemaan revontulia milloin vain. Myös raati arvostaa pohjoisen kuvastolla koristeltua tuotosta ja Turunen päihittää viisi muuta kotileipuria. Vielä muutama päivä kisan jälkeen Suomen mestari on hämmentynyt voitostaan. Alun perin hän ei tiennyt osallistuvansa kilpailuun, jossa on myös elävän yleisön edessä kilpailtava finaali. Oletuksena oli, että paras kakku valitaan valokuvien perusteella.

– Kilpaileminen ei ole ollut minulle ominaista. En tiedä, mikä mielenhäiriö iski, kun ilmoittauduin mukaan, Turunen naurahtaa. Hän pitää kisaa kuitenkin hyvänä kokemuksena. Voitto antaa luottamusta omaan leivonta- ja kakunkoristelutaitoon sekä lisää kokeilunhalua. LEIVONTAOPPIA ULKOMAILTA

Kakkuharrastuksen alku on vuosia sitten veljelle tehdyssä, moottoripyöräaiheisessa kakussa. Oppaana harrastukseen toimivat englanninkieliset leivontablogit ja nettisivustot. Myös tarveaineet oli alkuun tilattava ulkomailta. – Tutkin, miten saan kaiken toimimaan ja kokeilin yrityksen ja erehdyksen kautta. Tämän vuosikymmenen aikana kakkuja on syntynyt paljon. Turunen tekee kakkuja esimerkiksi kavereiden erilaisiin tilaisuuksiin kuten syntymäpäiville tai tupaantuliaisiin. Toki herkkuja on tarjolla omissa perhejuhlissakin. Leipominen on hidasta puuhaa; yhden fantasiakakun teko kestää 4–10 tuntia. Aika jakautuu useammalle eri

päiville, sillä llä koristeiden pitää kuivua eri välivaiheissa. Tehtyjen kakkujen valikoima yltää prinsessalinnakakusta työkalupakkikakkuun. KAKUSTA JUHLIEN KOHOKOHTA

Saija Turuselle harrastuksessa tärkeintä on, että kakku ilahduttaa saajaa. Lähes poikkeuksetta kakun tilaa ystävä tai sukulainen yllätyksenä juhliin. – Olen saanut paljon ihanaa palautetta yllättyneiltä kakun saajilta, eritoten lapsilta on tullut hyviä kommentteja. Insinöörin koulutuksesta on hyötyä Turusen harrastukselle. Koulutus näkyy suunnitelmallisuutena ja pikkutarkkuutena. – Aikataulutan ja suunnittelen asiat huolella. Kakkujen teko vaatii myös avaruudellista hahmotuskykyä; on mietittävä, mitä voi eri osien päälle rakentaa tai missä suunnassa eri osat pysyvät parhaiten pystyssä. – Välillä teen aika kummallisiakin laskutoimituksia kakkuihin liittyen. Lue lisää: www.praliini.fi

43


uusii jäsen

tai

Tiimipaita

tai

Finnkinon leffalippu

Termosmuki

uutta jäsentä

Suosittelemalla mahdollistat kaverillesi paremman työpäivän. Mitä enemmän jäseniä liitossa on, sitä vahvemmin pystymme ajamaan jäsenistön etua.

Perehdy jäsenyyden etuihin, ota asia puheeksi ja kuuntele keskustelukumppaniasi. Liittoon kuulumisen syitä on monia ja ne vaihtelevat kunkin elämäntilanteen ja ajatusmaailman mukaan. Lisää vinkkejä saat Suosittelen! -nettisivulta. insinööri insi nöö r

i

Jäsenhankinta on palkitsevaa ja siinä voittavat kaikki – uusi jäsen, sinä ja liitto. Suosittelen!

tai

Power Bank -varavirtalähde

tai

Superlahjakortti 40 €

2 x Finnkinon leffalippu

uutta jäsentä tai

Lentolaukku

tai

Kapselikahvinkeitin

Lehden vuosikerta

uutta jäsentä Saat kutsun kerran vuodessa järjestettävään jäsenhankinnan supersankareiden VIP-tilaisuuteen!

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYYKNT[Ƃ

Insinoori 07 2015  

Insinööri-lehden numero 7/2015

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you