Page 1

Opinnäytetyö kasvuyritykselle 5

2015

Koulutuksella potkua uralle

Microsoftin väen murheet

Insinöörilakki tunnuksena


39

10

34

Sisällys 5/2015 10 14 16 18 20 23 24 26 28 38 39 43

Ranskalainen viihtyy Suomessa Opintotukijärjestelmä on hyvä Työn imu vie insinööriä Opiskelijan ura kehittyy joka kesä Öljytön paineilma trendinä Parempaa palvelua työttömille Koulutusta omaehtoisesti Microsoft päättää kännykkäajan Luottamusmiehet kuormittuvat Jäsenillä toiveita liitolle Kesäkaravaani liikkeellä Salama iskee insinöörin käskystä VAKIOT

3 4 9 15 30 32 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Rami Marjamäki

Työuran rakentaminen alkaa kesätöistä s. 18

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 1.10., 12.11., 17.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Nuori haluaa tehdä töitä

K

ymmenet tuhannet nuoret ovat näinä viikkoina palaamassa kesätöistä takaisin opintojensa pariin. Tai eivät aivan kaikki: kesätöitä ja -työpaikkoja ei enää riitä kaikille työhaluisille. Moni opiskelija on tänäkin kesänä joutunut miettimään vaihtoehtoisia tapoja kesänviettoon. Nuorten suhtautuminen työelämään on suomalaisen yhteiskuntakeskustelun vakioaiheita. Nuoria patistetaan yhä nopeammin työelämään, mutta mitä teet, kun töitä ei löydykään? Samaan hengenvetoon ollaan huolestuneita nuorten syrjäytymisestä, eikä syyttä: meillä on jo nyt useita kymmeniä tuhansia, eri syistä yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita nuoria. Määrä uhkaa edelleen kasvaa. Koulutuskaan ei enää takaa töitä. Korkeasti koulutettujen työttömyys on viime vuosina kasvanut, pätkä- ja osa-aikatyö lisääntynyt. Valitettavan moni nuori joutuu nykyään huomaavansa kouluttautuneensa ammattiin, jossa säännöllisen työn löytyminen on kiven alla. Opiskeluaikojen haaveet työstä ja toimeentulosta vaihtuvat työpaikkahakemusten täyttämiseen ja omien työelämävalmiuksien välillä epätoivoiselta tuntuvaan ylläpitämiseen. Kuvaan kuuluu, että julkisuudessa leivotaan yksittäistapausten kautta työhaluttomiksi tai muuten työelämään huonosti sopiviksi. Todennäköisesti nuoren työelämävalmiudet ovat ohuet ja sellaisiksi jäävät, jos kokemus työelämästä rajoittuu pariin peruskoulun TET-jaksoon. TET-jaksojakin tarvitaan, mutta ne eivät yksin riitä työelämän perustaitojen oppimiseen. Edelleenkin töihin ja työelämään oppii parhaiten töitä tekemällä. Nuorista se ei ole kiinni, sillä eri tutkimusten mukaan heidän halunsa tehdä töitä on yhtä suuri kuin vanhemmillaan. Toki nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat muuttuneet, mutta niin on työelämäkin. Miksi nuori ei saisi panna painoa työn sisällölle ja työilmapiirille, jos saman tekee jo pitkään työelämässä ollut konkarikin? Paras tieto ja kokemus työelämästä ja työn tekemisestä on yrityksissä, työpaikoilla ja eri alojen ammattilaisilla. Kulunut kesä on jo menetetty, mutta toivottavasti jatkossa yhä useampi yritys auttaa nuoria oppimaan työelämän alkeita oikeissa työtehtävissä ja reiluin pelisäännöin. Se jos mikä on sellaista yhteiskuntavastuun kantamista, mitä mikään muu taho ei voi tehdä.

3


BITTIKATTAUS

Anu Kaniin

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Oulun Insinöörit juhli 70-vuotistaivaltaan. Juhlien järjestejäporukka kokoontui yhteiskuvaan. Lue juhlasta Insinööri-verkkolehdessä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi.

61574

henkilöä allekirjoitti määräajassa kansalaisaloitteen nollatuntisopimuksia vastaan. Kansanliike Vakiduunin kampanjoima aloite etenee syksyllä eduskuntaan.

Suomalaiset sanovat kyllä työelämän muutokselle Suurin osa suomalaisista työssäkäyvistä on valmis oppimaan uutta edistääkseen työelämän muutosta. Muutoksen tueksi kaivataan parempaa johtamista ja yhteisöllisyyttä. Tukea halutaan etenkin lähiesimieheltä ja yritysjohdolta, mutta myös työtovereilta ja ammattiliitoilta. Naisten vastauksissa korostuivat yhdessä tekeminen ja työilmapiiri. Miehet painottivat enemmän yrityksen ylimmän johdon roolia.

4

Yt-lait mahdollistavat pelolla johtamisen Yhteistoimintalainsäädäntö tarjoaa tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sellaisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat uhkien luomisen sekä niiden hyödyntämisen ja siten pelolla johtamisen. Anu Pynnönen on tutkinut Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöskirjassa huonoa johtamista, josta tutkijan mukaan usein vaietaan. – Huonosta johtamisesta ei juuri puhuta, vaan johtamista koskeva kritiikki voidaan jopa aktiivisesti vaientaa. Usein lähtöoletuksena on tutkijan mukaan se, että johtajat ovat hyviä. Pynnösen mukaan usein syytä etsitään erilaisista johtamisympäristötekijöistä, jopa johdettavista. Huonoista johtajista ja huonosta johtamisesta vaikeneminen on Pynnösen mukaan valinta, mutta myös riski. Eräänä huonon johtamisen muotona tutkimus nostaa esiin pelolla johtaminen, jonka esiintymistä Pynnönen tarkastelee suhteessa yhteistoimintaneuvotteluihin irtisanomis- ja lomautustilanteissa. – Pelolla johtaminen on yksi huonon johtamisen ilmenemismuoto. Medialla puolestaan on tärkeä rooli siinä, miten pelkoa johdetaan. Ironista sinänsä on se, että yhteistoimintalainsäädäntö tarjoaa sellaisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat uhkien luomisen, hyödyntämisen ja siten pelolla johtamisen.


BITTIKATTAUS

Palkansaajien järjestäytymisaste suurin teollisuudessa vonnan piirissä olevia oli 1 514 000 jäsentä ja järjestäytymisaste 65 prosenttia. Varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oli jäsenistä 30 prosenttia, lähinnä eläkeläisiä, opiskelijoita ja yrittäjiä. Selvityksen on tehnyt Työsuojelurahaston tuella tutkija Lasse Ahtiainen. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuoden 2013 lopulla keskusjärjestöjen jäsenliitoille suunnatulla kyselyllä. Palkansaajien järjestäytymistä on aiemmin tutkittu vastaavalla tavalla viisi kertaa.

Jouni Matilainen

Työ- ja elinkeinoministeriön uudesta raportista Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuonna 2013 selviää, että teollisuudessa palkansaajien järjestäytymisaste on suurin 81 prosenttia, julkisilla palvelualoilla 76 prosenttia ja yksityisillä palvelualoilla 52 prosenttia. Naiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet. Naisten järjestäytymisaste oli 70 prosenttia ja miesten 60 prosenttia. Erityisen vähäistä järjestäytyminen on ollut nuorilla, jotka ovat lisäksi entistä harvemmin myös työttömyyskassojen jäseninä. Kaikkiaan ammattiliitoissa oli 2 157 000 jäsentä, joista edunval-

Työssäjaksaminen askaruttaa

Kaikki vastaajat tunnistivat Mekaanisen musiikin museon.

Museovisan voittajat on arvottu Kesäkuun Insinööri-lehdessä julkaistu museovisa osoittautui hieman kimurantiksi. Visassa tunnistettiin vihjeiden perusteella kymmenen tekniikkaan, teollisuuteen tai työntekoon liittyvää museota. Osallistujista vain seitsemän prosenttia vastasi kaikkiin kysymyksiin oikein. Heidän kesken arvottiin 150 euron arvoinen Verkkokauppa.com-lahjakortti, jonka sai Anne Tiinu Kauniaisista.

Lisäksi arvottiin viisi tuotepalkintoa kaikkien vastanneiden kesken. Onnekkaita olivat Jere Jukka Vaajakoskelta, Annaleena Leppälä Hikiältä, Janne Pekkarinen Tampereelta, Tapani Tukiainen Hankasalmelta ja Mikko Tuomivirta Helsingistä. Oikeat vastaukset visan kysymyksiin ovat verkkolehdessä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi/osallistu-museovisaan.

Kevan ja Telan selvityksen mukaan lähes puolet työikäisistä suomalaisista miettii, miten jaksaa työssä eläkeikään saakka. Erityisen paljon kysymystä pohtivat maatalousyrittäjät ja 30-39-vuotiaat. Suomalaiset pohtivat, riittääkö työtä ja jaksaako sitä tehdä. Naiset pohtivat työssä jaksamistaan hieman useammin kuin miehet. Toisaalta kolme neljästä tuntee työssään innostusta ja iloa. Nuoremmat nauttivat työstään hieman vanhempia enemmän. – Erot ikäryhmien ajatuksissa ovat yllättävän pieniä. Kaiken ikäisiä huolestuttaa terveys, jaksaminen ja työn riittäminen. Vanhempien vähäisempi työn ilo tai leipääntyminen on näkynyt jo aikaisemmissa selvityksissä, summaa Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma. – Varsin yleisesti puhutaan ikäjohtamisesta, mutta työpaikalla ei aina räätälöidä työtä varttuneemmille eikä osoiteta arvostusta heidän osaamiselleen, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo. Siimeksen mukaan tuloksista ilmi käyvät epävarmuus omasta jaksamisesta ja työn ilon puute antavat aihetta ajatella myös jokaisen vastuuta omasta työstään ja urastaan. – Kannattaa pohtia, mitä vaihtoehtoja minulla on. Miten ylläpidän vireyttäni ja osaamistani elämän eri vaiheissa? Tai uskaltaisinko vaihtaa työpaikkaa tai alaa vielä aikuisemmassakin iässä? Jaksamisepäilyä ja nuorempien vähäisempää työn iloa selittävät talouden huonot ajat ja työmarkkinoiden tilanne. Ne vähentävät myös todellisia mahdollisuuksia pidentää työuria.

5


BITTIKATTAUS

Laivatilaukset nostivat teollisuuden tilaukset kasvuun

MIKON PALSTA Mikko Wikstedt JärjestÜjohtaja

Onko meillä malttia keskustella?

T

eollisuustuotanto laskee, vienti ei vedä, miljardien kipeät säästÜt pitää panna täytäntÜÜn, yhteiskuntasopimus pitäisi solmia ja Kreikka vielä sotkee avainministereiden ajatukset ja aikataulut. Kaiken lisäksi Microsoft päätti kesken kesälomien räjäyttää pommin ja aloittaa käytännÜssä tuotekehitystoimintojensa alasajon Suomessa. On helppo ennustaa, että hallituksella on edessään vaikeat ajat. Olemme jo Kreikka-keskustelun yhteydessä saaneet esimakua asioiden salailusta. Ymmärrän salailun neuvottelutaktisista syistä, mutta näin jälkikäteen arvioituna, mikä oli se taktiikka, mikä piti salata? Mahdollisuus meneillään olevien muutosten kommentointiin on kansalaisyhteiskunnalle elintärkeää. Jos oikeaa tietoa ei ole saatavissa, alkaa spekulaatioiden vyÜry, josta on vain haittaa. Pääministeri Matti Vanhanen kehotti aikoinaan ministereitään olemaan puhumatta keskeneräisistä asioista julkisuudessa. Eivätpä tainneet paljoa puhua keskenäänkään. Valmistelun avoimuus ja sen altistaminen laajalle keskustelulle edustaa yhtä lailla ja jopa paremmin vahvaa johtajuutta kuin tehokas kyky tehdä päätÜksiä ja toimeenpanna niitä. Yksimielisyys ei ole sitä, että ennalta määritellään yhteinen hyvä, johon kaikki mielipiteet sovitetaan. PäätÜksenteossa on tunnistettava eri ryhmien erilaiset mielipiteet ja ottaa ne huomioon yhteisen suunnan luomisessa. Yhteiskuntasopimus on niin vaativa ja kaikkia koskettava harjoitus, että siitä on pystyttävä käymään laaja kansalaiskeskustelu. Iterointi on käynnissä ja hallitus odottaa tyÜelämän osapuolten sitoutuvan kattavasti sopimukseen. KeskusjärjestÜjohtajat ovat tässä vain keskustelukumppaneita, koska yhteiskuntasopimuksessa halutaan sopia myÜs asioista, joista päätetään tyÜnantaja- ja palkansaajaliittojen välisissä alakohtaisissa tyÜehtosopimuksissa. YhtälÜssä on siis edelleen monta muuttujaa.

6

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 kesäkuussa 54 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Voimakas kasvu selittyy muutamalla suurella metalliteollisuuden tilauksella. Tammikesäkuun aikana tilaukset nousivat yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat voimakkaasti kesäkuussa. Kasvu oli voimakkainta metalliteollisuudessa, jossa tilausten arvo oli peräti 83 prosenttia edellisvuotta suurempi. Metalliteollisuudessa tilauksia kasvatti erityisesti telakkateollisuuden isot uudet tilaukset. Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset kasvoivat 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Kemianteollisuudessa tilaukset vähenivät kuusi prosenttia edellisestä vuodesta ja tekstiiliteollisuudessa neljä prosenttia Tilastoa tulkittaessa on muistettava, että voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä. Arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyÜdykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Indeksipistelukuja ja vuosimuutosprosentteja julkaistaan kuukausittain viideltä toimialalta. Aikasarjat alkavat tammikuusta 2005 ja aikasarjojen perusvuotena on 2010 (2010=100). Indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittaminen tietojen muutosten vuoksi.

 

       

 T           

Inssigolf 2015 kisataan syyskuussa Hämeenlinnan InsinÜÜrit sekä Hämeen ja Keski-Suomen piiri järjestävät yhteistyĂśssä Inssigolf 2015 -kilpailun sunnuntaina 6. syyskuuta kello 11 alkaen Hämeenlinnan Aulanko GolďŹ ssa. Inssigolf on avoin kaikille InsinÜÜriliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Ilmoittautuminen päättyy 28. elokuuta. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta, paikasta ja osallistumismaksusta on julkaistu Hämeenlinnan InsinÜÜrien nettisivulla osoitteessa www.hameenlinnan.insinoori.ďŹ .


BITTIKATTAUS B ITTIKATTAUS

Konecranes ja Terex yhteen Nostolainekonserni Konecranes ja sen kilpailija Terex yhdistyvät. Uuden yhtiön toimitusjohtaja tulee Terexistä. Yhtiön nimeksi tulee Konecranes Terex Oyj. Yhtiöiden mukaan niiden liiketoiminnot täydentävät hyvin toisiaan. Uusi yhtiö tarjoaa nostoratkaisuja ja materiaalinkäsittelypalveluja. Yhtiöiden viime vuoden yhdistetty liikevaihto oli 7,5 miljardia euroa. Konecranes Terex rekisteröidään Suomeen, ja sen päätoimipaikat sijaitsevat Hyvinkäällä ja Westportissa, Connecticutissa Yhdysvalloissa. Konecranesin nykyisestä hallituksen puheenjohtajasta tulee Konecranes Terex:n hallituksen puheenjohtaja ja Terex:n toimitusjohtajasta tulee Konecranes Terex:n toimitusjohtaja. Yritysjärjestely odotetaan saatettavan loppuun vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jonka jälkeen Terex:n osakkeenomistajat omistavat noin 60 prosenttia ja Konecranesin osakkeenomistajat noin 40 prosenttia yhdistetyn yhtiön osakkeista.

Konecranesin tuotteita on käytössä muun muassa Kanadassa.

Palkkasumma kasvoi eniten rakennusalalla Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Pelkästään kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuosi sitten huhti-kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 0,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi vuoden toisella neljänneksellä lähes kaikilla päätoimialoilla. Voimakkaimmin palkkasumma kasvoi rakentamisessa. Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli huhti-kesäkuussa 2,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Julkisen sektorin palkkasumma kasvoi samaan aikaan 0,3 prosenttia vuoden takaisesta. Pelkästään kesäkuussa yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi 1,7 prosenttia. Sen sijaan julkisen sektorin palkkasumma oli kesäkuussa samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vuosi sitten huhti-kesäkuussa palkkasumma nousi yksityisellä sektorilla 1,2 prosenttia ja laski julkisella sektorilla 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.

Insinöörit harrastavat paljon Usein sanotaan, että syksy on suosituin vuodenaika aloittaa uusia harrastuksia. Insinööriliiton elokuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, kuinka moni todella aloittaa jotain uutta. Vastaajista vain kuusi prosenttia ilmoitti aloittavansa joka syksy uuden harrastuksen. Vastaajista 17 prosenttia aikoo tutustua pitkästä aikaa johonkin uuteen rientoon. Yli puolet 1 327 vastaajasta oli sitä mieltä, että heillä on jo ennestään riittävästi harrastuksia. Noin neljännes ei ehdi tai jaksa harrastaa, koska työt, opiskelut tai perhe vievät kaiken ajan.

kyllä, aloitan joka syksy

6%

53 %

17 %

en, harrastuksia on ennestään jo riittävästi

kyllä, pitkästä aikaa

15 %

en, sillä työja perhe-elämä vie kaikki voimat enkä jaksa harrastaa mitään

9% en, sillä en ehdi työ- tai opiskelukiireiden takia harrastamaan 7


ILMOITUS


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Kilpailukykyyn vaikuttavat monet tekijät

M

aamme tarvitsee yhteiskuntasopimuksen eli laajan työmarkkinaratkaisun, jossa sovitaan keskitetysti palkoista ja keskeisistä työelämän ratkaisuista tasapuolisesti. Yhteiskuntasopimusta vielä enemmän maamme tarvitsee yli vaalikauden mittaista kokonaisvaltaista teollisuuspoliittista ohjelmaa sekä teknologia- ja innovaatioministerin. Yhteiskuntasopimusta kannattaa yrittää saada maaliin, jos sillä aidosti saavutetaan talouden tervehdytystä. Talouden pitkäjänteinen piristyminen edellyttää monia toimia, mutta niiden on oltava tasapuolisia. Edes talousviisaat eivät ole yksimielisiä talouden tervehdyttämisen keinoista. Monilla yrityksillä menee ihan kohtuullisesti jo nyt ja finanssisektorilla jopa todella hyvin. Suomen valtiolla ja kunnilla on kassassa negatiivinen virtaus ja se pitäisi saada käännettyä. Verotulot pitää siis saada kasvuun. Paras lääke tähän on työllisyyden parantaminen, sillä pääosan verotaakasta kantavat palkansaajat. Työttömyysturvan heikentäminen ei ole työllisyyden hoitoa. Yritysten pitää investoida tutkimus- ja tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Nämä ovat yritysten menestyksen avaimia. Suomi on vientiteollisuudesta riippuvainen kansantalous, mutta pitää muistaa myös sisämarkkinoiden merkitys. Säästöt ja leikkaukset

väistämättä heikentävät kotimaista kysyntää ja pahentavat taantumaa. Yrityksillä on kaksi mahdollisuutta pärjätä niin globaaleilla kuin kotimarkkinoillakin; tuotteita voi myydä joko erittäin halvalla tai ne ovat niin hyviä, että niistä saa paremman hinnan. Hintakilpailussa länsimaat eivät voi kilpailla halvan kustannustason maiden kanssa, joissa hintataso muodostuu joko ihmisiä, eläimiä, ympäristöä tai kaikki näitä riistämällä. Tuotteemme on siis oltava niin ylivoimaisia, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan niistä paremman hinnan. Saksan autoteollisuus oli vähällä hävitä kilpailun aasialaisille yrityksille, mutta siellä onnistuttiin tekemään paikallisia sopimuksia, joissa työnantajat ja työntekijät sitoutuivat yhdessä sopien määräaikaisilla sopimuksilla tervehdyttämään yritysten kilpailukyvyn. Työpäivää lyhennettiin ja yritys sitoutui investoimaan yritykseen. Lopputulos on historiaa. Yhteiskuntasopimuksessa on sovittava työhyvinvointihankkeista ja työaikapankeista Saksan mallin mukaisesti. Myös harmaan talouden torjuntaan on panostettava huomattavasti enemmän ja säätää liitoille kanneoikeus. Julkisen sektorin vastuut on rohkeasti perattava ja hyödynnettävä tehokkaammin tietotekniikkaa. En usko, että palkansaajilta leikkaamalla syntyy mitään muuta tulosta kuin syvennetään lamaa ja pidennetään heikon talouskasvun kestoa.

9


Ranskalainen viihtyy luovien insinöörien maassa TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Jyrki Luukkonen

Suomessa on korkeatasoista insinööriosaamista, kielitaitoisia kansalaisia sekä tasokas koulutusjärjestelmä. Suomalainen johtamiskulttuuri kaipaa kuitenkin vahvistamista ja tuotteet näkyvämpää markkinointia. Näin kiteyttää ranskalainen Nicolas Evrard kokemuksiaan Suomesta. ››

10


Nicolas Evrardin mukaan Tampereen tehtaalla tuotetaan suodatinmateriaalia rullatavarana asiakkaille, jotka valmistavat itse suodattimia. 11


Nicolas Evrard nauttii työn teosta ja hyvästä työilmapiiristä. Vapaaajalla syntyy usein uusia ideoita ja ratkaisuja.

A

hlströmin Tampereen tehtaan johtajana työskentelevä ranskalainen Nicolas Evrard kehuu vuolaasti Suomea. Turvallinen ja puhdas maa höystettynä kauniilla järvimaisemilla ja lumisella talvella on tehnyt häneen vaikutuksen. Neljä ja puoli vuotta Suomessa asunut ja työskennellyt Evrard arvostaa suomalaisten rehellisyyttä ja ystävällisyyttä. Ennen Suomeen muuttoaan Evrard työskenteli Ahlströmin palveluksessa Ranskan Brignoundissa ja vastasi useassa eri maassa toimivien yksiköiden tuotannon, laadun, turvallisuuden ja ympäristön johtamisesta. Työ oli mielenkiintoista ja sisälsi paljon ulkomaan matkoja. Vaikka työmatkustaminen tarjosi tilaisuuden tutustua eri kulttuureihin, se kävi ajoittain raskaaksi pienen lapsen isälle. Saatuaan työtarjouksen Tampereen tehtaan johtajan paikasta hänen oli helppo tarttua tilaisuuteen ja muuttaa perheensä kanssa Suomeen. Työn ja ihmissuhteen kautta suomalainen kulttuuri oli tullut hänelle tutuksi.

KIELITAITOISIA ALAISIA

Yksi Ahlströmin ydinliiketoiminnoista on suodatinmateriaalin valmistaminen, joiden kysyntä on kasvanut muun muassa luonnonvarojen niukkenemisen takia. Suodatinmateriaalien 12

avulla voidaan tehostaa energiankäyttöä sekä parantaa ihmisten elämänlaatua puhtaamman veden ja ilman myötä. Tampereen tehtaalla tuotetaan ilman- ja vedensuodatinmateriaaleja, joiden valmistamisessa yhtiö on markkinajohtaja. Ahlström työllistää maailmanlaajuisesti noin 3 400 työntekijää, joista vain kymmenen prosenttia työskentelee Suomessa. Tampereen tehtaalla työskentelee noin 65 työntekijää, joista reilulla kymmenellä on amk- tai diplomi-insinöörin koulutus. Evrard kehuu insinöörien hyvää koulutusta, englannin kielen taitoa sekä kykyä analysoida ja omaksua uusia asioita. Hänen mukaansa Tampereen tehtaan menestyksekästä toimintaa kuvastaa hyvä työilmapiiri sekä innovatiivinen että joustava työskentely. – Tehtaalla vallitsee hyvän tekemisen meininki ja asioihin tartutaan heti eikä huomenna. Tampereen tehtaalla reagoidaan nopeasti muutoksiin sekä kehitetään ja tuotetaan uusi tuotteita asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Johtajana ja esimiehenä Evrard haluaa tukea alaistensa osaamisen kehittämistä ja uralla etenemistä. – Kannustan alaisia ottamaan askeleen kohti epämukavuusaluetta, sillä haasteelliset tehtävät mahdollistavat uuden oppimista ja itsensä kehittämistä.


KEHITYSKOHTEITA TYÖELÄMÄSSÄ

EROJA MAIDEN VÄLILLÄ

Evrardin mielestä suomalaisilla insinööreillä on hyvät tekniset tiedot ja osaamista prosessijohtamisessa. Sen sijaan ihmisten johtamisessa on vielä paljon opittavaa niin insinööreillä kuin muillakin ammattikunnilla. – Koneita on helppo johtaa, ihmisiä ei. Johtajan on tiedettävä, miten kannustaa alaisiaan hyviin suorituksiin. Samalla on myös muistettava, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö. Evrard arvioi, että suomalaisilla yrityksillä on paljon tuotekehitysosaamista, mutta se ei yksistään riitä kilpaillessa maailmanlaajuisilla markkinoilla. – Hyvä tuote jää huonomman varjoon, jos siitä ei tiedetä mitään. Tuote tarvitsee ostajia. Hän muistuttaa, että suomalaisten yritysten pitäisi panostaa enemmän brändinsä hallintaan ja kehittämiseen. Kansainvälistyvillä markkinoilla menestyminen edellyttää vahvempaa ja jopa aggressiivisempaa markkinointia. Omasta tuotteesta on pidettävä riittävän isoa ääntä. Evrard kertoo havainneensa, että Suomessa yritysten johdon ja työntekijöiden näkemykset ovat usein liian kaukana toisistaan, mikä vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. – Yrityksen menestymisen kannalta yhteisen tavoitteen pitää olla kristallinkirkas kaikille osapuolille.

Evrardin mielestä suomalainen koulutusjärjestelmä on laadukas kaikilla eri asteilla. Insinöörikoulutuksen tasokkuus näkyy hänen mielestä analyyttisyydessä, vahvassa asiantuntijuudessa ja palkoissa. Suomalainen ja ranskalainen työelämä poikkeavat jossain määrin toisistaan. Esimerkkinä eroavuuksista Evrard mainitsee, että ranskalaisten työpäivä alkaa hieman suomalaisia myöhemmin, mutta jatkuu pitempään illalla. Suomessa työpalaverit sujuvat ripeästi ja päätökset tehdään nopeasti. Ranskassa asioista keskustellaan pitempään. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on Suomessa helpompaa kuin Ranskassa. Evrard arvostaa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää, joka tukee niin naisten kuin miesten työssäkäyntiä, sillä työelämä tarvitsee molempia sukupuolia.

”Tuote tarvitsee näkyvyyttä.”

Tuotekehityksessä työskentelevä insinööri Outi Soikkeli ja Nicolas Evrard esittelevät aktiivihiilituotteita valmistavaa tuotantokonetta.

13


Antti Hallian mielestä opintotuen riittävyys on opintotukijärjestelmän heikkouksia.

Suomalaisopiskelija pärjää kohtuullisesti TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Asiantuntija suosittelee, että opiskelija tarttuu alusta asti opintoihin ja nostaa opintotuen siihen kuuluvine lainoineen. 14

O

pintotuen tarkoitus on turvata opiskelijan toimeentulo opiskelun aikana. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. – Ammattikorkeakouluopiskelijat tulevat toimeen opintotuella. Toimeentulo on niukkaa, mutta mitään suurta ongelmaa ei ole, sanoo asiantuntija Antti Hallia Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKista.

Hallian mielestä suomalaisen opintotukijärjestelmän vahvuus on sen universaalius; tukea maksetaan kaikille. – Opintotuki ei ole köyhäinapua, vaikka se on harkinnanvaraista. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa työskentelyn kohtuullisen joustavasti, päinvastoin kuin monet muut järjestelmät. Heikkoutena opintotukijärjestelmässä on sen monimutkaisuus sekä rahamuotoisen tuen pienuus, jos ei nosta opintolainaa.


Hallia muistuttaa, että pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat Euroopan parhaita; suomalainen järjestelmä on ehkä niistä huonoin tuen tason kannalta. – Vaikka muuallakin järjestelmissä on hyviä puolia, ne eivät kokonaisuuksina ole yhtä hyviä kuin Pohjolassa.

KOLUMNI

Sanni Grahn-Laasonen opetus- ja kulttuuriministeri

ASUMISEN KALLEUS TAAKKANA

Hallia näkee asumisen tuen tason keskeisenä ongelmana. Asumislisää on muutettu viimeksi vuonna 2005, jolloin nostettiin vuokrakattoa. Opiskelijoiden menoista suurin yksittäinen erä kertyy asumisesta. Sen kalleus on myös suurin yksittäinen syy opiskelijoiden työssäkäyntiin lukukausien aikana. Toimeentulon takia tehdystä työstä opiskelijat harvemmin saavat hyödyllistä työkokemusta ja monessa tapauksessa ne merkitsevät opintojen hidastumista. Hallia kannustaa opiskelijoita ottamaan kaiken irti opintotukijärjestelmästä. Laina kannattaa nostaa, sillä se on edullista rahaa. – Ei ole mitään järkeä kituuttaa koko opiskeluaikaa, jos valmistumisen jälkeen mennään duuniin ja nostetaan esimerkiksi autoa varten kallis laina. Hallia korostaa, että opiskelu on investointi itseensä. – Jos vaikka valmistuu vuoden nopeammin lainan avulla, jää paljon voiton puolelle. OPISKELIJA YHTEISKUNNALLE SIJOITUS

Suomen opintotukibudjetti on noin 900 miljoonaa euroa vuositasolla. Yhteiskunta investoi opiskelijaan opiskeluvaiheessa, jotta tämä pystyy opiskelemaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Myöhemmin investointi kerätään pois muun muassa veroina. – Yhteiskunnalla on intressi siihen, että opiskelija valmistuu ja pärjää hyvin työelämässä, jotta voi tuottaa hyvää yhteiskunnalle. Sen takia opintotukijärjestelmää halutaan pitää yllä, Hallia selventää. Uuden hallituksen ohjelmassa on kaavailuja erilaisista muutoksista opintotukijärjestelmään. Kehityspaineet herättävät Halliassa huolta, esimerkiksi kysymys siitä, miten tuen kesto suhteutuu jatkossa opintojen kestoon. Todennäköisesti tuen lainapainotteinen osuus nousee ja rahallinen vastaavasti laskee. Vielä ei ole tiedossa toteuttamistapaa, mutta Hallia uskoo, että lainamuotoisen osuus nousee merkittävästi. Kauhukuvana on lainamuotoisen osuuden nousu 60–80 prosenttiin tuesta. Hallian näkemyksen mukaan turvaelementtien lisääminen on ehdoton edellytys, jotta opintotukijärjestelmä voi toimia. Elementtejä tarvitaan muun muassa silloin, jos vastavalmistunut ei työllistykään heti.

Maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta

Y

hteiskunnan kova muutosvauhti näkyy myös insinöörien työssä. Työnkuvat muuttuvat. Alalle syntyy uusia, lisää luovuutta ja erilaista osaamista vaativia töitä. Digiaika edellyttää yritysten ja prosessien digitalisointia, teollinen internet tarvitsee osaajia. Herääminen ilmastonmuutokseen taas edellyttää yhä puhtaampia keinoja energiantuotantoon ja kasvava jäteongelma moderneja kiertotalousratkaisuja. Näiden alojen osaaminen on Suomessa maailman huippua. Menestystarinoiden lomassa olemme saaneet kokea myös raskaita uutisia, viimeisimpänä Microsoftin heinäkuinen päätös irtisanoa Suomessa yhteensä 2 300 työntekijää. Pitkittyneen taantuman keskellä, Suomen uudistumiskyky punnitaan. Insinöörialojen kehittyminen edellyttää korkeakoulutuksen päivittämistä tähän päivään. Kouluttautuminen on edelleen paras tae työllistyä ja paras keino vähentää riskiä joutua työttömäksi. Hallitus panostaa osaamiseen useilla kärkihankkeilla. Korkeakoulujen pääomittamisella vahvistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä. Opintoja vauhditetaan mahdollistamalla ympärivuotinen opiskelu korkeakoulussa ja uudistamalla valintakoemenettelyjä. Korkeakoulujen profiloitumista ja selkeämpää työnjakoa vauhditetaan. Jäykkiä rakenteita on murrettava. Opiskelijoilla on oltava joustavammat mahdollisuudet liikkua alalta alalle, korkeakoulusta ja korkeakoulusektorilta toiselle. Digitalisaatiota on tässäkin hyödynnettävä nykyistä paremmin. Aikaisemmin saavutettu osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava paremmin. Monimutkaistuva maailma tarvitsee moniosaajia; koulutuksen rakenteiden on taivuttava siihen. Jatkossa myös insinöörityössä korostuu yhä enemmän luovuus, ongelmanratkaisutaidot ja kyky yhdistellä eri alojen osaamista. Kouluttautumisesta mahdollisimman monipuolisesti ei ole haittaa, päinvastoin opintoyhdistelmissä kannattaa olla ennakkoluuloton. Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kymmenessä vuodessa maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Eiköhän aloiteta jo tänään.

15


Natalie Azoulay arvostaa Neste Jacobsilla käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, joka helpottaa arjen sujumista.

Työn imu vie insinööriä TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä

Kiinnostus matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan innosti Natalie Azoulayn opiskelemaan sähköinsinööriksi. Neste Jacobsilla hän nauttii hyvästä työilmapiiristä ja kentällä tapahtuvasta sähkösuunnittelusta.

16


”Hyvä sopeutumiskyky tukee uraa.”

T

eknologia- ja suunnitteluyhtiö Neste Jacobsin pääkonttorilla Porvoon Kilpilahdessa työskentelevä Natalie Azoulay on saapunut töihin yrityksen kustantamalla bussivuorolla. Neste Jacobs tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden kulkea työmatkansa järjestetyllä bussikuljetuksella Espoosta, Helsingistä sekä Porvoosta pääkonttorilleen Kilpilahteen. Yrityksen tarjoama etu helpottaa monen työssäkäyntiä sekä takaa turvallisen työmatkan sujumisen. Juuri tätä työmatkustamisen helpottua, turvallisuutta sekä ekologisuutta Azoulay arvostaa. Turvallisen työn tekemistä korostetaan myös yrityksen arvoissa. Azoulayn tie sähkösuunnittelijan tehtäviin Neste Jacobsille on kulkenut monivaiheista reittiä pitkin. Torniossa syntynyt ja varttunut Azoulay asui lapsena useita vuosia Israelissa. Kesälomat hän vietti aina perheensä kanssa Torniossa. Teini-ikäisenä hän muutti perheensä kanssa pysyvästi Suomeen. Azoulay kertoo olleensa aina kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta, joten lukion jälkeen päätös hakea opiskelemaan sähköinsinööriksi oli luonteva valinta. Insinöörin opinnot hän aloitti kotikonnuillaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Kahden vuoden opintojen jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Tampereen ammattikorkeakouluun, josta valmistui sähkövoimatekniikan insinööriksi toukokuussa 2012.

TYÖELÄMÄÄ ISRAELISSA

Azoulay kertoo jo opiskeluaikoinaan halunneensa töihin teollisuuteen tekemään sähkösuunnittelua. Kesätöistä karttui kokemusta sähköalalta ja valmistumisen jälkeen hän työskenteli

Työn vastapainoksi Natalie Azoulay harrastaa liikuntaa ja tapaa ystäviään.

parin vuoden ajan sähköinsinöörin tehtävissä pääkaupunkiseudulla ennen muuttoaan Israeliin. Suomesta hankitusta sähköinsinöörin koulutuksesta ja työkokemuksesta oli hänelle apua työpaikan haussa Israelissa. Maassa arvostetaan niin sähköalan osaamista kuin insinöörin tutkintoa. Suomalaisuudesta oli myös hänelle konkreettista hyötyä, sillä hänet palkanneella yrityksellä oli paljon asiakkaita Pohjoismaissa. Israelissa normaali työpäivän pituus on yhdeksän tuntia ja tahti on kiivas. Työnantaja järjestää kuljetuksen kotoa työpaikalle ja takaisin, mikäli töihin ei pääse julkisilla liikennevälineillä. Sairastuessaan Azoulay sai apua israelilaisilta työkavereiltaan, jotka toivat hänelle kotiin keittoa lounastunnillaan. – Kokemus asumisesta ja työskentelystä kahdessa hyvin erilaisessa maassa tukee sopeutumista erilaisiin työtilanteisiin ja työskentelyyn erimaalaisten ihmisten kanssa. Kansainvälistyvässä työelämässä hyvästä sopeutumiskyvystä on hyötyä, arvioi Azoulay. Kansainvälinen kokemus auttaa myös ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja tapoja. – Ei ole yhtä oikeaa ajattelutapaa, on vain erilaisia mielipiteitä. Kulttuuri vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja ajatteluun, mikä on tärkeä huomioida kaikessa kanssakäymisessä.

TÖIHIN NESTE JACOBSILLE

Vuoden vaihteessa Azoulay muutti takaisin Suomeen. Muuttopäätöstä tehdessään hänellä ei ollut vielä tietoa työpaikasta, mutta asiat etenivät vauhdilla. Työhaastattelukutsu Neste Jacobsille tuli peräti ennen Suomeen muuttoa ja työt alkoivat heti tammikuussa. Azoulay muistuttaa, että Neste Jacobs on palkannut runsaasti uusia työntekijöitä viime vuosina. Tällä hetkellä yritys työllistää globaalisti peräti 1 300 työntekijää, joista suurin osa on Suomessa. Puolisen vuotta Neste Jacobsilla työskennellyt Azoulay kertoo viihtyvänsä sähkösuunnittelua tekevässä tiimissä ja arvostavansa monipuolisia työtehtäviään. Erityisen paljon hän nauttii siitä, kun pääsee myös kentälle tekemään sähkösuunnittelua. Sähkösuunnittelua tekevässä tiimissä vanhimmilla työntekijöillä on runsaasti alan työkokemusta ja nuorimmilla on puolestaan tuoreinta tietoa. Osa tiimiläisistä työskentelee Porvoossa, osa Kotkassa ja Turussa. Erilaisten osaamisten ja taustojen yhdistäminen tukee tiimin onnistumista. Azoulay muistuttaa, että sähköala kehittyy koko ajan, standardit muuttuvat ja työssä menestyminen edellyttää uuden oppimista. Eteenpäin suuntautuvana työntekijänä Azoulay suunnittelee hakevansa opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa heti kun aika on siihen sopiva.

17


– TToimintani oim imint i ani opiskelijaaktiivina aktiiv akt ktiiv iii iina na vaikutti va tt valintaani kesätyöpa öpa paikk pa aikkaan ikk k aa , veikkaa kk veik e kaa kesätyöpaikkaan, Kuo opio pion i n Insinööriopiskelijat Insinöö nsiinöö ö rio riopis p kel pis elija j t Kuopion K KIN RA ha RAn allllilitu ttuk uukkses essssaa oleva ole l va KINRAn hallituksessa TTee eemuu Karttunen. Kar Ka Kar arttu ttunnen neeenn. n. Teemu

Opiskelijan työura kehittyy kesä kesältä TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Näytteiden ottoa Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin puhtaasta vedestä ja pohjaveden pintojen mittaamista. Näidenkin asioiden parissa kului insinööriopiskelija Teemu Karttusen kesä.

18


”Aktiivinen kesätyön hakija palkitaan.”

K

uopiossa ympäristötekniikkaa opiskeleva Teemu Karttunen koki heti opintojen alussa, että vesihuoltotekniikka on hänelle sopiva ala. – Olen tyytyväinen valintaani, sillä puhdasta vettä tarvitaan joka paikassa ja jätevettä täytyy huoltaa, opiskelija sanoo. Hän suuntaa alalle määrätietoisesti, sillä heti ensimmäisen lukuvuoden opintojen jälkeen hän oli kesätöissä Kuopion kupeessa sijaitsevassa Karttulan vesiosuuskunnassa. Työtehtävät olivat moninaisia kuten gps-mittauksia, asennuksia ja toimistotöitä. Erilaisten tehtävien myötä sai kunnon katsauksen ruohonjuuritasoon. Karttunen arvostaa, että vesiosuuskunnassa otettiin huomioon vasta ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijan näkemyksiä esimerkiksi putkien sijoittelussa. – Se lisäsi intoa alaan.

EHDOTTOMASTI OMAN ALAN TÖIHIN

Alkuvuodesta käynnistyi haku toisen kesän töihin. Karttusella oli vahva tahto saada oman alan paikka, jossa olisi edellistä kesää vaativampaa työtä; hän haki noin 50 työpaikkaan sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. – Opiskeluvaiheessa saatu työkokemus on niin korvaamatonta. Hakemukset suuntautuivat tällä kertaa Tampereen seudulle lähinnä kahdesta syystä. Kuopiossa koulutetaan alan insinöörejä, joten ympäristökunnista on vaikeampi saada töitä. Toisaalta Tampereella oli asunto valmiina, sillä tyttöystävä asui siellä. Karttunen kävi yhtenä keväisenä perjantaina Tampereen Veden haastattelussa. Seuraavana maanantaina soitettiin ja pyydettiin hommiin. – Sen jälkeen ainakin kaksi viikkoa olin tosi fiiliksissä, kun sain oman alan kesätöitä isosta organisaatiosta. Hakijoita oli 1 600 ja töihin otettiin runsas 30 opiskelijaa. Insinööriopiskelija arvelee valinnassa painaneen sen, että hän oli lähettänyt sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta lähetettävän hakemuksen lisäksi henkilökohtaisen hakemuksen. Hänellä oli myös työssä tarvittavat, Valviran myöntämät vesityökortit suoritettuna. AJOA VESIPISTEIDEN A VESIPISTEIDEN VÄLILLÄ

Tampereen Vesi on aloittanut toimintansa miltei 120 vuotta sitten. Nykyään liikelaitoksena toimiva Tampereen Vesi toimii yhteistyössä eri asioissa Kangasalan, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa. Tämä tarkoittaa, että Karttunen kävi eri tehtävissä myös kyseisissä kunnissa. – Ajelin eri pisteissä ottamassa vesinäytteitä, tar-

kistin klooripitoisuuksia ja toimitin esimerkiksi bakteeri- ja pH-näytteitä laboratorioon jatkotutkimuksiin. Kesän aikana Karttunen vieraili myös eri jätevedenpuhdistamoilla ja vesilaitoksilla. – Hienoin paikka oli Kaupinojan saneerauksessa oleva vesilaitos. Seurasin projektia tiivisti vierestä, sillä kävin siellä viikoittain. Tampereen Vesi valvoo veden laatua aktiivisesti, joten osa näytteistä otetaan päivittäin. Loppukevään Karttunen työskenteli virkaa vakituisesti hoitavan kanssa parina, mutta kun vakituinen jäi lomille juhannuksen jälkeen, työ jatkui itsenäisesti. Vaikka kesätyöntekijä ei ollutkaan paikkakuntalainen, reitit jäivät mieleen kuukaudessa. Karttusen kesätyöpaikkaa kuvaavat luvut ovat isoja. Esimerkiksi Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen läpi kulkee valtava vesimäärä, enimmillään 2 300 kuutiota tunnissa. Vesijohtoverkostoa on noin 750 kilometriä ja viemäriverkoston pituus on vajaa 1 200 kilometriä. KESÄTÖISTÄ INTOA OPINTOIHIN

Neljän kuukauden kesäpestin jälkeen Karttunen palasi Kuopioon jatkamaan opintoja. Ensi kesänä työt ovat todennäköisesti jossain muualla päin Suomea, sillä Karttunen haluaa kokemuksia ja kontakteja eri puolilta maata. Ne auttavat työllistymään, kun insinööritutkinto on valmis. – Tampereen Vesi on hyvä ponnahduslauta. Isossa organisaatiossa työskentely näyttää ansioluettelossa hyvältä. Karttusen suunnitelmissa on valmistumisen jälkeen lähteä Savosta: yksi vaihtoehto on Tampere. – Vaikka on nuo hämäläiset savolaiselle vähän sellaisia, ei niistä oikein tiedä, opiskelija naurahtaa.

19


20


Edelläkävijänä uuden teknologian murroksessa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Rami Marjamäki

Tamturbon suurnopeusteknologiaan perustuvat turbokompressorit ovat aloittaneet maailmanvalloituksen. Yrityksellä on jo useita kumppaneita joka mantereella. ››

Timo Pulkki (vas.) ja Henry Lintusaari keskustelevat turbokompressorin äärellä. 21


Y

löjärveläisen kompressorialan yrityksen Tamturbon tavoitteena on saavuttaa kuudessa vuodessa sadan miljoonan euron liikevaihto. Toimitusjohtaja Timo Pulkin mukaan arvio perustuu yhtiöön muutaman viime vuosien aikana tekemään aktiiviseen myynti- ja markkinointityöhön. – Maailmassa on suunnilleen 40–50 meille potentiaalista kumppania, jotka tunnemme kaikki. Olemme olleet neuvotteluissa jo useiden kanssa ja ensimmäisiä sopimuksia laaditaan parhaillaan. Kokeneet ammattilaiset perustivat yrityksen vuonna 2010, ja tänä vuonna Tamturbo toimittaa ensimmäisiä ydinteknologiakomponentteja asiakkaille. – Kilpailutilanne on tällä hetkellä meille tosi suosiollinen. Olemme herättäneet koko kompressorimaailman huomion, Pulkki sanoo.

PUHTAALLE PAINEILMALLE TARVETTA

Tamturbon kehittämä tuote on öljytön turbokompressori, joka tuottaa paineilmaa teollisuuden käyttöön. Nykyisin suurin osa valmistetaan kilpailevalla teknologialla eli öljyttömällä kuivaruuvilla, jossa on paljon kallista huoltoa vaativia mekaanisia osia. Hyötysuhde heikkenee nopeasti. – Tamturbon teknologia on suurnopeussähkömoottoriin perustuva suoravetoinen turbokompressori, Pulkki hämmästelee itsekin pitkää määritelmää. Verrattuna nykyiseen valtateknologiaan turbokompressoriteknologia tuo merkittävät säästöt elinkaarensa aikana. Ne koostuvat pääosin sähkön, kunnossapidon ja huollon säästöistä. Tuote on myös pienempi kooltaan, joten se säästää tilaakin. – Eikä tarvitse hävittää öljyjätettä eikä öljynsuodattimia, Pulkki listaa hyötyjä. – Kaikki tarkoittavat viime kädessä sekä rahallista että ympäristöllistä säästöä, kun pienemmillä resursseilla tehdään enemmän. Tamturbo myy kokonaisia kompressoripaketteja omalla brändillä Skandinaviassa ja muissa lähimaissa suoraan loppuasiakkaille. Suomessa ison osan asiakkaista muodostaa pa22

peri- sekä ruoka- ja juomateollisuus, sillä ne tarvitsevat paineilmaa. Pulkin arvion mukaan muualla maailmassa isoin osa yrityksen liikevaihdosta koostuu ydinteknologiakomponenttien myynnistä muille kompressorivalmistajille, jotka rakentavat kompressoripaketin ympärille ja myyvät omilla brändeillään loppuasiakkailleen. Ylipäätään yrityksen koko liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulee jatkossa viennistä. OMA VÄKI TÄYSILLÄ MUKANA

Tamturbolla on 49 omistajaa ja koko henkilökunta on sitoutunut yhtiöön sijoittamalla siihen. Julkiset rahoittajat ovat mukana, esimerkiksi Tekes ja ely-keskus ovat alusta asti rahoittaneet yhtiötä. Taustalla on myös bisnesenkeleitä. – Meillä on tavoitteena rakentaa merkittävästi uusia, pysyviä työpaikkoja Suomeen, Pulkki kertoo. Henkilökuntaa on 12 tällä hetkellä. Vuoden 2021 tavoite on vähintään 100 työpaikkaa suoraan Tamturbossa ja saman verran eri alihankkijoilla ja yhteistyökumppaneilla. Yksi uusimpia työntekijöitä on määräaikaisena työskentelevä tuotekehitysharjoittelija Henry Lintusaari, joka aloitti alkuvuodesta insinöörityön

”Paineilmaa käytetään jokaisessa teollisuuslaitoksessa.”

Kun turbosiipi pyörii kovaa vauhtia, se tekee paineilman.

tekijänä. Mielenkiinto heräsi yritykseen viime vuonna ja hän kävi syksyllä energiamessuilla Tamturbon ständillä kysymässä opinnäytetyön tekoa. Yrityksessä ilahduttiin aktiivisuudesta. – Firmasta ehdotettiin aihetta eli suurnopeusmoottorin tyyppi- ja rutiinitestauksen suunnittelua. Lintusaari teki opinnäytetyötä ammattikorkeakoululla, kotona ja työpaikalla. Säännölliset tapaamiset työpaikalla ja koululla rytmittävät tekoa. Viime kevät oli kiireinen: kolmosja nelosvuoden kurssit, opinnäytetyö sekä tuntitöitä parin päivää viikossa, aikataulun sallimassa määrässä Tamturbolle. Kolmosvuoden kursseja oli jäänyt rästiin, kun hän oli edellisenä keväänä vaihto-opiskeliljana Thaimaassa. KENTÄLLÄ JA KONTTORISSA

Toukokuussa tuore insinööri aloitti kesätöissä Tamturbossa. Hän on viihtynyt hyvin talon nuorekkaassa, mutta kokeneessa ilmapiirissä. – Töitä tehdä porukalla ja apua saa tarvittaessa. Lintusaari toivoo saavansa jatkaa työskentelyä yrityksessä. Hänen ihannetehtäväkuvassa yhdistyvät tuotekehitys ja suunnittelu kotimaassa sekä käyttöönotot ja koulutukset maailmalla asiakkaiden luona.


Työttömäksi jäävälle parempaa palvelua TEKSTI: Aku Karjalainen /YTN

Akavalaiset liitot, TEtoimistot sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhdessä töitä, jotta työtöntä voidaan palvella paremmin.

T

yöttömäksi jäävän jäsenen palveluja kehitetään keväällä käynnistetyssä pilottihankkeessa. Työja elinkeinoministeriö (TEM), viisi TE-toimistoa sekä yhdeksän akavalaista liittoa ovat kumppaneina vuoden loppuun kestävässä pilotissa. Tavoitteena on parantaa työttömille suunnattuja palveluja nimenomaan korkeasti koulutettujen näkökulmasta. Uudenlaisille lähestymistavoille ja olemassa olevien toimintojen jalostamiselle on tarvetta, sillä korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvussa. Toukokuun lopussa korkeasti koulutettuja työttömiä oli noin 45 000 ja työttömyys on kasvanut 15 prosentin vuosivauhdilla. Myös pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt. Hankkeessa varmistetaan, että työttömäksi jäävä korkeakoulutettu pääsee sujuvammin hänelle sopivien palvelujen ääreen niin TE-toimistossa kuin omassa liitossaan. Pilotissa on jo kerätty tyypillisiä ongelmakohtia, ja pilotin aikana koostetaan myös tietoa palvelutarpeista. Kokemukset ja kehitysehdotukset raportoidaan loppuvuodesta.

ENSIN YHTEYS OMAAN LIITTOON

TE-toimistot ovat vähentäneet viime vuosina henkilökohtaista asiakas-

palvelua ja siirtyneet yhä enemmän sähköiseen asiointiin. Tämä vaatii työttömäksi jäävältä perusteellisempaa etukäteisvalmistautumista, kun omaa palvelutarvetta ja urasuunnitelmia kartoitetaan jo työttömäksi ilmoittautumisen yhteydessä monisivuisella lomakkeella. Huolellisesti ja ajatukselle täytetty lomake nopeuttaa TE-palvelujen työtä. – Merkittävä osa pilottihanketta onkin tiedotusta ja opastusta. Kaikki mukana olevat liitot auttavat jäseniään työttömäksi ilmoittautumisen byrokratian selkeyttämisessä, kertoo Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen. – Tavoitteena on, että työtön tiedostaisi paremmin, mitä palveluja tarvitsee ja osaisi hyödyntää työllistymistään edistäviä palveluja niin omassa liitossaan kuin TE-palveluissa, Utriainen jatkaa. – Osa mukana olevista liitoista tarjoaa jäsenilleen lisäksi henkilö-

kohtaista tai ryhmissä toteutettavaa valmennusta tukemaan uuden työpaikan ja uran löytymistä, kertoo yksi pilotin suunnittelijoista Sari Taukojärvi Tekniikan akateemiset TEKistä. Omaan liittoon kannattaa siis olla yhteydessä jo ennen TE-toimistoon ilmoittautumista. Akavalaisista liitoista mukana ovat Agronomiliitto, Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset TEK ja Tradenomiliitto sekä Akavan Erityisalat, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

Oletko työttömyysuhan alla? Ota yhteyttä mahdollisimman pian Insinööriliiton asiakaspalveluun p. 0201 801 801 tai asiakaspalvelu@ilry.fi.

23


Työnhakuvalmennusta ympäri maata TEKSTI: Kirsi Tamminen

Eri puolella maata toimii aktiivisesti kolme yhdistystä, jotka tarjoavat muun muassa koulutuksia työnhaussa oleville teknisten ja kaupallisten alojen korkeakoulutetuille.

U

udellamaalla toimivien Työnhakuveturin ja Työnhakuboosterin taustalla on Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY. Sen toiminta jakaantuu kahteen pääryhmään. – Työnhakuveturin nimissä järjestämme kuukausittain työnhakuaiheisiin painottuvia asiantuntijaluentoja. Toinen toimintamuotomme ovat työllistymistavoitteiset vertaisryhmät Työnhakuboosteri-hankkeessa, ker-

24

Toiminta on myös erittäin tuloksellista; mukana olleista yli 60 prosenttia on löytänyt ratkaisun työttömyytensä päättämiseen keskimäärin kolmen kuukaudessa ryhmäntoiminnan päättymisen jälkeen. OSAAMINEN EI SAA JÄÄDÄ PIILOON

too projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi. 10-henkiset ryhmät kootaan ilmoittautuneista, joilla on muun muassa mahdollisimman monipuolinen koulutus- ja työkokemustausta sekä eripituisia työttömyysjaksoja. Ryhmien tavoitteena on kirkastaa jokaiselle oman osaamisen keihäänkärjet, joita käyttää työnhaussa. – Ryhmätoiminta etenee ennätysvauhdilla ja suosio kasvaa, Säynäväjärvi sanoo.

Työnhakuveturin asiantuntijaluennoista suosituimmat ovat olleet Osaaminen näkyväksi ja Työnantajien rekrytointipaneeli. Luennoille osallistuu noin 1 100 henkeä vuosittain ja pienryhmiin noin 200. Uudellamaalla yrittäjyys on ollut vakio-ohjelmassa. Syksyllä yhteistyökumppanina aloittaa Suomen Yrittäjät. – Piilotyöpaikat ja sosiaalisen median hyödyntäminen työnhaussa saavat myös lisää painotusta ohjelmassamme, Säynäväjärvi esittelee.


”Työnhakua kannattaa opetella.”

Insinööriliiton palveluja työnhakijalle Urapalvelujen koulutukset ja henkilökohtainen ohjaus ovat kaikkien liiton jäsenten käytettävissä. Tarvetta palvelujen käyttöön voi olla opiskeluvaiheessa, vastavalmistuneena, työttömyyden uhatessa, työttömyyden aikana tai kehittymistarpeiden lisääntyessä. Jäsenille kohdennettuja maksuttomia työnhakukanavia ovat Työpaikkatori ja Kesäduunitori. Liiton jäsensivuille on koottu ohjeita ja käytännön vinkkejä muun muassa työhakemuksiin ja haastattelutilanteisiin liittyen. Rekrystudiossa voi harjoitella videotyöhaastattelun tekemistä.

LUE LISÄÄ: www.ilry.fi www.uranoste.fi www.uratehdas.fi www.otty.tek.fi

REKRYTAPAHTUMA KIINNOSTAA

Pirkanmaalla Uratehdas tarjoaa muun muassa koulutuksia muutaman kerran viikossa, vertaisryhmiä, yksilöohjausta sekä erilaisia tapahtumia. Keväällä eniten työnhakijoita keräsi Walk For Jobs -rekrytointitapahtuma, jossa oli mukana parikymmentä yritystä. – Seuraava rekrytapahtuma on 9. syyskuuta Pyynikin urheilukentällä, kertoo yhteyspäällikkö Maija Heino. Hän toivottaa tervetulleeksi työnhakijat, rekrytoivat yritykset sekä muut yhteistyökumppanit. Lokakuussa Uratehdas järjestää yhteistyökumppanien kanssa keskus-

telutilaisuuden, jossa tehdään näkyväksi työelämän muutoksia. Tilaisuudessa alustajana on muun muassa kansanedustaja Arto Satonen. Aiheen täsmennys jatkuu oman osaamisen tuotteistamisen valmennus kokonaisuudella. Viime vuonna Uratehtaalla oli osallistujia 760. Heistä työllistyi 220. Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on 440 osallistujaa. POHJOISESSA PALJON KÄVIJÖITÄ

Uranoste tarjoaa työnhakutaitoja ja työelämäosaamista kohottavia koulutuksia sekä muita palveluja Pohjois-

Suomessa. Vuosittain tilaisuuksissa on vähintään toista tuhatta kävijää. – Suosituin tilaisuutemme ovat CVvalokuvaukset, jotka vetävät aina pirtin täyteen, kertoo projektipäällikkö Sami Lopakka. Hänen mukaansa Uranosteen kouluttajat ovat alojensa huippuasiantuntijoita. Koulutussisällöt on mietitty puoli- tai kokopäiväisiksi täsmäkoulutuksiksi, joihin on helppo tulla pidempienkin matkojen takaa. Syyskauden uutuuksina on tulossa muun muassa koko Pohjois-Suomen kattavia webinaareja sekä Uranostajatvertaisryhmiä. 25


Raskas prosessi matkapuhelinalalla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Mikko Stig /Lehtikuva

Luottamusmies kannustaa Microsoftin henkilöstöä katsomaan tulevaisuuteen, vaikka parhaillaan on vaikeat ajat.

H

einäkuussa kesken lomakauden Microsoft ilmoitti maailmanlaajuisista, lähes 8 000 työntekijän irtisanomisista. Suomeen irtisanomisia on yhtiön mukaan tulossa noin 2 300 henkilön verran. Syiksi on ilmoitettu puhelinliiketoiminnan kannattamattomuus sekä strategiamuutos, jonka mukaan yhtiö keskittyy jatkossa Windows-ekosysteemin kehittämiseen. Microsoft aikoo lopettaa Salon toiminnot ja siirtää osan työtehtävistä Espooseen ja Tampereelle. Insinööriliiton asiamies Hannu Takala yllättyi ytneuvotteluista. – Odotukset olivat toisenlaiset etenkin Salossa. Suomalainen tuotekehitys ja vahva osaaminen ovat täällä ja töitä tuntui riittävän, Takala sanoo. Hän ihmettelee yhtiön ratkaisua senkin tähden, ettei Yhdysvalloissa kustannustaso poikkea merkittävästi Suomen vastaavasta. Myös Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mika Paukkeri sanoo, ettei kukaan osannut odottaa Microsoftin ratkaisua, jotain vähennyksiä tai leikkauksia korkeintaan. – Alkushokki lamaannutti henkilöstön täysin muutamaksi päiväksi, Paukkeri kertoo. Koska toiminnan lakkauttaminen koskettaa kaikkia työntekijöitä, he saivat keskustelutukea toisiltaan. Vertaistuki onkin luottamusmiehen mielestä ainoa hyvä asia. Henkilöstöllä heräsi heti

26

paljon kysymyksiä ja niitä on edelleen ilmassa. Keskikesällä alkaneet yhteistoimintaneuvottelut ovat päättymässä elokuun loppupuolella. Salossa odotetaan lopputulosta, kenelle tarjotaan jatkoa. Salon tuotekehitysyksikössä työskentelee noin 1 100 ihmistä. RIPPEET JÄLJELLÄ

Matkapuhelinala on todella kuihtunut Suomessa. Enimmillään se työllisti noin 17 000 henkilöä. Microsoftin vähennysten jälkeen alalla jää väestä vain kuutisen prosenttia jäljelle.

”Osaaminen ei katoa irtisanomisen yhteydessä.”

Microsoftilla on nyt Suomessa noin 3 200 työntekijää, jotka työskentelevät pääosin puhelinliiketoiminnoissa. Myös Espoosta ja Tampereelta vähennetään työpaikkoja ja niihin tullee merkittäviä muutoksia, vaikka työnantaja lupaa salolaisille avoimia paikkoja muista pisteistä. Paukkerin mielestä jokaisen pitää pohtia tarkoin, millainen ratkaisu sopii omaan elämäntilanteeseen. Jos työtä tarjotaan muualta, onnistuuko matkustaminen.

– Toivoa sopii, että Microsoft kompensoi esimerkiksi Espooseen siirtyvien työntekijöiden työmatkoja. Siirtyvien määrää ei tiedetä, tuskin kuitenkaan on kyse useista sadoista, Takala arvioi. Salossa Microsoftilla työskentelevät eivät todennäköisesti enää työllisty omalle alalleen. Jos muutto työn perässä ei ole mahdollista, vaihtoehdoiksi jäävät ammatinvaihto tai yrittäjyys. – Tähän ei kannata jäädä murehtimaan, vaan pitää etsiä uusia mahdollisuuksia, Paukkeri korostaa. Microsoft on järjestämässä henkilöstölle tukitoimia kuten koulutusta, jotta työllistyminen helpottuisi. Paukkeri odottaa kiinnostuneena, minkälaisia ponnahduslautoja esimerkiksi valtio ja EU-rahastot tulevat tarjoamaan. – Kannattaisiko valtion markkinoida osaamistamme maailmalla ja houkutella yrityksiä tänne, luottamusmies aprikoi. Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen urapalveluja, jotka auttavat vaihtoehtojen pohtimisessa. – Vaikka työsuhteelle kävisi huonosti, jäsenyys säilyy ja tuki sekä palvelut ovat käytössä, Takala painottaa. Microsoft-paikkakunnilla järjestetään työttömyysturvainfoja, joissa on mukana muun muassa liiton asiamiehiä ja urahallinta-asiantuntijoita.

YTN MIcrosoftilla đƫ Salossa 25.8. đƫ Espoossa 27.8. đƫ Tampereella 1.9.


Työmiehet asensivat Microsoftin valomainoksen Nokian vanhan pääkonttorin seinään Espoon Keilaniemessä huhtikuussa 2014. 27


Henkilöstövähennykset kuormittavat luottamusmiehiä TEKSTI: Katariina Kivistö

Heikko työllisyystilanne ja lisääntynyt korkeakoulutettujen työttömyys näkyvät akavalaisten luottamusmiesten arjessa.

Y

hteistoimintaneuvottelujen puutteet lisäävät luottamusmiesten paineita. Varsinkin heikko tiedonsaanti kaihertaa. – Työntekijöiden edustajille annetaan vain minimitiedot ja nekin vasta väännön jälkeen, yksi luottamusmies purkautuu Akavan kyselytutkimuksessa. Akava toteutti luottamusmiesten kokemuksia ja näkemyksiä kartoitta-

28

van barometrin ensimmäistä kertaa. Tulokset antavat aihetta pohtia yt-lain remontointia. Luottamusmiesbarometri osoittaa, että yli puolet yksityisen sektorin luottamusmiehistä joutuu hoitamaan irtisanomis- ja lomautustilanteita. Valtion ja kuntien luottamusmiehille on tuttua, että väki vähenee, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään eikä määräaikaisia vakinaisteta.

Akavan johtaja Maria Löfgren yllättyi yksityisen sektorin irtisanomistilanteiden yleisyydestä. Tutkimus näytti, että akavalaisten luottamusmiesten edustamiin aloihin ja työntekijöihin kohdistuu irtisanomisia ounasteltuakin enemmän. Luottamusmiesten mahdollisuudet vaikuttaa irtisanomisten vaihtoehtoihin ja henkilöstön asemaan liittyvään suunnitteluun ovat puutteelliset. – Jos henkilöstöedustaja otettaisiin kaikilla aloilla, myös sopimuksettomilla, vakavasti mukaan yhteistoimintaan, irtisanomiset eivät olisi yhtä yleisiä, Löfgren sanoo. Löfgren ennakoi, ettei julkinen sektorikaan välty irtisanomisaalloilta.


Suunnitelmista laistetaan $0!%/0+%)%*0(%*ĆŤ)1'*ĆŤ05ÂŽ,%'+%((ĆŤ+*ĆŤ ( %002ĆŤ21+/%00%*ĆŤ$!*'%(ÂŽ/0ÂŽÄĄĆŤ&ĆŤ'+1(1ÄĄ 01//11**%0!()0Ä‹ĆŤ'2*ĆŤ(1+00)1/)%!/ÄĄ .+)!0.%/0ĆŤ%()!*!!ÄŒĆŤ!00AĆŤ(%*ĆŤ20%)1/ĆŤ !%ĆŤ0+0!1 1ĆŤ(A$!/'AA*ĆŤ%*Ä‹ 110!00ĆŤ!%ĆŤ/+2%ĆŤ2A$A0!((AÄŒĆŤ/%((AĆŤ/11*ÄĄ *%00!(1ĆŤ100%/%ĆŤ$!*'%(ÂŽ/0ÂŽAĆŤ,%0A)AA*ĆŤ5((AĆŤ &ĆŤ/52!*0A)AA*ĆŤ))00%0%0+Ä‹ĆŤA%*ĆŤ2A(ÄĄ 0!00A%/%%*ĆŤ0%(*0!%0ÄŒĆŤ&+%//ĆŤ/)*ĆŤ%'*ĆŤ (%0!0*ĆŤ2A'!AĆŤ1(+/ĆŤ&ĆŤ.!'.50+% *ĆŤ11/%ĆŤ 05ÂŽ*0!'%&ÂŽ%0AÄ‹ĆŤĆŤ Ä?*ĆŤ,AA/%$0!!.%ĆŤTeemu HankamäkiĆŤ 1/'++ÄŒĆŤ!00AĆŤ$52%*ĆŤ$+% !01((ĆŤ'+1(101/ÄĄĆŤ&ĆŤ $!*'%(ÂŽ/0ÂŽ/11**%00!(1((ĆŤ2+%0%/%%*ĆŤ2A$!*ÄĄ 0AAĆŤ01+0**+((%/ÄĄ0(+1 !((%/0!*ĆŤ50ÄĄ*!12+0ÄĄ 0!(1% !*ĆŤ0.2!00Ä‹ĆŤ '2*ĆŤ&+$0&ĆŤMaria LĂśfgreninĆŤ)1ÄĄ '*ĆŤ$!*'%(ÂŽ/0ÂŽÄĄĆŤ&ĆŤ'+1(101//11**%0!()%ÄĄ !*ĆŤ(%)%*(5ÂŽ*0%%*ĆŤ+*ĆŤ)%!0%005ĆŤ/*'0%+%0Ä‹ĆŤ!ĆŤ /+,%20ĆŤ'1%0!*'%*ĆŤ$1+*+/0%ĆŤ5$0!%/0+%)%*ÄĄ **ĆŤ$!*'!!*Ä‹ĆŤ %*'%*ĆŤ .0%/*+)%/0%(*0!%//ĆŤ2+%0%/%%*ĆŤ /%(0%ĆŤ.2%+% ÄŒĆŤ+*'+ĆŤ$!*'%(ÂŽ/0ÂŽÄĄĆŤ&ĆŤ'+1(101/ÄĄ /11**%0!()0ĆŤ0!$05ĆŤ/%*)1'%/!/0%Ä‹ĆŤ +/ĆŤ*!ĆŤ !%2A0ĆŤ'11(1ĆŤ05ÂŽ,%'*ĆŤ*+.)(%%*ĆŤ0+%)%*ÄĄ 0*ÄŒĆŤ50ÄĄ*!12+00!(1% !*ĆŤ'!/0+ĆŤ2+%0%/%%*ĆŤ ,% !*0AAÄ‹

– Pahoin pelkään, että julkisella sektorilla on nähty vasta alku. Irtisanomiset lisääntyvät sielläkin. SANELU EI OLE YHTEISTOIMINTAA

Ylemmät ToimihenkilÜt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki kiinnittää huomion siihen, että luottamushenkilÜt ovat tyytymättÜmiä neuvotteluprosessiin. Hänestä tapa toteuttaa tuotannollis-taloudellisia yhteistoimintaneuvotteluja on lähtÜkohtaisesti epätasapainoinen. – Yt-neuvottelut ovat nyt enimmäkseen yksipuolista sanelua. Ei se ole yhteistoimintaa, Hankamäki kiteyttää. YTN:n pääsihteeri tarkastelee yhteistoiminnan toteutumista myÜs paikallisen sopimisen näkÜkulmasta. Paikallinen neuvottelu ja sopiminen ovat välineitä, joilla voitaisiin parantaa yritysten elinkelpoisuutta ja tuottavuutta. Mutta huonosti toteutetut tuotannollis-taloudelliset yt-neuvottelut rasittavat paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Hankamäen mielestä yt-laki olisi remontin tarpeessa. – Neuvottelumekanismeja pitäisi muokata niin, että ne edistäisivät neuvottelutasapainoa ja aitoa neuvottelua.

YMMĂ„RRYSTĂ„ NEUVOTTELUPĂ–YTIIN

Hankamäki peräänkuuluttaa lisää ymmärrystä neuvottelupÜydän molemmille puolille. Eikä kyse ole vain tietopohjasta. TyÜlain tuntemus ei riitä. Tarvitaan kykyä neuvotella ja ymmärtää neuvotteluprosessia.

�Luottamusmiehet saavat tietoa vain tivaamalla �

– Neuvottelutasapainon ja luottamuksen kannalta on oleellista, että luottamusmies ja henkilÜstÜ ymmärtävät asioiden taustat ja sen, mihin tulisi pyrkiä ja miksi. Yksi konkreettinen ongelma on, että luottamusmiehet saattavat edustavaa jopa satoja tyÜntekijÜitä, jotka vielä tyÜskentelevät eri tyÜpaikoilla. Tilanne on mahdoton pelkästään ajankäytÜn kannalta, kun ylempien toimihenkilÜiden luottamusmies hoitaa tehtävää oman toimen ohella. – Monet mittarit näyttävät, että luottamusmiesten kuormitus on

ainakin ajoittain liian suuri. Jossain kulkee raja, kuinka monta henkilÜä voi edustaa. Hankamäkeä ei yllätä, että yksityisen ja julkisen sektorin luottamusmiehet painiskelevat erilaisten kysymysten kanssa, sillä yritysten ja julkishallinnon lähtÜkohdat ja pyrkimykset eroavat. Julkinen sektori yrittää pitää henkilÜstÜkulut aisoissa säästÜpaineiden vuoksi. Yritykset puolestaan reagoivat globaaliin talouskehitykseen ja kulutuskysyntää. – Olisi kaikkien etu, että vienti lähtisi liikkeelle. Viennin kasvu kohentaisi muitakin kuin vientialoja.

Akavan luottamusmiesbarometri Ä‘ĆŤ 5/!(5ĆŤ'2(%/%((!ĆŤ (1+00)1/)%!$%((! Ä‘ĆŤ 5/!(5ĆŤ0!$0%%*ĆŤ('121+**ĆŤÄ‚Ä€Ä Ä† Ä‘ĆŤ A$'ÂŽ%*!*ĆŤ'5/!(5ĆŤ0+%)%0!00%%*ĆŤĆŤ Ä‚ĆŤÄ ÄƒÄŠĆŤ2/0*+00&((! Ä‘ĆŤ /0*+00&0ĆŤ! 1/020ĆŤ*+%*ĆŤĆŤ Ä Ä‡Ä‰ĆŤÄƒÄ€Ä€ĆŤ$!*'%(ÂŽA Ä‘ĆŤ 5/!(55*ĆŤ2/0/%ĆŤĆŤ Ä‰ÄƒÄ†ĆŤ(1+00)1/)%!/0AĆŤ

Ä‚ÄŠ


OIKEUTTA TEKSTI: Viivi Mäkinen, työsuhdelakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi

Taukoa töistä Moni haaveilee ainakin joskus vuosilomaa pidemmästä tauosta työelämästä. Syynä voi olla raskas ja stressaava työ, yksityiselämän kiireet tai toive opiskella esimerkiksi uusi ammatti työelämän muutoksia silmällä pitäen.

T

auon pitämiseen työntekijällä voi olla vaihtoehtoina palkaton vapaa, opintovapaa tai vuorotteluvapaa. Työntekijä ja työnantaja voivat halutessaan sopia palkattomasta vapaasta. Kun sopii palkattomasta poissaolosta, on syytä huomioida mahdolliset vaikutukset työttömyysturvaan. Jos työntekijä on yli kuusi kuukautta poissa töistä ilman hyväksyttävää perustetta, hänelle ei makseta ansiopäivärahaa, ennen kuin hän on täyttänyt tämän jälkeen uudelleen työssäoloehdon kassan jäsenenä. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on työskennellyt vähintään 18 tuntia viikossa 26 työttömyyttä edeltävää viikkoa 28 kuukauden tarkasteluajan sisällä. Esimerkiksi matkustelu ei ole hyväksyttävä peruste, joten puoli vuotta kestävä palkaton vapaa voi siis johtaa työttömyysturvan menettämiseen, jos työntekijä irtisanottaisiin vapaan jälkeen ennen kuin hän on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Muutoinkin on hyvä selvittää oman työssäoloehdon täyttyminen ennen kuin sopii tällaisesta vapaasta. Jos työntekijä pitää yksittäisiä palkattomia vapaapäiviä eri viikoilla siten,

30

että 18 tunnin viikkotyöaika täyttyy, nämä viikot luetaan työssäoloehtoon, mutta kyseisiltä viikoilta saatu pienempi palkka voi vaikuttaa ansiopäivärahan suuruuteen. Lisäksi palkatonta vapaata suunnittelevan kannattaa huomioida vaikutukset vuosiloman kertymiseen. Yleensä vuosilomaa kertyy, kun kuukaudessa on 14 työpäivää. Jos 14 työpäivää ei täyty, kyseiseltä kuukaudelta ei kerry vuosilomapäiviä lainkaan, mikä näkyy seuraavan vuoden lomien määrässä. OMAEHTOISESTI OPISKELEMAAN

Työntekijä on opintovapaan aikana vapautettu työtehtävistään koulutusta tai opiskelua varten, ja työsuhde jatkuu, vaikka työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät. Opintovapaa perustuu aina työntekijän hakemukseen, eikä opintovapaata ole työnantajan määräyksestä tapahtuva koulutus tai opiskelu. Kun työntekijän päätoiminen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden, hänellä on oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Vapaan voi käyttää joko kerralla tai useammassa opintovapaajaksossa, mutta työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta esimerkiksi sellaiseen järjestelyyn, jossa hän palaisi töihin kesäkuukausiksi ja jatkaisi syksyllä opintovapaata. Tällaisesta kesätyöstä voi kuitenkin pyrkiä sopimaan työnantajan kanssa. Kaikki julkisen valvonnan alainen opiskelu tai koulutus oikeuttaa opintovapaaseen, samoin tällaiseen rinnastettavat ulkomailla tehtävät opinnot. OIKEUS OPINTOIHIN VAPAALLA

Työnantajan on lähtökohtaisesti myönnettävä opintovapaata, jos haettu opintovapaa täyttää lain asettamat edellytykset opiskelun tai koulutuksen sisällölle. Jos vapaan myöntäminen kuitenkin haettuna ajankohtana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle, opintovapaan ajankohtaa voidaan siirtää.

Vapaan alkua saadaan siirtää rtää myös silloin, jos työntekijän aiemmasta masta opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta eikä vapaan aikana na ole tarkoitus saattaa päätökseen n aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua koulutusta tai opiskelua. Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, ta työnantaja voi siirtää vapaata enintään kaksi kertaa peräk-käin. Työntekijä voi siirtää yli n viideksi päiväksi myönnetyn li opintovapaan käyttöä, mikäli siitä ei aiheudu työnantajallee tuntyksin tuvaa haittaa. Tietyin edellytyksin keyttää. opintovapaan voi myös keskeyttää. en ei Opintovapaan käyttäminen elle. saa olla peruste irtisanomiselle. va Toisaalta opintovapaalla oleva suotyöntekijä ei ole irtisanomissuon jan piirissä, eli hänet voidaan rusirtisanoa laissa säädetyin perustein, jolloin irtisanomisaika kuluu tovaopintovapaan aikana. Opintovaeytpaan voi tällöin pyrkiä keskeyttämään, jotta irtisanomisajalta saisi palkan. Opintovapaan ajalle voi saada opintotukea Kelasta tai aikuiskoulutustukea Koulutusrahastolta. TYÖTTÖMÄLLE VUOROSTAAN TÖITÄ ÖITÄ

Vuorotteluvapaa on järjestely, ly, jossa työntekijä määräaikaisesti sesti vapautetaan palvelussuhteeseen seen kuuluvien tehtävien suorittamisesta amisesta ja jossa työnantaja vastaavaksi ksi ajaksi a aksi aj palkkaa työvoimatoimistossaa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan aikanaa työntekijän työsuhde on siis lepotilassa. assa. Työntekijä voi lähtökohtaisesti käyttää äyttää vuorotteluvapaan haluamallaan tavalla, mutta sen aikana ei kuitenkaan saa tehdä toista kokoaikatyötä tai harjoittaa päätoimista yritystoimintaa. Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto on 100 päivää ja enimmäiskesto 360 päivää, ja sen ajalta voi saada vuorottelukorvausta, jota maksaa työttömyyskassa. Vuorotteluvapaa perustuu


Lue lisää: www.ilry.fi > Edut ja palvelut > Työelämäoppaat www.koulutusrahasto.fi/fi/ aikuiskoulutustuen-hakijoille

vapaaehtoisuuteen, joten työntekijällä ei ole siihen ehdotonta oikeutta. Työnantajan on kuitenkin pyrittävä työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun. Vuorotteluvapaan edellytyksiä kiristettiin viime vuonna. Muun muassa työhistoriavaatimus nostettiin 16 vuoteen. Yläikärajaa alennettiin siten, ettei vuorotteluvapaata voi aloittaa sen

kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Vapaalta ei siis voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Ikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä

Uusi hallitus on jälleen tiukentamassa vuorotteluvapaan ehtoja ja harkitsee myös koko vuorotteluvapaajärjestelmästä luopumista. Päätöksiä ei ole tehty, eikä muutosten sisällöstä ja aikataulusta ole vielä tietoa. Vuorotteluvapaalle mielivän kannattanee ryhtyä toimeen vapaasta sopimiseksi mahdollisimman pian. 31


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Vastavalmistuneiden työllistymisessä ei kohenemisen merkkejä Viime vuonna valmistuneet insinöörit ovat työllistyneet aiempaa heikommin. Vuonna 2014 valmistuneista insinööreitä työttömänä keväällä 2015 oli peräti 16 prosenttia.

V

astavalmistuneiden insinöörien työttömyys on korkeammalla kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Vuonna 2013 valmistuneista insinööreistä 15 prosenttia oli työttömänä seuraavan vuoden keväällä. 2000-luvun puolivälin tienoilla vastaava osuus oli tavallisesti noin viidestä seitsemään prosenttiin edellisen vuoden aikana valmistuneista. Myös vakituiseen työsuhteeseen työllistyneiden osuus on laskusuunnassa. Vakituisen, koulutusta vastaavan työpaikan valmistumista seuraavaan kevääseen mennessä oli saanut hieman yli puolet vuonna 2014 valmistuneista insinööreistä. Tiedot ilmenevät Insinööriliiton toteuttamasta vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksesta. Työn saaminen koettiin vaikeaksi. Vastaajista puolet piti työpaikan saantia melko vaikeana ja erittäin vaikeana työpaikan saantia piti liki joka viides. Työnsaannin hankaluus johtui vastavalmistuneiden mielestä eniten tämän hetken työmarkkinatilanteesta. Myös oman työkokemuksen vähäisyyttä ja vähäisiä suhdeverkostoja pidettiin merkittävinä syinä työllistymis vaikeuksille.

listyivät teollisuuteen. Työssäkäyvistä vastavalmistuneista noin kolmannes työskenteli teollisuudessa. Insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistoissa työskenteli hieman alle joka viides vastavalmistunut. Vastavalmistuneiden yleisimmät työtehtävät olivat erilaisia suunnittelutehtäviä, joita teki joka neljäs työssäkäyvä vastavalmistunut. Myös käyttö- ja ylläpitotehtävät sekä ohjelmointitehtävät olivat yleisiä. Näitä teki noin joka kymmenes vastavalmistunut. Työura aloitetaan useimmiten asiantuntijatason tehtävistä. Asiantuntijana työskenteli noin kaksi kolmesta vastavalmistuneesta. Vastavalmistuneet joutuvat varsinkin huonommassa taloussuhdanteessa ottamaan vastaan sellaisia työtehtäviä, jotka eivät ole vaativuustasolta insinöörikoulutusta vastaavia. Vuonna 2014 valmistuneista joka neljäs koki, että nykyinen työ ei vastannut saatua koulutusta. Vastavalmistuneet pitivät tärkeimpinä asioina työelämässä työilmapiiriä, työssä jaksamista ja mahdollisuuksia kehittyä. Kansainväliset tehtävät, urakierto tai tasa-arvoasiat taas olivat vähemmän tärkeitä. TYYTYMÄTTÖMYYS KOULUTUKSEEN

USEIN TYÖPAIKKA TEOLLISUUDESSA

Yleisimmin vastavalmistuneet työl32

Hankala työllisyystilanne näkyy koulutukseen tyytyväisyydessä. Vastaval-

mistuneista insinööreistä 70 prosenttia oli koulutukseensa täysin tai melko tyytyväinen. Tyytyväisten osuus on laskenut edellisestä vuodesta, sillä vuonna 2013 valmistuneista tyytyväisten osuus oli 74 prosenttia. Rakennusalan koulutusohjelmista valmistuneet olivat koulutukseensa kaikkein tyytyväisimpiä. Heistä koulutukseen tyytyväisten osuus oli 80 prosenttia. Valmistuneet arvioivat koulutuksen antaneen valmiuksia varsinkin ryhmätyöskentelyyn, äidinkieliseen viestintään ja tietotekniikan käyttöön. Heikoiten koulutuksessa oli valmistuneiden mielestä onnistuttu markkinointiosaamisen, esimiesvalmiuksien ja neuvottelutaidon osalta. Markkinointiosaamista tosin pidettiin kaikista koulutuksen antamista valmiuksista vähiten tärkeänä. VASTAVALMISTUNEIDEN PALKKATASO

Kaikkien työssäkäyvien vastavalmistuneiden mediaanipalkkataso on noussut viime vuodesta 43 eurolla. Mediaanipalkka kokopäiväisesti työskentelevillä oli 2 693 euroa. Aiemmalla oman alan työkokemuksella on selvä vaikutus valmistumisen jälkeiseen palkkatasoon. Niillä vastavalmistuneilla insinööreillä, joilla aiempaa oman alan työkokemusta oli kaksi vuotta tai enemmän, mediaanipalkkataso oli valmistuessa 2 900 euroa kuussa. Jos työkokemusta oli vähemmän kuin kuusi kuukautta, mediaanipalkkataso oli 2 500 euroa kuukaudessa. Myös koulutusalalla oli merkitystä, korkein mediaanipalkkataso oli rakentamisalaa opiskelleilla, 2 800 euroa kuussa.


Vuosina 2010–2014 valmistuneiden insinöörien tilanne valmistumista seuraavana keväänä

2014 valmistuneet

52

2013 valmistuneet

58

2012 valmistuneet

16

20

22

62

2011 valmistuneet 2010 valmistuneet

40

Vakituinen kokopäivätyö

12

24

20

60

Määräaikainen kokopäivätyö

7

1 4

21

64

0

15

23

66

2

12

7

1 4

6

1 5

80

Työtön

100 %

Jatkan opintoja

Muu tilanne

Työllistymisen vaikeuteen vaikuttaneet tekijät, jonkin verran tai paljon vaikutusta työllistymiseen Heikko työmarkkinatilanne

86

Työkokemuksen puute

83

Suhdeverkostojen puute

75

Epätietoisuus omasta osaamisesta

49

Tutkinto ja opintosuunta

43

Epätietoisuus omista tavoitteista En löytänyt / ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä Puutteelliset työnhakutaidot 17

Insinööriliitto toteuttaa joka kevät sijoittumistutkimuksen edellisen vuoden aikana valmistuneille insinööreille. Tänä vuonna sijoittumistutkimukseen vastasi 779 vuonna 2014 valmistunutta insinööriä. Tutkimustulokset kerättiin viime maalis-huhtikuussa. Vuosittaisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää valmistumisen jälkeistä työhön sijoittumista, työpaikan saantia ja palkkatasoa. Siinä kysytään myös insinöörityöstä sekä koulutuksen antamista työelämävalmiuksista. Tutkimusraportti ilmestyy Insinööriliiton nettisivuille alkusyksystä.

38 31 28

Valmistumisajankohta

Perheeseen tai muuhun 11 elämäntilanteeseen liittyvä syy 7 Sukupuoli 0

20

40

60

80 % 33


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Jaana Kuorelahti

Kesätöissä työmaalla

Minna Kurittu toimii vastaavana työnjohtajana linjasaneeraustyömaalla.

Työelämätaitoja ei opita koulun penkillä vaan työpaikoilla.

V

astavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksista käy vuosittain hyvin selväksi, että opiskeluaikaisella työnteolla on suuri merkitys valmistumisen jälkeiseen työuraan. Mitä enemmän jo opiskeluvaiheessa on saanut tehtyä omaa koulutusalaa vastaavia töitä ja mitä vaativampiin työtehtäviin jo opiskeluaikana on kiivennyt, sitä nopeammin valmistunut insinööri sijoittuu koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa opiskeleva Minna Kurittu vietti kesän töissä Are Oy:llä. – Kuulin paikasta viime vuoden työnantajan kautta ja soitin nykyiselle työnantajalleni. Heillä oli vapaana harjoittelupaikka kolmannen vuoden opiskelijalle, joten suoritin ensin harjoittelujakson ja sen jälkeen sain kesätöitä. 34

Niin tulevan työuran kuin tämän hetkenkin kannalta on tärkeää, että opiskeluaikana tehdään töitä. Työelämätaitoja ei opita koulun penkillä vaan työpaikoilla. HAASTA ITSESI KESÄTÖISSÄ

Insinööriopiskelija tarvitsee monipuolista työkokemusta jo opiskeluajaltaan. Nousujohteinen työura kannattaa pitää mielessä harjoitteluja kesätyöpaikkoja hakiessa. Jokaisena kesänä on hyvä hakea hieman haastavampia ja vastuullisempia työtehtäviä. Viime kesänä Kurittu oli työmaalla hoitamassa maalaus-, tasoitus- ja apumiehen tehtäviä. Tämän vuoden kesätöissä hän saikin lisää vastuuta ja toimi työmaalla työnjohdossa tuuraamassa vastaavaa työnjohtajaa. Kurittu työskentelee linjasaneeraustyömaalla, jossa hän vastaa kiireellisistä muutoksista, käy keskustelua rakennuttajan ja valvojan kanssa. Lisäksi hänen vastuulle kuuluvat tavaran tilaukset työmaalle ja uusien työntekijöiden perehdytys.

– Teen myös jonkin verran asiakaspalvelutyötä eli sovin osakkaiden kanssa remontin kulusta heidän huoneistoissaan sekä vastaan heidän kysymyksiinsä koskien remonttia, Kurittu kertoo. – Katson päivittäin, missä vaiheessa remontti etenee ja varmistan, että aikataulu pitää. VALMISTUMINEN HÄÄMÖTTÄÄ

Syksyllä Kurittu aloittaa neljännen ja samalla viimeisen vuotensa rakennustekniikan opintoja. Kun opinnot on saatu päätökseen, hänellä on vakituisen työpaikan etsintä edessä. – Toivon pääseväni tekemään samantyyppisiä töitä mitä tällä hetkellä kesätöissäni teen. Juuri nyt työnjohto kiinnostaa minua eniten, Kurittu pohtii. Kesätöiden saaminen Jyväskylässä on yleensä haastavaa; Kurittu ja monet luokkakaverit ovat saaneet kesätöitä harjoittelujaksojen ansiosta. – Edellisvuosien työt ovat auttaneet työnhaussa paljon sekä myös oma asenne ratkaisee.


Ensimmäinen opiskeluvuosi askarruttaa

Insinöörilakki eli tuttavallisemmin imppulakki

Joka syksy joukko tulevia insinöörejä aloittaa taipaleensa ammattikorkeakouluissa. Uuden kouluympäristön lisäksi edessä saattaa olla myös muutto aivan uuteen kaupunkiin, mikä tuo lisähaasteita ja luo erityistä stressiä ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Yhden jos toisenkin aloittavan opiskelijan mielessä varmasti pyörii kysymys siitä, miten selvitä hengissä tulevasta syksystä. Lilli Uusimaa aloitti liikennealan opintonsa Hämeen ammattikorkeakoulussa Riihimäellä viime vuoden elokuussa. Hän muisteli kokeneensa perinteistä koulun aloituksen aiheuttamaa jännitystä sekä miettineensä muun muassa sitä, millaisia ihmisiä omalla luokalla tulisi olemaan. Eniten koulun aloittamisessa kuitenkin mietitytti paikkakunnan vaihtuminen Helsingistä Riihimäkeen. Opiskelijakulttuuri ja sen erilaisiin rientoihin osallistuminen kuitenkin helpottivat uuteen kaupunkiin sopeutumista. Uusimaan kanssa samaan aikaan opintonsa aloittanut Toni Hanka pohti koulun alkaessa, miten aikuisena sopeutuu nuorten joukkoon – edessä oli paluu koulun penkille yli 10 vuoden tauon jälkeen. Myöhemmin ilmeni, että pelko oli turha. Hanka kokee rohkean ja ennakkoluulottoman uusiin ihmisiin ja luokkakavereihin tutustumisen auttaneen hänen sopeutumistaan tum mis ista taan ta an uuteen rytmiin ja paikkakuntaan kaku ka kunt ku n aa nt aan n hyvin. Sekä Hanka että Uusimaa suosittelevat aloittaville vil i le l opiskeopi pisk skkelijoille tutustumista oman paikkakuntansa aktiivitoimintaan. toi oimi m nt mi ntaa aan aa n.. Esimerkiksi Riihimäellä oma paikallisyhdistys ys jä järjestää ärj rjes estä es täää tervetuliaistoivotuksen saunaillan muodossa aloittaville tttavvilllee opisopi pispis kelijoille. Tapahtuma onkin oivallinen tapa tutustua ussttua uusiin uus u iiiin opiskelijatovereihin rennoissa merkeissä. Mikäli kipinä aktiivitoimintaan syttyy, paikallisyhdistykliisyyhd h is isty tyyksellä ja Insinööriopiskelijaliitolla on tarjota aktiviteettejä vite vi itteeeettte tejä jä jjaa koulutuksia tasapainottamaan monen tunnin ko koulupäioul ulup lup upäi äiäi äiviä sekä antamaan eväitä tulevaan työelämään.

Ei tiennyt Silvánin Heikki, minkä suosion hänen suunnittelemansa lakki tulisi saamaan, kun hän sitä opiskeluvuosinaan 1969 suunnitteli, mutta saattoi ehkä toivoa. Tämä violetti, samettinen, kahdeksankulmainen tupsulakki on nykyään todellisen insinöörin tai insinööriopiskelijan vakiovaruste, heti ensimmäisen opiskeluvuoden vapusta lähtien. Lakkia voi käyttää kaikissa insinöörimäisissä tilaisuuksissa, eli käytännössä kaikkialla. Insinöörilakkia voi pitää joka päässä tai vasemmalla olalla, jolloin naisetkin voivat tekaista tahtomansa juhlakampauksen sen menemättä pilalle. Olalla roikkuva lakki on mahdollista kiinnittää vuorista hakaneulalla puvun takin olkapäähän tai hyödyntää hiuspinnejä ja kiinnittää se lakin kuminauhasta takin kaulukseen, jolloin lakki kestää suurempiakin kevätjuhlaliikkeitä. Jututin muutamaa imppulakin onnellista omistajaa, joilla kaikilla on vähän eri historia lakin kanssa. Tuorein lakin omistaja löytyi Keski-Pohjanmaalta: kokkolalainen Minttu Raudasoja hankki lakin viime keväänä. Hän kertoi hankinnan syyksi ammattiylpeyden ja toivoi tuovansa lakille näkyvyyttä omassa koulussaan. Insinöörilakin voi saada myös jäsenkampanjoiden avulla maksutta, pientä vaivannäköä vastaan. Rovaniemellä opiskeleva Ilkka Rautio onnistui siinä keväällä 2014; siitä lähtien hän on käyttänyt lakkia aktiivisesti. Raution mukaan imppulakki on hyvä keino erottua muiden alojen opiskelijoista, varsinkin jos useilla on samanvärisiä haalareita. Kun lakki on aina mukana, tuppaa sen kanssa ja/tai sille tapahtumaan kaikenlaista; osa tarinoista jää elämään pitkäksi aikaa. Jokaisella lakilla on oma tarinansa, joten käyttäkää sitä lakkia, jos sellainen kaapista löytyy ja olkaa ylpeästi insinöörejä. in nsi sinö n nö j TEKSTI: TEK T K S TI: Elena Elena len e a Kiuru, K iur urr u, u , IOL:n IO OL: L n kulttuurivastaava k ult ltt tuu uu u riv rivast ass aav ast va

TEKSTI: Elina Kuivinen, IOL:n viestintävastaava

IOL:n viestintäkanavat Facebook: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter: @IOLry Instagram: @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi: http://www.teamkorso.blogspot.fi

35


OPISKELIJAT TEKSTI TEKST TEK STII ja ST ja KUVA: KUVA UVA:: Heini UV H ein inii Ristell in Rist i ell

N ikl iklas klas a D ahlin ahl in koodaaman koodddaaaaaaman mann Niklas Dahlin sovelluksen sov ovvelluks u en uk e avullaa pe ppelin elinn tie etojen toj ojen e käsitt t ely he elpo p ttui. tietojen käsittely helpottui.

Insinöörityön aihe löytyi peliyhteisöstä Niklas Dahl koodasi sovellusta vapaa-ajalla runsaan kuukauden ajan.

O

pinnäyte- eli insinöörityön tarkoituksena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Onnistunut insinöörityö helpottaa opiskelijan sijoittumista työelämään. Pitkällä tähtäimellä insinöörityön suurin hyöty on, että se opettaa opiskelijalle tieteellistä ajattelua, projektityöskentelyä, itsenäistä tiedon hankintaa ja tutkimustulosten kirjallista esittämistä. Metropolia Ammattikorkeakoulusta keväällä mediatekniikan insinööriksi valmistunut Niklas Dahl yhdisti insinöörityössään huvin ja hyödyn tekemällä ammatillista osaamista laajalti hyödyntävän verkkosovelluksen. – Aihe löytyi, kun eräässä internetin peliyhteisössäni ilmeni hankalia ja 36

pitkäkestoisia ulkoisia työskentelyprosesseja erääseen peliin liittyen. Pohdimme pulmia yhteisössä ja teimme päätöksen uudistaa pelin avustavia työkaluja, Dahl kertoo. VERKKOSOVELLUS PELIN TUEKSI

Työn tuloksena syntyi islantilaisen peliyhtiön EVE Online -peliin läheisesti liittyvä verkkosovellus. Pelissä lennetään avaruusaluksilla, taistellaan, käydään kauppaa, rakennetaan ja tehdään tutkimusmatkoja. Sovellus on tehty laajan peliyhteisön käyttöön. – Sovellus hyödyntää peliyhtiön tarjoamaa sovellusrajapintaa. Se pitää sisällään hallinnointityökalut ja hakutoiminnallisuudet käyttäjien ja pelissä olevien resurssien, kuumineraalien, hallinnointiin, Dahl selittää. Sovelluksen pääasiallisina käyttäjinä ovat ylläpitäjät, jotka jakavat pelimaailmassa olevien kuiden käyttöoikeuksia pelaajille. Pystyäkseen tehokkaasti selvittämään mitä kuita on vapaana uusien reaktioparien muodostamiseksi, verkkosovelluksen käytön täytyy olla yksinkertaista. Van-

halla sovelluksella ylläpitäjät joutuivat tekemään työn manuaalisesti. Dahl koodasi sovelluksen taustalle verkostoanalyysiä suorittavan algoritmin, jolle voi antaa erinäisen määrän hakuehtoja. Tulokset pisteytetään annettujen hakuehtojen perusteella ja annetaan ylläpitäjälle paremmuusjärjestyksessä, josta tämä voi lukita haluamansa ehdotuksen käyttäjälle. KOODAUSTA TYÖN OHELLA

Sovelluksen suunnittelu tehtiin peliyhteisön kesken virtuaalisesti; Dahl koodasi sovellusta töiden ohella iltaisin ja viikonloppuisin reilun kuukauden ajan. – Keskustelimme peliyhteisön kuista vastaavien ylläpitäjien kanssa syvällisesti niin suunnitteluvaiheessa kuin työskentelyn aikana, Dahl kertoo. Insinöörityön aihe voi löytyä yrityksien lisäksi myös omien harrastuksien parista. Vielä insinöörityön aihetta etsiville Dahl antaa vinkin: – Valitkaa itseänne kiinnostava aihe, huvin ja hyödyn yhdistäminen tekee työn tekemisestä mielekkäämpää.


Syksy täynnä tapahtumia Jokaisella paikkakunnalla, jossa järjestetään insinöörikoulusta, toimii Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistys. Yhdistykset järjestävät vuoden aikana erinäisiä tapahtumia omien perinteiden mukaan. Uudet insinööriopiskelijat pääsevät nauttimaan opiskelijatapahtumista heti elokuun lopussa ensimmäisistä päivistä lähtien. Turun Insinööriopiskelijat TIO järjestää syksyllä tapahtumia melkein viikoittain eikä kaupungissa ole muutenkaan pulaa tapahtumista. Tarjolla on rastikierroksia, bileitä, sitsejä sekä risteilyjä. Juhlien lisäksi tarjolla on muitakin tapahtumia. Turussa insinööri- ja tradenomiopiskelijat pitävät yhdessä liikuntavuoroa, jossa opiskelijat pääsevät kerran viikossa kokeilemaan ja pelailemaan hyvässä hengessä. – Liikuntavuorojen lisäksi järjestämme kerran kuukaudessa lajikokeiluja, joissa voi päästä kokeilemaan esimerkiksi joogaa, taekwondoa tai vaikka kiipeilyä, kertoo TIO:n puheenjohtaja Henna Reponen. Lahden Insinööriopiskelijat Liro järjestää opiskelijabileet kerran kuukaudessa. Illan aikana on aina ohjelmaa, esimerkiksi jokin kilpailu. Lahden syksyn tapahtumien erikoisin tapaus on GetAway Lahti, jossa kuusi bussilastillista opiskelijoita kiertää kuusi eri baaria; aikaa on kuusi tuntia. – Maakuntamatkailua parhaimmillaan, arvioi Liron tapahtumavastaava Alexandra Vainio. Insinööriopiskelijoiden syksyn kohokohtana toimii syyskuun lopussa järjestettävä ASTin-risteily. Noin 2 000 aloittavaa ja aloittavanmielistä tekniikan opiskelijaa ympäri Suomea lastataan Turusta lähtevään laivaan seilaamaan Tukholmaan ja takaisin. TEKSTI: Heini Ristell

Kysy omalta paikallisyhdistykseltäsi tapahtumista ja lähde mukaan toimintaan.

Pysy menossa mukana Insinööriopiskelijaliitto aloittaa tuttuun tapaan kierroksensa insinööriopetusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa syyslukukauden alussa. Liittohallituksenkin jäsenet jalkautuvat vastuupaikkakunnillensa mahdollisimman usein. Hallituksen jäseniin ja liiton asiamiehiin tutustuu parhaiten suunnistamalla liiton ständille aina, kun se koululle pystytetään. Pidä siis silmät ja korvat auki, valmistele muutama kiperä kysymys ja suuntaa violetin lipun osoittamaan suuntaan. Helpoiten pysyy menossa mukana ja liiton touhuista kärryillä, kun seuraa Insinööriopiskelijaliittoa sosiaalisessa mediassa. Kanavien avulla pääsee myös kurkistamaan, miltä muiden paikkakuntien opiskelijatoiminta näyttää, mitkä asiat ovat liitossamme ajankohtaisia ja millaisiin koulutuspoliittisiin kysymyksiin haluamme vaikuttaa. Ennen kaikkea pääset tutustumaan liittoyhteisöömme sekä ihmisiin, jotka toimintaamme pyörittävät. Mitä siis vielä odotat? Voit myös ottaa Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen yhteyttä suoraan sähköpostitse hallitus@iol.fi. Hallituksen jäsenten henkilökohtaiset yhteystiedot ja vastuualuejaot ovat osoitteesta www.iol.fi.

IOL:n ÄÄNI Henna Hartikainen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kyky – motivaatio – asenne

K

esä alkaa olla lopuillaan ja syksy kolkuttelee ovia. Kesällä on ollut aikaa kerätä uusia kokemuksia, hankkia kokemusta ja oppia uusia taitoja, joiden avulla on hyvä jatkaa taas eteenpäin. Toivottavasti myös rentoutuminen mahdollisten kesätöiden ja pääsykokeiden ohella on kuulunut kesäaikaan. Syksyn tullen edessä puhaltaa taas uudet tuulet ja niiden mukanaan tuomat haasteet. Haasteet tekevät elämästä mielenkiintoisen ja niistä selviäminen siitä merkityksellisen. Haluan onnitella kaikkia insinööriopintonsa nyt aloittavia sekä niitä jatkavia, olette osoittaneet kykynne valitsemalla koulutuksen, joka on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua ja laadukasta. Olette valinneet tien, joka antaa paljon, kunhan sen eteen on valmis tekemään lujasti töitä. Opiskeluaika ei aina valitettavasti ole helppoa. Motivaatiolla ja asenteella pääsee pitkälle, mutta opiskeluaikana varsinkin työelämään liittyvissä asioissa saattaa eteen tulla muuttujia. Myös monet koulutukseen liittyvät asiat saattavat muuttua ammattikorkeakoulun sisällä tai koulutusjärjestelmässä koko yhteiskunnassa. Näissä tilanteissa Insinööriopiskelijaliitto ja Insinööriliitto ovat tukenanne. Meidän tehtävämme liittona on teidän etujenne ja oikeuksienne valvominen, puolustaminen ja turvaaminen niin opiskelun kuin työelämänkin aikana. Yhdessä ihmisessä on voimaa, mutta massassa on voimaa enemmän. Yhdessä teidän avustuksellanne ja tuoreilla ideoillanne voimme kehittää ja kasvattaa liittoamme. Muistakaa, ettei kukaan ole valmis yhdessä yössä ja antakaa aikaa myös itsellenne.

TEKSTI: Elina Kuivinen, IOL:n viestintävastaava

37


Liitto on edunvalvoja ja jäsentensä tukija TEKSTI: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Jäsenet toivovat liitolta urapalveluja ja ammatillisia valmiuksia parantavaa koulutusta.

J

äsenten näkemyksiä Insinööriliiton toiminnasta ja toivomuksia kehityssuunnasta tutkittiin keväällä Järjestötutkimuksen avulla. Liiton nykyinen toiminta on tutkimustulosten perusteella suurimmaksi osaksi ihan kohdallaan, perustavaa laatua olevia muutoksia ei kaivata. Yksilöllisiin palveluihin, esimerkiksi urapalveluihin ja ammattitaidon kehittämiseen voisi panostaa enemmän. Välineinä voisi jäsenten mielestä käyttää nykyistä enemmän sosiaalista mediaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Insinööriliitto merkitsee jäsenilleen ennen kaikkea edunvalvojaa ja jäsenten tukea. Toiminnassa arvostetaan asiantuntemusta ja jäsenpalvelutarjontaa. Myös sähköiset palvelut on löydetty. Jäsenpalvelutarjonnasta liitto sai aiempaa paremmat arviot; kokemukset neuvontapalveluista ovat olleet yleensä varsin myönteisiä.

38

Liitossa onkin tehty näkyviä panostuksia jäsenpalveluihin ja niiden saavutettavuuteen muun muassa asiakaspalvelukeskuksen perustamisen myötä. Tärkeimmät syyt jäsenyyteen ovat edelleenkin ansiosidonnainen työttömyysturva, apu työsuhteen ongelmatilanteissa ja muu työmarkkinatoiminta eli vaikuttaminen työehtoihin ja työelämän kehitykseen. TARVE TYÖSSÄJAKSAMISEN TUELLE

Liiton tärkeimmät tehtävät ovat siis jäsenten mielestä entisenlaiset. Kehittämistä on työllisyyden turvaamisessa ja työssäjaksamisen tukemisessa. Myös työsuhteen ehtoja pitää jäsenten mielestä kehittää edelleen paremmiksi ja ammatin arvostusta olisi hyvä vahvistaa. Palvelutarjonnassa kehittämisen painopisteen pitäisi jäsenten mielestä olla urapalveluissa ja ammatillisten valmiuksien parantamiseen tähtäävässä koulutuksessa. Nuoret jäsenet arvostaisivat niiden lisäksi koulutuspoliittisen ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan vahvistamista. Monen vastaajan mielestä nykyiset

palvelut riittävät, kunhan ne toimivat hyvin. Liiton viestintään jäsenet ovat varsin tyytyväisiä; kehittämistoiveet liittyivät pääosin sähköiseen viestintään. Etenkin sosiaalisen median käyttöä viestinnässä voisi jäsenten mielestä kehittää. Myös medianäkyvyyttä voisi olla nykyistä enemmän. Kriittisiäkin näkemyksiä toki vastausten joukkoon mahtui. Etenkin liiton hallinnollisten päättäjien näkemykset olivat selvästi aiempaa kriittisempiä. Huomiota vaatii myös päättäjien ja etenkin nuorten jäsenten ajatusmaailmojen erilaisuus. Avoimesta palautteesta kävi ilmi, että jäsenyyttä punnitaan aktiivisesti. Liiton on siis lunastettava toiminnallaan ja palvelukyvyllään jäsenten luottamus yhä uudelleen ja uudelleen. Samoin on pysyttävä hereillä siitä, mitä jäsenet liitoltaan odottavat – siihen järjestötutkimus on yksi hyvä väline. Järjestötutkimuksen toteutti tutkimustalo Onway maalis–huhtikuussa. Siihen vastasi 1 223 liiton jäsentä.


Insinöörit ja tekniikan ammattilaiset koolla ympäri maata

1.

2.

3.

5.

Suomea kiertäneen Kesäkaravaani-brunssien lisäksi paikalliset jäsenjärjestöt järjestivät omia brunssitilaisuuksiaan kesätapahtumien yhteydessä. Insinööri-yhteisön jäsenet olivat liikkellä aveceineen. Karavaanista ovat jäljellä vielä Turnajaisbrunssi Hämeenlinnassa ja Kitarabrunssi Oulussa. Lue lisää osoitteessa www.insinoori-lehti.fi. 1.-2. Keskikesällä Jazzbrunssi keräsi yhteen paikallisten insinöörien lisäksi musiikin ystäviä joka puolelta Suomea. Paikka oli monille tuttu jo aiemmilta kesiltä: Insinööriliiton LänsiSuomen aluetoimisto Porissa. 3.-4. Kesäkaravaani käynnistyi kesäkuun alussa koko perheen Museobrunssilla Helsingissä. Paikalla oli väkeä vauvasta vaariin ja insinöörejäkin kahdessa sukupolvessa. Tekniikan museoon tutustumisen lisäksi osallistujia hemmoteltiin herkuilla, musiikilla ja auringonpaisteella. 5. Työväen musiikkitapahtuman yhteydessä kokoonnuttiin Valkeakosken Insinöörien järjestämälle brunssille. Isäntinä toimivat Jani-Petri Semi (vas.), Mikko Soipio ja Eero Heiskanen. 6. Turussa Kesäkaravaanin brunssilla vieraillut Riikka Sihvonen vietti kesällä kuuden viikon loman Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Hän kertoi osallistuvansa aktiivisesti liiton järjestämiin tapahtumiin. 7. Kipparibrunssilla osallistujat nauttivat tarjoilujen lisäksi aurinkoisesta säästä. 8.-9. Ilosaarirock houkuttelee Joensuuhun porukkaa ympäri Suomea. Rockbrunssilla tavataan uusia ja vanhoja tuttuja. Tunnelma lämmitti niin paikkakuntalaisia kuin kauempaakin tulleita.

6.

7.

8.

KUVAT: Olli Backman, Päivi-Maria Isokääntä, Jari Rauhamäki, Minna Virolainen

4.

9.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Tiukka trio 1. Lasertulostimiinkin täytyy vaihtaa väriainekasetteja. Mikä rooli lasersäteellä on lasertulostimessa? 2. Ihminen kävi maapallon merien syvimmässä kohdassa ensimmäisen kerran jo vuonna 1960. Kuka kävi ensimmäisenä yksin Mariaanien haudan pohjalla?

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

3. Kymmennumeroiseen lukuun pätevät seuraavat säännöt: Kaikki numerot 0–9 esiintyvät luvussa, mutta kukin vain yhden kerran. Luvun ensimmäinen luku on jaollinen luvulla 1. Kahden ensimmäisen luvun muodostama luku on jaollinen luvulla 2. Kolmeen, neljään, viiteen jne. lukuun pätee sama ja lopulta kymmenen numeron luku on jaollinen luvulla 10. Mikä luku on kyseessä?


Insinööriliittoon uutta väkeä

K

oulutus- ja tutkimusyksikössä on aloittanut kaksi määräaikaista nuorjäsentoiminnan asiamiestä, Mika Kiviharju ja Ilkka Rautio. Heidän työtehtäviään ovat muun muassa opiskelijajäsenten hankinta, opiskelijoiden paikallisyhdistysten avustaminen sekä jäsenetujen ja -tilaisuuksien mainostaminen jäsenille. Kumpikin opiskelee työn ohessa insinööriksi ja molemmilla on taustaa opiskelijatoiminnasta omassa paikallisyhdistyksessään. Kiviharjun tietotekniikan opinnot Riihimäellä ovat loppusuoralla. Rautio opiskelee rakennustekniikan insinööriksi Rovaniemellä; opinnot ovat puolessa välin.

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä.

Mika Kiviharju

Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendihakijan on oltava Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana.

Ilkka Rautio

Säätiön hallitus käsittelee hakemukset kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Insinööri-lehdessä. Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä pitää olla seuraavat tiedot: – stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys – pankkiyhteys

ILMOITUS

Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10. mennessä joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2, *GNUKPMKVCKKNMMCWWUKVCNQ"KNT[Ƃ Lisätietoja Insinöörisäätiön hallituksen jäsen Hannu Saarikankaalta osoitteessa JCPPWUCCTKMCPICU"KNT[Ƃ

41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Jani Huhtamella, koulutusasiamies

Opiskele mieli valoisaksi Kun syksy saapuu ja illat pimenevät, on aika siirtyä sisätiloihin ja valaista mieltä sivistyksen keinoin. Insinööriliiton jäsenistöllä mahdollisuudet tähän ovat jälleen erityisen hyvät, sillä liiton järjestämät koulutukset jatkuvat heti syyskuun alussa eri puolilla Suomea – myös verkkokoulutuksina. Ohjelmassa on paljon sekä tuttuja koulutuksia että uusia mielenkiintoisia kursseja. Uusi koulutus on esi-

merkiksi Ammatilliset tiedot ja taidot -koulutuskokonaisuuteen sijoittuva Revive your English -day. Sen pilottikoulutus järjestetään 10. lokakuuta Helsingissä. Toinen, samaan koulutuskokonaisuuteen sijoittuva uusi, isompi koulutuskokeilu on lokakuun alussa alkaen verkkokoulutuksena toteutettava Asiantuntijan esimieskoulu. Esimieskoulu Bosnetin kanssa asiantuntijoille räätälöity koulutus on kestoltaan 10

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Heini Kauravaara, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

42

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876

kuukautta ja epäviralliselta laajuudeltaan noin 10 opintopistettä. Näiden lisäksi tarjonnassa on myös uusia omien asiantuntijoidemme kehittämiä kursseja, kuten syyskuun alussa avattava Hyvinvoiva arki -verkkokoulutus.

Lue lisää koulutuksista osoitteessa www.ilry.fi/koulutukset.

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamies Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Eeva Salmi, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Elina Kuivinen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Tuomas Koivurova

Salamakoneen tuotokset näyttävät paremmilta talvella kuin pohjoisen kesäisessä valossa.

Salama iskee insinöörin käskystä Musiikin tahdissa sähköpurkauksia sylkevä teslakäämi syntyi insinööriopiskelijan vapaa-ajan projektina.

R

ovaniemeläisen Tuomas Koivurovan rakentama teslakäämi on ainoa laatuaan Suomessa. Asiaan vihkiytymättömälle tekijä selventää, että kyseessä on suurjännitegeneraattori. Kyseisen laitteen ainoa käyttötarkoitus on tuottaa korkeajännitteitä, jotka purkautuvat ilmaan salamoina eli näkyvinä sähköpurkauksina. Elektroniikasta innostunut Koivurova pitää teslakäämiä kiehtovana, koska siinä järeän elektroniikan ja vaativan mekaniikan ympärille yhdistyy kiinnostavia sähköfysiikan ilmiöitä. – Ja sitten on vielä ne huikean hienot yli viisi metriä pitkät sähköpurkaukset. Laitteen rakentaminen vei kaiken kaikkiaan noin kolme vuotta. Koivurovan mielestä teslakäämissä ei ole sinänsä mitään kovin mullistavaa tekniikkaa. Se nojaa hyvin tunnettuihin

teknisiin ratkaisuihin, joskin niitä ei yleensä käytetä tällaisissa laitteissa. Insinööriopiskelija on suunnitellut laitteen elektroniikan ja mekaniikan osalta kokonaan itse mukaillen kanssaharrastajien julkaisemia kytkentä kaavioita. – Jos olen ollut jostain epävarma, niin kansainvälinen harrastajaporukka on ollut tukena, hän kiittelee. Koivurova tunnustaa, että hänen rakentamassaan teslakäämissä on mukana tarpeettoman monimutkaista mekaniikka. Konepuolen onepuolen ihmisenä hän halusi haastaa itsensä erilaisten toteutusten tusten suhteen. HALU OPPIA JA KOKEILLA

Yhdysvalloissa vastaavanlaisia koneita on n käytetty erikoisefekteinä kteinä musiikkifestareilla. illa. Täkäläinen käämi mi on myös herättänyt änyt jonkin verran kiinnostusta, mutta mitään konkreettista sta käyttöä laitteellee ei toistaiseksi ole löy-

tynyt. Tapahtumajärjestäjiä luultavasti mietityttävät melu- ja turvallisuusseikat. Kesätapahtumia ajatellen salamakone ei oikein ole parhaimmillaan Rovaniemen valoisissa öissä. – En laittaisi vastaan, jos joku tilaisuus käämin hyödyntämiseen ilmaantuisi. Alun perin rakensin laitteen ihan vain omaksi huvikseni. Koivurova kertoo aloittaneensa elektroniikan harrastamisen jo yläkouluiässä. Melko nopeasti tavalliset radion rakennussarjat ja ovikellot saivat väistyä suurjännitekokeiden tieltä. Osaamisen karttuessa myös projektit ovat kasvaneet. Ennen nykyistä projektia innokas y y muun muassa oppija on rakentanut raken audiovahvistimia ja tehokkaita au induktiokuumentimia. Myös rikkiinduktiokuum laitteiden korjaaminen on näisten laittei lähellä tulevan insinöörin sydäntä. Hän kertoo kerto olevansa tuttu näky työ- ja opiskelupaikkakuntiensa romuttamoilla. Insinööriopinnoissaan In Tuomas Koivurova on Tuo suuntautunut koneausuu tomaatioon ja valmistutom minen Oulun mi AmmattikorkeakouAm lusta on edessä lus lähitulevaisuudessa. läh

43


-QWNWVWMUGVUVCTVVCCXCVU[[UMWWUUC

MA

TI

31

KE

1

2 Kouvola

7

8 Turku

14

Pori

Hämeenlinna

Tampere

28

Jyväskylä

2

3

12

18

19

1

Vaasa Jyväskylä

17

Kajaani

3

23

Kuopio

24

2

Ylivieska

25

26

3

Turku

Valkeakoski 3

29

30

Mikkeli

11

2

22 Seinäjoki

5

3

Lahti

10

16

Rovaniemi

21

4

Jyväskylä

9

15

Helsinki

1

LA

1

Helsinki

Oulu

3

Tampere

Helsinki

PE

TO

3

Joensuu

Helsinki

1

3

2

3

Urakoulutukset ja henkilökohtaisen edunvalvonnan koulutukset syyskuussa Osaaminen esille!

CV-työpaja

Laki-ilta

Työnhaun peruselementit

Somen työhaku ja LinkedIn

Työelämän pelisäännöt 1, 2 ja 3

Ammatilliset tiedot ja taidot -koulutuksia Kaiken kaikkiaan syyskaudella järjestetään yhteensä yli 80 koulutusta ympäri maata ja verkossa. Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu mukaan YYYKNT[ƂMQWNWVWMUGV

1.10. 1.10. 10.10.

Esimiesvalmennus Asiantuntijan esimieskoulutus Presentations in English -kielikurssi

verkkokurssi

Koulutuksia verkossa 1.9. 21.9. 1.10. 26.10.

Hyvinvoiva arki Miten neuvottelen palkasta? Tavoitteet todeksi Työsopimus pähkinänkuoressa

verkkokurssi webinaari verkkokurssi webinaari

Varmuutta valintoihin Insinööriliiton koulutuksilla YYYKNT[Ƃ

Insinoori 05 2015  

Insinööri-lehden numero 5/2015

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you