Page 1

Insinööriperhe tasaa vastuun 7

2014

Palopäällystö uhan alla

Projektityö sujumaan

Nenäpäivä lasten apuna


16

10

24

Sisällys 7/2014 10 14 16 18 19 20 22 24 26 28 30 38 39 43

Laatua ja työviihtyvyyttä Kaivosalaa kansainvälisesti Monipuolinen kupari Kenttäkierros käynnissä Työsuojelupalkinto Ouluun Perheystävällisiä tapoja Työhön paluu sujuvaksi Työhyvinvointia voi johtaa Akava hylkäsi eläkeratkaisun Läpinäkyviä näyttöjä Palopäällystökoulutuksen uhat Liitto tarjoaa esimiesvalmennusta Nenäpäivän haasteita Voimistelusalilta vastapainoa VAKIOT

3 4 9 19 32 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

Beneq valmistaa läpinäkyviä näyttöjä.

s. 28

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 11.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819

Suomi sai muistutuksen

L

okakuun puolivälissä tapahtui se, mitä osattiin odottaa. Luottoluokittajista ensimmäinen, Standard & Poor´s, päätyi arviossaan siihen, että Suomen valtion pitkäaikaisten lainojen luokitusta on syytä pudottaa kolmesta A:sta pykälä alaspäin. Reittauksen heikentyminen ei lyhyellä aikavälillä ole katastrofi – Suomelle on luvassa lainarahaa kohtuuhintaan – mutta luottoluokittajan viesti on selvä; maan talous kaipaa käännettä parempaan ennemmin tai myöhemmin. On mielenkiintoista, millaiseen asemaan luokitusyhtiöiden tekemät arviot ovat nousseet suomalaisessa politiikassa. Niillä on valtionlainojen korkojen kautta kiistatonta merkitystä talouspolitiikkaan ja valtiontalouden liikkumavaraan, mutta voiko luottoluokituksen säilyminen parhaassa AAA-ryhmässä olla talouspolitiikan määräävin tavoite? Tai pitääkö puolueiden eduskuntavaalikannatusta saati yksittäisten puolueiden henkilövalintoja edes puolivakavissaan arvioida etukäteen sen mukaan, miten arvon luottoluokittajat vaalin tulokseen mahdollisesti reagoivat? Valitettavasti näin tapahtuu; muutamasta keskeisestä luokitusyhtiöstä on tullut globaalissa rahataloudessa demokratian ylituomareita, joiden sanomiset ajavat kaiken muun ohi. Lainarahaa kaipaavan valtion on toki oltava harkitseva, jopa nöyrä, mutta kyllä aidossa kansanvallassa politiikan onnistumista pitää arvioida muidenkin kriteerien, esimerkiksi kansalaisten arjen näkökulmasta. S&P:n tekemä luottoluokituksen lasku on eräänlainen välitodistus talouspolitiikan päättäjille. Vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa talouspolitiikan hoitaminen ei ole ollut helppoa. Suomi on kuluttanut enemmän kuin pystynyt tienaamaan, valtio on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia. S&P antoi oman muistutuksensa siitä, mihin se johtaa; jos suunta ei muutu; vaarana on valtion kipeästi tarvitseman lainarahan kallistuminen. Muistutus on saatu ja kuitattu. Talouspoliittisten päättäjien tehtävä on arvioida, miten siihen suhtaudutaan. Korjausliikkeitä tarvitaan, mutta millaisia? Yhtälössä valtion velkaantuminen ja valtionlainojen korot ovat yksi tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa muuttuja.

ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Opi uutta kehityskeskustelusta Insinööriliitto järjestää maanantaina 17. marraskuuta kello 9–10 webinaarin aiheesta Kehityskeskusteluissa onnistumisen avaimet – miten saan keskusteluista eniten irti. – Kunnolla toteutettuna kehityskeskustelut ovat erinomainen kanava johdon ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen syventämiseen. Keskustelun pitää olla dialogi, johon kumpikin osapuoli panostaa, webinaarin kouluttaja Tommi Lindholm painottaa. Tiiviissä tunnin koulutuspaketissa pureudutaan siihen, miten tarvittava dialogi mahdollistuu, miten siihen voi valmistautua ja miten osapuolien on mahdollista saada keskusteluista eniten hyötyä työhön ja tulevaisuuteen. Koulutukseen ilmoittaudutaan liiton nettisivuilla osoitteessa www.ilry.fi/ urawebinaari1. Webinaarin teknisestä

toteutuksesta vastaa TJS Opintokeskus. Kehityskeskustelu-koulutus toimii myös pilottina, sillä se on Insinööriliiton ensimmäinen webinaari. – Samalla kun jäsenet saavat koulu-

8 312

Ammattikorkeakoulujen kustannukset viime vuonna olivat keskimäärin 8 312 euroa opiskelijaa kohden. Kalleimmat opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat kulttuurialalla ja edullisimmat yhteiskuntakuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla.

tusta kehityskeskustelusta, me saamme kokemusta ja tietoa siitä, miten webinaarit soveltuvat osaksi koulutustarjontaamme, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen sanoo.

Palkankorotuksia tänä vuonna Insinööriliiton lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin, ovatko lukijat saaneet tänä vuonna työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen, vähintään 20 euron palkankorotuksen. Kolme viidestä vastaajasta on saanut korotuksen. Vastaajia oli yhteensä 1 363, ja heistä 14 prosenttia ei ole saanut, koska ei ole työskennellyt tänä vuonna. Neljännes vastaajista ei ole saanut palkankorotusta, vaikka onkin töissä. Heistä iso osa on oletettavasti yksityissektorin alalla, jossa ei ole työehtosopimusta. Näitä aloja on muun muassa metsä- ja rakennusteollisuus sekä kauppa. Kaupan alalla on meneillään Käynkö minä kaupaksi -kampanja. Lue lisää: www.ytn.fi/kauppa.

24 % En ole saanut korotusta, vaikka olen töissä

14 % En ole saanut korotusta, sillä en ole töissä

4

62 % Kyllä, olen saanut palkankorotuksen


BITTIKATTAUS

Kunniamaininnat yritysyhdistyksille Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä on palkinnut kunniamaininnalla kaksi yhdistystä Vuoden yritysyhdistys -kilpailussa. Ansioituneet yhdistykset olivat Yleisradion Päällikköyhdistys YPY ry ja Stockmann Oyj Abp:n Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry. YPY:n toiminnassa nähtiin linjakkuutta ja taitoa sekä kokemuksen tuomia tuloksia edunvalvonnassa. Perinteikkäällä vaikuttajalla on myös selkeä, jäsenistönsä keskuudessa hyvin tunnistettava identiteetti. Tulevaisuuden lupaus SYT toimii haastavassa kaupan alan ympäristössä ja on tehokkaasti aktivoitunut sekä jäsenistön että työnantajan

suuntaan. Pitkään hiljaiseloa viettänyt yhdistys on uusiutunut onnistuneesti ja pystynyt palauttamaan myös jäsenistön luottamuksen edunvalvontaa kohtaan. – Varsinaista palkintoa ei tänä vuonna jaettu, koska halusimme nostaa esille kaksi hyvää, tasaisen vahvaa ehdokasta, sanoo yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen. – Jatkossa haluamme panostaa erityisesti yhdistysten uuteen sukupolveen, joka tekee edunvalvontaa modernilla otteella ja toimii maineikkaana yhdistyksenä tunnistettavalla identiteetillä ja brändillä, Saarinen jatkaa.

Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Insinööri-lehdelle heti, kun ehdokkuutesi on varmistunut. Alkuvuoden Insinööri-lehdissä esittelemme ehdokkaat. Tavoitteena on saada tekniikan alan ammattilaisille riittävän suuri äänisaalis edustajapaikan saavuttamiseksi. Lähetä sähköpostisi, puhelinnumerosi, vaalipiirisi ja puolueesi osoitteeseen toimitus@ilry.fi.

Shutterstock

Korkeakoulutetut miehet jyräävät naiset työelämässä

Ennaltaehkäisyä työpaikoilla Työpaikkaselvityksestä on tullut yhä tärkeämpi osa työterveyshuoltoa. Selvitysten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Työpaikkaselvitysten kustannukset vuonna 2012 olivat noin 40 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan työterveyshuollon korvaamat sairaanhoidon kustannukset kasvoivat vain vajaa kuusi prosenttia. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos lisäsi merkittävästi työpaikkaselvitysten määrää. Muutos sai aikaan

sen, että työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön laadinnasta aiheutuneet kustannukset oikeuttivat 60 prosentin korvaukseen. Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Selvitysten avulla tunnistetaan henkilöstön työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät työympäristössä, työyhteisössä ja itse työssä. Samalla arvioidaan näiden tekijöiden terveydellistä merkitystä. Työpaikoista lähes 90 prosenttia teki toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvitysten perusteella.

Korkeakoulutetuille naisille työelämään sijoittuminen on hankalampaa kuin korkeakoulutetuille miehille. Lisäksi naisten työsuhteet ovat epävakaampia kuin miesten. Valmistumisen hetkellä 60 prosentilla naisista ja 74 prosentilla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 prosentilla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 prosentilla. Naiset olivat olleet työttömänä huomattavasti miehiä useammin; naisista kolmannes oli ollut työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain viidennes. Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä. Myös saman tutkinnon suorittaneiden naisten ja miesten sijoittumisessa työelämään on selvä ero miesten hyväksi. Tämä ero on samanlainen sekä mies- (insinöörit) että naisvaltaisilla (tradenomit) aloilla. – Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi, tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitokselta ihmettelee. Tutkimuksessa mukana olleet valmistuneet olivat teknilliseltä (AMK-insinöörit, diplomi-insinöörit) ja kaupalliselta (tradenomit sekä kauppatieteiden maisterit) alalta.

5


BITTIKATTAUS

IAET-kassan maksu nousee

ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Hyvinvointi edellyttää monipuolista vientiä

S

uomi on Euroopan ja maailman mittakaavassa pieni kansantalous, mikä näkyy nykyisessä tilanteessa. Kotimarkkinamme ovat rajalliset, taloudellinen menestys ja sitä kautta hyvinvointi on pitkälle tavara- ja palveluviennin varassa. Kun ne sakkaavat, vaikeuksia alkaa oitis ilmetä. Tilannetta ei helpota se, että vienti suuntautuu enemmän Eurooppaan. Tullin tilastojen mukaan vuonna 2013 vienti EU:n ulkopuolisiin maihin väheni, mutta EU-maihin kasvoi. Tämä on pitkällä ajanjaksolla huolestuttavaa, koska kasvavat talouden ja markkinat ovat pääosin Euroopan ulkopuolella. Jos haluamme taloudellista kasvua, meidän on pärjättävä myös siellä, ei vain Euroopassa. Viennin maantieteellisen epätasapainon lisäksi huolta aiheuttaa viennin teollisuusala- ja yrityskohtainen keskittyminen. Tällä hetkellä ainoa kasvava vientiala on kemianteollisuus, menneiden vuosikymmenien mahtialat metsä ja teknologia ovat pääosin vaikeuksissa. Kun vielä kymmenen suurinta yritystä kuittaa viennin 56 miljardin kokoisarvosta (2013) kolmanneksen, olemme erinomaisen alttiita suhdannevaihteluille. Vaikka toisin väitetään, ay-liikettä kiinnostavat yhteiskunnan kokonaisetu ja yritystemme menestys maailmalla, ei vain ”hyväpalkkaisten palkansaajien palkankorotukset”. Ammattiliitot jos ketkä tietävät, mikä merkitys vientiyrityksillä on maan talouteen ja sitä kautta esimerkiksi työllisyyteen. Olemme huolemme ja kykymme vastuunkantoon myös osoittaneet. Työllisyys- ja kasvusopimus tarjosi palkansaajille rahalla mitattuna vain ropoja laskien ostovoimaa. Myös eläkeratkaisu leikkaa palkansaajien tulevien vuosien hyvinvointia. Olemme asettaneet yhteiskunnan menestyksen oman etumme edelle. Samaa asennetta meillä on oikeus edellyttää työnantajilta, yrityksiltä, valtiovallalta, tarvittaessa myös itseltämme.

6

IAET-kassaan kuuluvien korkeasti koulutettujen työllisyys on heikentynyt ja korvauksien maksaminen vastaavasti kasvanut niin paljon, että kassan jäsenmaksun korottaminen on viranomaisten määräämien vakavaraisuussäännösten takia välttämätöntä. IAET-kassan hallitus on päättänyt kassan jäsenmaksun korottamisesta 27 eurolla;vuoden 2015 kassamaksu on 105 euroa. Palkansaaja-asemassa olevien Insinööriliiton jäsenten työttömyyskassamaksu laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä vuoden 2015 alussa. Insinööriliiton jäsenistä 2 036 työtöntä sai syyskuussa IAET-kassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Kassamaksulla katetaan myös vuorotteluvapaan korvaukset.

Työeläkemaksuista sopimus Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2015 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Vuonna 2015 perittävä maksu on keskimäärin 24 prosenttia palkasta. Ensi vuoden työeläkemaksun lähtökohtana on työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima työllisyys- ja kasvusopimus, jossa sovittiin maksun korottamisesta 0,4 prosenttiyksiköllä vuosina 2015 ja 2016. Korotukset jaetaan puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken. Ensi vuonna työntekijän maksu on 5,7 prosenttia alle 53-vuotiailla ja 7,2 prosenttia 53 vuotta täyttäneillä. Työnantajan maksu on keskimäärin 18 prosenttia palkoista. Yrittäjien eläkemaksu eli YEL-maksu on alle 53-vuotiailla 23,7 prosenttia ja vähintään 53-vuotiailla 25,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Patentteja entistä vähemmän Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten yritysten ja yhteisöjen saamat patentit vähenivät vuonna 2013 noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin 573 patenttia; määrä laski alimmalle tasolleen kuuteen vuoteen. Erityisesti metalliteollisuuden saamat patentit vähenivät jatkaen vuodesta 2010 alkanutta laskutrendiään. Metalliteollisuudelle myönnetyt patentit laskivat 13 prosenttia edellisvuodesta, ja 32 prosenttia vuodesta 2010. Myös elektroniikan toimialalle myönnettyjen patenttien määrä jatkoi loivaa laskuaan. Suomalaiset yritykset ja yhteisöt myös hakivat patentteja edellisvuosiin nähden niukemmin. Vuonna 2013 suomalaiset yritykset ja yhteisöt hakivat yhteensä 1 252 patenttia; määrä laski kolme prosenttia edellisvuodesta. Myös suomalaisten yritysten ja yhteisöjen hakemat hyödyllisyysmallit vähenivät kolmella prosentilla vuodesta 2012. Metalliteollisuuteen kohdistuneiden hakemusten määrän vähentyi noin viidenneksellä.


BITTIKATTAUS

Shutterstock

Kuluttajista on tullut energian yhteistuottajia

Tukea työnhakuun Korkeakoulutetut työttömät eivät saa tällä hetkellä tarpeeksi apua työnhakuunsa TE-toimistoista. Uudellamaalla korkeakoulutettujen työnhaun apuna toimii Työnhakuveturi, jonka takana on kahdeksan akavalaisen liiton muodostama Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTY ry. Osallistua voi sekä Työnhakuboosteri-nimellä kulkevaan noin kaksi kuukautta kestävään intensiiviseen vertaisryhmävalmennukseen että kuukausittaisille asiantuntijaluennoille. Luennoille on tänä vuonna osallistunut yli tuhat kävijää, vertaisryhmiin noin sata. Osallistujamäärät ovat viime vuodesta kasvaneet 40 prosenttia. Työllistymistavoitteiseen vertaisryhmävalmennukseen osallistuneista lähes kaksi kolmasosaa on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä. Suurin osa työllistyy palkansaajana. Toiminta keskittyy erityisesti yli 50-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien sekä vastavalmistuneiden, joiden työllistyminen on pitkittynyt, auttamiseen. Osallistuneista yli kolmannes on ollut yli 50-vuotiaita ja puolet pitkäaikaistyöttömiä. Mukana olevat akavalaiset jäsenliitot rahoittavat Työnhakuveturin asiantuntijaluennot, joten ne on suunnattu näiden liittojen jäsenille. Insinööriliiton jäsenjärjestö Helsingin Insinöörit on OTTY:n jäsen.

Passiiviset energian kuluttajat ovat muuttuneet energiamarkkinoilla aktiivisiksi yhteistuottajiksi. Muutoksen taustalla ovat energian pientuotantoteknologiat, jotka muuttavat kotitalouksien roolia energiajärjestelmässä. Jouni K. Juntunen on tutkinut energian tuottajakuluttajien ja pientuotantoteknologioiden välistä vuorovaikutusta sekä järjestelmien ympärille rakentuneita uudenlaisia yhteistyömuotoja. – Uudet pientuotantoteknologiat tulevat usein lisälähteiksi vanhojen rinnalle. Yhden uusiutuvan energiantuotantoteknologian käyttö johtaa helposti muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon, Juntunen sanoo. Tutkimuksen mukaan uudenlaisten yhteisöjä syntyy käyttäjätukea tarjoavien internetin keskusteluryhmien pohjalta. Yhteisöt tukevat pientuotantoteknologian käyttöönottoa ja päivittäistä käyttöä sekä käyttäjien innovatiivisia projekteja. Osa käyttäjien tekemistä keksinnöistä on edennyt kaupallisiksi tuotteiksi. Esimerkiksi pellettipoltinratkaisu voidaan helposti ja kustannustehokkaasti asentaa olemassa oleviin öljykattiloihin, mikä edistää kotitalouksissa siirtymistä öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan.

Olen ollut perhevapaalla alle 1 kk

47 %

1 kk – 3 kk

42 %

yli 3 kk – 6 kk

yli 6 kk – 1 v

yli 1 v – 3 v

6%

2%

6%

6%

3%

25 %

1%

yli 3 v

48 %

13 %

miehet

naiset 7


Vain

 " Lapsen

                                 !                   

 !

!

   !  



      


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Neuvoteltavaa riittää

E

läkeratkaisu syntyi, vaikka koko Akava, neljä SAK:n ja kaksi STTK:n liittoa sen hyväksymistä vastusti. Voidaan siis perustellusti sanoa, että ratkaisu ei syntynyt laajassa yhteisymmärryksessä. Akava on mukana lakien jatkovalmistelussa, vaikka jäi pois ratkaisusta. Lopputuloksesta sen verran, että kaikkien vuonna 1962 jälkeen syntyneiden eläkkeitä leikattiin kahdella vuodella. Vuoden 1955 jälkeen syntyneet osallistuvat leikkaukseen kolmen kuukauden vuosivauhtia. Eniten häviävät 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet. Ratkaisu ei näin ollen ollut tasapuolinen. Kun eläkeneuvottelut ovat ohi, huomio kääntyy työllisyys- Ja kasvusopimuksen häntiin. Ratkaisematta on ensi keväänä neuvoteltava palkankorotus ja mahdollinen optiovuosi, vuoden jatko sopimukselle. Jos keskitetylle ratkaisulle ei tule jatkoa, siitä seuraa automaattisesti liittokierros. YTN:n sopimustoiminta on ollut liittokierroksilla tuottoisampaa kuin keskitetyillä kierroksilla. Valmistaudumme molempiin. Jos työllisyys- ja kasvusopimus saa jatkon, on todennäköistä, että myös sen jälkeen tehdään maltillinen keskitetty ratkaisu. Se olisi varmasti järkevää tässä talouden vaikeassa tilanteessa. Toisaalta, kun seuraa nyt julkaistavia yritysten osavuosikatsauksia, ei ainakaan yrityksillä mene huonosti. Voitot ovat

hulppeita, etunenässä Nordea, jonka liikevoitto nousi heinä – elokuussa 1,1 miljardiin euroon. Viimeksi tästä seurasi massiiviset väen vähennykset. Työttömien määrä on nyt ennätyksellisen korkea, mikä näkyy työttömyyskassojen jäsenmaksun nousuna. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa on mahdollista neuvotella neuvottelujärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Siitä ei taida tulla mitään, kun työnantajaleiri on poteroitunut yhden asian taakse. He haluavat nostaa merkittävästi ulosmarsseista langetettavia lakkosakkoja ja kutsuvat näitä toimenpiteitä laittomiksi lakoiksi. Vastuuta halutaan sälyttää jopa henkilökohtaisesti luottamusmiehelle. En näe tästä saavutettavan mitään etua kenellekään. Jos työelämässä on häiriöitä, pitää tutkia häiriöön johtavat syyt ja puuttua niihin. Henkilöstön mielenilmaukset johtuvat lähes täysin työnantajien toimista. Yritys joko rikkoo jotain lakia, työehtosopimuksen kohtaa, paikallista sopimusta tai käynnistää yt-neuvottelut väen vähentämiseksi juuri, kun on tehty miljardin tulos. Tällaisissa tilanteissa henkilöstö saattaa kokea tulleensa niin vakavasti laiminlyödyksi ja loukatuksi, että ryhtyy mielenilmauksella ajamaan asiaa kuntoon. Kaikkien etu on mahdollistaa Ruotsista ja Saksasta tuttu liittojen kanneoikeus ennalta ehkäiseväksi lääkkeeksi kaikkiin näihin ongelmiin.

9


Laatua ja työviihtyvyyttä kehityshankkeilla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jouni Matilainen

Pienyrittäjä ei itse pysty leivän hankkimisen rinnalla jatkuvaan kehittämiseen, vaan tarvitsee avukseen tehokkaan projekti-insinöörin. ››

10


Henkilรถkunta siivoaa itse viikoittain hallin tilat. Jokaisella on oma lohko vastuullaan, sanovat Anneli Miettinen ja Pertti Tarkiainen. 11


– Jokaisen työkalun kohdalla mietittiin, miten usein sitä käytetään. Sen perusteella päätettiin tavaroiden vakiopaikat, kertoo Anneli Miettinen.

12

P

ieksämäen Kanavatarvike Oy on eteläsavolainen perheyritys, jossa on jo kolmas sukupolvi töissä. Vetäjänä on hallinnollinen johtaja Anneli Miettinen, jonka isä perusti yrityksen 1970-luvulla. Vuonna 1989 yrityksen nimi muutettiin nykyiseksi; samalla muuttui liikeidea. Kanavatarvike keskittyi valmistamaan tuotteita ja jätti asentamisen muille. Yritys valmistaa ilmanvaihtokanavia, rakennuspeltilistoja sekä konehuoneiden runkoja ja kehikkoja. Asiakkaina ovat eri puolella Suomea olevat urakointi- ja asennusliikkeet. Vuosittainen liikevaihto on yli miljoona euroa, josta lähes 80 prosenttia tulee ilmanvaihtokanavista. – Kun on käsistään taitavia miehiä töissä ja hyvät laitteet, olemme valmiita kokeilemaan mitä vain pellistä, vaikka sisustustarvikkeita, Miettinen sanoo. Hän on työskennellyt talossa neljännesvuosisadan ja sukupolven vaihdos tehtiin 10 vuotta sitten. – Yrityksen kehittäminen on ollut kulmakivi kaiken aikaa. Koska yritys on pieni, erilaiset kehityshankkeet ovat vaativia muun työn ohessa. Sen tähden 14 vakituisen työntekijän joukkoon palkataan tarvittaessa projektiväkeä. Lisäksi vuosittain on paikallisen ammattioppilaitoksen opiskelijoita harjoittelijoina.

Alkusyksystä päättyi runsaan vuoden mittainen projekti-insinöörin määräaikaisuus. Sinä aikana Kanavatarvikkeessa muutettiin tuotannonohjausjärjestelmä, otettiin käyttöön 5S-laatujärjestelmä ja remontoitiin yrityksen tilat. Projekti-insinööri veti hankkeet; toki hän tarvitsi kannustusta ja ohjausta. PUHEISTA TEKOIHIN

– Laatujärjestelmästä oli puhetta monta vuotta, kertoo tekninen johtaja, insinööri Pertti Tarkiainen. Viime vuonna kaikki napsahti kohdalleen. Paikkakuntalainen yrittäjä oli tilannut omaan yrityksensä 5S-kurssin, johon Kanavatarvikkeen koko henkilöstö mahtui mukaan. Pekka Parviainen oli valmistunut vastikään insinööriksi, ja hänet palkattiin vetämään projektia. Toki hän teki muutakin, esimerkiksi toimi sijaisena yrityksen kahden insinöörien kesälomien aikana. Parviainen oli talossa jo aiemmalta tuttu. Hän oli ollut työharjoittelussa, kun opiskeli paikkakunnan ammattikoulun metallilinjalla. Sittemmin hän jatkoi opintojaan ammattikorkeakoulussa. – Kuka olisi ollut parempi: Pekalla oli kokemusta meiltä, tuoreen tutkinnon kautta uutta tietoa ja halu päästä ensimmäiseen koulutusta vastaavaan työpaikkaan, Miettinen hehkuttaa.


HALLIIN YLEISSIISTEYTTÄ

Laatujärjestelmän tarkoitus oli luoda viihtyisämpi työympäristö siistissä hallissa ja säästää työaikaa, kun työkalut ja muut tarvikkeet löytyvät nopeasti omilta paikoiltaan. Aiemmin Kanavatarvikkeen halli oli kuin monen muun pikkuyrityksen tuotantotilat. Työkaluja etsittiin välillä ärräpäiden saattelemana. Seinän vierustavat olivat täynnä pellinpalasia, joita säilytettiin, jos niitä joskus tarvittaisiin. Hallin lattialla pyöri villan palasia, joita jäi yli eristettyjen osien valmistuksessa. – Jos niitä ei siivota ajoissa pois, ne tallaantuvat lattialle ja aiheuttavat enemmän pölyä, Tarkiainen selventää.

Pieksämäen Kanavatarvike sai jonkin verran taloudellista tukea Etelä-Savon ely-keskuksesta. Anneli Miettinen sanoo, että ilman tukea he eivät olisi rekrytoineet projekti-insinööriä. Tosin hänen mielestään jälkikäteen katsottuna lopputulos oli niin hyvä, että olisi kannattanut lähteä ilman tukeakin. – Nuorilla on niin paljon energiaa ja uutta tietoa, jota he pääsevät kokeilemaan. Saan itsekin nuorilta virtaa, sen takia pidän heitä projektitöissä. Projektista hyötyi myös määräaikaisena työskennellyt insinööri. Hän sai arvokasta työkokemusta, jonka turvin oli helpompi saada seuraava työ.

Pelti-Arvo vastaanottaa vierailijat Pieksämäen Kanavatarvikkeen ovella.

”Yrityksessä on tiivis ja hyvä yhteishenki.” Nyt kaikki on siivottu eikä mitään turhaa varastoida. Romulavalle vietiin muutama sata kilo peltiä. Niin hallissa kuin varastoissa jokaisella tarvikkeella on oma paikkansa. Kun henkilökunta ja projektivetäjä pohtivat eri tavaroiden tarkoituksenmukaisia säilytyspaikkoja, jouduttiin tekemään jonkin verran kompromisseja. Tarkiainen hämmästyi, miten helposti henkilöstö omaksui järjestelmän. – He ymmärsivät, että siitä on itsellekin hyötyä. Osa kavereista tekee urakkaa, joten tilipussissa näkyy, ettei työaikaa enää mene tavaroiden etsimiseen. Järjestelmän käyttöön oton jälkeen esimerkiksi läpimenoajat ja valmistus ovat nopeutuneet, työturvallisuus on parantunut sekä pölyn määrä on vähentynyt. MYÖNTEISET MUUTOKSET KANNUSTAVAT

Pertti Tarkiainen suosittelee 5S-järjestelmää lämpimästi. – Jos vähäänkään näyttää siltä, että muutoksista on myönteisiä seurauksia, olen aina niiden puolella. Projekti eteni joustavasti. Pienyritykselle on kuitenkin iso kynnys ottaa uusia järjestelmiä käyttöön. Oma työaika ei välttämättä riitä projektinhallintaan ja ulkopuolisen palkkaaminen voi olla rahasta kiinni. 13


Länsimaissa kaivostoiminta on pitkälti koneistettu ja automatisoitu.

Suomi ja Chile jakavat kaivosalan osaamistaan TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Juho Torvi /Kajaanin ammmattikorkeakoulu ja Freeimages

Kaivosalan koulutus- ja tutkimusyhteistyö Suomen ja Chilen välillä tiivistyi, kun Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut solmivat yhteistyösopimuksen chileläisen Santa Marian teknillisen yliopiston kanssa. 14


V

alparaisossa Tyynen meren rannalla sijaitsevalla Santa Marian teknillisellä yliopistolla on pitkät perinteet kaivosalan opetuksessa ja tutkimisessa. Kaivosteollisuus on Chilessä merkittävä työllistäjä ja kaivosalan insinööriosaamiselle on kysyntää. Chile on maailman suurin kuparintuottaja. Kokeneita ja osaavia kaivosalankouluttajia ovat myös suomalaiset yhteistyökumppanit Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut. Ne ovat kehittäneet kaivostekniikkaan suuntautuvaa täydennys-, lyhytkestoista ja tutkintoon johtavan insinöörikoulutuksen kaivosalalle suuntautuvia opintosisältöjä ja ammattiaineita jo vuodesta 2006 lähtien. Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Jari Kähkönen kertoo, että aloite kaivososaamisen kehittämisestä Chilen kanssa tuli valtionjohdosta. Viime vuonna silloisen pääministerin mukana Chileen matkusti muun muassa kaivos-, energia- ja metsäalan yritysten edustajista koostuva delegaatio. Kun chileläiset tekivät vastavierailun Suomeen, Kähkönen esitteli vieraille suomalaisen ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujärjestelmän kaivostekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta. Vierailun aikana syntyivät ensimmäiset kontaktit Chileen. Viime keväänä suomalaisdelegaatio vieraili Chilessä ja tutustui muun muassa Santa Marian teknilliseen yliopistoon. Vierailun aikana kävi selväksi, että kaivosalan opetus on korkeatasoista ja yliopistolla on laajat verkostot ympäri maailmaa. Viisivuotinen yhteistyösopimus Santa Marian teknillisen yliopiston sekä Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen välillä solmittiin syyskuussa. Yhteistyösopimus sisältää opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa sekä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä. YMPÄRISTÖTIETOISUUS KASVANUT

Muun muassa vedenpuute ja energiantarpeen kasvaminen sekä hinnan

Kaivostyönjohtajaopiskelijat tutustuivat Tulikiven vuolukivilouhoksen louhintamenetelmiin.

kallistuminen asettavat haasteita chileläiselle kaivosteollisuudelle. Kähkösen mukaan vedestä on pulaa varsinkin aavikoilla ja vuorilla sijaitsevilla kaivoksilla, jonne vesi on kuljetettava kymmenien kilometrien takaa. Ympäristötietoisuus on kasvanut myös Chilessä. Kähkönen arvioi, että chileläiset ovat kiinnostuneita suomalaisten osaamisesta uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämisessä teknologioissa sekä vihreän, kestävän kaivosteollisuuden kehittämisessä. Tutkimuksen kansainvälinen kehittäminen sisältyy Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelmaan, joka tukee käynnistyvää yhteistyötä. Chileläiset arvostavat suomalaisen koulutusjärjestelmän korkeaa tasoa. Vaikka kaivosalan insinöörikoulutus on korkeatasoista Santa Marian teknillisellä yliopistolla, suomalaisten osaamista voidaan hyödyntää erityisesti kaivoksien työnjohtajakoulutuksessa. Suomalaisilta toivotaan erityisesti apua ammatillisen työnjohtajakoulutuksen opetussisällön ja opettajien pedagogisten tietojen ja taitojen kasvattamisen suunnittelussa.

VAIHTOA MOLEMPIIN MAIHIN

Kähkösen mukaan opiskelijavaihto realisoituu mahdollisesti jo ensi syksynä. Neljä Kajaanin ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijaa on jo ilmoittanut olevansa kiinnostunut lähtemään vaihtoopiskelijaksi Chileen. Vaikka espanja on Chilen virallinen kieli, Santa Marian teknillisellä yliopistolla voi suorittaa kursseja myös englannin kielellä. Kähkönen toivoo, että Chilestä tulee myös vaihto-opiskelijoita niin Kajaanin kuin Lapin ammattikorkeakouluihin. Hän ideoi, että Chilestä voisi tulla opiskelija tekemään lopputyötään Suomessa toimivaan kansainväliseen kaivosalan yritykseen. Vaikka yhteistyösopimuksen solmiminen chileläisen yliopiston kanssa on merkittävä asia Kajaanin ammattikorkeakoululle, sillä on jo entuudestaan kokemusta kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä. Ammattikorkeakoulu on jo pitkään tehnyt yhteistyötä niin espanjalaisen kuin ruotsalaisen yliopiston kanssa. – Esimerkiksi Luulajan yliopistosta on tullut vierailevia opettajia kasvattamaan kotimaista alan ammattiosaamista, Kähkönen sanoo.

15


– Pori on Suomen kuparipääkaupunki. Täällä on tehty kuparituotteita 1940-luvulta lähtien, Tero Horttana kertoo.

Kuparista on moneksi TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Jussi Partanen

Luvatan Porin tehtaan kuparisia erikoistuotteita käytetään niin energiantuotannossa, liikennevälineissä kuin elektroniikkateollisuudessakin.

16


”Kupari on punaruskeaa – ja vihreää.”

S

ähkömoottorit, autot, autoteollisuuden hitsauselektrodit, kännykät, tietokoneet, sairaaloiden kuvantamislaitteet, suprajohteet, tuulivoimalat, aurinkopaneelit… Muun muassa näissä kaikissa on kuparia. Modernissa maailmassa on vaikea ottaa montakaan askelta kohtaamatta punaruskeaa, pehmeää, mutta hyvin sitkeää metallia. Tuotantotalouden insinööri, tuoteryhmäpäällikkö Tero Horttana Luvatan Porin tehtaalta muistuttaa, että kuparin valtteja ovat erinomainen lämmön- ja sähkönjohtavuus sekä hyvä korroosion kesto. – Luvata tekee kuparista erikoistuotteita kaikkiin mainittuihin kohteisiin. Toimintamme on vakaalla pohjalla, sillä jos yhdellä sektorilla menee joskus huonommin, niin joku toinen vetää taatusti hyvin. KUNNIAKKAAT KUPARIPERINTEET

Luvata jatkaa osaltaan Outokummun tarinaa. Se osti kupariliiketoiminnan, josta Outokumpu luopui 2000-luvun alussa. Porin tehdas sijaitsee samassa kupariteollisuuspuistossa kuin myös esimerkiksi Outotec, Cupori, Boliden, Upcast sekä Aurubis, Luvatan entinen valssaamo. Horttanan mukaan Pori on Suomen ehdoton kuparipääkaupunki: – Porissa on tehty kuparituotteita 40-luvulta lähtien. Meillä on kupariin liittyvää erikoisosaamista sekä huippuunsa viritettyä tuotantotekniikkaa. Luvata on tehnyt esimerkiksi kuparin kylmämuovaukseen, -puristukseen ja vetotekniikkaan liittyviä keksintöjä. – Käytämme myös Outokummun aikana kehitettyä hapetonta, erittäin puhdasta ja hyvin sähköä johtavaa kuparia.

Tinaseoksella päällystetty Sunwire-kuparinauha yhdistää aurinkopaneelissa piikennot toisiinsa.

Porin tehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 300 henkeä. Kaikkiaan ruotsalaisen Nordic Capitalsin omistama Luvata toimii 17 maassa. Sillä on 36 tehdasta ja palveluksessaan yli 6300 työntekijää. Erikoistuotteiden lisäksi Luvatakonserniin kuuluvat myös kupariputkia sekä lämmönvaihtimia valmistavat divisioonat. AURINKONAUHA VENYY, EI PAUKU

Tero Horttana myy ja markkinoi aurinkokennoihin tarkoitettuja Sunwiretuotteita. Hän toimii myös tuoteryhmän kansainvälisten asiakkuuksien johtajana. Sunwiren tuotantolinja on kehitetty Porissa. – Sunwire on tinaseoksella päällystetty kuparinauha, joka yhdistää piikennot sähköisesti toisiinsa. Piin ja kuparin lämpölaajenemiskertoimissa on valtava ero, mutta Sunwire antaa myöten, palautuu sitten entiselleen ja kestää koko aurinkopaneelin käyttöiän. Horttana vierailee työnsä puolesta esimerkiksi Euroopassa järjestettävissä myynti- ja markkinointitapahtumissa sekä osallistuu erilaisiin asiakaspalavereihin. Hän on valmistunut tuotantotalouden insinööriksi Kotkan teknisestä oppilaitoksesta vuonna 1993 ja on suorittanut kursseja myös Saksassa. Työuraan mahtuvat pestit Vaasassa Wärtsilällä ja Köyliössä kuljetinketjuja valmistavalla FB-ketjutekniikalla; Luvatalla hän on työskennellyt vuodesta 2008.

– Työssäni korostuvat ihmissuhdetaidot, teknisen osaamisen ohella. Parasta on vaihtelevuus ja erilaisten ihmisten kanssa työskentely kansainvälisessä ympäristössä. Haastavinta on runsas matkustelu ja lentokoneissa istuskelu. EI KUPARI IHAN KAIKKEEN KÄY

Kupari on punaruskeaa – mutta myös vihreää. Kuparia käytetään aurinkokennojen lisäksi esimerkiksi sähköautoissa. Porissa valmistetaan kuparisia sähkömoottorin profiilitankoja muun muassa Teslan sähköautoihin. Kuten aurinkokennojen myös sähköautojen markkinoiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi. – Ja todella ekologista sähköautojen käyttö on silloin, kun niiden tuottama sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla. Kupari on myös sataprosenttisen kierrätettävää. Poikkeamme kierroksellamme vielä Sunwire-osaston taukotiloihin. Koko huone on maalattu, ei punaruskeilla, vaan Porin Ässien punamustilla väreillä. Käy ilmi, että Horttana kuten muutkin osaston miehet ovat armoitettuja patajoukkueen faneja. Hmm, Ässien takavuosien kapteeni oli vankka, fyysinen asennepelaaja Matti Kuparinen. Ja joukkue on tänäkin vuonna rikkonut kuparisen lähes joka pelissä. Kelpaisiko siis kauden päätteeksi vaikkapa pronssi – metalliseos, jonka pääkomponenttina on kupari? – Ei, lätkässä kelpaa ainoastaan kulta, Horttana naurahtaa.

17


YTN:n teknologiateollisuuden kenttäkierros käynnistyi Tampereelta.

Teknologiateollisuuden kenttäkierros käynnissä TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Ammatillisen järjestäytymisen tärkeys ja jäsenyyden edut olivat keskeisesti esillä lokakuun puolivälissä Tampereella käynnistyneellä YTN:n teknologiateollisuuden syksyn kenttäkierroksella.

P

erinteisen kenttäkierroksen toteuttamistapa poikkeaa tänä vuonna hieman totutusta. Kiertueen kohteina ovat korostetusti paikkakunnat, eivät yksittäiset yritykset. – Toki tilaisuuksien osanotto edelleen nojaa kunkin alueen suuriin yrityksiin, mutta yksi ajatus on koota eri yritysten ylempiä toimihenkilöitä vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan toisiinsa, teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Hannu Takala kertoo. Syyskiertueen teemana on ammatillisen järjestäytymisen tärkeys otsikolla Yksin et pärjää. Takalan mukaan jäsenyydestä puhuminen ei ole valikoitunut aiheeksi sattumalta. – Siitä, miten luottamusmiesten pitää suhtautua työpaikalla niin sanottuihin villeihin eli järjestäytymät-

18

tömiin, puhutaan jokaisessa luottamusmiesseminaarissa. Puhe on välillä aika kovaakin, tarjotut keinot myös. Ilmeisesti teknologiateollisuudessa työskentelevien ylempien enemmistö on tässä suhteessa eräänlaista hard rock-osastoa, hän sanoo. Takalan mukaan kenttäkierroksella painotetaan ennen muuta jäsenyyden tuomia etuja. Hänen mielestään ne eivät ole vain yksilöllisiä vaan kollektiivisia. – Joku voi pitää ajatusta vanhanaikaisena, mutta jokainen jäsen parantaa kaikkien hyvinvointia työpaikalla. Reilut työelämän pelisäännöt syntyvät yhdessä, ei sooloilemalla, hän jatkaa. Kolmentoista tilaisuuden kiertue päättyy 19. marraskuuta Helsinkiin. PALKKARATKAISU PUHUTTAA

Kenttäkierroksen Tampereen tilaisuudessa puhuttiin myös työllisyys-

ja kasvusopimuksen toisen vuoden palkkaratkaisusta. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei tehdä, teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus tuo 0,4 prosentin korotuksen ensi vuoden maaliskuussa. – Nyt on aika arvioida kevään palkkaratkaisua sen suhteen, mikä on viisasta. Sopimuksessa on perälauta, mutta jos korotuksista halutaan sopia paikallisella palkkaratkaisulla, sen aika on nyt. Takaraja on lokakuun loppu, Takala sanoo. Tampereella pohdittiin muun muassa sitä, kannattaako yrityksessä tarttua työnantajan tarjoamaan esitykseen lykätä korotusta, mikä tietäisi hieman isompaa korotusprosenttia. Paikallisesti voidaan toki myös sopia korotuksen aikaistamisesta. Takalalla ei ollut yhtä ja oikeaa vastausta kysymykseen. Hänen mukaansa hyvä tapa on selvittää edustettavien mielipidettä asiaan etukäteen ja sen pohjalta ratkaista, mikä on kaikille parasta. – Työnantajalla on toki kova halu näyttää, että palkoista voidaan sopia myös paikallisesti. Tällä kierroksella se on ainakin halpaa, Takala pohtii.


Työsuojelupalkinto Ouluun TEKSTI ja KUVA: Ilona Mäenpää

T

yösuojeluvaltuutettu Seppo Karjalainen ja työsuojelupäällikkö Kimmo Leskinen Oulun teknisestä liikelaitoksesta ovat saaneet valtakunnallisen työsuojelupalkinnon ansiokkaasta yhteistyöstä työsuojelun ja työterveyden edistämiseksi. Työparina toimivat Karjalainen ja Leskinen ovat yhdessä parantaneet työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta Oulun kaupungin liikelaitosten työpaikoilla. Viimeisten viiden vuoden ajan Oulun kaupungin työtapaturmapoissaolot ovat laskeneet vuosittain keskimäärin 7,9 prosenttia. Oulun teknisen liikelaitoksen Teklin osalta työtapaturmat ovat laskeneet keskimäärin 15 prosenttia. Tekli on kasvanut 550 hengen organisaatioksi lyhyessä ajassa palveluiden yhdistämisen ja kuntien yhdistymisenkin kautta. RISKIEN ARVIOINTIA

Leskinen on vastannut siitä, että kaikille Teklin työpaikkasektoreille on tehty vaarojen ja riskien arviointi, jota pidetään ajan tasalla. Hän on toiminut päätoimisena työsuojelupäällikkönä vuodesta 2008 lähtien. – Pääkeino tapaturmien laskemiseen oli riskien kartoitus, joka kohdistui kaikkiin 550 työntekijään, Leskinen kertoo. Hänen mukaansa työn tuottavuus on viiden vuoden aikana kasvanut lähes miljoonalla eurolla. Karjalainen on toiminut päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna teknisessä liikelaitoksessa vuodesta 2003 lähtien. Hänen mukaan tärkeintä on yhteistyö kaikkien eri tahojen – työntekijöiden, esimiesten ja työterveyshuollon – kanssa.

KOLUMNI Teppo Valtonen kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Keskusyksikkönä aivot

I

hminen on monimutkaisin tuntemamme automaatiojärjestelmä. Sen keskusyksikkö ovat aivot, joiden merkittävin osa on aivokuori, korteksi. Aivokuoren ajatellaan olevan vastuussa tietoisista kokemuksista, muistista ja kyvystä suunnitella tulevaa. Aivot havainnoivat jatkuvasti sekä kehon sisäistä tilaa ja toimintaa että aistien kautta ulkomaailmaa. Havaintojen avulla aivot ohjaavat kehon prosesseja automaattisesti. Osaan prosesseista, kuten hengittämiseen, voimme kuitenkin vaikuttaa myös tietoisesti. Ulkomaailmassakin toimintamme on osin automaattista, osin tahdonalaista. Välillä kuvittelemme tekevämme samanaikaisesti montaa keskittymistä vaativaa tehtävää. Todellisuudessa keskitymme vuoroin esimerkiksi kirjoittamiseen, vuoroin puhelinkeskusteluun – suoriutumisen kärsiessä molemmissa. Tehtävät, jotka osaamme hyvin, automatisoituvat; pystymme tekemään niitä yhtä aikaa vaativankin tehtävän kanssa. Vaativa tehtävä voi kuitenkin varata resursseja, joita automatisoitunut tehtävä saattaisi tarvita. Vaikka ajaisimme tuttua reittiä autolla, mutta keskitymme puhelinkeskusteluun, saatamme reagoida liian hitaasti edessä ajavan äkkijarrutukseen. Ajattelua vaativat tehtävät kuormittavat myös jäädessään kesken. Muistamme keskeytyneen tehtävän yksityiskohdat paremmin kuin päättyneen, jolloin keskeytynyt tehtävä häiritsee muita muistia vaativia tehtäviä. Esimerkiksi keskeytetty kirjoitustehtävä heikentää sanalistojen muistamista. Useimmiten olisikin hyödyllistä tehdä tehtävä valmiiksi ennen siirtymistä seuraavaan. Toisaalta, vaikeaa ja tärkeää päätöstä kannattaa joskus hauduttaa. Muistamisen lisäksi myös tiedostamattamme työstämme kesken jäänyttä tehtävää. Kun palaamme tehtävään uudestaan, ratkaisu saattaa löytyä helpommin kuin jos olisimme koittaneet saada sen kerralla valmiiksi. Keskusyksikön suurin haaste lieneekin prosessin säätäminen tehtävän vaihtamisen ja loppuun tekemisen välillä.

Kimmo Leskinen (vas.) ja Seppo Karjalainen saivat työsuojelupalkinnon Työsuojelupäivillä lokakuussa. 19


Kaikki hyötyvät perheystävällisistä käytännöistä TEKSTI: Minna Virolainen

Jatkuva ristiriita työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa aiheuttaa stressiä ja nakertaa työhyvinvointia. Kun yhtälö saadaan toimimaan tasapainossa, työ ja perhe voivat olla toistensa voimavaroja.

20

T

yön ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteiden katsotaan helposti kuuluvan nimenomaan pikkulapsivaiheeseen. Ongelmat eivät koske kuitenkaan vain lapsiperheitä tai tiettyä vaihetta. Työn ohessa hoidettavana saattavat olla lasten sijaan ikääntyneet vanhemmat tai sairastunut puoliso. – Perhe-elämä onkin ymmärrettävä tässä yhteydessä laajasti. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen koskee oikeastaan kaikkia työntekijöitä koko uran ajan, sanoo ohjelmakoordinaattori Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitokselta. Jotta vaativista elämäntilanteista on mahdollista selvitä ehjänä, tarvitaan työelämältäkin joustoa. Toppinen-Tanner luotsaa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa, jolla pyritään

löytämään ja edistämään perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla. Erilaiset työaikajärjestelyt ja mahdollisuus etätöiden tekemiseen ovat arkea helpottavista keinoista käytetyimpiä. Liukumat, työaikapankit ja muut työaikajoustot antavat työntekijälle liikkumatilaa. – Työntekijä ja työnantaja voivat myös keskenään sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi. Tämä mahdollisuus ei ole mitenkään rajattu vain hoitovapaaseen tai -rahaan. Osalla aloista työ on vahvasti sidoksissa työpaikkaan ja tiettyihin työaikoihin, tällöin etätyö ja perinteiset työaikajoustot eivät onnistu. Toppinen-Tanner haluaa herätellä ihmisiä huomaamaan, että näilläkin työpaikoilla on yleensä mahdollista toimia perheystävällisemmin. On vain kehitettävä juuri kyseiselle työpaikalle sopivia keinoja.


Ideoita itämään työpaikoille Työterveyslaitoksen Työ ja perhe-elämä -ohjelma tarjoaa työpaikoille konkreettisia työkaluja käytäntöjen kehittämisen tueksi. Ohjelmakoordinaattori Salla ToppinenTanner kutsuu toimintaa kehittämisitujen jalkauttamiseksi. Käytetyimpiä palveluita ovat olleet henkilökunnalle tehtävät kyselyt ja työpaikoilla toteutettavat asiantuntijaluennot. Myös vertaisryhmätoiminnasta on jo saatu kokemuksia. Ohjelman nettisivuille kerätään työpaikoilta esimerkkejä toimivista keinoista ja käytännöistä. Uusia ideoita ammennetaan myös verkkoaivoriihistä ja ohjelman järjestämistä tapahtumista. Sähköisen materiaalin lisäksi työn alla on työpaikoille tarkoitettu opas perheystävällisten käytäntöjen kehittämisestä. www.tyojaperhe.fi

YHDESSÄ SOPIMALLA

Työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan parantaa puuttumalla isoihin perustavanlaatuisiin asioihin, mutta myös monilla pienillä ja yksinkertaisilla päätöksillä. Normaaliin työrytmitykseen liittyvät suunnitteluprosessit ovat esimerkki isommasta kokonaisuudesta. Pienistä arkisista keinoista on ohjelmassa saatu jo monenlaisia malleja. – Työpaikalla voidaan esimerkiksi yhdessä sopia, että palaverit pidetään tietyn ydinajan sisällä eli ei liian aikaisin aamulla tai ihan myöhään iltapäivällä. Näin kaikki pääsevät osallistumaan niihin joustavammin, Toppinen-Tanner ehdottaa. Tai voidaan sopia, että vältetään organisaation sisällä työsähköpostin lähettämistä illalla tietyn kellon ajan jälkeen. Jos joku viestejä sitä myöhemmin kirjoittelee, hän voi ajastaa niiden lähdön aamuksi. Tällöin ei anneta sellaisia signaaleja, että työntekijöiden odotetaan paiskovan töitä ajasta riippumatta, Toppinen-Tanner selventää ajatusta käytännön takana. Työ ja perhe-elämä -ohjelman työsuojeluhenkilöstölle tekemän kyselyn mukaan erityisesti työaikajärjestelyihin ja yksilöllisiin joustoihin liittyviä käytäntöjä on työpaikoilla käytössä

melko yleisesti. Samaan aikaan työpaikoilta kantautuu kuitenkin myös viestiä, että ihmiset eivät käytä joustoja hyväkseen tai ne eivät ole tasaisesti kaikkien käytettävissä. TASAPUOLISET KÄYTÄNNÖT

Jos työpaikalla vallitseva kulttuuri tai ilmapiiri ei suosi joustojen käyttöä, työntekijät eivät voi niitä todellisuudessa hyödyntää. Ongelmia aiheutuu myös erilaisista käytännöistä työpaikan sisällä eri yksiköissä tai tiimeissä Johdon ja esimiesten on aidosti sitouduttava sovittuihin käytäntöihin ja tuettava niitä omalla toiminnallaan.

”Aloitteen voi tehdä kuka tahansa.” – Siksi on tärkeää, että sovitut käytännöt kirjataan tarpeeksi konkreettisesti myös henkilökuntaa koskeviin suunnitelmiin tai toimintaohjeisiin. Sitoutumisen lisäksi tämä edistää tasapuolisuutta. Sääntöjen ja käytäntöjen on oltava kaikille samat, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös tietoa ja yhteistä

keskustelua siitä, mitkä ovat meidän työyhteisössämme kaikille yhteiset mahdollisuudet joustoihin tai erilaisiin järjestelyihin. Avoin keskustelu lisää ymmärrystä ja vähentää mahdollista närää tai kateutta. Toppinen-Tannerin mielestä työn ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyviä kysymyksiä on hyvä käydä läpi myös kehityskeskusteluissa. On kuitenkin muistettava, että työntekijä itse päättää, mitä hän haluaa perheestään tai työn ulkopuolisesta elämästään kertoa. MYÖS TYÖNANTAJAN ETU

Perheystävällisten käytäntöjen hyödyt työnantajalle ovat selkeästi osoitettavissa. Jos työntekijä kokee vähemmän ristiriitaa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa, hän on tyytyväisempi ja sitoutuneempi työhönsä; hän pystyy antamaan paremman työpanoksen. Kun työhyvinvonti lisääntyy, poissaolot vähenevät ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee. Paremman työnantajakuvan myötä yritys on houkuttelevampi uusillekin työntekijöille. – Tutkimuksissa on nähty, että työn ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyvillä asioilla on yhteys myös asiakastyytyväisyyteen ja yrityksen taloudelliseen tulokseen, Toppinen-Tanner toteaa. 21


– Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on mahdollista, vaikka se vaatii joustamista ja aikataulutusta, Anni-Maija Lundholm sanoo.

Työyhteisön tuki helpottaa töihin paluuta  TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Pekka Sippola

22

Anni-Maija Lundholm tietää, että työyhteisön myönteinen suhtautuminen ja tieto tulevista työtehtävistä helpottavat perhevapailta töihin palaamista.


Mikko Lundholm rakensi perheelleen omakotitalon Porvooseen. Kuvassa mukana Anni-Maija, Severi ja Pihla-Maria.

P

ienet lapset, kaksi rhodesiankoiraa ja mielenkiintoiset työtehtävät ovat Anni-Maija ja Mikko Lundholmin arkea. AnniMaija on nyt äitiysvapaalla perheen nuorimman, kolmikuisen Vernerin kanssa. Isommat sisarukset Pihla-Maria ja Severi ovat myös kotihoidossa. Kevättalvella arki muuttuu, kun Anni-Maija palaa töihin ja Mikko jää lasten kanssa kotiin. Anni-Maijalla on jo kokemusta onnistuneesta töihin paluusta perhevapaiden jälkeen, sillä hän on nyt kolmatta kertaa äitiysvapaalla. Esikoista odottaessaan hän päätti palata töihin heti vanhempainvapaan jälkeen, mutta jatkoikin hoitovapaalla siihen asti, kunnes poika oli puolitoistavuotias. Töihin paluu silloiseen työpaikkaan jäi lyhyeksi, sillä hän ehti työskennellä kolmisen kuukautta ennen uuden äitiysloman alkua. Lyhyt paluu töihin tuntui oikealta ratkaisulta, sillä AnniMaija pääsi hetkeksi työelämään. Lyhyen työssäolon johdosta hän sai myös kolmen kuukauden palkallisen äitiysvapaan.

UUSIIN TYÖTEHTÄVIIN

Kun keskimmäinen lapsi oli puolentoista vuoden ikäinen, Anni-Maija Lundholm palasi hoitovapaalta takaisin töihin. Toimenkuva pysyi lähes sa-

mana, mutta työtehtäviin tuli muutoksia. Anni-Maija vaihtoi laatuinsinöörin tehtävään ruotsalaiseen lääketieteellisen tekniikan alan yritykseen Elektaan. Uudessa työpaikassa Anni-Maija ehti työskennellä reilun vuoden ennen nykyisen äitiysvapaan alkua. Häntä jännitti esimiehen suhtautuminen raskauteen, varsinkin kun töitä oli paljon; miesvaltaisessa yrityksessä hän oli ensimmäinen äitiysvapaalle jäänyt työntekijä kymmeneen vuoteen. Esimies suhtautui myönteisesti ja totesi myöhemmin, että äitiysvapaan myötä laatuinsinöörien tehtäviin saatiin palkattua yksi henkilö lisää. Sijaiseksi palkattu henkilö vakinaistettiin ja laadunvalvontaan liittyviä töitä hoitaa jatkossa useampi ihminen. Erikssonilla vuodesta 2005 lähtien ohjelmistotestauksen ja erilaisten tietoliikenneprojektien parissa työskennellyt Mikko Lundholm kokee, että hänellä on nyt hyvä sauma jäädä perhevapaalle. – Tiimin töitä on siirretty Kiinaan ja työskentelemme nyt eri yksiköille. Perhevapaalle jäämistä helpottaa myös työyhteisön myönteinen suhtautuminen yksityiselämässä tapahtuviin muutoksiin. TÖIHIN PALUU SUJUNUT HYVIN

Anni-Maijalla on pelkästään hyviä kokemuksia perhevapaille jäämisestä

ja töihin paluusta; hän on tuntenut itsensä tervetulleeksi takaisin töihin. Ennen paluuta työpaikalleen hän on käynyt juttelemassa esimiehensä kanssa tulevista työtehtävistään. Työkaverit ovat myös ottaneet hänet lämpimästi vastaan. Suhteellisen lyhyet perhevapaat ovat myös alentaneet kynnystä palata töihin. Perhevapaiden aikana kehittyy myös taitoja, joista on hyötyä työelämässä. – Organisointikyky on kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin. Vaikka olen aina ollut hyvä organisoimaan, lapsiperheen arjen pyörittäminen on kehittänyt näitä taitoja, Anni-Maija kertoo. ETÄTYÖ JA ISOVANHEMMAT APUNA

Kun molemmat vanhemmat palaavat töihin työn ja perheen yhteensovittamista helpottaa etätyömahdollisuus, liukuvat työajat ja isovanhempien apu. Isä Lundholmin työsopimukseen on kirjattu mahdollisuus tehdä 12 etätyöpäivää kuukaudessa. Tämä helpottaa arjen sujumista, sillä ajomatka Porvoosta Kirkkonummelle kestää lähes tunnin. – Pitkän automatkan voi hyödyntää soittamalla puheluita tai vaikka nauttimalla aamupalan, Mikko kertoo. Äiti Lundholmkin kertoo pystyvänsä tekemään tarvittaessa etätöitä. 23


Työssä hyvinvointia voi johtaa TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää

Anne Hirvelä ja Timo Kinnunen tekevät saumatonta yhteistyötä työhyvinvoinnin eteen. 24


”Itsestä on pidettävä huolta.”

Sairauspoissaolot laskuun, eläkeikä nousuun. Laatupäällikkö Anne Hirvelän mielestä tähän päästään johtamalla hyvinvointia.

H

enkilökunnan hyvinvointia voi kehittää ja seurata aivan samoin kuin tuotteita koskevia laatujärjestelmiä kehitetään. Se on Anne Hirvelän mielestä myös yhtä tärkeätä. Ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna hän tietää, miten vaativaa esimiehen työ on elintarviketeollisuudessa. – Työhyvinvoinnin johtamisen täytyy olla arkipäivää kuten laadun johtaminenkin, hän painottaa. Bio- ja elintarvikealan insinööriksi valmistunut Hirvelä tuli Atrialle töihin Trainee -ohjelman kautta kuutisen vuotta sitten. Sen kautta hän on perehtynyt myös elintarviketalouteen työn ohella opiskelemalla. Lisäoppia laatuasioihin hän on saanut konsernin Atria Meat Technology Seminar AMTS -ohjelmassa. Laatupäällikkönä hänellä on apunaan kaksi laadunohjaajaa ylläpitämässä laatujärjestelmää ja kehittämässä tuotannon toimintaa.

– Sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes 40 prosenttia, Kinnunen kertoo. Prosenttiyksikön lasku vuositasolla tarkoittaa Atrialla miljoonan euron suoria säästöjä palkkakustannuksissa. Esimiestyön kehittämisessä käytössä ovat sairauspoissaoloihin liittyvät keskustelut työhyvinvointi- ja kehityskeskustelujen ohella. – Esimiehille on tarjolla jatkuvasti sekä lyhyempää että pitempikestoista koulutusta ja tukitoimintojen apu ongelmatilanteissa, Hirvelä muistuttaa. Esimiehet toimivat tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstökyselyn mukaan esimiestoiminta Atrialla on tiukentunut, mutta inhimillistynyt.

VARHAISTA VÄLITTÄMISTÄ

HAASTAVAA MUTTA ANTOISAA

Atrialla työhyvinvointiin on paneuduttu perinpohjaisesti. Vuonna 2009 käyttöön otettu Varhaisen välittämisen malli on oleellinen osa työhyvinvoinnin johtamista. Se koskee koko työyhteisöä. Esimiestyön, työturvallisuuden ja terveyden seuraamiseen on luotu selkeät mittarit. – Malli otettiin käyttöön lähinnä kalliiksi tulleen sairastavuuden ja työtapaturmien suuren määrän takia, Atria Suomen johtava työterveyslääkäri Timo Kinnunen selvittää. Kuluneen viiden vuoden aikana sekä sairauspoissaolot että työtapaturmat ja niistä aiheutuneet kustannukset on saatu laskemaan huomattavasti. Samoin eläkekustannukset on saatu pienemään ja eläkkeellelähtöikä nousemaan jopa yli 63 vuoteen.

Elintarviketeollisuus on yksi haastavimmista teollisuuden aloista sen aiheuttaman fyysisen kuormituksen takia. – Annamme työntekijälle jo työsuhteen alussa viestin, että itsestä on pidettävä huolta, jos aikoo työssä pärjätä, Kinnunen sanoo. Sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset saattavat Atrian kaltaisessa suuressa yrityksessä nousta kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa. Siksi asialle on ajoissa tehtävä jotain. – Yhtä hokkuspokkuskonstia ei ole, vaan teemme työtä laaja-alaisesti, Kinnunen selvittää. Apunaan hänellä on yrityksen omassa työterveyshoitoyksikössä työterveyslääkäri, neljä työterveyshoitajaa, kaksi työfysioterapeuttia sekä ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja.

Monipuoliset kuntoiluvälineet ovat jokaisen käytettävissä.

LAAJA KIRJO APUKONSTEJA

Atrialla on tarjolla apua niin hyväkuin huonokuntoisillekin. Kulttuurisetelien lisäksi Atria osallistuu henkilökunnan hieronnan, uimahallien sekä urheilutilojen kustannuksiin merkittävissä määrin. Tarjolla on myös työterveyden järjestämiä ryhmiä tupakasta vieroitusta hakeville, painonhallinnan kanssa kamppaileville sekä tuki- ja liikuntaelinvaivaisille. Ammatillista kuntoutumista tarjotaan niille, jotka hakeutuvat uusille urille. Työurien pidentämisessä tällä on suuri merkitys. Saamapuolella ovat Mikkosen mukaan tällöin myös vakuutusyhtiöt ja työnantajat. Työura- ja aikuiskoulutusasiantuntija eli kuntoutusluotsi on työelämän, koulutuksen sekä ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija, suunnittelija ja ohjaaja, joka toimii osana yrityksen työterveyshuollon tiimiä. – Työntekijän on mielekkäämpää olla pitempään työssä kuin lähteä aikaisin työkyvyttömyyseläkkeelle, Kinnunen arvioi. Ammatillisen kuntoutuksen ohjaus on Kinnusen mukaan samalla myös ammatinvalintaohjausta, jossa päätavoitteena on uuden työuran löytäminen. Työelämästä syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työmarkkinakelpoisuuden turvaaminen ovat ammatillisen kuntoutuksen keskeisiä tavoitteita. Uusimuotoista parille vuodelle jaksotettua kuntoremonttitoimintaa Atria on tarjonnut muutaman vuoden ajan. Sirius-työkykyjohtamisjärjestelmä otettiin käyttöön viime vuonna.

25


Akava vaati

oikeudenmukaisempaa eläkeratkaisua TEKSTI: Akavan viestintä

Työmarkkinakeskusjärjestöt Akavaa lukuun ottamatta allekirjoittivat syyskuussa neuvottelusopimuksen työeläkeratkaisuksi.

A

kavan hallitus, joka koostuu jäsenliittojen edustajista, päätti yksimielisesti, että Akava ei voi allekirjoittaa sopimusta. Akavan pääneuvottelija, johtaja Pekka Piispanen kertoo, miksi Akava jäi ulos vuosikymmenien merkittävimmäksi kutsutusta ratkaisusta. – On hyvä tarkentaa, että vaikka Akava hylkäsi sopimusesityksen, pidämme ratkaisua monin osin hyvänä. Ratkaisun tärkein tavoite oli pidentää työuria, ja tämä tavoite ei näkemyksemme ja laskelmiemme mukaan toteudu riittävästi. Akava painotti koko neuvotteluiden ajan, että työurat eivät pitene vain eläkeiän nostolla. – Lisäksi ratkaisu on epäoikeudenmukainen ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa kouluttautuville, jotka tulevat työelämään keskimäärin muita myöhemmin. Piispasen mukaan Akava hylkäsi ratkaisun, sillä tehty ratkaisu ei kannusta työntekijöitä pidentämään työuriaan. Neuvotellussa eläkeratkaisussa häviävät suhteellisesti eniten he, jotka jatkavat vanhuuseläkeikään saakka.

TALOUDELLINEN KANNUSTE UUPUU

Työurat eivät pitene, koska ikääntyviltä puuttuu jatkossa taloudellinen kannuste jatkaa työssä. Uudistus tuo ikävälillä 63–65 vain hieman lisää työeläkettä nykytilanteeseen ver26

rattuna. Keskituloisen koulutetun palkansaajan eläke huononee jopa satoja euroja kuukaudessa nykyiseen verrattuna. Akavan mielestä eläkeratkaisu ei sisällä tarpeeksi sellaisia työelämäjoustoja ja kannusteita, joilla todella edistetään työssä jaksamista. Ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio eivät parane vain sillä, että lakitekstissä lukee 65 vuoden eläkeikä. Lisäksi ratkaisusta puuttuvat kannustimet, joilla edistetään ikääntyvien työntekijöiden jatkamista ja jaksamista työssä. Akava vaati myöhemmille työvuosille korotettua karttumaa nimenomaan siitä syystä, että se kannustaa kaikkia, ei vain koulutettuja, pidentämään työuria. – Lisäksi pidämme oikeustajun vastaisena sitä, että suurilla ikäluokilla on korotettu karttuma ja alhaisempi eläkeikä, mutta nuorilta ikäluokilta tämä karttuma poistettiin. Lykkäyskorotuksen saa tulevaisuudessa vasta jatkaessaan töissä 65 vuoden jälkeen. Lykkäyskorotus eli kannustin jatkaa töissä minimivanhuuseläkeiän jälkeen on hyvä ja Akava oli sopimukseen tältä osin tyytyväinen. Kannustimet jatkaa töissä eläkeikään saakka heikentyvät kuitenkin olennaisesti. RATKAISUSSA MYÖS MYÖNTEISTÄ

Akava ajoi eläkeneuvotteluissa tavoitteitaan läpi. Eläkeratkaisussa on monia myönteisiä elementtejä, joiden sisältöön Akava vaikutti aktiivisesti. Niitä ovat erityisesti työeläkkeiden rahoituksen sekä joustavien eläkkeelle jäämismahdollisuuksien turvaaminen sekä lykkäyskorotus. – Akava jäi neuvotteluissa yksin, sillä eläkeuudistuksessa tuli esille, että vain Akava puolustaa koulutettuja.

Tilanne näkyi selkeimmin korotettua karttumaa koskeneessa ratkaisussa. Piispasen mukaan Akava halusi riittävän korotetun karttuman, mutta SAK ja STTK eivät pitäneet sitä sangen tärkeänä, vaan halusivat kaikille tasakarttuman. Työnantajajärjestöjen esitys korotetuksi karttumaksi oli sangen vaatimaton. Kun kustannuksiltaan kalliimpi palkansaajamaksun eläkevähenteisyyden poistaminen ja korotettu karttuma pantiin vastakkain, ei korotetun karttuman toteuttamiselle jäänyt tilaa. ELÄKEUUDISTUS ETENEE

Sosiaali- ja terveysministeriössä on aloitettu eläkeuudistusta koskeva lainvalmistelu, jonka pohjana on työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus. Sopimuksen sisältö valmistellaan hallituksen esitykseen muotoon ensi vuoden alkutalveen mennessä. Esitys annetaan seuraavalle eduskunnalle. Pääasiallinen valmistelu tapahtuu yksityisten alojen valmisteluryhmässä. Julkisen sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä arvioidaan keskeisten julkisen sektorin työnantajien ja pääsopijajärjestöjen kanssa. – Jatkossa on ensiarvoisen tärkeää, että eläkeratkaisun puutteita eli tasaarvoon ja työssä jaksamiseen liittyviä ongelmia ratkaistaan muilla keinoilla, ja Akava aikoo sitkeästi edistää näiden tavoitteiden toteutumista, Piispanen painottaa. Kaikki eläkeneuvotteluihin osallistuneet järjestöt ovat mukana kiinteästi lainsäädännön valmistelussa. – On tärkeää, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon Akavan näkökulmat eläkeuudistuksen sisältöä koskevissa monissa yksityiskohdissa.


Suomen julkisen sektorin rakennuskannan ongelmat

NÄKÖKULMA

TEKSTI: Janne Juujärvi, viittä vaille rakennustekniikan insinööri

S

uomen rakennuskanta on noin 1,5 miljoonaa rakennusta, joista asuinrakennuksia on 85 prosenttia ja loput ovat muita rakennuksia. Muiden kuin asuinrakennusten merkittävimmät kosteus- ja homeongelmat ovat usein hoitolaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Harvemmin ongelmia on toimistorakennuksissa. Julkisen hallinnon rakennusten rapautuminen on merkittävää verrattuna yksityisten omistamiin, jos tarkastellaan pelkästään kosteus- ja homeongelmia. Julkisen hallinnon rakennukset kaipaavat siis pikaisesti kunnostusta. Rakennusten ongelmat ovat tosi moninaisia; ongelmia voi olla suunnitteluratkaisuissa, työmaan kosteudenhallinnassa sekä työmaatoteutuksessa. Myös kunnossapidon laiminlyönnit, rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä aiheuttavat ongelmia. Näihin kaikkiin asioihin on todennäköisesti vaikuttanut raha ja aika, tai itse asiassa molempien puute. Toivottavaa on, että kunnat ja valtio kykenevät panostamaan omaan omaisuuteensa vaikeina aikoina. Tällä ylläpidetään myös moni rakennusliike pystyssä. Vaurioiden korjaamisella on myös myönteinen vaikutus kuntien ja valtion kassaan. Rakentaminen on tällä hetkellä edullista kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi. Ongelmat on helppo havaita, mutta usein niitä ei taloudellisista syistä pystytä korjaamaan riittävän nopeasti ja laajasti. Tämä on huolestuttavaa, kun ongelmarakennuksissa oleskelee to-

della paljon nuoria ja lapsia, vanhuksia sekä työntekijöitä, jotka altistuvat kaikkiin sisäilmaongelmiin. Julkisen rahoituksen saaminen on haasteellista. Päättäjien olisi kuitenkin syytä kyetä kustantamaan edes ennakoiva kunnossapito. Rakennusfysiikan tunteminen on tärkeää, ja säästötoimet on mitoitettava niiden mukaan. On esimerkiksi hyvä tiedostaa, miten kosteus pääsee rakenteisiin sisä- ja ulkolämpötila erojen vuoksi. Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso on ar-

vioitu olevan jopa lähes miljardi euroa riippuen laskentamalleista. Laskentamalliin sisältyy yleensä oireet, sairaudet ja niiden tutkiminen, työkyvyn menettämiset sekä työtehon tuottavuuden laskeminen. Syyskuun alussa uudistuneessa rakennuslaissa on otettu huomioon korjausrakentamisen suunnittelutehtävät. Korjaamisrakentaminen on tervetullut lisä lakiin. Toivottavasti myös asetukset ja ohjeet ottavat huomioon riittävässä laajuudessa insinöörien hyvän osaamisen tälläkin saralla.

Janne Juujärvi on huolissaan julkisten rakennusten kunnosta. 27


Puhdastilat ovat välttämättömiä virheettömien tuotteiden valmistamiseksi.

Beneqin juuret ovat nanossa ennen nanoa TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Matti Vuohelainen

Maailman ainoa läpinäkyviä elektroluminesenssinäyttöjä valmistava tehdas on Espoon Olarissa.

T

ehtaan tuotanto juontaa juurensa Lohja-yhtiön elektroniikkaliiketoimintaan ja keksijä Tuomo Suntolan innovaatioon. Se sovelsi nanoteknologiaa vuosikymmeniä ennen kuin nanoteknologia löi itsensä läpi terminä ja uusina sovelluksina. Kaikki elektroniikkateollisuuden työpaikat eivät ole valumassa halvan tuotannon maihin, ja Suomi ei suinkaan häviä kilpailussa muille, itseään isommille länsimaille. Espoolainen Beneq on mainio esimerkki molemmista. – Ilman taannoisen omistajan, yhdysvaltalaisen Planar Systems’in intialaista pääjohtajaa maailman ainoa elektroluminesenssinäyttöjä (TFEL) valmistava tehdas saattaisi nyt olla

28

Oregonissa, arvioi Beneqin tuotantojohtaja Jukka Lammi. – Tuo kahdenvälinen kisa käytiin jo 2000-luvun alussa, takaisin suomalaisomistukseen siirryimme vuonna 2012. Lammi kertoo uusien TFEL-sovelluskohteiden kehittymisen olleen vakaata, joskin suhteellisen verkkaista verrattuna niihin elektroniikkaliiketoimintoihin, joiden on suollettava uusia massatuotteita kuluttajille vuosittain. – Olemme erikoisala elektroniikan ja puolijohdeteknologian sovellusalueella. Varsinkin läpinäkyvien TASELnäyttöjen liiketoiminnan tärkeimpiin kohderyhmiin kuuluvat isojen laitevalmistajien suunnittelijat, tuotantojohtaja sanoo. – Läpinäkyvissä näytöissä on kyse siitä, että niiden avulla laitteiden käyttäjille saadaan mahdollisimman huomionarvoista tietoa visuaalisesti tyylikkäällä tavalla. Konkreettinen esimerkki on japanilainen vaakavalmistaja, jonka lisäksi meillä on suurehko määrä kehitysvaiheessa olevia asiakassovelluksia avioniikasta työkoneisiin sekä rannelaitteisiin.

SÄTEILEVÄÄ VALOA ÄÄRIOLOISSA

Elektroluminesenssinäyttö koostuu tyypillisesti viidestä päällekkäisestä ohutkalvokerroksesta, joiden kokonaispaksuus on luokkaa kaksi mikrometriä. Uloimmat kaksi kerrosta ovat johdinkerroksia ja sisimmät ALD-menetelmällä kasvatettuja eristeitä. Eristeiden ja johtimien välissä on puolijohtava kidemäinen fosforikerros. Yleensä sinkkisulfidi- ja mangaaniatomeista koostuva kerros säteilee vaihtojännitekentässä keltaista valoa, josta johtuu elektroluminesenssinäytöille ominainen väri. Toinen värivaihtoehto on terbiumatomien varaustilan purkautumisessa muodostuva vihreä valo. Se on osoittautunut hämärässä kontrastiominaisuuksiensa ansiosta silmälle miellyttäväksi. – Moni tärkeistä kehitteillä olevista ja potentiaalisista sovelluksista liittyy työskentelyyn äärimmäisen vaativissa ja epävakaissa oloissa, Lammi kertoo. Hän toteaa muun muassa kaivosteollisuuden ja satamien soveltuvan erinomaisesti Beneqin läpinäkyvien


Jukka Lammi on ylpeä työpaikastaan.

TASEL- ja varsinkin perinteisten TFEL-näyttöjen käyttöympäristöiksi. Myös rakennustyömaiden koneet, joissa tärinä voi olla iso ongelma useimmille elektronisille laitteille, kuuluvat Beneqin tuotteiden sovelluksiin. Lammi korostaa Espoon tehtaalla valmistettavien läpinäkyvien näyttöjen etuja: iskun-, tärinän- ja ennen kaikkea lämmönkestävyyttä. – Samantyyppistä käyttöä on esimerkiksi nestekidenäytöillä, mutta ne alkavat takkuilemaan äärioloissa siinä, missä meidän ratkaisumme ominaisuudet säilyvät muuttumattomina oloista riippumatta, hän kehaisee. LÄPINÄKYVÄT NÄYTÖT YLEISTYVÄT

Beneqin noin 25 miljoonan euron liikevaihdosta noin puolet tulee eiläpinäkyvien TFEL-näyttöjen tuotannosta. Laiteliiketoiminta, ohutkalvojen pinnoituspalvelut sekä läpinäkyvien näyttöjen tuotanto muodostaa loput. Lammin mukaan läpinäkyvät näytöt ovat tulevaisuuden kasvuajureita. Niiden, kuten kaikessa muussakin yrityksen tuotanto tarvitsee äärimmäisen puhtaita tiloja. Jopa muutaman mikrometrin kokoinen epäpuhtaus voi tärvellä tuotteen, vaikka prosessin kaikki 24 muuta vaihetta sujuisivat moitteettomasti. – Jotta tuotantoprosessin saanto on riittävä, jokaisen tuotantovaiheen on onnistuttava niin lähellä sataa pro-

senttia kuin se on inhimillisesti mahdollista, Lammi korostaa. Inhimillistä erehtyväisyyttä auttaa minimoimaan Lean Six Sigma -toimintafilosofia, jonka nimenomainen päätarkoitus on maksimoida tuotantoprosessin saanto laatuvaihtelua pienentämällä sekä prosessin läpivirtausta hiomalla. Tämä edellyttää tietysti myös ensiluokkaista laitekantaa, sen huoltoa ja ylläpitoa sekä ammattitaitoista henkilökuntaa. Viime mainittua vaatimusta näyttöliiketoiminnalla helpottaa se, että keskimääräinen virkaikä lähentelee kahtakymmentä vuotta. – Meillä tavataankin veistellä, että kymmenen vuoden kuluttua ihmiseltä kysytään ensi kertaa: miten olet viihtynyt koeajallasi, sanoo Lammi, itse 14 vuotta yhtiössä työskennelleenä.

Myös mittatarkkuusvaatimukset ovat ymmärrettävän korkeat. Niihin voi vastata parhaalla mahdollisella laitekannalla. Esimerkkinä on Olarinluomaan hiljattain hankittu lasertoiminen lasinleikkuri, Pohjoismaiden ainoa lajissaan. Laserin avulla jyrsitään tyypillisesti vajaan millimetrin paksuista lasilevyä, muutama kymmenen mikrometriä kerrallaan. Yksi jyrsintärupeama vie tyypillisesti pari minuuttia. – Tuotanto on tarkkaa, myös käsityövaiheita sisältävä. Laadussa ei voi tinkiä, mutta muuten tuotantoprosessin läpivirtausaika on minimoitu. Esimerkiksi välivarastot ovat tästä tehokkuusnäkökulmasta myrkkyä, Lammi huomauttaa.

PUHDASTILAT OVAT LAAJAT

Noin 2000 neliömetriä on puhdastilaksi poikkeuksellisen iso. Suuri osa yhtiön runsaasta sadasta tuotantotyöntekijästä työskentelee puhdastiloissa. Samassa rakennuksessa on myös kokoonpano-osasto, sekin runsaasti työllistävä. Suomen lisäksi Beneqillä on elektroniikan ja TFEL-lasin liittämisen eli kokoonpanon sopimustuotantoa Indonesiassa, jossa valmistuvat yhtiön bulkkituotteet. – Kaikki vaativimmat tuotteet, erityisesti läpinäkyvät näytöt valmistetaan täällä Olarinluomassa.

Läpinäkyvä elektroluminenssinäyttö. 29


Palopäällystökoulutus on vaarassa kuihtua TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Pelastusopisto

Pelastusalan koulutuskaan ei ole säästynyt valtion leikkauksilta. Alalla säästöt purevat kahta kautta. 30


P

elastusopisto saa sisäministeriön pääluokasta niin sanottua kehysrahoitusta. Sitä on vähennetty ja vähennetään edelleen kuten kaikkien muidenkin valtion toimijoiden rahoitusta. Myös ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus leikkaa pelastusalan rahoitusta. Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, jonka tehtäviä säätelee oma lakinsa. Oppilaitos antaa tutkintoon johtavaakoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta, koordinoi pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminta sekä huolehtii siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista. Pelastusopisto tarjoaa muun muassa tutkintoon johtavaa koulutusta palomiehille, alipäällystölle ja päällystölle. Päällystökoulutus järjestetään yhdessä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Tavallinen tutkinto-opiskelija huomaa Savonian mukana olon usein vasta silloin, kun hän valmistuu. Tutkintotodistuksen on allekirjoittanut Savonian rehtori, ei Pelastusopiston rehtori. Yhteensä pelastusopistossa on vuosittain 450 tutkinto-opiskelijaa, joista päällystöopiskelijoita on noin 150. Lisäksi oppilaitos tarjoaa joka vuosi noin 300 täydennyskoulutustilaisuutta.

KAIKILLE ON TARJOLLA TÖITÄ

Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaista kismittää. Muutama yksittäistapausta lukuun ottamatta kaikki oppilaitoksen opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät hyvin. Vaikka kaikkia eläkkeelle siirtyvien virkoja ei täytetä, kenttä vetää niin paljon, että työttömiä ei ole. – Koulutusalalla on hyvä vetovoima. Alalle ei kuitenkaan meinaa löytyä rahoitusta, Parviainen harmittelee. Vaikka Pelastusopistolle on kyse isoista rahoista, kokonaisuudessa summat eivät ole suuria. Ensi vuodelle opistolla on pahimmillaan 1,7

miljoonan euron säästötarpeet. Parin seuraavan vuoden aikana säästöjen on tarkoitus jatkua. – Olemme mahdottoman tehtävän edessä. Samoilla opetussuunnitelmilla kuin tähän asti ei pystytä koulutusta järjestämään. KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSET VALTTI

Jotta valmistuvat pystyvät toimimaan eri pelastustoimen tehtävissä, käytännön tilanteita pitää harjoitella. Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston vahvuutena ovat 40 hehtaarin harjoitusalue ja hyvät simulaatioympäristöt. Harjoitusalueella on ollut mahdollisuus tehdä autenttisen kaltaisia tilanteita.

Harjoitusalueopetus on kalleinta opetusta. Siitä joudutaan leikkaamaan, ja ryhmäkokoja kasvattamaan. – Joudumme pohtimaan esimerkiksi, riittääkö aiemman neljän harjoituskerran sijaan kaksi kertaa tai lyhennetäänkö harjoituksia. Tilalle tulee kirjatenttejä ja itsenäistä opiskelua, joten opetuksen laatu laskee. Parviaisen mukaan opistolla on ollut hyvä yhteys kenttään, josta on saatu hyviä tuntiopettajia. – Säästöt aiheuttavat sen, että joudumme leikkaamaan tuntiopettajien kustannukset aivan minimiin. Se tarkoittaa myös sitä, että yhteys kenttään heikkenee. TOIMILUVAT TARKKOJA

”Palomiehet ansaitsevat osaavan päällystön.” – Olemme opettaneet pelastustoimen johtamista ja kaikkia muita työelämässä vastaantulevia tilanteita oikeasti, rehtori kertoo.

– Päällystötutkinto on Savonian toimiluvassa määritetty ja meitä säätelevän lain mukaan päällystökoulutus toteutetaan yhdessä Savonian kanssa, Parviainen sanoo. Hän näkee tilanteen korjaamiseksi kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisenä Savonialta täytyy saada lisärahaa, mutta sitä ei ole luvattu. Toinen vaihtoehto on etsiä uusi yhteistyökumppani, jonka kanssa raha-asiat hoituvat paremmin. Sisäministeriön pelastusosasto on viritellyt yhteistyötä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Parviainen arvelee, että näin Pelastusopisto voi saada kehysbudjetissa enemmän rahaa, kun oppilaitokset olisivat samalla hallinnon alalla. Hallinnollisista syistä sisäministeriö ei ole valmis rahoittamaan Savoniaa suoraan. Ajatuksena on, että Pelastusopisto toteuttaisi koulutuksen edelleen muun muassa sen takia, että Tampereella sijaitsevassa Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole samanlaista harjoitusaluetta kuin Kuopiossa. Sisäministeriön pelastusosasto on perustanut työryhmän selvittämään mahdollista siirtoa Poliisiammattikorkeakouluun. Työryhmälle ei ole asetettu aikataulua, mutta Parviainen arvioi, että mitään ei tapahdu vielä pariin vuoteen.

31


TUTKITTUA TEKSTI: Minna Janhonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Kohti sujuvampaa projektityötä Työtä tehdään yhä useammin erilaisissa projekteissa. Työ ja terveys 2012 -haastattelututkimuksen mukaan työssäkäyvistä jo lähes kolmanneksella työ koostui ainakin osin projekteista. Pääosin projekti- ja hanketyössä työskenteli noin kuudennes työssäkäyvistä.

32


P

rojekteja tehdään yhtä lailla työpaikkojen sisällä kuin sen rajat ylittäen. Työnteon kokoonpanoista on tullut muuttuvampia kuin ennen. Esimerkiksi projektit miehitetään osaamisen ja saatavuuden pohjalta, ei tiettyyn yksikköön kuulumisen vuoksi. Projektityölle on leimallista myös päällekkäisyys. Useammassa kuin yhdessä työ- tai projektiryhmässä työskenteli saman kuukauden aikana noin kolmannes työssäkäyvistä. Erityisesti nuorimmat eli 25–34-vuotiaat tekivät projektityötä. Projektityö koostuu eri alojen tai saman alan ammattilaisten itsenäisistä työosuuksista, jotka ovat sidoksissa toisiinsa. Työ täytyy usein toteuttaa tietyssä järjestyksessä, sovittaa yhteen ja tarkastaa. Sujuva työskentely edellyttää oikea-aikaista kommunikaatiota yhdessä työskentelevien kesken. Projektin seuranta- ja hallintavälineillä, kuten tulosseurannalla, voidaan vaikuttaa osaltaan siihen, muodostuuko työtapa yksilö- vai ryhmätyökeskeiseksi. Ryhmätason kannusteet auttavat projektin jäsenten halua puhaltaa yhteen hiileen. He tekevät usein muitakin projekteja samanaikaisesti, mikä saattaa vähentää sitoutumista yksittäiseen projektiin. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida myös eri projektien aikataulujen yhteensovittaminen. Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -hankkeessa on tutkittu projektityötä ja kehitetty sujuvampia käytäntöjä siihen. Kohteena olivat insinöörialan suunnittelutoimisto sekä terveydenhuoltoalan toimipaikka.

VASTUUN JAKOA VUOROVAIKUTUKSESSA

Projektityössä perinteinen johtajan kontrolli muuttuu luotsaamiseksi. Johtajan tehtävänä on ohjata tiimin työskentelyä eteenpäin. Johtajan paikka on enemmin toiminnan ulkoreunalla kuin sen keskiössä. Hän huolehtii siitä, että mahdolliset toimintaympäristön muu-

tokset huomioidaan, mutta eivät rasita liikaa yksittäisen työntekijän työrauhaa. Kun työsuoritukset koostuvat projektin jäsenten työosuuksien summana, he seuraavat samalla myös toistensa töiden edistymistä. Tämä vertaiskontrolli ottaa helposti keskinäisen kyttäilyn muodon. Sitä voidaan välttää rakentamalla projektiin yhteisen osallistumisen, jakamisen ja oppimisen kulttuuria. Toisen työn ja sen vaatimusten ymmärtäminen auttaa näkemään myös sitä, mistä mahdolliset hankaluudet toisen työssä voivat johtua. Kolmas projekteissa tapahtuva johtamisen muoto on itsensä johtaminen. Esimiehen kanssa sovitaan siitä, mistä asioista henkilö voi päättää itsenäisesti ja mistä neuvotellaan. Jotta itseään voi johtaa hyvin, eri toimijoiden roolien ja vastuiden täytyy olla selvillä. Hyvän itsensä johtamisen edellytyksenä on omien rajojen, mahdollisuuksien ja voimavarojen ymmärtäminen. SUUNNITELMAT JA JOUSTOT YHDESSÄ

Projekteissa tarvitaan sekä huolellista, ryhmän osallistavaa etukäteissuunnittelua että jatkuvaan tilannearvioon perustuvaa reagointia. Etukäteissuunnittelussa voidaan käyttää apuna aiemmista projekteista saatuja kokemuksia. Etukäteissuunnittelu soveltuu erityisesti yksinkertaisia tuotteita tai palveluita tekeviin projekteihin, kun taas monimutkaisemmissa hankkeissa tarvitaan myös jatkuvaan tilannearvioon perustuvaa reagointia. Projekti voi esimerkiksi kasvaa tai sen tavoitteet muuttuvat asiakkaiden tarpeiden mukaan, jolloin tarvitaan joustavuutta. Lisäksi aikataulut ja henkilövaihdokset voivat vaikuttaa siihen, että projektia ei voida toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. RAJAT EIVÄT SAA OLLA SULJETUT

Tiukat projektin rajat voivat tuoda ennustettavuutta, selkeyttä ja pysy-

vyyttä sekä helpottaa projektin sisäistä toimintaa. Kiinteälle ryhmälle on ominaista osapuolten välinen suuri luottamus ja yhteiset tavoitteet. Liian kiinteät rajat kuitenkin eristävät projektin laajemmasta toimintaympäristöstä. Rajat ylittävällä vuorovaikutuksella on usein tärkeä uudistava ja eheyttävä merkitys, sillä sidokset ryhmän ulkopuolelle mahdollistavat uuden tiedon virtaamisen projektin sisälle. Tieto ja osaaminen rakentuvat parhaiten silloin, kun projektin sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus ovat tasapainossa. Silloin on riittävästi jäsenten keskinäistä sisäistä vuorovaikutusta ja uutta tietoa tuovia, projektin ja sen ympäristön välisiä, ulkoisia linkkejä. Yhä useammin työt koostuvat toisiaan seuraavista ja myös päällekkäisistä hankkeista. Useissa yhtäaikaisissa projekteissa selviäminen voi tuntua raskaalta. Sujuva projektinhallinta ja oikea mitoitus selkeyttävät samanaikaista työskentelyä. Yksittäinen projekti ei ole tai sen ei ainakaan pitäisi olla irrallinen sitä toteuttavan organisaation tai organisaatioiden toimintamallista, strategiasta ja visiosta. Projektityön kehittäminen pitäisikin aloittaa organisaatiotasolta, arjen pulmakohtien yhteisestä tarkastelusta ja niiden peilaamisesta organisaation tavoittelemaan toimintamalliin. Vasta kun toiminnan laajempi tavoite ja tapa ovat selvillä, voidaan luoda uusia, sujuvampia projektikäytäntöjä.

Työterveyslaitos on julkaissut nettisivuillaan infograafin ja tietolehtisiä, jotka opastavat sujuvaan projektityöhön. Ne ovat Rajoja rikkova työ -hankkeen sivuilla osoitteessa www.ttl.fi/rajojarikkovatyo.

33


OIKEUTTA TEKSTI: Matti Andström, työsuhdeneuvoja PIIRROS: Markku Haapaniemi

Päättösopimusta on

harkittava tarkoin Sopimus työsuhteen päättämisestä eli päättösopimus tarkoittaa työnantajan ja työntekijän solmimaa sopimusta, jolla sovitaan sekä työsuhteen päättymisestä että päättymiseen liittyvistä muista seikoista.

P

äättösopimuksen solmiminen on poikkeuksellinen tapa päättää työsuhde. Sopiminen on mahdollista sekä toistaiseksi jatkuvien että määräaikaisten työsopimusten kohdalla. Päättösopimus on tärkeää erottaa työsopimuksen irtisanomisesta. Irtisanominen on yksipuolinen tahdonilmaisu, joka työnantajan suorittamana edellyttää työsopimuslain mukaisia irtisanomisperusteita. Päättösopimus sen sijaan on nimensä mukaisesti sopimus, joka syntyy osapuolten yhteisymmärryksen tuloksena. Se tarkoittaa, että päättösopimuksen pätevyyttä ei voi riitauttaa vedoten työsopimuslain säännöksin, vaan kyseeseen tulevat varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaiset pätemättömyysperusteet. Huomionarvoista on, että sopimuksen pätemättömäksi tai kohtuuttomaksi katsomisen kynnys on varsin korkealla. Pacta sunt servanda eli sopimusten sitovuuden periaate on vahva lähtökohta myös työsuhteen päättämiseen liittyvien sopimusten kohdalla.

TYÖNANTAJALLE MONESTI HELPPOA

Päättösopimus on usein työnantajalle edullinen ja helppo tapa päättää työntekijän työsuhde. Päättösopimuksen tarjoaminen ei edellytä yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvollisuuden täyttämistä. Työnantajan ei tarvitse päättösopimuksen vaihtoeh34

Ota yhteyttä liiton asiakaspalveluun, jos työnantaja ehdottaa päättösopimusta. tona kartoittaa mahdollisuutta sijoittaa työntekijää muihin tehtäviin. Päättösopimuksen sisältönä on usein se, että sopimuksella sovitaan kertakaikkisesti ja lopullisesti kaikista työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyvistä seikoista. Allekirjoittaminen siis useimmiten sulkee pois mahdollisuuden vaatia myöhemmin esimerkiksi työsuhteen aikana kertyneitä saatavia. Perusmuodossaan päättösopimuksen sisältönä on, että osapuolet sopivat työsuhteen yhteisymmärryksessä päättymään tiettynä päivänä tai jopa allekirjoitushetkellä. Vastineeksi työntekijän suostumisesta sopimukseen työnantaja yleensä suorittaa työntekijälle työsuhteen päättyessä ylimääräisen korvauksen. Korvauksen suuruus on osapuolten vapaasti sovittavissa. Työnantajalla ei myöskään ole sinällään mitään velvollisuutta maksaa ylimääräistä korvausta. Työntekijän ei kannata sopimuksella luopua irtisanomisajan palkastaan.

Sopimuksen tarkoituksena on yleensä tietyn lisähyödyn saaminen oikeuksista luopumisen vastikkeeksi. Irtisanomisajan palkka on erä, joka työntekijälle joka tapauksessa kuuluu. KILPAILUKIELLOSTA ON SOVITTAVA

Päättösopimuksen solmiminen ei automaattisesti tarkoita, että työntekijän työsopimuksessa mahdollisesti määritelty kilpailukieltolauseke raukeaisi. Jos päättösopimuksesta neuvotellaan, työntekijän kannattaa huolehtia siitä, että kilpailukieltolauseke mitätöidään päättösopimukseen otetulla lausumalla.


Työttömyysturvaviranomaiset yleensä tulkitsevat päättösopimuksen solmimisen siten, että työntekijä on itse irtisanoutunut työstään. Tämä johtaa lähes poikkeuksetta työttömyysturvalain mukaiseen 90 päivän karenssiin. Lisäksi mahdollinen ylimääräinen kertakorvaus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että päättösopimuksessa määritelty korvaus siirtää päivärahakauden alkua jaksotusajan verran. Päättösopimuksen solmimisen myötä työntekijä yleensä menettää oikeutensa pitkän työuran (20 vuotta)

perusteella maksettavaan korotettuun ansio-osaan. Korotetun osan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä ei ole itse aiheuttanut työsuhteensa päättymistä. KORVAUS ON VEROLLINEN

Kertakorvaus ei kerrytä eläkettä, mutta se on verotettavaa ansiotuloa. Kertakorvaus on tiettyjen edellytysten vallitessa mahdollista jaksottaa useammalle verovuodelle tulontasauksella. Tästä mahdollisuudesta kannattaa olla yhteydessä liittoon tai verottajaan ennen lopullisen sopimuksen allekirjoittamista. Työntekijän ottama lainaturva-

vakuutus ei todennäköisesti korvaa mitään, jos työsuhde ei ole päättynyt taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Tämä on syytä huomioida päättösopimusta harkittaessa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota päättösopimusta työntekijöille. Toisaalta myöskään työntekijällä ei ole velvollisuutta suostua työsuhteen päättämiseen sopimuksella. Jos sopimus ei ole edullinen, sen allekirjoittamista kannattaa tarkoin harkita. Joissain tapauksissa irtisanotuksi tuleminen taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla on tulevaisuuden kannalta järkevämpää kuin päättösopimuksen solmiminen. 35


OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Tekniikka ihmisen toiminnan apuna Hyvinvointiteknologiassa etsitään tapoja helpottaa ihmisten toimintaa tekniikan keinoin. Alan työllistymismahdollisuudet ovat monipuoliset.

H

yvinvointiteknologiaan suuntautunut 22-vuotias Roosa Peltonen valmistuu Turun ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi keväällä 2015. – Matemaattiset aineet olivat vahvuuteni lukiossa. Isäni kannustamana laitoin ensimmäiseksi hakuvaihtoehdoksi tietotekniikan koulutusohjelman ja pääsin sisään, Peltonen kertoo. Otettuaan opiskelupaikan vastaan Peltonen tutustui alaan ja sen eri suuntautumisvaihtoehtoihin paremmin. Hyvinvointiteknologia sai nuoren insinööriopiskelijan innostumaan alasta. Hyvinvointiteknologiaan erikoistunut insinööri suunnittelee ja kehittää terveydenhuoltoalan järjestelmiä, laitteita ja uusia palveluja. – Työssä jaksaminen korostuu työurien pidentyessä ja työergonomiaan pitää panostaa. Hyvinvointiteknologian avulla pystyy muun muassa suunnittelemaan erilaisia laitteita terveydenhuoltoalalle ja kehittynyttä teknologiaa hyödyntämällä voidaan parantaa esimerkiksi potilasturvallisuutta. Myös älykkään työympäristön luomisella saadaan henkilöstöresursseja kohdistettua oikein. TÖITÄ USEISSA TEHTÄVISSÄ

Hyvinvointiteknologia tarkoittaa ihmisen toiminnan helpottamista tekniikan keinoin. Alan työllistymismahdollisuudet ovat laajat. – Opiskelijoita on valmistunut monenlaisiin tehtäviin muun muassa projektipäälliköiksi, vaatimusmäärittelijöiksi, ohjelmistosuunnittelijoiksi, 36

Roosa Peltonen toimii teknisenä tukihenkilönä terveys- ja sosiaalialalle ICT-palveluita tuottavassa yrityksessä.

käyttöliittymäsuunnittelijoiksi, käytettävyystestaajiksi ja sovellusasiantuntijoiksi, Peltonen luettelee. Ensimmäisen kosketuksen oman alan töihin hän sai ensimmäisellä harjoittelujaksolla Fujitsulla, jossa hän oli palvelutuotannon yksikössä käyttäjätukihenkilönä. Tehtäviin kuului muun muassa työpyyntöjen käsittely, palvelupyyntöjen analysointi ja ohjelmistoasennukset. Tällä hetkellä Peltonen työskentelee järjestelmäasiantuntija-harjoittelijana Medbit Oy:n Turun yksikössä. Kesän hän työskenteli samassa tehtävässä. – Yritys tuottaa Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueen terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioiden tarvitsemia

ICT-palveluita. Toimin yrityksessä teknisenä tukihenkilönä ja autan asiakkaita sovellusongelmien kanssa, selventää Peltonen. TOIVEISSA APUA ASIAKKAILLE

Valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta Peltonen pitää jatkokoulutusmahdollisuudet avoinna. Toiveet tulevaisuuden työpaikalta ovat selkeät. – Unelmieni työhön kuuluu muun muassa asiakkaiden auttamista löytämällä heille liiketoimintaansa parhaiten tukevat IT-ratkaisut. Tärkeimpinä piirteinä tulevaisuuden työssäni pidän vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa olemista, mukavaa työilmapiiriä sekä uralla etenemismahdollisuuksia.


Opiskelija vaikuttajana Vuosi Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n hallituksessa on lopuillaan. Olen vastannut IOL:n hallituksessa työelämästä. Vuosi on pitänyt sisällään monenlaista. Olen tavannut ihania ihmisiä ympäri Suomea. Ei vuosi pelkkää hauskanpitoa ole ollut, vaikka niitä kuuluisia hyviä suhteita on muodostunut. Vuoden aikana olen oppinut monen Suomen kaupungin sijainnin ja löytänyt upeita paikkoja ympäri maata. Olen oppinut paljon uusia asioita erilaisista seminaareissa ja toimikunnissa. Olen tutustunut, miten valtakunnallista liittoa pyöritetään; se eroaa aika paljon paikallisyhdistyksen pyörittämisestä. Olen ollut mukana päättämässä isoista linjauksista ja tutustunut tarkasti esimerkiksi liiton budjettiin. Toki vuoteen on mahtunut aikaisia herätyksiä, pitkiä päiviä, huonosti nukuttuja öitä sekä myöhässä olevia junia. En voi sanoo, että hetkeäkään en vaihtaisi, mutta vuotta en mihinkään vaihtaisi. TEKSTI: Taija Frilander KUVA: Heini Ristell

Taija Frilander ei vaihtaisi vuotta liittohallituksessa mihinkään.

Ei pakkojäsenyydelle Uuden ammattikorkeakoululain käsittely on loppusuoralla; lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alusta lähtien. Suurinta keskustelua opiskelijoiden keskuudessa on herättänyt kirjaus opiskelijakuntien pakkojäsenyydestä ja sen vaikutuksista. Perustuslakivaliokunta otti tähän opiskelijakuntien pakkojäsenyyteen kantaa syyskuun kokouksessaan. Antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta toteaa että uudessa laissa opiskelijakunnalle säädettävät julkiset tehtävät eivät olleet sellaisia, että niiden perusteella opiskelijakunnilla pitäisi olla pakkojäsenyys. Valiokunta ei myöskään kokenut, että pakkojäsenyyden perusteluna käytetyn Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille olisi riittävän hyväksyttävä syy pakkojäsenyyden sallimiseksi opiskelijakunnissa. Siihen vaadittava terveydenhuoltomaksun kerääminen voidaan kerätä muutoinkin kuin osana opiskelijakunnan jäsenmaksua. Lausunnon lopussa valiokunta toteaakin, että säännös opiskelijakuntien pakkojäsenyydestä on vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta. Sääntelyä on tarkistettava niin, että jäsenyys opiskelijakunnassa on jatkossakin jäsenelle vapaaehtoista.

IOL:n ÄÄNI Marjut Lehtinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kielten opiskelu kannattaa

H

erättelin lähipiirissäni keskustelua siitä, millainen henkilö heille tulee mieleen, kun joku kertoo olevansa insinööri. Vastaukset vaihtelivat laajasti vitsien kautta siihen, miten kukin menee töihin joka päivä. Yksi asia kuitenkin tuli melkein jokaisella mieleen – kielitaitoinen. Eräs ystävistäni kertoi pyytävänsä apua ruotsin kielioppiin insinöörituttavaltaan. Toinen myönsi laiskotelleensa koko kouluaikansa englannin tunneilla, minkä takia hänellä tulee joskus tukalia tilanteita ollessaan töissä kaupan kassalla. Suomalaisia pidetään kielitaitoisina jo pelkästään sen vuoksi, että maamme on kaksikielinen. Ruotsi aiheuttaa monelle närkästystä. Kieli kauhistuttaa monia jo alakoululaisena, ennen kuin kieltä on edes opiskeltu. Ammattikorkeakoulussa englannissa ja ruotsissa on pakolliset kurssit, mutta valitettavasti monen kieliopinnot jäävät siihen. Vaikka useat ammattikorkeakoulut tarjoavat laajaa valikoimaa kieliä, kuten saksaa, venäjää tai espanjaa, silti harmillisen usein ajatellaan englannin riittävän tarpeeksi pitkälle elämässä. Esimerkiksi EU-maiden pk-yritykset kaipaavat kielitaitoisempaa väkeä, varsinkin kiinan, japanin, ranskan, saksan ja venäjän osaajia haetaan kokoajan. Opiskelija saattaa kavahtaa ajatusta lisäkielistä jo muutenkin vaativien opintojen ohelle. Kannattaa ottaa huomioon, että suomalaisia on ympäri maailmaa erilaisilla tekniikan aloilla; samalla he oppivat uutta kieltä ja näin nostavat suomalaisen insinöörin profiilia kielitaidossa. Myös moni insinööriopiskelija lähtee vaihtoon opiskeluidensa aikana ja oppii siinä samalla uutta kieltä. Ei siis tarvitse miettiä, että kannattavatko kieliopinnot. Oli sitten kyseessä koulun tarjoamat opintopisteelliset kurssit tai sen ulkopuolelta otettavat kurssit, kielten opiskelu kantaa aina hedelmää.

TEKSTI: Tero Rinne

37


Esimiesvalmennuksessa kurssilaiset kävivät läpi työpaikan vuorovaikutustilanteita.

Pulinaa, naurua ja oivalluksia TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Vuorovaikutusharjoitukset sujuvat pareittain.

L

okakuun pimeässä illassa kymmenenkunta paria seisoo selät vastakkain. He pohtivat esimieskoulutuksen edellisen tilaisuuden antia ja muutoksia itsessään. Pian he kääntyvät toisiaan kohti ja kertovat, mitä jäi mieleen muutaman viikon takaisesta tilaisuudesta. Innokas puhe täyttää tilan. Insinööriliitto järjestää loka-marraskuussa pilottina kolmen jakson esimiesvalmennuksen. Kaksi muuta osiota ovat Valmentavan esimiestyön kulmakivet ja Itsensä johtaminen – esimiehen tärkein johtamistaito. Meneillään on Esimiehen vuorovaikutustaidot vahvaksi -osio. Valmennuksen keskimmäisessä tilaisuudessa kurssilaiset ja vetäjä istuvat yhteisessä ympyrässä ja välillä he ottavat tilaa lattialla, kun vuorossa on pariharjoituksia. Pöydät seisovat tyhjillään salin nurkassa. Improvisoivaksi insinööriksi itsensä tituleeraava, kouluttaja Jani Turku saa osallistujat nauramaan. Rentoina harjoitukset sujuvat mukavammin. 38

Insinööreillä on eri syitä osallistua valmennukseen. Kansainvälisen myynnin kehitysjohtaja Riina Luoso on ollut vuorotellen asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Nykyisessä tehtävässä QRS Softwarella hän on ollut kolme vuotta. Työnantaja on tarjonnut esimieskoulutusta samantapaisista aiheista, mutta eri näkökulmista kuin liiton valmennus. Luoso hakee kurssilta käytännönläheisiä vinkkejä ja työkaluja ihmisten johtamiseen. Ensimmäiseltä kurssikerralta tarttui mukaan työn mielekkyys, joka on tarkoitus nostaa keskusteluun alaisten kanssa. IHMINEN ESIIN TYÖROOLIN TAKAA

Turku toivoo, että kurssilaisille jää tältä kurssikerralta mieleen hyvien asioiden kierrättäminen. – Sen sijaan, että miettii töissä, miten näyttää tehokkaalta, on hyvä pohtia, miten voi auttaa muita. Turun mukaan esimiehet piiloutuvat liian usein työroolin taakse. Heiltä puuttuu uskallus kohdata ihminen ihmisenä. Moni idea tyrmätään heti ennen kuin sitä on edes kokeiltu. Turku pitää suomalaisten esimiesten vahvuutena luotettavuutta; sana pitää ja

tehdään se, mitä luvataan. Vuorovaikutuksen parantamiseksi hän kehottaa tekemään tilanteista enemmän havaintoja ja vähemmän tulkintoja. Havaintojen ja tulkintojen eroja harjoitellaan kurssilla yhdessä. Sanoman kirkkaus tai epäselvyys vaikuttavat viestin perille menoon. Sali on täynnä naurua ja oivalluksia, kun kurssilaiset selittivät asiaan vihkiytymättömille facebook-frendiä, esimiesroolia tai tiimityötä. ESIMIEHEN ON OLTAVA LÄSNÄ

Halu ymmärtää paremmin omaa esimiestä on tuonut Planmecan mekaniikkasuunnittelija Jari Tynyksen valmennukseen. Hän itse viihtyy asiantuntijatehtävissä. Tomi Bergman hakee parhaillaan töitä. Jatkossa yksi mahdollisuus on hakeutua esimiestehtäviin, minkä tähden valmennus kiinnostaa. – Hyvään esimieheen saa helposti kontaktin, hän osaa kuunnella ja hänelle voi esittää kaikenlaisia kysymyksiä, Bergman listaa hyvän pomon ominaisuuksia omien kokemustensa perusteella. Insinööriliiton esimiesvalmennukset jatkuvat ensi vuonna.


5. 1.

Hyväntekeväisyyttä hymyssä suin Insinööriliitto on jälleen mukana Nenäpäiväkampanjassa. Tiimin keräyspottia kartutetaan monenlaisilla tempauksilla. Nenäpäivä-säätiön järjestämä kampanja hankkii varoja kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän edistämiseksi. Nenäpäivän tuella yhdeksän eri järjestöä tekevät pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Omien tempaustensa lisäksi liitto haastaa jäsenet mukaan. Lahjoituksen voi tehdä netissä IL:n tiimisivulla nenapaiva.fi/tiimit/101905, jossa voi seurata potin kertymistä.

2.

2. 3.

6.

1. Uudenmaan piirin jäsentapahtumassa lahjoituksia kerättiin SuperSelfie-klinikalla. 2. Naamion takana on yksi illan isännistä. 3. + 7. Punainen nenä oli klinikan suosituin asuste. 4. Herrasmies ja ryöväri ryhtyivät hyvän tekijöiksi Nenäpäivän hengessä. 5. Insinööriliiton toimistolla vietettiin polkutyöpäivää. 6. Polkutyöpäivän ajan henkilökunta keräsi kilometrejä polkemalla kuntopyörää. Työnantaja maksoi jokaisesta kilometristä viisi euroa tiimin keräyspottiin. 8. Kahvitauolla kannustus oli kohdillaan. Yhteensä kilometrejä kertyi päivän aikana huikeat 169.

7.

Koonnut: Minna Virolainen

4.

8.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

12 25 12 21

2

16 16 20

22 10 17

29 11 24

3

4 33

29 29

24 21

10 12

19 23 12

4 6

34

6

2. Suomessa viisi nisäkäslajia on luokiteltu äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Mitkä ne ovat? 3. Kuusi pöllöä syö kuusi hiirtä kuudessa tunnissa. Kuinka monta hiirtä pöllöpariskunta syö 12-tuntisen yön aikana?

38

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

1. Googlen nelijalkaisella Cheetah-robotilla on hallussaan jalallisten robottien juoksuennätys. Kumpi on nopeampi juoksija − ihminen vai Cheetah?

3

10

3

Tiukka trio

35 16

24 6

10 29

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.




JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Rahalle vastinetta

Apua ja tukea työelämän tilanteisiin, potkua uralle ja palkkaneuvotteluihin, edunvalvontaa yhteisten ja omien tavoitteiden puolesta, vakuutuksia työelämään ja vapaa-ajalle, osaamisen kehittämistä, alennuksia lehtimaksuihin, matkustukseen ja majoitukseen sekä lomailuun liittyen… Muun muassa nämä jäsenedut ja -palvelut ovat käytettävissäsi Insinööriliiton jäsenenä. Oikeus jäsenetujen ja -palveluiden on jäsenellä, jolla on voimassa oleva jäsenyys. Jäsenyys pysyy voimassa vain, kun maksat jäsenmaksusi viimeistään eräpäivänä. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Jos olet unohtanut maksaa jäsenmaksusi, toimi ripeästi ja varmista jäsenyyden voimassa pysyminen maksamalla rästiin jääneet jäsenmaksut välittömästi.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

42

Jos jäsenmaksulaskusi on kadonnut tai et ole laskua saanut, laita viesti asiasta asiakaspalveluun osoitteeseen asiakaspalvelu@ilry.fi. Ilmoita viestissä myös jäsennumerosi, joka on jäsenkortissa. Saatat olla oikeutettu myös jäsenmaksualennukseen. Tutustu alennusohjeeseen osoitteessa www.ilry.fi/alennusohjeet; samassa osoitteessa on myös alennushakemuslomakkeen. Maksamattomat jäsenmaksut johtavat jäsenyydestä erottamiseen maksujen laiminlyönnistä alkaen. Jos yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, tee muutospyyntö jäsenrekisterin tietoihin. Muutospyyntö tehdään jäsensivujen jäsennäkymässä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Mikko Sormunen, 0201 801 778 asiakasyhteyshenkilö Anssi Oksanen, 0201 801 838 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839

Insinööri-lehden toimitusneuvosto

Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874

Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt

Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875

Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit

Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit

Jari Vihervirta Porin Insinöörit Tuomas Ylläsjärvi Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Milla Vahtila ja Thinkstock

Raila Kosonen oli tuomarina telinevoimistelun EM-kilpailuissa Moskovassa.

Voimistelusali vastapainona työlle Telinevoimistelun parissa puuhaileminen on jo vuosia sitten muuttunut Raila Kososelle harrastuksesta enemmänkin elämäntavaksi.

K

aikki alkoi, kun 10-vuotias Raila Kosonen kuuli liikuntatunnilla telinevoimisteluseurasta. Hän harrasti lajia vuosia ja vähän kilpailikin. Oman voimisteluuransa aikana hän ryhtyi jo valmentamaan nuorempiaan. Telinevoimistelun lopetettuaan Kosonen oli mukana hetken aikaa seuransa näytösvoimistelujoukkueessa. Vaikka viime vuosina aikaa voimistelemiseen ja valmentamiseen ei ole enää riittänyt, hän kävi vielä pari vuotta sitten säännöllisesti sekä voimistelemassa että ohjaamassa seuran aikuisten telinevoimisteluryhmässä. Koska voimisteluseuroissa on pulaa tuomareista, seura kehotti aktiivista naista lähtemään tuomarikurssille. Vuodesta 1997 asti hän on tuomaroinut aktiivisesti ja edennyt portaittain kansainvälisen tason tuomariksi. – Lukuisat tunnit voimistelusalissa

voimistelijana, valmentajana, tuomarina, hallituksen jäsenenä ja äitinäkin ovat tuoneet elämääni valtavasti hyviä ystäviä ja paljon muistoja.

mistelutuomarina tarvitaan loogista ajattelukykyä. Myös koulutuksen antamasta kielitaidosta on hyötyä, vaikkakin voimistelussa on myös oma kieli. – Jokaisella voimisteluliikkeellä on oma symbolinsa, ja kansainvälisen tuomarin on osattava koko symbolitaulukosto.

TUOMAROINTIA MAAILMALLA

Nykyäänkin telinevoimistelu vie Kososen aikaa viikoittain. Tuomarointiviikonloppuja on useita vuodessa, kotimaisten kisojen lisäksi ulkomailla. Puolitoista vuotta sitten hän oli tuomaroimassa EM-kilpailuja Moskovassa; tuolloin reissu kesti yli viikon. – Telinevoimistelumaailma ja tuomarointiviikonloput ovat hyvää vastapainoa normaalille arjelle, Kosonen sanoo. – Vaikkakin kokonainen viikonloppu voimistelukisoissa on usein pitkä ja raskas, se tarjoaa silti irtioton sekä töistä että hektisestä arjesta. Kososen mielestä insinöörin koulutuksesta on hyötyä vapaa-ajan toiminnassa. Työssä ja telinevoi-

KANNUSTUSTA MUILLE TUOMAREILLE

Raila Kosonen on kouluttanut uusia tuomareita kymmenkunta vuotta. Hän haluaa jakaa nuorille ja vähän vanhemmillekin omaa osaamistaan sekä sparrata heitä kehittymään tuomareina. Alan tuomarin pitää tuntea telinevoimistelua lajina ja voimisteluliikkeet, mutta ilman näitäkin taitoja voi osallistua tuomarikursseille, jos on valmis opiskelemaan ja tekemään töitä tuomaroinnin eteen. – Telinevoimistelutuomarilta vaaditaan tarkkuutta, keskittymiskykyä, kykyä muistaa säännöt ja myös luottamusta omaan tuomarointityöhönsä, Kosonen luettelee.

43


Kaipaatko nostetta urallesi?

Työpaikka-

Ura-

koulutukset

tori

Henkilökohtainen

ohjaus

Palkka-

neuvonta

Urakoulutukset tarjoavat välineitä oman uran hallintaan ja tehokkaaseen työnhakuun. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla voit suunnitella urapolkuasi yhdessä liiton asiantuntijoiden kanssa. Oikea palkkataso on kätevä tarkistaa liiton verkkosivujen Palkkanosturilla. Lisää tietoa ja tukea palkkaneuvotteluihin saat henkilökohtaisesta palkkaneuvonnasta. Uutta työpaikkaa etsiessä kannattaa hyödyntää Insinööriliiton Työpaikkatori.

Insinööriliiton urapalvelut ovat tukenasi työelämän eri vaiheissa YYYKNT[ƂWTCRCNXGNWV

Insinoori-07-2014  

Insinööri-lehden numero 7/2014

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you