Page 1

5/ 5/2013 /20 013

Telakat elävät tilauksista Opiskelua tiimiyrittäjänä

Järjestötyö houkuttelee opiskelijoita


14 22

43 Kansi: Mari Männistö

19.8. numero 5/2013

Telakka elää uusista tilauksista . . . . . . . . . . . . . . . 10 Opiskelua osuuskuntayrityksessä . . . . . . . . . . . . . 14 Länsimetron työmaalla Espoossa. . . . . . . . . . . . . . 18 Pilkkitapahtuma houkuttelee järjestötyöhön . . . . . . 22 Matikkaa aina tarvitaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Työharjoittelu ulkomailla avartaa näkemyksiä . . . . . 26 3D-tulostus tulossa vauhdilla. . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutunut . . . 30 Osa-aikaisellakin on oikeuksia . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Nuorjäsentoiminta käynnistyy . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Eläkkeelle lähdetään yhä myöhemmin . . . . . . . . . . 38 Kesätapahtumissa asiaa ja viihdettä . . . . . . . . . . . 41

Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Ajankohtaista asiakaspalvelusta. . . . . . . . . . . . . . . 42

Markku Uusitalo on tuotantojohtajana STX Finlandin Rauman telakalla.

2

10


Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry

Parempi hyvällä kuin pahalla okainen urheilua vähänkin tosissaan harrastanut tietää, mikä on kunnon kannustuksen merkitys. Jääkiekossa hyvä kotiyleisö rinnastetaan kuudenteen kenttäpelaajaan, juoksuradalla tai kilpaladulla urheilijat ovat kertoneet villisti melskaavan yleisön antaneen väsymyksen hetkellä lihaksiin lisää voimaa ja niin edelleen. Luonnollisesti yleisön välinpitämätön asennoituminen, vihellyskonsertti tai vaikka valmennusjohdon haukut harvoin parantavat urheilijan sen hetkistä tai tulevaa suoritusta. Samat lainalaisuudet pätevät muuhun elämään. Ihmisiä on syytä kannustaa, ei potkia, eteenpäin. Samoin kuin urheilussa myös arkielämässä kannustava asenne on erityisen tärkeää kokemattomille ja nuorille urheilijoille sekä heille, joilla on ollut urallaan vastoinkäymisiä loukkaantumisten tai muun syyn takia. Todella kovat kaverit pärjäävät vähemmälläkin kehumisella ja paijaamisella. Kesän aikana on taas kerran toistuvasti esitetty, että yhteiskunnan kahta ryhmää, nuoria ja työttömiä, on syytä ajaa eteenpäin pikemminkin kepillä kuin porkkanalla. Vaatimukset sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta ja sitomisesta koulutuksen suorittamiseen ovat esimerkkejä siitä, miten yli 200 000 työtä vailla olevasta työnhakijasta ja elämänsä ensimmäisiä tärkeitä valintoja tekevistä nuorista yritetään leipoa yhtä ja samaa harmaata massaa riippumatta siitä, miten he ovat joutuneet työttömiksi tai jääneet ilman opiskelupaikkaa. Työttömyys on harvoin ihmisen tietoinen valinta ja sen taustalla on eri syitä. Työttömien joukossa on erittäin paljon ammattitaitoista, korkeasti koulutettua väkeä. Tiedossa myös on, että tänäkin kesänä tuhannet tosissaan opiskelemaan halunneet ja opiskelupaikan eteen töitä tehneet nuoret ovat pettyneinä joutuneet toteamaan, että omaan toiveammattiin valmistuminen ja työuran aloittaminen lykkääntyy eteenpäin. Työstä ja opiskelusta saa eniten irti silloin, kun se on mielekästä ja kannustavaa. Ei Suomi selviä tulevista haasteista sillä, että ajamme päteviä ja osaavia työntekijöitä tekemään mitä tahansa tai koulutamme nuoria ammatteihin, jotka ei heitä motivoi. Valitettavasti se tuntuu olevan joidenkin yhteiskunnallisten keskustelijoiden lääke talouden ongelmiin.

J

Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 847 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 26.9., 31.10., 12.12. Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3


Piirros: Markku Haapaniemi

Suomalaisia Erasmus-opiskelijoita on jo miltei 70 000 Yli kolme miljoonaa opiskelijaa on saanut Erasmus-apurahaa vuodesta 1987 lähtien. Viime lukuvuonna 250 000 Erasmus-opiskelijaa suoritti osan korkeakouluopinnoistaan tai työharjoittelunsa ulkomailla. Ohjelman kolme suosituinta kohdemaata ovat Espanja, Ranska ja Saksa. Suomi on osallistunut Erasmus-ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

keskus CIMOn tilastoista ilmenee, että vuosina 1992–2012 yhteensä 64 856 suomalaista opiskelijaa on saanut Erasmus-apurahaa opiskeluun ulkomailla. Suomalaisten Erasmus-opiskelijoiden suosikkimaa on vuosia ollut Saksa. Seuraavaksi suosituimmat kohdemaat ovat Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Alankomaat. EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma sekä nuoriso- ja urheiluohjelmat yh-

19,4 % Yrityssaneerauksien määrä kasvoi alkuvuoden aikana 19,4 prosenttia edellisvuodesta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 2013 pantiin vireille 295 yrityssaneerausta, mikä on 48 yrityssaneerausta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 109, mikä on 719 henkilöä enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten vireille pannut yrityssaneeraukset lisääntyivät kuljetuksen ja varastoinnin aloilla.

4

distyvät ensi vuoden alussa. Uusi Erasmus+ -ohjelma tavoittelee neljää miljoonaa nuorta seuraavien seitsemän vuoden aikana. Euroopan tasolla ohjelmasta vastaavan EU-komissaari Androulla Vassillioun mukaan Erasmus on nykyisten talousvaikeuksien ja korkean nuorisotyöttömyyden aikana tärkeämpi kuin koskaan.

Vastavalmistuneiden insinöörien asema organisaatiossa Lähde: Vuonna 2012 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus

1 12

10

N Esimies-/johtotehtävät 17

NAsiantuntijatehtävät

%

NToimihenkilötehtävät NTyöntekijätehtävät NYrittäjä/ammatinharjoittaja 60


Koonnut Kirsi Tamminen

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Suomella haasteita palkkatasa-arvon toteuttamisessa Suomella on suuria haasteita toteuttaa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa asettama tavoite kaventaa naisten ja miesten palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä Samapalkka-seminaarissa kesällä puhunut EU-komission tasa-arvo-osaston johtaja Aurel Ciobanu-Dordea esitti haastavia lukuja. – EU:n tasa-arvopaperin mukaan Suomessa ero on suurempi kuin muissa EU-maissa, missä on päästy 16,2 prosenttiin palkkaeroissa, Ciobanu-Dordea selvitti. Tilanne Suomessa vaatiikin hänen mukaansa ponnisteluja, sillä meillä palkkaero oli viime vuonna 18,2 prosenttia. Samapalkkaisuutta voidaan parhaiten edistää palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasaarvosuunnitelmilla, kannustamalla sukupuolirooleja rikkoviin koulutus- ja uravalintoihin sekä tukemalla naisten urakehitystä.

Aurel Ciobanu-Dordea puhui Samapalkka-seminaarissa.

Lisää radiotaajuuksia Wi-Fi-verkoille Euroopan komission tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että Wi-Fi-internet -yhteyksien käyttö lisääntyy huimaa vauhtia. Suuntaus todennäköisesti jatkuu. Viime vuonna 71 prosenttia EU:n kaikesta langattomasta dataliikenteestä älypuhelimiin ja tabletteihin välitettiin Wi-Fin kautta. Selvityksessä suositetaan, että kaikkialla EU:ssa asetetaan lisätaajuuksia saaville tukemaan kasvavaa kysyntää.

Mobiilin käytön kannalta olennaisten 3G- ja 4G-verkkojen ylläpitoon tarvittavien radiotaajuuksien käyttöluvat ovat nykyisin kalliita. Kuluttajat joutuvat maksamaan huomattavia hintoja 3G/4G/-verkkojen käytöstä esimerkiksi ulkomailla. Lisäksi verkot ovat jo nykyisellään ruuhkaisia monissa osissa Eurooppaa, koska niiden käyttöön ei ole osoitettu tarpeeksi taajuuksia.

Ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat 2014 Valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat, joissa määritellään muun muassa kunkin ammattikorkeakoulun antamat tutkinnot. Uusien lupien myöntämisessä korostuvat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskevaa sääntelyä uudistetaan. Toimiluvissa määrätään siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä ku-

kin ammattikorkeakoulu antaa. Valtioneuvosto voi toimiluvassa lisäksi myöntää oikeuden järjestää ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimusja kehittämistoiminnan perusteella.

Velka Kelalle veronpalautuksesta Kela voi pyytää ulosottoviranomaista ulosmittaamaan asiakkaan veronpalautuksen ensi syksynä. Asiakas voi välttää veronpalautuksen ulosmittauksen, jos hän maksaa koko velkansa Kelalle elokuun loppuun mennessä. Kela on perinyt velkoja veronpalautuksista ulosottoteitse vuodesta 2007. Tämä koskee etuuksien takaisinperinnästä syntyneitä velkoja, esimerkiksi liikaa maksettua opintotukea, työttömyysturvaa tai asumistukea. Veronpalautusten perintä koskee myös elatusapuvelan perintää. Veronpalautukset voidaan ulosmitata myös niiltä asiakkailta, jotka ovat maksaneet velkaansa sovitun osamaksusuunnitelman mukaisesti. Etuuksien liikamaksujen perintä on Kelan lakisääteinen velvollisuus. Vuoden 2012 lopussa Kelalla oli takaisinperittävänä liikaa maksettuja etuuksia noin 119 miljoonaa euroa.

5


neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Osaamisesta on syytä pitää kiinni Uusi Insinööriliitto kiinnitti kevään Nokian henkilöstövähennysten yhteydessä huomiota problematiikkaan, joka liittyy erityisasiantuntijan statuksella Suomeen saapuviin työntekijöihin. Suomeen näyttää rantautuneen ilmiö, jossa esimerkiksi Intiasta tulee Suomeen erityisasiantuntijan oleskeluluvalla henkilö, jonka tarkoitus on omaksua suomalaista osaamista ja viime kädessä siirtää ennen Suomessa tehty työ maan rajojen ulkopuolelle. Tämä on mahdollista meidän nykyisen järjestelmän sisältämän porsaanreiän johdosta. Nykyisen säännöksen mukaan Suomeen voi tulla työskentelemään eritysasiantuntijan oleskeluluvalla, jonka kriteerit eivät välttämättä vastaa erityisasiantuntijan mukaisia vaatimuksia. Kriteereihin kuuluvat muun muassa korkeakoulututkinto ja noin 3 000 euron palkka. Näistäkin voidaan tarpeen mukaan joustaa. Erityisasiantuntijastatuksella näyttää olevan helppo tulla työskentelemään maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi Suomeen ilman, että on suomalaisen työnantajan palveluksessa. Jos tämä tilanne johtaa yritysten vakituisten työntekijöiden irtisanomiseen, Uuden Insinööriliiton on mahdotonta hyväksyä menettelyä. Näkemyksemme mukaan myös erityisasiantuntijoiden lupamenettelyssä pitää olla työvoimapoliittista tarveharkintaa. Lupia ei ole syytä myöntää ihan näin heppoisin perustein aloille, joilla Suomessa irtisanotaan työntekijöitä. Lupia ei varsinkaan saa myöntää yrityksiin, joissa samanaikaisesti irtisanotaan tai lomautetaan vanhoja työntekijöitä. Toisaalta meidän yritystemme pitäisi investoida tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen, eikä vauhdittaa lyhytnäköistä irtisanomispolitiikkaa. Lainsäädäntömme on tuettava täällä syntyneen osaamisen ja työn säilymistä, ei ainakaan helpotettava sen siirtymistä muualle antamalla suuryritysten kikkailla esimerkiksi oleskeluluvilla. Painotan, että tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Emme voi eristäytyä tai laittaa rajoja kiinni, Suomen on oltava avoin maailman eri kolkista tulevista työntekijöille, mutta reiluin pelisäännöin. Sitä voisi kutsua siksi kuuluisaksi talvisodan hengeksi.

6

Ammatilliseen kuntoutukseen ajoissa Julkisella sektorilla yli 80 prosenttia palasi töihin ajoissa aloitetun ammatillisen kuntoutuksen turvin. Mitä aikaisemmin työkyvyttömyyden uhkaama työntekijä hakeutuu ammatilliseen kuntoutukseen, sitä varmemmin hän palaa työelämään. Kun julkisen sektorin työntekijät aloittivat ammatillisen kuntoutuksen vasta siinä vaiheessa, kun he saivat määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, vain noin 60 prosenttia palasi työelämään. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää työntekijän työkykyä silloin, kun sairaus heikentää työssä jaksamista tai aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä. Ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat viime vuosina pysyneet hyvinä, mutta haasteena ovat edelleen pitkään työelämästä poissaolleet työntekijät. Keva hoitaa koko julkisen sektorin ammatillista kuntoutusta. Asiakasmäärät ovat nousseet tasaisesti noin 10 prosentin vuosivauhtia.

Kesätyöntekijä murtaa totutut kaavat työpaikoilla Kesä- ja kausityöntekijöiden sekä vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa. Tiedot käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista. Suurimpana haasteena pidettiin perehdyttämistä. Vastaajat kokivat, ettei perehdytykseen ole riittävästi aikaa ja että perehdytys sitoo liikaa vakituista henkilökuntaa. Ongelmia saattavat aiheuttaa myös kesätyöntekijöiden puutteelliset taidot ja sitoutumattomuus. Työturvallisuusasioiden nopea oppiminen on haasteellista kesätyöntekijöille. Vieraskielisen työvoiman arvioitiin parantavan palvelua ja koko työyhteisön kielitaitoa. Suurimpina vieraskielisen työvoiman käyttöön liittyvinä haasteina pidettiin väärinymmärryksiä ja muita kommunikaatio-ongelmia.


Kuva: Jiri Halttunen

PHT kokeilee uudenlaisia aktiivilomia Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT tarjoaa syksyllä sekä tuki- ja liikunta-elinoireisille että rakennusalalla työskenteleville suunnattuja hyvinvointijaksoja. TULE-teemaiset hyvinvointijaksot ovat sisällöltään tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsiville suunnattuja jaksoja. Niitä järjestetään kolme. Oma Remppa - hyvinvointijakso on rakennusalalla työskenteleville suunnattu jakso. Omavastuuhinta jaksolle on edullinen eli 10 euroa vuorokaudessa. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa täysihoidolla sekä ryhmille erityisesti suunnitellun ohjelman. Jaksolle osallistujat sitoutuvat antamaan palautetta jaksosta ja sen toteutuksesta hiukan normaalia asiakaspalautetta tarkemmin. Kuhunkin ryhmään valitaan 16 henkilöä. Hakuajat päättyvät 11.–21. syyskuuta. Lue lisää liiton nettisivuilta osoitteessa www.uil.fi/phtlomat.

Matematiikka kuuluu insinöörin arkeen %

Palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n Kesäduunari-infoon on tullut tänä kesänä satoja yhteydenottoja. Toukokuun alussa avautuneen palvelun kysyntä on ollut viime vuoden tasolla. Eniten kysymyksiä infoon on tullut palkoista. Kesän alussa nuoria kiinnosti palkan oikea määrä, kun taas heinäkuussa ongelmia ovat aiheuttaneet palkkasaatavat eli maksamatta jääneet palkan osat. Kesäduunarineuvoja Anna-Sofia Kivi kertoo, että monen nuoren peruspalkkaan sisällytetään sunnuntai-, ylityö- ja muut korvaukset. Näin ei tule toimia, vaan lisät on maksettava erikseen. – Osa nuorista on myös sairastuttuaan jäänyt ilman sairausajan palkkaa, vaikka heillä olisi ollut siihen oikeus. Työnantaja on vain ilmoittanut, ettei aio maksaa, Kivi ihmettelee. Kiven mukaan nuoret eivät usein tunne työoikeudellista sääntelyä: ehdot muotoutuvat lain, työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaan. Kesätyöpaikalla ei välttämättä ole kokeneita työkavereita, joilta neuvoa voisi kysyä.

Työpaikkatiedot ajan tasalle Syksyllä käynnistyvät työehtosopi-

29

En käytä juuri lainkaan

Palkoista eniten kysymyksiä

musneuvottelut. Uusi Insinööriliitto kertoo neuvottelujen kulusta myös sähköpostitse lähetettävissä uutiskirjeissään. Eri aloilla työskentelevil-

Käytän ja perustaidot riittävät hyvin

55

le lähetetään kohdennettuja viestejä. Osoitteet kerätään jäsenrekisteristä työpaikkatietojen perusteella. Varmista, että sekä sähköpostiosoit-

Ammattitaitoni perustuu hyviin matematiikan taitoihin

teesi että matkapuhelinnumerosi ovat

16

ajan tasalla. Omat tiedot voi korjata osoitteessa www.uil.fi/muutos. Loma-

Insinööriopintoihin kuuluu olennaisesti matematiikan opiskelu. Silloin luodaan pohja ammattitaitoon kuuluville taidoille. Useimmat käyttävät sitä joka päivä työssään. UIL kysyi heinäkuun uutiskirjeessä, minkä verran lukijat käyttävät matematiikkaa työssään. Yli puolet

1327 vastaajasta kokee, että perustaidot ovat riittäviä. Perustaitojen määrittely oli vastaajan oma näkemys. Se, mikä toiselle on vaativaa matematiikkaa, saattaa jollekin olla perustaitoja. Lähes kolmannes oli sitä mieltä, etteivät tarvitse töissä juuri lainkaan matematiikkaa.

ke on jäsensivuilla, joten tarvitset kirjautumiseen jäsennumerosi. Muutoksien päivittyminen kestää pari päivää. Voit ilmoittaa muutoksista myös sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@uil.fi. Mainitse viestissä jäsennumero tai syntymäaika.

7


www.rakennuslehti.fi

TIETÄÄ SIITÄ ENSIMMÄISENÄ.

Copyright: Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy 3D-mallinnus: Cadvance Oy / Erkki Rousku

Ilmestyy 40 kertaa vuodessa

Rakennuslehti on laaja-alaisin ja luetuin asiantuntijamedia, joka kertoo ensimmäisenä kaiken olennaisen rakennus-

Kaikki mitä pitää tietää

ja kiinteistöalasta sekä tavoittaa kaikki alan keskeisimmät päättäjät ja asiantuntijat. Tilaa: www.rakennuslehti.fi/tilaa

R A K E N TA M I N E N

KIINTEISTÖT

TA L O T E K N I I K K A

INFRA


puheenjohtajan palsta elokuu 2013

Pertti Porokari

Työntekijöiden, työttömien ja nuorten syyllistämisen on loputtava uomen talous on monitahoisessa tilassa. Toisaalta on olemassa yrityksiä, joilla ei mene aivan niin hyvin kuin edellisenä vuonna, mutta sitten on yrityksiä, joiden tulos on edellisvuotta parempi. Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja on suunnilleen yhtä paljon tai aavistuksen vähemmän kuin viime vuonna. Yt-neuvotteluiden perusteella aika näyttää lähes yhtä pahalta kuin 1990-luvun alun lama. Poikkeuksena on se, että silloin yritykset tekivät tappiota. Nyt yritykset tekevät pääsääntöisesti toinen toistaan huimempia voittotuloksia. Tuloksia lisäksi parannellaan entisestään väkeä vähentämällä. Lainsäädäntö on tältä osin siis puutteellinen. 1990-luvun alun laman aikana henkilöstön palkat jäädytettiin moniksi vuosiksi ja joillain aloilla, kuten konsultti- ja suunnittelualalla sovittiin jopa palkkojen alentamisesta. Se näkyy osittain vieläkin alan heikommissa palkoissa verrattuna muuhun teollisuuteen. Samanaikaisesti yritysten johto nosti kaikessa hiljaisuudessa omat palkkansa ihan uudelle tasolle. Sellaisia korvauksia ei oltu Suomessa ennen maksettu. Toimitusjohtajien huikeat palkat vastasivat kymmenien, jopa satojen työntekijöiden palkkoja. Korkeiden peruspalkkojen

S

lisäksi yritysten eliitille maksettiin huikeita bonuksia, jotka viimeistään tappoivat kaiken pitkäjänteisen yrittämisen yrityksen eteen. Johdossa tuli vauhtisokeus, jossa väärin laaditut kannustinjärjestelmät ohjasivat täysin operatiivista toimintaa. Joissain yrityksissä tämä huomattiin ajoissa ja kannustimista luovuttiin tai niitä korjattiin. Mutta moni suomalainen menestystarina on kuitenkin jo ehtinyt raunioitua. Suomen taloudessa on tällä hetkellä kaksi pääongelmaa. Toinen johtuu suhdanteista ja toinen on se noin kahdeksan miljardin alijäämä julkisessa taloudessa, mitä miljardin euron veroalennus yhteisöveroihin ei ainakaan helpota. Onneksi kuitenkin kilpailukykymme on huippuluokkaa ja parantunut harppauksin koko 2000-luvun ohittaen kaikki kilpailijamaat. Nyt pitää erityisesti huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, jotta emme menetä tätä kilpailukykyvalttiamme. Jatkuva työntekijöiden ja työttömien syyllistäminen ei auta yhtään tässä tilanteessa. Jos nykyiset tuotteet eivät mene kaupaksi, ei yritys työllistä yhtään enempää, vaikka saisi kuinka tukea valtiolta. Vain motivoitunut, turvallisessa työsuhteessa oleva henkilöstö pystyy kehittämään uusia menestystuotteita.

9


Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki, Kirsi Tamminen

Telakka elää uusista tilauks Suomessa toimivien STX:n kahden telakan tulevaisuus on kuluvan vuoden aikana ollut hämärän peitossa. Telakoilla tehdään hartiavoimin töitä uusien tilauksien saamiseksi, sillä suomalainen laivanrakennusteollisuus pysyy hengissä ja kehittyy vain uusien töiden avulla.

10


ista

STX Finlandin Rauman telakan tuotantojohtaja Markku Uusitalo toivoo valtiolta uusia tilauksia kotimaassa toimivalle telakkateollisuudelle.

11


TX:n Rauman telakan tuotantojohtaja Markku Uusitalo myöntää, että vuosi ei ole ollut hänen pitkän uransa helpompia. Tilausten puute ja korealaisen omistajakonsernin talousvaikeudet ovat näkyneet konkreettisesti telakalla. – Henkilökuntaa on sanoutunut irti suomalaisen telakkateollisuuden ympärillä olevan epävarmuuden takia, Uusitalo sanoo. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa. STX Finland ja Scandlines allekirjoittivat heinäkuun alussa aiesopimuksen kahden uuden lautan rakentamisesta. Mikäli lopullinen sopimus syntyy ja hankeen rahoitus sekä vakuudet järjestyvät, Rauman ja Turun telakoille on luvassa töitä vuoden 2015 puolelle saakka. – Eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden on oltava kaiken aikaa hereillä tilausten saamiseksi. Hinnalla emme voi Kaukoidän kanssa kilpailla. Meidän on etsittävä vahvuutemme muualta, kuten uusista teknisistä innovaatioista, Uusitalo sanoo.

S

Jotakin uutta, jotakin vanhaa

Uusitalon mukaan suomalainen laivanrakennus on pitkään ollut erikoistunut matkustaja-autolauttojen ja risteilijöiden rakentamiseen. Hän arvioi, että vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivipäätös oli omiaan ajamaan varustamoja kuoreen seuraamaan, mitä polttoainepuolella tapahtuu. – Kyttäysvaihe on kestänyt liian pitkään. Nyt Euroopalta tarvitaan vahva kanta vähärikkisen polttoaineen puolesta. Uskon, että tämä johtaa siihen, että myös kotimaiset varustamot uskaltavat tilata nesteytetyllä maakaasulla toimivia automatkustajalaivoja. Uusitalo uskoo LNG maakaasun olevan yksi suomalaistelakoiden valttikortti tulevaisuudessa. Elokuun alussa vesille laskettu ulkovartiolaiva oli ensimmäinen Raumalla rakennettu LNG alus. – Projektijohtaminen, asioista sopiminen ja teknisten asioiden hoito ovat myös eurooppalaisten valtteja. Jos varustamo haluaa jotakin uutta, on sitten kyse tekniikasta tai vaikka sisustuksesta, varustamo haluaa olla läsnä jo suunnitteluvaiheessa, valmistusvaiheesta puhumattakaan. Näin tilaaja varmistaa, että saa mitä tilaa.Täällä se onnistuu hyvin, hän sanoo. 12

Markku Uusitalon mukaan telakoilla halutaan tehdä myös risteilijöitä.

Uudet tilaukset parasta tukea

Uusitalon mukaan suomalaistelakoilla ei haluta luopua automatkustajalaivojen ja risteilijöiden rakentamisesta. Hän uskoo, että uuden teknologian myötä suomalaiset telakat voivat osoittautua kustannustehokkaiksi myös pienempien alusten valmistuksessa. Valtion suoran tuen avittamiin laivatilauksiin tai valtion määräysvallassa olevaan telakkateollisuuteen Uusitalo ei usko. Hänen mielestään ne eivät ole tätä päivää. – Sen sijaan valtion omat hankinnat ovat tervetulleita. On käyty keskustelua

uuden aikakauden jäänmurtajasta. Valtio voisi toimia edelläkävijänä myös uutta teknologiaa hyödyntävien ympäristösuojelun ja tutkimusalusten tilaajana. – Pitää muistaa, että kotimaisessa telakkateollisuudessa uudet innovaatiot syntyvät tilausten kautta. Tilaukset pitävät myös insinööriammattikunnan työssä niin Raumalla, Turussa kuin Porissakin, Uusitalo sanoo ja muistuttaa uusien innovaatioiden synnyttävän aina joitain uusia insinöörityöpaikkoja. Pienten erikoisalusten lisäksi Uusitalo luottaa suomalaiseen osaamiseen offsho-


Merja Salmi-Lindgren arvostaa suomalaisen telakkaväen tapaa tehdä töitä.

re-toiminnassa. Arktisen osaamisen ja offshoren suhteen STX Finland Oy on tuntosarvet pystyssä muun muassa Venäjän ja Norjan suuntaan. Ylpeä kotimaisesta laivanrakennuksesta

Jäänmurtajia, risteilijöitä sekä turisteille suunnattuja sukellusaluksia, muun muassa nämä ovat suomalaisia huipputuotteita. – Suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuus näyttää hyvältä, sanoo Meriteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Merja Salmi-Lindgren. Hänen mukaansa tehtävää toki riittää, jotta Suomi säilyttää asemansa johtavana laivanrakennusmaana. Tarvitaan jatkuvaa kehittämistä, kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä yhteistyötä esimerkiksi norjalaisten ja saksalaisten kanssa. Alkuvuodesta telakkateollisuudessa kohistiin, kun iso STX-kauppa menikin Suomen sijaan Ranskaan. Kauppa tyssäsi

viime kädessä, kun Suomen valtio ei tukenut taloudellisesti telakkka. – Menetys harmitti, mutta eteenpäin mennään siitä huolimatta, Salmi-Lindgren toteaa. Hänen mielestään valtiolta kaivataan tukea kriisitilanteissa ja rakennemuutoksissa, esimerkiksi vakuuksien takaamista. Valtiota toivotaan myös ostajaksi. – Valtion alukset pitäisi rakentaa Suomessa, jolloin meriteollisuuden yritykset pystyisivät samalla kehittämään uutta teknologiaa. Salmi-Lindgren muistuttaa, että esimerkiksi jäänmurtajia kehitetään nimenomaan suomalaisen teknologian ja arktisen osaamisen kautta. Osaaminen korvien välissä

Vaikka meriteollisuudessa tarvitaan kansainvälisiä verkostoja, Salmi-Lindgrenin mielestä on mietittävä tarkkaan, mitä kaikkea osaamista jaetaan muiden kanssa. – Kaikkea osaamista ei pidä jakaa, muuten voi olla vaarana, että tietoa siir-

tyy liikaa. Suomalaista insinöörityötä arvostetaan kansainvälisesti. SalmiLindgren kertoo, että suomalaisinsinöörien ammattitaitoa pidetään monipuolisina. Aikataulussa pysyminen on Suomessa itsestäänselvyys. Lisäksi kunnioitusta saa suomalaisten rehellisyys; jos insinööri ei tiedä jotain asiaa, hän myöntää sen reilusti. Vaikka ala on suhdanneherkkä, vaihtuvuus on pientä. Telakkateollisuudessa on laajalti käytössä työaikapankkijärjestelmä, joka omalta osaltaan tasaa työtilanteita. Alan insinöörit ovat kysyttyjä myös muilla sektoreilla, ennen kaikkea projektiosaamisen kautta. Toisaalta insinöörit ovat turhan vaatimattomia. Salmi-Lindgren kannustaa nostamaan rohkeasti omaa brändiään. Viimeaikaisista aluksista toiminnanjohtaja nostaa Viking Gracen hienona esimerkkinä suomalaisesta osaamisesta. Se on kymmenien yhteistyökumppanien yhdessä tekemä, maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus. N 13


Harri Leppänen (etualalla), Matti Miettinen, Joni Koski, Sampo Kivistö ja Kirill Pahnev opiskelevat tietotekniikkaa perustamassaan osuuskunnassa. Opettaja Päivi Ovaska (oik.) on tiimin sparraaja.

Opiskelija tiimiyrittäjänä Tietotekniikkaa voi opiskella myös omassa yrityksessä. Jatkuvat asiakaskontaktit takaavat tehokkaan oppimisen ja kartuttavat ammattitaitoa jo opiskeluaikana. Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Metsälä

aimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijat eli tiimiyrittäjät perustavat ensimmäisen opiskeluvuotensa lopulla osuuskuntamuotoisen yrityksen. He oppivat yhdessä lukemalla kirjoja, käymällä koulutuksissa ja myymällä asiakkaille osaamistaan. – Myymme sellaista, mitä emme vielä osaa. Silloin on pakko olla rohkea ja oppia nopeasti, sanoo Kirill Pahnev. Hän on tiiminvetäjä osuuskunta Ideatechissä, jossa viisi nuorta miestä opiskelee

S

14

kolmatta vuotta tietotekniikkaa Saimaan ammattikorkeakoulussa. Tietotekniikan koulutusohjelma pantiin siellä remonttiin vuonna 2007. Uusimuotoisessa oppimisympäristössä osuuskunnan perustaminen kuuluu opintosuunnitelmaan. – Lähdimme kehittämään työelämää muistuttavaa ja yrittäjyyttä edistävää oppimisympäristöä tietotekniikan opiskelijoille, tietotekniikan koulutusohjelman koulutuspäällikkö Päivi Ovaska kertoo. Ensimmäisenä opiskeluvuotena kaik-

ki opiskelijat oppivat tietotekniikan perusasioita luentojen ja harjoitusten avulla. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat valitsevat sitten oman oppimispolkunsa, joko ICT yrittäjyyden, kansainvälisen tiimioppimisen ja projektioppimisen polut. Tiimiyrittäjyys on kollektiivisen yrittäjyyden muoto, jossa yrityksen muodostaa useammasta henkilöstä koostuva tiimi. He ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja ovat yhdessä vastuussa suorituksistaan. Kaksi kertaa viikossa ja neljä tuntia ker-


Oma toimisto ja fläppitaulu ovat osuuskunta Ideatechin tärkeimmät työkalut.

rallaan tarkastellaan saavutettuja tuloksia. – Tiimivalmentajan tehtävä on tukea ja kyseenalaistaa tiimiä sen toiminnassa, Ovaska kertoo. Tulokset puhuvat jo puolestaan. Opiskelijoiden motivaatio on noussut ja keskeyttämisaste on pudonnut alle puoleen vuoden 2008 tasosta. Ovaskan mukaan ICT-alan ammattilaiset eivät enää voi perustaa osaamistaan pelkästään korkeakoulussa opitulle. Heidän täytyy oppia koko ajan uutta pysyäkseen alan kärjessä. Kolme vuotta vanha tieto alkaa olla jo liian vanhaa. Koulutuksen haasteena onkin, kuinka opettaa oppimaan pelkän tekniikoiden opettamisen sijaan. Kasvuyrityksissä tulevaisuus

Suomalainen ICT ala tarvitsee kipeästi uusia yrittäjiä. – Pienissä kasvuryityksissä on suomalaisen alan tulevaisuus, kuten peliteolli-

suus on viime vuosina osoittanut, Ovaska tietää. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisiin tiloihin Lappeenrannassa on raivattu tilaa pelialan yrityshautomolle. Osuuskunnilla on siellä omat toimistonsa, joissa opiskelijat hoitavat asiakaskontaktejaan. – Toimistotyöskentely ja fläppitauluilla näkyvät suunnitelmat kuvaavat parhaiten toimintaamme. Siihen liittyvät vahvasti myös kokoukset, joissa suunnittelemme, pohdimme ja päätämme asioista, opiskelijat selittävät. Tiimi valitsee keskuudestaan johtoryhmän, johon kuuluu tiiminvetäjä, talouspäällikkö, asiakaspäällikkö ja markkinointipäällikkö. Tuotteistaminen, innovointi, brändin rakentaminen ja verkostoituminen kuuluvat opiskelun ohella osuuskunnan tehtäviin.

enemmän asiakkaita kuin ovat ehtineet ottaa vastaan. Palaute on ollut pelkästään myönteisen yllättynyttä. Yritysten tietotekniikkaongelmat saavat heiltä nopeasti kyytiä. – Olemme näin muiden tietotekniikkayritysten kilpailijoita, opiskelijat painottavat. Asiakaskäynnit ovat tiimiyrittäjien tärkein ja myös haastavin tehtävä. Niissä tarvitaan palvelu- ja neuvottelutaitoja sekä kaupallista osaamista. Kielitaito ei sekään ole pahitteeksi. Tällä hetkellä on toiminnassa neljä tiimiyritystä: kolme osuuskuntaa – Icaros, Ideatech, Aedo Group – ja yksi osakeyhtiö Goodkind. Ensimmäiset tiimiyrittäjät valmistuvat tänä vuonna. Onkin mielenkiintoista nähdä, jatkavatko he yrittäjinä vai työllistyvätkö he johonkin yritykseen. N

Asiakkaat tyytyväisiä

Ideatechin opiskelijayrittäjät ovat saaneet 15


Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Osuuskunta on vaihtoehto osakeyhtiölle Osuuskunnan ja osakeyhtiön voi karkeasti yritysmuotoina erotella toisistaan siten, että osuuskunta liittyy osallisuuteen, osakeyhtiö omistamiseen. Toki toiminnat menevät päällekkäin.

un uuden yrityksen liikeideaa ja toimintaa pohditaan, yksi ratkaistava asia on yritysmuoto. Insinööri Marjatta Haltun mielestä osakeyhtiö on hyvä työkalu, jos bisnes vaatii esimerkiksi merkittävästi tuotekehitystä, pääomapanostusta ja ulkopuolisia rahoittajia. Omistusjärjestelyt on oltava selkeät, kun on menossa laajasti kansainväliseen toimintaan mukaan. – Jos tavoitteena ovat isot tuotot, joita ei voi jakaa työpanoksen mukaan, osakeyhtiö on osuuskuntaa parempi ratkaisu. Jos yritykseen laittaa enemmän omaa työtä eikä niinkään taloudellista pääomaa, osuuskunta on hyvä vaihtoehto. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä rahallisella panostuksella. – Vastuut yrityksen omaisuudesta ja tuloksesta ovat samanlaisia; ne erotetaan omasta taloudenpidosta samalla lailla, Halttu sanoo. Hän perehtyi erilaisiin yritysmuotoihin ja liikeideoihin muutama vuosi sitten, kun oli yhtenä mukana perustamassa Oulun yritystakomoa. Takomo sai alkusykäyksen, kun joukko Nokian entisiä insinöörejä ja muita ylempiä toimihenkilöitä pohti ja kehitti vaihtoehtoja uudelle uralleen. Toimintaan liittyi sopivasti myös muiden alojen osaajia ja tuloksena on syntynyt nyt jo yli 70 uutta yritystä. Halttu oli mukana Oulun kaupungin ja sen kumppaneiden rahoittaman toimintamallin käynnistämisessä puolen vuoden ajan. Hänen projektinaan oli erityisesti markkinointi ja mukaan otettavien ihmisten rekrytointi.

K

16

Etelästä vauhtia uralle

Halttu valmistui tietotekniikan insinööriksi kolme vuosikymmentä sitten. Tällöin Pohjois-Pohjanmaalla ei ollut alan töitä ja lähes koko luokka suuntasi etelään töihin. Muutaman vuoden kestäneen pääkaupunkiseutukierroksen jälkeen paluumuuttajia houkutteli Oulussa toimintansa aloittaneet Nokian yksiköt. Haltun ura matkapuhelinyrityksessä oli häkellyttävän monipuolinen. Vauhdilla laajeneva yritys tarjosi mielenkiintoisia projekteja asiantuntija- ja esimiestehtävissä kotimaassa ja kansainvälisesti. Halttu työskenteli tukiorganisaatiossa ja ohjelmistosuunnittelussa. Hän näki koko kaaren gsm:n alkutaipaleelta lähes Symbianin lähtöön. Viimeisinä vuosina tieto-taitoa siirrettiin Intiaan ja Kiinaan.

– Polttopalloa oli pelattu jo muutama kierros ja odotuksissa oli, milloin yt:t osuvat omalle kohdalle, Halttu kertoo. Tuli tunne, että Nokia on jo nähty; tilalle oli syntynyt yritysideoita. 22 vuotta kestänyt ura talossa päättyi tukipakettiin. Hyvinvointialalla työsarkaa

Oman lähipiirin kautta Halttu oli tutustunut julkisen sektorin tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niissä oli paljon aukkopaikkoja eikä tilanne parane, kun väki ikääntyy edelleen. – Veroeurot eivät lisäänny vanhusten hoidossa. Matemaatikko minussa sanoo, että tähän yhtälöön ihmisten on pakko laittaa yksityistä rahaa. Nokialla Halttu kehitti paljon prosesseja, työkaluja ja menetelmiä. Kokemuksista kumpusi ajatuksia omaan yritystoi-

Osuuskuntalaki uudistuu ensi vuoden alusta Uusi osuuskuntalaki helpottaa muun muassa osuuskunnan perustamista ja hallintoa sekä edistää jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankintaa. Sääntelyn selkeytyminen helpottaa erityisesti pienten osuuskuntien toimintaa. Osuuskunta on jatkossa käytännössä yhtä helppo perustaa kuin osakeyhtiö, sillä yksikin perustajajäsen riittää. Nykyisen lain mukaan osuuskunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Uusi laki tarjoaa uusia vaihtoehtoja toiminnan ja rahoituksen järjestämiseen.

Työosuuskunnasta reitti työelämään Kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä eli jokaisen omistusosuus on alle 15 prosenttia, on mahdollista työskennellä niin, ettei menetä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Pieniäkin työkeikkoja voi ottaa vastaan joustavasti. Silloin kun ei ole työtä, saa työttömyyskorvausta. Työosuuskuntien määrä kasvaa vähitellen. Tällä hetkellä niitä on Suomessa noin 1 500.


Marjatta Halttu kuvailee projektityöskentelyä jazzpumpuksi; pitää osata soittaa monenlaisissa kokoonpanoissa.

mintaan, kuten hyvinvointi- sekä sosiaali- ja terveyssektorin organisoimiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Pari vuotta meni liikeideoiden kehittämisessä ja viime vuonna oli aika perustaa yrityksiä. Halttu on yksi neljästä Osuuskunta Lumi Arancion jäsenestä. Osuuskunnan säännöissä on listattu laajasti, mitä se voi tehdä. Osuuskunta on tehnyt pääosin töitä markkinointiosakeyhtiö FluentenKumppanit Oy:n kautta, osana laajoja hoiva-alan projekteja. Fluenten omistaa neljä yritystä, joista yksi on Osk Lumi Arancio. Ympäri maata toimivan osakeyhtiön osakkaat ovat Oulusta, Joensuusta ja Tampereelta.

Osuuskunta tekee hankkeita muillekin kuin hoiva-alalle, teknisiä konsultointiprojekteja ja yrityskehitystyöpajoja. Lisäksi Halttu omistaa puolet osakeyhtiö Oikeat Palvelut Fi Oy:stä. Se on vielä investointi- ja tuotekehitysvaiheessa. Leipä pieninä palasina maailmalla

– Olen aina jakanut aikani moneen asiaan. Se on luontainen tapani, jolle on ollut kysyntää, Halttu perustelee yritysrypästä. Hänen mielestä töitä tehdään nykyisin entistä enemmän eri verkostoissa. Projekteihin on koottava verkostoista sopiva osaaminen nopeillakin aikatauluilla. Halttu kuvailee insinöörin projek-

tielämää samanlaiseksi kuin isoissa yrityksissä, mutta nyt toimitaan avoimilla markkinoilla. Hän kannustaa perustamaan työosuuskuntia, jotka voivat lähteä matalalla kynnyksellä monenlaisiin hankkeisiin mukaan. Lisäksi tarvitaan henkilöitä, jotka pystyvät kasaamaan projekteja ja myymään niitä. Heidän tehtävänsä on hakea töitä Ouluun muualta Suomesta ja maailmalta. – Verkostoista voi kasvaa isompiakin yrityksiä, mutta tässä epävarmassa ajassa on mietittävä, mille on kysyntää. Marjatta Halttu kaipaa Ouluun myös uusia kasvuyrityksiä, jotka lisäävät työpaikkojen määrää. N

17


Jyri Liukko oli kesätöissä YIT:n länsimetrotyömaalla.

18


Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Brandt

Kesätöissä metrotyömaalla Sisällä kalliotunnelissa on sopivan viileää, vaikka ulkona hehkuisi helle tai sataisi rakeita. Juuri siksi Jyri Liukko viihtyy kesätyöpaikallaan YIT:n Länsimetron työmaalla Espoossa. a mikä on viihtyessä, kun tuntee alan omakseen. Työnantajakin tuntuu luottavan 25-vuotiaaseen nuoreen mieheen, sillä heinäkuusta lähtien hän jo lomitti työmaainsinöörejä. Opiskelut Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmassa ovat antaneet Liukolle varmuutta ja tuntumaa alaan. Opinnäytetyö on tekeillä ja siihen kertyy materiaalia työn ohessa. Mies on innostunut louhinnasta. Tampereella aloitetut rakennustekniikan opinnot saivat Lappeenrantaan muuton myötä antaa sijaa kalliotekniikkaan erikoistumiselle muutama vuosi sitten. Pimeässä tunnelissa ei pelota, kun tekniikkaan voi luottaa. Kesätyöpaikkaan Liukon houkutteli YIT:n rakennuspäällikkö, joka on entinen järjestöaktiivi samoilta seuduilta Lappeenrannasta. Kolmen viikon keväinen tuuraus pidentyi ensin viikolla, sitten parilla lisää. Lopulta parin kuukauden sijaisuus nidottiin yhteen aiemmin sovitun kesäharjoittelun ja opinnäytetyön kanssa, johtaen lopulta yli puolen vuoden sopimukseen. Parin vuoden aikana Liukko on työskennellyt Länsimetron työmailla lähes 16 kuukautta.

J

Asemahalli vastuulla

Liukon vastuulla YIT Rakennus Oy:n metrotyömaalla oli kesän aikana Niittykummun asemahallin itselleluovutus ja vahvistustöiden loppuunsaattaminen, mihin kuului hallin pulttausta, jälki-injektointia, ruiskubetonisalaojitusta sekä ruiskubetonikerrosten työstämistä. – Kalliopinta viimeistellään lopulliseen tilaansa ruiskubetonoimalla 30 millimetriä kerrallaan, aina suunniteltuun 150–200 millimetrin kokonaispaksuuteen saakka. Näin varmistetaan, että kivi

pysyy varmasti paikoillaan ja tulevilla matkustajilla on turvallista, Liukko selvittää. Vesivaurioiden ehkäisemiseksi ruiskubetonointi salaojitetaan ja salaojien päät vedetään tunnelin pohjalle tulevan metrisen sepelikerroksen alapuolelle saakka, josta ne johdetaan kootusti kaivoihin ja lopullisesti pois rakenteista. – Tunnelirakenteelle asetettu käyttöikä on vähintään sata vuotta, joten laadun pitää olla kohdallaan, hän täsmentää. Myös ympäristönäkökulmat on huomioitu tiukasti työmaalla – esimerkiksi ylimääräistä porasoijaa tai voitelu- ja polttoaineita ei saa joutua viemäreihin. Niittykummun metrotyömaaurakkaan kuuluu 2,6 kilometriä ratatunnelia. Ennen juhannusta siitä oli louhittu yli 1 900 metriä. Lisäksi urakkaan kuuluu yli 400 metriä huoltotunnelia sekä aseman, ajotunnelin ja ratatunnelien kuilut. Niittykummun asema pyritään saamaan valmiiksi sille asetetun aikataulun mukaisesti. Metro jatkaa länteen

Kustannusarvioltaan yli 700 miljoonaa euroa maksavasta Länsimetrosta Espoon kaupunki maksaa 72 prosenttia ja Helsinki 28 prosenttia. Valtio on sitoutunut osallistumaan kaupunkien rakennuskustannuksiin 30 prosentin osuudella. Valmistuttuaan tavoitteiden mukaan loppuvuodesta 2015 Länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä. Bussiliikenne Etelä-Espoosta Länsiväylää pitkin Helsingin keskustaan loppuu ja liityntäbussit kuljettavat matkustajat metroasemille. Metron uskotaan leikkaavan yksityisautoilun kasvun Etelä-Espoossa. – Tämä on Euroopan suurimpia infrahankkeita tällä hetkellä, Liukko tietää. Hänen mielestään metrolla kulkeminen on halpaa ja vaivatonta. Espoosta Itä-

Kesätöiden jälkeen alkavat opiskelut ja järjestötyö.

Helsinkiin pääsee jatkossa vajaassa puolessa tunnissa nykyisen ruuhkissa istumisen sijaan. Lisäksi metron rakentamisella on iso työllistävä vaikutus. – Työnäkymät alalla ovat hyvät ja töitä infrapuolella riittää – rakkaudesta kiveen vaikka loppuun saakka, Liukko vakuuttaa naurahtaen. Hän on tyytyväinen valitsemaansa opiskelulinjaan. Järjestöaktiivin työ jatkuu

Jyri Liukko toimi viime vuonna Lappeenrannan Insinööriopiskelijat LapIO:n puheenjohtajana ja kulttuurivastaavana. Nyt hän on sen haalari- ja vuosijuhlavastaava. Insinööriopiskelijaliitto IOL:n koulutuspoliittisena vastaavana hän hoitaa tällä kaudella Tampereen, Turun, Kotkan ja Kemin paikallisyhdistykset. Järjestötyön myötä, omien sanojensa mukaan, hiljaisesta kuuntelijasta on tullut sujuvasanainen puhuja ja vakuuttaja. Liukko tunnustaa muuttuneensa suorastaan karjalaisen puheliaaksi. – Syksyllä taas kouluun ja järjestöhommiin, nuori mies vakuuttaa. N 19


Miika Sahamies asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä, Akava

Parasta ennen 80-lukua? okainen valistunut kuluttaja osaa välttää tuotteita, joiden parasta ennen -päivämäärä on käsillä. Vanhentuneet ominaisuudet, pilaantuneet raaka-aineet tai muuten vain epätrendikäs ulkoasua ovat omiaan karkottamaan potentiaaliset kuluttajat. Ainoa keino saada vanhentuva tuote myydyksi on aletarra. Jatkuvassa alennusmyyntikorissa lojuva tavara ei kuitenkaan riitä herättämään arvostusta tuotteen brändiä kohtaan. Päinvastoin. Laadukkaatkin ominaisuudet näyttävät halvoilta, jos niitä ei tuoda houkuttelevasti esille. Markkinoinnissa uskottavuutta ei tuo tv-shopin setä, joka yleisön hurratessa kehuu silmät kirkkaina laihdutusvyön tai tahranpoistajan ominaisuuksia. Kuluttajan täytyy kokea käytännössä, hyödyttääkö myyntiartikkeli häntä vai ei. Vielä vaikeampaa on myydä tuotetta, joka ei puhuttele. Tähän moni meistä törmää ammattiyhdistysliikkeen kohdalla. Ei ole yhden käden sormilla laskettavissa, kuinka monta kertaa kuulee sanottavan, ettei ay-liikkeellä ole riittävästi ajantasaisia argumentteja puoltamaan ostopäätöstä. Tilanne ei kuitenkaan ole niin pessimistinen kuin kuulopuheet voivat antaa ymmärtää. Ammattiyhdistysliikkeelle on olemassa markkinarako, joka täytyy osata hyödyntää. Tässä avainasemassa ovat nuoret aikuiset. He tietävät omasta kokemuksesta, millaisia vaatimuksia

J

20

työntekijöille asetetaan tai millaisia taitoja korkeakouluissa opetetaan. Miksei siis kysyttäisi kehittämistarpeita heiltä? Sen sijaan, että ammattiyhdistysliike passiivisesti seuraisi sivusta koko ajan muuttuvaa työelämää, sen pitää mennä rohkeasti vaikuttamaan muutoksen suuntaan tuorein näkökulmin. Vanhassa roikkumisen sijaan on etsittävä rohkeita, uusia ratkaisuja. On osattava puhutella nuorempia ikäluokkia, jotka luovivat työn, perheen ja vapaa-ajan sokkeloissa. Tässä kombinaatiossa arvot eivät välttämättä noudattele totuttua kaavaa; viikoittainen joogatunti voi olla tärkeämpi kuin nimellinen palkankorotus tai vanhempainvapaa hyvää aikaa huolehtia lapsen ohella omasta urakehityksestä. Ratkaisua vailla olevia kysymyksiä nuorten aikuisten näkökulmasta ovatkin muun muassa työaikalainsäädäntö ja joustavat työnteon muodot, määräaikaisten työsuhteiden kehittämistarpeet, vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukainen jakaminen sekä kaikenikäisten työhyvinvoinnin lisääminen. Jos ay-liikkeen tärkeimmät saavutukset on tehty aikana, jolloin nykyisistä nuorista kukaan ei välttämättä edes ole syntynyt, brändin päivittämistarve lienee päivänselvä. Ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden ratkaisevat nuoret sukupolvet, jotka eivät tyydy kuivakkaan leipään, vaan haluavat rahalleen vastinetta.


Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Shutterstock

Palkankorotukset kuuluvat kaikille Yleiskorotus, irtisanomisten hillitseminen ja keskitetyn sopimuksen ulottaminen myös työehtosopimuksettomille aloille. Siinä on neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN:n kärkitavoitteet tulopoliittiselle eli tuposopimukselle, oli sopimuksen nimi mikä tahansa. okakuussa päättyvät ensimmäiset raamisopimuksen mukaiset työehtosopimukset. YTN:n aloilla katkolla ovat teknologiateollisuuden, tietotekniikan palvelualan, suunnittelu- ja konsultointialan, ict-alan sekä parin pienen alan sopimukset. Neuvottelukierros käynnistyy syyskuussa, ellei sitä ennen sovita keskitettyyn sopimukseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta. Elokuu näyttää suunnan, tehdäänkö keskitetty sopimus vai ei. Kuun viimeisellä viikolla kokoontuvat maan hallitus, oppositio ja työmarkkinajohtajat yhteiseen seminaariin pohtimaan Suomen tilannetta. Samalla viikolla hallitus kokoontuu budjettiriiheen. – Suomen taloustilanne ei ole aivan niin lohduton, mitä kansantalouden luvuilla annetaan ymmärtää. Meillä on edelleen paljon aloja ja yrityksiä, joilla menee hyvin, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Hänen mielestään sopimusten taso pitää mitoittaa hyvin ja huonosti menevien alojen väliin.

L

– Sopimuksen sisältö pitää Teknologiateollisuuden näkökulmasta olla mahdollisimman ohut. Kun hintalappu putoaa tarpeeksi alhaalle, niin he voivat tarttua siihen kiinni, Kokko arvioi. Hänen mielestään tilanne vaatii palkansaajapuolelta kylmäpäisyyttä: mihin tahansa sopimukseen ei kannata lähteä. – En näe mitään järkeä sopia nollapaperista, jossa ei ole palkankorotuksia kaikille eikä mitään laatuasioita. Työpaikkoja ja ostovoimaa lisää

Neuvottelujohtajan mukaan tämänkertaisella sopimuskierroksella vaihtokauppa tehdään työllisyyden ja palkankorotusten välillä. Valtion pitää edistää työllisyyttä ja työnantajan pitää sitoutua työllistämään. Kokko muistuttaa, etteivät yritykset työllistä yhtään enempää kuin tähänkään asti, jos ne eivät joudu sitoutumaan työllistämistoimiin esimerkiksi sopimuksella. – Työllisyyttä voi edistää esimerkiksi satsaamalla tuotekehitykseen ja tutkimukseen siten, että Suomeen – etenkin

teollisuuteen ja palveluvientiin – syntyy uusia tuotteita, joille on kysyntää. UIL tavoittelee ostovoiman myönteistä kehitystä kaikille palkansaajille. Toisena tavoitteena on ratkaista työehtosopimusten ulkopuolella olevien asema. YTN:n piirissä on noin 70 000 henkilöä, jotka jäivät viime kierroksella täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varaan esimerkiksi palkankorotusten suhteen. Kolmantena tavoitteena on voitollisten yritysten irtisanomisbuumin hillitseminen. – Jos yritys tekee voittoa satoja miljoonia, niin ei käy, että se irtisanoo käytännössä milloin tahansa ja kenet tahansa. Ismo Kokko toivoo jokaisen insinöörin panosta neuvottelukierrokselle, sillä passiivisuus pelaa työnantajan pussiin. – Omalla työpaikalla kannattaa olla aktiivinen näiden asioiden suhteen. N

Työnantajilla kaksi linjaa

Kokko pitää keskitettyä ratkaisua mahdollisena. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sisällä käydään varmasti keskustelua taloustilanteesta, mutta liiton viestintä on ollut poukkoilevaa. Muu EK näyttää olevan keskitetyn ratkaisun kannalla ja Teknologiateollisuus ry edelleen panttaa sitä.

21


Erik-Mikael Telkki (vas.), Joonas Heikkilä, Ida Talvinen, Tero Lagerbom ja Jani Vuorio (ylhäällä vas.) ja Konsta Rosvall saavat järjestötyöstä potkua myös opiskeluihin.

Järjestötyö luo yhteisöllisyyttä Porilaiset insinööriopiskelijat tietävät, miten järjestötyöstä tehdään houkuttelevaa. Pilkkitapahtumat, rastit ja yhteistyö muiden kampusten kanssa saavat opiskelijat liikkeelle – ja järjestäytymään. Viime vuoden saldo oli yli 200 uutta jäsentä. Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Mari Männistö

orin Insinööriopiskelijat PIO ry palkittiin vuoden paikallisyhdistyksenä tunnustukseksi ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnastaan. Sen saama kunnia ei ollut aiheetonta. PIOn toiminnan kulmakivet vuonna 2012 olivat hyvät suhteet alueyhdistykseen Satakunnan Insinööreihin SATIiin, aluevastaavan aloitteellinen toiminta, tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen mallikas toteuttaminen sekä kaikkinainen jäsenten aktivointi.

P

22

– Tehostimme tietoisesti markkinointia ja mainontaa viime vuonna, Porin Insinööriopiskelijoiden silloinen puheenjohtaja Tero Lagerbom myöntää. Ja vaikutukset näkyivät välittömästi. Helmikuussa järjestetty Pilkki-tapahtuma keräsi kolminkertaisen määrän eli runsaat 400 innokasta osallistujaa edelliseen vuoteen verrattuna. Uusille opiskelijoille järjestettyjen kurnajaisten ja tursajaisten suosio nekin kaksinkertaistuivat. Lagerbomin mukaan erilaiset tempa-

ukset ja ständit sekä infolehtiset ja julisteet ruokalassa ja ympäri kampusta lisäsivät tietoa PIO:n toiminnasta. Liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saivat kutsun mukaan rientoihin ja Facebook oli ahkerassa käytössä. Huhu PIO:n valovoimaisuudesta kiiri ympäri yhteistä kampusta. Myös kansainväliset vaihto-oppilaat, joita Porissa on vuosittain runsaat sata, saivat kutsun rientoihin. – He saivat meiltä haalarit jäsenetu-


hintaan, näin opiskelijakulttuuri lisäsi näkyvyyttään Porin kaupunkikuvassa, yhdistyksen kansainvälisten asioiden vastaava Ida Talvinen kertoo. Kansainväliset tutorit järjestivät heille lisäksi Welcome to Pori -tapahtumia. Henkilökohtaista edunvalvontaa

Lagerbom ei malta olla kehumatta lähes henkilökohtaisella tasolla tehtyä edunvalvontaa. – Kiersimme jokaisen luokan kahteen kertaan vuoden aikana ja kerroimme opiskelijoille muun muassa työttömyyskassaan liittymisen tärkeydestä, hän selvittää. Viime vuoden hallituksen jäsen Joonas Heikkilä painottaa, miten tärkeätä tällainen työ on. Siitä saavat opettajatkin lisämaustetta opetukseensa. – On sekä aloittavien että valmistuvien opiskelijoiden etu saada työelämästä sellaista tietoa, jota koulu ei jaa, hän sanoo. PIO järjestää myös valmistuville keväisin kevätkiertueen sekä harjoitteluvalmennusta harjoitteluun lähteville. Työssäkäyntitutkimus kerättiin luokka luokalta. Se antaa arvokasta tietoa Insinööriliiton tutkimusosastolle, joka pystyy vertailemaan kesän työssäkäyntikokemuksia. Jokainen 20 lomaketta kerännyt sai palkinnoksi haalarimerkin.

Jani Vuorion ja Erik-Mikael Telkin mielestä järjestötyö on hauskaa.

paikat niin SATIn kuin IOL:nkin koulutuksissa, yhteyshenkilövastaava Erik-Mikael Telkki kertoo. Näin muun muassa SATIn viski-iltoihin, jazz-brunssille sekä viestintäkoulutuksiin on aina löytynyt osallistujia. SATIn hallituksessa on aina opiskelijoiden edustaja ja IOL:n hallituksessa jo monena vuonna peräkkäin.

Yhteistyötä isojen inssien kanssa

Yhteistyö SATIn kanssa on sujunut jo vuosien ajan jouheasti. – Pyrimme täyttämään kaikki vapaat

Turvaverkko muualta muuttaneille

Uusille opiskelijoille PIO järjestää joka vuosi kurnajaiset sekä tursajaiset. Yhteys-

henkilöille on tarjolla saunailtoja ja vappuna järjestetään yhteinen vapputilaisuus sekä vappusoutu. Pikkujoulu on jo muodostunut traditioksi. Toimistolta löytyy usein hallituksen jäseniä tarjoamaan apua sitä tarvitseville. – Minne muualle menisin kuin toimistolle, jos tarvitsen apua, Telkki ihmettelee. Konsta Rosvall on samaa mieltä; toimistolla saa hyvän mielen ja usein uusia ystäviä. Viime vuonna hallituksessa istuneen Talvisen mielestä parasta hallitustyöskentelyssä oli kavereiden kanssa touhuilu. Joonas Heikkilän mielestä tärkeintä on puhaltaa yhteen hiileen. Turvaverkon avulla hän on itsenäistynyt ja saanut varmuutta sekä esiintymistaitoihin että opiskeluun. Kesällä suoritettu työharjoittelu Itävallassa on näillä näkymin onnellisesti takanapäin ja nuori mies kokemusta rikkaampi. Sopivan pieni, tarpeeksi iso

Telkin mielestä Satakunnan ammattikorkeakoulu oli opiskelupaikkana myönteinen yllätys. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän kyselyn mukaan siellä saa opetusta parhaasta päästä. – Opetus on henkilökohtaista ja helppoa opiskelijalle. Opettajat miettivät kanssasi, mitä kannattaa tehdä ja mitä ulkomaille lähtijän kannattaa opiskella, Telkki kertoo. N 23


Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi

Matematiikka kehittää ajattelua laajasti Alli Huovisen mielestä suomalaiset eivät arvosta matematiikkaa riittävästi, vaikka sitä tarvitaan lähes kaikkialla. Syynä saattaa olla tietämättömyys.

ululaisen Alli Huovisen mielestä jokaiselle on tärkeää looginen ja kriittinen ajattelutaito, jota matematiikan opiskelu tukee. Kiinnostus aiheeseen syntyy jo pikkulapsena, joten hän kannustaa vanhempia ohjaamaan lapsiaan matematiikan pariin. Monesti julkisessa keskustelussa matematiikan eri osa-alueita vähätellään ja kokonaan jopa kyseenalaistetaan. – Usein sanotaan, mihin maitokaupassa tarvitaan derivaattaa. Eihän tarvitse lehmistäkään tietää mitään, sen kun ottaa vain maitopurkin, Huovinen sanoo. – Kouluissa opitaan paljon asioita, joita emme välttämättä tarvitse. Huovinen tähdentää insinööriopiskelijoille, että kaikki oppi kannattaa ottaa irti. Koskaan ei tiedä, mitä itse kukin tekee valmistumisensa jälkeen eikä sitä, mistä on silloin hyötyä. – Ennen pitkää kaikelle matematiikalle näyttää löytyvän sovelluksia.

O

Murtolukujen laventaminen hankalaa

Peruskoulun pohjalta matematiikan taidot voivat olla hatarat. Huovinen kertoo ammattioppilaitoksen tekniikan puolen aloittajista, joille opettajat olivat tehneet testin taidoista. Mukana oli esimerkiksi lasku ½ + ¾. Erään luokan talonrakennustekniikan opiskelijoista juuri kukaan ei osannut laskea esimerkkiä. – Murtoluvut ovat nuorille todella vaikeita, kun he ovat tottuneet käyttämään laskimia, jossa käytetään desimaalilukuja. 24

Huovisen mielestä liiallinen laskimien käyttö vaikeuttaa ajattelua sekä tulosten arviointia. Myös päässä laskua pitää osata. Tekemällä oppii

Huovinen on aina ollut kiinnostunut matematiikasta. Kansakoulussa häntä kiinnostivat päätöslaskut; sanalliset päättelytehtävät olivat hauskoja. Keskikoulussa ensimmäisestä prosenttilaskukokeesta tuli huono arvosana. – Siitä sisuunnuin ja sen jälkeen laskin prosenttilaskuja. Seuraavasta kokeesta sain kympin. Tekemällä pääsee eteenpäin. Huovinen lähti opiskelemaan matematiikkaa yliopistoon tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Kolmantena opintovuotena professori kysyi häntä harjoitusten vetäjäksi ja sille tielle hän jäi. Eläkkeelle hän jäi Oulun yliopiston matematiikan lehtorin virasta. Huovinen tunnetaan valtakunnan virallisena matikkatätinä; niin paljon hän on tehnyt matematiikkaa tunnetuksi. Aiheesta kerrottuja tarinoita ja lehtijuttuja on paljon. – Tuttava ihmetteli, miksi aina pitää kehittää kaikenlaisia vempaimia matematiikan sovellutuksien avulla. Sittemmin tuttava oli menossa lonkkaleikkaukseen, jota ennen potilas tutkittiin huolella, selvitettiin muun muassa sydäntä matematiikan sovelluksilla. Tutki-

mus paljasti sydämen tukoksia, jotka vaativat viisi ohitusleikkausta. – Hän taisteli kuukauden verran elämän ja kuoleman välillä, mutta koko ajan matematiikan sovellusten avulla pystyttiin seuraamaan hänen tilannettaan. Kun hän selvisi siitä, sanoin, eikö ole hyvä, että matematiikan avulla kehitetään lääketieteenkin tekniikkaa. Ei päivää ilman matikkaa

Alli Huovisella on lukuisia esimerkkejä matematiikan käytöstä ympäröivässä yhteiskunnassa sekä ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa. Silmälasien linssit ovat kehittyneet tekniikan avulla. Geometriaan törmää kaikkialla, muun muassa viemärien pyöreissä luukuissa, joiden ansiosta kansi ei putoa sisälle. Sykloidi-käyrällä on tiettyjä ominaisuuksia, joita hyödynnetään rullalautarampeissa. Nikkaroija tarvitsee trigonometriaa porrasjakkaran rakentamisessa. Huovinen arvelee, että tulevaisuuden soveltamisaloja ovat avaruus- ja robottitekniikka. N


Perustaitojen tarve vaihtelee Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtisen mielestä on oleellista, että insinööriopiskelija saavuttaa opiskelussa valmiudet loogiseen ajatteluun. – Tätä tarvitsevat kaikki insinöörit, samoin kuin fysiikan peruslakien ymmärtämistä käytännön sovelluksissa. Matematiikan perustaidot vaihtelevat työtehtävittäin erittäin paljon. Osa insinööreistä sijoittuu erittäin paljon matematiikkaa vaativiin tehtäviin, jotka sisältävät esimerkiksi lujuuslaskentaa tai sähköteknisiä mitoituksia. – Heillä pitäisi olla matemaattisia aineita olla paljon keskimääräistä enemmän, Lahtinen painottaa.

Uusien insinööriopiskelijoiden taitojen lähtötasot vaihtelevat huimasti. Toiset tulevat ammattikorkeakouluun suoraan lukiosta. Toiset ovat opiskelleet lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa useita vuosia sitten. – Ja sitten kaikkien pitää opiskella samassa ryhmässä. Lahtisen mukaan matematiikan opiskelu vaatii suuren määrän omaehtoista opiskelua ja opiskelua eli niin sanottujen kotitehtävien tekemistä. – Nykyisin opiskelijoilla ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää riittävästi aikaa matematiikkaan opiskeluviikon aikana, rehtori pahoittelee.

Alli Huovisen lukuvinkkejä matematiikasta kiinnostuneille t Ritva Kokkola: Ansku ja Armas ynnä matikkatäti. Lastenkirja. t Olli Lehto: Tieteen huipulla. Lars Ahlforsin elämä. Perusteita insinööritieteille. t Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle matemaatikolle. t Matematiikkalehti Solmu http://solmu.math.helsinki.fi/

25


Erasmus-opiskelijoita Heilbronnista.

Kesä työharjoittelussa Saksassa Halu nähdä Kajaanin lisäksi muutakin maailmaa sai Jussi Sivosen lähtemään työharjoitteluun Saksaan. Opintopisteiden lisäksi sieltä tarttui mukaan parantunut kielitaito ja rutkasti kontakteja. Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Jackson de Oliveira

ajaanin ammattikorkeakoulussa tietotekniikkaa kolmatta vuotta opiskeleva Jussi Sivonen oli kuullut opiskelijakaveriltaan myönteisistä kokemuksista kansainvälisessä harjoittelussa. Mieli nähdä maailmaa sai hänet hakemaan työharjoittelupaikkaa Erasmus-ohjelman kautta. Työharjoittelu Hochschule Heilbronnissa Saksassa alkoi helmikuun puolivälissä ja loppui heinäkuussa. Sivonen teki työharjoittelun aikana kahdeksan tunnin työpäiviä yliopistolla.

K

26

Harjoittelu hyväksytään sellaisenaan opintoihin ja siitä saa 30 opintopistettä. Lisäksi Sivonen suoritti saksan peruskurssin ja käyttöliittymien suunnittelukurssin, joista kummastakin saa viisi opintopistettä. Avoimin mielin matkaan

Sivonen suosittelee työharjoitteluun lähtemistä muillekin. Muut kulttuurit tulevat tutuiksi, saa uusia kavereita ympäri maailmaa ja kielitaito kehittyy. – Lähdin avoimin mielin matkaan

ilman sen kummempia odotuksia, hän kertaa kevään tunnelmia. – En tiedä, auttaako tämä opiskeluissani, mutta uuden oppiminen ei koskaan ole pahitteeksi. Sivosen mukaan puitteet opiskelulle olivat Saksassa hyvät. Hän aloitti harjoittelun tutustumalla ajoneuvosimulaatioohjelmaan ja mallinsi sitä varten koulun lähettyvillä olevaa risteystä. Sen jälkeen hän teki Matlabilla virtuaalisen laserskannerin, jolla mitataan etäisyyksiä ohikulkeviin autoihin ja suoritetaan törmäys-


Suomalaiset Niklas Mäkinen (vas.), Jussi Sivonen, Pinja Savolainen ja Erika Puumala vauhdissa Erasmus-opiskelijoiden jäähyväisjuhlissa.

Huhtikuun ensimmäiset puistokelit.

tarkistuksia. Harjoittelun ohjaaja opasti hyvin uusiin asioihin. Kesän aikana Sivonen sai tehtäväkseen tutustua myös oikeaan laserskanneriin ja lukea siltä tulevaa dataa, jota verrataan virtuaalisen skannerin tuloksiin. Kansainvälisyys tavaksi

Sivosen vapaa-aika kului monipuolisten harrastusten ja matkailun merkeissä mui-

den Erasmus-opiskelijoiden kanssa. – Hyvällä säällä otimme puistossa aurinkoa tai pelasimme pallopelejä. Välillä lähdimme lähikaupunkeihin Heidelbergiin ja Stuttgartiin erilaisiin tapahtumiin. Paikalliseen yöelämään ehdimme myös tutustua. Matka Schwarzwaldin metsiin muiden maiden vaihto-oppilaiden kanssa kuului kesän kohokohtiin.

– On ollut mielenkiintoista opetella vieraan maan tavoille, puhua englantia tai saksaa päivittäin sekä tavata uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa, Sivonen summaa. Heilbronn on kansainvälinen opiskelukaupunki ja siellä on runsaasti opiskelijoita ympäri maailmaa. Kaukaisimmat opiskelijat tulevat Hong Kongista ja Vietnamista. Lähialueilta Romaniasta, Puolasta, Unkarista, Latviasta, Liettuasta, Venäjältä ja Portugalista on runsaasti opiskelijoita. Sivosen aika on kulunut englantilaisten, irlantilaisten, ranskalaisten, saksalaisten, espanjalaisten, yhdysvaltalaisten ja muutaman suomalaisen kanssa. Sivonen suosittelee kansainvälistä harjoittelua jokaiselle, joka on kiinnostunut tapaamaan uusia ihmisiä ja näkemään uusia paikkoja. Hänen mielessään on jo käynyt lähteä uudestaan joko opiskelemaan tai töihin ulkomaille. – Vaihtoon lähteminen oli parhaita päätöksiä, mitä olen tehnyt, Sivonen tunnustaa. Syksyllä jatkuvat sekä opiskelut että järjestötyöt Kajaanin Insinöörioppilaat KaIO:ssa. N 27


3D-tulostin printtaa punaista esinettä.

Tulostusta kolmessa ulottuvu Kolmiulotteinen tulostustekniikka kehittyy vauhdikkaasti. 3D-tulostus palvelee etenkin tuotekehittelijöitä. Teksti: Juha Europaeus Kuva: Jarmo Mela / Lehtikuva

otkut uskovat kolmiulotteisen tulostustekniikan mullistavan yhteiskuntaa samalla tavoin kuin tietokoneet tai internet. Toistaiseksi kolmiulotteinen tulostus on vasta harvojen ulottuvilla. Alalla puhutaan paitsi 3D-tulostuksesta myös pikamallivalmistuksesta, englanniksi rapid prototyping = RP. Sitä voi hyödyntää laajasti eri sovelluksissa.

J 28

Yhdysvalloissa 3D-tekniikka sai julkisuutta pari vuotta sitten, kun sen avulla valmistettu ruumiinosa pelasti pikkuvauvan hengen. Suomenkin keskussairaaloissa käytetään kolmiulotteisesti tulostettuja malleja leikkausten suunnitteluun sekä eri tukisairauksien toipumisen edistämiseen. Myös keinonivel- ja implanttiteknologia hyödyntää 3D-tulostusta.

Kolmiulotteinen tulostus kehitettiin alun perin teollisuuden tuotekehityksen käyttöön. Siirtyessään 2D-piirtämisestä 3D-suunnitteluun teollisuus tarvitsi tekniikan, jolla protosarjojen ja testikappaleiden valmistus olisi tehokkaampaa. Aikaisemmin prototyyppivalmistajat lukivat 2D-piirustuksia ja koneistivat niiden pohjalta tarvittavat fyysiset mallit. Kun siirryttiin kolmiulotteiseen CADsuunnitteluun, niin samalla haluttiin pois 2D-piirustuksista. Näin syntyi Rapid Prototyping, joka kehitti käyttöönsä stereolitografiaa, laser sintrausta ja useita muita tekniikoita. Niitä kutsutaan nykyään


Ei vielä joka kotiin Suomessa kolmiulotteisen tulostuksen osaamista on muun muassa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa tutkitaan pääasiassa laseriin perustuvia tulostustekniikoita. Yliopisto on panostanut eniten metallisten materiaalien tulostusprosessin tutkimukseen. Erityisenä tutkimus- ja kehityskohteina ovat valmistusprosessit, uudet materiaalit ja uudet sovellukset. Lappeenrannan LUT Laser on toistaiseksi ainoa suomalainen yliopiston laboratorio, jolla on käytettävissään metallisten kappaleiden 3D-tulostukseen soveltuva laite. Itä-Suomen yliopistoon Joensuun kampukselle rakennetaan maailman ensimmäinen 3D-tulostuslaitteisto optisten komponenttien tutkimuk-

udessa termillä 3D-tulostus. – Pikamallikoneita on suuri kirjo, sanoo alalla lähes 20 vuotta työskennellyt Alphaformin tekninen johtaja Ari Lehtonen. Alphaform valmistaa pikamalleja, protosarjoja sekä valmiita tuotteita muovista ja metallista. Oppi käytännön kautta

3D-tekniikan idea on kolmiulotteisten kappaleiden valmistaminen suoraan CAD-geometrian pohjalta. Nykyiset laitteet rakentavat mallin viipaloimalla 3D-mallin ohuiksi 2D-poikkileikkauk-

siksi ja tulostamalla nämä kerros kerrallaan toistensa päälle materiaalia lisäämällä. Teollisuudessa kolmiulotteista tulostustekniikkaa hyödynnetään etenkin tuotekehityksessä ja enenevässä määrin myös piensarjojen valmistuksessa. – Mitä monimutkaisempi muoto ja pienempi tuotantomäärä, sen todennäköisemmin 3D-tulostus tarjoaa vaihtoehdon tuotteen valmistamiseen, sanoo Alphaformin toimitusjohtaja Dan Björklöf. Pieni tuotantomäärä tarkoittaa enimmillään muutamaa sataa tulostuskappaletta. Kolmiulotteisesti voidaan käsitellä esimerkiksi muovi- ja metalliesineitä. Markkinoilla on useita erityyppisiä laitteistoja, jotka hyödyntävät muutamaa perustekniikkaa. Kolmiulotteinen tulostustekniikka on erinomainen apukeino koneen osien suunnitteluun ja prototyyppien valmistamiseen. Metallien 3D-tulostuksen mahdollisuuksia on kokeiltu muun muassa ilmailu-, energia- ja autoteollisuuden sovelluksissa. Näissä merkittävämpänä etuna voidaan pitää 3D-tulostuksen tuomaa mahdollisuutta kappaleiden painon minimoimiseksi.

seen ja tuotekehitykseen. Lähes miljoona euroa maksavalla laitteella voidaan tulostaa esimerkiksi huippulaatuisia linssejä. – Ammattikorkeakouluissa alkaa myös olla jo laajalti kolmiulotteisia tulostimia käytössä, sanoo tekniikan tohtori Heidi Piili. – Erityisesti tulostimia on muovimateriaaleille, mutta näissä käyttö painottuu opetukseen, esimerkiksi 3D-tulostinten käyttöön muotoilussa. Piili pitää kolmiulotteisten tulostimien yleistymistä selvänä. Tulostuksen tarkkuus, nopeus ja käytettävyys kehittyvät merkittävästi lähivuosina. Se tuskin toteutuu, että 3D-tulostimesta tulisi joka kodin käyttöesine. Sen sijaan erilaiset tulostuspalveluja tarjoavat yritykset yleistyvät.

Edullisimmat muovitulostuslaitteet poikkeavat merkittävästi metalliesineiden tulostuslaitteista. Metallien tulostus vaatii huomattavasti tarkempaa prosessin hallintaa. Muun muassa lähtökohtana olevan metallijauheen laatu on erittäin tärkeä. Muiden ydintekniikoiden osaaminen on käytännössä työssä oppimista. Alakohtaista koulutusta ei käytännössä tarjolla ole. Laitevalmistajat kouluttavat oman tekniikkansa osaajia. Alalla vaaditaan tietotekniikan osaamista ja kykyä käyttää kolmiulotteisia mallinnusohjelmistoja. – 3D-mallinnustausta on ehdottomasti hyödyksi, sanoo Lehtonen, jonka oma tausta on autoinsinöörin koulutus. – On eduksi jos ymmärtää laajasti eri valmistusmenetelmiä. Hyvän koulutuspohjan antavat muotoilu- ja tuotekehitysopinnot. Lisäkoulutusta on mahdollista hankkia esimerkiksi konevalmistajien kautta. Lopullisen opin saa käytännön työssä. Alan vetovoimaa lisää se, että 3D-tulostus kehittyy koko ajan ja uusia koneita tulee markkinoille vuosittain. N

29


Teksti: Ilmari Uljas Kuva: Shutterstock

Vastavalmistuneiden insinöörien työmarkkinat kiristyneet Vastavalmistuneiden insinöörien työllistyminen on heikentynyt viimeisen vuoden aikana, selviää Uuden Insinööriliiton vuosittaisesta vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksesta. uonna 2012 valmistuneista insinööreistä 62 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa ja hieman useampi kuin joka kymmenes oli työttömänä valmistumista seuraavana keväänä. Vuotta aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan valmistuneista 66 prosenttia oli työllistynyt vakituiseen työsuhteeseen ja työttömänä oli yhdeksän prosenttia.

V

Työttömien vastavalmistuneiden määrä kasvussa

Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutukset näkyvät insinöörien työllistymisessä. Viimeisen vuoden aikana suomalainen vientiteollisuus on ollut vai-

30

keuksissa, mikä on vähentänyt vakituisten työsuhteiden määrää. Työttömäksi jääneiden vastavalmistuneiden määrä on kasvanut. Työttömyysluvut ovat kuitenkin pysytelleet vuoden 2009 tason alapuolella, jolloin 16 prosenttia vastavalmistuneista oli työttömänä valmistumista seuraavana keväänä. Myös määräaikaisten työsuhteiden osuus on kasvanut hieman. Vastavalmistuneet kokevat työllistymisen vaikeaksi

Liki puolet vuonna 2012 valmistuneista piti koulutusta vastaavan työpaikan saantia melko vaikeana. Hieman yli kolman-

nes puolestaan piti koulutusta vastaavan työpaikan saantia erittäin tai melko helppona. Vuonna 2012 valmistuneista kolme neljästä työllistyi välittömästi, kun vuonna 2011 valmistuneista kaksi kolmesta sai työpaikan heti valmistumisensa jälkeen. Väylinä ensimmäiseen työpaikkaan korostuivat aiempaan tapaan harjoittelu- ja kesätyöpaikat sekä insinöörityön toimeksiantajat. Kun jätetään laskuista pois ne vastavalmistuneet, joilla oli työpaikka valmiina, insinöörit hakivat ensimmäistä työpaikkaansa keskimäärin 4,1 kuukautta valmistumisen jälkeen. Se on hieman pitempi aika kuin vuotta aiemmin valmis-


62

2012

23 66

2011

21

64

2010

17

0

10

20

30

22

2 2 10

15

40

1 4

13

82

2000

12

13

76

2001

12 5

12 50

60

70

12

7

23 65

2002

1 4 6

24

61

2003

5

23

59

80

4

1 4

21

66

2004

2 12

71

2005

%

15 73

2006

1 3

16

68

2007

1 3

8

26

2008

12

9

24

52

2009

12

12 3 12

90

100

N Vakituinen työ NMääräaikainen työ NTyötön NJatkan opintoja NMuu tilanne Valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumista seuraavana keväänä.

tuneilla. Silloin ensimmäistä työpaikkaa haettiin keskimäärin 3,7 kuukautta. Työmarkkinoilla on havaittavissa pientä hiljenemistä. Vuonna 2012 valmistuneista 44 prosenttia oli saanut koulutusta vastaavan vakituisen ensityöpaikan. Määräaikaisen koulutusta vastaavan ensityöpaikan oli saanut hieman alle kolmasosa niis-

tä tutkimukseen vastanneista, joilla oli valmistumishetkellä työpaikka valmiina. Insinöörikoulutus vastaa odotuksia

Vastavalmistuneet insinöörit olivat tyytyväisiä koulutukseensa. Kolme neljäsosaa insinööreistä kertoi työkokemuksensa perusteella olevansa joko melko tai erittäin tyytyväisiä saamaansa insinöörikoulutukseen. Täysin tyytymättömiä saamaansa koulutukseen oli vain kolme prosenttia. Työn sisältö vaikutti merkittävästi koulutuksen arvostamiseen, sillä vakituiseen koulutusta vastaavaan työsuhteeseen päässeet arvostivat omaa koulutustaan keskimäärin enemmän. Lähes 80 prosenttia vastanneista koki työnsä vastaavan koulutustaan. Vain seitsemän prosenttia koki, että kevään 2013 työpaikka ei vastannut koulutusta lainkaan. Määräaikaisen työsuhteen jälkeen

Määräaikaiset työsopimukset lisääntyivät vastavalmistuneiden insinöörien keskuudessa. Vuonna 2012 valmistuneista 23 prosenttia kertoi olevansa määräaikaisessa työsuhteessa keväällä 2013. Heistä kolmannes uskoi jatkavansa samassa työpaikassa uudella työsopimuksella, joka viides

oli varma vakituisen työsopimuksen saamisesta tai uuden työn aloittamisesta jossakin muualla, ja joka kymmenes oli melko varma tulevasta työttömyydestä. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen on kasvava haaste. Vastavalmistuneet sijoittuvat asiantuntijatehtäviin

Noin kaksi kolmasosaa vastavalmistuneista insinööreistä työllistyi asiantuntijatehtäviin. Työtehtäviä tutkittaessa voitiin havaita, että opiskelujen aikana kerrytetty oman alan työkokemus nosti vastavalmistuneen mahdollisuuksia edetä työorganisaatiossaan. Niillä, jotka olivat ehtineet hankkia enemmän työkokemusta, oli paremmat mahdollisuudet työllistyä heti vaativampiinkin tehtäviin. Esimerkiksi yli 34-vuotiaana valmistuneista 27 prosenttia työllistyi esimiestehtäviin valmistumisensa jälkeen. Keskimäärin vastavalmistuneista samaan asemaan pääsi 10 prosenttia työuran ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimustulokset on kerätty vuonna 2012 valmistuneilta insinööreiltä kyselytutkimuksena kevään 2013 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 923 vastavalmistunutta insinööriä. N 31


Teksti: Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies Kuva: Shutterstock

Osa-aikaisen työntekijän etuoikeus lisätyöhön Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet viime aikoina nopealla tahdilla. aikka merkittävä osuus osa-aikaisissa työsuhteissa olevista työntekijöistä tekee osa-aikatyötä vastentahtoisesti, moni tekee lyhyempää työpäivää omasta tahdostaan, jotta aikaa jäisi esimerkiksi opinnoille tai perheelle. Kokoaikaiselle työlle voi kuitenkin tulla tarve esimerkiksi opinnoista valmistumisen

V 32

kynnyksellä tai henkilökohtaisen tilanteen muuttuessa. Osa-aikaiselle pitää tarjota mahdollisuus lisätyöhön

Työsopimuslaissa on säädetty työnantajan erityisestä lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikaisille työntekijöille. Jos

työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajalla on velvollisuus tarjota näitä töitä ensisijaisesti työnantajan palveluksessa oleville osaaikatyöntekijöille. Työnantajan on siis ensiksi selvitettävä mahdollisuudet lisätä osa-aikaisten


työntekijöiden työaikaa ennen uuden tai uusien työntekijöiden rekrytoimista. Lisätyön tarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluvat kaikki vapaina oleviin tehtäviin sopivat osa-aikaiset työntekijät. Jos osa-aikainen työntekijä voi suoriutua lisätyöstä työn teettämisen kannalta kohtuullisella koulutuksella, työnantajan on annettava tällainen koulutus. Lisätyötä tulee tarjota sellaisille työntekijöille, jotka soveltuvat avoinna oleviin tehtäviin. Soveltuvuuden arvioinnissa on huomioitava työtehtävien laatu ja vaativuus sekä työntekijän työtehtävät, kokemus ja ammattitaito. Mitä läheisemmin lisätyö muistuttaa osa-aikaisen työntekijän työsopimuksen mukaisia työtehtäviä sitä suuremmalla todennäköisyydellä niitä pitää tarjota. Lisätyön tarjoaminen kattaa pienetkin mahdollisuudet tehdä sovitun osa-aikaisen työajan ylittäviä työtunteja. Kyse voi olla yhtä hyvin lyhyellä sairaslomalla olevan työntekijän tuuraamisesta kuin pysyvästä lisätyövoiman tarpeesta. Lisätyön tarjoamisvelvollisuuden rajoitukset

Jos työsopimus on tehty työntekijän aloitteesta osa-aikaiseksi perhe- tai opintosyis-

tä tai työntekijä on muuten ilmaissut työnantajalle, ettei hän ole lisätyöstä kiinnostunut, lisätyötä ei tarvitse tarjota. Osaaikainen työntekijä ei ole kuitenkaan tällaisessa asemassa kauempaa kuin hän haluaa, joten työntekijä voi koska vain ilmoittaa työnantajalle olevansa halukas ottamaan vastaan hänelle soveltuvaa lisätyötä. Ilmoituksesta eteenpäin työnantajalla on velvollisuus tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätyötä aina kun sille on tarvetta. Työntarjoamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat vain sellaiset tehtävät, jotka teetetään työsuhteessa. Mikäli tehtävät hoidetaan esimerkiksi alihankintana toisen yrityksen kautta, eivät ne lähtökohtaisesti kuulu lisätyön tarjoamisvelvollisuuden piiriin. Työharjoittelijan tai tukityöllistetyn rekrytoiminen ei tarkoita lisätyövoiman tarvetta, jos työtä teetetään koulutuksellisilla perusteilla. Mikäli harjoittelija tekee osa-aikaisille työntekijöille sopivia tehtäviä, työnantaja ei voi kuitenkaan ottaa harjoittelijaa harjoitteluajan päätyttyä työsuhteeseen rikkomatta lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan. Laki ei ota suoraan kantaa siihen, voiko työnantaja teettää lisätöitä vuokra-

työntekijöillä. Tuomioistuinten oikeuskäytännössäkään ei ole annettu aiheeseen liittyvää ennakkopäätöstä, joten toistaiseksi kysymys on juridisesti epäselvä. Työn tarjoaminen

Lisätyön tarjoamisvelvollisuudelle ei ole säädetty erityisiä muotovaatimuksia. Keskeistä on, että mahdollisuus lisätöihin saatetaan osa-aikaista työtä tekevien tietoon. Työnantaja voi edellyttää, että vastaus lisätyön vastaanottamisesta annetaan tiettyyn määräaikaan mennessä. Jos osa-aikaiset työntekijät eivät ole halukkaita ottamaan lisätyötä vastaan, työnantaja voi palkata tehtäviin uuden työntekijän. Laki velvoittaa työnantajaa tarjoamaan lisätyötä myös taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotulle työntekijälle ja lomautetulle työntekijälle. Mikäli työnantajalla on lomautettuja työntekijöitä tai lähiaikoina irtisanottuja työntekijöitä, eri ryhmille pitää tarjota työtä laissa säädetyssä järjestyksessä. Ensisijaisesti lisätyötä tarjotaan lomautetuille työntekijöille, toissijaisesti osa-aikaisille työntekijöille ja viime kädessä takaisinottovelvoitteen piirissä oleville irtisanotuille työntekijöille. N

Lomautettujen asiointi TE-toimistossa muuttui omautettujen on pitänyt 1.7.2013 alkaen ilmoittautua itse työnhakijaksi verkossa osoitteessa www.te-palvelut. fi. Työnhaku ei tule enää voimaan työnantajan ilmoituksella, jos lomautus on alkanut heinäkuussa tai myöhemmin. Samalla työnantajien ei tarvitse enää ilmoittaa yksittäistä lomautettua koskevia tietoja TE-toimistolle. Uudella menettelyllä lomautetut saavat entistä yhdenmukaisempaa ja tasapuolisempaa palvelua. Työnhaun käynnistäminen ja lomautetulle tarjottava palvelu eivät enää riipu työnantajien lomauttamien työntekijöiden määrästä ja lomautuksen toteuttamistavasta. Jos lomautus alkoi 30.6. tai aiemmin,

L

työnhaku tuli voimaan, jos työnantaja on tehnyt lomautettavasta työntekijästä ryhmälomautusilmoituksen TE-toimistolle.

nuksia tai sirullista henkilökorttia, työnhaun voi aloittaa ainoastaan ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon.

Työnhakijan asiointi verkossa lisääntyy

Työnantajan työmäärä vähenee

Työnhakijalle nopein tapa aloittaa työnhaku on osoitteessa www.te-palvelut.fi. Palveluun tulee kirjautua pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhaku alkaa heti, kun työnhakija on vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Toiminta työnhaun käynnistämisen jälkeen riippuu siitä, miten pitkäksi aikaa työnhakija on lomautettu. Jos työnhakijalla ei ole pankkitun-

Työnantajien ei enää tarvitse toimittaa yksittäistä lomautettua koskevia tietoja TE-toimistolle. Kuitenkin jos työnantaja lomauttaa vähintään kymmenen työntekijää, työnantajan tulee jatkossakin toimittaa TE-toimistolle ennakkoilmoitus. Ilmoituksessa työnantaja antaa arvion lomautettavien työntekijöiden lukumäärästä, lomautuksen toteuttamistavasta sekä arvion lomautuksen ajankohdasta. N

33


Teksti: Ulla-Mari Pasala Kuva: Shutterstock

Ammattikorkeakoulut uudistusten pyörteissä mmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan uudistusten tavoitteena pitää olla ammattikorkeakoulut, jotka ovat kansainvälisesti arvostettuja, autonomisia ja vastuullisia osaajien kouluttajia. Ne ovat alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, työelämän uudistajia sekä innovaatioiden kehittäjiä. Ammattikorkeakoululain uudistus käynnistyi vuonna 2011, kun opetus- ja

A

34

kulttuuriministeriö pyysi amk:ilta esityksiä koulutustarjonnan vähentämiseksi ja toimipisteverkon kokoamiseksi. Aloituspaikkoja vähennettiin tämän vuoden alussa 2030, joista vajaa 800 kohdistui tekniikan ja liikenteen alalle. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa uuden amk-lain, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa. – Siinä on kaksi merkittävää muutos-

ta. Ne ovat uudet toimiluvat ja rahoituksen määräytymisperusteiden muuttuminen, Arenen puheenjohtaja Markku Lahtinen sanoo. Uudet toimiluvat myönnetään joko pysyvinä tai kahden vuoden määräaikaisina. Määräaikaiset toimiluvat tulevat ilmeisesti niille, joiden tavoitteena on fuusioitua jonkin toisen amk:n kanssa, Lahtinen ennustaa. Toimiluvissa määritellään ammattikorkeakoulujen koulutusvastuut ja niiden mahdolliset tarkennukset, joiden mukaan säännöllistä tutkintoon johtavaa koulutusta on velvollisuus järjestää. – Arene on arvostellut rahoitusuudistusta, koska jatkossa rahoitus määräytyy kokonaan tuloksellisuuden mukaan. Kriteereitä on kymmenkunta. Tärkeimmät niistä ovat suoritettujen tutkintojen, 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden, TKI-toiminnan rahoituksen, julkaisujen ja kv-vaihtojen määrä sekä työllistyminen tutkinnon jälkeen, Lahtinen kertoo. Osakeyhtiömalli toiminnan tehostamiseksi

Valmistelussa on lain toinen vaihe, jonka suurimmat kysymykset ovat ammattikorkeakoulujen muuttaminen osakeyhtiömallisiksi ja perusrahoituksen siirtyminen kokonaan valtion verotuksesta rahoitettavaksi. Arene kannattaa ylläpitomuodoksi osakeyhtiötä. N


Mika-Matti Ojala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Tule mukaan toimintaan nnea kaikille insinööriopintonsa nyt aloittaville. Suomalainen insinöörikoulutus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua ja laadukasta. Tänä syksynä opintonsa aloittaa ministeriön aloituspaikkaleikkausten johdosta entistä vähemmän opiskelijoita. Nuorten koulutusohjelmissa aloituspaikkoja on nyt 6 644. Tämä on 781 vähemmän kuin vuonna 2011. Insinööriopiskelijaliiton mielestä aloituspaikkoja olisi pitänyt leikata vieläkin enemmän. Opintojen aikana saattaa varsinkin työelämään liittyvissä asioissa eteen tulla ongelmia. Nuori opiskelija on työnantajalle varsin helppo tapaus. Hyvin yleistä on, että työnantaja pyrkii maksimoimaan tuottonsa nuoren työntekijän kustannuksella. Näissä tilanteissa Insinööriopiskelijaliitto ja Uusi Insinööriliitto ovat juuri sinua varten. Syksy on vilkasta aikaa insinööriopiskelijakulttuurin harrastamiselle. Suurimpia valtakunnallisia tapahtumia ovat InssiCooper, ASTin-risteily sekä Insinööriopiskelijapäivät IOP. Se järjestetäänkin nyt viimeisen kerran syksyllä. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään Rovaniemellä 5.4.2014. Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi paikallisyhdistykset järjestävät runsaasti paikallisia tapahtumia. Lisää tietoa niistä saat omalta paikallisyhdistykseltäsi. Toimintaamme on helppo päästä mukaan. Monelle ensimmäinen askel on toimia paikallisyhdistyksessä yhteyshenkilönä. Silloin sinulla on mahdollisuus osallistua liiton järjestämiin valtakunnallisiin koulutuksiin. Myös paikallisyhdistysten hallituksiin kaivataan joka vuosi innokkaita toimijoita. Jokaiselle aktiivitoiminnasta kiinnostuneelle varmasti riittää tekemistä. Energistä syksyä kaikille!

O Toimiston henkilökunta vasemmalta oikealle: Vassa Honkanen, Juha Manu, Ulla-Mari Pasala, Ilkka Malkavaara, Jaana Kuorelahti ja Tero Rinne.

Nuorjäsentoiminnan henkilökunta esittäytyy Neljä työntekijää hoitaa Uuden Insinööriliiton nuorjäsentoimintaa Pasilan toimistolla. Asiamies Juha Manu koordinoi toimintaa ja toimii Insinööriopiskelijaliiton hallituksen sihteerinä. Asiamies Tero Rinne vastaa nuorjäsenprojektin toteuttamisesta sekä opiskelijoille järjestettävistä koulutuksista ja tapahtumista. Asiamies Ulla-Mari Pasala hoitaa viestintää ja markkinointia. Heidän työtehtäviinsä kuuluu myös liiton paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen, jäsenten neuvonta sekä

yhteydenpito ammattikorkeakouluihin. Osa-aikaiset nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelehti ja Ilkka Malkavaara hoitavat liiton markkinointia ja jäsenhankintaa sekä tukevat paikallisyhdistyksiä. Assistentti Vassa Honkanen hoitaa opiskelijakoulutusten ilmoittautumiset ja käytännön järjestelyt, insinöörisormustilaukset ja opiskelijastipendit. Kaikki opiskelijatoiminnan työntekijät tavoittaa sähköpostilla etunimi.sukunimi@uil.fi. N

UIL:n nuorjäsentoiminta kiertää korkeakouluja syksyllä 2013. Tarkista oman paikkakuntasi kierrospäivä:

www.iol.fi/kiertue

35


Nuorjäsentoiminnan koulutusja tapahtumakalenteri syksyllä Syyskuu 13.–15.9.

InssiCooper-vaellustapahtuma

Pyhä-Luosto

26.–27.9.

ASTin-risteily

Turku

28.–29.9.

YH1 Järjestötoiminta ja kokoustekniikka

Oulu

5.–6.10.

YH1 Järjestötoiminta ja kokoustekniikka

Kouvola ja Riihimäki

12.–13.10.

Insinööriopiskelijapäivät 2013

Turku

19.10.

YH2 Työnhaku ja palkka-asiat

Helsinki ja Tampere

26.10.

YH2 Työnhaku ja palkka-asiat

Mikkeli ja Oulu

9.–10.11.

YH3 Neuvottelutaito ja työmarkkina-asiat

Oulu

16.–18.11.

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous

Laiva

Lokakuu

iitto kouluttaa jäseniään aktiivisesti. Syksyn käynnistää Palvelujen markkinointi PalMa -koulutus elokuussa. Siinä kerrataan liiton jäsenetuja, -palveluita ja toimintaa sekä harjoitellaan esiintymistä, jäsenyyden markkinointia ja potentiaalisen jäsenen kohtaamista erilaisin harjoituksin. YH1-koulutuksessa perehdytään Insinööriopiskelijaliiton toimintaan osana akavalaista yhteisöä ja harjoitellaan kokoustekniikan koukeroita. YH2-koulutus keskittyy työelämäkysymyksiin aiheina työnhakeminen, työ-

L

36

Marraskuu

haastattelutilanne, työsopimusasiat ja palkkaukseen liittyvät kysymykset. Valmistumista lähellä oleville aktiiveille tarkoitettu YH3-koulutus vie osallistujat syvemmälle työmarkkinatoiminnan maailmaan ja antaa vinkkejä neuvottelutilanteisiin. Lisää tietoa koulutuksista antaa asiamies Tero Rinne (tero.rinne@ uil.fi). N

Insinööriopiskelijapäivät järjestetään tänä vuonna Turussa. Ilmoittautuminen on jo käynnissä osoitteessa www.iop.fi ja lisätietoa tapahtumasta antaa Joonas Halmeenmäki (joonas.halmeenmaki@tio.fi).


Yhdessä hyvään työelämään Syksyn suunnitelmia piskeluarjen alettua on hyvä paneutua kesän ajaksi vain kevyesti telakalle pantuun toimintaan. Suven aikana on tehokkaasti mietitty IOL:n hallituksen toiminnan painopisteitä ja tavoitteita. Syksyn aikana yksi tärkeimpiä asioita on uusien aloittaneiden opiskelijoiden keskuudessa suoritettava jäsenhankinta. Fokus ei ole kuitenkaan pelkästään siinä. Samaan aikaan pitää tiedottaa myös järjestäytymisen tärkeydestä ja luoda näkyvyyttä jäsenistölle. Syksyn kenttäkierros muistuttaa jäsenyyden ja violetin kortin tuomista eduista. Tarkoituksemme on myös parantaa jo opiskelun aikana muodostuvaa ammattiidentiteettiä sekä luoda ylpeyden ilmapiiriä omaa alaa kohtaan. Vaikka nykyinen pääsykoemalli on vanhentunut ja opiskelijoiden sisäänottomäärä kokenut inflaatiota, pitää jokaisen insinööriopiskelijan kokea jo opiskelu tekniikan alalla saavutukseksi. Onhan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakennettu kekseliäiden insinöörien suunnittelemien tuotteiden viennin varaan. Hallitus pitää nykyisin blogia osoitteessa teamkorso.blogspot.fi. Sitä seuraamalla pysyt perässä tekemisistämme ja suunnitelmistamme. Lisää kyseinen sivu kirjanmerkkeihin!

O

Joonas Halmeenmäki, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry hallituksen jäsen, tiedotus ja viestintä

37


Teksti: Birgitta Suorsa / UP Uutispalvelu Kuva: Shutterstock

Eläkkeelle lähtö halutaan reilusti myöhemmäksi Nykyinen joustava 63–68 vuoden eläkeikä on siirtänyt keskimääräistä vanhuuseläkkeelle lähtöä 63,5 vuoteen.

osin työkyvyttömyyseläkkeelle päädytään keskimäärin 51,9-vuotiaana, joten kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä on 60,9 vuotta. – Suosituin eläkkeellesiirtymisikä on työssä olevilla 63 vuotta, kertoo Eläketurvakeskus ETK:n johtaja Mikko Kautto. Jotta huoltosuhde eli työssäkäyvien suhde eläkeläisiin ja alle 15-vuotiaisiin pysyisi kestävänä, eläköitymisiän pitäisi nousta tuostakin. ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantalan johtama työryhmä pohtii syksyn mittaan, pitäisikö varsinaista eläkeikää korottaa vai löytyykö pulman ratkaisemiseksi muita keinoja. Kauton mukaan kehitys on ollut hyvä, sillä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta palkansaajat halusivat jäädä vanhuuseläkkeelle 60 vuoden tietämissä. Eläkeikä oli tuolloin 65 vuotta.

T

Tavoitteessa vaikea pysyä

Ruotsissa esitetään eläkeiän korottamista. Ensin eläkkeelle voisi jäädä 62-vuotiaana nykyisen 61 vuoden sijaan. Sitten eläkeikää korotettaisiin portaittain siten, että vuonna 2019 täyden eläkkeen saisi 66-vuotiaana. Suomessa tavoitteeksi on asetettu, että kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä olisi 62,4 vuotta vuonna 2025. Tavoitetta on lähestytty, ja työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on pudonnut. Tähän ovat vaikuttaneet koulutustason nousu, työturvallisuuden parantuminen ja raskaiden töiden vähentyminen. Kautto huomauttaa, että asenteetkin työssä jatkamiseen ovat muuttuneet. – Suuret työnantajat ovat selvästi mieltäneet, 38

että kyse on koko yhteiskunnasta. Suurin osa työpaikoista on kuitenkin pienissä yrityksissä, ja niissä ajatellaan ensisijaisesti yrityksen menestymistä. Työtehtävien muuttamiseen ei ehkä ole niin paljon edellytyksiä. Muutosvauhti on hidas. – Eläkkeelle lähdön pitäisi tapahtua likempänä 65 vuotta, Kautto sanoo. Naapurimaassa pohditaan, että pitkän työuran tietyissä raskaissa ammateissa tehneet voisivat päästä eläkkeelle nuorempina kuin muut. Suomessakin on esitetty, että 40 vuoden työura riittäisi. Kautto huomauttaa, että työuran mittaamisesta voisi tulla ongelmia. Pitäisi voida verrata kokopäiväisesti ja osapäiväisesti työskentelevien työuria. – Laskukaavasta voisi tulla varsin hankala, etenkin kun rekisteröintiä ei ole kaikilta vuosilta, koska eläkejärjestelmän kattavuus on edennyt eri sektoreille vähitellen. Elinaikakertoimen vaikutus kovenee

Työntekijä saa vuotta ennen alinta eläkeikää laskelman, kuinka kauan hänen täytyy työskennellä, jotta eläke tulee täytenä. Vuodesta 2010 lähtien elinaikakerroin on nipistänyt niiden eläkkeitä, jotka haluavat päättää työuransa juuri 63-vuotiaina. Jos jaksaa muutaman kuukauden pidempään, eläke tulee täytenä. Elinaikakerroin on Kauton mukaan vaikutukseltaan vielä niin vähäinen eli 2–3 prosenttia, ettei se ole sanottavasti siirtänyt eläkkeelle lähtöä.


– Ihmiset jäävät eläkkeelle yleensä vuodenvaihteessa tai ennen kesälomia, miten se kulloinkin sopii yritysten vuosisuunnitelmiin tai työpaikan lomasuunnitelmiin. Elinaikakertoimen idea on, että se nostaa automaattisesti ikää, jolloin eläkkeen saa täytenä. Vuonna 2060 elinaikakerroin leikkaa 63-vuotiaan alkavaa eläkettä 20 prosentilla. Täyteen eläkkeeseen pitäisi jatkaa työssä kolmisen vuotta. Julkisuudessa ei ole mainittu, että elinaikakertoimen antamasta iästä tehtäisiin alin eläkeikä. Sen sijaan kertoimen väliaikaisesta koventamisesta on toisinaan vihjattu. Rahastointi pysyy vahvana

Rantalan eläketyöryhmä pohtii eläkkeiden riittävyyttä, järjestelmän kestoa ja oikeudenmukaisuutta. Pohdittavina ovat muun muassa lesken- ja lapseneläkkeet, osaaikaeläke, superkarttuma ja eläkemaksut. Kautto muistuttaa, että hyvät uutiset ovat hautautuneet huonojen talousuutisten alle. – Eläketurvaa ajatellen on tapahtunut kolme myönteistä asiaa. Huoltosuhde ja työllisyysaste ovat parempia kuin ennakoitiin. Lisäksi sijoitukset ovat tuottaneet odotettua paremmin. Vuoden 2011 laskelmien jälkeen ovat tulleet uudet väestölaskelmat. – Ne näyttävät paremmilta, eli huoltosuhde terveemmältä. 65-vuotiaiden osuus ei nouse niin suureksi kuin aiemmin ennakoitiin. Viimeaikaiset irtisanomiset ja talousahdingon pidentyminen merkitsevät kuitenkin vähemmän eläkkeenmaksajia. Nykyinen työllisyystilanne on silti parempi kuin vuoden 2011 laskelmassa. Vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen on lisännyt eläkemenoja, rahastoitavaksi jää varoja edelleen. Tilanne vaikeutuu, kun suuret ikäluokat tulevat korkeaan vanhusikään ja 1960-luvun alussa syntyneet lähestyvät eläkeikää. – Eläkejärjestelmän kestävyyttä ajatellen täytyy muistaa, että rahastoitavat varat täytyy sijoittaa tuottavasti, Kautto toteaa. Sijoitusten reaalituoton pitäisi olla vähintään 3,5 prosenttia, jotta nykyjärjestelmä kestää. Tähän on ylletty myös kahtena viime vuonna. N 39


Bulls

 

  

 







 

  

  



   

 





 

   









 KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

 Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

Valmistutko insinööriksi? Tilaa insinöörisormus edullisesti sesonkitilauksena 1.9.–15.10.2013. Lisätietoa osoitteesta YYYWKNƂUQTOWU tai puhelimitse 0201 801 834 Insinöörisormus on perinteinen, insinöörejä yhdistävä ammattikunnan tunnus. Insinöörisormuksella on jo yli 37 000 kantajaa.

1. Minkä yksikön alkuperäinen määritelmä oli yksi kymmenesmiljoonasosa maapallon navan ja päivätasaajan välisestä etäisyydestä? 2. Mikä Suomessa säädetty/käyttöön otettu laki sai aikoinaan Ranskan boikotoimaan suomalaisia tuotteita? 3. Mikä on pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki? 4. Kuinka monta vuotta Urho Kekkonen toimi Suomen presidenttinä? 5. Missä kaupungissa Suomessa sijaitsee Sveitsi? 6. Kuinka laaja on insinööriopintoihin kuuluva pakollinen työharjoittelu opintopisteinä? 7. Mitä yhteistä on Tampereen Puuhiomolla ja Kanadan Ontariolla? 8. Kuinka pitkä merenkulussa on kaapeli? 9. Millä nimellä suomalaiset tuntevat paremmin muun muassa sanoma- ja aikakauslehdistä tutun Sarge Orville P. Snorkelin? 10. Blowin´ in the Wind on Bob Dylanin tunnetumpia kappaleita. Kuka käänsi kappaleen suomeksi ja millä nimellä? Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40


Teksti ja kuvat: Minna Virolainen

4

Kesäterveisiä kentältä iiton Kesäkaravaani vieraili kierroksellaan viidessä kaupungissa. Kiertue käynnistyi Helsingin Maailma kylässä -tapahtumassa (1). Aurinkoisessa Joensuussa nautittiin RockBrunssia, jonka voimin festarikansan oli hyvä jatkaa Ilosaarirockiin (2). Porissa aluetoimisto täyttyi Jazz-Brunssilla iloisista osallistujista ja vilkkaasta puheenporinasta (3). Valkeakoskella ständi pystytettiin kahdeksi päiväksi Työväen Musiikkitapahtumaan (4). Kesän viimeisenä tapahtumana Karavaani kurvasi Hämeenlinnan Elomessuille. Kiitokset mukana olleille jäsenjärjestöille sekä kaikille tapahtumiin osallistuneille. N

L

2

3

1

41


asiakaspalvelun kuulumisia

Muista hyödyntää liiton palveluja yksyllä moni vaihtaa uuteen työhön. Jos asia on sinulle ajankohtainen, voit lähettää sinulle tarjotun työsopimuksen asiakaspalvelun asiamiesten kommentoitavaksi ennen sopimuksen allekirjoitusta. Näin voit välttyä monilta työsuhteen pulmatilanteilta, kun asiat on sovittu asianmukaisesti ja selkeästi kuntoon jo ennalta. Asiakaspalvelun kautta tavoitat myös muut liiton asiantuntijat, kuten esimerkiksi tutkimusosastomme, joka auttaa mielellään sopivan palkkatoiveen haarukoinnissa. Jos taas uutta työtä ei ole vielä löytynyt, voit olla kauttamme yhteydessä

S

urapalvelutiimiimme. Heiltä saat apua CV:n hiomiseksi huippukuntoon tai vaikkapa kokonaisvaltaisemmankin urasuunnitelman tekoon. Asiamiehiltämme saat tukea, jos työehtosopimuksen ehtojen tulkinnasta on työnantajan kanssa erimielisyyttä tai jos työpaikallasi aloitetaan yt-neuvottelut. Jos epäilet työnantajan irtisanoneen sinut ilman lainmukaista perustetta tai muutoin toimivan epäasiallisesti, tavoitat asiakaspalvelun kautta myös lakimiehemme, jotka voivat auttaa asian selvittelyssä. Asiakaspalveluun voit ottaa muutoinkin yhteyttä kaikissa asioissa, jotka liitty-

Uusi Insinööriliitto UIL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Toiminnan johto

Viestintä

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Asiakaspalvelu 0201 801 801 asiakaspalvelu@uil.fi

nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 874 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö Alueasiamiehet

Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

vät jäsenyyteen, jäsenpalveluihin tai jäsenetuihin. Autamme mielellämme ja tarpeen mukaan ohjaamme yhteydenoton eteenpäin muille asiantuntijoillemme. Jos siis jokin mietityttää, älä epäröi, vaan ota yhteyttä. N

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848 asiakasyhteyshenkilö Anssi Oksanen, 0201 801 838

Järjestötoiminta

koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio

Asiamiehet

Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 0201 801 778 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

palvelupäällikkö Jemina Fabritius

Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori

Asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt

Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Työsuhdeneuvonta

Jäsentietopalvelu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj

Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky

urahallinta-asiantuntija, Seija Utriainen 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

Asiakaspalvelu, 0201 801 801

Urapalvelut

Taloushallinto

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

42

Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Eeva Salmi, Tiina Savikko, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta

Työsuhdeneuvojat Matti Andström ja Paavo Honkanen

tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870

Jäsentietojen päivitys netissä: www.uil.fi/muutos

Tietohallinto

tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 it-harjoittelija Noora Hjort, 040 869 8908

Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta, 0201 801 801

Nuorjäsentoiminta

asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832

t t

avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi

Jäsenjärjestöt Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.uil.fi/jarjestot.

Uusi Insinööri -lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Reima Pentikäinen Insinööriopiskelijaliitto Joonas Halmeenmäki Insinööriopiskelijaliitto Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Tiina Vanhanarkaus Lapin Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit


luuppi Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Anni Holopainen

Taistelumiekkojen korkea laatu kiehtoo Japanilaisten taistelumiekkojen valmistamisen pitkä perinne ja metalliteknisesti korkea laatu kiehtovat insinööri Kimmo Silanderia. Hän on harvoja Euroopasta niiden kunnostamiseen löytyviä artisaaneja.

Kimmo Silander tutkii vuonna 1539 valmistettua lyhyttä miekkaa.

äivätyötä Elomaticin Advanced Technologies -ryhmän ohjelmistosuunnittelijana Jyväskylässä tekevän Kimmo Silanderin mielestä japanilainen taistelumiekka kuuluu ihmiskunnan hienoimpiin metallurgisiin taidemuotoihin. Vielä nykypäivänä miekat valmistetaan käsityönä. Niiden työstäminen vaatii vuosien harjoittelua. Silander kiinnostui miekkojen monimuotoisuudesta ja niiden valmistamiseen vaaditusta taidosta 17-vuotiaana. Innostuksen hän sai kamppailulajien opettajaltaan. – Japanilainen teräase on insinöörimäisesti kiehtova aihe, sillä jo 700-luvulla niitä valmistettiin hienovaraisesti ja hallitusti alkeellisilla menetelmillä, aiheeseen perehtynyt Silander tietää. Hän ihmettelee, miten niin pienessä esineessä voi olla toista sataa näkyvää

P

ominaisuutta, kuten kristallirakenteita ja takomakuvioita. Silander kertoo, että satoja vuosia kestänyt sisällissota muokkasi japanilaista sivilisaatiota niin, että yhteiskunta pyöri pitkälti sotilasluokan ympärillä. Eliittiratsuväen samuraille kunnon taisteluväline oli menestymisen tae. Uskomusten mukaan juuri miekan taonnalla, terän karkaisulla ja tasapainotuksella saadaan aikaan miekan legendaariset ominaisuudet. Oikein karkaistu miekka värähtelee jousimaisesti, kun sen lapetta lyö avokämmenellä. Ja tappaa sekunneissa osuessaan oikeaan kohtaan. Kymmenien vuosien koulutus

Silander kunnostaa ja kiillottaa miekkoja itse. Hän saa oppinsa kahdelta japanilaiselta opettajalta, jotka käyvät Suomessa vierailemassa. Parhaita opettajia pidetään

elävinä kansallisaarteina. Välillä Silander käy opissa Japanissa. Viimeksi hän vieraili Japanissa toukokuussa käyden Kagoshimassa, Osakassa, Fukuokassa ja Tokiossa tapaamassa miekkakeräilijöitä. Hän kierteli miekkanäyttelyissä, joissa oli esillä muun muassa 1200-luvun lopulla taottuja miekkoja. Miekkojen kunnostaminen vaatii 5–10 vuoden koulutuksen. 35 vuodenkaan koulutus ei ole harvinaista Japanissa, jossa mestarit luokitellaan heidän saamansa koulutuksen mukaan. Maine on kiirinyt maailmalla ja Silander on tunnettu hyvin myös kotimaisissa keräilijäpiireissä. Suurimmat markkinat keräilymiekoille Japanin ulkopuolella ovat USA:ssa ja Ranskassa. Hän on harjoitellut kymmenisen vuotta huonoilla terillä, jolloin ei ole riskiä pilata historiallisesti arvokkaita esineitä. N 43


UR KOULUT

LAPSET

VARMUUS

OPPIMINE

PALKK

TURVALLISUUS

PERHE KOULUTUS LAPSET

URA

YHTEISÖ PALKKA OPPIMINEN

ELÄKE

LOMAT

KOULUTUS

OPPIMINEN PALKKA JATKUVUUS

TURVALLISUUS

YHTEISÖ

PERHE

JATKUVUUS KOULUTUS

URA

YHTEISÖ

URA

OPPIMINEN

PERHE OPPIMINEN

PALKKA

ARKI ON TASAPAINOTTELUA työelämän tavoitteiden ja paineiden sekä yksityiselämän toiveiden ja tarpeiden välillä. Uuden Insinööriliiton jäsenenä varmistat, että saat tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa, jo opiskeluaikana ja tiukankin tilanteen tullen. Asiallasi ovat alan suurin ja asiantuntevin edunvalvoja ja 70 000 jäsenen vaikuttava voima. UIL tekee työtä parempien työpäivien RWQNGUVCYYYWKNƂ

insinoori-05-2013  

Uusi Insinööri -lehden numero 5/2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you