Page 1

Kesätyö poiki jatkopestin 5

2017

Insinööriys tiheimmillään

Äidin ja isän perhevapaat

Opintotuki muuttuu


41

14

38

Sisällys 5/2017 10 14 16 18 20 22 24 26 28 38 41 43

Luottamusmies ja työnantaja yhdessä Uutta älyä terveydenhuoltoon Lakko ei ole itsetarkoitus Työpaikoille naisia ja miehiä Britannialla keinoja EU-kauppaan Kesätöissä ydinvoimalassa Suomen järkevin kunta Taivaskaan ei ole rajana Yhdessä syöminen kannattaa Opiskelijoiden formulakisa Kesäkaravaanilla herkuteltiin Kokemusten jano vie merille VAKIOT

3 4 9 21 30 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkitua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Pekka Leino

Avaruuskävelyä opetellaan veden alla. s. 26

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2017 / 28.9., 2.11., 14.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Toimitusjohtajan erilainen näkökulma

S

atavuotiaan Suomen merkittävimpiin teollisuusyrityksiin kuuluvan Valmetin nykyinen toimitusjohtaja Pasi Laine kertoi muutama viikko sitten Talouselämän haastattelussa ajatuksiaan suomalaisesta teollisuudesta, koulutusjärjestelmästämme, nuorisosta ja isänmaan tulevaisuudesta vähän laajemminkin. Haastattelu oli ajatuksia herättävä, virkistävä poikkeus isojen yritysten toimitusjohtajien ja hallitusherrojen viime vuosien sanomisten virrassa. Laine oli muun muassa huolissaan nuorista, etenkin pojista, jotka menestyvät koulussa heikosti lukuaineissa. Kaikille koulu ja pänttääminen eivät tunnetusti maistu, mutta mahdollisimman monen pitäisi löytää paikkansa yhteiskunnassa. Tämän toteamisessa ei ole mitään uutta. Sen sijaan uudenlaista ja tervetullutta ajattelua on se, että ison pörssiyhtiön toimitusjohtaja pohtii julkisuudessa mahdollisuutta luoda yritykseen jonkinlaisia matalan kynnyksen sisääntulopaikkoja. Kuten Laine toteaa, tällaiset ”tsupparivoimat” ja työelämän aloituspaikat ovat ajan saatossa kadonneet tyystin nyky-yrityksistä. Siihen on syynsä: 2000-luvun tehokkuusajatteluun ja kvartaalitalouteen sopii huonosti ajatus konepajan nurkissa pyörivistä ”joutomiehistä” tai huoli nuorison työelämän perustaitojen karttumisesta. On hyvä, että edes yksi yritysjohtaja rohkenee ajatella toisin ja sanoa sen myös ääneen. Lehdessä Laine pohtii sen seurauksia, että yhteiskuntaan tulee jatkuvana virtana nuoria vailla mitään kosketusta työelämään. Toivottavasti 220-vuotiaan Valmetin toimitusjohtajan huoli muuttuu teoiksi ja yritykseen synnytetään työelämän aloituspaikoiksi sopivia työtehtäviä. Jos hanke vielä toteutetaan niin, että työ ja toimeentulo kulkevat käsi kädessä – työuraansa aloittelevalle nuorelle syntyy tunne molemmille osapuolille reiluista työehdoista – yritys voi olla luomassa maahan uudenlaista, vastuullista yrityskulttuuria. Lainetta närästää myös puhe savupiipputeollisuudesta. Valmet, Wärtsilä ja monet muut vanhat suomalaisyritykset ovat kaukana savupiipputeollisuudesta. Nykyään ne valmistavat huipputeknologiaa ympäri maailmaa. Pitkä historia ei tee niistä fossiileja. Päinvastoin, ne ovat esimerkki siitä, että Suomi tarvitsee jatkossakin monipuolista teollisuutta ja käden taitoja.

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Teknologiateollisuus ry:n kanssa neuvottelevat YTN:n kolme alaa – teknologiateollisuus, suunnittelu- ja konsultointi ja tietotekniikan palveluala – järjestävät syyskuussa yli 30 tilaisuuden kenttäkierroksen, joka kattaa koko Suomen. Kierros alkaa 12. syyskuuta Hämeenlinnasta ja päättyy 28. syyskuuta pohjoiseen Tornion ja Rovaniemen tilaisuuksiin. Kiertueen aikataulu paikkakuntineen on muun muassa alojen internet-sivuilla ja kampanjasivulla tyoehdot.ytn.fi. Teknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu Takala sanoo kiertueen olevan osa valmistautumista syksyn neuvottelukierrokseen. – Kun kolmen alan neuvotteluosapuoli on sama eli Teknologiateollisuus ry ja yhteisestä kiertueesta on saatu aikaisemmin hyviä kokemuksia, päätimme jälleen yhdistää voimia ja hakea synergiaetuja, Takala sanoo.

Jari Rauhamäki

Teknon kolmella alalla yhteinen kenttäkierros

Hannu Takalan mukaan kiertueet ovat neuvottelijoille tärkeä tapa hankkia tietoa kentän tunnoista.

5,3 % Työttömiä insinöörejä oli kesäkuussa vähemmän kuin kolmen edellisen vuoden kesäkuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan laskennallinen työttömyysaste oli 5,3 prosenttia.

4

Väärinkäytösten ilmoittajat suojeluun Väärinkäytösten ilmoittajien suojelemisessa odotetaan EU-tason edistystä vielä tänä vuonna. Euroopan parlamentti EP, työntekijäjärjestöt ja muut sidosryhmät ovat vaatineet komissiolta lainsäädäntötoimia, jotta ilmoittajia voitaisiin suojella paremmin. Näin saavutettaisiin yleistä etua ja voitaisiin vaikuttaa laittomaan ja luvattomaan toimintaan kuten esimerkiksi korruptioon ja veropetoksiin yhä tehokkaammin. FinUnions kannattaa EU-tason lainsäädäntöä ja ilmoittajan suojelemisen ulottamista mahdollisimman monenlaisiin tilanteisiin. Fonunionsin mielestä lainsäädännön pitää kattaa sekä yksityisen että julkisen sektorin ja kaikenlaiset työntekijät palvelussuhteen tai statuksen laadusta riippumatta. Ilmoittamisen kynnys on saatava matalaksi. Euroopan parlamentissa on parhaillaan tekeillä kanta siitä, millaista lainsäädäntöä komission halutaan ehdottavan. EP peräänkuuluttaa laajaa lainsäädäntöä sekä ilmoituksen tekijälle kattavaa juridista, psykologista ja taloudellista tukea. FinUnions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n, yhteinen edustusto Brysselissä. FinUnions edustaa 1,7 miljoonaa suomalaista työntekijää Euroopan unionissa.


Yhteiset askeleet kohti uutta työpaikkaa Uratehdas ja Työnhakuveturi järjestävät jälleen perjantaina 8.9. Walk for Jobs -rekrytointitapahtuman. Tampereella reippaillaan Pyynikin Urheilukentällä ja Helsingissä Telia 5G-areenalla. Insinööriliitto on paikalla Helsingin tapahtumassa. Tapahtuman idea on yksinkertainen; työnhakijan ja rekrytoijan yhteinen kierros kentän ympäri on minihaastattelu, jossa hakija pääsee kertomaan osaamisestaan. Perinteistä poikkeavasta, rennosta rekrytapahtumasta on tullut suosittu molempien osapuolten keskuudessa. Mukana on työnantajia eri aloilta, rekrytointiyrityk-

siä ja muita työllistymistä tukevia yhteistyötahoja. Walk for Jobs on maksuton sekä työnhakijoille että yrityksille. Pirkanmaan Uratehdas ja Uudenmaan Työnhakuveturi ovat korkeakoulutetuille suunnattuja omaehtoisen työllistymisen tukiprojekteja. Insinööriliitto on mukana molemmissa projekteissa.

Minna Virolainen

BITTIKATTAUS

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tampere: uratehdas.fi/walkforjobs Helsinki: www.tyonhakuveturi.fi/ walk-for-jobs Viime vuonna Tampereella kenttää kierrettiin ahkerasti.

Osasairauspäiväraha edistää työhön paluuta

Edut tutuiksi ja käyttöön Kuukauden etu nostaa esiin kuukausittain yhden Insinööriliiton jäsenyyteen kuuluvista eduista ja palveluista sekä kannustaa jäseniä hyödyntämään niitä omaan tilanteeseen sopivalla tavalla. Etu esitellään liiton nettisivuilla osoitteessa www.ilry.fi/kuukauden-etu. Lisäksi Kuukauden etu näkyy Insinööriliiton sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeissä. Elokuun Kuukauden etu on Työpaikkatori, liiton jäsensivujen rekrytointipalvelu. Työpaikkatorilla työnantajat hakevat osaajia teknii-

kan alan avoimiin tehtäviin ympäri maata. Jos etsit uutta työpaikkaa tai mietit tulevia askelia urallasi, kannattaa tarkistaa Työpaikkatorin tarjonta säännöllisesti. Työpaikkatorilla ilmoittaminen on työnantajalle ilmaista ja ilmoituksen voi jättää sähköisellä lomakkeella. Jos työpaikallesi etsitään uusia tekniikan osaajia, vinkkaa palvelusta työnantajallesi tai rekrytointia hoitavalle henkilölle. Syyskuun Kuukauden etuna esitellään akavalaisten uusi jäsenetupalvelu Member+.

Osasairauspäivärahan käyttö työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa lisää vakiintunutta työhön paluuta ja työssä oloa kahden vuoden seuranta-aikana. Osasairauspäivärahaa käyttäneet jäivät seurannassa täydellä sairauslomalla olleita verrokkihenkilöitä harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle Osasairauspäiväraha otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2007. Aluksi sitä oli mahdollista käyttää yhtäjaksoisen 60 täyden sairauspäivärahakauden jälkeen. Vuodesta 2010 se tuli mahdolliseksi jo sairauspäivärahakauden alusta. Osasairauspäivärahajärjestelmä näyttää edistävän kokopäiväisesti vakiintuneessa työsuhteessa työskentelevien vajaakuntoisten työntekijöiden pysymistä ansiotyössä. – Heidän työpanoksensa saattaa olla yhteiskunnalle merkittävä erityisesti toimialoilla, joilla ei ole helposti saatavissa työvoimaa, sanoo tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi osasairauspäivärahaa saaneilla vaikutus vakiintuneeseen työhön paluuseen on erityisen suuri. Osasairauspäivärahan myönteiset vaikutukset olivat suurempia yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tiedot selvisivät Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa. Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä ja sitä haetaan Kelasta. Osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä tekevät määräaikaisen sopimuksen osa-aikatyöstä.

5


BITTIKATTAUS

Palkkasumma kasvoi keväällä pari prosenttia PETTERIN PALSTA Petteri Oksa neuvottelujohtaja Insinööriliitto

Neuvotteluissa kyse ostovoimasta

S

yksyn ja alkutalven työmarkkinaratkaisuihin on ladattu paljon odotuksia. Eniten huomiota saavat palkankorotukset. Ottaen huomioon hyvin maltillisen palkkapolitiikan, jota vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on noudatettu, tämä ei ole yllätys. Kukaan ei halua pilata kasvua poskettomilla palkkavaatimuksilla. Tämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys, vaikka julkisuudesta voisi muuta päätellä. Yllätys ei voi olla sekään, että talouskasvun aikana halutaan maltillisesti kehittää palkansaajien ostovoimaa. Inflaatio kohtelee samalla tavoin sekä ihmisiä, että yrityksiä. Siksi sen vaikutukset tilinauhoihin pitää taklata liittojen sopimilla palkankorotuksilla. Tehokkaimmin tämä hoidetaan kaikille kohdistettuina yhtä suurina korotuksina. Kun rahan arvon lasku on kaikille sama, sen osalta pitää olla kaikille sama korotus. Kilpailukykysopimus aiheuttaa edelleen palkansaajien maksurasituksen kasvua, kun sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajilta jatkuu. Nämä olisi viisasta kompensoida verotuksella. Jos niin ei käy, täytyy maksujen nostoa vaatia hoidettavaksi palkankorotuksin. Työnantajat pitävät palkkojen sopimuskorotuksia vastenmielisenä asiana. Vaikka yhteisymmärrys korotusten tasosta löytyisikin, niin tekotapa aiheuttanee kiistaa. Työnantajien mielestä kun tuntuu olevan oikein jakaa palkankorotuksia vain paikallisesti ja vain osalle työntekijöistä heidän itsensä päättämällä tavalla. Kaikissa työehtosopimuksissa on myös laadullista kehittämistä. Esimerkiksi vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisen, etätöiden tekemisen ja työntekijöiden hallintoedustus odottavat ratkaisuaan. Kilpailukykysopimuksen tuoman työajanpidennyksen purkamisestakin on syytä keskustella. Päähuomio kiinnittynee kuitenkin palkkoihin. Säästä huolimatta on työmarkkinoiden syksystä ja talvesta tulossa kohtuullisen kuuma. Vaatimus palkansaajien ostovoiman turvaamisesta nousukaudella ei voi olla kohtuuton.

6

Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli huhti–kesäkuussa 2,1 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Pelkästään kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten huhti–kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,2 prosenttia. Palkkasumma kasvoi nopeimmin rakentamisen toimialalla. Kasvussa olivat myös teollisuuden sekä kaupan ja rahoitustoiminnan palkkasummat. Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli 4,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Pelkästään kesäkuussa yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi 7,1 prosenttia. Julkisen sektorin palkkasumma oli 2,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Kilpailukykysopimuksen myötä toteutettu lomarahojen leikkaus 30 prosentilla julkisen sektorin työntekijöiltä näyttäytyi julkisen sektorin palkkasummien kehityksessä; palkkasumma laski kesäkuussa 5,2 prosenttia edellisvuodesta. Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 0,5 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli 0,7 prosenttia. Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten ajoneuvoveron, sähkön, savukkeiden ja vuokrien kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua hillitsi muun muassa matkapuhelinten hintojen halpeneminen sekä asuntolainojen korkojen lasku.

Suvivisa osoittautui vaikeaksi Insinööri-lehden Suvivisaan tuli 58 vastausta. Kaikkiin kymmeneen kysymykseen oli vastannut vain 18 ihmistä. Joukossa ei ollut yhtäkään kymmenen oikein vastannutta. Kaksi oli vastannut oikein yhdeksään kysymykseen. Vaikeimmat kysymykset olivat Suomen ensimmäisen tietokoneen valmistumisaika ja vuosituhannen vaihteen tekninen protokolla. Kumpaankin vastasi oikein vain 11 vastaajaa. Helpoin kysymys puolestaan oli nautaeläimen hyvin säilyvän herkun keksijä, jonka osasi nimetä 36 vastaajaa. Pääpalkintona kilpailussa oli kuudennen kysymyksen vastaus eli sykemittari. Koska kukaan ei vastannut kaikkiin kysymyksiin oikein, pääpalkinto arvottiin kaikkien vastanneiden kesken. Suunto Ambit3 Run -sykemittarin voitti Mikko Tuomivirta Helsingistä. Lisäksi arvottiin 50 euron lahjakortti Verkkokauppaan, jonka voitti Esa Salonen Helsingistä, ja 50 euron lahjakortti Suomalaiseen kirjakauppaan, jonka voitti Kari Jalava Uudestakaupungista. Kysymysten oikeat vastaukset on julkaistu Insinööri-verkkolehdessä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi/suvivisan-ratkaisut.


BITTIKATTAUS

Suomi on turvallinen maa työskennellä Työnantajat ja työntekijät ovat lähes yksimielisiä siitä, että suomalaisilla työpaikoilla on turvallista työskennellä. Sen sijaan jopa kolmannes työikäisistä näkee ongelmia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Moni työntekijä ja esimies pitää haasteena arjen tasapainottamista. Haasteet kärjistyvät ruuhkavuosia elävillä 28–37-vuotiailla, joista 40 prosenttia kokee vaikeuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Ruuhkavuosista aiheutuvat ongelmat korostuvat naisten kohdalla kaikissa ikäryhmissä 28–57-vuoden välillä. Kriittisiä arvioita yhteensovittamisesta antavat myös 28–37-vuotiaat miehet. Kansainvälisesti Suomi on kuitenkin monia maita edellä perheen ja työn yhteensovittamisessa. – Meillä on paljon joustavia toimintatapoja sekä teknologiaa, jotka osaltaan helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Toisaalta osa-aikatyön kulttuuri ei ole meillä yhtä vahva kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, kertoo Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko. Tiedot käyvät ilmi TEM:n Työelämä 2020 -hankkeen, Suomalaisen Työn Liiton, Tekesin ja Työterveyslaitoksen teettämästä selvityksestä.

Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu alkaa Akavan opiskelijat etsii jälleen Suomen parasta kesätyönantajaa. Kilpailu järjestetään kymmenennen kerran ja se on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Akavan opiskelijat kiinnittää kilpailulla huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja esimiestaitoihin. Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Kilpailun voittajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana ja kilpailun suojelijana toimii työministeri Jari Lindström. Lisäksi raatiin kuluu Akavan opiskelijoiden puheenjohtajiston ja työjaoston jäseniä. Akavan opiskelijat muistuttaa, että kesätyöt ovat opiskelijalle tärkeä toimeentulon ja työkokemuksen lähde. Kesätyöntekijöitä palkkaamalla myös työnantajat voivat luoda yhteyksiä nuoriin osaajiin. – Kesätöiden tarjoaminen antaa yrityksille mahdollisuuden sitouttaa nuoria ja motivoituneita tulevaisuuden osaajia toimintaansa. Nuoret pääsevät kesätyössä kehittämään osaamistaan ja oppivat työelämän pelisääntöjä, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiainen.

– Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun tarkoituksena on juhlistaa reilulla tavalla toimivia ja nuoria työntekijöitään arvostavia työpaikkoja.

Ehdotuksia voi antaa 30. syyskuuta saakka. Lue lisää: www.akava.fi/paraskesatyonantaja.

7


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Valtio huolehtikoon omistuksistaan viisaasti

V

iime aikoina on käyty keskustelua valtion omistajapolitiikasta. Muun muassa Nesteellä ja VR-konsernissa henkilöstöryhmät ovat olleet huolissaan, mitä valtio aikoo omistuksillaan tehdä ja mitä yritysten pilkkomisista seuraa. On vaikea ymmärtää, miksi valtio haluaa myydä osan Nesteestä, joka on ollut hyvin tuottava bisnes. Henkilöstö on ollut tyytyväinen valtion omistukseen ja tapaan kehittää yhtiötä. Nyt on pelkona, että todennäköisen myynnin yhteydessä liiketoimintojen pitkäjänteinen kehittäminen jää taka-alalle. Pitkäjänteisyyden tilalle on tullut kvartaalitalous, joka saattaa tuoda lyhyellä tähtäimellä sijoitukselle parhaan tuoton. Henkilöstön, joka on usein yrityksessä selvästi kauemmin kuin johto, sitoutuminen on koetuksella. Samoin on motivaation laita etenkin, kun yritysten johtoa palkitaan avokätisesti työntekijöihin verrattuna. Motivoitunut henkilöstö on selvästi suurempi kilpailuetu ja tuottavuuden lisääjä kuin monet muut tekijät. Aiemmin on ajateltu, että valtion on hyvä omistaa strategisesti tärkeitä yhtiöitä. Ne voivat tärkeitä palvelujen tuottajia tai muuten yhteiskunnalle merkittäviä. Ei tällaisten yhtiöiden pidä olla tuotto-odotusten suhteen samalla viivalla yksityisten pörssiyhtiöiden kanssa.

Totta kai valtio-omisteisissa yhtiöissäkin liiketoiminnan tulee olla tervettä, mutta valtiolla on omistajana myös mahdollistajan rooli. Se tarkoittaa kansalaisten palveluiden tuottamisen lisäksi yksityisten yritysten toiminta- ja kilpailukyvyn varmistamista. Valtion pitää yrityksissään huolehtia pitkäaikaiseen kehitys- ja tutkimustyöhön satsaamisesta. Se synnyttää maahan osaamista, uusia työpaikkoja ja ostovoimaa. Valtion strategiset kumppanuudet yksityisten yritysten kanssa ovat myös hyvä vaihtoehto. Omistajana valtion tulee valvoa vahvan omistajan tavoin omaa sekä yhteiskunnan etua yritysten päätöksenteossa. Jäsentemme kannalta yhtiöittämisissä on myös mahdollisuuksia. Näin on VR-konserninkin tapauksessa. Yksityisten operoimat junat eivät kuitenkaan mahdu pääkaupunkiseudun liikenteeseen yhtään sen paremmin kuin nykyiset VR:kään, joka on pitkään tuskaillut etenkin Helsinki–Pasila rataosan tukkoisuutta. Tukkoisuutta ja sen negatiivistä vaikutusta junaliikenteeseen VR:n pilkkominen ei ratkaise. Toivottavasti poliittisilla päättäjillä on malttia toteuttaa yhtiöittäminen ja tuleva rautateiden kilpailutus asiakkaiden eli veronmaksajien sekä VR-konsernin henkilöstön kannalta parhaalla tavalla. Pelkkä veronmaksajien rahoilla rakennetun vahvan taseen luovutus yksityisten yritysten käyttöön ei tätä toivetta sellaisenaan palvele.

9


Ari Ratinen kannustaa esimerkillään kollegoja liikkumaan. 10


Suunnittelutoimiston luottoliikkuja TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Kimmo Brandt

Palkkaus ja palkitseminen ovat luottamusmiehen vakioaiheita edustettavien kanssa. Työnantajan kanssa yhdessä tuetaan henkilöstön hyvinvointia. ››

11


V Kesken työpäivän voi hengähtää lätkäpelin seurassa.

12

uonna 2010 fuusion seurauksena syntyi suunnittelutoimisto RD Velho, jossa työskenteli noin 40 henkilöä. Seitsemässä vuodessa yritys on kasvanut ja henkilöstöön kuuluu noin 220 henkeä. Osa kasvusta on tullut yritysostojen kautta. Työntekijät ovat lähinnä insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Tuotekehitysinsinööri Ari Ratinen muistelee, että yrityksen alkutaipaleella oli ratkaistavana työsopimukseen liittyvä asia. – Emme oikein tienneet, mitä asian kanssa pitäisi tehdä, joten halusimme työntekijäosapuolelle henkilöstöedustajan. Asia saatiin silloin sovittua ja sen jälkeen on monta muutakin asiaa selvitetty. Syksyllä 2011 taloon valittiin vaaleilla luottamusmieheksi Ratinen. Hänellä on nyt kolmas kausi meneillään. Nykysin RD Velholla on toimipisteet kahdeksalla paikkakunnalla. Yrityksen johdossa on huomattu, että henkilöstöstä kannattaa pitää huolta. Kun yritys oli pieni, luottamusmiehen piti välillä muistuttaa työnantajaa hyvinvoinnin tärkeydestä. Työntekijälle ja omistajalle tai työnantajalle esimerkiksi kuormittavuus on eri asia.

Suunnittelutoimistossa oman haasteensa tuo yhteishengen luominen, kun valtaosa työntekijöistä työskentelee asiakasyrityksen tiloissa. – Miten porukka saadaan kasaan ja tuntemaan olevansa Velholla töissä eikä asiakasyrityksessä, luottamusmies pohtii. HENKILÖSTÖ ARVOSTUKSEN KOHTEENA

RD Velholla on tehty määrätietoista työtä henkilöstön eteen, sillä omaa väkeä arvostetaan talossa. – Hyvinvoinnista menestyskin tulee. Meillä kannustetaan liikuntaan ja oman hyvinvoinnin ylläpitoon, Ratinen sanoo. Työnantaja tukee liikuntaharrastuksia esimerkiksi liikuntaseteleillä. Eri paikkakunnilla on omat urheilutapahtumansa ja lajikokeilunsa. Hyvinkään toimipisteen väki on kokeillut muun muassa melontaa. – Etätyömahdollisuus, arjen palkitsemisjärjestelmä ja kuukauden työntekijä, Ratinen listaa talossa tehtyjä muita konkreettisia, hyvinvointia edistäviä toimia. Yrityksen arjen palkitsemisjärjestelmässä voidaan palkita esimerkiksi hyvästä asiakaspalautteesta. Velholla korostetaan myös esimieskoulutuksen tärkeyttä. – Kehumisesta ihminen kasvaa, luottamusmies muistuttaa. Kehityskeskustelukäytäntöä on parannettu. Henkilöstö koki kerran vuodessa käytävän keskustelun raskaaksi. Sen tilalle tuli kevyempi versio, niin sanottu RD talk. Noin kerran kuukaudessa varataan kalenterista aika, jolloin keskustelu esimiehen kanssa voi tapahtua vaikka kahvin ääressä. Siitäkin tehdään muistiinpanot. – Jos joku asia tulee esiin tarpeeksi monta kertaa, se on oikeasti pielessä. Ja silloin siihen täytyy löytää ratkaisu, Ratinen sanoo.


”Neuvotteluissa tarvitaan hyvää vuorovaikutusta.”

– Tehdään molemmille puolille hyviä sopimuksia. Ei ole kenenkään etu, että ehdot ovat kohtuuttomat, Ari Ratinen sanoo.

OMALLA AJALLA EI TARVITSE MATKUSTAA

YMMÄRRYSTÄ MYÖS VASTAPUOLELLE

Vuosien varrella RD Velholla on ollut monenlaisia neuvotteluja. Vuosia sitten talossa oli yt-neuvottelut. Ratisen mukaan niissä onnistuttiin sopimaan alkuperäistä esitystä pehmeämmät tavat, joilla säästötoimet saavutettiin. Samanaikaisesti yritys sai menetettyjen kauppojen tilalle uusia eikä henkilöstöä tarvinnut lomauttaa. – Matkustussäännöstä oli pitkä vääntö. Uudet säännöt ovat suhteellisen yksinkertaisia, mikä vähentää epäselvyyksiä, Ratinen kertoo. Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan omavastuuaika on kaksi tuntia; RD Velhossa loput ovat palkallista aikaa. Tämän vuoden alussa talossa otettiin käyttöön työaikapankki, johon kerättyjä tunteja voi pitää vapaana tai vaihtaa rahaksi. Pankkitunteja kertyy muun muassa sen takia, että RD Velholla on ollut rekrytointivaikeuksia. Viime vuonna taloon perustettiin henkilöstötyöryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmän jäseninä ovat luottamusmiehen ja toimitusjohtajan lisäksi hr-edustus, keskijohtoa sekä työntekijöiden edustaja. – Olen kokenut, että se on hyvä, kun luottamusmiehen lisäksi on muitakin mielipiteitä, kuinka ratkaista erilaisia asioita. Työntekijätkin luottavat ryhmän ratkaisuihin.

Ratisen mukaan luottamusmiehellä on merkittävä rooli työpaikan ilmapiirin luojana. Hänen pitää olla työnantajalle myös neuvonantajana. Omana vahvuutenaan Ratinen pitää sitä, että hän tuntee työntekijäroolin lisäksi myös työnantajaroolia. – Etenkin pienessä yrityksessä työantajalla voi olla aito huoli toimeentulosta. Kun luottamusmies ja työnantaja neuvottelevat, Ratisen mielestä kannattaa välttää hirttäytymistä omiin tavoitteisiinsa. Ennen neuvotteluja kotiläksyt on syytä tehdä huolella. Valmistautuneena on paremmat mahdollisuudet onnistua. – Meillä neuvotteluissa toimii hyvä vuorovaikutus alun harjoittelun takia. Aluksi hieman räiskyi, Ratinen hymähtää. Työntekijöiden hyvinvoinnin kehittäminen sisältää pitkiä prosesseja ja vaatii molemmin puolista luottamusta ja opettelua. Yrityksen kasvu on tuonut eteen uutta sekä luottamusmiehelle että työnantajalle. Ratinen kiittelee liiton tukea omaan rooliinsa. Parikymmentä vuotta suunnittelualalla eri yrityksissä työskennellyt Ari Ratinen käyttää työajasta 5–10 prosenttia luottamusmiehen tehtäviin. Hänen päivätyönsä vaihtelevissa projekteissa sisältää tuotekehityksen varioivia mekaniikkarakenteita ja PDM/CAD -järjestelmäkehitystyötä. 13


Uutta älyä terveydenhuoltoon TEKSTI: Minna Virolainen KUVA: Annika Rauhala

Insinööri markkinoinnissa on edelleen omanlaisensa erikoisuus. Varsinkin kun kyseessä ei ole perinteinen teollisuusala.

14


Eveliina Paljärven mielestä tuotantotalouden opinnot antoivat hyvän pohjan laajaalaista osaamista vaativaan hybridirooliin.

T

erveydenhuollon alan markkinointijohtaja Eveliina Paljärven työnantaja on IBM. Terveydenhuollon osalta yrityksen kärkituotteita ovat Watson-teknologioihin perustuvat sovellukset. Watson on IBM:n kehittämä kognitiivinen järjestelmä. Paljärvi selventää. Avustava äly analysoi valtavia määriä aiheeseen liittyvää tietoa, ruotii massasta olennaisen ja tekee siihen perustuvia päätelmiä. Lääkärille järjestelmä voi tarjota esimerkiksi tukea diagnoosin tekoon. Yksi konkreettinen esimerkki Watsonin hyödyntämisestä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lastenklinikalla keskosten hoidossa käytössä oleva järjestelmä. Se pyrkii tunnistamaan ennalta uhkaavan verenmyrkytyksen. Maailmanlaajuisesti terveydenhuollossa Watsonin sovelluksia käytetään laajimmin syövän diagnosoinnissa ja hoitosuosituksien laatimisessa. AINA VALMIS OPPIMAAN UUTTA

Paljärvi vastaa pohjoismaiden markkinoinnin strategiasta terveydenhuollon osalta. Työssään hän katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Mitä on tulossa ja millaisiin asioihin pitää vaikuttaa jo nyt, jotta kaupanteko onnistuu myös puolentoista vuoden päästä. – Työ on pitkälti suunnittelua. Miten markkinaan mennään, mitä kohderyhmiä tavoitellaan ja millä viestillä. Lisäksi hän vetää markkinointitiimiä, joka keskittyy taktiikkapuoleen. Matka markkinointijohtajaksi alkoi

”Avustava äly ruotii massasta olennaisen.

alun perin IBM:n helpdeskistä. Viidessätoista vuodessa Paljärvi on ehtinyt työskennellä useilla eri sektoreilla, monissa eri tehtävissä. – Olen vaihtanut tehtävää muutaman vuoden välein. Välillä olen siirtynyt työtehtäväkentässä ja vastuullisuudessa sivuttain, välillä ylöspäin. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi ulkoistusasiakkuusjohtajana. Kun ulkoistuspuoli kävi liian tutuksi ja markkinoinnissa tehtiin muutoksia, hänelle tarjottiin paikkaa. Hypystä tuntemattomaan on jo lähes kolme vuotta. KYKY KESKITTYÄ OLENNAISEEN

Laaja-alainen kokemus ja yrityksestä kertynyt tieto ovat Paljärvestä hänen tärkeimpiä vahvuuksiaan myös markkinointityössä. – Tunnen eri sektorit ja meidän talon tarjooman sekä tiedän, mitkä ovat IBM:n vahvuudet. Koska hän ei ole työskennellyt pelkästään markkinoinnin parissa, Paljärvi kokee, että hänen on helpompi haastaa perinteisiä toimintamalleja. Insinöörimäisestä ajattelutavasta on eniten hyötyä, kun pitää tehdä nopeasti tulosta. – Silloin ei saa jäädä kiinni lillukanvarsiin, vaan päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti ja analyyttisesti. Päätöksenteon oppiminen onkin Paljärvestä insinöörikoulutuksen parasta antia. Oli opittava priorisoimaan ja löydettävä olennaisimmat asiat. PELKÄT FAKTAT EIVÄT MYY

Epäilyt siitä, että insinööreiltä ja humanisteilta puuttuisi yhteinen kieli

ja siksi yhteistyö ei toimi, Paljärvi tyrmää hölynpölynä. Toki toisinaan joutuu käymään oman mukavuusalueensa rajoilla. – Nykyisessä roolissani on tullut aiempaa selkeämmin esille se, että kaikki ihmiset eivät ajattele yhtä suoraviivaisesti. Insinööriopinnoissa tietty suoraviivaisuus vielä korostuu. Paljärven mukaan nykyinen työkenttä on ollut tähänastisista ehkä haastavin ottaa haltuun, mutta samalla yksi hauskimmista. Luovien ihmisten kanssa työskentely on opettanut, miten asioita voi tehdä eri tavalla. Suomalaisia insinöörejä kritisoidaan myös myynti- ja markkinointitaitojen puutteesta. Paljärven mielestä suomalaiset osaavat kyllä perustella faktat ja kirjoittaa paperit, mutta kaupantekoa helpottavaan kuorrutteeseen ei panosteta. Sitä pidetään helposti lässytyksenä eikä sen arvoa nähdä. Vaikka verrataan vain muihin pohjoismaihin, muualla opitaan paremmin myynnissä tarvittavaa asennetta: itsevarmuutta siitä, että me osaamme tämän. – Meillä ollaan niin äärimmäisen vaatimattomia ja kohteliaita, Paljärvi harmittelee. Hän uskoo, että tilanteen muuttaminen ei vaatisi isoa koulutusohjelmamuutosta. Ratkaisu ei ole yksittäiset kurssit, vaan markkinoinnin ottaminen osaksi muita opintokokonaisuuksia. Myös esiintymiskokemusta pitää saada huomattavasti enemmän. – Yrityksissä tähän on jo selkeästi herätty ja insinöörejä koulutetaan myynnin ja markkinoinnin osalta työelämässä.

15


Kentän tahto tukee neuvotteluja TEKSTI: Kirsi Tamminen PIIRROS: Markku Haapaniemi

Ylemmät toimihenkilöt ovat saavuttaneet tavoitteitaan työtaistelutoimilla, mutta epäonnistumisiakin on.

T

ilastokeskuksen työtaistelutilastojen mukaan vuonna 1976 työtaisteluja oli lähes 3 300. Toissa vuonna niitä oli 127. Ylempien toimihenkilöiden työtaistelut ovat pisara meressä, sillä YTN:n piirissä lakkoasetta käytetään äärimmäisen maltillisesti. – Lakkoon meneminen ei ole itsetarkoitus, vaan neuvottelut ovat epäonnistuneet, jos niin pitkälle joudutaan, sanoo tähän vuoteen saakka YTN:n sopimusalaneuvottelijana toiminut Tapio Soltin. – Palkansaajanäkökulmasta niin sanottu lakkoase on oltava olemassa, jotta neuvottelijoilla on selkärankaa ja vipuvartta neuvottelupöydässä, hän jatkaa samaan hengen vetoon. Soltin jakaa YTN:n lakot kahteen eri ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä lakko järjestetään, kun tavoitellaan ylemmille toimihenkilöille ylipäätään työehtosopimusta. Toisen ryhmän lakkoja yhdistää se, että tavoitteina ovat kirjaukset, jotka ovat jo muiden henkilöstöryhmien työehtosopimuksissa. Näitä kirjauksia ovat ennen kaikkea ylitöiden ja vapaa-aikana matkustamisen korvaamiset. Työaikalaissa puhutaan ylitöiden korvaamisesta. Jos työnantaja rikkoo lakia eikä korvaa ylitöitä, yksittäinen henkilö joutuu haastamaan työnantajansa oikeuteen. Sen tähden YTN haluaa, että asiasta sovitaan työehtosopimuksessa, jolloin liitot voivat vääntää asiasta. – Usein kentällä kysytään, miksi täytyy olla pykälä työehtosopimuksessa, sehän on jo laissa, Soltin huomauttaa. – Harva kohtuullisessa uraputkessa oleva ylempi toimihenkilö lähtee haastamaan työnantajaansa oikeuteen, oli syy mikä tahansa. 16

JOUKKOVOIMALLA TAVOITTEESEEN

YTN sopi työnantajapuolten kanssa työehtosopimukset teknologiateollisuuteen ja suunnittelualalle vuonna 1995. Ne saatiin neuvotteluteitse. Soltin on ollut monessa lakossa mukana muun muassa järjestämässä kenttätilaisuuksia ylemmille toimihenkilöille. Suunnittelualalla lakkoiltiin vuonna 2007. Pari viikkoa kestänyt lakko oli aika laaja ja onnistui palkansuojapuolen näkökulmasta hyvin. Lakon seurauksena saatiin ylempien toimihenkilöiden kentässä aika poikkeuksellinen vapaa-ajalla matkustamisen korvaus työehtosopimukseen.


ALOILLA ERILAISIA LOPPUTULOKSIA

Vuonna 2010 oli ylempien toimihenkilöiden lakko metsäteollisuudessa. Se on Soltinin mielestä surullinen esimerkki toisenlaisesta lakosta; kenttä ei ollut valmis siihen monista eri syistä. Esimerkiksi metsäteollisuuden ylemmillä on kohtalaisen hyvä palkkataso muihin aloihin verrattuna. – Silloin tavoiteltiin työehtosopimusta palkkapöytäkirjan sijaan, mutta aika ei ollut vielä kypsä. Samana vuonna oli kemianteollisuuden lakko, jonka tavoitteena oli työehtosopimus. – Lakko toimi kattavasti ja lopputuloksena päästiin tavoitteeseen: alalle solmittiin työehtosopimusvaikutteinen pöytäkirja. Seuraavana vuonna teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt lakkoilivat. Soltinin arvion mukaan se onnistui tyydyttävästi. – Uskottavuus säilyi neuvottelijoilla, koska heillä oli kentän taustatuki. YHTEINEN EDUNVALVONTA TARPEEN

– Summa ei ollut kovin suuri, mutta sillä on periaatteellista merkitystä muillekin aloille, Soltin toteaa. – Silloin työnantaja myönsi ymmärtäneensä, että vapaa-aikakin on arvokasta. Jos se kuluu työtehtävissä, se on syytä korvata. Suunnittelualalla kenttäväkeä oli valmisteltu hyvin ennen työtaistelua. Eri paikkakunnilla järjestettiin lakkotilaisuuksia, joissa nostatettiin ja ylläpidettiin yhteishenkeä. Soltin arvioi, että suunnittelualan lakko kesti paineen parhaiten tähän mennessä olleista YTN:n lakoista.

Menneinä vuosikymmeninä ylemmän toimihenkilön asemassa pystyi itsenäisesti sopimaan työehdoistaan, mutta Soltinin mukaan ne ajat ovat takana. Viidennes pystyy edelleen sopimaan, mutta neljä viidestä tarvitsee kollektiivisopimuksia. Soltin muistuttaa, ettei YTN ole tavoitellut kovin yksityiskohtaisia työehtosopimuksia, ainoastaan perusraameja, jotka ovat valtakunnallisesti yhteneviä. Ylempien toimihenkilöiden määrä on lisääntynyt koko ajan. Ymmärrys siitä, että yhä harvempi pystyy täysin itse sopimaan, on kasvanut. Soltinin mielestä ylemmät toimihenkilöt ovat valmiita työtaistelutoimiin kokonaisuuksien puolesta. Tavoitteiden on kosketettava kohtalaisen suuren joukon perusasioita kuten esimerkiksi matka-ajan korvauksia. Kokonaisuuteen kuuluu myös vähintään ostovoimaa ylläpitävä palkkaratkaisu, jos suhdanteet ovat kunnossa. – Yksittäinen asia ei saa ylempiä barrikadeille. Muiden henkilöstöryhmien lakkoiluun pyritään suhtautumaan kohteliaan neutraalisti. Tärkeintä on pidättäytyä omissa töissä muiden lakon aikana. 17


K  ummatkin p  uolet mukaan TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Yhteisö toimii ja hommat sujuvat, kun työpaikalla on tasaisesti miehiä ja naisia.

Taina Ronkaisen mielestä omaa uraa on helpointa peilata toisen naisen kautta. 18


P

äämäärätietoisella Taina Ronkaisella on tavoitteena edetä uralla noin vuoden kuluttua Accenturen terveydenhuollon ja julkishallinnon yksikön asiakasvastaavan tehtäviin. – Haluan päästä vastaamaan asiakkuudesta tai useammasta, hän sanoo. Konsulttiyhtiössä kannustetaan suunnittelemaan pitkäjänteisesti omaa urakehitystä, eikä Ronkainen arastele puhua omastaan esimiehensä kanssa. Sukupuolikaan ei ole este etenemiselle. Jokaisella Accenturen työntekijällä on nimetty henkilökohtainen uravalmentaja, joka on yleensä hieman urallaan jo pidemmälle edennyt henkilö. Uravalmentajan kanssa voi jutella omaan uraan liittyvästä tilanteesta. – Se on jokaisesta itsestään kiinni, mihin haluaa ja missä haluaa kehittyä, hän sanoo. Ronkainen on työskennellyt yhdeksän vuotta eri yksiköissä Suomen Accenturella. Palvelusaikanaan hänellä on useimmiten ollut kollegoina tasapuolisesti naisia ja miehiä. Näin ei ole vielä koko yhtiössä, joka on linjannut globaaliksi tavoitteekseen, että naisten osuus olisi puolet vuoteen 2025 mennessä. TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ ON KASVANUT

Julkishallinnon ja terveydenhuollon yksikössä on työntekijöiden määrä

kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Erityisesti terveydenhuollon konsultteja ja asiantuntijoita on tullut lisää. – Nopea kasvu voi olla yksi syy naisten osuuden kasvuun. Tänne on haettu hyviä henkilöitä, ja heidän joukossaan on ollut sekä miehiä että naisia, Ronkainen arvioi. Työntekijöillä on taustalla erilaisia koulutuksia. Ronkainen valmistui vuonna 2007 Evtekistä insinööriksi tietoliikenteen ja tietoturvan koulutusohjelmasta.

Joissakin työasioissa on helpompi, jos voi jutella samaa sukupuolta edustavan kollegan kanssa. – Kun ajattelee naisen uraan vaikuttavia asioita, voi olla helpompaa peilata omaa uraa toisen naisen kautta. Voi olla luontevampaa jutella toisen naisen kanssa kysymyksestä, miten äitiysloma vaikuttaa uralla etenemiseen. Sukupuolierot näkyvät myös vapaa-ajan harrastuksissa, joihin Accenture tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kaikille työntekijöille.

MUUTOSTA PITÄÄ TUKEA

JOHDOSSA ON TOISIN

Työn tekemisen tapa on muuttunut Ronkaisen mielestä niin, etteivät asiantuntijat enää tee töitä vain omalle työnantajalleen vaan enenevässä määrin yhteistyössä useiden eri työnantajien kanssa. Työntekijäryhmissä on useiden organisaatioiden ja yksiköiden tekijöitä, joita johdetaan samanaikaisesti sekä omasta yrityksestä että omasta projektiryhmästä ja yritysten muodostamasta ekosysteemistä. – Naisten luontainen kyky käsitellä ja huomioida tunteita eli niin sanottuja pehmeitä arvoja tekee naisista vahvuuden työnantajalle. Menestyvät työyhteisöt huomioivat tämän, Ronkainen pohtii. Tasainen sukupuolijakauma helpottaa hänen mukaansa myös työyhteisön arkea ja sosiaalista kanssakäymistä.

Johtotehtävissä naiset ovat yhä pahasti aliedustettuja. Accenturen tavoitteena on, että johdosta 25 prosenttia olisi naisia vuoteen 2020 mennessä. Viime vuonna johtajiksi ylennetyistä maailman accenturelaisista 30 prosenttia oli naisia. Aliedustukseen on Ronkaisen mielestä vaikea löytää yhtä syytä. – Voi olla, että naisilla loppuu uskallus jossakin vaiheessa. Aliedustusta paikataan globaalilla ylimmässä liiketoimintajohdossa työskentelevien naisten johtajaohjelmalla. Ronkainen uskoo, että tasoittuminen vauhdittuu tulevaisuudessa vanhempainvapaiden jakamisen myötä. Yhä useampi mies jää isyyslomalle, ja äidit pääsevät nopeammin jatkamaan työuraansa. – Naiset eivät ehkä ennen ole pitäneet työuraansa niin tärkeänä kuin miehet. Accenturella on maailmalla 400 000 työntekijää, joista 40 prosenttia on naisia. Suomessa työskentelee lähes 1 400 työntekijää. Ronkaisen nykyisessä yksikössä 73 henkilöstä 43 prosenttia on naisia. Jakauma on tasaisempi kuin insinöörialoilla yhteensä. Insinööriliiton jäsenistä 15 prosenttia on naisia. Ronkaisen mukaan muistakin tasa-arvoasioista huolehditaan. Esimerkiksi sukupuolinen suuntautuminen tai ikä ei saa vaikuttaa uralla etenemiseen, ja monipuolinen työyhteisö nähdään vahvuutena.

19


B  ritannialla monta keinoa EU-kauppaan TEKSTI: Minna Saarinen, Birgitta Suorsa /UP

I so-Britannia jatkaa kauppaa EU-maiden kanssa brexitin jälkeenkin, mutta tapa on vielä avoin.

E

uroopan unionilla ja Iso-Britannialla on useita satoja kauppasopimuksia. – Britit voivat valita tulevissa kauppaneuvotteluissa Norjan mallin (Efta), EU-vapaakaupan tai WTO:n säännöt, Helsingin yliopiston taloustieteen lehtori Juha Tervala avaa vaihtoehtoja. Brexit-vaaleissa otettiin kantaa vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi, joten Efta-jäsenyys ei tulle kyseeseen. Brexitin kannattajat ovat sitä mieltä, että WTO:n sääntöjen nojalla maa voisi edelleen harrastaa kauppaa EU-maiden kanssa. Britannian WTO-vapaakauppasopimuksissa saattaa olla yhä kymmenen vuoden siirtymäaika. Silloin Britannialla olisi pääsy sisämarkkinoille jopa kymmenen vuoden ajan. Syyskuun alussa toisen kautensa aloittava WTO:n johtaja Roberto Azevedo totesi brexit-vaalien alla Financial Timesin haastattelussa, että Iso-Britannian nykyinen WTO-sopimus on kytköksissä EU-jäsenyyteen. Britannia joutuu neuvottelemaan sopimuksen uudelleen, kun se jättää unionin.

20

SAKSA ON ISO KAUPPAKUMPPANI

Ranska, Espanja, Italia ja Hollanti ovat brittien isoja kauppakumppaneita. Lisäksi Iso-Britannia ostaa Irlannista merkittävästi palveluita ja Ruotsista metsäteollisuuden tavaraa, kuten rakennustarvikkeita. Tärkein kauppakumppani Britannialle on Saksa. Maat vaihtavat keskenään paljon esimerkiksi autoteollisuuden komponentteja. – Saksa ei varmasti halua, että sen kauppa vähenee, Helsingin yliopiston politiikan ja talouden laitoksen tutkijatohtori Tuomas Malinen sanoo. – Britannian tapauksessa voitaisiinkin luoda uusi väylä EU:n sisämarkkinoille, jolloin vain tietty määrä direktiiveistä olisi sitovia, Malinen arvioi.

SUOMEN VIENTI PUOLITTUNUT

Suomen vienti Iso-Britanniaan puoliintui vuosina 2006–2016 kymmenestä prosentista alle viiteen. Tosin metsäteollisuudelle Iso-Britannia oli viime vuonna Saksan jälkeen toiseksi suurin ostaja yli kahdeksan prosentin osuudellaan. Iso-Britannian viennistä 44 prosenttia menee EU-maihin. Juha Tervala ei usko tämänkään muuttuvan dramaattisesti. Euroopassa kauppaa on käyty perinteisesti naapurimaiden kesken. Tervala huomauttaa, että muutos tapahtuu hyvin pitkällä aikavälillä, joten yllätyksiä ei pitäisi tulla. – Lontoon asema pörssikeskuksena ei vaarannu, joskin joitakin toimintoja siirretään esimerkiksi Frankfurtiin. Punnan arvo ei tule Tervalan mukaan heikkenemään dramaattisesti, mutta ulkomaiset investoinnit voivat vähetä, koska ei tiedetä tarkkaan, mitä maassa tapahtuu. – Tehtaita ei ehkä rakenneta enää ensimmäisenä Britanniaan.


”Kauppaneuvotteluihin menee vielä vuosia.” KOLUMNI Emma Ruotsalainen Viestintävastaava, Insinööriopiskelijaliitto

SIIRTYMÄAJALLE OMAT SÄÄNNÖKSET

Tammikuun alussa Iso-Britannian EU-jäsenyydestä tuli 44 vuotta. Jäsenyyden aikana on kertynyt huomattava määrä yhteistä lainsäädäntöä. – Pelkästään teknisiä kysymyksiä on hirveä määrä, arvioi erityisasiantuntija Lotta Nymann-Lindegren Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan unionissa. Nymann-Lindegrenin mukaan neuvottelut kestävät vuosia, joten siirtymämääräyksistä on sovittava erikseen. Kun Iso-Britannian erosopimus saadaan valmiiksi, neuvottelut alkavat niistä EU-ohjelmista, joista britit haluavat yhä maksaa. Vasta tämän jälkeen keskustellaan kauppasopimuksista ja ulkorajakysymyksistä.

Insinööriys yhdistää

H

akeutuminen insinööriopintoihin ei ollut minulle mikään itsestäänselvyys. Enhän minä edes näytä insinöörille. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan; neljäs opiskeluvuosi on alkamassa ja olen löytänyt paikkani. En ole vielä aiemmin odottanut näin paljon valmistumista ja työelämään siirtymistä. Rakentaminen on aina kiehtonut minua. Olen myös tiennyt, että haluan tulevassa ammatissani toteuttaa itseäni jotenkin muuten kuin vasaran varressa. Olen tekevä ihminen ja haluan kehittää itseäni ja osaamistani. Ammattikorkeakouluopinnoissa yhdistyvät aivot ja käytännön osaaminen. Haluan arvostettuun asemaan, mahdollisesti myös esimiestehtäviin. Näin ollen rakennusinsinöörin opinnot tuntuvatkin oikein loogiselle vaihtoehdolle. Insinöörin tutkinto tarjoaa paljon erilaisia uravaihtoehtoja. Selvää päämäärää vailla, sitoutumatta yhteen vaihtoehtoon olen saanut avoimin mielin tutustua mahdollisuuksiin, tuskailla valintojani ja tullakin toisiin aatoksiin erikoistuvien opintojen suhteen. Ja lopulta löytää sen mieleisen polkuni. En ole koskaan aiemmin tuntenut kuuluvani näin vahvasti mihinkään yhteisöön. Meillä insinööriopiskelijoilla on mahtava porukka – vahva yhteishenki ja hienoja perinteitä. Opiskeluaika on ollut kirkkaasti elämäni hauskinta aikaa. Tänä kesänä olen tavannut erityisen paljon insinöörejä. On ollut ilo tunnistaa heidät keskisormea koristavasta insinöörisormuksesta. Vitsit, mehän olemme samaa jengiä, olen ajatellut. Joku päivä aion itsekin kantaa tuota ammattikuntamme tunnusta ja niin arvostaa ammattiani. Ylpeyteni kokee edelleen kolauksen muistellessani, kuinka aikoinaan eräs uusi tuttavuus sanoi, että näytän enemmän sairaanhoitajalle kuin insinöörille. Kuka muka sitten näyttää, jos en minä? Olen viime vuosina tavannut lukemattomasti insinöörejä ja tulevia insinöörejä. Ulkonäöstä, sukupuolesta, iästä tai vaikka murteesta riippumatta vähintään yksi meitä on aina yhdistänyt: insinööriys. Ainakin minä olen ylpeä siitä, että minusta tulee isona insinööri.

21


Kesätöissä isältä pojalle -projektissa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Pekka Leino

Ydinvoimalaitos Olkiluoto 3 otetaan kaupallisen käyttöön vuoden 2018 lopulla. Mutta jo nyt se on osittain käynnissä rakennustöiden rinnalla.

Juuso Jokisen tulevaisuuden toiveena on energia-alan työtehtävät, joihin liittyy uuden kehittämistä. 22


”Työkokemus auttaa opinnoissa.”

N

enässä tuntuu maalin haju, pari sataa kreikkalaista maalaa Olkiluoto 3:n seiniä Eurajoella. Hissi on peitetty pahvilla, jottei se naarmutu, kun sadat työmiehet viimeistelevät laitosta ja kuljettavat tavaroita sekä työkaluja oikeille paikoille. Vierailija kuulee lukuisia kieliä, joista tunnistaa lähinnä ranskan ja englannin. Olkiluoto 3 -projektin työkieli on englanti. Rakennustyömaalla on vuosien varrella työskennellyt noin 80 kansalaisuuden edustajia. Tänä kesänä Teollisuuden Voima TVO:n palkkalistoilla työskenteli 102 kesäharjoittelijaa. Yksi heistä oli energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Juuso Jokinen. Kolme kuukautta kestänyt kesätyö oli ensimmäinen energia-alalla. Alkuvuodesta Jokinen lähetti ison liudan hakemuksia. Aiemmin hän ei ole nähnyt työnhaun eteen yhtä paljon vaivaa. – TVO ehti kutsua ensimmäisenä haastatteluun, ja kesätyö aukeni. Muitakin töitä tarjottiin myöhemmin. Viime kesänä hän työskenteli sekajätteen tutkimusprojektissa. Olkiluoto on kuitenkin tuttu paikka, sillä aiemmin Jokinen on tehnyt hommia vuosihuollossa toisen yrityksen kautta. Teininä hän TVO:n palkkalistoilla pihatöissä. Jokisen perhe muutti Eurajoelle, kun insinööri-isä aloitti Olkiluoto 3 -projektissa. Poika meni kuudennelle luokalle peruskouluun. – En ajatellut, että ehtisin samaan projektiin mukaan. Suvun sisällä on vitsailtu: mitä isä ei saanut käyntiin, niin minä menen käynnistämään. Isä-Jokinen on vaihtanut sittemmin uusiin tehtäviin. TYÖT ALKUUN OPISKELEMALLA

Kesäharjoittelijan pari ensimmäistä viikkoa töissä kului opiskelussa: erilai-

Opiskelijalle avautui määräaikainen jatkopesti kesätyöpaikassa.

sia koulutuksia, järjestelmiin tutustumista ja itsenäistä lukemista. Jokisen tehtäviin kuului mallintaa ydinvoimalan laitteiden huoltotöitä. Virallisesti sanottuna: komponenttien ja järjestelmien koekäytön valvominen ja ei-rekisteröitävien painelaitteiden ennakkohuoltotehtävien laatiminen. – Laitoksella on paljon painelaitteita, joita ei viedä rekisteriin. Niille kaikille pitää tehdä sisäpuolinen tarkastus tai joku muu vaihtoehto, Jokinen kertoo. Kesän aikana hän seurasi oman työnsä ohella vakituisten työntekijöiden työskentelyä. Täysin itsenäisesti ei tarvitse tehdä, vaan aina voi kysyä toisilta. TVO:lla korostetaan sekä kesätyöntekijöille että vakituisille kysymisen tärkeyttä. – Laitos on vasta valmistumassa, joten välttämättä kymmenen vuotta projektissa mukana ollut kollegakaan ei tiedä oikeata vastausta, koska aina tulee uusia asioita, Jokinen selventää kysymisen tärkeyttä. Järjestelmät ovat niin isoja, että koko ajan oppi uutta. – Olo oli kuin pikkulapsella karkkikaupassa, isoista koneista mietin, mitä niillä tehdään, Jokinen kuvailee tunnelmiaan laitoskierroksilla. SELVIÄMISTÄ UUSILLA TERMEILLÄ

Jokisen ensimmäisen työhön liittyvän tehtävän antoi ranskalainen kollega, joka puhui hyvää englantia, mutta ranskalaisella aksentilla. Kesän aikana ranskalaismurretta oppi ymmärtämään. Muutenkin kesätyössä piti opetella uudenlaista ammattislangia. TVO:lla käytetään lukemattomia lyhenteitä.

Jokisella oli apunaan vihko, jossa oli selitty lyhenteiden merkitys. Koodien nimet perustuvat osin saksan, osin englannin kieleen. Jokiselle mielekkäintä kesätyössä oli laitoksen tutkiminen itsekseen, mihin tehtävät antoivat mahdollisuuden. – Tehtävän varjolla eksyin välillä laitokselle. Tutkailin järjestelmiä, mikä auttoi hahmottamaan kokonaisuuksia. Jokisen mukaan itse reaktori ei ole kovin iso, mutta ympäröivät turvallisuus- ja sähkönulossaantijärjestelmät ovat massiivisia. Myös muiden työntekijöiden turvallisuuden merkitys korostui näillä eksymiskerroilla. – Välillä insinööriopiskelijalla kului pitkiä rupeamia toimistohuoneessa päätteen ääressä Kun painelaitteita on satoja, niiden tarkastuksen suunnittelu oli toisinaan liukuhihnamaista. KAIKEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA

Juuso Jokinen arvioi saaneensa kesän aikana realistisemman näkemyksen siitä, minkä takia laitoksen valmistuminen on myöhästynyt. Hänen mielestään esimerkiksi monet eri kielet ja kulttuurit sekä vaativat suomalaiset viranomaiset ovat luultavasti vaikuttaneet hidastavasti. – Isot rakennusprojektit myöhästyvät usein. Eikä kompromisseja voi tehdä. Opinnoista eniten hyötyä kesätyössä oli taito lukea virtauskaavioita. Työkokemus puolestaan auttaa syksyllä edessä olevaan tenttiin. Jokisen tavoitteena on valmistua ensi vuonna. Kesätyön jälkeen hän jatkaa kunnossapitoinsinöörinä Olkiluoto 3:ssa puolen vuoden ajan. Opinnäytetyön vuoro on keväällä.

23


Pertti Lehdon edustama laihialaisuus tunnetaan maailmaa myöten.

TE

o Su KS

TI

ja

KU

J T: VA

an

ne

Lu

ot

o

la

m

en

a t järkevin kun Laihialla asuu väestöön suhteutettuna enemmän insinöörejä kuin missään muualla maassa.

24


K

aikki lähti yksinkertaisesta tarpeesta ja ratkaisusta. Putkeen piti saada t-haaroitusliitos, mutta hitsaaminen oli työlästä ja hidasta. Insinööri keksi poran, joka teki runkoputkeen kaulukseen. Siihen sai nopeasti liitettyä haarautuvan putken. T-Drillin menetelmällä haaroitettuja putkia on nykyään kaikkialla: autoissa, lämmönvaihtimissa, kemianteollisuudessa, elintarvikkeiden tuotannossa ja laivoissa. Laihialainen yritys on kehittänyt kustannustehokasta menetelmää edelleen ja kasvaa maailmalla. – Laihialaisuus on tarkkaa rahankäyttöä. Me emme myöskään lähde alennusmyyntiin kaupataksemme tuotteitamme, vaan haluamme siitä asianmukaisen korvauksen, T-Drillin teknologiajohtaja Pertti Lehto sanoo. T-Drill on yksi suurista työllistäjistä Laihialla, jossa elää eniten Insinööriliiton työikäisiä jäseniä kuntien väestöön suhteutettuna. LAKEUKSILTA MAAILMALLE

Tehtaan tilat sijaitsevat keskellä omakotitaloaluetta puiden ympäröimänä. Maa on tasaista, ja tontin vierestä kulkee hiljainen kaksikaistainen tie. Mistään ei arvaisi, että täällä kehitettävä teknologia on levinnyt maailman joka kolkkaan. Liikevaihdosta 98 prosenttia tulee viennistä. Yritys on kehittänyt patentoituja työstökoneita putkenhaaroitukseen, putkenpään muotoiluun ja lastuttomaan katkaisuun. Ensimmäinen patentti syntyi 50 vuotta sitten, ja monta on kehitetty sen jälkeen. Kopioitakin syntyy silloin tällöin. – Yritykset ostavat laitteitamme tehdäkseen jopa kanssamme kilpailevia tuotteita, Lehto virnistää. Tehdas pursuaa erilaisia ja -kokoisia koneita, laitteita ja putkia. Monessa putkessa on reikiä kuin nokkahuilussa. Täällä näytetään asiakkaille, mihin teknologia pystyy. T-Drillillä on Suomessa 80 työntekijää. Laihialla heistä työskentelee 60, joista puolet on insinöörejä. Isossakyrössä työskentelee 20 työntekijää ja Yhdysvalloissa 12. Liiketoiminta kas-

Takapihan putkiin on tehty kauluksia näytösmielessä.

vaa tasaisesti, ja työntekijöiden määrä kasvaa hiljalleen. Laihia valikoitui yrityksen sijainniksi vajaat 40 vuotta sitten, koska kunta suhtautui myönteisesti tehtaaseen. Rakennus saatiin tontille, jolla on laajennusmahdollisuuksia ja jonka ympärillä asuu valmiiksi insinöörejä. KEHYSKUNTIIN MUUTETAAN

Laihia osoittaa, miten tekniikan osaajat elävät. Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta ja Insinööriliitolla 47 000 työikäistä jäsentä. Suomen reilusta 300 kunnasta insinöörit ovat pakkautuneet 30:een. Eniten insinöörejä asuu kasvukeskusten kehyskunnissa. Laihian jälkeen eniten insinöörejä on keskittynyt Tampereen naapuriin Pirkkalaan. Jaetulla kolmannella sijalla loistavat Tampereen toinen naapuri Lempäälä ja Kempele Oulun kupeesta. Myös Espoossa ja Vantaalla on tiheämmin insinöörejä kuin Helsingissä. Laihialla asuu 8 000 ihmistä. Vaikka muuttotappiota on, ennusteen mukaan syntyvyys ylittää sen. Koulutusaste on lähes koko maan keskiarvon tasolla. Insinöörivaltaisimman kunnan asema tulee Laihian kunnanjohtajalle yllätyksenä, mutta syy löytyy helposti. – Vaasan seutu on pitkään ollut pääkaupunkiseudun ohella Suomen vahvinta teollista aluetta, selittää kunnanjohtaja Juha Rikala. Työpaikkoja Laihialla on 1 900. Työpaikkojen omavaraisuus on alle 40 prosenttia. Silti työttömyys on selvästi muuta maata vähäisempää: työttömien osuus työvoimasta oli vuonna 2015

vain 10,7 prosenttia, kun koko maassa se oli 14,2 prosenttia. Loput työskentelevät muissa kunnissa, kuten Vaasassa, jonne on matkaa 24 kilometriä. – Insinöörit haluavat perustaa perheen ja kasvattaa lapsensa mielellään maaseudulla lähellä kaupunkia. Tämä on meidän valttimme, Rikala sanoo. Vaasassa työllistää erityisesti energiateollisuus. Laihialla T-Drillin ohella Alteams työllistää paljon insinöörejä. Teollisuus on keskittynyt alueelle vuosikymmenten aikana. – Turun seudulla on nyt alkanut vahva myönteinen kierre. Meillä se on ollut käynnissä pitkään, Rikala vertaa. LAIHIALAISVITSIT OSUVAT

Yrityksiä Laihialle ovat houkutelleet pohjalainen yritteliäisyyden mentaliteetti ja kunnan elinkeinostrategia. – Pyrimme soutamaan samaan suuntaan yrityselämän kanssa. Julkinen puoli ei saa olla kaiken jarru, vaan sen pitää edistää kehitystä, Rikala sanoo. Kunnalliset palvelut, kuten liikuntamahdollisuudet, ovat väkilukuun nähden monipuolisia. Silti kunnassa ei törsäillä. – Kyllä se laihialainen nuukuus on ihan oikeasti olemassa. Me olemme laihialaisvitseistä ylpeitä, Rikala sanoo. Saman on kokenut myös Lehto monella työmatkalla. Laihia tunnetaan yhtä hyvin kuin Suomi. – Missä tahansa päin maailmaa esittelenkään itseni ’I am Pertti Lehto from Laihia’, kaikki hymyilevät. Se on myönteinen brändi.

25


Kimmo Nieminen oli mukana, kun veden alla koulutuksessa olleita astronautteja nostettiin pintaan ja riisuttiin avaruuspuvuistaan.

Taivaskaan ei ole rajana – kuussa on jalanjälkiä TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Pasi Kivioja

Kimmo Niemisen mielestä insinöörikoulutus tarjoaa hyvän perustan, joka avaa ovia moniin paikkoihin maailmalla.

M

atka Porista kääpiöplaneetta Ceresille on pitkä ja jännittävä, mutta ei mitenkään mahdoton. No, jos tarkkoja ollaan, niin ihan henkilökohtaisesti porilaislähtöinen insinööri Kimmo 26

Nieminen ei ole Ceresin kamaralla astellut. Hän on osallistunut Nasan planeettaohjelmaan, jossa Dawn-avaruusluotain lähetettiin tutkimaan aurinkokuntamme pienintä kääpiöplaneettaa. Tällä hetkellä Niemisen työhön liittyvät myös esimerkiksi Lucy – miehit-

tämätön avaruusalus, joka tulee suuntaamaan kohti Jupiteria sekä Psyche, jonka määränpäänä on metalliasteroidi 16 Psyche. Nieminen työskentelee Houstonissa, Nasan päämajassa, kansainvälisen avaruusaseman robottien testipilottina. Nasan planeettaohjelmassa lennetään useita aluksia eri planeetoille ja asteroideille. – Salaisuusluokitusten vuoksi en voi kertoa kovin tarkkaan työn yksityiskohdista, Nieminen mainitsee.


INSINÖÖRIOPPEJA JA SUKELLUSTAITOJA

Nieminen valmistui koneautomaatioinsinööriksi vuonna 1994. Hän teki opintoja niin Mikkelin ammattikorkeakoulussa kuin Englannissa, Nottingham Universityssä. Urapolulla merkittävä askel oli myös Merivoimien sukeltajakurssi. Sukeltajakurssin jälkeen hän teki insinöörityön suomalaiselle yritykselle, joka valmisti sukellusveneitä. – Sen jälkeen toimin insinöörinä ja sukellusrobottien pilottina Etelä-Kiinan merellä, Thaimaanlahdella ja Meksikonlahdella. Tämän jälkeen minulle tarjottiin töitä Nasalta robottien testipilottina. Nieminen on myös esimerkiksi kouluttanut astronautteja avaruuskävelyihin. – Avaruuskävelykoulutusta tehdään paljolti veden alla, mutta myös painottomuuslennoilla sekä painekammioissa.

onnistui palauttamaan vaikeuksiin joutuneen Apollo 13 -lennon miehistön elävänä maahan. Kranz tunnetaan lauseestaan ”Failure is not on option”. Buzz Aldrin, joka käveli ensimmäisenä Armstrongin kanssa kuussa, oli puolestaan vakuuttunut siitä, että ”Failure IS an option”

”Insinööri tarvitsee mielikuvitusta.”

– Buzz kertoi, että ennen astronauttiuraansa hän oli hakenut kahdesti stipendiä yliopisto-opintoihin Oxfordissa ja että hänet oli hylätty kaksi kertaa. Jos hänet olisi hyväksytty, niin hän ei olisi koskaan kävellyt kuussa.

KOKEMUKSET KIEHTOVAT

AVARUUDESSA ON VILSKETTÄ

Nieminen kertoo, että hänen työuransa kohokohtia ovat olleet tapaamiset ja keskustelut kuussa käyneiden ihmisten, muun muassa Neil Armstrongin kanssa. Häneen on tehnyt vaikutuksen myös ylipäätään Yhdysvaltain avaruusohjelma: rohkea suuntaaminen yhdessä eteenpäin, kohti mahdottomaltakin tuntuvia päämääriä. Epäonnistumisia ovat seuranneet onnistumiset – ja joskus epäonnistuminenkin voi olla onnistuminen. Nieminen mainitsee legendaarisen lennonjohtaja Gene Kranzin, joka

Yhdysvaltalaisten lisäksi avaruudesta ovat nykyään hyvin kiinnostuneita muun muassa kiinalaiset, intialaiset ja venäläiset. Euroopallakin on oma avaruusohjelmansa, johon myös Suomi osallistuu. Kiinalaiset ovat ilmoittaneet, että heidän yhtenä tavoitteenaan on aloittaa kuussa kaivostoiminta. Myös useat yksityiset tahot ovat kiinnostuneita asteroidien mineraaleista. Mutta aivan erityinen mielenkiinto kohdistuu nykyään Marsiin. Esimerkiksi miljardööri, visionääri Elon Musk esitteli viime vuonna yksityis-

kohtaisen suunnitelman siitä, miten punainen planeetta asutetaan. Pääsevätkö siis vaikkapa nyt insinööriopintonsa aloittavat nuoret vielä jonakin päivänä todistamaan Marsin valloitusta – tai peräti osallistumaan siihen itse? – Miehitetyt lennot Marsiin ovat hyvinkin mahdollista. Erityisesti kaupallinen avaruusohjelma tulee näyttelemään suurta roolia tulevaisuudessa, Nieminen pohtii. ROHKEUTTA AJATTELUUN

Niemisen mielestä nuorilla on edessään valtavasti mahdollisuuksia. Taivaskaan ei ole rajana; kuussa on jo jalanjälkiä. – Insinööriksi opiskeleminen on yksi parhaimmista koulutusvaihtoehdoista. Se avaa maailmalla ovia lähes jokaiseen yritykseen. Mielikuvitus sekä insinööritaidot ovat voimakas yhdistelmä, niiden avulla luodaan uusia mullistavia tuotteita. Hän haluaa korostaa erityisesti rohkeuden ja ennakkoluulottoman ajattelun merkitystä. – Insinöörin tärkein yksittäinen ominaisuus on mielikuvitus. Kannattaa ajatella out-of-the-box. Ensimmäinen edessä näkyvä ratkaisu tai totuttu tapa toimia, ei todellakaan ole aina ainoa mahdollinen vaihtoehto. Nieminen kehottaa nuoria ottamaan myös kaiken irti opiskeluajastaan: – Opiskelu on yksi upeimmista tutkimusmatkoista. Uuden oppiminen tuo yhden maailman parhaimmista olotiloista. 27


Yhdessä syöminen kannattaa TEKSTI: Mika Peltonen /UP

Yhteisessä pöydässä syödään terveellisesti ja ruokahävikki pienenee.

S

uomalaisissa kodeissa syödään enää harvoin perheen kesken. – Yhdessä syöminen loppui, kun äidit menivät töihin. Myös lasten kodin ulkopuolisten harrastusten lisääntyminen on mennyt syömisen edelle, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELOn johtaja Seija Kurkimäki kertoo. Kun säätiö kysyi suomalaisilta, syöttekö yhdessä, suuri osa sanoi, että eivät syö.

28

– Kun kysytään, haluaisitteko syödä yhdessä, enemmistö sanoo haluavansa. ELOn mukaan kaupungistuminen lopetti kyläilykulttuurin Suomessa. Samalla loppui myös yhdessä syöminen ystävien luona. Kurkimäen mukaan ystäviä ei kutsuta syömään, koska ajatellaan, ettei osata tehdä sellaista ruokaa, jonka ääreen voisi kutsua muita. Yhdessä syömisellä on todettu olevan paljon hyviä vaikutuksia. – Se on terveellistä ja mukavaa. Yhteisen ruokapöydän ääreen pysähtyminen on myös tapa ehkäistä syrjäytymistä, Kurkimäki sanoo. – Kun ihminen joka tapauksessa

syö joka päivä, yhdessä syödessä voidaan jakaa kokemuksia. Samalla tulee yleensä syötyä myös terveellisesti. Kurkimäki muistuttaa, että yhdessä syödessä tulee vähemmän ruokahävikkiäkin. Hänen mielestään niitäkin pitää ymmärtää, joita yhteinen ruokapöytä ei kiinnosta. – Osaa ihmisistä ärsyttää ajatus, ettei saisikaan syödä rauhassa. Suurin osa lapsista ainakin haluaisi syödä yhdessä muiden kanssa. – Olen kuullut, että kun on kutsuttu naapurin lapsia syömään yhteiseen pöytään, heistä se on ollut ihanaa. Kaikki eivät ole tottuneet yhteisiin ruokahetkiin.


LIITTO KOULUTTAA

Työnhakuun liittyvät koulutukset kiinnostavat TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

T

PUURON SYÖMISEN MAAILMANENNÄTYS

yönhakija Reima Virtanen osallistui keväällä Insinööriliiton järjestämään CV-työpajaan. Koulutuksessa tavoitteena on tutustua sisällöllisesti ja visuaalisesti hyvään ansioluettelon rakenteeseen. Luennolla mietitään, miten työnhakudokumentteja kannattaa muokata kulloisenkin tarpeen mukaan. Liiton urahallinta-asiamiehet kertovat, mihin rekrytoija kiinnittää huomionsa selatessaan läpi jopa satoja työhakemuksia ja ansioluetteloita. – Pitkittyneen työttömyyden johdosta päätin tehostaa työnhakuani käymällä kursseilla, Virtanen kertoo. – Odotukset ennen kursseja olivat maltilliset. Kurssit osoittautuivat todella hyviksi ja ammattitaitoisia kurssinvetäjiä oli mukava seurata. Aiemmin Virtanen on osallistunut liiton järjestämälle LinkedIn-kurssille. Hän piti sitä hyvänä tilaisuutena, joka avasi silmät LinkedInin käyttöön muussakin kuin työnhakuun liittyvässä verkostoitumisessa, esimerkiksi markkinoinnissa. Tällä hetkellä työllistymistä tukevat koulutukset ovat Virtasen mielessä etusijalla.

– Aion käydä kursseilla työllistymiseni jälkeenkin, koska ne ovat tehokkaita ja hyödyllisiä kompakteja infopaketteja, Virtanen kehuu. – Insinööriliitto järjestää monipuolisia työelämän pelisääntöjä selkeyttäviä kursseja, hän jatkaa.

Koulutuksia syyskuussa • Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset Salo, Hyvinkää • Työhaastattelu Kotka, Oulu, Kuopio, Seinäjoki • Lue lisää: www.ilry.fi

ELO-säätiö vetää tänä vuonna Syödään yhdessä -teemavuotta. Säätiö ei järjestä teemavuoden tapahtumia, vaan toimii veturina järjestöille. – Tuomme valtavan määrän erilaisia tapahtumia, joissa ihmisille kerrotaan, että hei tuolla on katettuna pitkiä pöytiä, mennäänpäs sinne. Nämä ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, Kurkimäki kertoo. Syyskuun 8. päivänä tavoitteena on tehdä luomupuuron syömisen maailmanennätys. – Silloin kaikissa varuskunnissa sekä suuressa osassa sairaaloita ja kouluja syödään luomupuuroa. Tämä tuo yhteisöllisyyttä. 29


OIKEUTTA TEKSTI:Malou Blomqvist, työsuhdelakimies

Töistä perhevapaalle Kun lapsi syntyy perheeseen, molemmille vanhemmille syntyy myös samalla oikeus pitää vapaata töistä hoitaakseen lasta.

S

uomen perhevapaajärjestelmään kuuluu useita perhevapaan eri muotoja, joista yleisemmin käytettävät ovat äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa, osittainen vanhempainvapaa, hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa. Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta, mutta käytännössä monet työehtosopimukset sisältävät määräyksiä työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa äitiys- ja isyysvapaiden ajalta. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus äitiys- tai isyysvapaan ajalta kannattaa aina tarkistaa asianomaisesta työehtosopimuksesta. Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa vapaan ajalta, työnantaja hakee siltä ajalta työntekijälle kuuluvan Kela-korvauksen. Työntekijän pitää ilmoittaa työnantajalle perhevapaasta aina viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Poikkeuksena kuitenkin, enintään 12 arkipäivää kestävät vapaat, joista tulee ilmoittaa viimeistään kuukautta ennen vapaata.

ÄIDILLÄ JA ISÄLLÄ ERILAISET VAPAAT

Äiti voi jäädä äitiysvapaalle 30−50 arkipäivää eli noin 5−8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Äitiysvapaa kestää yhteensä 105 arkipäivää eli käytännössä noin neljä kuukautta. Äitiysvapaan ajalta äidille maksetaan äitiysrahaa 30

joko työnantajan ja Kelan toimesta tai työehtosopimusmääräyksen puuttuessa yksinomaan Kelasta. Isä voi aloittaa isyysvapaan lapsen syntymän jälkeen. Isyysvapaa kestää yhteensä 54 arkipäivää eli käytännössä yhteensä noin 9 viikkoa. Isyysvapaapäivistä molemmat vanhemmat voivat olla kotona samaan aikaan enintään 18 arkipäivää. Isyysvapaasta äidin kanssa yhtäaikaisesti pidettävät 1–18 arkipäivää voi jakaa enintään neljään jaksoon. Vanhempainrahakauden jälkeisen isyysvapaan voi jakaa enintään kahteen jaksoon. Isyysvapaat on pidettävä viimeistään siihen mennessä, kun lapsi on kaksi vuotta. Perhevapaakustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi tänä vuonna on otettu käyttöön uusi työnantajalle maksettava perhevapaakorvaus. Korvauksen tarkoitus on hyvittää työnantajalle perhevapaiden ajalta aiheutuvia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Naispuolisen työntekijän perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tasataan 2 500 euron kertaluontoisella perhevapaakorvauksella, jos työnantaja maksaa työntekijälleen äitiysrahaa ja lisäedellytykset täyttyvät. Työnantaja voi hakea perhevapaakorvausta Kelasta. VANHEMPAINVAPAALLE KUMPI TAHANSA

Kun lapsi on noin kolmen kuukauden ikäinen, eli äitiysvapaan jälkeen, per-

heen vanhemmilla alkaa oikeus vanhempainvapaaseen. Vanhemmat saavat vapaasti sopia keskenään vanhempainvapaan käytöstä eli käytännössä vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä tai vanhemmat vuorotellen. Kummallakin vanhemmalla on oikeus pitää vanhempainvapaansa enintään kahdessa osassa; jaksojen vähimmäispituus on vähintään 12 arkipäivää. Vanhemmalla on vanhempainvapaan ajalta oikeus Kelan maksamaan vanhempainrahaan yhteensä 158 arkipäivältä eli reilulta puolelta vuodelta. Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja hoitaa lastaan vuoro-


tellen, jos kummankin vanhemman työnantaja suostuu tähän. Osittaisen vanhempainvapaan ajalta vanhemmat voivat hakea osittaista vanhempainrahaa. Käytännön toteuttamisesta voidaan sopia vapaasti vanhempien työpaikoilla. KOTONA LAPSEN KANSSA MYÖHEMMIN

Lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen, kun vanhempainvapaa päättyy. Tämän jälkeen kumpi tahansa vanhemmista voi jäädä hoitovapaalle, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaana voidaan yleensä pitää enintään kaksi vähintään kuu-

kauden pituista jaksoa. Hoitovapaalla voi olla vain toinen vanhemmista kerrallaan; kuitenkin siten, että äitiystai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista voi pitää yhden jakson hoitovapaata. Osittaista hoitovapaata voi hakea työntekijä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeisen 12 kuukauden aikana. Vanhempi voi hakea lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata työnantajaltaan siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.

Hoitovapaan ja osittaisen hoitovapaan ajalta vanhemmat voivat hakea lastenhoidon tukia Kelasta. TÖIHIN PALUU PERHEVAPAAN JÄLKEEN

Kun perhevapaa päättyy, työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä; jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Lue lisää: työsopimuslaki 4 luku, www.kela.fi/lapsiperheet 31


TUTKITTUA TEKSTI: Marja Heinonen, tutkimusassistentti

Vastavalmistuneiden insinöörien työtilanne paranee Kuluvan vuoden keväällä Insinööriliitto kysyi vuonna 2016 valmistuneilta insinööreiltä heidän kyselyhetken työtilannetta, kokemuksia ensimmäisestä työpaikasta ja arvioitaan saamastaan insinöörikoulutuksesta. Vuotta aiemmin valmistuneisiin verrattuna radikaaleja muutoksia ei ollut tapahtunut millään alueella, mutta merkkejä myönteisestä suunnasta oli jo nähtävissä.

V

iime vuonna valmistuneista insinööreistä valtaosa oli kuluvan vuoden kevääseen mennessä työllistynyt. Kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä oli 58 prosenttia ja määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 20 prosenttia vastaajista. Työttömänä vastaajista oli 14 prosenttia, joista kahdeksan prosenttia ei ollut lainkaan työllistynyt valmistumisensa jälkeen. Loput vastaajista jatkoivat opintoja tai olivat esimerkiksi perhevapaalla. Oman alan tehtävissä työskenteli oman arvionsa mukaan 81 prosenttia työssäkäyvistä. Naiset työskentelivät useammin muissa kuin oman alan töissä, samoin kuin ne, joilla oli vähemmän oman alan kokemusta ennen valmistumista. Rakennusalalta valmistuneet työllistyivät todennäköisimmin vakituiseen työsuhteeseen koulutusaloja vertailtaessa. Tietotekniikan alalta valmistuneista 16 prosenttia oli työttömänä. Myös prosessi- ja materiaalitekniikan alalta valmistuneista 15 prosenttia oli työttömänä. VIIDENNES TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA

Teknologiateollisuus on edelleen suurin vastavalmistuneiden insinöörien työnantaja: 21 prosenttia työskenteli kyselyhetkellä tällä toimialalla. Insinööri-, suunnittelu-

32

tai konsulttitoimistot ovat viime vuosina kasvattaneet osuuttaan vastavalmistuneiden työnantajana. Ne olivatkin tämän vuoden kyselyssä toiseksi suurin 19 prosentin osuudella. Kolmanneksi suurin työllistäjä ovat tietotekniikan palvelualan yritykset. Työssäkäyvistä 66 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä ja 12 prosenttia esimies- tai työnjohtotehtävissä. Sekä toimihenkilö- että työntekijätehtävien osuudet olivat laskeneet, mikä heijastelee työtilanteen lamanjälkeistä normalisoitumista. Vastavalmistuneet työskentelivät yleisimmin suunnittelutehtävissä tai it-alan tehtävissä. Esimies- ja johtotehtävissä työskentelevät useimmin rakennusalalta valmistuneet, mikä selittynee alan runsaalla työnjohtotehtävien määrällä. Konetekniikan alalta valmistuneiden keskuudessa esimies- ja johtotehtävissä työskenteli viidennes. Useimmin toimihenkilö- ja työntekijätehtävissä työskentelivät prosessi- ja materiaalitekniikan alalta valmistuneet. OMALLE ALALLE TYÖLLISTYMISTÄ VOI AUTTAA

Ensimmäisen työpaikan saamiseen vaikuttaa monet tekijät, mutta asiaan pystyy vaikuttamaan paljon jo opintojen aikana. Vastaajista noin kolmannes sai ensimmäisen työpaikkansa harjoittelu- tai kesätyöpaikasta ja 18 prosenttia paikasta, jossa suoritti insinöörityön. Opintojen aikainen työkokemus omalta alalta ennakoi myös nopeampaa ja mutkattomampaa työllistymistä. Internet oli tärkein työnsaantiväylä heille, joilla työpaikkaa ei ollut valmiina valmistuessa. Henkilökohtaisilla suhteilla ja omalla aktiivisella kyselemisellä oli myös roolinsa valmistuneiden työllistymisessä. Verkostoja kannattaa työantajien ja yritysten lisäksi luoda myös opiskelijakavereiden ja ammattikorkeakoulun sisällä: osalle ensimmäinen työpaikka oli avautunut kaverin kautta ja osa työllistyi työnantajan soitettua ammattikorkeakouluun. Työssäkäyvistä reilu kolmannes piti oman alan työpaikan saamista helppona; vajaa puolet koki työnsaamisen


Vuonna 2016 valmistuneiden insinöörien tilanne kyselyhetkellä koulutusaloittain

Lähde: Insinööriliiton sijoittumistutkimus 2016

melko vaikeaksi. Mitä enemmän oman alan kokemusta oli kertynyt ennen valmistumista, sitä helpommaksi oman alan työnsaaminen koettiin. Muita useammin työnsaamisen vaikeaksi kokeneet päätyivät muihin kuin oman alan tehtäviin. Työnsaamisen esteinä nähtiin työkokemuksen ja suhdeverkostojen puute. Runsas puolet vastanneista koki osatekijänä myös epätietoisuuden omasta osaamisesta ja omista tavoitteista sekä puutteelliset työnhakutaidot.

Valmistuneiden tyytyväisyys insinöörikoulutukseen oman työkokemuksensa perusteella.

Vastaajista noin 70 prosenttia oli tyytyväisiä koulutukseensa. Opetus koettiin hieman laadukkaammaksi ja käytännönläheisemmäksi kuin aiemmin, mutta ongelmiakin oli. Moni kaipasi koulutukselta parempia työelämävalmiuksia. Yhtenä ratkaisuna nähtiin muun muassa opetushenkilökunnan kouluttaminen ja työharjoittelut sekä projektiluonteinen opiskelu. Työelämän kannalta tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin valmius omaksua uusia asioita, omatoimisuus ja kyky ratkaista ongelmia. Myös kansainvälisyys tunnistetaan aiempaa useammin tärkeänä osa-alueena työelämässä. Kysyttäessä kokemuksia opiskelusta ja opinnoista noin puolet ilmoitti kokeneensa suorituspaineita opinnoissaan. Vastaajista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän opiskelutaidoissaan olisi ollut parannettavaa; neljäsosa koki, että oma keskittymiskyky oli opiskellessa huono. Runsas kymmenys vastaajista olisi valinnut jonkin muun koulutusalan, jos olisi saanut valita uudelleen. Moni oli vasta työelämässä tai harrastuksissa pohtinut kunnolla, mitä haluaa tehdä.

Lähde: Insinööriliiton sijoittumistutkimus 2016

KOULUTUKSEEN LISÄÄ TYÖELÄMÄTAITOJA

33


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell

Opintotukeen muutoksia Syksy tuo tullessaan paljon muutoksia opiskelijoiden toimeentuloon. Opintotukimuutokset astuivat voimaan elokuun alussa.

O

pintotukimuutoksien vaikutukset opiskelijalle maksettaviin etuuksiin vaihtelevat tilannekohtaisesti. Muutoksia tuli niin maksettavan tuen määrään, lainan suuruuteen, tukikuukausien määrään ja asumislisään. Opintolainaa voi ottaa entisen 450 euron sijasta 650 euroa. Tämän vuoden syksyllä ja sen jälkeen opintonsa aloittavat voivat saada opintotukea entisen 64 kuukauden sijasta 54 kuukautta. Aikaisemmin opiskelijat pystyivät saamaan opintotuen lisäksi asumislisää, mutta sen maksaminen on päättänyt. Nyt opiskelija voi hakea Kelalta yleistä asumistukea, jota voi saada pienituloinen ruokakunta asumismenojensa vähentämiseksi. Yleinen asumistuki on 80 prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Hyväksyttäviin asumismenoihin vaikuttavat asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Perusomavastuun määrään vaikuttavat ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä aikuisten ja lapsien lukumäärä ruokakunnassa. PUOLISON TULOT VAIKUTTAVAT

Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevalle Joel Lindholmille muutos ei ollut myönteinen. Lindholm tekee opintojen ohella töitä eikä nosta opintotukea joka kuukausi, joten muutoksilla ei ollut suurta vaikutusta hänen talouteen. Lindholm asuu kuitenkin yhdessä 34

avovaimonsa kanssa, joka opiskelee yliopistolla kieliä. – Tuloni vaikuttavat puolisoni tukiin ja hänen tukensa tippuvat reilusti. Yleistä asumistukea ei taida tulla ollenkaan, ainakin näin näytti Kelan laskuri, Lindholm aprikoi. Tuet putoavat melkein puoleen aikaisemmasta, mikä ajaa Lindholmin avovaimon tekemään enemmän töitä opintojen ohella. – Puolisoni pitäisi tehdä entistä enemmän töitä, jotta aikaisempi tuloja elintaso säilyy. En tiedä halusivatko asiasta päättäneet ihmiset opiskelijat pois työelämästä ja nopeasti valmistumaan. Lopputulos on päinvastainen: enemmän töitä ja hitaammin etenevät opinnot, Lindholm summaa. Hän ymmärtää vielä sen, että asumislisä haluttiin muuttaa yleiseen asumistukeen, mutta opintorahan samanaikaista leikkaamista hän ei ymmärrä. Varsinkin kun opiskelijoiden tulorajoja ei korotettu. – Eli opintojen ohella tienaaminen johtaa edelleen hyvin helposti tukikuukausien palauttamiseen. Lainaa sen sijaan saa ottaa enemmän, mutta sitä emme halua, Lindholm kertoo. – Isolle osalle opiskelijoista tilanne tuo myönteisen muutoksen tulotasoon ja olen heidän puolestaan iloinen. Tilanne sopii varmasti mainiosti heille, jotka eivät voi tai halua tehdä töitä opintojen ohella, Lindholm arvelee – Jos opiskelija haluaa nostaa elintasoaan ja kerryttää opintojen ajalta arvokasta työkokemusta, puhumattakaan työttömyyskassan kuukausien kerryttä-

misestä, siitä rangaistaan. Tai ainakin se tuntuu rangaistukselta. Tällä hetkellä pariskunta pohtii erilleen muuttoa kolmen vuoden yhteiselon jälkeen, ainoastaan opintotukimuutoksien takia. YHTENÄISET TUET ERI ASTEILLE

Hämeen ammattikorkeakoulussa tietoja viestintätekniikkaa opiskeleva Karri Anttila suhtautuu muutoksiin hieman ristiriitaisin tunnelmin. – Oli ihan reilua kaikkia opiskelijoita kohtaa yhdistää toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuet samansuuruisiksi, samoin asumislisän korvaaminen yleisellä asumistuella, Anttila sanoo. – Sen sijaan että korkeakouluopiskelijoilta vietiin sikamainen siivu tuesta, olisi tuet voitu yhdistää jossain siinä puolivälissä. Anttila pitää opintolainan osuuden kasvattamista hyvänä asiana, mutta olisi mieluummin korottanut tulorajoja, jotta opiskelijat voisivat myös halutessaan työskennellä enemmän opintojen ohella. Opiskelija saa tehdä töitä opintojen ohella, mutta saa tienata kuukaudessa vain 660 euroa, jottei palkka vaikuttaisi opintotukeen. – Oman opiskelun oma rahoittaminen on kyllä ihan ymmärrettävää. Pidän itse ainakin parin tonnin lainaa paljon motivoivampana opiskelupiiskana kuin pyyteetöntä tukea. Parempi olisi kuitenkin ollut jos opiskelijoiden sallittaisiin tehdä enemmän työtä viemättä pientäkin tukea heti pois, Anttila pohtii.


Osallistu työssäkäyntitutkimukseen Kun uusi lukuvuosi alkaa, Insinööriliitto ja Insinööriopiskelijaliitto toteuttavat Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen. Kyselyllä kartoitetaan opiskelijoiden työssäkäyntiä niin kesällä kuin opiskelun aikana sekä työtehtävien kehitystä ja palkkatasoa. Tutkimuksesta saatuja tietoja käytetään apuna edunvalvontatyössä; tavoitteena on saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Tutkimukset ovat osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen tärkeyden valmistumisen jälkeisessä työelämään sijoittumisessa, asematasossa ja palkkauksessa. Työelämätutkimuksella saatuja tietoja hyödynnetään, kun neuvotellaan tekniikan koulutuksen ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvissä asioissa työnantajien ja päättäjien kanssa. Liiton palkkasuositukset opiskelijoille ja vastavalmistuville tehdään vuosittain tutkimuksen perusteella. Suosituksissa huomioidaan suoritettujen opintopisteiden määrä sekä opiskeluaikainen työkokemus. – Mitä useampi vastaa kyselyyn, sitä luotettavammin kesätyöpalkkasuositukset vastaavat todellista yrityksissä maksettavaa palkkatasoa ja sitä paremmat edellytykset opiskelijoilla on neuvotella omasta kesätyön palkastaan, kertoo Insinööriliiton tutkimusasiamies Jenni Larjomaa. Tutkimukseen voivat vastata kaikki tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakouluopiskelijat toisesta vuosikurssista lähtien eli tänä syksynä opintonsa aloittaneet opiskelijat eivät vielä kuulu kohderyhmään. Vastaamalla kyselyyn sähköisesti voi osallistua Verkkokauppa.com lahjakorttien arvontaan. Lahjakortteja arvotaan kolme kappaletta kaikkien arvontaan osallistuneiden kesken. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti vastausajan päätyttyä. Vastaa kyselyyn sähköisesti osoitteessa www. ilry.fi/opiskelijakysely (englanniksi www.ilry.fi/ studentsurvey) tai ammattikorkeakouluilla jaettavalla paperilomakkeella. Vastausaika päättyy lokakuun alussa. sa. TEKSTI: Heini Ristelll

IOL:n ÄÄNI Miihkali Härkönen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Onko pakkovelkaantuminen ok?

O

piskelijat ovat ainoa osa väestöä, joiden oletetaan ottavan lainaa elääkseen. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on herättänyt jälleen keskustelun opintotuesta. Moni uutislähde uutisoi asiasta esimerkiksi otsikoin ”Pienituloinen opiskelija voi saada tukea kuukaudessa enimmillään 1 305 euroa”. Sehän ei ole totta, sillä opiskelijoiden tukena saama raha on enintään 655 euroa. Loppu lainaksi väitetty 650 euroa on opintolainaa, joka täytyy maksaa aikanaan takaisin. Harhaanjohtavat uutiset ovat ilmeisesti tällä kertaa lähtöisin Kelan lausunnosta, jonka mukaan opiskelijan tuet muodostuvat opintorahasta, yleisestä asumistuesta ja opintolainasta. On vähintäänkin mielenkiintoista nimittää lainaa tueksi. Uutisointi on aiheuttanut harhaluuloja esimerkiksi siitä, että opintolainen valtiontakaus tarkoittaa sitä, että valtio myös maksaa lainan pois, mikä ei pidä paikkaansa. Ilman työntekoa jo täysipäiväiseksi mitoitetun opiskelun päälle tai lainan nostamista ei ole mahdollista elää. Mennäänpä hieman lukuihin, sillä ne tuovat konkretiaa. Mikäli opiskelee normaalin insinööritutkinnon, kuten suositellaan eli käymättä töissä, joutuu nostamaan tuen lisäksi lainaa. Tuki ei etenkään pääkaupunkiseudulla yleensä riitä kattamaan edes asumiskustannuksia. Insinööriopinnot kestävät neljä vuotta, ja sinä aikana noin yhdeksänä kuukautena vuodessa nostetaan yleensä lainaa. Tutkinnon päätteeksi lainaa jää maksettavaksi suunnilleen 23 400 euroa ja korot päälle. Vaikka opintolainan korot ovat varsin pienet, kertyy silti noin suuresta summasta jonkin verran korkoakin. Opintojen jälkeen työelämässä on ollut tapana alkaa säästää esimerkiksi omaa asuntoa varten. Lainataakan takia asuntoa varten joutuu käsirahan lisäksi säästämään toisen samansuuruisen summan opintolainan maksamiseen. On aika herättää kysymys siitä, onko lainan nostamiseen pakottaminen hyväksyttävää Suomessa? Muille kansanryhmille se ei ole, eikä sitä lakikaan suoranaisesti tunne, mutta opiskelijoille silti niin tehdään. Miksi?

Viime vuonna 83 pronsenttia kyselyyn vastanneista oli kesätöissä kesällä 2016. 35


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Teijo Javanainen

Kesätöissä yrittäjyystapahtumassa Teijo Javanainen on hankkinut työkokemusta tapahtumajärjestämisestä ja laajentanut verkostojaan kasvuyritysten maailmassa.

O

piskelijoilla on kesäisin monenlaisia kesätöitä. Hämeen ammattikorkeakoulussa tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Teijo Javanainen työskenteli jo toista kesää tapahtumajärjestämisen parissa. – Törmäsin pari vuotta sitten *ship - The Startup Festivaalin pääjärjestäjään Antti Viitaseen Cambridgessa järjestetyllä yrittäjyysleirillä. Hän kertoi minulle tapahtumasta ja kiinnostuin siitä heti, Javanainen sanoo. Muutama kuukausi tämän jälkeen Javanainen huomasi tapahtuman etsivän työharjoittelijoita ja haki mukaan. Javanainen valittiin kesäksi työharjoittelijaksi ja hän pääsi tekemään erilaisia työtehtäviä, muun muassa juontamaan tapahtumaa. 36

Kasvuyritys on aloittaville yrittäjille tarkoitettu kolmepäiväinen tapahtuma, jossa kilpaillaan 5 000 euron pääpalkinnosta. Tapahtuma järjestettiin kolmatta kertaa Kotkan meripäivien ja Tall Ship Racen yhteydessä; se on Kaakkois-Suomen suurin yrittäjyystapahtuma. VASTUUT KASVOIVAT

Tänä kesänä Javanainen vastasi tapahtuman ohjelmasta ja kaikesta, mitä lavalla tapahtui. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tapahtumaan osallistui sata erilaista kasvuyritystä niin Suomesta kuin muualta maailmalta. Yritysten tukena on 25 huippuosaajaa, jotka toimivat niiden mentoreina. – Suunnittelin tapahtumaan aikataulut ja koordinoin aikataulun sopivaksi puhujille. Kanssani työskenteli kaksi henkilöä, joista yksi vastasi tapahtumassa esiintyvistä aloittavista yrittäjistä ja toinen tapahtumassa järjestettävästä mentoriohjelmasta, Javanainen kertoo. Työtä tehtiin tiiviisti yhdessä kolmen hengen tiimissä, koko tapahtumaorganisaatio koostui kahdestatoista henkilöstä. Javanainen työskenteli

kokopäiväisesti, hän teki muutaman etätyöpäivän kotona Espoossa ja muut päivät Kymenlaaksossa. PÄIVÄT TÄYNNÄ OHJELMAA

Tapahtuman aloituspäivänä vietettiin avajaisbileet, jossa osallistujat toivotettiin tervetulleeksi Kotkaan. Keskiviikkona alkoi yritysten välinen kilpailu, jossa ne esittelivät omaa liikeideaa. – Osallistujat kilpailivat viiden tuhannen euron pääpalkinnosta Pitch Captain -kilpailussa ja saivat apua ja neuvoja yritystoimintansa kehittämiseen tapahtumaan kutsutuilta mentoreilta. Kymmenen parasta liikeideaa valittiin jatkoon kilpailun toiseen osaan. Torstaipäivän avasi entinen Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck. Seminaarin aiheena oli startup-kokeilukulttuuri ja uudenlainen liiketoiminta; ja puhujina olivat tapahtumaan osallistuvat mentorit. – Seminaarin jälkeen kymmenen parasta kilpailivat Kotkan Meripäivien Kotkalavalla. Kilpailun voittajat, Surgify ja Temu Materials, julkistettiin tapahtuman Closing Galassa Kotkan Meripäivien keskellä, Javanainen kuvailee.


Opiskelijatoimijoiden painopisteet loppuvuodeksi Insinööriopiskelijaliiton hallituksella on edessä kiireinen syksy opiskelijoiden edunvalvonnan parissa. Kun opinnot alkavat elokuun lopulla, uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät ammattikorkeakoulujen käytävät. Yksi Insinööriopiskelijaliiton syksyn painopisteistä on jäsenhankinta ja -pito. Aloittavien infoissa kerrotaan uusille opiskelijoille liiton toiminnasta ja sen tärkeydestä. IOL:n hallituksen viestintävastaava Emma Ruotsalaisella ja liiton viestintätyöryhmällä on suuri työ edessään. Alkukesällä viestinnän tilaa kartoitettiin viestintäkyselyillä. Vastauksia kerättiin sekä jäsenistöltä että paikallisyhdistyksiltä. – Liiton viestintästrategia hyväksytty viimeksi vuonna 2015, joten tänä vuonna on aika päivittää strategia ajan tasalle, Ruotsalainen kertoo. – Viestintäkyselyjen vastauksia hyödynnetään strategian valmistelussa. Päivittämisessä käytetään pohjana voimassa olevaa viestintästrategiaa. Siinä on paljon hyvää asiaa, joka pätee edelleen ja tulevaisuudessakin, Ruotsalainen jatkaa.

Emma Ruotsalainen ja Miihkali Härkönen

Strategian päivittäminen on yksi tämän vuoden isoimmista töistä viestinnän saralla, joten koko IOL:n hallitus ja viestintätyöryhmä kokoontuvat elokuussa hiomaan strategiaa kuntoon. Koulutuspolitiikan ajankohtaiset Insinöörien koulutukseen vaikuttaminen on liiton tärkeimpiä asioita; siihen pureudutaan myös tulevana syksynä. Liitto kannustaa ja auttaa ammattikorkeakouluja tekemään opetuksestaan yhä työelämälähtöisempää esimerkiksi tuomalla yrityksiä lähemmäs kouluja sekä tutkimalla eroja opetussuunnitelmien ja käytännön tarpeiden välillä. Yhdeksi tärkeäksi aiheeksi hallituksessa koulutuspoliittisena vastaavana toimiva Markus Virtanen nimeää

BYOD eli Bring your own device -mallin ja ohjelmistolisenssien toimintatapojen seuraamista. Jokainen amk on tällä hetkellä kovaa tahtia menossa malliin, jossa opiskelija velvoitetaan hankkimaan oma kone opintoja varten. Kouluilla on kuitenkin täysin erilaiset periaatteet ohjelmistojen tarjoamisesta opiskelijoille. – On tärkeää varmistaa, että opetuksessa käytetään työkaluja, joiden parissa työskennellään myös valmistumisen jälkeen eikä päädytä ilmaisohjelmien käyttöön, Virtanen sanoo. Korkeakoulujen yhteistyöhankkeita ja niiden kehittymistä sekä koulutuspaikkamäärien kehittymistä seurataan koko ajan. TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Katri Hurskainen

IOL:n viestintäkanavat Facebook: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter: IOLry Instagram: @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi: iolry.blogspot.fi

Insinööriliitto kiertää Suomea Uravalmentajien kanssa voi keskustella oman insinööriuran aloittamista opintojen alkumetreillä tai työelämään siirtymisestä opintojen oman elämäntilanteen pohjalta. Kun mukana on oma CV, sen voi päivittää ajan tasalle asiantuntijoiden avustuksella. Asiamiehet kertovat myös perustietoa insinöörien tehtävistä työelämässä ja työelämän pelisäännöistä. Kiertueen mukana kiertää ammattivalokuvaaja, joka ot-

taa maksutta Insinööriliiton jäsenistä kuvan esimerkiksi ansioluetteloa tai LinkedIn profiilia varten. Kuva toimitetaan myöhemmin sähköisesti. – Paikkakunnalla järjestetään päivän päätteeksi valmistuvien insinöörien verkostoitumistapahtuma, jossa on mukana muun muassa jo työelämässä olevia jäseniä kertomassa omista kokemuksistaan työelämässä, kertoo Insinööriliiton tapahtumakoordinaattori Milla Pennanen. 37


Hollannin kisoissa oli mukana 16 tiimiläistä Tampereelta.

Joka vuosi uusi auto TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Valtteri Ilomäki

Tampereen ammattikorkeakoulun tiimi osallistuu jo kymmenennellä autolla opiskelijoiden formulakisaan.

T

ampere UAS Motorsport on oppilaitoksen isoin opiskelijaprojekti. Opiskelijat suunnittelevat ja rakentavat koko lukuvuoden Formula Student -kilpa-autoa. Lisäksi he laskevat tarkasti muun muassa kustannuksia ja 38

hankkivat sponsoreita toiminnalleen. Syksyisin hanke rekrytoi uutta väkeä; osa vanhoista opiskelijoista jatkaa ja uusia aloittaa vuosittain. Useimmat uudet tulevat mukaan toisena opiskelijavuotena, jolloin opintoihin kuuluu kymmenen opistopisteen projekti. Jos innostus hankkeeseen leimahtaa heti alussa, monet jatkavat opintojen loppuun saakka, vaikka opintopisteitä ei enää heru. Osallistujat arvostavat mahdollisuutta oppia eri asioita kuin varsinaisessa koulutuksessa. Osallistujat opiskelevat eri koulutusohjelmissa Tamkissa, suurin osa on kuitenkin insinööriopiskelijoita.

MUKANAAN VIEVÄ HARRASTUS

Viime lukuvuonna listalla oli 50 henkilöä, joista parikymmentä oli mukana aktiivisesti. Sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskeleva Tarmo Heiskanen on ollut toiminnassa kolme vuotta. Tiimin teknisenä päällikkönä häntä kiinnostaa elektroniikan kehittely ja suunnittelu. Liiketalouden opiskelija ja tiimin bisnesosa-aluepäällikkö Aleksi Kerola on ollut kaksi vuotta hankkeessa mukana. Hän arvostaa projektissa saatavaa esiintymiskokemusta ja ymmärrystä byrokratian pyörittämiseen. Verkostoja kasvattaa jokainen osallistuja.


Viime hetken korjauksista huolimatta auto ei päässyt radalle kilpailemaan.

Miehet toivovat tänä vuonna mukaan uusiin asioihin uppoutuvia, kärsivällisiä ja laaja-alaisesti ajattelevia opiskelijoita. Tiimissä pyritään löytämään kaikille sopiva paikka. Iso osa projektia on yhteistyö kumppanien kanssa. Usein yritykset antavat projektin käyttöön tarvittavaa tavaraa. – Sponsorit on formulatiimille elinehto, Kerola sanoo. – Kun tukee toimintaa, saa hyvän kontaktin tuleviin insinööreihin ja asiakkaisiin, Heiskanen jatkaa. USEAN PÄIVÄN KISAMATKA

Tiimin toiminta huipentuu kilpailuihin. Euroopassa järjestetään joka kesä kymmenkunta korkeakouluopiskelijoille suunnattua formulakisaa. Järjestäjäorganisaatioiden väki on usein ollut toiminnassa aiemmin mukana olleita. Autoteollisuus tukee monia kilpailuja. Kisoihin voi osallistua joko sähkömoottoria tai polttomoottoria käyttävällä formulalla. Nelipäiväinen kisa alkaa laajalla katsastuksella, jossa tarkastetaan auton sääntöjenmukaisuus ja turvallisuus sekä tehdään auton melu-, jarru- ja kallistustestit. Kilpailu sisältää kaksi eri osiota. Staattinen osio jakautuu kolmeen: kuvitteelliseen liiketoimintasuunnitelmaan, auton suunnitteluun ja kulujen seurantaan. Dynaaminen osio alkaa 60 metrin kiihdytyksellä. Seuraavana on kitkaym-

pyrä, jota ajetaan kahdeksikon malliin. Auton parhaat ajot lasketaan mukaan kisasuoritukseen. Autocross-radan nopeuskilpailu jatkaa urakkaa ja koko kilpailun päättää 30 kilometrin kestävyysajo. Eri osioista jaetaan pisteet ja eniten pisteitä saava tiimi voittaa koko kisatapahtuman. AINA EI PÄÄSE RADALLE

Tamperelaiset valitsivat tänä vuonna Alankomaiden ja Unkarin kilpailut. – Moottoriongelmia, Heiskanen kuittaa menestyksen Hollannin kisoissa. Liiketoimintasuunnittelusta tamperelaistiimi sai kolmannen sijan ja pokaalin, mukana oli noin 40 tiimiä. Muissa staattisen osioissa sijoitus oli keskikastia. Hollannissa tiimin auto ei päässyt radalle ollenkaan. Kisojen jälkeen moottoria rassattiin ja Heiskanen arvioi, että vika löytyi – onneksi ennen Unkarin kisoja. Tavoitteena Unkarin kisalle on päästä katsastuksesta läpi ja kisaamaan radalle. Kisojen huipputiimit ovat kotoisin Saksasta ja Itävallasta. Suomessa on kolme tiimiä, TAMKin tiimin lisäksi ammattikorkeakoulu Metropoliassa ja Oulun yliopistossa. – Saksassa on yli 50 tiimiä, Kerola kertoo vertailuna. Lue lisää: www.tampereuasmotorsport.fi

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

28 13 12

9

7

25 7

16

7

15 23

10

15

21 10

5

16

23

Tiukka trio

26 29

16

5

9

1. Ikonista Volvo Amazonia valmistettiin vuosina 1956–1970 kaikkiaan lähes 700 000 kappaletta. Amazonia sai kaksiovisena, neliovisena, viisiovisena sekä 3- ja 4-vaihteisena. Valmistettiinko Amazonia automaattivaihteisena?

25 7

15

14 3

29

12

9

7 11

10

5

39

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

9

4

38

17

19

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

© Bulls

2. Porkkana on monella tavoin terveellinen juures. Mistä aineesta sen oranssi väri on peräisin? 3. Eläintarhan eläimistä 10 prosentilla on kaksi jalkaa. Lopuista eläimistä kahdella kolmasosalla on neljä jalkaa ja lopuilla ei ole jalkoja ollenkaan. Jalkoja eläimillä on yhteensä 832. Kuinka monta eläintä on eläintarhassa?


Insinööriliiton Kesäkaravaani-kiertue käynnistyi perinteisesti pääkaupunkiseudulta, tällä kertaa Museobrunssilla Helsingissä. Tapahtuma erosi muista brunsseista siinä, että se oli tarkoitettu nimenomaan lapsiperheille.

Kesäkaravaani kierteli suvessa KUVAT: Janne Luotola, Jari Rauhamäki, Kirsi Tamminen, Minna Virolainen

Helsinkiläiset Mari ja Timo Kokkola tulivat Poriin musiikin, ei Suomi Areenan ja yhteiskunnallisen keskustelun takia. He ovat käyneet jazzeilla vuodesta 2003 lähtien melkein joka vuosi.

Oululainen Anne Huotari kertoi muistavansa kuluneen kesän ennen kaikkea perheen kanssa yhdessä vietetystä vapaa-ajasta. Kolmilapsisella perheellä ei ollut yhteistä lomaa hetkeen, kun vanhemmilla oli työpaikan vaihtoja. Qstock-festivaalien aikana lapset olivat hoidossa, jotta vanhemmat pääsivät kahden kesken rokkaamaan ja Rockbrunssille.

Timo Nevalaiselle Sporttibrunssi sattui sopivaan saumaan, sillä hän oli juuri aloittanut kesäloman. Ensimmäisellä lomaviikolla oli tarkoitus tarkistaa työsähköposti kerran, mutta sen jälkeen työasiat saivat jäädä. Puoliso Riitta Tietäväinen-Nevalainen oli ehtinyt lomailla jo viikon. – Työasioista irti pääsemiseksi on reissu heti loman alussa hyvä keino. Tärkeintä on kuitenkin, että ottaa lomaa neljä viikkoa putkeen eikä pienissä pätkissä, Nevalainen tuumasi. 41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Eero Husari, vastaava asiamies

Työsuhdetiedolla on väliä Lähes jokainen aloittaa jossain vaiheessa jäsenyytensä aikana uudessa työpaikassa. On myös mahdollista, että työsuhde päättyy työnantajan irtisanomisen, yhteisen sopimuksen tai esimerkiksi eläköitymisen vuoksi. Näissä tilanteissa on tärkeää tehdä tarvittavat ilmoitukset sekä hyödyntää liiton tarjoamat jäsenpalvelut. Muutostilanteissa pitää varmistaa, että työsuhdetiedot päivitetään rekisteritietoihin. Näin liitto voi parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa jäsentensä edunvalvontaa. Suurin osa liiton jäsenistä on vakuutettuina IAET-kassassa työttömyyden tai lomautuksen varalle, mutta työttömyyskassajäsenyys ei ole automaattinen. Erityisesti juuri työelämään siirtyneiden kannattaa työsuhteen alkaessa varmistaa jäsenyyden voimassaolo.

Jäsentietojen päivitys

Kun työantaja vaihtuu tai siirtyy opinnoista työelämään, palveluista useasti käytettyjä ovat työsuhdeneuvonta- sekä palkkaneuvontapalvelut. Työsuhdeneuvonnan asiantuntijat neuvovat esimerkiksi irtisanoutumiseen liittyen ja heillä voi tarkistuttaa uuden työsopimusluonnoksen. Asiantuntijan neuvoilla voi välttyä epäedullisilta sopimusehdoilta sekä myöhemmiltä riitatilanteilta. Palkkaneuvontaa voi hyödyntää sopivan, tehtävä- ja kokemuskohtaisen palkkatason määrittelyyn. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

Työnantajan vaihtuminen ei yleensä aiheuta muutoksia jäsenyyteen, vaan riittää, että liiton rekisteritietoihin päivittää uuden työnantajan tiedot. Mikäli jäsenmaksu on ollut työnantajaperinnässä, perintäsopimuksen voi tehdä uuden työnantajan kanssa tai siirtyä maksamaan jäsenmaksua itse.

www.ilry.fi

Sähköpostilla asiakaspalvelu@ilry.fi Soittamalla 0201 801 801, (8,8 snt/min)

Jos jäät työttömäksi www.ilry.fi/tyottomana

Kun työsuhde päättyy työnantajan puolelta tapahtuvaan irtisanomiseen tai omaan eläköitymiseen, päättymisellä on lähes aina vaikutusta jäsenmaksuun liittyen. Asiakaspalvelussa tehdään jäsenen ilmoituksesta rekisteriin tarvittavat muutokset sekä ohjeistetaan jäsenmaksulaskutuksessa. Irtisanomistilanteissa jäsenille annetaan tarvittaessa neuvoja irtisanomiseen, etuuksiin ja sopimuksiin liittyen. Liitto tarjoaa jäsenilleen myös kattavia urapalveluita ja koulutuksia, joista on usein merkittävää hyötyä työnhaussa sekä työuralla kehittymisessä.

TYÖPAIKAN VAIHDOS

Sähköisesti netissä www.ilry.fi/muutos

Sivulle on koottu tietoa - etuuksista - liiton palveluista - jäsenmaksualennuksesta

@Insinooriliitto

Muistutus! Insinööriliiton edustajakokouksen päätöksellä liiton kalenteria ei tehdä enää vuodelle 2018.

@Insinooriliitto

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Liiton toiminta

Toiminnan johto

Johtajisto

Työsuhdeneuvonta

Asiakaspalvelu 0201 801 801, (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9-16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Palkkaneuvonta

Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848

Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta.

Nuorjäsentoiminta

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

Talous

42

Urapalvelut Jäsentietopalvelut Alueasiamiestoiminta Neuvottelutoiminta Tutkimustoiminta Tietohallinto Viestintä

1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.


LUUPPI TEKSTI: Janne Luotola KUVAT: Valtteri Siikasmaa ja Thinkstock

Akseli Escartin istuu ruorissa auringon laskeuduttua.

Kokemuksen jano vie merille Purjehtiessa saa tuntea, kuinka paatti kulkee luonnon voimalla. Paitsi tietysti silloin, kun ei tuule.

K

esällä Akseli Escartin purjehti Atlantin valtameren halki. Hän osallistui Rendez-Vous Tall Ship Regatta -purjehdukseen Euroopasta Yhdysvaltoihin. Reitti kulki Portugalista Las Palmasiin, Bermudaan ja Bostoniin. Vettä kynnettiin noin 5 000 merimailia. Luonnonvoimat tulivat tutuiksi matkan aikana 65-jalkaisella eli 20-metrisellä paatilla. Jo alkumatkasta mainingit kasvoivat niin korkeiksi, että venettä oli vaikea pitää suorassa. – Genaakkeri eli pallopurje repesi aivan totaalisesti. Purjehtijat korjasivat vahingot välipysähdyksillä. Atlantti ylitettiin Suomen purjelaivasäätiön omistamalla Nautor Swan S/Y Vahinella. Alus on kaksimastoinen ja valmistunut vuonna 1973.

VITSIT VILLIINTYVÄT

PURJEHTIJA TASAPAINOILEE

Miehistöön kuului kymmenen alle 30-vuotiasta vapaaehtoista sekä kippari ja perämies. Miehistö jaettiin kolmeen vuoroon, joista yksi purjehti, toinen siivosi ja kokkasi ja kolmas lepäsi. – Neljäntenä purjehduspäivänä tapahtui selkeä perheytyminen, eli porukka tiivistyi ja läpän taso muuttui jopa häiriintyneeksi, Escartin kertoo. Tiivis yhdessäolo opetti huomioimaan muita ihmisiä ja hyväksymään tapoja, joista kotioloissa saattaisi huomautella. – On vapauttavaa katsoa, kun toinen laittaa ruokaa itselle vieraalla tavalla ja lopputulos on kuitenkin erinomaista. Pisin ylitys kesti kolme viikkoa. Nettiyhteyttä ei ollut 20 päivään. Escartinin mielestä pitkät pätkät veneellä opettivat olemaan läsnä juuri siinä hetkessä ja paikassa. – Ne auttoivat odottamaan rauhassa asioita, joiden tekemiselle täydellinen hetki koittaa myöhemmin. Kaikkea ei ole pakko saada nyt ja heti.

Escartin valmistui viime vuonna rakennusinsinööriksi Metropoliasta. Insinöörin taitoja, kuten aero- ja hydrodynamiikkaa, tarvitaan myös harrastuksessa. – Se on purjehtimisessa siistiä, että mennään eteenpäin tuulella, luonnonvoimalla. Luonnonvoimat pitää saada veneessä tasapainoon. – Sama voima pitää tulla maston molemmin puolin, etteivät purjeet yritä kääntää venettä. Jos purjeet kääntävät venettä ja pitää korjata peräsimellä, kulku hidastuu. Kaikki pitää saada balanssiin, jotta vene etenee pienimmällä kitkalla. Aina ei kuitenkaan tuule. Tyynessä säässä on omat puolensa. – Jos ei tuule, ei kerta kaikkiaan tapahdu mitään, vaan voi rauhoittua. Purjehdusharrastus alkoi kolme vuotta sitten, kun kaveri pyysi mukaan viikon purjehdusreissulle Kroatiaan. Seuraava matka oli Mustanmeren ylitys Venäjältä Romaniaan, kunnes oli Atlantin ylityksen aika. – Nälkä kasvaa syödessä.

43


Koulutukset starttaavat syyskuussa Kaike Kaiken kaikkiaan syyskaudella järjestetään yyhteensä htee yli 70 koulutustilaisuutta ympäri maata.

MA

TI

KE

TO

4

5

6

7

Salo

Hyvinkää

Kotka

Helsinki

Turku

12

13

14

Kuopio

Helsinki

20

21

11 Oulu

1

PE

LA

SU

1

2

3

8

9

10

15

16

17

23

24

Helsinki

2

Tampere

18

19

Seinäjoki

Tampere

Lahti

Jyväskylä

Vaasa

27

28

Helsinki

25

26

Helsinki

Oulu

22

ENG

29

30

Riihimäki

Salo

Lappeenranta

Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu mukaan

YYYKNT[ƂMQWNWVWMUGV Syyskaudella starttaavia uusia koulutuksia Asiantuntijan juridinen arki

Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset

Ulkomaille töihin

Hyvinvointia työelämään

Palkkaus ja palkitseminen

Neuvotteluvalmennus

Työsuhde, yrittäjyys ja kevytyrittäjyys

Työhaastattelu / Job interview (ENG)

CV-työpaja

Ajanhallinta

Hyvien tyyppien tuhoisat tavat 1, 2

Tule parhaaksi itseksesi

Perehdytään asiantuntijatyöhön liittyvien kiistojen kohteisiin ja erityispiirteisiin. Pureudutaan työssä ja arjessa jaksamiseen ja miten itse voi vaikuttaa hyvinvointiin. Tarkastellaan eri vaihtoehtojen etuja ja riskit k ekij k jöitä työ y ntekij k jän näkkökkulmasta. l Etsitään tapoja taltuttaa kiire ja saada aikaan enemmän mmän lyhemmässä ajassa.

YYYKNT[Ƃ

Insinoori-05-2017  

Insinööri-lehden numero 5/2017