Page 1

Ruoan vastuu painaa jouluna 6

2018

Työaikalain anatomia

Työttömiä on edelleen

Yhteinen opetustarjonta


22

28

30

Sisällys 6/2018 10 14 16 18 22 24 26 28 30 34 36 39 46 51

Kaukokylmän kysyntä kasvaa Erään työelämälain anatomia Ilmastotyö nojaa teknologiaan Suunnittelun asiantuntijat palkkakuopassa Puolisalaisissa hommissa Ammattikorkeakoulut keräävät opiskelijoita Joulupöydässä maistuu kinkku Liitto tukee mosambikilaisia aktiiveja Yhteiskunnallinen yritys huolehtii Merkityksellisyyttä onnen sijaan Jälleenrakennus oli ihmeiden aikaa Liitolla on monia juhlavuoden kumppaneita Edustajakokous on liiton ylin päättävä elin Insinöörikin mankeloi pyykkinsä

VAKIOT

3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 21 Kolumni 40 Oikeutta 42 Tutkittua 44 Opiskelijat 50 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Johannes Tervo

Insinööriliiton kokouksessa tapaa uusia ja vanhoja tuttuja s. 46

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJA Janne Luotola 0201 801 822 TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2019 7.2., 11.4., 14.6., 22.8., 17.10., 12.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 (8,8 snt/min) PAINOPAIKKA UPC Print ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € ILMOITUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki, päätoimittaja

Jäsenyydellä on oltava merkitystä HELSINGIN SANOMAT julkaisi marraskuun lopussa varsin kattavan

selvityksen nuorten, alle 35-vuotiaiden osuudesta ammattiliittojen työelämässä olevista jäsenistä. Selvityksessä oli mukana lähes 30 suurinta ammattiliittoa, joten se kattaa lähes 90 prosenttia kaikkien liittojen aktiivijäsenistä. Mukana ei siis ollut liittojen opiskelijaeikä eläkeläisjäseniä. Akavalaisissa liitoissa nuorten osuus vaihtelee Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n 10 prosentista Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian 38 prosenttiin. Insinööriliitossa prosenttiosuus on 23. Akavassa yllätys oli suurimman eli Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n jääminen vain 15 prosenttiin. Lukuihin voi suhtautua liitoissa haluamallaan tavalla, mutta vaikea niitä on kiistää: ne perustuvat liittojen omiin jäsentietoihin. Luvuille ja liittojen välisille eroille voi myös löytää selittäviä tekijöitä, kuten koulutusajat ja niiden piteneminen sekä ikäluokkien koko ja suurten ikäluokkien eläköityminen. Oleellista on, miten luvut kehittyvät, kuinka hyvin liiton jäsenyys tulevaisuudessa kiinnostaa opinnoista työelämään siirtyviä nuoria. HS:n tekemän selvityksen huolestuttavin asia liittyykin nuorten järjestäytymisasteessa tapahtuneeseen muutokseen. HS arvioi selvityksen lukuihin nojaten, että alle 35-vuotiaasta palkansaajasta ja työttömästä työnhakijasta liittoon kuuluu enää neljä kymmenestä. ”Nuorten järjestäytymisasteen lasku on Suomessa ollut dramaattinen, ja se näyttää jatkuvan”, pitkää ay-liikettä tutkinut Tapio Bergholm sanoo HS:n jutussa. Järjestäytymisasteen laskullekin on helppo löytää selityksiä. Pirstaloituneessa ja pätkätöiden täyttämässä työelämässä jäsenyys ei ehkä ole nuorelle ensisijainen pohdittava asia. Ja kenen kanssa jäsenyyden etuja ja järjestäytymisen merkitystä mietit, jos työpaikka ja työkaverit vaihtuvat muutaman kuukauden välein? Muuttuneessa työelämässä palkansaajaliikkeen on perusteltava merkityksensä uudelleen etenkin nuorille. On osattava katsoa sopivassa määrin taakse- ja eteenpäin. Järjestäytymisellä on ollut merkitystä, kun työelämää on vuosikymmenten varrella parannettu. Niin on tulevaisuudessakin, mutta se on osattava kertoa ja perustella uusille palkansaajapolville tuoreella ja uskottavalla tavalla. Onnistumisen edellytys on, että uskomme itse merkitykseemme tulevaisuuden työelämän tekijänä.

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Uusia järjestöjä Insinööriliitto-yhteisöön aikana STTK:lainen Pardia päätti lakkauttaa itsensä ja sulautua Ammattiliitto PRO:hon. Tässä yhteydessä muutama Pardian yhdistys arvioi mahdollisuuksiaan järjestäytyä Insinööriliitto-yhteisöön. Kesällä Suomen Tietoliikennetekniset ST ry siirtyi osaksi Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry:tä. ST on valtakunnallinen tietotekniikan alan ammattilaisten järjestö, jonka jäsenet työskentelevät pääosin julkisella sektorilla. Valtion Maanmittausalan Ammattikorkeakouluja Opistotekniset VMT ry on hyväksytty Insinööriliiton jäsenjärjestöksi 1.1.2019 alkaen. VMT:n jäsenkunta koostuu pääosin maanmittausalan insinööreistä ja teknikoista, jotka työskentelevät lähinnä Maanmittauslaitoksen palveluksessa. Lisäksi Insinööriliitto on käynyt neuvotteluita Rautatiealan Teknisten ja Toimihenkilöiden Liitto RTTL ry:n kanssa. RTTL:n jäsenet ovat tekniikan alan asiantuntijoita ja esimiehiä, joiden pääasiallinen koulutustausta on teknikko, rakennusmestari, insinööri tai diplomi-insinööri. Valtaosa RTTL:n jäsenistä työskentelee VR-konsernin palveluksessa. RTTL päättää liittymisestään Insinööriliitto-yhteisöön Insinööri-lehden painoon menon jälkeen. KULUNEEN VUODEN

1,29

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden määrä oli 1,29 miljoonaa viime vuonna. Opiskelijamäärä kasvoi lukio- ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa opiskelijoiden määrä väheni.

Insinööriliiton ilme uudistuu – pidä silmällä!

Liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturva uudistuu EUROOPAN PARLAMENTIN työllisyysvaliokunta

on hyväksynyt kantansa uusiin sääntöihin EU-maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Uudistuksessa tavoitellaan liikkuvien työntekijöiden oikeuksia sosiaaliturvaan, kun he työskentelevät eri maissa ja vaihtavat maata. Tarkoitus on selkiyttää sääntöjä ja luoda tiiviimpi yhteys sosiaaliturvamaksujen maksamispaikan ja etuuksien nostamispaikan välille. Tämä koskee muun muassa rajatyöntekijöiden työttömyysturvaa. Rajatyöntekijöitä ovat esimerkiksi Suomessa työssä käyvät, mutta Virossa asuvat henkilöt. Jäsenmaat ehdottavat, että rajatyöntekijän oikeus työskentelymaan työttömyysetuuksiin syntyisi jo kolmen kuukauden työskentelyn jälkeen. Työnhakumatkan pituudesta eli työttömyysetuuden viemisestä mukana toiseen maahan EU-elimet ovat yhtä mieltä. Uuden säännön mukaan työttömyyskorvausta voisi nostaa toiseen EU-jäsenmaahan kuuden kuukauden ajan tai lähtömaan päätöksellä sitäkin kauemmin. Jos johonkin EU-maahan saapunut työntekijä joutuu työttömäksi, komissio haluaa asettaa aikarajan sille, kuinka pian aiemmassa työskentelymaassa tapahtunut työnteko voidaan huomioida etuuden laskemisessa. 4

KUVA: Shutterstock


BITTIKATTAUS

Suomi haluaa liiketoimintaa avaruuteen SUOMESTA TULEE vuoteen 2025 mennessä maailman hou-

KUVA: Aalto-yliopisto

Korkeimmat ansiot 42-vuotiailla miehillä PALKANSAAJIEN TYÖELÄKEVAKUUTETTU ansio on keski-

määrin reilut 2 800 euroa kuukaudessa. Naisten ansiot ovat keskimäärin 800 euroa pienempiä kuin miesten. Ansiot ovat korkeimmillaan 40–50-vuotiailla. Tuloeroa selittää vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat. Naisten heikompi työmarkkina-asema näkyy rahallisen arvostuksen lisäksi myös määräaikaisina työsuhteina. – Naiset käyttävät yli 90 prosenttia lapsenhoitoetuuksista, mikä näkyy ansioissa ja myöhemmin myös eläkkeissä, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta. Lapsenhoitoaikojen lisäksi työeläkettä kertyy tietyin ehdoin myös työttömyys-, sairaus- ja opiskeluajoilta. Viime vuonna palkattomien aikojen etuuksia rekisteröitiin noin miljoonalle henkilölle. Miesten ansiokehitys on tasaista 20–40 ikävuoden välillä. Naisten ansiokehitys pysähtyy 30 ikävuoden tienoilla, ja nousu jatkuu 35 ikävuoden jälkeen.

kuttelevin ympäristö avaruusliiketoiminnalle. Näin visioi työ- ja elinkeinoministerin sekä liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä loppuraportissaan marraskuussa. – Haluamme tehdä Suomesta rohkean avaruuden hyödyntäjän ja varmistaa, että alan liiketoiminta Suomessa kasvaa ja kehittyy. Kehityksestä hyötyvät yritykset monilla eri toimialoilla, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa. Avaruusalan toimintaa tuetaan jo Suomessa muun muassa Business Finlandin New Space Economy -ohjelmassa ja Euroopan avaruusjärjestön Suomeen perustamassa yrityskiihdyttämössä. – Satelliittien välittämiin tietoihin ja avaruusalaan liittyvät sovellukset ovat kovaa vauhtia valtavirtaistuneet. Ala avaa nyt mahdollisuuksia hallinnon ja suurten teollisuusyritysten rinnalla myös pienille toimijoille, muistuttaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Visio on vielä kaukana todellisuudesta. Vaikka Suomessa on jo kymmeniä avaruusalan kasvuyhtiöitä, marraskuussa ajautui konkurssiin suomalaistaustainen avaruusyhtiö Space Nation.

Vientiteollisuus tuo yli 28 miljardin euron verotulot TUOREEN SELVITYKSEN mukaan vientiteollisuuden yrityk-

set luovat suoraan ja välillisesti yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Osuus on 43 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista. Vaikutus palveluihin on erityisen suuri, sillä jokainen vientiyrityksen työpaikka synnyttää enemmän kuin yhden työpaikan palveluissa. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla. Vientiteollisuuden vaikutus palveluelinkeinoihin on erityisen suuri. Se synnyttää palveluihin yli 500 000 työpaikkaa eli enemmän kuin on vientiyritysten omia työpaikkoja. Merkittäviä työllisyysvaikutuksia on myös alkutuotantoon sekä vientiteollisuuden ulkopuoliseen jalostukseen, kuten rakentamiseen ja energiahuoltoon. Vientiteollisuuden kokonaisvaikutus arvonlisään oli viime vuonna 90 miljardia euroa. Verotuloja vientiteollisuus toi viime vuonna Suomeen kokonaisuudessaan yli 28 miljardia euroa. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden ja Metsäteollisuuden teettämään selvitykseen. 5


BITTIKATTAUS

Palkkatilastot 2018 julkaistaan pian TOMMIN PALSTA Tommi Grönholm johtaja

Ensi vuosi on vaikuttamisen vuosi SUOMALAISEN ASIANTUNTIJAN ostovoima on hei-

kolla tasolla verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Willis Towers Watsonin vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan suomalaisen keskijohdon ja vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien asiantuntijoiden vuosiansioiden mediaani, 60 000 euroa vuodessa, on samalla tasolla Italian, Espanjan ja Kiinan kanssa. Itävallan, Alankomaiden ja Belgian asiantuntijat ovat lähellä 80 000 euron tasoa; sen sijaan Saksassa ja Tanskassa päästään kirkkaasti tästäkin yli. Erityisesti tämä huolestuttaa insinöörien osalta, sillä suomalaiset insinööritutkinnot kestävät hyvin tarkastelua kansainvälisessä vertailussa. Sanalla sanoen suomalainen insinööri on kansainvälisessä vertailussa halpa. Tyypillisesti ostovoiman kuoppa syntyy, kun asiasta ei aktiivisesti pidetä huolta. Monesti kuulee, että palkankorotuksiin ei ole varaa tai mahdollisuutta. Kyseinen viesti on mennyt varsin hyvin läpi, sillä meriittikorostusten määrä on ollut laskussa aivan kuten yleiskorotusten. Kuitenkin muutaman vuoden aikana on voitu maksaa varsin mojovia osinkoja, eli sinänsä yritysten taseissa on ollut rahaa jaettavaksi. Ensi vuonna on kuitenkin hyvä mahdollisuus vaikuttaa tähän. Tulossa on sekä työmarkkinaneuvottelut että eduskuntavaalit. Työmarkkinakierroksen osalta palkankorotukset ovat oiva keino vaikuttaa suoraan ansiotasoon. Tätä varten neuvottelijat tarvitsevat jäsenten tukea, kun sen aika on. Eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa puoluekentässä vaikuttaa olevan koulutettujen palkansaajien osalta tyhjiö. Tyhjiön täyttämiseksi pitää etsiä puolueesta riippumatta ne ehdokkaat, jotka ajavat koulutetun palkansaajan asiaa. Tilanne on korjattava, korjaus on tehtävä itse ja ensi vuonna siihen on monta mahdollisuutta.

6

PAINETTU VERSIO Insinööriliiton

palkkatilastoista postitetaan työikäisille jäsenille helmikuussa Insinööri-lehden 1/2019 liitteenä. Palkkatilastot ovat luettavissa liiton jäsensivuilla joulun alusviikolla.

■■Lue lisää: www.ilry.fi/palkkatilastot

Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? INSINÖÖRILIITTO KOKOAA kevään 2019 eduskuntavaaleissa

ehdokkaana olevat liiton jäsenet yhteiselle nettisivulle. Sivu julkaistaan helmikuun aikana. Sivua varten tarvitsemme ehdokkailta nimen lisäksi ehdokkaan vaalipiirin ja puolueen sekä ehdokkaan vaalisivun tai vastaavan www-osoitteen. Sivulle tulee ehdokkaasta myös valokuva. Laita liitteeksi riittävän suuri eli vähintään 2 Mt:n kokoinen jpg-kuva mahdollisimman neutraalilla taustalla. Lähetä tiedot ja valokuva 31. tammikuuta mennessä sähköpostilla osoitteeseen vaaliehdokkaat@ilry.fi. Laita mukaan myös ehdokkaan sähköposti ja matkapuhelinnumero mahdollisia yhteydenottoja varten.

Insinöörisäätiön stipendit on jaettu myönsi marraskuussa kahdeksan 500 euron stipendiä. Suosituinta stipendinsaajien joukossa oli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. Muita koulutusvaihtoehtoja olivat esimerkiksi opistoinsinöörin tutkinnon päivittäminen ammattikorkeakoulututkintoon ja tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Hakijoita oli yhteensä 17. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Stipendien saajien on myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta, kun se valmistuu. Stipendin saivat Aki Alanen Merenkurkun Insinööreistä, Jukka Ilmari Jussila Tampereen Insinööreistä, Juha-Pekka Laine Etelä-Pohjanmaan Insinööreistä, Ari Mönkkönen Kuopion Insinööreistä, Tomi Repo Imatran Insinööreistä, Petri Sinisalo Hyvinkään-Riihimäen Insinööreistä, Sari Sävelkoski Helsingin Insinööreistä sekä Mari Vesterinen Keski-Suomen Insinööreistä. INSINÖÖRISÄÄTIÖN HALLITUS


BITTIKATTAUS

Insinöörit parantaisivat kodin energiatehokkuutta Insinöörit haluavat torjua ilmastonmuutosta parantamalla kotinsa energiatehokkuutta. Insinööriliitto kysyi uutiskirjeessään, millä keinolla jäsenet pienentävät mieluiten hiilijalanjälkeään. Suosituimpia keinoja ovat myös joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen sekä vihreän sähkön ostaminen. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden mielipiteet eroavat kasvissyönnissä, sillä se on insinöörien keskuudessa vähiten houkutteleva mutta insinööriopiskelijoiden joukossa toiseksi suosituin keino. Kyselyyn vastasi 551 insinööriä.

% 12

syömällä kasvisruokaa

13

välttämällä lentomatkailua

14

juuri nyt en mitenkään

17

ostamalla vihreää sähköä

18

suosimalla joukko- ja kevyttä liikennettä

26

parantamalla kodin energiatehokkuutta

Erityisasiantuntijoiden osuus suurin saksalaisilla ja intialaisilla TILASTOKESKUKSEN MUKAAN vuonna 2016 saksalais- ja in-

tialaistaustaisten työllisten kymmenen suurimman ammattiryhmän joukossa oli useita erityisasiantuntijatason ammattiryhmiä. Saksalaistaustaisista 43 prosenttia ja intialaistaustaisista 40 prosenttia työskenteli erityisasiantuntijoina. Lukumääräisesti eniten kaikista ulkomaalaistaustaisista erityisasiantuntijoista oli venäläistaustaisia, 5 100 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisia erityisasiantuntijoita työskenteli muun muassa systeemityön tai tekniikan erityisasiantuntijoina, yliopisto- ja korkeakouluopettajina sekä lääkäreinä. Johtajien ammattiryhmä oli kymmenen yleisimmän ammattiryhmän joukosta muun muassa turkkilais- ja intialaistaustaisilla. Turkkilaistaustaiset työskentelivät hotelli- ja ravintolajohtajina, intialaistaustaiset vastaavasti tieto- ja viestintäteknologiajohtajina. Ulkomaalaistaustaisilla työllisillä yleisin taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto. Seuraavaksi suurimmat taustamaat työllisten lukumäärän mukaan olivat Viro, entinen Jugoslavia, Kiina ja Vietnam.

Insinööri-lehti toivottaa lukijoilleen rauhaisaa joulun aikaa ja menestyksekästä uutta vuotta

KUVA: Nejron

7


ILMOITUS


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo

Ansioturva tarvitsee puolustajansa päivänä julkaistiin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan tilaama selvitys ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Selvityksen tekijä oli Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki, joka tuntee asian hyvin: hän on muun muassa tehnyt asiasta väitöskirjan Turun yliopistoon vuonna 2017. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamisesta huolehtivat tällä hetkellä työttömyyskassat, joita on yli kaksikymmentä. Selvityshenkilö Kotamäen mukaan nykyinen järjestelmä ei ole palkansaajille tasa-arvoinen. Hän kehittäisi turvaa yleisen ja yhtäläisen ansioturvan suuntaan. Nykyisessä järjestelmässä työttömyyskassat keräävät vakuutusmaksuja niiltä, jotka haluavat vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle. Kassamaksut vaihtelevat muutamasta kympistä prosenttipohjaiseen, palkansaajan ansioista riippuvaan maksuun. Työttömyyskassojen tehtävänä on lakisääteisen ansioturvan järjestäminen jäsenilleen eivätkä ne voi harjoittaa mitään muuta toimintaa. Niiden toiminnasta ja menettelytavoista säädetään laissa. Maksu on siis vapaaehtoinen. Kassaan kuulumattomat tekevät oman valinnan jättäytyä ansioturvan ulkopuolelle, mutta ei siitä saa ryhtyä rankaisemaan heitä, jotka haluavat vakuuttaa itsensä työelämässä vastaan tulevia ikäviä tilanteita varten. Kotamäen peruste ajaa alas nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva on sen rahoitus: kaikki palkansaajat ja heidän työnantajansa makMARRASKUUN VIIMEISENÄ

savat työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain kassoihin kuuluvat ovat oikeutettuja ansiopäivärahaan. Totta, kun muistaa mainita, että työttömyysvakuutusrahasto tilittää kassaan kuulumattomien palkansaajien maksamat työttömyysvakuutusmaksut Kelalle käytettäväksi peruspäivärahan maksamiseen. Summa on tänä vuonna 211 miljoonaa euroa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus lienee asia, jossa ilmassa liikkuu eniten harhaista, ”varmaa” tietoa. On ansioturvan kiihkeitä vastustajia, jotka väittävät valtion maksavan 95 prosenttia ansiopäivärahoista. Valtio maksaa ansioturvasta peruspäivärahaosuuden, noin 40 prosenttia. Työttömyyskassojen jäsenmaksujen osuus on noin 5,5 prosenttia. Loppu kerätään palkansaajilta ja työnantajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Edellä mainittujen lukujen käsittely ja purkaminen osiin riippuu puhujasta. Myös innokkuus ajaa nykyistä järjestelmää alas on kiinni mielipiteen esittäjän taustaryhmästä, usein myös arvoista. Mielestäni kassaan kuuluva palkansaaja rahoittaa ansioturvaa kolmea kautta; maksamalla veroja, työttömyysvakuutusmaksua ja kassan jäsenmaksua. Kuvaavaa on, että selvityshenkilö Kotamäki kertoo kuunnelleensa viisi vuotta järjellisiä argumentteja universaalia ansioturvaa vastaan. Yksi painava argumentti on ansioturvan tason puolustaminen: nykyinen järjestelmä tarjoaa maksajille edes jonkinlaiset mahdollisuudet yrittää pitää tärkeä turva poliitikkojen leikkausten ulottumattomissa.

9


Jari Anttila tarkastelee kaukojäähdytyksessä käytettävää maanalaista kylmävesiallasta portailla.

10


Kaukokylmän kysyntä kasvaa TEKSTI: Tiina Tenkanen /UP JA KUVAT: Vesa Laitinen

Kaukokylmää tarjotaan ympäri vuoden työpaikoille, sairaaloihin ja asuintaloihin. Kylmää saadaan ilmasta, järvien syvänteistä ja jopa jätevedestä. ››

11


Kaukolämpöpumpulla ja putkistolla saadaan aikaiseksi kylmää helsinkiläisille.

T

Öljyputken ilmausventtiili Katri Valan puiston alla olevassa lämpöpumppulaitoksessa.

alvisinkin tarvitaan kaukokylmää eli kaukojäähdytystä. Konesalit ja kiinteistöt, esimerkiksi toimistorakennukset, liikekiinteistöt sekä sairaalat saavat kaukolämpöä ja kaukokylmää samalla tekniikalla

tuotettuina. Kaukojäähdytyksen myynti nousi vuosina 2012–2017 yli 60 prosenttia, ja kysyntä jatkuu. Etenkin viime kesän helteillä Helsingin seudulla kiinnostus kaukokylmään kohosi. Energiayhtiö Helen aloitti kylmäjäähdytyksen tarjoamisen 20 vuotta sitten. Tällä hetkellä kaukokylmää tuotetaan Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lempäälässä, Porissa, Tampereella, Turussa ja Vierumäellä. Helsingissä, Salmisaaren voimalassa jäähdytystä on alun perin tuotettu absorptiotekniikalla. – Sittemmin on siirrytty kompressoreihin, suunnittelija Jari Anttila Heleniltä kertoo. Hän on työskennellyt 16 vuotta Helenillä suunnitellen ja rakennuttaen Helsingin kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtoja. Esplanadin puiston alla on 40 000 kuutiometrin kokoinen kylmävesiakku, ja Pasilan kylmävesiakun koko on 11 000 kuutiometriä. – Akuilla tasataan jäähdytyshuippuja varsinkin kesäisin, Anttila toteaa. KYLMÄN MYYNTI NOUSUSSA

Helenin tuoteryhmäpäällikkö Anssi Juvosen mukaan kysynnän lisääntyminen on yhtä luonnollista kuin ilmastoinnin yleistyminen autoissa. 12

Kaukokylmää saadaan kaukolämpöä vastaavalla tekniikalla. Kylmä otetaan talteen ilmasta, jätevedestä, merestä, järvestä tai pohjavedestä. Kaukokylmäenergiasta valtaosa eli 67 prosenttia tuotetaan lämpöpumpuilla. Lisäksi kylmää tehdään jäähdytysvesivaraston avulla, absorptiolaitteilla, kompressorilla ja vapaajäähdytyksellä. Vapaajäähdytyksessä hyödynnetään merta tai järven syvänteitä, joista saadaan kylmää vettä läpi vuoden. Helsingin edustalla meri on kuitenkin niin matala, että vapaajäähdytys saattaa olla ongelmallista. Myös puhdistettua jätevettä voidaan käyttää kaukojäähdytyksessä. Lämpöpumppulaitoksella jatkojalostetaan asiakkailta talteen otettua hukkalämpöä, jota syntyy auringon, koneiden, laitteiden ja ihmisten tuottamana. Laitoksella hukkalämmön lämpötila nostetaan korkeammaksi ja hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Näin parannetaan tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. – Hukkalämmöt halutaan hyödyntää. Tämän takia Helenillä pääpaino on siirtynyt lämpöpumpputuotantoon. Viime vuonna toteutimme lämpöpumpuilla 90 prosenttia jäähdytystuotannosta, Juvonen kertoo. KUOPIO UUSIN KYLMÄTUOTTAJA

Kuopion Savilahteen valmistuu 10 miljoonaa euroa maksava kaukojäähdytyksen tuotantolaitos vuonna 2020. Laitos käyttää Neulalahden syvänteistä kylmää vettä läpi vuoden. Talvella syvänneveden lämpötila on +4 astetta, heinä–elokuussa +10–12 astetta.


Kuopion Energian kaukolämpöjohtaja Reima Lassila kertoo, että vapaajäähdytyksellä katetaan yli 70 prosenttia Savilahden alueen jäähdytyksestä. Loput toteutetaan lämpöpumpuilla ja vedenjäähdyttimillä. Alueelle rakennetaan uudistilaa yhteensä miljoona kerrosneliömetriä. Kuopion Energian kaukokylmä-asiakkaina ovat jo nyt Puijon sairaala sekä Technopolis Microkatu. Tulevaisuudessa alueelle muuttavat ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto sekä lukuisia yrityksiä. Kylmää tuotetaan ison laitoksen ja kaukojäähdytysverkon valmistumiseen saakka siirrettävillä kaukojäähdytyskonteilla. VERKOSTO TIIVIILLE ASUINALUEELLE

Kaukokylmäverkostoa ei ole asiantuntijoiden mukaan kannattavaa rakentaa haja-asutusalueille, joten verkoston ulkopuolella jäähdytystä tarjotaan paikallisilla lämpöpumppuratkaisuilla. Esimerkiksi Helsingissä kaukokylmäverkosto on rakennettu pääasiassa tiiviisti rakennetulle keskusta-alueelle Pasilan pohjoisosiin asti sekä uusille asuinalueille kuten Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Yhteensä kaukokylmäputkistoa on Helenin alueella runsaat 70 kilometriä. Kaukojäähdytysputket ovat suuria, joten niiden asentaminen ei aina ole helppoa ahtaasti rakennetuille alueille. Helsingissä niiden asennusta helpottavat kaupungin alla kulkevat energiatunnelit.

ASUINTALOISTA ASIAKKAITA

Helsingissä vajaat 400 kiinVuonna 2017 teistöä on liittynyt kaukojäähjäähdytysenergian dytysverkkoon. Tällä hettuotanto 223 GWh kellä kaukokylmä jäähdyttää • lämpöpumppu pääosin liiketiloja, sairaaloita 67,8 prosenttia ja muita suuria yksiköitä. Asi• absorptio 3,9 prosenttia akkaina on myös asuintaloja; • kompressori 8,3 prosenttia noin 2 000 asuinhuoneistoa • vapaajäähdytys saa kaukokylmää. 20 prosenttia. – Asuintalot ovat nopeimmin kasvava asiakasryhmä tällä Lähde: Energiateollisuus ry. hetkellä, Juvonen sanoo. Lisääntyneeseen kysyntään Helen on vastannut rakennuttamalla uuden lämpöpumppulaitoksen Esplanadin puiston alle. Asunto-osakehuoneistoihin kaukokylmän rakentaminen onnistuu parhaiten putkisaneerauksen yhteydessä, jolloin taloon pääsVoitelu- ja tään rakentamaan nousut jäähdytystä varten. tiivisteöljykoneikon Kiinteistön ilmaa voidaan jäähdyttää puhalkeskellä oleva Jari linkonvektorilla, lattiaviilennyksellä ja säteiAnttila sanoo näkevänsä lypaneelilla. Esimerkiksi kattoon voi upottaa kättensä jäljet myös paneeleja, joita jäähdytetään vedellä, ja ne säKatri Valan puiston lämpöpumppulaitoksessa. teilevät viileämpää ilmaa huonetilaan. Kaukojäähdytyksen huonoina puolina on sen rajoitettu saatavuus ja kallis investointi vanhoihin asuintaloihin. Lisäksi se vaatii jäähdytyspaneelien tai patterien säännöllistä huoltamista ja puhdistamista.

13


Lakimies Satu Tähkäpää kävi marraskuussa eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kuultavana.

Erään työelämälain anatomia TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Sipilän hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi on eduskunnan antamaa siunausta vailla valmis. Työaikalain eteneminen on ensi metreistä lähtien ollut työmarkkinajärjestöjen erityisseurannassa. 14


”Ei se täydellinen ole.”

V

anhan, vuodelta 1996 olevan työaikalain uudistamisesta on maininta Sipilän hallituksen ohjelmassa. Työaikalain uudistaminen on kirjattu otsikon ”Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan” alle. – Hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun lainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallista edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa, hallitusohjelmassa lukee. Juhlavalta kuulostava virke ei jäänyt ammattiliitoilta huomaamatta. Järjestöjen omakin tavoite oli ajastaan jälkeen jääneen työaikalain uudistaminen. Etenkin YTN:ssä ja sen jäsenliitoissa nähtiin kuitenkin vaara ylempien toimihenkilöiden joutumisesta työaikalain ulkopuolelle. KYMMENIÄ TAPAAMISIA

Työaikalain paimentaminen alkoi liitoissa lähes välittömästi. Insinööriliiton vaikuttajaporukassa työaikalain uudistamisesta tuli kestoaihe tavattaessa poliitikkoja, virkamiehiä ja toimittajia. – Olen käynyt asian tiimoilta kymmeniä keskusteluja vaalikauden aikana. Työaikalain uudistaminen on voinut olla tapaamisen varsinainen aihe tai se on noussut esiin muuten vaan. Voi sanoa, että lakihanke on ollut vaalikaudella erityisseurannassa, sanoo liiton johtava asiantuntija Jenni Karjalainen. Insinööriliiton sisällä ja liittojen välillä tarkistettiin aika ajoin ristiin tietoja hankkeen etenemisestä. Hallituksen sisältä vakuuteltiin, ettei soveltamis-

alasta tule ongelmaa, mutta epätietoisuus ja epäluottamus eli liitoissa vahvana. Työnantajien julkilausuttu tahto oli ajaa iso osa ylemmistä työaikalain ulkopuolelle. Viime vuoden maaliskuussa YTN käynnisti oman kampanjansa työaikalain tiimoilta. Kärki kohdistui soveltamisalaan, työasioissa matkustamiseen ja työajan määrittelyyn. ERIMIELINEN TYÖRYHMÄ

Kesäkuussa 2016 hallitus oli asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään työaikasääntelyn kokonaisuutta. Työryhmästä oli määrä tulla esitykset, joilla työaika- ja vuosilomalaki päivitetään vastamaan 2020luvun tarpeita. Työn tulokset julkistettiin viime vuoden heinäkuussa. Yllätys ei ollut, että työryhmä ei ollut yksimielinen. Mietinnön myötä työaikakeskusteluun putkahti uusi työaikamuoto eli joustotyöaika, jota on tarkoitus käyttää ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Viime kevään kehysriihessä Sipilän hallitus irrotti työaikalain ja paikallisen sopimisen laajentamisen välisen kytköksen. Irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä ei ollut korvaavana toimena onnistunut, minkä syksy 2018 osoitti. Lausuntokierroksen jälkeen työaikalaki siirtyi elinkeinoministeriön virkamiesten valmisteltavaksi. Noin vuoden myllytyksen jälkeen työministeri Jari Lindström oli alkusyksynä valmis viemään esityksen eduskunnan käsiteltäväksi. PIENIÄ VOITTOJA, AVOIMIA KYSYMYKSIÄ

Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää on seurannut lainvalmistelun etenemistä tiiviisti. Marraskuussa hän oli eduskunnan työelämä- ja tasa-ar-

vovaliokunnassa kuultavana asiasta. Tähkäpään arvio on, että tulossa olevan lain kanssa voidaan kyllä elää. – Soveltamisala ja työaikapankkien kirjaaminen lakiin on laskettava lakiesityksen hyviksi puoliksi. Ja niin kuin aina, tällaiset esitykset jättävät myös seurattavia asioita ja avoimia kysymyksiä lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Huonoa on se, että matkaaikaan ei laissa tule muutoksia, Tähkäpää sanoo. Seurattavia asioita ovat muun muassa joustotyöaika ja enimmäistyöajan kasvattaminen. – Joustotyöajan soveltaminen käytäntöön on kenties eniten seurattava asia. Lähden siitä, että siitä ei voisi sopia työsopimuksessa, vaan työntekijä ja työnantaja sopivat joustotyöstä yksityiskohtaisesti työsuhteen alkamisen jälkeen, hän sanoo. TARKKANA PITÄÄ OLLA

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tekee lakiesityksestä mietinnön, ja perustuslakivaliokunta antaa siitä lausunnon, jonka jälkeen laki on valmis eduskunnan täysistuntokäsittelyyn. Lain on määrä astua voimaan vuoden 2020 alusta. Uusi työaikalaki oli esillä myös Insinööriliiton edustajakokouksessa marraskuussa. Edunvalvontajohtaja Petteri Oksa palasi asiaan lyhyesti omassa työmarkkinakatsauksessaan. Hänenkin mielestään uuden lain kanssa voi elää. – Mutta sekin on sanottava, että ei se mikään täydellinen ole. Työtä on tehtävä ja tarkkana on oltava, Oksa julisti. Yksi asia kuitenkin lienee varma: eduskuntakäsittelyssä uusi työaikalaki menee läpi hallituksen eduskuntaenemmistön turvin. 15


Uusiutuvan energian lisääminen vaatii sähkön käytöltä joustavuutta.

Ilmastotyö nojaa teknologiaan TEKSTI: Janne Luotola ja KUVA: Lars Johansson/Mostphotos

Vähähiilisestä energiateknologiasta on tullut Suomelle vahva kasvuala, joka työllistää insinöörejä.

16


T

eknologiateollisuus povaa, että älykkään sähköverkon palvelut kehittyvät maailman maista nopeimmin Suomessa. Huipputeknologia tekee sähköverkosta joustavan, jolloin energiaa voidaan tuottaa vaihtelevasti uusiutuvilla energianlähteillä ja kuluttaa runsaan edullisen tuotannon aikana. – Suomi on etulyöntiasemassa, koska meillä on jo älykkäät sähkömittarit kaikissa kulutuspisteissä, selittää Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Martti Kätkä. Kätkä pitää älykästä sähköverkkoa yhtenä Suomen lupaavimmista ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvistä kasvualoista, jolla on myönteiset työllisyysvaikutukset. Älykkäiden mittareiden ansiosta rakennuksissa pystytään siirtämään energiankäytön ajankohtaa halvimpaan mahdolliseen hetkeen. Kulutusjouston avulla sähkölaskun hinta halpenee ja sähköä voidaan tuottaa enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Vuonna 2021 kantaverkkoyhtiö Fingrid ottaa käyttöönsä Datahub -järjestelmän, johon kootaan kaikkien sähköliittymien kulutus- ja tuotantotiedot. Tietojen avulla kehitetään uudenlaisia älyverkon palveluita. Tämä tuo työtä etenkin palveluiden ja laitteiden suunnittelijoille sekä järjestelmäkehittäjille ja ohjelmoijille. – Jokaisella firmalla, joka suunnittelee älykkäitä palveluita erityisesti kiinteistöautomaatioon liittyen, pitää olla vahva insinööriosaaminen, Kätkä painottaa. Teknologian kehittämisen tueksi on vireillä älyverkkopalvelut mahdollistava säädösten valmistelu, josta julkaistiin lokakuussa työ- ja elinkeinominis-

teriön asettaman älyverkkotyöryhmän loppuraportti. Se on lausuntokierroksella joulukuun loppupuolelle asti. KEINOT JAKAUTUVAT MONEEN

Teknologiateollisuus jaottelee suomalaiset ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät teknologiat energiantuotantoon, energiankäyttöön, energiajärjestelmiin ja integroituihin teollisuusprosesseihin. Kaikille yhteistä on se, että ne liittyvät tavalla tai toisella energiankäyttöön joko kiinteistöissä, liikenteessä, palveluissa tai teollisuudessa. Energiankäyttöön puuttuminen on luontevaa, koska ilmaston lämpenemisen aiheuttavat hiilidioksidipäästöt tulevat suurimmaksi osaksi nimenomaan energiasektorilta. Seuraavaksi suurimmat päästölähteet ovat maatalous ja maankäytön muutokset. Vasta sen jälkeen tulevat teollisuus, jätehuolto ja liikenne. Vihreään ja älykkääseen energiankäyttöön liittyviä kokeiluhankkeita kotimaassa ovat esimerkiksi Smart Otaniemi Espoossa, Fiksu Kalasatama Helsingissä ja Hiukkavaara Oulussa. Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutosta torjutaan sitomalla hiiltä ilmakehästä. Perinteisimmillään se onnistuu metsää istuttamalla. Uutta teknologiaa on esimerkiksi ccs eli hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Hiilidioksidi voidaan dumpata maaperään tai vanhoihin kaasu- ja öljykenttiin tai jalostaa puhtaan sähkön avulla hiilivedyiksi, joilla on käyttöä liikenteen polttoaineena tai kemianteollisuuden raaka-aineina. INSINÖÖRIT NÄYTTIVÄT MALLIA

Insinöörit ja diplomi-insinöörit lanseerasivat vuonna 2009 oman ilmas-

Kulutusjousto pienentää sähkölaskua. to-ohjelmansa yhdessä muiden maiden insinöörien ammattijärjestöjen kanssa. Ohjelmaa päivitettiin parin vuoden päästä, ja TEK täydensi ohjelmaa vielä vuonna 2014. Ohjelman hiljeneminen ei tarkoita ilmastonmuutoksen torjunnan loppumista. Ilmastotyö on vain tullut kiinteäksi osaksi muita kehitysohjelmia. – Nykyään meillä on asialistalla edistää muun muassa kotimaista teknologiaa, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa, kertoo TEKin ilmasto-ohjelmassa mukana ollut asiamies Martti Kivioja. Akava julisti marraskuussa oman ilmasto-ohjelmansa. Sen tavoitteena on saada palkansaajat vähentämään hiilidioksidipäästöjä työelämässä ja edistämään puhtaan teknologian kehitystä. Muutos kasvattaa samalla työllisyyttä. Ilmastotoimilla on kiire. Maapallon keskilämpötila oli viime vuonna esitetyn arvion mukaan lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Tämänhetkinen lämpenemisvauhti on suunnilleen 0,2 astetta vuosikymmenessä. Pariisin ilmastosopimuksessa suurin osa maailman maista sitoutui rajoittamaan lämpenemisen alle kahteen asteeseen ja pyrkimään 1,5 asteeseen. Tutkijoiden konsensus pitää jo kahden asteen lämpenemistä tuhoisana ilmaston, luonnon – ja ihmisten kannalta.

17


”Palkkataso pitää saada sille tasolle kuin sen kuuluukin olla.”

09_Kuvatekst

Suunnittelu- ja konsulttialan asiantuntijat ovat palkkakuopassa TEKSTI: Aku Karjalainen /YTN ja KUVAT: Aku Karjalainen ja Shutterstock

Palkat laahaavat keskimäärin 500 euroa kuukaudessa alempana kuin teollisuudessa ja it-alalla. Moni on osoittanut mielipiteensä jaloillaan. Työpaikkaa vaihdetaan aiempaa herkemmin. 18


”Usein työpaikkaa vaihdetaan paremmin maksavan eli asiakkaan puolelle teollisuuteen.”

V

iime vuosina talousuutiset ovat ilahduttaneet kertomalla uusista laivatilauksista, valtavista rakennushankkeista, uusista biotuotelaitoksista sekä ratikka- ja metrohankkeista. Harvoin parrasvaloihin kuitenkaan pääsevät suunnittelu- ja konsulttialan osaajat – ne 18 000 insinööriä ja diplomi-insinööriä, jotka toimivat näiden hyvinvointia ylläpitävien investointien suunnittelijoina ja asiantuntijoina. – Isotkin yhtiöt ovat pienentäneet organisaatioitaan niin, että ne ostavat erilaisten hankkeiden suunnittelun ja konsultoinnin ulkoa suunnittelutoimistoilta. Kun esimerkiksi iso sellutehdasinvestointi pitää suunnitella, rakentaa ja toteuttaa projektitoimintana, suunnittelijat ovat avaintekijöitä, kertoo palvelupäällikkö Ville-Veikko

Karhunen Rejlers Finland Oy:stä. – Ilman tätä kovaa osaamista tehtaat ja rakennukset jäisivät rakentamatta ja laivat myymättä, IL-taustainen luottamusmies jatkaa. JOKA KYMMENES LIKI TYÖUUPUMUSTA

Karhunen on seurannut jo pitkään näköalapaikalta alan kehittymistä. Aluksi luottamusmiehenä ja ydinvoimateollisuuden asiantuntijana, nyt myös neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan luottamusmiehistä koostuvan taustaryhmän puheenjohtajana. Karhusen mukaan talouden kova kuhina näkyy ja tuntuu myös suunnittelualalla. YTN-data-tietoaineisto osoittaa, että moni asiantuntija ja esimies on jo työuupumuksen partaalla. Joka kymmenes sanoo, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri, ja 15 prosent-

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa

Lähde: Teknologiateollisuus ry

tia palautuu työpäivän jälkeen huonosti kuormituksesta. Yli puolen mielestä työtahti on kiristynyt vähintään jonkin verran. Monien tutkimusten mukaan juuri pitkät työpäivät ja runsas työkuorma ovat riskitekijöitä kroonisille sairauksille ja huonoille elintavoille sekä vaikuttavat haitallisesti työsuoritukseen. – Osaajille olisi töitä valtavasti. Kaikki alan yritykset ovat raportoineet osaajapulasta. Työntekijöitä ei kuitenkaan saa rekrytoitua tarpeeksi, sillä kilpailu tekijöistä eri alojen välillä on niin kovaa, Karhunen tietää. SAMA VAATIVUUS, PIENEMPI PALKKA

Karhunen ihmettelee, että töiden vaativuus ja kilpailu osaajista eivät kuitenkaan näy suunnittelu- ja konsulttialan palkkauksessa. Ylemmistä toimihenkilöistä neljä viidestä työskentelee suunnittelu- ja konsulttialalla asiantuntijoina, ja heidän mediaanipalkkansa on 3 599 euroa kuukaudessa. Se on 500 euroa vähemmän kuin asiantuntijoilla teollisuudessa tai tietotekniikan palvelualalla eli it-alalla. – Yli 6 000 euron ero vuosipalkassa on todella suuri. Tilanne on outo, sillä koulutustausta, töiden vaativuus ja asiakasprojektien luonne ovat näillä aloilla aivan samanlaiset. Myös osaajapula on näillä kaikilla aloilla yhtä suuri, Karhunen ihmettelee. Hänen mukaansa moni asiantuntija on osoittanut mielipiteensä jaloillaan. Hyvien suhdanteiden aikana työpaikkaa vaihdetaan aiempaa herkemmin. Työpaikan vaihtaminen onkin toiseksi yleisin syy palkankorotuksen saamiseen. – Vaihtuvuutta on todella paljon. 19

››


Mediaanipalkat (€/kk) teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla ja tietotekniikan palvelualalla 2007–2017

Suunnittelu- ja konsulttiala numeroina • Viime vuonna Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOLin jäsenyrityksissä työskenteli keskimäärin 18 400 henkeä ja alan yritysten kokonaisliikevaihto oli 1,9 miljardia euroa. • Ylemmistä toimihenkilöistä asiantuntijatehtävissä työskentelee 78 prosenttia, keskijohdossa 16 prosenttia ja johdossa kolme prosenttia. • Heidän mediaanipalkkansa on 3 776 euroa ja keskipalkka 4 026 euroa kuukaudessa. • Ylempien toimihenkilöiden keski-ikä on 37 vuotta ja 22 prosenttia työntekijöistä on naisia. • 11 prosentin mielestä nykyinen työmäärä on jatkuvasti liian suuri ja 45 prosentin mielestä ajoittain liian suuri. • 15 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä palautuu huonosti töiden rasituksesta ja 51 prosenttia kohtalaisesti. • Yhdeksän kymmenestä ylemmästä toimihenkilöstä näkee alan tulevaisuuden vähintään melko vakaana. Lähteet: YTN-data 2017 ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL

Lähde: YTN-data

Monesti vaihdetaan sinne, missä maksetaan paremmin eli asiakkaan puolelle teollisuuteen. Vaarana on, että arvokasta tietotaitoa häviää ja vaativan työn laatu kärsii. TILANNE HUOMIOITAVA NEUVOTTELUISSA

Toisellakin tavalla voisi olla. Suunnittelu- ja konsulttialan yrityksillä pyyhkii nimittäin mainiosti. Yritykset saivat heinä–syyskuussa uusia tilauksia euromääräisesti 49 prosenttia enemmän kuin viime vuonna 20

vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli puolestaan syyskuun lopussa 32 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten, selviää alan yrityksiä edustavan Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOLin tuoreista tilastoista. – Jotta olemme tulevaisuudessa houkutteleva vaihtoehto nuorille osaajille ja saamme pidettyä vanhat työntekijät, palkkataso pitää saada sille tasolle kuin sen kuuluukin olla, korostaa YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan vastaava asiamies Tuula Aaltola.

– Esimerkiksi it-alalla tähän on kiinnitetty ihan eri tavalla huomiota. Aaltolan mukaan palkkaeroa saatiin kurottua himpun verran umpeen vuonna 2007, kun neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta vauhditettiin työtaistelulla. Mutta vain hetkeksi. – Alan huono palkkaus pitäisi ottaa huomioon, kun ensi vuonna neuvotellaan työehtosopimuksen palkankorotuksista. Työehtosopimusten yleiskorotusten tarkoituksena on varmistaa, että palkka kehittyy kaikilla.


YTN voitti Stora Enson käräjillä TEKSTI: YTN

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN haastoi Stora Enso Oyj:n ja sen kunnossapitoyhtiö Efora Oy:n käräjäoikeuteen syksyllä 2017 ylempiin toimihenkilöihin kohdistuneesta työsopimusrikkomuksesta, kun yhtiö kilpailukykysopimuksen nimissä päätti yksipuolisesti leikata ylempien toimihenkilöidensä pekkaspäiviä. – Vuotuisen työajan pidennys ilman työehtosopimusta oli mielestämme kilpailukykysopimuksen vastainen. Kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä on sovittu työehtosopimuksella, YTN:n metsäteollisuusalan asiamies Saku Laapio kertoo kiistan taustoista. – Koska Metsäteollisuus ry ei ole työehtosopimukseen suostunut, niin pekkaspäivien leikkauskaan ei näin ollen ole mahdollista, hän jatkaa. Helsingin käräjäoikeuden marraskuun lopulla antama päätös oli, ettei Stora Ensolla tai sen tytäryhtiöillä ole ollut oikeutta lisätä jutun kantajina olleiden ylempien toimihenkilöiden vuosittaista työaikaa 24 tunnilla poistamalla heiltä oikeuden työajan lyhennysvapaisiin kolmen päivän osalta. Lisäksi käräjäoikeus velvoitti työnantajan korvaamaan asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Perusteena päätökselle oli, että pekkaspäivistä on muodostunut työsopimuksen ehdon veroinen vakiintunut käytäntö. Päätös ei ole vielä lainvoimainen. OIKEUDENKÄYNNIT JATKUVAT

YTN on joutunut nostamaan vastaavat kanteet myös Metsä Groupia sekä DS Smithia kohtaan. Käräjäoikeus antoi myönteisen päätöksen myös Metsä Groupin osalta. YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki sanoo, että prosessiin on pitänyt lähteä, koska keskusjärjestösopimuksessa tehdyt heikennykset näyttävät kyllä kelpaavan työnantajille, mutta työehtosopimuksen solmiminen ei. – Riitely on ikävää, mutta YTN ja sen jäsenliitot puolustavat tässä jäseniään ja heidän työsuhteensa ehtojen loukkaamattomuutta, Hankamäki korostaa.

Kiky ei mahdollistanut pekkaspäivien leikkauksia.

Tuija Turunen Johtava psykologi Suomen Terveystalo

Luottamusmies puun ja kuoren välissä LUOTTAMUSMIES ON tehtävässään alttiina monenlaisille

voimakkaille, usein ristiriitaisille tunteille, toiveille ja paineille. Omat tunteet on pidettävä aisoissa, mutta minne ne laittaisi, mitä niille tekisi? Ja miksi työtehtävän jälkeen tuntuu, että repussa olisi muutakin kuin omia tunteita? On inhimillistä kantaa paitsi omia myös muiden tunteita. Tunteet nimittäin siirtyvät ihmisestä toiseen – erityisesti vahvat tunteet. Ne myös helposti sekoittuvat omien tunteiden kanssa, jäävät pyörimään mieleen ja kuormittavat. Ei ole ihme, että kun tunnekuormaa kertyy, se joskus valuu yli. Tämäkin on inhimillistä ja ymmärrettävää. On kuitenkin mahdollista purkaa työstä kertyvää kuormaa matkan varrella ja sitä kautta pitää huolta niin omasta kuin muidenkin hyvinvoinnista. Kotonakin jaksaa paremmin, kun voi jättää työkuormaa töihin. Insinööriliitossa on havahduttu siihen, että luottamusmiehet altistuvat monenlaisten tunteiden ristipaineille ja myös kuormittuvat niistä. Liitto haluaa tukea luottamusmiehiään. Sen tähden se otti käyttöön mielen hyvinvointia tukevan palvelun, jonka tarkoituksena on tarjota luottamusmiehille kanava kuorman purkamiseen mahdollisimman vaivattomasti, vaikka kotisohvalta käsin. Terveystalon Mielen chatin kautta luottamusmies saa ensimmäisen tilaisuuden purkaa mieltään. Mielen chatin kautta varataan aika Mielen sparriin, joka on videovastaanotto mielen hyvinvoinnin asiantuntijan kanssa. Mielen sparrissa voi kaikessa rauhassa keskittyä vahvistamaan esimerkiksi stressinsäätelykeinoja sekä tunteiden tunnistamis- ja säätelytaitoja. Lisäksi voi pohtia paineisten tilanteiden hallinta- ja purkukeinoja sekä muita omasta itsestä huolehtimisen tapoja. Sparrauskertoja on maksimissaan viisi. Viisi tuntia on aikaa keskittyä kuulostelemaan, mitä itselle kuuluu, miten menee nyt ja miten voisi huolehtia itsestä entistä paremmin. 21


Janne Ahava kokee, että ammattiliittoja tarvitaan tasapainottamaan tilannetta työnantajakenttään päin.

Puolisalaisissa hommissa TEKSTI ja KUVAT: Sami Turunen

Turvallisuuskriittinen työpaikka tarkoittaa teknisiä haasteita, hitusen salaperäisyyttä sekä matkoja maailmalle. 22


E

Virve-puhelimet ovat vuosien mittaan kutistuneet.

rikoissuunnittelija Janne Ahava ei ole Suomen Erillisverkkojen visuimmin piilossa pidettäviä ihmisiä – sen verran kuitenkin, että ulkopuolisella ei ole asiaa hänen työhuoneeseensa. Siellä kehitetään viranomaisverkko Virven seuraavaa versiota. Virve on muun muassa poliisin, pelastuksen, puolustusvoimien, valtionhallinnon sekä sote-sektorin käyttämä viestintäverkko. Tetrateknologiaan pohjaavasta Virvestä siirrytään vaiheittain 3GPP-teknologioihin ja mobiilidataan perustuvaan Virve 2.0 -laajakaistapalveluun. Ahava on tässä työssä keskeisessä roolissa. – Suunnittelen teknistä arkkitehtuuria, osallistun kansainväliseen standardointityöhön ja teen globaalia yhteistyötä eri maiden sisarorganisaatioiden kanssa. Uudella teknologialla taataan luotettavat viestintäpalvelut myös tulevaisuudessa. Uudet ratkaisut tukevat esimerkiksi kasvavia kuva- ja videosiirron tarpeita sekä mahdollistavat esimerkiksi AR/VR- ja IoT-pohjaisten palveluiden tarjoamisen loppukäyttäjille. Virve 2.0:n parissa tekee töitä kymmenkunta ihmistä. – Meillä on tehokas joukko ammattitaitoisia, pitkän linjan osaajia monelta sektorilta. NOKIAN KAUTTA ERILLISVERKOILLE

Ahava valmistui ammattikorkeakoulusta tietoliikennetekniikan insinööriksi vuonna 2005. Koulusta tie vei Nokialle, jossa hän ehti olla kahdeksan vuotta. Yt-kierteeseen ajautuneessa yhtiössä oli miehen mukaan kuitenkin vähän alakuloinen tunnelma. Vapaaehtoisen lähtijän eropaketin turvin Ahavakin alkoi miettiä, mitä seuraavaksi. – Mobiiliteknologia ja tietoliiken-

neala kiinnostivat edelleen. Haastattelujen ja turvallisuusselvityksen kautta paikka Ervellä aukesi. Nyt 37-vuotias Ahava on ollut Erillisverkoilla viisi vuotta. – Työ alkaa vastata yhä enemmän sitä, mitä kuvittelinkin tulevani tekemään. Juoni alkaa tiivistyä, tämä alkaa olla lähellä unelmaduunia, hän virnistää tyytyväisenä. Työ on vaihtelevaa. Koska työnkuvaan kuuluvat kansainväliset kontaktit, toimisto-oloa tasapainottavia reissupäiviä tulee vuodessa nelisenkymmentä. TURVALLISTA ARKEA TAKAAMASSA

Erillisverkkojen työ on viime kädessä työtä sen eteen, että suomalaisten arki on turvallista ja sujuvaa, myös ja erityisesti häiriötilanteissa. Iso osa työstä on turvallisuuskriittistä tekemistä, josta ei ulospäin huudella. Mistään agenttihommasta ei silti ole kyse. – Meillä on talossa julkisia ja ei-julkisia henkilöitä. Itse en ole sieltä salaisimmasta päästä, ja nimi näkyy kansainvälisissä yhteyksissä julkisesti. Muutenhan en edes istuisi tässä, Ahava muistuttaa. Vaikka työ on vaativaa, tekemisen ei tarvitse olla tylsää. – Kyllä meillä on ratkiriemukastakin. Tietysti kaikista asioista ei voi puhua työn ulkopuolisten kavereiden kanssa, mutta ei minulla ole tarvetta laulella omista asioista muutenkaan. TYÖPAIKALLA KEHITETÄÄN KULTTUURIA

Erillisverkoilla on historia valtion omistamana erityistehtäväyhtiönä. Viime vuosina talossa on opeteltu uudenlaista työkulttuuria. – Viisi vuotta sitten ei oltu ehkä ihan modernin työnantajan tasolla kaikilta osin, mutta koko ajan on menty parempaan suuntaan. Nyt täällä on jatkuvuutta ja eteenpäin menemistä. Viestinnällisesti joudutaan tasapainoi-

lemaan monessa asiassa: toisaalta ollaan avoimia, toisaalta kaikkea tekemistä ei voi ulospäin mainostaa. Kulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä, mutta uuden teknologian hyödyntämisessä talossa on hyvä draivi. Ahava sanookin viihtyvänsä hyvin. – Olen päässyt tekemään isoja tulevaisuuden juttuja, jotka tulevat koskemaan jokaista Suomen kansalaista, eli työn sisältö on aidosti palkitsevaa. MAAILMALTA VAUHTIA ARKEEN

Espoon Otaniemessä loistaa kirkas syysaurinko, mutta kun Ahava kertoo harrastuksistaan, ikkunan takana alkaa leijailla taianomaisesti lunta, yhä kiihtyvään tahtiin. – Tänään sitten työmatkapyöräillään lumessa, Ahava hymyilee. Ympärivuotisen pyöräilyn lisäksi hän harrastaa veneilyä ja kalastusta sekä parin–kolmen viikon mittaisia reppureissuja itsekseen tai tyttöystävän kanssa eri puolella maailmaa. Viimeksi he olivat Balilla, seuraavaa kohdetta ei ole vielä päätetty. – Mitä pidempi reissu, sen parempi. Kyllä työkuviot toki jarruttavat niitä hieman.

Suomen Erillisverkot • Valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. • Liikevaihto viime vuonna noin 93 m€. • Emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy:n lisäksi konserniin kuuluvat tytäryhtiöt Suomen Virveverkko, VIRVE Tuotteet ja Palvelut, Suomen Turvallisuusverkko, Leijonaverkot, Johtotieto sekä Deltagon Group. • Virve-verkon rakentaminen aloitettiin 20 vuotta sitten.

23


Opiskelijoilla on oltava vaihtoehtoja TEKSTI: Kirsi Tamminen ja PIIRROS: Markku Haapaniemi

Arene toivoo koulutuksen rahoitukseen ennakoitavuutta, kun yhteiskunnan tavoitteena on laajeneva korkeakoulutus, jatkuva oppiminen ja lisää suoritettuja tutkintoja.

A

mmattikorkeakouluilla on selkeä alueellinen tehtävä. Ne tekevät paljon erilaista yhteistyötä pk-sektorin kanssa, esimerkiksi tuottavat ammattitaitoista työvoimaa lähiseudun elinkeinoelämälle. – Jos paikalliset yritykset ja työpaikat haluavat rekrytoida, koulutuksen pitää olla lähellä, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen. Hän muistuttaa, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kaksi kolmasosaa jää töihin opiskelumaakuntaan ja yliopistotutkinnon suorittaneista vain kolmasosa. Tämä pätee maakunnissa, joissa on sekä ammatti- että tiedekorkeakoulu, lukuun ottamatta Uuttamaata, Pirkanmaata tai Varsinais-Suomea. Valtakunnan tasolla ammattikorkeakoulut ovat vetovoimaisia, ja hakijoita on yli kolmenkertaisesti verrattuna aloituspaikkoihin. – Puolet kaikista korkeakouluopiskelijoista opiskelevat ammattikorkeakouluissa. Niissä koulutetaan ihmisiä, jotka pitävät Suomen pyörät pyörimässä kuten insinöörejä, hoitajia ja liiketalouden ammattilaisia, Lempinen listaa. – He toimivat kaikilla elämän aloilla asiantuntijoina ja esimiehinä, joita ilman yhteiskunta ei pärjäisi, hän kiteyttää. VAIHTELEVUUTTA TUTKINNOISSA

Lempinen arvioi, että vuonna 2030 24

Suomessa on erilaisia korkeakouluja ja korkeakoulututkintoja aivan kuten tälläkin hetkellä. – Onko syy erilaistumiseen sama kuin nyt, hän kysyy ja vastaa, että vaikea sanoa. Tilastotietojen valossa ammattikorkeakoulujen kokoerot ovat merkittäviä. Toiset ovat vahvempia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Toisilla ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat muita suuremmassa roolissa. Osa korkeakouluista ovat vahvoja koulutusviennissä ja lukukausimaksullisessa toiminnassa. Lempisen mukaan jatkuva oppiminen on kuulunut aina ammattikorkeakoulutuksen luonteeseen. Opistotutkintojen korottaminen korkeakoulututkinnoiksi oli yksi perustehtävistä 1990-luvulla, ja työ jatkuu vieläkin. – Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloittavat ovat yli kolmekymppisiä, ja he tulevat työelämästä. Tarjolla on myös erilaista täydennyskoulutusta ja erikoistumisopintoja eli valmiudet aikuiskoulutukseen ovat olemassa. JOKAISELLA OMA TIENSÄ

Lempisen mielestä ammattikorkeakouluilla pitää olla mahdollisuus erilaistua ja päättää siitä,

mihin suuntaan ne haluavat mennä. Kyse ei ole vain koulutussuunnittelusta, jossa päätetään, missä koulutetaan sähköinsinöörejä tai koneinsinöörejä.


– Miten ne haluavat olla kansainvälisillä markkinoilla, minkä verran ne painottavat jatkuvaa oppimista suhteessa nuorten koulutukseen tai mikä on innovaatiotoiminnan ja soveltavan tutkimuksen yhteistyön rooli, Lempinen kuvailee. Oppilaitosten välinen yhteistyön vahvistaminen on entistäkin tärkeämpää samalla, kun ne profiloituvat. Yhteisiä asioita on esimerkiksi verkossa tarjolla oleva yhteinen CampusOnline-opetustarjonta. – Opiskelijan pitää voida suorittaa opintoja eri korkeakouluissa ilman maksuja ja siten, että siitä seuraa mahdollisimman pieni hallinnollinen taakka opiskelijalle sekä korkeakoululle.

JOHTAJAKSI KENTÄN ULKOPUOLELTA

Viime keväänä Arenen toiminnanjohtajana aloittanut Lempinen on pitkän linjan koulutuspoliitikko ja järjestöammattilainen. Poiketen edeltäjistään hän ei ole tullut tehtävään ammattikorkeakoulujen johdosta. Arenella on 50 jäsentä: 25 rehtoria ja 25 ammattikorkeakoulua. – Muodostamme yhteisistä näkemyksistä aloitteita ja viestimme yhdessä keskeisistä meihin liittyvistä asioista, toiminnanjohtaja kuvaa Arenen tehtävää. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat puolestapuhujia ja tukea, ja sen tähden Lempinen arvostaa Insinööriliiton aloitteellisuutta. – Ei meidän tarvitse olla kaikista

yksityiskohdista samaa mieltä. Mutta ymmärrämme toisiamme ja toistemme näkökulmia. TARVETTA MATEMATIIKAN TAIDOILLE

Insinöörikoulutuksen yhteydessä on puhuttu paljon opintonsa keskeyttäjistä. Myös Lempinen näkee sen ongelmana, jonka taustalla on monenlaisia syitä. Kyse voi olla esimerkiksi matematiikan taitojen puutteesta, minkä tähden on vaikea suoriutua opinnoista. – Meillä on suhteellisen laaja korkeakoulutustarjontaa, jossa edellytetään matematiikan osaamista. Pitkän matikan opiskelu ja osaaminen ovat samaan aikaan menneet alaspäin. Hän huomauttaa, että pitkän matematiikan opiskelleista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. – Asia ei ratkea korkeakoulun sisällä opinto-ohjauksella, opintojen tukemisella tai lisäopetuksella. Se pitää ratkaista yhteiskunnan tasolla. Lempinen heittää ilmaan ajatuksen, pitäisikö matematiikkaa lisätä alaluokille samoin kuin kielten opiskelumahdollisuuksia on lisätty.

25


Anne Hirvelä kehittää Atrian prosesseja Nurmossa Seinäjoella.

Yritysvastuusta tuli teknistä työtä TEKSTI: Janne Luotola ja KUVA: Johannes Tervo

Elintarvikeyhtiö haluaa tuotannosta läpinäkyvän. Laatupäällikkö miettii, miten se toteutetaan. 26


Kinkku on kunkku.

J

oulun lähestyessä ruokapöydät täyttyvät sesonkiruoilla. Valinnat noudattavat yleensä perinteitä, mutta valmiiksi paistettujen ja pienten rullakinkkujen suosio on viime vuosina kasvanut. Valintoihin saattavat vaikuttaa myös ruoantuotannon eettiset kysymykset. – Meidän hommamme on vakuuttaa kuluttajat siitä, että kun syö kotimaista lihaa, syö sitä hyvällä omallatunnolla, kertoo Atrian laatupäällikkö Anne Hirvelä. Hirvelä kehittää Atrian yritysvastuuta Suomen päätoimipaikassa Nurmossa Seinäjoella. Yritysvastuuseen kuuluvat läpinäkyvyys ja sidosryhmien kuuleminen. Vuoropuhelua käydään kuluttajien, asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. Vaikka tehtävät ovat kaukana perinteisistä insinöörin tehtävistä, jalat pysyvät maassa koulutustaustan ansiosta. – Yritysvastuu saattaa kuulostaa ylevältä tekemiseltä, mutta itse asiassa se on hyvinkin arkista pakertamista ja sisään rakennettu Atrian toimintaperiaatteisiin ja prosesseihin, Hirvelä kuvailee. Tehtävään kuuluu huolehtia yrityksen sisällä, että yritysvastuu on kiinteä osa toimintoja ja että se mitä viestitään ulos, on totta ja pystytään todentamaan. ILMASTONMUUTOS OTETAAN VAKAVASTI

Päällimmäisiä yritysvastuun kysymyksiä julkisessa keskustelussa ovat

ilmastonmuutos, muovin käyttö ja eläinten hyvinvointi. Ilmastonmuutos vaatii myös elintarviketeollisuudelta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailemista. Siksi Atria panostaa uusiutuviin energianlähteisiin ja toiminnan energiatehokkuuteen. Tänä vuonna Nurmon-tehtaan aurinkosähköpuisto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön. Muovin käyttöä Atria pyrkii vähentämään. Syksyllä yritys uudisti jauhelihan kuluttajapakkauksen, jossa nyt muovia on puolet entisestä. Joulukinkku ja muut sianlihatuotteet valmistetaan Laatuvastuu-merkin kriteereillä. Liha tuotetaan tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen laatujärjestelmään. – Kinkku on edelleen suomalaisen joulupöydän kunkku, Hirvelä arvioi. Työn tulokset näkyvät Hirvelän mukaan monella tavalla. Suomalaista sikaa ei lääkitä antibiootein varmuuden vuoksi. Sian saparo on pitkä, mikä kertoo stressittömistä oloista. Vastuullisia oloja Atria pyrkii osoittamaan tuotannon läpinäkyvyydellä ja lihan jäljitettävyydellä aina kasvatustilalle saakka. – Se vaatii it-osaamista alkutuotannosta alkaen ja sitä, että lihaerät ja niihin liittyvä tieto saadaan pidettyä tehtaalla erillään ja ohjattua ne oikeisiin tuotteisiin. TUOTANTO TYÖLLISTÄÄ OSAAJIA

Atrialla oli viime vuonna Suomessa

reilut 2 300 työntekijää. Heistä noin 400 on insinöörejä, joista suuri osa on elintarvikealan asiantuntijoita. Atria Tekniikka työllistää muun muassa kiinteistö-, sähkö-, energia-, lvi-tekniikan ja kunnossapidon osaajia. – Teollisuuden rekrymessuilla ruokataloa hieman kummeksuttiin, mutta kyllä meitä insinöörejä on elintarviketeollisuudessakin. Meillä muun muassa tehdaskoneiston, logistiikan ja materiaalivirtojen hallinta vaativat teknistä osaamista, Hirvelä kertoo. Omaa työtään Hirvelä kuvailee verkostomaiseksi. Hän kehittää yrityksen toimintaa ja prosesseja työkavereiden ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittämiseen kuuluu tuotannon riskien tunnistamista, arviointia ja ehkäisemistä. Laatupäällikkö on toiminut Atrian ylempien toimihenkilöiden puheenjohtajana ja on yhä mukana toiminnassa. Tänä vuonna yritysyhdistyksen toiminta on painottunut 20 vuoden historian juhlintaan. Hirvelä valmistui bio- ja elintarviketeknologian insinööriksi Evtekistä vuonna 2008. Työn ohella Hirvelä on kouluttautunut lisää. Hirvelä valittiin Atrian harjoitteluohjelmaan vuonna 2009, minkä yhteydessä hän suoritti elintarviketalouden täydennyskoulutuksen Helsingin yliopistossa. Parhaillaan hän täydentää strategista osaamistaan Vaasan yliopistossa tuotantotalouden maisterin tutkinnolla. – Aion silti edelleen kehua olevani insinööri, hän sanoo. 27


Lähes tuhoutunut Villa Algarve toimi aikoinaan ei-luotettavien kansalaisten vankilana, minkä takia se on jätetty rappiolle.

Liitto edistää työhyvinvointia myös maailmalla TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Simião Simbine ja Hannu Takala

Suomalaishanke vahvistaa mosambikilaisia ammattiliittoja ja niiden jäsenten työoloja. Teollisuusliittojen järjestö IndustriALL Global Unionin piirissä on toimijoita joka puolella maailmaa.

28


Vierailijat tutustuivat maputolaiseen konepajaan.

Suomalaisvieraat saivat katsauksen maan taloustilanteeseen suurlähetystössä.

S

uomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKilla on meneillään useita erityyppisiä hankkeita Mosambikissa eteläisessä Afrikassa. Hankkeissa on mukana eri alojen suomalaisia ammattiliittoja. Insinööriliitto tukee yhdessä Paperiliiton, Pron ja Teollisuusliiton hanketta, joka parantaa etenkin naisten, nuorten ja sirpaleisissa työsuhteissa olevien asemaa. – Liittojen toimitsijoita ja aktiiveja koulutetaan järjestäytymis- ja neuvottelutaidoissa sekä työlainsäädännössä. Tarkoitus on löytää tapoja käyttää hyväksi olemassa olevaa lainsäädäntöä ja valvontajärjestelmiä ihmisarvoisten työolojen edistämiseen, kuvailee työehtoasiantuntija Hannu Takala Insinööriliitosta. Hän vieraili maan pääkaupungissa Maputossa yhdessä Teollisuusliiton kansainvälisen asiantuntija Tarja Lopin kanssa marraskuussa. – Olemme osarahoittaja, joten meidän oikeutemme ja velvollisuutemme on käydä katsomassa hankkeen etenemistä, vaikka pääasiassa SASK valvoo sitä, Takala sanoo. TUEN PIIRISSÄ KOLME LIITTOA

Takana on äskettäin päättynyt kolmivuotinen hanke. Tänä vuonna alkoi uusi kausi, joka kestää vuoteen 2021. Paikallisia ammattiliittoja on kolme. Ne edustavat kymmeniä tuhansia jäseniä konepaja-, rakennus-, puuseppä-, metalli- ja kemian aloilla.

Hannu Takala ja Simião Simbine kuuntelevat työpaikan tilannekatsausta.

Osittain liittojen edustuksilla on päällekkäisyyksiä, erityisesti metallialalla. Takala kiittelee SASKin aluekoordinaattori Simião Simbinea ja IndustriALL Globalin asiantuntija Helder Consolsoa, jotka ovat tehneet hyvää työtä. – Ammattiliittojen välinen yhteistyö ja solidaarisuus ovat parantuneet. Edellisellä käynnillä vuonna 2015 Takala huomasi, että kaksi metallialan liittojohtajaa eivät tulleet toimeen keskenään; nyt tavoitteisiin tältä osin on päästy. Työpaikoilla on ollut aiemminkin luottamusmiehiä, mutta heidän osaamisensa on ollut heikkoa. Edellisellä kaudella koulutusta tehtäväänsä sai yli 800 luottamusmiestä. MOSAMBIK RÄMPII KURJUUDESTA YLÖS

Takalan mukaan maan infra toimii huonosti ja on yhtä surkeaa kuin kolme vuotta sitten. – Pääkadut ovat hyviä, mutta sivukadut ovat silkkaa hiekkaa ja soraa. Jalkakäytävät ovat vaarallisia avoimien viemärien takia. Kuten monin paikoin muuallakin Afrikassa kiinalaiset ovat tulleet mukaan bisneksiin mukaan. Heitä ei näy katukuvassa, mutta he rakentavat muun muassa infraa. – Kiinalaiset eivät välttämättä työllistä paljon mosambikilaisia ammattilaisia, sillä he tuovat mukanaan työnjohtonsa. Maputossa on uusi, erittäin pitkä kiinalaisten rakentama silta, jon-

ka ylittämällä voi korvata monen tunnin ajon huonoilla teillä. Ylitys maksaa eikä kaupunkilaisilla ole useinkaan varaa siihen. Työehtoasiantuntijan mukaan kansalaisilla ei ole ostovoimaa eivätkä sisämarkkinat pyöri. VARUSTEET KUNNOSSA, LUKUTAITO EI

Vierailuun kuului osana paikallisella konepajalla käynti. Takalaa hämmästytti työpaikan siisteys, mikä oli vastakohta sotkuiselle kaupunkinäkymälle. Työturvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota, vaikka toisaalta kaikki työntekijät eivät osaa lukea. – Jos työntekijät tarvitsevat esimerkiksi erikoisosaamista tai pätevöitymistodistuksia, he joutuvat lähtemään Etelä-Afrikan puolelle. Mosambikissa ei ole riittävän tasokasta koulutusta. Tilanteeseen on tulossa parannusta, sillä esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu alkaa kouluttamaan paikan päällä toisen asteen ja korkea-asteen opettajia. Jos Takala vielä palaa Mosambikiin, hän toivoo näkevänsä infran olevan kunnossa, mikä osoittaa, että maan talous on kasvanut. Se tarkoittaa myös sitä, että maassa riittää töitä ja mahdollisesti sitä, että työntekijöiden työehdot ovat paremmassa kunnossa. – Jos Mosambikissa koulutetaan jatkossa taitavia ja osaavia asiantuntijoita, siitä saattaa muodostua halpojen insinöörien maa. Tätä emme halua, Takala perustelee liiton osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. 29


Ihmishenkiä ei voi mitata rahassa.

Reijo Kontkanen vastaa sairaaloiden välisestä tietoliikenteestä.

Onnettomuus osoitti tekniikan tärkeyden TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Terveysteknologian palveluista huolehtiva Istekki sai yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Yritys maksimoi voiton sijaan turvallisuuden.

K

uljettaja nukahti rattiin, ja bussi syöksyi sillan kaiteen läpi alhaalla kulkevalle rautatielle. Neljä kuoli, ja useita loukkaantui. Hälytysjärjestelmä kutsui lisää lääkäreitä ja hoitajia Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. – Järjestelmään määritellään, paljonko esimerkiksi lääkäreitä suuronnettomuustilanteessa tarvitaan, ja se soittaa lääkäreille automaattisesti kotiin. Sitten, kun riittävä määrä on hyväksynyt kutsun, järjestelmä lopettaa soittokierroksen, Istekin käyttöpalveluiden johtaja Reijo Kontkanen esittelee. Elokuussa Kuopiossa sattunut vakava bussionnettomuus on esimerkki

30

tilanteesta, jossa it-järjestelmien on toimittava varmasti. Istekki vastaa usean sairaanhoitopiirin ja kunnan terveydenhoidon it-palveluista. Palveluntarjoaja varmistaa, että yhteydet ja laitteet toimivat sähkökatkoista, tietoliikenneverkon häiriöistä tai tietokoneiden kaatumisista huolimatta. Siksi yrityksellä on oma tietoliikenneverkko. – Vastuu on merkittävä. Jos järjestelmälle tapahtuisi jotakin, mikä aiheuttaisi ihmishenkien menetyksiä, sitä ei voisi omaisille rahassa mitata, Kontkanen painottaa. TEKNIIKKA VÄHENTÄÄ MENOJA

Suomen väestö vanhenee, ja sosiaalija terveysmenot kasvavat. Istekki pyr-

kii pienentämään kustannuksia sekä parantamaan palveluita teknologian ja keskittämisen avulla. Palvelut siirtyvät sairaanhoitopiireiltä maakunnille, jos maakuntauudistus toteutuu. – Tuli maakuntauudistusta tai ei, sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat ymmärtäneet yhdessä tekemisen hyödyt. Tässä syntyy hyvää jo nykyisellä yhteistyöllä, Kontkanen sanoo. Laitospaikkojen määrä vähenee, ja vanhuksia hoidetaan yhä pidempään kotona. Teknologia tuo etäpalveluita koteihin ja säästää terveydenhoidon henkilökunnan työaikaa matkustamisesta hoitotyöhön. Lääkäri tai hoitaja voi konsultoida potilasta etänä. Erilaiset anturit voivat mitata hänen terveyttään ja tarkistaa esimerkiksi, että ovet


Anestesialaite huolehtii nukutuksesta leikkaussalissa.

Aivosähkökäyrää mittaava eeg-myssy on korjauksessa.

Infuusiolaite annostelee lääkkeitä potilaan elimistöön.

on muistettu sulkea ja ettei asukas ole pudonnut sängystä. Massadatan avulla tekoäly pystyy päättelemään vaikkapa kuvasta tai chattikuvauksesta melko tarkasti potilaan diagnoosin, ja lääkärit voivat keskittyä vaativiin tapauksiin. Parhaimmillaan tietomassoilla voidaan ennakoida sairauksia ja ehkäistä niitä. – Ennen kuin minä sairastun, tekoäly osaa tehdä oireiden ja tuntemusten perusteella oikeita arvioita syistä ja mahdollisesta hoidon tarpeesta, Kontkanen toivoo. ASIANTUNTIJA KASVOI ESIMIEHEKSI

Insinööri Kontkanen vastaa lähituen, turvatekniikan, keskitetyn hallinnan, datakeskusten, viestintäteknologian ja tietoliikenteen palveluista. Johtajaksi hän ryhtyi asiantuntijauran edetessä. Hän on huomannut pitävänsä erilaisten ihmisten ja asioiden johtamisesta. – Jatkuva tekniikan eteenpäin vieminen ihmisiä johtamalla kiehtoo ja palkitsee. Siihen olen kasvanut insinööriurani aikana, hän pohtii. Kontkanen valmistui Kotkan teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1991 tietotekniikan insinööriksi. Kymmenen vuotta sitten hän aloitti ict-asiantuntijana Kuopion kaupungin

atk-keskuksessa. Istekissä Kontkasesta tuli tietoliikennepäällikkö, ja vastikään hän eteni käyttöpalvelujen johtajaksi. Johtamisen erikoisammattitutkinnon hän suoritti työuransa varrella täydennyskoulutuksena. TARKOITUS YLITTÄÄ LIIKEVOITON

Vuonna 2010 perustettu Istekki on Suomen suurin julkisomisteinen icm-yhtiö eli informaatio-, kommunikaatio- ja lääketieteellisen teknologian yhtiö. Sillä on työntekijöitä 560, ja sen palveluiden piirissä asuu runsas miljoona suomalaista. Toimistot sijaitsevat Kuopion lisäksi Jyväskylässä

ja Tampereella. Yritys toimii in house -periaatteella eli palvelee vain asiakasomistajia, joita on 34. Asiakasomistajien ei tarvitse kilpailuttaa hankintojaan. Istekki sai tänä vuonna yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Yrityksen voittotavoite tälle vuodelle on kolme prosenttia liikevaihdosta. Maltillinen voitto käytetään yhteiskunnallisen yrityksen merkin ehtojen mukaisesti tuotekehitykseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Mikään ei nimittäin ole terveysteknologiassa valmista. – Kolme vuotta tällä alalla, ja tieto on jo vanhentunutta, Kontkanen päivittelee.

››

31


Tampereen kaupunki sai tunnustusta tekemistään hankinnoista, joissa oli huomioitu yhteiskunnalliset vaikutukset.

Yritys tuottaa yhteistä hyvää TEKSTI: Janne Luotola ja KUVA: Janne Skinnarla /Mostphotos

Yhteiskunnallinen yritys yhdistää voiton tavoittelun ja arvopohjaisen toiminnan.

32


Arvopohja on tärkeä insinöörille. Voitto menee toiminnan kehittämiseen YHTEISKUNNALLISEN YRITYKSEN merkin saamiselle on kolme

pääkriteeriä: yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, rajoitettu voitonjako sekä liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Yrityksen pitää toimia vastuullisesti ja hyödyttää yhteiskuntaa. Yli puolet voitosta yritys käyttää joko oman toiminnan kehittämiseen tai lahjoittaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Yritys kertoo julkisesti, mitä se tekee ja mihin se käyttää voittonsa. Kriteerien täyttämistä arvioi toimikunta, joka koostuu vajaasta kymmenestä jäsenestä. He edustavat julkista ja kolmatta sektoria. Yksi paikka on ammattiliitolla. Omistajina yhteiskunnallisilla yrityksillä saavat olla julkisyhteisöt tai yksityiset tahot. Asiakkaana voivat olla julkiset yhteisöt, yksityiset yritykset ja kuluttajat. Ensimmäisen yhteiskunnallisen yrityksen merkin Suomalaisen työn liitto myönsi vuonna 2012. Merkki luotiin työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen pohjalta.

S

yksyn puoliväliin mennessä 214 yritystä on saanut yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Suomalaisen työn liitto on myöntänyt merkkejä kuuden vuoden ajan, ja tahti on kiihtymässä. Sadan yrityksen raja meni rikki puolitoista vuotta sitten. – Vastuullisuus ja merkityksellisyys ovat voimakkaassa kasvussa, tiivistää Suomalaisen työn liiton yhteiskunnallinen yritys -merkin brändipäällikkö Niina Ollikka. Vaikka kotimaisen työn ja myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten arvostus näkyy kyselytutkimuksissa, se ei näy vielä valinnoissa. Esimerkiksi julkiset organisaatiot voisivat tilata suuren osan palveluista yhteiskunnallisilta yrityksiltä. – Haluaisin vastata, että näinhän se on, mutta valitettavasti näin ei vielä toimita, Ollikka harmittelee. Siitä, kuinka paljon yhteiskunnallisen yrityksen tarjoama palvelu maksaa perinteiseen yritykseen verrattuna, ei ole tutkittua tietoa. Lisähintaa saattaa olla, koska yhteiskunnalliset yritykset eivät voita kaikkia tarjouskilpailuita.

– Ei yhteiskunnallisuudesta tule välttämättä lisähintaa, Ollikka tyrmää. KILPAILU KOSKEE KAIKKIA

Yhteiskunnallisia yrityksiä koskee kilpailuneutraalius. Se tarkoittaa, että kilpailutuksissa yhteiskunnalliset yritykset tekevät tarjouksen tasaveroisessa asemassa muiden yritysten kanssa. Nykyinen hankintalaki antaa kuitenkin mahdollisuuden laatia tarjouskilpailuihin kriteereitä, jotka painottavat yhteiskunnallisia vaikutuksia tai rahan jäämistä kotimaahan. Edellytykset täytyy kirjata ennen kilpailutuksen alkua. – Se ei ole valitettavasti vielä laajamittaista, Ollikka arvioi. Syyskuussa Suomalaisen työn liitto jakoi ensimmäisen Vaikuttavin kuntahankkija -palkinnon Tampereen kaupungille. Palkinnon perusteena oli, että kunta oli huomioinut yhteiskunnallisia vaikutuksia hankintalinjauksissaan ja että kunta oli edistänyt yhteiskunnallista yrittäjyyttä hankinnoissaan. INSINÖÖRI TEKEE VALINNAN

Arvopohja on Ollikan mukaan tärkeä myös työntekijälle. Insinööri voi jou-

tua valitsemaan voittoa tavoittelevan monikansallisen konsernin ja yhteiskunnallista hyvää tavoittelevan yrityksen väliltä. – Jos hän menee yhteiskunnalliseen yritykseen töihin, hän voi panoksellaan vaikuttaa työnantajan toimintaan laajemmin ja painottaa sen merkityksellisyyttä oman toimintansa kautta, Ollikka arvelee. Viimeisten vuosikymmenten aikana monia yhteiskunnan palveluita on ulkoistettu yrityksille. Ollikka ei pidä yhteiskunnallisia yrityksiä kuitenkaan vastavetona kehitykselle. – Ennemmin kysymys on siitä, että eletään tässä hetkessä. Suurin osa yhteiskunnallisista yrityksistä on sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Lisäksi on useita jätehuolto- ja kiertotalousyrityksiä sekä työllistämistoimijoita. Insinöörejä työllistävät todennäköisesti eniten kuntien ja maakuntien ict-palveluja hoitavat yritykset, kuten Istekki, Kuntien Tiera ja Provincia. Yhteiskunnallisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 5,6 miljardia euroa. Niissä toimi 18 750 työntekijää. 33


Arto O. Salonen kannustaa oman polun etsimiseen, jotta voi löytää itselleen merkitykselliseen elämään.

”Sitoudun hyvään joka päivä.”

Elämän merkityksellisyys on onnea suurempaa TEKSTI: Mika Peltonen /UP ja KUVAT: Vesa Laitinen ja Juhani Viitanen/Mostphotos

Suomen kansaa on väitetty maailman onnellisimmaksi. Tutkija Arto O. Salosen mukaan onnen sijaan pitää tavoitella elämän merkityksellisyyttä. 34


K

Luonto voi tarjota kokemuksia, joissa tuntee olevansa osa jotakin itseään suurempaa.

oko olemassaolonsa ajan ihmiskunta on etsinyt onnea. Neuvoja onnen saavuttamiseen on vaikea antaa, koska onni on yksilöllistä ja useimmiten hetkellistä. Toinen tuntee itsensä onnelliseksi menestyessään, toinen vaikkapa takkatulen ääressä. Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen toivoo, että ihmiset löytäisivät onnellisuuden sijaan merkityksellisyyttä elämäänsä. – Kokemus elämän merkityksellisyydestä rakentuu vähän toisin kuin onnellisuus. Suomalaisilla ei ole elämässään parasta mahdollista merkityksellisyyden tunnetta. Merkityksellisyyden puutteesta kertovat esimerkiksi masentuneiden sekä yksinäiseksi itsensä kokevien suuri määrä. – Kuuma peruna on, mistä saisimme entistä parempia syitä herätä uuteen päivään. Mikä saisi elämän kipinöimään voimallisemmin kuin aikaisemmin? ONNI ON HETKELLISTÄ

Salosen mukaan onni ja onnellisuus rakentuvat vertailusta muihin. Jos elämässä kokee asioiden menevän keskivertoa paremmin, siitä saattaa seurata onnen humaus. – Seuraavana päivänä tämä humaus saattaa olla jo mennyttä, Salonen toteaa. Onni on Salosen mukaan itsekästä. – Onnellisen ajatukset ovat minä, minä ja minä. Onni ei professorin mielestä kui-

tenkaan ole harhaa. Kokijalleen se on todellinen, minälähtöinen kokemus. – Onnellisuus on heikko päämäärä, sillä se menee ja tulee. Jos löydän hyviä syitä olemassa olooni, se on paljon enemmän kuin se, että koen aika ajoin olevani onnellinen, Salonen sanoo. TEKOJA PYRITÄÄN MITTAAMAAN

Merkityksellisyyden tunne on suurempaa kuin onni. Merkityksellisyys on syy olla olemassa, Salonen väittää. Hänen mukaansa onnen tunteen saa rakennettua kestävämmäksi, merkitykselliseksi, jos sen jakaa. Suomessa onnen jakamista haittaa kilpailuyhteiskunta, jossa kaikkea yritetään mitata numeroin. – Äärimmilleen viritetty kilpailullisuus aiheuttaa kateutta. Salonen kertoo, että Kanadassa kansalaisten arvioima turvallisuuden tunne yhteisössä on arvioitu kolme kertaa suuremmaksi kuin kotitalouksien rahallinen vauraus. – Kysymys on kansalaisten luottamuksesta yhteisöönsä, mikä on keskeinen hyvinvointia mittaava arvo. Myös menneet sukupolvet ansaitsevat arvostuksen, sillä ne ovat välittäneet tärkeitä kulttuurillisia arvoja. Juuriensa tunteminen ja tunne kuulumisesta sukupolvien ketjuun on merkityksellistä. – Tämä kytkös on meillä rikki, Salonen arvioi. ROHKEASTI OMALLE POLULLE

Vaatii uteliaisuutta ja rohkeutta astua uuteen, merkitykselliseen elämään. Salonen kannustaa oman,

yksilöllisen polun etsimiseen. – Omannäköisen elämän eläminen suurella sydämellä jättää yleensä poikkeuksellisen myönteistä jälkeä. Uudet näkemykset voivat syntyä omista kokemuksista mutta myös keskusteluista toisten ihmisten kanssa. Ennakkoluulottomuus uusille näkökannoille ja hyväksyvä asenne myös itseään kohtaan saattavat avata uusia näköaloja. Salosen mielestä rohkeassa ajattelussa on uudistavaa ja maailmaa muuttavaa voimaa. – Oikea suunta on olennaisempaa kuin vauhti, jolla elämässä edetään. LUPAUS PÄIVITTÄISEEN HYVÄÄN

Jokainen voi olla ratkaisijan roolissa. Salonen on omien sanojensa mukaan päättänyt sitoutua hyvään jokapäiväisessä elämässä. – Pohdin aktiivisesti, mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi. Suosin kotimaisia tuotteita, sillä haluan tukea maamme elinvoimaisuutta. Maailmaan voi Salosen mukaan kytkeytyä muutenkin kuin ihmissuhteiden kautta. Hän kehottaa huolehtimaan ympäristöstä, kasveista ja eläimistä. Luonnossa voi kokea olevansa osa jotakin itseään suurempaa. Jokainen voi kokea merkityksellisyyttä rakentamalla omalta osaltaan parempaa tulevaisuutta jälkipolville. – Käytännössä tämä voi olla kohtuullista ja todellisiin tarpeisiin keskittyvää kuluttamista mielihalujen sijasta. Tulevien sukupolvien elämän mahdollisuuksien varmistaminen on kuukausi kuukaudelta tärkeämpää, Salonen sanoo. 35


Jälleenrakennus oli ihmeiden aikaa TEKSTI: Petri P. Pentikäinen ja KUVAT: Osmo Aittapelto ja Volker von Bonin /Helsingin kaupungin museo

Suomi oli 1950–1970-luvuilla yksi suuri investointityömaa. Sähkö tuli kaikkiin koteihin, tiet tehtiin uudestaan ja ensimmäiset tietokoneet otettiin käyttöön. Jos urakat uhkasivat loppua, Kekkonen hankki niitä lisää. 36


KOHTI JUHLAVUOTTA Suomen tie säännöstelystä nousukauteen ja insinööripulaan.

Kaksi miestä istuivat Helsingin Hietalahdenrannassa ja katselivat taustalla olevaa Wärtsilän Hietalahden telakkaa. Valkoinen laiva on m/s Ilmatar.

K

un viimeisen sotakorvausjunan viimeinen vaunu häipyi Vainikkalassa 30.8.1952 horisonttiin, Suomessa alkoi uusi aika. Kaikki, mitä tehtiin, tehtiin oman maan hyväksi. Sota oli jättänyt kesken monta hanketta, yksi niistä oli Suomen sähköistäminen. Maaseudulle sähkölinjoja vedettiin vielä 1950-luvun lopulla. Voimalaitosten rakentaminen työllisti suunnittelijoita. Petäjäskosken voimalan työmaan aloituskokous kovan pakkastalven tammikuussa 1953 käynnisti Kemijoen valjastamisen. Sähkölaitteiden kysyntä kasvoi, ja kotimainen teollisuus oli ajan hermolla. Slevin hellat hehkuivat keittiöissä, olohuoneissa kuunneltiin kotimaassa valmistettua Asan, Helvarin, Helkaman tai Saloran radiota. Radiokauppaa piristi myös ULA-verkon rakentaminen. Yleisradiolla oli juhlahetki tammikuussa 1957, kun koko Suomi saatiin ULAradion pariin Iisalmen lähetysaseman avajaisten myötä. Ensimmäisiä ultralyhyitä radioaaltoja käyttävät lähetykset kuultiin vuonna 1953. KESTÄVIÄ TUOTTEITA ISÄLTÄ POJALLE

Tekniikan opiskelijat olivat jo seuraavassa vaiheessa: television koelähetykset alkoivat 1954. Maahan nousi televisioverkko, joka laajeni valtakunnalliseksi 1960-luvun aikana. Taas tehtiin Suomessa uutta kodintek-

niikkaa: turkulaisen Asan televisio ehti ensimmäisenä myyntiin vuonna 1956. Kotimainen tuotanto oli saanut ylimääräistä vetoapua sodanjälkeisestä tuontisäännöstelystä. ”Ulkolainen” oli harvinaista herkkua. Säännöstely purkautui 1960-luvulla, mutta monet suomalaismerkit olivat jo vakiinnuttaneet suosionsa ja asemansa. Olavi Virralla oli keittiössään amerikkalainen ihmeliesi, mutta sentään lahtelaiset Enso-kalusteet. Materiaalipulan hellitettyä – vai pulasta johtuen – valmistettiin laadukkaita tuotteita, joita sekä myyjä että ostaja arvostivat eri tavalla kuin nyt. Moni tuon ajan tuote on käyttökelpoinen yhä. Suunniteltua vanhenemista ei vielä ymmärretty käyttää. TIETÄ LÄPI HARMAAN KIVEN

Insinööripula oli 1950–1960-luvun uudissana. Kaikkialla investoitiin, ja suunnittelijoita kysyttiin enemmän kuin oli saatavilla. Teknillinen korkeakoulu rakentui uudelle Otaniemen kampukselle. Teknillisiä opistoja perustettiin maakuntakeskuksiin. Jos jotakin, niin tieinsinööriä tarvittiin 1950–1960-luvuilla. Suomi oli tuona ajanjaksona yksi iso tietyömaa. Mutkitteleva, paikallisteihin perustunut maantieverkko rakennettiin käytännössä uudestaan. Ensimmäinen moottoritie Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen aukesi vuonna 1962.

Karhulan moottoritien suunnittelun TVH joutui 1965 tilaamaan Ruotsista; kotimaassa ei ollut riittävästi osaajia. Radanrakennus koneellistui vasta 1960-luvulla. Aiemmin rautatiet jouduttiin tekemään vuoret kiertäviksi, uusi tekniikka teki järkevimmäksi mennä läpi. 10.1.1964 laukaisi VR:n pääjohtaja Erkki Aalto avauspaukun Jyväskylän–Jämsänkosken oikoradalle, jolle tuli kahdeksan tunnelia. Myöhemmin tunneleita ja kallioleikkauksia suorastaan haettiin: saatiin edullisesti sepeliä. Isojen hankkeiden rahoitus oli kaikkea rakentavassa maassa tuskaista. Keski-Suomen tunnelirataakin tehtiin 14 vuotta. Tietyömaiden erityispiirre olivat työllisyystyöt. Maaseudun työttömyyden lievittämiseksi saatiin ammattitaidoltaan vaihtelevaa työvoimaa talveksi, vuoden epäedullisimpaan rakentamisaikaan. Jos vielä koneita oli heikosti, routaisilla työmailla saattoi kolistella varsin tehottomia lapiokuntia. Oli siellä Irwin Goodmankin, suorittamassa tuomiotaan Helsinki–Vantaan lentokenttäurakassa. KAIKESSA OLI POLITIIKKAA

Pula suunnittelijoista vaihtui suurimman investointibuumin hiljetessä insinöörien ylitarjonnaksi ja työttömyydeksi. Tämä kiristi myös alan opiskelijoiden ja Insinööriliiton välejä 1960-luvun lopulla. Rakennusalalla oli sentään hyvä 37

››


KOHTI JUHLAVUOTTA

kausi. Suomi kaupunkilaistui, ja pikavauhtia syntyi elementtikerrostaloihin asuntoja sadoille tuhansille. Insinööritaidolle tuli aivan uutta käyttöä 1970-luvulla, kun ydinvoimalan ja Kostamuksen kaivoksen rakentamisesta tehtiin poliittinen päätös. Nykynäkökulmasta Suomen talous oli politiikkavetoista. Sen lisäksi, että Suomella oli erityispiirteenä Neuvostoliiton-kauppa, valtio oli myös monessa länsihankkeessa mukana. Suomalainen meriteollisuus sai nostetta sotakorvauksista. Myöhemmin sekä valmistajat että laivat suurenivat, ja ala keskittyi Rauma-Repolan ja Wärtsilän käsiin. Suomen menestys jäänmurtajien valmistajana pohjasi valtioiden tilauksiin. Kun tasavallan presidentti Urho Kekkonen vuonna 1969 painoi napista Uudenkaupungin autotehtaan käyntiin, siinäkin oli takana valtio: Valmetin ja Saabin yhteisyritys. Nykyisistä vientituotteista moneenkin liittyy Valmetin muuntautuminen asetehtaasta jälleenrakennuskauden monialaiseksi valtionyhtiöksi ja edelleen yksityisiksi yrityksiksi. 1950-luvulla kotien seinillä vaappuivat Matti-kellon heilurit ja saunassa lämpö katsottiin peltisestä Valmet-mittarista. Suurimmat menestystarinat syntyivät kuitenkin traktoreista ja paperikoneista.

Lokakuussa 1978 näkymä tavaratalo Sokoksen katolta kohti Helsingin päärautatieasemaa. Etualalla on Otto Wuorion nosturi Helsingin metron rakennustyömaalla.

MENESTYS METROSOTKUJEN VARJOSSA

Helsingin metron rakentaminen vuosina 1969–1982 kuulostaa Länsimetroa seuranneista tutulta. Valmistuminen viivästyi vuosia, vallankäyttösotkut velloivat, ja lopuksi mentiin Siemensin kanssa oikeuteen. Skandaalien varjossa syntyi jotain mullistavaa. Ensimmäiset koejunat rakennettiin 1971 Tampereella, vielä perinteisellä tehonsäädöllä. Strömbergin elektroniikkatoimistossa ryhdyttiin kehittelemään sarjatuotantojuniin taajuusmuuttajaa, joka säätäisi oikosulkumoottorin tehoa taloudellisemmin. Martti Harmoisen johdolla se syntyi: Strömbergin asynkronimoottori-invertterikäyttö eli SAMI. Maailman ensimmäisenä. Uudesta ratkaisusta tuli menestys, 38

joka on nykyisin tunnustettu yhdeksi suomalaisen teollisuuden merkittävimmistä innovaatioista. PIENI MAA SATSASI TIETOON

Suomi oli ollut monella alalla jälkijunassa, mutta tietoteknologiassa otettiin köyhäksi ja pieneksi maaksi rohkeita askelia. Radion ULA-lähetykset alkoivat Euroopan toisena maana heti Saksan jälkeen. Kouvolan–Pieksämäen rautatien kauko-ohjaus valmis-

tui jo vuonna 1963, silloin Euroopan pisimpänä kauko-ohjattuna linjana. Kansalaisista tehtiin tietokonerekisterit niin Kelassa kuin verohallinnossa jo 1960-luvulla. Teekkarien matematiikkakone ESKO:sta (1954– 1960) käynnistynyt kotimainen tietokonerakennus kehittyi ammattimaiseksi 1970-luvulla. Matka kohti Nokia-Suomen ihmettä oli alkanut.


– Kiwa Inspectan asiantuntijat juhlistavat Insinööriliiton 100-vuotista taivalta koko juhlavuoden ja osallistumme pääyhteistyökumppanina tapahtumiin, sanoo maajohtaja Topi Saarenhovi Kiwa Inspectasta.

Juhlavuodelle kaksi pääyhteistyökumppania TEKSTI: Kirsi Tamminen

E

nsi vuonna järjestetään noin 50 tilaisuutta ja tapahtumaan 100-vuotisjuhlavuoden kuniaksi eri puolella Suomea. Liiton juhlavuoden pääyhteistyökumppanit ovat Vahanen-yhtiöt ja Kiwa Inspecta, jotka työllistävät yhteensä noin tuhat insinööriä Suomessa. Kiinteistö- ja rakennusalan konsulttitoimisto Vahanen-yhtiöiden omistajat ovat kotimaisia yksityishenkilöitä. – Asiatuntijaorganisaationa myymme insinööritaitoa. Palveluliiketoiminta perustuu henkilöstön osaamiseen ja sen osaamisen myymiseen, sanoo konsernijohtaja Risto Räty Vahanen-yhtiöistä. Hänen mukaansa yrityksen jatkossa tarvitsema osaaminen laajenee rakennusalan yli, sillä toimialojen väliset rajat limittyvät. Yritystä kiinnostaa insinööriosaajat laajemmin myös oman alan ulkopuolella. Vahanen-yhtiössä kannustetaan talon omia insinöörejä kertomaan onnistumisistaan ja asiantuntemuksestaan esimerkiksi blogeissa ja ammattifoorumeilla. Koska Insinööriliitto edustaa koko insinöörikenttää, yritys haluaa näkyä ja olla mukana liiton juhlavuodessa. – Haluamme olla levittämässä ilosanomaa insinöörien ammattiylpeydestä ja siitä, mitä on olla insinööri, Räty sanoo.

– Haluamme ehdottomasti olla mukana juhlimassa 100-vuotiasta Insinööriliittoa. Emme rakentaisi onnistumisia ilman mahtavia insinöörejämme, sanoo konsernijohtaja Risto Räty Vahanen-yhtiöistä.

Vahanen-yhtiöiden perinteisiin kuuluva oppilaitosyhteistyö on yhä läheistä, ja sen tähden Räty arvostaa Insinööriliiton opiskelijayhteistyötä. – Hallituksemme jäsen Risto Vahanen käy edelleen luennoimassa ammattikorkeakoulun rakennusalan kursseilla, Räty kertoo. VALTION VIRASTOSTA MONIKANSALLISEKSI YRITYKSEKSI

Kiwa Inspectan taustalla on entinen Tekninen tarkastuslaitos TTL, jonka toiminta yksityistettiin 1990-luvulla. Kotimainen Inspecta laajensi toimintaansa Baltiaan ja Pohjoismaihin. Nykyään se toimii yhdeksässä maassa. – Suomalaisesta pienestä tarkastuslaitoksesta kasvoi monikansallinen

Inspecta, kertoo viestintä- ja markkinointipäällikkö Tuomas Suominen. – Vuonna 2015 Kiwa osti jo 1 600 asiantuntijan yritykseksi kasvaneen Inspectan. Yrityksillä on samankaltaiset juuret, sillä kummankin toiminta on lähtenyt ihmisten turvallisuuden turvaamisesta, Suominen jatkaa. Kiwa Inspecta on tarkastus-, testaus- ja sertifiointisaloilla toimiva palveluyritys. Yrityksen insinöörit tekevät tarkastuksia muun muassa teollisuudessa ja kiinteistöissä. – Toisaalta asiakkaammekin ovat usein insinöörejä esimerkiksi energialaitoksissa, konepajoissa ja kiinteistöissä, Suominen huomauttaa. – Kiwa Inspecta haluaa tuoda itseään esille insinööriyhteisönä, jossa on merkityksellistä ja tärkeää työtä tarjolla alan parhaille osaajille nyt ja tulevaisuudessa, Suominen sanoo. Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on tyytyväinen, että liiton juhlavuodelle saatiin kaksi insinööreille tuttua kumppania. – Molemmat juhlavuoden yhteistyökumppania ovat insinöörivaltaisia yrityksiä. Odotan innolla yhteistyötä Vahanen-yhtiöiden ja Kiwa Inspectan kanssa, Salo toteaa. Muita liiton yhteistyökumppaneita ovat If Vakuutusyhtiö, Onninen, Ponsse, Siemens ja Teboil.

■■www.ilry.fi/il100 39


OIKEUTTA TEKSTI: Tiina Virtanen, työsuhdeneuvoja KUVA: Shutterstock

Jokaisella on oikeus ilmaista itseään ulkonäöllä Työnantaja saattaa antaa määräyksiä työntekijän ulkonäöstä ja pukeutumisesta eli siitä, miltä työpaikalla saa tai pitää näyttää.

U

lkonäkö on korostuneen henkilökohtainen asia useille meistä. Lyhyt määritelmä varsin laajasta käsitteestä kuuluu seuraavasti: ulkonäkö tarkoittaa ihmisen henkilökohtaisen mieltymyksen mukaisen kehon valitsemisen sekä muokkaamisen eli kokonaisuudessaan henkilön vapaata itseilmaisua. Ulkonäkö sisältää vaatteiden ja pukeutumismieltymysten lisäksi monia muitakin elementtejä, kuten henkilön kehon muotoja, kynsiä, koruja, meikkejä, lävistyksiä, hiuksia, partaa, viiksiä sekä tatuointeja. Jopa tuoksun eli henkilökohtaisen hygienian voidaan ajatella sisältyvän ulkonäköön ja henkilön oman vapaan valinnan piiriin. Oman ulkonäön valitseminen ja 40

muuttaminen sekä oikeus määrätä pukeutumisestaan kuuluu henkilön itsemääräämisoikeuteen. Siten se on olennainen osa perustuslain suojaamaa yksityiselämän piiriä. Yksityiselämään kuuluu oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. Vaikka perusoikeuksia voidaan rajoittaa pelkästään tietyin edellytyksin, on kuitenkin katsottava, että itsemääräämisoikeus ulkonäön suhteen ei voi olla täysin rajoittamaton perusoikeus. Työn asettamilla ja työsuhteesta johtuvilla vaatimuksilla voidaan itsemääräämisoikeutta perustellusti loukata. TYÖNANTAJA VOI JOSKUS MÄÄRÄTÄ

Työntekijän voidaan ajatella luovuttavan työnantajalle työvoimansa käyttöoikeuden työsopimuksella, jolloin työtä tehdään työnantajan valvonnan ja johdon alaisena tämän lukuun.

Työntekijä vastiketta vastaan alistuu työnantajan tietyn laajuiseen käskyvaltaan myös omaan ulkonäköönsä ja erityisesti pukeutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Itse työ voi edellyttää tietynlaista pukeutumista, kuten työturvallisuuden edellyttämiä suojavarusteita tai asetuksella määrättyä poliisien virkapukua. Toisaalta esimerkiksi työehtosopimukset voivat sisältää määräyksiä pukeutumisesta. Työnantajan työn johto- ja valvontavallan käyttämiselle asetettujen edellytysten mukaisesti määräyksien on oltava asiallisia ja kohtuullisia. Työnjohtomääräyksen taustalla koskien ulkonäköä on osoitettava työhön liittyvä peruste. Mikäli työnantaja määrää työasusta, sille on oltava jokin asiallinen syy, eikä valtaa saa käyttää epäasiallisin perustein.


Työasun määrääminen kuuluu työnantajan työn johto- ja valvontavaltaan ainakin silloin, kun työnantaja itse järjestää kyseisen työasun. Työasu voidaan siten rinnastaa toisinaan myös työvälineeseen. Työnantajan direktio-oikeuteen kuuluu myös työasun yleinen määrittely, vaikka määräys koskee työntekijän omia vaatteita. Työnantaja saa esimerkiksi vaatia, että työasun pitää olla siisti tai neutraali. Työnantaja voi myös edellyttää esimerkiksi kampanjapäivinä tietynlaista vaatetusta. Työnantajan asettamat pukeutumisvaatimukset voivat olla niin merkittäviä, että ne on ennen työnantajan päätöksentekoa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. JOKAINEN TILANNE ON ERILAINEN

Pukeutumiskysymyksiä on arvioi-

tava työn asettamien vaatimusten perusteella, ja perusteita määräyksille arvioidaan tapauskohtaisessa harkinnassa. Jos työnantajan pätevää määräystä pukeutumisesta ei noudateta, määräyksen rikkominen voi muodostaa työsopimuksen päättämisperusteen. Esimerkiksi oikeuskäytännön mukaan työntekijä voitiin irtisanoa, jos hän ei noudattanut käskyä leikata työnantajan mielestä liian pitkiä kynsiään, vaikka kyseinen työnjohtomääräys ulottui myös varsin olennaisesti työntekijän vapaa-aikaan. Työnantajan mielestä pitkien kynsien takia työnteko hidastui eli työtehokkuus laski ja työturvallisuusriski kasvoi. Työntekijä jätti noudattamatta työnantajan direktio-oikeuden perusteella antamia työntekoa koskevia ohjeita. Oikeuden mukaan työnantajan

perusteet olivat hyväksyttäviä. Työnantaja oli esittänyt hyväksyttävät perusteet irtisanoa työntekijä henkilöä koskevalla perusteella muun muassa kynsistä johtuneen työnteon hidastumisen eli työtehokkuuden laskemisen, työturvallisuusriskin sekä työnantajan direktio-oikeutensa perusteella antamien työntekoa koskevien ohjeiden noudattamatta jättämisen vuoksi. Työntekijän itsemääräämisoikeuden loukkaaminen pitää aina olla perusteltua ja työntekijän vapausoikeuden luonteen vuoksi mahdollisimman vähäistä. Työsuhteessa työnantajaa velvoittavat olennaisesti myös ulkonäkökysymyksissä kohtelunormit, kuten tasapuolisen kohtelun vaatimus sekä miesten ja naisten tasa-arvoa koskevan lain säännökset. 41


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimuspäällikkö

Työttömyys koskettaa yhä monia insinöörejä Insinöörien työllisyystilanne on viimeiset pari vuotta yleisen taloustilanteen myötä parantunut, mutta edelleen työttömiä insinöörejä on paljon.

T

yö- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan syyskuussa oli työttömänä 4 474 insinööriä, mikä on noin neljä prosenttia kaikista insinööreistä. Syyskuussa 2015 työttömien insinöörien lukumäärä oli korkeimmillaan eli heitä oli lähes 7 000. Parhaiten insinöörit ovat työllistyneet Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Heikoin työllisyystilanne on Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Lapissa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan insinöörit ovat työttömien joukossa edelleen yliedustettuina, kun taas rakennus- ja maanmittaustekniikan insinööreillä on työllisyystilanne viime vuosina ollut selvästi keskimääräistä parempi. Insinööriliitto selvitti koko jäsenkunnan työttömyyttä ja työttömille suunnattuja palveluita tuoreessa kyselytutkimuksessaan. Työttömäksi jäämisen syynä oli yleisimmin ir-

tisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syitä; alle 40-vuotiailla vastaajilla yleisin työttömyyden syy oli kuitenkin määräaikaisen työsuhteen päättyminen. Jos oli jäänyt työttömäksi irtisanomisen vuoksi, yleisimmin irtisanomiseen olivat vaikuttaneet työpaikan organisaatiomuutokset, työpaikan taloudellinen tilanne ja henkilön ikä. Iän kokivat merkittävänä erityisesti 50 vuotta täyttäneet ja alle 30-vuotiaat. 30–49-vuotiaat eivät pitäneet ikää lähes ollenkaan syynä irtisanomiselleen. TYÖLLISTYMISVAPAA HEIKOSTI TUNNETTU

Osittainen tai kokoaikainen työvelvoite irtisanomisajalla oli noin joka kolmannella irtisanotuksi tulleella. Mitä pidempi henkilön irtisanomisaika oli, sitä harvinaisempi työvelvoite oli. Tutkimuksessa kartoitettiin myös irtisanottujen työllistymisvapaiden käyttöä. Työntekijällä on oikeus irtisanomisajallaan työllistymisvapaaseen,

Tuore tutkimus työttömyydestä Insinööriliitto toteutti yhteistyössä IAET-kassan kanssa tutkimuksen jäsenten työttömyydestä syyskuussa. Kohderyhmään kuului kyselyhetkestä vuoden sisällä työttömyyden vuoksi IAET-kassasta päivärahaa saaneet Insinööriliiton jäsenet. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja otannassa oli mukana 2 488 jäsentä. Vastauksia saatiin 714. Vastanneista joka toisen työttömyys jatkui edelleen. Yli puolet vastaajista oli vähintään 50-vuotiaita ja naisia joka neljäs.

42

71 prosenttia oli melko tai täysin samaa mieltä siitä, että irtisanotun pitää voida käyttää koko irtisanomisaikansa työnhakuun, työllistymissuunnitelman tekoon tai oman osaamisen kehittämiseen. jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisella ja tuotannollisilla perusteilla tai saneerausmenettelyn yhteydessä. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden perusteella ja on enintään 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on vähintään neljä kuukautta. Kaikista irtisanotuiksi tulleista, joilla oli työvelvoite, noin joka neljäs oli saanut työllistymisvapaata irtisanomisaikanaan. Vapaan keskimääräinen pituus oli kahdeksan työpäivää. Työllistymisvapaan tunnettavuudessa on vielä parannettavaa. Lähes puolet niistä, joilla oli työvelvoite, ei ollut tiennyt, että voisi saada työllistymisvapaata. Aktiivimalli herätti paljon kommentteja. Vastaajien joukossa yleinen näkemys oli, että sillä oli ollut vain vähän, jos ollenkaan vaikutusta työnsaantiin tai omaan aktiivisuuteen työnhaussa. Ennen kaikkea se oli vain pienentänyt saatua tukea ja lisännyt stressiä entisestään. Puolet kyselyhetkellä yhä työttömänä olleista vastaajista kertoi, että ei ollut onnistunut täyttämään aktiivimallin mukaista aktiivisuusedellytystä olemalla töissä tai työllistymistä tukevassa toiminnassa.


”On vaikea tietää, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.” Insinööriliiton jäsenten työttömäksi jäämisen syyt

Irtisanotuksi tulleista noin puolella työnantajan noudattama irtisanomisaika oli vähintään neljä kuukautta.

Lähde: Insinööriliiton työttömyystutkimus 2018

Työttömät insinöörit kuukausittain vuosina 2014–2018

Työnantaja tarjosi irtisanomispakettia noin joka kolmannelle irtisanotuksi tulleelle.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

OSAAMISEN PÄIVITTÄMINEN VAIKEAA

Monet vastaajat kokivat, että sopivan koulutustarjonnan löytäminen, tarjonnan vähyys ja oma taloudellinen tilanne ovat suurimpia haasteita osaamisen päivittämisessä. Vastanneet kokivat tarvitsevansa muun muassa osaamista uusista teknologioista, ohjelmistoista ja töissä tarvittavista työkaluista. Moni koki, että perustason koulu-

tusta olisi vielä saatavilla, mutta varsinaista asiantuntijatason koulutusta ei ole löytynyt omalta paikkakunnalta tai se on kestoltaan liian pitkäaikaista. Lisäksi koettiin, että osa koulutuksesta on joskus liian kallista, esimerkkeinä mainittiin lean-koulutukset ja sertifikaatit. Omaehtoiseen koulutukseen pääsy koettiin monessa tilanteessa hankalaksi, sillä tähän tarvittaisiin TE-toimis-

ton tuki, mitä ei monessa tilanteessa ole saatu. Perheen, työn ja opiskelun yhteensovittaminen mainittiin myös monessa vastauksessa. Epätietoisuus työmarkkinoilla tarvittavasta osaamisesta oli myös yleistä. Vastaajat kokivat, että on hankala tietää, mitä osaamista pitää tulevaisuutta ajatellen hankkia.

■■Lue lisää: www.ilry.fi/tutkittuatietoa 43


OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Linda Wikstedt-Venäläinen

Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtajat viimeisimmältä kolmelta vuodelta Miihkali Härkönen (vas), Matti Aho ja Jarno Välinen.

Hallitustyöskentelyn hyödyt haltuun Opiskelijana hallitustyöskentelyyn ryhtyneet hyötyvät laajasta verkostosta ja projektinhallintataidoista.

M

onet insinööriopiskelijat tietävät, mitä hallitustyöskentely on. Jotkut ovat saattaneet toimia paikallisyhdistyksen hallituksessa tai jopa valtakunnallisella tasolla Insinööriopiskelijaliiton hallituksessa. Hallitustyöskentelyn konkarit kertovat. millaisia taitoja hallitustyöskentelyssä vaaditaan ja mitä hyötyä hallitustyöskentelystä oikeasti on. IOL:n aktiivit Matti Aho, Miihkali Härkönen ja Jarno Välinen korostavat, että aito kiinnostus hallitustyöskentelyyn on tärkeämpää kuin osaamistaidot. He ovat toimineet IOL:n puheenjohtajina vuosina 2016–2018. – Hallitustyöskentelyä ei voida lokeroida sillä tavalla, että jos osaa määrätyt asiat, niin on sopiva hallitustyöskentelijäksi. Hallituksia on niin monia erilaisia, ja eri tehtävät hallituksissa vaihtele44

vat paljon, Aho kommentoi. – Enemmän kuin osaamista pitää olla kiinnostusta ylipäänsä, Härkönen lisää. Joitain taitoja ilman hallitustyöskentelijä ei pärjää. Välinen listaa sosiaaliset taidot, pitkäjänteisyyden ja toiseen luottamisen tällaisiksi taidoiksi. – Yksi tärkeimmistä taidoista on toiseen luottaminen ja sen pitäisikin olla hallituksen suurin voimavara, Välinen sanoo. KOKEMUS TUKEE TYÖELÄMÄSSÄKIN

Hallitustyöskentely opiskeluaikana kehittää projektityöskentelytaitoja, joita myös työnantajat arvostavat. – Alun perin minut palkattiin projektipäälliköksi juuri sen takia, että minulla on kokemusta ihan vastaavista töistä opiskelijapuolelta. Tästä tykättiin oman ammattitaidon lisäksi, Härkönen mainitsee. Hallitustyöskentely opettaa siten mo-

nia työelämässä tarvittavia taitoja. – Hyviä taitoja ovat hyvät vuorovaikutustaidot sekä argumentointi-, neuvottelu-, esiintymis-, väittely- ja viestintätaidot, Aho kertoo. VERKOSTOT OVAT LAAJENNEET

Hallitustyöskentely mahdollistaa laaja-alaisen verkoston luomisen. Jokaisen puheenjohtajan verkosto onkin kasvanut huomattavasti. Kaikkien mukaan hallitustyöskentely on ollut myös mukavaa, mikä näkyy heidän kertoessaan muistoistaan. – Yleinen tosi mukava fiilis, Härkönen kertoo parhaasta muistostaan. – Kaikkein parasta oli koko hallitus. Lopussa olimme kuin yksi henkilö, jonka sisällä on monta persoonaa, Välinen muistelee. – Oma liittohallituskauteni ei ole vielä ohi, joten paras muisto voi olla vielä edessäpäin, Aho hymyilee.


IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter IOLry Instagram @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi iolry.blogspot.fi

IOL:n hallitus palkitsi toimijoita liittokokouksen yhteydessä Insinööriopiskelijaliiton hallitus palkitsi kuluvan vuoden aktiivisia toimijoita. Vuoden aktiiviksi valittiin Silja Kario Helsingistä. Hallitus korosti, että Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIOn varapuheenjohtajana toimiva Kario on hoitanut ansiokkaasti hänen vuoden aikana kasvaneet vastuunsa. Vuoden paikallisyhdistykseksi palkittiin Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIO. Palkinto jaettiin esimerkillisestä toiminnasta. Heitä kiitettiin hyvästä toiminnasta jo useamman vuoden ajan. Hallitus antoi myös erityismaininnat Hämeenlinnan Insinööriopiskelijat HIOP:lle ja Porin Insinööriopiskelijat PIO:lle. Lisäksi Seinäjoen Insinööriopiskelijat SenIOR:in sai kiitosta edustajistovaalityöstä.

IOL:n ÄÄNI

MARRASKUUSSA JÄRJESTETYN

TEKSTI: Linda Wikstedt-Venäläinen

Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIOn Tuomo Hartikainen vastaanotti palkinnon.

IOP järjestetään Helsingissä Valtakunnallinen vuosittainen tapahtuma ja monen insinööriopiskelijan vuoden odotetuin tapahtuma Insinööriopiskelijapäivät järjestetään ensi keväänä Helsingissä. Tuttavallisemmin IOP järjestetään 22.–23. maaliskuuta. Tapahtumassa palkitaan myös Tekniikka ja X -kilpailun voittaja. Kilpailun aiheena on liikkuminen. Ilmoittaudu mukaan IOP:lle.

■■Lue lisää: www.iopaivat.fi

Tero Hakala varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL

Juhlavuosi on alkamassa ENSI VUONNA juhlimme muun insinööriyhteisön kanssa

Insinööriliiton 100-vuotista taivalta sekä insinöörilakin 50-vuotista historiaa. Opiskelijoille on tärkeää olla mukana juhlistamassa ja kehittämässä eteenpäin yhteistä insinöörikuntaamme, sillä aina asiat eivät ole olleet yhtä hyvin kuin nykyään. On ollut erimielisyyksiä ja vaikeita aikoja. Yhdessä tekemällä ja keskustelemalla olemme selviytyneet kaikista haasteista ja tulemme selviytymään tulevaisuudessakin. Juhlavuosi on tärkeä mahdollisuus nostaa insinööriyden merkityksellisyyttä. Vuoden aikana on syytä muistuttaa insinöörien kädenjäljen olemassaolosta kaikkialla – jokapäiväisessä arjessa. Insinöörit ovat vuosisadan ajan olleet taidoillaan ja tiedoillaan mukana rakentamassa kotimaatamme. Ratkaisemme myös jatkossa monia eteen tulevia haasteita esimerkiksi uusien innovaatioiden avulla. Jo ammatissa toimivien insinöörien jalkautuminen ammattikouluihin, lukioihin sekä ammattikorkeakouluihin juhlavuoden aikana on oiva tilaisuus liitolle. He jos ketkä osaavat kertoa insinöörien töistä, opiskelusta sekä kulttuurista, mikä toivottavasti innostaa monia insinöörinalkuja hakemaan alan opintoihin ja motivoi jo opintonsa aloittaneita. Yhteenkuuluvuuden tunnetta ei saa hävittää missään elämänvaiheessa. Ensi vuonna on mahdollista nostattaa tätä tunnetta entisestään. Parhaiten me näytämme sen käyttämällä ammattikuntamme tunnuksia mahdollisimman näkyvästi ja usein. Violetin värinen, samettinen Insinöörilakki, haalarit ja Laulumatti-laulukirja ovat iso osa insinööriopiskelijakulttuuria. Antakaamme niiden näkyä ja kuulua joka puolella. Meillä opiskelijoilla on suunnitteilla myös omia, hienoja tapahtumia ja upeita tempauksia, joilla haluamme viestiä olevamme ylpeitä insinöörikunnastamme ja tunnuksistamme. Insinööriopiskelijat ovat ylpeästi insinöörin uralla. Kannustamme kaikkia muitakin mukaan.

45


Helsingin Hakaniemi tarjosi mukavat puitteet edustajakokousväellä. Etualalla kävelee Tampereen Insiniöörien edustaja Satu Mäkelä.

Insinöörit ovat monessa mukana TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Jari Rauhamäki

Hyväntuulinen ja yhtenäinen kokous valmistautui liiton juhlavuoteen.

M

arraskuussa Helsingissä kokoontunut Insinööriliiton edustajakokousväki kuuli kokouksen aluksi ajankohtaisia talousasioita. Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kertoi puheenvuorossaan, että talouden yleiskuva on edelleen myönteinen, vaikka Suomen bruttokansantuotteen kasvu hidastuu. Hän kiinnitti huomiota kuitenkin lukuisiin yli 50-vuotiaisiin miehiin, jotka eivät työllisty. – Mitä sille voi tehdä, Schauman kysyi. Hän kannusti työntekijä- ja työnantajaliittoja yhdessä kokeilemaan vaihtoehtoja, miten tilanteen voi ratkaista. Puheenjohtaja Samu Salo nosti

46

avajaispuheenvuorossaan kolme edunvalvonnan painopistettä. Ne ovat työhyvinvoinnin kasvattaminen, työttömyyden ja valmistuneiden insinöörien määrän vähentäminen sekä palkkojen tuntuva korotus. MAKUPALOJA JUHLAVUODESTA

Kaksipäiväisessä kokouksessa varauduttiin liiton 100-vuotisuhlavuoteen. Projektipäällikkö Grete Ahtola kertoi valmisteluista, jotka ovat jo pitkällä; tammikuussahan juhlinta alkaa virallisesti. Tutkija Sampsa Kaataja pureutui liiton vaiheisiin 1970-luvulla. Silloin käynnistyi liiton työmarkkinatoiminta, ja liiton jäsenmäärä kasvoi rajusti. Vuonna 1970 jäseniä oli noin 8 000 ja kymmenen vuoden kuluttua noin 15 000. Kaatajan tekemä historiateos

ilmestyy ensi vuoden syksyllä. Kokouksessa käytiin läpi tuttuun tapaan edunvalvonta- ja järjestöasioita sekä jäsenkehitystä. Edunvalvontajohtaja Petteri Oksa kertoi tulevaa neuvottelukierrosta, ajankohtaisia lakimuutoshankkeita sekä liiton vaalitavoitteita. Järjestöjohtaja Tommi Grönholm kiinnitti huomiota jäsenjärjestöjen aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa tänä vuonna eronneita jäseniä on ollut selvästi vähemmän ja uusia enemmän kuin edellisinä vuosina. Kokouksen yhteydessä Tietoalan edustaja, edustajakokouspuheenjohtaja Ari Koskelin ja Pelastusalan Toimihenkilöt PTL:n edustaja Matti Pöntinen saivat Insinööriliiton kultaiset ansiomerkit.


Kuluvan vuoden aatoksia 1.

2.

3.

1. Aktian pääekonomisti Heidi Schauman esitteli talouskatsauksensa. Vierellä puheenjohtaja Samu Salo. 2. Viestiseinällä kannustettiin käyttämään insinöörilakkia kaikissa liiton tapahtumissa. Helsingin Insinöörien edustaja Tuomas Hara lisäsi, että se on sopiva päähine myös edustajakokouksiin. 3. Länsi-Pohjan Insinöörien edustaja Sanna Hasa pohti, kuinka paljon USA:n presidentti Donald Trumpin nostattama kauppasota vaikuttaa suomalaisten työpaikkoihin. 4. Hyvinkään-Riihimäen tarkkailija Mikael Laitinen (vas.) mietti, miten tietosuoja-asetus voi rajoittaa tekniikan kehittämistä. Tampereen Insinöörien tarkkailija Toni Korpi puolestaan aprikoi, miten uusi tekijänoikeusdirektiivi saattaa muuttaa muun muassa Facebookin tai Instagramin palveluiden toimintaa. 5. Etelä-Pohjanmaan Insinöörien edustaja Johanna Torvelan mielestä nyt on aika tehdä muutoksia, sillä ilmastonmuutos näkyy jo arjessa. 6. Ari Koskelin (toinen vas.) ja Matti Pöntinen palkittiin. Järjestöjohtaja Tommi Grönholm (vas.) ja Samu Salo onnittelivat.

4.

5.

6.

47


PULMAT

14 28

13 17

7

39

16

1. Vaikka Nokian suuruudenpäivät ovat takana, yrityksellä on edelleen huomattava määrä patentteja. Kuinka monta?

36 6

16

20 23

6

30

15

4

24

21 7

24

9 15

23 7

16 24

3. Sijoita luvut 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 ruudukkoon niin, että peräkkäiset luvut eivät ole vierekkäisissä eivätkä kulmittain olevissa ruuduissa.

23

6

11

17 30 9

39 ■■

2. Sukupuuttoon kuollut mauritiuksendodo eli drontti hävisi lajina 1600-luvulla. Lähinnä kalkkunaa muistuttava lintu ei kuitenkaan kuulu kanalintuihin. Mihin lintulahkoon dodo kuuluu?

5

6

10

Tiukka trio

14 10 15

17 © Bulls

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

KAKURO ON japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

www.ilry.fi

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

ASIAKASPALVELU 0201 801 801, (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9–16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta. Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

48

LIITON ORGANISAATIO Edunvalvontayksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 Lakipalvelut Tutkimustoiminta Työmarkkinaedunvalvonta Vaikuttajaviestintä Yhteiskuntavaikuttaminen Järjestöyksikkö johtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 IL 100 vuotta -tiimi Jäsenyyden elinkaari -tiimi Markkinointiviestintä Urapalvelut ja koulutus

@Insinooriliitto

Palveluyksikkö johtaja Mika Leppinen, 0201 801 826 It-palvelut Kehitystiimi Palvelutiimi – Asiakaspalvelu – Jäsenrekisteri Taloushallinto

@Insinooriliitto

PUHEENJOHTAJISTO Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849

Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.

johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811


Janne Luotola

Vahvistusta markkinointiin LIIKETALOUDEN TRADENOMI Ani Pekkanen on aloit-

tanut markkinointiassistenttina Insinööriliiton järjestöyksikössä. Hän on osa nelihenkistä markkinointiviestintätiimiä. Hänen tehtäväkenttänsä muodostuu kaikista liiton markkinointiviestintään liittyvistä avustavista tehtävistä. – Osallistun brändiuudistuksen ja IL 100-juhlavuoden kampanjointiin, tiedotukseen, tapahtumakoordinointiin sekä markkinoinnin tukitoimiin, Pekkanen listaa. Hän tukee tiimiään, jotta kaikki jäsenet saavat tarpeitaan vastaavaa tietoa meneillään olevista ja ajankohtaisista asioista, palveluista sekä eduista. – Tärkeintä on taata tehokkaasti jäseniämme palveleva viestintä eri kanavissamme. Tradenomitutkinnon lisäksi Pekkanen on opiskellut graafista viestintää. Ennen Insinööriliittoa hän työskenteli Hämeen Sanomilla, jossa työtehtäviin kuuluivat ilmoitusvalmistusta, mainos- ja esitesuunnittelua sekä lehtitaittoa. – Aiemmin olin töissä energia-alan yrityksessä, jossa toimenkuva sisälsi muun muassa projektiluontoinen energiatehokkuuspalvelujen tuotanto, prosessikehittäminen sekä laajat asiakas- ja yhteistyöyrityskontaktit. MARKKINOINTIA JA JÄSENVIESTINTÄÄ

Iso osa markkinointiviestintätiimin perustyötä on jäsenviestintä eri muodoissaan. Tiimi tuottaa sisältöjä esimerkiksi uutiskirjeeseen ja sosiaalisen median kanaviin sekä tukee muiden tiimien työtä markkinoinnin keinoin. Markkinointitiimi työskentelee parhaillaan liiton uudistuvan brändin parissa, joka lanseerataan ensi tammikuussa. Liiton markkinoinnin kokonaisuudesta vastaa markkinointisuunnittelija Saara Eriksson. Työhön kuuluu markkinoinnin linjojen suunnittelu ja kehittäminen esimerkiksi dataa hyödyntämällä. Tärkeässä osassa ovat myös erilaiset projektit, kuten markkinointiautomaation hyödyntäminen yhdessä muiden tiimien kanssa. Sisällön tuottamisen lisäksi verkkotiedottaja Minna Virolainen luotsaa liiton sosiaalisen median kanavien kokonaisuutta ja niiden kehittämistä. Muita keskeisiä tehtäviä ovat videot sekä jäsenjärjestöjen viestinnän ja viestintävastaavien tukeminen. Markkinointikoordinaattori Heini Ristellin pääasialliset tehtävät ovat juhlavuoden markkinoinnin koordinointi, sisällöntuotanto eri kanaviin ja jäsenetuihin liittyvä viestintä.

Ani Pekkanen

Tervetuloa teatteriin koko perheen voimin!

Lauantaina 30.3.2019 klo 13 Suomen Kansallisteatteri, Helsinki Jäsenliput: 25 € / 15 € Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat 49


JÄSENPISTE

Siirrä jäsenmaksu e-laskutukseen TEKSTI: Jarkko Ursin, palvelupäällikkö ja KUVA: Shutterstock

E-LASKU ON kätevä tapa hoitaa jäsen-

maksu. Lasku ei huku postipinoihin ja maksut tulee hoidettua automaattisesti. Laskun tiedot löytyvät helposti omasta verkkopankista myös jälkikäteen. E-lasku on turvallinen, pankkien kehittämä laskujen vastaanotto- ja maksutapa. Kun siirryt e-laskuun 26. joulukuuta mennessä, vuoden 2019 jäsenmaksusilaskusi tulee e-laskuina, vaikka joulukuussa toimitettava vuoden 2019 jäsenmaksulaskusi ehtisikin tulla vielä perinteisenä paperilaskuna. Tee verkkopankissasi e-laskusopimus Insinööriliitolle. E-laskusopimuksen tekemiseen tarvitset viitenumerosi, joka on viimeisimmässä jäsenmaksulaskussasi. Laskutus alkaa seuraavasta mahdollisesta kuukausierästä. Ensimmäistä e-laskua

edeltävät jäsenmaksuerät pitää suorittaa paperilaskun tiedoilla. E-laskut lähetetään aina kuukauden alkupäivinä verkkopankkiisi kuukausierän suuruisena ja eräpäivällä. Jos haluat suorittaa kerralla koko vuoden jäsenmaksun, muuta tuolloin maksun suuruudeksi vuosimaksusi summa. Eläkeläisjäsenmaksut ja opiskelijoiden kassamaksut ovat aina vuosimaksuja; ne toimitetaan vuosimaksun summalla automaattisesti. E-laskusopimuksen tehneet ovat mukana arvonnassa. Tee e-laskusopimus tammikuun loppuun mennessä ja osallistut kolmen Suunto 3 Fitness -älykellon arvontaan. Arvonta suoritetaan ensi helmikuussa kaikkien e-laskutuksessa olevien kesken. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Ota jäsenyys puheeksi – ja suosittele

Ole ylpeästi insinööri – ja anna sen näkyä

TEKSTI: Minna Virolainen

KUULUUKO KOLLEGASI Insinööriliittoon? Jos ei, ota asia

puheeksi ja kerro, miksi liittoon kuuluminen kannattaa. Jos kollegasi päättää liittyä, saat suosittelijapalkintona 30 euron S-ryhmän lahjakortin. Jäsenyyden suosittelussa omat kokemukset ja perustelut toimivat yleensä parhaiten. Liiton palveluihin ja etuihin kannattaa kuitenkin perehtyä myös muista näkökulmista. Syitä kuulua liittoon on monia, ja ne vaihtelevat usein elämäntilanteen mukaan. Vinkkejä suositteluun ja konkreettisia esimerkkejä liiton palveluista saat Suosittelen!-verkkosivuilta. Ohjaa uusi jäsen liittymään sähköisellä lomakkeella. Muista huolehtia, että hän ilmoittaa tietosi liittymislomakkeen suosittelijakohdassa. Lahjakortti lähetetään suosittelijalle automaattisesti. Suosittelupalkinnon saa uusista täysjäsenistä; jäsensuosittelu ei koske uusia opiskelija- tai eläkeläisjäseniä.

■■Lue lisää: www.ilry.fi/suosittelen. 50

Legendaarinen insinöörilakki eli tuttavallisemmin imppulakki on ollut insinöörien ja insinööriopiskelijoiden päätunnus jo 50 vuotta. Insinöörisormusta pidetään vasemmassa keskisormessa. Perinteisen version lisäksi sormuksesta on myös sirompi malli. Sormuksia tehdään kelta- ja valkokullasta sekä hopeasta. Valmistaudu juhlavuoteen hankkimalla oma ammattikuntatunnus. Aidot lakit ja sormukset saa vain Insinööriliiton kautta ja jäsenille hinnat ovat edullisemmat.

Lue lisää: www.ilry.fi/kuukaudenetu


LUUPPI Sirpa Kemppainen käyttää pyykin mankelointiin tunnin, kaksi kuukaudessa.

Insinööri mankeloi pyykkinsä itse TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Kari Laaksonen

Mankelointikeskusteluissa osapuolet jakautuvat tiukasti kahtia. VIIME VUONNA opiskelija Ulla Varvio analysoi liinavaatteiden mankelointia koskevia nettikeskusteluja Helsingin yliopistolle tekemässään pro gradu -tutkielmassa. Varvion mukaan mankelointi sai myönteisiä ja kielteisiä merkityksiä keskusteluissa, joissa keskustelijat jakautuivat vahvasti mankeloinnin puolestapuhujiin ja mankeloinnista piittaamattomiin. Yksi mankelointia suosiva on insinööri Sirpa Kemppainen Salosta. – Lakanat saa siistimmin säilytettyä, kun ne on mankeloitu ja rullattu. Säilytyksessä ne menevät myös pienempää tilaan, Kemppainen perustelee. Hänen mielestään lakanat on kiva levittää vuoteelle, kun ne eivät ole niin ryppyiset. Toisaalta saman homman tekemiseen silittämisellä menisi paljon pitempi aika. Lopputulos on tärkeintä eikä itse toiminnan tuottama mielihyvä. – Mankelointi on osa lakanahuoltoa eli kuuluu kotitöiden puolelle.

PITKÄ PERINNE KODINHOITOA

Mankeli keksittiin 1700-luvulla, jolloin ne olivat käsikäyttöisiä. Mankeleissa saatettiin käyttää painona kiviä, jotka muodostivat tarvittavan voiman tekstiileillä vuorattujen mankelilieriöiden puristamiseksi yhteen. Vanhemmat ihmiset saattavat muistaa istuneensa lapsena käsikäyttöisten mankeleiden painoina. Sittemmin mankeleiden koko on pienentynyt, ja ne toimivat sähköllä. Kerrostalohuoneistoissa on nykyään harvemmin omia mankeleita, mutta useissa talojen pesuloissa niitä on käytettävissä. SUKUPOLVELTA SEURAAVALLE

Mankelointitapa siirtyy yleensä äidiltä tyttärille, niin myös Sirpa Kemppaisen kohdalla. – Tämä on ihan jo kotoa opittu tapa, hän kertoo. Toisinaan sukupolvien ketju katkeaa. Varvion nettikeskusteluaineistossa oli enemmän syitä, miksi keskustelija ei mankeloinut kuin syitä

mankeloimiselle. Yleisimpiä syitä mankeloimattomuudelle olivat ajan ja tilanpuute sekä materiaalien kehitys. Varvion mukaan mankeloinninssa on kyse yksilöllisestä valinnasta, omasta ajan, rahan, taidon ja tilan priorisoimisesta sekä harrastuneisuudesta ja mielihyvän tuottamisesta. Tuoreissa sosiaalisen median keskusteluissa on esitetty myös näkemyksiä, ettei insinöörin kannata mankeloida itse, vaan ostaa palveluna. Keskustelijoiden mielestä insinöörin palkalla on varaa palveluihin, jos ylipäätään tarvitsee huollettuja liinavaatteita. Kemppainen ei ostaisi palvelua, koska sen työn voi tehdä itsekin. – On mankeli ja tila, missä työn voi tehdä. Liinavaatteiden huolenpito ei toki ole aina helppoa. – Huonolaatuisten lakanoiden mankelointi on haastavaa myös insinöörille. Sivut eivät mene sievästi tasan, vaan välillä joku reuna on venynyt. Se ärsyttää, Kemppainen hymähtää. 51


Insinööriliiton juhlavuosi käynnistyy

Hyväntekeväisyyskonserteilla ja Talviturnajaisilla Tulevaisuutta luomassa -konsertti Oulu la 26.1. klo 18–20:30 Oulun Musiikkikeskus, Leevi Madetojan katu 1-3 Tähtiartisteina Olavi Uusivirta, Diandra, Osmo Ikonen ja Ida Elina. Lisätiedot ja liput: www.ilry.fi/konserttioulu Lippuja ostaessa käytä koodia IL100.

Talviturnajaiset Lahdessa

Lahti la 9.2. klo 11–16 Radio ja tv-museo Mastola, Radiomäenkatu 37 Tapahtumassa ovat mukana tubettajat Jaakko Parkkali ja Arttu Lindeman. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.ilry.fi/talvilahti

Tulevaisuutta luomassa Oulu 26.1. Talviturnajaiset Lahti 9.2. Talviturnajaiset Raahe 16.2. Tulevaisuutta luomassa Turku 16.3. www.ilry.fi/IL100 #insinööriliitto100

Talviturnajaiset Raahessa

Raahe la 16.2. klo 10–17 Raahen seminaarialue, Rantakatu 7 Talviturnajaisissa kisaillaan yhteistyössä Puluvärkki Ice -tapahtuman kanssa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.ilry.fi/talviraahe

Tulevaisuutta luomassa -konsertti Turku la 16.3. klo 18–20:30 Logomo, Köydenpunojankatu 14 Tähtiartisteina Olavi Uusivirta, Diandra, Osmo Ikonen ja Ida Elina. Lisätiedot ja liput: www.ilry.fi/konserttiturku Lippuja ostaessa käytä koodia IL100

Insinööri 6/2018  

Insinööri-lehden numero 6/2018

Insinööri 6/2018  

Insinööri-lehden numero 6/2018