Page 1

6/ 6/2013 /20 013

Kivääri kehittyy jatkuvasti Kielitaito kannattelee

Yritysyhdistys tukee työpaikalla


10 26.9. numero 6/2013

Sakolla on asevalmistusta useassa polvessa . . . . . 10 Neuvottelukierros on käynnissä. . . . . . . . . . . . . . . 14 Metropolia ja UPM testaavat uudenlaista autoa . . . 16 Työn imu on arvokas kokemus . . . . . . . . . . . . . . . 18 Henkilöstöedustaja joka työpaikalle . . . . . . . . . . . . 19 Työpaikalla apu on lähellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Konsulttialan yritysyhdistys kokoaa väkeä . . . . . . . 22 Nokia kauppaa puhelinvalmistuksensa . . . . . . . . . 21 Uranostetta tarvitaan juuri nyt. . . . . . . . . . . . . . . . 26 Eläkeremontin tarve Euroopassa kasvaa . . . . . . . . 28 Vaellus syntyy yhteistyöllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Ajankohtaista jäsenrekisteristä . . . . . . . . . . . . . . . 42

20

Luottamusvaltuutettu Juha Mielikäinen ajaa ylempien toimihenkilöiden etuja rakennustuoteyhtiössä Lappeenrannassa.

2

16 26 Kansi: Jarmo Sipilä


Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi

Kannattaisi olla tosissaan uomen väitetään olevan sopimusyhteiskunta, jossa parempaa maailmaa rakennetaan mieluummin neuvottelemalla ja sopimalla kuin riitelemällä. Soraääniä tietenkin kuuluu, mutta enemmistö kansalaisista luottaa edelleen sopimisen voimaan mielessään vanha viisaus ”parempi laiha sovinto kuin lihava riita”. Työmarkkinoilla on jälleen sopimisen aika. Keskusjärjestöt saivat elokuun lopussa vähin äänin aikaan esityksen keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi, joka sai kasteessa tällä kertaa nimen työllisyys- ja kasvusopimus. Sovun sisältämät palkankorotukset ovat ultrakevyet; kahden vuoden sopimus tietää palkansaajille väistämättä ostovoiman heikentymistä noin kahdella prosentilla. Tarjottuun sopuun pitäisi työnantajaliittojen puolella osata tarttua, mutta ensimmäisten merkkien mukaan neuvottelut työehtosopimusten uusimisesta voivat osoittautua ennakoitua hankalimmiksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on jo julkisestikin ehtinyt vaikertaa keskusjärjestösopimuksen kamaluutta kertoen samalla, mitä vielä palkansaajien pitäisi uhrata suomalaisen kilpailukyvyn alttarille. Samaa kaikua on kuulunut myös vähitellen käynnistyvistä ja vauhtiin pääsevistä liittojen välisistä neuvotteluista. Työnantajaliitot ovat kantaneet neuvottelupöytiin turhaa kuormaa ikään kuin koetellakseen, kuinka pitkälle vastapuolen vieteriä voi venyttää. Työnantajat ovat myös esittäneet työllisyys- ja kasvusopimuksesta tulkintoja, jotka eivät ole sen kirjaimen tai edes hengen mukaisia. Työnantajaliittojen valitsema taktiikka herättää kysymyksen, oliko EK tosissaan työllisyys- ja kasvusopimusta sopiessaan ja jos oli, oliko sillä kaikilta jäsenliitoilta mandaatti sopia ratkaisusta. Toivon mukaan oli. Suotavaa on, että työnantajaliitot hakevat sopimalla ja tosissaan maahan talouden vakautta ja työllisyyttä tukevaa työmarkkinaratkaisua, sillä nyt jos koskaan laihakin sovinto on riitaa parempi. Palkansaajat ovat tuoneet oman kortensa kekoon jo keskusjärjestösopimuksessa olemalla valmiit niukkuuden jakamiseen. Elinkeinoelämälle ja yrityksille on siis tarjolla työrauhaa lähes hävyttömän halvalla. Toivon mukaan työnantajaleiri ymmärtää tämän, järki voittaa röyhkeyden ja jatkamme sopimisen linjalla.

S

Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 847 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 31.10., 12.12. Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3


Piirros: Markku Haapaniemi

Työntekijöiden oikeudet varmistettava nollatyösopimuksissa Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan lainsäädännöllä pitää vahvistaa nollatyösopimuksilla työskentelevien oikeuksia. Nollatyösopimus tarkoittaa, että työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Laajassa merkityksessä nollatyösopimuksella voidaan tarkoittaa erilaisia työaikaa koskevia sopimuksia. Nollatyösopimusten määrästä ei ole tietoa, mutta niitä käytetään lähes kaikilla aloilla.

11,7 % Tilastokeskuksen mukaan ruoan hinta on noussut Suomessa muihin vanhoihin EU-maihin verrattuna nopeimmin. Vuodesta 2011 kesäkuuhun 2013 ruoka on kallistunut 11, 7 prosenttia. EU15-maiden keskiarvo samaan aikaan on reilu kuusi prosenttia ja esimerkiksi Ruotsissa vastaava kallistuminen on vain 4,6 prosenttia. Suomen kesäkuun 1,4 prosentin inflaatioista reilut 60 prosenttia oli peräisin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnan noususta.

virkamiesten mielestä joissakin tilanteissa tilapäisen työvoiman käyttö on järkevää eikä sen tarkoituksena ole kiertää työntekijää suojaavaa lakia. Jatkossa pitäisi esimerkiksi harkita muutoksia nollatyösopimuksella työskentelevien työttömyysturvaan, sillä tällä hetkellä etuuksien maksamiselle asetettu karenssiaika voi olla joissain tilanteissa kohtuuton. Lisäksi on pohdittavaa, pitäisikö laissa säätää tarkemmin työajan ja muiden työsuhteen ehtojen vakiintumisesta.

Uuden Insinööriliiton jäsenistössä nollasopimuksia on lähinnä opiskelijoilla. Käytännössä nollatyösopimukset aiheuttavat epäselvyyttä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työsopimus luo työnantajalle ja työntekijöille. Työntekijöille sopimukset aiheuttavat esimerkiksi työvuorojen ennakoimattomuutta. Myös työnantajalle voi olla epäselvää, miten työtä on nollatyösopimuksen mukaan työntekijälle tarjottava. TEM:n työ- ja elinkeinoministeriön

Metalliteollisuus painoi tehdasteollisuuden kannattavuutta alas viime vuonna Kemia

8,4

Elintarvike

4,9

Metsä

-0,9

Metalli

-2,2

Muu teollisuus

-0,2

Koko teollisuus

0,6

-4

-2

0

2 prosenttia

4

Tehdasteollisuuden liikevaihdon muutos toimialoittain 2012.

4

6

8

10


Koonnut Kirsi Tamminen

Työpaikkaruokailu antaa virtaa Työpaikkaruokailu edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa työikäisten ruokavaliota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työpaikkaruokalassa aterioivat syövät muita useammin tuoreita kasviksia. Tutkimusten mukaan työpaikan johdon osoittama kiinnostus työntekijöiden hyvinvointiin lisää työntekijöiden terveellisiä elintapoja. Suomessa oli toissa vuonna noin 1 550 henkilöstöravintolaa. Noin kahdella kolmesta työssä käyvästä on mahdollisuus ruokailla henkilöstöravintolassa, ja noin puolet käyttää mahdollisuutta hyväkseen.

Suomalaisyrityksissä kova muutostahti Lähes puolet suomalaisyrityksistä on uudistanut organisaatiotaan kahden viime vuoden aikana. Tuotteita ja palveluja on uudistanut melkein yhtä moni. Kokonaan uusia tuotteita tai palveluja on kehittänyt joka viides yritys. Useampi kuin kaksi kolmesta työntekijästä koki muutosten vaikuttaneen myönteisesti työn mielekkyyteen. Yli puolet katsoi muutosten lisänneen uskoa työsuhteen jatkuvuuteen ja vajaa kolmannes näki muutoksella myönteisiä vaikutuksia palkkaan. Suurin huolenaihe oli

työn kuormitus, joka oli lisääntynyt joka kolmannen mielestä. Työ tuotti mielihyvää eniten niissä yrityksissä, jotka olivat kasvaneet tai joissa johto oli hajauttanut päätöksentekoa alaspäin. Valtaa keskittäneissä organisaatioissa työmielihyvä oli selvästi keskimääräistä vähäisempää. Vähäisintä se oli siellä, missä oli karsittu toimintoja esimerkiksi ulkoistamalla. Tiedot käyvät ilmi Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen toteuttamasta tutkimuksesta.

Vienti virkoaa Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen kokonaistuotannolle tänä vuonna 0,6 prosentin supistumista ja ensi vuonna 2,1 prosentin kasvua. Viime maaliskuun ennustetta on alennettu vuoden 2013 osalta 1,2 prosenttiyksikköä ja vuoden 2014 osalta 0,3 prosenttiyksikköä. Odotettua heikompaa kehitystä selittää ennen kaikkea taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat välillä töihin Hallitus esittää, että työkyvyttömyyseläkkeen voisi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu, työkykyä ei arvioida uudelleen vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu. Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämismahdollisuudella on haluttu tukea

työssäkäynnin kokeilemista ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. Tavoitteena on työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten palaaminen heille sopivaan työhön. Lisäksi säännöksiä muutettaisiin siten, että työkyvyttömyyseläkkeen voisi jättää uudelleen lepäämään jo kuukauden tauon jälkeen. Tällä hetkellä jaksojen välissä työkyvyttömyyseläkkeen on oltava maksussa vähintään kolme kuukautta. Määräaikaisen lain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2016 loppuun.

liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä rajoittaa Suomen vientiä, jonka määrä supistuu kuluvana vuonna vajaan prosentin. Ensi vuonna vienti yltää jo neljän prosentin kasvuun kansainvälisen talouden nousun myötä.

5


järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja

Tarvitsemme lisää työtä Muiden markkinoiden tavoin työmarkkinat toimivat, kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Tällä hetkellä työmarkkinat ovat häiriötilassa, mutta työttömyyttä ei poisteta työvoiman vaan työn määrää lisäämällä. Työttömien etuuksien leikkaaminen ei auta asiaa. Päinvastoin, se vain kurjistaa tilannetta. Työttömyyden aiheuttama epävarmuus ja henkinen pahoinvointi näkyvät selvästi niin kentällä kuin yhteydenotoissa liittoon. Erityisesti nuorille on kyettävä luomaan uskoa tulevaisuuteen ja omaan tekemiseen. Viime viikkoina nuorten pahoinvointi ja yhteiskunnan välinpitämättömyys ovat olleet vahvasti esillä lehdissä. Mutta tukiverkot eivät synny hallintoa kehittämällä. Taas tarvitaan tekoja. Olemme epäonnistuneet, jos itsemurhan tehneen nuoren äidin tarvitsee kertoa meille terveydenhoito- ja sosiaalihuoltojärjestelmän lähes täydellisestä välinpitämättömyydestä. Työurat eivät automaattisesti pitene eläkeiän alarajaa nostamalla. Ensimmäinen ehto töissä pidempään ololle on, että työmarkkinat ovat tasapainossa eli tarjolla on työtä. Työssä pitää myös viihtyä eli tuntea itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että vuonna 2009 asetettu välitavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymiselle on jo saavutettu. Tästä huolimatta eläkeiän alarajan nostoa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Miksi ei nosteta eläkeiän ylärajaa tai poisteta sitä kokonaan? Ruotsissa eläkkeelle siirtymisen alaraja on 61 vuotta. Eläkkeelle on voitava siirtyä joustavasti. Suomi on sopimusyhteiskunta. Työmarkkinajärjestöt tekevät parhaillaan omaa osaansa neuvottelemalla työllisyys- ja kasvusopimukseen liittyvistä työ- ja virkaehtosopimuksista. UIL:n edustajat istuvat monissa neuvottelupöydissä ja tekevät parhaansa, että jäsenillä olisi parempi tulevaisuus. Jos jokin asia askarruttaa, soita asiakaspalvelukeskukseemme, niin me autamme. Erityisesti toivomme niiden olevan yhteydessä, jotka harkitsevat työsuhteen päättämistä sopimuksella. Suomi on pudonnut maailman seitsemänneksi onnellisimmaksi maaksi. Vuosi sitten olimme kakkosia. Onnelliset ihmiset elävät muita kauemmin, ovat tuottavampia, ansaitsevat enemmän ja ovat myös parempia kansalaisia. Onnellinen ihminen tarvitsee työtä ja kuuluu ammattiliittoon.

6

AKT ja Veturimiehet Teollisuuden palkansaajiin SAK:laiset Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Veturimiesten liitto ovat liittyneet jäseniksi Teollisuuden palkansaajat -järjestöön. AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen perustelee jäsenyyttä muun muassa sillä, että työnantajapuoli on viime vuosina tiivistänyt rivejään, minkä takia haasteeseen on vastattava. Teollisuuden palkansaajiin kuuluu nyt yhteensä 13 ammattiliittoa kaikista eri palkansaajien keskusjärjestöistä. TP:n puheenjohtaja on Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtajat Pertti Porokari Uudesta Insinööriliitosta ja Antti Rinne Ammattiliitto Prosta. TP aloitti rekisteröitynä yhdistyksenä vuoden alussa. Teollisuusaloilla ja teollisuuden palvelualoilla toimivien ammattiliitojen yhteistoimintaorganisaatio perustettiin vuonna 1993.

Yhteistoiminta yrityksissä ei ole pehmoasia Yhteistoimintalain oikealla soveltamisella tuetaan yrityksen taloudellisen tuloksen tekoa, painottaa yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen. Sillä on myönteisiä vaikutuksia myös henkilöstön terveyteen ja elämänlaatuun. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehdyn tutkimuksen mukaan ne yritykset, jotka aktiivisesti noudattavat yt-lain henkeä, tekevät myös muita enemmän innovaatioita. Yt-lain noudattamisessa on kuitenkin puutteita. TEM:in tutkimuksen mukaan jopa 45 prosenttia henkilöstöedustajista oli sitä mieltä, että yt-lain mukaisia henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia ei ole käsitelty lainkaan, kun vastaava osuus työnantajan edustajista oli 32 prosenttia. Lain mukaan ne pitäisi tehdä yhteistoiminnassa vuosittain. Suurin haaste onkin, miten henkilöstösuunnitelmat ja koulutustavoitteet saadaan yritystasolla toimimaan.


Työtapaturmien määrä laskee Uusi Insinööriliitto on mukana Teknologia’13-messuilla 1.–3. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa.

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun toisella vuosineljänneksellä. Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Kaukolämmön hinnat kallistuivat seitsemästä kahdeksaan prosenttia kulutusluokasta riippuen. Liikennepolttoaineissa dieselin ja bensiinin hinnat laskivat. Sähkön pienkäyttäjien hinnat ovat nousseet alkuvuonna ja myös suurempien sähkön kuluttajien hinnat kääntyivät nousuun toisella vuosineljänneksellä.

25 %

40 %

8%

15 % 3%

Viime vuonna sattui 30,5 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti, mikä tarkoittaa, että joka 20:s palkansaaja joutui työpaikkatapaturmaan. Työpaikkatapaturmien taajuus laski noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Vaikka työtapaturmien kokonaismäärä laskee, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan vakavien työtapaturmien määrä kasvaa. Esimerkiksi työväestön ikääntyminen vaikuttaa vahinkojen vakavuuteen. Poikkeuksellisen lumiset talvet ovat aiheuttaneet paljon liikkumistapaturmia, joita on sattunut erityisesti kodin ja työpaikan välisillä. Suurin osa työmatkatapaturmista sattui yli 40-vuotiaille. Viime vuonna noin 65 prosenttia työmatkatapaturmasta sattui jalankulkijoille ja 19 prosenttia polkupyöräilijöille. Yleisin työmatkatapaturman sattumissyy oli kaatuminen. Noin 67 prosenttia työmatkaturmista sattui naisille.

O O O O O

ominaisuuksien perusteella

O

työnantaja valitsee

hinta kohdallaan brändi ratkaisee kotimaisuus on ollut tärkeä kriteeri tähän asti aina Nokia, mutta ei koskaan enää

Renesasin työpaikat pelastuvat Mobiililaitteiden kehitysyksikkö Renesas Mobile Europe ilmoitti kesällä irtisanovansa Suomessa kaikki yli 800 työntekijäänsä. Yhtiölle on kuitenkin löytynyt ostaja, yhdysvaltalainen Broadcom, ja toiminta jatkuu. Näin Suomi säilyttää edelleen ra-

9%

diotekniikka- ja tietoliikenneosaamista, joka on maailman huippua. Osaaminen on noussut Nokian kän-

Ominaisuudet ratkaisevat kännykkäkaupassa Uuden Insinööriliiton uutiskirjeen lukijat valitsevat kännykänsä merkin ominaisuuksien perusteella. Peräti kaksi viidestä syyskuun uutiskirjeen kyselyyn vastanneista valitsi tämän vaihtoehdon. Hinta tai brändi eivät ole kovinkaan monelle vastaajalle ratkaiseva

tekijä. Tähän asti Nokian puhelimia käyttäneistä vain kahdeksan prosenttia aikoo hylätä merkin. Neljäsosa 1 665 vastaajasta ei voi vaikuttaa matkapuhelimensa merkkiin, vaan työnantaja ratkaisee merkkivalinnat.

nykkäliiketoiminnan kompuroinnin myötä Suomen vahvimmaksi osaamisalueeksi mobiilialalla. Toiminnan lopettamisen vaikutukset olisivat olleet vaikeimmat Oulussa ja Salossa, joilla työllisyystilanne ennestäänkin on hankala.

7


        

             

Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätÜksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin. 6DDWVHQP\|VQXPHURVWDWDLOlKLPPlVWl,ÀVWl



       


puheenjohtajan palsta syyskuu 2013

Pertti Porokari

Kilpailukyky syntyy monesta asiasta iime aikoina on puhuttu paljon kilpailukyvystä ja etenkin sen puuttumisesta. Valtion ja työnantajien viestistä on syntynyt kuva, että Suomi on kilpailukyvytön maa. Asenne on ollut syyttävä ja syyllistävä etenkin yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa ja puolustuskyvyttömimmässä asemassa olevia kohtaan. Onko tilanne näin ja jos on, onko se kyseisten ryhmien vika? Taloustieteilijät jakautuvat karkeasti kahteen leiriin. VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen hakee syyllisiä nuorista, opiskelijoista, työttömistä ja kotona pieniä lapsiaan hoitavista äideistä. Monet taloustieteiden professorit, kuten Matti Pohjola, lähestyvät asiaa laajemmalla perspektiivillä. Pohjolan mielestä esimerkiksi tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen on keskeinen talouskasvun väline. Näissä kahdessa eri näkemyksessä piilee yksi keskeinen laman aiheuttaja. Jos ihmisiä syyllistetään kovin heppoisin perustein, se aiheuttaa vääjäämättä jonkinasteista lamaantumista ja demotivoitumista. Kannustaminen ja tukeminen toimivat aina paremmin. Suomi keikkuu kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa yleensä hyvin korkeilla sijoilla. Muualla Suomen kilpailukykyä arvostetaan, on vaarallista ja turhaa sitä täälläkään kyseenalaistaa. Toki meneillään olevilla työmarkkinaneuvotteluilla on vaikutusta arvioihin. Kilpailukyky paranee oitis, kun sopimuksissa on nimet alla.

V

Suomalaisilla on erittäin korkea työmoraali ja he ovat sitoutuneet työnantajaansa. Jatkuvat, joissakin yrityksissä jopa neljä kertaa vuodessa käytävät yt-neuvottelut nakertavat sitoutuneisuutta ja motivaatioita. Ihmiset kokevat olevansa turhia, eikä heidän hyvän tuloksen yritykselle tehtyä työpanosta arvosteta. Vuodesta 2000 yritystemme kaikki investoinnit ovat puolittuneet. Se ei johdu yritysten taloudellisesta tilanteesta. Yritykset ovat pääsääntöisesti vakavaraisessa kunnossa, mutta trendiksi on tullut jakaa rahaa ulos yrityksestä jopa siinä tilanteessa, kun tulos on heikko. Yhtälö ei toimi, mikä alkaa myös näkyä. Tuotteet ovat vanhentuneita, eivätkä käy kaupaksi. Metsäteollisuus ei huomannut riittävän ajoissa kehityksen kulkua. Suomeen rakennettiin toinen toistaan nopeampia ja leveämpiä sanomalehti- ja painopaperikoneita. Nopeasti digitalisoituva media tarvitsee kuitenkin vähemmän paperia. Konepajayhtiö Metso puolestaan tekee maailman tehokkaimpia paperikoneita, jotka ovat todellista insinööriosaamisen high techiä. Se ei paljon auta, jos maailmaan ei mahdu enempää paperia tuottavia laitoksia. Yrityksissä on paljolti paniikkimieliala, mikä näkyy juuri valtavina väen vähennyksinä. Yritykset eivät halua ottaa edes normaalia yritysriskiä, kehittää uusia tuotteita uusille alueille. Ne jäävät mieluummin tutulle mukavuusalueelle, jolloin vaarana on yrityksen näivettyminen ja hidas kuolema.

9


Toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen mukaan sakolaiset ovat ylpeitä työpaikastaan, työstään ja tuotteestaan. – Meillä on töissä useamman polven sakolaisia, hän sanoo.

10


Sako

– aseita ja työtä isältä pojalle Pulttilukkoinen kivääri on ikivanha keksintö. Riihimäellä toimivalla Sakon tehtaalla tiedetään, että kivääriä ei voi keksiä uudelleen, mutta sitä voi aina parantaa. Jatkuvan tuotekehityksen lisäksi Sakolla vannotaan italialaisen omistajakonsernin Berettan nimeen. Teksti: Jari Rauhamäki Kuvat: Tuukka Ylönen

11


Beretta on investoinut Riihimäen tehtaaseen koko 2000-luvun viidestä kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta.

akon tehtaan 1920-luvulla rakennettu vanha lataamo omalta osaltaan kertoo, mitä yritykselle on reilun 90 vuoden aikana tapahtunut. Tässä rakennuksessa alueella asuvat naiset ja miehet latasivat sodan aikana satoja miljoonia konepistoolin patruunoita rintamalle kuljetettavaksi. Lataamon vieressä vanhassa tehtaassa valmistettiin myöhemmin armeijalle rynnäkkökiväärejä. Sota on ohi, eikä armeijakaan enää tarvitse Suomessa valmistettuja rynnäkkökiväärejä. Nyt vanha lataamo toimii näyttelytilana ja seiniä koristavat sulassa sovussa kotimaiset kiväärit ja italialaiset Berettan haulikot. Suojeluskuntain Ase- ja Konepajasta on eri vaiheiden ja omistajajärjestelyjen jälkeen tullut globaali, maailman vanhimman teollisen perheyrityksen omistama metsästys- ja tarkkuusaseiden sekä patruunoiden valmistaja.

S

12

Hyvin menee, mutta menköön

Näyttely- ja kokoustilaan saapuva toimitusjohtaja Raimo Karjalainen osoittautuu tuota pikaa leppoisaksi, rauhallisesti tarinoivaksi mieheksi. Ja mikä on insinöörin ollessa; vuonna 2000 tapahtuneen omistajavaihdoksen jälkeen Sakon liikevaihto on yli kolminkertaistunut, investointitahti on vakaata ja tuotanto kasvaa. Pelkästään viimeisen vuoden aikana Sako on lisännyt työntekijämäärää noin viidelläkymmenellä, mikä on paljon noin 250 henkilön yrityksessä. – Meillä menee hyvin, mitä sitä kiistämään, Karjalainen myhäilee. Aina ei ole mennyt yhtä hyvin. Tehtaan jatko oli jopa vaakalaudalla 1990-luvulla, kun rynnäkkökiväärien valmistus loppui. Laadukkaiden metsästysaseidensa turvin Sako selvisi. Vuodesta 2000 lähtien Sakossa on kuulunut italialaisen omistajan ääni.

– Berettalla ei ollut pulttilukkoisen kiväärin tuotantoa. Se halusi suomalaisen Sakon, valmiin brändin, ja sai sen. – Sako sai sitoutuneen, hyvän omistajan, joka on uusinut tehdasta ja tuotantoa sekä investoinut tuotekehittelyyn. Kaupan myötä sekä Sakon että Berettan tuotteiden markkinointi ja jakelu tehostuivat, Karjalainen kertoo. Kivääri on kilpailtu vientituote

Riihimäen tehtaan tuotannosta yli 95 prosenttia menee vientiin. Noin puolet aseista löytää tiensä Pohjois-Amerikkaan, jossa ovat myös kovimmat kilpailijat. Monessa Euroopan maassa ja Australiassa Sako on markkinajohtaja vanavedessään saksalaiset ja tsekkiläiset asemerkit. Sakon tavoitteena on olla arvostetuin kivääribrändi maailmalla. Karjalaisen mukaan yrityksen kilpailuvaltti on laatu,


jota tehtaalla vaalitaan ja varmistetaan kuin silmäterää. – Kuuntelemme asiakkaiden toiveita mallien ja materiaalien suhteen, pyrimme kaiken aikaan parantamaan kiväärien toimintavarmuutta, turvallisuutta ja tarkkuutta. Teemme töitä sen eteen, että tuote palautuisi laadun takia tehtaalle äärimmäisen harvoin. Toimitusjohtajan mukaan laatu tarkoittaa käytännössä asetta, jota metsästäjä ei saa ampumalla loppumaan. – Hyvin pidetty metsästysase siirtyykin perintönä isältä pojalle. Riihimäeltä lähtee tarkkuuskivääreitä myös viranomaiskäyttöön. Eri maiden armeijat ja poliisi käyttävät Sakon kiväärejä. Suomen keskimääräistä tiukempi suhtautuminen asevientiin on silloin tällöin vienyt Sakolta tilauksen. – Toivon, että Euroopassa olisi aseviennissä yhteinen, yhdessä sovittu linja, jota kaikki – Suomi mukaan lukien – noudattaisivat, Karjalainen sanoo.

Sako on myös patruunoiden valmistaja. Komponentit tehdään Riihimäellä ja patruunoiden lataus keskellä metsää Hausjärvellä sijaitsevassa lataamossa.

Koneita ja käsitöitä

Lyhyen tehdaskierroksen aikana valkenee, mitä toimitusjohtaja tarkoitti puhuessaan koneista, jotka kuitenkin tarvitsevat osaavaa, ammattitaitoista ihmistä. Aseiden tuotekehittelyssä on tietokone apuna, modernit CNC työstökoneet ja kylmätaontakoneet rouhivat aseiden lukot, kehykset ja piiput, mutta kiväärien viimeistelyssä näkyy edelleen suomalaisen käden jälki. Karjalainen kertoo, että aseiden kokoonpano ja laadunvalvonta on edelleen osittain käsityötä. Jokainen piippu esimerkiksi tarkastetaan visuaalisesti käyttäen vanhanaikaista suurennuslasia. – Olemme yrittäneet löytää ja kehittää siihen konetta, mutta ihmissilmä on ainakin toistaiseksi paras. Jokaisen aseen turvallisuus ja tarkkuus varmistetaan koeammunnoilla. Kehyksen, lukon ja piipun kestävyys testataan korkeapainepatruunoilla. Tehtaalta ei lähde yhtäkään asetta ilman, että sen tarkkuus olisi testattu alakerran ampumaradalla. – Meillä on työntekijöitä, joiden ammatti on ampuja. Kaverit ampuvat päivässä lähes tuhat laukausta, osa menee vielä illalla ampumaan vapaa-ajallaan. – Kaverit ovat tosi hyviä ampujia. Ja tämä on nopein tapa testata aseen tarkkuus, Karjalainen vastaa kysymykseen, miksi koeammuntaa ole automatisoitu.

Laadunvalvonnassa turvaudutaan ihmissilmän ja suurennuslasin apuun.

Kohti sadantuhannen aseen vuosituotantoa

Kiväärien komponenttien valmistus tapahtuu normaalisti kolmessa vuorossa ja kokoonpano yhdessä vuorossa viitenä päivänä viikossa. Tällä hetkellä kuormitus on niin kova, että koneet pyörivät seitsemänä päivänä viikossa. Parhaimpina päivinä kokoonpanosolussa kasataan 500 asetta. Tehdashallissa on televisioruutu, joka kertoo tuotannon kuluvan päivän ja koko vuoden tilanteen. Toimitusjohtaja kieltää ruudun kuvaamisen, mutta kertoo ta-

voitteena olevan, että vuonna 2013 Riihimäellä valmistettaisiin maailman metsästäjille ja ampujille satatuhatta asetta. Silmäys numeroihin osoittaa, että tavoite voi hyvinkin toteutua. Onko Sakolla vuodenvaihteessa odotettavissa isot juhlat, poksahtelevatko tehtaalla shampanjapullojen korkit? – Onhan sitä myös mahdollista myös ampua juhlan kunniaksi kunnialaukauksia kivääreillä, Karjalainen naurahtaa. – Vakavasti puhuen, jos meillä juhlan aihetta on, juhlimme hillitysti. Se sopii meille paremmin, hän toteaa. N 13


Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Jari Rauhamäki

Useilla aloilla neuvottelutavoitteita on hiottu luottamusmiesseminaareissa. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja asiamies Ira LaitakariSvärd keskustelivat teknologiateollisuuden seminaarissa.

Neuvottelukierros käynnistyi vauhdilla Lokakuun lopulla selviää, saadaanko Suomeen työllisyyttä ja kasvua tukeva keskitetty sopimus. lokuun lopussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat aikaan neuvottelutuloksen keskitetystä ratkaisusta, jonka nimeksi tuli työllisyys- ja kasvusopimus. – Sopimuksen syntyhistoria ei ole ihan niin lyhyt kuin julkisuudesta on saattanut saada kuvaa, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. – Sopimusta ei suinkaan neuvoteltu

E 14

yhtenä perjantaiaamuna, vaan kyllä sitä oli pohjustettu jo elokuun aikana pidempään. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan sisältö oli valmiina odottamassa valtion rakenneuudistuspakettia ja sieltä kolmikantaisesti neuvoteltavia asioita. Kokon mukaan neuvotteluja kutsuttiin järjestelmällisesti tunnusteluiksi kah-

desta syystä. Ensinnäkin sillä pyrittiin helpottamaan julkisuuden painetta, joka harvoin on avuksi työmarkkinaneuvotteluissa. Toiseksi se takasi osapuolille ulospääsyn, mikäli valmista ei olisi syntynyt. Kun maan hallitus sai rakenneuudistuspaketin valmiiksi, sen jälkeen oli nopeaa viimeistellä keskitetty ratkaisu.


Napakka sopimus liittopĂśytiin

Sopimus on sisällÜltään varsin pelkistetty; sen keskeisin asia on palkkaratkaisu. – Palkankorotusluvut ovat tylyt: ensimmäisenä vuotena palkkoja korotetaan 20 euroa neljä kuukautta nykyisen sopimuksen päättymisen jälkeen, Kokko toteaa. – Toisena vuotena eli 12 kuukautta edellisestä korotuksesta palkat nousevat 0,4 prosenttia. InsinÜÜriliiton jäsenkunnassa kokonaiskustannusvaikutus on karvan verran alle yhden prosentin. Kolmannen vuoden korotuksista neuvotellaan keskusjärjestÜjen välillä kesällä 2015. Jos korotuksista ei päästä yhteisymmärrykseen, sopimus on irtisanottavissa. Palkkaratkaisun lisäksi sovittiin tyÜeläkemaksuista vuoden 2016 loppuun, tyÜeläkejärjestelmän neuvotteluaikataulusta, suosituksesta tyÜ- ja virkaehtotasolla neuvotella muun muassa tyÜhyvinvointiin, ikäohjelmiin, sairauspoissaoloihin ja yrityksen tai yhteisÜn taloudellisiin vaikeuksiin liittyvistä asioista sekä muutamasta tyÜryhmästä, joilla pyritään viemään vaikeita tyÜelämän kehittämiskysymyksiä eteenpäin. TyÜttÜmille parannuksia

Kokon mielestä selkeästi myÜnteistä sopimuksessa on tyÜttÜmän asemaa helpottavat asiat. Lyhyiden tyÜsuhteiden vastaanottaminen helpottuu siten, että tyÜtÜn henkilÜ voi ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa tyÜttÜmyysturvaan.

KeskusjärjestÜt suosittelevat, että alakohtaisesti neuvotellaan ainakin: t UVPUUBWVVUUBKBUZÚIZWJOWPJOUJB MJTÊÊWJTUÊUZÚBJLBKÊSKFTUFMZJTUÊ t UZÚUFSWFZEFTUÊKBIZWJOWPJOOJTUB TFLÊTBJSBVTQPJTTBPMPKFOWÊIFOUÊ NJTFTUÊ t LÊZUFUUÊWJTTÊPMFWJTUBUZÚFIUP TPQJNVTLFJOPJTUB LVOUZÚOBOUBKB KPVUVVQPJLLFVLTFMMJTJJOUBMPVEFMMJ TJJOWBJLFVLTJJOTFLÊ t JLÊPIKFMNJFOKBZLTJMÚMMJTUFO UZÚVSBTVVOOJUFMNJFOLÊZUÚTUÊ UZÚQBJLPJMMB

Nykyinen seitsemän päivän omavastuuaika tyÜttÜmyyden alussa putoaa viiteen päivään. Muutokset on määrä saattaa voimaan ensi vuoden alusta lähtien. Valtio tukee tyÜmarkkinaratkaisua nostamalla ensi vuoden alussa tuloveroasteikkoja 1,5 prosentin inflaatiotarkistuksilla 100 000 euron vuosituloihin saakka. Kilometrikorvauksen ensi vuodelle aiottu lisäkiristys perutaan. Väylämaksut puolitetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi 2015–2017. Kuukausi vielä aikaa

Neuvottelut ovat käynnistyneet eri aloilla syyskuun alkupuolelta lähtien. Jotta tyÜllisyys- ja kasvusopimus astuu lopullisesti voimaan, sen ehtojen mukaisten tyÜ- ja virkaehtosopimusten on oltava valmiina. viimeistään 25. lokakuuta. Kattavuuden pitää olla riittävällä tasolla eli noin 90 prosenttia ja kaikkien keskeisten alojen mukana. – Meidän suurin haasteemme on kotiuttaa sovitut korotukset kaikille, myÜs sopimuksettomien alojen, jäsenille. Lisäksi on odotettavissa, että meille esitetään eri aloilla tekstiheikennyksiä. Kokon mukaan heikennyksistä on selkeästi kieltäydyttävä. Kaikki YTN:n sopimusalat ovat lähdÜssä neuvottelemaan keskitetyn ratkaisun pohjalta. Parilla alalla tyÜnantajapuoli vielä miettii mukaan lähtÜä. SAK-lainen Rakennusliitto on ilmoittanut jät-

täytyvänsä keskitetyn sopimuksen ulkopuolelle. Kahdenkympin kina takana

Julkisella sektorillakin neuvottelut ovat käynnistyneet. Heti alkuun ne meinasivat tyssätä erimielisyyteen, miten 20 euron korotus jaetaan. TyÜmarkkinakeskusjärjestÜjen tarkentavissa neuvotteluissa päädyttiin palkansaajapuolen kannalla: kaikki saavat korotuksen peruspalkkaan. Jos palkkausjärjestelmien tai erilaisten lisien takia korotus on enemmän kuin 20 euroa, se mahtuu kuitenkin sovittuun raamiin. YTN-aloilla tyÜskentelee noin 70 000 ihmistä tyÜehtosopimuksettomilla aloilla. YTN:n puheenjohtajisto on käynnistämässä neuvotteluja, jotta nämäkin ylemmät toimihenkilÜt saavat samat palkankorotukset. Jos riittävää määrää sopimuksia ei synny, edessä on liittokierros ja jokainen ala uuden neuvottelun edessä. Silloin raukeaa myÜs keskitetyssä sovitut asiat. – Panokset liittokierroksella ovat varmasti kovemmat kuin miltä nyt näyttää, Kokko arvioi. Lokakuun lopussa päättyvät teknologiateollisuuden, suunnittelualan, tietotekniikan palvelualan ja ict-alan tyÜehtosopimukset. Rahoitusalan sopimus päättyy marraskuussa. Muiden alojen sopimukset jatkuvat ensi vuoden puolelle. N

TyÜelämän pelisäännÜt -koulutuskiertue syksy 2013 Syksyllä ympäri maata järjestettävän TyÜelämän pelisäännÜt 1 -koulutuksen teemana on tyÜsopimus. TyÜsopimus - elämäsi tärkein allekirjoitus Tilaisuudessa perehdytään tyÜsopimuksen sisältÜÜn ja sopimusta solmittaessa erityistä huomiota vaativiin kohtiin. Koulutuksen jälkeen osallistujilla on paremmat valmiudet perehtyä tarjottuihin tyÜsopimuksiin ja arvioida mihin sopimuksen allekirjoittamisella käytännÜssä sitoutuu. .KUÀVKGVQLCMQWNWVWUVGPUKUÀNNÒKUVÀYYYWKNƂMQWNWVWMUGV Aikataulut ja paikkakunnat ovat koulutuskalenterissa. 15


Biomateriaalista valmistettu keskitunnelin poikkileikkaus kiinnostaa Juha Tuomolaa (vas.) Harri Santamalaa ja Ville Kilpiötä.

Metropolia ja UPM suuntaavat autonvalmistusta uusille urille Ammattikorkeakoulu Metropolia testaa yhdessä UPM:n kanssa biomateriaalien käytettävyyttä autoteollisuudessa. Tavoitteena on liikennekelpoinen auto, joka toimii uusiutuvalla dieselillä. Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Brandt

etropolia on tehnyt konseptiautoja teollisuuden kanssa jo yli 20 vuotta. Vähäpäästöiset polttomoottorit, hybridit ja sähköautot ovat Metropolian opetuksen arkipäivää. – Suomessa on paljon osaamista auto- ja konetekniikassa. Nyt menossa oleva Biofore-autokonseptin suunnittelu on aikaisempia moniulotteisempi, Metropolian projektipäällikkö Harri Santamala kertoo. Metropolia kouluttaa suuren osan autotekniikan osaajista Suomessa. Auto-

M

16

ja kuljetustekniikan koulutusohjelma on saanut julkisuutta merkittävien opiskelijaprojektiensa, muun muassa ER Asähköurheiluauton, Raceabout 2000 -urheiluauton ja Formula Student -projektin ansiosta. Tulevaisuuden kaupunkiauton rakentamiseen tähtäävän Biofore-autoprojektin tavoitteena on käyttää autoissa mahdollisimman paljon uusiutuvista ja kierrätettävistä materiaaleista tehtyjä osia. Monet tyypillisesti muovista valmis-

tettavat autonosat toteutetaan lämpömuotoiltavasta puumateriaalista tai sellupohjaisesta biokomposiitista. Biofore-projekti alkoi Tekes-hankkeena vuonna 2011 ja jatkuu ensi vuoden alkuun. Metropolian TKI-hankkeessa on ollut mukana yli 40 opiskelijaa. Heidät värvätään työhaastattelujen kautta. Tulevaisuus autoalalla

Auto- ja kuljetustekniikkaa opiskeleva Ville Kilpiö lähti Seinäjoelta insinööri-


UPM:n Juuso Konttinen uskoo biomateriaalien voittokulkuun.

– Suomalaista korkealaatuista osaamista autonvalmistuksessa pitäisi hyödyntää paremmin, hän sanoo. Biomateriaalit haaste UPM:lle

oppiin Metropoliaan. Häntä kiinnosti sen tarjoama projektitoiminta ja tuotetekniikan vaihtoehto autoalan koulutuksessa. – Projektiopiskelussa pääsee todella lähelle alaa, aivan kuin olisi oikeasti töissä tehtaalla, Kilpiö sanoo. Hän tietää, että autoteollisuudella on kova paine löytää uusia materiaaleja ja lisätä kierrätettävyyttä. Biofore-projekti onkin hänen mielestään opiskelujen kannalta erittäin ajankohtainen. Teollista muotoilua pääaineenaan opiskellut Juha Tuomola valmistui kesäkuussa teolliseksi muotoilijaksi. Hän on mukana projektissa sen päättymiseen asti ensi vuoden maaliskuussa. Juha Tuomolalla on kokemusta autoprojekteista. Hän vastasi Metropolia Motorsportin Formula Student -autoprojektin kulusta ja pääsuunnittelusta kaudelle 2011. Muotoilutyö tehtiin loppuvuodesta 2010.

Uusiutuvat ja kierrätettävät materiaalit synnyttävät kovaa vauhtia uusia markkinoita. – Autoteollisuus on yksi hanke, jolla kokeilemme näiden materiaalien toimivuutta, UPM:n uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja Juuso Konttinen kertoo. Maailman suurimpiin metsäteollisuusyhtiöihin kuuluva UPM on ottanut ympäristön haasteet vakavasti. Perinteisen sellun ja paperin oheen ovat jo tulleet biopohjaiset puumateriaalit kuten muotoiltava vaneri sekä sellupohjaiset biokomposiitit. Ne sopivat muun muassa kulutustavaroiden ja huonekalujen valmistamiseen. Myös vaneriliiketoiminta on tiiviissä yhteistyössä autoteollisuuden kanssa. Uusiutuvilla materiaaleilla yritys haluaa korvata uusiutumattomia – biomateriaaleilla muovia ja uusiutuvalla dieselillä polttoaineita. Biopolttoaine on Konttisen mukaan kehityksen keihään kärki. Puupohjaista uusiutuvaa dieseliä val-

mistava biojalostamo valmistuu ensi vuonna Lappeenrantaan. Sen pääraakaaineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä. Luomallaan käsitteellä Biofore UPM haluaa viestiä suuntautumisestaan tulevaisuuteen ja tekemistään kestävistä ratkaisuista. – Pyrimme näkyviin tuloksiin kehittämällä biopolttoaineita, biokomposiitteja, biofibrillejä ja biokemikaaleja sekä hiilidioksidineutraalin energian käyttöä, Konttinen kertoo. Lujuus, keveys ja akustiikka ovat uusien materiaalien, myös autoteollisuutta kiinnostavia ominaisuuksia. Konttinen uskookin, että biomateriaaleista tulee ajan kuluessa kannattavaa liiketoimintaa. Yritys haluaa näyttää houkuttelevalta myös opiskelijoille. Biofore-projektissa se on työstänyt yhdessä opiskelijoiden kanssa materiaaleja. Vuorovaikutus on ollut tiivistä. – Opiskelijat ovat olleet äärimmäisen osaavia, he ovat nollasta rakentaneet auton, Konttinen kehuu metropolilaisia. Hänen mielestään puu on niin hieno materiaali, että on äärimmäisen tärkeätä, että sitä kehitetään. N 17


Työn imu on arvokas kokemus Tutkija Piia Seppälän mukaan työn imu tarkoittaa työhön uppoutumista, siihen samaistumista sekä tunnetta, että saa aikaiseksi. Työstä tuntee innostusta. Teksti: Tiina Tenkanen / UP Kuva: Rodeo

sykologian maisteri Piia Seppälä kannustaa näkemään vaivaa työn imun takia; silloin työntekijä tuntee olevansa tarmokas ja energinen sekä tuntee työnsä merkitykselliseksi. Työn imu ei aiheesta väitelleen tutkijan mielestä tarkoita työholismia eli pakonomaista tarvetta tehdä työtä. Työn imussakin on mahdollista tehdä työtä pyydettyä enemmän, mutta ei pakonomaisesti. Kysymyksessä ei myöskään ole Seppälän mukaan flow-tila, hetkittäinen huippukokemus. Loppuun palamisellakaan ei Seppälän mukaan ole tekemistä työn imun kanssa. Sen sijaan työn imua kokeva palautuu

P

18

paremmin työstään, mikä puolestaan auttaa seuraavan työpäivän myönteisiä kokemuksia. Tutkimuksen mukaan erilaiset voimavaratekijät edistävät työn imun kokemusta. Näitä ovat esimerkiksi palautteen saaminen, työroolin selkeys, myönteinen ilmapiiri sekä työyhteisön tuki. Seppälä toteaa, että voimavaratekijät ovat kahdensuuntaiset. Työntekijä voi itse olla aktiivinen ja kehittää voimavaratekijöitä. – Suomessa sosiaalisia voimavaroja ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Työkulttuurissamme ei ole tapana pyytää tukea ja kannustusta esimiehiltä ja kollegoilta.

Myös haasteiden lisääminen, kouluttautuminen ja uusien näkökulmien etsiminen työhön voivat lisätä työntekijän voimavaroja. – Työn imu loiskuu ja läiskyy. Työn imussa oleva ihminen vetää myös työympäristönsä ja puolisonsa mukaan, Seppälä sanoo. Esteinä työn imun kokemukselle voi olla esimerkiksi työympäristö, joka ei tue tai anna palautetta. Ammatista riippumatonta iloa

Työn imu koskee kaikkia ammattialasta ja ammattiryhmästä riippumatta. – Siivoojat tunsivat lähes yhtä paljon


työn imua kuin johtajat, Seppälä selvittää. Tutkimukseen osallistui runsaat 9 000 suomalaista työntekijää, terveydenhuollon ammattilaisista eritasoisiin esimiehiin, siivoojista johtajiin. Työn liiallinen kuormittavuus estää työn imun syntymistä. Työhön sisältyy haasteita ja kuormituksia. Näistä esimerkiksi aikapaineet voivat sopivassa määrin jopa lisätä työn imua, epäselvät vaatimukset puolestaan heikentävät sitä. Liiallisina vaatimukset saavat aikaan työuupumuksen. – Toisaalta haasteiden mielletään olevan myönteisessä yhteydessä työn imuun, joten asiat eivät ole näin yksioikoisia, Seppälä täsmentää. Kun työ ei innosta

Kuormittavien tekijöiden ja voimavarojen tasapainottaminen on keskeistä matkalla kohti työn imua. Jos työ ei tasapainotuksesta huolimatta maita, työntekijän on hyvä tarkistaa näkökulmansa työhön. – Esimerkiksi elintarviketehtaan työntekijä voi miettiä, pakkaako hän makkaraa vai huolehtiiko hän ruoan puhtaudesta ja turvallisuudesta. Kumpi näkökulma tuo työhön mielekkyyttä? Seppälä muistuttaa myös yksilöllisistä persoonallisuuden piirteistä. Toinen vaatii erilaisia voimavaroja kuin toinen. Hän toivoo, että työpaikoilla huomattaisiin ihmisten erilaisuus ja annettaisiin sille tilaa. – Näin pystyttäisiin tukemaan ihmisten työn voimavaroja. Hän toivoo työpaikoille job craftingia eli työn yksilöllistä tuunaamista. Sen avulla työntekijä voi muokata työn sisältöä ja rakenteellisia ominaisuuksia itselleen sopiviksi. Työn imu osaksi arkipäivää

Työn imussa työskentelevät kokevat kärsivänsä vähemmän psykosomaattisista oireista, kuten päänsärystä ja mahakivusta. He arvioivat terveydentilansa paremmaksi kuin ne työntekijät, jotka eivät koe työn imua. Sairauspoissaolot vähenevät. – Tämä on erittäin tärkeä tieto nykyisessä työurakeskustelussa. Työn imua edistävät tekijät pitäisi saada osaksi jokaista arkipäivää, Seppälä toteaa. Hän haluaa antaa vastuun työ imun toteutumisesta esimiehille, tiimeille, henkilöstöhallinnon ammattilaisille ja työterveyshuollolle. Myös työntekijä itse on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. N

Teksti: Hannu Takala, asiamies

Henkilöstöedustaja joka työpaikalle Pidetään oikeudesta kiinni ja valitaan luottamusmies. seilla työpaikoilla valitaan tänä syksynä luottamusmies seuraavalle kahden vuoden toimintakaudelle. Usein jo henkilöstöä edustava luottamusmies jatkaakin toimessa, mutta joissain tapauksissa edustaja vaihtuu tai valitaan jopa ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on määritelty oikeus valita työpaikalle luottamusmies. Luottamusmies edustaa kyseistä henkilöstöryhmää. Näitä ryhmiä saattaa olla useampiakin suuremmissa konserneissa ja silloin pyritään valitsemaan ryhmäkohtaisesti luottamusmies. Luottamusvaltuutetun voivat valita ne työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain perusteella sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä. Useimmiten luottamusvaltuutettu valitaan silloin, kun työntekijöiden työsuhteissa ei noudateta mitään työehtosopimusta tai kun työehtosopimuksessa ei ole luottamusmiestä koskevia määräyksiä. Ilman luottamusmiestä toimivan ryhmän on todella vaikea parantaa työn tekemisen ehtoja tai edes säilyttää ne työehtosopimuksen edellyttämällä tasolla. Luottamusmiehen tehtävä on valvoa, että työehtosopimusta ja lakia noudatetaan työpaikalla.

U

la Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö ja kuntapuolella Tekniikka ja terveys KTN. Neuvottelujärjestö ylläpitää luottamusmiesten osaamista ja neuvottelutaitoja kouluttamalla ja verkostoimalle heitä esimerkiksi luottamusmiesseminaareissa. Koulutettu luottamusmies tuntee työehtosopimusten koukerot. Luottamusmies on tarvittaessa edustaja työnantajan ja työntekijän välillä, kun tulee ongelmia. Edustettavat asiat vaihtelevat henkilökohtaisesta avustamisesta koko ryhmää koskeviin paikallisiin sopimuksiin. Paikallisista sopimuksista kun puhutaan tulevat ensimmäisenä mieleen paikallisesti jaettavat palkankorotuserät. Muita sovittavia asioita ovat esimerkiksi liukumasopimukset ja vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen. Saadakseen YTN:n tuen valittavan luottamusmiehen on kuuluttava johonkin YTN:n jäsenliittoon. Näin varmistetaan asia- ja lakimiesten tuki. Valittavalla luottamusmiehellä ei saa olla suoraa vaikutusmahdollisuutta toisen ylemmän toimihenkilön palkkaukseen tai muihin työehtoihin. N

Neuvottelujärjestöt kouluttajina

Luottamusmies on myös linkki neuvottelujärjestön suuntaan. Akavalla on kolme neuvottelujärjestöä. Yksityisellä sektorilla toimii Ylemmät Toimihenkilöt YTN, valtiosektoril-

YTN:n henkilöstöedustajien valintakriteerit on kerrottu valintaohjeessa osoitteessa www.ytn.fi. > Työpaikkatoiminta.

19


Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Mikko Törmänen

Työpaikalla apu on lähellä Luottamusvaltuutettu vaikuttaa ylemmille toimihenkilöille tärkeisiin asioihin, valvoo näiden etuja ja pysyy itse ajan hermolla. uotepäällikkö Juha Mielikäinen työskentelee rakennusalalla, jossa ei ole ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Sen tähden rakennustuoteyhtiö Parocilla ei ole ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä, vaan luottamusvaltuutettu. Mielikäinen on ollut yrityksen Lappeenrannan toimipisteen luottamusvaltuutettu muutamia vuosia; aiemmin hän oli henkilöstöedustajana, sekä varana että varsinaisena. Luottamustehtäviin ei ole usein kovaa tunkua. Mielikäinen innostui varamiehenä olosta ja kun edellinen oli siirtynyt pois firmasta, hän ilmoitti olevansa halukas jatkajaksi. Parocilla on ylempien edustaja kaikilla tehdaspaikkakunnilla ja pääkonttorissa, ja eri paikkakunnilla olevat luotot jakavat asioita keskenään. Lappeenrannassa edustettavia on vajaa 30. Yhtiössä on yhteistoimintakomitea, jossa Mielikäinen on oman paikkakuntansa edustaja. Hän on myös työvaliokunnassa, joka valmistelee komiteassa käsiteltävät asiat.

T

Neuvonpitoa muiden kanssa

Lappeenrannassa on läheiset suhteet kaikkien henkilöstöryhmien kesken. – Me luotot keskustelemme paljon keskenään ja olemme olleet kaikissa tilanteissa yhdessä, Mielikäinen kertoo. Hänen mukaansa työnantaja informoi auliimmin työntekijöiden ja toimihenkilöiden luottamusmiehiä, sillä näillä ryhmillä on työehtosopimukset. Muuten luottamusvaltuutettu kokee olevansa samalla viivalla luottamusmiesten kanssa. Ylipäätään Lappeenrannan luotoilla on toimiva puheyhteys yrityksen johtoon, minkä Mielikäinen on kokenut hyväksi. Luottamusvaltuutettu tukee ja avustaa yksittäisiä ihmisiä, joilla on korkea kynnys viedä asioitaan työnantajalle, epäkohdista huolimatta. 20

– Työnantaja kuuntelee, vaikka asia koskettaa yksittäistä henkilöä, Mielikäinen sanoo. Ison osan luottamusvaltuutetun ajasta on viime vuosina vienyt eriasteiset ytneuvottelut, jotka ovat johtaneet lähinnä lomautuksiin. Lappeenrannassa tehdas lakkautetaan

Vaikeimpana kokemuksenaan luottamustoimisena Juha Mielikäinen pitää tämänvuotista yt-neuvottelukierrosta. Sen seurauksena yhden paikkakunnan toiminnat lakkautetaan ja 250 työpaikkaa poistuu alueelta. Työnantaja päätti sulkea Lappeenrannan toimipaikan asteittain vuoden 2016 loppuun mennessä. Ylemmille toimihenkilöille tämä tarkoittaa sitä, että vakanssien määrä vähenee. Lappeenrannassa on vakansseja, joista osa on koko konsernin laajuisia ja osa maakohtaisia. Konsernin laajuiset tehtävät siirtyvät muille paikkakunnille joko Suomessa tai ulkomailla, kotimaakeskeiset vakanssit siirtyvät supistettuna muille paikkakunnille. Jos Parocilla haluaa jatkaa, paikkakunnan vaihto on edessä viimeistään reilun kolmen vuoden kuluttua. Yt-neuvottelujen jälkeen Mielikäinen auttaa edustettaviaan erilaisten irtisanomisiin ja työsuhteisiin liittyviin kysymysten kanssa. Neuvotteluilla myönteisiä vaikutuksia

Onnistuneita hetkiä luottamusvaltuutetun uralla Mielikäisen mielestä ovat neuvottelut, joissa hän on muiden luottojen kanssa pystynyt lieventämään työnantajan alkuperin ehdottamia toimia. – Aina jos saadaan neuvottelupöydässä helpotuksia ajateltuihin toimiin, se on henkilöstön hyväksi. Luottamusvaltuutetun tehtävä on an-

tanut lappeenrantalaiselle paljon; esimerkiksi työlainsäädäntö ja työsuhdeasiat ovat tulleet tutuiksi. – Olen ollut mukana omalta osaltani tekemässä työtä sekä henkilöstön että yrityksen eteen. Työhyvinvointi on lähellä Mielikäisen sydäntä. Aiheesta on puhuttu monissa eri luottamushenkilöiden tapaamisissa. Työhyvinvointi ei toki ole uusi asia, mutta Mielikäinen patistaa kiinnittämään siihen jatkossa entistä enemmän huomiota. Niin naapuriyhtiöissä kuin asiakkaillakin tuntuu olevan kova kiire ja stressi. – Joka puolella nuppiluku vähenee ja työt jaetaan jäljelle jääneiden kesken eikä juuri mistään luovuta. Kokemuksien vaihtoa kollegoiden kesken

Aktiivisena miehenä Mielikäinen on mukana myös YTN-kuvioissa. Hän on ollut YTN:n rakennusalan taustaryhmässä sen perustamisesta lähtien. Nykyisin hän toimii puheenjohtajana. Kun taustaryhmän kokouksissa on monen yrityksen edustajia paikalla, niissä saa laajan näkökulman myös oman yrityksen ulkopuolelle. Itse kullekin tarjoutuu hyviä vinkkejä vietäväksi omille työpaikoille. Yksi ryhmän tavoite on saada aikaan ylempien työehtosopimus rakennusalalle. – Se on vaikea asia viedä eteenpäin. Toivottavasti työnantajapuoli heräisi; on paljon helpompi toimia puolin ja toisin, kun asiat on selkeästi sovittu, Mielikäinen muistuttaa. N

Juha Mielikäinen on luottamusvaltuutettu, koska rakennusalalla ei ole työehtosopimusta.


21


Konsulttialan yritysyhdistys kokoaa usean firman väkeä Yritysyhdistys tarjoaa yrityksen ylemmille toimihenkilöille ja luottamusmiehille luontevan ja avoimen keskustelufoorumin edunvalvonta-asioissa. Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Jarmo Sipilä

22

onsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt KYT:n hallituksessa istuva Ville-Veikko Karhunen sanoo, että paikallisen avun tarpeessa yritysyhdistyksen puoleen voi aina kääntyä. Karhusen työnantaja on insinööritoimisto Rejlers Kotkassa. Toimipiste on viimeiset viisi vuotta ollut Fortumin Loviisan ydinvoimalassa. Siellä hän työskentelee mekaanisen suunnittelujaoksen

K

konsulttina ja erikoisasiantuntijana. – Paperitehtaiden toimintojen hiljennettyä Kotkassa ja Haminassa riittää Loviisan ydinvoimalaitoksessa onneksi vielä töitä ulkopaikkakuntalaisillekin, Karhunen kääntää Kotkan seudun surkean työllisyystilanteen myönteiseksi. Vuosihuollon aikaan näin alkusyksystä työpäivät voivat ajoittain venyä aamunsarastuksesta illan kajoon ja pitempään-


henkilöiden kanssa. Siksi heillä on Karhusen mielestä usein laaja tietämys ajankohtaisista asioista sekä tarvittaessa myös oikeat kanavat ajaa haluttuja asioita myös paikallisesti tehokkaammin eteenpäin. Karhunen toimii Rejlersin Itä-Suomen konttoreiden ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä. Hän on mukana AlaKymen insinöörien hallituksessa sekä osallistuu säännöllisesti YTN:n suunnittelualan taustaryhmän kokouksiin. Ajankohtaisseminaareja vuosittain

Ville-Veikko Karhunen kertoo yritysyhdistystoiminnasta Merikeskus Vellamon edustalla.

kin. Rakenteilla oleva moottoritie Loviisasta Kotkan suuntaan tosin nopeuttaa matkantekoa tulevaisuudessa. Yry tukee luottamusmiestä

KYT ajaa ylempien toimihenkilöiden etuja suunnittelualalla, siis insinööri- ja arkkitehtitoimistossa sekä yritysten suunnitteluosastoilla. – Se on yritysyhdistys sellaisten suunnittelu- ja konsulttifirmojen ylemmille toimihenkilöille, joilla ei ole omaa aktiivista yritysyhdistystä omalla paikkakunnalla. Karhusen houkutteli mukaan KYT:n toimintaan Rejlersin edellinen luottamusmies.

– Koska meillä ei ole omaa yritysyhdistystä, niin päätin lähteä mukaan. KYT:n Varsovassa järjestämän seminaarimatkan jälkeen muut hallituksen jäsenet ihastuivat nuoren miehen aktiivisuuteen ja pyysivät mukaan hallituksen toimintaan. Karhusen mielestä luottamusmies voi saada yritysyhdistykseltä paljon tukea edunvalvonnassa. – KYT:in toiminnassa on hienoa se, että eri yrityksistä olevat luottamusmiehet ja henkilöstöedustajat saavat erilaisia näkökantoja ja ratkaisumalleja ongelmatilanteiden hoitoon. Yritysyhdistysten edustajat ovat aktiivisesti mukana YTN:n toiminnassa ja kiinteässä yhteistyössä liittojen yhteys-

KYT järjestää vuosittain kaikille jäsenilleen avoimen seminaarimatkan, jossa käydään läpi ajankohtaisia ay-asioita sekä tarjotaan mahdollisuutta verkottua ja tutustua kollegoihin eri puolelta Suomea. – Nämä seminaarimatkat ovat mukavia vapaamuotoisia tilaisuuksia ja jäsenistö on ottanut ne vastaan erittäin hyvin, Karhunen kertoo. Tänä vuonna KYT kävi tutustumassa uuteen Viking Graceen Tukholman risteilyllä. Karhusen mielestä yritysyhdistysten toiminnassa on paljon nuoremmallekin sukupolvelle sopivaa kiinnostavaa toimintaa. Tilaisuudet eivät enää ole jäykkiä kalvosulkeisia, vaan useimmiten niissä käsitellään ajankohtaisia työsuhdeasioita sekä kiinnostavia päivän teemoja. – Yhteiskunnan muuttuessa ja sukupolvien vaihtuessa on tärkeää, että myös ajatusmallit ja toimintatavat päivittyvät vastaamaan nykyaikaa. Tästä syystä kaivataan lisää nuorta väkeä mukaan pitämään vauhtia sekä liikettä yllä. Tämä on tärkeätä myös siksi, että pysyvän rakennemuutoksen tilassa on hyvä miettiä yhdessä, miten kohdata tulevaisuus. – Ennen insinööri pääsi valitsemaan, mitä työtä haluasi tehdä, nyt hän tekisi, kun olisi mitä tehdä, Karhunen kiteyttää. Metsäteollisuuden lisäksi Kotkan seudun suuret insinöörityönantajat Metso ja Andritz ovat hiljentyneet, osittain lopettaneet toimintojaan ja osittain tehneet suuria leikkauksia. Rejlers on ilmoittanut, ettei tämän vuoden aikana irtisanota yhtään henkilöä. Nuoret elävät hektisessä työmaailmassa, jossa työnantaja ja jopa ammatti voi vaihtua useamman kerran vuosien kuluessa. Kukaan ei enää odota kultakelloa työnantajaltaan viisikymmenvuotislahjaksi. Pikemminkin nuoret satsaavat vapaa-aikaan ja omaan elämään. N 23


Mikko Sormunen asiamies, Uusi Insinööriliitto UIL

Liitto särkee jään ensimmäiselle luottamusmiehelle siamiestyössä yksi kärkihetkistä on puhelinsoitto, jonka olen useamman kerran päässyt tekemään firman toimitusjohtajalle. Soittoa nimittäin edeltää paljon selvitystä, motivointia ja suostuttelua. Tehtävänäni on hankkia liitolle lisää luottamusmiehiä. Moni kymmeniäkin ylempiä toimihenkilöitä tai itammattilaisia työllistävä firma on vielä ilman henkilöstönedustajaa. Luottamusmiehen valinnasta kannattaa puhua, kun yrityksen työntekijöiden määrä ylittää kuukausipalkkioperustana työehtosopimuksessa olevan joukon. Esimerkiksi tietoalan työehtosopimuksessa määrä on viisi. Suurin osa meidän jäsenistä kokee oman luoton hyödylliseksi, mutta harva omatoimisesti alkaa järjestää oman byrokratiansa vaativia valintakokouksia. Ei ainakaan jos firmassa on niin sanottu rauhan aika eli yhteistoimintalain mukaisista irtisanomisista ei neuvotella. Pioneeritehtävän vastaanottajan löytymiseen tarvitaan jäänsärkijää; juuri tässä liitto ja me asiamiehet tulemme avuksi. Kun liitto tapaa jäseniään ständeillä, messuilla tai tilaisuuksissa, puheeksi tulevat usein luottamusmiesasiat. Kun jäsenet kysyvät neuvoa meidän asiakaspalvelusta, saattaa paljastua, että firmassa ei ole luottamusmiestä. Olen kysellyt luottamusmiehen perään sähköpostin piilokopioviestein ja hieman reippaamminkin kymmenissä firmoissa eri puolilta Suomea. Aika monesta on lopulta löytynyt pioneeri, joka on vastannut myöntävästi kysymykseeni:

A

24

– Jos järjestämme luottamusmiehen valintakokouksen, tuletko paikalle ja suostutko ehkä tehtävään? Silloin on paikka työehtosopimuksen edellyttämälle puhelulle firman toimitusjohtajalle. Osa hieman nieleskelee, mutta valtaosa on ollut vilpittömän tyytyväisiä, että henkilöstöhallinto on viimein saanut neuvottelukumppanin ja myös ylemmät toimihenkilöt alkavat pitää huolta työsuhteistaan kollektiivisesti. Valintaprosessi käynnistyy tästä. Työaikana pidettäväksi sallitussa valintakokouksessa esitys- ja äänivalta on kaikilla YTN-liittojen ja it-firmoissa lisäksi Tietoalan toimihenkilöiden jäsenillä. YTN:n ja Tietoalan paikallisesta edunvalvonnasta UIL:n jäsenet kantavat eniten vastuuta. UIL:llä on yli 1 400 henkilöstönedustajaa ja tietotekniikan palvelualalla, teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla reilusti yli puolet luotoista on meidän jäseniä. Liitto hoitaa valintaprosessin mielellään maaliin saakka. Alueasiamiehemme ovat mukana valintakokouksessa. Luottamusmiehen ura käynnistyy peruskursseille osallistumisesta. Niissä ei tehtävään suostumista katuneita luottamusmiehiä näy. Satoja luottamusmiehiä asiamiesurallani tavanneena en voi muuta kuin kannustaa monesti myös urakehityksen kannalta suotuisaan pestiin. Eli, jos firmastanne vielä luotto puuttuu – mieti, voisitko se olla sinä!


Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Minna Virolainen

Nokia kauppaa puhelinvalmistuksensa Suomi heräsi syyskuun alussa tiistai-aamuun, jolloin uutisia hallitsi tieto Nokian kaupasta.

okia myy matkapuhelinvalmistuksensa Microsoftille 5,44 miljardilla eurolla. Kauppa toteutunee vuoden vaihteessa. Noin 4 700 Suomessa työskentelevää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Nokiaan jäävät verkkoyhtiö NSN (Nokia Solutions and Networks), karttaja paikkatietopalveluihin keskittynyt Here sekä teknologian lisensointi. Suomessa niissä työskentelee vajaa 6 000 työntekijää. Uuden Insinööriliiton asiamies Hannu Takala kertoo suhtautuneensa uutiseen kuten suuri osa suomalaisista; pala identiteettiä puraistiin pois.

N

– Toisaalta Microsoft on niin suuri yritys, että sillä on hetki aikaa tehdä tappiota ja viilata matkapuhelinbisnes kuntoon. Takala arvelee, että puhelinpuolella yrityskulttuuri muuttuu. Yrityksessä on pitkään vaikuttanut suomalainen tapa toimia, vaikka muutaman vuoden talossa olikin kanadalainen toimitusjohtaja. – Suurin muutos on, että puhelinpuolelle tulee amerikkalainen johto: sen tapa toimia on toistaiseksi tuntematon, Takala sanoo. Hänen kokemustensa mukaan amerikkalaisilla työsuhteen hoitaminen on erilaista verrattuna suomalaisiin. – Vuoden paras myyjä saa bonukset ja huonoin myyjä lopputilin, Takala kärjistää.

Nokian 8110-malli 1990-luvulta.

vasta alkamassa, sillä päätökset olivat kaupan julkistamiseen asti vain pienen piirin tiedossa, Paukkeri sanoo. Hänen mukaansa nokialaiset pohtivat kauppaa järkevästi, vaikka tunnepuolella hieman kuohuu vanha nokialaisuus. – Työ otetaan työnä, ja sitä tehdään palkan eteen. Hyvien laitteiden valmistaminen jatkuu Suomessa. Jatkossa Suomessa teknologiateollisuudessa on kaksi merkittävää työnantajaa, Microsoft ja Nokia. Nokialaiset aikovat näyttää Microsoftille ammattilaisuutensa: tieto-taidon ja osaamisen. Paukkeri toivoo, että suomalaiset eivät hylkää nokialaistuotteita. Hyvät tuotteet ovat pohjana hyvälle kasvuuralle, ja sitä kautta Suomen työllisyys voi parantua.

Toiveena työn pysyvyys

Nokian Lumia-malli 2010-luvulta.

Nokian Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mika Paukkeri suhtautuu rauhallisesti tilanteeseen, kun myyntiuutista on sulateltu parisen viikkoa. Samaa suhtautumista ovat osoittaneet myös edustettavat. He kyselevät erilaisia käytännön asioita kuten työetujen säilymistä. Vastauksia luottamusmiehellä ei vielä ole, mutta kysymyksiä kerätään eteenpäin vietäväksi. – Mitään konkreettisia muutoksia ei ole vielä tiedossa. Valmistelu on

Verkkopuoli toiveikkaana

– Uutinen oli hämmentävä, sillä se tuli niin yllättäen, muistelee NSN:n luottamusmies Lasse Laurikainen syyskuun alkua. Hän kertoo, että henkilöstö otti uutisen vastaan suhteellisen myönteisesti. He odottavat toiveikkaina muutoksia, joita on tulossa, jahka kauppa aikanaan vahvistetaan. – Emme ole toimijapuoli ollenkaan, joten olemme lehtitietojen varassa, Laurikainen muistuttaa. Puheet Nokian kassan vahvistumisesta antavat odottaa mobiiliverkkotoiminnalle vakaampaa pohjaa. Laurikainen arvioi. että kauppa on myös henkisesti iso kysymys, sillä verkkopuoli ei ole jatkossa enää puhelinpuolen varjossa. – Muutos on mahdollisuus ja iso muutos on iso mahdollisuus. N 25


Uranosteen johtaja Outi Aavaranta kannustaa työnhakijoita verkostumaan.

Uranostetta tarvitaan juuri nyt Teksti ja kuva: Sami Korkala

Työnhaku on taitolaji, jota on opiskeltava ja kerrattava aika ajoin. killisen rakennemuutoksen kourissa olevalla Oulun seudulla toimiva työllisyysprojekti Uranoste on edistänyt korkeakoulutettujen työnhakuvalmiuksia vuodesta 2010. Tämän vuoden lopussa päättyvä pääosin ESR-rahoitteinen projekti on löytänyt hyviä tapoja tehostaa työnhakua. – Vastaavalle toiminnalle on varmasti tilausta jatkossakin, Uranosteen johtaja Outi Aavaluoto sanoo.

Ä 26

Työnhakutaitojen edistämisen lisäksi Uranoste ja auttaa myös yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä. Massiiviset ict-alan irtisanomiset Oulun seudulla ovat vahvistaneet tarvetta työnhaun tehostamiseen. – Kun aloitimme, työttömiä korkeakoulutettuja oli Pohjois-Pohjanmaalla noin 1 500. Määrä kävi välillä pienempänäkin, mutta nyt työttömyysluku on 2 700, Aavaluoto vertaa. Etenkin vastavalmistuneille AMKinsinööreille työn saaminen Oulun seudulta voi olla nyt kiven alla, sillä työnhakumarkkinoilla on paljon kokenutta työvoimaa.

– Onneksi pk-yritykset työllistävät koko ajan enemmän. Oululainen insinööri ei näytä lannistuneen. – Olemme olleet paikalla esimerkiksi Nokian yt-infoissa. Ei siellä onneksi ole ollut mitenkään toivoton tunnelma. Uranoste on ohjannut viime aikoina alueen insinöörejä hakemaan työtä muun muassa Etelä-Suomesta ja PohjoisNorjasta. Ilmaista ja avointa

Uranosteen järjestämissä tilaisuuksissa on käynyt yli tuhat eri ihmistä ja kiitosta on sadellut paljon. Projektin vaikut-


tavuutta työllistämisessä on vaikea mitata tarkasti, mutta kaikesta päätelleen Uranoste on saavuttanut hyviä tuloksia. – Monet ovat varmasti myös välttäneet työttömäksi joutumisen meidän avullamme, Aavaluoto näkee. Uranosteen tapahtumat ovat ilmaisia ja avoimia korkeakoulututkinnon suorittaneille, työssäkäyville ja korkeakouluopiskelijoille. – Ilmaisuus ja avoimuus on ollut hyvä valinta. Nykyisin neljä ihmistä työllistävän Uranosteen taustalla ovat myös Uusi Insinööriliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tekniikan Ammattilaiset ja Tradenomiliitto. Alueen korkeakoulut ja yritykset ovat myös luonnollisesti yhteistyössä Uranosteen kanssa. – Hankeidea lähti täällä aktiivisten insinöörien aloitteesta. Onneksi liittojen asiamiehet ovat olleet myös aktiivisia. Liitot ovat halunneet, että työnhakua edistävät projektit toteutetaan maakuntavetoisesti, mikä on nähty hyväksi myös kentällä.

Henkilöstöyritykset apuna

Kun CV ja työhakemus ovat kunnossa ja työhaastatteluun osataan valmistautua oikein, on kysymys vain osaamisen ja sen tarpeen yhteensovittamisesta. Onnistumistarinoita löytyy useita. – Joillakin työnhakijoilla on ollut vaikeuksia päästä haastatteluun saakka. Kun olemme auttaneet heitä CV:n parantelemisessa ja hakemuksen tekemisessä, he ovat saaneet lopulta valita työpaikkansa. Uranosteen koulutustapahtumat alkoivat syyskuussa. Uranoste järjestää myös rekrytointitapaamisia ja yrityskontaktipäivä sekä auttaa yrityksiä löytämään työntekijöitä CV-pankistaan. Myös henkilöstöyritysten käyttäminen on ollut tehokasta. – Olemme onnistuneet uudistamaan insinöörien suhtautumista henkilöstöyrityksiin. Moni on saanut sitä kautta vakituisen työpaikan. Aavaluoto muistuttaa, että työtä ei kannata hakea hissukseen. – Työnhakijalle verkostoituminen on erittäin tärkeää. Jos hakee työtä, kannattaa kertoa siitä ympärilleen. N

Opas työnhakijoille Uranoste Työnhakuopas on näppärä apuväline työnhaussa. – Halusimme koota keskeiset työnhakuvinkit yksiin kansiin, kun tämän projektin viimeinen kausi pyörähti käyntiin, Uranosteen johtaja Outi Aavaluoto sanoo. Oppaan teemoiksi valittiin CV ja työhaastatteluun valmistautuminen. Mukana on myös rekrytoinnin ammattilaisen vinkit työnhakuun.

– Työnhaku elää jatkuvasti esimerkiksi sen suhteen, miten yritystä voi lähestyä. CV ja konkreettinen tapaaminen tulevat varmasti pysymään osana työnhakua muodossa tai toisessa. – Sillä tavoin opas pysyy ajankohtaisena pitkään ja toivottavasti auttaa työnhakijoita koko Suomessa. Työnhakuoppaan voi ladata pdf-tiedostona osoitteessa www.uranote.fi.

Jokainen syrjäytynyt nuori on liikaa unnon työn päivänä 7. lokakuuta kampanjoidaan nuorten työllisyyden puolesta ja syrjäytymistä vastaan. Teemapäivää vietetään nyt kuudetta kertaa samanaikaisesti eri puolilla maailmaa. Palkansaajien keskusjärjestöt Akava, SAK, STTK sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kokoontuvat Kunnon työn päivänä Helsingin Rautatientorille herättämään tietoisuutta siitä, että ihan tavallinenkin nuori on vaarassa syrjäytyä, jos töitä ei ole. Nuorten asema työelämässä on nyt erittäin vaikea, kun työpaikat hupenevat. Järjestöt painottavat, että työelämästä syrjäytymisen kierre on katkaistava. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heinäkuussa 47 000 eli lähes 7 000 enemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyys on merkittävä riskitekijä syrjäytymiselle. Järjestöjen mielestä on pidettävä huolta myös siitä, että nuoret saavat tehdä töitä samoilla ehdoilla kuin muutkin työntekijät; palkkojen ja muiden työehtojen perusteena ei voi olla ikä. Kunnon työn päivänä kymmenet miljoonat ammattiliittojen jäsenet eri puolilla maailmaa kampanjoivat ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävän palkan puolesta. Ay-liikkeen kansainvälinen kattojärjestö ITUC on tänä vuonna nimennyt kunnon työn päivän maailmanlaajuiseksi teemaksi järjestäytymisen ammattiliittoihin. Teemapäivänä halutaan muistuttaa, että maailman työvoimasta vain seitsemän prosenttia kuuluu ammattiliittoon. Myös Suomessa korkea järjestäytymisaste on paras tae kunnon työlle. N

K

27


Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Eläkeremontin tarve Euroopassa kasvaa Eurooppa harmaantuu ja ikääntyneiden huoltosuhde kasvaa. Samaan aikaan elinajan odote nousee. Velkakriisin kurimuksessa kamppailevalle Euroopalle on suuri haaste hoitaa eläketurva kunnialla.

äestön vanheneminen on tosiasia kaikissa Euroopan maissa. Suomessa se on erityisen jyrkkää. EUmaiden yhteinen ongelma on se, että todellinen eläkeikä on kaukana lakisääteisestä. Meillä eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle on tänä vuonna 60,9 vuotta. Puheet eläkeremontin tarpeesta ovat yleistyneet Euroopassa. EU:n valkoinen kirja eläkkeistä ehdottaa 19 toimenpidettä, joilla tulevienkin sukupolvien eläkkeet saadaan rahoitettua. Riskiä halutaan siirtää sosiaaliturvasta enemmän kohti lisäeläkkeitä. Työnantaja- ja ammattialakohtaisten eläkkeiden lisäksi tämä tarkoittaisi myös yksilöllistä säästämistä. Puhtaasti etuusperusteisista eläkkeistä on monissa Euroopan maissa siirrytty maksuperusteisiin. – Eläkkeen tasoa ei enää haluta luvata tarkasti, jolloin rahoituksen kestävyys paranee, mutta riittävyys voi nousta ongelmaksi, erityisasiantuntija Janne Pelkonen Telasta sanoo. Harva OECD-maa on sosiaalivakuutuseläkkeiden osalta etuusperusteinen kuten Suomi, Norja ja Saksa. Ammatillisiin lisäeläkkeisiin ja sijoitustuottosidonnaisuuteen perustuvat eläkkeet ovat muualla yleisiä.

V

Suomessa on hyvä malli

Työeläkevakuuttajien etujärjestö Tela haluaa pitää tiukasti kiinni Suomen mallista. – Suomi on hoitanut hyvin eläkkeensä eikä se ole ongelma, että meillä on vahva lakisääteinen eläketurva, päinvastoin, Pelkonen sanoo. 28

Väestön harmaantumisen huolenaiheet 60 53 50

45

40 30

29,5 25

24,8 20,9

20 10 0

Ikääntyneiden huoltosuhde (65+/15–64), %

Elinajanodote (M,N) 63-vuotiaana, vuosia

N 2008 N 2030 N 2075 Tilastokeskuksen mukaan ikääntyneiden huoltosuhde huononee roimasti seuraavien 20 vuoden aikana Suomessa. Samaan aikaan elinajanodote nousee.

150 miljardin euron työeläkevaranto on hajautetusti työeläkevakuuttajien hoidossa. Rahastot pitää Pelkosen mukaan sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti. Niiden realituotto on ollut vuodesta 1997 asti lähes neljä prosenttia vuositasolla. Rahastoinnin osuus on 75 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen korkea. Meillä on varauduttu myös huoltosuhteen nousuun. Elinaikakertoimen käyttöönotto oli Pelkosen mukaan merkittävä uudistus, joka pienentää merkittävästi eliniän pidentymisen vaikutusta

työeläkkeiden rahoituksessa. Ajatuksena on: jos eletään pidempään, pitää työurankin pidentyä. Eläkkeen korvausaste, noin 60 prosenttia työtulosta, on meillä OECD-maiden keskitasoa. Eläketurvakeskuksen mukaan 70 prosenttia eläkeläisten tuloista tuli julkisista tulonsiirroista vuonna 2010. Viidennes muodostui pääomatuloista ja työtuloja sai alle 10 prosenttia. Muualla asiat ovat toisin

Euroopassa eläke-etuuksia on jo leikattu ja indekseihin on puututtu. Ranskassa eläk-


Töitä tehtävä pitempään Akavan opiskelijoiden tänä vuonna tekemän eläkekyselyn mukaan yli puolet akavalaisista nuorista olisi valmiita nostamaan eläkkeelle siirtymisen alaikärajaa nykyisen eläkejärjestelmän ylläpitämiseksi. Insinööriopiskelijaliitto IOL:n puheenjohtaja Mika-Matti Ojalan mukaan eläkejärjestelmästä käytävä keskustelu kertoo sen, että kyseessä on hankala asia, joka on ratkaistava hyvin pian. – Pidän oikeudenmukaisena sitä, että kun elinajanodote pitenee, tehdään töitä myös pidempään, Ojala sanoo. Eläkeiän alarajan mekaaninen nosto ei hänen mielestään automaattisesti tarkoita työurien pitenemistä. Hyväksi on käytettävä myös työurien keskikohdat, joissa tällä hetkellä on vuotoa. Entistä enemmän huomiota työurien pidentämisessä pitää kiinnittää työhyvinvointiin. – Työhyvinvointi on merkittävin avain työurien pidentymiseen, hän toteaa. Sukupolvitaistelussa on kyse lähinnä siitä, että tappiot nuorten sukupolvien osalta pitää minimoida. Radikaalisti muuttuva huoltosuhde pakottaa nuoret sukupolvet hänen mielestään väkisinkin maksumiehiksi.

Janne Pelkosen mielestä EU ei saa sanella meidän eläke-etuuksiamme.

keisiin on rahastoitu etukäteen 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siellä joudutaan Pelkosen mukaan nyt miettimään eläke-etuuksien ja maksujen suhdetta, kun rahat eivät tulevaisuudessa riitä. Kreikassa puolestaan monet eläkkeet olivat ennen talouskriisiä yli 100 prosenttia palkasta. EU:n tukipaketin yhtenä ehtona oli, että eläkkeitä leikattiin reilulla kädellä. Norjassa mietitään, mihin valtavaa 500 miljardin eläkevarantoa pitäisi sijoittaa ja käyttää. Ruotsissa lakisääteinen eläke joustaa vuosittain, jos se on rahoituksellisesti epätasapainossa. Se jäljittelee Pelkosen mukaan maksuperusteista mallia, jossa eläkkeen tarkkaa määrää ei tiedetä. Eräissä Itä-Euroopan maissa, kuten Unkarissa, Slovakiassa ja Puolassa, kansalaisille pakollisia yksilöllisiä eläketilejä

on nyt sosialisoitu muihin tarkoituksiin. Monissa maissa työmarkkinoille tulevat nuoret saavat eri eläke-etuudet kuin jo eläkkeellä olevat, sillä ammatillisten lisäeläkkeiden kertymäsääntöjä on muutettu. Vastuuta on siirretty työntekijöille. Talouskuri tiukentuu

Finanssi- ja velkakriisin runtelemassa Euroopassa ihmisten mahdollisuudet säästää omaa eläkettään ovat vähentyneet. Komissio haluaa tiukentaa jäsenvaltioiden budjettikuria ja koordinaatiota. Maakohtaiset suositukset ohjaavat jäsenvaltioita kohti Eurooppa 2020 -tavoitteita. Ne sisältävät suosituksia myös eläkejärjestelmiin. – EU:lla ei pidä olla sananvaltaa meidän eläke-designiin. Suomalainen työeläke ei lisäksi kuulu EU:n sisämarkkinoil-

la kilpailtavien vakuutusmuotojen piiriin, vaikka toimeenpano on osittain yksityistä, Pelkonen sanoo. Paineita kuitenkin riittää. Pelkkä jäsenvaltioiden talouksien koordinaatio ei Pelkosen mukaan riitä suunnitelmissa EMU 2.0 -versiosta. Eurooppa-neuvoston selvitystyö sisältää esitykset muun muassa valtion velkojen yhteisvastuusta sekä sosiaaliturvan tuomisesta talouskoordinaation rinnalle. – Talouskurin tiukennus on tapahtunut nopeasti ja sen rinnalle on tullut sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, Pelkonen tietää. Kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle voidaan mennä ilman perussopimusten uusimista. Pelkosen mukaan ensi kesän eurovaaleissa määritellään linjat syvempään ja aidompaan talousunioniin. N 29


Teksti: KTT Maria Järlström, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto, johtamisen yksikkö Piirros: Markku Haapaniemi

Insinöörit työuralla Työelämän kansainvälistyminen on tuonut mukanaan monikielisyyden työpaikoilla. Insinöörien kielitaitoa, kielellistä yhteensopivuutta ja uraa on tutkittu tuoreessa hankkeessa. utkimuksen vastaajat osaavat hyvin oman äidinkielensä lisäksi englannin kieltä. Muita kieliä osataan jonkin verran, tosin osaamisen taso ei ollut kovin korkeaa itsearviointien perusteella. Ruotsinkielisten kielitaito oli suomenkielisiä vahvempaa. Tyytyväisyys omaan kielitaitoon vaihteli ja oli keskimääräistä tasoa. Vaikka monen mielestä kielestä toiseen vaihtaminen oli kohtuullisen sujuvaa, silti kielitaidon koettiin kaipaavan kohentamista. Moni insinööri olisi valmis opettelemaan uuden kielen, jos se hyödyttäisi uraa. Yksilön ja työympäristön yhteensopivuutta mitattiin tavoitteiden, arvojen ja osaamisen yhteensopivuudella. Insinöörien näkemysten mukaan vahvin yhteensopivuus oli suhteessa työryhmään ja heikoin suhteessa organisaatioon. Yksilön ja työn yhteensopivuus koettiin hieman vahvempana kuin yksilön ja esimiehen yhteensopivuus. Kielellinen yhteensopivuus oli yleisesti ottaen erittäin hyvällä tasolla. Suomen konsernikielekseen maininneet kokivat sopivansa kielellisesti paremmin organisaatioonsa kuin ne, joiden konsernikieli oli englanti. Kartoitimme myös aiempaa liikkuvuutta. Insinöörit näkevät hyvin myönteisesti erilaisia uramahdollisuuksia niin yrityksen sisällä, ulkopuolella kuin ulkomailla, mikä tukee niin sanottua uutta dynaamista ura-ajattelua.

T

30

Sisäiset uraliikkuvuusmahdollisuudet nähtiin pääasiassa vaakasuunnassa olevina, mikä puolestaan kuvaa jossain määrin asiantuntijauraa. Huonoimmat uraliikkuvuusmahdollisuudet koettiin ylenemisessä nykyisessä organisaatiossa. Mahdollinen selitys liittyy joko kiinnostuksen tai tarvittavan osaamisen puutteeseen. Suurimmalla osalla vastaajista on ollut 2–3 työnantajaa, mikä viittaa ulkoiseen eli organisaatioiden väliseen liikkuvuuteen. Peräti 17 prosenttia vastaajista on ollut yli kolmen kuukauden työkomennuksella ulkomailla. Kielitaidon merkitys luonnollisesti korostuu kansainvälisissä työtehtävissä. Menestyksekäs ura tuo tyytyväisyyttä

Uramenestystä tutkimme työ- ja uratyytyväisyydellä ja sitoutumisella, jotka korreloivat vahvasti keskenään. Vahvinta näistä oli työtyytyväisyys. Uratyytyväisyys ja sitoutuminen olivat lähes saman vahvuisia. Näyttää siltä, että insinöörit ovat valinneet itselleen sopivat työtehtävät ja siten uravalinta voidaan nähdä onnistuneeksi. Suhteellisen korkea sitoutuminen viittaa myös siihen, ettei kovin suuria lähtöaikomuksia ole nykyisestä organisaatiosta, mikä viittaa yleisesti työssä viihtymiseen. Uramenestystä selvitimme myös ylen-

nysten määrällä, asema- ja palkkatasolla, jotka kaikki ovat tosin jossain määrin ikäja työkokemussidonnaisia. Suurimmalla osalla vastaajista ei ole ollut ylennyksiä. 2–3 ylennystä oli vastanneilla tyypillisin. Insinööritehtävät sijoittuvat pääasiassa erilaisiin asiantuntijatehtäviin, joissa työskenteli 63 prosenttia vastaajista. Reilu neljännes työskenteli keskijohdossa, ja kolme prosenttia vastaajista oli ylimmässä johdossa. Yhdeksällä prosentilla vastaajista tulot ylitti 6 000 euroa kuukaudessa. Kokonaisuudessaan tulokset ovat linjassa koettujen uraliikkuvuusmahdollisuuksien kanssa. Kielitaito edellytys työn hyvälle hoidolle

Vain pieni osa vastaajista koki, ettei kielitaidolla ole ollut juurikaan merkitystä


kutus – ura oli vaikuttanut kielitaitoon. Esimerkiksi henkilön kielitaito oli vahvistunut ulkomaankomennuksilla sekä konsernikielen että usein myös paikallisen kielen osalta. Tämä mahdollisti verkostoitumisen työryhmän sisällä ja sen ulkopuolella. Työasiat kotiin ja kotiasiat työhön

työuralla. Näin voi hyvinkin olla, jos työtehtävissä selviää pelkästään omalla äidinkielellään. Toinen suurempi ryhmä koki, että kielitaito on edellytys työtehtävien hyvälle hoidolle. Työtehtävät siis vaativat kielitaitoa. Esimerkiksi dokumentointi ja raportointi tehdään usein englanniksi. Myös osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat kielitaitoa. Virkamiestehtävissä nousi esiin myös molempien äidinkielien hallinta. Kolmas, kaikkein suurin vastausryhmä sisälsi esimerkkejä, joissa kielitaidolla oli ollut selkeä vaikutus vastaajan uraan. Ensinnäkin kielitaito oli vaikuttanut työpaikan saantiin tai siihen, että tuli valituksi organisaation palvelukseen. Kielitaidon yhteensopivuus suhteessa työn ja

organisaatioon vaatimuksiin nousi siten vahvasti esiin. Lisäksi eteneminen ja yleneminen työuralla, ulkomaankomennukset ja suurten projektien johtaminen olivat esimerkkejä kielitaidon merkittävästä vaikutuksesta vastaajan uraan. Neljäs ryhmä kokosi yhteen vastauksia siitä, miten kielitaidon puute oli aiheuttanut rajoitteita tai esteitä omalla työuralla. Heikko kielitaito oli muun muassa rajoittanut kontakteja ja kanssakäymistä, jättänyt ryhmän ulkopuolelle, hankaloittanut ”small talkia” sekä koulutusten ja asiakaspalaverien vetämistä, estänyt työpaikan saannin sekä muutenkin rajoittanut urakehitystä merkittävästi. Viimeinen ryhmä, tosin vähäinen näki, että asialla oli myös käänteinen vai-

Tutkimustulokset osoittavat, että yksityiselämän myönteinen vaikutus työhön koettiin vahvimmaksi. Kun siis yksityiselämässä luistaa, niin työssäkin sujuu. Vastaavasti työn myönteinen vaikutus yksityiselämään oli myös keskimääräistä korkeampaa. Näiden tulosten valossa näyttää siltä, että insinöörien kohdalla työn ja yksityiselämän tasapaino on keskimäärin hyvässä balanssissa ja siten tukevat toisiaan. Tulosten mukaan ikä vaikuttaa työn ja yksityiselämän tasapainoon. Yli 50-vuotiaat kokivat tilastollisesti suurempaa työn myönteistä vaikutusta elämäänsä kuin alle 35-vuotiaat. Vahva osaaminen lienee yksi mahdollinen selitys. Yli 30 matkapäivää kotimaassa matkustavat raportoivat jonkin verran enemmän työn kielteisiä vaikutuksia yksityiselämään. N

Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yhteistutkimushankkeessa tutkitaan kielitaitoa, kielellistä yhteensopivuutta ja uraliikkuvuutta. Niitä selvitettiin sähköisellä kyselytutkimuksella Uuden Insinööriliiton ja Driftingenjörsförbundet i Finland DIFF:n jäsenten keskuudessa loppuvuodesta 2012. Kyselyyn vastasi noin 300 insinööriä.

31


Teksti: IAET-kassa Kuva: Minna Virolainen

Päättämissopimus voi vaikuttaa työttömyysetuuksiin Työttömyyskassoilla on lain edellyttämä, yhtenäinen linja siitä, mitkä asiat voivat estää pitkän työuran tehneille päivärahan korotetun ansio-osan maksamisen.

yösuhteen päättymistilanteessa on mahdollista, että työnantaja tarjoaa irtisanomisen sijaan tai sen lisäksi sopimusta. Sopimuksen sisällöstä riippuen sopimuksella on erilaisia vaikutuksia työttömyysetuuden saamisen ajankohtaan ja suuruuteen. Sopimuksen tulkintatilanteissa kannattaa olla yhteydessä Uuteen Insinööriliittoon, joka tarvittaessa selvittää työttömyyskassalta, miten sopimus vaikuttaa työttömyysetuuteen. Työsuhteen päätyttyä henkilöllä voi olla tietyissä tilanteissa oikeus korkeampaan päivärahaan eli korotettuun ansioosaan tai muutosturvan ansio-osaan. Ansiopäivärahaan maksettavien korotusosien saamisedellytykset tutkii aina maksaja eli työttömyyskassan jäsenten osalta kassa. Työttömyyskassa tutkii asiaa työnantajan antamien asiakirjojen kuten työsuhteen päättymiseen liittyvän sopimuksen ja sen sisällön perusteella. Pääperiaate on, että ansiopäivärahaan oikeutetulle henkilölle maksetaan korotettua ansio-osaa pitkän työuran päätyttyä, jos sen saamiseksi säädetyt kolme edellytystä täyttyvät. Ensinnäkin edellytetään, että työnantaja on irtisanonut työ- tai virkasuhteen tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Toinen edellytys on,

T

32

että henkilö on ollut työssä vähintään 20 vuotta ennen työttömäksi jäämistään. Kolmanneksi edellytetään, että henkilö on ollut palkansaajakassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. Muutosturvan ansio-osan työvoimapoliittisista edellytyksistä päättää työ- ja elinkeinotoimisto. Esteitä korotetulle päivärahalle

Kun työsuhde on päättynyt omaan irtisanoutumiseen tai yhteiseen sopimukseen, työsuhteen ei enää katsota työttömyysetuuden kannalta päättyneen tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan ensimmäinen edellytys ei enää täyty, joten henkilölle maksetaan normaalia ansioiden perusteella laskettua työttömyysetuutta. Omasta työ- ja elinkeinotoimistosta tarkistetaan, aiheutuuko irtisanoutumisesta tai sopimuksesta karenssi tai pääseekö henkilö työsuhteen päätyttyä muutosturvan piiriin. Eri toimipisteiden yhteystiedot ovat osoitteessa www.te-palvelut.fi. Muutosturvan piiriin pääseminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö automaattisesti saisi korkeampaa päivärahaa työttömyyden ajalta. Henkilöllä on oikeus muutosturvan ansio-osaan vain työ- ja elinkeinotoimiston kanssa

sovittujen, työllistymissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden tai palvelujen ajalta. Asiakirjojen sanamuodot ratkaisevat

Jos työnantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa todetaan, että sen allekirjoittamisen jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole enää mitään vaatimuksia työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyen taikka toisiaan kohtaan, henkilö on tosiasiallisesti luopunut työsuhteeseen liittyvistä oikeuksistaan. Luopuminen johtaa sosiaali- ja terveysministeriön antamien työttömyysturvalakia koskevien ohjeiden sekä vakuutusoikeuden vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan siihen, ettei henkilölle voida maksaa korotettua ansio-osaa pitkän työuran perusteella. Työttömyyskassoilla on asiassa yhtenäinen linja ja kassat noudattavat saamiaan ohjeita sekä vakuutusoikeuden ratkaisukäytäntöä, joten merkitystä ei ole sillä, mihin työttömyyskassaan henkilö kuuluu. Sopimus välineiden palauttamisesta

Sopimuksessa oleva luopumislauseke voidaan toteuttaa monella eri tavalla ja sanamuodoilla. Myös itse asiakirja, jossa luopumislauseke on, voi olla nimeltään mikä tahansa, esimerkiksi irtisanomisilmoi-


Jos työnantaja tarjoaa työsuhteen päättymistilanteessa sopimusta, se kannattaa luetuttaa liitossa ennen allekirjoittamista.

tuksen liitteeksi tehty sopimus työvälineiden ja avainten palauttamisesta. Työnantajan tarkoitus on kuitenkin yleensä se, että työsuhteen päättymisasia käsitellään sopimuksessa lopullisesti, eikä asiaan ole tarkoitus enää palata. Toisinaan henkilölle voidaan maksaa niin sanottu kertakorvaus tai eropaketti sopimuksen allekirjoittamista vastaan. Joskus luopumislauseke on sopimuksessa tai irtisanomisen liitteenä olevassa muussa asiakirjassa ilman, että henkilölle maksetaan mitään ylimääräistä työsuhteen päättymisen vuoksi. Pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan kannalta asiassa ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, onko työsuhteen päättymisen vuoksi maksettu

mitään ylimääräistä – ratkaisevaa on vain sopimuksen sisältö. Ota yhteyttä Uuteen Insinööriliittoon

Mikäli työnantaja tarjoaa työsuhteen päättymistilanteessa sopimusta, se kannattaa luetuttaa läpi omassa ammattiliitossa. Vaikka kyseessä olisi vain irtisanomisilmoituksen lisäksi tehdystä muistilistasta, se kannattaa lukea huolella läpi. Monesti asiakirjoissa saattaa olla edellä mainitun kaltainen luopumislauseke, vaikka itse asiakirjaa tai tilannetta ei mielletä sopimukseksi. Kannattaa myös huomioida, ettei työnantaja voi luvata, minkälaisia etuuksia henkilö työsuhteen päättyessä saa. Päätöksen työttömyysetuuden maksami-

sesta tekee jäsentensä osalta aina työttömyyskassa. Usein työnantajalla voi olla vanhentunutta tai puutteellista tietoa, joten on tärkeää, että asiassa otetaan yhteyttä myös liittoon. Sopimusta allekirjoittaessa kannattaa käydä läpi useita asioita. Näitä ovat esimerkiksi työntekijän ikä, onko uusi työ jo tiedossa, kuinka pitkä työnantajan irtisanomisaika muutoin olisi sekä palkan tai paketin verotus. On pohdittava myös eläkkeen kertymistä, sillä irtisanomisajan palkka kerryttää eläkettä, mutta tukipaketti puolestaan ei. Oma ammattiliitto voi auttaa jäsentään selvittämään, kannattaako pakettia ottaa vai ei. N 33


Teksti: Matti Andström ja Paavo Honkanen, työsuhdeneuvojia Kuva: Shutterstock

Luottamusmiehen työsuhdeturva Yleisen, kaikkia työntekijöitä koskevan irtisanomissuojan lisäksi luottamusmiesasemassa oleviin työntekijöihin kohdistuu korostettu työsuhdeturva.

rityistä turvaa koskevien sopimusmääräysten ja lakisäännösten tarkoituksena on toisaalta vahvistaa luottamusmiehen asemaa ja turvata hänen toimintamahdollisuutensa tehtävänsä hoitamiseen työpaikalla ja toisaalta suojata luottamusmiestä sopimattomilta painostustoimenpiteiltä. Korostettu suoja ilmenee tehostettuina päättämisperusteina. Suoja koskee sekä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tehtyjä irtisanomisia että luottamusmiehestä johtuvasta syystä tapahtuvia irtisanomisia. Seuraavaksi esitettävien seikkojen lisäksi on tarkistettava sovellettavan työehtosopimuksen asiaa koskevat määräykset.

E

Irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä

Työsopimuslain mukaan luottamusmies voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain, jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperusteiden täyttymisen arviointi aloitetaan tarkastelemalla työn vähentymistä; toisin sanoen on selvitettävä, onko työ kokonaan päättynyt. Jos työ ei ole kokonaan päättynyt, luottamusmiestä ei voida irtisanoa. Mikäli työ on kokonaan päättynyt, lisäksi on arvioitava irtisanomisperusteen edellyttämä työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Irtisanomisperusteen täyttyminen arvioidaan viime kädessä koko yrityksen eli 34

koko työnantajaorganisaation puitteissa. Työnantajan pitää selvittää, voidaanko muuta työtä tarjota yrityksen toisista tuotantoyksiköistä tai toimipisteistä. Työsopimuslain säännös merkitsee sitä, että käytännössä luottamusmies voidaan työvoimaa vähennettäessä irtisanoa vasta viimeisenä. Työtuomioistuin ja korkein oikeus ovat linjanneet, että luottamusmiehen työ on kokonaan päättynyt vasta silloin, kun kaikkien luottamusmiehen kanssa samaan ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden työ on päättynyt.

Luottamusmies voidaan irtisanoa vain tilanteessa, jossa työpaikalle ei irtisanomisten johdosta jää yhtään siihen ammattiryhmään kuuluvaa henkilöä, jota luottamusmies edustaa. Luottamusmiehen henkilöön liittyvä työsuhteen päättäminen

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai


laiminlyÜntiä sekä sellaisten tyÜntekijän henkilÜÜn liittyvien tyÜntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi tyÜntekijä ei enää kykene selviytymään tyÜtehtävistään. TyÜsopimuslain mukaan luottamusmiehen saa irtisanoa hänen henkilÜÜnsä liittyvällä perusteella vain, jos niiden tyÜntekijÜiden enemmistÜ, joita luottamusmies edustaa, antaa siihen suostumuksensa. TyÜntekijÜiden enemmistÜn suostumus on siten osa tyÜnantajan noudatettavaa lakisääteistä irtisanomisperustetta. TyÜnantajan on saatava luottamusmiehen valinneiden tyÜntekijÜiden enemmistÜltä heidän nimenomainen suostumuksensa tietyn luottamusmiehen irtisanomiseksi, jotta suostumusedellytys täyttyisi. TyÜtuomioistuimen ratkaisujen mukaan tarkoitetaan tällÜin niitä tyÜntekijÜitä, joilla olisi ollut oikeus osallistua myÜs luottamusmiehen valintaan. EnemmistÜn suostumus on oltava jo irtisanomishetkellä, eikä jälkikäteen annettu suostumus tee irtisanomista lain mukaiseksi. Purkaminen ankarampi keino

Jos luottamusmies on syyllistynyt niin vakavaan rikkomukseen tai laiminlyÜntiin, että tyÜnantajalla olisi tyÜsopimuslain mukainen oikeus purkaa luottamusmiehen tyÜsuhde, hän voi purkamisen sijaan irtisanoa luottamusmiehen. TällÜin hän ei tarvitse irtisanomiselle luottamusmiehen edustamien tyÜntekijÜiden enemmistÜn suostumusta, koska hänellä olisi mahdollisuus myÜs purkaa luottamusmiehen tyÜsuhde. TyÜsuhteen purkaminen tarkoittaa tyÜsuhteen välitÜntä päättämistä ilman irtisanomisaikaa, joten se on irtisanomista ankarampi tyÜsuhteen päättämiskeino. Purkaminen edellyttää aina erityisen painavaa syytä, minkä vuoksi peruste tyÜsuhteen purkamiselle on irtisanomista harvemmin käsillä. N

Uusi suunta urakoulutuksesta TyÜnhaun ja urasuunnittelun ABC Koulutus sopii sinulle, joka haluat oppia hakemaan kiinnostuksen kohteitasi ja taitojasi vastaavia tyÜpaikkoja, tunnistamaan vahvuuksiasi ja rakentamaan kiinnostavia tyÜnhakudokumentteja. Koulutus on tarkoitettu vasta muutaman vuoden tyÜmarkkinoilla olleille sekä vastavalmistuneille insinÜÜreille. 26.10. Turussa 23.11. Helsingissä

Ulkomaille tÜihin? Oletko miettinyt ulkomaille lähtÜä? Tule kuulemaan, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon ennen päätÜksentekoa ja miten voit menestyä kansainvälisessä tyÜnhaussa. 19.10. Helsingissä 16.11. Oulussa

Työsopimuslaki t UZùTPQJNVTMBJOMVWVOfONPNFOUUJ t UZùTPQJNVTMBJOMVWVOfONPNFOUUJ t UZùTPQJNVTMBJOMVWVOf Aihetta koskevaa oikeuskäytäntöä t 5ZùUVPNJPJTUVJOo t 5ZùUVPNJPJTUVJOo t ,PSLFJOPJLFVT

Lue lisää urakoulutuksista YYYWKNƂWTCMQWNWVWMUGV


Teksti: Eeva Inkeroinen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n hallituksen jäsen Kuva: Rodeo

Tervetuloa torikokoukseen Näillä sanoilla alkoi yhtiömme kevään yhteistyöpalaveri, johon osallistui koko henkilökunta. alaveri olisi voitu pitää työnantajan ja luottamusmiesten kesken, mutta sellaiset on valittu vain yhdelle henkilöstöryhmälle, joten jokainen oli paikalla turvaamassa omaa selustaansa. Onneksi kyseessä oli lähinnä tiedotustilaisuus edellisestä vuodesta, joten suurempia neuvotteluja ei tarvittu. Liian pienen kokoustilan kuumuudessa päädyimme jatkossa valitsemaan yhteisen henkilöstöedustajan kaikille muille työntekijöille. Halukkaat pystyivät ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi tehtävään, ja tarvittaessa heistä äänestettäisiin sopiva henkilö kyseiseen pestiin. Kokouksen jälkeen pohdin omia todellisia mahdollisuuksiani vaikuttaa työpaikkani asioihin. Miten suuriin asioihin tarpeen tullen pystyisin vaikuttamaan? Olisiko minulla irtisanomistilanteessa todella mitään sananvaltaa puolustaessani omaa työpaikkaani? Pystyisinkö kaikkien työkavereideni edessä vaatimaan ylimääräisestä järjestelyerästä itselleni palkankorotusta, sillä seurauksella että joku työkavereistani

P

36

jäisi ilman. Joku, joka saattaisi tarvita sitä enemmän kuin minä. Arkisia ratkaisuja jatkuvasti

Aina asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla maata kaatavia ongelmia, että niihin voisi vaikuttaa, vaan sitä tapahtuu myös huomattavasti pienemmässä mittakaavassa joka päivä. Usein kyse on ihan tavallisista, arkipäiväisistä asioista: Siitä, että saan pitää pidennetyn ruokatunnin, ja että lomatoiveeni toteutettiin kiireisestä syksystä huolimatta. Tai siitä, että kahvin tilalla olisi veden lisäksi jotain muuta juomaa, niille jotka eivät juo kahvia. Elokuun lopussa pääsin muuttamaan isompaan työhuoneeseen. Minä pystyin vaikuttamaan siihen, onko uusi työpisteeni ikkunaan vai ovelle päin ja millaisessa työtuolissa jatkossa istuisin. Vaikuttamista joka päivä

Vuodet järjestötoiminnassa ovat muuttaneet ajattelutapaani. Minä haluan vaikuttaa asioihin, ja pyrin tekemään niin joka

päivä. Joskus se tapahtuu automaattisesti, sen kummemmin asiaa miettimättä. Silloin kun asia ei koske erityisesti ketään, mutta kuitenkin tasapuolisesti kaikkia, on vaikuttaminen huomattavasti hankalampaa. Miten voin sanoa ensimmäisenä mielipiteeni kuulostamatta itsekkäältä? Olisiko kohteliasta odottaa, että joku toinen ilmaisee mielipiteensä ensin ja mitä jos kaikki muut odottavat sitä samaa? Näissä tapauksissa tarvitaan samanlaista ihmistä kuin henkilöstöedustajan odotetaan olevan. Sellaista, joka ei pelkää avata suutaan ja joka pystyy huomioimaan ja sovittamaan kaikkien mielipiteistä yhteisen ratkaisun, eikä pelkää työnantajan auktoriteettia Ensi keväänä kokoonnumme taas koko henkilökunnalla torikokoukseen, sillä kukaan ei ilmoittautunut halukkuuttaan henkilöstöedustajaksi. Tähän hieman lohtua tuo kuitenkin se, että aamukahvilla juon tästä edes kaakaota. N


Mika-Matti Ojala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus

Kutsu IOL:n liittokokoukseen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 16.–18.11.2013 M/S Mariellalla reitillä HelsinkiTukholma-Helsinki. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2012, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2012 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2014 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2014. Lisäksi liittokokouksessa käsitellään Insinööriopiskelijaliiton strategia, koulutuspoliittinen asiakirja ja talousohjesääntö. Tarkemmat tiedot esityslistoineen toimitetaan paikallisyhdistyksien liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisätietoja liittokokouksesta puheenjohtaja Mika-Matti Ojalalta, mika-matti.ojala@iol.fi, p. 040 072 2721 ja asiamies Juha Manulta, juha.manu@uil.fi, p. 040 865 9236.

Ulla-Mari Pasala

Jokasyksyinen tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus on käynnissä. Liitto tutkii opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikkatilannetta, työn laatua ja sisältöä sekä niiden kehitystä. Tietoja käytetään apuna neuvotteluissa työnantajien ja viranomaisten kanssa; tavoitteena on saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Liiton tekemät tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen tärkeyden valmistumisen jälkeisessä työelämään sijoittumisessa, asematasossa ja palkkauksessa. Työssäkäyntitutkimus järjestetään tänä syksynä 33. kerran ja tutkimustuloksien avulla määritellään insinööriopiskelijoiden kesätyöpalkkasuositukset ensi kesälle. Jokainen vastaus on meille tärkeä, joten vastauksia toivotaan myös niiltä, jotka viime kesänä eivät työskennelleet. Tutkimus on tarkoitettu kaikille insinööriopiskelijoille lukuun ottamatta tänä syksynä aloittaneita. Kysely on auki syyskuun loppuun saakka osoitteessa www.iol.fi/kyselyt. Vastata voi myös oheisella ruutukoodilla tai omalta paikallisyhdistykseltä saatavalla paperilomakkeella. (U-MP)

Väärät lääkkeet vääriin vaivoihin lokuun lopulla Suomen hallitus pusersi kasaan keinoja leikata kestävyysvajetta eikä rakenneuudistuslistalta säästyneet opiskelijatkaan. Opintotukea saa tulevaisuudessa saman verran kuin nykyisin, mutta lyhyemmässä ajassa. Myös tukikuukaudet vähenevät. Kaikella tällä on tavoitteena saada korkeakouluopiskelijat valmistumaan entistä nopeammin ja siirtymään täysipäiväisesti työelämän palvelukseen. Tavoite tässä on erinomaisen hyvä, lähtökohtaisesti. Ja jos tavoitetta voidaan pitää lähtökohtaisesti hyvänä, keinot ovat siihen täysin väärät. Suomalainen korkeasti koulutettu toden totta viettää aikaa koulun penkillä pidempään kuin keskimääräisesti Euroopassa. Kolikolla on kuitenkin aina kääntöpuoli. Suomalainen korkeakoulutettu nimittäin saa omaa alaansa vastaavia töitä valmistumisen jälkeen selvästi nopeammin kuin muualla Euroopassa. Kumpi siis on tärkeämpi, nopea valmistuminen vai nopea omaa alaa vastaava työllistyminen? Vai voiko näitä edes asettaa vastakkain? Yhteiskunnassamme elää harhaluulo siitä, että korkeasti koulutettujen työura – ja samalla verojen maksaminen – alkaa vasta valmistumisen jälkeen. Todellisuus kuitenkin on, että työura alkaa viimeistään jo ensimmäisen vuoden työharjoittelusta ja kesätöistä. Opiskeluiden aikana hankittu arvokas oman alan työkokemus takaa insinöörille useimmiten välittömän työllistymisen omaa alaa vastaaviin töihin valmistumisen jälkeen. Nyt Suomen hallitus yrittää ratkaista koulutuspoliittista ongelmaa sosiaalipoliittisin keinoin. Syy hitaaseen valmistumistahtiin ei ole opintotukijärjestelmässä. Syy on korkeakoulujen harjoittamassa heikossa koulutuspolitiikassa. Opintoja voi helposti nopeuttaa lisäämällä muun muassa verkko- ja kesäopintoja. Suurin ongelma onkin siinä, että monet insinööritutkinnot on tehty putkitutkintomalliin, jossa jokainen suorittaa samat kurssit samassa ajassa. Olemme jokainen erilaisia ja siksi meillä pitää mahdollisuus suorittaa opintoja joustavammin omaan elämäntilanteeseen katsoen.

E

37


Uutta väkeä liiton Lahden Seudun Insinöörit ry:n 75-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 12.10.2013 Lahden Seurahuoneen Päijät-salissa klo 19.00 alkaen. Tapahtuma on jäsentilaisuus avec, illalliskortin hinta on 30 € / hlö ja sisältää arvokkaan ohjelman lisäksi tervetulomaljan, illallisen ruokajuomineen sekä kahvi / tee (avec). Ilmoittautumiset Jarmo Järveläiselle mieluimmin sähköpostilla jarja@phnet.fi (puh. 050 5237 047) viimeistään 1.10.2013. Illalliskortit maksetaan yhdistyksen tilille FI85 1519 3006 1044 97, viesti "75vjuhla". Ohjelma / lisätietoja seuraavassa jäsentiedotteessa.

TERVETULOA JUHLIMAAN!

Keväällä jo 1 600 jäsentä ilmoitti, ettei enää halua taskukalenteria.

Nyt on viimeinen mahdollisuutesi peruuttaa vuoden 2014 kalenteri Jos et halua enää paperikalenteria, voit peruuttaa sen 2.10. mennessä sähköisellä lomakkeella QUQKVVGGUUCYYYWKNƂMCNGPVGTK

Uuteen Insinööriliittoon on palkattu uusia määräaikaisia eri tehtäviin.

aatalous- ja metsätieteiden sekä kauppatieteiden maisteri Jenni Larjomaa on aloittanut tutkimusasiamiehenä koulutus- ja tutkimusyksikössä. Hän toimii Taina Tiitisen perhevapaasijaisena. Larjomaa työskentelee UIL:n tutkimustiimissä. Työtehtäviin kuuluu muun muassa työmarkkinatutkimuksen, vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen ja opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen toteutus yhdessä muun tiimin kanssa. Lisäksi hän neuvoo jäseniä palkkausasioissa. Liittoon Larjomaa siirtyi Taloustutkimuksesta. Nuorjäsenasiamies Ilkka Malkavaaran tehtäviä ovat jäsenhankinta ja -palvelu, edunvalvonta sekä paikallisen toiminnan tukeminen. Osa-aikaisena koulutus- ja tutkimusyksikössä työskentelevä Malkavaara opiskelee neljättä vuotta ympäristöteknologiaa Lahden ammattikorkeakoulussa. Hän on aiemmin ollut mukana paikallisen opiskelijayhdistyksen hallituksesta. Työsuhdeneuvoja Paavo Honkanen on aloittanut osa-aikaisena neuvotteluyksikössä. Hänen tehtäviään on työsuhdeneuvonta esimerkiksi työsuhteen päättämisiin, lomauttamisiin ja vuosilomiin liittyvissä asioissa. Hän selvittelee myös työ- ja johtajasopimuksiin liittyviä ongelmia.

M

Lomakkeella tarvittavat tiedot ovat nimi, sähköpostiosoite sekä jäsennumero.

Paavo Honkanen (vas.), Ilkka Malkavaara ja Jenni Larjomaa.

38


Hyvinkään-Riihimäen InsinÜÜrit ry:n

toimistoon

syyskokous ti 8.10.2013 klo 19.00 Ravintola Harlekiinin Sky-kabinetissa osoitteessa Kauppatori 1, Hyvinkää Käsitellään sääntÜmääräiset syyskokous asiat. Iltapalan vuoksi ilmoittautuminen Hyrin nettisivulla www.hyri.net.

Kuopion InsinÜÜrit ry Syyskokouskutsu Aika:

7RUVWDLNOR

Paikka:  

+RWHOOL6DYRQLD6DPPDNNRODPPHQWLH 2SDVWXV+RWHOOL6DYRQLDQDXODVWD Kokouksessa käsitellään sääntÜjen 11§ mainitut asiat, sekä päätetään Tahko mÜkin remontista / myynnistä.

 

Noora Hjort (vas.), Meri Heiskanen ja Anssi Oksanen.

 

3DLNDOOHRYDWWHUYHWXOOHLWDNDLNNL .XRSLRQ,QVLQ||ULWU\QMlVHQHW

Kokouskutsu:

Varsinais-Suomen insinÜÜrit ry (VARSI) SääntÜmääräinen syyskokous

Honkanen on neljännen vuoden opiskelija Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Aiemmin hän on ollut varastotÜissä. Yo-merkonomi Anssi Oksanen ja tradenomi Meri Heiskanen ovat aloittaneet projektitiimissä asiakasyhteyshenkilÜinä. He ovat yhteyksissä puhelimitse uusiin ja eroaviin jäseniin sekä valmistuviin opiskelijoihin. Tarkoituksena on saada jäseniltä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Heidän tehtäviinsä kuuluvat jäsenhankinta ja -pito sekä jäsentietojen päivitys ja raportointi. Oksanen on ollut aiemmin UIL:n jäsenrekisterissä kesätyÜntekijänä ja eri tehtävissä opiskelujen ohella. Mediatekniikan insinÜÜriksi opiskeleva Heiskanen tyÜskentelee osa-aikaisena. It-harjoittelija Noora Hjort tyÜskentelee osa-aikaisena järjestÜ- ja kenttäyksikÜssä. Hän on tietohallinnossa mukana it- ja verkkopalveluiden ylläpidossa sekä erilaisissa atk-tukitehtävissä. Hjort opiskelee kolmatta vuotta tietotekniikan insinÜÜrin koulutusohjelmassa Metropolia ammattikorkeakoulussa. N

Keskiviikkona 6.11.2013 klo 18:00 Wärtsilän Turun yksikÜn tiloissa (osoite: Stülarminkatu 45, Turku). Käsitellään sääntÜmääräiseen syyskokoukseen liittyvät asiat. Kokousesitelmä jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Esitelmän aihe päivitetään nettisivulle www.lousi.fi, kun selviää. Yhdistys tarjoaa iltapalan. Tervetuloa päättämään! Ilmoittautumiset puheenjohtajalle: Ari Kivikoski, puh. 040-4878992 tai sähkÜpostilla: ari.kivikoski@wartsila.com

Seuraa InsinÜÜri-verkkolehteä myÜs Twitterissä @insinoorilehti Uutisia, artikkeleita ja kentän kuulumisia YYYKPUKPQQTKNGJVKƂ 39


Bulls

 





 

  

   





 







 

 

 

 









 

 KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

 Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

1. Mitä yhteistä on taiteilija Jaakko Tepolla ja keihäänheittäjä Tero Pitkämäellä? 2. Luettele kaikki viisi Helsingin itäpuolella sijaitsevaa suomalaista satamakaupunkia? 3. Milloin järjestettiin ensimmäinen Porin jazz -festivaali? 4. Mitä tehdään Wronskin determinantilla? 5. Mitä ovat Boolen operaattorit?

Valmistutko insinööriksi? Tilaa insinöörisormus edullisesti sesonkitilauksena 1.9.–15.10.2013. Lisätietoa osoitteesta YYYWKNƂUQTOWU tai puhelimitse 0201 801 834 Insinöörisormus on perinteinen, insinöörejä yhdistävä ammattikunnan tunnus. Insinöörisormuksella on jo yli 37 000 kantajaa.

6. Kuka seuraavista ei ole esiintynyt tv-sarjassa Simpsonit: Elisabeth Taylor, Michael Jackson, George Clooney vai Meryl Streep? 7. Mikä on parsek? 8. Luettele ne viisi valtiota, joiden suomenkielisessä nimessä ei ole samoja kirjaimia kuin nimessä Suomi? 9. Minä vuonna järjestettiin ensimmäiset talviolympialaiset 10. Googlen nimi on johdettu luvusta googol. Kuinka suuri tämä luku on?

Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40


SUOMEN SUURIN TIEDELEHTI

TÄSSÄ OLISI EINSTEINILLAKIN OLLUT IHMETTELEMISTÄ! E S K O VA LTA O J A T I E D E- L E H D E N L U K I J A , TÄ H T I T I E T E I L I J Ä

T I E D E- L E H T I O N N Y T E N T I S TÄ K I N KU T KU T TAVA M P I . TOT E A I T S E . TIEDE.FI

41 4 1


ajankohtaista jäsenrekisteristä

Hae alennuksesi ajoissa äsenmaksusta on mahdollista hakea alennusta, jos olet vailla palkkatuloa tai opiskelet päätoimisesti, oleskelet ulkomailla tai olet osa-aikaeläkkeellä. Alennusta myönnetään tämän vuoden jäsenmaksusta hakemuksessa olevan tositteen perusteella, jos alennukseen oikeuttavaa aikaa kertyy tänä vuonna vähintään viisi kuukautta. Hae alennusta heti, kun sinulla on tarvittava tosite. Alennusta on haettava viimeistään vuoden loppuun mennessä – toimi siis ajoissa. Lisätietoa alennuksista: www.uil.fi/alennusohjeet.

J

Oletko unohtanut maksaa jäsenmaksusi?

Kun maksat jäsenmaksusi, pidät jäsenyytesi lukuisine etuineen kunnossa. Jos olet unohtanut maksaa jäsenmaksusi, hoida asia kuntoon pikaisesti jäsenyytesi turvaamiseksi.

Jos maksat jäsenmaksusi työnantajaperinnän kautta ja perintä päättyy tai se katkeaa tilapäisesti, ilmoita asiasta myös asiakaspalveluun. Näin saat laskun kotiisi. Pidä tietosi ajan tasalla

Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, ilmoita muutoksista asiakaspalveluun. Jos olet ollut opiskelijajäsen ja olet valmistunut tai opintosi ovat keskeytyneet tai viivästyneet, ilmoita asiakaspalveluun. Viestissä pitää olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Kun ilmoitat työpaikkatietoja, kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. N

Uusi Insinööriliitto UIL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Toiminnan johto

Viestintä

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

Järjestötoiminta

koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio

palvelupäällikkö Jemina Fabritius

Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori

Asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt

Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsentietopalvelu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky

Urapalvelut

Asiakaspalvelu, 0201 801 801

Taloushallinto

urahallinta-asiantuntija, Seija Utriainen 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta

Tietohallinto

tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870

tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 it-harjoittelija Noora Hjort, 040 869 8908

42

nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö Alueasiamiehet

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

Asiakaspalvelu 0201 801 801 asiakaspalvelu@uil.fi

Nuorjäsentoiminta

asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851

t t

avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi

Jäsenjärjestöt Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.uil.fi/jarjestot.

Uusi Insinööri -lehden toimitusneuvosto

edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848

Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit

Asiakasyhteyshenkilöt Anssi Oksanen, 0201 801 838 Meri Heiskanen, 0201 801 822

Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt

Asiamiehet

Reima Pentikäinen Insinööriopiskelijaliitto

Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 0201 801 778 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Työsuhdeneuvonta

Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta, 0201 801 801 Johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Eeva Salmi, Tiina Savikko, Jukka Siuria Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström Paavo Honkanen Jäsentietojen päivitys netissä: www.uil.fi/muutos

Joonas Halmeenmäki Insinööriopiskelijaliitto Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Tiina Vanhanarkaus Lapin Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit


syyskuun luuppi Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Juho Niemelä

Vaellus syntyy yhteistyöllä Tänä syksynä järjestettiin kolmatta kertaa InssiCooper, opiskelijoiden vaellusretki Lapissa. nsinööriopiskelijaliiton viime vuoden puheenjohtaja Janne Juujärvi toimi aikoinaan Rovaniemen Insinööriopiskelijoiden kulttuurivastaavana. Hän sai tehtäväkseen keksiä täysin uudenlaisen tapahtuman, jota ei välttämättä voi toteuttaa muualla. – Janne alkoi rakentaa tapahtumaa alkoholittomuuden, ruskan ja vaeltamisen ympärille, kertoo itsekin alusta lähtien järjestelytyöryhmässä mukana ollut Sonja Petäjämaa. InssiCooper on kaikille opiskelijoille suunnattu vaellustapahtuma, jossa käydään vaelluksen yhteydessä leikkimieliset rastikisat. Tapahtuma alkaa perjantaina Rovaniemen juna-asemalta, josta matkataan Pyhälle. Pyhältä lähdetään vaeltamaan kohti Luostoa; yksi yö vietetään maastossa. Toinen yö vietetään mökeissä Luostolla, jossa vaeltajia odottaa lämpimät saunat ja illallinen. Työryhmän testikierros järjestettiin keväällä 2011, jolloin oli mukana 11 henkilöä. Tällä hetkellä työryhmässä on 21 vapaaehtoista jäsentä. – Tapahtuma on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhteistyö opiskelijoiden välillä toimii ympäri Suomen. Työryhmän jäseniä on Rovaniemeltä Helsinkiin ja Kuopiosta Ouluun, Petäjämaa sanoo.

I

Järjestelyt huolellisia

Rakennustekniikan insinööriksi opiskeleva Petäjämaa vastaa IOL:n kulttuuripuolesta. Aiemmin hän on ollut viestintävastaavana niin RovIOn kuin IOL:n hallituksessa. – Ennen InssiCooperia otan vastaan ilmoittautumisia ja avustan muissa järjestelyissä. Tapahtuman aikana olen osa niin sanottua mökkitiimiä eli hoidamme majoitukset valmiiksi ja teemme keittiöllä lauantain illallisen valmiiksi.

Ennen ensimmäistä InssiCooperia järjestettiin testikierros, jotta maastoryhmä tutustui reittiin ja osasi varautua kaikkeen tarpeelliseen itse tapahtumaa varten.

Petäjämaa määrittelee työryhmän tärkeimmäksi huolehdittavaksi asiaksi osallistujien turvallisuuden. Vaellusmatkan varrella on useita evakuointipisteitä ja evakuointitiimi päivystää Luoston päässä mökillä läpi yön. Lisäksi maastossa osallistujien mukana on työryhmän ensiapuvastaava. Iloiset ilmeet huipennus

Sonja Petäjämaalle InssiCooperin kohokohta on vaeltajien saapuminen maastosta. – On mahtavaa nähdä ihmisten fiilik-

set, kun he ovat päässeet perille asti. Joillekin osallistujista vaelluksen suorittaminen voi olla isokin juttu. Osallistujien tyytyväiset ilmeet ja kiitokset tuovat järjestäjille hyvän mielen; he tuntevat, ettei tapahtumaa tehdä turhaan. – Toinen ehdoton kohokohta on ylimääräisten haalarimerkkien polttaminen. Jokaiselle mukana olleelle jaetaan haalarimerkki ja loput merkit poltetaan porukalla lauantai-iltana, Petäjämaa kuvaa. Näin varmistetaan, ettei merkkejä päädy kenellekään, jolle se ei kuulu. N 43


Liiton jäsenyydessä on järkeä Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.

Asiakaspalvelu

Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.

0201 801 801

Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.

CUKCMCURCNXGNW"WKNƂ

Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan. Turvanasi ovat kattavat vakuutukset. Saat kiinostavaa luettavaa työstä ja elämästä. Käytössäsi on valikoima rahanarvoisia etuja. Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua.

Jäsenyytesi liitossa Työttömyyskassan jäsenyys Jäsenmaksu Verovähennys

Parempi työpäivä

UIL tekee työtä parempien työpäivien RWQNGUVCYYYWKNƂ

Insinoori-06-2013  

Uusi Insinööri -lehden numero 6/2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you