Page 1

Kaupan pitää kuunnella asiakkaita

6

2016

Laadunseuranta viennin työkalu

Kävelyllä kameran kera

Saksassa hyvät ansiot


10

26

43

Sisällys 6/2016 10 14 16 18 22 24 26 28 30 38 43

Paahtimolta pannulle Terveydenhuolto kiinnostaa Suomi tarvitsee laatuohjelman Autot tarvitsevat ihmistä Uudistus motivoi kokenutta Rumasta kaunista linssin läpi Kansalaisaloite opintojen puolesta Aikuiskoulutustuki auttaa Suomalainen tienaa Saksassa Pókemon valloitti pelaajat Mobilistit ajavat museoautoillaan VAKIOT

3 4 9 18 32 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

2

Autoalalla riittäää töitä jatkossakin

s. 18


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2016 / 3.11., 15.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Työttömyys ei poistu turvaa leikkaamalla

S

uomi on vuosien ajan etsinyt keinoja kohentaa kotimaista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sivutuotteena pitäisi pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, sillä useat päättäjät ja keskustelijat näkevät näiden välillä kohtalonyhteyden: ilman toista ei ole toista. Jos kilpailukyky ja työllisyys eivät parane, Suomi tukahtuu hitaan talouskasvun, väestön ikääntymisen ja muiden yhteiskunnallisten haasteiden alle. Tilanteen vakavuus on tehty kaikille tiettäväksi. Toinen toistaan kovemman linjan ekonomistien kalvosarjat ja käppyrät ovat seuranneet toisiaan. Tilanne on huono, edessä on pitkä ja kivinen tie. Suomi on laitettava kuntoon, nyt tarvitaan talkoohenkeä ja uhrimieltä. Kansalaiset ovat kuunnelleet kohtuullisen nöyrällä mielellä poliitikkojen madonlukuja. Niukkuutta on tarjottu ja jaettu sekä työmarkkinapöydissä että valtiovallan taholta. Uhrauksia on vaadittu heiltäkin, joilla ei siihen enää ole varaa. Työttömät ovat yksi ryhmä, jonka tilannetta hallitus yrittää parantaa leikkaamalla. Työttömyysturvan kesto lyhenee ensi vuoden alussa sadalla päivällä. Jatkossa työttömyysturvan kesto on pääsääntöisesti 400 päivää, alle kolmen vuoden työhistorialla vain 300 päivää. Yli 58-vuotiaiden työttömien kohdalla hallitus osoittaa sen verran armeliaisuutta, että työssäoloehdon täyttyessä kesto säilyy nykyisessä 500 päivässä. Työttömyysturvaan on tulossa myös muita heikennyksiä, muun muassa omavastuuaika pitenee kahdella päivällä. Mutta ei tässä vielä kaikki: Sipilän hallitus aikoo jatkaa työttömyysturvan uudistamista. Budjettiriihessä valmisteluvastuu työnnettiin kolmikantaiseen työryhmään. Aikaakin suotiin ruhtinaallisesti, peräti syyskuun loppuun. Toimeksianto on selkeä, tavoitteena on nykyistä kannustavampi ja aktivoivampi työttömyysturva. Työttömät ja sen uhan alla olevat aprikoivat, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Aikaisemman kokemuksen perusteella ei mitään hyvää, sillä tähän asti kannustavuus on tarkoittanut työttömyysturvan tason ja keston leikkaamista. Hallitus uskoo työttömyysturvan sadan päivän leikkaamisen tarjoavan työtä noin 9 000 työttömälle. Kolmikantaisen työryhmän vastuulla on 10 000 uuden työpaikan synnyttäminen. Asian voi nähdä toisinkin. Leikkaukset eivät synnyttä uutta työtä, köyhyyttä kylläkin.

3


BITTIKATTAUS

Minna Virolainen

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Tamperelainen Uratehdas järjesti suositun Walk For Jobs -rekrytapahtuman jo viidettä kertaa. Pyynikin kentällä tuttavuutta tekivät 27 yritystä ja yli 300 työnhakijaa.

4102

Insinööriopiskelijaliittoon on liittynyt yli neljä tuhatta uutta jäsentä tänä vuonna. Syyskuun 22. päivänä tarkka luku uusista jäsenistä oli 4 102. Vielä mahtuu uusia opiskelijoita mukaan: sekä tänä syksynä aloittanutta että jo pidemmälle insinööriopinnoissaan edenneitä.

Työehdot kuntoon kaupassa YTN:n kaupan alan syksyisellä Aikasi on rahaa -yrityskierroksella keskustellaan palkasta ja palkitsemisesta. Kaupan alalla työskentelevät asiantuntijat ja esimiehet tekevät keskimäärin 41,2 tuntia viikossa töitä ja valtaosalle ylityötunteja ei korvata mitenkään. Tutustu: www.kaupansopimus.fi

4

Akava irtaantui FinUnionsista Akavan hallitus päätti katkaista jäsenyyden Akavan, SAK:n ja STTK:n Brysselin-edustusto FinUnionsissa. Akavan hallituksen enemmistö katsoi, ettei kolmen keskusjärjestön yhteinen FinUnions vastaa niitä tavoitteita ja toimintaa, jotka tukevat Akavan strategiaa ja jäsenten edunvalvontaa. Päätös FinUnionsista luopumisesta syntyi äänestyksen jälkeen. Insinööriliitto äänesti FinUnionsissa pysymisen ja Brysselin toimiston säilymisen puolesta. – Insinööriliitolle yli keskusjärjestörajojen tapahtuva yhteistyö on tärkeää, puheenjohtaja Samu Salo perustelee. Akavan rahoitusosuus FinUninsissa on ollut 109 000 euroa. Jatkossa Akava aikoo hoitaa Brysselin edunvalvonnan muun muassa omin voimin ja korkea-

koulutettujen ryhmien neuvottelukunta Eurocardesin kautta. Akavan hallitus kävi myös laajan keskustelun Akavan rahoitusosuudesta Palkansaajien tutkimuslaitos PT:ssä. Akavan rahoitusosuus PT:ssä on 273 000 euroa vuodessa. Kokous lykkäsi päätöksenteon lokakuun hallituksen kokoukseen. Ennen sitä Akava selvittää vaihtoehtona, että PT:n rahoittamisen sijaan Akava panostaisi nykyistä enemmän omaan tutkimustoimintaan ja tutkimusten ostamista ulkopuolisilta tahoilta, kuten ammattikorkeakouluilta, yliopistoilta ja muilta tutkimuslaitoksilta. Ennusteissa Akava hyödyntää jo nyt lähinnä valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ennusteita.


BITTIKATTAUS

Finnwatchin tutkija todettu syylliseksi

ink

s to

ck

surullinen asia ihmisoikeuksille ja sananvapaudelle Thaimaassa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala. Finnwatch odottaa parhaillaan tarkempaa analyysia annetusta oikeuden päätöksestä ja jatkaa Andy Hallin tukemista oikeustaistelussa. Ananasmehutehdas Natural Fruit on käynnistänyt kaikkiaan neljä oikeusjuttua Andy Hallia vastaan. Oikeusjutut liittyvät Finnwatchin vuonna 2013 julkaisemaan kaupan oman merkin tuotteiden vastuullisuutta tarkastelleeseen raporttiin.

Th

Thaimaassa Etelä Bangkokin rikostuomioistuin on todennut Finnwatchin tutkijan Andy Hallin syylliseksi ananasmehutehdas Natural Fruitin nostamassa oikeusjutussa. Andy Hall tuomittiin 4 vuoden vankeusrangaistukseen ja 150 000 bahtin sakkoihin. Hall valittaa tuomiosta. Vankeusrangaistus on ehdonalainen kahden vuoden ajan, jonka jälkeen tuomio raukeaa jos Hall ei syyllisty enää vastaaviin tekoihin. – Olemme järkyttyneitä oikeuden päätöksestä emmekä osanneet odottaa sitä oikeudessa esitettyjen todisteiden valossa. Tämä on

IBM kehittää tekoälyä Suomessa

Osa-aikaeläke ei pidentänyt työuria Vuodesta 1987 alkaen ikääntyneillä työntekijöillä on ollut mahdollisuus siirtyä osa-aikaiseen työntekoon osa-aikaeläkkeen avulla. Mahdollisuus keventää työuran viimeisiä vuosia on auttanut monia jaksamaan työssä pidempään. Etenkin fyysisesti tai henkisesti raskaassa työssä toimiville työn ja eläkkeen yhteensovittaminen on ollut toimiva ratkaisu. Kokonaisuudessaan osa-aikaeläke ei näytä pidentäneen työuria. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen maaraportista.

Tutkimuksessa verrataan 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle jääneitä ja työssä jatkaneita vuosina 2005 ja 2014. – Ryhmien työurat ovat suurin piirtein samanmittaisia. Tulokset ovat samansuuntaisia kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, kertoo erikoistutkija Mervi Takala Eläketurvakeskuksesta. Osa-aikaeläke lakkautetaan eläkeuudistuksen myötä ensi vuoden alussa. Eläkelajin korvaa osittainen vanhuuseläke.

Tekes ja IBM ovat syyskuussa sopineet yhteistyöstä digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemin kehittämisessä Suomessa. IBM perustaa Suomeen osaamis- ja innovaatiokeskukset kehittämään terveydenhoidon uudenlaisia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja sekä osaamiskeskuksen kuvantamisen tehostamiseen. IBM:n suunnittelemiin keskuksiin syntyy noin 150 uutta työpaikkaa digiosaajille, terveysalalle ja tutkimukseen. Tekesin tavoitteena on luoda IBM:n avulla suomalaisen terveysdatan ympärille tekoälyyn pohjautuva ekosysteemi. Tätä voidaan soveltaa monilla alueilla, kuten kuvantamisessa, syöpätautien diagnosoinnissa ja täsmähoitojen kehittämisessä. Isoista tietomassoista näkemyksiä tuottavaa IBM Watson -tekoälyä käytetään terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitopäätösten tukena. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS hyödyntää Watsonia muun muassa keskosten vakavien infektioiden ennakoinnissa ja aivoverenvuotojen kuvantamisessa. Keski-Suomessa on käynnistymässä monen terveyden- ja hyvinvointialan toimijan ja yliopiston voimin IBM:n osaamista hyödyntävä hanke. Suomalaiset terveys- ja hyvinvointialan yritykset ovat myös ottamassa IBM Watsonia käyttöönsä. Esimerkiksi Noona Healthcare näkee tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet syöpäoireiden varhaisessa havainnoinnissa. – Tekes arvioi tulevan ekosysteemin kooksi useita satoja miljoonia euroja, sanoo hyvinvointi ja terveysalueesta vastaava kehitysjohtaja Anssi Pulkkinen Tekesistä.

5


BITTIKATTAUS

Ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttuu PETTERIN PALSTA Petteri Oksa neuvottelujohtaja Insinööriliitto

Seurataanko aikaasi?

K

aikella on aikansa, sanotaan. Työelämässä aika on tärkeä määre. Myymme osaamistamme tietyksi ajaksi työantajalle, joka vastineeksi maksaa palkkaa. Vaikka kuinka puhutaan siitä, että pitäisi siirtyä pois ajan mittaamisesta kohti työtehtävien mittaamista, toimivaa mallia ei ole pystytty esittämään. Aika ja sen mittaaminen ovat nyt ajankohtaisia kahdesta syystä. Kilpailukykysopimuksen tulosten edellyttämät työajan pidennysneuvottelut ovat paikallisesti käynnissä tai alkamassa. Toisekseen työaikalain uudistaminen on alkanut hallitusvallan puolella. Jos työpaikalla ei ole toimivaa työajan seurantaa, työaikoja ei voi pidentää. Tämä on selkeä viesti paikalliselle tasolle: Jos työnantaja on haluton huolehtimaan lakisääteisestä velvollisuudestaan seurata työaikoja, sopimuksissa sovittua pidennystä ei voida ottaa käyttöön. Ei sellaista voi pidentää, jota ei mitata. Jos tämän tosiasian seurauksena käyttöön tulisi työajan seuranta, Insinööriliiton jäsenet voittavat. Näin tehdyt ylityötunnit tulevat näkyviin; niistä voi pyytää ja saada asianmukaisen korvauksen. Työaikalain uudistamisen pitää perustua siihen, että kaikilla työntekijöillä on oltava oikeus työaikaan ja työaikasuojeluun. Sen lisäksi on toivottavaa, että asiantuntijatyön erityispiirteet huomioidaan ja työ vapautetaan sen tekemispaikasta. Kumpaakin näkemystä yhdistää se, että ne edellyttävät työajan mittaamista. Tarve työajan seuraamiselle ei ole katoamassa mihinkään. Vaikka työaikalakia uudistettaisiin rajustikin, silti seuranta tulee vastaan. Aika on kaikille sama, sitä voi mitata yhteismitallisesti. Nykyään on monia helposti toimivia ja joustavia ratkaisuja työajan seuraamiseen. Kyse ei ole siitä, mikä on teknisesti mahdollista, vaan mitä halutaan. Kysymys kuuluukin, seurataanko sinun työaikaasi? Lähes kaikissa tapauksissa näin pitäisi olla.

6

Strategisen kehittämisen osuutta ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta vahvistetaan. Samalla ammattikorkeakoulujen tuloksiin perustuvan rahoituksen laskentaan tehdään parannuksia. Rahoitusmalliin lisätään alakohtainen rahoitustekijä, jolla kompensoidaan kalliimpien koulutusalojen kustannuksia. Ammattikorkeakouluasetusta muutetaan lisäksi siten, että erikoistumiskoulutusta voidaan jatkossa järjestää myös ammatillisen opettajankoulutuksen alalla. Asetusmuutos lisää ammattikorkeakoulujen strategista rahoitusta noin 20 miljoonalla eurolla ja alakohtaista rahoitusta noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Laskennallisiin suorituskriteereihin perustuva rahoitus pienenee vastaavasti. Muutos vaikuttaa ammattikorkeakoulujen keskinäisiin rahoitusosuuksiin, mutta ei ammattikorkeakoulujen rahoituksen kokonaismäärään eikä valtiontalouden kokonaisuuteen. Yksittäisten ammattikorkeakoulujen rahoituksen muutosta tasataan siirtymäsäännöksellä. Valtion ammattikorkeakouluille osoittama perusrahoitus on vuonna 2016 noin 858 miljoonaa euroa. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

70 vuotta täyttävien jäsenten vakuutusturva Insinööriliiton jäsenetuna tarjoamat vapaa-ajan tapaturmaja matkustajavakuutusturva päättyvät vahinkovakuutusyhtiö Ifin kanssa tehdyn vakuutussopimuksen mukaisesti kunkin jäsenen kohdalta sen vuoden lopussa, kun jäsen täyttää 70 vuotta. Vakuutusturvan voimassaoloa voi jatkaa sopimalla itse vakuutusyhtiö Ifin kanssa, mutta tämä edellyttää kuitenkin toimia jo ennen 70-vuotissyntymäpäivää. Jos jäsen haluaa jatkaa tapaturmavakuutuksen voimassaoloa, hänen pitää olla yhteydessä Ifiin siis 69-vuotiaana. If myöntää yksilöllistä turvaa tapaturmien varalta, mutta sitä on haettava ennen kuin täyttää 70 vuotta ja vakuutuksen myöntäminen edellyttää terveysselvityksen antamista kaiken ikäisiltä. Matkustajaturvaa voi hakea Ifin yksilöllisenä jatkuvana matkavakuutuksena, jolloin vakuutus pitää hankkia viimeistään 69-vuotiaana. Jos vakuutusturvan hakija on eläkkeellä, häneltä vaaditaan terveysselvitys. Toinen vaihtoehto on Ifin määräaikainen matkavakuutus, jota on mahdollista hakea myös sen jälkeen, kun hakija on täyttänyt 70 vuotta. Tällöin terveysselvitys vaaditaan ainoastaan, jos matka kestää yli 45 vuorokautta. Ifin asiakaspalvelun on avoinna arkisin kello 8–20; puhelinnumero on 010 19 19 19. Verkkosivuilla osoitteessa www.iIf.fi on runsaasti tietoa erilaisista vakuutuksista.


BITTIKATTAUS

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat auttavat keksimään ratkaisuja, joiden avulla ihminen voi lentää Marsiin. Suomalaiset ottavat syksyllä osaa Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan Epic Challenge -ohjelmaan. Opiskelijat ratkovat avaruusongelmia lukukausina 2016–2017. Haasteina ovat muun muassa Marsin asuttaminen ja alusten korjaaminen avaruudessa. Opiskelijat oppivat samalla hyödyntämään Nasan innovaatioprosesseja ja -menetelmiä. Viestintä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä tapahtuu etäyhteydellä. Opintopisteitä hankkeeseen osallistuville kertyy 15. Nasan ja suomalaisten yhteistyö alkoi joensuulaisen Arcusysin Nasalle toimittaman Valamis-oppimisympäristön kehityksestä. Ensimmäiset Epic Challenge -osallistujat olivat viime syksynä Itä-Suomen yliopisto ja Karealia-ammattikorkeakoulu. Epic Challenge -ohjelmassa ovat tänä lukukautena Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu

Yritystukilaki tukee yritysten kasvua Heinäkuussa voimaan astunut yritystukilaki varmistaa, että yrityksille taloudellisin tavoittein myönnetyt tuet tukevat kilpailukykyä, kasvua, rakenteellista uudistumista ja yritystoiminnan tehokkuutta. Nyt mukana ovat myös verotuet. Uudistuksella varmistetaan kansallisten tukieurojen mahdollisimman tehokas ja vaikuttava käyttö kansantalouden kannalta. Tukien pitää ensisijaisesti kohdistua taloudellisen toiminnan edellytysten vahvistumiseen, mutta tukia voidaan kohdistaa tukemaan myös yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista. Uudistuksella tehostetaan Euroopan unionin valtiontukisääntelyn kansallista ennakkoarviointia oikeusvarmuuden turvaamiseksi sekä hyvän tuen edellytysten ennakkoarviointia jo toimivan yritystukineuvottelukunnan yhteydessä. Yritystuilla tarkoitetaan jatkossa laajasti kaikkea taloudelliseen toimintaan myönnettävää tukea. Käsite kattaa tällöin muun muassa verotuet. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin kuntien myöntämät ja maa- ja metsätalouden alkutuotannon sekä kalatalouden tuet. Tuen saajan käsite sisältää kaikki tuen saajat organisaatiomuodosta riippumatta, jos kyseessä on taloudelliseen toimintaan myönnetty tuki.

Nasa

Opiskelijat auttavat Marsin valloituksessa

Marsia halkoo 3 000 kilometriä pitkä Valles Marineris -kanjoni.

ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita osallistuu ohjelmaan kymmeniä.

Aktiivinen työntekijä pysyy liikkeessä Useilla työpaikoilla kiinnitetään entistä enemmän huomiota työergonomiaan. Työpisteeseen, aktiiviseen istumiseen ja työn tauottamiseen panostaminen tulee niin työntekijälle kuin yritykselle halvemmaksi kuin pitkittyvät tuki-ja liikuntaelimistön vaivat tai sairauslomat. Hyvät kalusteet ja työvälineet eivät juuri auta, jos työntekijä istuu huonossa asennossa eikä vaihda riittävästi asentoa. Vähintään kerran tunnissa on syytä nousta seisomaan. Insinööriliiton syyskuisessa uutiskirjeessä kysyttiin työergonomian laatua lukijoiden työpaikalla. Vastaajista yli 70 prosentin mielestä työergonomian laatu oli hyvä tai kohtalainen; työpaikalla yleisimmät ongelmat oli laitettu kuntoon tai omalla aktiivisuudella voi saada parannuksia. Kaikkiaan vastaajia oli 658. Heistä 12 prosenttia oli sitä mieltä, että ergonomian taso on kiitettävä. Työergonomia on huomioitu kaikessa toiminnassa. Vastaavasti 15 prosenttia määritteli tason huonoksi tai olemattomaksi. Osalla vastaajien työpaikoista on tuurista kiinni, millainen työpiste sattuu kohdalle. Osalla työpaikoista ergonomia ei ole huomioitu lainkaan. Ergonomian laatu työpaikalla

37 % kohtalainen

36 %

10 % huono

5% 12 %

olematon

kiitettävä

hyvä

7


ILMOITUS


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Koulutusleikkauksilla on monia vaikutuksia

M

aan hallitus on jo pitkään leikannut koulutuksen määrärahoja. Tämä on erittäin lyhytnäköistä ja haitallista toimintaa. Suomi on aina elänyt osaamisesta, jota nyt leikataan sekä valtion että työnantajien toimesta. Näillä leikkauksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia, jos suunta ei muutu. Työnantajat eivät pääsääntöisesti halua panostaa osaamisen kehittämiseen. Sen sijaan ne irtisanovat työntekijöitä, joiden osaaminen on vanhentunutta tai ei ole tarkasti juuri haluttua. Tilalle otetaan nuorempia työntekijöitä, joilla on oikean alan koulutus, mutta ei juurikaan kokemusta. Sivutuotteena myös palkkakustannuksia saadaan alas. On hyvä, että vastavalmistuneiden työllisyysaste on nousussa ja samalla keskimääräistä korkeampi. Työnantajan pitää tunnistaa myös ne voimavarat, joita kokeneemmilla työntekijöillä on ja opetella hyödyntämään niitä yhä paremmin. Nykyinen tapa toimia on veronmaksajien näkökulmasta kallis, maksetaanhan maassa erilaisia työttömyysetuuksia jo noin kuusi miljardia euroa vuodessa. Yhteiskunta maksaa edellä mainitussa toimintamallissa entistä enemmän ihmisten uudelleenkoulutusta, kun yritykset ovat leikanneet omat koulutusinvestointinsa minimiin ja maksattavat kulut yhteiskunnalla.

Toinen yhtä oleellinen asia koulutuksen rahoituksessa on se, kuinka suuri osa koulutukseen suunnatusta rahasta menee itse opetukseen. Saamani tiedon mukaan Suomen suurimman ammattikorkeakoulun osalta lukema on alle 40 prosenttia. Näin ei voi jatkua. Kunnat ovat ammattikorkeakoulujen pääasialliset osakkeenomistajat. Yleensä ammattikorkeakoulujen käytössä olevat tilat ovat kuntien omistamia. Tietojeni mukaan on kuntia, jotka käyttävät tätä vuokralaissuhdetta hyväkseen paikatakseen talouttaan. Samanaikaisesti opetuksen laatu ja määrä kärsivät, kun ammattikorkeakoulun rahat eivät riitä. Toiminta muistuttaa minua tarinasta, jossa hölmöläiset varastoivat valoa säkkiin. On asioissa edettykin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eräässäkin ammattikorkeakoulussa oli taannoin mittavat henkilöstön lomautukset sen takia, että kaupungin orkesterille haluttiin turvata rahoitus. Tämän tapaisesta sentään on käsittääkseni päästy eroon. Tuntuu, että Suomesta puuttuu yhteinen päämäärä, kuinka koulutusta, sen laatua ja tavoitteita kehitetään kaikkien kannalta parempaan suuntaan, jotta olemassa olevan järjestelmän vääristymät saadaan korjatuksi ja koulutus paremmin elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Insinööriliitto tekee omalta osaltaan töitä tämän päämäärän saavuttamiseksi.

9


Huumaava kahvin tuoksu on Janne Nikulalle (vas.) ja Peetro Aittolalle osa tyรถarkea.

10


Paahtimosta pannuun TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Annika Rauhala

Kahvi tehdään Pauligilla perinteitä kunnioittaen, mutta Vuosaaren tehtaalta käsityö on kaukana. Pitkälle automatisoitu yksikkö tuottaa vuodessa jopa 100 miljoonaa kahvipakettia. ››

11


Papujen käsittely alkaa paahtimolta, Peetro Aittolalle kahvin koko reitti tehtaalla on tuttu.

K

ahvin matka alkuperämaasta Brasiliasta Helsingin satamaan ja Pauligin raakakahvisiiloihin vie pari kuukautta. Kun kahvierä otetaan käsittelyyn, prosessi etenee nopeasti. Paahto vie noin kuusi minuuttia, samoin jauhatus. Eniten aikaa vaatii kaasuuntuminen. Paahtoprosessin aikana kahviin syntyy hiilidioksidia, josta on päästävä eroon. Kaasuuntuminen kestää pari tuntia, jonka jälkeen kahvi on valmista pakattavaksi. Kaiken pitää toimia saumattomasti ja käsittelyn edetä ripeästi, sillä paahdettu ja jauhettu kahvi on herkkää hapelle. – Jokaiselle vaiheelle on tarkat käsittelyajat. Jos ne ylittyvät, laatu kärsii eikä erä pääse markkinoille, prosessikehitysinsinööri Janne Nikula tarkentaa. – Mietin työkseni, että miten asiat saadaan tehtyä tehokkaammin tai järkevämmin ja kustannustehokkaammin, tietenkin kuluttajaa unohtamatta. Automaatioinsinööri Peetro Aittola vastaa puolestaan automaatiosta raakakahvipuolen ovelta aina varastolle asti. Hän huolehtii ylläpidosta ja tuotantoa mittaavista järjestelmistä. Lisäksi hän työskentelee erilaisten kehitys-, hankinta- ja modernisaatioprojektien parissa. JATKUVAA KEHITYSTYÖTÄ

Suomen suurin kahvitalo pyrkii määrätietoisesti pienentämään ympäristövaikutuksia koko tuotantoketjun osalta. Logistiikka, energiatehokkuus ja jätteiden määrä ovat jatkuvasti kehityksen kohteena. Esimerkiksi tehtaan sijainti aivan sataman vieressä tarkoittaa, että kontit voidaan siirtää 12

laivoista suoraan paahtimolle. Kahvi paahdetaan kotimaisella biokaasulla ja paahtimon sähkönkäyttö on katettu tuulivoimalla. Myös osa tehtaan jätteistä menee biokaasun tuottamiseen. Jätteiden osalta tärkeintä on saada niiden synty minimiin. – Mitäänhän meiltä ei täältä mene kaatopaikalle, Nikula kertoo. Vuosaaressa tuotanto on hyvin pitkälle automatisoitu. Paahtimolla, jauhatuksessa ja pakkaamon linjalla ihmiset ovat harvassa. Tuotannossa työskentelee yhteensä noin 60 henkilöä, töitä tehdään kolmessa vuorossa. Kausivaihtelut vaikuttavat määrään jonkin verran. Ydinkesällä on hiljaisempaa. Erilaisten juhlapyhien, kuten äitienpäivän ja joulun aikaan, juhlavampana pidettyä Presidentti-kahvia menee tavallista enemmän. Kauppojen kampanjat vaikuttavat ehkä eniten. – Kun marketit myyvät tarjouksessa kolme pakettia juhlamokkaa kympillä tai yhdeksällä eurolla, niin sen jälkeen meillä on kyllä aika punaista tuolla pakkauslinjalla, Nikula myhäilee. SUOSIKKIJUOMASSA RIITTÄÄ HAASTETTA

Nikula valmistui elintarvikeinsinööriksi vuonna 1998. Ura alkoi opiskelijalle sopivasti Lapinkullan panimolla ja jatkui luontevasti VTT:n panimoryhmässä. Seuraava aluevaltaus oli keksibisnes, josta Nikula siirtyi kahvin pariin Pauligille reilut viisi vuotta sitten. Aittola oli paahtimossa kesätöissä jo ennen opintojaan. Hän päätyi tekemään insinöörityönsä Pauligille ja työt jatkuivat automaatioinsinööriksi valmistumisen jälkeen. – Välillä olen naureskellut, että automaatioinsinöörille ei ole niin merkitystä sillä, mitä


”Peruskahvinkin paletti on monimutkainen.”

linjoilla kulkee. Mutta kyllä elintarvike tuo työhön omat haasteensa ja muuttujansa, Aittola tunnustaa. Vaikka elintarvikeala on Nikulalle tuttu, kahvin käsittelyprosessissa oli myös uutta opittavaa, kuten kaasuuntuminen ja hapen tuomat haasteet. Myös komponenttien määrä yllätti. Peruskahvissakin paletti on melko monimutkainen. – Juhlamokassa on yhdeksää eri kahvia. Ne ovat kaikki arabicaa, mutta sen eri laatuja. Nikulan opintojen ja valmistumisen tienoilla Nokia kasvoi vauhdilla ja rohmusi porukkaa töihin jo kesken insinööriopintojen. Silloin mieleen hiipi epäilys, että oliko oma linjan valinta oikea. Mutta työelämä on osoittanut, että ratkaisu oli oikea. Töissä on tullut selväksi se, että vuorovaikutustaitoja tarvitaan paljon enemmän kuin, mitä opiskeluaikaan insinöörin työstä kuvitteli. – Ei näitä hommia voi tehdä konttorissa oven takana, vaan pitää olla oikeasti tuolla tuotannossa kädet savessa. Edellisessä työssä keksipuolella kädet olivat välillä oikeasti taikinassa. Jotta kehitystyö onnistuu, täytyy oppia tuntemaan perusprosessi. Oppiminen vaatii oman aikansa. Aittola on tyytyväinen, että hän on päässyt mukaan moniin isoihin projekteihin. Mitä tahansa tuotantoon hankitaankin, se yleensä liittyy jotenkin myös automaatioon. Lisäksi kun isolla pitkälle automatisoidulla tehtaalla tehdään asioita, mittakaava on tavallista suurempi.

– Työnantaja tukee myös monenlaista kerhotoimintaa. Meillä on muun muassa kalastus- ja hiihtokerho, golfia ja teatteria, Aittola täydentää. Vaikka paahtimon ansioista kahvi tuoksuu työtiloissa kaiken päivää, kahvitauot eivät ole menettäneet arvoaan. Kumpikaan insinööreistä ei tunnustaudu hifistelijäksi, mutta työskentely kahvin parissa on muuttanut makutottumuksia. – Omat mieltymykset on mennyt tummempaan suuntaa. Ennen olin juhla-ja presidenttimies, mutta nyt ei talosta niin tummaa paahtoa löydy, ettei se olisi minulle mieluista, Nikula sanoo. Aittola ei aiemmin edes juonut kahvia, eikä tehtaalle tulo heti muuttanut asiaa. Kahvi on alkanut maistua hänelle vasta tänä vuonna ja nyt sitä tulee juotua päivittäin kahvitauollakin.

Janne Nikulan mukaan myös prosessikehitysinsinöörin on pidettävä kuluttaja mielessä.

KAHVITAUOT OVAT ARVOSSAAN

Molemmat insinöörit viihtyvät hyvin Pauligilla. Tunnetulle bränditalolle työskentelyssä on etunsa. Samoin uusi tehdas on molempien mielestä iso plussa. Tehtaan lisäksi Vuosaaressa on Pauligin pääkonttori. Yhteensä työntekijöitä on noin 200. Myös firman työterveyshuolto on omassa talossa. Nikula kiittelee myös hyviä henkilöstöetuja, joita harvoissa paikoissa enää on.

13


Lakiesitys lähti vaillinaisena kuntakierrokselle TEKSTI: Birgitta Suorsa/UP

Lausunnot sote-laista joudutaan tekemään osin sokkona, todettiin Kuntamarkkinoiden sote-seminaarissa. Pääkaupunkiseudun esitys omasta sote-alueesta ei ehtinyt lakiesitykseen. Myös vaikutusarviot on tehty pikaisesti.

H

allitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä odottaa sote-lakiesitykseen noin 800 lausuntoa. Ne pitää jättää 9. marraskuuta mennessä. Aiemmilla lausuntokierroksilla määräajasta on pystytty joustamaan, mutta nyt ei. Erityisesti kunnilta toivotaan kommentteja toimeenpanoon. 14

Järvinen ja muutosjohtaja Sinikka Salo kertoivat kuntapäättäjille sote-valmistelun tämänhetkisestä tilanteesta. – Syksyllä pitää päättää, minkälaiset päivystysvastuut sairaanhoitopiireillä ja keskussairaaloilla on. Tämä on herättänyt keskustelua. Osalle alueista tulee suppeampi päivystys, osalle laajempi, Järvinen sanoi. Alueilla huolta ovat tuottaneet myös valinnanvapaus, kansalaisten yhdenvertaisuus ja maakuntien syrjäalueiden palvelut. Muutosjohtaja Salon mukaan maakunnissa sote-uudistus on hyvässä vauhdissa. Osa maakunnista on jo arvioinut tulevan budjettinsa ja ryhtynyt miettimään, millaiset palvelut sillä saa. – Sote-uudistusta ei pysäytä enää mikään. Tästä on kansallisesti hyvä yhteisymmärrys, Salo sanoi.


Terveydenhuollon etiikkaan kiinnostusta

E

Hän kiirehti kuntia ja maakuntia ripeään esivalmisteluun, sillä palvelujen ja henkilöstön siirtäminen vahoista organisaatioista uusiin vie aikaa. Soten myötä on tarkoitus säästää kolme miljardia sotemenojen nykyisestä kasvuvauhdista. Sote-palveluita koskeva järjestämislaki aiotaan saada eduskunnan käsittelyyn loppusyksystä. Toimeenpanolain on määrä olla voimassa 2019. YHDENVERTAISUUS ARVELUTTAA

Muutosjohtaja Salo muistutti, että maakunnat ovat erilaisia, joten palvelujenkin on oltava erilaisia. – Kainuussa tarvitaan enemmän vanhuspalveluita ja Pohjanmaalla enemmän lapsiperheiden palveluita. Yksi maakuntien päätettävä asia on esimerkiksi, miten menetellään lapsiperheiden maksujen kanssa. Yleisökeskustelussa kysyttiin, mihin kansalaisten yhdenvertaisuus on unohtunut sote-uudistuksessa. Järvinen huomautti, että viime kädessä kansalaisten yhdenvertaisuudesta huolehtii sote-lain mukaan valtio. Valtio voi rahoittajana puuttua maakunnan linjauksiin. Kuntalaisille annettava palvelulupaus on Järvisen ja Salon mukaan vaikeampi kysymys, sillä kyse on poliittisesta vastuusta. – Ministereilläkin oli alkuun erimielisyyttä palvelulupauksesta. Lainsäädäntö määrittelee palvelujen minimitason. On eri asia, kuinka se toteutuu alueilla, Järvinen vastasi. Yleisöä epäilytti sote-palvelujen keskittyminen maakuntien keskuskaupunkeihin. Järvisen mukaan valtio seuraa, että palvelut toteutuvat koko maakunnan alueella. – Aiemmassa, ns. paras-uudistuksessa maakuntien syrjäalueiden palvelut paranivat, kun taas keskusten palveluverkot harvenivat.

tiikka terveydenhuollossa tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuka päättää hoidosta, elämästä ja kuolemasta. Väitöstutkimuksiaan valmistelevat Heikki ja Salla Saxén pohtivat tuoreessa kirjassaan, miten bioetiikka voisi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa. Mitä bioterveydenhuollon etiikan yhteydessä tarkoittaa, Heikki Saxén? – Lääkäreiden etiikka vakiintui jo 1970-luvulla. Jotta vanha asia voitiin avata uudelleen, sille piti keksiä uusi nimi, Saxén naurahtaa. Saxénit ovat tutkineet lääkäreiden ja hoitajien näkemyksiä alan etiikasta Suomessa ja Yhdysvalloissa. – Yllätyimme, kuinka monenlaista keskustelua terveydenhuollon etiikasta maailmalla käydään. Meillä Suomessa tällaista keskustelua ei juurikaan käydä, vaikka terveydenhuollon etiikan pitäisi kiinnostaa kaikkia, Heikki Saxén sanoo. Salla Saxénin mukaan Yhdysvalloissa terveydenhuollon etiikasta keskustellaan koko ajan, koska siellä ajatellaan, että kaikilla on oikeus päättää omista asioistaan. EETTISEN KESKUSTELUN TARVE KASVAA

Heikki Saxén toivoo, että kaikkiin Suomen sairaaloihin voitaisiin perustaa bioeettinen ammattiryhmä. – Toimiakseen ryhmä tarvitsee lähellä arkea olevia rakenteita. Eettisiä päätöksiä ei saa jättää yksin hoitavan lääkärin kannettavaksi, vaikka muodollinen päätösvalta onkin lääkärillä, Saxén sanoo. Hänen mielestään moniäänistä ja moniarvoista 3–5 hengen hoitajien ja lääkäreiden muodostamaa ryhmää tarvitaan esimerkiksi silloin, jos pitää päättää toisen ihmisen elämästä ja kuolemasta. – Etiikka ei ole vain asiantuntijakysymys. Asiantuntijat eivät voi määritellä, mikä on eettistä. Eettisiä valintoja on kohdattava arjessa joustavasti tilanteiden mukaan ja asianomaisten läsnä ollessa. ASIOITA KÄSITELTÄVÄ LÄPINÄKYVÄSTI

Tutkijoiden mukaan hoito ei ole vain teknistä osaamista. Siihen kietoutuu erilaisia maailmankuvia sekä käsityksiä elämän arvosta ja merkityksestä. – Aito ja läpinäkyvä asioiden käsitteleminen vahvistaa potilaan ja hoitotiimin välistä luottamusta. Uudet ratkaisut voivat vähentää ammattilaisten eettistä kuormitusta, Salla Saxén sanoo. Heikki Saxénin mielestä bioetiikan tiedonalaa pitää vahvistaa suomalaisessa koulutuksessa. – Se lisäisi ja syventäisi terveydenhuollon eettistä vuoropuhelua. Parhaimmillaan se parantaa päätöksentekoa ja uusien käytännön sovellusten juurruttamista terveydenhuollon eri tasoille. Mika Peltonen /UP

15


Suomi tarvitsee laatuohjelman TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP

Suomalaisten yritysten laadunseuranta selvästi jäljessä kiinalaisista kilpailijoista.

S

uomalaisista yrityksistä vain murto-osa on hoitanut laatuohjelmansa kuntoon verrattuna esimerkiksi Kiinaan ja Saksaan. – Tarvitsemme Suomeen kansallisen laatuohjelman, jolla saadaan 16

myös pienet ja keskisuuret yritykset seuraamaan tuotteidensa ja palvelujensa laatua paremmin, sanoi Suomen Laatuyhdistyksen toimitusjohtaja Tani Järvinen Inspecta Oy:n seminaarissa Helsingissä. – Emme voi odottaa koko ajan veroja muita talouspoliittisia ratkaisuja kilpailukykymme parantamiseksi. Myös yritykset täytyy trimmata kilpailukykyisiksi. Kansainvälisen ASQ-tutkimuksen mukaan Suomi on maailman häntäpäässä organisaatioiden laatuvertailussa. Edellisen kerran vertailu tehtiin 2013. Tuosta Suomi on kohentanut asemiaan vain laatuun osoitettujen panosten määrässä.

Suomessa pahin ongelma on, ettei laatujärjestelmiä ja -mittareita osata käyttää hyödyksi tuloksen teossa. Useimmissa yrityksissä laatumittareita seurataan vain kuukausittain. Kiinassa, Yhdysvalloissa, Tsekissä ja Saksassa seuranta on yleensä päivittäistä tai viikoittaista. Ruotsista oli liian vähän aineistoa, joten se ei ole vertailussa mukana. VIENNIN TYÖKALU

Kansainvälisesti verraten organisaatioiden suurin huoli on asiakkaiden ostokäyttäytyminen. Suomessa ongelmina ovat tavaran- ja palveluntoimittajaverkkoon liittyvät riskit sekä henkilökunnan epätasainen osaaminen.


Suomalaisyrityksissä laatumittareita seurataan liian harvoin.

Laatujärjestelmillä on tutkitusti merkitystä, kun yritys ryhtyy viemään tuotteitaan ulkomaille. Laatutunnustukset eli sertifikaatit antavat tilaajille selkeän vertailupohjan. Vientiin nähden suomalaisilla organisaatioilla on vähän sertifikaatteja. Alle 3 000 yrityksellä on laatusertifikaatti, kun yrityksiä on kaiken kaikkiaan noin 360 000. LAATUMITTAREITA EI OSATA KÄYTTÄÄ

ALIHANKINTA JA VERTAILU KUNTOON

Suomalaiset tuotteet ovat tutkitusti laadukkaita, mutta vienti ei vedä odotetusti. Järvisen mukaan tähän on useita syitä. – Kiinassa laadunvalvonta ja laatukoulutus ulotetaan paitsi alihankkijoihin myÜs sitä seuraavaan tuotantoportaaseen. Suomessa koulutetaan korkeintaan alihankkijat. Meidän



      

Meillä vain joka kymmenessä organisaatiossa käytetään laatumittareita ja -toimintaa henkilÜstÜn palkitsemisessa. Kiinassa osuus on 35 prosenttia ja Tsekissäkin 30 prosenttia. Järvinen toivoi, että tähän voitaisiin jotenkin vaikuttaa. Kun asiakkaalta tulee reklamaatio, suomalaisista organisaatioista yli puolet ei reagoi siihen mitenkään. Samaan aikaan ollaan sitä mieltä, että asiakaspalaute on paras laadun mittari. Suomalaisista organisaatioista vain 28 prosenttia mieltää laadun kilpailu-

eduksi. Kiinassa osuus on 40 prosenttia. – Täytyy muistaa, että kyselyyn vastasivat Kiinassa juuri ne kansainväliset yritykset, jotka kilpailevat suomalaisten yritysten kanssa, Järvinen huomautti. Hän arvioi, että Suomessa julkisen sektorin hintapainotteiset hankinnat ovat osaltaan johtamassa yrityksiä väärään suuntaan. – Pelkkää hintaa tuijottamalla unohdetaan, että palvelun tai tuotteen pitäisi pysyä laadukkaana ja kestävänä koko sen elinkaaren.

 





pitäisi rakentaa laatuohjelma, kuten Kiinassa. Hän otti esimerkiksi Formulat ja muistutti, että Kimi RäikkÜnen ei aja yhtään paremmin, vaikka hänen palkkaansa lasketaan, jos auto ei ole kunnossa. – Kiina panostaa todella massiivisesti laatuohjelmiin. Vientiyritystemme laatua voitaisiin Järvisen mielestä nostaa muun muassa benchmarkkauksella eli vertaamalla omaa toimintaa parhaaseen mahdolliseen toimintaan eikä siihen likeisimpään kilpakumppaniin. – Saksasta voisimme ottaa oppia systemaattisuudessa eli kokonaisvaltaisuudessa, laatua vaaditaan kaikilta portailta. Amerikkalaisen laatuyhdistys ASQ:n teettämä tutkimus mittaa vuosittain yritysten laatutasoa eri maissa. Tänä vuonna tutkimukseen osallistujia oli 65 maasta ympäri maailman. Suomesta tutkimuksessa oli mukana yli 200 organisaatiota.


KOLUMNI

Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja

Mielenterveys talouskeskustelun agendalle

J

os tietokilpailussa kysyttäisiin sairaslomien tavallisinta syytä, moni vastaisi selkäytimestä ”flunssa”. Järkeenkäypä vastaus mutta väärä. Flunssaa todennäköisemmin työkyvyn vie joko tuki- ja liikuntaelinvaiva tai mielenterveyteen liittyvä häiriö. Kehittyneissä maissa sairaslomista vähintään kolmannes liittyy psyykkiseen terveyteen. Suomessa Kela korvaa vuodessa lähemmäs neljä miljoonaa mielenterveyteen liittyvää sairaslomapäivää – yhteensä noin 15 000 henkilötyövuotta. Työkyvyttömyyseläkkeistä lähes puolessa taustalla on mielenterveyteen liittyvä syy. Karkeasti laskien mielenterveyden ongelmat maksavat meille vuodessa noin viisi miljardia euroa. Alkoholi ja mielenterveyden ongelmat kietoutuvat monella tavalla toisiinsa, joten mukaan voidaan vielä ynnätä osa alkoholihaittojen vähintään neljän miljardin kustannuksista. Miljardiluokan kustannuksista ei ole vaikeaa saada miljoonaluokan säästöjä. Mielenterveys kuitenkin harvemmin nousee säästölistoille. Ja jos nousee – kuten sote-uudistuksessa – laskeskellaan, paljonko palveluista voitaisiin säästää. Säästöjä ei kuitenkaan synny palveluita leikkaamalla. Säästöjä syntyy leikkaamalla ongelmia. Esimerkiksi masennuksen ehkäisyyn hyvin sijoitettu euro voi tutkitusti tuottaa itsensä takaisin yli kymmenkertaisesti. Mielenterveyden vahvistaminen työpaikkatasolla tai koko yhteiskunnassa on loppujen lopuksi aika helppoa. Ensimmäinen askel on ennaltaehkäisy. Tärkeä riskitekijä on jatkuva stressi, joten fiksu pomo kiinnittää erityistä huomiota työkuorman tasaiseen jakautumiseen, vuorovaikutukseen ja esimiestukeen. Toinen askel on ongelmien varhainen tunnistaminen ja nopea avunsaanti. Lopuksi pitäisi vielä muistaa asianmukainen tuki työhön palaavalle. Nämä kaikki ovat tietysti hyvää henkilöstöpolitiikkaa tai koko yhteiskunnan tasolla hyvää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoa. Mutta ne ovat myös hyvää taloudenhoitoa: mielenterveyden vahvistaminen on hyvä investointi.

18

Jesperi Ojala ja Sonja Vuorinen tuntevat autot jo perinpohjaisesti.


Autot tarvitsevat ihmisiä

Turun ammattikorkeakoulun autoalan insinööriopiskelijat uskovat, että heille riittää töitä myös tulevaisuudessa. ››

TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Mari Männistö

19


H

ybridiautot ja sähköautot tulevat, vetyauto voi olla jo kulman takana. Väitetään, että robottiautot tekevät pian kuljettajatkin tarpeettomiksi. Turun ammattikorkeakoulun ajoneuvo- ja kuljetustekniikan insinööriopiskelijat Samu Aalto, Jesperi Ojala, Miika Tammisuo ja Sonja Vuorinen uskovat, että vaikka ala on murroksessa, heille riittää hyvin töitä myös tulevaisuudessa. – Autot muuttuvat, mutta ihmisiä tarvitaan tulevaisuudessakin autoja huoltamaan ja katsastamaan sekä hoi20

tamaan henkilöiden ja ihmisten logistiikkaa, Vuorinen miettii. – Työtehtävät saattavat osin muuttua, mutta ihmisten ja tavaroiden liikuttelu ei ole ainakaan vähenemään päin, Tammisuo lisää. Toisen vuoden opiskelijat Tammisuo ja Vuorinen aikovat suuntautua logistiikka-linjalle, kolmatta vuotta opiskeleva Ojala on tämän valinnan jo tehnyt. Aalto opiskelee katsastusinsinööriksi. – Kestää vielä jonkin aikaa ennen kuin robottiautoja tulee katsastettavaksi. Sitten vaan täydennetään osaamista, Aalto miettii.

TEKNOLOGIAT OVAT KILPASILLA

Opettaja Markku Ikosen arviot alan kehityksestä ovat samansuuntaisia. – Autoalan muutoksen keskeisiä drivereita ovat öljyriippuvuuden sekä päästöjen vähentäminen. Moottoreita pienennetään, mutta tehot pyritään pitämään samana. Tärkeään rooliin ovat nousseet myös hybridiratkaisut - erilaisten moottorien tarkka yhteispeli. Onko tulevaisuus todellakin ladattavien sähköautojen, riippuu paljolti akkuteknologian kehittymisestä. Hyvän vaihtoehdon voi tarjota vaikkapa vetyauto, jossa polttokenno syö vetyä ja tuottaa sähköä.


Sonja Vuorinen tutkii ajovalojen suuntausta.

Samu Aallon vanhassa Taunuksessa saattaa olla tulevaisuudessa vetymoottori.

Ikonen epäilee, että Suomi tuskin lienee maa, jossa robottiautot yleistyvät ensiksi. – Rajoitteita asettaa talvi, sillä lumi peittää usein kaistaviivat, joita robottiautot tarvitsevat pysyäkseen tiellä. – Ja sitten tulevat tietenkin yhteiskäyttöautot, uberit ja muut aivan uudet tavat käyttää autoja ja järjestellä kuljetuksia. OPETUSTA KEHITETÄÄN

Turun AMK on huomioinut autoalan voimakkaan kehityksen lisäämällä muun muassa elektroniikan opetusta. Myös eri koulutusalojen välisiä rajoja on madallettu. Autoalan opiskelijat voivat halutessaan valita opintoohjelmaansa vaikkapa tietotekniikan opintoja. – Tulevaisuudessa on varmasti entistä enemmän tarvetta henkilöille, jotka pystyvät toimimaan tulkkeina autoalan ja tietotekniikka-alan välillä ja jotka tuntevat riittävästi kumpaakin puolta, Ikonen miettii. AUTOIHIN LIITTYY TUNTEITA

Mutta ainakin yksi asia tuntuu pysyneen muuttumattomana. Jotkut meistä haltioituvat muita enemmän kulkuvälineistä, jotka pärisevät ja liikkuvat kovaa vauhtia. Autot

ovat elektroniikkaa, tietotekniikkaa, turboahtimia, kampiakseleita; samalla niihin liittyy mitä suurimmassa määrin tunteita. Samu Aalto esittelee ylpeänä Turun AMK:n autolaboratorion takapihalle parkkeeraamaansa tuunattua vuoden 1977 Ford Taunusta. Autossa on muun muassa kaksinkertainen kallistuksenvakaus ja sen konepellin alle on vaihdettu järeä 2,8 litrainen V 6 -moottori. Kyllä pärisee.

Tulevaisuudessa tarvitaan tulkkeja auto- ja tietotekniikkaalan välille. – Vaan ihan hyvin voin vaihtaa tähän tulevaisuudessa myös äänettömän sähkömoottorin. Tai ehkä vielä kivempi olisi vetymoottori, Aalto pohtii. Vaan sähköautoihinkin voi kuulemma liittää moottorin jyrinää audiotehosteilla. Vastaavia tehosteita on jo käytössä pienissä polttomoottoreissa. Jesperi Ojala tuntuu ottavan hieman etäisyyttä perinteiseen autofaniu-

teen. Hän kertoo, että vaikka autoalalla onkin, niin häntä kiinnostaa ensisijaisesti logistiikka - kuljetusten ja varastoinnin järjestäminen mahdollisimman järkevästi. – Robottivarastot alkavat olla jo tätä päivää. Siellä ollaan pidemmällä kuin autojen puolella, hän huomauttaa. ALA ON EDELLEEN MIEHINEN

Ennallaan on myös se, että autoala on yhä varsin miehinen ala. Turun AMK:ssa vuosittain aloittavasta kuudestakymmenestä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opiskelijasta naisia on tavallisesti neljä tai viisi. – Myös nainen pärjää alalla hyvin, kunhan vain kestää miesten juttuja ja huulenheittoa, jo aikaisemmin autonasentajaksi kouluttautunut ja korjaamoilla työskennellyt Sonja Vuorinen kertoo. – Asiakastyössä pitää varautua myös siihen, etteivät kaikki usko, että nainen voi tietää autoista yhtä paljon kuin mies. Vuorisella on samanlainen tausta kuin monilla hänen miespuolisilla opiskelutovereillaan: – Hinkusin jo pikkutyttönä auton tai traktorin ratin taakse. Halusin kurkistaa myös konepellin alle. Jokin siinä vain kiehtoi, hän naurahtaa. 21


Jatkuva uudistus motivoi kokenutta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala

22


Tarja Pursiainen-Vakkari on hankkinut uransa aikana erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta.

Teknisen kaupan alalla työskentelevä insinööri viihtyy työssään ihmisten parissa.

L

iiketoiminnan kehitysjohtaja Tarja PursiainenVakkari on suorittanut koneinsinöörin tutkinnon, suuntautumisvaihtoehtona oli lvi-tekniikka. Hän ei ole kuitenkaan tehnyt päivääkään alan töitä. Jo teinityttönä hän aloitti kesätöissä vesi- ja lämpöjohtoalan tukkuliike Huberilla, jossa hän työskenteli yli 20 vuotta. Rakennusalan yritys YIT osti tukkuliikkeen vuonna 1995. Huber- ja YIT-vuosina Pursiainen-Vakkarille kertyi laaja työkokemus muun muassa tarjouslaskennasta, myynnistä, markkinoista sekä energiateollisuuden putkistohankinnoista. Viimeiset 10 vuotta työpaikkana on ollut Onnisen teollisuusyksikkö. Ennen sitä hän pyörähti pari vuotta Aker Kvaernerilla, jossa hänen tehtävänään oli harmonisoida yrityksen hankintatoiminnan tapoja Hollannin ja Englannin välillä. INSINÖÖRIN TUTKINNOLLA SELVIÄÄ

Kehitysjohtajan mielestä koulutus antaa valmiudet ja perusosaamisen sekä ymmärryksen alasta. Itse työ opitaan työelämässä. Hänen mielestään kaikilla toimialoilla insinöörikoulutuksesta on hyötyä. Onninen tarjoaa materiaali- ja tietovirtapalveluja urakoitsijoille, teollisuudelle, julkisille organisaatioille ja teknisten tuotteiden jälleenmyyjille sekä tavarantoimittajille. – Olisi valtava puute, jos kaupan alalla olisi vain kaupallista osaamista, Pursiainen-Vakkari sanoo. Hänen lähimmät kollegansa ovat esimerkiksi teknikoita, insinöörejä,

diplomi-insinöörejä sekä kaupallisen koulutuksen saaneita. Teollisuuskaupassa tuo uskottavuutta, että Onnisen myyjillä on syvällistä osaamista tuotteista. – Kun asiakas tai yhteistyökumppani puhuu putkimateriaalista tai seinämän vahvuudesta, meillä ei kysytä koodia, vaan ymmärrämme, mistä on kyse. KALENTERI TÄYTTYY VAUHDILLA

Tarja Pursiainen-Vakkarin työviikko sisältää hyvin monipuolisia tehtäviä, joten tärkeä osa hänen työtään on hallita omaa ajankäyttöä. Keskimääräinen työviikko on reilu 40 tuntia. Virallinen työaika on 37,5 tuntia ja loput kertyvät saldoon. – On osattava priorisoida ja välillä myös sanoa ei. Syyskuussa kalenterissa ovat muun muassa asiakkaille järjestävän sähköseminaarin valmistelut sekä Alihankintamessut, jossa Onninen on mukana. Parhaillaan käynnissä on muutamien suurasiakkaiden hinnoitteluprojekteja.

”Kauppaa tehdään nykyään verkostoissa.”

– Tehtävät lomittuvat toistensa kanssa ja niitä on pystyttävä vaihtamaan jouhevasti. Matkapäiviä kertyy hieman epätasaisesti; keskimäärin niitä on 1–2 päivää viikossa. Suurin osa on kotimaan matkoja. Työhön kuuluu sisäisiä auditointeja toisiin Onnisen yksiköihin. Ne edellyttävät matkustamista. – Olemme kollegan kanssa va-

linneet Express-paikkakuntia, jossa meillä ei ole omaa teollisuusmyyjää. Menemme vierain silmin katsomaan paikkaa. Kehitysjohtajan työ sisältää jonkin verran myös toimittaja-auditointeja; hän on ollut esimerkiksi pari kertaa Intiassa viikon reissulla. Muistissa on myös kuukausi, jolloin hän kävi yhteistyöprojektin tiimoilta viisi kertaa Norjan Stavangerissa. Jos matka osuu viikonloppuun, se korvataan vapaapäivällä. Aina matkustaminen ei osu työaikaan, mutta sitä ei korvata erikseen. Työnantaja joustaa vastaavasti kehitysjohtajan ISO VALIKOIMA KAUPPATAPOJA

Kaupan alalla on pysyttävä jatkuvassa muutoksessa mukana. Kehitysjohtaja kertoo Onnisen tarjoavan lukuisia vaihtoehtoja ostamiseen: kivijalkakaupasta nettikauppaan, sähköpostiostoista kasvotusten keskusteluun myyjän kanssa ja kaikkea siitä väliltä. Hänen mielestään hyvän myyjän pitää ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa. Kun myyjä kuuntelee asiakkaiden tarpeita, hän näkee, mitä kaikkea asiakas tarvitsee. Siten asiakkaalle ei tarjota vain jotain pientä osaa, vaan isompaa kokonaisuutta. Pursiainen-Vakkari ei jaa julkisessa keskustelussa vellovaa näkemystä, että Suomeen ei tällä hetkellä investoitaisi. Hän listaa useita käynnissä olevia investointeja. Tilanne on kuitenkin sikäli muuttunut, että aiemmin yrityksillä oli investointisuunnitelmat, joiden perusteella tiedettiin tulevat kaupat. Tarjoustenkin tekemiseen oli aikaa monta kuukautta. Nykyään myyjän on oltava heti valmiina, kun jossain heltiää lupa investointiin. Kaupan tekemisen eteen pitää tehdä enemmän töitä kuin aikaisemmin. Tarja Pursiainen-Vakkarin mielestä teollisuuskaupan tilanne on myönteisempi kuin vaikka neljä vuotta sitten. Hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti.

23


Rumasta kaunista linssin läpi TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Instawalk-kierros nostaa karusta betonierämaasta eläviä yksityiskohtia.

U

imahousuihin ja tpaitaan pukeutunut mies pesee mattoa laiturilla, jonka takana kohoavat värittömät, 17-kerroksiset betonikerrostalot. Laiturille astunut Tiina Piiroinen pyytää yllättyneeltä mieheltä luvan saada ottaa hänestä kuvan. Kumpaakin huvittaa. – Pidän kuvien ottamisesta, ja olen aina inhonnut Merihakaa. Yritän löytää siitä nyt kauniita yksityiskohtia, Piiroinen sanoo. Piiroinen on yksi 25:stä Helsingin kaupungin Instawalk-kierrokselle osallistuneesta asukkaasta. Kävelykierroksella tutustutaan Merihaan ja Hakaniemen kaavoitukseen sekä ladataan kuvia kuvanjakopalvelu Instagramiin. – Miksi Merihaka valittiin Instawalk-

24

kohteeksi? Sehän ei ole siitä silmiä hivelevimmästä päästä, Piiroinen kysyy järjestäjältä. – Sen kauneutta voi löytää Instagramin kautta, vastaa alueen kaavoituksesta vastaava arkkitehti Perttu Pulkka. ASUKKAAT SUUNNITTELEMASSA

Kävelijät etenevät arkkitehdin kannoilla Merihaan pohjoispuolelta rantaa pitkin eteläreunaan ja napsivat matkalla kuvia. Kulttuurisaunan kulmalla Pulkka kertoo, että vanhentunut Hakaniemen silta joudutaan korvaamaan uudella kymmenen vuoden kuluessa. Tuleva silta ei vaadi pitkiä ajoramppeja, joten sen ympäriltä vapautuu tilaa uudisrakentamiselle. Helsinki aikoo kaavoittaa Merihaasta kiinteän osan kantakaupunkia. Instawalkkierros ei vaikuta suoraan alueen kaavoitukseen, mutta se aktivoi kaupunkilaisia ottamaan kantaa asuinympäristöönsä. – Meille on tullut palautetta, että Merihaasta ei saa tehdä liian hienoa, Pulkka kertoo ja saa yleisön nauramaan.

Yksi vieraista on asunut kaupunginosassa jo 20 vuotta ja luettelee alueen erityispiirteitä. – Jokaiseen taloon on sisäänkäynti sekä rannan että autohallin puolelta. Kun alue oli uusi ja tilasi taksin, asukkaat ja autot odottivat eri puolilla ja ihmettelivät, miksi toinen ei tule, Timo Karmakallio muistelee. Poikkeuksellisen lämmin syyskuun päivä saa innokkaan miehen pulahtamaan uimaan laiturilta. Vieressä olisi sauna, mutta mies kuivaa itsensä nurmikolla, pukee vaatteensa ja lähtee rantaa pitkin eteenpäin. Tällaista elämää Hakaniemeen toivottaisiin enemmänkin. – Rannat ovat vajaakäytöllä Helsingissä. Näennäisesti ne ovat lähellä, mutta niiden saavutettavuus on huono, sanoo maisema-arkkitehtiopiskelija Minna-Mari Paija. Paija odottaa, että alueelle lisätään asuintaloja ja venelaitureita. Silloin ihmiset alkavat viettää aikaa veden läheisyydessä. Juuri nyt oleskelijoita ei juuri näy, mutta jalankulkijoita ja pyöräilijöitä suhailee ohi.


Merihaan rakentaminen alkoi vuonna 1973 ja päättyi 1986. Hakaniemen silta yhdistää Merihaan kantakaupunkiin.

TALOT VALTAAVAT TIETÄ

Kierros etenee Hakaniemensillan alle, jonne ilta-aurinko heijastuu vedenpinnasta. Kamerat räpsyvät. Yläpuolella kohiseva valtaväylä rauhoittuu tulevaisuudessa ja muuttuu kaupunkibulevardiksi, jos valmisteluvaiheessa oleva kaava hyväksytään. Osa yleisöstä vastustaa sitä, että sillan vieressä rapistuva vanha pysäköintihalli puretaan. Pulkka vastaa kritiikkiin sanomalla, että hallin korjaus maksaisi liikaa. Sen sijaan asutuksen kaavoittaminen maksaa itsensä takaisin, ja alueen palvelut paranevat. Arkkitehti Pulkka viittoo jälleen pysäköintiruutujen ja Maailmanrauhan patsaan täyttämää rantatonttia. – Kun taloja rakennetaan Hakaniemen rantaan, pitää miettiä, mihin patsas siirretään, Pulkka sanoo. Yleisö huvittuu kommentista, sillä neuvostoaikana pystytetystä patsaasta on pitkään haluttu eroon.

”Merihaasta ei saa tehdä liian hienoa.” Tiina Piiroinen sommittelee Instakuvaan luontoa ja betonia.

Kuvateksti_8_pt

PENKIT TORIN YMPÄRILLE

Kierros jatkuu sillan yli Kirjanpuiston puolelle Kruununhakaan. Vastarannalla siintää tyhjyyttään ammottava Hakaniementori. Osa kävijöistä on huolissaan, että uudet talot kaventavat torilta näköyhteyttä mereen. Lisäksi kuuluu valitusta siitä, ettei torilla ole elämää arkipäivisin. – Hakaniementorilla ei ole yhtään penkkiä, varmaankaan kaljaporukoiden takia. Mutta jos koko torin ympäri rakennettaisiin penkkirivi, muutamat pultsarit eivät haittaisi, tuumii Kimmo Kahra. Kävelijät siirtyvät lopulta Siltavuorenpenkereelle Helsingin yliopiston luokkaan, jossa kierroksella otettuja kuvia heijastetaan seinälle. Kuvia on ladattu palveluun kierroksen aikana yhteensä 40. Otoksissa näkyy matonpesijä, mereen johtava viemärinputki, Kulttuurisaunan ikkunoita ja pylväitä, Hakaniemensillan alapuoli, venelaituri ja betonisia julkisivuja. Useassa harmaasta julkisivusta otetussa kuvassa on käytetty Instagramin mustavalkoista suodinta. – Merihaka pääsee oikeuksiinsa mustavalkokuvissa, yleisöstä vinoillaan.

Kulttuurisaunasta pääsee pulahtamaan mereen.

Katso asukkaiden ottamia kuvia Instagramista aihetunnisteella #Instawalkhelsinki7.

25


Luottamusmiesten mielestä omaehtoisen opiskelun salliminen pelkällä ilmoitusmenettelyllä karsii työllistymiseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työttömiä päivittämään omaa osaamistaan.

Kansalaisaloite tavoittelee tasapuolisuutta työttömien opiskeluun TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Minna Virolainen

26


– Oli mukava olla paikalla, kun ihmiset kävivät keskustelemassa ja allekirjoittamassa paperisia kannatusilmoituksia, Kalle Kiili kertoo.

M

Insinööriliitto oli mukana Tampereella Walk for jobs -tapahtumassa.

icrosoft Mobilen luottamusmies Kalle Kiili ja Nokian luottamusmies Lasse Laurikainen tekivät kesällä kansalaisaloitteen työttömyysetuuden aikaisen opiskelun helpottamiseksi. – Nokia-Microsoftin aikana olen itse ollut lukemattomissa yhteistoimintamenettelyissä, joiden kautta on Suomessa lähelle 10 000 ylempää toimihenkilöä menettänyt työpaikkansa, Kiili kertoo aloitteen taustasta. – Tampereellakin työpaikan on menettänyt runsaat 3 000 ylempää toimihenkilöä. Kiili on ollut lukuisissa liittojen jäsenille järjestetyissä infotilaisuuksissa, joita pidetään, kun yt-neuvottelut on käyty. Työpaikkansa menettäneet ihmiset pohtivat tulevaisuuttaan tilanteessa, jossa avoimet työpaikat ovat vähissä. – Päällimmäisenä nousee esiin kysymys siitä, saako opiskella, mikä on sivu- tai päätoimista opiskelua tai minkälaisen byrokratian opintoihin pääsy vaatii. Kenellekään ei ole antaa selkeitä vastauksia, sillä kysymys on tapauskohtainen. Te-toimistojen virkamiehet päättävät, edistääkö jokin koulutus työttömän valmiuksia työmarkkinoilla ja tarvitseeko hän tilanteeseensa edistämistä. Käytäntö vaatii selkiyttämistä. – Kun henkilö on ollut epätietoisuudessa työpaikan menetyksestä vähintään kuuden viikon yt-neuvottelujen ajan, sen jälkeen ei ole oikeudenmukaista, jos joutuu olemaan epämää-

räisen ajan vielä epätietoisuudessa, saako opiskella vai ei, Kiili huomauttaa. TYÖELÄMÄÄ JO TAKANA

Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että työpaikkansa menettänyt henkilö työllistyisi nopeammin. Aloitteessa ehdotetaan, että työttömyysetuudella olevalla henkilöllä pitää olla kahdeksan vuoden työhistoria 10 edellisen vuoden aikana. – Lukemiin päädyimme siten, että emme halua sorkkia aloitteella opintotukijärjestelmää millään lailla, Kiili sanoo. Vähintään noin vuosikymmenen työmarkkinoilla olleelle on syntynyt kunnolla näkemys työmarkkinakelpoisuudestaan. Hän ymmärtää itse, mitä lisä- tai muuntokoulutusta hän kaipaa, jotta työllistyisi uudelleen. Aloitteen tekijöiden mielestä tähän väliin ei tarvita te-toimiston virkailijaa päättämään, kuka saa opiskella ja mitä. Kun työttömäksi jääneellä on tuoreet tiedot työmarkkinoilta, hän ei varmastikaan halua kouluttautua alalle, jossa ei ole työtä tarjolla. Kiilin mielestä lakiin voidaan kirjata, että henkilö olisi myös työmarkkinoiden käytettävissä opiskelun aikana; ei ole mikään este ottaa työpaikkaa vastaan kesken opintojen. – Vaikka siihen ei edes olisi laissa määriteltyä kohtaa, suurin osa ottaisi työpaikan vastaan, Kiili arvioi. Nykyisin te-toimiston mukaan omaehtoisesti opiskelevan ei tarvitse olla työmarkkinoiden käytettävissä, mutta käytännössä monet ottavat vastaan työpaikan, jos he vain löytävät paikan.

ALOITE EPÄKOHTAA VASTAAN

Kalle Kiilin mukaan kansalaisaloite on otettu lähes poikkeuksetta hyvin vastaan. Useiden mielestä nykyinen käytäntö ei kohtele kaikkia tasapuolisesti. Muutama palautteen antaja on esittänyt, että opiskeluoikeuden pitäisi olla automaatio kaikille eikä uudessa laissa saisi olla työhistoriavaatimusta. – Silloin ei olisi realistista, että aloite menisi läpi, arvelee Kiili, joka on myös Insinööriliiton varapuheenjohtaja kuten toinenkin aloitteen tekijä, Lasse Laurikainen. Myönteistä palautetta on tullut niin akavalaisista liitoista kuin muiden palkansaajakeskusjärjestöjen liitoista. – Toivoimme, että akavalaiset liitot lähtevät mukaan, niin kuin ne lähtivätkin. Akavan hallitus päätti elokuussa tukea ja edistää aloitetta. Kiili toivoo, että akavalaiset liitot kertovat kansalaisaloitteesta myös jäsenille omissa viestintäkanavissaan. Hän yrittää katsoa objektiivisesti aloitteen läpimenoja näkee sen hyvänä. Poliittiselta kentältä hän ei ole kuullut kenenkään sanovan, miksi aloitteen sisällön ei pitäisi toteutua. Toistaiseksi lähes ainoastaan te-toimistojen virkamiehiltä on kuulunut viestiä, että lakimuutos ei voi toteutua. – Jos aloite menee eduskuntaan, pääsemme oikeasti keskustelemaan siitä. Politiikotkin joutuvat ottamaan asiaan kantaa, Kiili sanoo.

Lue lisää: www.kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/2096

27


Aikuiskoulutustuki mahdollistaa ammatinvaihdon TEKSTI: Koulutusrahasto

28


”Työelämässä olevat voivat opiskella aikuiskoulutustuella täysipäiväisesti.”

Digitalisaation, globalisaation ja kiertotalouden aiheuttamien muutosten seurauksena suuri osa nykyisistä ammateista ja tehtävistä katoaa seuraavan 15 vuoden aiktana. Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen onnistuu vain, jos työvoiman osaamista uudistetaan vastaamaan uusia osaamistarpeita ja ammatteja.

A

ikuiskoulutustuki on toimivaksi osoittautunut keino vauhdittaa osaamisen uudistumista ja ennaltaehkäistä työttömyyttä. Vuonna 2010 aikuiskoulutustukea sai alle 9 000 aikuisopiskelijaa, kun vuonna 2015 tuen saajia oli jo noin 20 500. Tänä vuonna tuen saajien kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 24 000. Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija. Tukea käytetään yleisesti ammatillisen osaamisen laajentamiseen tai ammatinvaihtoon. Aikuiskoulutustukea saavista noin puolet oli iältään 30–40-vuotiaita. Tuen saajista lähes 40 prosenttia opiskelee ammattikorkeakoulussa, noin 30 prosenttia yliopistossa ja noin 30 prosenttia ammatillisessa oppilaitoksessa. Noin 45 prosenttia aikuiskoulutustuen saajista on korkeakoulutettuja. Aikuiskoulutustukea voi saada, kun työssäoloaikaa on kertynyt yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Hakijan pitää lisäksi olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua. Tukea voi saada yhteensä vähintään kaksi kuukautta kestäviin opintoihin, ja palkansaajan on oltava opintovapaalla etuuden maksuaikana.

KOULUTUKSELLA JULKINEN VALVOJA

Tuen piirissä on julkisen valvonnan alainen koulutus, joka voi olla joko tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavaa koulutusta tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutustukea ei voi saada yleissivistävään tai harrastusluonteiseen koulutukseen. Palkansaajan aikuiskoulutustuki on ansiosidonnainen etuus, joka koostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Keskimääräinen palkansaajan tuki oli viime vuonna noin 1 495 euroa kuukaudessa. Yrittäjän aikuiskoulutustuki on perusosan suuruinen. Tuki on verollista. Aikuiskoulutustukea voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa työuran aikana, yhteensä kuitenkin enintään 19 kuukautta. Tuen etuusehtoihin on valmisteilla muutoksia. MUUTOKSIA ODOTETTAVISSA

Eduskunnan käsittelyyn annetaan tänä syksynä lakiesitys, jossa aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 prosenttia, ja tuen enimmäiskesto lyhenee neljällä kuukaudella 15 kuukauteen. Valtion osuus aikuiskoulutustuen rahoituksesta siirtyy lähes kokonaan Työttömyysvakuutusrahaston rahoitettavaksi. Yrittäjän aikuiskoulutustuen rahoittaa kuitenkin myös jatkossa valtio. Alle 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla tuen määrä vähenee noin 60

euroa kuukaudessa. Enemmän kuin 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla leikkaus tukeen on noin 100–187 euroa kuukaudessa. Yrittäjän aikuiskoulutustuki on jatkossakin perusosan suuruinen. Kuluvana vuonna perusosan suuruus on 702,62 euroa kuukaudessa ennen tuloveroa. Perusosa pienenee 15 prosenttia 1.8.2017 alkaen. RAKENNEMUUTOKSESSA OPINTOJA

– Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan nyt välttämättä toimia, joilla kannustetaan suomalaisia kouluttautumaan työuralla ja tarvittaessa myös vaihtamaan ammattia, mikäli omalla alalla uhkaa työttömyys, toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki Koulutusrahastosta sanoo. – Työmarkkinajärjestöjen päätös turvata aikuiskoulutustuen rahoitus osana kilpailukykysopimusta on todella merkittävä. Sopimuksen toteuduttua osaamisen uudistamisen ja ammatinvaihdon mahdollistava aikuiskoulutustukijärjestelmä pelastui, hän jatkaa. Korhonen-Yrjänheikin mukaan jatkossa oleellista on osaamisen parempi tunnistaminen ja tunnustaminen. – Täytyisi päästä järjestelmään, että henkilön ei osaamiskartoituksen jälkeen tarvitsisi suorittaa kokonaista tutkintoa vaan osia siitä. On sekä työntekijän että työnantajan etu, jos uuteen tutkintoon pääsisi tehokkaammin ja nopeammin. Toimitusjohtaja muistuttaa, se mahdollistasi nykyistä useamman palkansaajan osaamisen uudistamista ilman aikuiskoulutustuen kokonaismenojen kasvua. Lue lisää: www.koulutusrahasto.fi

29


Saksaan töihin TEKSTI ja KUVAT: Teemu Kemppainen

Saksa tarjoaa suomalaisille insinööreille, tekniikan ammattilaisille ja it-osaajille runsaasti työmahdollisuuksia ja miellyttävän elintason.

30

S

uomalaisen on sangen helppoa päästä sisään saksalaiseen työkulttuuriin. Hierarkiat moderneissa yrityksissä ovat varsin matalia ja esimiehen toimistoon voi tarvittaessa mennä keskustelemaan. Henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen kasvokkain ja puhelimitse on varauduttava käyttämään enemmän aikaa ja energiaa kuin kotimaassa. Ujon suomalaisen, joka mieluiten lähettää sähköpostia eikä pidä meteliä itsestään, on vaikea saada asioitaan eteenpäin. Monet Saksassa matkustelleet ovat tottuneet pärjäämään hotelleissa ja ravintoloissa englannilla. Maassa työskentely ja asuminen on aivan eri asia. Saksaa ei tarvitse osata puhua suju-

vasti, mutta ilman riittävää saksan kielen ymmärtämistä asioiden hoitaminen ja työelämässä pärjääminen on todella vaikeata. KIELTEN OSAAMINEN PLUSSAA

Suomalaisten vahvuus on harvinainen kielitaito. Jos saksalaisella firmalla on toimintaa Suomessa tai Ruotsissa, suomea ja/tai ruotsia puhuva insinööri on tietysti vahvoilla, kun haetaan esimerkiksi asiakasrajapinnassa toimivaa asiantuntijaa, myyjää tai projektipäällikköä. Jos englanti sujuu hyvin, kannattaa tätä taitoaan korostaa. Keskimäärin pohjoismaista tuleva puhuu englantia selvästi paremmin kuin mannereurooppalainen. Suomalainen it- ja tietoliikenne osaaminen on vahvaa. Kokeneen suo-


Yksi Saksan teknisen alan työpaikkojen ja korkeakoulujen keskittymistä sijaitsee Baden-Württembergin osavaltiossa Karlsruhessa.

Moselin laaksossa on mainiot puitteet vapaa-ajan viettoon.

malaisen kannattaa mennä haastatteluun pystyssä päin. Java-ohjelmoijille on Saksassa jatkuvasti kysyntää. Ennen työhaastatteluun matkustamista kannattaa tiedustella matkakulujen korvaamisesta. Varsinkin isommilla yrityksillä on usein valmiit käytännöt, joten kannattaa säästää kaikki kuitit Jos ei yritys korvaa kuluja suoraan, ne ovat myöhemmin saksalaisessa verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Saksan johtava rekrytointiportaali on Xing, jonne kannattaa tehdä profiili ja rohkeasti verkostoitua rekrytoijien kanssa. Linkedin ei maassa riitä. Usein Saksaan päädytään töihin kansainvälisten verkostojen ja kollegoiden välityksellä tai Saksassa opiskelun jälkeen jatketaan paikalliseen työelämään.

dään 45 000 euroon. Pääkaupungissa Berliinissä on Saksan startup-keskittymä; siellä ei pääse maan länsiosien tienesteihin.

ANSIOTASO VAIHTELEE ALUEITTAIN

SAKSALAISET TYÖPÄIVÄT PIDEMPIÄ

Osaava insinööri voi tienata Saksassa todella hyvin. Esimerkiksi kemian ja farmasian alalla kokenut projektipäällikkö yltää usein yli sadan tuhannen vuosituloihin. Parhaiten tienataan entisessä LänsiSaksassa, jossa insinöörien mediaanipalkat nousevat yli 63 000 euroon vuodessa. Entisessä Itä-Saksassa jää-

Saksan verotus suosii voimakkaasti sitä, että toinen vanhemmista – useimmiten äiti – on kotona. Siitä on oleellisia seurauksia saksalaiseen työkulttuuriin. Koska työntekijän ei ole tyypillistä hakea lapsia tarhasta, työpäivät keskimäärin venyvät pitkiksi. Urallaan eteenpäin pyrkivät kilpailevat siitä, kuka tulee toimistolle

”Osaava insinööri tienaa Saksassa hyvin.” Saksassa peruspalkan lisäksi maksetaan usein vapaaehtoiset joulu- ja/ tai lomarahat, niin sanotut 13. ja 14. kuukauden palkka. Mainitut esimerkkipalkat sisältävät nämä lisät. Koeaika on usein suomalaisittain pitkä, kuusi kuukautta.

aiemmin ja lähtee myöhemmin. Työsopimuksissa usein mainitaan, että yritys edellyttää ylityötuntien tekemistä. Verot ja veroluontoiset maksut, kuten pakollinen sairaskassamaksu, ovat suuruudeltaan lähellä suomalaista tasoa. Naisinsinöörien palkat laahaavat miesten palkkoja jäljessä. Tasa-arvoasioissa maassa ollaan vielä kaukana pohjoismaista. Kun huomioidaan tulotaso, verotaso, lapsilisät, tarhamaksut sekä asumisen, autoilun ja elintarvikkeiden alhaisempi hinta, usein Saksassa insinööri elää materialistisesti vauraammin kuin Suomessa.

Lue lisää: Ennen palkkatoiveen antamista tai työtarjouksen hyväksymistä kannattaa tutustua palkkakyselytietoihin osoitteessa www.ingenieur-karriere.de. Käteen jäävän rahan määrän voi laskea nettilaskurilla osoitteessa www.bmf-steuerrechner.de.

31


OIKEUTTA TEKSTI: Tuomas Oksanen, työsuhdelakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi

Oikeustiede ei ole on–off-tiedettä Korkein oikeus on niin sanottu ennakkopäätöstuomioistuin. Tulkinnanvaraisissa oikeustapauksissa korkein oikeus linjaa, miten lakia on tulkittava.

K

orkeimman oikeuden (KKO) tulkinnan toivotaan ohjaavan alempien tuomioistuinten tulevaa ratkaisutoimintaa vastaavissa tapauksissa. Toisin kuin esimerkiksi Amerikan maalla, Suomessa korkeimman oikeuden ennakkopäätökset eivät kuitenkaan luo uusia oikeusnormeja, mutta reaalisesti niille annetaan erittäin suuri painoarvo laintulkintaa ohjaavina oikeuslähteinä. Ennakkopäätöksillä onkin merkittävä ohjausvaikutus suomalaiseen oikeusjärjestykseen. Menneenä kesänä korkein oikeus antoi uuden ennakkoratkaisun työoikeudellisessa riidassa. Kanteessa työntekijät vaativat yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä sillä perusteella, että työnantaja oli kohdistanut tuotannollisin ja taloudellisin perustein tehdyt irtisanomiset heihin yhdenvertaisuuslain syrjinnän kiellon vastaisesti. Ennakkotapausarvon riitaan loi kiista yhdenvertaisuuslain mukaisesta kanneajasta, tarkemmin sen suhteesta työsopimuslain mukaiseen myöhemmin alkavaan kanneaikaan. Yhdenvertaisuuslain mukainen kanne pitää nostaa kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon vastaisesta 32

menettelystä. Työsopimuslaissa säädetään myös kahden vuoden kanneajasta, mutta sen alkaminen kytketään vasta työsuhteen päättymiseen. Jos työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä tapahtunut yhdenvertaisuuden loukkaaminen tulkittaisiin aktualisoituneen vasta irtisanomisajan päätyttyä, kantajien kanne ei olisi myöhästynyt, kuten nyt oli tapahtunut. SYRJINTÄ VANHENTUNUT

Sekä käräjä- että hovioikeus olivat hylänneet kanteen vanhentuneena yhdenvertaisuuslain sanamuotoa noudattaen. Niiden mukaan väitetty yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu syrjintä oli tapahtunut silloin, kun kantajat oli irtisanottu. Korkein oikeus päätyi kuitenkin ratkaisemaan riidan yhdenvertaisuuslain sanamuotoa laajentaen. Tuomareiden enemmistä lausui äänestyksen jälkeen seuraavaa: – Käsillä olevassa yhteydessä irtisanomisilmoitusta on perusteltua arvioida työsuhteen päättämisen alkutoimena. Silloin kun yhdenvertaisuutta loukkaavaksi väitetty teko liittyy niihin perusteisiin, joilla työsuhteen irtisanominen on toteutettu, työsuhteen päättymistä on syytä pitää yhdenvertaisuutta loukkaavan menettelyn viimeisenä vaiheena ja siten ajankohtana, josta kanneoikeuden vanhentuminen yhdenvertaisuuslain mukaan lasketaan. Korkeimman oikeuden vähemmistöön jäänyt tuomari olisi pysyttänyt alempien tuomioistuinten ratkaisut.

Hänen mukaansa irtisanominen ja sen mahdollinen syrjivyys suhteessa niihin työntekijöihin, joita ei ollut irtisanottu, on tullut kunkin kantajana olevan työntekijän tietoon irtisanomishetkellä tai joka tapauksessa pian sen jälkeen. – Se kantajien näkemyksensä tueksi esittämä seikka, ettei työsuhde – työnantajan mahdollisesti tarjotessa irtisanotulle irtisanomisajan kestäessä vapautuvia työtehtäviä – päättyisikään, ei merkitse sitä, ettei loukkausta olisi tapahtunut. Se ei myöskään mer-


kitse sitä, ettei työntekijä voisi vaatia edelleen hyvitystä loukkauksesta, hän jatkaa. LAKIA TULKITAAN

Kuvatun ennakkopäätöksen perusteella oikeustiede ei ole mitään on– off-tiedettä. Lainsäädäntö on kirjoitettu yhteen muotoon, sitä tulkitaan, ja lopulta päädytään toiseen muotoon. Tämä vaatii nöyrää asennetta juridiikan tulkitsijalta; koskaan ei voi oikeudellista ongelmaa ratkoessaan olla

täysin varma oman argumentaationsa ja sen loogisuuden pitävyydestä. Esimerkkitapausta oli ratkomassa kolmessa eri tuomioistuimessa yhteensä yhdeksän tuomaria ja kaksi esittelijää. Korkeimman oikeuden kannan jakoi näistä 11 lakimiehestä vain viisi eli matemaattisesti vähemmistö. Mutta koska vain korkeimman oikeuden kokoonpanon ratkaisu on lopullinen, niin siellä enemmistö hyväksyi esittelijän ratkaisuesityksen äänin 4–1.

Lainsäädännön viimekätinen tulkitsija on siis tuomioistuin, mutta sekin voi antamassaan ratkaisussa jäädä kokoonpanonsa sisällä erimieliseksi. Vaikka lopullisen lainvoiman saava ratkaisu näyttäisi kuinka väärältä tahansa, enemmistön ääni ratkaisee ja oikeus toteutuu.

Lue lisää: KKO:2016:48

33


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Vain osa työttömistä insinööreistä hyötyy te-toimistoista Useat insinöörit miettivät, onko te-toimisto työnvälittäjä vai työnhakubyrokratian pyörittäjä.

T

yöttömille insinööreille tarjottavia työnhaun palveluita kartoitettiin alkuvuodesta toteutetussa tutkimuksessa. Yksi keskeinen tulos oli se, että te-toimistojen palveluissa olisi nykyistä paremmin huomioitava työttömien yksilölliset tarpeet, jotta niistä olisi apua työnsaantiin. Sähköisen asioinnin lisääntyminen nähtiin myönteisenä kehityksenä, mutta henkilökohtaista palvelua kaivattiin toimivien sähköisten palveluiden rinnalle, silloin kun työtön sitä tarvitsee. Myös te-toimistojen roolin selkeyttäminen nousi yhdeksi kehityskohteeksi. Moni insinööri pohti, onko tetoimistoilla realistisia mahdollisuuksia auttaa työnhaussa ja onko sen roolina toimia työnvälittäjänä vai työnhakubyrokratian pyörittäjänä.

SEKÄ HYVÄÄ ETTÄ PARANNETTAVAA

Te-toimistoissa on viime vuosina siirrytty pääosin sähköiseen asiointiin, mikä sai paljon kiitosta kyselyssä. Verkossa toimii monen mielestä hyvin sekä sähköinen asiointi että työnhaku. Sähköiset palvelut toimivatkin hyvin niille insinööreille, joille tämä palvelu riittää ja joiden työnhaku sujuu ilman henkilökohtaista apua. Tetoimiston palvelua pidettiin yleisesti myös ystävällisenä. 34

Moni kuitenkin odotti te-toimistolta henkilökohtaista palvelua tai apua työnsaantiin, mutta ei ollut sitä saanut. Henkilökohtaista palvelua kaivattiin ja sen saanti koettiin erityisen hankalaksi. Monen mielestä henkilökohtaisesti ei ollut mahdollisuuksia tavata. Jos tapaamista tarvitsisi, sen järjestäminen oli vaikeaa eikä virkailijoita saanut puhelimitse kiinni. Ongelmaksi koettiin myös vääränlaiset työtarjoukset ja yksilöllisyyden puute. Sähköinen järjestelmä tuntee heikosti insinöörialoja, joten työtarjoukset kohdentuvat myös käytössä olevan järjestelmän vuoksi helposti väärin. Näin ollen moni, joka työtarjouksia saa, on pakotettu hakemaan omaan osaamiseensa ja kokemukseensa sopimattomia töitä. Jos henkilökohtaista palvelua ei saa te-toimistosta, työnhakija saattaa täyttää tietonsa järjestelmään myös epäasianmukaisella tavalla. Jos työnhakija saisi apua työnhaun tietoja täyttäessään, se voisi osittain karsia väärin kohdentuvia työtarjouksia. PALVELUIDEN SAANNISSA EROJA

Kaiken kaikkiaan te-toimistojen aktiivisuus työpaikkatarjousten tai työvoimapalveluiden tarjoamisen osalta oli melko vähäistä, sillä alle puolet insinööreistä oli saanut sieltä ehdotuksia työvoimakoulutuksesta tai uudesta työpaikasta.

Uudesta työpaikasta ehdotuksia olivat saaneet yleisimmin nuoret 20–29-vuotiaat, joista ehdotuksia uudesta työpaikasta oli saanut hieman yli puolet. 60 vuotta täyttäneistä ehdotuksia uudesta työpaikasta oli tullut vain alle kolmasosalle. Eri alueiden välillä oli lisäksi suurehkoja eroja työtarjous- ja työvoimapalveluehdotuksissa. Työvoimakoulutukseen tai muuhun työllistymistä tukevaan toimeen osallistuneita oli insinööreistä melko pieni osuus; ne kohdistuivat pitkään työttömänä olleisiin. Osallistuneita oli 40 prosenttia insinööreistä ja suurin osuus oli 30–59-ikäisissä tai yli vuoden työttömänä olleissa. Alueittaiset erot koulutuksiin tai muihin toimin osallistumisessa olivat suurehkoja. Yleisimpiä olivat erilaiset ammattitaitoa kehittävät koulutukset tai rekrytointiohjelmat sekä työnhakuun liittyvät koulutukset. Jos työvoimakoulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen oli osallistuttu, hieman yli puolet osallistuneista piti sitä myönteisenä kokemuksena. Kuitenkin joukossa oli myös runsaasti pelkästään kielteisiä kokemuksia. Osa vastaajista kertoi, että koulutus oli osittain hyvä, osittain huono, mikä usein liittyi siihen, että koulutuksen avulla ei onnistuttu saamaan töitä, vaikka koulutus oli ollut mielenkiintoinen.


Kaikki insinöörit

40 %

20–29 vuotta

32 %

30–39 vuotta

40 %

40–49 vuotta

45 %

50–59 vuotta

42 %

60+ vuotta

31 %

10

20

30

40

Työvoimakoulutukseen tai muuhun työllistämistä edistävään toimenpiteeseen osallistuneiden osuudet eri ikäryhmissä.

Työvoimakoulutuksesta

47 %

Uudesta työpaikasta

44 %

Jostain muusta

22 %

10

20

30

40

Oletko saanut tai saitko työttömyytesi aikana TE-toimiston kautta ehdotuksia seuraavista? ”Kyllä”-vastanneiden osuus.

Mitä hyvää te-toimiston palveluissa?

1.

Verkkoasiointimahdollisuus/toimivat nettipalvelut

2.

Hyvä/ok/asiallinen palvelu kaikkiaan

3.

Nopea/helppo asiointi/tehokas käsittely

Mitä parannettavaa te-toimiston palveluissa?

1.

Henkilökohtaisen palvelun puute/ puhelinpalvelu ei toimi

2.

Ei saa apua työnhakuun/ aktiivisuuden puute

3.

Turhat/epäsopivat työtarjoukset/ työtarjouksia ei saa

Tutkimuksen taustaa Insinööriliitto toteutti IAET-kassan kanssa yhteistyössä alkuvuonna tutkimuksen Insinööriliiton jäsenille, jotka olivat hakeneet IAET-kassasta välillä 1.7.–31.12.2015 päivärahaa työttömyyden vuoksi. Tutkimuksessa selvitettiin jäsenten kokemuksia työttömyydestä, työnhausta, työttömyyteen johtaneista tekijöitä ja työnhaun palveluista. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 961 vähintään insinööritasoisen tekniikan alan koulutuksen suorittanutta jäsentä ja se toteutettiin sähköisenä kyselynä. Tuloksia julkaistiin viime toukokuussa ilmestyneessä Insinöörilehdessä; tutkimusraportti on luettavissa Insinööriliiton sivuilla osoitteessa www.ilry.fi/tutkittuatietoa.

35


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVAT: Marko Luukkonen

Marko Luukkosen pitkäaikainen haave ulkomailla opiskelusta toteutui, kun hän vietti kevätlukukauden Saksassa.

O

ulussa talotekniikkaa opiskeleva 24-vuotias Marko Luukkonen vietti viime kevään opiskelijavaihdossa Pohjois-Saksan Wolfenbüttelissä. Monien insinööriopiskelijoiden tapaan Luukkonen halusi lähteä vaihtoon hankkimaan uusia kokemuksia, kartuttamaan kielitaitoa ja laajentamaan verkostojaan. – Saksa on aina kiinnostanut minua vaihtokohteena. Lähestyin kouluni kv-vastaavia ja he ehdottivat tätä kaupunkia. Kyseinen koulu on OAMKin ystävyyskoulu ja siellä oli oman alani koulutusta parhaiten tarjolla, Luukkonen kertoo. Hän aloitti saksan opiskelut ala-asteella ja yläasteen luokkaretken myötä hän sai ensimmäisen kosketuksen maahan. Hän pohti Saksaan vaihtoon lähtemistä jo lukiossa. – Kielitaitoa löytyi ja maakin oli tuttu, mutta en sitten vain lukion aikana lähtenyt vaihtoon, mikä sitten jäikin harmittamaan. Ammattikorkeassa sitten ajattelin, että nyt on pakko lähteä käymään vaihdossa ennen kuin on liian myöhäistä, Luukkonen sanoo. LAADUKASTA OPETUSTA

Luukkonen viihtyi Saksassa hyvin ja opetuksen laatu oli vähintäänkin yhtä korkealla kuin Suomessa, ellei jopa korkeammallakin.

Vaihdossa Saksassa – Kurssit olivat erittäin vaativia. Osittain se johtui siitä, ettei kielitaito ollut enää aivan entisellään, enkä ymmärtänyt aivan täydellisesti kaikkea. Opetuksen lähestymistavat olivat hieman erilaisia kuin Suomessa. Varsinainen opiskelu suoritettiin vapaaajalla, tunneilla opettaja jakoi enemminkin eväitä itsenäiseen opiskeluun. VAIHTO KEHITTÄÄ MONIA ASIOITA

Koulun käynnin ja opiskelun lisäksi iso osa vaihtoa on esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustumista. – Kaikista eniten opin sosiaalisia taitoja. Olin ainoa suomalainen kyseisessä koulussa, eikä siellä auttanut ujostella, jos aikoi oppia jotain ja saada uusia tuttavuuksia, Luukkonen muistelee. Hän on erittäin tyytyväinen päätökseensä lähteä vaihtoon ja voikin suositella sitä kenelle tahansa. – Opin tuntemaan niin paljon ihmisiä monista eri kulttuureista, että

Vaihdon aikana Marko Luukkonen vieraili myös Berliinissä.

kyllähän se nyt vähän vaikutti maailmankuvaani. Opin paljon uutta ulkomaalaisilta ystäviltäni ja nyt minulla on valmis majapaikka, jos ikinä päätän lähteä vierailemaan heidän kotimaissaan, Luukkonen summaa. OPINNOT LOPPUUN TÖIDEN OHELLA

Kotiin paluun jälkeen Luukkonen sai vakituisen työpaikan omalta alalta. Nyt tavoitteena on valmistua ensi jouluun mennessä, jonka jälkeen pääseekin keskittymään täysillä töiden tekoon. – Teen LVI-insinöörin töitä, juuri sitä, mitä olen halunnutkin. Huipputyöympäristö ja saa asiakkaidenkin kanssa olla tekemisissä. Olen erittäin tyytyväinen tilanteeseen. Vaikka Luukkonen viihtyikin hyvin ulkomailla, hänelle on selkeä halu asua Suomessa. Ulkomaille hän voisi lähteä vaikka lyhyelle työkomennukselle, mutta ei loppuelämäksi. Hannoverin kaupunginteatteri oli näkemisen arvoinen.

36


Valmistuvien insinöörien kiertue tulee kouluille Insinööriliitto vierailee ammattikorkeakouluilla Valmistuvien insinöörien kiertueella lokakuun lopusta alkaen. Insinööriliiton asiamiehet pitävät ständejä ja tapaavat opiskelijoita. Asiamiehiltä voi kysyä neuvoja muun muassa työnhakudokumenttien tekoon ja oman insinöörin uran suunnitteluun. Mukaan ständille voi ottaa esimerkiksi oman ansioluettelon. Asiamiehet kertovat myös perustietoa insinöörien tehtävistä työelämässä ja työelämän pelisäännöistä. Päivän aikana kannattaa osallistua 45 minuutin ura- ja työmarkkinaluennolle. – Valmistumista ennen on hyvä pohtia, mitkä ovat insinööriuran seuraavat askelmerkit. Luennolta saa matkaan hyviä vinkkejä oman osaamisen tunnistamiseen ja uran suunnitteluun, kertoo urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen. Kiertueen mukana kiertää Kiertuee ammattivalokuvaaja, joka otammattiva taa maksu maksutta Insinööriopiskelijaliiton jäsenistä kuvan esimerkiksi CV:hen tai vaikka LinkedIn profiiliin. p Kuva toimitetaan myöhemmin sähköisessä muodossa. – Toivon, Toi että insinööriopiskelijat ottavat kierriopiske tueesta koko hyödyn irti ja osallistuvat osall niin luennolle k kuin valokuvaukseen, sanoo s jäsenhankinnan ko koordinaattori Milla Pennanen. Penna Kiertueelle osallisK tumisella on mahdoltum lisuus myös voittaa lis mukavia palkintoja. Päävoittona on viime vuoden ttapaan Insinöörisormus. sor

IOL:n viestintäkanavat Facebook: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter: IOLry Instagram: @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi: teamkorso.blogspot.fi

IOL:n ÄÄNI Henna Reponen varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Insinööriopiskelija ja ylpeä siitä

S

uuret aloituspaikkamäärät suhteessa määrärahoihin koettelevat tekniikan alan koulutusta ja opiskelijoita. Valintakoe ei haasta eikä sorteeraa motivoituneita alan edelläkävijöitä kaikista hakijoista. Keskeyttämisprosentti opintojen aikana on hälyttävän korkea. Käynnissä on taistelu palkattomia työharjoitteluja vastaan ja tavoitteena ovat laadukkaat harjoittelut ja kesätyöt opintojen aikana. Ammattikorkeakoulussa lähiopetusta on vähennetty merkittävästi. Kun valmistuminen lähestyy, itsenäinen työskentely lisääntyy entisestään lopputyön teon myötä; silti meidän pitäisi verkostoitua jo opiskeluaikana. Vaikka haasteet ovat todellisia ja hälyttävän suuria, muun muassa Insinööriopiskelijaliitto tekee rankasti töitä, jotta insinöörikoulutus kehittyisi oikeaan suuntaan. On tärkeää, että opiskelijat sisäistävät arvonsa tulevina työelämän asiantuntijoina. Niin valmistuvan kuin aloittavan opiskelijan on arvostettava insinööriyttään ja koulutustaan. Identiteettiä on kirkastettava myös muutoin kuin ammattikuvan tunnuksia levittämällä. Meidän on tiedostettava asiantuntijuutemme ja arvomme. Uskallan jopa väittää, että jos työtä hakevat vastavalmistuneet tuovat esille aktiivisen insinöörin, joka on valmistuessaan ajan hermolla ja parhaimmillaan, se edistää valmistuvien työllisyyttä merkittävästi. Liian usein jäämme yksin puimaan asioita, joita voisi yhdessä kehittää ja viedä eteenpäin. Aktivoituminen ja yhdessä epäkohtiin tarttuminen kantavat hedelmää pitkälle opiskeluajasta työelämään. Syksyn aikana pyörivän Haluan Päättää -kampanjan tavoite on aktivoida jokaista opiskelijaa lähtemään mukaan vaikuttamaan jo opintojensa aikana. Insinööriopiskelijaliitto järjestää kampanjan nyt jo kolmatta kertaa yhdessä Tradenomiopiskelijaliiton kanssa. Lisätietoa kampanjasta saa paikkakunnan opiskelijayhdistykseltä. Ollaan yhdessä aktiivisia ylpeitä insinööriopiskelijoita ja insinöörejä.

37


Pokémon valloitti maailman TEKSTI ja KUVA: Milla Pennanen

Peli tarjoaa mahdollisuuden tutustua niin omaan ympäristöön kuin entuudestaan tuntemattomiin pelaajiin.

38

P

okémon Go -peli julkaistiin virallisesti heinäkuun alussa, ensin Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Muut mantereet saivat odottaa kymmenen päivää servereiden kaaduttua, mutta vian korjaamisen jälkeen hypetys Pokémon Gon ympärillä valtasi myös Euroopan. Heinäkuun lopun lauantai-iltana Kaisaniemen puisto Helsingissä oli täynnä iloisia ihmisiä, varovaisten arvioiden mukaan jopa 3 000. Tunnelma oli jännittynyt ja kupliva. Tasan kuukausi myöhemmin sama paikka

ja aika; paikalla on vain 200–300 ihmistä. Tunnelma on taas jännittynyt ja poreileva, väen vähyydestä huolimatta. Pokémon-jahti voi alkaa. Ehkä parasta Pokémon Gossa on sen sosiaalinen puoli. Vaikka kaikki pelaajat tuijottavat omaa mobiililaitettaan tiiviisti, tai ainakin puristavat sitä kädessään hermostuneena odottaen sen värähtävän Pokémonin ilmestymisen takia, se yhdistää pelaajat. Ja vaatii antipokemon-ihmisiltä vähintään ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Heitä lohduttanee ajatus, että ilmiö lienee ohimenevä ja pelaajat palautuvat pian normaaleiksi.


Stipendejä insinööreille Pokémon Go -yöjahdissa jaettiin Insinööriliiton jäsenille yllätyspalkintoja.

KRITIIKKIÄ JA VAIKEUKSIA

Pelin vastaanotto on ollut ihastunutta ja villiinnyttävää. Peliin hurmioituneiden rinnalle nousi nopeasti sitä kummeksuvien ja paheksuvien ryhmittymä, joiden mielestä mikään ei voi olla typerämpää kuin kävellä kymmeniä kilometrejä ympäriinsä puhelin kourassa ja kerätessä kuvitteellisia kaksikymmentä vuotta vanhoja piirroshahmoja. Teknisten vaikeuksien ja kömpelyyksien takia moni alkuinnostujakin asettui vastapuolelle. Tietoturva on herättänyt myös keskustelua; joidenkin tahojen mukaan pelin avulla kerätään ihmisistä ja heidän liikkumisestaan tietoja. Peliin pitää kirjautua luomalla oma Pokémon-tili tai Googlen palveluiden käyttäjätunnuksella ja salasanalla. – Pokemon Gossa ei sinällään ole havaittu vakavia tietoturvaongelmia. Kunhan appsin on ladannut luotetusta sovelluskaupasta, nykyisen tiedon mukaan ongelmia ei pitäisi tulla, kertoo Insinööriliiton tietohallintopäällikkö Kari Malinen. Hän muistuttaa, että käyttäjän pitää olla tietoinen mahdollisista uhista samoin kuin kaikissa mobiilisovelluksissa. – Tietosuoja on yhtä vahva kuin on Googlen käyttäjätilin tietosuoja. Uraauurtavassa pelissä on uusia vielä tietosuojan kannalta kokemattomia alueita, esimerkiksi paikkatiedon ja kuvatiedon väärinkäytön mahdollisuus, Malinen jatkaa. PELAAJILLE ERI MERKITYKSIÄ

Kuten kaikissa peleissä myös Pokémon Gossa on jokin tavoite. Yhdelle pelaajalle se on kerätä pelin kaikki hahmot, toiselle saada kehitettyä niistä mahdollisimman voimakkaita. Joku haluaa taistella ja valloittaa Pokémonien harjoittelusalit; osalle liikunta ja yhdessä jahtaamisen into antaa nautinnon. Jossain vaiheessa tavoite on täytetty ja peliin ei uhrata enää niin paljon aikaa. Kymmenet, elleivät jopa sadat miljoonat pelaajat ympäri maailmaa ovat kuitenkin yhteisen asian ääressä. Maailma on kohdannut aiemminkin suuria ilmiöitä ja villityksiä, jotka ovat yhdistäneet ja erottaneet ihmisiä, jopa kansakuntia. Ensimmäistä kertaa kenties on käynyt niin, että sama asia koskettaa niin nuoria kuin vähän vanhempiakin. Pokémonia voi pelata missä vain, ja etenkin tietysti ulkona ja liikkuessa. Perheet, ystävät, tutut ja tuntemattomat kulkevat yhdessä yhteisen asian edestä. Ei se nyt voi olla kovin huono asia.

Insinöörisäätiön hallitus jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendihakijan on oltava Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana. Säätiön hallitus käsittelee hakemukset kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Insinööri-lehdessä. Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä pitää olla seuraavat tiedot: – stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys – pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10. mennessä joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2, *GNUKPMKVCKKNMMCWWUKVCNQ"KNT[Ƃ Lisätietoja Insinöörisäätiön hallituksen jäsen Hannu Saarikankaalta osoitteessa JCPPWUCCTKMCPICU"KNT[Ƃ

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO





 

   



 



  





    

 







Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

1. Yhdyskuntajätettä poltetaan Suomessa yhä useammassa uudessa voimalaitoksessa. Paljoko poltettavan sekajätteen energiasisältö on verrattuna öljyyn?







Tiukka trio

  



Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.



2. Joidenkin arvioiden mukaan kasvukausi voi pidentyä Suomessa huomattavasti kuluvalla vuosisadalla kasvihuoneilmiön seurauksena. Missä vaikutukset kasvukauteen ovat yhden skenaarion mukaan suurimmat Suomessa? 3. Korissa on viisi omenaa. Miten ne jaetaan viiden tytön kesken siten, että kukin tyttö saa yhden omenan, mutta koriin jää vielä yksi omena?


Uutta väkeä keskustoimistoon Liiton järjestÜ- ja palveluyksikÜssä on aloittanut kolme uutta tyÜntekijää.

V

altiotieteiden maisteri Janne Luotola on nimitetty tiedottajaksi viestintätiimiin. Hän muun muassa kirjoittaa juttuja InsinÜÜri-lehden printti- ja verkkoversioon. Lisäksi hän hoitaa muuta liiton ja neuvottelujärjestÜjen viestintää. – TyÜtä varmasti riittää, sillä kaikki jäsenetkään eivät tunne kaikkia liiton tarjoamia etuja. Luotola siirtyi liittoon Tekniikka&Talouden toimittajan tehtävistä. Aiemmin hän on tyÜskennellyt esimerkiksi sanomalehdissä. – Olen kiinnostunut kansainvälisistä teknologiauutisista sekä Suomessa syntyvistä lupaavista tekniikan alan yrityksistä, Luotola kuvailee. Yo-merkonomi Maarit HyppÜnen on aloittanut jäsensihteerinä talous ja jäsenrekisteri -tiimissä. Hänen tyÜkenttäänsä kuuluvat muun muassa jäsenmaksuliikenteeseen liittyvät tehtävät, laskutukseen sekä maksuvalvontaan liittyvien palvelupyyntÜjen hoitaminen yhteydenpito jäseniin ja jäsentietojen ylläpitoon liittyvät tehtävät. Aiemmin HyppÜnen tyÜskenteli pari vuosikymmentä koulutussihteerinä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluissa. Hän hoiti pitkien täydennyskoulutusten käytännÜn järjestelyt. Hänellä on kokemusta muun muassa asiakaspalvelusta, talousasioista sekä markkinoinnista. Uran aikana HyppÜnen on itsekin osallistunut jatkuvasti erilaiseen täydennys- ja henkilÜstÜkoulutukseen. Asiakaspalvelun uusi asiamies on valtiotieteiden maisteri Elina Ahti. Hän tyÜskentelee osa-aikaisena. Asiamies neuvoo jäseniä esimerkiksi jäsenyysasioissa. Aiemmin Ahti on tyÜskennellyt kaupan alalla. Parhaillaan hän jatkaa tilastotieteen opintoja.

Janne Luotola.

Maarit HyppĂśnen (vas.) ja Elina Ahti.

Kutsu IOL:n liittokokoukseen KUOPION INSINĂ–Ă–RIEN VUOSIKOKOUS AIKA PAIKKA

27.10.2016 klo 18:00 Bowl D1ner Kokoustila Kauppakeskus Minna, D-ovi, 3. krs kokoustila.

Kokouksessa käsitellään sääntÜmääräiset asiat. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 20.10. mennessä puheenjohtajalle, johanna.kinnunen@outlook.com.

InsinÜÜriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntĂśmääräinen liittokokous järjestetään 11.-12.11.2016 Sokos Hotel Vaakuna, Kouvola. Kokouksessa käsitellään sääntĂśjen 8 § määräämien asioiden lisäksi piiriohjesääntĂś. Tämän lisäksi asialistalla on sääntĂśmuutoksen toinen käsittely. Lisätietoja: puheenjohtaja Jarno Välinen LCTPQXCNKPGP"KQNĆ‚RWJ asiamies Juha Manu LWJCOCPW"KNT[Ć‚RWJ

41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Seija Utriainen, urahallinta-asiantuntija

Urapalvelu on jäseniä varten Työuran varrelle mahtuu erilaisia tilanteita. Usein menee ihan hyvin, toisinaan töitä on ihan liiaksi asti ja jopa uupumus vaanii. Joskus taas ura ei tunnu etenevän minnekään tai on vaikeuksia löytää työtä. Urasuunnittelua jokainen on tehnyt ainakin sen verran, että on tutustunut eri tutkintokoulutuksiin, hyvässä tapauksessa jopa alan työllisyystilanteeseen ja mahdollisiin työtehtäviin sekä valinnut vaihtoehdoista parhaan tai mieluisimman. Valintatilanteita on kuitenkin odotettavissa lisää; työuraa vauhdittaakseen valveutuneen ammattilaisen on kirkastettava omia tavoitteitaan ja tehtävä toimintasuunnitelma. Työnhaussa on monia yksittäisiä asioita, jotka vaikuttavat tulokseen. Mistä työpaikkoja voi löytää, millaista

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen, 0201 801 801 markkinointisuunnittelijat Saara Eriksson, 0201 801 801 Pauliina Pohjala, 0201 801 814 toimistoassistentti Heini Kauravaara, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen vastaava asiamies Eero Husari asiamiehet Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh Alizad-Ursin, Atte Lepistö, Tuuli Salonen, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Maarit Hyppönen, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866

42

palkkatoivomusta voi esittää, millaiset hakemusdokumentit purevat, miten voi menestyä haastattelussa ja mitä kaikkea työhaussa pitää ottaa huomioon? Haasteita voivat olla myös oman osaamisen sanoittamisen vaikeus tai mahdollisesti tarvittavan lisäkompetenssin hankkiminen, jossain tapauksissa uran uudelleen suuntaaminen. Insinööriliiton urapalvelutiimi auttaa työnhaun ja urasuunnittelun tilanteissa joko henkilökohtaisen ohjauksen keinoin tai eri puolilla maata järjestettävien urakoulutusten muodossa. Usein yksi kohtaaminen, puhelinkeskustelu tai sähköpostiviestittely riittää.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 801 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Janne Luotola, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Veera Udd, 0201 801 876 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830

johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu jäsenhankinta-asiamies Maarit Ojavuo, 050 468 2228

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Marja Kuntsi

Insinööri-lehden toimitusneuvosto

Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Satu Tähkäpää

Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit

Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit

Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Jenni Kokkonen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Minna Virolainen KUVA: Petri Katan kotialbumi

Auton lisäksi myös Petri A Katan ajoasu henkii K 70-lukua; leveät lahkeet 7 jja isot kaulukset.

Museoautossa on vakiovarusteena nostalgiaa Petri Katan mielestä myös museoautojen kuuluu päästä tien päälle eikä vain pölyttyä tallissa.

T

amperelaisesta Petri Katasta tuli mobilisti tavallaan sattuman kautta. Hän päätyi sukujuhlilla samaan pöytään vanhan herran kanssa. Jutellessa tuli puheeksi, että yhdeksänkymppinen ei ollut enää saanut ajokorttia, joten auto piti myydä. Hän toivoi, että auto säilyisi liikenteessä eikä päätyisi varaosiksi. Kata oli sitten siihen tuumannut, että voisihan hän sen ostaa. Ja niin vuonna 2009 hän kotiutti Vaasasta Volvo 144 vuosimallia 1970. – Alun perin ajatuksena oli tehdä siitä ihan vain harrasteauto minulle ja pojalle, mutta ruokahalu sitten kasvoi syödessä. Katan selvitellessä asioita tuli ilmi, että ajoneuvo oli lähes museokelpoinen. Joten hän puhdisti ja kunnosti auton siihen malliin, että se saatiin

museorekisteriin. Ja samalla hän päätyi myös mukaan Tampereen Seudun Mobilistien toimintaan. Yhdistys pyrkii edistämään museoajoneuvokulttuuria, jotta mahdollisimman moni auto säästyisi historiaan tuleville polville, eikä menisi romuksi. – Mobilistit eivät kuitenkaan halua museoida autoja, vaan pitää ne liikenteessä ja näkyvillä. Erilaiset ajotapahtumat ovat tärkeä osa toimintaa. Aktiivisimmat osallistuvat viikoittain harrasteajoneuvojen kokoontumisiin sekä porukan omiin teemailtoihin. Yhdistyksen tärkein oma tapahtuma on perinteiset rompemarkkinat eli Restaurantapäivät. Lisäksi mobilistit ovat esillä tärkeimmissä harrasteautotanäyttelyissä. YHDEN AUTON MIES

Mobilistina Kata on edelleen harvinainen tapaus, sillä hänellä on vain yksi harrasteauto. Harrastajapiireissä tällaisia mobilisteja pidetään lähes satuolentoina. – Pitää kyllä paikkansa, että harrastajilla on tavallisesti useita autoja. Tai

ainakin auto vaihtuu usein, kun aina pitää saada joku vähän hienompi. Toiminnassa ei ole kyse pelkästään autoista. Ajotapahtumissa myös pukeudutaan ajan henkeen sopivasti ja autoihin hankitaan ajanmukaista rekvisiittaa. Kaikilla jäsenillä ei ole omaa museoautoa. Jotkut harrastavat pienoismalleja tai keräävät aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. PORUKKA RASSAILUA TÄRKEÄMPÄÄ

Petri Kata ei pidä itseään varsinaisena autojen rakentelijana. Hän osaa ja tekee tietyt asiat itse, mutta vaikeammat hommat hän jättää taitavammille tekijöille. Harrastuksessa hänestä parasta on asioiden tekeminen porukassa sekä yhteisöllisyys, joka syntyy yhteisistä kiinnostuksenkohteista. – Ja onhan autolla ajeleminenkin kivaa. Museoautolla ajaessa liikennevaloissa naapuriautosta saatetaan näyttää peukkua ja tankille pysähtyessä ihmiset tulevat mieluusti juttusille. Mutta tärkeintä on tietysti, että itse pitää nostalgisesta autostaan.

43


Insinööriliitto on mukana tukemassa kansalaisaloitetta työttömyysetuuden aikaisen opiskelun puolesta. Aloitteen tavoitteena on helpottaa kansalaisen mahdollisuuksia parantaa omaa osaamistaan työttömyyden aikana.

Tällä hetkellä opiskeluun vaaditaan tetoimiston hyväksyntä. Aloite lähtee siitä, että työttömäksi joutunut on oman osaamisensa paras asiantuntija, joten hänen pitää saada opiskella enintään kaksi vuotta omalla ilmoituksella.

Allekirjoita aloite verkossa

www.MCPUCNCKUCNQKVGƂƂCNQKVG2096

Kansalaisaloitteen panivat liikkeelle Insinööriliiton varapuheenjohtajat Kalle Kiili ja Lassi Laurikainen.

28.1.2017 mennessä tarvitaan | allekirjoitusta.

Tavoitteen täyttyessä kansalaisaloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYYKNT[Ƃ

insinoori-06-2016  

Insinöörilehden numero 6/2016

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you