Page 1

7/ 7/2013 /20 013

Ajatuksiakin voi johtaa Jokainen ansaitsee hyv채n esimiehen

Uutta syntyy vain kokeilemalla


26 32 31.10. numero 7/2013

Esimiestyö on tasapainottelua . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Työajan vaikutukset terveyteen tutkitaan . . . . . . . . 14 LinkedIn on rekrytointikanava . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Palkitsemista on montaa lajia . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Hyvä esimies jokaiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Ihmismielen voimia hyödyntämään . . . . . . . . . . . . 26 Rikkipesureita perhevarustamolta . . . . . . . . . . . . . 28 Sisäpiirin tietojen kanssa oltava varovainen . . . . . . 36 Ilmasta käsin voi myös kuvata . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Asiakaspalvelun kuulumisia. . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

Merenkulkuneuvos Hans Langh hoitaa rikkipesurikauppoja Piikkiöstä käsin.

2

36 Kansi: Kaisa Siren


Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry

Ihmisten johtaminen on taitolaji uomalaisessa työelämässä on paljon erikoisia piirteitä. Yksi liittyy johtamiseen, tai pikemminkin esimiehenä toimimiseen. Työpaikoilla on edelleen lukuisia pomoja, jotka ovat saaneet vähän tai eivät ollenkaan esimieskoulutusta. He ovat valikoituneet tehtävään eri tavoin. Vaakakupissa on voinut painaa henkilön kova substanssiosaaminen tai joku muu, ihmisten johtamisen kannalta vähämerkityksellisempi meriitti. Osittain tästä johtuen suomalainen esimiestyön taso on kirjavaa kuin mummolan eteisen räsymatto. Johtamista ja esimiestyötä voi oppia. Opetusalan ammattilaisten tehtävä on arvioida, sisältyykö johtamiseen ja esimiestyöhön valmentavaa koulutusta eriasteiseen perusopetukseen tarpeeksi ja riittävässä laajuudessa. Perusopinnoissa saatu opetus on hyvä pohja esimiehenä toimimiselle, mutta totta on, että pelkästään kirjoja lukemalla ja tenttejä suorittamalla ei ihmisiä voi johtaa vuosikymmenten ajan menestyksekkäästi. Kun maailma muuttuu, työt muuttuvat ja ihmiset vaihtuvat, on johtamisen ja esimiestenkin muututtava; pelkästään Reserviupseerikoulun johtamisopeilla esimies ei enää selviä 2010-luvun yrityksessä. Esimiehet tarvitsevat jatkuvaa, ajassa olevaa koulutusta siinä missä työntekijätkin. Tämän ovat oivaltaneet useat, hyvin menestyvät suomalaisyritykset, jotka passittavat uudet esimiehet ensitöikseen koulunpenkille opettelemaan johtamista. Koulutus ei lopu yhteen kertaan, vaan joissakin yrityksissä esimieskoulutus ja -valmennus jatkuvat koko työuran ajan. Yleensä nämä yritykset ovat niitä, jotka erilaisissa työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa sijoittuvat kärkipäähän. Esimiehenä toimiminen on kuitenkin taitolaji, jossa ei koskaan voi ajatella olevansa täydellinen. Se on myös psykologiaa, ei vain mekaanista käskyjen antamista ja niiden noudattamisen valvomista. Kun ympärilläsi on iso joukko alaisia – jokainen omanlaisensa oman elämänsä seppä – ohjeesi tai käskysi saa erilaisen vastaanoton ihmisestä riippuen. Tämän hyväksyminen on ensimmäinen askel hyvään johtajuuteen. Esimies johtaa ihmisiä, joista tärkein kohde on hän itse.

S

Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 847 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 12.12. Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3


Kilpailulla etsitään parasta työelämän sovellusta Ericsson järjestää jo viidettä kertaa sovelluskilpailun opiskelijoille, ohjelmistokehittäjille sekä pienille ja keskisuurille ohjelmistoyrityksille ympäri maailmaa. Ericsson Application Awards 2014 etsii työelämää parantavia mobiilisovelluksia. Pääpalkintona on 25 000 euroa, ja kilpailuaikaa helmikuun 2014 loppuun asti. Tällä kertaa kilpailun teemana on

16 926 Syyskuun lopussa Insinööriopiskelijaliitossa oli 16 926 jäsentä. Lokakuun aikana 17 000:n raja on mennyt rikki. Vaikka tänä syksynä insinöörien aloituspaikkojen määrää oli pudottu, IOL on kasvattanut jäsenmääräänsä. Viime vuoden syyskuun vaihteessa IOL:n jäsenmäärä oli 15 923.

työelämä. Ericsson ennustaa, että tulevaisuuden verkottuneessa yhteiskunnassa mobiililaitteet, laajakaista ja erilaiset pilvipalvelut yhdistävät kaiken ja kaikki toisiinsa. Kilpailussa on kehitettävä työelämään sopiva Android- tai OS-sovellus. Tarkoituksena on ratkaista, miten sovelluksilla voisi auttaa jokaisen arkielämää nyt ja tulevaisuudessa ja miten seu-

raava työsukupolvi voisi entistä paremmin innovoida, tehdä yhteistyötä sekä tasapainottaa elämäänsä myös työn ulkopuolella. Kilpailusarjoja on kaksi: yksi opiskelijoille ja toinen pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa työskentelee alle 100 työntekijää. Lisätietoja: www.ericssonapplicationawards.com

Työllisyyden muutos vuosina 2001–2012 5

4

3

2

1

0

-1

-2

Liity parveen www.twitter.com/insinoorilehti

-3 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 O Tanska

4

O Saksa

O Suomi

O Ruotsi

O Norja

Lähde: Eurostat


Koonnut Kirsi Tamminen

Suomalaisopiskelijat suuntaavat useimmiten Eurooppaan Lukuvuonna 2012–2013 lähes 6 000 suomalaista opiskelijaa suoritti tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa Kelan opintotuen turvin. Lisäksi vuoden 2012 aikana miltei 10 000 korkeakouluopiskelijaa lähti lyhyemmälle ulkomaanjaksolle. Ulkomailla opiskelevien määrät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa. Suomalaisopiskelijat suosivat tutkinto-opinnoissaan kolmea kohdemaata eli Britanniaa, Ruotsia ja Viroa, joissa opiskelee lähes kaksi kolmasosaa kaikista opintotuen saajista.

Lähes 90 prosenttia tutkinto-opiskelijoista jää opiskelemaan Eurooppaan. Tutkintoa lyhyemmälle ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat suuntaavat niin ikään useimmiten muualle Eurooppaan. Suosituimmat maat ovat jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi ja Ranska. Aasian merkitys on kuitenkin kasvamassa, sillä yhä useampi vaihtoopiskelija lähtee esimerkiksi Kiinaan, Thaimaahan, Japaniin tai Koreaan.

Korkeakoulujen lisäpaikkoja vain tarvittaessa Akava vaatii, että korkeakouluihin suunnitellut lisäpaikat kohdennettaisiin vain työvoimapulasta tulevaisuudessa todennäköisesti kärsiville aloille. Kataisen hallitus on lisäämässä korkea-asteen aloituspaikkoja kesken hallituskauden. – Juuri nyt tulisi miettiä erityisen tarkkaan, että koulutukseen suunnatut julkiset varat käytetään viisaasti ja pitkäjänteisesti, Akavan asiantuntija Ida Mielityinen huomauttaa. Suomessa on kehitetty koulutusmäärien arviointiin edistyksellinen,

tutkimukseen perustuva järjestelmä, jolla koulutusmäärät pyritään sovittamaan yhteen ennakoidun työvoimatarpeen kanssa. – On todella väärin opiskelijoita kohtaan lisätä opiskelupaikkoja siellä, missä opiskelu on suurten opiskelijamäärin vuoksi jo nyt pitkälti massaluentoja ja kirjatenttejä, Mielityinen tähdentää. Lisäresurssit pitää käyttää niin, että nykyisille opiskelijoille taataan laadukas koulutus kaikilla aloilla.

Eläkeläisten työnteko yleistynyt Eläketurvakeskuksen tilastoraportin mukaan eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla yli 100 000 eläkkeensaajaa. Vanhuuseläkeläisillä on edelleen työkykyä ja osaamista, jolle on kysyntää työmarkkinoilla. He tekevät työtä usein osa-aikaisesti ja epäsäännöllisesti. Vanhuuseläkeläisten työnteolle ei ole taloudellista pakkoa, koska suurin osa heistä saa selvästi keskimääräistä suurempaa

Uusi ammattikorkeakoululaki lausuntokierroksella Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvästä lakiluonnoksesta kerätään parhaillaan lausuntoja. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi laki, joka korvaisi vuodelta 2003 olevan lain. Esityksellä muodostettaisiin ammattikorkeakouluista osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä ja säädettäisiin eräistä ammattikorkeakoulun toimielimistä, niiden kokoonpanosta ja valinnasta sekä tehtävistä osakeyhtiölakia täydentäen. Uudessa ammattikorkeakoululaissa säädettäisiin myös ammattikorkea-

koulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Valtioneuvosto päättäisi edelleen ammattikorkeakoulutoimintaan myönnettävistä toimiluvista. Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikille ammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Samalla mahdollistettaisiin opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä terveydenhoitomaksun kerääminen vastaavaan tapaan kuin on tehty yliopistoopiskelijoiden osalta.

työeläkettä. Eläkkeellä tehty työ kartuttaa uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista. Viime vuosina 63–67-vuotiaiden työnteko on lisääntynyt tasaisesti. Vuoden 2011 lopussa heitä oli jo yli 60 000. Heistä puolet jatkoi työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan ilman eläkettä. Toisen puolen muodostivat 32 000 työssä käynyttä eläkeläistä. Lukumääräinen kasvu selittyy pitkälti suurten ikäluokkien tulosta vanhuuseläkeikään.

5


neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Töissä etänä Tätä kirjoittaessani työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamisen takarajaan on kolme päivää. Istun lentokoneessa matkalla Ouluun ja teen töitä PC:lläni, kuten tuhannet muutkin suomalaiset. He ovat hyvin usein insinöörejä ja tietoalan asiantuntijoita. Minun, myös konttorin ulkopuolella työtä tekevän ihmisen, huolenaihe on ollut nykytilanne, joka ei oikein tunnista eikä tunnusta, että tämä olisi työtä laisinkaan. Voimassaolevan työaikalain ja sen tulkinnan mukaan konttorin ulkopuolinen työ ei ole työtä, vaikka kuinka tekisit kannettavalla tietokoneella tai tabletilla niitä samoja asioita kuin konttorilla tehdään. Tämä johtuu vanhakantaisesta työajan tulkinnasta, joka lähtee siitä, että työtä on se aika, joka vietetään työnantajan osoittamassa rakennuksessa työnantajan ”johdon ja valvonnan alaisena”. Ainoastaan, jos kuljetat mukanasi suuria kilomääriä työkaluja, voidaan se tulkita työsuoritukseksi – vielä vuonna 2013. Neuvottelukierrokseen lähdettäessä meillä oli selkeä näkemys siitä, että pitkien työaikojen ja uusien työmuotojen epämääräistä tilannetta on parannettava. Perusteellisen pohdinnan jälkeen nämä haasteet konkretisoituivat tavoitteiksi: työaikapankki ja etätyökirjaukset. Nyt uskaltaa jo sanoa, että läpimurtoja on tehty molemmilla osa-alueilla. Useaan neuvottelutulokseen on saatu joko työaikapankkikirjaukset suoraan tai tulevalla sopimuskaudella asiasta sovitaan osapuolten kesken. Myös etätyöstä on saatu raamittavia ja suuntaa-antavia kirjauksia siten, että etätyö ottaa askeleita kohti yhdenvertaisuutta konttorityön kanssa. Uskon, että tämä työmuoto kasvaa tulevaisuudessa, sillä tutkimukset kiistatta osoittavat etätyön positiivisen vaikutuksen työn tuottavuuden kasvuun. Ja sitähän työnantaja on peräänkuuluttanut jo vuosia. Meillä (Uuden) Insinööriliiton palveluksessa on mahdollisuus tehdä etätyötä, silloin kun työtehtävät sen mahdollistavat. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että tätä samaa mahdollisuutta pyrimme laajentamaan jäsenistön suuntaan. Pää on nyt saatu asiassa auki.

Työttömyys kasvoi syyskuussa Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 284 900 työtöntä työnhakijaa. Se on 43 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 5 300:lla. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 6 800 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa eli yhteensä 36 500. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-syyskuussa keskimäärin 74 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 107 700 eli 12 900 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa arviolta 26 000 henkilöä, mikä on 6 000 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 17 500 henkilöä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa 32 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 67,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuoden syyskuussa. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kansalliset talkoot suomalaisen työelämän kehittämiseksi ovat käynnissä. Tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa samalla hyvinvointi myös tuleville sukupolville. www.ihanamaanantai.fi

www.nenapaiva.fi/tiimit/101081 6


A2 etenee eduskunnassa

Tukitoimet auttavat sopeutumaan yt-tilanteissa

Uusi Insinööriliitto toimitti eduskunnan ympäristövaliokunnalle sen pyytämän lausunnon hallituksen esityksestä (HE 147/2013) maankäytön ja rakennuslain muuttamisesta. Lakiesitys on parantunut keväällä lausunnolla olleesta versiosta ja siinä on varsin hyvin otettu huomioon liiton silloin esittämät korjausesitykset. UIL painotti lausunnossaan, että käsittelyssä oleva esitys ei edelleenkään turvaa kaikkien nykyisin AAluokan pätevyyden omaavien insinöörien ja rakennusarkkitehtien pätevyyksien säilymistä vuoden vaihteen jälkeen, jolloin laki on tarkoitus saattaa voimaan. Liitto vaati nykyisten AA-tasoisten pätevyyksien turvaamista kaikille niiden nykyisille haltijoille. Esitetyssä muodossa lakiesitys rajoittaisi perustuslain vastaisesti näiden henkilöiden mahdollisuutta tehdä työtään ja harjoittaa elinkeinoaan. Se aiheuttaisi sa-

Yt-neuvottelujen ja niiden seurausten tuoma epävarmuus vaikuttaa usein haitallisesti työntekijöiden terveyteen. Kun esimiehiltä saa tukea, työntekijöillä on hyvät välit keskenään ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat ennen muutosprosessin alkua, on todennäköistä, että prosessi ei aiheuta ylitsepääsemättömiä ongelmia ja työntekijät kykenevät ylläpitämään hyvinvointiaan myös jatkossa. Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Krista Pahkinin mukaan organisaatiota on vahvistettava mahdollisimman varhain. – Vähintään pitää tehdä kunnollinen suunnitelma muutosten läpiviennistä. Organisaatioiden muutostilanteissa viestinnän pitää keskittyä kysymyksiin muutoksen merkityksestä työntekijöille ja työryhmille. Erityisesti yt-neuvotteluiden vaihe on haastava, kun tietoa ei ole tarjolla, mutta avoinna olevia kysymyksiä on runsaasti. Pahkinin mielestä johdon tiedotteiden lisäksi tarvitaan kasvokkain tapahtuvaa keskustelua esimiehen kanssa ja yhteisissä tilaisuuksissa.

malla yhteiskunnallisesti merkittävää haittaa, sillä joidenkin erityispätevyyksien osalta AA-kelpoisten erityissuunnittelijoiden joukosta jopa 40 prosenttia menettäisi lain myötä pätevyytensä. Erityisesti suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella se voisi merkitä sitä, että alueella ei olisi lainkaan kyseisiä pätevyyksiä omaavia suunnittelijoita. Tämä ei voi olla lain tarkoitus.

Sopimustilanne hahmottuu

4%

Uusi Insinööri -lehden mennessä pai-

20 % Esimiehen tärkein ominaisuus

24 %

18 % 10 % 24 %

N hän osaa organisoida. N hän luottaa alaisiinsa. N hän kannustaa ja tukee. N hän uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä. N hän on oikeudenmukainen. N häneltä luonnistuu käskyt ja valvonta.

noon torstaina 24.10. monilla aloilla oli jo saavutettu neuvottelutulos. Viimeiset neuvottelut olivat kuitenkin käynnissä. Elokuussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Syyskuun alusta lähtien liitot ja neuvottelujärjestöt olivat neuvotelleet noin 280 työehtosopimuksesta.

Reilu pomo monen mieleen Lähes jokainen kohtaa työpaikalla esimiehensä. Uuden Insinööriliiton jäsenistä noin kolmannes on esimiehiä, mutta suurimmalla osalla heistäkin on pomo. UIL:n lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin, millaisia ominaisuuksia lukijat arvostavat esimiehissä. Tär-

keimmät ominaisuudet ovat kannustus ja tuki sekä oikeudenmukaisuus. Lähes puolet 1 316 vastaajasta piti näitä piirteitä tärkeimpinä. Kolmanneksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi nostettiin esimiehen organisointitaidot; viidennes vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa.

Perjantaina 25.10. liittojen piti ilmoittaa keskusjärjestöille, jotka katsoivat, onko sopimuksia syntynyt riittävän kattavasti. Seuraa tilannetta liiton sivuilta www.uil.fi. Viikolla 44 lähtevästä Uuden Insinööriliiton uutiskirjeestä selviää ajankohtainen neuvottelutilanne.

7


        

             

Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätÜksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin. 6DDWVHQP\|VQXPHURVWDWDLOlKLPPlVWl,ÀVWl



       


puheenjohtajan palsta lokakuu 2013

Pertti Porokari

Eläkeuudistusta ei tarvita yönantajaleiri on meuhkannut jo vuosia eläkeuudistuksen välttämättömyydestä. Myös media on lyönyt rumpua asian puolesta. Peruste on tarve pidentää työuria miljardien eurojen julkisen talouden alijäämän kuriin saamiseksi. Totta on, että valtion taloudessa on valtava vaje. Sen paikkaamiseksi tarvitaan joko lisää verotuloja tai tehostamisia ja leikkauksia menopuolelle. Verotuloista iso osa kerätään palkansaajilta, yhä pienenevä osa on yritysten vastuulla. Kuitenkin yritykset saavat verovaroin koulutettua, osaava työvoimaa ja toimivan infrastruktuurin. Jos verojen maksaminen pidetään edelleen palkansaajien etuoikeutena, niin työurien pidentäminen kuulostaa järkevältä. Eläkeuudistuksen keskeiseksi sisällöksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tarjonnut eläkeiän alarajan nostamista ja perusteeksi työurien pidentymistä. Voi kysyä, pidentyvätkö työurat eläkeikää nostamalla ja onko se EK:n todellinen motiivi ja huolenaihe? Eläkejärjestelmää remontoitiin vuonna 2005. Sen seurauksena moni nuorena työuran aloittanut ja jo vuosia eläkkeitä ja veroja maksanut sai todeta, että hukkaan meni vuosien uurastus, kun eläkekertymät haihtuivat. Samalla eläkeiän alarajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen ja työuran vapaaehtoiseen pidentämiseen houkuteltiin niin sanotulla superkarttumalla. Suomeen syntyi kansainvälisesti arvioiden joustava, 63–68 vuoden eläköitymisiän haarukka.

T

Vuodesta 2005 lähtien todellinen eläköitymisikä on noussut reippaasti. Nousua hidastavat työuran katkeaminen ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen ja etenkin yritysten jatkuvat massairtisanomiset. Työkyvyttömyyden vähentämiseen auttaa panostaminen työhyvinvointiin, yritysten irtisanomishuumaan on etsittävä lääkkeitä yritysten johdosta. EK on pitkään julistanut, että työvoimakulut eivät saa enää nousta. Ostovoiman säilyminenkin pitää hoitaa verotaulukoiden indeksitarkistuksilla, joka taas pienentää verotuloja ja pahentaa kestävyysvajeen noidankehää. Eläkejärjestelmämme kestävyyden varmistamiseksi sekä työntekijöiltä että työnantajilta kerättäviä eläkemaksuja on jonkin verran korotettava. EK:lle tämä ei käy, vaan se haluaa leikata eläkkeitä eli nostaa eläkeikää. Tästä on siis kysymys, ei mistään hurskaasta työurien pidentämishalusta. Etenkään globaalisti toimivia suuryrityksiä ei juuri kiinnosta osallistua Suomen kestävyysvajeen korjaustalkoisiin. Ne etsivät siirtomaaherrojen tapaan maailmalta vain halvinta mahdollista työvoimaa. Kysymys kuuluu, haluammeko säilyttää nykyisten eläkkeiden tason myös jälkipolvillemme vai valitsemmeko eläkeiän alarajan noston ja eläkkeiden leikkauksen. Työurien pituuteen voivat pääsääntöisesti vaikuttaa vain yritykset omilla päätöksillään.

9


Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Kimmo Brandt

Asiantuntijaorganisaatiossa töitä tehdään paljon projekteissa ja verkostomaisesti eivätkä kaikki asiat eivät kulje ainoastaan oman esimiehen kautta, sanoo kehityspäällikkö Aki Härkönen.

10


Esimiestyö on tasapainottelua

Keskijohdon esimiehelle on omassa roolissaan tärkeää päästä vaikuttamaan ja edistämään asioita laajemmin kuin asiantuntijaroolissa.

11


Liikennevirasto

ehityspäällikkö Aki Härkösen mielestä esimies ei voi olla kaikkien asioiden asiantuntija, vaan hänen on oltava ihmisten innostaja ja tuntija. Hän arvostaa esimiehessä delegointikykyä, taitoa innostaa ja pitää asiat työn suunnassa. – Hyvä esimies puhuu työasioista eikä yksityisasioista tai henkilökemioista. Lisäksi esimiehellä on oltava inhimillisyyttä ja kykyä kohdata ihmisiä. Hyvä esimies antaa vapauden järjestää oman työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ei liikaa puutu siihen, miten alainen esimerkiksi jakaa työaikaansa eri tehtävien kesken tai milloin hän tekee tietyn työmatkan. Härkönen kokee olevansa esimiehenä tilaa ja vapauksia antava. – Uskon, että vapautta, valtaa ja vastuuta pitää jakaa; yksilöllisyys pitää kuitenkin ottaa huomioon. Osa tarvitsee enemmän perään katsomista. Härkönen kokee hankalana, kuinka varmistaa tehtävien sujuminen kunnolla ilman esimiehen painostusta. Esimiehenä pitääkin oppia jatkuvasti alaisten yksilöllistä kohtaamista. Härkösellä on kahdeksan vuoden kokemus esimiestyöstä asiantuntijaorganisaatiossa.

K

Tuoreet tehtävät innostivat

Nykyään Liikennevirastossa työskentelevä Härkönen on insinööriksi valmistumisen jälkeen tehnyt töitä joko julkisella sektorilla tai valtionyhtiössä. Hän hakeutui esimieheksi, koska tarjolla oli uusi, kiinnostava tehtäväkokonaisuus. Vajaa yhdeksän vuotta sitten toteutetussa organisaatiouudistuksessa kasvoi esimiesroolien määrä ja samassa yhteydessä talo tarjosi omaa esimieskoulutusta. Sittemmin Härkönen on suorittanut myös johtamisen erityisammatti- eli JET-tutkinnon ja käynyt valtion johdon eli JOKO-koulutuksen. 12

– Varsinkin esimiesuran alussa koulutus vahvisti sitoutumista esimiestyöhön ja antoi valmiuksia, Härkönen sanoo. Viime aikoina esimieskoulutus on sisältänyt hänen mukaansa turhankin paljon innovaatiohössötystä, sillä koulutuksen pitää olla hyödynnettävissä arjessa. – Innovatiivisuudessa on menty jo ylikin ja sen vieminen arkeen voi olla vaikeaa. Nyt pitäisi löytää jotain uutta. Härkönen aprikoi, sisältävätkö uudet koulutustuulet esimerkiksi tunteiden hallintaa. Jos esimies korostaa vain järjen osuutta, sitoutuvatko ihmiset, jos heitä ei tavoita tunnetasolla. Insinööri pomona monille ammattilaisille

Härkönen on toiminut esimiehenä eri yksiköissä, joissa kussakin on työskennellyt kymmenisen henkilöä kerrallaan. Alaisten koulutustausta on vaihdellut insinööristä tekniikan tohtoriin. – Jokainen on kuitenkin oman tonttinsa mestari riippumatta tehtävän vaativuudesta. Kehityspäällikön mielestä hänellä on ollut itsenäiseen työhön halukkaita ja kykeneviä sekä vastuuta kantavia alaisia. Hän kunnioittaa alaisen aktiivisuutta omassa tehtävässään ja kohtalaisen panoksen antamista. – Arvostan entistä enemmän intohimoa ja innostusta työhön sekä tekemisen paloa. Toisaalta ei ole hyvä, jos alainen haluaa tehdä rajattomasti töitä. Työt tehdään työajalla eikä työnantaja ei voi sallia rajatonta tekemistä. Jaksamisesta on huolehdittava. Työn välttelyyn pitää puuttua

Toiset ovat innokkaita tekemään töitä; toiset ovat teflonpintaisia, joihin työ ei tartu. Härkösen mukaan omassa työyhteisössä työtä karttavia ei ole ollut onneksi kovin paljon.


– Alisuoriutuminen on vaikea asia. Meillä talo tarjoaa erilaisia puuttumisjärjestelmiä. Jos työt eivät suju, on mahdollista tehdä tehtäväkuvan järjestelyjä tai tehtäväsiirtoja. Isoissa virastoissa kuten Liikennevirastossa, on suhteellisen isot henkilöstöhallinnot, joista esimiehet saavat tukea monenlaisiin asioihin. Tarjolla on esimerkiksi työnohjausta, mentorointia ja muita tapoja ruokkia esimiestyötä. Härkönen kuvailee hyväksi alaiseksi henkilöä, joka tuo oman panoksensa ja ajatuksensa mukaan yhteiseen toimintaan. Hän tekee innostuneesti sen, minkä ottaa tehdäkseen ja on sitoutunut omaan työyhteisöönsä. Silloin esimiehen ei tarvitse piiskuroida. Siitä kärsivät kaikki: piiskuroija, piiskattava ja itse työ. – Vuosien varrella ihmisten innostaminen ja itsenäisyyden antaminen ovat lisääntyneet, Härkönen pohtii kehittymistään esimiehenä. Omat ja pomon hommat yhdessä

Aki Härkösen mukaan Liikennevirastossa on tyypillistä, että esimiestyö on vain yksi osa tehtävän kuvaa, joten jokaisella on myös omat tehtävänsä, joita hän hoitaa asiantuntijaroolissa. – Kun esimies tekee itsekin asiantuntijatyötä, hän pystyy liikkumaan eri roolien välillä. Toimenkuvaan sisältyy kuitenkin riittävästi aikaa hoitaa myös esimiestyöt. Kun tehtävä sisältää sekä esimies- että asiantuntijatyötä, tilanne suojaa organisaatiomuutoksissa, joissa yksiköitä yhdistetään. Kukaan ei jää tyhjän päälle, kun on oma tontti pomon hommien lisäksi. Näin kävi Härkösellekin. Kesällä voimaan tullut uusi organisaatio pyyhki pois muun muassa hänen yksikkönsä ja työ jatkuu tällä hetkellä vain asiantuntijaroolissa. – Esimiestyön palkitsevuus ja siitä saatava laajempi näkökulma asioihin voittavat esimiehenä toimimisen rasitukset, Härkönen hymähtää eikä suostu valittamaan pomon taakkaa. Seuraavassa muutoskohdassa tilanne saattaa olla taas toinen. Härkönen haluaa vielä korostaa, että ammattiyhdistystoiminta valmentaa osaltaan esimiestyöhön. – Samanaikaisesti esimiestyön kanssa olen ollut luottamusmiehenä eri rooleissa. Luottamustehtävistä saa paljon, mikä kantaa myös esimiestyössä ja päinvastoin. N Aki Härkönen työskentelee radan parantamisen asiantuntijana Liikennevirastossa.

13


Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Työaikojen vaikutukset terveyteen selvitettävä Työturvallisuuslakiin tuli kesäkuun alussa muutos, jossa työajat rinnastetaan työpaikan muihin vaara- ja haittatekijöihin. Työnantajan on selvitettävä, millaisia vaaroja ne aiheuttavat työntekijöille.

yöaika-asiat ja niihin liittyvät pelisäännöt on yksi aluehallintovirastojen painopisteistä ensi vuonna. – Jos selvitysmenettelyjen tekemisessä on epäselvyyttä, saa aluehallinnon viranomaisilta apua ja neuvoja, sanoo Seppo Pekkala Länsi-Suomen aluehallintovirastosta. Pitkän päälle Pekkalan mielestä on kaikkien etu, että työaikojen mahdolliset vaikutukset terveyteen otetaan esille. Työnantajan johdolla ja henkilökunnan sekä työterveyshuollon edustajan kanssa on tehtävä selvitys työaikoihin liittyvistä vaaratekijöistä työpaikalla.

T

Kokonaistyöaika ratkaiseva

Pekkala on tavannut syksyn alussa työmarkkinajärjestöjen alueellisia edustajia ensi vuoden toiminnan suunnittelua varten. Eri ammattiryhmillä on erilaisia on-

gelmia, mutta lain muutos koetaan tärkeäksi erityisesti toimihenkilöpuolella. Pekkala lukee uutta työturvallisuuslakia: ’Työnantajan on selvitettävä työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle’. Työajoista syntyvä paine korostuu hänen mukaansa erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä. Heillä työn usein edellyttämä runsas matkustaminen, varallaolo ja muu työhön sidonnaisuus aiheuttavat kuormitusta. Nyt onkin selvitettävä, mikä eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella ja joutuuko hän käyt-

tämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin. – Esimerkiksi työhön sidottu matkustaminen edellyttää käskyä tai tehtäväksi antoa työnantajalta, eikä työntekijä voi sitä itse määrätä, Pekkala täsmentää. Kokonaistyöaika on Pekkalan mukaan aivan ratkaiseva työajan vaaroja selvitettäessä. Samoin peräkkäisten työvuorojen kiertosuunta, vuorotyö ja yötyö ovat yllättäen nousseet tarkkailuun prosessiteollisuudessa ja hoitoalalla. Ja se, miten nopeasti työntekijällä on mahdollisuus palautua tavalliseen päivärytmiin. Työaikojen terveysvaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoa. Ei esimerkiksi tarkalleen tiedetä, miten tärkeää palautuminen on tietotyötä tekevien tärkeimmän työkalun eli aivojen kannalta. Työn ja vapaa-ajan ero hämärtyy

Työmäärällä on merkittävä osuus työn kokonaiskuormituksessa. Nyt on selvitettävä myös se, onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan. – Kysymys vapaa-ajan ja työajan hämärtymisestä tuli laajasti esiin järjestöjen

YTN:n työsuojelutiimin ohjeet henkilöstöedustajille 1. Tarkistakaa, onko työpaikallanne tehty työaikojen vaarojen ja haittojen arviointi. 2. Mikäli arviointia ei ole tehty tai siinä ei ole työaikoja ymmärretty laajasti, ottakaa asia puheeksi työnantajan kanssa. Työnantajalla on lakisääteinen velvoite selvittää työajoista johtuvat vaarat ja haitat sekä eri henkilöstöryhmien työhön sidottu aika. 3. Selvittäkää ja kirjatkaa nykyiset epäterveet käytännöt: matkustaminen, työhön sidonnaisuus, jatkuvat ylityöt ja niin edelleen 4. Pohtikaa konkreettisia keinoja, joilla työajoista aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää. Mahdollisia keinoja ovat

14

muun muassa työn uudelleenorganisointi ja resursointi ja palautumista tukevat arjen käytännöt (sähköpostiliikenteen aikatauluttaminen, matkojen jälkeisten päivien palautuminen, työsähköpostin poissaoloviestit). Miettikää myös mahdollisuutta varsinaisen työajan ulkopuolella teetettävien töiden kirjaamisesta ylitöiksi sekä säännöllisen työn määrän ja työajan suhteen arviointia esimerkiksi kehityskeskusteluissa. 5. Varmistakaa, että kaikki sitoutuvat yhdessä muutoksiin. Tutustu yksityiskohtaisempiin ohjeisiin www.ytn.fi – työpaikkatoiminta – työsuojelu


Seppo Pekkalan mielestä työaikoihin liittyvät vaarat pitää työpaikoilla selvittää.

edustajien tapaamisissa, Pekkala kertoo. Ylemmillä toimihenkilöillä työn imu vie usein mennessään. Pekkalan mukaan osa ei koe sitä ongelmana, vaan tekee töitä innoissaan. Seurauksena voi kuitenkin pitemmällä aikavälillä olla ylikuormittuminen ja pahimmassa tapauksessa elämänhallinnan vaarantuminen. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n viime vuotta koskeneen työmarkkinatutkimuksen mukaan jopa noin 70 prosenttia vastanneista saa lomalla tai viikonloppuisin työhön liittyviä yhteydenottoja säännöllisesti tai silloin tällöin. Työmäärän kokee jatkuvasti liian suureksi yksitoista prosenttia ja ajoittain liian suureksi 45 prosenttia vastaajista. Eräänä riskiryhmänä Pekkala pitää

vaativia projektitöitä ja jatkuvaa yötyötä tekeviä. Pelkästään työaikaa tarkasteleva lähestymistapa ei enää riitä, vaan työmäärä on nostettava sen rinnalle. – Työaikakirjanpito pitäisi olla kunnossa jokaisessa yrityksessä, Pekkala painottaa. Se on lakisääteinen eikä siitä voi paikallisesti sopia toisin. Asiaa ei voi kuitata sillä, että työaikalaki ei koskisi esimiehiä ja erityisasiantuntijoita. Selkeää ohjeistusta kaivataan

Uuden työturvallisuuslain astuttua kesällä voimaan aluehallintoviranomaiset toivovat, että yritykset ryhtyisivät toimeen ja tekisivät lain edellyttämän vaarojen selvityksen työpaikoilla. – Jos selvitystä ei vielä ole tehty, asia

pitää ottaa esille ja miettiä, mitkä asiat pitää ottaa mukaan selvitykseen, Pekkala neuvoo. Osalla yrityksistä asiat on kartoitettu jo vanhan lain aikana. Aluehallintovirastot eivät pysty valvomaan joka paikassa selvitysten hyvyyttä, vaan toimivat valvonnassa usein asiakasaloitteiden pohjalta. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä aluehalllintoviranomaisiin. Työaikakuormitus on merkittävä osa psyko-sosiaalista kuormitusta. Työsuojeluhallinto on laatinut uuden valvontaohjeen psyko-sosiaalisen kuormituksen valvonnasta. Ohjeita on valmisteltu pitkään. – Työaikoihin liittyvien vaarojen selvittämisen vaikutus nähdään muutaman vuoden kuluessa, Pekkala ennustaa. N 15


Tarja Arkio työelämäasiantuntija, Akava

Esimies, tuo määräysvallan jalo käyttäjä ivistyssanakirjan määritelmä esimiehestä oli vielä muutama vuosikymmen sitten kovin yksioikoinen: ”Henkilö, joka on joidenkin toisten suhteen määräävässä asemassa, päällikkö”. Aloittaessani työelämässä kuulin varsin sarkastisia kommentteja kovapalkkaisista esimiehistä ja heidän työsuhdeautoistaan. Nyt esimiestyötä – ja esimiehiä – ymmärretään onneksi paljon laajemmin. Akavalaisista palkansaajista noin joka viides työskentelee esimiehenä tai johtajana. Heitä on yhtä paljon kuin Porissa asukkaita, suunnilleen 80 000. Joukko on ainutlaatuinen Suomen mittakaavassa. Se edustaa työelämän koko kirjoa: globaaleita suuryrityksiä ja pieniä perheyrityksiä, isoja kaupunkeja ja pieniä kuntia, järjestöjä ja valtiota ja niin edelleen. Juuri nyt, kun vienti sakkaa, elinkeinorakenteen uudistus ei löydä suuntaa, ja koko julkinen sektori on myllerryksen kourissa, akavalainen esimies löytää itsensä kaikkea muuta kuin mukavista tilanteista. Irtisanomisten ja organisaatiouudistusten keskellä he ovat päättämässä, kenen työ päättyy ja kuka saa jatkaa, ja he vievät viestiä irtisanomisista työntekijöille. Esimiehet ovat niitä, jotka organisoivat jäljelle jäävien töitä uudelleen tulospaineiden keskellä ja tietävät jo etukäteen, ettei kaikesta selvitä työajan puitteissa. Silti esimiesasemassa olevat voivat vaikuttaa. Paljon enemmän kuin rivityöntekijä, toki paljon vähemmän

S

16

kuin ylin johto. Vaikeissakin oloissa esimies voi toimia suunnannäyttäjänä ja rakentaa alaisilleen mahdollisuuksia tehdä töitä järkevällä tavalla ja luoda uutta. Tämä vaatii esimieheltä paljon, mutta myös antaa. Määräävän aseman jalo käyttö kysyy ennen muuta osaamista. Johtamis- ja esimiesosaamisen merkitys suomalaiselle työelämälle on tunnustettu aina maan hallitusohjelmaa myöten. Sen viitoittamana Työterveyslaitoksen alaisuuteen on perustettu Johtamisverkosto, jossa akavalainenkin osaaminen on edustettuna. Akava ja jäsenliitot ovat yhdistäneet voimansa palvellakseen esimiesjäseniä nykyistä paremmin. Akavan esimiesverkosto käynnisti toimintansa syyskuussa . Verkossa on tietoa ja linkkejä kehittymisen lähteille. Marraskuussa käynnistyvät jäsenille suunnatut esimiesaamut eri puolella Suomea ja vuodenvaihteen jälkeen verkkokoulutukset. Esimiestyön osaamista on tässä maassa jo pilvin pimein, Akavan tavoitteena on saada osaaminen käyttöön. Eikä esimiesosaamisen kierrätyskään ole pahasta, uuden luomisesta puhumattakaan. Suomen työelämästä ollaan rakentamassa Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Se edellyttää, että esimiestyö on ensiluokkaista. Akavalaisilla, jos kellä, on tässä vastuunsa.


Teksti: Leena Vänni/YTN Kuva: Heli Hirvelä

Vuoden yritysyhdistys luo uusia toimintatapoja Uusien toimintatapojen kehittäminen nosti Finnairin Insinöörit FIRYn valokeilaan yli sadan YTN-yritysyhdistyksen joukosta. lemmät Toimihenkilöt YTN palkitsi FIRYn vuoden yritysyhdistyksenä 2013. FIRY on esimerkki siitä, että yritysyhdistyksen toiminta suuren murroksen keskellä toimivassa yrityksessä on parhaimmillaan rakentavaa yhteistyötä niin työnantajan kuin yrityksen muiden yhdistysten kanssa. Yhdistys näkyy ja viestii niin jäsenille kuin myös YTN:n suuntaan. Toimintatapoja on hiottu tehokkaiksi ja niitä myös uudistetaan. Erityistä kiitosta Finnairin Insinöörit sai toiminnastaan jäsenistöään koskevissa yt-neuvotteluissa. Yhdistyksen jäsenet etsivät työpajan avulla uusia tapoja selvitä kriisistä mahdollisimman pienin henkilöstövaikutuksin. Saadut tulokset esiteltiin neuvotteluissa työnantajalle. – Finnairin Insinöörit ymmärtää ja hyväksyy toiminnan lähtökohdat muuttuvassa ja vaativassa ympäristössä. Haasteet eivät lamauta, vaan lisäävät tehokkuutta ja aktiivisuutta, yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen tiivistää.

Y

Toimintaympäristö muuttuu ja muuttaa

Finnairin Insinöörien puheenjohtaja Juha Marjamäki kiittää yhdistyksen toimintatapojen kehityksestä pilke silmäkulmassa Finnairia. – Yrityksen vaikea taloustilanne on tehnyt sen, että yhdistyksen toiminta on muokkautunut mahdollisimman tehokkaaksi ja osaaminen kasvanut jatkuvien yt-neuvotteluiden ja säästöjen paineessa. Yhdistyksen aktiivi ja palvelutoimialojen taustaryhmän puheenjohtaja Hannu Juppi huomauttaa, että myös Finnairin näkyvyydellä on varmasti osansa siinä, että monien hyvin toimivien yhdistysten joukosta esiin nostettiin juuri Finnairin Insinöörit.

Hannu Juppi (vas.), Juha Marjamäki ja Kari Lappalainen vastaanottivat palkinnon.

Finnairin Insinööreillä on hyvä neuvottelusuhde työnantajaan. Myös yrityksen muiden yhdistysten kanssa tehdään toimivaa yhteistyötä. Erityisesti yhteistyö Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt ry:n kanssa on ollut tiivistä. Lisäksi Finnairin Insinöörit osaa hyödyntää YTN:stä ja liitoista saatavaa tukea ja palveluita. Oma sopimus vaatii työtä

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vuoden yritysyhdistys valittiin YTN palvelutoimialoilta. Palvelualojen suurimmat yritykset ovat Finnairin lisäksi Digita, Yleisradio, Itella ja VR-konserni. Palvelutoimialoilla on kaikissa yrityksissä oma työehtosopimus tai palkkapöytäkirja. – Oma sopimus vaatii yhdistykseltä neuvotteluosaamista ja hyvää perehtynei-

syyttä omiin työehtoihin, alan vastuullinen asiamies Anu Aspiala toteaa. Tulevaisuus avoin

Finnairin Insinöörien yhteistyö saman yrityksen toisen ylempien toimihenkilöiden yhdistyksen, Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt FYTin kanssa on toimivaa ja aktiivista. Kahden yhdistyksen järjestelylle harkitaan myös muutosta, sillä erilliset yhdistykset koetaan vanhanaikaiseksi järjestelyksi. Yksi yhdistys helpottaisi myös toimimista työnantajan suuntaan. – Yhdistymisen eteen on jo tehty pohjatyötä, jäsenistö päättää tapahtuuko sitä, Marjamäki toteaa. Vuoden yritysyhdistys on valittu vuodesta 2005. N 17


Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Shutterstock

Rekrytointikanava verkossa Joka kymmenennellä suomalaisella on LinkedIn-profiili. Näistä noin 550 000 suomalaisesta valtaosa on korkeasti koulutettuja, vähintään asiantuntijatason tehtävissä toimivia. inkedInin suosio työnhaun välineenä kasvaa jatkuvasti. Sosiaalisen median kouluttaja Tom Laineen mukaan vuoden 2008 jälkeen suomalaiset ovat rynnineet LinkedIniin. – Kun alkoi tasainen laskusuhdanne ja yt-neuvottelut lisääntyivät, monet ymmärsivät, että tämän kanavan kautta voi saada töitä. Jo pari vuotta tätä aiemmin moni kävi tutustumassa verkostoon, mutta kääntyi pois, sillä se ei tuntunut tarjoavan mitään. Tällä hetkellä LinkedIn on isommista sosiaalisen median kanavista ainoa, jossa voi hyvin esitellä omaa osaamistaan. LinkedIn poikkeaa viihteellisimmistä, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista sosiaalisen median välineistä. Se on ammatillisen profiloitumisen verkosto eikä ole tarkoitus, että siellä tehdään esimerkiksi päivittäisiä statuspäivityksiä. – LinkedIn ei vaadi sen ihmeellisempiä kikkailuja tai erikoisia tapoja toimia, Laine huomauttaa. Hän kertoo kuulevansa viikoittain LinkedInin kautta työllistyvistä suomalaisista. Itse hän on hyvä esimerkki. Jo vuonna 2006 hän haki avoimesti töitä ja LinkedInin välityksellä työpaikka löytyi. Vuosien varrella samaa reittiä on tullut vastaan useita projektitöitä.

L

Asiantuntijoille töitä

LinkedInistä on perinteisesti löytynyt teknisen alan työpaikkoja. Näissä töissä vaaditaan asiantuntijuutta ja koulutusta18

son oletetaan olevan vähintään ammattikorkeakoulutasoista. Sen sijaan tuotantotyöntekijöiden paikkoja ei ole ainakaan tällä hetkellä tarjolla. Laine kertoo, että viimeisten vuosien aikana ict-alan henkilöiden profiilien määrä on suhteessa laskenut merkittävästi. Mukaan on tullut esimerkiksi opetushenkilökuntaa ja erilaisia bio- ja terveysteknologian osaajia. – Joka toimialalta suomalaisia on rekisteröitynyt LinkedIniin, mutta painotus on korkean teknologian alalla työskentelevien henkilöiden verkottumisessa. LinkedInin yli puoli miljoonaa suomalaista on niin merkittävä osuus suomalaisesta työvoimasta, että Laineen kehotuksen mukaan siellä pitää olla läsnä – Ihminen on löydettävissä kolmannelle tasolle verkostossa eli kaverin kaverin kaverit löytävät tietoa ja voivat ottaa yhteyttä. Jos ihmisellä on keskimäärin sata ihmistä verkostoissaan, kolmannella tasolla on jo miljoona ihmistä, jotka pystyvät sinut potentiaalisesti löytämään. Avoimesti ja aktiivisesti esille

Kun tavoitteena on työnhaku, LinkedInprofiilista kannattaa tehdä ansioluettelomainen. Profiilissa pitää unohtaa pituusrajoitukset, joita tavallisissa ansioluetteloissa on. – CV on niin pitkä kuin osaamista on kertynyt eikä esittelyä rajoiteta keinotekoisesti, Laine neuvoo. Profiilin on oltava niin hyvin tehty, että

sitä lukeva ihminen vakuuttuu ja ottaa yhteyttä. Toinen avaintekijä on aktiivisuus. Verkostoa kootaan erilaisten ihmisten kesken. Heitä ovat entiset kollegat, nykyiset tutut, alihankkijat ja yhteistyökumppanit tai ihmiset, joilla on samantapaisia mielenkiinnon kohteita, Laine vinkkaa. Jos ammatillinen profiloituja verkostuu suppeasti, häntä on vaikea löytää. Toisaalta jos ei osaa tuoda omaa osaamistaan oikeilla asiasanoilla esiin, silloinkin hänet on vaikea löytää.


– Osaamista tuodaan esille sekä profiilin että fiksujen keskustelujen kautta, Laine painottaa. Kannattaa tuoda myös reilusti ilmi, että hakee töitä. Laine arvelee, että ihmiset eivät enää ujostele työttömyyttään, kun työttömyysprosentit ovat monessa kaupungissa niin korkealla. Viimeisten tutkimusten mukaan yli kolme neljäsosaa Suomessa auki tulevista työpaikoista jää julkisesti ilmoittamatta. – Sosiaalinen media mahdollistaa yri-

tyksille ilman suuria rekrytointikustannuksia parhaiden osaajien poimimisen, oli ihminen aktiivisessa työnhaussa tai ei. Kielteisenä ilmiönä huijaukset

Viimeisen puolen vuoden aikana huijausprofiilien määrä on kasvanut rajusti. Monissa tapauksissa huijausprofiilin kautta yritetään päästä käsiksi eri yritysten tietoihin. Verkottumalla yritysten työntekijöiden kanssa koetaan urkkia vaikkapa eri salasanoja, jotka auttavat tekemään esi-

merkiksi tietomurron. – Suurin osa huijausprofiileista on niin huonosti laadittuja, että valtaosa jää kiinni. Varmasti joukossa on niin hyviä profiileja, ettei niitä pysty tunnistamaan, Laine sanoo. Hän tietää Suomessa muutamia valeprofiileja, joiden takana on headhunterit. Suomi on niin pieni markkina-alue, etteivät kaikki headhunterit halua toimia omissa nimissään, jos asiakkaina on esimerkiksi kilpailijayrityksiä. N 19


Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Tarja Hartikaisen mielestä palkitsemista ei ole koskaan liikaa.

Palkita voi monella tavalla Esimiehen myönteiset sanat ja rehellinen käytös voivat palkita työntekijää siinä missä rahalliset korvaukset. Tärkeintä on avoimuuden ja luottamuksen osoittaminen. ndritzilla Savonlinnassa esimiehenä työskentelevä Tarja Hartikaisen mielestä on palkitsevaa, kun esimies kuuntelee tarkalla korvalla ja on oikeasti läsnä. Palkitsemista ei liene koskaan liikaa. Hän on toiminut varaosaryhmän esimiehenä tämän vuoden alusta lähtien. Alaisena on viisi varaosamyyjää, jotka hoitavat myynnin ja kontaktit myyntialueittain. Hartikaisen mielestä työ on haastavaa; on tunnettava erilaisia asiakaskulttuureja ja toimintatapoja sekä vientiin liittyviä asioita. Työ vaatii myös teknistä

A

20

asiantuntemusta, kielitaitoa, joustavuutta ja hyviä hermoja. – Haasteena on saada kaikki kokemaan itsensä tasa-arvoisesti kohdelluksi ja toimia niin, että kukaan ei kuormitu liikaa töiden takia, Hartikainen kertoo esimiehen roolistaan. Hän haluaa, että ihmiset voisivat ilmaista tuntemuksiaan vapaasti, vaikka kyseessä olisi hankalakin asia. – Jokapäiväisessä työssä on omat kiireensä. Jos jollakin on asiaa, silloin ei pidä lukea tai kirjoittaa sähköposteja, Hartikainen toteaa. Erityinen haasteellista Hartikaisen

mielestä on työlainsäädännön soveltaminen. Se on onneksi henkilöstöhallinnon erikoisalaa. Andritzin palkitsemisjärjestelmän periaatteisiin kuuluvat aloite- ja kirjoituspalkkiot sekä palvelusvuosista ja työsuhdekeksinnöistä palkitseminen. Projektipalkkiolla huomioidaan lisäksi erityisen hyvä työsuoritus ja onnistuminen. Yhtiön bonusjärjestelmä on rakennettu siten, että esimiestehtävissä olevat pystyvät vaikuttamaan henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Koko henkilöstöä koskien tämä on hankalampaa. – Ennakko-odotukset ovat yleensä kor-


Niilo Hakonen haluaisi palkitsemisen osaksi johtamiskulttuuria.

keammalla kuin mitä tilinauha näyttää. Palkitseminen voi Hartikaisen mielestä olla vaikkapa yhteinen illanvietto, teatterissakäynti tai vaikkapa suolaista ja makeaa koko osastolle, kun on saatu tehtyä hyvät kaupat. Palkitsemisen pitää olla tasa-arvoista ja sellaista, että siitä oikeasti tulee hyvä mieli. Se ei saa aiheuttaa kielteisiä tunnekuohuja eikä suukopua. Palkkiojärjestelmä olisi tärkeä

Mikko Vahtera on ollut työssä Aurajokikonsernin Turun yksikössä kymmenisen vuotta, josta esimiehenä kaksi vuotta. Tehdas on erikoistunut elektrolyyttisiin pintakäsittelyihin ja pinnoitteisiin. Vahteralla on 20 alaista kolmella pinnoituslinjalla ja hiomossa. – Työ esimiehen on raskasta, mutta usein myös palkitsevaa, Vahtera kiteyttää. Mielikuva esimiehenä olemisesta on Vahteran mukaan usein huomattavasti ruusuisempi kuin karu todellisuus. Työntekijänä ei välttämättä näe sitä valtavaa työmäärää mikä työnjohtajalla on.

Mikko Vahteran mielestä hyvin toimiva palkkiojärjestelmä motivoisi työntekijöitä.

– Haasteita on valtavasti, kun olet työntekijöiden, talouden, tekniikan ja asiakkaiden rajapinnassa. Aurajoki-konsernissa on käytössä tulospalkkio, muuta rahallista palkkiojärjestelmää ei ole. Tasapuolisen ja kannustavan palkkiojärjestelmän luomista on useasti mietitty, mutta toistaiseksi pätevää systeemiä ei ole löydetty. Vahteran mielestä palkitseminen voi olla muutakin kuin rahallista. Hyvällä esimiestyöllä voi vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin todella paljon. Se on haastavaa, koska ihmiset ovat kaikki erilaisia. – Hyvällä yhteispelillä pystymme kannustamaan ja motivoimaan toisiamme päivittäisessä työssä. Vahtera kertoo yrittävänsä olla mahdollisimman paljon läsnä työntekijöiden työpäivässä ja pitävänsä välit heihin hyvinä. Palkitseminen mukaan johtamiseen

Hyvä esimiestyö on kaiken palkitsemisen avain, sanoo palkkaus- ja palkitsemis-

järjestelmien asiantuntija Niilo Hakonen. Hän oli kouluttajana MIF:in järjestämässä Menesty esimiehenä -koulutuksessa, johon Hartikainen ja Vahtera osallistuivat. – Henkilöstöjohtamisen paras työväline on palkitseminen, Hakonen sanoo. Hänen mukaansa on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että palkkiojärjestelmät ja kannustava palkkaus vaikuttavat voimakkaasti motivaatioon ja tuottavuuteen. Pääosa tutkimuksista tukee palkankorotusten kytkemistä pätevyyden ja työsuorituksen arviointiin. – Ei ole yhtä oikeaa palkitsemismallia tai kaikille sopivaa palkkiojärjestelmää. Palkitsemisen keinoja voi ideoida yrityskohtaisesti. Niinpä kurssilaiset rupesivat kertomaan omista palkitsemiskokemuksistaan. Voidaan esimerkiksi valita vuoden yritysläinen tai vuoden torvi (hyvässä mielessä), kehua onnistunut fuusio tai kiireellisen projektin läpimeno. Kurssilaisten mielestä julkinen kehuminen lämmittää aina sydäntä. N 21


Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Rex Features / Lehtikuva

Jokainen ansaitsee hyvän esimiehen Hyvä esimies välittää – ja laajasti. Esimies välittää muun muassa alaisista, organisaation tehtävistä, asiakkaista ja jopa itsestäänkin. Näin kiteyttää hyvän esimiehen tai johtajan olennaisimman piirteen Pekka Pohjakallio.

ohdon tärkein tehtävä lienee 925 Designin toimitusjohtaja Pekka Pohjakallion mukaan selkeyden luominen kaaoksen keskelle. – Esimieheltä pitää vaatia vähintäänkin läsnäoloa sekä auttamista näkemään organisaation tavoitteet ja kirkastamaan visiota. Pohjakallio on sitä mieltä, että esimiestyötä aliarvioidaan usein työnä. Esimiehet mittaavat omaa pärjäämistään ensisijaisesti substanssin kautta. Suurimmassa osassa organisaatioita esimiehet eivät ole ainoastaan esimiehiä, vaan heillä on omatkin työt tehtävänä. – Liian usein substanssityö tuntuu menevän joukkueen johtamisen ja esimiehiyden edelle, jolloin ongelmaksi nousee, että hänen niskallaan on niin paljon muita asioita. Esimies onkin aika tiukassa välissä. Pohjakallion mukaan ajan lisäksi esimiehillä pitää olla rohkeutta siihen, että näkee itsensä esimiehenä, jonka päätehtävänä on varmistaa organisaation toimiminen. Jos organisaatio toimii, niin substanssiasiatkin hoidetaan. Monen esimiehen harha on, että vain itse kaiken tekemällä asiat toimivat.

J

Esimiestyölle aikaa

– Johtaminen, alaisista huolehtiminen ja selkeyden luominen eivät ole vasemman käden tehtäviä, Pohjakallio sanoo. Hän ehdottaa toimintamalliksi itsensä johtamista. Se sisältää ensimmäisenä oivalluksen siitä, että miksi tekee työtään ja mitä työssä odotetaan. Kun ensin tiedostaa, mitkä ovat omat perustehtävät ja tavoitteet, sen jälkeen on helpompi priorisoida. Toki niiden täytyy olla linjassa organisaation tavoitteiden kanssa. Jos esimies ei ole sisäistänyt tehtäviään ja tavoitteitaan organisaatiossa, hän ei voi johtaa joukkojaan oikeaan suuntaan.

22

Aluksi voi istahtaa hetkeksi ja pohtia tehtävätasolla, mitkä ovat viikoittaisia asioita tai aktiviteettejä, joihin kuuluu osallistua. Jos ne vievät jo kaiken ajan,

muista tehtävistä pitää kieltäytyä. – Suunnittelu ja analysointi taaksepäin – olenko tehnyt oikeita asioita – voi olla ensimmäinen askel hyvään itsensä


johtamiseen. Pohjakallio siteeraa ajanhallintaguru Stephen Covey’a, jonka mielestä kaikkein olennaisimmat priorisoitavat tehtävät ovat toisaalta kiireellisiä, mutta ei tärkeitä. Niitä eivät ole sellaiset, jotka ovat tärkeitä, mutta ei kiireellisiä. – Helposti reagoimme ensin mainittuihin, koska kiire luo illuusion, että nämä pitää hoitaa heti. Aidosti tärkeät, jotka eivät ole kiireellisiä, jäävät tekemättä. Myös alaisella velvollisuuksia

Itsensä johtaminen on tärkeää myös alaisille. Alaisen vastuulla on toimia, sillä jo-

kaisella on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. – Jos joku asia organisaatiossa ei toimi sen mukaan kuin itsestä on oikein, alaisen velvollisuus on rakentavalla tavalla perustella ja vaikuttaa niihin asioihin, jotka luovat edellytykset hyvälle työn tekemiselle ja suoriutumiselle. Pekka Pohjakallio muistuttaa Leo Tolstoin sanoista: – Kaikki haluavat muuttaa maailmaan, kukaan ei halua muuttaa itseään. Pohjakallio huomauttaa, että usein puhumme isojen asioiden muutoksesta, mikä on sinänsä ylevää ja hienoa. Kui-

tenkin iso asia yleensä muuttuu sillä, että muutamme jotain omaa arkipäiväistä toimintatapaa. – Monen ison firman retoriikassa tällä hetkellä ratkaisuksi tarjotaan johtajan vaihtamista. Kun uusi johtaja tulee, kaikki ei kuitenkaan muutu. Muutoksesta ei tule pysyvää, jos yksilöt eivät tartu pieneen muutokseen ison muutoksen mukana. Insinöörejä keskijohdossa

Viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan Uuden Insinööriliiton jäsenistä noin kolmannes toimii johtotehtävistä; heistä valtaosa on keskijohdossa. He ovat usein tavalla tai toisella ristitulessa ylimmän johdon ja alaisten välissä. Pohjakallio antaa kolme vinkkiä, kuinka luovia tilanteessa. Ensinnäkin esimiehen on myönteisellä tavalla vaadittava selkeyttä myös omalta esimieheltään. – Jos hän haluaa viedä omia joukkojaan johonkin suuntaan, niin hänelle on oltava kirkkaana toivottu suunta. Pohjakallion kakkosneuvo on johdonmukaisena toimiminen. Jos ryhtyy esittämään esimiestä, niin paineet kasvavat oikeasti. – Jos toimii arvojensa mukaan ja tietää tehneensä parhaansa, paineet ovat pienemmät. Kolmanneksi esimiehen roolissa korostuu luottamus. – Esimies ja alaiset voivat luottaa sinuun ja sinä voit luottaa heihin. Luottamuksen luomisessa paras työkalu on ehdoton avoimuus. Panemalla itsensä alttiiksi olemalla todella avoin ristituli on enemmän asia- kuin spekulaatiopohjalla. Silloin asioista puhutaan asioina. – Muut huomaavat, että tämä kaveri ei pimitä mitään eikä tee itsestään tärkeämpää kuin on panttaamalla tietoa. Pohjakallio kannustaa pitämään itsestään huolta. Insinöörimaailmassa on lähinnä ajatustyön kanssa tekemisissä eivätkä ajatukset lennä, jos on ihan puhki. Itsestään huolta pitäminen on merkittävä tuottavuustekijä sekä työkalu johtajalle. – Jos et ole hyvässä vireessä, niin ajatukset sumenevat, olet äksympi etkä jaksa kuunnella alaisia. Itsestään huolehtiminen ei ole hullumpi vinkki alaisellekaan. N 23


Teksti: Ilona Mäenpää, Jukka Kelloniemi Kuva: Ilona Mäenpää

Kemijoki ratkaisujen edessä Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen Jukka Kelloniemen mielestä Kemijoki Oy:llä olisi nyt mahdollisuus kehittää uutta ympäristöystävällistä tekniikkaa vesivoiman käyttöön ja näyttää esimerkkiä yritysvastuun toteuttamisessa. emijoki Oy:ssä on käyty yt-neuvotteluja nyt kuusi viikkoa. Jukka Kelloniemen mukaan työnantaja haluaa toimintamallin muutoksella luovuttaa kaikki voimalaitoksille kuuluvat työt ja joitakin tukitöitä ulkopuolisen palveluntuottajayrityksen tehtäväksi liiketoiminnan siirtona. –Tämän siirron jälkeen yhtiöön jäisi se ilmoitettu 40-60 henkilöä, joiden työpanosta työnantaja ei jatkossa tarvitsisi ja sehän johtaa irtisanomisiin, Kelloniemi ennakoi. Työnantaja käy nyt neuvotteluja palveluntuottajayrityksien kanssa liiketoiminnan siirroista sekä niihin liittyvistä töistä. Henkilöstö ei tiedä, kenen kanssa neuvotteluja käydään eikä muutakaan neuvottelujen sisällöstä, sopimuksien kestosta tai siirtyvään henkilöstöön liittyvistä sopimuksista. Henkilöstö on nimennyt tämän työnantajan toimintatavan 2000 -luvun orjakaupaksi, jossa työntekijöitä myydään ja siirrellään kysymättä ja neuvottelematta kaupan kohteiden kanssa.

K

uuteen toimintamalliin siirtyminen, joka johtaa irtisanomisiin. Yhtiön vesivoimaosakkeiden omistajat saavat vuotuiselle sijoitukselleen hänen mukaansa vähintäänkin kohtuullista tuottoa. Viimevuoden tuotannolla ja Nordpoolin keskihinnalla vuotuinen tuotto oli 350 %. Kelloniemen mukaan sähköpörssin hintakäyrästä voi päätellä myyntihinnan olevan jotain muuta kuin keskihinta, kun tuotteena on vesivoimalla tuotettua säätösähköä. Erään arvion mukaan tuotto voisi olisi 500–600 prosenttia. –Jos yhtiön talous olisi kuralla, kuten Hesarin taloustoimittaja kirjoitti, tuskin työnantaja olisi tarvinnut kallista juristia ja ulkopuolista mediataloa perustelemaan henkilöstölle ja ympäristölle toimenpiteiden tarpeellisuutta. Joku voisi sanoa, että tässä on taustalla sitä kuuluisaa lehmänkauppaa, eikä matematiikkaa. Missä yritysvastuu

Uuteen toimintamalliin siirtymisestä ei työnantajan mukaan ole vielä tehty pää-

töksiä, mutta toimenpidettä perustellaan kuitenkin investointien määrän selvällä vähenemisellä. Hallitus vahvisti elokuussa Kemijoki Oy:n uuden investointisuunnitelman, jossa jo kerran hyväksytyt ja tarpeellisiksi katsotut investoinnit siirretty vuosilla eteenpäin. Yt-neuvottelut alkoivat syyskuussa. Hallitus teki ilmeisesti riskiarvion todetessaan, että kerran tarpeellisiksi katsotut investoinnit voidaan siirtää tulevaisuuteen ja riskit ympäristölle sekä tuotannolle ottaa. Henkilöstöllä on erilainen näkemys asiasta. Yt-menettely ei kestä päivän valoa

Uuden Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö ja YTN:n energia-alan vastuuasiamies Jouko Malisen mielestä Kemijoki Oy:n yt-menettely on käsittämätön. –Päätökset näytään tehdyn jo ennen yt-neuvotteluiden aloittamista ja peruste säästöjen hakemiseksi ei kestä päivän valoa. Kyse on käytännössä Kemijoki Oy:n alasajosta ja vesivoimaosaamisen hukkaamisesta, hän toteaa. N

Miksi nopeutettu aikataulu

Kelloniemen mukaan omistajaohjausministerinä toiminut Heidi Hautala kertoi alun perin, että suunnitellut toimenpiteet suoritetaan kahden vuoden aikana. –Nyt olemme ymmärtäneet, että toimenpiteet voivat käynnistyä jo tammikuussa 2014, Kelloniemi sanoo. Kelloniemen mukaan toimintamallin muuttamisessa ei ole kyse yhtiön taloudellisen tilanteen parantamisesta, vaan 24

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet Jukka Kelloniemi (vas.) ja Pasi Jurmu kävivät Kemijoki Oy:n henkilöstöedustajien kanssa eduskunnassa syyskuussa tapaamassa ministereitä Heidi Hautala ja Lauri Ihalainen.


Teksti: Jani Huhtamella Kuva: Ilona Mäenpää

Liitto kouluttaa jäseniään pärjäämään työelämässä Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen monipuolista ja laadukasta koulutusta, yhdessä alueellisten ja valtakunnallisten jäsenjärjestöjensä sekä yhteistyökumppaneidensa kanssa.

oulutuksien tarkoituksena on kehittää tietoja ja taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä työelämässä, työnhakutilanteissa tai liiton luottamustehtävissä toimiessa. Koulutukset on jaettu neljään kokonaisuuteen, jotka ovat t henkilökohtainen edunvalvontakoulutus, t urahallintakoulutus, t järjestökoulutus sekä t nuorjäsentoiminnan koulutukset. Kukin kokonaisuus sisältää luentosarjoja ja yksittäisiä luentoja. Liiton koulutustarjontaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan jäsenistön toiveita ja tarpeita. Uusia koulutuskokonaisuuksia suunnitellaan omatoimisesti ja kentältä saadun palautteen perusteella. Lisäksi etsitään sopivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tarjontaa voitaisiin laajentaa laadusta tinkimättä. Yksittäiset jäsenetkin pääsevät vaikuttamaan koulutuksien sisältöön ja tilaisuuksien sijaintiin. Tämä onnistuu parhaiten olemalla yhteydessä oman alueyhdistyksen hallitukseen. Koko liiton koulutuksia suunniteltaessa, nimenomaan alueyhdistyksien esittämät suositukset ja uudet koulutusideat priorisoidaan korkealle. Vaikka suunnittelu on pitkäjänteistä

K

ja tarpeisiin pyritään varautumaan ennakolta muun muassa vuosittaisen jäsenyhdistyksille suunnatun koulutuskyselyn avulla, ei viisasten kiveä liitonkaan toimistolla ole vielä keksitty. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, sitä ei voi liikaa korostaa. Oman alueesi toiminnan aktiivisuuteen ja sisältöön voit vaikuttaa tätä kautta suhteellisen helposti, sillä koulutuksia toteutetaan mahdollisimman joustavasti myös lyhyellä varoitusajalla.. Tietoa liiton koulutuksista löytyy internetistä osoitteista www.uil.fi/koulutukset

Huhtamella on näinä aikoina Pasilan toimistolla harvinainen näky, koska lehden ilmestymisen aikoihin Työelämän pelisäännöt -koulutuskiertue on yhä käynnissä.

ja www.iol.fi/koulutukset sekä liiton lehdestä ja muista julkaisuista. Kutsuja paikallisiin tilaisuuksiin lähetetään myös jäsenrekisterin tietoihin pohjautuen, joten kannattaa pitää yhteystiedot ajan tasalla. Sähköpostia liittyen koulutuksiin, voi lähettää osoitteeseen koulutus@uil.fi. N

Satakunnan Insinöörien jäsen- ja koulutusilta ke 11.12.2013 klo 17, Satakunnan insinöörien toimisto, Isolinnankatu 24 A, 5. krs, Pori Tilaisuuden aiheena on työnhaun peruselementit. Kouluttajana toimii liiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen. Koulutuksessa käydään läpi työnhakua, oman osaamisen tunnistamista ja esittelyä sekä hyvän työhakemuksen ja CV:n laatimista. Koulutuksen tavoitteena on myös kertoa osallistujille, millaista palvelua he voivat saada liiton asiantuntijoilta oman työuransa eri vaiheissa.

Ilmoittaudu mukaan 5.12. mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi 25


Ajattelu ja tunteet kuuluvat Helena Åhmanin mukaan aikamme tärkeimpiin menestystä ja kilpailuetua tuoviin asioihin.

Ajatuksen voimalla Ajattelu ja tunteet ovat organisaation keskeisiä resursseja, mutta niiden hyödyntämisessä on vielä paljon tekemistä, sanoo Hunting Minds’in toimitusjohtaja Helena Åhman. Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

hmisen mielestä löytyvät ne asiat, joilla Helena Åhmanin mukaan tehdään menestystä 2020-luvulla. Nyt meneillään oleva keinotodellisuuden, virtuaali-ihmisen ja mikrosirujen kehittäminen asettaa haasteita geneettisen älyn kehittämiselle. Vaarana on, että jäämme koneiden armoille.

I

26

Åhmanin mielestä ihmismieleen kätkeytyvän voiman hyödyntämisestä tulevat ne hyppäykset, jotka vievät kehitystä jatkossa eteenpäin. – Tunteissa välittyy energiaa ja informaatiota; jos niitä ei johdeta, ollaan tuuliajolla, hän sanoo. Tunteet vaikuttavat hyvinvointiin ja

tuloksentekoon virittämällä organisaatiokulttuuria pienillä asioilla. On tärkeätä esimerkiksi havaita, ajattelemmeko myönteisesti vai kielteisesti. – Ajattelua ja tunteita voi johtaa, ne ovat taitoja, joita meidän pitää kehittää, Åhman sanoo. Tämä ei kuitenkaan tarkoita toisten manipulointia vaan ensisijaisesti oman toiminnan tarkastelua. Myös organisaatio voi tehdä paljon luodakseen hyvän perustan. Sosiaaliset suhteet ja tunnemaailma ovat ihmiselle yhtä tärkeitä kuin fyysiset tarpeet. On tärkeätä tajuta tunnetiloja.


– Yritykset, jotka pystyvät luomaan työntekijälle myönteisen tunnesiteen yritykseen ja kannustavat häntä, tuottavat hyvinvointia ja tulosta. Åhmanin mukaan tunnesiteen rakentaminen on samalla yrityskuvan rakentamista ja kirkastamista. Kyseenalaista ja selkiytä

Åhman on tutkinut laajasti johtajien ja johtoryhmien ajattelu- ja toimintatapoja. Hän on todennut, että useat niistä toimivat samalla tavalla prosessinomaisesti. Asioita ei kyseenalaisteta riittävästi. – Harvoin esimerkiksi johtoryhmässä pysähdytään miettimään, minkälaisella ajattelulla ongelmaa yritetään ratkaista, hän sanoo. Kirjassaan Mielen johtaminen organisaatiossa hän tarkastelee aihettaan yhdeksästä eri näkökulmasta, aivotutkimuksesta rauhanvälitykseen, panttivankineuvotteluista taiteeseen. Johtajat arvioivat itsensä yleensä ympäristön kokemaa paremmiksi odotusten selkeydessä, palautteen antamisessa ja yksinkertaistamisessa. Samoin yhteisen edun laittaminen etusijalle on heillä selkeä kehittämisen alue. Maailman muuttuessa läpinäkyvämmäksi vanhat johtamistavat eivät Åhmanin mielestä enää toimi. Johtamisen pitää olla perusteltua, kestävää ja antaa työntekijälle myönteistä haastetta. Åhman peräänkuuluttaa ajatusmuutosta. – Hyvinvointi ja tuottavuus eivät lisäänny juoksemalla kovempaa, vaan selkiyttämällä asioita, hän sanoo. Åhman on kirjassaan ottanut esimerkiksi rauhanneuvottelut, joissa yhdessä aluksi keskustellaan vaihtoehdoista a ja b. Lopulta kenties päädytään vaihtoehtoon c, jota kumpikaan puoli ei tullut alun perin ajatelleeksi. Esimies on esikuva

Åhmanin mielestä johtoryhmien kokouksissa aika tahtoo mennä liian pieniin asioihin tartuttaessa. Niissä pitäisi kysyä, onko tämä kokous tarpeen, onko kaikkien osallistuttava siihen ja voisiko asian hoitaa tehokkaammin perehtymällä asioihin etukäteen. Mitkä ovat ne viisi tärkeintä asiaa, jotka pitää nyt ratkaista. Esimiestyöstä kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Åhman lähestyy asiaa mielen näkökulmasta, mitä siellä tapahtuu. Minkälaisia ajattelutapoja olemme valinneet? – Meillä on päässä hieno koneisto,

mutta emme osaa kunnolla käyttää sitä, hän toteaa. Åhmanin mielestä kaikilla on tarve tulla arvostetuksi ja halu saada palautetta. On tärkeää, että esimies pystyy luomaan tunnesiteen alaisiinsa. – Tunteet ja arvostukset tulevat mukana työpaikalle, ei niitä laiteta naulakkoon tai jätetä pelkästään vapaa-aikaan. Åhman viittaa kollegaansa SICK Oy:n toimitusjohtajaan Ari Rämöön, joka on kirjoittanut yksinkertaisesta johtamisesta. Suurin osa johtamisen ongelmista syntyy hänen mielestään arvostuksen puutteesta. Ihmisiä ei aidosti arvosteta, eikä heitä kuunnella. Heidän mielipiteillään ei ole väliä. – Jos esimies ei ole läsnä, on ihan sama, mikä johtamismalli on käytössä, Åhman toteaa. Kaikista ei tule hyviä johtajia teke-

Tekniikan tohtori Helena Åhman on Hunting Minds Oy:n perustaja. Hän on työskennellyt johtamisvalmentajana ja muun muassa Nokialla ja Mercuri Urval’issa ja julkaissut lukuisia kirjoja ja tutkimuksia mielen johtamisesta ja johtoryhmätyöstä. Åhmanin teokselle ’Mielen johtaminen organisaatiossa’ myönnettiin viime vuonna Suomen Ekonomiliiton SEFEn parhaan suomalaisen yrityskirjan kirjallisuuspalkinto.

mälläkään. Harvoin hyvältä asiantuntijalta kysytään, onko hän kiinnostunut ihmisistä, kun hänestä tehdään esimiestä. Siksi on hyvä, että tarjolla on vaihtoehtoisiakin urapolkuja. N

TUIKE ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 13.11.2013 klo 18 Viinille ravintola (Humalistonkatu 6, Turku) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen maistelemme kuohuviinejä. Tarjolla on myös pientä purtavaa. Ilmoittautumiset 1.11.2013 mennessä tuikeilmoittautumiset@hotmail.com Tervetuloa kokoukseen! TUIKE ry, Hallitus

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n sääntömääräinen syyskokous to 14.11.2013 klo 18.30 yhdistyksen toimitila Vinssi, Meripuistokatu 16, 5. krs, Kemi Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat eli valitaan yhdistyksen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Lisäksi käsitellään toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio. Tarjoilua.

Tervetuloa!

27


Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Piikkiöläiseltä perhevarustamolta rikkipesurit Euroopan laivoihin Varsinaissuomalaisen Makarlan kylän maalaismaisemissa on innovoitu pelastusta laivojen pakokaasujen puhdistamiseksi. Suppea tiimi on onnistunut kehittämään rikkipesurin, joka on kooltaan riittävän pieni ja puhdistaa jäteveden suljetussa kierrossa. Vetovastuussa on ollut Oy Langh Ship Ab -varustamon toimitusjohtaja Hans Langh.

ehittämistyössä on yhdistynyt sekä varustamon konepuolen ja korjaamon osaaminen että Pesupalvelu Hans Langhin 40 vuoden kokemus teollisuuden pesuvesien puhdistamisesta. Hanke on saanut Tekesiltä tukea tiedon etsimiseksi ja menetelmien kehittämiseksi. Langh kertoo kiertäneensä Eurooppaa ristiin rastiin tutustuessaan eri laboratorioihin ja tutkimuslaitoksiin. Matkassa oli aina puhdistettuja ja puhdistamattomia vesinäytteitä analysointia varten. – Hirveän nopealla aikataululla etenimme, koska olimme varmoja, että pystymme ratkaisemaan ongelman, Langh muistelee.

K

Kimmoke nokisista pesuvesistä

Langh Ship pyysi tarjouksia pesureista omiin laivoihinsa, mutta totesi ne liian kalliiksi. Samaan aikaan pesupalveluyritykselle tuli käsiteltäväksi savukaasupesurin likavesiä ja muita nokisia likavesiä. – Analysoimme näitä nokivesiä huolellisesti, Langh kertoo. Muilla valmistajilla oli ongelmia rikkipesuriensa kehittämistyössä. Elettiin alkuvuotta 2012. Monille valmistajille on suljetun järjestelmän pesuveden puhdistaminen iso ongelma ja aiheuttanut suuria jätemääriä. Pesupalvelu Hans Langh taas oli 40 vuotisen toimintansa aikana kerännyt tietoa sekä siitä, miten laivojen konehuoneita pestään öljystä ja tulipalojen aiheuttamasta noesta että siitä, miten isoja vesimääriä puhdistetaan. 28

Rikkipesurikaupat työllistävät Laura Langh-Lagerlöfiä. Kolmikuinen Conrad-poika on tullut tervehdyskäynnille.


Pakokaasujen pesusta jää mustaa, mämmiä muistuttavaa jätettä. Hans Langh kauhoo siitä näytteitä analysoitavaksi.

Suurin ongelma useille rikkipesurien valmistajille on edelleen mereen päästettävän veden sameus. Langhin mukaan lähinnä likapartikkeleista johtuvalle sameudelle asetetut rajat ovat erittäin tiukat. Langh Shipin vedenpuhdistusjärjestelmässä vaadittu puhtausaste saavutetaan hyvin. Kysyntä on kovaa

Viime keväänä varustamon viidestä laivasta yhteen, m/s Lauraan, asennettiin rikkipesuri. Se lähti liikenteeseen vappuaattona ja sitä on koeajettu koko kesä. Tornio lähtösatamanaan laiva on tehnyt pari viikkoa kestäviä edestakaisia rahtimatkoja Hollantiin. Pakokaasupesuri saatiin mahtumaan laivan savupiippuun, joten se ei edes näy ulospäin. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. – Pakokaasu puhdistuu, niin myös pesuvesi, rikkidirektiivin edellyttämälle tasolle, jopa puhtaammaksi, varustamon kaupallinen johtaja Laura LanghLagerlöf kertoo. Mustaa jätettä syntyy kahden viikon aikana polttoaineesta riippuen 200–400 kiloa. Laitteisto ja nesteet eivät käytän-

nössä pienennä lastikapasiteettia. Rikkipesurien kysyntä on Langh-Lagerlöfin mukaan ollut suurta. Kyselyjä on tullut ympäri Eurooppaa sen jälkeen, kun rikkipesurin valmistumisesta tiedotettiin lokakuun alussa. – Olemme nyt valmiita tarjoamaan ratkaisua myös muille varustamoille, Langh-Lagerlöf sanoo. Suuri osa asennustyöstä voidaan tehdä matkan aikana laivan ollessa liikenteessä. Ympäristö- ja terveysnäkökulmat huomioon

Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että laivojen on siirryttävä käyttämään dieseliä raskaan polttoöljyn sijaan, ellei niihin asenneta pakokaasupesuria. Alun perin laivojen saasteiden rajoittamisesta päätti kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. EU on saattanut voimaan sen tekemät päätökset. Euroopan parlamentti hyväksyi Suomessa kovaa

keskustelua herättäneen rikkidirektiivin äänin 606–55. Sen voimaan tuloa vastustivat erityisesti teollisuuden ja varustamojen edustajat. Huolta on aiheuttanut kuljetuskustannusten nousu. Vuoden 2015 alusta laivoilla, jotka eivät täytä rikkidirektiivin määräyksiä, ei ole pääsyä suomalaisiin satamiin. Teollisuuden ja varustamojen laskelmien mukaan rikkidirektiivi aiheuttaa yrityksille jopa 600 miljoonan lisälaskun vuodessa. – Raskaan polttoöljyn ja dieselin hinnan ero aiheuttaa pienehköllä laivalla 1– 2,5 miljoonan euron kustannusten nousun vuodessa, Langh on laskenut. Pahimmillaan siirtyminen raskaasta polttoöljystä dieseliin voi maksaa jopa kymmenen miljoonaa euroa vuodessa per laiva. Rikkidirektiivi on laadittu ympäristösyistä. Euroopan komission arvion mukaan direktiivillä saavutettavat terveyshyödyt EU:n alueella ylittävät laivojen päästöjen alentamisen kustannukset jopa 20-kertaisesti. Uuden ympäristöteknologian kehittäminen ja käyttöönotto tuo uusia liikemahdollisuuksia suomalaisyrityksille. N 29


Teksti: Anneli Haaksivuori, tutkimusassistentti ja Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Työura katkeaa työttömyyteen entistä Työttömyysluvut ovat nyt korkealla tasolla; ikäryhmässä 35–44-vuotiaat työttömyys on vähäisintä. Työttömien insinöörien määrä kääntyy kuitenkin kasvuun jo neljänkymmenen ikävuoden jälkeen. yöttömien insinöörien määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Eri vuosikymmenillä työttömyys on kohdannut eri ikäluokat kuitenkin hyvin eri tavoin. Tällä hetkellä työttömyys vanhemmissa ikäryhmissä on aiempaa yleisempää. Kun 1990-luvun lamassa insinöörien työttömyys iski varsinkin vastavalmistuneisiin, nyt työttömyys osuu usein vanhempiin ikäluokkiin. Laman aikaan 25–29-vuotiaita insinöörejä oli työttömänä lähes kaksikymmenkertainen määrä yli 60-vuotiaisiin verrattuna. Nyt tilanne on vanhempien ikäluokkien osalta päinvastainen. Tämän vuoden elokuussa yli 60-vuotiaita insinöörejä oli työttömänä saman verran kuin alle

T

30-vuotiaita insinöörejä. Laman aikoihin työttömyys laski ikävuosien myötä, sillä pitkäaikaistyöttömät pelasti tuolloin työttömyyseläke. Lamavuosien jälkeen insinöörien työttömyys oli alimmillaan vuonna 2000 ja vuosituhannen alkuvuosina heillä meni hyvin työmarkkinoilla. Tuolloin vastavalmistuneilla oli lähes täystyöllisyys. Vaikka nuorten työmarkkinat vetivät silloin hyvin, jo tuolloin oli havaittavissa, että työttömyys oli vanhemmilla ikäryhmillä nuorempia selvästi korkeampi. Työttömien määrä oli 2000-luvun alussa korkein ikäryhmässä 55–59-vuotiaat. Tämän iän jälkeen työttömyysluvut jälleen laskivat, koska työttömyyseläkejärjestelmä korjasi pitkään työttömänä ol-

leet pois työttömyystilastoista. Työttömän työura pitenee harvoin

Nyt työttömiä on kaikissa ikäryhmissä, mutta varsinkin vanhempien ikäryhmien työttömyys on selvästi 1990- ja 2000-luvun alkua korkeampi. Viime aikojen puheenaihe on ollut työurien pidentäminen ja eläkeiän nostaminen. Kun tarkastellaan työttömänä olevien insinöörien ikäjakaumaa viime elokuussa, näille toiveille ei tunnu olevan katetta. Työmarkkinat ovat olleet jo pitemmän aikaa epävarmat, mutta työttömyys ei ole tänä vuonna kohdannut vastavalmistuneita 1990-luvun laman tavoin. Ikätilastossa näkyy ennemminkin se, että

Työttömien insinöörien ikäjakauma elokuussa vuosina 1993, 2000 ja 2013 2000 1800 1600 1400

Lkm

1200 1000 800 600 400 200 0 20–24

25–29

30–34

35–39

40–44

45–49

Ikäryhmät 1993

30

2000

2013

50–54

55–59

60–64


aikaisemmin %

Työttömien insinöörien määrän kasvu prosentteina eri alueilla elokuusta 2011 elokuuhun 2013 Lähde: TEM

70 60 50 40 30 20 10

jo alkanut työura katkeaa työttömyyteen entistä aikaisemmin. Työttömyys lisääntyy jo ikäryhmässä 40–44-vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden kohdalla toivottu työurien pidentäminen ei näytä kovinkaan realistiselta, koska työntekijöitä irtisanotaan vanhimmasta päästä. Irtisanotut ikääntyneet myös työllistyvät nuoria heikommin. Eri puolilla maata eroja työllisyydessä

Vaikka insinöörien työttömyys on kasvanut viime vuosina lähes kaikkialla Suomessa, työttömyyden kasvu ei ole ollut alueellisesti kovin tasaista. Varsinkin elektroniikkateollisuuden alasajo näkyy työttömyystilastoissa siten, että insinöörien työttömyys on kasvanut viime vuosina Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla muuta Suomea selvästi nopeammin. Elokuusta 2011 elokuuhun 2013 työttömien insinöörien määrä nousi Pohjois-

e

ki -S uo m i Sa ta ku Po nt hj a oi sKa Ka rja ak la ko is -S uo Em Po i hj an m aa Yh te en sä

H äm

Ke s

U us im Po aa hj oi sSa vo

Ka in uu

Su om Et i el äSa vo Po hj an m aa

is -

aa an m

Pi rk

La pp sin i a Va r

P-

Po

hj an m

aa

0

Pohjanmaalla 62 prosenttia ja Pirkanmaalla 45 prosenttia. Samaan aikaan koko Suomessa työttömien insinöörien määrä nousi noin 27 prosenttia. Insinöörityöttömyys on kasvanut myös Uudellamaalla, lähes samaan tahtiin kuin koko Suomessa. Insinöörityöttömyyden kasvulta ovat parin viime vuoden aikana säästyneet parhaiten Etelä-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen alueet. Etelä-Pohjanmaalla insinöörityöttömyys nousi kahden viime vuoden aikana vain kolme prosenttia ja Kaakkois-Suomessa kahdeksan prosenttia. Elinkeinorakenne eri alueilla on varsin erilainen, minkä tähden erot työttömyyden kasvussa eri alueiden välillä ovat melko suuria. Työttömyysluvut korkeimmillaan sitten lamavuosien

tilastojen mukaan työttömiä insinöörejä oli tämän vuoden elokuussa yhteensä 5 434. Viime vuoden elokuusta työttömien määrä on noussut lähes tuhannella työttömällä. Insinöörikunnan laskennallinen työttömyysaste oli elokuussa viitisen prosenttia. Työvoimatoimistoihin ilmoittautuneiden työtä hakevien insinöörien määrä on kasvanut vuoden 2012 elokuusta 1 500 työnhakijalla. Tämän vuoden elokuussa työnhakijoiksi ilmoittautuneita insinöörejä oli kaikkiaan 9 673. Työvoimatoimistoon ilmoittautuneiden työnhakijoiden määrä sisältää työttömien lisäksi myös lomautetut ja työttömyysuhan alla olevat. Yleensä työvoimatoimistoihin ilmoittautuneiden työnhakijoiden määrä ennakoi tulevia muutoksia työttömien määrässä, joten on odotettavissa, että insinöörien työttömyys jatkaa vielä kasvuaan. N

Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyys31


Teksti: Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies Kuva: Shutterstock

Vuosilomalakiin muutoksia – sairauskarenssi poistuu Vuosilomalakiin on säädetty muutoksia, jotka koskevat työkyvyttömän työntekijän vuosilomaoikeutta ja työajan muutosten vaikutuksia vuosilomaetuuksiin. Muutosten taustalla ovat EU-tuomioistuimen ratkaisut.

ikaisemman sääntelyn mukaan vuosilomallaan sairastunut työntekijä sai siirtää vuosilomansa pidettäväksi myöhempänä ajankohtana vasta sen jälkeen, kun työkyvyttömyys vuosiloman aikana oli kestänyt yli seitsemän kalenteripäivää. Uuden sääntelyn myötä viikon karenssiaika poistuu. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on sama oikeus myös silloin, kun hän tietää vuosilomansa aikana joutuvansa sairaanhoitoon tai muuhun sellaiseen hoitoon, jonka johdosta hän on työkyvytön. Uutta säännöstä on sovellettu 1.10.2013 alkaen. Työntekijän on tehtävä työnantajalle pyyntö loman siirtämisestä ilman aiheetonta viivytystä. Pyyntö loman siirtämisestä ei siis kannata jättää esimerkiksi siihen, että palaa pitkältä vuosilomalta, vaan työnantajalle kannattaa tehdä ilmoitus heti kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä työnantajalle pyynnöstä luotettava selvitys kuten esimerkiksi lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa.

A

32

Karenssin poistumisen taustalla ovat vuosiloman ja sairausloman erilaiset tavoitteet. Vuosiloman pitäminen tarkoituksensa mukaisesti edesauttaa työssä jaksamista, mutta loman tavoite ei toteudu, jos loman joutuu viettämään sairaana. Tällöin työntekijä ei palaudu työnsä rasituksesta ja väliin jääneen loma-ajan vuoksi työ kuormittaa jatkossa entistä enemmän. Loma-ajan palkkaan vaikuttavat tekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosiloman ajalta maksettava lomapalkka lasketaan eri tavalla kuin ennen, jos työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden eli 1.4.–31.3. välisenä aikana tai sen jälkeen. Työaika ja palkka muuttuvat tavallisesti esimerkiksi osittaisen hoitovapaan, osa-aikaeläkkeen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen yhteydessä. Uutta sääntelyä sovelletaan viime huhtikuusta alkaen eli sen jälkeen kertyviin vuosilomiin. Viime kesän vuosilomiin ja tulevan talvilomakauden vuosilomiin sääntely ei vielä vaikuta. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden jälkeen, vuosilomapalkka maksetaan sen työajan ja palkan mukaan, mikä työntekijällä on lomanmää-

räytymisvuoden aikana ollut. Esimerkiksi kun työntekijä työskentelee 1.4.2013–31.3.2014 kokoaikaisesti ja jää 1.4.2014 osittaiselle hoitovapaalle, kesän 2014 lomapalkka määräytyy kokoaikaisen työajan ja siitä maksettavan palkan mukaan. Jos osittainen hoitovapaa jatkuu 1.4.2015 saakka ja sen jälkeen työsuhde jatkuu kokoaikaisena, kesän 2015 lomapalkka määräytyy osa-aikatyön ja siitä maksettavan palkan perusteella. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomamääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) välisenä aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. Sil-


loin vuosilomapalkka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista alle vuoden jatkuneissa palvelussuhteissa ja sen jälkeen 11,5 prosenttia. Esimerkiksi jos työaika ja palkka muuttuvat 1.11.2013, vuoden 2014 kesäja talviloman palkkana maksetaan toimisuhteen kestosta riippuen joko 9 tai 11,5 prosenttia aikavälillä 1.4.2013–31.3.2014 maksetuista tavanomaisista palkoista. Erityisen tärkeää on huomata, että lakimuutoksella on tarkoitettu muuttaa vuosilomapalkan laskentatapaa vain silloin, kun sekä työaika että palkka ovat muuttuneet. Jos ainoastaan palkka on muuttunut, vuosilomapalkan laskeminen

tapahtuu kuten ennenkin. Tällöin vuosiloman ajalta maksettava palkka määräytyy lomallelähtöhetken palkan mukaan. Ennen vuosilomaa saatu palkankorotus nostaa myös vuosilomapalkkaa, jos työaika ei ole muuttunut. Laskentasäännöt helpottavat lomapalkan laskentaa

Vuosilomalain uudistamisen yhteydessä lainsäätäjä on katsonut tarpeelliseksi selventää vuosilomakorvauksen laskentasääntöjä viikko- ja kuukausipalkkaiselle työsopimuksen päättymisen yhteydessä. Uudistus on tervetullut, sillä eri työnantajilla tai palkanlaskijoilla on ollut hieman vaihtele-

via käytäntöjä pitämättä jääneen vuosilomapäivän rahallisen arvon laskemiseksi. Työsopimuksen päättyessä pitämättä jääneen vuosilomapäivän palkka lasketaan käyttämällä viikkopalkkaisilla jakajaa 6 ja kuukausipalkkaisilla jakajaa 25. Siten esimerkiksi 3 900 euron kuukausipalkalla työskennelleelle työntekijälle maksetaan työsopimuksen päättyessä 156 euroa vuosilomakorvausta jokaista pitämätöntä vuosilomapäivää kohti. Mikäli lakisääteisten jakajien sijaan sovellettavassa työehtosopimuksessa on määräykset lomakorvauksen laskentaan käytettävistä jakajista, sovelletaan ensisijaisesti työehtosopimusten määräyksiä. N 33


Teksti ja kuvat: Ulla-Mari Pasala

IOL:n hallitus oli sonnustautunut liiton värimaailman mukaisiin pelipaitoihin.

Vuoden paras IOP! OP, ioppi, 10-päivät – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Insinööriopiskelijoiden vuoden kohokohtaa, Insinööriopiskelijapäiviä, vietettiin tänä vuonna Suomen Turussa 12.10. Avajaisissa Turun ammattikorkeakoulun Sepänkadun toimipisteen pihalla puhuivat UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, Turun amk:n rehtori Juha Kettunen, Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen, Turun Insinöörien varapuheenjohtaja Joonas Suominen ja Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Mika-Matti Ojala. Puheissa ilmaistiin huoli opiskelijoiden tulevaisuudesta muuttuvassa maailmassa ja heilahtelevassa taloustilanteessa, korostettiin insinöörikoulutuksen merkitystä Suomen kilpailukyvyssä ja teollisuuden vetovoimassa sekä painotettiin insinööriopiskelijakulttuurin tärkeyttä. Avajaisissa julkistettiin vuoden 2015 Insinööriopiskelijapäivien haku avatuksi ja vuoden 2014 Tekniikka&X -kisan aiheeksi Tekniikka&pari -muuttujjaa.

I

Ajavaistilaisuudessa oli paikalla noin 600 insinööriopiskelijaa.

34

Lappeenrannasta oli lähdetty matkaan klo 5 mutta väsymystä ei ollut ilmassa ollenkaan.

Rastikierrokselle Turun puistoissa osallistuneet suorittivat erilaisia kekseliäisyyttä, älyä ja päättelykykyä vaativia tehtäviä. Ilta huipentui Night Club Börssissä loppubileisiin, joissa musiikillisen viihdytyksen tarjoili Von Hertzen Brothers. Loppubileissä oli noin 1 200 iloista juhlijaa. Insinööriopiskelijapäiviä järjestelemässä oli parisenkymmentä henkilöä ja rasteja pitämässä kolmisenkymmentä. – Vaikka tilanne oli välillä jopa kaoottinen, tapahtumasta selvittiin ehjin nahoin. Suurkiitos kokeneille tapahtumien järjestäjille, sanoo IOP:n projektipäällikkö Joonas Halmeenmäki.


Tekniikka&Naiset Perinteisen Tekniikka&X -kilpailun aiheena oli Tekniikka&Naiset. Kisassa haettiin innovatiivista lähestymistapaa, jotain uutta ja erilaista. Kuopiolaisen Martti Pulkkisen voittajatyö, taittuvan koron kengät, täytti kaikki nämä kriteerit. Palkitsijaraati kiitteli keksintöä sen aidoista kaupallisista mahdollisuuksistaan. Pulkkinen oli kehitellyt naisille monikäyttöiset kengät, jotka poistavat monille naisille tutun kaksien kenkien ongelman, koska kengät palvelevat kahta tarkoitusta yhtä sujuvasti. Kengissä on saranalla taitettava korko, jonka voi juhlien lopuksi kääntää kengän alle ja kävely todennäköisesti on sujuvampaa. Lisäksi koroissa on led-valot tietä näyttämään. – Idea kenkiin syntyi Kuopion Insinööriopiskelijat KINRAn toimistolla pitkällisen ideoinnin jälkeen. Taittuvan koron kenkä tuntui toimivalta, joten lähdin työstämään sitä, sanoo Pulkkinen. Palkinnoksi saatu tablettitietokone lämmitti Pulkkisen mieltä.

Kuopiolainen Martti Pulkkinen vei Tekniikka&Naiset -kisan voiton taittuvan koron kengillään.

Kiitos vastaajille! Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen vastaajamäärissä tehtiin historiaa. 33. kerran järjestettyyn tutkimukseen saatiin yli 6 400 vastausta. Tutkimuksen pohjalta tehdään ensi kesän töille ja harjoitteluille palkkasuositukset, jotka julkaistaan ensi vuoden alussa muun muassa liiton nettisivuilla. Kiitos kaikille vastaajille ja vastauksia keränneille!

Mika-Matti Ojala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Syksy alkanut touhukkaasti

U

usia jäseniä tulee Insinööriopiskelijaliittoon tällä hetkellä ovista ja ikkunoista. Teemme harvinaisen hyvää jäsenhankintatulosta tänä vuonna. Siitä huolimatta, että aloituspaikkoja oli tekniikan alalla tänä syksynä lähes 800 vähemmän kuin aikaisemmin, saavutamme viime vuonna ylitetyn 4 000 uuden jäsenen haamurajaa. Tämä on suorituksena loistava! Perinteinen tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus TOTT toteutettiin myös tänä syksynä. Liittomme aktiivit tekivät tässäkin aivan maagista työtä. Vastauksia kyselyyn tuli pitkälle yli 6 000, mikä antaa tutkimukselle entistä enemmän informaatioarvoa sekä luotettavuutta. Insinööriopiskelijakulttuurille syksy on ollut aktiivinen. Aloittavien ja aloittavanmielisten tekniikan opiskelijoiden starttiristeily ASTin keräsi enemmän osallistujia kuin koskaan ennen. Koko laiva oli varattu meille. Insinööriopiskelijapäivät IOP järjestettiin Suomen Turussa. Ensi vuodesta lähtien IOP vietetään keväisin. Seuraavan kerran IOP on Rovaniemellä 5.4.2014. Haluan kiittää kaikkia liittomme aktiiveja onnistuneesta syksystä! Seuraavana Insinööriopiskelijaliitolla on tulossa sääntömääräinen liittokokous. Siellä valitaan muun muassa ensi vuoden hallitus sekä päätetään toimintalinjoista ja raameista ensi vuodelle. Liittokokouksessa käsitellään ja hyväksytään liitolle strategia sekä päivitetään koulutuspoliittinen asiakirja. Liittokokous järjestetään yhteistyössä Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n kanssa, tällä kertaa laivalla. Tavoitteena on lisätä järjestöjen välistä yhteistyötä niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Teemme myös järjestöinä liittokokouksessa yhteisen julkilausuman.

35


Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Minna Virolainen

Sisäpiirin tieto ei anna oikeutta laiminlyödä yt-menettelyä Arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavien sisäpiiritietojen mukanaolo käsiteltävissä asioissa ei ole perustelu laiminlyödä yhteistoimintamenettelyä. Tästä johtuen henkilöstön edustajat on tarpeen merkitä myös sisäpiirirekisteriin.

eollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmä halusi selvittää yhteistoimintamenettelyn ja sisäpiirin tietojen suhdetta toisiinsa. Arkikokemus on osoittanut, että mikäli yt-menettelyssä joudutaan kertomaan sisäpiirin tietoja, yritys jättää asiat kertomatta tai usein jopa ei käy yt-menettelyä lainkaan. TP:n aloitteesta yhteistoiminta-asiamies on antanut asiasta ohjeen yhdessä Finanssivalvonnan kanssa. Ohjeen mukaan henkilöstön edustajalla on oikeus saada sisäpiirin tiedoksi luokiteltavaa tietoa, jos se on tehtävän hoidon kannalta välttämätöntä. Yrityksellä ei myös ole suoraan oikeutta laiminlyödä yt-menettelyä sen vuoksi, että käsiteltävissä asioissa on mukana kyseisiä tietoja. – Sisäpiirin tietojen kanssa on oltava ehdottoman varovainen. Kaikki yhteistoiminta perustuu luottamukseen ja jos sitä tällaisessa tapauksessa rikotaan, se tuskin palautuu ennalleen, tähdentää Uuden Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen.

T

Työnantaja on osapuoli yt-menettelyssä

Maria Jauhiainen tähdentää, että sisäpiirin tietojen kanssa on syytä olla varovainen.

36

Sisäpiirin tiedolla tarkoitetaan julkaisematonta tai muutoin markkinoiden ulottumattomissa olevaa tietoa, jolla on olennaista vaikutusta osakkeen arvoon. Tiedon on oltava täsmällistä ja olennaista. Se voi myös liittyä yrityksen taloudelliseen tilaan tai tulevaan strategiaan. Jauhiaisen mukaan tällaista tietoa liittyy usein tavalla tai toisella yhteistoimintamenettelyyn, minkä vuoksi TP oli asiassa aloitteellinen. Lain mukaan sisäpiirin tiedolla ja sen kertomisella ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa tai vahinkoa yritykselle tai sen toiminnalle. Yleensä työnantaja vetoaa juuri haitan ja vahingon aiheutumiseen, mutta toisaalta tällaiset tiedot eivät saa olla este yt-menettelylle.


           

       

Sisäpiirin tieto voidaan ilmaista, jos sillä on merkitystä henkilÜn tyÜn, ammatin ja tehtävien hoitamiseen. Jauhiainen korostaa, että tässä yhteydessä on otettava huomioon tyÜnantajan asema yhteistoimintamenettelyn osapuolena ja heidän velvoitteensa kertoa yt-menettelyyn liittyvistä asioista. – Yhteistoiminta-asiamies on todennut, että tyÜntekijÜiden edustajilla on oikeus saada tieto myÜs sisäpiirin tiedoksi luokiteltavasta asiasta, jos se kuuluu osaksi heidän velvoitteitaan henkilÜstÜn edustajana, hän sanoo. Kun arviointia tiedon luovuttamisesta tehdään, huomioon on otettava tiedon tarpeellisuus tehtävien suorittamiselle, tiedon arkaluonteisuus ja vaara tiedon väärinkäyttämiselle.

                                   

            

            ! 

HenkilÜstÜn edustajasta tulee sisäpiiriläinen

Yhteistoiminta-asiamiehen mukaan henkilÜstÜn edustajat pitää myÜs merkitä sisäpiirirekisteriin, joka voi olla joko julkinen ja jatkuvasti voimassa oleva rekisteri tai yksityinen, yrityskohtainen ja yhteen projektiin liittyvä. Rekisteristä on käytävä ilmi sisäpiiriläiset lähipiireineen sekä heidän omistamansa rahoitusvälineet sekä niiden hankinnat ja luovutukset eriteltynä. Kun lain mukaan henkilÜstÜn edustajalla on oikeus käsitellä asioita edustettaviensa kanssa ja hän voi siinä yhteydessä ilmaista yt-menettelyssä saamiaan ja salassapitosäännÜksen nojalla salassa pidettäviä sisäpiiritietoja, myÜs tietoa mahdollisesti saavat edustettavat pitäisi merkitä rekisteriin. Jauhiaisen mielestä sisäpiirin tietojen ilmaisemisen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Hän suosittelee, että tällaista tietoa kerrotaan eteenpäin omille edustettavilleen vain hätätapauksessa. – Kyseessä on oltava yt-menettelyn sisällÜn ja tulosten kannalta ehdottoman välttämätÜn tiedottaminen tai vaikka neuvon kysyminen ay-liikkeen edustajalta. TällÜin kannattaa miettiä, voiko tiedon hankkia tai siitä tiedottaa ilmaisematta sisäpiirin tietoa, Jauhiainen sanoo. N

2  0 

 * + * * . + &*./ ,&%+&))# ) ! + ) $  #.(& )#&%&*' . ( .#%" -        

       

     22 2  2  2  

   1

     37


Ohit ta Tapa maton koko htumanais uus!

13.-15. marraskuuta 2013 | Messukeskus

2013 Samalla maksuttomalla pääsykortilla poimit parhaat palat myös mm. Kiinteistö 2013 ja Finnsec 2013 –tapahtumista samassa hallissa!

H A P A T U S UT

! N A A M U T

ä ja l l i n n y nkä ä ä s i s a yt t l n e i s s i u m p tta ylip o s n ä o ä j p y t n Väl uto s k a m odilla: o k tulosta i s a g ko l l e

K

odia: K äy t ä k o

2700

www.ea

Rekister

sy

öi

/SAH m o c . s r Fai

KO

2190


KATSAUS ALAN TULEVAISUUTEEN MAHTAVASSA TAPAHTUMAKOKONAISUUDESSA! SÄHKÖ 2013 avaa ovensa marraskuussa Helsingissä jo kolmatta kertaa – nyt kolmipäiväisenä! Ohittamaton tapahtumakokonaisuus!

Tapahtuma on ammattilaisten kohtaamispaikka, jossa kolmen intensiivisen päivän aikana tarjotaan informaatiota, inspiraatiota ja innovaatioita. Pääset solmimaan arvokkaita kontakteja ja keskustelemaan kasvokkain näytteilleasettajien kanssa heidän esitellessä osaamistaan ja uusimpia ratkaisujaa. Lisäksi tapahtuman seminaarilava on täynnä arvokasta tietoa ja inspiraatiota - ammattilaisilta ammattilaisille! Helsingin Messukeskukseen muodostuu mittava kokonaisuus, jota on vaikea ohittaa, sillä SÄHKÖ 2013 -tapahtuman lisäksi samassa hallissa järjestetään Suomen Messujen Kiinteistö 2013, Finnsec 2013, Julkisivu 2013, Väri ja pinta 2013, ViherTek 2013, sekä yläkerrassa Avita ry:n AudioVisual -tapahtumat, joista kaikista pääset poimimaan parhaat palat samalla maksuttomalla pääsya kortilla. hjelm

Nähdään marraskuussa Helsingissä!

Yhteistyössä:

Lisätietoja www.easyfairs.com/SAHKO

aariouudes- n n i m Se konais htuma ko tapa illa! saan otisivu k


Bulls

 











 

  



 

 

   

















 







  

 KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

 Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

1. Suomeen saatiin elokuun lopulla neuvottelutulos keskitetystä ratkaisusta, jonka nimi on työllisyys- ja kasvusopimus. Mikä on sen lyhennys? a) tupo b) tyka c) raami? 2. Kuka Jarkko on kyseessä? Tämä Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö on Eeva-Liisa Inkeroisen parina Teknologiateollisuuden tes-neuvotteluissa. Kunnostautui myös hakemalla valtakunnansovittelijaksi. Onko sukunimi a) Ruutu b) Pehkonen vai c) Ruohoniemi? 3. Kuka on SaiPan kaikkien aikojen paras pistemies?

YTN työsuhdeoppaassa käsitellään kattavasti työelämää sääntelevää lainsäädäntöä erityisesti ylempien toimihenkilöiden työsuhteiden erityispiirteet huomioiden. Opas on tarkoitettu ylemmille toimihenkilöille ja heidän luottamushenkilöilleen avuksi ja tueksi työelämän eri käänteisiin. Painotuotteen ohella työsuhdeopas on myös saatavilla YTN-liittojen www-sivuilla. Verkkosivuilla olevaa opasta päivitetään säännöllisesti ja painotuote julkaistaan muutaman vuoden välein. Oppaan ovat kirjoittaneet YTNliittojen lakimiehet sekä asiamiehet. 

40

4. Kuka oli Charlemagne? 5. Mikä on Thomas Hobbesin pääteos? 6. Kuinka monta prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2012 lopussa? 7. Mikä oli Applen historian ensimmäisen tietokoneen nimi? 8. Mikä yhdistää binäärinumerosarjoja, jotka loppuvat numeroon 1? 9. Kuinka moni insinööriopiskelija käy töissä opintojen ohella? 10. Mistä ruska johtuu? Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi


 

     



  ! 

  

 

   

   '*98 8622918 +8'( 29128 0(1 /8 6,

 !!!   ! !





 







  

    



# ' (,.)  

      

  

  











!   



    

(0(28 ;#% 2%'.*862299-











 7





               (28 3 (-$ 322"

"# .51    



                               

0..- - 30*(--"12"     

    

 

*&

 

%+(, 280*% (%'%- (, *.-2" ,82 *2(2

     !  !!

  0&""-(1%2  ,"2%0(""+(2    ,3++(12"4"2   %+%*20.-((*"     

 1   111



 

 

300.1 1"+(11" % . *         

 





/0



2 *..$( 2( )80*%481 *862299-

              



                             

 

 !     ! !

331 (*322%(1 3.0.4" *%%26*(128 2% 269*"+3           

  

 











 



          " *      )!) "    %)  ,.,

 

           ,.,

'0(+., 

  

   

   



 

    



  

1(% (-2% ($%-  0-%2        



312"--3*1%2 1""*30((-      /(*"4(%12%(++8                *            !$* *             ,$*+

 .(%  %     



          

266+( 30:"" **88 12     (    

     (4% +2848 '(%- - .2        

% 0     






asiakaspalvelun kuulumisia

Kerro mielipiteesi asiakaspalvelusta uden Insinööriliiton jäsenpalvelua uudistettiin keväällä uuden asiakaspalvelukeskuksen avaamisen myötä. Asiakaspalvelukeskus eli aspa palvelee jäseniä maanantaista perjantaihin kello 9–16 kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Suurin osa asioista on mahdollista hoitaa yhdellä puhelinsoitolla tai sähköpostilla asiakaspalvelukeskukseen. Syvempää asiantuntemusta tai vaikkapa yhteydenottoa työnantajaan edellyttävät soitot ja sähköpostit asiakaspalvelukeskus välittää liiton muiden asiantuntijoiden vastattavaksi. Asiakaspalvelu on ollut käytössä uuden mallin mukaan reilun puolen vuoden ajan. Oletko asioinut asiakaspalvelukeskuksen kanssa? Kerro, mitä mieltä olet palvelusta. Käy täyttämässä lyhyt kysely osoitteessa www.uil.fi/jasen. Kysely on avoinna 15. marraskuuta saakka. Varsinaisen kyselyosion täyttäminen vie vain minuutin tai kaksi. Lisäksi on varattu tilaa avoimelle palautteelle. Palautetta voi lähettää myös osoitteella asiakaspalvelu@uil.fi. Puhelimitse aspan tavoittaa numerosta 0201 801 801. N

U

Uusi Insinööriliitto UIL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Toiminnan johto

Viestintä

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet

Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

Järjestötoiminta

koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio

palvelupäällikkö Jemina Fabritius

Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori

Asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt

Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsentietopalvelu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky

Urapalvelut

Asiakaspalvelu, 0201 801 801

Taloushallinto

urahallinta-asiantuntija, Seija Utriainen 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta

Tietohallinto

tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870

tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 it-harjoittelija Noora Hjort, 040 869 8908

42

Nuorjäsentoiminta

asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832

Asiakaspalvelu 0201 801 801 asiakaspalvelu@uil.fi

nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851

t t

avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi

Jäsenjärjestöt Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.uil.fi/jarjestot.

Uusi Insinööri -lehden toimitusneuvosto

edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848

Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit

Asiakasyhteyshenkilöt Anssi Oksanen, 0201 801 838 Meri Heiskanen, 0201 801 822

Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt

Asiamiehet

Reima Pentikäinen Insinööriopiskelijaliitto

Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 0201 801 778 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Työsuhdeneuvonta

Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta, 0201 801 801 Johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Eeva Salmi, Tiina Savikko, Jukka Siuria Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström Paavo Honkanen Jäsentietojen päivitys netissä: www.uil.fi/muutos

Joonas Halmeenmäki Insinööriopiskelijaliitto Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Tiina Vanhanarkaus Lapin Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit


lokakuun luuppi Teksti: Minna Virolainen Kuva: Petri Hannula

Astu kuvaan ja katso ympärillesi Kun peli-insinööri halusi käyttöönsä koko näkymän ilman katveita, tavallinen valokuva ei enää riittänyt. erinteiset valokuvat ovat Petri Hannulan mielestä usein kyllä hienoja, mutta ne välittävät vain kapean viipaleen todellisuutta. Hän halusi paremman tavan esitellä erilaisia paikkoja ja ryhtyi rakentamaan pallopanoraamakuvia eli tutummin 360-asteen kuvia. Hannula on tehnyt pallopanoraamoista versioita Flashille sekä iOS- ja Androidlaitteille. Lisäksi hän on tehnyt samanlaista toteutusta myös videokuvalla. – Mobiilipuolella pallopanoraamat ovat erityisen mielenkiintoisia siksi, että mobiililaitteissa on nykyään gyro anturi, jolla kuva saadaan pyörimään automaattisesti käyttäjän liikkeen mukaan. Jos käyttäjä kääntyy 90 astetta, myös kuva pyörii 90 astetta samaan suuntaan. Käyttäjän ei tarvitse operoida kuvan kanssa näytöllä.

P

Kuvan käyttötavat kiehtovat

Pallopanoraamakuvia hyödynnetään tällä hetkellä lähinnä nettisivuilla erilaisten tilojen virtuaaliesittelyissä. Hannula näkee niille nykyistä monipuolisempia käyttömahdollisuuksia ennen kaikkea mobiililaitteissa, mutta myös virtuaalimaailmoissa ja esimerkiksi facebookissa. – Itse vien valmiit kuvat pelimoottoriin, jossa niihin voi tehdä monenlaista jatkotoiminnallisuutta. Jossain vaiheessa olisi hienoa yhdistää pallopanoraamat myös virtuaalilaseihin, jolloin kuvaan pääsisi eläytymään vielä paremmin. Hannula on pelialan ammattilainen. Neljässä vuodessa on syntynyt kahdeksan peliä. Tällä hetkellä hän työskentelee opettajana Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ja pyörittää omaa peliyritystä Snowmillcodea. Monitoimimies ei osaa varsinaisesti sanoa, miten kuvauksesta on tullut osa firman toimintaa. – Perinteistä valokuvausta en ole oikeastaan edes harrastanut. Olen vahvasti insinöörihenkinen ja minua kiinnostaa

– Ilmasta käsin saa käyttöön uusia kuvakulmia. Ja onhan tuo kopterin lennättäminen hauskaa puuhaa, Petri Hannula sanoo.

ennen kaikkea, miten asiat toimivat. Ideat syntyvät kokeilemalla

Hannulan uusin aluevaltaus on kuvaaminen ilmasta käsin. Työvälineenä ilmakuvauksissa on kameralla varustettu kaukoohjattava kopteri. – Laitteesta kiinnostuin ihan sen tarjoamien mahdollisuuksien takia. Kopterin lennättäminen oli kohtuullisen helppo oppia – varsinkin kun minulla on pelitaustaa ja tattiohjainten käyttö on tuttua.

Vielä Hannulalla ei ole selkeää suunnitelmaa siitä, miten hyödyntää ilmakuvausta osana projektejaan. Ennakkoluuloton insinööri kuitenkin kokeilee mielellään kaikkea uutta. Se auttaa häntä löytämään ideoita uusiin piensovelluksiin ja teknologisiin vempaimiin sekä innovaatioihin. – Jos ei uskalla kokeilla, ei synny mitään uutta. N Lisätietoja: www.ooppari.com/360roi.html

43


0.46

Q2

0.20

Työurasi kumppani

Q1

Q2

Q1

3.755

3.533

Liitto kulkee rinnallasi työuran eri vaiheissa. Hae neuvoja sekä tukea urasi hallintaan ja etsi työpaikkoja Insinööripörssistä. Hyödynnä palkkaneuvotteluissa Palkkanosturia, joka kertoo, mitä muut ansaitsevat samantyyppisissä tehtävissä.

UIL tekee työtä parempien työpäivien RWQNGUVCYYYWKNƂ

Insinoori-07-2013  

Uusi Insinööri -lehden numero 7/2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you