Page 27

täviä jonkin verran myös opinnäytetyössään. Työnantaja tuli vastaan häntä antamalla alkuun mahdollisuuden käyttää opintoihin kaksi päivää viikossa. – Se oli ehdoton tuki oppimiselle. Tutkinnon olisi ehkä saanut muutenkin. Hietala suoritti tutkinnon tiukassa tavoiteaikataulussa eli vuodessa. Kaikki opiskelukaverit eivät valmistuneet niin nopeasti: erilaiset elämäntilanteet vaikeuttivat tahtia. Suurin osa heistä on tyypillisissä insinööritöissä. Hietala oli ryhmässään ainoa, jolla oli päivittäistä työkokemusta palveluliiketoiminnasta. – Tärkeä osa tutkintoa oli lopputyö omasta työstä. Jos olisi ollut eri aihe, ajankäyttö olisi voinut olla haaste. Palveluliikennetoiminnan uusi tulevaisuus innosti

Työnantaja ehdotti lopputyön aihetta ja Ari-Pekka Hietala kiinnostui sähköisen kaupankäynnin uudesta tulemisesta teollisuuteen. Asiaan paneutuminen nähtiin myös muualla, sillä Hietala palkittiin keväällä Thesis-kilpailussa. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa opinnäytetöiden Thesis-kilpailussa palkitaan vuosittain parhaat opinnäytetyöt. Vuodesta 1992 järjestettyyn kilpailuun osallistuivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt. Kilpailun raadin mielestä Hietala on perustellut opinnäytetyönsä tarpeellisuuden hyvin. Hän käsittelee verkkokaupan kehittymistä, sen etuja sekä sen kasvua ajavia tekijöitä kattavasti. – Kokonaisuudessaan opinnäytetyö viestii tekijänsä perehtyneisyydestä aihealueeseen sekä kyvystä kypsään ja ammattimaiseen tutkimukseen, raati summaa. Hietalan silloin työnantaja Kone hyötyi konkreettisesti opinnäytetyön tuloksista. Ennen opintojen alkua talon sisällä oli katsottu hänelle uusi työpaikka, mutta taloustilanteen takia tehtävä laitettiin jäihin. – Minulla oli kova hinku päästä eteenpäin, Hietala kertoo. Hän vaihtoikin vuoden alussa Vaisalalle. Uuden työpaikan saannissa auttoi UUSI

INSINÖÖRI

Suomalaisopiskelijat suosivat Eurooppaa vaihtokohteena Korkeakoulujen vaihto-opiskelijoista 68 prosenttia suuntaa vaihtojaksollaan johonkin Euroopan maahan. Espanja, Ruotsi, Saksa ja Ranska ovat suosituimpia kohdemaita. ansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn mukaan ammattikorkeakouluista ja yliopistoista lähti viime vuonna lähes 8 700 opiskelijaa ulkomaille. Heistä joka neljäs lähti opintoihin sisältyvälle kansainväliselle harjoittelujaksolle. Ulkomailla opiskelun suosio on korkeakouluissa kasvanut vuoteen 2007 verrattuna yli 400 henkilöllä. Ulkomaille lähti viime vuonna enemmän korkeakouluopiskelijoita kuin koskaan aiemmin. Puolet lähti ulkomaille Euroopan unionin Erasmus-ohjelman kautta. Korkeakouluihin myös saapui enemmän ulkomaisia vaihto-opiskelijoita kuin aiemmin, yhteensä yli 8 800. Suurin osa heistä tuli Euroopasta, erityisesti Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Puolasta ja Italiasta. Suomen korkeakouluissa on runsaasti vieraskielisiä, tutkintoon johtavia koulutusohjelmia. Käytännössä kaikki ovat englanninkielisiä. Erityisen runsaasti tarjontaa on kehitetty maisteritason ohjelmiin sekä kauppatieteen, tekniikan ja informaatioteknologian aloille.

K

Vuorovaikutusta eri taustoista tulevien kesken

CIMO selvitti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vieraskielisten ohjelmien vastuuhenkilöiden nä-

tuore koulutus palvelubisneksen alalta, missä ei ole ainakaan vielä paljon alaa osaavia insinöörejä. Henkilökohtaisesti Hietala kokee saaneensa koulutuksen myötä muun

kemyksiä ohjelman järjestämisestä. Heidän mukaansa yleisimmät onnistumisen kokemukset liittyvät ulkomaalaisiin opiskelijoihin. On saatu hyviä ja innostuneita opiskelijoita eri puolilta maailmaa ja mielekästä vuorovaikutusta eri taustoista tulevien opiskelijoiden ja opettajien välille. Myös haasteet liittyvät ulkomaalaisiin opiskelijoihin kuten opiskelijan huonoon taloudelliseen tilanteeseen tai erilaisten opiskelukulttuurien yhteentörmäykseen. Englanninkielisissä tutkintoohjelmissa opiskelee enimmäkseen ulkomaalaisia opiskelijoita, vaikka suuri osa ohjelmista tavoittelee opiskelijoiksi sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Harvoihin ohjelmiin ulkomaalaisia opiskelijoita rekrytoidaan kovin suunnitelmallisesti. Aina siihen ei nähdä tarvettakaan, kun tasokkaita opiskelijoita tulee ulkomailta muutenkin. Vieraskielisen koulutusohjelman perustamiseen motivoi moni tekijä, kuten laitoksen profiloiminen, työelämän kansainvälistymistarpeet tai opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden tukeminen. Jonkin verran ohjelmien perustamiseen ovat vaikuttaneet myös pula kotimaisista opiskelijoista tai tarve saada ulkomailta työntekijöitä Suomeen. ■ (K.T.)

muassa itsevarmuutta ja hyviä kavereita. Hän arvelee menevänsä seuraavat viisi vuotta nykyisellä koulutuksella. Sen jälkeen on kenties taas aika päivittää osaamista teoreettisella koulutuksella. ■ 27

Insinoori-0509-low  

päihitti jälleen 5/2009 Korkeakoululuokittelu jakaa mielipiteitä Viime vuonna insinöörit valmistuivat kuntoon kahteen erilaiseen maailmaan...

Insinoori-0509-low  

päihitti jälleen 5/2009 Korkeakoululuokittelu jakaa mielipiteitä Viime vuonna insinöörit valmistuivat kuntoon kahteen erilaiseen maailmaan...