Page 1

6/ 6/2012 /20 012

Laaja ammattitaito varmistaa arjen sujumisen Insinöörikoulutus 100 vuotta

Jukka Gustafsson kunnioittaa koulutuksen ja työelämän kytköstä


10

28 43 sisältö

27.9. numero 6/2012

Kannen kuva Kimmo Brandt.

Sä kuulut päivään jokaiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Jukka Gustafsson arvostaa insinöörikoulutusta . . 14 Satavuotias taipui yhteiskunnan tarpeisiin . . . . . . 16 Opiskelija-aktiivina 1990- ja 2000-luvulla . . . . . . 20 Patruunakulttuurin yrityksillä oli ankarat kasvot . . 22 Toimiva ympäristö palkitsee liikenneinsinöörin . . . 26 Fiskars on osa suomalaista teollisuushistoriaa . . . 28 Harri Savolainen teki pitkän järjestöuran . . . . . . . 36 Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta . . . . . . . . . . . . 42 Syyskuun luuppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Liikenneinsinööri Ilari Heiska haluaa edistää kuntalaisten mahdollisuuksia parempaan liikenteeseen ja liikkumiseen. 2

26


pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf

Oma maa mansikka iekö syynä huono kansallinen itsetunto, mutta suomalaiseen elämänmenoon kuuluu etsiä mallia onneen ja autuuteen maan rajojen ulkopuolelta. Niin on käynyt myös taloudessa ja työelämässä. Viime vuosina on kehuttu etenkin Saksan työelämämallia. Perusteitakin on; Saksan talous on pärjännyt hyvin, kokonaistuotanto kasvanut nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Myös Saksan teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys ovat kohentuneet selvästi. Saksan myönteisen talouskehityksen taustalla on pitkä lista työelämän ja sosiaalijärjestelmän uudistuksia. Pelkkien makrotaloudellisten lukujen valossa ne näyttävät oikeaan osuneilta. Vähemmän on ollut puhetta siitä, miten uudistukset ovat kohdelleet yksittäistä ihmistä. Onko tasa-arvo työelämässä parantunut, mitä on tapahtunut tuloeroille? Kahden suomalaisen teollisuuden palkansaajaliiton hiljan julkaisema tutkimus heittää Saksan talousihmeen päälle pitkiä varjoja. Saksalla ja sen yrityksillä on ehkä mennyt hyvin, mutta samaa ei voi sanoa valtaosasta palkansaajista. Reaalipalkat ovat laskeneet ja tuloerot kasvaneet, työelämä on pirstaloitunut. Työttömyystilastojen siivoaminen on lisännyt matalapalkka- ja osa-aikatyötä. Alle viiden euron tuntipalkalla työskentelee lähes kaksi miljoonaa saksalaista ja viidennes työvoimasta jää alle 8,5 euron tuntipalkan. Osa-aikatyössä on lähes joka kolmas palkansaaja, valtaosa naisia. Uudistukset ovat muutenkin heikentäneet sukupuolten välistä tasa-arvoa. Siinä missä Suomessa naisten osallistumista työelämään pidetään itsestäänselvyytenä, Saksassa järjestelmä on työntänyt yhä useamman naisen sen ulkopuolelle. Saksan malli näyttää varsin lyhytnäköiseltä. Työttömyystilastot ovat kaunistuneet, mutta sen varjolla maahan on syntynyt miljoonien palkansaajien joukko, joka ei tule työllään toimeen. Tulo-ongelma vain kertaantuu tulevaisuudessa, kun pienellä palkalla tai osa-aikatyötä tekevät siirtyvät eläkkeelle; ”ihme” ajaa yli kymmenen miljoonaa saksalaista elämän mittaiseen taloudelliseen ahdinkoon. Suomessa on syytä lopettaa Saksan mallin estoton ylistäminen ja keskittyä kehittämään omaa, korkeaa ammatilliseen järjestäytymiseen ja toimivaan työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään perustuvaa malliaan. Suomi voi kestävällä tavalla menestyä huolehtimalla työntekijöiden osaamisesta, parantamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja hakemalla työn tuottavuutta ja kilpailukykyä yhteistyöllä, ei sanelemalla.

L

Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2012 8.11., 13.12. Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3


bittikattaus

Oulussa valtakunnalliset teknologiayrittäjyyspäivät

Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla Palvelualojen osuus kaikista työpaikoista oli 73 prosenttia vuonna 2010. Heitä oli noin 1,7 miljoonaa. Palvelualoilla työskentelevien keskiikä oli 42 vuotta. Palvelualalla työskentelevistä 37 prosentin työnantaja on joko valtio tai kunta. Teollisuudessa työskenteli 336 000. Kaikilla palvelutoimialoilla työskentelevistä 40 prosenttia oli miehiä. Työllistävimmistä palvelualoista naisvaltaisimmat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, joissa naisten osuus

oli 88 prosenttia sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta 72 prosentin osuudellaan. Miesten osuus oli suurin kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla eli 78 prosenttia. Toisena on informaation ja viestinnän toimiala 64 prosentin osuudellaan. Kaikkien palvelutoimialojen osalta ero keski-iässä oli viisi vuotta: yksityisellä sektorilla keski-ikä oli 40 vuotta ja julkisella sektorilla 45 vuotta.

Oulussa järjestettiin valtakunnallinen teknologiayrittäjyyspäivät syyskuun puolivälissä. Teemana oli ”Murros luo uutta liiketoimintaa”. Yrittäjyyspäivien tarkoituksena oli edistää niin teknologiaan perustuvaa kuin sitä hyödyntävää suomalaista yrittäjyyttä. Päivien aikana useat eri luennoitsijat esittelivät yritystensä innovaatioita sekä niiden toteutuksia käytännössä. Tilaisuus oli interaktiivinen, sillä kuuntelijat esittivät kysymyksiä ja kommentoivat reaaliaikaisesti vuorovaikutteisen viestiseinän kautta. Tilaisuuden keskusteluissa ilmeni, että yritystoiminnan rahoitus ja verotus koettiin haasteellisiksi hallita, ja että sivutoimisen yrittäjyyden tukemista tarvitaan nykyistä enemmän. Teksti: Anu Kaniin

Lue lisää: www.insinoori-lehti.fi.

100

Lähde: Tilastokeskus 80 60 % 40

70 vuotta Vuonna 1942 Kuopion Insinöörien toiminta käynnistyi kerhomuotoisena, kuten monen muunkin yhdistyksen aikanaan. Vuonna 1952 yhdistys rekisteröitiin. Juhlavuotta vietetään kaikkien aikojen suurimman jäsenmäärän kera, vaikka Pohjois-Savoa on vaivannut jo pitkän väestökato. – Luomme myönteistä ilmapiiriä, jotta insinöörit vakuuttuvat, että koko maakunnassa kannattaa tehdä töitä ja asua, sanoo Kuopion Insinöörien puheenjohtaja Timo Auvinen. 4

20 0

– Vaikutamme monessa eri paikassa ja meillä on hyvät yhteydet eri tasoilla oleviin päättäjiin, hän jatkaa. – Jatkossa teemme entistä enemmän yhteistyötä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten jäsenjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi kutsumme heidän jäseniään eri tilaisuuksiin, Auvinen ennakoi. Kuopion Insinöörien 70-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 29. syyskuuta. Lue juhlatunnelmista verkkolehdessä viikolla 40. (KT)

1995

2000

2005

2010

vuosi

NIns. (AMK) tutkinto

NIns.tutkinto

Amk-insinöörien määrä kasvaa vauhdilla 1990-luvun alussa aloitettiin insinööritutkintojen kohdalla ammattikorkeakoulukokeilu ja ensimmäiset insinöörit valmistuivat kokeilusta vuonna 1995. Koulutusmäärien lisäyksestä johtuen vuonna 2010 alle 65-vuotiaista insinööreistä jo yli puolet oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon.


Koonnut Kirsi Tamminen

Naisia ensimmäisten joukossa Ensimmäinen naisinsinööri Sisko Ania aloitti opintonsa Tampereen teknillisen opiston ensimmäisenä lukuvuonna 1912 ja valmistui kutomoteollisuusosastolta vuonna 1915. Ania toimi ammattientarkastajana. Hän oli Serlachiuksen palveluksessa keskittyen, niin kuin tekniikan alalle kouluttautuneet naiset usein siihen aikaan, sosiaalipuolen tai työsuojelullisiin asioihin.

Esimiehillä tärkeä rooli Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen selvittää, minkälaisia vaikutuksia lähiesimiehen johtamisella on työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen, eläköitymisaikeisiin ennen varsinaista eläkeikää sekä toimipaikkojen tuottavuuteen. Lisäksi hän kysyy, onko lähiesimiehen johtamisen merkityksessä työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen ja eläkeaikeisiin tapahtunut muutoksia. Kauhasen saamat tulokset korostavat lähiesimiehen johtamisen merkitystä työntekijöiden hyvin-

voinnille. Esimiehen johtaminen on voimavara, jolla on varsin merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen. Lähiesimiehen johtamisella on myös tilastollisesti merkitsevä vaikutus yli 45-vuotiaiden eläköitymisaikeisiin. Lähiesimiehen johtamisen yhteys toimipaikkojen tuottavuuteen oli myönteinen, kun tuottavuuden mittarina käytettiin liikevaihtoa työntekijää kohti kaikkia toimialoja koskevassa analyysissa. www.labour.fi/pttyopaperit.asp

Työttömyysvakuutusmaksuperinnästä miljoonasäästöt Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) tehostaa työttömyysvakuutusmaksujen suoraperinnän valvontaa ja helpottaa harmaan talouden torjuntaa. Lokakuun alussa voimaan tulevalla lakimuutoksella työttömyysvakuutusmaksujen neuvonta, perintä ja valvonta keskitetään TVR:lle. Keskittäminen koskee vuotta 2013 ja sitä myöhempiä vakuutusasioita. Uutena palveluna pien- ja kotitaloustyönantajat voivat

hoitaa ilmoitusvelvollisuutensa osoitteessa www.palkka.fi. Vuotta 2012 ja sitä aikaisempia vakuutusvuosia koskevat työttömyysvakuutusmaksuasiat hoituvat vielä vanhan järjestelmän mukaisesti. TVR:n toimitusjohtaja Heikki Pohjan mukaan perinnän siirto on luontevaa kehitystä, kun maksun saaja jatkossa myös perii maksut. – Perinnän selkeys ja sujuvuus on tärkeää kaikille osapuolille, Pohja korostaa.

Nuoret miehet tapaturma-alttiita Viime vuonna alkoi 29 600 alle 35-vuotiaiden miesten sairauspäivärahakautta. Näistä 32 prosenttia johtui vammoista ja myrkytyksistä. Tavallisimpia vammoja olivat erilaiset luunmurtumat. Sairauspäivärahapäiviä korvattiin vuoden aikana kuitenkin enemmän mielenterveyden häiriöiden kuin vammojen ja myrkytysten perusteella. Alle 35-vuotiailla naisilla yleisin sairauspäivärahan alkamisen syy oli mielenterveyden häiriöt, näitä oli neljännes. Nuorten naisten sairauspäivärahakausista 23 prosenttia alkoi tukija liikuntaelinten sairauksien vuoksi ja 19 prosenttia raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan vuoksi. Nuorten miesten alkaneista sairauspäivärahakausista 22 prosenttia alkoi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja 21 prosenttia mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Sairauspäivärahaa maksetaan 16–67-vuotiaille sairauden takia työkyvyttömille. Myös opiskelijat ja työttömät voivat saada sairauspäivärahaa.

5


bittikattaus

järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja

Suomi on maailman paras paikka

S

uomi ohitti Ruotsin kilpailukykyvertailussa, otsikoi Helsingin Sanomat. Tämä merkittävä uutinen löytyi, kun jaksoin lukea lehteä riittävän pitkälle. Lehden pääotsikko oli kissan kokoisin kirjaimin: Sijoittajat antoivat piiskaa Nokialle. Talousosion pääotsikko oli: Suomi on digikaupan takapajula. Mutta sitten löytyi juttu, jossa kerrotaan Suomen olevan maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa ja nousseen Ruotsin ohi. Maailman talousfoorumi WEF tarkasteli 144 maan kilpailukykyä ja arvioi vain Sveitsin ja Singaporen meitä paremmaksi. Suomi on kilpailukykyinen maa millä tahansa mittarilla mitattuna. Miksi ihmeessä me aina korostamme negatiivisia asioita? Jos Ruotsi olisi ohittanut Suomen kilpailukyvyssä, se olisi ollut siellä pääuutinen. Ruotsalaiset osaavat loistavasti korostaa myönteisiä asioita ja painaa ikävät asiat taka-alalle. Tässä ruotsalaiset ovat selvästi meitä parempia. Jopa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n varapuheenjohtaja Riitta Tiuraniemi perää uusimmassa Prima-lehdessä pistettä synkistelylle. Tämä hieman hätkähdytti, kun muistaa Teknologiateollisuuden raaminkaatoviikon ja EK:n koulutusoikeussekoilun. Nyt pitäisi luoda foorumit, missä kyvykkäät työntekijät ja kasvuhalukkaat yritykset kohtaavat – hyvä! Mutta sitten tekstissä näkyy selvästi suuryrityssuuntaisuus, joille kaikkien julkisten toimijoiden tulisi suunnata resurssinsa. Minulla on aina ollut vaikeuksia ymmärtää, millä perusteilla samoille suurille yrityksille lapioidaan rahaa vuodesta toiseen. Ylen MOT käsitteli aihetta ohjelmassaan Yritystukien kanta-asiakkaat. Kaikista yrityksistä noin 99 prosenttia on pieniä eli alle 50 henkeä työllistäviä. Nämä työllistävät puolet työvoimasta eli noin 300 000 ihmistä. Myös ne tarvitsevat huomiota. Suurten ja pienten yhteistyöllä saamme kokonaisuutena parempia vientituloksia aikaiseksi.

6

Äidit käyttävät perhevapaita aiempaa enemmän Vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma heijastui pienten lasten äitien työssäkäyntiin. Perhevapailla olevien äitien osuus hieman kasvoi ja vastaavasti työssä oleminen hieman väheni vuodesta 2008 vuoteen 2010. Vuonna 2011 alle kolmevuotiaiden lasten äideistä reilu kolmannes oli työssä ja lähes kolmannes perhevapaalla työstä. Runsas neljännes hoiti lapsia kotona ilman työsuhdetta. Äidit eivät kuitenkaan jää kotiin hoitamaan lapsia pitkäksi aikaa. Kouluikäisten lasten äideistä oli työssä 90 prosenttia eli lähes saman verran kuin isistä. Nuorimman lapsen ollessa 1–2-vuotias oli äideistä työssä yli puolet. Sen sijaan äideistä, joiden nuorin lapsi oli alle yksivuotias, oli tosiasiassa työssä vain kahdeksan prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

Tuulikki Holopainen

Isälle korvamerkitty vapaa pitenemässä Hallitus esittää isyysvapaan pidentämistä siten, että vain isän käyttöön tarkoitettua vapaata olisi jatkossa 54 arkipäivää. Isyysvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa isyyspäivärahaa. Pitempi isyysvapaa ei lyhentäisi äitiys- tai vanhempainvapaata. Tällä hetkellä isä voi pitää isyysvapaata yhteensä 18 arkipäivää yhtä aikaa äidin vapaan kanssa. Lisäksi isällä on mahdollisuus niin kutsuttuun isäkuukauteen. Ainoastaan isille tarkoitettu 54 arkipäivän vapaa ja sen ajalta maksettava päiväraha korvaisivat nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden, joiden yhteispituus on myös ollut korkeintaan 54 arkipäivää. Muutos tarkoittaisi käytännössä kahden viikon pidennystä vanhempainvapaaseen.


Minna Virolainen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto aloittaa vuoden vaihteessa Hallituksen lakiesityksen mukaan Kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta muodostetaan uusi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka aloittaa toimintansa 1.1.2013. Esityksen tarkoituksena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Uuden viraston tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyvät vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Nykyisten viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei muuteta. Uuden viraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen.

Hyväntuuliset mestaruusmittelöt Hämeen ja Keski-Suomen piirin insinöörien kenttälajien joukkuemestaruus ratkottiin loppukesällä Valkeakoskella. Kisoissa oli mukana kymmenen joukkuetta, joiden taitoja testattiin kuudessa lajissa. Päivän värikkäin ryhmä saapui kisoihin Tampereelta. Lumikki ja noin 7 kääpiötä -joukkue kilpaili pilke silmäkul-

massa, työturvallisuusnäkökohtia unohtamatta. Piirimestaruuden kisoissa vei Lahden Seudun Insinöörien voittoisa Möppe-joukkue. Tasaväkisessä kamppailussa toiselle sijalle nousi Valkeakosken Insinöörien Laiduntie-joukkue ja kolmanneksi sijoittui Hyvinkää-Riihimäen Insinöörien Hyrimiehet. (MV)

Lokakuussa kuntavaalit

NKyllä NEn NEn osaa sanoa

UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni aikoo äänestää kuntavaaleissa. Valtaosa vastaajista aikoo käyttää äänioikeuttaan. Syksyn kunnallisvaalien varsinainen äänestyspäivä on 28. lokakuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10. UIL:n verkkosivuilla esitellään liiton jäseniä, jotka ovat ehdolla kuntavaaleissa. Käy tutustumassa ehdokkaisiin osoitteessa www.uil.fi/kunnallisvaalit2012

Verokortin voi tulostaa itse Verokortin saaminen nopeutuu, kun sen voi lokakuusta lähtien tulostaa itse osoitteessa vero.fi/verokortti. Verokortti verkossa -palvelussa tulostettu verokortti on aivan yhtä virallinen kuin Verohallinnon toimittama. Myös se täytyy toimittaa työnantajalle, jonka on noudatettava verokortin pidätysprosentteja ja tulorajoja. Noin 80 prosenttia verokorteista on mahdollista tulostaa itse. Tulostaminen onnistuu, jos verokorttitilauksen käsittely ei vaadi verovirkailijan tekemää tarkastusta. Tarkastuksella pyritään varmistamaan, että verokortin pohjana ovat oikeat tiedot. Jos tulostamisessa on palvelusta johtuvia ongelmia, verokortti toimitetaan postitse Verohallinnon tiedossa olevaan osoitteeseen. Verokortin voi edelleen hankkia itse tulostamisen sijaan kuten ennenkin.

7


         

 Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa KHQNLYDNXXWXVNXQWRRQÀ6XPPDWYRL vat yllättää.

Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko VLQlNLQRLNHXWHWWX6XRPHQHGXOOLVLP paan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

    



            





* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011


puheenjohtajan palsta syyskuu 2012

Pertti Porokari

Liitto ajaa etuasi, ajaako mikään muu uomessa toteutetaan niin sanottua länsimaista demokratiaa eli kansanvaltaa. Kansa siis valitsee edustajansa eduskuntaan ja nauttii näin edustajiensa välityksellä kansanvallasta. Eduskunta säätää lait hallituksen esityksestä, hyväksyy budjetin ja niin edelleen. Eduskunnalla ja maan hallituksella on myös yksi muu tärkeä tehtävä. Sen on huolehdittava kansansa työllisyydestä. Kun asiaa miettii syvällisesti, suomalaisten työllisyys on todella tärkeä ja moneen asiaan vaikuttava. Työllisyys vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi julkisen talouden tasapainoon. Kyse ei siis ole vain yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan työllisyyden kautta, vaikka toki sekin on tärkeätä. Ihmisten sosiaalinen elämä pyörii merkittävältä osin työn ympärillä. Siksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen onnistumisella on suurta merkitystä, niin vapaa-ajan kuin työajankin kannalta. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että työtä ja vapaa-aikaa pitää sekoittaa toisiinsa. Työnantajat kaipaavat lisää joustoa työaikoihin, niin myös työntekijät. Intressi kuulostaa siis yhteiseltä, mutta silti molemmat osapuolet ovat tyytymättömiä ja asia hiertää työpaikoilla. Joillain työpaikoilla on uskallettu

S

ennakkoluulottomasti ottaa käyttöön 2000-luvun vaihteessa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa eli TUPO:ssa raamitettu työaikapankki. Näissä yrityksissä ei ole ongelmia työaikajoustojen suhteen, vaan homma toimii ja molemmat sopijaosapuolet ovat tyytyväisiä. Jos näin ei olisi, pankista olisi varmasti luovuttu. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla. Maan hallituksella on mielestään kovia paineita lisätä yritysten verohelpotuksia, koska niin on tehty muuallakin, esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissa tehdään paljon hyviäkin asioita, eikä niitä silti oteta Suomessa käyttöön. Mainitaan nyt esimerkkinä vaikka liittojen joukkokanneoikeus. Miten yritykset saataisiin maksamaan veroja, kun niille koulutetaan työvoimakin valmiiksi, eivätkä ne halua sitoutua osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen edes kolmen koulutuspäivän verran vuodessa. Verovaroista järjestetään yrityksille myös toimintaedellytykset eli infrastruktuuri. Verohelpotukset tai palkkojen jäädyttämiset eivät tuo eivätkä ole tuoneet yhtään työpaikkaa. Täysin ilmaiseksi tai valtion tuella tehty työ kyllä otetaan mieluusti vastaan. Vastikkeettomasti teetetty työ on orjatyötä ja se on laissa kiellettyä.

9


Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Annika Rauhala

Sä kuulut päivään jokaiseen Insinöörit ja heidän ammattitaitonsa vaikuttavat kansalaisten arkipäivään. Toiset tehtävistä ovat tuttuja lähes kaikille, toisia tehtäviä ei taas tule ajatelleeksikaan. Esittelemme viisi insinööriä omissa työympäristöissään.

Kunnossapitomestari Jyrki Purhonen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

– Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottavat jätevettä noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön. HSY:n kaksi jätevedenpuhdistamoa käsittelee jätevesiä pääkaupunkiseudulla. – Vastaan Helsingin Viikinmäen jätevesipuhdistukseen liittyvien laitteiden kunnosta, huollosta ja huoltojen suunnittelusta asentajien esimiehenä. Minulla on kymmenkunta asentaja-alaista, joiden hyvinvoinnista huolehdin. Työmaana on 14 hehtaaria maanalaista luolastoa. – Pidämme puhdistuslaitteet kunnossa. Nelivuotisen työurani aikana ei ole ollut mitään kriisiä. Keväisin suurten lumimassojen sulamisvedet saattavat haitata laitoksen toimintaa, mutta järjestelmämme on suunniteltu siten, että ympäristölle ei aiheudu siitä lisäkuormitusta. – Parasta työssäni on hyvät työkaverit, ammattitaitoiset asentajat sekä työskentelyn itsenäisyys.

10


Kimmo Brandt

Tekninen johtaja Timo Tuovila Suomen kansallisooppera

– Työni on strategista johtamista, prosessien ja organisaation kehittämistä sekä tulevan tuotannon miettimistä. Teknisellä osastolla työskentelee 170 vakituista ja 30 määräaikaista. Ammattilaisten kirjo on iso eli 65 tehtävänimikettä. – Jokaisen teoksen tekninen suunnittelu vie 300–600 työtuntia ja sitä varten on selkeät etapit noin kahdelle vuodelle. Insinöörikokemukseni auttaa pitämään kiinni jäsennetystä aikataulusta. Katson vuosittain noin 20 esitystä, sillä jokaisessa esityksessä on johtoryhmän jäsen katsomossa. Ensi-iltoja on vajaa 10. – Oopperan ja baletin tehtävä on tarjota suomalaisille mahdollisimman laadukkaita elämyksiä, joiden avulla yleisö voi hetkeksi irtautua arjesta. Jokainen esitys on vahva audiovisuaalinen kokemus, kullekin henkilökohtainen. – Ihmisten kanssa työskentely on parasta: meillä on selkeä tavoite saada projekti valmiiksi sekä nähdä ensi-ilta ja esitykset lavalla.

12

Kimmo Brandt

Röntgeninsinööri Tero Sainio HUS Kuvantaminen / Lääkintätekniikka

– Huollan lineaarikiihdyttimiä eli sädehoitolaitteita. Laitteilla hoidetaan syöpäpotilaita. Meitä on täällä useampi insinööri samanlaisissa tehtävissä. Säteily kuluttaa herkkiä laitteita normaalia noeammin, joten niitä huolletaan usein. Teemme määräaikais-, päivystys- ja ylläpitohuoltoja sekä korjaamme laitteita. – Käynnistämme laitteet arkiaamuisin ennen potilaiden tuloa ja varmistamme päivittäin, että kaikki on kunnossa.

– Työmme sairaalassa on näkymätöntä, mutta elintärkeää. Potilaiden kanssa emme juuri työskentele: he tulevat meitä vastaan käytävillä, kun kuljemme työkalukärryjen kanssa. Sädehoitolaitteiden viat on korjattava välittömästi, jotta hoitoja voidaan jatkaa. Huolehdimme myös turvallisuudesta, sillä laitteissa ei saa olla mitään irtoavia osia. – Viihdyn työssäni, sillä ilmapiiri ja työporukka ovat hyviä sekä saan työskennellä huipputeknologian kanssa.


Annika Rauhala

Katsastusmies Marko Vikman A-Katsastus Oy

– Työni koostuu kevyen kaluston erilaisista katsastuksista. Määräaikaiskatsastusten lisäksi hyväksyn rengas- ja opetusajoneuvomuutoksia, rekisteröintikatsastan vakuutusyhtiöiden lunastamia autoja sekä tuontiautoja, hyväksyn uusien henkilöautojen muuttamista pakettiautoiksi ja niin edelleen. – Laadin työvuoroja, vastaan katsauslaitteiden huollosta sekä toimin katsastusaseman esimiehen sijaisena. – Työskentelen liikenneturvallisuuden ja puhtaamman ympäristön hyväksi, minkä vanhemman auton omistaja kokee kerran vuodessa. Ilman pakollista katsastustoimintaa liikenteessä näkyisi huonompikuntoisia ajoneuvoja, mikä vaatisi poliisin liikennevalvonnalta lisää resursseja. Pahimmissa tapauksissa epäkuntoiset ajoneuvot voisivat aiheuttaa ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia. – Työ- ja vapaa-ajallani on ero eli työt eivät seuraa kotiin. Mielekästä on palvella päivittäin monipuolista asiakaskuntaa, Lada-autoilijasta Mersu-kuskiin. Haastetta tuovat autotekniikan uudistukset. N Kimmo Brandt

Ilman insinöörejä yhteiskunta ei pyöri. Erikoishissien sähkösuunnittelija Janne Ketonen Kone Industrial Oy

– Meillä on erilaisia hissien peruskonsepteja, joista tilaaja valitsee haluamansa. Suunnittelen räätälöityjä asiakaskohtaisia ratkaisuja, joita perustarjonnassa ei ole. Olen usein projekteissa, joissa tarvitaan useampia hissejä. Keskityn sähköistyksiin. Olen myös teknisenä tukena tarjoustiimeille ja teen yhteistyötä tuotekehityksen kanssa. – Projekteja ovat muun muassa kookkaat ja korkeat toimisto- sekä hotellirakennukset, lentokentät ja metrolinjat ympäri maailmaa. – Hissit helpottavat liikkumista, kun vanhenevan väestön kulku vaikeutuu. Tuhannet ihmiset eivät liiku samanaikaisesti ruuhkaisissa paikoissa kuten suurissa kaupungeissa tai työpaikoilla jouhevasti ilman hissejä. Teollisuudessa tarvitaan 20 000 kiloa kantavia hissejä kuljettamaan vaikka kuorma-autoja kaivoksiin. – Arvostan työssäni joustavuutta: tiukoista aikatauluista huolimatta voin vaikuttaa omiin työaikoihin. Työskentely kansainvälisten ihmisten kanssa on mielenkiintoista. 13


Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Kimmo Brandt

Työelämä valmistaa ammattilaiseksi Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan ammattikorkeakoulut antavat opiskelijalle vahvan perusosaamisen ja luovat edellytykset myöhemmälle oman osaamisen päivittämiselle, mutta vasta työelämä hioo ammatti-ihmisiä.

amperelaisen Jukka Gustafssonin ministeriposti osuu hankalaan saumaan. Valtion velkaantuessa kuuden, seitsemän miljardin euron vuosivauhtia lähtökohdat koulutuksen kehittämiselle eivät ole parhaat mahdolliset. Ministerin mukaan tilanne ei ole niin dramaattinen kuin kylmät numerot antavat ymmärtää. Suomalainen korkeatasoinen osaaminen ei kaadu hallinnonalan 12–13 prosentin leikkauksiin. Gustafsson korostaa, että säästöt aloituspaikkojen vähennyksineen eivät estä opetuksen laadun kehittämistä. – Onhan se valitettavaa, että osana valtion talouden yleisiä säästöjä joudumme leikkaamaan myös amk-rahoitusta. Tarkoitus on rakentaa entistä vahvempia yksiköitä, profiloituneempia osaamiskeskittymiä. Purkamalla koulutuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyksiä sekä vahvistamalla yhteistyötä ja osaamista pysymme taatusti mukana.

T

Vahva kytkös työelämään

Gustafssonin mielestä insinöörikoulutuksessa pitää olla vahva kytkös työelämään ja ympäröivään yritysmaailmaan. Monissa ammattikorkeakouluissa on jo nyt satoja yhteistyöprojekteja alueen pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. – Tällainen yhteistyö on avainasemassa, kun pyrimme huolehtimaan siitä, että meillä on jatkossakin tekniikan alalla kovia työelämän osaajia. Koulutus antaa peruskoulusta lähtien perustiedot ja -taidot sekä alan erikoisosaamista, mutta kuinka 14

realistista on ajatella, että jokainen opintonsa päättänyt on valmis huippuosaaja. Viime kädessä työelämä hioo ammatti-ihmisen. Gustafssonin mielestä lähtökohta on vahvistaa korkeakoulujen ja yrityselämän yhteistyötä entisestään. – Mitä paremmin ja mitä enemmän korkeakoulut osaavat verkostoitua ja tehdä yhteistyötä alueellisen elinkeinoelämän kanssa, sitä parempaa jälkeä syntyy. Ministerin mielestä asiat eivät ole koskaan niin hyvin, ettei niitä voisi edelleen parantaa. – Tämä ei voi olla vain koulujen käsissä. Etenkin tekniikan alalla harjoittelua kehittämällä voidaan edelleen parantaa valmistuvien valmiuksia. Kun kyse on tulevaisuuden osaajista, asian luulisi kiinnostavan myös yrityksiä. Voimme vahvistaa synkronisointia, mutta osaamisen kehittäminen edellyttää yrityksiltä nykyistä suurempaa kiinnostusta ja panostusta. Gustafsson pitää suomalaista insinöörikoulutusta tasokkaana. Korkeakoulujen oma kehittämistyö, erilaiset laatujärjestelmät ja opintojen etenemistä tukevat opintokokonaisuudet ovat taanneet opetuksen laadun säilymisen. – Kun vielä opettajat ovat motivoituneita ja riittävän tasokkaita, teknologisen kehityksen eturivissä, insinöörikunta on jatkossakin kysyttyä työvoimaa. Tiedot kaipaavat päivittämistä

Gustafssonin mukaan teknologian nopea kehitys on haaste työelämässä jo oleville.

– Oman osaamisen päivittäminen on syytä ottaa lähes kirjaimellisesti. Perustiedot eivät vanhene, mutta teknologia kehittyy sellaista vauhtia, että ihmisten omaksumiskyky alkaa olla jo koetuksella. – Kaikkien ei tarvitse osata ihan viimeisen päälle kaikkea, produktiivisuus työelämässä tulee osittain myös yhteistyöllä, tiimien kautta, mutta työntekijöiden osaamisen säilymisestä on huolehdittava. Gustafssonin mielestä työnantajan etu on hankkia työntekijöilleen koulutusta, joka turvaa henkilökunnan ammattitaidon säilymisen. Työntekijällä on oma vastuunsa ylläpitää osaamistaan. – Pitää muistaa, että monet insinöörit käyttävät paljon vapaa-aikaansa pitääkseen itsensä ajan tasalla, lukevat alan ammattilehtiä, tutkimuksia ja tiedejulkaisuja. Se on nykyaikaa ja hyödyttää myös työnantajaa. Lopputulos on, että yrityksen tietotaito kasvaa, henkilön työmarkkinakelpoisuus lisääntyy ja työurat pitenevät. – Työelämässä pelaa edelleen vanha sääntö, että yleensä työnantaja on kiinnostunut avainhenkilöiden osaamisesta ja sitouttamisesta, mutta teknologian kehitys edellyttää isomman joukon osaamisen päivittämistä. Viisikymppinen ei ole kehäraakki

Gustafsson on huolestunut, miten työelämä tällä hetkellä kohtelee ikääntyneitä työntekijöitä. – Tutkimuksissa työnantajien asenteet ovat murheellista luettavaa. Ikärasismi on


Opetusministeri Jukka Gustafsson sälyttää vastuuta osaamisen ylläpidosta sekä työntekijälle että työnantajalle.

kova sana eikä pitäisi yleistää, mutta suomalainen työelämä on yli viisikymppiselle kova. Mikä meillä oikein mättää, hän ihmettelee. Opetusministeri vertaa Suomea Ruotsiin, jossa työelämään on onnistuttu luomaan suomalaista parempi yhteistyön ja

työntekijöiden kunnioittamisen kulttuuri. Hänen mielestään iso haaste suomalaiselle yhteiskunnalle on, miten työelämässä suhtaudutaan pitkän linjan osaajiin. – Itse olen yli kuusikymppinen koulutusoptimisti. Ei yli viisikymppinen insinööri ole kehäraakki. Oikein toimien

hänellä on parhaat vuodet edessään. Toki se on yksilöllistä ja vaatii motivaatiota. – Juhlapuheissa kyllä puhumme kauniisti ikääntyneiden työntekijöiden kohtelusta ja työurien pidentämisestä, mutta nykyisellä asenteella emme siinä onnistu, Gustafsson toteaa. N 15


Teksti: Sabina Mäki

Notkea satavuotias on taipunut yhteiskunnan tarpeisiin

Kuvat: Tampereen teknillinen opisto, Insinöörioppilastalo Oy

Insinöörikoulutuksen satavuotiseen historiaan mahtuu Suomen itsenäistyminen, sisua vaatineita sotia, työttömyyttä ja talouskasvua, konflikteja ja kehittämistä. Pienimuotoisesti ilman tutkintonimikettä käynnistynyt koulutus on lunastanut paikkansa vastaamalla muuttuvan maailman odotuksiin.

uomen ensimmäiset mestarit ja työnjohtajat orastavan teollisuuden eri aloille koulutettiin jo 1800-luvulla teknillisissä reaalikouluissa ja sittemmin teollisuuskouluissa. Pitkän aikaa maasta kuitenkin puuttui koulutus niille, jotka halusivat opiskella teollisuuden palvelukseen keskikoulun jälkeen. Tilanne korjautui, kun ensimmäiset 29 opiskelijaa aloittivat kolmivuotisen tutkintonsa uudessa Tampereen teknillisessä opistossa syksyllä 1912. Viisiluokkaisen reaalilyseon lisäksi hakijoilta edellytettiin hyvämaineisuutta sekä vuoden työkokemusta.

S

Useat opiskelijat olivat rintamalla.

Opetusta annettiin koneenrakennuksen, sähkötekniikan, huoneenrakennuksen ja tehdasteollisuuden ammattiosastoilla. Koulutuksen sisältöjä ja opiskelijamääriä ohjattiin jo varhain teollisuuden tarpeiden mukaan, ja niistä päätti kauppa- ja teollisuusministeriö. Opiskelijoiden määrä alkoi nousta vasta 1930-luvun lamavuosien jälkeen, jolloin insinöörien tar-

ve ja koulutuksen suosio alkoivat kasvaa talouden myötä. Sodat seisauttivat opetuksen

Kansalaissota oli sulkenut opiston ovet keväällä 1918, jolloin useat opiskelijat olivat lähteneet sotaan. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, joulukuussa 1939, opetuksen katkaisi talvisota. Lukuvuosi jatkui seuraavan kerran elokuussa 1940. Koska

1912

1915

1918

1923

1923

1939

1941

29 opiskelijaa aloittaa kolmivuotisen tutkinnon Tampereen teknillisessä opistossa

Ensimmäiset ”Tampereen insinöörit” valmistuvat ilman virallista tutkintonimikettä

Kansalaissota sulkee opiston ovet

Teknillinen opisto ja teollisuuskoulu yhdistyvät Tampereen teknilliseksi oppilaitokseksi

Oppilaitoksesta on valmistunut viisi insinöörinaista

Tampereelta on valmistunut 737 insinööriä

Opiskelu keskeytyy jatkosodan vuoksi melkein kolmeksi vuodeksi

16


Konemiehiä laboratoriossa 1930-luvulla.

maa tarvitsi kipeästi insinöörejä, päntättiin opistossa seuraavaan kesään mennessä kahden lukuvuoden opinnot. Kesäkuussa 1941 syttynyt jatkosota lamaannutti insinöörikoulutuksen lähes kolmeksi vuodeksi. Pohjoismaiset vertailut olivat osoittaneet jo 1930-luvun lopulla, että Suomi tarvitsisi lisää insinöörejä. Koska insinööreistä olisi sotien jälkeen huutava pula, pääsivät kolmannen vuoden opiskelijat viimeistelemään tutkintonsa rintamalta. Sodan vielä myllertäessä päätettiin myös Helsinkiin ja Turkuun perustaa teknilliset opistot. Ne aloittivat toimintansa tammikuussa 1945. Sodan keskellä tehtiin myös kolme vuosikymmentä odotettu päätös teknillisten oppilaitosten tutkinnoista. Kaksivuotisesta teknillisestä koulusta sai edelleen teknikon tutkinnon, ja teknillisestä opistosta valmistuneet saivat viimein ryhtyä virallisesti käyttämään jo 1920-luvulla vakiintunutta insinöörin titteliä.

Tekstiilitekniikkaa opiskelevia naisia kutomakoneiden äärellä.

Opiskelija sähkölaboratoriossa.

Sotien päätyttyä sotakorvausteollisuus sitoi suuren osan opettajista, minkä vuoksi osa opiskelijoista jouduttiin jopa lomauttamaan. Kun viimeinen sotakorvausjuna vuonna 1952 ylitti Neuvostoliiton rajan, Suomessa alkoi vimmakas jäl-

leenrakentamisen ja teollistumisen aika, joka edellytti yhä enemmän insinöörejä. Talouskasvu tarvitsi insinöörejä

Ammattikunnan vaatimuksista huolimatta insinöörikoulutus huomioitiin julkis-

1943

1945

1948

1954

1956

1960

1961

Insinöörin tutkintonimike vahvistetaan

Teknilliset opistot aloittavat Helsingissä ja Turussa

Kolmivuotinen insinöörikoulutus laajenee nelivuotiseksi

Uusi opetussuunnitelma kattaa yleiset aineet, yleiset ammattiaineet, erikoisammattiaineet sekä johtamistaidolliset ja sosiaaliset aineet

Insinöörikoulutus huomioidaan joidenkin julkisten virkojen pätevyysvaatimuksissa

Teknilliset opistot perustetaan Ouluun ja Lahteen

Opistoja perustetaan Lappeenrantaan, Vaasaan, Kuopioon, Poriin ja Joensuuhun

>>

17


Sähkömiehiä laboratoriossaan.

ten virkojen pätevyysvaatimuksissa vuosikymmenten ajan kehnosti. Vuonna 1956 tehtiin muutamia parannuksia, mutta käytännössä ovet virkoihin aukenivat insinöörien ja diplomi-insinöörien kilpailuasetelman vuoksi nihkeästi. 1960-luvun alussa teollisuus ja rakentaminen kirivät talouskasvun ja kaupungistumisen myötä ennennäkemättömään nousuun. Valtio rakennutti uusia, moderneja teknillisiä opistoja muun muassa Ouluun, Lahteen, Lappeenrantaan, Vaasaan, Kuopioon, Kotkaan ja Jyväskylään. Opiskelijamäärän kasvaessa vuonna 1919 perustettu Insinööriliitto ryhtyi takaamaan alan opiskelijoiden lainoja vuonna 1964. Viisi vuotta myöhemmin myös valtio ryhtyi takaamaan opintolainoja, joten liiton takaustoiminta lopetettiin 1970-luvun puolella tarpeettomana. Keväällä 1967 valmistuneilla insinööreillä oli ensimmäistä kertaa vaikeuksia työpaikan saannissa, minkä vuoksi alan liitoissa ryhdyttiin keskustelemaan työt-

tömyyskassan perustamisesta. Kassa syntyi kaksi vuotta myöhemmin ja ajan kuluessa siihen liittyi lukuisia tekniikan alan liittoja. 1970-luvun loppuvuosina Suomea piinasi jälleen työttömyys, joka ulottui myös insinööreihin. Työllisyys kuitenkin koheni 1980-luvulla vauhdilla. Voimakkaan talouskasvun ja aluepoliittisen ajattelun myötä vuosikymmenen aikana perustettiin vielä yhdeksän uutta teknillistä opistoa eri puolille Suomea.

lutuksen Suomessa ammatilliseksi korkeaasteen koulutukseksi. Opetusministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan ammattikorkeakoulujärjestelmän luomista. Ammattikorkeakoulukokeilu aloitettiin eri alojen opistojen yhteistyönä 22 väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa elokuussa 1991. Insinööriliitto ei ollut järin innoissaan monialaisista ammattikorkeakouluista, mutta myöhemmin liitossa todettiin, että ratkaisu tarjosi opiskelijoille valinnanvapautta ja mahdollisti muun muassa kielten opiskelun sekä kansainvälistymisen. Monet tahot pitivät opistojen kehittämistä ammattikorkeakouluiksi arveluttavana ja turhan rohkeana tavoitteena. Jännitteitä syntyi niin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kuin eri alojen välille. Suomen Teknillinen Seura esimerkiksi epäili, että monialaiset ammattikorkeakoulut uhkaisivat insinöörien saavuttamaa asemaa. Laki ammattikorkeakouluista kuitenkin hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1995. Insinöörikoulutuksesta tuli korkeaasteen koulutusta lopullisesti seuraavana vuonna, kun ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa. Sen jälkeen insinöörikoulutus on kehittynyt työelämän tavoin yhä kansainvälisemmäksi. N

Kohti korkeakoulutusta

Suomalainen insinöörikoulutus oli vastannut vuonna 1980 tehdyssä kansainvälisessä vertailussa ylintä luokkaa. Vuonna 1986 European Federation of National Engineering Associations (FEANI) teki virallisen päätöksen, jonka mukaan Suomen insinöörikoulutus vastasi Euroopan DI-tasoa. Vuotta myöhemmin laki ammatillisista oppilaitoksista määritteli insinöörikou-

Lähteinä muun muassa: Jääskeläinen, Raimo: Katsaus Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään, 2000 Liljander, Juha-Pekka: Omalla tiellä – ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta, 2002 Tuomainen, Risto: Insinööriliiton historia, 1994 Valorinta, Veikko: Tampereen teknillinen oppilaitos 1886–1986, 1986

1962

1963

1964

1967

1969

1970

1971

Teknillinen opisto aloittaa Kotkassa

Teknillinen opisto perustetaan Jyväskylään

Insinööriliitto ryhtyy takaamaan opintolainoja

Valmistuvilla insinööreillä on ensimmäistä kertaa työllistymisvaikeuksia

Tekniikan alan ammattiliitot perustavat työttömyyskassan

Insinööriliitto luopuu opintolainojen takauksesta valtion lainatakauksen vuoksi

Teknillisen koulutuksen komitea esittää teknillisten opistojen korvaamista insinöörikorkeakouluilla

18


Insinöörien yhdistystoiminnalla 100 vuoden juuret Lappeenrannan kuvan lähdetiedot: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/arkisto

Ammattiyhdistystoiminta ajoi insinööriaatteen edelle 1970-luvulla. nsinöörien järjestötoiminnan juuret ulottuvat yhtä kauas kuin itse koulutus. Ensimmäiset insinööriopiskelijat perustivat Tampereen Teknillisen Opiston Toverikunnan heti koulutuksen käynnistyttyä vuonna 1912. Tavoitteiksi asetettiin muun muassa jäsenten henkinen kehittäminen ja ammatin edellyttämä arvokas esiintyminen. Vuonna 1919 opistosta valmistuneet perustivat Tampereen Teknilliset ry:n, jonka keskeinen pyrkimys oli opiston kehittäminen. Ajan saatossa toiminta laajeni valtakunnalliseksi. Vuonna 1946 yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Yleinen Insinööriyhdistys ry. – Insinööriliiton toiminta painottui insinöörikunnan henkiseen puoleen, mutta hiljalleen ruvettiin keskustelemaan aypainotuksesta, muistaa vappuna 1968 Tampereelta valmistunut Jussi Virtamo. Tehokkaampaa työmarkkinatoimintaa liitolta toivoivat 1960-luvun lopulla varsinkin nuoret ja opiskelijat. Virtamo itse toimi 1970-luvulla aktiivisesti sekä ammattiyhdistyspohjalta toimineessa Tampereen Insinööriyhdistys YIL ry:ssä että vielä silloin insinööriaatteesta ponnistaneessa Tampereen Insinöörit ry:ssä. – Palkkapolitiikka tuli keskusteluun 1970-luvulla, jolloin ryhdyttiin tavoittele-

I

Lappeenrannan opiston työmaalla.

maan kollektiivista palkkaratkaisua. Keskeisiä olivat myös työaikakysymykset, matkustusajan korvaus ja ylityöt – mitä tehdään talkoilla ja mitä ei, kertoo mittavan uran Tampereen Lokomolla suunnittelijana tehnyt eläkeläinen. Virtamo muistelee, kuinka insinöörikunta pikkuhiljaa tunnustettiin työpaikoilla omaksi ryhmäkseen vahvan Metal-

liliiton rinnalla. Vuonna 1976 Insinööriliitto liittyi Akavaan, Sen jälkeen liitossa ja paikallisyhdistyksissä ryhdyttiin työskentelemää palkkaluokitusten, yhteistoiminta- ja työaikalain parissa sekä sitovan työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. – Akavaan liittyminen on ollut ihan hyvä ratkaisu, vaikka sitä silloin kritisoitiin, Virtamo arvioi. (SM)

1986

1987

1991

1995

1996

2009

2012

FEANI: suomalainen insinöörikoulutus vastaa Euroopan DI-tasoa

Insinöörikoulutus määritellään ammatilliseksi korkeaasteen koulutukseksi

Väliaikaiset toimiluvat myönnetään 22 ammattikorkeakoululle

Eduskunta hyväksyy lain ammattikorkeakouluista

Ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittavat toimintansa

Insinööreiksi valmistuvista 80 prosenttia on edelleen miehiä

Sadassa vuodessa on valmistunut noin 100 000 insinööriä. Insinööriksi voi opiskella 22 ammattikorkeakoulussa, 32 koulutusohjelmassa.

19


Tekstit: Ilona Mäenpää

Opiskelija-aktiivina 1990-luvun alussa… Jari Luoma-ahon aktiivikaudella 1990-luvun alkupuolella Insinööriopiskelijaliitossa taisteltiin aloituspaikkamäärien, koulutusuudistuksen ja jäsenetujen puolesta.

ähkövoimatekniikkaa Kemissä opiskellut Jari Luoma-aho istui Insinööriopiskelijaliiton Kemin paikallisyhdistyksen lisyh hallituksessa vuodet 1991– 1993. 199 IOL:n hallitukseen hän tuli vuonna 11993. Insinööriliiton hallituksessa hän edu opiskelijoita vuonna 1995. edusti 1990-luvun alussa voimistunut lama iski insinöörien maailmaan rajulla kädelI lä. Insinöörien työttömyys oli pahimmillaan lähes 20 prosenttia vuosikymmenen alussa. alus Vaikka työllisyystilanne heikkeni, aloituspaikkoja aloi lisättiin. – Meille oli tärkeää, ettei insinöörejä koulutettaisi kou liikaa. Taistelimme aloituspaikkojen paik oikean suuntaamisen puolesta ja n niiden liiallista määrää vastaan, Luomaaho muistelee. Asian A esilletuonti sai varmasti päättäjissä ajattelemisen aihetta. 1990-luvun alussa suunniteltiin myös kou koulutusuudistusta ja ammattikorkeakouluja Insinööriopiskelijat pitivät tärkeänä, luja. ette etteivät taideaineet veisi tunteja pois matem temaattisilta ja ammattiaineilta. T Tässäkin asiassa opetussuunnitelmiin pyst pystyttiin vaikuttamaan. E Eräänä uhkakuvana pidettiin sitä, että tekn teknikon tutkinto häviäisi kokonaan ja insinö sinöörit siirtyisivät työnjohtotehtäviin. – Valitettavasti asiaan ei voitu vaikuttaa, Luoma-aho sanoo. Suunnitelmien mukaan ammattikorkeakoulujen keak piti vastata käytännönläheisellä opetuksella myös siihen kysymykseen Luoma-ahon mielestä linjavalinta on seen. ollut ollu väärä. Hänen mukaansa insinööriopiskelijoiden jäsenetuja heikennettiin, joten niiden puo puolesta taisteltiin voimakkaasti. Opiskelijaj lijajäseniltä vietiin pois muun muassa ka-

Vesa Särkelä / Valokammi Oy

S

20

lenterit ja jäsenetulehti. Kalenterilla oli siihen aikaan merkittävä ”imagoarvo” kuulumisesta liittoon. – Onneksi jäsenedut palautettiin takaisin entiselle tasolle, näin säästyttiin suuremmalta jäsenkadolta. Yhteenkuuluvuuden lujitusta

Insinööriopiskelijaliiton tehtävä on Luoma-ahon mukaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta opiskelijajäsenten keskuudessa. – Tätä tavoitetta ajoivat erinomaisesti kovan suosion saavuttaneet Insinööriopiskelijapäivät, jotka lanseerattiin Raahessa vuonna 1992. Sittemmin tapahtuma on kiertänyt eri puolilla Suomea. Tapahtuman myötä paikalliset oppilaitosyhdistykset aktivoituivat ja jokainen insinööriopiskelija tiesi IOL:n olemassaolosta. Tavoitteena oli saada jokaiseen oppilaitokseen toimiva paikallisyhdistys ja kaikki insinööriopiskelijat jäseniksi. – Tärkeintä meille oli vahvistaa IOL:n asemaa liiton sisällä ja saada sille arvostettu lausunnonantajan rooli, Luoma-aho painottaa. Hän uskoo, että liitto halusikin kuulla heitä. Nykyisin Pelkosenniemen elinkeinojohtajana toimiva Luoma-aho toivoo opiskelija-aktiiveilta edelleen näkymistä ja kannanottoja koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Nuoret antavat tuoreita ajatukset tulevaisuuden kehittämiseen. – Pahoin pelkään, että ammattikorkeakoulut ovat niin pirstaloituneita, ettei sellaista yhteenkuuluvuutta ja hurmoshenkeä kuin insinööriopiskelijat aikoinaan loivat pystytä niissä koskaan saavuttamaan. N


… ja 2000-luvulla Rakennusinsinööriopintojaan aloittamassa ollut Mikko Torvela löysi Insinööriopiskelijaliiton esitteen Oulun ammattikorkeakoulun aulasta. Hän liittyi liiton jäseneksi ennen kuin oli ollut yhdessäkään infotilaisuudessa.

N

UIL:n tuki tarpeen

Torvela pitää opiskelijatoimintaa tuiki tarpeellisena myös liiton tulevaisuuden kannalta. – Tehokas opiskelijoiden edunvalvonta ei ole mahdollista ilman UILyhteisön tukea. Toisaalta laadukas opiskelijatoiminta on elinehto UIL:n tulevaisuuden rakentumisessa. Järjestäytyminen on Torvelan mielestä myös olennainen osa yhteiskunnallisen sopimusmallin toteutumista. Sopijapuolten vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että edustavuus on tarpeeksi kattavaa. Nuorten tietoisuus työelämäasioista ei ole Torvelan mielestä tällä hetkellä riittävän korkea. Se aiheuttaa vaikeuksia kaikille työmarkkinaosapuolille ja on vaarassa loitontaa palkansaajajärjestöjä tulevaisuuden jäsenistöstään. – Tilanteen korjaamiseen tarvitaan uudenlaisia keinoja, pohtii Etelä-Pohjanmaan Insinöörien puheenjohtajana ensimmäistä kauttaan istuva Mikko Torvela. N

Petri Kapanen

uoren Mikko Torvelan aktiivisuus johti sittemmin Insinööriliiton Oulun paikallisyhdistyksen hallitukseen vuosiksi 2005–2006 ja liiton hallitukseen ensin varapuheenjohtajaksi ja sitten puheenjohtajaksi vuosina 2006– 2007. Nykyisin projektipäällikkönä Betoniluoma Oy:ssä Teuvalla työskentelevälle Torvelalle opiskelija-aktiivisuus oli itsestään selvää. – Järjestäytyminen on tärkeää ensinnäkin yksilön itsensä kannalta. Se antaa myös mahdollisuuden vaikuttaa työelämän kysymyksiin, Torvela sanoo. Tärkeintä hänelle opiskelijatoiminnassa oli opiskelijoiden edunvalvonta koulutuspolitiikassa ja työelämän kysymyksissä sekä insinöörikulttuurin vaaliminen. – Oma tulevaisuus kiinnostaa jokaista opiskelijaa, siksi koulutuspolitiikalla pitää pystyä takaamaan koulutuksen laatu ja opintojen mielekkyys. Siitä seuraa sitten koulutusta vastaavan kesätyöpaikan saanti sekä hyvä työpaikka ja urakehitys. Insinöörikulttuurin ylläpitäminen ja yhdessä tekeminen taas lisäävät yhteenkuuluvuutta ja hitsaavat paikallisesti yhteen. – Siihen kuuluvat pilke silmäkulmassa ja hassut tempaukset, Torvela huomauttaa. Hassuista tempauksista varmaankin hassuimmasta päästä olivat oululaisten insinööriopiskelijoiden tynnyrisauna-ajelut ympäri kaupunkia. Parhaimmillaan saunaan tungettiin kolmisenkymmentä opiskelijaa. – Toiminnan pitääkin olla helposti lähestyttävää, avointa ja tapahtua siellä, missä jäsenet ovat.

21


Teksti: Anitta Valtonen

UPM-Kymmenen Tervasaaren tehtaanpiiput hallitsevat edelleen Valkeakosken kaupunkikuvaa.

Patruunakulttuurissa yrityksellä oli ankar Patruunakulttuuri syntyi Suomeen modernin teollistumisen myötä 1800-luvun lopulla. Ruukkien ja muiden maaseudulle perustettujen yritysten ympärille kehittyi lähes omavaraisia, hierarkkisia yhdyskuntia, jotka sitoivat työläiset tiiviisti yritykseen. Kuri, järjestys ja holhous olivat toiminnan ydinsanoja. oliittisen historian professori Pauli Kettunen ja taloushistorian professori Sakari Heikkinen haarukoivat patruunakulttuurin piirteitä. Hierarkia näkyi yhteisön joka tasolla, työssä, asumisessa ja vapaa-ajan vietossa. Ruukin tai tehtaan johtaja eli patruuna oli arvojärjestyksessä ensimmäinen, hän oli patriarkka. Mestarit ja työnjohtajat toimivat esimiehinä ja heidän jälkeensä tulivat ammattimiehet ja muut työntekijät. Patruuna asui komeassa talossa, työväestö pienissä, yleensä yhden huoneen asunnoissa.

P

22

Insinööreillä ja virkailijoilla oli joitakin etuuksia korvauksena siitä, että he sitoutuivat koko persoonallisuudellaan palvelemaan ja edustamaan yhtiön auktoriteettia erityisesti työväestöön päin. Kettunen ja Heikkinen varoittavat romantisoimasta patruunakulttuuria, niin kauniita teollisuusyhteisöjä kuin niiden aikana parhaimmillaan syntyikin. Esimerkiksi Mustion ja Fagervikin ruukkimiljööt ovat kappale kauneinta suomalaista teollisuushistoriaa. Itse elämä patruunoiden aikaan oli ankarasti säädeltyä ja yksinvaltaista. Jos jo-

tain myönteistä sotia edeltävästä yrityskulttuurista haluaa löytää verrattuna nykyiseen kvartaalitalouteen, se oli ajallinen pelivara, jolla yrityksen toimivat. Luotettavia työmiehiä

Patruunakulttuuriin kuului pysyvän, lojaalin ja kunnollisen työntekijöiden kantajoukon kasvattaminen ja epäluotettavien karsiminen. Yritys kontrolloi avoimemmin tai kätketymmin työväestön ja heidän perheidensä elämää ja edellytti alaisilta tottelevaisuutta. Poliittinen ja ammattitaidollinen luotettavuus edellytti, että työntekijä samaisti oman etunsa yhtiön etuun. Insinöörien tehtävä oli kiertää tehtailla valvomassa järjestystä. Työnjohtajat raportoivat insinööreille väestä, joka ei käyttäytynyt paikkansa arvoisesti. Insinöörit puolestaan valvoivat, että työnjohtajat vaativat työläisiltä tarpeeksi.


Minna Virolainen

Tuomas Marttila / Lehtikuva

Fagervikin ruukkialueella työntekijät asuivat pienissä asunnoissaan punamultataloissa. Kaius Hedenström / Lehtikuva

at isän kasvot Lojaalius työläisiä kohtaan oli karsittava pois, sillä ”yhtiö ei ollut mikään hyväntekeväisyys- saati eläkelaitos, ei työnjohtajille eikä työläisille”, kuten Paraisten Kalkkivuoren patruuna Emil ”yritys olen minä” Sarlin sanoi. Paternalismi systematisoituu

Kurin ja järjestyksen ohella paternalismiin liittyi toimintoja, joita 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kutsuttiin työväenmenestyslaitoksiksi tai työväenhuolloksi. 1920-luvun puolivälissä alkoi kymmenvuotiskausi, jota Kettunen luonnehtii paternalismin systematisoitumiseksi. Monet yritykset rakensivat asuntoja ja kouluja aiempaa suunnitelmallisemmin. Ne käynnistivät oman ammattikoulutuksen ja työturvallisuustoiminnan. Muun muassa Paraisten Kalkkivuori perusti huoltokonttorin ja emäntäkoulun. Yhtiö palkkasi oman lääkärin ja sopi seu-

Yhtyneitten paperitehtaiden vuorineuvos Juuso Walden oli tuttu näky Valkeakoskella.

23

>>


Anitta Valtonen

Mikä on maailman ohuin kirja? 30 vuotta yritysdemokratiaa Valkeakoskella. Pauli Kettunen (vas.) ja Sakari Heikkinen tuntevat patruuna-anekdootteja.

rakunnan kanssa diakonissan palkkaamisesta yhtiön varoilla työväkeään varten. Toimihenkilöille perustettiin eläkekassa ja sittemmin työläisille sairaus- ja hautausapukassa. Yhtiö rakensi paikallista infrastruktuuria katuvalaistuksesta kansanvalistukseen joko itse tai tukemalla kuntaa ja seurakuntaa. Yhtiö avusti monia tarpeelliseksi katsomiaan asioita, kuten suojeluskuntia ja Lotta Svärd -yhdistystä. Huomattava osa työväestöstä kiinnittyi yritykseen pysyvin sitein, tavalla joka oli ollut melko harvinainen ennen 1920-lukua. Mukana oli kontrollia monella kehällä: taloudellisella, sosiaalisella ja poliittisella. Kontrollilla turvattiin tuotantoprosessin häiriöttömyys ja ylläpidettiin työnantajan työnjohtovaltaa.

Työsuhteita alettiin säädellä kollektiivisin sopimuksin ja neuvotteluin. Samalla kun työnantajajärjestöt tunnustivat työntekijäjärjestöt sopimusosapuoliksi, ammattiyhdistysliike tunnusti, että työnjohtovalta kuului työnantajalle. Työelämän suhteiden niin sanotulle pohjoismaiselle mallille ominaiset periaatteet sisältyivät yleissopimukseen, jonka SAK ja STK solmivat huhtikuussa 1944. Sopimuksessa työn rationalisointi, nimenomaan työntutkimukset, todettiin tarpeellisiksi, kunhan niiden avulla edistettäisiin myös työntekijäin ansioita eikä heitä uusien työmenetelmien myötä ylirasitettaisi. Työnantajain huoltotoiminta, kuten huoltokonttorit, ammattikoulutus, asuntojen hankinta, kodinhoitokurssit, palstaviljelystoiminta, todettiin kannatettavaksi.

Asteittain uudenlaiseen paternalismiin

Yhteiskunta ottaa vastuuta

Kettunen kertoo, että sotien jälkeen alettiin puhua teollisuuden tai työnantajien sosiaalisesta toiminnasta. Käsite kattoi laajasti työtä, työntekijöitä ja työsuhteita koskeneet yrityksen toiminnot työpaikan oloista ja työturvallisuudesta ammattikoulutukseen, asuntoihin, kodinhoidon neuvontaan ja puulaakiurheiluun. Siihen sisällytettiin vieläpä neuvottelu- ja osallistumiskäytännötkin.

Monet paikallisyhteisöä ylläpitäneet toiminnot siirtyivät 1960–70-luvuilla valtion ja kunnan vastuulle. Kettunen korostaa, etteivät julkisyhteisöt, markkinat, yritykset ja perheet ole olleet vain vaihtoehtoisia toimijoita turvallisuuden tuottamisessa, vaan ne ovat liittyneet toisiinsa vaihtelevin ja muuttuvin muodoin. Esimerkiksi Paraisten kunnanlääkäri käytti melkoisen osan ajastaan yhtiön pal-

24

velukseen, kunnes hänet palkattiinkin vakinaiseksi tehtaanlääkäriksi ja paikkakunnalle hankittiin toinen lääkäri kunnanlääkäriksi. Teollisuuden sosiaalisesta toiminnasta kehittyi yritysten henkilöstöhallinto. Sen muotoutumista edisti edustuksellisten neuvottelu- ja osallistumisjärjestelmien vahvistuminen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Samaan aikaan työelämän suhteissa lujittui työnantaja- ja työntekijäosapuolen muodollista tasavertaisuutta edellyttänyt edunvalvontainstituutio. Vuonna 1972 kuollutta Juuso Waldenia pidetään viimeisenä vanhan ajan patruunana. Varsinkin Valkeakosken tehtaalla hän oli legendaarinen hahmo, josta jäi elämään lukuisia tarinoita. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on jatkanut valtiollisin muodoin maaseudun tehdasyhteisöille ominaista paternalismia. Mutta edelleen joillakin yksityisillä teollisuusyrityksillä on paljon vaikutusvaltaa paikkakunnan elämään. N Lähde: Pauli Kettunen Työväenhuollosta henkilöstöpolitiikkaan teoksessa Antti Kuusterä (toim.): Suuryritys ja sen muodonmuutos. Partekin satavuotinen historia. Partek Oyj Abp, Helsinki 2002


kolumni

Hannu Saarikangas johtaja

Hyvinvointia ei ole ilman insinööriä

S

uomalainen teollisuusmies J.V. Snellman kritisoi vuonna 1856 insinöörikoulutuksen aloittamista kysymällä, mihin insinöörejä voidaan käyttää. – Voisiko tusinakaan heitä tällä hetkellä saada paikkaa, löytää työtä tai ansaita elatuksensa? Snellman oli väärässä. Puolitoista sataa vuotta myöhemmin voimme todeta, että insinöörit ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa. Vaatimattomasta alusta Tampereella on kehittynyt hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta tärkeä ammattikunta. Insinöörikoulutus käynnistyi sata vuotta sitten teollisuuden tarpeista. Koulutuksen elinvoimaisuuden edellytyksenä on aina ollut tiivis yhteys työelämään. Insinöörikoulutuksesta on alun alkaen haluttu luoda korkeatasoinen tekniikan alan tutkinto. Vaikka koulutusta annettiin ensimmäiset 30 vuotta ilman tutkintonimikettä, teknillisten opistojen opettajapätevyydet ovat aina olleet yliopistotasoiset, työkokemusvaatimusten osalta jopa kovemmat. Koulutusohjelmien sisällöt ja koulutusmäärät ovat reagoineet teollisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Alussa koulutus painottui huoneenrakennukseen, koneenrakennukseen, sähkötekniikkaan ja paperi- sekä kutomateollisuuden tarpeisiin. Insinöörikoulutuksen lisääminen takasi vuosikymmeniä myöhemmin suomalaisen tietotekniikan menestystarinan synnyn. Nyt teknologia kehittyy niin nopeasti, että elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen on vaikea vastata säätelemällä aloituspaikkamääriä. Järjestelmä on yksinkertaisesti liian hidas. Ensimmäisten 40 vuoden aikana Suomessa valmistui yhteensä noin tuhat insinööriä. Nyt tahti on toinen. Sa-

tatuhatta työikäistä insinööriä saa vuosittain seurakseen viisituhatta uutta kollegaa. Luku on hurja; työikäisestä väestöstä noin joka kolmaskymmenes on insinööri. Insinöörien määrän kasvu näkyy työelämään sijoittumisessa. UIL:n vuoden 1991 työmarkkinatutkimuksessa noin 70 prosenttia alle viisi vuotta työssä olleista toimi asiantuntijatehtävissä. Noin kymmenen prosenttia oli saavuttanut jo ylempään keskijohtoon kuuluvan aseman. Yli 20 vuoden työkokemus takasi puolelle vastaajista aseman ylemmässä keskijohdossa. Tällä hetkellä tilanne on toinen. Työuran alku kuluu edelleen asiantuntijatehtävissä, mutta vähintään ylempään keskijohtoon kuuluu enää kolmannes vastaajista. Ylimpään johtoon kipuaa enää viisi insinööriä sadasta, kun vuonna 1991 heitä oli viidennes vastaajista. 2000-luvun insinöörin työura alkaa asiantuntijatehtävissä ja päättyy asiantuntijatehtävissä. Siihen on paljon syitä. Organisaatiot ovat madaltuneet ja koulutettua väkeä on paljon aiempaa enemmän. Myös asenteet ja arvot ovat muuttuneet. Moni nuori insinööri hakeutuu mieluummin asiantuntijatehtäviin kuin hyppää ”herrahissiin”. Insinöörit haluavat siis käyttää aikaansa muuhunkin kuin työn tekemiseen. Yhteiskunnalliset muutokset ovat aina olleet haaste insinöörikoulutukselle. Siihen voi vastata monipuolisemmalla ja ajassa olevalla koulutustarjonnalla.

Työikäisestä väestöstä noin joka kolmaskymmenes on insinööri.

25


Teksti ja kuva: Minna Virolainen

Hyvin toimiva ympäristö palkitsee liikenneinsinöörin Ilari Heiska on yksi ensimmäisistä liikennealan ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneista liikenneinsinööreistä. Uusi koulutusala perustettiin hänen kannaltaan osuvan aikaan ja oma ala tuntuu löytyneen.

lainsäädännöstä, liikenneturvallisuudesta, liikennejärjestelmistä ja strategisesta ohjauksesta. Työelämä tutuksi opintojen aikana

ämeen ammattikorkeakoulun liikennealan koulutusohjelma käynnistettiin vuonna 2008 ja ensimmäiset opiskelijat valmistuivat helmikuussa 2012. Liikennealaa on toki opetettu aiemminkin, mutta omana koulutusalanaan ammattikorkeakoulussa vasta HAMKin uuden ohjelman myötä. – Koulutusohjelmamme pioneeriryhmänä pääsimme osallistumaan kurssien

H

kehittämiseen, kiittelee kolmessa ja puolessa vuodessa valmistunut Ilari Heiska. Koulutusohjelma rakennettiin alan tarpeiden pohjalta. Liikenteen toimintaympäristö muuttuu ja suunnittelutarve kasvaa. Tarvetta alan osaajista lisää myös eläköityminen. Liikenneinsinöörien opinnot koostuvat muun muassa eri liikennemuotojen ja liikenneympäristön suunnittelusta,

Äskettäin valmistunut Heiska työskentelee Vantaan kaupungin liikennesuunnitteluyksikössä. Nykyiseen työyhteisöönsä hän ankkuroitui jo opintojen aikana: ensin kesällä työharjoittelussa, jonka jälkeen hän jatkoi opintojensa ohessa osa-aikaisena. Opinnäytetyönsä hän teki kaupungin jalankulku- ja pyöräliikenteen viitoituksesta. Nykyiseen työhön kuuluu kaavoitukseen liittyvää liikennesuunnittelua, lupaja aloiteasioiden käsittelyä sekä liikenneturvallisuuteen ja -ohjaukseen kohdistuvaan suunnittelua. Heiska viihtyy työssään ja kertoo sen opettaneen paljon. – Parasta ja palkitsevinta on varmaankin se, kun tuntee todella vaikuttaneensa asioihin. Se, että voi tehdä liikenteestä ja liikkumisesta parempaa. Tulevaisuuden tekijöitä

Ilari Heiskan työmatkat taittuvat polkupyörällä ja junalla.

26

Ilari Heiska kertoo saaneensa sellaisen vaikutelman, että alan osaajille riittää kysyntää, vaikka itse ei ole lähiaikoina työpaikkailmoittelua juurikaan seurannut. – Ainakin me tänä vuonna valmistuneet olemme päässeet hyvin alalla työuran alkuun. Uutta koulutusalaa on tärkeä tehdä tutuksi työnantajille. Heiska kehuu, että opiskelijoiden osaamistaso kesätyö- ja harjoittelujaksoilla on hyvää mainosta koulutukselle. Esimerkiksi hän nostaa oman työpaikkansa, johon kesätyöntekijöiksi on viime aikoina tullut valituksi ainoastaan HAMKin liikenneinsinööriopiskelijoita. Tietotekniikka ja liikennevälineet kehittyvät vauhdilla ja Heiska uskoo tämän vaikuttavan myös tulevaisuuden liikenteeseen. – On mielenkiintoista nähdä, miten ala muuttuu. Haasteita riittää, jotta päästään tavoiteltuun entistä turvallisempaan ja päästöttömämpään liikennejärjestelmään. N


SUOMEN SUURIN TIEDELEHTI

TIEDE MITÄÄN VAIKEAA OLE. TÄYTYY VAIN OSATA LUKEA. PERTTI JARLA T I E D E- L E H D E N LU K IJA , S A R J A K U VA P I I R TÄJ Ä

T I E D E T TÄ O N N Y T M YÖ S H AU S K A K AT S OA ! N A P PA A T U T U S T U M I S TA R J O U S ( 5 K K 2 5 ,9 0 € ) JA TOT E A I T S E . TIEDE.FI

27 2 7


Teksti ja kuva: Anitta Valtonen

Fiskars

– 363 vuotta suomalaista teollisuushistoriaa Ei olisi Peter Thorwöste vuonna 1649 arvannut, mihin hänen perustamansa Fiskarsin ruukin toiminta johtaa. Omassa kotiinventaariossani löytyi viitisenkymmentä Fiskarsin tuotetta.

ollantilainen kauppias Peter Thorwöste sai vuonna 1649 kuningatar Kristiinan privilegiolla oikeuden valmistaa valettuja ja taottuja tuotteita sekä perustaa Fiskarsiin masuunin ja kankivasaran. Pohjan pitäjästä tuli 1600-luvulla Suomen raudanvalmistuksen keskus. Fiskarsin ohella alueella olivat Antskogin ja Billnäsin ruukit sekä lähistöllä Mustion ja Fagervikin ruukit. Pitäjässä oli loistoedellytykset ruukkitoiminnalle, oli käyttämätöntä vesivoimaa ja runsaasti metsää puuhiilen valmistamiseen. Pohjankuru tarjosi sopivan satamapaikan. Fiskarsin kankirauta vietiin pääasiassa sellaisenaan Tukholmaan, mutta kankiraudasta valmistettiin myös nauloja, lankaa, veitsiä ja kuokkia sekä raudoitettuja pyöriä. Ruukissa valmistettiin myös valutavaraa, kuten patoja ja paistinpannuja. Thorwöste sai luvan hankkia erikoiskoulutettua työvoimaa muun muassa Ruotsista, Saksasta ja Alankomaista. Arvostettujen käsityöläisten ohella työvoimaan kuului runsaasti tilapäistä aputyövoimaa. Voudit vastasivat toiminnasta, kun omistajat olivat muualla. Työläisten elämässä ei ollut hurraamista. Kävi jopa niin, että heidän lakimääräiset palkkansa pysyivät muuttumattomina yli sadan vuoden ajan, vuodesta 1649 vuoteen 1766! Lisämurhetta seurasi 1700-luvulla suurista nälkävuosista ja isosta vihasta, kun venäläiset ryöstivät ja hävittivät Fiskarsin ja Antskogin ruukit 1713.

H

Ruukki kukoistukseen Julinin kaudella

Uusi vaihe ruukin historiassa alkoi, kun se vuonna 1822 myytiin turkulaiselle ap28

teekkari Johan Julinille (1787–1853). Tämän kaudella ruukin toiminta painottui raudan jalostamiseen. Julin perusti Suomen ensimmäinen hienotaepajan vuonna 1830 ja konepajan vuonna 1837. Teollisuuden ohella hän kehitti ruukin maataloutta ja metsänhoitoa. Fiskarsin auroista tuli osa suomalaista maataloushistoriaa. Ulkomailta tuotujen mallien pohjalta kehitettiin suomalaiseen maaperään soveltuvia auratyyppejä. 1800-luvun lopussa mallistoon kuului yli neljäkymmentä erilaista auraa ja hevosvetoisia auroja valmistettiin yhteensä yli miljoona. Fiskarsin ruukki oli edelläkävijä myös terveydenhuollon ja koulutuksen saroilla. 1800-luvun toisella puoliskolla ruukki sai oman tehtaanlääkärinsä ja sinne avattiin oma kymmenpaikkainen sairaala. Rukiissa oli oma koulu. Erilaiset urheilu- ja musiikkiyhdistykset toimivat vilkkaasti. Ruukin kukoistuksesta Julinin kaudella kertoo myös väkiluvun kasvu: vuonna 1818 asukkaita oli 196 ja vuonna 1852 jo 661 henkeä, joista ruukin työntekijöitä oli 156. Julinin kuoltua ruukkia johti holhoojahallinto, ja vuonna 1883 perustettiin Fiskars Aktiebolag -niminen osakeyhtiö. Yhtiöittämisen myötä ruukista tuli osa isompaa kokonaisuutta. Ruukki selviää lamoista ja sodista

1900-luvun alun lamasta yhtiö selvisi metsiensä ja maataloutensa ansiosta. Maailmansotien välisenä aikana yhtiön taloudellinen kehitys oli epävakaata. 1930-luvun lopussa yhtiön talous oli kuitenkin loistokunnossa onnistuneiden yritysostojen ja investointien ansiosta.


Punatiilinen tornikellorakennus toimi alun perin ruukin kouluna. Puisessa tornissa on Könnikello numero 9 vuodelta 1842. Nykyään rakennus on kylän maamerkki.

Toisen maailman sodan aikana Fiskarsin tuotantolaitokset kävivät täydellä teholla. Tilauksista ei ollut pulaa, toisin kuin lähes kaikesta muusta kuten raaka-aineista, polttoaineesta ja työvoimasta. Sotakorvaukset, siirtoväen asutus ja säännöstelytalous koettelivat yhtiötä sotien jälkeen. 1900-luvun loppupuolella yhtiön kehitys seurasi yleisiä talouden trendejä. 1970-luvulla kansainvälinen öljykriisi aiheutti ongelmia Suomen taloudelle ja teollisuudelle, jonka jälkeen talouden nopea kasvu 1980-luvulla loppui tylysti 1990-luvun alussa. Uusi elävä ruukkiyhteisö

1980-luvulla Fiskarsin teollinen toiminta vaati ajanmukaisia tiloja, ja tuotantorakennuksia siirrettiin Billnäsiin. Teollisuuden myötä asukkaat muuttivat pois ja moni kiinteistö jäi tyhjilleen. Ruukin toimintoja karsittiin ja tehtiin erilaisia kehittämissuunnitelmia. Tarkoitus oli säilyttää ruukki perinteitä vaalien. Vuonna 1996 perustettiin Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta. Nykyään osuuskuntaan kuuluu nyt yli 100 jäsentä, jotka edustavat lähes kaikkia käsityön, muotoilun ja taiteen osa-alueita. Tällä hetkellä 363-vuotias Fiskars on vanhin edelleen toimiva suomalainen yritys. Kansainvälisen konsernin toiminta rakentuu vahvojen erikoisbrändien varaan. Tarjolla on kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala, Gerber, Silva ja Buster. Osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp on merkittävä osa konsernia. N

Lähteet: C.E. Carlson: Fiskars 350. 1999. Fiskars 1649. 360 år finsk industrihistoria. www.fiskarsgroup.fi.

29


totta & tutkittua Teksti: Anneli Haaksivuori, tutkimussihteeri

TAMMIKUUSSA 2013 ALKAVAA KOULUTUSTA YHTEISHAKU 17.9.–2.10.2012 AMK-TUTKINTO > Sairaanhoitaja (AMK)

AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA > Rakennusmestari (AMK), Jyväskylässä > Sairaanhoitaja (AMK)

YLEMPI AMK-TUTKINTO > > > > > >

Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia, sosiaali- ja terveysala Hyvinvointiteknologia, tekniikan ala Sosiaaliala Terveyden edistäminen Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen

Lisätietoja, hakuohjeet sekä infotilaisuuksien DLNDWDXOXWZZZWDPNÀ

MASTER`S DEGREE IN INFORMATION TECHNOLOGY > One-year Master’s Degree programme in English > Contact teaching 2 days/month > Aimed at ICT professionals > Support in English skills

Application period 17.9.–2.10.2012 0RUHLQIRUPDWLRQZZZWDPNÀ

100 vuotta insinöö Sadan vuoden aikana insinöörikoulutus on tuottanut maahamme yli 100 000 insinööriä.

ilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan vuoden 2010 lopussa maassamme oli lähes 115 000 elossa olevaa, Suomessa tekniikan alan tutkinnon suorittanutta insinööriä. Määrä lienee tällä hetkellä jo yli 120 000, sillä vuosittain valmistuvien määrä ylittää selvästi vanhimmasta päästä poistuvien määrän. Tällä hetkellä tutkinnon suorittaneista vajaa kymmenesosa on ylittänyt eläkeiän. 1900-luvun alkupuolella insinöörikoulutusta annettiin kolmessa suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä teknillisessä oppilaitoksessa. Valmistuvien määrät olivat vuosittain alle 100. Tuhannen insinöörin raja ylittyi vuonna 1939. Samana vuonna syttyi sota ja sisäänotto insinöörikoulutukseen hiipui muutamaksi vuodeksi. Seuraava nolla-rajapyykki saavutettiin vuonna 1967, jolloin ylittyi 10 000 insinöörin määrä. Tutkintojen määräkehitys oli maltillista aina 1960-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen insinöörien määrä Suomessa on tasaisesti kasvanut. Syynä tutkintojen lisäykseen oli teollisuuden tarve saada lisää insinöörityövoimaa. Neljä oppilaitosta ei enää pystynyt tuottamaan tarpeeksi insinöörejä elpyvän elinkeinoelämän tarpeisiin, mistä syystä 1960-luvulla perustettiin insinöörikoulutusta 11 uuteen oppilaitokseen. Nämäkään koulutuspaikat eivät riittäneet, vaan 1970-luvulla insinöörikoulutusta perustettiin kolmeen, 1980-luvulla yhdeksään ja 1990-luvulla vielä kuuteen oppilaitokseen. Oppilaitosten lisäyksen jälkeen insinöörien määrä moninkertaistui ja 100 000 insinöörin määrä ylitettiin 2000-luvun lopulla.

T

Insinöörinaisia edelleen vähän

Jo aivan insinöörikoulutuksen alkumetreillä luokkakuvissa on muutamia naisopiskelijoita. Nämä uranuurtajat olivat toki harvinaisuuksia. Vielä vuonna 1990 naisten osuus ammattikunnasta oli vain seitsemän prosenttia. Koulutusmäärien lisäyksen myötä on tarjolle tullut myös perinteisten tekniikan alojen lisäksi uusia koulu-


örikoulutusta – yli 100 000 insinööriä

Koko insinöörien ammattikunnan prosenttijakauma ely-keskuksittain vuonna 2010

Insinöörien määrä sodan jälkeen 1947–2011

Lähde: OPH ja Tilastokeskus

120000

Lähde: Tilastokeskuksen tutkintorekisteri

100000

80000

2,6 %

60000

8,3 %

1,0 %

40000

5,3 % 3,9 %

2,8 %

2,3 % 5,3 %

20000 4,3 %

11,1 % 7,0 %

8,8 %

2.1 %

5,6 %

29,4 %

0 1947

tusohjelmia, jotka kiinnostavat enemmän myös naisia. Vaikka tällä hetkellä valmistuvista insinööreistä noin 18 prosenttia on naisia, koko ammattikunnasta naisten osuus on vasta 13 prosenttia. Insinöörikunta naisistuu siis hitaasti.

1957

1967

Suurimmat insinöörejä työllistävät toimialat ovat teollisuus, suunnittelutoimistot, rakennusala, kaupan ala sekä opetusala. Työpaikan sijainti määrittelee hyvin pitkälti asuinpaikan ja insinöörityöpaik-

1977

1987

1997

2007

koja on kattavasti ympäri maan. Oheisesta Ely-keskusalueiden perusteella tehdystä jakaumasta näkyy selvästi, miten ruuhka-Suomi on imenyt yli puolet insinöörikunnasta. N

31


oikeus Teksti: Jukka Siurua Piirros: Markku Haapaniemi

Työsuhteissa oleviin isännöitsijöihin sovelletaan työaikalakia Työneuvosto on lausunnossaan linjannut, että hallinnollisiin isännöitsijöihin ja teknisiin isännöitsijöihin sovelletaan työaikalakia.

sännöitsijä X oli tehnyt työsopimuksen, jossa oli sovittu työajoista seuraavasti: – Työajan osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ehtoja ja käytäntöjä. Isännöitsijän on oltava asiakkaiden tavoitettavissa arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello 9.00–16.00 välillä joko toimistolla tai puhelimitse. Isännöitsijä vastaa itse työajan seurannasta. Muilta osin noudatetaan lain määräyksiä. Yhtiö Y Oy:n, jonka palveluksessa X työskenteli, laatukäsikirjan mukaan isännöitsijöihin sovellettiin ylempien toimihenkilöiden työaikaa. Laatukäsikirjan mukaan isännöitsijät voivat pitää kolme ylimääräistä lomapäivää vuodessa korvauksena tehdyistä ylitöistä. Muuta korvausta tehdyistä ylitöistä ei ole maksettu. Isännöitsijän työtehtäviin on kuulunut hallinnollinen isännöinti talonyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan isännöitsijän toimiessa asunto osakeyhtiössä hänet rinnastetaan osakeyhtiölain mukaiseen yhtiön toimitusjohtajaan. Yhtiö Y katsoi, että tälläkin perusteella työaikalakia ei sovellettaisi isännöitsijöihin,

I

32

koska nämä toimivat itsenäisinä toimijoina ja määrittelevät talon yhtiön hallinnon kanssa työaikansa itse. Kuitenkin taloyhtiöiden kanssa tehdyt isännöintisopimukset oli tehty Yhtiö Y:n nimissä ja lukuun. Yksittäinen isännöitsijä siis vain toimii hänelle asetetussa tehtävässä, josta hänen työnantajansa on hänestä riippumatta sopinut.

nisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai työehtoja. Johtavassa asemasta voi olla kysymys myös silloin, kun työntekijä muulla tavoin osallistuu johtamiseen asianomaisessa työnantajayhteisössä esimerkiksi olemalla yhteisön johtoryhmän tai vastaan elimen päätösvaltainen jäsen. Isännöitsijät johtoryhmän ulkopuolella

Työaikalaki ei koske johtajatyötä

Työaikalakia ei noudateta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Työneuvoston mukaan johtavaan asemaan viittaavat yleensä työnjohdolliset ja liiketaloudelliset päätösvaltuudet, samoin kuin se, että henkilöllä on alaisia ja oikeus palkata ja irtisanoa työntekijöitä. Johtavassa asemassa olevalta odotetaan lisäksi hänen työtehtäviensä puolesta ohjaus- ja päätäntävaltaa, joka koskee orga-

Yhtiö Y:n laatukäsikirjan mukaan isännöitsijät eivät kuulu yhtiön johtoryhmään. Isännöitsijöillä ei ole myöskään minkäänlaisia johtamiseen liittyviä tehtäviä työnantajayhteisössään. Sillä, että isännöitsijän toimenkuvaan kuului talonyhtiöiden hallinnossa toimiminen, ei ollut merkitystä asiassa. Työneuvosto totesi lausunnossaan, että työntekijöihin, joilla on ainoastaan itsenäisiä asiantuntijatehtäviä suoraan ylimmän johdon alaisuudessa, sovelletaan työaikalakia. Työneuvoston lausunnon mukaan siis työaikalain säännökset kaikilta osin, myös ylitöiden osalta koskevat kyseistä työtä tekeviä isännöitsijöitä.


Kun aina aika ajoin käydään keskustelua työajan, vapaa-ajan ja ylitöiden suhteesta, tämäkin Työneuvoston lausunto antaa siihen oman mausteensa. Lähtökohta on, että työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Ainoastaan työyhteisön ylin johto on työaikalain ulkopuolella. Työaikalain mukaan kaikki tehtävä työ on kirjattava työaikakirjanpitoon. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n tekemien tilastojen mukaan 46 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä on tilanteessa, jossa tehtäviä ylitöitä ei kuitenkaan kirjata lainkaan. Tämä tilasto kertoo joko määrätietoisesta ja johdonmukaisesta työaikalain rikkomisesta tai siitä, että noin 160 000 YTN-liiton jäsenestä suunnilleen puolet on työyhteisöiden ylintä johtoa. N

Työneuvosto antaa lausuntoja työelämän käytäntöihin yöneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen erityisviranomainen. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta sekä eräiden muiden työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Työneuvostolta voi pyytää tulkinta- tai soveltamislausunnon vain rajattu intressipiiri, johon kuuluu tuomioistuinten lisäksi muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöt. Yksittäinen työnantaja tai työntekijä ei siis lausuntoa voi pyytää. Työneuvostoon kuuluu vä-

T

hintään yhdeksän sivutoimista jäsentä, joista kolme on puolueetonta. Nämä puolueettomat jäsenet valitaan tuomioistuimista, ministeriöistä sekä aluehallintovirastoista. Kolme jäsenistä edustaa työntekijäjärjestöjä ja kolme työnantajajärjestöjä. Työneuvoston lausunnot eivät ole sitovaa oikeutta, mutta niiden sisältö ohjaa tulkintalinjoja ja käytäntöjä. Käytännössä niitä noudatetaan. Työneuvosto antaa lausuntoja harvakseltaan, vain muutamasta kymmeneen kappaletta vuodessa. N

Lähde: Työneuvoston lausunto 1448–12

33


opiskelijat Kuvat: Ulla-Mari Pasala

Speakersforumin vuoden puhujaksi valitsema Arman Alizad tarjoili käytännön vinkkejä oman viestin tehostamiseksi.

Insinööriopiskelijat harjoittelivat vakuuttavaa viestintää Sipoossa lokuussa Sipoossa järjestetyssä Palvelujen markkinointikoulutuksessa insinööriopiskelija-aktiivit pääsivät harjoittelemaan taitoja, jotka tekun penkillä jäävät valitettavan vähäiseksi, mutta joita kuitenkin kaivataan työelämässä. Kolmen päivän aikana kurssilla saatiin rautaisannos esiintymistaidosta, markkinoinnista, vakuuttavasta viestinnästä sekä ammatillisesta järjestäytymisestä. Viikonlopun opit olivat selvästi menneet perille, koska ensimmäisten kouluviikkojen aikana Uuteen Insinööriliittoon oli liittynyt jo pitkälti toista tuhatta uutta insinööriopiskelijajäsentä. N

E

Kurssilaiset illanvietossa leirikeskus Sopukassa.

34


IOL:n liittokokous Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 17.–18.11.2012 hotelli Scandic Oulussa. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2011 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2013 talousarvio ja toiminta-

suunnitelma sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2013. Tarkemmat tiedot esityslistoineen ja toimitetaan paikallisyhdistyksien liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisätietoja liittokokouksesta antavat puheenjohtaja Janne Juujärvi, 040 072 2721 ja asiamies Juha Manu, 040 865 9236.

Insinööriopiskelijapäivät lähestyvät Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden luotsaamia Insinööriopiskelijapäiviä juhlitaan 13–14.10. Helsingissä ensimmäistä kertaa Insinööriopiskelijapäivien historiassa. Kunnioitettavaan 20 vuoden ikään varttuneet Insinööriopiskelijapäivät tuovat yhteen insinööriopiskelijoita ympäri Suomen maan pitämään hauskaa ja tutustumaan uusiin ihmisiin.

Lisää tietoa tilaisuudesta ja lippujen saatavuudesta on osoitteessa www.iop.fi. Insinööriopiskelijapäivien yhteydessä järjestetään myös keksintökilpailu Tekniikka ja X, jossa tällä kertaa teemana on Tekniikka ja lautapelit. Parhaat keksinnöt palkitaan Insinööriopiskelijapäivien iltabileissä.

Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus käynnissä Joka syksyinen tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus on käynnissä. Kyselyyn ehtii vielä vastata osoitteessa www.iol.fi/kyselyt tai oheisella ruutukoodilla. Työssäkäyntitutkimus järjestetään tänä syksynä 32. kerran ja tutkimustuloksien avulla määritellään insinööriopiskelijoiden kesätyö-

palkkasuositukset ensi kesälle. Jokainen vastaus on meille tärkeä, joten vastauksia toivotaan myös niiltä, jotka viime kesänä eivät työskennelleet. Tutkimus on tarkoitettu kaikille insinööriopiskelijoille lukuun ottamatta tänä syksynä aloittaneita.

Pyöreitä vuosia tulee täyteen Insinööriopiskelijaliiton ensimmäiset paikallisyhdistykset on perustettu 30 vuotta sitten, vuonna 1982. Tänä vuonna juhlitaankin monella paikkakunnalla pyöreitä vuosia. Keväällä juhlat järjestettiin Lahdessa, syksyllä juhlavuorossa ovat ainakin Kuopio, Mikkeli, Helsinki, Turku ja Tampere. Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monenlaista, alkuinnostuksesta tasaisempaan menoon. Jokainen yhdistys on vakiinnuttanut paikkansa niin koulullansa kuin liittoyhteisössäkin.

Paikallisyhdistykset ovat liiton toiminnan kulmakivi, sillä yhdistykset ja niiden jäsenet tekevät liitosta liiton. Insinööriopiskelijoiden työelämätietojen ja -taitojen turvaaminen onnistuu ja kantaa hedelmää vuorovaikutteisella yhteistyöllä. Takana on kolmekymmentä vuotta insinööriopiskelijoiden edunvalvontaa ja varmasti vähintäänkin yhtä monta vuotta edessä. Onnea kaikille kypsän kolmenkymmenen vuoden iän saavuttaneille paikallisyhdistyksille!

Janne Juujärvi IOL:n puheenjohtaja

Ruska-ajan kiireet kiivaimmillaan yksy on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle niin Insinööriopiskelijaliitolla kuin paikallisyhdistyksilläkin. Syksyllä kiireet ovat kovimmillaan järjestötoiminnassa. Jäsenhankinnan osalta tilanne näyttää todella valoisalta: tällä tahdilla saavutamme tavoitteemme 4 000 uutta jäsentä kuluvan vuoden aikana. Tästä pitää kiittää kaikkia toimijoita koko valtakunnan alueella. Akavan opiskelijoiden tekemän jäsentutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia korkeasti koulutetuista on harkinnut yrittäjyyttä. Tekniikan ja liikenteen alalta yrittäjyyttä harkinneita on vieläkin suurempi määrä. Tämä luo ammattikorkeakouluille haastetta tarjota opiskelijoille enemmän yrittäjyyteen valmistavia kursseja ja tietoa. Suomi tarvitsee uusia innovaatioita ja meiltä insinööreiltä niitä löytyy. Innovatiivisuutta tarvitaan myös Insinööriopiskelijapäivien yhteydessä järjestettävässä Tekniikka ja X -kisassa. Kisan aiheena on tänä vuonna tekniikka ja lautapelit. Perinteikkäitä Insinööriopiskelijapäiviä juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsingissä, jonne kokoontuu suuri määrä opiskelijoita ympäri Suomea pitämään hauskaa ja verkostoitumaan. Nähdään siellä! Muistutan myös, että liittokokouksemme lähestyy ja tarvitsemme uusia aktiiveja jatkamaan ansiokasta työtä liittoyhteisömme hyväksi. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta tai haluat muuten vain kysyä lisää hallitustoiminnasta, niin ota rohkeasti yhteyttä minuun tai IOL:n hallituksen jäseniin. Vastaamme mielellämme kysymyksiin aiheeseen liittyen.

S

35


Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Uuden Insinööriliiton kunniapuheenjohtaja Harri Savolainen oli lähes kolmen vuosikymmenen ajan vauhdittamassa liiton työmarkkinatoiminnan aloittamista, liiton luotsaamista keskusjärjestö Akavaan ja kurottautumista kansainvälisyyteen KANSKON kautta. Oma ura Sonerassa johti samaan aikaan kohti yhä vaativampia tehtäviä.

Liiton kunniapuheenjohtaja Harri Savolainen on tehnyt pitkän päivätyön liiton hyväksi. Eläkepäivistään hän nauttii Espanjan aurinkorannikolla Benalmádenassa.

Oma ura ja järjestö rinta rinnan H arri Savolainen istui Insinööriliiton työpoliittisessa valiokunnassa vuonna 1969, kun liitto alkoi reivata kurssiaan kohti edunvalvontaa. – Saimme Insinööriliiton silloisen toiminnanjohtajan Jaakko Lieteen laajentamaan liiton etuasioiden hoidon piiriin myös varsinaisen työmarkkinatoiminnan, Savolainen muistelee. Vuonna 1961 perustetun Valtion Insinöörien liiton tavoitteena oli alusta asti hoitaa jäsenten työmarkkinallista edunvalvontaa. Savolainen oli VIL:n varapuheenjohtajana vuosina 1970– 1975 ja puheenjohtajana hän toimi vuodet 1976–1984. Kun Insinööriliiton varapuheenjohtajan Sakari Salmisen vetämä työryhmä vuonna 1971 esitti työmarkkinatoiminnan voimistamista myös liiton yksityisellä sektorilla, se antoi alkusysäyksen työpaikkayhdistysten perustamiselle. Seuraavana vuonna 36

perustettiin Yksityistoimialojen Insinöörit, joka tähtäsi etupäässä työmarkkinalliseen edunvalvontaan. Vuonna 1973 perustettiin Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta YTN, joka alkoi valmistella yksityisen sektorin edunvalvonnan kehittämistä. Insinööriliiton ja YTN:n kosketukset Akavan kanssa johtivat Insinööriliiton liittymiseen Akavaan tammikuussa 1976. – Laskimme VIL:n erityisessä työryhmässä plussia ja miinuksia Akavaan ja STTK:hon liittymisen puolesta, Savolainen muistelee silloisia dramaattisia tapahtumia. Vaakakupissa painoi lopulta eniten se, kummassa keskusjärjestössä oltaisiin enemmän samanhenkisten seurassa. – Keskusjärjestöjen kannanotot tulopoliittisissa neuvotteluissa riippuivat tuolloin paljolti siitä, mikä oli jäsenkunnan ansio-


Laskimme plussia ja miinuksia Akavaan ja STTK:hon liittymisen puolesta.

Teksti: Kirsi Tamminen

ulussa insinöörien työpaikat ovat vähentyneet viime aikoina paljon. Sen tähden oululaisia kiinnostaa, millainen tilanne on muualla Suomessa. Oulun Insinöörien puheenjohtaja Tiina-Maria Siipola kysyy, miten menee insinöörillä Imatralla. – Tosi ok, vastaa Imatran Insinöörien puheenjohtaja Pauli Vanhala. – Alueet ovat erilaisia ja täällä ei ole vastaavaa rakennemuutosta kuin Oulun seudulla, vaan tilanne on hyvä. Imatran seudulla insinööreillä on myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Eteläkarjalaisessa kaupungissa asuu ja työskentelee paljon myös muualta tulleita insinöörejä, kuten esimerkiksi kymenlaaksolaisia. Mikä on ollut paras tilaisuuteenne viimeisen vuoden aikana? – Viime vuosina teatterissa käynnit ovat olleet ykkösasia Imatran Insinöörien toiminnassa. Tilaisuuksia on pari kertaa vuodessa Teatteri Imatrassa, paikallisessa kulttuurikeskuksessa tai kesäteatterissa. Ne järjestetään avec-tilaisuuksina, mikä parantaa osallistumisaktiivisuutta. – Vaikka näytelmäkappaleiden on oltava kiinnostavia, tärkeintä on yhdessä olo muiden insinöörien kanssa. Parhaimmillaan osallistujia on ollut lähes kymmenesosa koko jäsenkunnasta. Useimmiten samat henkilöt käyvät tilaisuuksissa vuosittain, uudetkin ovat tervetulleita. Imatralta nappaa vinkki -juttusarja jatkaa matkaansa Salpausselkää pitkin Lahden Seudun Insinööreille. N

O taso, Savolainen kuvailee kädenvääntöä pyrkimyksissä siirtyä silloisista markkamääräisistä korotuksista prosenttipainotteisiin ratkaisuihin. Myös koulutuspolitiikassa ja pyrkimyksissä insinöörinimikkeen käytön laajentamiseen oltiin eri linjoilla muun muassa STTK:n jäsenliiton Teknisten Liiton kanssa. Insinöörit kansainvälistyvät

Suomen ja ruotsinkieliset insinöörijärjestöt perustivat yhdessä Suomen Insinöörijärjestöjen kansallisen komitean KANSKOn vuonna 1960. – Arvostin Kanskon toiminnassa erityisesti sitä, että pystyimme ennakkoon sovittelemaan yhteiset näkemykset osallistuttaessa sekä pohjoismaisiin, Euroopan tason että maailmanlaajuisiin kokouksiin, Savolainen sanoo. Hän toimi komitean puheenjohtajana vuosina 1988– 2000. Erityisesti Euroopan Insinöörijärjestössä FEANissa saavutettiin Savolaisen mukaan hyviä tuloksia tutkintojen vertailussa sekä lisättiin monenkeskistä ymmärrystä eri maiden työmarkkinoista. Eur Ing -ammattinimike lanseerattiin 1980-luvun lopulla. Kanskon aloitteesta FEANIiin perustettiin myös ympäristö- ja yhteiskuntakomiteat. Oma ura nousussa

Harri Savolainen teki Insinööriliiton puheenjohtajan pestinsä ohella vuosina 1985–1989 nousujohteista omaa uraa Soneran (entinen Posti- ja Lennätinlaitos) palveluksessa. Hänellä oli mahdollisuus nähdä asioita eri puolilta – suunnittelijana, ostajana, asiantuntijaorganisaation johtajana, vientijohtajana myynnissä sekä Baltian aluejohtajana hallinnollisissa tehtävissä ja useiden yhteisyritysten hallituksissa. – Kansainvälisessä maailmassa korostuvat erityisesti eri kulttuurien ymmärtäminen sekä neuvottelu- ja kielitaito. Savolainen oli mukana myös viemässä tietotaitoa ja starttaamassa NMT- ja GSM-verkkoja muun muassa Venäjälle ja Aasian maihin; Sri Lankaan, Indonesiaan, Kiinaan ja Intiaan. Hän itse vietti viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirtymistään 1995–2000 Baltian aluejohtajana toimipaikkana Riika. Toimen tarkoituksena oli lähinnä Soneran liiketoiminnan edistäminen ja osallistuminen lukuisten yhteisyritysten hallitustyöskentelyyn. N

37


Ti s L et aa IS ot t F Ă„K ur -S S va ec I pa ure ke   tin!

UUDISTUI!

TUTUSTU NYT!



Eniten tietoa, hyÜtyä & luettavaa! Digitaalisen elämäntavan edelläkävijä

     

19

5JMBBLLWBJO

â‚Ź

+ valitsemasi LAHJA! mB-LAHJA 1 m

TAI

Mu Musta nahk nahkalompakko

arvo 3 32,00 â‚Ź s"JUPBOBILBBsUBTLVBTFUFMFJMMFs7FUPLFUKV s"JUPBOBILBBs UBTLVLPMJLPJMMFsLPSUUJUBTLVBsUBTLVB UBTLVLPMJLPJMMFs UĂ…SLFJMMFQBQFSFJMMFs-Ă…QJOĂ…LZWĂ…BKPLPSUUJUBTLV UĂ…SLFJMMFQBQF

mB-LAHJA 2

Musta nahkavyĂś

arvo 49,00 â‚Ź

s -BBEVLBTNBUFSJBBMJ BJUPBOBILBB s 1JUVVTDN MFWFZT DN s ,FTUĂ…WĂ…NFUBMMJTPMLJs )FMQQPMZIFOUĂ…Ă…

 Palauta lahjatilauskorttisi jo tänään! Postimaksu on maksettu puolestasi. 

5*-"64,0355*    

  

5JMBBO.JLSP#JUUJMFIEFOitselleni lahjaksi LFTUPUJMBVLTFOB 4 kk vain 19 â‚Ź OPSNĂ 4JTĂ…MUĂ…Ă…MFIUFĂ… Ă…

     

19

5JMBBLLWBJO

MIKROBITTI

SSUOMEN SUURIN UUSIMMAN TEKNIIKAN LEHTI

W WWW.MBNET.FI

â‚Ź

+ valitsemasi LAHJA!

VALITSEN TILAAJALAHJAKSI:I:

XXXBTJBLBTQBMWFMVGJUBSKPVT

Soita ilmaiseksi:

NahkavyĂśn "SWP Ă 

Nahkalompakon "SWP Ă  Tilaaja/maksaja Sukunimi

 

    

-Ă…IJPTPJUF





1PTUJOVNFSPKBUPJNJQBJLLB

"OUBNBMMBTĂ…ILĂ•QPTUJPTPJUUFFTJKBUBJNBULBQVIFMJOOVNFSPTJWPJUTBBEBFEVMMJTJBUBSKPVLTJB4BOPNB.BHB[JOFT 'JOMBOE0ZMUĂ…KB4BOPNBLPOTFSOJJOLVVMVWJMUBZIUJĂ•JMUĂ… 4Ă…ILĂ•QPTUJPTPJUF







Sukunimi

1- 4BOPNB.BHB[JOFT

-Ă…IJPTPJUF

HAUSKA UUSI TV

Vedenpitävää syysmetsään Säätä kestävät ronskit pokkarit  44–42

              

         64–72

Tilauksen QPTUJNBLTVPO maksettu

Etunimi 







4BOPNB.BHB[JOFT 'JOMBOE0Z

.BULBQVIFMJOOVNFSP

Lahjatilauksen saaja

Täytä, leikkaa irti ja postita heti!

Mikä älypuhelimessa oikeasti maksaa Kannattaako ostaa edullinen vai ei  28–32

Etunimi

 I

Tarjoustunnus: -PNQBLLP 7ZĂ•

Vertailut

          37–39

Netistä tilaat nopeimmin:

Syksyn kuumat nimet, perinpohjaisesti Polar RCX3 Âť 51 iPhone 5 Âť 58 Asus U32U Âť 56 Canon SP Âť 72

1PTUJOVNFSPKBUPJNJQBikka

*OGP.#5, 5VOOVT 7BTUBVTMĂ…IFUZT

5JMBBKBMBIKBUPJNJUFUBBO4JOVMMF  LVOUJMBVTNBLTVTJPOLJSKBVUVOVU 5BSKPVTPOWPJNBTTBLLKB LPTLFF4VPNFFOUVMFWJBVVTJB UJMBVLTJB6MLPNBJTJJOUJMBVLTJJO MJTĂ…UĂ…Ă…OQPTUJNBLTVMJTĂ… UJFEVT UFMVU"TJBLBTQBMWFMVTUBBSLJTJO LMPnQVIQVI /JNJKBPTPJUFUJFUPKBWPJEBBO LĂ…ZUUĂ…Ă…KBMVPWVUUBBTVPSB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO

,FTUPUJMBVTMBTLVUFUBBOTPWJUVJO MBTLVUVTWĂ…MFJOWPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO KPLBPOBJOB FEVMMJTFNQJLVJOTBNBOQJUVJTFO NĂ…Ă…SĂ…BJLBUJMBVLTFOOPSNBBMJ IJOUB,FTUPUJMBVTKBULVVFMMFJ UJMBBKBJSUJTBOPUJMBVTUBBOUBJ NVVUBTJUĂ…NĂ…Ă…SĂ…BJLBJTFLTJ *SUJTBOPNJOFOUVMFFWPJNBBO WJJLPOLVMVUUVB5JMBVLTFO QĂ…Ă…UUZFTTĂ…WFMPJUFUBBOFOOFO JSUJTBOPNJTFOWPJNBBOUVMPB UPJNJUFUUVKFOMFIUJFOIJOUB+PT MBTLVUVTKBLTPUBJNBLTVFSĂ…PO NBLTFUUVFOOFOJSUJTBOPNJTFO WPJNBBOUVMPB QĂ…Ă…UUZZUJMBVT NBLTFUVOKBLTPOQĂ…Ă…UUZFTTĂ…


Onnittelutervehdykset Insinöörikoulutus 100 vuotta,

Tarkista työeläkeotteesi

Tradenomiliitto TRAL ry onnittelee!

Kunta-alan, valtion, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät saavat työeläkeotteen Kevasta syksystä alkaen. Otteelta selviävät työeläkettäsi kartuttavat julkisen ja yksityisen alan työsuhteet sekä etuudet. Otteen tiedot kannattaa tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi pohjautuu näihin tietoihin. Lähetysaikataulun voit katsoa sivuiltamme www.keva.fi

Työeläketietäjä jakaa taas neuvoja Suomi24:ssä Miten eläke kertyy? Miten vuorotteluvapaa vaikuttaa työeläkkeen määrään, entä äitiysloma? Kysy työeläkkeestä Suomi24:n asiantuntijapalstalla. Työeläketietäjä jakaa neuvoja 2. joulukuuta saakka. Tietäjältä voi kysyä Suomen työeläke-etuuksista, eläkkeen hakemisesta tai vaikkapa eläkkeen määrään vaikuttavista seikoista. Hän vastaa ensisijaisesti kysymyksiin, joista on hyötyä mahdollisimman monelle. Kysy työeläkkeestä -palsta on työeläkejärjestelmän yhteinen palvelu. Palstan Työeläketietäjinä toimivat Eläketurvakeskuksen eläkeneuvojat. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

TEKNIIKKA J A TERVEYS KTN Tekniikka ja Terveys KTN on yksi kunta-alan neljästä pääsopijajärjestöstä. Se edustaa KTK Tekniikan Asiantuntijoiden, Suomen Terveydenhoitajaliiton, Suomen Palomiesliiton, Pelastusalan Toimihenkilöliiton, Uuden Insinööriliiton, METO - Metsäalan Asiantuntijoiden, Suomen Laivanpäällystöliiton ja Kuntatekniikan Unionin jäseniä.

Lämpimät Onnittelutoivotukset

”Työterveyshoitaja – akavalainen asiantuntija asiallasi”

http://suomi24.fi/kysytyoelakkeesta

39


Bulls

28 14 15

1

12 30

11 14 4

22

16 35 39

24

16 26

10

4 29

11 28

5

3 14 35 20

4

20 23 14

35 34

16

6

8 11

29 4

1

21

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

1. Minä vuonna astui voimaan opintotukilaki, josta nykymuotoisen opintotuki sai alkunsa? 2. Kuinka monta Nobelin palkintoa suomalaiset ovat saaneet?

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

3. Mistä taivaankappaleen siirtymästä käytetään nimitystä syyspäiväntasaus? 4. Miten määritetään henkilön kotikunta, jossa hänellä on äänioikeus kunnallisvaaleissa? 5. Kuka tai mikä on John D. Rockerduck?

Uuden Insinööriliiton toimistossa muutoksia Työsuhde- ja neuvotteluyksikössä on tapahtunut pieniä muutoksia. Yksikön henkilöstö jaettiin kolmeen tiimiin ja kolmen päällikön alaisuuteen. Lakimiestiimistä vastaa johtava lakimies Kati Hallikainen. Tiimiin kuuluvat työsuhdelakimiehet Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen, Eeva Salmi, Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää sekä työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari. Asiamiestiimistä vastaa edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen. Tiimiin kuuluva asiamiehet Elina Das Bhowmik, Jani Huhtamella, Tapio Soltin ja Juha Särkkä. Projektitiimistä vastaa projektipäällikkö Tommi Grönholm. Tiimiin kuuluvat projektiasiamies Saara Eriksson 40

ja asiamies Mikko Sormunen. Assistentti Paula Tapanin työpanos jakautuu puoliksi lakimiestiimin ja projektitiimin välillä. Koko yksiköstä vastaa edelleen neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Hänen suorina alaisina jatkavat Tommi Grönholm, Kati Hallikainen, assistentti Pia Haveneth, elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari ja Jouko Malinen. Minna Anttonen on nimitetty Uudenmaan alueasiamieheksi 15.8. Tehtävässään Anttonen keskittyy alueen työmarkkinatoimintaan sekä henkilöstöedustajien ja jäsenten neuvomiseen ja tukemiseen työsuhdeneuvotteluissa ja paikallisissa neuvotteluissa. Aiemmin Anttonen toimi Uuden Insinööriliiton tietoalan asiamiehenä.

6. Mikä on ruorijuopumuksen alaraja? 7. Kuinka monta sanomalehteä Suomessa ilmestyy? 8. Minkä alan ammattilainen on hortonomi? 9. Missä ja milloin kehitettiin jalankulkijoille suunnattu heijastin? 10. Mikä ruoka-aine aiheuttaa vatsanväänteitä ihmiselle, jolla on trehaloosi-intoleranssi?

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi


ajankohtaista jäsenpalvelusta

Ota kaikki hyöty jäsenyydestäsi – pidä tietosi ajan tasalla

Näin maksamasi suoritus kohdistuu laskullesi.

Olethan muistanut maksaa jäsenmaksusi?

Vielä ehdit hakea jäsenmaksun alennusta

Huolehtimalla jäsenmaksujesi ajantasaisuudesta varmistat mittavien jäsenetujesi pysymisen voimassa. Helpoiten maksat jäsenmaksusi työnantajaperintänä, eli palkastasi pidätetään jäsenmaksu ja palkkakonttori tilittää sen UIL:lle. Jos se ei ole työpaikallasi mahdollista tai jos et ole työsuhteessa, tai jos maksat alennettua jäsenmaksua, jota ei voi työnantajaperinnän kautta hoitaa, muistathan maksaessasi käyttää oikeaa viitenumeroa.

Muistathan, että jäsenmaksusta voi saada alennusta muun muassa työttömyyden tai perhevapaiden vuoksi, jos ajanjaksoa kertyy yhteensä vähintään viisi kuukautta. Alennusta pitää hakea heti, kun alennukseen oikeuttavan ajanjakson pystyy tositteella osoittamaan, viimeistään kuitenkin vuoden loppuun mennessä. Lue lisäohjeita verkkosivuiltamme www.uil.fi.

Milja Grönholm

Kun pidät meidät ajan tasalla yhteys- ja työpaikkatietojesi suhteen, saat liitostasi parhaiten juuri sinua koskevaa palvelua. Kannattaa siis tarkistaa jäsensivuilta, ovatko tietosi ajan tasalla ja tarvittaessa päivittää muutokset. Voit ilmoittaa muuttuneet tietosi halutessasi myös sähköpostitse osoitteeseen jasen@uil.fi. Viestissä pitää olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. Opiskelijajäsen, muistathan ilmoittaa valmistumisestasi, jotta jäsentietosi pysy-

vät ajantasaisina. Ilmoita meille myös, mikäli opintosi viivästyvät tai keskeytyvät.

uden Insinööriliiton messuständi uudistettiin UIL:n visuaalisen ilmeen uudistuksen johdosta vastaamaan paremmin liiton uutta ilmettä. Uusi messuständi on ensimmäistä kertaa esillä Alihankinta 2012 -tapahtumassa Tampereella viikolla 38. Uuden ständin ajatus on tarjota jäsenille ja asiasta muuten kiinnostuneille hengähdyshetki ja

U

kuppi kuumaa messukierroksen aikana. Samalla voi kerrata liiton kuulumiset ja kysyä omaan jäsenyyteen ja työuraan liittyvistä asioista. Seuraavan kerran UIL on mukana Tekniikka 2012-näyttelyssä Jyväskylässä viikolla 41. Vuoden 2013 messuohjelmaa ei ole vielä vahvistettu, mutta olemme läsnä tekniikan alan messuilla myös jatkossa. 41


järjestĂśyhteydet KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.ďŹ sähkĂśposti: etunimi.sukunimi@uil.ďŹ TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 0524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKĂ– johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkĂś Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808 TYĂ–SUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKĂ– johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinoasioiden päällikkĂś Heidi Husari, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkĂś Jouko Malinen, 0201 801 817 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Jani Huhtamella, 0201 801 835 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Projektitiimi projektipäällikkĂś Tommi GrĂśnholm, 0201 801 848 projektiasiamies Saara Eriksson, 0201 801 842 asiamies Mikko Sormunen, 040 721 6879 Lakimiestiimi johtava lakimies Kati Hallikainen TyĂśsuhdelakimiehet Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen, Eeva Salmi,Tiina Savikko, Jukka Siurua,

Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää tyÜsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ järjestÜjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 assistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkÜ Satu SjÜstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Eero Husari, Atte LepistÜ ja Tarja MÜrsky

Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

JärjestÜtoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Tietohallinto tietohallintopäällikkÜ Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 Viestintä viestintäpäällikkÜ Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkÜ Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKĂ– johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkĂś Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Opiskelija-asiat info@iol.ďŹ asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 832 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 833 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873

tyĂśsuhdeneuvonan palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858, lakimiehet@uil.ďŹ jäsentietopalvelun palveluaika klo 10–14 ma–ti, to–pe 0206 93 877, jasen@uil.ďŹ

JäsenjärjestĂśjen toimistot Helsingin InsinÜÜrit HI ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki järjestĂśsihteeri Jaana Kälviäinen, toimisto@helins.ďŹ , www.helins.ďŹ Hyvinkään-Riihimäen InsinÜÜrit ry Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.ďŹ , www.hyri.net Hämeenlinnan InsinÜÜrit ry Puusepänkatu 5, 13111 Hämeenlinna www.uil.ďŹ /hml Keski-Suomen InsinÜÜrit ry Keskustie 22 A, PL 454, 40101 Jyväskylä www.ksinsinoorit.com Lahden Seudun InsinÜÜrit ry Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti lsi@lsi.ďŹ , www.lsi.ďŹ Lapin InsinÜÜrit Korkalonkatu 18 C,96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.ďŹ lapininsinooritry@pp.inet.ďŹ Lounais-Suomen InsinÜÜrit LOUSI ry Rätiälänkatu 10, 20810 Turku www.lousi.ďŹ Länsi-Pohjan InsinÜÜrit Meripuistonkatu 16, 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.ďŹ /lpi Merenkurkun InsinÜÜrit MeKi ry Olympiakatu 16, 65100 Vaasa www.meki.ďŹ Mikkelin InsinÜÜrit ry Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli www.mikkelininsinoorit.ďŹ Satakunnan InsinÜÜrit ry Isolinnankatu 24, 28100 Pori toimistosihteeri Pia Luovula sati@satakunnaninsinoorit.ďŹ www.satakunnaninsinoorit.ďŹ Tampereen InsinÜÜrit ry Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen toimistosihteeri Kaisu Lämsä toimisto@tampereeninsinoorit.ďŹ www.tampereeninsinoorit.ďŹ Tietoalan toimihenkilĂśt ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.tietoala.ďŹ

Mennen tullen HELSINGIN INSINĂ–Ă–RIT Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.ďŹ /Tapahtumat t5ZĂšFMĂŠNĂŠOQFMJTĂŠĂŠOOĂšULPVMVUVT LMP *OTJOÚÚSJUo&LPOPNJUUBMP 1BTJMB t*NQSPWJTBBUJPUFBUUFSJ4UFMMB1PMBSJT LMP ,BBQFMJUFIEBT t%PO$BSMPTLMP 4VPNFO ,BOTBMMJTPPQQFSB

42

t5VUVTUVNJTLĂŠZOUJLMP  5JFEFLFTLVT)FVSFLB t7JVMVOTPJUUBKBLBUPMMBLMP  )FMTJOHJO,BVQVOHJOUFBUUFSJ

LĂ„NSI-POHJAN INSINĂ–Ă–RIT tTĂŠĂŠOUĂšNĂŠĂŠSĂŠJOFOTZZTLPLPVT LMP UPJNJUJMB7JOTTJ

Nuoret InsinÜÜrit t,FJMBJMVJMUBLMP 5BMJOLFJMBIBMMJ

TUIKE Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.tuike.ďŹ t4ZZTLPLPVTLMP t6VTJFO*OTJOÚÚSJFOJMUB -JOOB UFBUUFSJ t,BVIVLJFSSPTLMP 5VSVO-JOOB

OTTY ryKĂŠSKFTUĂŠĂŠXXXPUUZm t1FSVTUZĂšOIBLVKBUZĂšIBBTUBUUFMV t"KBOIBMMJOUBoBKBOLĂŠZUUĂš


syyskuun luuppi Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Marja Seppälä

Insinööri ja maanviljelijä Aamun kaste näkyy pisaroina pihan lehdillä ja tuntuu kesäkenkien läpi nurmikolla. Ollaan pyrähdyksen päässä Kouvolan keskustasta, Kari Niemen kotitilalla. uosituhannen vaihteessa Kari Niemen täytyi ratkaista, miten hankkia leivän jatketta maataloustyölle. Sukupolvenvaihdos kotitilalla oli tehty yli 15 vuotta aiemmin, jolloin Niemi oli ottanut tilan vastuulleen 26-vuotiaana. Navetan uusiminen tuli ajankohtaiseksi, mutta maatalouden murroksen myötä lihakarjan pito ei enää kannattanut ja siitä luovuttiin. Peltopinta-alaa oli niin vähän, ettei pelkästään sen tuotolla tullut toimeen. Niemi oli ollut aina kiinnostunut insinööritieteistä, joten hän lähti nelikymppisenä opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa. – Minulla oli hyvä motivaatio eikä opiskelutauosta ollut haittaa. Kun valmistuminen koitti vuonna 2005, hän haki jonkin verran töitä, mutta ei tärpännyt. Yksityisyrittäjänä oli luonteva alkaa ohjelmistotekniikankin parissa, sillä valmiina oli jo toiminimi maataloustyötä varten. Nykyisin Niemi tarjoaa it-alan tukitehtäviä sekä kuluttajille että pienyrittäjille: nettisivujen rakentamista, virustorjuntaa, ohjelmien asennusta, kursseja ja niin edelleen. Asiakkaat ovat tulleet ennen kaikkea puskaradion kautta.

V

Alat lähestyvät toisiaan

It-ala tuo työhön omat haasteensa kiivaan kehityksen myötä. Ammatillisesti on hallittava laaja alue ja tiedoissa sekä taidoissa on pysyttävä ajan tasalla. Insinöörin kou-

lutus antoi hyvän pohjan, jota Niemi kunnioittaa. – Insinöörikoulutuksella on pitkät perinteet ja se pärjää hyvin eri vertailuissa. Myös maataloudessa on perinteensä ja molemmissa on ollut vahvaa tutkimusta jo pitkään. Niemi viittaa esimerkiksi A.I.Virtasen Nobel-palkintoon AIV-rehun kehittämisestä. Maatalous ja tekniikka lähenevät ja kehitys nopeutuu koko ajan. – Maatalous on teknistynyt: lähes joka laitteessa on tietokone, Niemi muistuttaa. Omaan työrytmiin voi vaikuttaa

Molemmat ammatit soljuvat sujuvasti arjessa. Kun maataloudessa on sesonkiaika, Niemi tekee vähemmän it-alan töitä. Toisaalta hän voi suhteellisen vapaasti järjestellä omaa aikatauluaan ja tehdä välillä pidempää päivää. Jos asiakkaalla on akuutti ongelma kesken kylvökiireiden, Niemi auttaa esimerkiksi virustorjunnassa. Hän on hyväksynyt toisinaan venyvät työpäivät, mutta on

tietoinen yksinyrittäjän vaarasta, loppuun palamisesta. Tällä hetkellä maatalous on ajankäytöllisesti ja taloudellisesti ykkösammatti, kenties tilanne joskus vaihtuu. – Tykkään, että molempia töitä riittää. Niemi arvostaa töiden monipuolisuutta sekä sitä, että niissä tapaa erilaisia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Urheilujärjestöstä insinööriyhdistykseen

Erilaisia ihmisiä Niemi tapaa myös lukuisissa yhdistyksissä, joissa hän toimii aktiivisesti. Järjestöistä kiinnostuneen jäsenyyslista on pitkä. Tämän vuoden alusta hän on ollut Pohjois-Kymen Insinöörien hallituksen varajäsen. – On mukava tavata saman alan ihmisiä ja kuulla asioita muiden kannalta. Järjestökonkari kaipaa myös nuorta porukkaa lisää. Hän arvioi, että nuorempien on helpompi lähteä toimintaan, jos samalla kertaa vaikka muutama kaveri osallistuu yhdessä yhdistyksen jäseniltaan. N 43


Syyskiertue

Askel parempaan työpäivään TUKI

jaksaminen

YAMK

AMK luottamusmies PALKANKOROTUS

URANVAIHTO

PERHE

ammatti KOULUTUS

työ

jäsenyys

VARMUUS

TURVA

työehtosopimus

PALKKA

Tartu työuraasi edistäviin vinkkeihin. Tutustu lisäksi urapalveluihimme sekä lisä- ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin.

YHTEISÖ

Päivitä tietosi työehtosopimusten sisällöistä ja tulevan neuvottelukierroksen aikatauluista.

työura

TES

HED

Tule kuulemaan liiton ajankohtaisia asioita ja lähiajan tavoitteita.

%

voima

UIL järjestää syyskiertuetilaisuuksia

UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta.

UIL

tietoa

Ilmoittaudu wwwWKNƂU[[UMKGTVWG

TYÖNILO

JATKUVUUS

oppi

insinoori-06-2012  

Uusi Insinööri -lehden numero 6/2012

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you