Page 1

Kauppa kaipaa omaa sopimusta 6

2014

Ajankohtainen ydinvoima

Ilmailualalle innovaatio

Isoveli valvoo


32

10

38

Sisällys 6/2014 10 14 16 18 20 22 24 26 27 28 30 38 43

Insinööriaktiivi Pohjanmaalta Kosteus- ja hometalkoot purevat Ydinvoimasta ajankohtaista Suomessa riittää sähköä Afrikassa huima it-alan kasvu Kaupan alalle tasa-arvoa Työyhteisö voi tarvita sovittelua Vastuullinen vaikuttaja töissä Lisäkäyttäjiä aikuiskoulutustuelle Tekninen innovaatio ilmailualalla Toimihenkilöhistoriasta tutkimus Puheenjohtajan merkkipäivä Antoisa vastapaino työlle VAKIOT

3 4 9 31 32 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

Insinööriopiskelija tähtää energiaalalle s. 36

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 6.11., 11.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819

TEM sähköisti ydinvoimakeskustelun

T

yö- ja elinkeinoministeriö ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori järjestivät viime viikolla yllätyksen epäämällä Teollisuuden Voimalta yrityksen hakeman lisäajan neljännen ydinvoiman rakentamisluvalle. Ajoittain vastatuulessa olleelle Fennovoiman hankkeelle ministeri sen sijaan näytti vihreää valoa, jos kotimainen omistusosuus nousee 60 prosenttiin. Fennovoiman luvan siunaaminen sai odotetusti vihreät lähtemään hallituksesta. Edellinen hallitus ja eduskunta hyväksyivät molempien yhtiöiden luvat kesällä 2010. Lupien täydennyskäsittely ministeriössä on varmasti sujunut asiallisesti ja taiteen sääntöjen mukaan, mutta ratkaisu herättää silti kysymyksiä. Etenkin teollisuuden järjestöjen ja sieltä leipänsä tienaavien on vaikea ymmärtää, miksi hallitus vetää keskellä lamaa maton alta hankkeelta, joka ei vaadi euroakaan julkista rahoitusta? Peiliin katsomisen paikka on myös TVO:lla ja sen omistajilla. TVO:n kolmannen reaktorin rakentaminen on suomalaisen teollisuushistorian ikuisuustarina, josta on puuttunut vauhtia vaan ei vaarallisia tilanteita. Valmistumisen takarajat ovat paukkuneet jo useaan kertaan, minkä vuoksi TVO haki keväällä vuonna 2010 myönnettyyn lupaan viiden vuoden lykkäystä. Ilmeisesti yhtiössä oletettiin jatkoajan lankeavan automaattisesti, mutta toisin kävi: TVO sai karvaasti kokea, että rakentamislupapäätösten voimassaolo ei ole yhtä venyvä kuin voimalan rakentaminen. Viime viikon jälkeen suomalainen ydinvoimaruletti on jälleen uudessa asennossa. Fennovoima on niskan päällä, mutta henskeleitä ei auta liikaa paukuttaa, sen verran kova on 60 prosentin kotimaisuusvaatimus. Tuskin kukaan osaa tällä hetkellä aivan varmuudella sanoa, mihin ja kenen toimesta maassa rakennetaan seuraavaa ydinvoimamyllyä. Voi olla, että ensi keväänä valittava eduskunta pääsee kokonaan uuden lupakierroksen pyörteisiin. Suomi ja suomalainen teollisuus tarvitsevat jatkossakin edullista energiaa. Yli neljä vuotta puhaltaneesta vastatuulesta huolimatta maa tarvitsee lisää kotimaassa tuotettua ydinenergiaa. Jos uutta kapasiteettia eivät rakenna vuoden 2010 luvansaajat, sen tekee joku muu.

ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Kokeilu lääkärintodistusten sähköisestä siirrosta Lahden terveyskeskuksen päivystysyksiköissä kokeillaan loppuvuoden lääkärintodistusten välittämistä suoraan Kelaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri liittyy kokeiluun marraskuussa. Kun lääkäri tallentaa potilaan A-lääkärintodistuksen Potilastiedon arkistoon, se voidaan samalla välittää suoraan Kelaan sairauspäivärahan hakemista varten. Todistuksen välittämiseen tarvitaan asiakkaan lupa. Potilas saa A-todistuksestaan tulosteen työnantajaa varten. Tulosteessa mainitaan, että todistus on välitetty Kelaan. Kun Kela on saanut lääkärintodistuksen sähköisesti, todistusta ei tarvitse enää toimittaa erikseen päivärahahakemuksen liitteenä. Päivärahahakemukseksi riittää, että työnantaja ilmoittaa asiointipalvelussa sairausajalta maksetun palkan. Jos asiakas ei ole työssä tai ei saa palkkaa sairausajalta, asiakas täyt-

tää hakemuksen itse asiointipalvelussa. Asiakas näkee Kelaan välitetyn todistuksen Kelan asiointipalvelussa ja marraskuusta lähtien myös Potilastiedon arkiston Omakanta-palvelusta. Kokeilu kestää vuoden loppuun. Todistusten sähköinen välitys Kelaan laajenee sen jälkeen sitä mukaa kun

terveydenhuollon potilastietojärjestelmätoimittajilla on siihen valmius. Kokeilu koskee vain A-todistusta, eli sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä. Jatkossa on tarkoitus, että Kela saa muitakin lääkärintodistuksia sähköisesti lääkärin vastaanotolta.

Uratehdas ylittänyt jo tavoitteensa

52

Insinööriliiton ja IAET-kassan jäsenistä 52 oli elokuussa vuorotteluvapaalla. Syyskuun alussa vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat. Nykyisin edellytetään 16 vuoden työhistoriaa, kun se oli ennen 10 vuotta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.

4

Uratehtaan projektilaisista on tänä vuonna työllistynyt jo 162. – Tavoitteeksi koko vuodelle asetettu 150 työllistynyttä on siis ylittynyt huimasti, kertoo kehityspäällikkö Henna Ojala. Lisäksi koulutukseen on siirtynyt 60 henkilöä. Uratehtaan tämän vuoden noin 600 projektilaisesta on insinööritaustaisia ollut 166 henkilöä eli 28 prosenttia kaikista. Heistä on työllistynyt 36. – Työllistyneistä 34 henkilöllä on ollut työkokemusta yli 20 vuotta, eli myös vanhempi porukka on työllistynyt hyvin, hän kertoo. Määräaikaiseen työsuhteeseen on työllistynyt 42 prosenttia, toistaiseksi voimassaolevaan 53 ja viisi prosenttia on ryhtynyt yrittäjäksi tai tekee jotain muuta. Toistaiseksi voimassaolevan ja määräaikaisen sopimuksen suhde on Ojalan mukaan koko ajan ollut noin 50–50. Työllistyneistä kolmasosa työllistyi piilotyöpaikkaan. Uratehtaan ensimmäinen vastavalmistuneille suunnattu valmennus Boostcamp viilaa työnhaun asiakirjat huippukuntoon, keskittyy yritysten kontaktointiin sekä ottaa osaa rekrytointitapahtuman järjestelyihin. Uratehdas on Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry:n hanke.


BITTIKATTAUS Työterveys

Hyvät käytännöt palkitaan

ja -turvallisuus

on yhteinen

asia. Hyväks

i sinulle. Hyväks

i tuottavuudelle

.

Terveellinen työ

Stressi hallin nassa!

www.healthy-w orkplaces.eu

manage stress

I-P

Esimerkkejä hyvistä käytännöistä voivat esittää työpaikat, yritykset tai organisaatiot, koulutuksen järjestäjät ja muut oppilaitokset, työnantaja-, ammatti- ja kansalaisjärjestöt sekä ammattiliitot. Myös kaikki työterveys- ja -turvallisuusriskien ehkäisyyn keskittyvät alueelliset tai paikalliset organisaatiot, vakuutuspalvelujen tarjoajat ja muut alan organisaatiot voivat niitä esittää. Hyvän käytännön on oltava ei kaupallinen ja voittoa tavoittelematon toimintaesimerkki. Kilpailuehdotusten viimeinen jättöpäivä on 1.10.2014 osoitteeseen hannu.stalhammar@stm.fi

TE-02-13-066-F

Terveellinen työ – stressi hallinnassa! -kampanja haluaa palkita hyvät käytännöt. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto etsii jäsenmaista palkittavia ehdokkaita työterveyden ja työturvallisuuden hyvistä käytännön ratkaisuista. Ehdokkaiden tarkoituksena on esitellä esimerkillisiä organisaatioita, yrityksiä tai työpaikkoja, joissa stressin ja psykososiaalisten riskien hallintajärjestelmät ovat kunnossa. Ehdokkaissa tuodaan esiin parhaita käytäntöjä johdon ja työntekijöiden yhteisistä toimista psykososiaalisten riskien hallinnan parantamiseksi.

Lisätietoja: www.riskithaltuun.fi

Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä

Valtio vähentää satoja työpaikkoja Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja sen hallinnonalaan kuuluvat ELYkeskukset aloittavat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on vähentää 700 työpaikkaa. Yt-neuvottelujen piirissä on 3 300 työntekijää. Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn TEM:n hallinnon alan pääluottamusmies Pekka Liimatainen kertoo, että ytneuvottelut koskevat kaikkia ELYkeskuksia ja niiden vastuualueita sekä yksiköitä Yt-neuvotteluprosessin aikana käynnistetään myös ministeriön ja ELY-keskusten uudistamistyö. Hallinnollisten tehtävien keskittäminen

johtaa siihen, että moni jukolainen saattaa menettää työpaikkansa. ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinto- ja kehittämiskeskus aloittaa ensi vuoden alussa. Liimatainen toivoo, että valtiota ei rinnastettaisi yksityiseen sektoriin. Hän kertoo olevansa eri mieltä ministeri Jan Vapaavuoren kanssa siitä, pitääkö valtion työpaikkoja vähentää samaan aikana kuin yksityisellä sektorilla menee huonosti. – Valtio ampuu itseänsä jalkaan, jos se leikkaa tässä taloustilanteessa resursseja niistä toiminnoista, joiden pitäisi palvella kansalaisia.

Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Jos kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät. – Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta. Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työssä tylsistymisen aiheuttama pahoinvointi ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. TEKSTI: Lotta Harju pl

5


BITTIKATTAUS

Kunta-alalle oma työelämän kehittämisohjelma MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja

Työpaikkakiusaaminen on vakava asia

O

n ainakin yksi työelämän laatuasia, jossa Suomi erottuu muista. Työpaikkakiusaaminen on täällä kaksi kertaa yleisempää kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikalla. Ruotsissa työpaikkakiusaamisen lukemat ovat vain neljänneksen Suomen lukemista. Asiaa tutkinut professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo: – Ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua. Työpaikkakiusaaminen on tilanne, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti kielteisen ja vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi. Se on myös työturvallisuuslain 18§ ja 28§ mukaista häirintää. Kiusaamisesta voi olla uhrille hyvin vakavia terveydellisiä vaikutuksia. Myös tilannetta sivusta seuraavissa on todettu haitallisia seuraamuksia muun muassa hermostuneisuutta, masentuneisuutta, väsymystä ja uniongelmia. Workplace Bullying Instituten tutkimuksessa listataan työpaikkakiusaamisen yleisimpiä taktiikoita. Kiusattua syytetään valheellisesti ”virheistä”, joita ei oikeasti tehdä. Häntä tuijotetaan, käytös häntä kohtaan on uhkaavaa ja vihamielisyyttä osoitetaan selvästi. Mitätöidään henkilön ajatuksia ja tunteita esimerkiksi kokouksissa. Käytetään mykkäkoulua ja/ tai eristetään muista. Kerrotaan perättömiä huhuja tai juoruja henkilöstä. Kannustetaan ihmisiä kääntymään kiusattua vastaan. Julkisesti valehdellaan henkilön tuloksista tai mitätöidään niitä. Sabotoidaan henkilön työpanos tai tiimin tavoite. Varmistetaan henkilön epäonnistuminen esimerkiksi projektissa jättämällä tarvittavat työt tahallisesti tekemättä Työpaikkakiusaajista harva tunnistaa itsensä kiusaajiksi tai sivusta seuraajiksi. Yllä oleva lista on pieni lajitelma taktiikoista, mutta jos osakin niistä tuntuu koskevan omaa työyhteisöäsi, ota asia puheeksi. Kierre on syytä katkaista ennen kuin se menee liian pitkälle.

6

Kunta-alalle on valmisteilla oma työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntatyöpaikkojen hyvä kehittämistyö ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia. Kuntasektorilla on pitkät perinteet tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiselle. Se edellyttää kuntalaisten ja henkilöstön osallistamista palvelutoiminnan kehittämiseen. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät tammikuussa yhteisen Kunta-alan työelämän kehittämisohjelman vuosille 2014–2020. Sen valmistelussa on hyödynnetty kuntatyöpaikkojen tuloksellisuustyöstä ja työurien pidentämisestä kertyneitä kokemuksia. Kehittämisohjelman suuntaviivoina on tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen sekä kuntaorganisaatioiden omista tarpeista lähtevien kehityshankkeiden tukeminen. Sateenvarjona on kansallinen Työelämä 2020 –strategia.

Työkyky ja työturvallisuus entistä tärkeämpiä Työkykyä edistävä toiminta kuten panostaminen työntekijöiden osaamiseen, terveyteen ja elintapoihin sekä työturvallisuuteen on lisääntynyt. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös parantuneet. Neljä viidestä palkansaajasta sanoi vuonna 2013, että osaamisesta ja työympäristön turvallisuudesta huolehditaan työpaikalla ainakin jossain määrin. Etenkin pienillä työpaikoilla on edistytty. Ero suurempiin organisaatioihin, joissa kehittäminen on tavallisempaa, on kaventunut. Eri työntekijäryhmien väliset erot osallistumisessa, oppimisessa sekä vaikuttamisessa omaan työhön ovat säilyneet suurina läpi 2000-luvun. Ylemmille toimihenkilöille nämä ovat selvästi yleisempiä kuin muille. Viime vuonna niiden osuus, jotka vastasivat, että työpaikalla kiinnitetään paljon huomiota työympäristön turvallisuuteen, on huipussaan 16 vuoteen, 38 prosenttia. Samalla avain kolme prosenttia sanoi, että turvallisuusseikkoja ei ole lainkaan huomioitu. Muutos on huomattava, sillä runsas viisitoista vuotta sitten melkein viidennes sanoi, ettei turvallisuuteen kiinnitetty lainkaan huomiota. 90 prosenttia palkansaajista tuntee työkykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Työntekijät kokevat fyysisen työkykynsä heikommaksi kuin toimihenkilöt, mutta henkisessä työkyvyssä ei juuri ole eroja. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2013 työolobarometristä Työolobasrometri on tehty joka syksy vuoesta 1992 lähtien.


BITTIKATTAUS

Start up -rahoitus uudistuu ensi vuonna Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on suunnattu kaikkein lupaavimmille suomalaisille startupeille. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tekes ottaa uudistukset käyttöön ensi vuoden alusta. Muutokset johtuvat Euroopan unionin valtiotukilainsäädännön uudistuksista. Uudistus koskee yrityksen ikää ja rahoitusmallia. Rahoitusta voidaan myöntää jatkossa alle 5-vuotiaille innovatiivisille yrityksille kun aiemmin rajana on ollut kuusi vuotta. Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta 500 000 euroa avustuksena ja 750 000 euroa lainana. Avustuksen ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on ollut 1-1,25 miljoonaa euroa avustusta riippuen yrityksen kotipaikasta. Nyt tuen suuruus on kaikille yrityksille sama. Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta julkista tukea koskeneet rajoitteet poistuvat, mikä tarjoaa entistä enemmän joustoa yritykselle. Yrityksen on haettava vanhan mallin mukaista rahoitusta viimeistään 15. lokakuuta.

Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari palkitsi Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Jani-Petri Semin (kesk.) liiton kultaisella ansiomerkilä yhdistyksen 70-vuotisjuhlien yhteydessä. Vierellä Marika Semi.

Kansainväliset rakennusalan ammattimessut FinnBuild ovat 1.–3.10. Messukeskuksessa Helsingissä. Insinööriliitto on mukana. www.finnbuild.fi

Markkinointihenkistä insinööriä haetaan Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL kumppaneineen järjestää Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun nostaakseen esille markkinoinnin merkitystä kilpailukykytekijänä. Voittajalle on luvassa 10 000 euron palkinto. Kilpailun tuomaristoa johtaa Matti Alahuhta. Kilpailussa menestyminen perustuu vahvoihin näyttöihin: voittaja on innovatiivisesti ja tuloksellisesti yhdistänyt teknologia- ja markkinointiosaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä tai käynnistänyt uutta yrittäjyyttä. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla luetaan kilpailijan eduksi. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän kilpailun voitti edellisenä vuonna Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo. Elamo sai kiitosta kiinnostavan kansainvälisen brändin rakentamisesta ja kotimaiseen laatuun ja työpaikkoihin panostamisesta. Kilpailu on käynnissä 14.11.saakka. Kilpailuun voivat osallistua kaikki diplomi-insinöörit ja insinöörit ja siihen voi myös ilmiantaa työtovereitaan tai tuttaviaan. Voittaja julkistetaan ja palkitaan ensi tammikuussa. Voittaja saa 10 000 euron palkinnon, jonka on lahjoittanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Tarkemmat osallistumisohjeet ovat osoitteessa www.markinssi.fi.

7


Mietipä hetki,  & 

     % $$ #(##&%%$%#$%#(!("(#$ # % $%#$'#!$(((% $!"#$(# #$($$(#( $ %$$$%%  %#!&%%$%## # $$##&%%$%#%$  %$& &$'($$(($# $ #$&%%$%#&" %!#$&$

$##"#!#" % %%$%#')$((#(%%$%#'$)& %%$%#" $%#%& $  $($&"$% 

  

  

  

%


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Moraalitonta toimintaa

I

rtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut jatkuvat kiivaina niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja työttömyytemme on jo lähes 1990-luvun alun luokkaa. Näin pitkää taantumaa ei ole aiemmin ollut. Krimin niemimaalta alkanut Ukrainan kriisi on vielä antanut oman iskunsa jo orastavaan nousuun. Massairtisanomiset ovat luoneet perässään erittäin ikävän lieveilmiön, palkan alennukset. Oulun seudulta on paljastunut muutama tapaus käyttää törkeästi hyväksi hädänalaisten työttömien asemaa. Liiton tietojen mukaan asialla on ollut pari yritystä, jotka ovat tarjonneet töitä kokeneille suunnittelijoille 1 700–2 000 euron kuukausipalkalla. Takavuosina muistan kuulleeni vastaavanlaisen yhden tarjouksen suunnittelu- ja konsulttialalta. Kyseisellä alalla tehtiin tosin palkanalennussopimuksia yritystasolla viime laman aikana sillä seurauksella, että alan palkat laahaavat edelleen muuta teollisuutta jäljessä. Sen lisäksi, että tämän tason palkkatarjoukset ovat moraalisesti täysin tuomittavia, ne aiheuttavat myös ikävän pakkoraon työttömille työn hakijoille. Jos tarjottu työ on koulutusta vastaavaa eikä sitä ota vastaan, työttömyyskassa langettaa karenssin. Se ei ota päätöksissään kantaa palkkatasoon. Tämä on varmasti tiedossa näissä yrityksissä. Olemme keskustelleet liitossa paljon tästä

ongelmasta ja tarvittaessa aiomme kohdistaa hakusaartoja kyseisille yrityksille. Myös julkisuus tulee keinovalikoimaan, sillä tällä tavoin toimivat yritykset eivät voi olla muutenkaan asianmukaisia työpaikkoja ja niitä on syytä karttaa nyt ja tulevaisuudessa. Toinen ajankohtainen aihe on eläkeneuvottelut, jotka ovat tätä kirjoittaessani loppusuoralla. Valitettavasti näyttää siltä, että halu leikata eläkkeitä on ilmeinen. En näe siinä mitään tasapuolista tai reilua, enkä edes tarvetta. Jos karttumat heikentyvät ja eläkeiän alarajaa nostetaan, vaikka nytkään keskimääräinen eläköitymisikä ei ole 63–68 vuoden haarukassa vaan 60,9 vuotta, niin miten ilman mitään työnantajia velvoittavia toimia työurat voivat yhtäkkiä pidentyä ja valtion talouden kestävyysvaje supistua. Jos edellä mainitut toimet toteutuvat Insinööriliiton lukuisista varoituksista huolimatta, voivat pahimmillaan työuran loppupäässä työttömyysjaksot pidentyä ja kestävyysvaje entisestään paheta. Ikävää on myös se, että eläkeasioista ei juurikaan puhuta julkisuudessa aidolla tavalla. Kuulemme vain yhtä totuutta, työnantajien totuutta, joita eläkemaksut harmittavat. Eläkemaksut ovat osa työnteon kokonaiskuluista eikä mikään erillinen kuluerä. Täytyy myös ymmärtää, että eläkkeitä ei makseta valtion kassasta, vaan ne on kerätty palkoista työeläkemaksuina.

9


Jyrki Sauramäki arvostaa yhteisten pelisääntöjen sopimista työnantajan kanssa.

10


Aktiivinen insinööri Etelä-Pohjanmaalta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Juha Harju

Luottamusmiestehtävissä voi solmia ihmisiin ja yrityksiin kontakteja, joista on hyötyä myös omalle arkityölle. ››

11


Jyrki Sauramäki ja Kimmo Kujanpää (oik.) keskustelevat tuotteiden laadusta.

12

T

uotepäällikkö Jyrki Sauramäki työskentelee koneenohjausjärjestelmiä tuottavassa Epec Oy:ssä Seinäjoella. Työ sisältää muun muassa analyysia kilpailijoista ja markkinoiden vaatimuksista sekä uusien tuotteiden kustannuslaskelmia. – Ulkomailla käyn esittelemässä tuotteita asiakkaiden luona sekä alan messuilla ja seminaareissa. Sauramäellä on matkapäiviä koti- ja ulkomailla noin 40 vuodessa; enimmillään niitä on ollut 90. Epecin tuotteita myydään kaikkialle maailmassa, koko tuotanto on kuitenkin Suomessa. – Asiakkaat arvostavat, että tuotanto ja tuotekehitys ovat samassa paikassa, sanoo Epecin toimitusjohtaja Jouni Matikainen. – Jos on ongelmia, ne voidaan ratkaista saman tien. Epec on älykkäisiin koneenohjausteknologioihin keskittynyt ratkaisutoimittaja. Se on erikoistunut vaativissa ympäristöoloissa toimivien työkoneiden sulautettuihin ohjausjärjestelmiin, ajoneuvojen PC-laitteisiin sekä logistiikkajärjestelmiin. Tuotteiden täytyy kestää kovia oloja, kuten suuria lämpötilanvaihteluita, tärinää, kosteutta tai pölyä. – Valmistamme tuotteita esimerkiksi sähköautoihin, Matikainen kertoo. Epecin liikevaihto oli viime vuonna 15 miljoonaa euroa. Sen perusti yrittäjä Veikko Rintamäki vuonna 1978. Kymmenen vuotta sitten hän myi yrityksen Ponsselle.

HENKILÖSTÖRYHMÄT LISÄÄNTYNEET

Kun Sauramäki aloitti ohjelmistosuunnittelijana Epecissä 14 vuotta sitten, yritys oli pieni. Henkilöstöä oli kolmisenkymmentä. Talossa oli yksi henkilöstöryhmä eli työntekijät johdon lisäksi. Nyt henkilöstöä on 115, joista 70 prosenttia on insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille on muodostettu omat henkilöstöryhmänsä. Mekaniikkainsinööri Sauramäki on talon ensimmäinen ylempien luottamusmies; hän on ollut tehtävässä suunnilleen yhtä kauan kuin tuotepäällikkönä eli kahdeksan vuotta. Edustettavia hänellä on noin 20. Yhteistyö kolmen henkilöstöryhmän luottamusmiesten kesken toimii hyvin, samoin työnantajan kanssa. Noin kerran kuussa luottamusmiehet, toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö kokoontuvat käymään ajankohtaisia asioita läpi. – Yhdessä me luottamusmiehet olemme edistäneet työhyvinvoinnin kehittämistä, esimerkiksi virkistysrahastoa, Sauramäki kertoo. Rahastosta voi anoa pari kertaa vuodessa rahoitusta henkilöstölle järjestettäviin tapahtumiin. Porukalla on esimerkiksi harjoiteltu keilausta ja käyty tanssikurssilla. Kerran vuodessa on konsernitason yhteistyöpalaveri, johon kokoontuvat Epecin ja Ponssen luottamushenkilöt ja johdot. Niissä päivitetään tiedot konsernin taloudellisesta tilanteesta ja keskustellaan eri asioista henkilöstöhallinnon ja luottamustoimisten näkökulmasta.


”Parhaat tulokset neuvottelemalla.”

– Viimeksi isona asiana oli patentti- ja tuotesuojauspalkitseminen. Ponssella on patentteja, sen sijaan Epecillä on vuosittain neljä, viisi tuotesuojausta, Sauramäki sanoo. ONNISTUMINEN YHDESSÄ PALKITSEE

Sauramäki kokee luottamustoimessa palkitsevana, kun työnantajan kanssa yhdessä ratkaistaan asioita, joita henkilöstö on nostanut esille. Hän oli mukana tekemässä ylempien toimihenkilöiden matkustusohjesäännöstöä. Se sisältää sopimuksen, kuinka korvataan matkalla tehtyä ylityötä ja matka-aikaa. Viikonloppuun ajoittuvasta matka-ajasta korvataan korkeintaan 80 prosenttia ja viikolla öiseen aikaan tapahtuvasta matkustamisesta korvataan puolet. Ylityöt korvataan normaaliin tapaan ylitöinä. Sauramäelle vaikein hetki luottamusmiehenä oli yt-neuvottelut viitisen vuotta sitten, jolloin työnantaja halusi leikata kuluja. Ne saatiin kunnialla päätökseen eikä ketään irtisanottu. Osa vaihtoi lomarahan vapaaksi, tietyissä toiminnoissa väkeä lomautettiin ja määräaikaisuuksia ei jatkettu.

AKTIIVINA VALTAKUNNAN TASOLLA

Jyrki Sauramäki on ollut Etelä-Pohjanmaan Insinöörien (EPI) hallituksen jäsenenä 10 vuotta. Nykyisin hän on luottamusmiesvastaava, jolle yhdistys tarjoaa luontevan verkoston. Arvostusta saavat myös kenttäpäällikkö Timo Ruokon kanssa järjestetyt luottamusmiestapaamiset. Lisäksi Sauramäki on Insinööriliiton tesvaltuuskunnan varsinainen jäsen toista kautta. Hänen mielestään tes-valtuuskunta kokoaa yhteen luottamusmies- ja EPI:n hallituksen jäsenen työskentelyä. Tesvan kokouksiin viemisinään hänellä on paikallisia ajatuksia ja hyviä käytäntöjä. EPI:n näkökulmasta yksi hyvä käytäntö on aktiivinen yhteydenpito jäseniin. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista insinööreistä 60 prosenttia jää alueelle töihin. – Olemme onnistuneet nivomaan yhteen yrityksiä ja ammattikorkeakoulua. Sauramäen omalla työpaikalla on tiivis yhteistyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Oppilaitos sijaitsee viereisessä rakennuksessa. Epecissä on joka kesä muutama insinööriopiskelija harjoittelussa tai lopputyötä tekemässä. Yrityksessä koetaan, että on helpompi rekrytoida uutta väkeä, kun he ovat tuttuja jo kesätöistä. Sauramäki on aktiivinen mies muullakin vapaa-ajallaan. Siihen mahtuu muun muassa yhdistystoimintaa golfin tiimoilta, juniorivalmennusta sekä perheen kolmen pojan kuljettamista urheilutreeneihin.

Epec valmistaa muun muassa työkoneiden ohjausjärjestelmiä.

13


Juhani Pirinen on vetänyt kosteus- ja hometalkoita kohta viisi vuotta.

Kosteus- ja hometalkoot alkavat purra TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää

Lähes viidennes maamme kouluista ja päiväkodeista kärsii kosteus- ja homevaurioista, hoitolaitoksista joka neljäs.

14

K

osteus- ja hometalkoot -projektin ohjelmapäällikkö Juhani Pirisen mukaan Suomen rakennuskanta on huolestuttavassa kunnossa. Lähes 750 000 ihmistä altistuu päivittäin kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Pirisen mukaan syyt ovat pääasiassa menneiden vuosikymmenien suunnittelussa, rakennustyössä ja kosteudenhallinnassa, mutta myös käyttäjissä ja huollossa. Kaikkien hometalojen kertakorjaus

maksaisi eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan lähes 1,5 miljardia euroa. Ympäristöministeriö on viiden vuoden ajan tehnyt kuntien ja kuntayhtymien kanssa monipuolista yhteistyötä Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman kanssa. Se tarjoaa informaatiota ja opetusta sekä uusia toimintatapoja. Monessa kunnassa on jo tehty pitkän tähtäimen toimenpideohjelma rakennuskannan kuntouttamiseksi. – Tilojen monikäyttöisyyttä kannattaa myös miettiä, Pirinen painottaa.


Kiinteistön huoltoon kannattaa Katja Outisen mielestä satsata.

Hänen mukaansa syy nykyisiin ongelmiin sai alkunsa 1960-luvun lopun muuttoliikkeen myötä. Sen ajan rakentamiselle oli tyypillistä sekä kiire että pyrkimys edulliseen rakentamiseen. Uusia innovaatioita, kuten elementtirakentaminen, matalat perustukset ja tasakatot, otettiin käyttöön ilman tutkimusta niiden pitkäaikaiskestävyydestä. – Tuolloin rakennetuissa taloissa on monia riskirakenteita kuten valesokkelit ja sisältäpäin lämmöneristetyt betoniset lattiat, Pirinen luettelee. Matalat perustukset ja kellarinseinät ovat hänen mukaansa kaikkein haitallisimpia. Kaksi kolmasosaa homeongelmista johtuu maata vasten olevien rakenteiden vaurioista. Monissa kunnissa piillyt rahaongelma aiheutti sen, ettei niissä harrastettu kiinteistönhoitoa 10–15 vuoteen. KUNNOSTUKSIA TEHTÄVÄ

Suunnittelijoille, isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille on tekeillä käytännönläheinen opas kosteusteknisesti turvallisista korjausrakentamisen periaateratkaisuista. – Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kannattaa satsata, sanoo yliinsinööri Katja Outinen. Hänen vastuullaan on ympäristöministeriön käynnistämä kosteusmääräysten uudistamisen. Sen taustalla on eduskunnan kannanotto kosteus- ja homeongelmista, joka edellyttää ottamaan paremmin huomioon rakennus-

Vaurioiden selvittäminen on Paula Hännisen mukaan haastavaa.

”Korjauksiin on herätty viime hetkellä.” ten terveellisyyteen liittyvät seikat sekä rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamisen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuosi sitten säätää rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista uudis- ja korjausrakentamisessa. Asetuksella tullaan antamaan säädökset rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä olosuhteista. – Sisäilman sekä kosteus-, lämpöja valaistusolosuhteiden pitää olla terveellinen ja turvallinen, Outinen mainitsee esimerkin. Rakennustuotteiden CE-merkinnän pakollisuus aiheuttaa muutostarvetta rakentamismääräyksiin. –Ministeriö selvittää tarvetta asettaa kansallisia tuotekohtaisia vaatimuksia tärkeimmille rakennustuotteille, kuten vedeneristys- ja höyrynsulkutuotteet sekä vesi- ja viemärilaitteistot, hän kertoo. LISÄOPPIA TARKASTAJILLE

Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO alkoi viime keväänä kouluttaa rakennusteknisen perus-

koulutuksen saaneita rakentamisen terveellisyyteen liittyvissä asioissa. Täydennyskoulutus on saanut koulun penkille rakennusten kuntotutkijoita, rakennusterveyden asiantuntijoita ja korjaussuunnittelijoita. Tietojen päivittäminen on aiheellista siksikin, että terveydensuojelulakiin on ehdotettu tiukennuksia koskien tutkijoiden pätevyysvaatimuksia. – Koulutus on sekä tarpeellinen että mielenkiintoinen, terveystarkastaja Paula Hänninen sanoo. Hän tarkastaa Porvoon lisäksi Sipoon, Askolan, Pornaisten, Lapinjärven ja Loviisan rakennusten kuntoa terveydensuojelulain perusteella. Ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Hänninen pääsee RATEKOn koulutuksessa perehtymään myös rakennustekniikkaan. – Terveystarkastajan työ on haastavaa, sillä monesti tutkittavassa kohteessa ei haise eikä näy vaurioita, mutta käyttäjillä on oireilua, hän kertoo. Silloin on tehtävä kuntotutkimus ja avattava riskirakenteet eli valesokkelit, salaojat, vesieristeet ja alapohja. Terveydensuojelulakiin vedoten kiinteistönomistaja voidaan velvoittaa korjaamaan. Kunnissa vastuullinen taho on kunnan tilapalvelut, joka käyttää yksityisiä kuntotarkastajia kartoituksien tekemisessä. Terveyshaitat kosteus- ja homeongelmista kunnissa maksavat lähes 450 miljoonaa euroa vuodessa. 15


Ydinvoima poliittisessa TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies KUVA: TVO

Energia on politiikkaa. Ydinenergia on sitä vielä enemmän. Syksyllä ydinvoima on poliittisessa käsittelyssä tosissaan.

Y

dinvoiman rakentamisessa sekä periaatepäätöstä, rakentamislupaa että käyttölupaa haetaan valtioneuvostolta. Periaatepäätös viedään lisäksi eduskunnan käsiteltäväksi, jolloin se voi kumota päätöksen tai päättää, että päätös jää sellaisenaan voimaan. Periaatepäätöksessä kiinnitetään erityisesti huomiota ydinlaitoshankeen tarpeellisuuteen energiahuollon kannalta, sijaintipaikan sopivuuteen ja laitoksen ympäristövaikutuksiin sekä ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen. Rakennus- ja käyttölu-

16

van myöntää valtioneuvosto ydinenergialaissa määriteltyjen perusteiden mukaan. Eduskunta myönsi vuonna 2010 periaatepäätöksen kahdelle ydinlaitoshankkeelle. Toinen on Fennovoiman hanke, jossa Pyhäjoelle nousisi ensimmäinen reaktori. Toinen lupa on TVO:lla Olkiluotoon rakennettavaa neljättä reaktoria varten. Kummallakin hankkeella on omat ongelmansa. Siksi ne ovat joutuneet ottamaan askeleen prosessissa taaksepäin. Kumpikin luvanhaltija jätti hakemuksen täydentääkseen saamaansa lupaa.

olisi 66 prosenttia. Osan kotimaisista sijoittajista luovuttua hankkeesta ollaan vähän päälle 50 prosentin tasossa. Lopullinen osuus ei vielä ole tiedossa. Olkiluoto 3:n rakentamiset ongelmat ovat kaikille julkisuudesta tuttuja. TVO:n kohdalla kyse on siis aikataulusta. Yhtiö sanoo, että uuden reaktorin rakentamisen aloittaminen ei onnistu niin kauan kuin edellisen rakentamistyöt ovat kesken. Ongelman muodostaa se, että periaatepäätökset ovat määräaikaisia. Yhtiön pitäisi hakea rakennuslupaa viiden vuoden aikana. MIKÄ IHMEEN TÄYDENNYSLUPA?

RAHA JA AIKATAULU

Fennovoiman hankkeen kohdalla kyse on ensisijaisesti rahasta – tai tarkemmin sanoen hankkeen rahoituksen kotimaisen osuuden tasosta. Muutoksia on ollut muitakin, muun muassa aiottu laitetoimittaja ja rahoittaja ovat muuttuneet saksalaisesta venäläiseksi. Yhtiön oma alkuperäinen tavoite oli, että kotimaisen omistuksen taso

Ydinenergialaki ei tunne täydennyslupamenettelyä tai mainitse tapaa, jolla jo tehtyä periaatepäätöstä voidaan muuttaa tai täydentää. Siksi nyt käsittelyyn tulevia täydennyksiä kohdellaan prosessissa kuin uusia lupia eli ne menevät hallituksesta eduskuntaan päätettäväksi. Ainakin enemmistön oikeudellinen ja poliittinen tulkinta on ollut se,


prosessissa että koska molemmilla hakijoilla on jo periaateluvat, niin kysymyksessä ei ole uusi lupaprosessi, vaan vanhan muuttaminen. Näin hallitusohjelmassa oleva kirjaus siitä, että uusia ydinvoimalalupia ei myönnetä, täyttyy. Poliittista tulkintaa käytetään muutenkin. Laissa ei ole mitään mainintoja siitä, mikä pitäisi olla laitoshankkeen kotimainen rahoitusaste. Kysymys ei siis ole lain kirjaimen täyttämisestä, vaan sen tulkinnasta, joka on poliittisesti hyväksyttävää. Laki ei tunne myöskään mahdollisuutta anoa jatkoaikaa luvalle. Taas on poliittisen pohdinnan ja näkemysten aika. Hakemuksia harkitessaan hallitus viestitti, että molemmissa hankkeissa on kysymys tilanteista, joita lakia säädettäessä ei ole osattu huomioida. Tällä haluttiin kertoa, että hankkeet voidaan tulkita täydennyksinä. FENNOVOIMA ETEENPÄIN

Henki ennen päätöksiä oli se, että molemmat tai ainakin toinen lupahakemuksista hyväksytään. Ennakoitavissa

on myös, että eduskunnasta löytyy enemmistö luvan myöntämiseksi. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ilmoitti 15.9., että vain Fennovoiman hakemus menee eteenpäin. TVO ei siis saa jatkoaikaansa. Lopullinen päätös Fennovoiman osalta on odotettavissa jouluksi. Vihreät ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet jättävänsä hallituksen, kun lupia myönnetään. Heille poliittinen tulkinta on ollut se, että kysymyksessä ovat uudet luvat. Hallituksen muut puolueet ovat ilmoittaneet hallituksen tästä huolimatta jatkavan. Jos vihreät uhkauksensa toteuttavat, hallituksen enemmistö kutistuu 102 kansanedustajaan. Seurauksia tulee TVO:n anomuksen hylkäämisestäkin. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa Suomen energiantuotannossa häämöttää iso aukko nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiän loppuessa. On vähintäänkin epäselvää, miten tämä aukko voidaan paikata kotimaisella tuotannolla ilman ydinvoimaa.

Tulossa parempaa ydinvoimaa Ydinvoimaloiden reaktorityypit on tapana jakaa sukupolviin. Suurin osa käytössä olevista reaktoreista edustaa toista sukupolvea. Olkiluotoon rakenteilla oleva yksikkö on paranneltu kevytvesireaktori, kolmatta polvea. Seuraava sukupolvi lupaa parempaa ydinvoimaa. Uudelta tekniikalta odotetaan uusien polttoaineiden hyödyntämistä, uraanivarantojen riittävyyden parantamista, polttoaineen uudelleenkierrätystä, jätteen määrän ja sen radioaktiivisuuden pienentämistä sekä yhteistuotannon mahdollistamista. Suuri osa tulevan polven reaktoritekniikoista perustuu niin sanottuun hyötöön. Hyötöreaktori pystyy tuottamaan omaa fissiilistä polttoainettaan sellaisista isotoopeista, jotka eivät halkea neutronien vaikutuksesta. Tätä halkeavaa isotooppia on luonnonuraanissa vain 0,7 prosenttia. Nykyisin sitä joudutaan rikastamaan muutamaan prosenttiin perinteisiä reaktoreita varten. Hyötöreaktorit pystyvät siis käyttämään yleisintä uraanin isotooppia, joka tällä hetkellä jää käyttämättä. Ne voivat hyödyntää myös perinteisten ydinvoimaloiden ydinjätettä. Näiden reaktorien tuottama jäte on aktiivista satoja vuosia nyt puhuttujen tuhansien sijasta.

USEITA TEKNIIKOITA KÄYTÖSSÄ Neljännen sukupolven tekniikoita on kuitenkin lukuisia. Keskenään erilaisia esimerkkejä ovat sulasuolareaktori ja erittäin korkean lämpötilan reaktori. Erittäin korkeiden lämpötilojen reaktoreissa käytetään jäähdytteenä kaasua, jonka lämpötila voi olla jopa tuhat astetta. Korkea lämpötila mahdollistaa prosessihöyryn tai vedyn tuottamisen sähkön ohella. Vedyn valmistus ydinreaktorissa termokemiallisesti rikkiä ja jodia hyödyntävän prosessin avulla olisi merkittävä parannus ydinvoiman kilpailukykyyn, vaikka reaktorityyppi ei olekaan hyötöreaktori. Sulasuolareaktorissa polttoaine on nestemäisessä muodossa, suolaseoksena. Suola toimii myös jäähdytteenä. Reaktori ei tarvitse kallista paineastiaa, koska suolan kiehumispiste ylittää reaktorin käyttölämpötilan ja toimii ilmakehän paineessa. Suola ei missään oloissa syty palamaan, eikä reaktorin polttoaine voi sulaa, koska se on jo sulassa muodossa. 17


Talven sähkönsaanti on turvattu TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP ja KUVA: Tuomo Väinämö /Gorilla

Suomen käyttämästä maakaasusta kaikki tulee Venäjältä, samoin osa uraanista, raakaöljystä, kivihiilestä ja sähköstä. Jos Venäjä laajentaa talouspakotteitaan energiaan, Suomessa selvitään silti talven yli. 18


Suomessa sähköntarpeen huippu on noin 15 000 megawattia. Sähköä kuluu eniten oikein kylminä talvipäivinä.

S

ähköntuonti Venäjältä on enää murto-osa aiemmasta. Kaksi siirtoyhteyttä Ruotsiin takaa, että sähköä saadaan Norjasta ja Ruotsista. Tavallisena syyskuun iltapäivänä Venäjältä tuli Suomen verkkoon 341 megawattia ja Ruotsista 2 600 megawattia. Norjasta syötettiin PohjoisSuomen verkkoon 30 megawattia. Samaan aikaan Suomesta siirtyi Viroon 335 megawattia. Sähköntuonti Ruotsista on niin suurta, ettei valmisteilla olevan Olkiluoto 3:n tuotanto riitä sitä täysin korvaamaan. Reilu neljäsosa Suomen energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoimaloista kaksi on valmistettu Neuvostoliitosta, ja niiden uraani tuodaan Venäjältä. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen vakuuttaa, että uraania riittää. – Uraania on aina vähintään vuoden tarpeiksi eteenpäin. Vaikka uraanin tuonti lakkaisi heti, ydinvoimalat kävisivät varastossa olevalla määrällä ainakin vuoden. Muiden polttoaineiden maahantuojilla pitää huoltovarmuusvelvoitteen mukaan olla kivihiiltä vähintään kolmeksi kuukaudeksi, öljytuotteita vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Mukana ovat myös liikennepoltto-aineet. – Kun näiden lisäksi lasketaan mukaan valtion varmuusvarastot, tuontipolttoaineita riittää nykykäytöllä viiden kuukauden tarpeisiin, Kananen kertoo. SUOMI ON HAAVOITTUVAINEN

Euroopan komission selvitti keväällä, kuinka energiariippuvainen Euroopan unioni on. Omillaan tulisivat toimeen vain Tanska ja Viro.

”Sähkönsaannin poikkeuksiin on varauduttu.”

Niidenkin energiasta noin viidennes tulee muualta. Täysin tai miltei täysin riippuvaisia tuontienergiasta ovat Liettua, Irlanti ja Italia. Suomi kuuluu keskikastiin muun muassa Ison-Britannian ja Espanjan kanssa. Näissä maissa tuontienergian osuus on 40– 60 prosenttia. Komissio huomauttaa, että Suomi ja Baltian maat ovat haavoittuvaisia maakaasun osalta. Suomessa maakaasua ei voida varastoida maapohjan takia toisin kuin Saksassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa, joissa kaasua on varastoitu esimerkiksi vanhoihin kaivoksiin. Etenkin tammi-maaliskuussa Suomi voi komission raportin mukaan joutua pulaan, koska energiaa tarvitaan paljon lämmitykseen. Kymmenesosa maakaasusta menee lämmitykseen. Huoltovarmuuskeskuksesta vakuutetaan, että kaukolämpö- ja sähkölaitokset toimivat joka tapauksessa. Maakaasun sijaan voidaan käyttää esimerkiksi kevyttä polttoöljyä tai kivihiiltä. Maakaasusopimus Gasum Oy:n kanssa on voimassa vuoteen 2025. Maakaasun korvaaminen tulisi kalliiksi, sillä sitä korvaava öljy pitäisi kuljettaa maanteitse. Jos maakaasu täytyisi korvata pakotteiden takia koko EU:ssa, öljyn hinta nousisi roimasti.

VOIMALOITA SULJETAAN

Energiavirastosta muistutetaan, että Suomessa sähköntarve on viime vuosina vähentynyt. Tosin kylminä talvipäivinä sähköä tarvitaan paljon – jokaisena niistä noin 15 000 megawattia. Tehoreservinä ovat olleet muun muassa hiililaudevoimalat. Niitä suljetaan lähivuosina. – Seuraavan viiden tai kymmenen vuoden sisällä suljetaan monta voimalaa, Energiaviraston ylijohtaja Riku Huttunen sanoo. Loviisan ydinvoimaloiden toimiluvat päättyvät 2027 ja 2030. Huttunen huomauttaa, että niiden toimintalupia voidaan pidentää vielä, jos laitokset ovat kunnossa. SÄHKÖNKATKOJA KIERRÄTETÄÄN

Suomi on varautunut sähkönsaannin poikkeustilanteisiin. Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo kertoo, että jakeluverkkoyhtiöillä on tarkemmat suunnitelmat mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Jos sähkönsaantiin tulee häiriöitä, Fingrid antaa ohjeet paikallisille yhtiöille. – Me katsomme valtakunnan tasolla, mikä on rajoitustarve. Sähköyhtiöt jakavat rajoitukset eteenpäin siten, että kukin alue on tunnin tai kaksi kerrallaan ilman sähköä. Uusitalo painottaa, että elintärkeät kohteet, kuten sairaalat, on rajattu sähkökatkojen ulkopuolelle. Jakeluyhtiöt eivät välttämättä erottele, saavatko sähköä ensisijassa teollisuuslaitokset vai kotitaloudet. Periaatteena on, ettei talojen lämmitystä katkaista. – Teollisuuslaitokset ovat yleensä varautuneet sähkökatkoksiin, ja ne tulevat yleensä muista syistä kuin rajoituksista, Uusitalo toteaa.

19


Kuvateksti

Afrikassa huima it-alan kasvu TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Kimmo Brandt, Pekka Kankaan kotiarkisto ja Hannelie Coetzee /MediaClubSouthAfrica.com

Pekka Kangas retkellä Afrikan eteläkärjessä.

20

Afrikan maat loikkaavat monen verkkosukupolven yli suoraan älypuhelimiin ja mobiililaitteisiin. Suomalainen Tecnotree on hyvin kehityksessä mukana. Kolmasosa sen liikevaihdosta tulee jo kaupasta paikallisille teleoperaattoreille.


”Suomella on hyvä maine Afrikassa.”

T

ecnotreen tärkein yhteistyökumppani Afrikassa on mantereen johtava televiestintäkonserni MTN Group. Sillä on noin 200 miljoonaa asiakasta yli

20 maassa. – Afrikassa on valtavat kasvumarkkinat niin tilaaja- ja liikennemäärissä kuin yksittäisen käyttäjän palveluissa, kaupallinen johtaja Ilkka Aura kertoo. Tecnotreella on Afrikassa toimintaa jo 15 maassa. Tuotekehitys tehdään pääosin Bangaloressa Intiassa, jossa on noin 800 yrityksen yli tuhannesta työntekijöitä. Jonkin verran tuotekehitystä tehdään myös Irlannissa ja Suomessa. Yrityksen tuotanto on vuosien mittaan kehittynyt henkilöhakulaitteista kohti puheposti- ja ennakkomaksujärjestelmiä ja nykyisiä it-järjestelmien lisäarvopalveluja. Intialaisen Lifetree -ohjelmistoyrityksen oston jälkeen vuonna 2009 Tecnomen-nimi muutettiin Tecnotreeksi.

YHDEN SUKUPOLVEN YLI

Tecnotreen nykyisen toiminnan pääpaino on laskutus- ja asiakashallintajärjestelmissä sekä uusien palvelujen kehittämisessä. – Afrikassa hypätään ainakin yhden päätelaitesukupolven yli, kun siirrytään suoraan älypuhelimiin, tuotepäällikkö Pekka Kangas sanoo. Mikromaksujärjestelmät ovat siellä kehittyneitä ja virtuaalirahalla voi maksaa jo monet palvelut, kuten parturin ja taksin. Käteistä ei siis aina tarvita. Kankaan asemapaikkana on jo muutaman vuoden ollut Dubai Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Sieltä käsin hoituu kauppa myös pariinkymmeneen Afrikan maahan. Kankaan mukaan Afrikassa on isoja alueita, joissa operaattorin kasvu on saattanut perustua siihen,

Ilkka Aura tuntee kaupanteon kiemurat Afrikassa.

että se on ostanut yhden tukiaseman ja dieselgeneraattorin. Sitten on lähetetty poika reppu täynnä prepaidmaksukortteja myymään niitä kylissä. – Saattaa kuulostaa huvittavalta, mutta näin se on toiminut. Sähkönsaanti on usein ongelma infrastruktuuriltaan kehittymättömissä maissa. Pätkivät lankayhteydet eivät piinaa enää, sillä lähes 90 prosenttia Afrikan teleliikenteestä tapahtuu jo mobiilisti. TÄRKEÄT LISÄARVOPALVELUT

Teleoperaattorikentän voimakas muutos ja mobiililaitteiden esiintulo ovat panneet operaattorit etsimään uusia kasvumahdollisuuksia. Internetin kautta käytettävät Skype, WhatsApp ja Lync ovat jo syöneet perinteisiä operaattoripalveluja. – Kuluttajat kaipaavat elämyksiä, Aura sanoo. Matkapuhelinverkkojen vastaajapalvelut ovat olleet perinteistä Tecnotreen osaamisaluetta. Uusinta uutta edustaa Visual Voice Mail eli oman viestin hallinta älypuhelimella sähköpostin tavoin. – Autamme teleoperaattoreita luomaan uusia palveluita ja kasvuuria. Näitä on erityisesti it-puolella ja kommunikaatiopalveluissa.

ILMASILTA AFRIKKAAN

Pekka Kankaan mukaan EteläAfrikassa on hienoja innovaatioita enemmän kuin EU:ssa konsanaan. Valtiot panostavat koulutukseen, niinpä parhaat opiskelijat lähetetään ulkomaisiin yliopistoihin opiskelemaan. – Ammattitaito on kohdillaan ja insinööritaito on korkealla, insinööri Kangas kehuu. Tecnotree toivoo enemmän yhteistyötä koulutuksen alueella korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten välillä. Finpro on ansiokkaasti auttanut yrityksiä tarjoamalla tiloja käyttöön ja eri maiden lähetystöt ovat avanneet ovia yritysten edustajille. Myös expatriaatit ovat auttaneet start up -yrityksiä. SUOMALAISUUTTA ARVOSTETAAN

Suomalaisuus on vahva sana Afrikassa ja Lähi-Idässä. Kankaan arvelujen mukaan tämä on perua paperiteollisuuden ja Nokian pitkästä läsnäolosta mantereella. – Olemme rehtiä porukkaa emmekä yritä huiputtaa, Kangas tiivistää. Suomi geopoliittisesti neutraalina maana pystyy hänen mukaansa toimimaan alueella helpommin kuin amerikkalaiset, kiinalaiset ja israelilaiset yritykset. Muslimimaat katsovat tarkkaan kenen kanssa tekevät kauppaa. Yksi merkittävä kilpailutekijä on myös kyvykkyys toimia vaikeillakin alueilla ja suorittaa projektit loppuun saakka. Esimerkiksi Jemenin, Sudanin ja Nigerian kulttuurit poikkeavat huomattavasti suomalaisesta. Alueella työskentelevä voi törmätä huomattaviin riskeihin, alueella on sotia ja sairaudet leviävät. – Menen sinne, minne pitää, jos vain paikallinen lentoyhtiö lentää paikalle, Kangas naurahtaa. Jalat maassa, järki päässä – se on suomalaisen insinöörin motto. 21


Toiveena tasa-arvo TEKSTI: Anu Väätäjä /YTN KUVA: Annika Rauhala

Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt tarvitsevat oman työehtosopimuksen.

K

aupan alan ylemmät toimihenkilöt työskentelevät asiantuntija- ja esimiestehtävissä niin vähittäiskuin tukkukaupassakin. Ylempiä toimihenkilöitä alalla työskentelee noin 30 000. Toimiala on yksi suurimmista koko Suomessa. Vielä viisi vuotta sitten ala arvioi tarvitsevansa useita tuhansia osaajia lisää, mutta ennusteet ovat muuttuneet synkemmiksi viime vuosina. Ala on ollut rakennemuutoksen kourissa viimeiset vuodet, jossa esimerkiksi verkkokaupan kasvulla on ollut merkittävä rooli. Eikä vaikea taloudellinen tilanne ole jättänyt myöskään kaupan alaa osattomaksi. Kahden viime vuoden sisään alalla on nähty massiivisia irtisanomisia, jotka käynnistyivät jo ennen talouden taantumaa. Irtisanomisilta eivät ole välttyneet ylemmät toimihenkilötkään. – Yritykset petrasivat tuloskunto22

aan irtisanomalla henkilöstöään jo ennen taantumaa. Niihin ei ollut tuolloin minkäänlaisia perusteita, kun alan yritykset tahkosivat samaan aikaan voitollisia tuloksia, arvioi kaupan alan vastuullinen asiamies Ville-Veikko Rantamaula Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä. Vuoden sisään irtisanomistahti on kiihtynyt ja lisää on odotettavissa. Uusia toimintamalleja työstetään useissa yrityksissä, joissa keskiössä ovat osaaminen sekä henkilöstö. Kaikki henkilöstöryhmät eivät voi antaa panostaan tärkeään työhön, sillä ylemmillä toimihenkilöillä ei alalla ole omaa sopimusta. – Oman työehtosopimuksen puute näkyy paitsi ylempien toimihenkilöiden asemassa ja palkkatasossa, myös siinä, ettemme monestikaan ole mukana kehittämässä yrityksen toimintamalleja ja sitä kautta tulevaisuuden menestystekijöitä, Rantamaula sanoo. – Jäsenillämme alan tuloksenteki-

jöinä olisi varmasti annettavaa myös tällaiseen kehittämistyöhön. On merkillistä, ettei sellaista haluta sopimusteitse hyödyntää, hän pohtii. TYÖNANTAJALLA PENSEÄ ASENNE

YTN on käynyt vuosia alan työnantajaa edustavan Kaupan Liiton kanssa neuvotteluja ylempien toimihenkilöiden työsuhteiden ehdoista sekä työehtosopimuksen tarpeesta. Työnantajan mielestä työehtosopimus on kankea malli ja vanhanaikainen tapa sopia alan ylempien toimihenkilöiden asemasta. Konkreettisimmin työnantajien välinpitämätön asenne on näkynyt esimerkiksi keskitettyjen ratkaisujen implementoinnissa eri toimialoille. Varsin usein näiden sopimusten yleiskorotukset on maksettu muille sovitusti – paitsi kaupan alan ylemmille toimihenkilöille. Kaupan Liitto ei edes suosittele omille jäsenyrityksilleen työllisyys- ja


Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustaja Mirja Juslin toivoo, että ylemmät toimihenkilöt ymmärtäisivät järjestäytymisen tärkeyden myös kaupan alalla.

kasvusopimuksen mukaisten palkankorotusten maksamista alan ylemmille toimihenkilöille. Jo vuonna 2011 solmitun raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset jäi valtaosin kaupan alan ylemmillä toimihenkilöiltä saamatta. – Pahimmillaan jäsenistössämme on ihmisiä, jotka ovat jo toista kertaa korotusten ulkopuolella ja ”nollakorotusvuosia” on takana jo neljä vuotta, Rantamaula huomauttaa. Hän pitää käsittämätöntä, ettei alan kaikkia henkilöstöryhmiä kohdella tasa-arvoisesti. – Välillä tuntuu, että työnantajat ovat pitäneet työehdoista sekä palkankorotuksista neuvoteltaessa akavalaisia täysin pilkkanaan. Työantajan välipitämätön asenne sekä haluttomuus neuvotella ovat olleet pitkään tiedossa ja nyt meille riittää. KOHTI OMAA TYÖEHTOSOPIMUSTA

YTN uudisti kaupan alan edunvalvontatyön kokonaisuudestaan kuluvan vuoden alusta. Alalle perustetun projektiryhmän voimin etsitään uusia tulokulmia edunvalvontatyöhön jäsenistön tuella. Insinööriliiton edustaja työryhmässä on projektiasiamies Ulla-Mari Pasala. Toiminnalla on yksi selkeä tavoite: kaupan alan ylemmille toimihenkilöille oma työehtosopimus vuoteen 2016 mennessä. – Syyskuun alussa alkanut kenttäkierros on osoittanut, että toiminnalle on tilausta. Kentän tuki on tässä työssä tärkeää ja se meillä on, Pasala sanoo. Kaupan alan ylempien toimihenkilöiden oma työehtosopimus tuo oikeudenmukaisuutta ja vakautta. – Tällä hetkellä käytännöt ja työsuhteen ehdot ovat todella kirjavat, jopa työpaikkojen sisällä, Pasala kertoo.

Tarve yhteiselle sopimukselle Matkustusajan ja ylitöiden korvaamisesta sekä etätöistä sopiminen hiertävät monilla työpaikoilla. Asiat ovat tuttuja myös kaupan alalla. – Meillä Cramolla on hyvä työyhteisö. Keskustelu johdon ja henkilöstön välillä on sujuvaa, sanoo rakennuskoneita vuokraavalla Cramolla laatupäällikkönä toimiva Mirja Juslin. – Olemme kaikki sitä mieltä, että tämä on hyvä työpaikka. Mutta mekin olemme törmänneet muutamaan ongelmaan, joita aiheuttaa se, että kaupan alalla ei ole omaa työehtosopimusta. Juslin arvelee, että monet asiat olisivat sovittu jos ennalta, jos työehtosopimus olisi olemassa. Cramolla maksetaan ylityökorvauksia, vaikka niiden maksaminen tuntuu vaihtelevan toiminnoittain. Ensimmäistä kauttaan ylempien toimihenkilöiden toimiva henkilöstöedustaja kertoo, etätöiden tekemisestä on vaihtelevia käytäntöjä, koska asiasta ei ole erikseen sovittu. HYÖTYÄ MOLEMMIN PUOLIN

Juslin arvelee, että kunnon työehtosopimuksesta hyötyisivät sekä työntekijät että työnantajat. Työnantajan ei tarvitsisi miettiä erikseen joka kerta ja jokaisen ihmisen kohdalla, miten toimitaan, kun asiat on sovittu selkeästi.

Työehtosopimus toisi tasa-arvoa eri henkilöstöryhmien välille. – Yksittäiset ihmiset, erityisesti ylemmät toimihenkilöt, kuvittelevat olevansa niin hyviä neuvottelijoita, että saavat muita paremmat ehdot. Tämä ei ole totta, erittäin harva pystyy siihen, Juslin muistuttaa. Hänen työpaikallaan tilanne on siinä mielessä useimpia muita paremmin, että työnantaja on maksanut palkankorotukset samalla tavoin kuin muillekin henkilöstöryhmille. Rakennusalaa sivuavalla palvelualalla on taloudellisesti tiukkaa ja Cramollakin on käyty ytneuvotteluja. – Firmassa oli lomautustarve koko henkilöstölle. Saimme puolitettua lomautukset, sillä henkilöstö teki aloitteita säästöihin yksinkertaisissa, jokapäiväisissä asioissa. Parhaillaan vuorotteluvapaalla oleva Juslin kokee henkilöstön ja johdon väliset keskustelut erittäin tärkeiksi; hän haluaa jatkossakin olla niissä mukana. Sen tähden hän aikoo asettua ehdolle seuraavissa luottamusvaltuutettuvaaleissa. Teksti: Kirsi Tamminen

23


Sovittelu tarjoaa työkaluja työpaikan hankauksiin TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Jarkko Vertanen ja Shutterstock

Työyhteisösovittelija perää työpaikoille lisää avointa keskustelua, jonka kautta syntyy usein työskentelyä parantavaa joukkuehenkeä.

24


”Työyhteisön pitää jakaa yhteinen päämäärä.”

K

un työyhteisössä on kiusaamista, epäasiallista toimintaa, tarvetta yhteistyön kehittämiseen tai yhteisymmärryksen luomiseen, paikalle voidaan kutsua työyhteisösovittelija. Erilaisten muutosprosessien, kuten ytneuvottelujen tai fuusioiden, jälkeen syntyy usein konflikteja ja jännitteitä, joita voidaan purkaa työyhteisösovittelulla. – Yrityksessä ihmisten täytyy tulla toimeen sen verran, että saadaan aikaiseksi tulos, jota henkilöstöltä odotetaan, sanoo työyhteisösovittelija Seppo Mäki IC Insightista. Mäen mielestä suomalaisilla työpaikoilla keskustellaan liian vähän. Esimiehet ja johto eivät aina ajattele, että he sulattelevat muutosta pitkän aikaa ennen kuin sitä lähdetään viemään eteenpäin. Heistä voi tuntua, että henkilöstön sopeutuminen muutokseen kestää todella pitkään. Henkilöstön on saatava kertoa, miltä muutos tuntuu, vaikka oma toive ei toteudu. Mäki suosittaa, että yhdessä esimiehen kanssa keskustellaan tilanteesta ja kuinka siitä selvitään. Mäki puhuu muutosvastarinnan sijaan siitä, että muutoksen omaksuminen vaatii aikaa. Joskus on kyse siitä, että kun halutaan vaihtaa toimintatapaa, asiantuntija kokee, ettei hänen tapansa ole oikea tai hyväksytty. Silloin pitää keskustella siitä, miten asiantuntijuus toimii uudessa tilanteessa. ONGELMIEN RATKAISU TYÖPAIKALLA

Kun on tarvetta ulkopuoliselle, puolueettomaksi koetulle osapuolelle, työyhteisösovittelija saa kutsun. Hän ei kuitenkaan ratkaise työpaikan ongelmia, vaan mahdollistaa keskustelun.

Seppo Mäki kannustaa esimiehiä kuuntelemaan alaisiaan.

Ulkopuolisen tulo sovittelemaan voi aiheuttaa häpeää – etenkin esimiehessä, jos kutsujana on HR. Ongelmia saatetaan myös vähätellä. Välillä työpaikoilla ei haluta sovittelua, koska pelätään, että tilanne huononee entisestään. Joskus esimiehetkin ovat sitä mieltä, että asiat lutviintuvat itsekseen. Mäki ei ole törmännyt tilanteeseen, jossa sovittelu olisi huonontanut työpaikan ilmapiiriä. Mäen lähtökohtana toimivalle sovittelulle on subjektiivinen totuus; kenelläkään ei ole kokonaistotuutta. – Ei mennä juupas–eipäs-taisteluun, vaan yritetään ymmärtää, miten kukin tilanteen itse näkee. Sovitaan niin, ettei kenenkään tarvitse luopua omasta totuudestaan. Tyypillinen sovitteluprosessi on lyhyt. Alussa on sovitteluun osallistuvalle tiimille tai organisaatiolle infotilaisuus, jossa Mäki painottaa, että kukin kunnioittaa toisten näkökulmia, vaikka ei olisikaan samaa mieltä. Seuraavaksi sovittelija haastattelee jokaisen erikseen. Hän kannustaa puhumaan vaikeistakin asioista ja pyytää käytännön esimerkkejä hankalasta tilanteesta. Tavoitteena on, että varsinaisessa sovittelussa jokainen osallistuu avoimesti keskusteluun. Varsinaiselle sovittelulle varataan kokonainen päivä. Sen päätteeksi tehdään keskustelun pohjalta yhteisistä asioista sopimus, jonka kaikki allekirjoittavat ja johon kaikki sitoutuvat. Sovitteluprosessin päätteeksi, 2–3 kuukauden sisällä, pidetään muutaman tunnin seurantatapaaminen.

KATASTROFISTA TULOSPALKKIOON

Seppo Mäki kertoo esimerkin asiantuntijatiimistä, jossa syntyi palkkaneuvottelujen seurauksena työnseisaukseen johtanut konflikti. Esimies oli ajautunut tiimin ulkopuolelle ja yhteistyö ei enää sujunut hyvin pitkään yhdessä olleessa tiimissä. Organisaatiossa mietittiin, mitä tiimin kanssa tehdään. Henkilöstöpäällikkö kutsui sovittelijan paikalle. Esimies oli kuunnellut asiakkaita sekä muita tiimejä ja tehnyt johtopäätöksen, että oma tiimi ei hoitanut asioita toivottavalla tavalla. Hän ei kuitenkaan kysynyt omalta tiimiltä mitään. Heti alkuhaastatteluissa selvisi, että tiimin jäsenet kokivat, etteivät saaneet palkkaa niin paljon kuin olisivat halunneet. Kun Mäki kysyi, mitä palkka merkitsee, hän sai vastauksen: – Jotakin kautta näkee, että meitäkin arvostetaan. Loppujen lopuksi ei ollut kysymys palkasta, vaan arvostuksesta. Esimies ei ollut tajunnut tilannetta, mutta hän pyysi anteeksi ymmärrettyään syvällisten keskustelujen kautta, mistä oli kysymys. Sovittelun jälkeen tiimi alkoi työskennellä yhteistyössä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samana vuonna tiimiläiset saavuttivat myös ensimmäisen tulospalkkionsa, jota he olivat yrittäneet vuosia. – Sovittelussa usein käydään viimein keskustelu, jonka olisi voinut jo aiemmin käydä, Mäki toteaa.

25


Vastuullinen vaikuttaja työpaikalla TEKSTI: Minna Anttonen, alueasiamies

Alaistaidoilla tarkoitetaan työntekijän kykyjä ja taitoja toimia työyhteisössä.

J

otkut vierastavat alainensanaa, koska heidän mielestään se viittaa alamaisuuteen. Mutta suora käännös englanninkielisestä vastaavasta termistä Organizational citizenship -organisaatiokansalaisuus puolestaan kuulostaa erittäin kankealta. Kun puhutaan alaistaidoista, sana alainen tarkoittaa esimiehen vastaparia, työntekijää, joka työskentelee toisen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Merkitykseltään alaistaidotkäsite on suppeampi kuin työyhteisötaidot, mutta enemmän kuin käyttäytyminen. Alaistaitojen perusta ovat luottamus, sitoutuminen ja motivaatio. Alaistaito on vastuullista vaikuttamista työntekijän roolissa. Se ei niinkään liity työn muodollisiin vaatimuksiin, vaan enemmän työntekijän asenteisiin työtä, työyhteisöä ja esimiestään kohtaan.

26

Taitava alainen keskittyy olennaiseen eikä valita pienistä. Hän kehittää omaa toimintaansa eikä etsi kehitettävää vain muiden toiminnassa. Hän on kiinnostunut organisaation kehittämisestä ja suhtautuu avoimin mielin muutoksiin. Taitava alainen toimii työyhteisön parhaan edun mukaisesti. Hän on sitoutunut ja antaa energiaa ja osaamistaan työyhteisön käyttöön. Alaistaitoihin kuuluu myös tarpeettomien konfliktien välttäminen ja oman mielipiteen rakentava ilmaiseminen. Taitava alainen ymmärtää esimiehen roolin ja yrittää katsoa asioita myös hänen näkökulmastaan. ALAIS- JA ESIMIESTAIDOT YHTENEVIÄ

Hyvät alaistaidot ovat hyvin pitkälti samoja ominaisuuksia kuin hyvät esimiestaidot. Hyvä alainen kohtelee työkavereitaan tasapuolisesti. Hän ymmärtää ja sietää erilaisuutta, pitää kiinni sovitusta ja auttaa. Yleensä myös esimies on jonkun alainen, joten hänkin tar-

vitsee alaistaitoja. Esimiehen roolissa hyvät alaistaidot usein vielä korostuvat. Esimiehellä on esimiehen velvoitteet alaspäin ja alaistaitovelvoitteet ylöspäin. Alaistaidot ovat työn tekemisen perusosaamiseen, asenteeseen ja itsetuntemukseen liittyviä asioita, joita voi ja kannattaa kehittää. Oman työn tekeminen hyvin on alaistaitojen minimivaatimus. Jotta työnsä voi tehdä hyvin, täytyy ensin tunnistaa, mitä ja kenelle työssä tuotetaan. Ihan ensimmäiseksi työntekijän pitää olla kiinnostunut yrityksestä ja työyhteisöstä. Hänen pitää ymmärtää, mistä organisaation niin sanottu lisäarvo tulee. Lisäksi työntekijän on hyvä olla kiinnostunut siitä, mihin suuntaan organisaatio on menossa. ARVOJEN MERKITYS ARJESSA

Mikä on yrityksen strategia? Miksi yritys ylipäätään on olemassa ja miten se on järjestäytynyt. Organisaation arvot on hyvä tuntea ja erityisesti se, mitä arvot merkitsevät käytännössä. Bisnesgurut Ken Blanchard ja Michael O’Connor toteavat kirjassaan Managing by Values: – Kun henkilöstö sisäistää organisaation toiminta-ajatuksen ja sitoutuu yhteisiin arvoihin, tavalliset ihmiset yltävät epätavallisiin suorituksiin. Hyviin alaistaitoihin liittyy olennaisesti kyky antaa ja vastaanottaa palautetta. Palautteen saaminen on kehittymisen ja oppimisen edellytys. Hyvän kolmen A:n alaisen ominaisuudet ovat: ammattitaitoinen, auttavainen ja aloitteellinen. Asian voi sanoa vielä lyhyemmin; tärkeintä on, että asenne on kohdallaan.


Aikuiskoulutustuen saajien määrä kaksinkertaistunut TEKSTI: Aku Karjalainen /YTN

Oman osaamisen kehittäminen lisää ammattitaitoa sekä helpottaa uuden työpaikan saantia ja uudelle toimialalle siirtymistä, selviää tuoreesta Koulutusrahaston tutkimuksesta.

A

ikuiskoulutustuki on alentanut kynnystä hakeutua ammatillista osaamista kehittävään omaehtoiseen koulutukseen. Edunsaajien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Viime vuonna tukea sai noin 15 000 henkilöä. – Vuonna 2009 aikuiskoulutustuki oli selvästi työttömyyspäivärahaa pienempi, ja 2010 se korotettiin työttömyyspäivärahan tasolle. Siitä käynnistyi hurja kasvu, joka on jatkunut, kertoo Koulutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja. Noin 96 prosenttia tukea käyttäneistä vastanneista koki Koulutusrahaston myöntämän tuen merkittävänä tai erittäin merkittävänä koulutukseen hakeuduttaessa.

Sen sijaan taloudellinen tilanne nähdään yleisimpänä esteenä koulutukseen hakeutumiselle. Lisäksi potentiaaliset käyttäjät tuntevat tukimuodon heikosti. OPISKELU AVAA UUSIA POLKUJA

Tutkimus osoittaa, että työelämän aikana suoritettu opiskelu avaa sekä nykyisen tehtävän että koko työuran kannalta uudenlaisia mahdollisuuksia. Vastaajista neljä viidestä uskoo, että työelämässä olevien koulutus kehittää ennen kaikkea ammattitaitoa. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että koulutus helpottaa uuden työpaikan saantia ja uudelle toimialalle siirtymistä. Lähes puolet vastaajista puolestaan katsoo, että koulutus lisää mahdollisuutta palkankorotukseen. Pohjan mukaan aikuiskoulutustuki soveltuu myös muunto- ja täydennyskoulutukseen rakennemuutoksen kanssa kamppailevilla aloilla, jos kaikki hakuehdot täyttyvät. TUKEA KAHDEKSI LUKUVUODEKSI

Aikuiskoulutustukea voi saada joko täysimääräisenä tai soviteltuna, jolloin opiskelu on mahdollista työn ohessa.

Aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Valtio rahoittaa perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan. Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää, että henkilöllä on vähintään kahdeksan vuoden työhistoria, voimassa oleva työsuhde ja työnantajan hyväksymä opintovapaa. Tukea voi saada tutkintoon johtavaan koulutukseen tai ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Tukiaika on enintään 19 kuukautta eli kaksi lukuvuotta. Aikuiskoulutustukea voi käyttää vain kerran. Viime vuonna tuen saaneista ammattikorkeakoulussa opiskeli 37 prosenttia, yliopistoissa 31,7 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 28,5 prosenttia.

Lisätietoja: www.koulutusrahasto.fi/fi/ aikuiskoulutustuki

27


Jarmo Aurekoski palasi tekniikan pariin kehittämään lentoliikennepalveluja.

Lentocatering-työ pohjusti tekniseen innovaatioon TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Jarmo Teinilä

Tuusulalainen Jarmo Aurekoski oli nuorena innokas tekniikan harrastaja. Aikuisiällä tie vei lentoyhtiöiden catering-palveluiden kehittäjäksi. 28


”Säästöjä ruokien tarjoilusta yläilmoissa.”

V

anhat keksijänlahjat puhkesivat esiin uudelleen, kun omassa työssä harmitti ja kummastutti, miksi ruokatäydennyksiä on lämpötilasyistä tehtävä joka välilaskulla. Jarmo Aurekoski sai vajaat kymmenen vuotta sitten idean, joka sittemmin johti yrittäjäksi. Hän oli jo pitkään miettinyt, löytyisikö totuttuun aterialogistiikkaan järkevämpi ratkaisu. Lentoemäntien käytävillä lykkäämät trollit täytettiin uusilla ateriapakkauksilla välilaskujen aikana, vaikka tilaa trolleissa olisi ollut useammille annoksille. – Pulman ydin oli se, että trollien sisäpuoli oli totuttu pitämään kylmänä tuomalla sinne aina uutta kylmänlähdettä eli käytännössä - 78° C:n lämpötilaan jäähdytettyä hiilidioksidijäätä. Kukaan ei tullut miettineeksi, miten trollien rakenteen saisi paremmin eristäväksi, Aurekoski kertoo. Kun hän oli catering-ammattilaisena uudistanut ensin Blue 1:n palvelukonseptin ja pari vuotta myöhemmin tutustunut Finnairin palvelukonseptiin, koitti sopiva hetki keskittyä omien keksijänkykyjen elvyttämiseen.

tuun solumuoviin, jota lähtökohtana pitäen saimme viranomaisten ja onneksi myös asiakkaiden hyväksymän tuotteen, Aurekoski sanoo. – Nyt meillä on 16 lentoyhtiöasiakasta eri puolilla maailmaa. Lisäksi toista sataa yhtiötä harkitsee siirtymistä uuteen ratkaisuun. RATKAISU VANHAAN KALUSTOON

Teknisten ominaisuuksien lisäksi tarvittiin kuitenkin etuja, jotka tekisivät siirtymisen uuteen ratkaisuun mahdollisimman vaivattomaksi. Tämä oli Aurekosken mukaan tiedostettu jo Keksintösäätiön tukemassa tuotekehitysvaiheessa. – On olennaista, että pakkausta voi käyttää kaikissa olemassa olevissa tarjoilukärryissä eli trolleissa. Tämä tekee uuden ratkaisun käyttöönotosta mahdollisimman taloudellisen. Vähintään yhtä tärkeä asia on se, että enää trolleja ei tarvitse siirtää koneista välilaskujen aikana, mikä tehostaa lentojen valmisteluprosessia.

TAUSTALLA PALJON VAATIMUKSIA

Ilmailun ammattilaisena Aurekoski oli hyvin perillä niistä palo- ja turvallisuusteknisistä vaatimuksista, jotka kaikkien lennoilla käytettävien materiaalien tuli täyttää. Myös hygieniavaatimukset ovat ilmailumaailmassa ymmärrettävän tiukat. Eri vaatimukset rajasivat suuren osan materiaaleista pois. – Lopulta päädyimme vaahdotet-

Lentoateriapakkaukset säilyttävät lämpötilansa Icebridgen ratkaisun ansiosta jopa vuorokauden.

– Esimerkiksi KLM-yhtiö on arvioinut, että se säästää toista miljoonaa euroa vuodessa lennoillaan tämän prosessitehostuksen ansiosta. Aurekosken yritys Icebridge Oy keskittyy toistaiseksi pelkästään perustajansa kehittämiin tuotteisiin, joille on saatu patenttisuoja. Ateriakuljetusten lisäksi ratkaisu on herättänyt kiinnostusta myös esimerkiksi lääkekuljetuksista vastaavien yritysten keskuudessa. Täysin uusiakin materiaaliratkaisuja on kokeiltu sovelluksissa, jotka liittyvät luksuspalveluja tarjoavien lentoyhtiöiden palveluihin. – Olemme valmistaneet esimerkiksi sähköttömiä baarikaappeja erikoismateriaaleista, joiden poikkeuksellista lämmöneristävyyttä on tähän asti hyödynnetty lähinnä avaruusteknologiassa. TÄHTÄIMESSÄ MYÖS VIENTI

Päätuotteena jatkossakin Aurekoski pitää tavallisilla lennoilla käytettäviä pakkauksia. Niiden kysyntä on kasvanut parissa vuodessa tasolle, joka on mahdollistanut entistä voimakkaamman panostamisen myös vientiin. Icebridge on perustanut tytäryhtiön Delawareen Yhdysvaltoihin, ja Abu Dhabi on seuraavana listalla. Viiden vuoden kuluttua Jarmo Aurekoski arvioi yhtiön kokonaisliikevaihdon kasvavan noin 20 miljoonaan euroon. – Emme aio nostaa tuotteiden yksikköhintaa pilviin, vaikka kilpailua ei juuri olekaan, Autekoski sanoo. – Tärkeintä on, että asiakas saa konkreettisia hyötyjä ratkaisustamme. Näyttää siltä, että olemme onnistuneet tässä, koska asiakkaista on tullut yleensä kestoasiakkaita.

29


Insinöörisormusten jako Turussa 1968.

Piilosta esiin TEKSTI: Jouni Virolainen KUVA: Insinööriliiton arkisto

Nyt tutkitaan toimihenkilöiden edunvalvonnan ydintä.

V

iime syksynä alkaneessa tutkimushankkeessa etsitään tietoa siitä, millaiset syyt ja tilanteet ovat eri aikoina saaneet toimihenkilöalojen jäsenet järjestäytymään palkan tai työehtojen puolustamiseksi. Hankkeessa on useita osia. Ensimmäisessä tutkitaan toimihenkilöiden – tai kuten 1930-luvulla sanottiin – henkisen työn tekijöiden järjestäytymisen varhaisvaiheita. Toisessa keskitytään sukupuoleen, koulutukseen ja palkkatasa-arvoon liittyvien kysymysten kautta toimihenkilöliikkeen järjestäytymisen logiikoihin sekä toiminnan päämääriin ja tuloksiin eri aikoina. Hankkeiden tutkijoina toimivat sosiologian ja kulttuurihistorian dosentti Anu-Hanna Anttila Turun yli30

opistosta ja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Ilkka Levä Helsingin yliopistosta. Toimihenkilöliikkeen historiaa tarkastellaan siis uusista näkökulmista. Tulossa ei ole selvitys tai historiikki mistään yhdestä järjestöstä, vaan tutkimus toimihenkilöliikkeeksi kutsutusta kokonaisuudesta. Tutkimuksissa selvitetään toimihenkilöiden järjestäytymistä sukupuolen ja koulutuksen perusteella sekä sitä, miten tämä on näkynyt liikkeen muotoutumisessa. Tutkimushankkeen yhtenä kärkenä analysoidaan toimihenkilöliikkeen toimintaa ja itseymmärrystä eli sitä, miten järjestöaktiivit ovat oman toimintansa hahmottaneet ja suhteuttaneet tilanteisiin. Toisena kiinnostuksena on se, millä tavoin toimihenkilöliikkeessä on otettu huomioon sukupuolen ja

koulutuksen vaikutus palkkaukseen ja ammatissa toimimiseen sekä siihen, miten palkkatasa-arvoa on edistetty. Toimihenkilöalojen kipeimpiä työmarkkinakysymyksiä on sukupuolten välinen palkkatasa-arvo. Tutkimuksessa sukupuolten ohella tarkastellaan myös eri sukupolvien ja koulutustasojen sekä työnsuorituksiin perustuvaa tasa-arvoa. Sukupuolten välinen palkkatasaarvo on ollut kolmikantayhteistyössä osa työmarkkinapolitiikkaa. Työmarkkinayhteistyössä ei ole kuitenkaan pystytty poistamaan palkkaeriarvoisuutta. Työ palkkatasa-arvon puolesta on edelleen kesken. KANSAINVÄLINEN KIMMOKE

Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 1950 samapalkkai-


KOLUMNI suussopimuksen eli sopimuksen siitä, että samoista työtehtävistä on naisille ja miehille maksettava sama palkka. Sopimus ratifioitiin Suomessa vuonna 1962. Palkkataulukkojen sukupuolijako poistettiin käytöstä, mutta sukupuolitetut käytännöt jäivät kuitenkin vielä elämään. Seuraava virstanpylväs oli vuonna 1986 säädetty laki miesten ja naisten välisestä tasaarvosta sukupuoleen perustuvan syrjinnän estämiseksi ja naisten aseman parantamiseksi erityisesti työelämässä. Samalla perustettiin Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE. Vuodesta 2008 alkaen työpaikoilla ovat olleet käytössä palkkakeskustelumallit. Yksityisten yritysten henkilöstöstä noin puolella palkka määräytyy pätevyyden tai työsuorituksen systemaattisen arvioinnin pohjalta. Näissäkin malleissa on kuitenkin heikkoutensa. Näyttää siltä, että työmarkkinat ovat jakautuneet kahtia: kokoaikaisesti pysyvissä työsuhteissa työskenteleviin ja muunlaisilla työn tekemisen tavoilla tulonsa kerääviin. Niinpä pelkkä kuukausipalkkakaan ei paljasta eroja palkkatasa-arvossa, vaan laskentatavassa pitäisi pikemminkin tarkastella esimerkiksi toteutuneita vuosiansioita. TULOKSIA PARIN VUODEN KULUTTUA

Hankkeelle on saatu osarahoitusta Suomen Kulttuurirahastosta sekä Työsuojelurahastosta. Ensimmäiset tutkimushaastattelut on tehty ja hanke on etenemässä kohti aineiston analysointivaihetta. Jos kaikki sujuu aikataulun mukaan, ensimmäisiä tuloksia saattaisi päästä lukemaan loppuvuodesta 2016. Toimihenkilöiden järjestäytymistä liikkeenä on tutkittu Suomen poliittisessa historiassa kovin vähän. Jotta voidaan tehdä tutkimusta, pitää olla tutkimusaineistoja. Toimihenkilöarkisto ottaa vastaan yhdistysten historiikkeja, dokumentteja toiminnasta ja muuta materiaalia.

Lisätietoja Toimihenkilöjärjestöjen historiatoimikunnan sihteeri Inka Ukkola TJS Opintokeskuksessa, inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi.

Jyrki J.J. Kasvi TkT, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Ei mitään syytä huolestua

A

jan aamulla töihin ja vilkutan liikennettä seuraaville kameroille. Ne tunnistavat autoni rekisterinumeron ja laskevat liikenteen keskinopeuden matkalla kameralta toiselle. Pysäköintihallin kamera tekee saman ja avaa hallin portin. Työpaikan lukko tunnistaa avaimenperäni ja päästää minut sisään. Töissä avaan tietokoneen ja kännykän ja kirjaudun käyttämiini verkkopalveluihin. Tietoa minusta ja tekemisistäni alkaa kertyä eri puolille maailmaa. Kun soitan tai lähetän sähköpostia tai tekstiviestin, operaattori tallentaa tiedot poliisia varten. Keneen olen yhteydessä, koska ja missä? Salasuhteeni ei olekaan niin salainen. EU-tuomioistuin on todennut tallentamiseen velvoittavan direktiivin loukkaavan kansalaisoikeuksia niin pahasti, että se on mitätön. Mutta ei anneta sen häiritä Suomessa. Mitäs pelättävää tavallisella lainkuuliaisella suomalaisella on? Tosin Helsingin Sanomien mukaan (31.8.2014) lupia teletietojen käyttöön on myönnetty kevein perustein ja toiminnan valvonta on käytännössä mahdotonta. Toista se on muualla. Esimerkiksi Azerbaidžanissa ei kannata Euroviisuissa äänestää tekstiviestillä Armeniaa. Silloin voi käydä kutsu turvallisuuspoliisin kuulusteluihin. Lounastauolla maksan luottokortilla ja vilautan kanta-asiakaskorttia. Mastercard ja S-ryhmä tietävät minun pitävän burritoista ja juovan oluen kesken työpäivän, jo toisen kerran tällä viikolla. Viranomaiset ja yritykset eivät tietenkään käytä meistä keräämiään tietoja koskaan väärin. Mutta aina tiedot eivät pysy siellä, missä pitäisi. Edes Applen tietoturva ei ole aukoton, kuten parisuhdekuvansa netistä löytäneet julkkikset hyvin tietävät. Mutta eiväthän tavallisen meikäläisen kuvat tai tiedot kiinnosta ketään? Paitsi ehkä mustasukkaista puolisoa tai ylennystä kärkkyvää työkaveria.

31


OIKEUTTA TEKSTI: Viivi Mäkinen, työsuhdejuristi PIIRROS: Markku Haapaniemi

L ait suojaavat työntekijän yksityisyyttä Työnantajan oikeus johtaa ja valvoa työntekijöittensä työtä on yksi työsuhteen tunnusmerkeistä.

T

yönantajalla olevasta henkilötietojen keräämistarpeesta ja yksityisyyden suojan yhteensovittamisesta säännellään henkilötietolaissa ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (jäljempänä työelämän tietosuojalaki). Niissä toteutetaan yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä. Lakien lähtökohtana on, että työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia työntekijän henkilötietoja, eikä tästä tarpeellisuusvaatimuksesta voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä muun muassa työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan käyttöönotto ja menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet.

TEKNISEN VALVONNAN RAJOITTEITA

Teknistä valvontaa on muun muassa kamera- ja kulunvalvonta, puhelimen käyttö ja paikantaminen. Työnantaja saa valvoa työntekijöitään kameroiden avulla vain muutamassa erityisessä tapauksessa. Kameravalvonta on mahdollista, jos 32

tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden työnantajan tiloissa olevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien sujumisen varmistaminen. Lisäksi valvonta on sallittua, jos pyritään ennalta estämään vaaratilanteita tai selvittämään niitä. Kameravalvonta on mahdollista ainoastaan työnantajan käytössä olevissa tiloissa, eikä sitä saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Kameravalvontaa ei saa käyttää henkilöstö- ja sosiaalitiloissa, pukeutumistilassa, käymälässä eikä työntekijän henkilökohtaisessa työhuoneessa. Poikkeuksellisesti kameravalvonta voidaan kuitenkin kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jos se on välttämätöntä työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi. Kohdennus on sallittua myös omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtävänä on käsitellä merkittävää omaisuutta tai työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu työntekijän pyyntöön ja asiasta on yhdessä sovittu.

SALAKUUNTELU ON KIELLETTY

Työntekijän puhelimen salainen kuuntelu tai nauhoittaminen on kiellettyä ja rikoslain nojalla sanktioitu. Suostumuksen perusteella puheluita voidaan nauhoittaa esimerkiksi koulutuskäyttöön. Puheluiden tunnistamistietoja voidaan hankkia kustannusten seurantaan liittyvistä syistä; silloinkin tunnistamistiedot on saatava ilman kolmea viimeistän numeroa. Kulunvalvonta on sallittua, jos se on kytköksissä työntekijän turvallisuuteen tai työajanseurantaan. Työnantaja voi myös paikantaa työntekijän liikkumista työpaikan ulkopuolella.


Jos paikantaminen kohdistuu ajoneuvoon, kyse on työntekijän välillisestä paikantamisesta, kun esimerkiksi työvuorolistan perusteella voidaan selvittää ajoneuvon kulloinenkin käyttäjä. Paikantaminen on sallittua, jos perusteena on esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuden varmistaminen tai resurssien ohjaaminen oikeaan paikkaan. Välittömässä paikannuksessa on tarkoitus paikantaa ja seurata nimenomaan tiettyä työntekijää. Paikannus voidaan suorittaa esimerkiksi työntekijän käytössä olevan matkapuhelimen avulla. Tarvetta työntekijän välittö-

mälle paikantamiselle on arvioitava työntekijäkohtaisesti, ja työntekijän on annettava paikantamiselle suostumus. Lisäksi työnantajan on huolehdittava, että työntekijä voi kytkeä paikannuksen pois päältä ja päälle, varsinkin silloin kun päätelaitetta, kuten työsuhdepuhelinta, voi luvallisesti käyttää työajan ulkopuolella. TYÖNANTAJA PÄÄTTÄÄ

Työnantajalla ei ole oikeutta lukea työntekijän yksityisiä sähköposteja. Työnantajalla on kuitenkin oikeus päättää, mihin tarkoitukseen työpaikan sähköpostia käytetään. Työnantaja voi siis halutessaan jopa kieltää kokonaan yksityisen sähköpostiviestinnän työajalla. Työnantajalla voi olla työntekijän poissa ollessa tarve saada selville työn-

antajaorganisaatiolle kuuluvat viestit. Siksi työelämän tietosuojalaissa ovat yksityiskohtaiset säännöt niistä edellytyksistä ja menettelytavoista, joita noudattamalla työnantaja voi hakea ja jopa avata työntekijälle lähetettyjä tai hänen lähettämiään viestejä. Tavoitteena on, että työntekijän sähköpostiviestien salaisuus ei vaarannu ja toisaalta työnantajalle kuuluvat, tämän toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömät viestit voidaan työntekijän poissa ollessa saada työnantajan käyttöön. Lähtökohtana on työntekijän suostumus, mutta aina suostumusta ei ole mahdollista saada riittävän nopeasti, jos ollenkaan. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijä voi tehdä poissaoloilmoituksen työnantajaorganisaation sähköpostijärjestelmään ja ohjata viestit toiselle henkilölle tai omassa käytössä olevaan sähköpostiosoitteeseen tai valita henkilön, joka saa avata sähköpostit työntekijän puolesta. Huolehtimisvelvollisuuden lisäksi lakiin on kirjattu monikohtainen lista edellytyksistä, joiden pitää täyttyä, jotta työnantaja voi hakea ja avata sähköpostiviestin. Jos viesti haetaan tai avataan, siitä on laadittava työntekijälle kirjallinen selvitys. Avaamiseen osallistuneilla henkilöillä on salassapitovelvollisuus viestin sisällöstä ja otsikkotiedoista. Sähköpostien avaamista ja hakemista koskevien säännösten rikkomisesta voi seurata sakkorangaistus. Vaikka laki antaa suojaa viestien yksityisyydelle, työntekijän kuitenkin kannattaa hoitaa työhön liittymätön sähköpostiviestintä henkilökohtaisen sähköpostiohjelman kautta turhien epäselvyyksien ja vaivan välttämiseksi.

Lisätietoja: Työelämän tietosuojalaki 6 luku 18–20 §

33


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Työttömyys kasvaa edelleen Insinöörejä oli viime kesänä vailla työtä enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Työttömien lukumäärä on kasvanut jo vuodesta 2012 lähtien.

S

uomalaisinsinöörien työttömyydessä alueelliset erot ovat suuret. Eniten työttömyys on viimeisen parin vuoden aikana lisääntynyt Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Tilanteen paranemista ei ole näköpiirissä. Heinäkuussa työttömiä insinöörejä oli 6 515. Tämä on 895 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin ja 1 917 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Insinöörien työttömyys ei ole 2000-luvulla ollut kertaakaan niin korkealla kuin viime ja tänä vuonna. Työttömyys on heinäkuussa yleensä suurimmillaan. Tämä kausivaihtelu johtuu keväällä valmistuvien tulosta työmarkkinoille, määräaikaisuuksien päättymisestä kesäajaksi ja lomautusten lisääntymisestä keväällä. Työttömyys yleensä hellittää hieman jo elokuussa, mutta tällä hetkellä näkymä tulevaan on epävarma. Vuoteen 2009 saakka insinööreillä meni työmarkkinoilla suhteellisen hyvin. Vähiten työttömiä oli aivan vuosikymmenen alussa. Vastavalmistuneilla oli tuolloin lähes täystyöllisyys.

34

Vuosikymmenen lopulla finanssikriisin seurauksena työttömien insinöörien määrä lisääntyi hyvin nopeasti. Vuosien 2008 ja 2009 välillä työttömien insinöörien lukumäärä kasvoi yli 1 700 insinöörillä. Työttömyystilanne parani hieman vuosina 2011 ja 2012, mutta 2000-luvun alkuvuosien tasolle ei ole enää päästy. Nyt parin viime vuoden aikana työttömyys on heikentynyt jälleen merkittävästi. TILANNE PAREMPI KUIN 1990-LUVULLA

Insinöörien laskennallinen työttömyysaste heinäkuussa 2014 oli noin kuusi prosenttia. Työttömyysaste on viimeksi ollut näin korkea 1990-luvun laman aikaan, jolloin insinöörikoulutuksen saaneita oli huomattavan paljon vähemmän kuin nyt. Tuolloin työttömyysaste oli korkeimmillaan vuonna 1993, jolloin peräti noin 13 prosenttia insinöörikoulutuksen saaneista oli vailla työtä. 1990-luvun laman aikana pahin työttömyysvaihe kesti viisi vuotta aina vuodesta 1992 vuoteen 1997 saakka. Tällä välillä laskennallinen insinöörien työttömyysaste oli koko ajan yli seitsemässä prosentissa ja vuosien

1992 ja 1995 välillä yli yhdeksässä prosentissa. 1990-luvulla työttömyys iski etenkin nuoriin ikäluokkiin ja vastavalmistuneisiin, nyt työttömyys on suurimmillaan vastavalmistuneiden lisäksi kaikkein iäkkäimmillä, yli 60-vuotiailla insinööreillä. 1990-luvulla iäkkäimmät työttömät siirtyivät työttömyyseläkkeelle, mitä mahdollisuutta ei nykyään enää ole. Iäkkäämpien työntekijöiden irtisanomiset näyttäisivät nykyään olevan myös aiempaa yleisempiä. TYÖTTÖMYYS ON KASVANUT

Vaikka insinöörien työttömyys on kasvanut viime vuosina lähes kaikkialla Suomessa, työttömyyden kasvu ei ole ollut alueellisesti kovin tasaista. Viimeisen kahden vuoden aikana määrällisesti suurin työttömien kasvu on tapahtunut Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jos tarkastellaan työttömyyden kasvua kahden viime vuoden aikana prosentuaalisesti, suurimmat kasvuprosentit ovat Satakunnan, Lapin ja Kainuun alueilla. Kaiken kaikkiaan näillä alueilla työskentelevien insinöörien määrä on kuitenkin pieni. Elektroniikkateollisuuden alasajon myötä pahin työttömyyden kasvu Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui jo vuosien 2011 ja 2012 välillä, jolloin työttömien määrä nousi 27 prosenttia yhden vuoden aikana. Jos nykyistä tilannetta verrataan


Kasvu työttömien insinöörien ja rakennusarkkitehtien määrässä ely-keskusalueittain heinäkuusta 2012 heinäkuuhun 2014 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Häme Työttömien määrä 7/2012

Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo

Työttömien määrä 7/2014

Lappi Satakunta Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 0

200



vuoden 2012 heinäkuun tilanteeseen, Pohjois-Pohjanmaan alueen työttömien insinöörien määrä on noussut 607 työttömästä 780 työttömään eli noin 30 prosentilla. Elektroniikkateollisuuden alasajo näkyy myös Pirkanmaan ja Uudenmaan työttömyyden kasvussa. Pirkanmaalla työttömien insinöörien määrä on noussut kahdessa vuodessa yli 50 prosenttia ja Uudellamaallakin 45 prosenttia. Aina vuoteen 2012 saakka Uusimaa oli työllistymisen kannalta insinööreille hyvää aluetta, mutta tilanne on työmarkkinoilla heikentynyt varsinkin viime vuodesta lähtien selvästi. Viime

400



600

800

1000

vuoden heinäkuusta työttömyys Uudellamaalla on noussut yli 20 prosentilla. Insinöörityöttömyyden kasvulta ovat parin viime vuoden aikana säästyneet parhaiten Etelä-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen alueet. Vaikka näillä alueilla työttömyyden kasvu on ollut pienintä, myös näillä alueilla työttömyys on lisääntynyt kahden viimeisen vuoden aikana noin viidenneksellä. Yleensäkin pienemmillä alueilla sijaitsevat perheyritykset näyttäisivät yhä jossain määrin pitävän kiinni työntekijöistään, kun suuremmilla paikkakunnilla sijaitsevat isot yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitä joukoittain.

1200

1400

1600

TYÖNHAKIJOITA ON PALJON

Työvoimatoimistoihin ilmoittautuneiden työtä hakevien insinöörien määrä on kasvanut vuoden 2013 heinäkuusta 2 092 työnhakijalla ja vuoden 2012 heinäkuusta 3 520 työnhakijalla. Tämän vuoden heinäkuussa työnhakijoiksi ilmoittautuneita insinöörejä oli kaikkiaan 11 627. Työvoimatoimistoon ilmoittautuneiden työnhakijoiden määrä sisältää työttömien lisäksi myös lomautetut ja työttömyysuhan alla olevat. Työnhakijoiden määrä on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan 2010-luvulla ja ennakoi sitä, että insinöörityöttömyys jatkaa yhä kasvuaan. 35


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Tero Rinne

Oskari Hoppula on lähtenyt mukaan Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIO ry:n toimintaan.

Energia-ala kasvaa ja kehittyy Jatkuvasti kasvavalla energiaalalla tulevaisuuden näkymät ovat valoisia. Uusia tekniikoita kehitetään koko ajan lisää, kun energiankulutus kasvaa.

J

yväskylän ammattikorkeakoulu JAMK:ssa opiskeleva Oskari Hoppula aloitti energiatekniikan opinnot vuonna 2012. Hoppulan isä oli puhunut energiatekniikasta monet kerrat ja ajatus alan opinnoista jäi hautumaan nuoren miehen takaraivoon. Varusmiespalveluksen jälkeen Hoppula mietti tulevaisuuden suunnitelmiaan ja päätti pistää hakupaperit JAMK:n energiatekniikan koulutusohjelmaan. Kesällä Hoppula sai koululta viestin, että hänet oli hyväksytty kouluun opiskelemaan energiatekniikan insinööriksi. Insinööritutkintoon kuuluvien matematiikan ja fysiikan opintojen lisäksi energiatekniikan opinnot koostuvat alan perusopinnoista sekä automaation, sähkö- ja konetekniikan perusteista. Energiatekniikkaan

36

syvennytään energiatalouden, lämpöja virtaustekniikan sekä termodynamiikan opinnoissa. Käytännön työhön energiatekniikan parissa tutustutaan työharjoittelujaksoilla. LASKEMINEN KIINNOSTAA

Hoppula on viihtynyt koulussa energiatekniikan opintojen parissa. Opiskelu koostuu pääasiassa laskemisesta. Statiikan, lujuusopin ja termodynamiikan laskut ovat tulleet tutuiksi. – Laskeminen on mukavaa. On mielenkiintoista ratkaista haastavia ja kinkkisiä yhtälöitä tai selvittää voimalaitoksen polttoaineen tarvetta ja tuottoa, Hoppula kertoo. Hänen opintonsa ovat puolessa välissä ja valmistuminen on tähtäimessä vuoden 2016 keväälle. Ennen valmistumistaan Hoppula suunnittelee lähtemistä opiskelijavaihtoon. JAMK:ssa opiskelijavaihtoon lähtemistä kannustetaan; vaihdossa pääsee harjoittamaan kielitaitoa ja hankkimaan alan kansainvälistä koulutusta. Hoppula toivoo pääsevänsä opiskelijavaihtoon Keski-Eurooppaan, mieluiten Saksaan tai Itävaltaan. Maat vetävät puoleensa runsaan teollisuuden vuoksi.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ

Viime kesänä Hoppula oli kesätöissä Suolahden vaneritehtaalla. Kun tuotanto oli seisokkiviikolla pysähdyksissä huollon vuoksi, Hoppula pääsi tehtaan voimalaitokselle työskentelemään ja tutustumaan omaan alaansa pintaa syvemmältä. Hoppula tutustui kattiloihin ja säiliöihin sisältä käsin. Kun tuotanto on käynnissä, sinne ei ole mitään asiaa. VALOISA TULEVAISUUS

Hoppula kokee energia-alan näkymät valoisina. Uusia energiatuotantotapoja on kehitettävä ja tehokkuutta parannettava; energian kulutus on nousussa. – Ala kehittyy kohti puhtaampia energiamuotoja. Jatkossa energiaa tuotetaan monesta eri lähteestä. Uskon, että energiatehokkaammat tuotteet ja laitteet yleistyvät tulevaisuudessa, Hoppula pohdiskelee. Valmistumisen jälkeen hän haluaa päästä luomaan uutta tekniikkaa energia-alalle. Toiveena on saada myös kansainvälistä työkokemusta; jos ei ulkomailla työskentelystä niin ainakin työmatkojen muodossa.


Työssäkäyntitutkimus on käynnissä Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton yhdessä toteuttama tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus TOTT on parhaillaan käynnissä. Insinööriopiskelijoiden työllistymistä kesäisin on tutkittu jo 34 vuoden ajan. Kuusi vuotta sitten tutkimus tarkennettiin koskemaan ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alaa laajemmin; tutkimuksessa otetaan huomioon myös lukukausien aikana tehty työ. Näin tutkimus on entistä kattavampi läpileikkaus työnteon ja opiskelun yhteensovittamisesta. Liitot tutkivat perinteisesti opiskelijoiden työja harjoittelupaikkatilannetta, työn laatua ja sisältöä sekä niiden kehitystä. Tietoja käytetään apuna edunvalvontatyössä. Tavoitteena on saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Liiton tekemät tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen tärkeyden valmistumisen jälkeisessä työelämään sijoittumisessa, asematasossa ja palkkauksessa. TAVOITTEENA KATTAVA OTANTA

Osaava ammatillinen edunvalvonta tarvitsee tietoa tuekseen. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että tutkimuksen otanta on kattava ja alueellisesti opiskelijamääriin oikein suhteutettua. Työelämätutkimuksella saatuja tietoja hyödynnetään vuosittain kesätyöpalkkasuosituksissa. Tietoja tarvitaan myös, kun neuvotellaan tekniikan koulutukseen ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvissä asioissa työnantajien ja päättäjien kanssa. Tutkimukseen voivat vastata kaikki tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakouluopiskelijat toisesta vuosikurssista lähtien eli tänä syksynä opintonsa aloittaneet opiskelijat eivät vielä kuulu kohderyhmään. Kyselyyn voi vastata netissä tai kouluilla jaettavalla paperilomakkeella. Muista vastata vain yhtä vastaustapaa käyttäen. Tutkimusaikaa on syyskuu.

Vastaa kyselyyn www.iol.fi/kyselyt In English www.iol.fi/surveys

IOL:n ÄÄNI Marjut Lehtinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Opinnot joustavat

N

iin paikallisyhdistyksissä kuin Insinööriopiskelijaliitossa toiminta on jo hyvässä vauhdissa. Myös koulun penkin kulutus on kuumimmillaan; moni saattaa alkaa kyseenalaistamaan opintojen järkevyyttä ja aiheellisuutta. Ajan mittaan arvostus omaa tutkintoa kohtaan laskee ja opiskelumotivaatio saattaa kärsiä. Turhautuminen laboratoriossa ja matematiikan luennoilla istumisesta saattaa olla lähelläkin monen tunnetilaa. Ammattiaineet ja konkreettinen käsillä tekeminen ovat kaikista mielenkiintoisinta, mutta ne häämöttävät edessä pahimmillaan vasta kolmantena opiskeluvuotena. Ammattiaineet tuovat opiskeluun jotain normaalista päiväjärjestyksestä poikkeavaa, sillä jokainen päivä on erilainen. On kuitenkin muistettava, että kaikkien opintosuunnitelmat eivät ole alusta asti kiveen hakattuja ja suunnitelmiin voi tulla muutoksia. Jos kaksi vuotta puutekniikkaa lukenut insinöörinalku päättää vaihtaa linjaa sähkön puolelle, niin järjestelmä on joustava ja tarjoaa mahdollisuuden. Puupuolen ammattiaineita ei ole vielä takana liikaa ja peruskurssit on suoritettu. Linjan vaihto on tehty siis melko kivuttomaksi. Suunnitelmat saattavat muuttua esimerkiksi perheenlisäyksen tai sairauden myötä. Äkillisen sairauslomaa vaativan sairauden yllättäessä ajatus opinnoista on varmasti kovan mietinnän aiheena. Onneksi 1.1.2015 alkaen opiskelijoilla on jatkossa oikeus vähäiseen opiskeluun sairauslomalla, jolloin opiskelijalle maksetaan opintotuen sijaan sairauspäivärahaa. Tällä hetkellä sairauspäivärahan ehdot estävät opintojen suorittamisen. Tulevaisuudessa siis kun istut turhalla luennolla, pidä mielessäsi, että insinöörikoulutus perustuu luonnontieteelliseen ytimeen ja opintosuunnitelmat on pyritty laatimaan meidän kaikkien hyvinvointia ajatellen. Joustovaraakin on eri elämäntilanteissa oleville.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner ja asiamies Heini Ristell, sähköpostitse etunimi.sukunimi@ilry.fi.

37


Porokari siirtyi uudelle vuosikymmenelle TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki

Tunnelma nousi riehakkaaksi, kun Marzi Nymanin bändi soitti Paranoidin.

Puheenjohtaja Pertti Porokarin 50-vuotisjuhlat Kalastajatorpan Merisalissa olivat rento tilaisuus. Päivänsankaria luonnehdittiin selväsanaiseksi, suorapuheiseksi ja tiukaksi insinöörien edunvalvojaksi. Puolentoista sadan vieraan joukossa oli lähimpien työtoverien lisäksi runsaasti suomalaisia työmarkkinapolitiikan vaikuttajia. Jari Nummenpää, Hannele Aikio ja Kirsi Kaasinen edustivat teknologiateollisuuden luottoja. 38


Yhdessäoloa ja musiikkia 1.

2.

3.

1. Työnantajaliitoista on onnitteluvuorossa Teknologiateollisuus ry: Jarkko Ruohoniemi, Risto Alanko ja Jorma Turunen (oik.). Kolmikko tunnusti, että neuvotteluissa on välillä ollut tiukkoja paikkoja. 2. Marzi Nymanin bändi viihdytti riehakkaasti juhlakansaa. Musiikkitarjonta vaihteli raskaasta rockista hienostuneeseen jazziin. 3. Paikalla oli suuri joukko liiton jäsenjärjestöjen johtoa pohjoisinta Suomea myöten. Etualalla Helsingin ja Kuopion edustajia. 4. Valtakunnansovittelija Esa Lonka löysi juttuseuraa ministeritasolta: liekö eläkeneuvottelut Longan seurueen aiheena. 5. Työmarkkinapöydistä tuttu Antti Rinne oli Porokarin vieraana uudessa roolissa, valtiovarainministerinä. Miehillä tuntuu olevan hauskaa edelleen. 6. Insinööriliiton varapuheenjohtajat Pekka Liimatainen (vas.), Matti Häkkinen ja Raimo Sillanpää toivat omat onnittelunsa Pertti ja Marju Porokarille. Onnittelupuheen pitäneen Liimataisen mukaan puheenjohtajan kovin tuki löytyy aina läheltä.

4.

5.

6.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

 









  

   





 



 

 

 

 

 



Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Tiukka trio 1. Suomi jakaa joka toinen vuosi miljoonan euron Millenium-palkinnon ihmisten elämänlaatua parantavan teknologian kehittäjälle. Kuka oli sen ensimmäinen saaja ja mistä hänet palkittiin?

 





 

 







Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.



2. Raaka-ainepörsseissä kauppaa käydään perinteisillä mittayksiköillä. Kultaa voi ostaa esimerkiksi unsseissa ja öljyä barreleissa. Kuinka monta litraa on yksi barrel? 3. Setelinipussa on kaksikymppisiä, viisikymppisiä ja satasia yhteensä 25. Rahaa nipussa on yhteensä 1 090 euroa. Kuinka paljon on mitäkin setelilajia, kun kaksikymppisiä on kolme kertaa satasten määrä?


Kuopion InsinÜÜrit ry:n syyskokouskutsu Aika: Torstai, 30.10.2014 klo 18.00 Paikka: Hotelli Savonia, Sammakkolammentie 2 Kokouksessa käsitellään sääntÜjen 11§ mainitut asiat. Paikalle ovat tervetulleita kaikki Kuopion InsinÜÜrit ry:n jäsenet.

Kutsu IOL:n liittokokoukseen InsinÜÜriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntÜmääräinen liittokokous järjestetään 14.-15.11.2014 Original Sokos Hotel Lakeudessa Seinäjoella. Liittokokoudessa käsitellään sääntÜmääräiset asiat; vahvistetaan tilinpäätÜs ja toimintakertomus vuodelta 2013, päätetään vastuuvapauden myÜntämisestä vuoden 2013 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2014 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2014. Lisäksi liittokokoudessa käsitellään InsinÜÜriopiskelijaliiton strategiaa sekä jäsenmaksu-uudistusta.

Ala-Kymen InsinÜÜrit AKI ry:n syyskokous Aika: Torstai 6.11.2014 klo 18:00 Paikka: Sirius Sport Resort, Kotitie 10, 49270 Pyhtää Kokouksessa käsitellään sääntÜjen 10 § määräämät asiat.

Tarkemmat tiedot esityslistoineen toimitetaan paikallisyhdistyksen liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisätietoa puheenjohtaja Marjut Lehtinen OCTLWVNGJVKPGP"KQNĆ‚RWJ asiamies Juha Manu LWJCOCPW"KNT[Ć‚RWJ

Ilmoittautumiset viimeistään 23.10.2014 osoitteessa www.aki.fi.

Jo yli 2 000 jäsentä on ilmoittanut, ettei enää halua taskukalenteria.

Onko paperikalenteri sinulle turhake? Jos et halua enää liiton tarjoamaa perinteistä kalenteria, peruuta se 5.10. mennessä sähkÜisellä lomakkeella osoitteessa YYYKNT[ƂMCNGPVGTK Lomakkeella tarvittavat tiedot ovat nimi, sähkÜpostiosoite sekä jäsennumero. Aiemmin tehdyt peruutukset ovat edelleen voimassa eikä niitä tarvitse uusia.

InsinÜÜriliiton keilamestaruuskilpailut 2014 Pollen Pokaalin yhteydessä Lohjan Keilahallissa 6.10. - 23.11.2014 Sarjat: henkilÜkohtainen, parikisa ja nelimieskisa. Joukkue nimettävä ennen ensimmäisen kilpailijan heittosuorituksia. Tasoitukset: Keskiarvotasoituksin 70 %, 0 raja 210 KilpailulähdÜt:

torstaisin klo 19:15 lauantaisin klo 12:00 sunnuntaisin klo 12:00, 14:00 tai sopimuksen mukaan

Kilpailumaksu: InsinÜÜriliiton kilpailu käydään Pollen Pokaali -kilpailun yhteydessä maksamalla kilpailumaksu. InsinÜÜriliiton kilpailuun voi osallistua myÜs rekisterÜimätÜn keilaaja (InsinÜÜriliiton jäsen), mutta hän ei ole mukana Polleen Pokaali -kilpailussa. Kussakin sarjassa palkitaan kolme parasta. Tulokset www.loke.fi ja www.lohjankeilailuliitto.com Kilpailuvaraukset Lohjan Keilahalli puh. (019) 369 1809 41


JÄSENPISTE TEKIJÄ:Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Varmista jäsenmaksusi ajantasaisuus Kun maksat jäsenmaksusi, pidät jäsenyytesi voimassa ja varmistat oikeutesi lukuisiin jäsenetuihin kuten vakuutuksiin ja kurssialennuksiin. Jäsenetujen lisäksi käytettävissäsi on merkittäviä ja rahanarvoisia jäsenpalveluita, kuten työsuhdeneuvonta ja urapalvelu. Maksamasi jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Jos jäsenmaksulaskusi on kadonnut tai et ole laskua saanut, laita viesti asiasta asiakaspalveluumme osoitteeseen asiakaspalvelu@ilry.fi. Ilmoita viestissä myös jäsennumerosi, joka on jäsenkortissa.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

42

Koko vuoden jäsenenä olleelle jäsenelle voidaan myöntää vuoden 2014 jäsenmaksuun alennusta, jos alennusperuste kestää yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennus myönnetään kerrallaan vain yhdellä alennusperusteella. Perättäisillä alennusjaksoilla voi olla eri alennusperusteet. Tämän vuoden jäsenmaksun alennukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa työttömyys/lomautus, perhevapaa ja eläkkeelle siirtyminen, joka ei koske osa-aikaeläkettä. Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, muista tehdä muutospyyntö jäsenrekisterin tietoihin. Muutospyyntö tehdään jäsensivujen jäsennäkymässä osoitteessa www.ilry.fi. Lisätietoja: www.ilry.fi /edut ja palvelut, www.ilry.fi/ alennusohjeet

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 801 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 801 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 asiakasyhteyshenkilö Anssi Oksanen, 0201 801 838 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Tuomas Ylläsjärvi Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Anu Kaniin ja Thinkstock

Vapaaehtoinen pelastustyö tarjoaa Sami Majurille haasteita ja yllätyksiä.

Antoisa vastapaino työlle Ala-asteella syntynyt kiinnostus vapaaehtoiseen pelastustyöhön ei ota sammuakseen. Sami Majurin mielestä se on sekä antoisa että haastava vastapaino työlle.

K

oulun seinällä ollut ilmoitus VPK:n nuoriso-osaston toiminnasta herätti 11-vuotiaiden poikien kiinnostuksen vapaaehtoiseen palo- ja pelastustyöhön. Ensimmäisiin harjoituksiin oli kokoontunut yli viisikymmentä 10–17-vuotiasta nuorta. – Omasta ikäluokastani oli mukana useampia, nyt taitaa siitä porukasta olla enää pari jäljellä, Sami Majuri laskee. Työt, koulut ja elämäntilanteet ovat vieneet miehiä muille paikkakunnille. Osa on tehnyt harrastuksesta ammatin ja siirtynyt pelastuslaitoksen leipiin. Majuri muistelee käyneensä nuoriso-osastossa melkein kaikki silloiset kurssit. 18-vuotiaana hän pääsi mukaan hälytysosaston toimintaan. Harrastus on jatkunut työn ohella pelkästä mielenkiinnosta ja tarjoaa kannustimen itsensä kunnossapitämiselle.

NYKYISIN SOPIMUSPALOKUNTA

Parinkymmenen vuoden aikana pelastustoimi on käynyt läpi suuria muutoksia. Nyt puhutaan sopimuspalokunnasta; VPK-yhdistys tekee pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen, jota vapaapalokunnan hälytysosaston jäsen toteuttaa. Hälytyksistä ja harjoituksista maksetaan niihin osallistuville palkkaa. Majuri on toiminut vuodesta 1997 lähtien osastonsa koulutusvastaavana ja viime vuosina myös Lapin pelastuslaitoksessa sopimuspalokuntien neuvottelukunnan jäsenenä. TILANTEET VAIHTUVAT RIPEÄSTI

Antoisinta Majurin mielestä ovat vaihtuvat tilanteet. Ne voivat muuttua nopeastikin eikä yksikään hälytys ole samanlainen. Tietyt rutiinit toimivat aina, mutta opittuja tietoja ja taitoja pitää osata soveltaa. – Kun toisilla on hätä, pyrimme ratkaisemaan tilanteen mahdollisim-

man nopeasti, oli talvi tai kesä, hän selvittää. Haastavimpia ovat olleet tilanteet tehdasympäristöissä. Siellä on paljon riskejä eikä turvallisuudesta voi tinkiä. Myös suuret maasto- ja metsäpalot ovat vaativia. – Lapissa etäisyydet ovat pitkät, joten hälytykseen lähtiessä on jo pieni pelko, että paikalle ei ehditä ajoissa ihmishengen tai omaisuuden suojelemiseksi. Yleisimmät pelastustyöt ovat rakennuspalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä. HARRASTUS VAI TYÖ

Majuri kertoo harrastuksen haasteista, että joskus saattaa aamuyöstä tulla hälytys, johon tekisi mieli lähteä. Vaakakupissa painaa kuitenkin enemmän työpalaveri aamulla. Välillä on tullut oltua yö hälytyksessä ja tunnin parin yöunilla on saanut selvitä seuraavan päivän työssä. – Meidän hälytysosastossamme on alueen teollisuuden sekä muiden alojen ammattilaisia vahvasti edustettuina, heidän asiantuntemuksestaan on hyötyä hälytystilanteissa.

43


Liiton jäsenyydessä on järkeä Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.

Turvanasi ovat kattavat oikeusturva- ja vastuuvakuutukset sekä vapaa-ajan vakuutukset.

Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan.

Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua.

i ör öri inö inö inööri insinsins

Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.

Käytössäsi on monipuolinen valikoima rahanarvoisia etuja.

Jäsenyytesi liitossa Jäsenmaksu

Saat kiinnostavaa luettavaa työstä ja elämästä.

Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.

Työttömyyskassan jäsenyys Verovähennys

Parempi työpäivä Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta. YYYKNT[Ƃ.

Insinoori-06-2014  

Insinööri-lehden numero 6/2014

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you