Page 1

5/2009

KINRA

p채ihitti j채lleen


sisältö Pääkirjoitus .............................................. 5

t Opiskelijat tarvitsevat harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, valmistuneet töitä

Uutisia .................................................... 6 Kolumni ................................................... 8

t Ammattikorkeakoululakia päivtettiin Puheenjohtajan palsta ............................... 9

t Ovatko keskusjärjestöt ajan tasalla? Edunvalvontaa ........................................ 10

t Hyvä yhteishenki vie kuopiolaisopiskelijoita eteenpäin

KINRAn hallituksen jäsenten mukaan tekniikan alan ammattikorkeakoulutus antaa hyvät eväät työelämään.

10

t IOL valvoo insinööriopiskelijoiden etuja t Koulutuksen laatu ylös, työelämäyhteydet kuntoon

t Onnekas opiskelija pääsi oikeisiin töihin t Uraohjuksen uudet kuviot Osaamista .............................................. 20

t Nuori laivainsinööri vastuullisena suurprojektissa

t Tuhansia tarinoita – aikuisena opintiellä t Kesätyö Kiinassa on ainutlaatuinen mahdollisuus

t Osaaminen vahvistui täydennyskoulutuksella Yhteiskunnasta ....................................... 28

t Ammattikorkeakoulut ovat

aluekehityksen primus motor

Totta ja tutkittua ..................................... 30

t Viime vuonna insinöörit valmistuivat kahteen erilaiseen maailmaan

t Sosiaalisesti taitava osaa hypätä toisen saappaisiin

t Ammattikorkeakoulujen

työmarkkinatoiminta tehostuu

Maailmalta ............................................. 34

17

Itäsuomalainen Harri Honkanen lähti kesätöihin meren rannalle länteen. Kesän antina oli työkokemusta omalta alalta.

t Korkeakoululuokittelu jakaa mielipiteitä Eurocadresissa

t Tarkennettu EWC-direktiivi selkeyttää toimintaa

Oikeutta ................................................. 36

t Työsuhteen pätkimiseen on oltava syy Opiskelija-asiaa ....................................... 38 Jäsenetuja .............................................. 40 Uutisia ................................................... 41 Järjestöyhteydet....................................... 42 Mennen tullen ......................................... 43 Kannen kuva: Pentti Vänskä

2


20.8. numero 5/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

20 Jere Laaksonen on ollut opiskelujen alusta lähtien työssä Deltamarinilla. Valmistuttuaan neljän vuoden puurtamisen jälkeen Turun ammattikorkeakoulusta hän sai laivainsinöörin paperit käteensä ja saman tien vastuullisen homman jättialuksen suunnittelussa.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2009 17.9., 15.10., 19.11. ja 17.12. Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864

26

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto päivitti Ari-Pekka Hietalan osaamisen palveluliiketoiminnassa. Tutkinto auttoi myös uuden työpaikan saamisessa.

Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

INSINÖÖRI

3


pääkirjoitus

Opiskelijat tarvitsevat harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, valmistuneet töitä Elokuu 2009

esä on kohta muisto vain. Kesätöissä pakersi arviolta kolme neljästä insinööriopiskelijasta. Neljännekselle heistä ei löytynyt töitä. Myös vastavalmistuneiden työttömyys on yli kaksinkertaistunut viime vuodesta. Ekonomistit ennustavat, että taantuman aiheuttama työttömyys on huipussaan vuonna 2010. Kun elinkeinorakenne on hurjassa murroksessa ja ammattikorkeakoulut rukkaavat koulutusohjelmarakenteitaan, herää kysymys, mikä on koulutustarve laman jälkeen. Kun teollisuus menettää työpaikkoja, niitä toivottavasti syntyy palvelualoilla. Myös suunnitteluala on ollut viime vuosina kasvussa. Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen mukaan nykyiset työpaikat vastaavat koulutusta hyvin. Noin viidesosa joutuu kuitenkin työskentelemään koulutusta vastaamattomassa tehtävässä. Tärkeimmäksi ensimmäisen työpaikan saantiväyläksi on osoittautunut aiempi työskentely joko harjoitte-

K

UUSI

INSINÖÖRI

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

lijana tai kesätyöntekijänä kyseisessä työpaikassa. Kontaktien luominen työelämään jo opiskeluaikana on siis erityisen tärkeää. Sekä liiton tutkimusosaston tekemän sijoittumistutkimuksen vapaan palautteen että lehtemme tekemän webropol-kyselyn mukaan opiskelijat haluavat lisää koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Työelämäyhteyksissä kaivataan lisää yhteisprojekteja koulun ja elinkeinoelämän välille sekä konkreettista työelämälähtöistä opetusta. Hyvälaatuinen harjoittelu osana opiskelua on ehdoton. Insinööriopiskelijoita on eri vuosikursseilla lähes 40 000. Heille kaikille tarvitaan ensikin kesänä työpaikkoja. Harjoittelijoille tarvitaan harjoittelupaikkoja ja valmistuneille oikeita työpaikkoja. Yritysten pitää satsata tulevaisuuteen ja tarjota näitä mahdollisuuksia opiskelijoille ja valmistuneille. Ammattikorkeakoulut puolestaan pitäköön huolta siitä, että myös kesällä voi opiskella, jos työpaikkaa ei heru.

5


uutisia Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Pirkanmaalla vauhditetaan omatoimista työllistymistä Pirkanmaalla on ryhdytty vastaamaan nouseviin työttömyyslukuihin hankkeella, jolla tuetaan korkeasti koulutettujen omaehtoista työllistymistä. irkanmaan Otty -nimeä kantavan hankkeen tavoitteena on pirkanmaalaisten insinöörien, diplomi-insinöörien, ekonomien, tradenomien ja muiden yksityiseltä sektorilta potkut saaneiden korkeasti koulutettujen ammattilaisten työnhakuvalmiuksien edistäminen. Tarkoitus on löytää uusia mahdollisuuksia osaamisen hyödyntämiseen työmarkkinoilla. Hankkeella myös tuetaan työttömien jaksamista työtä hakiessa. Luvassa on ohjausta ja neuvontaa, tapaamisia, koulutuspäiviä, kursseja ja kaikenlaista verkostoitumista. Projektin taustalla on Ylemmät Toimihenkilöt YTN, johon kuuluvat muun muassa Uusi Insinööriliitto, TEK, Ekonomiliitto ja Tradenomiliitto. Niiden urapalvelut auttavat hankkeessa monin tavoin. Pirkanmaan Ottyn puuhamiehenä on ollut Tampereen Insinöörien toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen. Hän on myös hoitanut paperisodan, joka ei osoittautunut sodaksi lainkaan. – Yllättävän nopeasti kaikki järjestyi. TE-keskus suhtautui hankkeeseen erittäin myönteisesti, Koskinen kehuu. Pirkanmaan Otty -hanke sai pai-

P

kalliselta TE-keskukselta tälle vuodelle 35 000 euroa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN maksaa noin 10 000 euron omavastuuosuuden, jota TE-rahoitus edellyttää. Koskisen mukaan tuella pystytään hoitamaan henkilöstö- ja hallintokulut, mutta myös jonkin verran toiminnallisia kuluja, kursseja ja niin edelleen. Pirkanmaan Otty -hanke saikin heti elokuun alkupäivinä oman projektipäällikön, Eeva Ereniuksen. – TE-keskuksen antaman tuen myötä olemme sitoutuneet hoitamaan hanketta 2,5 vuotta. Otty-hankkeelle on selvä markkinarako, sillä korkeasti koulutetuille ei ole ollut tarjolla heidän työllistymistään tukevia projekteja, Koskinen sanoo. Myös muualla viritellään

Pirkanmaan alueella oli elokuussa työttömiä insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja ja tradenomeja noin 800. – Joukko on jo niin suuri, että pahan päivän varalle pöytälaatikkoon muutama vuosi sitten perustettu Otty oli syytä kaivaa esille. Näin pöytälaatikoihin varastoituja

Jyrki Koskinen kertoo, että Pirkanmaan Otty -hankkeen tavoitteena on työttömän insinöörin ja diplomi-insinöörin laadukas työllistyminen. Urakehityksen kannalta parasta on saada osaamista ja koulutusta vastaavaa työtä pitkäaikaisessa työsuhteessa.

Otty-yhdistyksiä on olemassa 15 eri paikkakunnilla. Ainakin Oulussa ja Kuopiossa niitä viritellään jo toimintaan. Jyrki Koskisen mukaan tarkoitus on, että työttömien tueksi perustettavia yhdistyksiä käynnistettäisiin alueilla omaaloitteisesti, eikä toimintaa jätettäisi liittojen Pasilan toimistojen varaan. Kaikkien asiasta kiinnostuneiden työttömien kannattaa ottaa yhteyttä alueensa aktiivisiin toimijoihin. Tietoa saa myös liittojen alueasiamiehiltä. ■

YTN varoittaa Nestettä lyhytnäköisistä päätöksistä ■ Neste Oil ilmoitti elokuun alussa mit-

tavista henkilöstövähennyksistä, joiden pelätään kohdistuvaan erityisesti ylempiin toimihenkilöihin. YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kauppi varoittaa säästöjen lyhytnäköisyydestä ja muistuttaa henkilöstön olevan muutakin kuin yrityksen kustannuserä. Kaupin mukaan yrityksen henkinen pääoma on yksi tärkeimmistä elementeistä tuotekehityksen kilpajuoksussa. – Asiantuntijatyö on Nesteen kaltai6

sille yrityksille kriittinen menestystekijä, Kauppi painottaa. Koville irtisanomisille haettava vaihtoehtoja

Neste Oilin tytäryhtiössä Neste Jacobsissa Porvoossa työskentelevä ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Timo Nyman paheksuu sitä, että valtio on Neste Oilin suurimpana omistajana mukana työpaikkojen vähentämisessä – erityisesti nyt, yhä pahenevan työttömyystilanteen

keskellä. Nyman on kuitenkin toiveikas yt-neuvottelujen suhteen. – Esimerkiksi eläkejärjestelyin ja eropakettien avulla niin sanottujen kovien irtisanomisten määrää voidaan vähentää huomattavasti, Nyman arvelee. Neste Oil suunnittelee vähentävänsä Suomessa jopa 450 työpaikkaa eli yli 10 prosenttia työpaikoista. Yritys pyrkii yli 60 miljoonan euron vuotuisiin kiinteiden kustannusten säästöihin. Niistä noin 30 miljoonaa aiotaan saavuttaa henkilöstöratkaisuilla.


Neuvottelu-uutisia

UIL vaatii kesäopintomahdollisuutta insinöörikoulutukseen ■ Insinöörikoulutuksen kiinnostavuus

ammattikorkeakouluopintoina kasvoi nuorten keskuudessa ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Ensisijaisia hakijoita oli runsaat 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tänä keväänä tarjolla oli noin 6 500 aloituspaikkaa insinöörikoulutukseen: niihin haki hieman yli 14 000 nuorta. – Pitkäjänteinen työ insinöörikoulutuksen vetovoimaisuuden kasvattamiseksi alkaa viimeinkin tuottaa tulosta, Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari toteaa. Tänä kesänä insinööriopiskelijat ovat huomanneet, ettei opintoihin pakollisena kuuluvan harjoittelun vaatimia työpaikkoja näytä löytyvän. Porokarin mielestä yritysten on kannettava oma osuutensa koulutuspolitiikasta. Pitkäjänteisessä yritystoiminnassa huolehditaan tulevaisuuden tekijöistä. – Talouselämän asiantuntijoiden mukaan tilanne ei ensi kesänä ole ainakaan yhtään parempi. Pikemminkin on syytä varautua vielä huonompaan tilanteeseen, Porokari pohtii. Hän korostaa, että tulevana syksynä ammattikorkeakouluissa on mietittävä, miten ensi kesänä pystytään tarjoamaan opiskelijoille myös teoria-opintojen opiskelumahdollisuuksia. Asia on syytä huomioida myös ammattikorkeakoulujen ensi vuoden budjetteja laadittaessa. UIL:n mielestä kesäopinnot ovat yksi keino opintojen nopeuttamiseen edellyttäen, että opiskelijoilla on myös kesäaikana mahdollisuus opiskella normaalin opintotuen turvin. Samalla kesäaikaista koulutustarjontaa voi tarjota myös jo tutkinnon suorittaneille mahdollisuutena täydentää ja päivittää omaa ammattitaitoaan. – Kyseessä olisi valtiollekin varsin edullinen lamantappotapa. UUSI

INSINÖÖRI

Neuvottelut lähtökuopissa uden Insinööriliiton jäsenten työehtosopimusneuvottelut ovat käynnistyneet kesäkatkon jälkeen. Ensimmäisenä ovat vientiteollisuuden tärkeiden alojen, kuten teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden sopimusneuvottelut. Koko vuoden teemana onkin ollut neuvottelujen aikaistaminen, joka johtuu kansantalouden taantuman tuomista paineista vakaan lähitulevaisuuden turvaamiseksi. Ratkaisuja haetaan ympäristössä, jota värittävät mittavat lomautukset sekä irtisanomiset. Niitä pyrimme palkansaajapuolella välttämään, mikä on ollut yhtenä merkittävänä tavoitteena mukana. Muita keskeisiä tavoitteitamme ovat ostovoiman säilyminen, joka näkyy reaaliansioiden kohoamisena sekä selkeät yleiskorotukset ilman paikallista neuvottelurumbaa, työaikapankkien edistäminen ja luottamusmiehen aseman kehittäminen vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Henkilöstön vähentämistilanteissa tarvitaan myös uudenlaisia, jämäkämpiä keinoja irtisanottavien tukemisessa ja auttamisessa uuteen työhön. Yritysten ja myös julkisen sektorin on siis otettava tosissaan vastuunsa työntekijöidensä tulevaisuudesta. Henkilöstön kouluttamisesta huonompina aikoina irtisanomisten sijaan pitää sopia työehtosopimusteitse. Työnantajan keskeisiä tavoitteita ja visioita ei tarvitse paljon arvuutella: palkat neuvotellaan paikallisesti

U

siten, että yrityksen tarpeet otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa toteutuessaan sitä, että henkilöstöstä jää aina joukko ihmisiä ilman. He jäävät ilman korotuksia tai ilman jotakin muuta korvausta, vaikkapa matkustamisesta vapaa-ajalla. Myös palkkojen alentamisen vaihtoehto on tuotu neuvottelupöytään, mutta toistaiseksi vain yritystasolla. Vastineeksi vaadittua pidättäytymistä henkilöstövähennyksistä ei kuitenkaan ole tarjolla. Konsensuksen löytäminen tässä taloudellisessa ja poliittisessa ilmastossa on siis erittäin vaikeaa. Kunnat painivat talousvaikeuksissa ja kuntatyömarkkinoilla odottaa myös hankalat neuvottelut, jotka juontavat juurensa edelliseltä kierrokselta. Tehy sopi kaukaa viisaasti omalla sopimusalueellaan korotukset myös vuodelle 2010 ja nämä muodostavat pohjan muille kunta-alan ryhmille, myös insinööreille. Maamme hallitus odottaa kuntajärjestöiltä palkkamalttia, joka tarkoittaisi pienempiä korotuksia. Ei taitaisi käydä meillekään. Elo-syyskuu näyttää tietä tuleville ratkaisuille. Kukaan ei halua olla ensimmäinen sopimuksen solmija, sillä ensimmäinen tekee usein halvimmat sopimukset. Tarvittaisiin siis eri puolia sitova kokonaisratkaisu, jota aikaisemmin tupoksikin kutsuttiin. Ismo Kokko neuvottelujohtaja

7


Eija Hiltunen

kolumni Simo Pöyhönen koulutuspoliittinen asiamies, Akava

Ammattikorkeakoululakia päivitettiin

S

uuren huomion saaneen yliopistolakiuudistuksen kylkiäisenä myös ammattikorkeakoululainsäädäntöön tehtiin muutoksia. Koska muutokset johtuivat pääosin yliopistolakiuudistuksesta, prosessi ei juurikaan vaikuta ammattikorkeakoulujen toimintaan. On kuitenkin selvää, että myös ammattikorkeakoululainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän suurempaan uudistukseen on jatkossa paineita. Merkittävimpiä lain muutoksia ovat lukukausimaksukokeilun ulottaminen myös ammattikorkeakoulujen toimintaan sekä korkeakoulututkintojen asemoinnin kirjaaminen lakiin. Ammattikorkeakoulut saavat yliopistojen tavoin mahdollisuuden kerätä maksuja EU-/ ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeilu rajattiin yliopistojen tavoin vain ylempiin korkeakoulututkintoihin, mikä on kuitenkin ammattikorkeakoulujen kannalta tilanteena erilainen kuin yliopistoilla. Yliopistot tuottavat perustutkintoinaan pääasiallisesti maistereita, kun taas ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia on vähän. Viisivuotisen kokeilun tulokset jäänevätkin ammattikorkeakoulujen osalta vähäisiksi. Pitkäaikainen kissanhännänveto ammattikorkeakoulututkintojen suhteesta yliopistoissa suoritettaviin tutkintoihin saa nyt muodollisen lopun, kun lakiin kirjattiin pykälä siitä, että ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto. Maistereita ei ammattikorkeakouluista silti valmistu, vaan nimikkeet ovat erilaiset verrattuna yliopistosektoriin. Merkittävä tämä paljon puhuttu uudistus on lähinnä sellaisissa julkisissa viroissa, joissa on säädettynä kelpoisuusehtona ylempi korkeakoulututkinto. Muodollinen koulutusjärjestelmä ei ratkaise yksityisten työmarkkinoiden dynamiikkaa, vaan tutkintojen arvostuksen määrittävät viime kädessä työmarkkinat itse. Onkin koulutukseen hakeutuvan oikeusturvan mukaista, että tutkinnon tuottamista valmiuksista ja sijoittumisesta työmarkkinoille luodaan mahdollisimman realistinen käsitys koulutusta markkinoitaessa. Ammattikorkeakoulujen pitää uuden tehtävämuotoilun mukaan – yliopistojen tavoin – edistää kaikessa toimin-

8

nassaan elinikäistä oppimista. Ammattikorkeakoulusektorilla on jo aiemmin ollut tarjolla aikuiskoulutuksena paitsi tutkintoon johtavaa, myös lisä- ja täydennyskoulutustyyppistä koulutusta. Tämä tehtävä toivottavasti vahvistuu erityispätevyyksinä annettavien, uudentyyppisten täydennyskoulutuskokonaisuuksien myötä. Keskustelu aiheesta on kuitenkin aina niin kauan helppoa, kun rahasta ei tarvitse puhua. Vielä on täysin epäselvää, miten nämä toiminnot jatkossa resursoidaan. Selvää on, etteivät ne mahdu nykyiseen ammattikorkeakoulutuksen perusrahoitukseen. Vaikka uudistukset ammattikorkeakoululainsäädäntöön olivatkin tällä kertaa teknisluonteisia, keskustelu järjestelmän kehittämisestä jatkuu. Ikävien kouluampu- Muodollinen mistapausten ja nuorten koulutusjärjestelmä ei pahoinvoinnin yleisen lisääntymisen myötä esiin- ratkaise yksityisten noussut keskustelu muun muassa opiskelijatervey- työmarkkinoiden denhuollon tilasta on asia, dynamiikkaa, vaan josta varmasti puhutaan jatkossa paljon. Kuntien tutkintojen arvostuksen vastuulla oleva ammattimäärittävät viime korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto vaihtelee kädessä työmarkkinat valtavasti, eivätkä muutkaan hyvinvointipalvelut, itse. kuten esimerkiksi liikuntapalvelut, usein kehuja herätä. Eduskunta edellytti käsittelyssään myös tarkempaa seurantaa ammattikorkeakoulujen koulutusmääristä ja opiskelijoiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Kaikki nämä haasteet aikaansaanevat sen, että ammattikorkeakoululainsäädännön uudistamisesta käydään kiivasta keskustelua, kun seuraavaa hallitusohjelmaa laaditaan. Johtaako tämä keskustelu uudistukseen ja tuleeko mahdollinen uudistus vastaan liian nopeasti yliopistolain uudistamisesta saatavien kokemusten kannalta, jää nähtäväksi ensi vuosikymmenen alkupuolella.


puheenjohtajan palsta

Ovatko keskusjärjestöt ajan tasalla? Pertti Porokari

Elokuu 2009

oidaan perustellusti esittää kysymys, että onko

Tuntuu mielettömältä neuvotella useassa eri pöy-

palkansaajien edun mukaista pitää yllä kolmea

dässä saman yrityksen henkilöstön työsuhteen ehdois-

keskusjärjestöä. Voin kokemuksesta sanoa, että

ta. Eikö olisikin selkeätä ja oikeudenmukaista, että yh-

yksityinen sektori ja julkinen sektori ovat hyvin erilai-

dessä yrityksessä sovellettaisiin yksiä ja samoja sääntöjä

sia ja niiden yhteensovittaminen usein erittäin vaikea-

koko henkilöstöön? Näin käytännössä onkin monessa

ta. Siksi uskon, että kaikkein toimivin malli olisi kaksi

teknologiateollisuuden yrityksessä, jossa käytännöt on

keskusjärjestöä, yksityiselle ja julkiselle sektorille kum-

harmonisoitu paikallisesti sopien. Tämä onkin järkevää

mallekin omansa. Eri liitot sitten järjestäytyisivät näi-

paikallista sopimista.

V

hin alan jäsenmääriensä suhteessa. Näin hallintopaikat menisivät demokraattisesti jäsenmäärän mukaan.

kollektiivisesti liittojen kesken. Tällä turvataan osto-

Mikään nykyisistä keskusjärjestöistä ei ole niin ve-

voiman kehitys ja kompensoidaan inflaatiovaikutusta.

tovoimainen, että se laukaisisi liittojen yhdistymisiä yli

Yksilöllinen palkkapolitiikka on toteutettava yrityksis-

keskusjärjestörajojen. Päinvastoin, nykyiset keskusjär-

sä meriittikorotusten kautta niin kuin tähän astikin on

jestöt ovat esteenä liittoyhdistymisille ja kehitykselle.

tapahtunut, ennen kuin työnantajat runnoivat tämän

Henkilöstöryhmäjakoinen keskusjärjestömalli on mui-

pelkkää riitaa ja eripuraa työpaikoille aiheuttavan pai-

naisjäänne, joka ei pysty enää vastaamaan nykyajan so-

kallisen sopimusmallinsa. Tästä on siis päästävä eroon!

pimusneuvotteluhaasteisiin.

INSINÖÖRI

UUSI

Palkoista pitää ehdottomasti sopia yleiskorotuksin

Hyvää syksyä!

9


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuvat: Pentti Vänskä

Hyvä yhteishenki vie kuopiolaisopiskelijoita eteenpäin Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry valittiin toistamiseen vuoden paikallisyhdistykseksi viime talvena. Yhdistyksen aktiivien mielestä valinta kohdistui heihin, koska he antavat kaikkensa järjestötyölle.

inralaiset ovat aktiivisia toimimaan. Viime vuonna KINRA hankki 250 uutta jäsentä. Lukukauden alussa yhdistys esittäytyy aloitteleville opiskelijoille, joiden on helpompi tulla kyselemään, kun kauemmin opiskelleet ovat vielä kesälaitumilla. Esimerkiksi saunailloissa kerrotaan yhdistyksestä ja opiskelijakulttuurista. Myös Kuopion Insinöörit järjestää aloitteleville vuosittain tilaisuuden. – Alueyhdistys saa paremmin näkyvyyttä aloittavien opiskelijoiden parissa kuin työelämään siirtyvien keskuudessa, sanoo KINRAn puheenjohtaja Juho Kauppinen. Joka luokalta on pyritty saamaan yhteyshenkilö, joka välittää tietoa paikallisyhdistyksen ja luokan välillä. Pitkin lukuvuotta Savonia ammattikorkeakoulun tiloissa pidetään ständeja, joissa kerrotaan ajankohtaisesta teemasta kuten työsuhdeasioista, työttömyyskassasta tai Insinööriopiskelijaliitosta (IOL). – KINRAlla on hyvä maine muiden keskuudessa, Mikko Ruotsalainen huomauttaa. Hän viittaa sekä IOL:n että Savonian suuntaan. Kinralaiset ovat saaneet yli-

K

10

määräisiä paikkoja IOL:n järjestämissä koulutuksissa, jos niitä on muilta paikallisyhdistyksiltä jäänyt vapaaksi, sillä Kuopiossa halukkaita riittää. Kuopion Tekniikan yksikön henkilöstön mukaan nykyiset opiskelijat ovat aktiivisempia kuin muutama vuosikerta aikaisemmin. Oppilaitos tarjosi yhdistyksen käyttöön suuremman tilan, jonka KINRAn hallituksen jäsenet remontoivat kesällä toimistokäyttöön. Oppilaitos tuki remonttia muun muassa materiaalikuluissa sekä sähköasennuksissa. IO-päivien järjestely näytön paikka

Omaa toimistoa tarvitaankin tiuhaan, sillä KINRAn hallitus kokoontuu usein. Viime lukuvuonna kokouksia oli kolmisenkymmentä ja lisäksi Insinööriopiskelijapäivien järjestelykokouksia. – Kinralaisilla on kokoustekniikka hallussaan, Jyri Hakkarainen naurahtaa. Viime syksynä järjestetyt IO-päivät teettivät paljon työtä, mutta onnistuivat erittäin hyvin. Lauantain ja sunnuntain kestänyt tapahtuma keräsi tuhatkunta kävijää. Talkoissa oliahkeroimas-

sa noin 60 opiskelija-aktiivia, joista osa oli muista Itä-Suomen paikallisyhdistyksistä. – Yli 700 opiskelijan loppubileet olivat hyvä lopetus hyville päiville, opiskelijat muistelevat. Opiskelijoista kasvaa ylpeitä insinöörejä

KINRAn hallituksen jäsenet suosittelevat niin aloitteleville opiskelijoille ja opinnoissaan edenneille järjestötoimintaa. Ammatti-identiteetti syntyy jo opiskeluaikana ja yhdessä on hyvä kasvat-


Kuopion Insinööriopiskelijoiden aktiiveista ei tule liukuhihnainsinöörejä, sillä he ovat jo opiskeluaikana suunnanneet reippaat askeleet ja uteliaan katseen kohti tulevaa. Vasemmalta Jyri Hakkarainen, Ilja Knuutinen, Sakera Joarder, Mikko Ruotsalainen, Eeva Inkeroinen, Atte Kauhanen, Joonas Kuuramaa, Marko Kauranen ja Juho Kauppinen.

taa ammattiylpeyttä. Aktiivisuus ja yhteisymmärrys tukevat myös opinnoissa. – Kun ryhmähenki on kohdallaan, uskaltaa tehdä enemmän ja mielekäs toiminta vie mukanaan, Atte Kauhanen huomauttaa. Aktiivit kehuvat hyötyvänsä monin tavoin järjestötoiminnasta. Verkostoa on luotu ympäri Suomen eri insinööriopiskelijoiden kanssa. Kukaties on jo tutustunut tulevaan kollegaan tai esimieheen. Tutussa ja turvallisessa porukassa, omassa paikallisyhdistyksessä, oppii useita asioita elämää varten. Myös vapaa-ajan toimintaa sekä ysUUSI

INSINÖÖRI

täviä ja kavereita saa järjestömaailmasta. Jäsenten kannattaa pyytää rohkeasti haluamaansa toimintaa omilta yhdistyksiltään, KINRAn hallituksen jäsenet vinkkaavat. Tukea opiskelijoiden kesätyöllistymiseen

Kevään urakka KINRAn aktiiveille oli Inssipörssin perustaminen. Mallia otettiin tamperelaisista insinööriopiskelijoista ja mukaan saatiin Savon Yrittäjät. Inssipörssin tarkoituksena ei ole välittää kesätyöpaikkoja, vaan tietoa yhdis-

tyksen jäsenten ja yritysten välillä. Jäsenpalvelu halutaan pitää yksinkertaisena, mutta sen ympärille rakennetaan kenties muitakin työelämään liittyviä palveluja opiskelijoille. Tavoitteena oli saada edes yksi opiskelija työllistymään kesäksi. Siinä onnistuttiin jo alkumetreillä; useampikin työpaikka ja opiskelija kohtasivat toisensa. KINRAn aktiivit hakivat kesäksi töitä kuka enemmän, kuka vähemmän. Lopputulos oli laiha: kolmella oli alkukesästä tiedossa työpaikka ja ainoastaan yhdellä omalta alalta. Edellisenä kesänä harjoitteluksi luettavassa kesätyössä oli kolme.

>>> 11


edunvalvonta

KINRAn hallituksen jäseniä kokoontui pohtimaan, miksi heidät valittiin uudelleen vuoden paikallisyhdistykseksi. Kesätöitä saaneet nostivat käden pystyyn. Vasemmalta Eeva Inkeroinen, Joonas Kuuramaa, Atte Kauhanen, Mikko Ruotsalainen, Jyri Hakkarainen, Juho Kauppinen, Sakera Joarder, Marko Kauranen ja Ilja Knuutinen.

Palkkatöiden sijaan kesä kului muun muassa talkootöissä sukulaisten luona ja oman elektroniikkaprojektin parissa. – Tein kaikkea, mitä on jäänyt tekemättä aiempina kesinä, kuului kommentti. Porukan pisimpään opiskellut sai harjoittelunsa suoritettua jo ensimmäisten lukukausien välillä. Osalla valmistuminen viivästyy, kun osa harjoittelusta puuttuu. Ikuisuuskysymys aloituspaikoista mietityttää

Kurja kesätyötilanne saa kinralaiset pohtimaan, onko insinöörikoulutuksessa aloituspaikkoja sopivan verran ja onko koulutusohjelmat suunnattu oikeille aloille. Käytäntö, jonka vuoksi nuorten on pakko hakea koulutukseen, ei saa kannatusta. Opiskelupaikkoja saavat myös sellaiset, joilla ei ole mitään kiinnostusta alalle. Toisaalta muistutetaan, että motivaatio voi herätä myös opintojen alussa. 12

Koulutusalojen näkyvyys ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttaa osaltaan hakijoiden määrään. – Jos alalla on paljon näkyvyyttä, niin hakijoita riittää, Ilja Knuutinen toteaa. Jos opiskelijoiden joukossa ei ole riittävästi aktiivisia, niin useat jäävät roikkumaan eivätkä kiinnity kouluun eivätkä opintoihin. – Esimerkiksi sähköalalla on liikaa aloituspaikkoja eivätkä kaikki haluakaan opiskella, Marko Kauranen sanoo. Hänen luokaltaan 40 prosenttia lopetti opinnot alkuunsa. Vaikka muillakin on kokemuksia keskeyttäjistä, yhdestä suusta todetaan, että opintojen kesken jättäminen on ala- ja luokkakohtaista. – Isoilta koulutuslinjoilta valmistuvat kohtaavat kovan kilpailun työpaikoista, Eeva Inkeroinen huomauttaa. Opiskelija-aktiivit arvioivat, että Tekniikan Kuopion yksiköllä on toimivat työelämäyhteydet. Ammattikorkeakoululla on suunnilleen oikeat ja sopi-

vankokoiset linjat Kuopion seudun työpaikkoihin nähden. Petrattavaa koululla on verkoston kasvattamisessa alueellisesti laajemmaksi. Mukaan on saatava opiskelijoiden mielestä myös pienet, kehittyvät yritykset. Kinralaiset arvostavat oppilaitostaan ja sen henkilöstöä, vaikka eivät kritiikittä niele kaikkea. Reilussa laitoksessa aktiivisena pärjää. Koulu myös tukee aktiiveja. – Monipuolista koulutusta antavat opettajat, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita. Tosin kaikki eivät osaa opettaa, Joonas Kuuramaa arvioi. Sakera Joarder toivoo lisää kursseja, joilla saa käytännön kokemusta. – Ei aina pelkkää laskemista tai lukemista. ■

Koulutusalojen näkyvyys ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttaa osaltaan hakijoiden määrään.


Insinööriopiskelijaliitto valvoo insinööriopiskelijoiden etuja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on insinööriopiskelijoiden vuonna 1955 perustama tekniikan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, joka keskittyy vain ja ainoastaan tekniikan opiskelijoiden edunvalvontaan. Uuden Insinööriliiton opiskelijajärjestössä, Insinööriopiskelijaliitossa on noin 20 000 jäsentä ja siihen kuuluu 27 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Kaikissa suomenkielistä insinöörikoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa toimii IOL:n paikallisyhdistys. IOL:n tehtävä

Insinööriopiskelijaliiton päätehtävä on pehmentää opiskelijan kynnystä siirtyä opiskelijaelämästä työelämään, tuomalla tietoa insinöörien ja tekniikan ammattilaisten sijoittumisesta koti- sekä ulkomaalaisilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on tehdä työelämän pelisäännöt selviksi jo opiskeluaikana sekä tarjota mahdollisuuksia urahallintaan ja näin pyrkiä mahdollistamaan kaikille opiskelijoille laadukas työllistyminen. IOL kiertää kouluilla ympäri vuoden jakamassa työelämätietoutta opiskelijoille erilaisten infojen ja tilaisuuksien, kuten insinöörityö-, työsuhdeinfojen, harjoittelun valmennuksien ja työelämäpäivien kautta. Insinööriopiskelijaliitto kouluttaa jäsenistöään ja aktiivejaan vuosittain. Kursseilla käsitellään niin opiskeluun kuin työelämään liittyviä asioita, mm. kokoustekniikkaa, työnhakua sekä neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Kurssit ovat liiton jäsenille maksuttomia. Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitaan vuosittain liittokokouksessa ja siihen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi hallituksen jäsentä sekä varajäsen. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuualue ja aluevastuupaikkakunnat. Aluevastaava toimii kummina paikallisyhdistykselle, tukee ja auttaa tarvittaessa. Kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista

Insinööriopiskelijaliitto hoitaa koulutuspoliittista edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Koulutuspolitiikassa keskeisiä asioita ovat aloituspaikkojen määrä, ammattikorkeakoulujen rahoitus ja koulutuksen sekä harjoittelun laatu. Ajatuksen voi tiivistää lauseeseen ”laatua määrän sijasta”. Laadukkaalla tutkimus-

UUSI

INSINÖÖRI

työllä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa tuetaan liiton tavoitteita koulutuspoliittisissa ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijapuolella tärkeimmät tutkimukset ovat tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus ja valmistuneiden sijoittumistutkimus, jotka laaditaan vuosittain. IOL toimii tiiviissä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten ja alueellisten yhdistysten kanssa. Yhteisillä tapahtumilla, tiedotuksella ja monilla muilla keinoilla valmistuvien tekniikan opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja liiton jäseneksi helpotetaan ja yksinkertaistetaan. IOL osallistuu kansainväliseen toimintaan opiskelija- ja insinöörijärjestöjen kautta. Kansainvälisiä yhteyksiä hoidetaan myös Uuden Insinööriliiton ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kautta. YH toimii linkkinä

Insinööriopiskelijaliiton toiminnan ehdoton edellytys on paikallisyhdistysten aktiivinen toiminta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Yksittäisen opiskelijan ja liiton välisenä linkkinä toimii yhteyshenkilö eli YH. Jokaisella luokalla on oma yhteyshenkilö, joka toimii luokan asiantuntijana liittoasioissa. YH:n tehtäviin kuuluvat tiedon jakaminen niin luokkaan kuin liittoonkin päin, jäsenhankinta sekä yhdistyksen toiminnan kehittäminen. Yhteyshenkilöverkoston lisäksi jäsenistön tiedottamisessa keskeisinä välineinä ovat www-sivut, sähköposti sekä Uusi Insinööri-lehden opiskelijasivut. Insinööriopiskelijaliitto ylläpitää ja kehittää insinööriopiskelijoiden ammattikuvaa ja kulttuuria. Liitto edistää ammattikunnan symboleiden, kuten Insinöörilakin ja -sormuksen, käyttöä. Vuosittain järjestettäville Insinööriopiskelijapäiville kerääntyy reilusti yli tuhatpäinen opiskelijajoukko juhlistamaan vuoden päätapahtumaa. Liiton oma laulukirja ”Laulumatti” kuuluu luonnollisesti olennaisena osana opiskelijan varustukseen. ■

Lisätietoa Insinööriopiskelijaliitosta ja sen toiminnasta on osoitteessa www.iol.fi. Jos sinua kiinnostaa lähteä mukaan toimintaan, ota yhteyttä oman koulusi paikallisyhdistykseen.

13


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää

Koulutuksen laatu ylös, työelämäyhteydet kuntoon Teknillisen korkeakoulutuksen kehittämisen tarpeesta ovat samaa mieltä niin ammattikorkeakoulut, elinkeinoelämä kuin opetusministeriökin. Jotain pitäisi tehdä pikaisesti! Mutta mitä?

Anneli Pirttilä

14

kuitenkaan kannata viedä niin pitkälle, että tietyn alan insinöörejä koulutettaisiin vain joillakin harvoilla paikkakunnilla. – Täytyy muistaa, että ammattikorkeakoulut on aikoinaan perustettu korkeakoulujärjestelmäksi, jolla on alueellinen tehtävä. Se tehtävä meillä on edelleen. Pirttilän mielestä nyt kannattaisi koota samalla paikkakunnalla toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä kohtuullisella maantieteellisellä etäisyydellä olevat ammattikorkeakoulut yhteen. Vain siten syntyy tarvittavaa synergiaa. – Duaalimalli puhdasoppisesti sovellettuna on tullut tiensä päähän. Vaikka tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa pidetään erillään, ei se saisi estää järkevää resurssien yhteiskäyttöä ja yhteistyötä.

AMK: Ammattikorkeakouluissa menossa mittava kehitystyö

Laatu paremmaksi

Ammattikorkeakouluissa on menossa mittava rakenteellinen kehittämistyö. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n rehtorin ja toimitusjohtajan Anneli Pirttilän mukaan sillä tulee olemaan järisyttävät aluepoliittiset vaikutukset. – Nyt pitäisi rohkeasti pystyä lakkauttamaan yksiköitä, joissa vetovoima on huono ja koulutuksen läpäisy kehnolla tasolla. Keskittämistä ei Pirttilän mielestä

Korkealaatuisen tekniikan opetuksen ylläpitäminen on mahdollista vain riittävän suurissa yksiköissä, joissa koulutukseen sekä opetustiloihin panostetaan, Pirttilä sanoo. Pelkkään yksikkökokoon ei kuitenkaan kannata tuijottaa. – Opetusministeriön AMKOTAtunnusluvut ovat erinomaisen hyviä ja paljastavia mittareita. Niitä katselemalla herää kyllä monia kysymyksiä ja ajatuksia

siitä, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä. Tekniikan alan ammattikorkeakouluissa on neuvottelukuntaorganisaatiolla pitkät perinteet. Pirttilän mukaan se luo hyvän pohjan työelämältä tuleville kehittämisimpulsseille. – Tämän lisäksi tulisi vuosittain tehdä työnantajille kyselyjä valmistuneiden taidoista ja niiden työelämävastaavuudesta. Näin monissa ammattikorkeakouluissa tehdäänkin. – Viime kädessä paras mittari koulutuksen laadusta on se, miten hyvin valmistuneet ammattikorkeakouluinsinöörit sijoittuvat työelämässä ja miten kehittyvät urallaan, Pirttilä sanoo.

EK: Elinkeinoelämä tarvitsee monenlaisia insinöörejä Insinöörien tehtävät ja osaamistarpeet muuttuvat, sanoo asiantuntija Marita Aho Elinkeinoelämän Keskusliittio EK:n innovaatioympäristö ja osaamissektorilta. Palvelujen merkitys suomalaisten yritysten liiketoiminnassa kasvaa. Insinöörien tehtävänä on yhä useammin kehittää teknologioita ja alustoja erilaisille palveluille. Kilpailuetua etsitään erilaisten osaamisten yhdistämisestä. Menestysresepti saattaa syntyä esimerkiksi ympäristöosaamisen ja kovan teknologisen osaa-


Opiskelijoiden mielipiteitä opiskelun laadusta ■ Kyselimme Insinööriopiskelijaliiton IOL:n alueyhdistysten noin 250 aktiivilta insinöörikoulutuksen kehittämisestä. Webropol-kyselyyn saimme 144 vastausta juhannuksen alusviikoilla. Halusimme mielipiteitä opetuksen laadusta, lähi-/verkko-opetuksesta, oppilaitoksen työelämäyhteyksistä, yritysten tarjoamista urapolkumahdollisuuksista ja mahdollisuuksista poikkitieteellisiin opintoihin. Vastanneista noin 30 prosenttia on Metropolia ammattikorkeakoulusta ja noin 26 prosenttia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan yksiköstä. Muista ammattikorkeakouluista vastauksia tuli vähemmän. Lähes 40 prosenttia oli kolmannen vuosikurssin opiskelijoita ja 27 prosenttia neljänneltä vuosikurssilta.

Vastanneiden mielipiteitä: t Opetushenkilöstö tuntee riittävästi työelämää ja on osaavaa (54 % samaa mieltä). Aivan yhtä moni ei kuitenkaan pidä opettajien taitoja ajanmukaisia (50 % samaa mieltä). t 73 prosenttia opiskelijoista ei osallistu sellaisille oppilaitoksen järjestämille kursseille, joista osa suoritet-

taisiin joko yrityksessä tai projektina yritykselle – vain 27 prosenttia osallistuu. Suurin osa vastanneista on sitä mieltä, että oppilaitos ei järjestä opinnoille hyödyllisiä yhteyksiä työelämään riittävästi. Joskin rekryillat, ekskursiot yrityksiin, messut, mentorointi ja seminaarit ovat heille tuttuja. t 64 prosentin mielestä alueen yritykset tarjoavat mahdollisuuksia opiskeluaikana aloitettavalle urapolulle, jolloin harjoittelut ja insinöörityön voi tehdä samalle työnantajalle. Toisaalta 48 prosenttia on sitä mieltä, että he eivät saa yhdistettyä työelämäyhteyksiä opintoihin. t Työelämäyhteyksissä kaivataan lisää yhteisprojekteja koulun ja elinkeinoelämän välille, konkreettista työelämälähtöistä opetusta, projekteja yrityksiin, harjoittelupaikkoja, asiantuntijoita opettamaan ja lisää tietoa konkreettisesta työstä. t Yli 80 prosenttia kiinnostaisi tekniikan alan opintojen ohella myös muut alat kuten kaupalliset aineet, kielet ja yhteiskunnalliset aineet. Yli 42 prosenttia vastanneista voi tällä hetkellä opiskella poikkitieteellisesti itseään kiinnostavia aineita.

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä

4 10 18

44

24

Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

”Opetushenkilöstö on osaavaa” Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä

20

Täysin samaa mieltä

3 15

23

39

Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin eri mieltä

27 Jokseenkin eri mieltä

Osallistutko lukukausien aikana oppilaitoksesi/ koulusi järjestämille kursseille, joita on pitämässä myös yrityksen edustaja koululla?

Täysin samaa mieltä

”Opetushenkilöstön taidot ovat ajanmukaisia”

Kyllä vastanneiden osuudet Osallistutko lukukausien aikana oppilaitoksesi/ koulusi järjestämille kursseille, joista osa suoritetaan joko yrityksessä tai projektityönä yritykselle?

”Opetushenkilöstö tuntee riittävästi työelämää”

35

Täysin samaa mieltä

4 12 29 38

Järjestääkö oppilaitoksesi muulla tavoin opinnoillesi hyödyllisiä yhteyksiä työelämään?

17

31

0

20

40

%

Ei samaa eikä eri mieltä

Webropol-kyselyyn osallistuneiden joukosta onnetar arpoi lupaamamme lahjakortin. Sen saa Miia Lämsä Raumalta. Onnea Miialle!

UUSI

INSINÖÖRI

Jokseenkin samaa mieltä

>>> 15


edunvalvonta

Marita Aho

misen yhdistelmästä. Haasteena onkin, miten saadaan erilaiset osaajat yhdistämään osaamisensa ja toimimaan tehokkaasti yhteen. Ahon mukaan ihmisten käyttäytymisen ymmärtäminen tulee entistä tärkeämmäksi. Myös viestintätaitoja tarvitaan; monikulttuurisuus, sosiaalinen media sekä erilaisten web-pohjaisten, virtuaalisten työympäristöjen hallinta lisää viestinnän vaativuutta. Tekniikan yhteistyöryhmä nosti vastuullisuuden ja eettisyyden osaamistarpeiden eturintamaan. – Ei riitä, että tehdään vain asioita paremmin, pitää tehdä parempia asioita! Osaamistavoitteet määriteltävä

Ahon mukaan elinkeinoelämä toivoo, että insinöörikoulutuksessa määritellään työelämän tarpeisiin pohjautuvat selkeät osaamistavoitteet.

Koulutusta pitää kehittää monin tavoin. Valmiudet työelämään eivät synny pelkästään opintopisteillä.

16

– Koulutusta pitää kehittää monin tavoin. Valmiudet työelämään eivät synny pelkästään opintopisteillä. Ne syntyvät myös koulutuksen toimintakulttuurissa, oppimisen prosesseissa ja arviointikäytänteissä. Opetusmenetelmien pitäisi heijastaa tätä maailmaa: virtuaalitodellisuutta, blogeja ja simulaatioita. Nuorilla itsellään saattaa olla jostain asiasta paljon enemmän tietoa kuin kouluttajilla. Itsetuntemusta ja tervettä itsetuntoa voidaan kehittää antamalla opiskelijalle laadukasta palautetta. Koulutuksessa on myös tarpeen aloittaa kansainvälisten verkostojen rakentaminen. – Vähäinenkin alan työkokemus antaa paremmat lähtökohdat työelämään kuin pelkkä teoriaopiskelu. Harjoittelun ja opinnäytetöiden pitää insinööri (amk) koulutuksessa olla sellaisia, että niistä on aitoa hyötyä työnantajalle, opiskelijalle ja korkeakoululle. Osaamishaaste tuntuu olevan myös se, että vastavalmistuneilla on usein vaikeuksia arvioida, kuinka paljon johonkin tehtävään kuluu aikaa, pärjäävätkö he yksin vai tarvitsevatko avuksi muita. – Vaikka yritykset toki vastaavat uusien työntekijöiden perehdytyksestä ja ohjaamisesta. Olisi kuitenkin hyvä, että koulutuksessa saisi evästystä oikeisiin toimintatapoihin, Aho sanoo.

OPM: Yksiköiden työnjako nousee vahvasti esille Tekniikan yhteistyöryhmän aikaansaama profiilikartta kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen koulutuksen nykytilanteen, eri tekniikan alojen korkeakoulutuksen volyymijaon ja profiilit. Miten tätä tietoa käytetään hyväksi kun korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä jatketaan? Vuosia 2010–2012 koskevissa sopimusneuvotteluissa saatua tietoa hyödynnetään mm. korkeakoulujen tutkintotavoitteita määriteltäessä, keskusteltaessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa yksittäisten korkeakoulujen profiloitumisesta, painopistealoista koulutusohjelmarakenteesta sekä yksiköiden mää-

Hannu Siren

rän vähentämisestä, sanoo johtaja Hannu Siren opetusministeriöstä. Sirenin mukaan koulutusohjelmarakenteiden päällekkäisyydet ja alueella toimivien useiden korkeakouluyksiköiden työnjako nousee vahvasti esille. Opetusministeriö rahoittaa ARENE:n alaisuudessa toimivaa Koulutusohjelmaprojektia, joka sekin selkeyttää ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakennetta ja -nimikkeistöä. Myös Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoima Tekniikan alan amk-koulutuksen kehittämishanketta saa siltä rahoitusta. Painopistealat vuosille 2010–2012

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat vuoteen 2010 mennessä strategiansa, joissa profiilit ja painopistealat määritellään. Strategioita hyödynnetään, kun opetusministeriö tekee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuosille 2010–2012. Koulutustarjonta 2016 -työryhmä tekee marraskuun loppuun mennessä opetusministeriölle selvityksen vuosien 2008 ja 2009 yhteiskunta-, talous- ja työvoimakehityksen vaikutuksista vuosille 2007–2012 hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa asetettuihin koulutustarjonnan tavoitteisiin. Työryhmä työstää myös jo ehdotusta koulutustarjonnan tavoitteista vuosille 2012–2016. ■


Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Johannes Tervo

Harri Honkanen on tuntenut itsensä koko kesän lottovoittajaksi, sillä hän sai kesätöitä omalta alaltaan. Valtaosa opiskelukavereista jäi kesän ajaksi työttömiksi.

Onnekas opiskelija pääsi oikeisiin töihin Kesätienestit varmistavat, että Harri Honkanen voi keskittyä talvella pelkästään opiskeluun.

aksi vuotta elektroniikan koulutusohjelmassa opiskellut Harri Honkanen haki alkuvuodesta useita kymmeniä kesätyöpaikkoja. Tarjonta oli nihkeää. Hakemusten määrä kasvoi myös siksi, että hän haki töitä ympäri Suomen eikä ainoastaan opiskelupaikkakuntansa Kuopion lähialueilta. – Hyväksyin, että työt eivät tule tekijän luo, vaan tekijän on mentävä niitten luo, Honkanen kertoo. Työvoimatoimiston internetsivuilla oli Vacon Oyj:n työpaikkailmoitus ja netissä insinööriopiskelija täytti hakemuksenkin. Se tärppäsi ja kesätyö kokoonpanijana alkoi toukokuun puolivälissä Vaasassa. Työ sisältää taajuusmuuttajien kokoonpanoa. Vacon on globaalisti toimiva, kotimainen taajuusmuuttajavalmistaja. Taajuusmuuttajia käytetään sähkömoottorin ohjauksessa ja uusiutuvan energian tuotannossa. Yhtiön tuotekehitys- ja tuotantoyksiköt ovat Suomessa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Italiassa. – Olen ollut erittäin tyytyväinen kesätyöpaikkaani muutenkin kuin vain sen saamisen takia. Honkasen mukaan Vaconissa työt on opetettu juurta jaksaen ja työ on ollut

K

UUSI

INSINÖÖRI

mielekästä. – Se ei ole mitään lattianlakaisua, kuten jotkut pelottelivat ensimmäisten kesätöitten yleensä olevan. Aiempina kesinä hän on ollut vanhempien maatilalla hanttihommissa. Teorian sijaan käytäntöä

Kesätyöt antavat Honkaselle tärkeää perustietoa alan käytännön tehtävistä, joita ei koulussa olisi voinut oppia. Vaikka opiskelijan työt eivät vielä insinöörin töitä olekaan, alan perustehtävinä ne sivuavat opintoja. – Kuva siitä, mitä sähkölaitteiden perusvalmistuksessa tapahtuu, on selkiytynyt huomattavasti. Honkanen arvelee, että oman alan arvokas työkokemus auttaa tulevassa työnhaussa. Hän on ollut alusta alkaen kiinnostunut tuotekehitystehtävistä elektroniikan alalta ja kesätyö on varmistanut tavoitteet. – Kynnys lähteä edemmäs töihin on madaltunut entisestään, Nurmeksesta kotoisin oleva opiskelija arvioi. Muutto kesäksi Savon sydänmailta Pohjanlahden rannikolle aluksi hieman jännitti.

– Vaasaan oli paljon helpompi tulla kuin aluksi pelkäsin. Asunto järjestyi Vaasan opiskelija-asuntosäätiöltä melkeinpä minuuteissa hakemuksen lähettämisestä. Hän ei tuntenut aiemmin ketään Vaasassa. Tutuiksi ovat tulleet kesän mittaan ennen kaikkea työkaverit, joiden joukossa on myös sekä ammattikorkeassa että tiedekorkeakoulussa opiskelevia insinöörin alkuja. Ilman lomaakin voi virkistyä

Kesälomaa ammattikorkeakoulu Savonian opiskelijalla ei tänä vuonna ole oikeastaan lainkaan. Juhannuksena oli kesän pitkäkestoisin vapaa: neljä päivää. Kun työt päättyvät elokuun lopussa, opinnot alkavat suunnilleen saman tien. Talven koulurutiineista irtiotto on kuitenkin tärkeää. Honkanen käy muun muassa festareilla ja lueskelee kirjoja. Terry Prachettin fantasiakirjat englanninkielisinä kuuluvat kesälukemistoon. – Jos olisin työskennellyt kesän Kuopion seudulla, varmaan Turun Ruisrockissa olisi jäänyt käymättä, itäsuomalainen Honkanen summaa länsisuomalaisen työpaikan vaikutusta kesäohjelmaansa. ■ 17


edunvalvonta Teksti ja kuvitus: Valeria Gasik

Uraohjuksen uudet kuviot

Taantuma voi tehdä tepposia urasuunnitelmille. Elämänmyönteinen uranahjus nauttii vaihtelusta ja ohittaa työelämän esteet ja hidasteet.

pävarmuus tulevasta on monelle nuorelle valitettavan tuttua. Työpaikkoja oli kesällä tarjolla miltei puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Nuorisotyöttömyydestä kirjoitetaan jatkuvasti ikäviä uutisia. Moni jäi ilman harjoittelupaikkaa. Yksi tapa kestää tilanne on istua kädet ristissä ja murehtia. Toinen – ryhtyä hommiin.

E

Ilo irti työpäivästä

Uranahjus on oman elämänsä projektijohtaja ja työhedonisti. Vaikka termi ei ole uraohjuksen tavoin vakiintunut, ilmaisuun sisältyvää ajatusta rennosta ja omaehtoisesta työurasta jakavat muun muassa vapaaehtoinen hidastaminen eli downshifting, kuhnurien kerho, hakkerien työetiikka sekä luovan luokan esiinmarssi. Uranahjuuden lähtökohta on yksinkertainen: nauttia elämästä ja työstä kaikkina talouden aikoina. Koska työ vie lähes kolmanneksen elämästä, työhedonistille tärkein elementti on rahan sijasta arjesta saatava ilo. Uranahjus ei piittaa perinteisistä poluista tai sosiaalisista paineista: tilastojen sijasta hän seuraa intuitiotaan, esittää rohkeasti toiveitaan, eikä murehdi 18

mahdollisesta lomautuksesta – onpahan enemmän aikaa löytää uusia haasteita. Kyseessä ei ole vain taiteilijoiden etuoikeus, myös insinööri voi ryhtyä oman uransa nahjukseksi. Uraohjukset ja -nahjukset

Uraohjus kokee kiipeävänsä työelämänsä palotikkaita. Hän luottaa uutisointiin ja hakee opiskelemaan vain niille aloille, joista maksetaan. Kahvitauoilla uraohjus lukee verkostoituminen avaimena menestykseen -oppaita ja odottaa eläkeikää, jolloin voi sitten rentoutua. Uranahjus ei ota paineita. Hän kokeilee siipiään arkeologina, itkonsulttina tai vaikka matkaoppaana, jos ammatti vetää puoleensa. Ansioluettelo täyttyy sen mukaan, kun elämä etene. Stressilomakaan ei tarvita, kun työtä tekee intohimolla. Uranahjus tietää uivansa vastavirtaan eikä löysäile. Jokainen työ on referenssi. Jos työtahti kiristää, uranahjus ottaa aikalisää ja lähtee rantapummina Tyynelle merelle pulikoimaan. Uranahjus ei verkostoidu sanan perinteisessä mielessä, vaan tutustuu ihmisiin pyyteettömästi ja sattumalta. Kompastuskiviä tulee eteen takuu-

varmasti. Työ vaikkapa geoinformaatikkona ei ole yhtä tuottava kuin poliitikon pesti. Epäilijät ovat oikeassa: voi menettää asunnon, saada lapsia tai velkaantua, jos työtä ei löydy. Mutta jos näin voi käydä taantuman keskelle kenelle vaan, miksei samalla valitsisi sen henkisesti palkitsevamman tien?


Uranahjus ei ota paineita. Hän kokeilee siipiään arkeologina, it-konsulttina tai vaikka matkaoppaana. Entä jos tekisi jotain muuta

Mitä uranahjukset tekisivät kriisin keskellä? Ajatus, jonka mukaan kannattaa hakea vain oman alan tÜitä, on hiukan vanhentunut. Hetkittäinen tai harkittu alasukkulointi ei tarkoita, että oma kouluUUSI

INSINĂ–Ă–RI

tus olisi mennyt hukkaan – päinvastoin. Verkkojulkaisuista lÜytyy monia esimerkkejä. Nokialainen 19-vuotias Otto Selander ei lÜytänyt lomakaudeksi tyÜpaikkaa ja tyÜllisti itsensä perustamalla omannäkÜisensä nakkikojun. Himangalla kesätyÜttÜmät Sonja PÜyhtäri ja Johanna Saarenpää avasivat jäätelÜkioskin. Toiselta alalta voi lÜytää jopa uuden uran. InsinÜÜri Lauri Väänänen perusti Tampereelle perheensä kanssa Heinätoriravintolan. Biokemisti Maritta Pietilä ja diplomi-insinÜÜri Pekka Keränen ryhtyivät puolestaan hyvinvointiohjaajiksi. Eikä merta edemmäs tarvitse lähteä: myÜs nykyisessä tyÜssä voi ryhtyä nahjukseksi. Lisäkoulutus? Ulkomaankomento? Konsultointi tyÜn ohella? Asiantuntijuuden hyÜdyntäminen vaikkapa uuteen patenttiin? Vaihtoehtoja on usein enemmän kuin osaisi odottaa.

t *OTQJSPJEVKBIZĂšEZOOĂŠnPX UJMBU

Boheemi tyĂśsuhde

t )JEBTUBIZWĂŠMMĂŠPNBUVOOPMMB  LVOPMFUVVQVOVU

Maaliskuussa julkaistun Taloudellisen Tiedotustoimiston teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista kokee elämänsä kiireiseksi: tyÜelämä stressaa, oma jaksaminen askarruttaa ja kova arvomaailma pelottaa. Moni arvelee menettävänsä tyÜpaikkansa jossain vaiheessa elämäänsä. Uraohjuksen järkivalintakaan ei ole turvassa. Kannattaako edes maineikkaaseen tyÜnantajaan sitoutua, jos tyÜnantaja ei sitoudu tyÜntekijÜihinsä? Tosin kuin uraohjus, uranahjus ei usko rekrytoijan mainostamiin upeisiin mahdollisuuksiin, vaan omiin silmiin. Jos tyÜpaikka ei tarjoa henkisiä porkkanoita tai tilaa uusille ajatuksille, eikä mitään ole tehtävissä, uranahjus äänestää jaloillaan. Minustako uranahjus?

Kenelle uranahjuus sitten sopii? Kyynikko ajattelisi, ettei se sovi kenellekään –

Uranahjuksen asennevinkkejä t 4VMKFLPSWBUTZOLJMUÊVVUJTJMUBKB UJMBTUPJMUB t .JFUJNJOLÊMBJOFOUZÚTBBTJOVU PJLFBTUJPOOFMMJTFLTJ t .VJTUFMF NJUÊPMFUBJOB IBMVOOVUUFIEÊKBUFFTF t "KBUUFMFMVPWBTUJFILÊLFLTJU PJWBOUBWBOZIEJTUÊÊVOFMNBTJ KBPTBBNJTFTJ t +PTPMFUNFMLPUZZUZWÊJOFO OZLZJTFFOUZÚIÚTJ FUTJ POHFMNBLPIEBUKBFIEPUB QBSBOOVTSBULBJTVU t :SJUÊMÚZEÊKPLBJTFTUB UZÚUJMBOUFFTUBWÊIJOUÊÊOZLTJ IZWÊQVPMJ

on jälkikasvua, lainaa ja jossittelua. Selitykseksi voi keksiä myĂśs myyttejä siitä, ettei insinÜÜrin koulutukselle ole montakaan urapolkua, eikä kaikille intohimoisille 3D-suunnittelijoille lĂśydy tĂśitä. Sillä välin kun yritämme kuumeisesti keksiä hyviä vasta-argumentteja tyĂśhedonismille, isosta teknologiayhtiĂśstä lomautettu uranahjus kerää tyĂśkaverinsa yhteen ja hakee perustamislainaa uudelle ohjelmointiyritykselleen. â–

Tutustu esimerkiksi Jussi Vähämäen kirjaan Kuhnurien kerhoon tai downshiftingajattelumalliin www.slowmovement.com.

19


osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Nuori laivainsinööri vastuullisena suurprojektissa Vuodenvaihteessa laivainsinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut Jere Laaksonen sai harteilleen vastuullisen homman turkulaiselta Deltamarinilta tilatun jättialuksen suunnittelussa.

20


veitsiläisen Allseas Groupin turkulaiselta Deltamarinilta tilaama alus on valtava. Jo sen pituus 382 metriä ja leveys 117 metriä rajaavat sen rakentamisen pois suomalaisilta telakoilta. Mutta suunnitteluun kelpaavat suomalaiset laivainsinöörit. Yksi heistä on Jere Laaksonen. Hän vastaa jättialuksen painonseurannasta. Aluksen nostokapasiteetti on valtava. Silloin on todella tärkeää, että paino on oikein sijoitettu, vastavalmistunut Jere Laaksonen tietää. Teoriapainotteisen opiskelun ohessa yrityksessä tehty työ on tuonut aimo annoksen osaamista ja varmuutta. Laaksonen on selvästi ylpeä saamastaan vastuullisesta tehtävästä. Hän on innostunut alasta ja Deltamarinin tarjoamista mahdollisuuksista. Globaalisti toimiva yritys hyödyntää kaikissa projekteissaan oman suomalaisen henkilökuntansa lisäksi tytäryhtiöitään Kiinassa, Malesiassa, Venäjällä ja Kroatiassa sekä verkostojaan ympäri maailmaa. Viimeksi perustettu tytäryritys Puolassa hyödyntää sikäläistä korkeata laivasuunnittelun osaamista. Allseas’in tilaaman ”Pieter Schelte” -nimisen aluksen tuleva työmaa on Pohjanmerellä. Sitä käytetään öljynporauslauttojen tornien purkamiseen, paloitteluun, keräämiseen ja kuljetukseen kierrätettäväksi. Jere Laaksosen tehtävänsä on suunnitella aluksen painon seuranta koko sen valmistussuunnittelun ajalta. Ensin hän tekee ohjeistuksen siitä, miten painoa kerätään, sitten osasuunnitelmat 3D-suunnittelua käyttäen. – On iso juttu, että sain tämän tehtävän, vastavalmistunut Laaksonen toteaa.

S

opiskelijoiden kesätyötarpeet ja palkannut kuluneeksi kesäksi peräti 11 kesätyöntekijää. Toimitusjohtaja Mika Laurilehto näkee laivateollisuuden tulevaisuuden valoisana. Deltamarin ja Aker ovat yhdistäneet voimansa paikallisten toimijoiden kuten Meriteollisuusyhdistyksen ja Turun kaupungin kanssa tehdäkseen laivasuunnittelua tunnetuksi. Työharjoittelu tärkeä

Jere Laaksonen on ollut opiskelujen alusta, toukokuusta 2006 lähtien työssä Deltamarinilla. Pian hän huomasi, että kyseessä oli ’aika makee’ ala. Se vei mennessään niin, että neljän vuoden puurtamisen jälkeen hän sai laivainsinöörin paperit käteensä. Laaksonen osaa kuitenkin olla kriittinen saamaansa koulutusta kohtaan. Erityisesti hän on huolissaan siitä, että tietotaito häipyy eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien mukana. – Meille nuorille on haasteellisinta oppia se tietotaito, mikä vanhoille laivasuunnittelijoille on kertynyt 30 vuoden aikana. Koulussa pitäisikin olla mentori parin vuoden ajan opiskelua opastamassa. Sillä kysymällä saa tietoa parhaiten. Koulu antaa vain teoriapohjan ja ymmärryksen asiasta. Nyt kun lähituntien määrää on vähennetty ja itseopiskelulle annettu enemmän aikaa, on opetuksen laatu Laaksosen mielestä selvästi kärsinyt. – Koulun pitäisi tulla mukaan järjestämään todellisia projekteja asiakkaille, Jere Laaksonen painottaa. Niissä oppilaat oppisivat ja asiakkaatkin hyötyisivät.

Turku kirkastaa kuvaa

Turku on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulutasoisia laivainsinöörejä. Kuvaa laivainsinöörin työstä on viime vuosina pyritty kirkastamaan. Opiskelijat onkin saatu kiinnostumaan alasta, sillä suomalaisille laivasuunnittelijoille uskotaan löytyvän töitä. Deltamarin on myös huomioinut UUSI

INSINÖÖRI

joituksena Turun kaupungilta uusi yliopettajan virka laivatekniikkaan. Se takaa omalta osaltaan laatua ja mahdollistaa sellaistenkin opintojaksojen toteuttamisen, joissa ei ole suurta määrää opiskelijoita. – Kehitämme koulutuksen sisältöjä jatkuvasti yhteistyössä alan yritysten

Laivatekniikka kiinostaa

Koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertasen mukaan koneinsinöörikoulutus on viime vuosina jatkuvasti lisännyt suosiotaan. Laivatekniikkaan erikoistuminen alkaa toisen opintovuoden jälkeen ja myös siihen hakijoita oli tänä vuonna enemmän kuin aiemmin. Tämän vuoden alussa saatiin lah-

Kielitaitoinen Jere Laaksonen puhuu englantia, ruotsia, espanjaa ja saksaa. Niitä hän tulee varmasti tarvitsemaan globaalin Deltamarinin projekteissa.

kanssa, Kairisto-Mertanen sanoo. Projektitöitä tehdään suoraan tosi elämälle ja opiskelijat suorittavat työharjoittelujaan alueen yrityksissä. Viime vuosina on panostettu voimakkaasti opiskelijalähtöiseen ja opiskelijaa aktivoivaan oppimiseen ja opetukseen. Se saa aikaan töihin kykeneviä ja omaaloitteisia insinöörejä. Töitä on myös ollut tiedossa. Valmistuvat insinöörit ovat sijoittuneet töihin jo ennen tutkinnon loppuun viemistä. Korkeasuhdanteen aikana se osittain jopa jarrutti valmistumista ja pidensi opiskeluaikoja. Kairisto-Mertanen toivookin, että laskusuhdanne pian kääntyisi nousuksi eikä ehtisi vaikuttaa valmistuvien insinöörien työtilanteeseen. Vielä viime keväänä valmistuneet laivainsinöörit työllistyivät hyvin. Eräs ratkaisu olisi saada yritykset tukevasti mukaan rahoittamaan ammattikorkeakouluja. ■ 21


osaaminen Teksti: Mikko Sormunen, asiamies ■ Kuvat: Mikko Sormunen ja Sofia Sormunen

Tekniikan alan aikuisopiskelijoilla polkuja on niin monia kuin aloittaviakin. Tarmokkaasti viime syksynä opintonsa aloittaneella Terhi Ekolalla on vielä matkaa insinöörin sormuksen kantajaksi, sen sijaan aivan uusi insinööri Pertti Saarinen sai urakkansa päätökseen kesäkuussa.

mmattikorkeakouluissa on yli 6 000 tekniikan alan aikuisopiskelijaa. Heistä suurin osa puurtaa insinöörintutkintoaan työn ohessa iltaisin ja viikonloppuisin. Aikuisena, lähes kaiken muun elämän pysäyttävän opiskelun aloittavat, he eivät useinkaan jätä rakasta harrastustaan kesken. Kolmikymppinen Terhi Ekola asuu Pohjanmaalla miehensä ja kolme lapsensa kanssa. Viime syksynä hän aloitti Seinäjoen ammattikorkeakoulun pioneeriiltaryhmässä kone- ja tuotantotekniikan opinnot. Matkaa opintojen äärelle Seinäjoelle on 65 kilometriä. Ekola on saanut vuoden kurssit tehtyä ja 82:teen opintopisteeseen yltänyt tahti on ollut melkoinen. Samanaikaisesti hän on nimittäin suorittanut tradenomiopintoja Kauhavalla ja työskennellyt metallialan firmassa. – Syksyllä tuntui, etteivät lapsetkaan tiedä, kuka on äiti. Onneksi on niin valtavan hyvä mies, hän hoitaa kaikki, Ekola tunnustaa opintomenestyksensä salaisuuden. Hän lähti opiskelemaan, jotta pääsisi haasteellisempiin työtehtäviin. Kaupan ja tekniikan tutkintojen yhtäaikainen suorittaminen mahdollistanee työskentelyn myös muissa kuin aivan perinteisissä insinöörin tehtävissä. – Unelma-ammatissani voisin yhdistellä näitä kahta tutkintoa sopivasti, Ekola maalailee. Hän on työskennellyt pitkään laserja vesileikkausalan alihankintafirmassa. – Osa opiskelusta on ollut helppoa, kun olen tehnyt niin paljon tuotannon

A

22

Terhi Ekola

Tuhansia tarinoita – aikuisena opintiellä töitä. Fysiikka ja matikka ovat olleet vaikeimpia, Ekola vertailee opintokokonaisuuksiaan. Aikuisopiskelu vaatii omaa aktiivisuutta

– Olen saanut tukea opiskeluryhmästä. Oppilaitoksella sen sijaan olisi tekemistä tuen kanssa, verkossakin materiaalia on hyvin huonosti, Terhi Ekola antaa palautetta. – Ajankäytön suunnittelua opiskelu totisesti vaatii. Ekola korostaa yksilöllisiä opinpolkuja. Hän on lukenut kursseja paljon kotona ja sitten tenttinyt. Paikallaolo ei ole välttämätöntä, vaan materiaalit ja tiedotukset voidaan hoitaa verkossa ja sähköpostilla.

– Monelta kurssilta kävin paikan päällä ottamassa vain ydintiedot, matikan ja fysiikan tunneilla halusin kuitenkin olla läsnä. Aikuisopiskelu joustaa elämäntilanteen myötä. Joskus muutokset ovat nopeitakin. Alkukesästä Ekola iloitsi uudesta, haasteellisemmasta työpaikasta: – Opinnot saattavat nyt hieman hidastua. Opiskelu on kuitenkin harrastus ja työ menee aina opintojen edelle. Opintoja suoritetaan tilanteen mukaan. Maailma ei kaadu siihen, että joku jää tekemättä tai tulee huono arvosana. Reippaassa tahdissa tutkinto valmiiksi

Viisikymppisen riihimäkeläisen Pertti Saarisen opintopolku ei ole pitkä. Tuore


osallistuin oikeastaan kaikille luennoille ja toimin ikään kuin headhunterina värväten muutaman uuden aikuisopiskelijan seuraavaan ryhmään. Näistä ansioista Saarinen valittiin 7 000 joukosta vuoden opiskelijaksi vuonna 2008. Työnantaja tuki opiskelua

Työnantaja suhtautui hyvin myönteisesti työntekijänsä kouluttautumiseen. Puolustusvoimat antaa 21 päivää vapaata opiskelua kohden. – Käytin noita perjantai-iltapäivän tunteihin. Saldoliukumilla hoitui muuten. Pertti Saarinen Ylivoimaisesti vaikein opintojakso Pertti Saariinsinööri suoritti tietokonetekniikan ai- selle oli pakollinen virkamies ruotsi. – Lapseni ovat 17- ja 20-vuotiaita. kuisopiskelijalinjan kahdessa ja puolessa vuodessa. Edellisen kerran koulun pen- Yhdessä sitten luettiin kieliä ja sain sen killä hän hankki nuorena miehenä me- ruotsin läpi. Niin ja oli vaimostakin hyötyä tässä opiskelu-urakassa. kaanikon ammattipätevyyden. Vastavalmistunut insinööri antaa – Aiemmin ei pelkällä toiseen asteen ammatillisella tutkinnolla päässyt insi- palautetta koulutuksen järjestäjille: ainööriopintoihin. Muuten olisin aloitta- kuisopiskelijoita ei saisi käsitellä yhtenäisenä joukkona. nut jo vuosia sitten. – Todellisuudessa jokaisella opiskeSaarinen on tehnyt työuransa Puolustusvoimissa. Vuodenvaihteessa valtio lijalla on oma taustansa ja osaamisensa, ulkoisti huoltoyksikkönsä Millog Oy:lle jotka pitäisi ottaa paremmin huomioon. ja Saarinen siirtyi järjestelmäinsinöörik- Näin turhien opintojen määrää voitaisiin si sekä teknologiateollisuuden ylempien vähentää ja vastaavasti panostaa aineisiin, jossa lisäoppi olisi tarpeen. toimihenkilöiden sopimuksen piiriin. Insinööriopiskelijaliiton ja sitä kautta – Puuttuvan pätevyyden vuoksi lähdin opiskelemaan. Sain tehdä mielekäs- Uuden Insinööriliiton jäseniksi sekä Tertä työtä, mutta valtionhommissa oppiar- hi Ekola että Pertti Saarinen liittyivät jo volla on suuri merkitys. Halusin päästä opiskelun alussa. – Näkyvin jäsenetu on ollut Tekniikuralla eteenpäin ja hain Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä alka- ka ja Talous -lehti, josta olen hyvin tyytyväinen, mutta tiedän että myös opiskeneeseen koulutukseen. Valintaa varsin rivakasti valmistu- lijajäsenenä liiton lakimiespalvelut ovat käytettävissäni, Ekola sanoo. neen Saarisen ei ole tarvinnut katua: – Olen mainostanut tätä liiton jäse– Hyödyllistä oli kaikki, yleistieto nyyttä myös opiskelukavereille. Insinöökasvoi ja sain uusia ystäviä. Saarinen toimi HAMK:ssa monella riliitto oli ennestään tuttu ja nythän minuun sovelletaan liiton työehtosopimustapaa aktiivisesti. – Annoin palautetta koulutuksesta, takin, Saarinen kertoo. ■ UUSI

INSINÖÖRI

Aikuisopiskelijana Uuden Insinööriliiton jäseneksi ikuisopiskelijana voi liittyä UIL:n jäseneksi Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n kautta, kun opiskelee ammattikorkeakoulussa tekniikan ja liikenteen alan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Jäsenmaksu on koko opiskeluajalta 30 euroa (enintään viisi vuotta). Jos opiskelee insinööritutkintoon työn ohella sivutoimisena, voi liittyä myös suoraan Uuteen Insinööriliittoon ja sen alueyhdistykseen. Jäsenmaksualennusta saa opintojen perusteella ja jäsenyys pitää sisällään myös IAET-työttömyyskassamaksun. UIL:n jäsenenä on oikeus jäsenmaksualennukseen päätoimisen opiskelun aikana. Lisätietoja UIL:n jäsenpalvelusta.

A

Työtön – lähde opiskelemaan koulutuspäivärahalla os on jäänyt työttömäksi, koulutuspäivärahalla opiskelu on hyvä vaihtoehto. Opiskelija saa ansiosidonnaisen työttömyysturvan suuruista päivärahaa, ansiosidonnaisia päiviä on mahdollisuus saada hieman pitempään ja ennen kaikkea saa päivitettyä osaamista ja hankittua uutta pätevyyttä. Koulutuspäivärahaan oikeuttaviksi koulutuksiksi katsotaan esimerkiksi kaikki yhteishaun kautta saadut opiskelupaikat, tietyt erikoistumisopinnot ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, opettajan pedagogiset opinnot ja kesken jääneiden korkeakouluopintojen loppuunsaattaminen. Lisätietoja: www.tyj.fi.

J

23


osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuvat: Miikka Huhtamäen ja Ville Lehtinevan matka-albumi

Rakennusprojektin avajaisseremoniassa haudattiin kivi kiinalaisen perinteen mukaan. Suomalaisedustajat tilaisuudessa olivat maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Veli-Pekka Talvela (vas.), Tampereen ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Juhani Kurppa sekä insinööriopiskelijat Ville Lehtineva ja Miikka Huhtamäki.

amperelaisten insinööriopiskelijoiden kesätyöpaikka on PohjoisKiinassa Shenyangin kaupungissa. Kaupunki sijaitsee noin 700 kilometriä Pekingistä koilliseen, lähellä PohjoisKorean rajaa. Projektissa Miikka Huhtamäki ja Ville Lehtineva esittelevät kiinalaisille suomalaista energiatehokasta ja ekologista puurakentamista. He aloittivat projektiin liittyvät työt alkuvuodesta. Ennen lähtöä tehtävinä olivat muun muassa 3D-mallinnus, rakennesuunnittelu, lujuuslaskennat, materiaalien ja tarvittavien työkalujen määrälaskennat ja hankinnat sekä tarvikkeiden Kiinaan lähettäminen. Shenyangissa opiskelijat ovat reilu kolme kuukautta: paluu on syyskuussa. Lokakuussa on tarkoitus palata hetkeksi viimeistelemään muutamia sisätöitä. – Yhteistyö kiinalaisten kanssa jatkuu läpi syksyn vuoden vaihteeseen asti, Huhtamäki kertoo. – Tärkeimpänä työtehtävänä on itse puurungon rakennustyö, jota teemme täällä ihan puhtaasti opiskelijavoimin. Lisäksi tehtäviin kuuluu perustustöiden valvontaa, paikallisten LVIS-suunnittelijoiden kanssa suunnittelua sekä hankkeen tietojen tallentamista myöhempää analysointia varten, Lehtineva sanoo. Projektin vetäjänä ja samalla työnantajana on Tampereen ammattikorkea-

T

24

Kesätyö Kiinassa on ainutlaatuinen mahdollisuus Miikka Huhtamäki ja Ville Lehtineva viettävät kesän Kiinassa. He ovat mukana projektissa, jossa rakennetaan kaksikerroksinen puurunkoinen mallitalo kiinalaiselle yliopistolle tutkimuskäyttöön. koulun tutkimus- ja kehitysosasto yhdessä kiinalaisen yliopiston kanssa. Miehet kuulivat projektista Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry:n järjestämässä Portti työelämään -tapahtumassa. Kekseliäisyys on hyve työmaalla

Huhtamäki ja Lehtineva ovat opiskelleet kolme vuotta rakennustekniikkaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kummallakin on kokemusta rakennusalan töistä. – Kiinassa yksinkertaisesta tulee mahdotonta ja mahdottomasta mahdollista, Huhtamäki kuvailee eroja suoma-

laisessa ja kiinalaisessa rakentamisessa. – Suomessa tavanomaiset rakennusmateriaalit saattavat Kiinassa olla kiven alla. Esimerkiksi salaojaputket teimme itse. Kiinassa työmaalla on suuri määrä työntekijöitä, työmenetelmät ovat hitaita ja osin myös tehottomia. Koneet ovat kalliita miestyövoimaan verrattuna. – Nosturin saaminen työmaalle runkoelementtien ja kattotuolien asennuksiin ei ollut ollenkaan helppoa. Paikalliset uskoivat nostavansa helposti kattotuolit yli kuuden metrin korkeuteen miesvoimin, Huhtamäki hämmästelee.


Suomalaisilla ja kiinalaisilla on paljon opittavaa toisiltaan. Miehet ihailevat kiinalaisten soveltamisen taitoa. Kun koneita ja laitteita ei ole käytettävissä, niin paikalliset tekevät hienoja ja toimivia viritelmiä korvaamaan puuttuvia välineitä tai rikkoutuneita työkaluja. – Erityistä neuvokkuutta on saanut seurata muutamia kertoja. Huhtamäki ihmettelee kiinalaisten asennetta työntekoon. Työntekijät tekevät työtänsä, vaikka se alkujaan saattaa suomalaisesta näyttää erikoiselta. – Hyvänä esimerkkinä oli 15 kuution valu lapioilla ja kottikärryillä. Lähes neljän metrin syvyinen monttukin syntyi, kun lapiot vain liikkuivat! Suomalainen työturvallisuus olisi ehdottomasti tärkeä vientituote Kiinaan. Suomalaisopiskelijoilla on mukanaan asianmukaiset välineet turvajalkineista suojakypärään. – Pakko se on myöntää, ettei tämä työmaa ihan Suomen normeja täytä, Lehtineva huomauttaa. Myös suomalaiselle tehokkuudelle, järjestelmällisyydelle ja tarkkuudella olisi Kiinassa käyttöä. Erikoinen piirre Shenyangin työmaalla on se, että sateella ei työskennellä ollenkaan.

UUSI

INSINÖÖRI

Paikalliset uskoivat nostavansa helposti kattotuolit yli kuuden metrin korkeuteen miesvoimin.

Asioiden eteen on nähtävä paljon vaivaa

Kiinalainen projektinjohtamiskulttuuri poikkeaa suomalaisesta, koska Kiinassa johtajien arvojärjestys on tarkka. – Välillä joutuu monta kertaa selittämään samaa asiaa, kun lupaa haluamaamme asiaan haetaan pykälä kerrallaan isommalta pomolta, Ville Lehtineva kertoo. Kiinassa työpäivät ovat pitkiä ja vapaa-aikaa on vähän. Insinööriopiskelijat ovat ehtineet tutustua jonkin verran paikallisiin nähtävyyksiin, mitä riittää lähes seitsemän miljoonan asukkaan Shenyangissa. Yliopiston opiskelijoihin tutustuminen on parantanut kielitaitoa ja illalliset ovat hyvä tapa viettää aikaa ystäväpiirillä. – Hyvällä illallisella saattaa vierähtää kolme, neljäkin tuntia, eikä kenelläkään tule aika pitkäksi. Kaikki syövät yhdessä

samoja ruokia eikä lautanen tai juomalasi ikinä jää tyhjäksi. Miikka Huhtamäki kuvailee paikallisia vieraanvaraisiksi ja huomaavaisiksi. Kiinalainen kesätyö tuo vaihtoehtoja Lehtinevan tuleviin suunnitelmiin. Tulevaisuudessa voi harkita muitakin ulkomaan projekteja. Pientalorakentaminen, kohteiden suunnittelu sekä rakennusprojektin hoitaminen ovat kiinnostaneet jo aiemminkin. Myös Huhtamäelle ulkomailla työskentely on kiinnostava vaihtoehto. Tulevaisuudessa työnä voisi olla rakennusalan työnjohtotehtävät tai työskentely samankaltaisissa kuin kiinalaisessa projektissa. ■

Kun kattotuolit saatiin asennettua, rakennusprojektiin osallistuvalla opiskelijaporukalla oli hetki aikaa iloita talon parvekkeella.

25


osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Tuulikki Holopainen

Insinöörin osaaminen vahvistui täydennyskoulutuksella Ari-Pekka Hietala suoritti työn ohessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon viime vuonna. Takana oli kymmenkunta työvuotta ja tunne, että osaaminen kaipaa päivitystä.

ukion jälkeen Ari-Pekka Hietala opiskeli insinööriksi Vaasassa. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa opetuskielenä oli englanti. Alueella oli kansainvälisiä yrityksiä, joissa sisäisenä kielenä käytettiin englantia ja joissa oli tarjolla hyviä työharjoittelumahdollisuuksia sekä projekteja. Hietala valmistui vuonna 1998 ja sai työpaikan ABB:ltä. Viiden vuoden kuluttua hän vaihtoi Koneelle. Hietala on aina suhtautunut koulutukseen myönteisesti ja limittänyt ennenkin opintoja ja työntekoa. Insinööriopintojen aikana hän oli mukana pikkufirmassa, joka teki nettisivuja yrityk-

L

26

sille. Insinööriopintojen lisäksi hän suoritti toistasataa opintoviikkoja kaupallisissa aineissa Vaasan yliopistossa. Yliopistotutkinto jäi kesken, kun töiden perässä tuli muutto Etelä-Suomeen. Jatko-opinnot jäivät kaihertamaan ja muutaman vuoden ajan harkinnassa oli hakeutuminen niin teknilliseen kuin kauppakorkeakouluun. Ratkaisu löytyi ammattikorkeakoulu Stadiasta, nykyisestä Metropoliasta. Siellä oli tarjolla uusi ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelma, joka yhdisti tekniikkaa ja taloutta palveluliiketoiminnassa. Ohjelma oli englanninkielinen ja se oli mahdollista suorittaa työn ohessa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antoi Ari-Pekka Hietalalle faktapohjaa, jolla voi argumentoida ja perustella kriittisesti näkemyksiään.

Koulumallista omatoimisuuteen

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelu poikkeaa insinööritutkinnon opiskelusta. Perustutkinto opiskellaan perinteisesti koulumaisesti lukujärjestysmallilla. – Ylemmässä tutkinnossa tärkeää on itseohjaavuus, Hietala kertoo. – Vierailuluennoitsijat olivat huippunimiä kansainvälisestikin ja luennoinnin lisäksi oli paljon keskustelua. Opintoihin kuuluivat muun muassa tarkkaan valittuun kirjallisuuteen tutustumista, esseitä sekä ryhmä- ja projektitöitä. Hietala pystyi hyödyntämään teh-


täviä jonkin verran myös opinnäytetyössään. Työnantaja tuli vastaan häntä antamalla alkuun mahdollisuuden käyttää opintoihin kaksi päivää viikossa. – Se oli ehdoton tuki oppimiselle. Tutkinnon olisi ehkä saanut muutenkin. Hietala suoritti tutkinnon tiukassa tavoiteaikataulussa eli vuodessa. Kaikki opiskelukaverit eivät valmistuneet niin nopeasti: erilaiset elämäntilanteet vaikeuttivat tahtia. Suurin osa heistä on tyypillisissä insinööritöissä. Hietala oli ryhmässään ainoa, jolla oli päivittäistä työkokemusta palveluliiketoiminnasta. – Tärkeä osa tutkintoa oli lopputyö omasta työstä. Jos olisi ollut eri aihe, ajankäyttö olisi voinut olla haaste. Palveluliikennetoiminnan uusi tulevaisuus innosti

Työnantaja ehdotti lopputyön aihetta ja Ari-Pekka Hietala kiinnostui sähköisen kaupankäynnin uudesta tulemisesta teollisuuteen. Asiaan paneutuminen nähtiin myös muualla, sillä Hietala palkittiin keväällä Thesis-kilpailussa. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa opinnäytetöiden Thesis-kilpailussa palkitaan vuosittain parhaat opinnäytetyöt. Vuodesta 1992 järjestettyyn kilpailuun osallistuivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt. Kilpailun raadin mielestä Hietala on perustellut opinnäytetyönsä tarpeellisuuden hyvin. Hän käsittelee verkkokaupan kehittymistä, sen etuja sekä sen kasvua ajavia tekijöitä kattavasti. – Kokonaisuudessaan opinnäytetyö viestii tekijänsä perehtyneisyydestä aihealueeseen sekä kyvystä kypsään ja ammattimaiseen tutkimukseen, raati summaa. Hietalan silloin työnantaja Kone hyötyi konkreettisesti opinnäytetyön tuloksista. Ennen opintojen alkua talon sisällä oli katsottu hänelle uusi työpaikka, mutta taloustilanteen takia tehtävä laitettiin jäihin. – Minulla oli kova hinku päästä eteenpäin, Hietala kertoo. Hän vaihtoikin vuoden alussa Vaisalalle. Uuden työpaikan saannissa auttoi UUSI

INSINÖÖRI

Suomalaisopiskelijat suosivat Eurooppaa vaihtokohteena Korkeakoulujen vaihto-opiskelijoista 68 prosenttia suuntaa vaihtojaksollaan johonkin Euroopan maahan. Espanja, Ruotsi, Saksa ja Ranska ovat suosituimpia kohdemaita. ansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn mukaan ammattikorkeakouluista ja yliopistoista lähti viime vuonna lähes 8 700 opiskelijaa ulkomaille. Heistä joka neljäs lähti opintoihin sisältyvälle kansainväliselle harjoittelujaksolle. Ulkomailla opiskelun suosio on korkeakouluissa kasvanut vuoteen 2007 verrattuna yli 400 henkilöllä. Ulkomaille lähti viime vuonna enemmän korkeakouluopiskelijoita kuin koskaan aiemmin. Puolet lähti ulkomaille Euroopan unionin Erasmus-ohjelman kautta. Korkeakouluihin myös saapui enemmän ulkomaisia vaihto-opiskelijoita kuin aiemmin, yhteensä yli 8 800. Suurin osa heistä tuli Euroopasta, erityisesti Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Puolasta ja Italiasta. Suomen korkeakouluissa on runsaasti vieraskielisiä, tutkintoon johtavia koulutusohjelmia. Käytännössä kaikki ovat englanninkielisiä. Erityisen runsaasti tarjontaa on kehitetty maisteritason ohjelmiin sekä kauppatieteen, tekniikan ja informaatioteknologian aloille.

K

Vuorovaikutusta eri taustoista tulevien kesken

CIMO selvitti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vieraskielisten ohjelmien vastuuhenkilöiden nä-

tuore koulutus palvelubisneksen alalta, missä ei ole ainakaan vielä paljon alaa osaavia insinöörejä. Henkilökohtaisesti Hietala kokee saaneensa koulutuksen myötä muun

kemyksiä ohjelman järjestämisestä. Heidän mukaansa yleisimmät onnistumisen kokemukset liittyvät ulkomaalaisiin opiskelijoihin. On saatu hyviä ja innostuneita opiskelijoita eri puolilta maailmaa ja mielekästä vuorovaikutusta eri taustoista tulevien opiskelijoiden ja opettajien välille. Myös haasteet liittyvät ulkomaalaisiin opiskelijoihin kuten opiskelijan huonoon taloudelliseen tilanteeseen tai erilaisten opiskelukulttuurien yhteentörmäykseen. Englanninkielisissä tutkintoohjelmissa opiskelee enimmäkseen ulkomaalaisia opiskelijoita, vaikka suuri osa ohjelmista tavoittelee opiskelijoiksi sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Harvoihin ohjelmiin ulkomaalaisia opiskelijoita rekrytoidaan kovin suunnitelmallisesti. Aina siihen ei nähdä tarvettakaan, kun tasokkaita opiskelijoita tulee ulkomailta muutenkin. Vieraskielisen koulutusohjelman perustamiseen motivoi moni tekijä, kuten laitoksen profiloiminen, työelämän kansainvälistymistarpeet tai opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden tukeminen. Jonkin verran ohjelmien perustamiseen ovat vaikuttaneet myös pula kotimaisista opiskelijoista tai tarve saada ulkomailta työntekijöitä Suomeen. ■ (K.T.)

muassa itsevarmuutta ja hyviä kavereita. Hän arvelee menevänsä seuraavat viisi vuotta nykyisellä koulutuksella. Sen jälkeen on kenties taas aika päivittää osaamista teoreettisella koulutuksella. ■ 27


yhteiskunnasta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirros: Markku Haapaniemi

Ammattikorkeakoulut ovat aluekehityksen primus motor Valtion pitäisi vastata ammattikorkeakoulujen tutkintojen rahoituksesta, ja yksittäiset kunnat, elinkeinoelämä ja muut osallistuisivat hankkeiden rahoittamiseen, ellei valtio hellitä ohjaustaan kuntaperustaisiin ammattikorkeakouluihin. Näin ehdottaa Suomen Kuntaliiton alkuvuodesta julkaisema selvitys. aikkien kuntien osallistumisessa ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen on kaksi lähestymistapaa. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Anneli Kangasvierin mukaan kuntien rahoitusvastuuta perustellaan usein sillä, että kunnat työllistävät paljon ammattikorkeakoulusta valmistuneita. – Silloin puhutaan kunnasta työnantajana ja siten tämän ajattelumallin mukaan kaikkien työnantajien pitäisi osallistua koulutuskustannuksiin, hän huomauttaa. Valtio ohjaa ammattikorkeakouluja yliopistojen tapaan, vaikka kuntien rahoitusvastuu on kasvanut jatkuvasti. Tänä vuonna ammattikorkeakoulujen laskennalliset kustannukset ovat yli 800 miljoonaa euroa, joista kunnat rahoittavat 58 prosenttia. Kuntien osuus on kerätty niiltä asukasluvun mukaan, ei opiskelijamäärän mukaan. Kaikki kunnat osallistuvat koulutuksen kustannuksiin, vaikka ne eivät olisi ylläpitäjinä tai osakkaina tai niistä ei olisi opiskelijoita ammattikorkeakouluissa. – Ammattikorkeakoulujen valtionohjaus häivyttää yhteyden paikalliseen päätöksentekoon eli kuntiin, Kangasvieri korostaa. Hän on yksi kolmesta Kuntaliiton selvityksen tekijästä. Kunnille on tärkeätä, että kunta on elinvoimainen ja että siellä on terve yritysrakenne sekä osaavaa henkilöstöä. Tekniikan alalla on iso merkitys paikallisesti: onko alueella tekniikan alalla toimivia yrityksiä, joihin ammattikorkeakoulu

K

28

kouluttaa työntekijöitä. Tai päinvastoin: vaikka alueella ei olisi isoja alan yrityksiä, oppilaitoksen vahva osaaminen voi poikia pieniä, teknistä osaamista vaativia yrityksiä ja näiden tuomia innovaatioita. – Tekniikan ala tuo euroja yhteiskuntaan, jotta kunnat ja valtio voivat huolehtia hyvinvointipalveluista, Kangasvieri korostaa. Ylläpitäjän tahtoa on vahvistettava

Selvitystyön mukaan kunnat asettavat tavoitteita ammattikorkeakouluille todella vähän. Kangasvieri patistaa kuntia tuomaan kouluille omat elinkeino- ja yhteiskuntapoliittiset tavoitteensa ja myös seuraamaan niiden toteutumista. – Kuntien on hyvä seurata budjetin lisäksi, millä tavalla paikallinen ammattikorkeakoulu kouluttaa niihin tehtäviin, mitä alueen työelämä tarvitsee. Jotta kuntien ja kuntien elinkeinopolitiikan kannalta tärkeät kehittämiskohteet löydetään, kuntien kannattaa hyödyntää ammattikorkeakoulujen kehittämis- ja tutkimustyötä. – Niin vuorovaikutus alueen elinkeinoelämän kanssa tiivistyy ja myös opiskelijat voivat kokea sen hyödylliseksi. Parhaiten ammattikorkeakoulupolitiikka on otettu huomioon niiden kuntien strategioissa, jotka ylläpitävät oppilaitoksia. – Kunnat jotka eivät ole ylläpitäjiä tai ovat mukana suuressa konsernissa tai kuntayhtymässä jäsenenä, kokevat, ettei niillä ole kuitenkaan sananvaltaa ammattikorkeakouluihin, Kangasvieri sanoo.

Yksi syy vaikutusmahdollisuuksien vähyyteen on valtion suuri rooli ohjauksessa. Opetusministeriön johdolla käytävät tavoite- ja tulossopimusneuvottelut eivät ole aitoja neuvotteluja, sillä ylläpitäjän on hyväksyttävä OPM:n reunaehdot, jos aikoo saada omalle ammattikorkeakoululleen jotain erityistä.


Kangasvierin mielestä nykyisenlaisia yksityiskohtaisia neuvotteluja ei tarvitse tuoda kansalliselle tasolle. Tulostavoitteet ja -analyysi pitäisi käydä paikallisesti, koska siellä niihin voidaan vaikuttaa. Hän näkee ministeriön roolin vastuuna valtakunnallisista opiskelijoiden kokonaismääristä. Koulutustoimipisteiden määrä on vähentynyt pitkään

Kun ammattikorkeakoulukokeilu alkoi 1990-luvun alkupuolella, päädyttiin siihen, että ammattikorkeakoulut ovat nimenomaan kuntapohjaisia. Perusteluna oli aluekehityksen tukeminen, joka koettiin yhdeksi ammattikorkeakoulujen tärkeäksi tehtäväksi. Ammattikorkeakouluverkoston pohjan muodostivat 200 entistä opistotason oppilaitosta. Kunnalliset ylläpitäjät ovat karsineet verkostoa runsaasti. – Kun lukee opetusministeriön suosi-

Toimipisteasiassa on kuunneltava tarkkaan aluetta, että ei menetetä työelämäyhteyttä. tuksia vaikkapa strategisesta kehittämisestä, niin kiusaa ajatus, että tämähän on ollut yhtä rakenteellista kehitystä ammattikorkeakoulujen perustamisesta lähtien, Kangasvieri huokaa. Hän myöntää, että edelleen verkoston muutoksia tarvitaan, kun toimintaympäristö muuttuu. Esimerkiksi yhä on pieniä toimipisteitä, joissa koulutusohjelmat ovat hajautuneet sirpaleiseksi. – Voi olla järkevää, että ammattikorkeakoulujen omin päätöksin pyritään keskittämään, jotta saadaan hyvää koulutusta. Tätähän ammattikorkeakoulut keskenään tekevätkin. Kangasvieri muistuttaa, että Suomi on monimuotoinen maa. Jossakin osassa maata kaikki opetus voi olla keskitty-

nyt yhdelle kampukselle, jossakin voi olla hajautuneina erillisiin toimipisteisiin. Vaihtoehdot on ratkaistava alueen elinkeinorakenteen pohjalta, jotta muodostuu jouhevasti toiminnallista yhteistyötä. – Toimipisteasiassa on kuunneltava tarkkaan aluetta, että ei menetetä työelämäyhteyttä. Ammattikorkeakoulut elävöittävät kuntia

Anneli Kangasvierin mukaan kunnat pitävät kiinni ammattikorkeakouluistaan, mutteivät liikaa. – Kun opiskelijoita kulkee kaupungilla tai kylän raitilla, niin se on elävän elämän merkki yrityksille ja asukkaille. Kaikki eivät työllisty koulutuspaikkakunnallaan. Aloille, joissa työvoiman tarve on pieni, ei ole mielekästä kouluttaa joka puolella maata. Mutta jos kaikki koulutuspisteet keskitetään, se kiihdyttää muuttoa kasvukeskuksiin. – Tietenkin on suotavaa, että kuntien tekemät investoinnit johtavat vetreään ja innovatiiviseen työvoimaan alueella. Koulutuksen ennakointi on vaikeata. Elinkeinorakenne on murroksessa. Kangasvieri huomauttaa, että ammattikorkeakoululle on iso asia muuttaa rakennettaan, jos koulutusohjelmat ovat rakennettu palvelemaan paikkakunnan isoa yritystä, joka muuttaakin ulkomaille tai tekee konkurssin. Hän perää julkista keskustelua laman jälkeisestä koulutustarpeesta ja elinkeinorakenteesta. – Meillä voi olla aivan erilainen Suomi. Minkälainen, ei sitä varmaan kukaan osaa sanoa, mutta siihen pitää valmistautua. ■ Lisätietoja: Simo Juva, Anneli Kangasvieri ja Jouni Välijärvi: Kuntaperusteisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Suomen Kuntaliitto 2009.

UUSI

INSINÖÖRI

29


totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Viime vuonna insinöörit valmistuivat kahteen erilaiseen maailmaan Uuden Insinööriliiton perinteisessä vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2008 valmistuneiden insinöörien työllistymistä, työuran ensimmäisen vuoden vaiheita ja työtilannetta valmistumisen jälkeisen vuoden keväällä.

iime vuonna uudet insinöörit valmistuivat kahteen erilaiseen maailmaan. Vuoden alkupuoliskolla kauppa kävi ja työmarkkinatilanne oli erittäin hyvä. Vuoden jälkipuoliskolla alkoi taantuma: rahoitusmarkkinat ajautuivat kaaokseen ja yritysten tilauskannat hiipuivat. Kyselyhetken aikoihin, tämän vuoden keväällä talous oli jo syvässä taantumassa niin globaalisti kuin kansallisesti. Talouden taantuma näkyy valitettavasti myös vastavalmistuneiden insinöörien työmarkkinatilanteessa. Kyselyhetkellä työttömänä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli 12 prosenttia vuonna 2008 valmistuneista insinööreistä. Vuonna 2007 valmistuneista oli vastaavassa tilanteessa ainoastaan viisi prosenttia. Vastavalmistuneiden työttömyys on siis yli kaksinkertaistunut. Lisäksi vakituisessa kokopäivätyössä olevista 3,5 prosenttia oli kyselyhetkellä lomautettuna ja peräti joka kymmenes ilmoitti, että lomautus on edessä. Suurin osa, joita lomautukset koskevat, työskentelee vientiteollisuuden yrityksissä.

V

Usea löysi ensimmäisen työpaikan nopeasti

Vientiteollisuus työllistää yhä eniten

Viime vuonna valmistuneiden insinöörien työuran alkutaival eli se, mitä tapahtui vuonna 2008, sujui kuitenkin yleisesti ottaen hyvin. Heti työllistyneiden osuus vuonna 2008 valmistuneista insinööreistä on 78 prosenttia. Osuus on yllättäen jopa pari prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2007 valmistuneilla. Loppuvuodestakin eli elokuun jälkeen valmistuneista työllistyi heti 76 prosenttia. Tärkein ensimmäisen työpaikan saantiväylä on aiempi työskentely kyseisessä työpaikassa. 27 prosenttia mainitsi tärkeimpänä väylänä sen, että on ollut aiemmin työpaikassa harjoittelijana tai kesätyöntekijänä. Viidennekselle tärkein väylä oli insinöörityön tekeminen kyseiselle työnantajalle. Työpaikkailmoituksiin vastaamalla paikan sai vajaa viidennes ja henkilökohtaisten suhteiden avulla 12 prosenttia. Muut saantiväylät ovat selvästi harvinaisempia.

Kyselyhetkellä vuonna 2008 valmistuneista työelämässä mukana olevista insinööreistä 24 prosenttia työskenteli vientiteollisuusyrityksissä ja 11 prosenttia kotimarkkinoille keskittyvissä teollisuusyrityksissä. Suunnitteluala eli insinööritoimistot työllistävät 20 prosenttia, tietotekniikan palvelualan yritykset 13 prosenttia ja kaupan tai muun palvelualan yritykset kahdeksan prosenttia. Rakennusliikkeistä työpaikkansa on löytänyt kolme prosenttia ja muilta yksityisiltä aloilta yhteensä seitsemän prosenttia. Julkinen sektori työllistää kymmenesosan: kuntasektori kuusi prosenttia ja valtio neljä prosenttia. Vuonna 2008 valmistuneet insinöörit kokevat nykyisten työpaikkojen vastaavan koulutusta hyvin. 81 prosenttia työelämässä mukana olevista ilmoittaa työskentelevänsä koulutusta vastaavissa tehtävissä. Noin viidesosa joutuu kuitenkin työskentelemään koulutusta vastaamattomissa tehtävissä. Mediaanipalkat vaihtelevat toimialan mukaan kuntasektorin 2 400 eurosta rakennusliikkeiden noin 2 700 euron keskimääräiseen kuukausipalkkaan. Verrattuna edellisvuoteen on ääripäinä edelleen samat toimialat, mutta vain kuntasektorilla palkat ovat nousseet eli toimialojen

Tärkein ensimmäisen työpaikan saantiväylä on aiempi työskentely kyseisessä työpaikassa. 30


2008

68

2007

73

17

5 1 4

2006

71

21

6 12

2005

66

2004

59

2003

61

2002

65

2001

76

2000

82 0

20

23 13

23

22

5 12 12

60

12

10 15

%

1 4

13 22

Kuvio 1. Vuosina 2000–2008 valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumista seuraavan vuoden keväällä (%).

12

7

24

40

1 4

12

15

3 12

80

100

■ Vakituinen työ ■ Määräaikainen työ ■ Työtön ■ Jatkan opintoja ■ Muu tilanne

71

Hyvä työilmapiiri Työssä jaksaminen

21

59

Turvattu työpaikka

32

57

Ammattitaidon kehittäminen

23

Työn haasteellisuus

22

Hyvät työ-/palvelussuhteen ehdot

22

Uralla eteneminen

53 52 55

7

Urakierto

5 0

32

23

33

20

20

5 1

%

60

5 1 7 2 7 11

50 40

5 2

15 25

33

3

17

23

29

42 7

17

48

17

Kansainväliset tehtävät

23

11 80

1 100

■ Erittäin tärkeä ■ Melko tärkeä ■ Vain vähän tärkeä ■ Ei juurikaan tärkeä ■ Ei lainkaan tärkeä

palkkaerot ovat kaventuneet. Vastavalmistuneiden mediaanipalkka on kuitenkin noussut vuoden aikana 4,2 prosenttia ja on nyt 2 500 euroa kuukaudessa. Työssä viihtyminen on edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla. Vastavalmistuneelle tärkeää hyvä työilmapiiri

Tämänvuotisen tutkimuksen erityisteemana selvitettiin sitä, mitä asioita vastavalmistuneet insinöörit pitävät työeläUUSI

INSINÖÖRI

Kuvio 2 Mitä seuraavista asioista pitää henkilökohtaisesti tärkeimpinä asioina työelämässä (%).

4 4

12

33

20

Tasa-arvoasiat

8

46

34

Hyvä palkkaus

32 4

27

36

Työn ja perheen yhteensovittaminen

22 4

mässä tärkeinä. Ajatuksena oli saada selvitettyä arvostuksia nyt, kun työmarkkinoilla vallitsee suuri epävarmuus. Työelämän tärkeimpien asioiden kärkikolmikko on selvä: hyvä työilmapiiri on tärkein, työssä jaksaminen toiseksi tärkein ja turvattu työpaikka kolmanneksi tärkein. Noin kolmasosa pitää erittäin tärkeänä ammattitaidon kehittämistä ja työn ja perheen yhteensovittamista. Vasta näiden jälkeen tulee hyvä palkkaus, jonka yli puolet kuitenkin kokee melko tärkeäksi.

Taantumasta johdettuna oletuksena oli, että turvattu työpaikka koetaan nyt tärkeänä ja esimerkiksi uralla eteneminen vähemmän tärkeänä verrattuna hyvien suhdanteiden aikaan. Turvattua työpaikkaa pitää erittäin tärkeänä 57 prosenttia ja uralla etenemistä viidennes. On siis hvyin mahdollista, että oletus pitää paikkansa. Kun epävarmuus lisääntyy, itsensä toteuttamiseen liittyvien arvojen merkitys vähenee ja vastaavasti perustavampien arvojen kuten toimeentulon turvaamisen arvostus lisääntyy. Kysely lähetettiin yhteensä 2 232 insinöörille. Vastauksia palautui 1 153 kappaletta, joten tutkimuksen vastausasteeksi muodostui 52 prosenttia. Uusi Insinööriliitto on tehnyt vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksia säännöllisesti jo vuosikymmenien ajan. Pitkä perinne mahdollistaa työmarkkinoiden ja työelämän muutoksen seurannan ja antaa samalla vahvan selkänojan tutkimustulosten tulkintaan. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla. ■ 31


totta & tutkittua Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Henrik Sörenssen/Gorilla

Sosiaalisesti taitava osaa hypätä toisen saappaisiin Insinööreihin ja tekniikan alalla toimiviin liittyy paljon ennakkokäsityksiä ja stereotypioita. Tutkija Anita Saaranen-Kauppinen innostui selvittämään ja purkamaankin sitä, mistä on kyse, kun puhutaan insinöörien sosiaalisista taidoista.

osiaalisista taidoista puhutaan paljon, mutta mistä silloin puhutaan, jää hieman pimentoon. Sisarkäsitteet kuten vuorovaikutustaidot, tunnetaidot tai tunneälytaidot, esiintyvät tiheään. Sosiaalisille taidoille on erilaisia määritelmiä ja on tehty mittauksia siitä, kuka on taitava, kuka ei. Sosiaaliset taidot määrittyvät tilanteen tai yhteisön mukaan. Eri tehtävissä ja eri aloilla tarvitaan hieman erilaisia taitoja. Anita Saaranen-Kauppisen mukaan sosiaaliset taidot liittyvät keskeisesti toimintoihin, mitä voidaan havainnoida. Ne edistävät ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. – Sosiaalinen taitavuus ei välttämättä tarkoita lukuisia ihmissuhteita eikä sitä voi määrällä tai intensiteetillä mitata. Se ei korreloi pelkästään esillä oloon tai puhumiseen. Hiljaisemmatkin voivat olla hyvin taitavia lukemaan tilanteita.

S

Taidot tarpeellisia, hahmotustapa erilainen

Saaranen-Kauppinen on tutkinut ammattikorkeakoulujen tekniikan alan opettajien ja insinöörien työnantajien 32

edustajien näkemyksiä. Työantajan edustajat näkevät sosiaaliset taidot yhteisöllisenä asiana: taitavuus on suhteessa muihin yhteisön jäseniin. Kouluttajilla näkökulma on jossain määrin yksilökeskeisempi: taidot saatetaan nähdä yksilön asioina ja ajatellaan, että on itsestä kiinni, haluaako niitä hankkia ja käyttää. – Joidenkin mielestä sosiaalisia taitoja ei juurikaan tarvita. Työn tekeminen on osan näkemyksen mukaan yksinäistä, sen voi jakaa osiin eikä siinä juurikaan tarvita vuorovaikutusta. Toisaalta nykyisissä insinöörien työtehtävissä edellytetään, että ainakin jossain vaiheessa prosessia tehdään yhteistyötä muiden kanssa. – Nyky-yhteiskunnan puhetapaan kuuluu, että pitää olla sosiaalisesti taitava. Tietty aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen ja rohkaiseminen voi näkyä myös käsityksissä, tutkija arvioi. Tutkittujen näkemyksissä korostuu esimerkiksi, että insinöörin on hyvä ol-

la jämäkkä. Jämäkkyyttä pidetään tärkeänä, jotta pystyy ilmaisemaan oman mielipiteensä ja olemaan eri mieltä toisten kanssa. Toisaalta insinööri tarvitsee myös roolinotto- ja sovittelukykyä, jotta kykenee ratkaisemaan konflikteja ja toimimaan diplomaattisena. Vuorovaikutuksessa oppii

Ihminen oppii sosiaalisia taitoja joka paikassa, jos on joko itsestään syntynyt tai herätetty herkkyys havainnointiin. – Yleensä ihmisellä on luonnollinen tarve toimia ja olla muiden ihmisten kanssa, Saaranen-Kauppinen toteaa. Hienosäätöisemmät ja edistyneemmät taidot saattavat tarvita enemmän tukea. Tutkija kannustaa opettajia ja työnantajia tukemaan opiskelijoita myös sosiaalisissa taidoissa. Yksi hyvä ja tuttu tapa harjoitella taitoja on erilaiset opintoihin liittyvät ryhmätyöt. Niiden yhteydessä voi peilata, mikä onnistui, mikä meni pieleen.


– Usein koetaan, että olipa työlästä tai sujuvaa tämä yhteistyö, mutta ei välttämättä mietitä, miksi. Myös insinööriopintoihin liittyvissä työharjoitteluissa voidaan harjoitella sosiaalisia taitoja. Harjoittelun yhteydessä voi pohtia muutakin kuin sen teknis-

tä antia. – Tosin harjoittelijaa ei aina oteta kaikkeen mukaan eikä hän saa käsitystä, mitä kaikkea insinöörin työhön kuuluu. Hyvin toimivissa organisaatioissa on oivallettu, että on tärkeää ottaa harjoittelija mukaan. Hän voi olla tuleva työn-

tekijä ja häntä voi jo hieman sitouttaa työyhteisöön. – Insinöörin työssä vuorovaikutuksellisuus on keskeistä, niin onhan hyvä, jos opiskelija saa monipuolisen käsityksen työstä, Anita Saaranen-Kauppinen pohtii. ■

Teksti: Mikko Sormunen, asiamies

Ammattikorkeakoulujen työmarkkinatoiminta tehostuu Ammattikorkeakoulujen muut koulutetut ammattiryhmät kuin opettajat saavat selvästi pienempää palkkaa kuin insinöörit keskimäärin. mmattikorkeakouluissa työskentelee erilaisissa tehtävissä teknisen koulutuksen saanutta väkeä. Kyseessä ovat muut kuin opettajat eli tieto- ja kiinteistöhallinnon väki sekä tekniikan yksiköissä erilaisissa laboratorioissa ja projekteissa työskentelevät teknisen koulutuksen saaneet henkilöt. Uusi Insinööriliitto selvitti työmarkkinakyselyllä heidän tilannettaan. Tavoitteena on tehostaa UIL:n ja sen neuvottelujärjestöjen työmarkkinatoimintaa ammattikorkeakouluissa sekä saada hajallaan eri ammattiliitoissa olevat tekniikan ammattilaiset järjestäytymään heille läheisimpään liittoon. Vastaajien keski-arvopalkka oli 2 748 euroa. Se on selvästi alhaisempi kuin koko insinöörikunnan keskiarvopalkka 3 717 euroa tai julkisen tai kuntasektorin keskiarvopalkka noin 3 350 euroa. Niitä on selvitetty UIL:n vuosittaisessa työmarkkinatutkimuksessa. Vastaajista 80 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, joten aivan verrannollisia luvut eivät ole insinöörien työmarkkinatutkimukseen. Ammattikorkeakoulujen työsuhteiden erikoispiirre on määräaikaisuus. 28 prosenttia vastaajista on määräaikaisessa kokoaikatoimessa. Lähes kahdella kolmasosalla määräaikaisuuden perusteeksi on merkitty projekti, joka ei työoikeudellisesti ole pätevä syy olla kirjaamatta työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevaksi. Vapaan palautteen perusteella mää-

A

UUSI

INSINÖÖRI

räaikaisuuksia on paikoin käytetty varsin villisti ja moni vastaaja toivoisi liitolta tiukempaa puuttumista perusteettomiin määräaikaisuuksiin. Työehtosopimuskirjausten mukaan palkkauksen on perustuttava tehtävän vaativuuden arviointiin, jota tarkastellaan vuosittain. Vain 14 prosenttia vastaajista oli työehtosopimuksen mukaisessa palkkausjärjestelmässä. Sopimuspalkassa oli yllättävän moni eli kolmannes vastaajista. Sopimuspalkka ja työsuhteiden määräaikaisuudet selittävät, että varsin harva vastanneista oli saanut keväällä jaossa olleita paikallisesti sovittavia palkankorotuksia. Peräti 72 prosenttia vastasi, että oli jäänyt niitä ilman. Luottamusmiehille tilausta

Kyselyssä kartoitettiin myös luottamusmiesjärjestelmän toimivuutta ja halua sen kehittämiseen. Luottamusmiehen saaminen koettiin tärkeiksi. Niissä paikoissa, joissa koulutetulla muulla henkilökunnalla on oma ammattikorkeakoulussa työskentelevä edunvalvoja, asiaan oltiin tyytyväisiä. Haasteen ammattikorkeakoulujen edunvalvonnalle asettaa kirjava työehtosopimusjärjestelmä. Yli puolet ammattikorkeakouluista työskentelevistä on yhä kunnallisissa sopimuksissa. UIL:n jäseniä edustaa KTN:n luottamusmies. Toimiva luottamusmiesjärjestelmä on kui-

tenkin vasta muutamassa kuntayhtymässä. Toinen puoli ammattikorkeakouluista on osakeyhtiöitä ja niissä noudatetaan joko Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY:n tai yksityisen opetusalan sopimuksia. Nämä työehtosopimukset eivät sisällä kovin hyvin ammattikorkeakoulujen koulutetulle muulle kuin opetushenkilöstölle tarkoitettuja kirjauksia tai palkkataulukoita. Paikallinen sopiminen ja ammattikorkeakoulujen erityiskysymykset huomioon ottavan palkkausjärjestelmän tekeminen on mahdollista, mutta se edellyttää luottamusmiestä. Työmarkkinakysely lähetettiin noin tuhannelle kohderyhmään kuuluvalle. Vastausprosentti nousi yli kolmenkymmenen. Eniten vastauksia saatiin tietohallinnosta, laboratorioinsinööreiltä sekä projekti-insinööri -nimikkeellä työskenteleviltä. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin palkinto. Arpaonni suosi turkulaista Marko Rikkosta. ■

UIL:n ammattikorkeakoulujen työmarkkinatoiminnan vastuullinen asiamies Mikko Sormunen esittelee työmarkkinakyselyn tuloksia syksyn aikana eri oppilaitoksissa. Koko raportti on luettavissa osoitteessa www.uil.fi.

33


maailmalta Lähde: www.akava.fi / Maailman tuulia

Korkeakoululuokittelu jakaa mielipiteitä Eurocadresissa uroopan koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnan Eurocadresin hallitus pohtii korkeakoululuokitteluhankkeita, joiden tavoitteena on tuottaa tietoa eurooppalaisista korkeakouluista ja vertailla niiden suorituskykyä. Eurocadresin mielestä rankinglistaukset vääristäisivät korkeakoulujen toimintaa. Huippuluokkaan sijoittuneen korkeakoulun yksi osasto saattaisi

E

olla maailman huippuluokkaa, ja saman opinahjon toinen osasto aivan kuralla. Listaukset eivät ottaisi huomioon korkeakoulukentän monipuolisuutta. Silti listaukset edistäisivät avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä hyödyttäisi opiskelijoita. Ja joka tapauksessa listaukset saavat suurta julkisuutta. Myös korkeakouluautonomian monitahoisuus on otettava huomioon – listaukset ja ulkopuoliset vertailut ovat sidos-

ryhmävaikuttamisen keino ja voivat lisätä sosiaalista dialogia korkeakouluasioissa. Eurocadres kannattaa läpinäkyvyyden lisäämistä arvioinneissa ja korkeakoulujen toiminnassa. Sen sijaan rankinglistauksille Eurocadres ei lämpene ainakaan toistaiseksi. Suomesta palkansaajakeskusjärjestöt Akava ja STTK kuuluvat Eurocadresiin. Sen jäsenmäärä on runsaat viisi miljoonaa. ■

Papinkaavut, burkhat ja turbaanit kuohuttavat Eurooppaa urovaalien yksi pääkeskustelunaiheista Suomessa oli Isä Mitron papinkaavun käyttö. Pian sen laannuttua nousi äläkkä vapaa-ajattelumainoksista linja-autojen kyljessä. Ne saivat jotkut kuljettajista loukkaantumaan uskonnonvastaisen viestinsä vuoksi. Kulttuurien, tapojen ja uskontojen yhteentörmäykset ovat arkipäivää pitkin Eurooppaa. Ranskan presidentti haluaa kieltää täysin peittävän burkhan kantamisen maassaan. Sikhien oikeudesta käyttää turbaania on Iso-Britanniassa taisteltu tehtävissä, joissa pitäisi kantaa ammattilakkia tai kypärää turvallisuussyistä.

E

Belgiassa valtion ja uskonnon ero on jyrkkä. Esimerkiksi virkamiehiä on kielletty käyttämästä uskonnollisia tunnuksia, kuten ristiriipuksia. Virkamiesten on oltava ulospäin puolueettomia. Suomessakin väestö kirjavoituu ja globalisaation myötä väkeä tulee yhä kaukaisemmista kulttuureista. Täällä on syytä varautua siihen, että uskontoon ja sen ulkoisiin merkkeihin liittyviä kiistoja voi puhjeta yhä enemmän. Niihin ei ole useinkaan yksiselitteisiä ratkaisuja. Yhtäältä on kyse mielipiteen ja uskonnon vapaudesta sekä syrjimättömyydestä. Toisaalta joissain ammateissa on syytä pukeutua tietyllä tavalla esimerkiksi tur-

vallisuus- tai puhtaussyistä – olipa työntekijän vakaumus ja tarve kantaa uskonnollisia tunnusmerkkejä mikä tahansa. Esimerkiksi burkhan yhdistäminen muun muassa moniin yleisöpalvelutehtäviin olisi käytännössä mahdotonta. Burkhan kantajat syrjäytyvätkin automaattisesti melkoisesta osasta työelämää. Euroopan unionilla on syrjimättömyyden vastaiset direktiivit, jotka myös turvaavat mielipiteenvapautta. Tällaisiin käytännön huivi-, turbaani- tai papinkaapuongelmiin ei ole kuitenkaan haettu päätöksiä unionin tasolla. ■

Työmarkkinakysymykset pöydälle Turkin kanssa uroopan unioni on linjannut, että Turkin pitää ottaa kansallisiin lakeihinsa unionin työ- ja sosiaalipykälät sekä asiaankuuluvat Maailman työjärjestö ILO:n sopimukset. Ongelmallisia ovat etenkin Turkin ammattiyhdistys- ja työehtosopimustoimintaa sekä lakkoja koskevat lait. Palkansaajajärjestöjen toimintaa rajoitetaan eivätkä vapaat työehtosopimusneuvottelut ole täysin mahdollisia. Lakkoilu on vaikeaa ja maassa on vainottu ammattiyhdistysaktiiveja. Turkissa on valmisteltu näitä kysymyksiä koskevia uu-

E

34

sia lakeja, joiden pitäisi tulla hyväksyttäviksi Turkin parlamenttiin syksyllä. Turkin ammattiyhdistysliike suhtautuu epäillen lakien läpimenoon. Turkin ay-liikettä huolettaa lisäksi lakiehdotus yksityisestä työnvälitystoiminnasta, joka lisäisi pätkätöitä. Tilannetta on edelleen vaikeuttanut Turkin santarmin äskettäiset hyökkäykset Kesk-palkansaajakeskusjärjestön toimistoon. Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC tukee Turkin jäsenyyttä, kunhan maa täyttää jäsenyysehdot. ■


Teksti: Ira Laitakari-Svärd, asiamies, YTY ■ Kuva: Kirsi Tamminen

Tarkennettu EWC-direktiivi selkeyttää toimintaa Tarkennettu, eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivi selkeyttää asioiden käsittelyä. Se määrittelee ensi kertaa myös sanktiot, mikäli direktiiviä ei noudateta. -direktiivi on kansallisen edunvalvonnan kannalta tärkeää, sillä monet EU-maiden yrityksissä tehdyt päätökset vaikuttavat myös meihin Suomessa. – Myös muutamat meillä tehdyt järjestelyt vaikuttavat muualla EU:ssa, kuten vuoden 2008 Nokia Bochumin tapaus, Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden, IN:n, asiamies Daniel Valtakari kertoo. – Päätös tehtaiden lakkauttamisesta tehtiin Suomessa, vaikutus tuntui tehtaan lakkauttamisena Saksassa ja toiminnan kasvattamisena Romaniassa. Tärkeimmät muutokset uudistetussa direktiivissä koskevat tiedottamista ja kuulemista sekä ylikansallisuutta. Työnantajan on tiedotettava työntekijöille niin hyvissä ajoin, että asiaan on aikaa ja mahdollisuus paneutua ja että työntekijät voivat käyttää asiantuntijoiden apua ja ehtivät valmistautua työnantajan konsultointiin. – Tiedottamisen on tapahduttava ennen päätöksentekoa. Tämä kohta on nyt ilmaistu selvemmin kuin aiemmin. Valitettavasti puuttuvat yhä selvät rajat sille, kuinka aikaisin informaatio on annettava, Valtakari toteaa. Kuulemisessa käydään dialogia työnantajan ja työntekijäedustajien välillä. Tämä on tehtävä niin, että työntekijöiden edustajat voivat tuoda esiin mielipiteensä saamansa materiaalin ja informaation perusteella. Materiaalin täytyy sisältää tietoja suunnitelluista toimista. Kaiken on tapahduttava kohtuullisen ajan sisällä. Myös kuulemisen on tapahduttava ennen päätöksentekoa.

EWC

Ylikansallisuus käsittää kaikki merkittävät asiat

Ylikansallisuus on nyt määritelty niin, UUSI

INSINÖÖRI

Daniel Valtakarin mielestä EWC-direktiiviä on kehitettävä.

että se koskee kaikkia kysymyksiä, jotka vaikuttavat Eurooppa-tason työntekijöihin. – Riittää, että päätös on tehty yhdessä maassa ja vaikutukset näkyvät toisessa tai useammassa maassa, Valtakari sanoo. – Sen lisäksi ilmaistaan myös toiminnan merkitys Eurooppa-tasolla. Tämä selvennys vähentää argumentoinnin määrää ylikansallisuudesta puhuttaessa. Tarkennettu direktiivi määrittelee myös sanktiot, mikäli direktiiviä rikotaan. Sanktioiden on oltava ennaltaehkäiseviä, tehokkaita ja suhteessa tapahtuneeseen. – Aiemmat sanktiot eivät ole olleet todellisia, mikä on voimakkaasti estänyt niiden toteuttamisen. Esimerkiksi Britanniassa sanktio on yhtä kuin sakko eli hyvin pieni. Odotamme mielenkiinnolla, miten sanktiot sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön. Valtakarin mielestä EWC-toiminnan muutokset eivät saa jäädä tähän, vaan kehittämisestä on käynnistyttävä uusi prosessi tulevaisuudessa. – Tavoitteemme on saada neuvottelut uudelleen käyntiin 4–6 vuoden kuluttua,

kun olemme keränneet kokemusta ja kehittäneet ay-liikkeen puolella EWC-toimintaa. Palkansaajien tavoitteita on vielä jäljellä. Ay-liike asiantuntijaksi neuvotteluihin

Tarkennetussa direktiivissä ammattiyhdistysliike on tunnustettu asiantuntijaksi, jota yrityksen työntekijät saavat käyttää hyväkseen neuvottelujen kuluessa. – Muutos antaa ay-edustajille laillisen oikeuden läsnäoloon ja lausuntoihin, Valtakari sanoo. Uutena parannuksena tuli myös yrityksen velvollisuus ilmoittaa liitoille neuvottelujen käynnistymisestä. Liitot saavat nimetä asiantuntijan neuvottelutueksi. EWC-jäsenten oikeus koulutukseen on myös kuvattu uudistetussa direktiivissä. Koulutusta on mahdollisuus saada työaikana, mikä edistää osallistujien mahdollisuuksia hoitaa EWC-tehtävänsä. – EWC-työ muuttuu enemmän pitkän aikavälin työksi. Koulutus voi koskea esimerkiksi kieliopetusta tai tilinpäätöksen lukemista, Valtakari arvioi. ■ 35


oikeus Teksti: Anneli Nieminen, lakimies, Agronomiliitto

Työsuhteen pätkimiseen on oltava syy Jos oman määräaikaisen työsopimuksen laillisuus epäilyttää, kannattaa olla ammattiliittoon yhteydessä.

yösopimuslain mukaan työsuhde on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa vakinaista työsuhdetta ja määräaikainen työsuhde tilapäiseksi tarkoitettua työsuhdetta.

T

Määräaikaisen syyt kirjallisesti

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Suositeltavaa on, että työsopimukset tehdään aina kirjallisesti. Työnantajan aloitteesta määräaikainen työsopimus voidaan solmia ainoastaan perustellusta syystä. Ilman pe-

Jos työnantaja teettää työtä säännöllisesti esimerkiksi kymmenen kuukautta vuodessa, ei työnantajalla välttämättä ole perusteltua syytä määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, vaan työsuhteet tulisi järjestää pysyviksi. 36

rusteltua määräaikaisuuden syytä tehtyä työsopimusta on lain mukaan pidettävä toistaiseksi voimassa olevana eli vakinaisena työsuhteena. Sama koskee useita perättäisiä ns. ketjutettuja määräaikaisia työsopimuksia, mikäli jokaisella niistä ei ole lainmukaista perustetta. Työntekijän on näistä syistä tärkeää pyytää kirjalliseen työsopimukseen aina määräaikaisuuden syy. Jos työnantajalla on jatkuva työvoiman tarve, ei kyseistä perustetta määräaikaisuudelle enää ole olemassa. Sen sijaan työntekijän pyynnöstä määräaikainen työsopimus voidaan solmia aina ilman perusteluita, koska kysymyksessä on tällöin työntekijän etu. Perustellun syyn vaatimus on säädetty työntekijän suojaksi ja koskee siksi vain työnantajaa. Mitkä ovat perusteltuja syitä?

Aiemmassa työsopimuslaissa mainittiin esimerkkeinä määräaikaisuuden perusteista työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava tai yrityksen toimintaan liittyvä syy. Vaikka nykyinen laki ei enää mainitse esimerkkejä, samat syyt ovat edelleen yleisiä perusteita määräaikaisuuksille. Määräaikaisuuden tulee olla siten objektiivisesti perusteltu eikä työnantaja voi käyttää määräaikaisia työsuhteita työntekijän irtisanomissuojan kiertämiseksi. Sijaisuus on hyväksyttävä syy määräaikaiselle työsopimukselle. Sijaisuus voi

johtua esimerkiksi toisten työntekijöiden vuosilomista, perhevapaista, opintovapaista, sairauslomista tai muista vastaavista vapaista. Välillä sijaisuus hoidetaan työpaikalla ns. sijaisuusketjulla eikä määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö tee välttämättä poissa olevan työntekijän tehtäviä. Näin voi käydä esimerkiksi vuorotteluvapaasijaisen kohdalla. Työsopimukseen kannattaa merkitä, kenen sijainen määräaikainen työntekijä on ja kirjaamaan määräajan pituuden yhteneväksi vakinaisen henkilön poissaoloajan kanssa. Useat peräkkäiset määräaikaiset sopimukset sijaisuusjärjestelyissä ovat päätyneet mitattavaksi oikeudessa.


räaikaisten tyÜsopimusten tekemiseen, vaan tyÜsuhteet tulisi järjestää pysyviksi erilaisin tyÜjärjestelyin sekä loma-aikojen vuorotteluin. Projekteissa ja hankkeissa tyÜssä olevien tyÜsuhteiden pituuden tulisi olla sidoksissa itse hankkeen kestoon, mikäli ei ole jotakin erityistä perustetta tehdä tyÜsuhdetta lyhyemmäksi. Toisiaan seuraavat samankaltaiset projektit ja hankkeet taas johtavat siihen, että tyÜsuhteet tulisi vakinaistaa. Toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus voi olla perusteltu syy tehdä määräaikaisia tyÜsopimuksia. Kun liiketoiminta on saatu käyntiin, ei tällä perusteella voida enää määräaikaista sopimusta tehdä. Epävarmuus tyÜllistämisen edellytyksistä tai palkkausvaroista voi olla myÜs peruste määräaikaisen sopimuksen solmimiselle. Jos palkkaus perustuu julkisiin avustuksiin tai tyÜllistämistukeen, on oikeuskäytännÜssä katsottu, että edellytykset määräaikaisuudelle ovat olemassa.

OikeuskäytännÜstä ja tyÜsopimuslain esitÜistä voi vetää muutamia johtopäätÜksiä: t +PLBJTFMMFFSJMMJTFMMFNÊÊSÊBJLBJ TFMMFTPQJNVLTFMMFPOMÚZEZUUÊWÊ QFSVTUFMUVTZZ t 4JKBJTVVLTJFOLFUKVUUBNJOFOMJF OFFTBMMJUUVB LVOIBOUZÚOBOUBKB FJQZSJLJFSUÊNÊÊOTPQJNVLTJMMB UZÚOUFLJKÊOUZÚTVIEFUVSWBB t +PTUZÚWPJNBOUBSWFPOBSWJPJUB WJTTBQZTZWÊLTJ FJNÊÊSÊBJLBJT UFOUZÚTPQJNVTUFOLÊZUUÚÚOTB NPJTTB UÚJTTÊ PMF QFSVTUFMUVB TZZUÊ t .ÊÊSÊBJLBJTUFO UZÚTPQJNVTUFO UPJTUVWBUFLFNJOFOTJKBJTVVLTJTUB TBNBOUZÚOUFLJKÊOLBOTTBFEFM MZUUÊÊ BJLBJTFNQBB TFMLFÊNQJÊ QFSVTUFMVKB

Projektit ja hankkeet

TyÜ voi olla luonteeltaan tilapäistä, projektikohtaista, hankekohtaista, kausiluontoista tai liittyä vain tietyn tilauksen suorittamiseen. Kyseessä on yleensä tyÜ, jota tyÜnantaja ei teetä jatkuvasti, vaan tarvitsee tyÜntekijän lyhytaikaiseen tyÜhÜn tai jonkin erillisen projektin toteuttamiseen. MyÜs joidenkin alojen tai ammattien vakiintunut käytäntÜ johtaa lyhytaikaisiin tyÜsuhteisiin. Näistä esimerkkeinä voi mainita urheilijat, valmentajat, näyttelijät ja muusikot. MyÜs eri ajankohtiin osuvat ruuhkahuiput voivat olla määräaikaisen tyÜsopimuksen perusteena. Jos tyÜnantaja sen sijaan teettää tyÜtä säännÜllisesti esimerkiksi kymmenen kuukautta vuodessa, ei tyÜnantajalla välttämättä ole perusteltua syytä määUUSI

INSINĂ–Ă–RI

Irtisanomislauseke mahdollisuutena

Määräaikainen tyĂśsopimus päättyy ilman irtisanomista sopimuskauden lopussa. Toisaalta se velvoittaa tyĂśnantajan ja tyĂśntekijän sitoutumaan sopimukseen sen kestoajaksi. Siten määräaikaisessa tyĂśsuhteessa oleva tyĂśntekijä ei ole irtisanottavissa tai lomautettavissa. MyĂśskään tyĂśntekijä ei voi irtisanoa tyĂśsuhdetta kesken kauden ilman keskinäistä sopimista. Määräaikaiseen tyĂśsopimukseen voidaan kuitenkin ottaa erillinen irtisanomislauseke, jossa sovitaan sopimuksen irtisanomisesta kesken kauden. Tällainen ehto on korkeimman oikeuden mukaan laillinen. Kannattaakin miettiä, onko järkevää ottaa pitkiin määräaikaisiin tyĂśsopimuksiin irtisanomisehto. â–

Muistilista t 5FFUZĂšTPQJNVTLJSKBMMJTFTUJ t 7BBEJNĂŠĂŠSĂŠBJLBJTVVEFOQFSVTUF LJSKBMMJTFFOUZĂšTPQJNVLTFFO t +PTTJOVMMBPOVTFJUBNĂŠĂŠSĂŠBJLBJ TJB UZĂšTPQJNVLTJB  WBBEJ KPLBJ TFTUB KBLTPTUB QFSVTUF UZĂšTPQJ NVLTFFOKBLFTLVTUFMFUZĂšOBOUB KBOLBOTTBTJJUĂŠ POLPUZĂšTPQJNVT WBLJOBJTUFUUBWJTTB t .JLĂŠMJ NĂŠĂŠSĂŠBJLBJTVVEFU KBULV WBU  QFSVTUFFO UĂŠZUZZ PMMB ZLTJ MĂšJUZKBQBJOBWB t +PT FQĂŠJMFU NĂŠĂŠSĂŠBJLBJTVVEFO MBJMMJTVVUUB PUBZIUFZUUĂŠMJJUUPPO BTJBOUBSLJTUBNJTUBWBSUFO

37


opiskelijat www.iol.fi

Björn Wiemers

IOL:n toimisto esittäytyy UIL:n toimistolla työskentelee opiskelijatoiminnan piirissä seitsemän henkeä.

OL:n toimintaa koordinoi IOL:n toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasala. Hän toimii myös IOL:n hallituksen sihteerinä sekä toimiston esimiehenä. IOL:n henkilökunnasta useimmiten kouluilla ja paikallisissa tapahtumissa voit nähdä asiamiehet Anu Kaasalaisen, Janne Laakson ja Marjo Nykäsen. Asiamiehet kiertävät kouluilla luennoimassa ja tapaamassa opiskelijoita esimerkiksi ständeillä ja paikallisyhdistysten tapahtumissa. Toimistolla työskentelee myös kaksi assistenttia, Pia Haveneth ja Afsaneh Palomäki. Pia vastaa materiaalitilauksista ja Afsaneh koulutusten ja tapahtumien varauksista sekä ilmoittautumisista. Lisäksi jäsentietopalvelussa on yksi jäsensihteeri opiskelijoita varten.

Anu Kaasalainen

I

Toimiston henkilökunta. Vasemmalta Ulla-Mari Pasala, Anu Kaasalainen, Marjo Nykänen, Pia Haveneth, Afsaneh Palomäki ja Janne Laakso.

Koko IOL:n toimisto vastaa mielellään jäsenten kysymyksiin. Henkilökunnan tavoittaa sähköpostitse henkilökohtaisilla osoitteilla etunimi.sukunimi@iol.fi. Tarkemmat yhteystiedot löy-

dät nettisivuilta www.iol.fi. Jäsenyysasioissa kannattaa kääntyä suoraan jäsentietopalvelun puoleen osoitteeseen jasen@iol.fi tai puhelimitse palvelunumeroon 020 693 858.

IOL:n liittohallitus vuonna 2009 OL:n hallitus vuonna 2009 koostuu kuvassa olevista henkilöistä. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kuusi varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Tämän lisäksi hallituksen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät kaksi Uuden Insinööriliiton hallitukseen kuuluvaa IOL:n valitsemaa hallitusedustajaa. Hallituksen toimintakausi on yksi kalenterivuosi ja edustajat valitaan IOL:n liittokokouksessa. IOL:n hallitus kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Koko hallituksen tavoitat osoitteella hallitus@iol.fi ja yksittäiset hallituslaiset osoitteella etunimi.sukunimi@iol.fi. Hallituslaisten tarkemmat vastuualueet ja yhteystiedot ovat nettisivuilla.

I

Hallitus 2009. Alarivi vasemmalta: Tiina Lahtiluoma, Joonas Suominen ja Joona Haavisto. Toinen rivi: Jarkko Harri, Jyri Hakkarainen, Maria Renfors ja Isa Burman. Kolmas rivi: Timo Ojala, Ville Välimäki ja Minna Suominen. Ylhäällä Aleksi Martikainen

38


Akava Camp -korkeakoulukiertue kavalaisten liittojen yhteinen korkeakoulukiertue Akava Camp starttaa syyskuun alusta. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokampuksilla vierailevan kiertueen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat omaan ammattiliittoonsa ja niiden tarjoamaan edunvalvontaan. Valitettavasti Akava Camp ei

A

ehdi kiertämään kaikkia tekniikan amk-yksiköitä. IOL:n henkilökunta kuitenkin kiertää nämä yksiköt. Ohessa on Akava Campin alustava kiertueaikataulu. IOL:n omista kenttäkierrospäivistä tiedotetaan lähemmin IOL:n nettisivuilla ja oman paikallisyhdistyksesi voimin koulullasi.

Akava Campin aikataulu:

1.9. Vantaa t 3.9. Espoo t 10.9. Oulu t 15.9. Vaasa t 17.9. Pori 23.9. Kuopio t 30.9. Rovaniemi t 7.10. Joensuu t 14.9. Kotka 21.10. Lappeenranta t 27. 10. Turku, Lemminkäisenkatu 28.10. Kampus-messut, Turku t 5.11. Tampere t 19.11. Jyväskylä 2.-3.12. Studia Messut, Helsinki

Syksyn koulutus- ja tapahtumakalenteri IOL:n koulutussyksy käynnistyy taas pian. Koulutukset ovat tarkoitettu paikallisyhdistysten aktiiveille ja yhteyshenkilöille. Mi-

käli haluat osallistua maksuttomille kursseille, ota ajoissa yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi.

Syksyn koulutus- ja tapahtumakalenteri näyttää tältä: 22.–23.8. 26.–27.9. 3.–4.10. 17.–18.10. 24.–25.10. 31.10.–1.11. 31.10.–1.11. 14.–15.11.

Palveluiden markkinointi YH 1 Kokoustekniikka ja järjestötoiminta YH 1 Kokoustekniikka ja järjestötoiminta Insinööriopiskelijapäivät YH 2 Esiintymistaito ja työnhakeminen YH 2 Esiintymistaito ja työnhakeminen YH3 Neuvottelutaito ja työmarkkina-asiat Liittokokous

Järvenpää Riihimäki, Tampere Kouvola, Oulu Jyväskylä Kouvola, Tampere Riihimäki, Oulu Oulu Riihimäki

Ehdota Suomen parasta kesätyönantajaa iime vuonna aloitettu Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu saa jatkoa tänä vuonna. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn järjestämän kilpailun tavoitteena on herättää keskustelua työpaikkojen hyvistä käytännöistä palkitsemalla esimerkillisin kesätyönantaja. Suomen parasta kesätyönantajaa voivat ehdottaa sekä kesätyöntekijät että -työnantajat.

V

UUSI

INSINÖÖRI

Vuonna 2008 kilpailun voitti Pöyry Civil Oy. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa lomakkeella osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja. Lomakkeessa kysytään työsuhteen perusasioiden lisäksi mm. työtehtävistä, ohjauksesta ja oikeuksien toteutumisesta. Parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa syyskuun loppuun saakka.

Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

esä alkaa olla lopuillaan ja opiskelijat palaavat kesälaitumilta opintojensa äärelle. Ammattikorkeakouluihin astelee noin 9 000 uutta tekniikanalan opiskelijaa. Onneksi olkoon uusille opiskelijoille sekä opiskelupaikasta että hyvästä valinnasta perehtyä tekniikan ihmeelliseen maailmaan. Vaikka kuluneena kesänä tekniikan alan opiskelijoiden työllistyminen jäi alhaiseksi, tunnelin päässä on jo onneksi havaittavissa valoa. Yhtenä myönteisenä asiana opiskelijoiden kannalta näen edessä olevan suurten ikäluokkien eläköitymisen ja siitä johtuvan avoimien työpaikkojen määrän kasvun. Tästä on tosin monta eri näkemystä, mutta henkilökohtaisesti tahdon uskoa, että jonkun niitäkin töitä on tehtävä. Suomalainen insinöörikoulutus antaa myös loistavat työllistymismahdollisuudet yhä globaalimmassa yhteiskunnassamme, sillä onhan koulutuksemme luokiteltu maailman huippuluokkaan. Tämä on huomioitu myös jokapäiväisessä opiskelussa, jossa opintojen joustava rakenne mahdollistaa sujuvan vaihtoopiskelun. Arvostetun tutkinnon myötä työskentelymahdollisuudet opiskeluaikana ulkomailla ovat myös hyvät. Insinööriopiskelijaliitto on vuonna 1955 perustettu liitto, joka on jo yli 50 vuoden ajan ajanut insinööriopiskelijoiden etua. Omalla toiminnallaan Insinööriopiskelijaliitto pyrkii auttamaan mm. insinöörikoulutuksen laadun säilymistä huippuluokassa. Tervetuloa omiesi joukkoon! Samalla varmistat myös oman sekä kanssaopiskelijoidesi edunvalvonnan nyt ja tulevaisuudessa!

K

39


Elokuun ostosvinkki

Silkkisiä solmioita silkkiseen hintaan ■ UIL-Puoti tarjoaa yli 20 erilaista solmiomallia tyylikkäille herrasmiehille. Mukana on sekä vaaleita että tummia kravatteja. Tuotteita on saatavilla rajattu määrä ja varastotilanne elää koko ajan. Tutustu väreihin ja

kuvioihin UIL-Puodin sivuilla ja valitse omasi pian. Kravattien hinta on nyt 30 euroa + postituskulut, kun normaalihinta on 50 euroa + postituskulut.

TAMK Täydennyskouluttaa

Ammatilliset erikoistumisopinnot

Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi. Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistolta, missä maksuvälineeksi käy ainoastaan käteinen. UIL-Puoti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15.

Vuoden Insinöörin valinta Vuoden Insinööri on valittu kaksi kertaa aikaisemmin. Vuonna 1999 valituksi tuli Lahden moottoritiehanketta vetänyt insinööri Juhani Ilmonen ja vuonna 2003 Nokia Inc.

Tule päivittämään energiatehokkuusosaamisesi!

-yhtiön toimitusjohtaja, insinööri Kari-Pekka

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ENERGIATEHOKKUUS 30 OP

Uuden Insinööriliiton hallitus on nyt

Syyskuu 2009 - toukokuu 2010

elvyttää Vuoden Insinöörin valinnan pitkän

Opinnot on tarkoitettu rakennustekniikan, LVItalotekniikan, sähköisen talotekniikan sekä sähkötekniikan alojen insinööreille. Ne sisältävät laajan kokonaisuuden rakennusten energian käyttöön vaikuttavista osista.

Wilska.

90-vuotistaipaleen kunniaksi päättänyt tauon jälkeen. Vuoden Insinööriksi valitaan henkilö, joka on osoittanut rehtiä insinööriyttä, tehnyt ammattikuntaa tutuksi, osoittanut huomattavaa osaamista sekä on kunniaksi omalle

Keskeisinä opiskelumuotoina ovat selvitys-, analysointi- ja suunnitteluharjoitukset, jotka tehdään oikeisiin kiinteistöihin.

Hakuaika päättyy 23.8.2009. Lisätietoja ja hakulomake: www.tamk.fi > Täydennyskoulutus > Erikoistumisopinnot > Koulutustarjonta syksy 2009

40

ammattikunnalleen ja sen maineelle. Vuoden Insinöörin julkistaminen ja palkitseminen tapahtuu UIL:n 90-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä 20. marraskuuta Helsingissä. Jäsenyhdistyksille lähetetään ohjeet esityksen tekemisestä.


uutisia

Työttömyyskassasta voi saada ennakkomaksua einäkuussa voimaan tulleen työttömyysturvalain muutoksen mukaan työttömyyskassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa siihen oikeutetulle ilman päätöstä ennakkona hakemuksen perusteella enintään kahdelta kuukaudelta. Lain mukaan ennakkoa maksetaan riittävin hakemustiedoin, maksuilmoituksella ja yleensä peruspäivärahan mukainen määrä. Ennakon voi kuitata myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta tai sen voi periä takaisin. Varsinainen valituskelpoinen päätös annetaan, kun asia käsitellään lopullisesti. IAET-kassa noudattaa seuraavia menettelytapoja: – Ennakko maksetaan kokonaan työttömälle tai kokonaan lomautetulle. Työllistyneelle tai henkilölle, jonka lomautus on päättynyt, maksetaan ennakkoa vain poikkeustapauksessa. – Ennakkomaksua ei makseta henkilölle, joka on saanut toimeentulotukea hakemuksen ajalta tai työttömyysturvaetuudesta kuitattavaa luottoa liitoltaan. – Ennakkomaksu maksetaan hakemuksesta yhden kuukauden käsittelyajan kuluttua. – Ennakkoa maksetaan enintään 43 päivältä peruspäivärahan suuruinen rahamäärä päivältä. Vähimmäissuoritus on kuitenkin kuukauden määrää vastaava summa. Maksettava määrä arvioidaan tapauskohtaisesti takaisinperintö-

H

jen välttämiseksi. Ennakkomaksu maksetaan henkilölle vain kerran ensimmäistä hakemusta kohti. Jotta riittävät hakemustiedot -ehto täyttyisi, kassalla pitää olla käytettävissä: – päivärahahakemus tarvittavine liitteineen – esteetön työvoimapoliittinen lausunto Lisäksi hakijan pitää täyttää jäsenyysehto, työssäoloehto sekä omavastuuaika. Jos ennakkomaksua koskevat ehdot eivät täyty, maksua voi hakea uudelleen ehtojen täyttyessä. Kassa ei lähetä selvityspyyntöjä. Hakija saa tiedon ensisijaisesti sähköpostilla, kun ennakkomaksun maksamisesta on päätetty. Kriisiluottoa suoraan liitosta

Uusi Insinööriliitto myöntää hakemuksesta työttömyysetuuteen oikeutetulle jäsenelle korotonta lyhytaikaista kriisilainaa, joka peritään takaisin suoraan IAET-kassalta ensimmäisestä työttömyysetuuden maksatuksesta alkaen. Lainaa myönnetään velkakirjalla yhden kerran ja sen suuruus on maksimissaan 2 000 euroa. ■ Lisätietoja: www.iaet.fi www.uil.fi > Jäsenedut ja -palvelut

Palkkaturvaan 19 miljoonaa lisärahaa ■ Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta

korottaa palkkaturvaan varattuja määrärahoja 19 miljoonalla eurolla. Lisäyksen perusteena on heikosta taloustilanteesta johtuvien yritysten maksuvaikeuksien ja konkurssien kasvu. Palkkaturvan tehtävänä on tukea maksukyvyttömiä työnantajia työntekijöiden palkka- ja muissa korvauksissa. Palkkaturvana maksettu saatava peritään työnantajalta tai konkurssipesältä korkoineen. UUSI

INSINÖÖRI

Kuluvan vuoden talousarviossa palkkaturvaan osoitetusta 22 miljoonasta eurosta oli heinäkuun puoleenväliin mennessä maksettu jo yli 19 miljoona. Palkkaturvahakemuksien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin kahdella kolmanneksella. Jos palkkaturvan käytön vauhti pysyy ennusteiden mukaisena, tänä vuonna turvaa maksetaan noin 36 miljoonaa euroa.

Nimityksiä Jani Huhtamella on aloittanut Uudenmaan piirin alueasiamiehenä. Hänen tehtävänään on kehittää ja toteuttaa UIL:n sekä Helsingin Insinöörien jäsenilleen tarjoamia palveluita. Muihin tehtäviin lukeutuu muun muassa puhelinpäivystys, tes-neuvotteluihin osallistuminen sekä erilaiset koulutukset opiskelijoille ja luottamusmiehille. Matemaattisia tieteitä opiskellut Huhtamella aloittaa syksyllä Metropolian tietotekniikan koulutusohjelmassa. Useita vuosia Elektrobit Oyj:n tytäryhtiössä ohjelmistosuunnittelijana toimineella Huhtamellalla on vahvaa kokemusta myös luottamusmiehen toimesta. Vapaa-aikana Huhtamella nauttii muun muassa kalastuksesta, laulamisesta ja moottoripyöräilystä.

Tradenomi Maarit Ojala toimii Uuden Insinööriliiton lainakäsittelijänä. Häneen työkuvaansa kuuluvat kriisiluottohakemuksiin liittyvien asioiden käsittely. Korottomalla lyhytaikaisella kriisiluotolla pyritään tuomaan helpotusta UIL:n jäsenten työttömyydestä tai lomautuksesta johtuviin talousongelmiin. Ennen uutta tehtävää Ojala on toiminut erilaisissa asiantuntijaorganisaatioissa, muun muassa asianajotoimistossa sekä tilintarkastusyhtiössä. Kaupallisten tutkinnon lisäksi Ojala on suorittanut avoimen yliopiston opintoja. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat vieraiden kielten opiskelu, pyöräily ja lenkkeily.

41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Atk Atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 LAHTI puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 801 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Maria Harju, Hanne Salonen, Juha Teerimäki assistentti Mervi Kinnunen, 0201 823 työsuhdeneuvojat Järjestötoiminta Panu Paajanen, Liisa Reunanen, Tiina Savikko johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Jäsentietopalvelu 0206 93 877 assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe Yksityisen sektorin asiamiehet jasen@uil.fi Matti Koskinen, 0201 801 846 Tomi Seppä, 0201 801 844 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 Juha Simell, 0201 801 848 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tarja Mörsky, Björn Wiemers, 0201 801 836 Tuula Oksanen ja Satu Sjöstedt Julkisen sektorin asiamies työnantajaperintä 0201 801 833 Juha Särkkä, 0201 801 843 lainakäsittelijä Maarit Ojala 0201 801 664 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 KEMI Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870 Olympiakatu 16 65100 Vaasa Opiskelija-asiat MIKKELIN INSINÖÖRIT RY info@iol.fi Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) faksi (015) 361 832 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 PL 129, 24101 SALO assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 sai@sai.fi kenttäasiamiehet www.sai.fi Anu Kaasalainen, 040 552 7990 Janne Laakso, 040 518 0058 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT sati@satakunnaninsinoorit.fi HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO Otavalankatu 9 A, 33100 TAMPERE puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen toimistosihteeri Tarja Virtanen jaana.kalviainen@helins.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@helins.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen www.helins.fi gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY toimisto@tampereeninsinoorit.fi Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 RIIHIMÄKI www.tampereeninsinoorit.fi toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 HÄMEENLINNA ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 JYVÄSKYLÄ Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


mennen tullen Osallistu kirjoituskilpailuun ja voita miniläppäri Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Suomen tieteiskirjoittajat ry järjestävät kirjoituskilpailun, jonka aiheena on ”Hyppää huomiseen – työelämä Suomessa vuonna 2030”. Kaikille avoimen kirjoituskilpailun tavoitteena on kuvata tulevaisuuden työelämää ja työn tekemisen muotoja. Kilpailuaika on 10.7.–18.9. Lisätietoa säännöistä ja palkinnoista osoitteesta http:// tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum.

Alihankinta 2009 -messut Tampereella Uusi Insinööriliitto on mukana alihankintateollisuuden parhaimpia kontakteja kokoavilla Alihankinta 2009 -messuilla. Tapahtuma järjestetään 8.–10.9.2009 välillä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta osoitteessa www.alihankinta.fi. Tervetuloa osastollemme!

Tutustuminen Rautatiemuseoon Tervetuloa tutustumiskäynnille rautatiemuseoon tiistaina 8.9. Hyvinkäälle. Lähtö Helsingistä Rautatientorin itäreunan tilausajolaiturilta ns. Fennian pysäkiltä klo 16.00. Klo 17.00 Rautatiemuseo, Hyvinkää. Opastettu kierros alkaa klo 17.15. Takaisin Helsingissä klo 21.00. Osallistumimaksu on 10 euroa/ henkilö ja se sisältää matkat linja-autolla, ohjelman ja kahvit. Ilmoittautuminen netissä 24.8. mennessä osoitteessa http://akava.multiedition.fi/rautatie Puh. 020 7489 432. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Retki on avoin kaikille uusmaalaisille Akavan jäsenjärjestöjen jäsenille. Lisätietoja  museosta www.rautatie. org/web/fi/default.asp Järjestää Akava Uusimaa aluetoimikunta, kulttuuri- ja virkistystoiminta UUSI

INSINÖÖRI

■ TURUN INSINÖÖRIT TUIKE

■ SATAKUNNAN INSINÖÖRIT

Elämä on pelkkää alamäkeä? No niinhän sen itse asiassa kuuluukin olla, kun kyseessä on alamäkiautoilu. Tule testaamaan ajotaitosi keskiviikkona 9.9. klo 17.30–19.00 MCC Hirvensaloon ja ota avekkisi toki mukaan. Ilmoittautumiset osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. Hinta: 5 €/nenä. Lisätiedot http://www. mccaction.com/turku/.

Syyskauden avajaiset pe 11.9. klo 18.00 – 21.00 Vuojoen kartanolla Eurajoella. Ala-Satakunnan Insinöörien järjestämät SATIn Syyskauden avajaiset pidetään Vuojoen kartanon historiaan ja nykypäivään tutustuen ammattioppaan johdolla ja nauttien kartanon keittiön antimista. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Satakunnan Insinöörien jäsenille perheineen. Tilaisuuden hinta on 10 €/henkilö, lapset alle 15 v. ilmaiseksi. Ilmoittautumiset SATIn toimistoon 4.9. mennessä, puh. (02) 6414130 tai  sati(at)satakunnaninsinoorit.fi.

Koulutus- ja kuntoilupäivät Pärnussa 24.–27.9. Matkan ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Tuiken nettisivuilta. Tulossa myös syksyllä psyykkauskoulutusta. Tapahtumarikas syksy tulossa, seuraa tiedotusta www.tuike.fi.

Pytinkien Paris - ”Puutalojen Pariisi” Kaupunkis kyläs - Puutaloasumisen ja korjausrakentamisen tapahtuma la 29.8.– su 30.8. klo 10–18 Uudessakaupungissa Noin 60 uusikaupunkilaista vanhassa puutalossa olevaa kotia avaa ovensa vieraille. Mielenkiintoisia ihmisiä, rakennuksia ja pihapiirejä esitellään aidossa ympäristössä. Korjausrakentamista näkee aidoissa kohteissa. Korjausrakentamisen ohjeita ja malleja saat tekijöiltä. Taidetta, antiikkia, pihakirpputoreja ja hyvää ruokaa on koettavana päivien aikana. Pääsymaksu tapahtumaan vain 8€/ hlö. Lapset alle 15v ilmaiseksi.

Seminaari puutalokulttuurista 29.8. klo 11–14. Katso tapahtuman kotisivuja ja kohteiden esittelyä www.uusikaupunki.fi/ihana. Voit jo tutustua puutaloalueen 60 kortteliin kortteleihin ja yli 600 rakennukseen www.uusikaupunki.fi/~rakuvat   Voit varata ryhmälle etukäteen myös ruokailun ja välttyä näin jonotuksilta. ihana@uusikaupunki.fi . FACEBOOKissa on myös Pytinkien Paris -ryhmä. www.facebook.com

Palkitse yhdistyksesi aktiivi toiminnastaan tai kehittämisideoistaan – Ehdota Vuoden Välkkyä TJS Opintokeskus jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, mikä on ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai auttanut yhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta. Etsimme ihmistä tai työryhmää, jonka hyvät ideat tai ahkera työpanos yhdistyksen jäsenpalvelun toteuttamisessa tai

yhdistyksen kehittämiseksi ovat tehneet sinuun niin suuren vaikutuksen, että haluaisit hänen/heidän tulevan ansioistaan palkituksi. Tee oma ehdotuksesi palkinnon saajaksi! Lähetä ehdotus perusteluineen kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle 30.9. mennessä, inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi tai TJS Opintokeskus. 43


LIVE HELSINKI

ä ä s i l i k Han

! A A M I O V senissä jä n o e m m a im o V aa ja min voimme aj

kkaam niä on, sitä teho se jä ulutaan jäsenän m em Mitä en nööriliittoon ku si In n ee ut U i. ujas oa ja sitä valvoa Sinun et n vahvistaa liitt se jä si uu en in . Joka järjestön kautta ässä. emaasi työeläm as n kautta Sinu on Saat lisäksi kunn nki uusi jäsen. ha ja lla si ui le iv el ns its Tee palvelus innot liiton jäse säännöt ja palk t, ee hj O n. no in palk YWKNƂ osoitteessa YY

Tulevaisuuden turvaa

Insinoori-0509-low  

päihitti jälleen 5/2009 Korkeakoululuokittelu jakaa mielipiteitä Viime vuonna insinöörit valmistuivat kuntoon kahteen erilaiseen maailmaan...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you