Suomalaisyrityksissä laatumittareita seurataan liian harvoin.
Laatujärjestelmillä on tutkitusti merkitystä, kun yritys ryhtyy viemään tuotteitaan ulkomaille. Laatutunnustukset eli sertifikaatit antavat tilaajille selkeän vertailupohjan. Vientiin nähden suomalaisilla organisaatioilla on vähän sertifikaatteja. Alle 3 000 yrityksellä on laatusertifikaatti, kun yrityksiä on kaiken kaikkiaan noin 360 000. LAATUMITTAREITA EI OSATA KÄYTTÄÄ
ALIHANKINTA JA VERTAILU KUNTOON
Suomalaiset tuotteet ovat tutkitusti laadukkaita, mutta vienti ei vedä odotetusti. Järvisen mukaan tähän on useita syitä. – Kiinassa laadunvalvonta ja laatukoulutus ulotetaan paitsi alihankkijoihin myÜs sitä seuraavaan tuotantoportaaseen. Suomessa koulutetaan korkeintaan alihankkijat. Meidän
Meillä vain joka kymmenessä organisaatiossa käytetään laatumittareita ja -toimintaa henkilÜstÜn palkitsemisessa. Kiinassa osuus on 35 prosenttia ja Tsekissäkin 30 prosenttia. Järvinen toivoi, että tähän voitaisiin jotenkin vaikuttaa. Kun asiakkaalta tulee reklamaatio, suomalaisista organisaatioista yli puolet ei reagoi siihen mitenkään. Samaan aikaan ollaan sitä mieltä, että asiakaspalaute on paras laadun mittari. Suomalaisista organisaatioista vain 28 prosenttia mieltää laadun kilpailu-
eduksi. Kiinassa osuus on 40 prosenttia. – Täytyy muistaa, että kyselyyn vastasivat Kiinassa juuri ne kansainväliset yritykset, jotka kilpailevat suomalaisten yritysten kanssa, Järvinen huomautti. Hän arvioi, että Suomessa julkisen sektorin hintapainotteiset hankinnat ovat osaltaan johtamassa yrityksiä väärään suuntaan. – Pelkkää hintaa tuijottamalla unohdetaan, että palvelun tai tuotteen pitäisi pysyä laadukkaana ja kestävänä koko sen elinkaaren.
pitäisi rakentaa laatuohjelma, kuten Kiinassa. Hän otti esimerkiksi Formulat ja muistutti, että Kimi RäikkÜnen ei aja yhtään paremmin, vaikka hänen palkkaansa lasketaan, jos auto ei ole kunnossa. – Kiina panostaa todella massiivisesti laatuohjelmiin. Vientiyritystemme laatua voitaisiin Järvisen mielestä nostaa muun muassa benchmarkkauksella eli vertaamalla omaa toimintaa parhaaseen mahdolliseen toimintaan eikä siihen likeisimpään kilpakumppaniin. – Saksasta voisimme ottaa oppia systemaattisuudessa eli kokonaisvaltaisuudessa, laatua vaaditaan kaikilta portailta. Amerikkalaisen laatuyhdistys ASQ:n teettämä tutkimus mittaa vuosittain yritysten laatutasoa eri maissa. Tänä vuonna tutkimukseen osallistujia oli 65 maasta ympäri maailman. Suomesta tutkimuksessa oli mukana yli 200 organisaatiota.