Page 29

Kangasvierin mielestä nykyisenlaisia yksityiskohtaisia neuvotteluja ei tarvitse tuoda kansalliselle tasolle. Tulostavoitteet ja -analyysi pitäisi käydä paikallisesti, koska siellä niihin voidaan vaikuttaa. Hän näkee ministeriön roolin vastuuna valtakunnallisista opiskelijoiden kokonaismääristä. Koulutustoimipisteiden määrä on vähentynyt pitkään

Kun ammattikorkeakoulukokeilu alkoi 1990-luvun alkupuolella, päädyttiin siihen, että ammattikorkeakoulut ovat nimenomaan kuntapohjaisia. Perusteluna oli aluekehityksen tukeminen, joka koettiin yhdeksi ammattikorkeakoulujen tärkeäksi tehtäväksi. Ammattikorkeakouluverkoston pohjan muodostivat 200 entistä opistotason oppilaitosta. Kunnalliset ylläpitäjät ovat karsineet verkostoa runsaasti. – Kun lukee opetusministeriön suosi-

Toimipisteasiassa on kuunneltava tarkkaan aluetta, että ei menetetä työelämäyhteyttä. tuksia vaikkapa strategisesta kehittämisestä, niin kiusaa ajatus, että tämähän on ollut yhtä rakenteellista kehitystä ammattikorkeakoulujen perustamisesta lähtien, Kangasvieri huokaa. Hän myöntää, että edelleen verkoston muutoksia tarvitaan, kun toimintaympäristö muuttuu. Esimerkiksi yhä on pieniä toimipisteitä, joissa koulutusohjelmat ovat hajautuneet sirpaleiseksi. – Voi olla järkevää, että ammattikorkeakoulujen omin päätöksin pyritään keskittämään, jotta saadaan hyvää koulutusta. Tätähän ammattikorkeakoulut keskenään tekevätkin. Kangasvieri muistuttaa, että Suomi on monimuotoinen maa. Jossakin osassa maata kaikki opetus voi olla keskitty-

nyt yhdelle kampukselle, jossakin voi olla hajautuneina erillisiin toimipisteisiin. Vaihtoehdot on ratkaistava alueen elinkeinorakenteen pohjalta, jotta muodostuu jouhevasti toiminnallista yhteistyötä. – Toimipisteasiassa on kuunneltava tarkkaan aluetta, että ei menetetä työelämäyhteyttä. Ammattikorkeakoulut elävöittävät kuntia

Anneli Kangasvierin mukaan kunnat pitävät kiinni ammattikorkeakouluistaan, mutteivät liikaa. – Kun opiskelijoita kulkee kaupungilla tai kylän raitilla, niin se on elävän elämän merkki yrityksille ja asukkaille. Kaikki eivät työllisty koulutuspaikkakunnallaan. Aloille, joissa työvoiman tarve on pieni, ei ole mielekästä kouluttaa joka puolella maata. Mutta jos kaikki koulutuspisteet keskitetään, se kiihdyttää muuttoa kasvukeskuksiin. – Tietenkin on suotavaa, että kuntien tekemät investoinnit johtavat vetreään ja innovatiiviseen työvoimaan alueella. Koulutuksen ennakointi on vaikeata. Elinkeinorakenne on murroksessa. Kangasvieri huomauttaa, että ammattikorkeakoululle on iso asia muuttaa rakennettaan, jos koulutusohjelmat ovat rakennettu palvelemaan paikkakunnan isoa yritystä, joka muuttaakin ulkomaille tai tekee konkurssin. Hän perää julkista keskustelua laman jälkeisestä koulutustarpeesta ja elinkeinorakenteesta. – Meillä voi olla aivan erilainen Suomi. Minkälainen, ei sitä varmaan kukaan osaa sanoa, mutta siihen pitää valmistautua. ■ Lisätietoja: Simo Juva, Anneli Kangasvieri ja Jouni Välijärvi: Kuntaperusteisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Suomen Kuntaliitto 2009.

UUSI

INSINÖÖRI

29

Insinoori-0509-low  

päihitti jälleen 5/2009 Korkeakoululuokittelu jakaa mielipiteitä Viime vuonna insinöörit valmistuivat kuntoon kahteen erilaiseen maailmaan...

Insinoori-0509-low  

päihitti jälleen 5/2009 Korkeakoululuokittelu jakaa mielipiteitä Viime vuonna insinöörit valmistuivat kuntoon kahteen erilaiseen maailmaan...