Page 1

5/ 5/2011 /20 011

Opiskelija Janne Jauhola vietti kesän tyÜnjohtajana


sisältÜ

Pääkirjoitus ............................................... 5

t -ĂŠIEFWBJIUPPOoLBOTBJOWĂŠMJTUZUJUTFLJO Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

t 0QFUVTNJOJTUFSJKPVUVVMFJLLBBNBBONFOPKB Puheenjohtajan palsta ................................ 9

t 6VTJBLVWJPJUB6VEFTTB*OTJOÚÚSJMJJUPTTB Edunvalvontaa – Opiskelija-asiaa ............... 12

10

Uuden InsinÜÜriliiton ja Sanoma Magazines Finlandin tuore yhteistyÜsopimus avaa uuden ajan jäseneduissa.

t "LUJJWJTJBJOTJOÚÚSJPQJTLFMJKPJUBQPIKPJTFTUB t 1PIKBMBJTPQJTLFMJKPJTUBUFIEÊÊOFVSPJOTJOÚÚSFKÊ t 0QFUVLTFOKBPQQJNJTFONFSLJUZTVVEFMMFUBTPMMF t ,FTÊQPNPOB t &.'OÊZUUJWJISFÊÊWBMPBGVVTJPMMF t )BBTUBWBIBMMJUVTLBVTJFEFTTÊ Yhteiskunnasta ........................................ 24

t 4PTJBBMJOFONFEJBFEFMMZUUĂŠĂŠIJFOPUVOUFJTVVUUB t 8FCOFVWPUUFMVIFMQPUUBB Osaaminen .............................................. 28

t DzF(SFFO4DIPPMPQFUUBB ZNQÊSJTUÚUJFUPJTVVUFFO Totta ja tutkittua ...................................... 30

t 7BTUBWBMNJTUVOFJEFOUZĂšNBSLLJOBUQJSJTUZWĂŠU Oikeus .................................................... 32

t 4UPSB&OTPLPSWBVLTJJOUZĂšUVPNJPJTUVJNFTTB t 0QJTLFMJKBUZĂšFMĂŠNĂŠTTĂŠ Opiskelija-asiaa ....................................... 36 Kilpailut ................................................. 40

12 Kannen kuva: Mika Ahonen

2

JärjestÜyhteydet....................................... 42 – Tuomme tulevaisuutta, kun kerromme tyÜelämätietoa opiskelijoille. Sitä eivät oppilaitokset juurikaan tarjoa, sanovat Kemin InsinÜÜrioppilaiden aktiivit.

Jäsentietopalvelu ..................................... 43


1.9. numero 5/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi

34

Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Opiskelijan kannattaa tarkistaa muistilistasta, onko kaikki varmistettu ennen työsopimuksen tekoa.

Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2011 6.10., 10.11., 15.12. Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

39 UUSI

INSINÖÖRI

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

Nuoret insinöörit ja insinööriopiskelijat kisailivat Dragon-melonnassa.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


     Katso lisää: mustatulevaisuus.fi

Sisäasiainministeriö | Oikeusministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | Poliisi | Tulli Verohallinto | Akava | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläketurvakeskus | Finanssialan Keskusliitto | Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Palkansaajajärjestö Pardia | Palvelualojen ammattiliitto PAM | Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT | SAK | STTK | Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL | Suomen Yrittäjät


pääkirjoitus

Lähde vaihtoon – kansainvälistyt itsekin Syyskuu 2011

K

ansainvälinen liikkuvuus on nostettu painopis-

”Näkee uusia paikkoja, tutustuu erilaisiin kulttuu-

teeksi korkeakoulujen kansainvälisyysstrate-

reihin ja oppii kieliä.” Näin summaavat Seinäjoelta Sak-

giassa vuoteen 2015. Se on myös yksi korkea-

saan vaihtoon lähtevät opiskelijat (ks. sivu 16).

koulujen tuloksellisuusmittareista.

Suosituimmat kohdemaat Suomesta lähteville ovat

Tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista ammatti-

jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi, Yh-

korkeakouluissa lähtee ulkomaille opiskelijavaihtoon

dysvallat ja Ranska. Kiina ja Thaimaa ovat kasvattaneet

keskimäärin 9 prosenttia opiskelijoista. Lisäksi kansain-

suosiotaan kovaa vauhtia, uusin tulokas listalla on Ko-

välisen harjoittelun suosio on kasvanut viime vuosina

rean tasavalta.

vaihto-opiskeluakin nopeammin. Naiset ovat aktiivi-

Lähditpä sitten vaihto-opiskelijaksi Euroopan unio-

simpia lähtijöitä, miehet ovat aliedustettuina, käy ilmi

nin Erasmus -ohjelman, korkeakoulusi omien vaihto-

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen

sopimusten tai ihan itse järjestämäsi yhteyden kautta,

CIMOn keräämistä tiedoista.

hyöty on varmasti sama.

Liikkuvuudessa on suuria maakunnallisia eroja.

Hankit työmarkkinoilla kallisarvoista kielipääomaa,

Aktiivisimmin sekä lähdetään vaihtoon että vastaanote-

tutustut eri kulttuurien edustajiin, rakennat verkostoja.

taan vaihto-opiskelijoita Etelä- ja Länsi-Suomen am-

Mitä muuta kansainvälistyvässä työelämässä enää tar-

mattikorkeakouluissa. Kansainvälisten asioiden hoita-

vitset sen laadukkaan insinöörikoulutuksesi tueksi.

minen on monesti myös resurssikysymys, eivätkä resurssit valitettavasti jakaudu tasaisesti. Miksi sitten kannattaa lähteä?

INSINÖÖRI

UUSI

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Vaihto-ohjelmien päähaku järjestetään joulu-tammikuussa, mutta vielä syksyllä ehdit hakea kevätlukukaudeksi jäljellä oleviin vaihtopaikkoihin.

5


uutisia

Uusi jäsenjärjestö liittymässä Uuden Insinööriliittoon N Tietotekniikan

palvelualan työntekijöitä edustava ammattijärjestö Tietoalan toimihenkilöt ry on liittymässä Uusi Insinööriliitto UIL ry:hyn. Järjestöt ovat käyneet keskusteluja liittymisestä koko kevään. Molempien osapuolten hallinnot suhtautuvat liittymiseen myönteisesti. Tietoalan toimihenkilöiden hallitus kokoontui 10.8. ja päätti kutsua koolle ylimääräisen yhdistyksen kokouksen, joka tekee lopullisesti päätöksen Tietoalan toimihenkilöiden puolelta. UIL:n hallitus on jo tehnyt asiasta myönteisen päätöksen. – Tällä ratkaisulla saamme entistä tehokkaampaa IT-alan työmarkkinaedunvalvontaa, toteaa Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja Jouko Malinen. – Harkitsimme ratkaisua pitkään ja kävimme läpi kattavasti eri vaihtoehtoja vahvistaa työmarkkinatoimintaamme ennen kuin päädyimme tähän ratkaisuun. Malinen korostaa, että vaikka hallitus onkin asian takana, vaatii se vielä yhdistyksen kokouksen hyväksynnän. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari pitää ratkaisua erittäin onnistuneena. – Tietoalan toimihenkilöiden liittyminen Uuteen Insinööriliittoon vahvistaa ratkaisevasti tietotekniikka-alan järjestäytymistä ja sitä kautta edunvalvontaa, toteaa Porokari. Tietoalan toimihenkilöiden ylimääräinen yhdistyksen kokous päätti asiasta kokouksessaan 27.8. Helsingissä. Uusi Insinööri -lehti meni painoon ennen sitä.

Suunnittelualalla kenttäkierros NYlemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan taustaryhmä tavoittelee syksyn neuvotteluissa suunnittelualalla työskentelevien reaaliansioiden nousua. Myös työehtosopimuksen tekstejä halutaan kehittää edelleen.

6

Työsuojeluvaalit loppuvuonna

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus jouduttiin sanomaan irti, koska keväällä ei päästy ratkaisuun syksyn palkankorotuksista. Sopimuksen voimassaolo päättyy 30.9. Tällä tietoa syyskuun aikana käytäviä työehtosopimusneuvotteluja tuetaan 19 tilaisuuden kenttäkierroksella. Kierros alkaa 12.9. ÅF Consultilta Vantaalta ja päättyy Etteplanin ja CTS Engtecin tilaisuuteen Kouvolassa 29.9. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita yrityksen kaikki ylemmät toimihenkilöt. Tilaisuuksissa tarkastellaan toimialan näkymiä, alan palkkauksen ja työehtojen kehitystä sekä kerrotaan YTN:n työehtosopimustavoitteista. Kenttäkierroksella YTN haluaa lisäksi kuunnella jäsenkuntansa näkemyksiä ja kokemuksia. Yrityskohtaisten tilaisuuksien lisäksi järjestetään kaksi alueellista tilaisuutta: Tampereella 22.9. ja Oulussa 27.9. Myös muilla sopimusaloilla suunnitellaan kenttäkierroksia. Lisätietoja: www.ytn.fi.

N Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on päättymässä ja on aika järjestää uudet vaalit marras-joulukuussa 2011 yksityissektorin työpaikoilla: palvelualoilla, kuljetuspalveluissa sekä teollisuusaloilla. Uusi toimikausi koskee vuosia 2012–2013. Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä toistaiseksi. Työnantaja toimii itse työsuojelupäällikkönä, ellei hän ole tehnyt nimitystä. Lue lisää aiheesta: www.insinoorilehti.fi.

UIL:n syyskiertue starttaa syyskuussa

Teknologiateollisuuden liitot valmistautuvat yhdessä neuvotteluihin

N UIL:n syyskiertueen tilaisuuksiin on koottu rautaisannos tietoa ja käytännön vinkkejä. Kiertueella liiton näkökulmaa valaisee puheenjohtaja Pertti Porokari. Liiton lakimiehet tarkastelevat työelämän sopimuksia ja alueasiamiehet pureutuvat palkka-asioihin. Syyskiertueen päivämäärät ja paikat: 22.9. Helsinki 23.9. Lahti 30.9. Jyväskylä 5.10 Joensuu 6.10. Kouvola 11.10. Rovaniemi 12.10. Oulu 17.10. Turku 19.10. Rauma 25.10. Seinäjoki 26.10. TampereeHHh Lisätietoja: www.uil.fi/kiertue

N YTN,

Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro valmistautuvat syksyn työehtosopimusneuvotteluihin yhdessä. Tarkoituksena on saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos koko teknologiateollisuuden henkilöstölle. Liitot ovat laatineet teknologiateollisuuden työpaikkojen luottamusmiehille vastattavaksi kyselyn, jotta neuvotteluja varten saataisiin mahdollisimman kattava kuva alan yritysten taloudellisesta tilanteesta, työllisyydestä ja tilauskannasta. Kyselyn tulokset selviävät lähiaikoina. Syksyn sopimusneuvotteluista odotetaan vaikeita. Liitot kehottavatkin työpaikkojen luottamusmiehiä valmistautumaan syksyllä painostustoimien käyttöön ja rakentamaan työpaikoilla yhteyshenkilöverkostoa mahdollisien työtaisteluiden varalta.


neuvottelujohtajan palsta

Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Mikä tupossa on vikana? Eduskuntavaalien ja uuden kokoonpanon omaavan hallituksen myötä on valtion huomio kohdistunut aiempaa enemmän tulopoliittisen kokonaisratkaisun eli tupon rakentamiseen. Kyllä, tuposta on silloin mielestäni kysymys, kun palkkoja, työelämän kehittämistä ja parlamentaarista päätöksentekoa yritetään sovitella yhteen siten, että se kaikille osapuolille sopisi. Lehtitietojen – jotka eivät aina ole absoluuttinen totuus – mukaan tupoa kannattavat palkansaajakeskusjärjestöt ja vastustaa kovimmin työnantajien EK. Hallitus on sitten jakautunut eri leireihin, mutta kasvot asialle on ottanut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Hallitus kokonaisuudessaan toivoo kyllä yhteiskuntarauhaa luovaa sopimusta, mutta sitten sen sisällöstä ollaan ymmärtääkseni esimerkiksi palkanmuodostuksen suhteen eri mieltä. Eli suomeksi sanottuna: sovitaanko korotukset keskitetysti vai yrityksissä? EK:n puolelta asian kasvoiksi on nostettu aivan oikein toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, joka ainakin elokuussa kyseenalaisti tupon kysymällä, miksi palkoista pitäisi sopia keskitetysti, kun maksuvara syntyy yrityksissä. Tähän on sinänsä helppo vastata: kyse on solidaarisuudesta eri alojen ja ryhmien kesken. Ideahan tupossa on juuri ollut, että hyvinvointia on pyritty jakamaan myös niille sektoreille, joiden tuottavuus, kilpailukyky tai jokin muu lisäarvon tuottamista kuvaava sana ei ole huippuunsa viritetty. Käymme siis osaltaan myös arvokeskustelua siitä, millaisen suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa haluamme. ttt Ideologisen keskustelun sijaan pöydällä olevia asioita on analysoitu mielestäni aika niukasti. Yritetään siis vähän katsoa mahdollisen paketin sisälle. Itse olen keskustelusta poiminut seuraavia elementtejä: maltilliset palkankorotukset, yhteisöveron roima lasku, maltillinen tuloveron kevennys, arvonlisäveron mahdollinen nosto sekä EK:n toive työrauhasäädösten tiukentamisesta. Näillä asiakokonaisuuksilla tavoitellaan palkansaajien ostovoimaa, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä.

UUSI

INSINÖÖRI

Tässä paketissa ainoa ostovoimaa lisäävä elementti on tuloveron lasku. Suomen valtio ottaa ensikin vuonna näillä näkymin seitsemän miljardia euroa lisälainaa. Eikö meidän nimenomaan pitäisi huolehtia siitä, että verokertymä pysyy kutakuinkin entisenlaisena, ettei lainanotto entisestään lisäänny? Työllisyyttä kasvattava elementti on yhteisöveron lasku, joka siis keventää yritysten maksamaa tuloveroa. Tällä pyritään houkuttelemaan lisäinvestointeja Suomeen, mutta mitään takuita sen vaikutuksesta ei siis ole. Yritysten maksama veroaste sen sijaan takuuvarmasti pienenee. Veroissa säästetty osuus voidaan maksaa ulos pääomatuloina. Monia irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja seuranneena uskallan väittää, että yritysverotus ei koskaan ole ollut se tekijä, minkä johdosta henkilöstön vähentämiseen on päädytty. Yritysten kilpailukyky sen sijaan rakentuu siitä, että ollaan parempia kuin kilpailijat siinä mitä tehdään. Arvonlisäverosta voi todeta, että täysimääräisesti sen maksaa vain kaupankäyntiketjun lopussa oleva kuluttaja. Yrityksethän voivat vähentää maksetun arvonlisäveron omista ostoistaan. ttt Paineet syksyn palkkaneuvotteluissa ovat siis taas kerran melkoisen kovat. Esimerkiksi teknologiateollisuuden jäsenet ovat viimeisen kahden vuoden ajanjaksolla tyytyneet kahden prosentin nimelliskorotuksiin, kun samaan aikaan muilla sektoreilla korotukset ovat olleet jopa kolminkertaisia. Vientiteollisuudesta on samaan aikaan myös hävinnyt tuhansia työpaikkoja. Tämän joustamisen jälkeen he eivät varmasti ole valmiita ”maltillisiin palkankorotuksiin” yllä kuvatulla paketilla. Tuotanto ja tavaravienti ovat kai kaikesta huolimatta elpyneet ja yrityksillä menee tällä hetkellä selvitystemme mukaan kohtuullisen hyvin. Nyt on tavalla tai toisella meidän vuoromme.

7


kolumni

Sami Lehtinen IOL:n hallituksen jäsen, vastuualueena koulutuspolitiikka

Opetusministeri joutuu leikkaamaan menoja

H

allitus saatiin kuin saatiinkin vaihdettua menneenä kesänä. Tilanne näytti paikoin jo toivottomalta. Hallitukseen opetusministeriksi Henna Virkkusen tilalle valittiin demareiden Jukka Gustafsson. Gustafsson on pitkän linjan poliitikko ja onkin ollut monen hallituksen salkkujenjakoarvailuissa mukana. Nyt hänelle paikka aukeni, mutta hankalalla hetkellä. Media sekä oppositio ovat pitäneet Kreikkaa ja EU:n kriisimaita jatkuvasti pinnalla. Tämä on poistanut huomion monesta muusta asiasta, kuten tulevista menoleikkauksista ja veronkorotuksista täällä kotimaassa. Menoleikkauksia on luvassa myös Gustafssonille. Meitä opiskelijoita kiinnostavat menoleikkauksista eniten opiskeluun liittyvät seikat. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu leikkauksia myös koulutuksesta. Leikkaukset koskevat kaikkia asteita – myös ammattikorkeakouluja. Käytännössä leikkaukset tarkoittavat aloituspaikkojen vähentämisiä ja luultavasti sivupisteiden lakkautuksia. Lukiot sekä ammattikoulut ovat myös saksien välissä. Opetusministeri Gustafsson ei halua ottaa sen enempää kuin edeltäjänsäkään kantaa ammattikorkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Tämä on kuitenkin sellainen asia, että jossain vaiheessa siihen on pakko ottaa kantaa, ja hetki tulee olemaan tällä hallituskaudella. Säästöjä on pakko saada. Opetusministeriö on painostanut ammattikorkeakouluja tiivistämään yhteistyötään ja rivejään. Suurempia fuusioita ei ole vielä tullut, mutta on mahdollista, että esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluilla ei enää kohta ole erillisiä rehtoreita. Kuulostaa läheiseltä yhteistyöltä. Insinöörejä ja insinööriopiskelijoita leikkaukset koskettanevat lähinnä tietotekniikan puolella. Todennäköisimmin muita insinöörialoja ei karsita ainakaan merkittävästi. Tämä on hyvin valitettava seikka. Niin Uusi Insinööriliitto kuin Insinööriopiskelijaliitto ovat ajaneet jo pitkään aloituspaik-

8

kojen karsimista. Ei ole järkeä kouluttaa viittä insinööriä, jos kahdelle on töitä. Pahin tilanne syntyy, mikäli leikkaukset tehdään vain ottamalla siivu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta pois. Tällöin ammattikorkeakoulut joutuvat kasvattamaan luokkakokojaan ja irtisanomaan henkilökuntaansa. Valitettavasti irtisanomiset koskettavat usein nimenomaan opetushenkilökuntaa. Toinen uhkakuva on, ettei opetusministeriö määrittele tarkasti aloituspaikkaleikkauksien kohdetta ammattikorkeakouluille. Insinöörikoulutuksesta ammattikorkeakoulu saa hyvät rahat, mikä kasvattaa paineita lisätä nimenomaan insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja, sillä aloituspaikkojen vähennykseen liittyvät keskustelut ovat painottuneet humanistisille aloille. Aloituspaikkojen karsiminen on hyvä asia, sillä kaikille valmistuneille ei ole töitä. Pystyäksemme kuitenkin kilpailemaan laadukkailla insinööreillä globaaleilla markkinoilla on koulutukseen panostettava. Suomen pitää leikata aloituspaikkojen määriä, mutta ei koulutukseen käytettävää rahaa. Koulutukseen satsaamatta jättäminen on aina lyhytnäköisyyttä.

Pahin tilanne syntyy, mikäli leikkaukset tehdään vain ottamalla siivu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta pois.


puheenjohtajan palsta

Uusia kuvioita Uudessa Insinööriliitossa Pertti Porokari

Syyskuu 2011

L

iitoissa ei voida jäädä paikallaan polkemaan, vaan

jäseneksi kannattaa tehdä. Hallitus päätti kutsua koolle

koko ajan on seurattava aikaa ja kyettävä uudis-

ylimääräisen yhdistyksen kokouksen päättämään asiasta.

tumaan. Pari vuotta sitten kilpailutimme kaikki

Meidän hallituksemme oli tehnyt myönteisen, yksimie-

vakuutustoiminnot ja saimme jäsenillemme huomattavaa etua.

lisen päätöksen jo heinäkuussa. Yhteen liittyminen on osapuolille luontevaa, sillä

Nyt oli vuorossa jäsenetulehtemme, Talentumin

suuri osa Tietoalan Toimihenkilöiden jäsenistä on insi-

Tekniikka ja Talous. Sama tilanne, kilpailutus kannatti.

nöörejä ja työtehtävät teknisiä. Meillä taas on valmiina

Saamme vuoden alusta jäsenillemme täysin uuden, laa-

tuhansia alalla työskenteleviä jäseniä.

dukkaan tekniikan, talouden ja työelämän aiheisiin kes-

Synergiaedut ovat selkeät ja liittymiselle on järkipe-

kittyvän viikkolehden ja lukuisia uusia etuja jäsenil-

rusteet. Väkisin rakennetut keinotekoiset yhteenliitty-

lemme. Lehden kustantaa Sanoma Magazines Finland.

miset eivät yleensä toimi, vaan raukeavat omaan mahdottomuuteensa ennemmin tai myöhemmin.

Kevät ja kesä ovat olleet todella työn täyteistä aikaa lii-

Yksi suurimpia asioita yhteen liittymisessä on neu-

tossamme. Olemme käyneet neuvotteluja Tietoalan

votteluoikeuksien siirtyminen Insinööriliitolle. Syksyn

Toimihenkilöiden liittymisestä meidän jäsenyhdistyk-

työehtosopimusneuvottelut käydään siis heti Uuden

seksi. Tavoitteena oli löytää ratkaisu, jossa jäsenen

Insinööriliiton nimissä. Aloitamme näin oman työeh-

asema paranee. Molemmat osapuolet siis lähestyivät

tosopimustoiminnan. Sopimuksen pysyminen omissa

asiaa puhtaasti jäsenen näkökulmasta. Silloin ratkaisun

käsissä olikin Tietoalan Toimihenkilöille tärkein asia ja

löytyminenkin on helppoa.

tämän pystyimme takaamaan.

Kävimme asioita läpi tarkasti Tietoalan Toimihenkilöiden hallituksen kanssa 10.8.2011. Lopuksi he pää-

Toivotamme uudet ystävämme lämpimästi tervetulleeksi!

tyivät yksimieliseen ratkaisuun, että liittyminen meidän

UUSI

INSINÖÖRI

9


jäsenedut

Uusi jäsenetulehti

      



ja runsaasti muita lehtietuja



      



    



UIL:n jäsenetulehti vaihtuu ensi vuoden alussa, kun Sanoma Magazines Finland (SMF) tuo markkinoille uuden, modernin tekniikan viikkolehden. YhteistyÜsopimus laajentaa tuntuvasti myÜs muita UIL:n jäsenten lehtietuja.

          

 



             

  

          

  



 



 



  

 

    

ekniikan viikkolehden ensimmäinen numero ilmestyy perjantaina 13.1.2012. Uutuutta on suunniteltu jo tämän vuoden alusta lähtien, ja suunnittelutyÜssä Sanoma Magazines Finland ja UIL ovat tehneet hyvää yhteistyÜtä. – Uusi lehti palvelee kaikkia tekniikan aloilla tyÜskenteleviä asiantuntijoita ja päättäjiä. Viikkolehti pitää lukijansa ajan tasalla tekniikassa, taloudessa ja tyÜelämässä, sanoo toimitusten esimies Tapio KivistÜ, joka on vetänyt uuden leh-

T

den sisällÜn suunnittelua SMF:n SisältÜyksikÜssä. – Haluamme nostaa yritysten ja organisaatioiden lisäksi näkyville ennen kaikkea tekijÜitä. Lehden pitää tukea lukijoiden ammattitaitoa ja arvoa tyÜmarkkinoilla, hän jatkaa. Lehti ilmestyy ensi vuonna 40 kertaa eli loma-aikoja lukuun ottamatta joka viikko. Se kokoaa ja listaa aina perjantaisin viikon tärkeimmät uutisasiat, pureutuu ketterästi kiinnostaviin ilmiÜihin, taustoittaa isompia teemoja ja esittelee

  

  

  

     

 



                

  niikka tek

ä tyÜeläm

 

talous

    

    

 

        

  



             

 

 





      

 



  

 

 

 

       

       

Uusi jäsenetulehti tarjoaa lukijoilleen runsaan ja monipuolisen sisällÜn.

mielenkiintoiset tekniikan alan ihmiset. Kevyempääkin materiaalia lehteen mahtuu. – Tiedostahan ei nykymaailmassa ole pulaa, mutta olennaista on arvottaa, taustoittaa ja tarjoilla tärkeimmät asiat kiinnostavasti, asiantuntevasti ja napakasti. Lehdessä pitää olla myÜs elementtejä, jotka tekevät eri aiheet kiinnostavaksi kaikille lukijoille. Uskomme esimerkiksi, että lukijoita kiinnostaa aina, miten asioita on ratkaistu muissa tyÜpaikoissa, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat tai vaikkapa millaisiin uusiin tyÜelämän virtauksiin pitää varautua, KivistÜ arvioi. TyÜelämän aiheet saavat tilaa

UIL:n Pertti Porokari (vas.), SMF:n Petri Karjalainen, SMF:n Tapio KivistÜ, UIL:n Mikko Wikstedt ja SMF:n Heikki Nurmela ovat valmistelleet yhteistyÜssä uutta jäsenetulehteä. Kuva: Tuomas Kolehmainen / Sanoma Magazines Finland.

10



    

              

Lukijoiden kannalta merkittävä osio uudessa lehdessä on rekrytointisivut, jonne kootaan alan tyÜpaikkailmoitukset sekä tyÜelämään liittyviä juttuja ja haastatteluja. Merkittävä osa mediakokonaisuutta ovat myÜs lehden nettisivut, jotka avau-




Parempaa lukemista insinööreille usi Insinööriliitto kilpailutti alkuvuonna jäsenetulehtensä. Kilpailutuksen voitti Suomen johtava aikakauslehtikustantaja Sanoma Magazines Finland (SMF). Perusteina oli muun muassa selkeästi edullisempi hinta. SMF myös nähtiin jäsenten kannalta ammattimaisemmaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi kumppaniksi. – Tekniikan viikkolehti on erittäin tärkeä etu jäsenillemme. Uuden lehden konsepti ja sen takana oleva vahva osaaminen vakuuttivat meidät siitä, että suomalaiset insinöörit saavat jatkossa entistäkin parempaa luettavaa, sanoo UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari. – Tavoitteenamme on pitkä yhteistyö, hän jatkaa. Koska UIL on mukana suunnittelemassa uutta lehteä, siitä muodostuu jäsenistön näköinen, oma lehti. Lehden suunnitteluvaiheessa se voidaan kohdentaa tarkemmin muun muassa eri ikä- ja ammattiryhmille. Uudessa lehdessä näkyy alueellisuus, sillä Sanomalla on laaja free lance -toimittajien verkosto maakunnissa. Heidän kauttaan lehteen saadaan myös paikallisia aiheita. UIL tilaa lehden jäsenkunnalleen. Sen saavat automaattisena jäsenetuna myös kahden viimeisen vuoden insinööriopiskelijajäsenet. (KT)

U

Ensi vuonna UIL:n jäsenet voivat tilata Sanoma Magazines Finlandin (SMF) lehtiä edulliseen jäsenetuhintaan.

tuvat samaan aikaan paperilehden ensimmäisen numeron kanssa. Myös mobiili- ja tabletversiot ovat jo suunnittelussa. Lehden päätoimittajana aloittaa syyskuun alusta Marko Haikonen. Hän siirtyy tehtävään SMF:n sisältä. Haikosen lähempi esittely ja tarkempaa tietoa uuden lehden sisällöstä kerrotaan syksyn aikana – muun muassa nimi paljastetaan elo-syyskuun aikana. Nimen testauksessa on ollut mukana monia UIL:n jäseniä. Viikkolehden lisäksi UIL:n ja Sanoma Magazines Finlandin kesäkuussa solmima yhteistyösopimus tuo runsaasti uusia lehtietuja jäsenistölle. Suomen johtavan aikakauslehtikustantajan SMF:n valikoimassa on laaja valikoima tekniikka-, naisten-, yleis- ja lastenlehtiä. Monet lehdistä ovat oman alueensa markkinajohtajia. Valikoimaan kuuluvat muun muassa Tietokone, MikroBitti, Auto Bild, Tiede, Me Naiset, Kodin Kuvalehti, Gloria ja Aku Ankka. – Ensi vuonna UIL:n jäsenet voivat tilata näitä lehtiä edulliseen jäsenetuhintaan, lupaa johtaja Heikki Nurmela SMF:stä. Jäsenetulehtivalikoimaa ja tarjouksia esitellään tarkemmin myöhemmin syksyllä muun muassa tässä lehdessä. N UUSI

INSINÖÖRI

11


edunvalvonta – opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: Mika Ahonen

Aktiivisia insinööriopiskelij

Kemin Insinöörioppilaat KeIO valittiin viime vuoden lopulla IOL:n vuoden paikallisyhdistykseksi. Perusteena on loistavasti sujunut uusien opiskelijoiden jäsenrekrytointi. Valinta olikin mukava lahja tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävälle yhdistykselle.

12


joita pohjoisesta

eIO:n jäsenmäärä oli viime vuosina hiipunut, joten oli paljon potentiaalia rekrytoida lisää. – Viime vuonna aktivoiduimme ja pidimme paljon standeja uusille opiskelijoille, kertoo Jukka Väisänen, viimevuotinen yhdistyksen puheenjohtaja. Tammikuussa aloitti yksi ryhmä, johon keskityttiin heti, jotta he liittyivät oitis jäseniksi. – Kuulostelimme ständeillä, miksi aikaisemmin aloittaneet eivät olleet liittyneet jäseniksi. Sen perusteella tehostimme markkinointia ja perustelimme, miksi heidän kannattaa liittyä, Väisänen jatkaa. Hänen mukaansa monet sanoivat, ettei heille kerrottu kunnolla opintojen alussa, miksi kannattaa liittyä tai mikä Insinööriopiskelijaliitto oikein on. Väisänen aprikoi, että jos on pitkään ollut mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa, niin asiat tuntuvat itsestään selviltä ja vaikeata huomata, mitä tietoa uusi tarvitsee.

K

Jukka Väisänen (vas.), Liisa Hepola, Dani Alaraudanjoki, Elisa Anttila ja Ida-Mari Lammi pohtivat kesällä, miten hyvin lähtenyttä uusien opiskelijoiden rekrytointia jatketaan ensi lukuvuonna.

>>

UUSI

INSINÖÖRI

13


edunvalvonta

Jo tyÜelämään siirtyneen Väisäsen mielestä opiskeluajassa parasta oli puheenjohtajavuosi. – Ei puheenjohtajuus opinnoilta aikaa syÜnyt, vaan enemminkin vapaaajasta. Valmistuin tavoiteajassa, ensimmäisenä pitkään aikaan KeIO:n puheenjohtajista. Hän oli erilaisissa tyÜryhmissä mukana, ja sitä kautta paljon paremmin sisällä koulun asioissa. Kun tiesi, mitä tapahtuu ympärillä, pystyi vaikuttamaan paremmin. Yhdistys tarjoaa tietoa ja tapahtumia Näistä kemiläisistä moni on valmis lähtemään tyÜn perään etelään, vähintäänkin hakemaan uralle vauhtia, jos valmistumisen jälkeen pohjoisesta ei lÜydy tÜitä. Moni on myÜs halukas palaamaan.

– Koska uusi opiskelija ei tunne jäsenyyden hyÜtyjä, niin hänelle on aluksi selvitettävä pääkohdat niistä. Porkkanoina syksyn uusille oli kirjakaupan lahjakortti, jolla sai muutaman prosentin alennuksen. Liiton asiamiehet tarjosivat sämpyläkahvit standeillä liittyneille. Uusi hallitus kopioi rekrytahdin edeltäjältään

Vuoden vaihteessa vaihtui koko KeIO:n hallitus. Nykyinen hallitus halusi jatkaa hyvin käyntiin lähtenyttä jäsenrekrytointia. Tänä vuonna on pidetty standejä heti tammikuusta alkaen. Syksyllä on tavoitteena saada kaikki uudet opiskelijat liittymään. Hallitus toteaa realistisesti, etteivät he voi saada niin paljon uusia jäseniä kuin viime vuonna. Lähes kaikki, jotka voivat liittyä, ovat jo liittyneet. – Kuitenkin 18 uutta opiskelijaa aloitti tammikuussa ja saimme 23 uutta rekrytoitua. Aloitimme hyvin, hehkuttaa KeIO:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Dani Alaraudanjoki. – Määrällisesti emme pääse samaan 14

rekrytointitulokseen, mutta suhteellisesti voimme päästä parempaankin, hän jatkaa. Opintoja ja yhdistystoimintaa sopivassa suhteessa

Hallituksen sihteeri Liisa Hepolalle paikallisyhdistystoiminta tuo vaihtelua opintoihin: opiskeluaika ei ole pelkkää puurtamista. Paikallisyhdistys tarjoaa paljon vapaa-ajan toimintaa. – Olen saanut uusia ystäviä. MyÜs varapuheenjohtaja Elisa Anttila on tutustunut laajemminkin insinÜÜriopiskelijoihin kuin ainoastaan oman luokan ihmisiin. Alaraudanjoki huomauttaa, että paikallisyhdistys tekee viihtyisän opiskelupaikan uusillekin opiskelijoille. – Koko ajan ei jaksa pelkästään opiskella ja lukea kirjoja kämpillä. Pitää olla jotain, joka rikkoo arjen rutiinit. Hallituksen tutor- ja kv-vastaava IdaMari Lammikin kiittelee paikallisyhdistystoiminnan tuovan vaihtelua opiskelijaelämään. – Verkostoituminen alkaa opintojen alussa. Kun valmistuu insinÜÜriksi, niin on tuttuja tÜissä ympäri maata.

Paikallisyhdistysten ykkÜstehtäviä ovat opiskelijaetujen ajaminen ja aktiviteettien järjestäminen. IOL:n paikallisyhdistyksellä tärkeä rooli on myÜs kertoa tyÜelämäasioista sekä siitä mistä saa lisätietoa tai kenen puoleen kääntyä. KeIO:n suunnitelmissa syksylle on KeIO:n 20-vuotissynttäreiden järjestäminen. Kesällä oli vielä suunnitelmat kiinni laittamatta: tuleeko kutsuvierastapahtuma vai kaksi eri tapahtumaa, jolloin kaikki voisivat juhlia. Syksyllä alkaa IO-päiviin valmistautuminen. Tarjolla on myÜs Pohjois-Suomen insinÜÜriopiskelijoiden kokoontuminen. Sählyturnauskin on tulossa. Tapahtumia on paljon ja jokaiselle aktiiville riittää tÜitä ja järjestelyjä. – InsinÜÜriopiskelijat ovat bileiden perässä: rastibileet ovat suosituimpia. Sählyturnaus kerää urheilutapahtumista eniten porukkaa, opiskelijat arvioivat. N

Kemiläisten vinkit uusille opiskelijoille: t "LUJWPJEVKBNFOFKPLB QBJLLBBOTVVOBQÊÊOÊ t 3FOOPTUJKBBWPJNJONJFMJO LBJLLJFONVLBBO QJUÊÊPMMB PNBBMPJUUFFMMJTVVUUB t 0QJOOPUQJUÊÊIPJUBB NVUUB OJJTUÊFJQJEÊPUUBBMJJLBB TUSFTTJÊ t 6TLBMMBPUUBBVVTJBIBBTUFJUB WBTUBBO t *UTFÊWBSUFOPQJTLFMMBBO LVOBMPJUBU OJJOLÊZPQJOOPU MPQQVVOBTUJ


Tuotantotaloutta opiskeleva Elisa Anttila arvostaa insinöörikoulutuksen käytännönläheistä opiskelutapaa sekä laajuutta ja monipuolisuutta. – Tuotantotalous yhdistää kahta minua kiinnostavaa alaa. Hän mielii lisää yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa, jotta opiskelijoiden työvalmiudet parantuvat, kun he tutustuvat, mitä kaikkea insinöörin toimenkuvaan voi kuulua. Anttila kehittäisi omaa koulutusohjelmaansa selkeyttämällä sisältöä ja toisaalta toteuttaisi useampien valinnaisten aineiden mahdollisuuden.

Sähkötekniikasta valmistuneen Jukka Väisänen mielestä amk-insinöörin koulutus on parhaimmillaan, kun teoriaopetus ja käytännön soveltaminen onnistutaan yhdistämään hyvin. – Sähkötekniikan insinöörejä tarvitaan moniin tehtäviin, jotka säilyvät tulevaisuudessakin ja joita ei voida siirtää ulkomaille. Hän toivoo, että aloituspaikkoja on kohdennettava enemminkin työelämän tarpeen eikä alan vetovoimaisuuden mukaan. Opintoihin hän olisi kaivannut hieman johtamisoppia, sillä monet sähköinsinöörit työskentelevät esimiehinä.

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Liisa Hepolaa tekniikka ja matemaattiset aineet ovat vetäneet aina puoleensa. Insinöörikoulutus tarjoaa riittävää laaja-alaisuutta. – Insinöörinä voi sijoittua hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Hän arvostaa oman koulutusohjelman tarjoamia hyviä työllistymisnäkymiä. Konepuolen koulutuksen pariin pitää kalastella yhä enemmän myös naisia ja ylipäätään insinöörikoulutukseen lisätä pakollista työharjoittelua.

Miten arvioit insinöörikoulutusta? Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija IdaMari Lammilla on taustallaan lukion lisäksi sähkö- ja automaatioasentajan koulutus. Sen tähden insinöörikoulutus tuntui luontevalta jatkokoulutukselta. – Jokainen opiskelee omasta tahdostaan ja sen huomaa oppilaissakin. Opinnot ovat haastavia, ja kun itse kokee onnistuneensa, kokee samalla aitoa ilon tunnetta. Lammin mukaan Kemissä insinöörikoulutus on erittäin perinteinen ja jopa hieman vanha-aikainen. Hän toivoo, että koulutusohjelmia päivitettäisiin nykyaikaisemmiksi.

UUSI

INSINÖÖRI

Sähkötekniikkaa opiskeleva Dani Alaraudanjoki perustelee insinööriopintojaan sillä, että hän on tietoa janoava ihminen ja kiinnostunut esimiehen asemasta työelämässä. Vapaaehtoisen opiskelijatoiminnan myötä hän on saanut erilaisia koulutuksia, joissa hän on tutustunut uusiin ihmisiin ympäri Suomea. – Se on antanut erilaista näkemystä opiskelusta muilla paikkakunnilla. Oman koulutusohjelman sisäistä ryhmähenkeä Alaraudanjoki kiittelee. Luokalla kaikki vetävät yhteen hileen ja auttavat toisia. – Kun kaikilla on sama päämäärä ja paljon tukea ympärillä, kaikki onnistuvat saamaan paperit ajallaan koulusta.

Opinnot ovat haastavia, ja kun itse kokee onnistuneensa, kokee samalla aitoa ilon tunnetta.

15


edunvalvonta – opiskelija-asiaa Teksti: Jari Hakala N Kuvat: Johannes Tervo

Pohjalaisopiskelijoista tehdään

euroinsinöörejä Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä opiskelevista tehdään euroinsinöörejä. Saksalaisen tekniikan opinahjon kanssa viritelty yhteistyö avaa mahdollisuuden kaksoistutkintoon. einäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä automaatiotekniikkaa opiskelevat elävät kauan odotettuja hetkiä. Saksan Aschaffenburgissa sijaitsevan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön kanssa pitkään viritelty yhteistyö on muuttunut suunnitelmista todeksi. Yhdeksän automaatiotekniikkaa opiskelevaa nuorta pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa sekä paineli Saksaan

S

Ville Yliaho (oik.) ja Jouni Laakso aikovat viettää Saksassa koko kolmannen lukuvuoden. Näin tulee hankituksi myös saksalainen insinööritutkinto.

16

ammentamaan oppia koko kolmanneksi lukuvuodeksi. Vuoden opiskelu saksalaisessa ammattikorkeakoulussa avaa pohjalaisopiskelijoille portin kaksoistutkinnon suorittamiseen. Näin Saksaan opiskelemaan lähteneet saavat käytännössä suoritetuksi myös saksalaisen insinööritutkinnon. Samalla karttuu kielitaito. Myös opiskeluun kuuluvan työhar-

joittelun voi suorittaa Saksassa. Neljännen ja samalla viimeisen opintovuoden opiskelijat suorittavat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opin ammentaminen perustuu oppilasvaihtoon. Saksasta Seinäjoelle saapuu saman verran opiskelijoita kuin Suomesta lähtee. Opetuskielenä kumpaisellakin opiskelijaryhmällä on englanti. Seinäjoen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan yksikön johtaja Hannu Reinilä hehkuttaa täysillä tarjolla olevan kaksoistutkinnon mahdollisuuksista.


Ville Yliahon mukaan Saksaan opiskelemaan lähtemisen myötä tutustuu sekä paikalliseen kulttuuriin että paikallisiin ihmisiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan yksikön johtaja Hannu Reinilä opastaa Saksaan lähtevää parivaljakkoa Ville Yliahoa (oik.) ja Jouni Laaksoa.

Jouni Laaksoa Saksaan opiskelemaan lähtemisessä kiinnostaa se, että kieliä oppii paremmin – samalla tulee tutuksi uusi paikka.

– Nykyisin kansainvälisyys on tärkeää yrityksille. Me halusimme tuoda kansainvälisyyden jo opintoihin. Kun on suorittanut kahden maan insinööritutkinnon, niin se on valtava etu työmarkkinoilla. Työpaikkaa voi yhtä hyvin hakea sitten Saksastakin, Reinilä sanoo.

Laaksoa kiinnostaa Saksaan opiskelemaan lähtemisessä etenkin se, että hän ei ole aiemmin hirveästi ole ollut ulkomailla. – Näin näen uusia paikkoja ja opin kieliä paremmin, Laakso sanoo. Yliahoa oppilasvaihdossa innostaa se, että näin hän pääsee tutustumaan maahan huomattavasti paremmin kuin turistina. – Saan kokea kulttuurin ja tutustua paikallisiin ihmisiin. Myös kielikokemusta tulee lisää.

Kielitaito karttuu

Eivätkä kahdessa maassa tapahtuvan opiskelun edut tähän lopu. Reinilä näkee myös muuta hyvää. – Kun opetuskielenä on englanti, niin siitä oppii käytännön englannin taidon. Kun muuten käytetään paljon saksan kieltä, niin silloin oppii saksan kielen. Opiskelijoista tulee hienosti sanottuna eurokansalaisia. Uskoisin, että tällaiset insinöörit kiinnostavat yrityksiä erittäin paljon. Yhdeksän koko lukuvuodeksi Saksaan lähteneen opiskelijan mukana matkaan lähti muutama opiskelija puolen vuoden vaihtoon. Näitä puolen vuoden pituisia vaihtoja on ollut jo aiemmin – niin opiskelijoille kuin opettajille. Myös näillä opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan vielä toiset puoli vuotta. Yhdeksän Saksaan opiskelemaan lähteneen joukkoon kuuluvat myös Ville Yliaho ja Jouni Laakso. Parivaljakko kiinnostui oppilasvaihdosta ja mahdollisuudesta kaksoistutkintoon heti, kun siitä kuulivat. Oppilasvaihtoa alettiin mainostaa reilu vuosi sitten. UUSI

INSINÖÖRI

Apua työn haussa

Yliaho lähti matkaan ilman suuria odotuksia – ja avoimin mielin. Työharjoittelupaikkaa ei kumpainenkaan nuori ole vielä itselleen katsonut. Reinilän mukaan mahdollisuus työharjoitteluun Saksassa voi avautua esimerkiksi paikallisen autoteollisuuden kautta. – Aschaffenburgin ammattikorkeakoululla on erittäin hyvät suhteen esimerkiksi BMW:n alihankkijoihin. Teollisuus yleensä on siellä päin hyvin paljon samanlaista kuin täällä Etelä-Pohjanmaalla, Reinilä kertoo. – Aschaffenburgin alueella on konepajateollisuutta, missä tarvitaan automaatioihmisiä, jotka osaavat tehdä laitteita ja suunnitelmia. Yliaho uskoo, että tulevaisuudessa työpaikkaa hakiessa auttaa se, että on näyttöä ulkomailla opiskelusta. – Olettaisin, että kaksoistutkinto on

tosi suuri apu työn hakemisessa. Yliaholla on jo aiemmin kokemusta ulkomailla opiskelusta, sillä hän vietti viime lukukaudella kolme kuukautta Shanghain yliopistossa. Opetus tapahtui englanniksi ja osittain kiinaksi. Oppilasvaihto laajenee

Reinilän mukaan eri kulttuurien tuntemusta vähätellään toisinaan: työnhaussa tästä on kuitenkin todellista hyötyä. – Kun käydään kauppaa vaikka saksalaisten kanssa, on erittäin suuri etu siitä, kun tunnetaan kulttuuria ja tiedetään, kuinka saksalainen insinööri ajattelee asioista ja mikä on maan tapa. Lähtökohdat toimia maassa ovat aivan toiset, kuin jos ei tietäisi maasta mitään. Matkaan lähteneet saivat avustusta matkakustannuksiin Seinäjoen ammattikorkeakoululta. Lisäksi he saavat vielä EU:n kuukausittain maksaman Erasmus-rahan. Opintotuet voi kuitata normaaliin tapaan myös Saksassa. – Opiskelijoiden asuntola sijaitsee ihan Aschaffenburgin ammattikorkeakoulun pihapiirissä. Olot lähteä sinne opiskelemaan ovat todella loistavat, Reinilä kertoo. Hänen mukaansa tulevaisuudessa oppilasvaihto jatkuu ja jopa laajenee. Vuoden Saksassa opiskelleet voivat Suomeen takaisin saavuttuaan kertoa kokemuksistaan Saksaan lähdössä oleville. – Toimimme eräänlaisina tutoreina, Yliaho sanoo. N 17


edunvalvonta – opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen NPiirros: Markku Haapaniemi

Opetuksen ja oppimisen merkitys uudelle tasolle Suomen ainoa mahdollisuus kilpailla insinöörikoulutuksessa on opetuksen laatu. Tekniikan tohtorin mukaan voimme olla edistyksellisiä luomalla uusia oppimismuotoja, joissa korostuu yhteisöllinen oppiminen ja joissa elinkeinoelämä on läsnä kampuksilla. nsinöörit työskentelevät jatkossa yhä monimuotoisemmissa tehtävissä. Insinöörikoulutus antaa valmiudet monenlaisiin työtehtäviin: hyvin teknisiin, mutta toisaalta myynti- ja markkinointitehtäviin. Tutkintoa voi suunnata sisällöllisesti monella tavalla ja myös työkokemusta hankkimalla. Lisäksi insinööriys on todella kansainvälinen ammatti. – Insinöörit ovat yritteliäitä, uusien työpaikkojen luojia. Heitä tarvitaan, jotta hyvinvointia pystytään ylläpitämään, sanoo tekniikan tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikki. Koulutusta pitää kuitenkin kehittää jatkuvasti. – Tekniikan korkeakoulutuksella on poikkeuksellisen tiivis suhde toimintaympäristöönsä. Kun toimintaympäristö muuttuu, se vaikuttaa suoraan tekniikan korkeakoulutuksen muutostarpeisiin. Haasteena on se, ettei toimita yksinomaan reaktiivisesti toimintaympäristön muutosten pohjalta, vaan vaikutetaan lisäksi korkeakoulutuksen kautta

I

ekniikan akateemiset TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikan yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin väitöstutkimus on strateginen ennakointitutkimus. – Ei siis pelkästään tutkita sitä, mitä voisi tapahtua, vaan miten aiomme tehdä sen, jotta toivottava tulevaisuus toteutuu. Mukana on vahvasti sidosryhmien sitouttaminen toivottavan tulevaisuuden tekemiseen. Tutkimusprosessien eri vaiheessa

T

18

toimintaympäristön kehittymiseen. Tuoreen tohtorin mukaan tarvetta on yhteisölliselle oppimiselle. Niin yksilöiden kuin organisaatioiden pitää kyetä oppimaan paremmin ja tehokkaammin. Nykyisellään tekniikan korkeakoulutus ei anna yhdessä oppimiselle riittävän hyviä valmiuksia. Korhonen-Yrjänheikki väitteli keväällä Aalto-yliopistossa suomalaisen insinöörikoulutuksen tulevaisuudesta. Hän tarkasteli tekniikan korkeakoulutusta kokonaisuutena: mukana oli insinöörikoulutus sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Jo opintojen aikana työkokemusta

– Insinöörikoulutuksemme yksi vahvuus on työkokemuksen hankkiminen. Monin paikoin maailmalla käytännön oppiminen alkaa vasta valmistumisen jälkeen, Korhonen-Yrjänheikki toteaa. Hänen mielestään työkokemusta pitää hyödyntää paremmin osana opintoja.

on ollut yli 150 ihmistä mukana, myös UIL:n ja TEKin toimistoilta. Tutkimuksessa on käytetty osallistavia ryhmätyömenetelmiä eli samantyyppisiä menetelmiä, joita tekniikan tohtorin mielestä pitäisi enemmän hyödyntää insinöörikoulutuksessa. Lisätietoja: www.foresight.fi/blogi/kirjoittajat/katikorhonen-yrjanheikki www.tek.fi/engineeringfuture

Insinööreillä on valmistumisvaiheessa keskimäärin reilun vuoden verran työkokemusta omalta alaltaan. Ajankohtainen keskustelu opintoaikojen lyhentämistarpeesta ei tue työharjoittelun tärkeyttä. Harjoittelu kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä insinööri osaa valmistuessaan. – Yhteisöllisen oppimisen valmiudet kehittyvät työelämässä muun muassa tiimityössä. Korhonen-Yrjänheikin mukaan insinöörikoulutuksessa pitää uskaltaa kokeilla ja tehdä virheitä, koska luovuus ja uuden kokeilu ovat oppimisessa tärkeitä, ennen kaikkea ryhmässä. Yhteisöllisen oppimisen perustana ovat luottamus, avoimuus ja sitoutuminen yhdessä tekemiseen. On myös kyettävä jakamaan omaa osaamistaan ja oppimaan muilta. Muita olennaisia valmiuksia ja taitoja ovat muun muassa hyvä itsetuntemus, hyvät viestintätaidot,


kaan olla kaikkialla samanlaista, vaan sen on oltava kunkin korkeakoulun strategiassa määritelty. Korkeakoulun tasolla määritellään strategiset kumppanit, joiden kanssa tehdään yhteistyötä syvemmin. On myös luotava järjestelmä opettajien työelämäkokemuksen ja täydennyskoulutuksen kartuttamiseen ja elinkeinoelämäyhteistyön lisäämiseen. Ammattikorkeakouluilla on vastuu oman alueensa kehittämisestä, mikä sisältää läheisen yhteistyön pk-yritysten kanssa. Käytännön kehitysprojektit pkyritysten kanssa, jotka tukevat samalla myös opetuksen kehittämistä, hyödyttävät eri osapuolia. Tekniikan koulutusyksiköiden lakkauttamisia harkittava

kyky kuunnella ja systeeminen ymmärrys. – Matemaattis-luonnontieteellisen pohjan ja tekniikan osaamisen tarve eivät katoa mihinkään, tekniikan tohtori painottaa. Sidosryhmäyhteistyötä on tiivistettävä

Myös organisaatioiden on kyettävä yhteisölliseen oppimiseen ja sidosryhmiä pitäisi sitouttaa vielä tiiviimmin korkeakoulujen kehittämiseen. Korhonen-Yrjänheikin mukaan tähän suuntaan on selkeästi edettykin, mutta vielä on paljon töitä. – Ammattikorkeakouluissa koulutuksen pitää olla jo lähtökohdiltaan työelämälähtöistä. Elinkeinoelämäyhteistyö ei ole luonteeltaan systemaattista, jotkut tekevät paljonkin, toisaalla tehdään vähemmän. Elinkeinoyhteistyön ei pidä kuitenUUSI

INSINÖÖRI

– Vaikka ammattikorkeakoulut palvelevat aluettaan, niiden täytyy myös erikoistua, Korhonen-Yrjänheikki sanoo. Tutkimusten mukaan eri yksiköistä valmistuvilla amk-insinööreillä on huomattavia eroja työllistymisessä. He eroavat toisistaan myös matemaattis-luonnontieteellisissä ja muissa työelämävalmiuksissa sekä tekniikan osaamisessa. – Kun eroja on samassakin koulutusohjelmassa, niin voi pohtia, minkälaisia eroja on koulutuksen laadussa. Uskon, että on tarvetta vähentää insinöörien kokonaiskoulutusmäärää ja lakkauttaa heikoimpia yksiköitä. Laadullista työllistymistä pitää mitata: työllistyykö omaa koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tätä mittaria on hyödynnettävä korkeakoulujen rahoituksessa. Kati Korhonen-Yrjänheikki ehdottaa väitöstutkimuksensa perusteella, että ammattikorkeakoululakia muutetaan: yliopettajan pätevyysvaatimuksiin pitää lisätä tohtorin tutkinnon rinnalle maisteritason tutkinto ja 10 vuoden työkokemus. – Jos on opettajana käytännönläheisessä ammattikorkeakoulussa, niin on oltava vahva käytännön pohja. Maisteritason tutkinto ja vankka työstä oppimisen kautta hankittu osaaminen on vähintään yhtä hyvä vaihtoehto yliopettajan työhön kuin tekniikan alan jatkotutkinto. N

Uusi opiskelija, vaadi uraohjausta oppilaitoksessasi! ekniikan tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikki kehottaa nuoria opiskelijoita miettimään heti opintojen alusta lähtien, millaista työtä haluaa tehdä. Insinöörit työllistyvät laajasti erilaisiin tehtäviin. Sen takia on tärkeätä, että hankkii työkokemusta opintojen aikana ja miettii järjestelmällisesti omaa uraansa. Opintojen aikana tutustuu paremmin tekniikan alaan ja parin erilaisen harjoittelupaikan kautta näkee paremmin, mistä pitää, mistä ei. Ei kannata kiinnittyä heti ensimmäiseen kesäpaikkaan. Iso osa insinööriopintojen kursseista on pakollisia, mutta usein esimerkiksi harjoitustöitä pystyy suuntaamaan oman kiinnostuksensa pohjalta. – Lisäksi kannattaa valita vapaaehtoisia kursseja, jotka tukevat toivottavaa uraa, Korhonen-Yrjänheikki vinkkaa.

T

Menkää vaihtoon ulkomaille! Kaikki tutkimukset osoittavat, että insinöörin työ ja toimintaympäristö ovat kansainvälisiä. Valmiuksia kansainvälisyyteen saa itse menemällä ulkomaille. Kielitaidon lisäksi oppii tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen yllättävissä tilanteissa. Korhonen-Yrjänheikki kannustaa verkostoitumiseen opintojen aikana: sekä muiden opiskelijoiden että harjoittelupaikkojen ihmisten kanssa. Hän muistuttaa myös, että oppilaitoksessa voi suorastaan vaatia uraohjausta.

19


edunvalvonta – opiskelija-asiaa Teksti: Kirsi Tamminen N Kuva: Mika Ahonen

Tornion alueella Outokumpu on suuri työnantaja, joka työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia. Kesällä yksi heistä oli insinööriopiskelija Janne Jauhola.

Kesä pomona

– Musiikissa, metsästyksessä ja kalastuksessa mieli lepää ja ne ovat vastapainoa työlle ja opinnoille, sanoo insinööriopiskelija Janne Jauhola.

20


evyseppä-hitsaajaksi valmistuneen Janne Jauholan kesä kului työnjohtajana kaukokylmäkeskuksen työmaalla, jossa hän oli pomona 20 miehelle. Outokumpu on keskuksen lopputilaaja ja YIT on rakennuttaja. Jauholan työnantaja KalsePiping Oy on YIT:n pääurakoitsija. Hän kertoo, että suuruusluokassa putkistourakka oli iso projekti. – Tähän projektiin palkattiin uusia työntekijöitä. Aluksi jännitti työmaa ja muiden suhtautuminen. Hän kuitenkin huomasi, että kun käyttäytyy asiallisesti omana itsenään, niin kaveritkin ovat asiallisia. – Hyvähenkisessä porukassa on mukava työskennellä. Itsekin olin mukana työntouhussa enkä pyörinyt ainoastaan konttorilla. Tietysti työhön kuului paljon muutakin: päivittäistä asennuspäiväkirjaa, viikkokokouksia sekä jatkuvaa yhteydenpitoa asiakkaaseen. – Ympärillä pyöri monia eri urakoitsijoita ja toimijoita, verkosto oli suuri. Syksyllä jatkuvat taas insinööriopinnot tuotantotalouden koulutusohjelmassa, mutta työpaikka KalsePipingillä on vakinainen. Opinnot ovat kuitenkin ensisijalla. Valmistuminen häämöttää ensi kesänä.

L

Harvemmin hitsaajan ura nousee

–Lähdin insinöörikoulutukseen, koska loppuelämää en halua olla hitsaaja, Jauhola sanoo. Hän pitää ammattikoulua hyvänä pohjana nykyisille opinnoille. Insinöörikoulutus on kasvattanut muun muassa suullisia ja kirjallisia sekä asioiden käsittelytaitoja. Vinkkejä on tullut nykyiseen työhön ja koulutuksesta saa enemmän irti, kun tuntee työelämää.

UUSI

INSINÖÖRI

– Työ oikeasti opettaa, koulusta saa perustuksia ja valmiuksia. Jauhola on ollut joka kesä töissä 15-vuotiaasta asti, viime vuodet putkitöissä. Nykyinen työnantajakin on ollut sama jo viisi vuotta. Joka kerta uudella työmaalla oppii jotain uutta ja joka kesä on tullut vaativimpia töitä. Kun on ollut yrityksessä kauan, oli luontevaa siirtyä esimiestyöhön. Jo viime kesänä hän tuurasi työnjohtajaa kesäloman ajan Keuruun lämpövoimatyömaalla. Jauhola pitää putkistoalaa haasteellisena, etenkin teollisuusputkistoalaaj jonka opetus kouluissa on todella vähäistä kaikilla kouluasteilla. Alalla on täysin omat standardinsa. Alalla työskentelevät ovatkin itseoppineita. Nuorena ulkomaille töihin

Janne Jauhola on kiinnostunut projektityöstä ja yritystoiminnasta. Projektiluonteisessa työssä työpaikka vaeltaa, joten Pohjois-Suomen lisäksi tutuksi ovat tulleet Ruotsi ja Norja. – Olisi kiva mennä pidemmälle ulkomaankomennukselle. Koska olemme niin lähellä rajaa, niin teemme töitä paljon Ruotsiin. Sinne pääsee nykyisen työnantajan kautta, mutta ei siitä pidemmälle. Vaikka Jauhola on kotiseuturakas, hän on valmis lähtemään töiden perässä tarvittaessa pidemmällekin. Tulevaisuuden haaveena on oma yritys. Realistina Jauhola tietää, että urakoitsijana aloittaminen vaatii paljon pääomaa. Sen tähden enemminkin konsultin työ kiinnostaa. – Jos pystyy kasvattamaan ammattitaitoa niin paljon, että voi toimia konsulttina projekteissa projektijohdon rinnalla. Ammattitaitoa tarvitsee vielä paljon kehittää, jotta uskaltaa ryhtyä yrittäjäksi, mutta aikaa on, kun ikävuosia on vasta 22. N

21


edunvalvonta Teksti ja kuva: Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

EMF näytti vihreää valoa fuusiolle U uden Insinööriliiton kahden hengen delegaatio – Pertti Porokari ja Ismo Kokko – osallistui Euroopan metallityöntekijöiden federaatio EMF:n neljänteen kongressiin. Kongressi pidettiin kesäkuussa Duisburgissa, Saksassa. Paikalla oli yhteensä lähes 600 osallistujaa, kutsuvieraat mukaan luettuna. Suomalaiset olivat edustettuina melko mukavasti, sillä naapurimme TEK:n lisäksi osallistuviin liittoihin kuuluivat Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro. Kongressin asialistalla oli hallinnollisten päätösten lisäksi järjestön tulevaisuuden kannalta erittäin keskeinen päätöskohta. Tämä oli eurooppalaisen ay-liikkeen suurfuusion todellinen käynnistäminen, jossa yhtyisivät Euroopan tasolla metalli-, kemian-, paperi-, energia- ja tekstiilityöntekijät yhden yhteisen keskusliiton alle. Tilaisuudessa fuusiota kannattavan puheenvuoron piti myös UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

Yhdistymisten kautta syntyvä teollisuuden suurjärjestö on aiempaa vahvempi neuvottelija koko Euroopassa mittakaavassa. Suomalaiset liitot tukevat tätä kehitystä.

Jäsenjärjestöjä on kuunneltava

Puheessaan Porokari korosti muun muassa, että fuusioitumiset ovat isoja asioita, joita ei pidä tehdä hätiköidysti tai ilman selkeätä syytä. Jäsenjärjestöjen ääntä on kuunneltava ja saatava selkeä kannatus, jotta kaikki voivat sitoutua ja nopeuttaa yhdessä fuusion käynnistymistä ja loppuun saattamista. Palkansaajapuoli on huomattavasti hajanaisempi ja näin ollen heikompi kuin työnantajapuoli. Meidän on kyettävä muodostamaan suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia ja ammennettava sieltä voimaa työnantajien sanelupolitiikkaa vastaan. Fuusion tuloksena meidän on osattava tehdä eurooppalainen ammattiyhdistysliike houkuttelevaksi myös nuorille. On kyettävä muuttumaan ajan hengen mukaisesti ja otettava nuoret mukaan toimintaan heti opiskeluvaiheessa. Nuorten on koettava, että liitto ajaa myös heidän asioita nyt ja tulevaisuudessa. Suomen ja oikeastaan koko Pohjoismaiden ammattiliittojen kanta on ollut valmisteluvaiheessa vahvasti fuusion puolesta, sillä meillä on totuttu tekemään asioita tuloshakuisesti ja tehokkaasti, demokraattista päätöksentekoa arvostaen. Vastustusta hankkeelle on tullut lähinnä EteläEuroopan suunnalta. Siellä pelkona on ollut, ettei 22

Pertti Porokari esitti UIL:n kannattavan puheenvuoron eurooppalaisten teollisuusliittojen yhtymisen puolesta.


oman kotijärjestön ääni kuulu samalla tavalla suurliitossa. Luonnollisesti jokaisen jäsenjärjestön painoarvo on äänissäkin pienempi. Neuvottelut jatkuvat ensi vuoteen

Yhtä kaikki, kokouksessa esitetty toimintamalli ja aikataulu hyväksyttiin yksimielisesti. Kun samansisältöinen viesti on saatu kahdelta muulta yhdisty-

vältä järjestöltä, fuusio on mahdollista saattaa hyvässä järjestyksessä loppuun. Neuvottelujen takarajaksi on asetettu kesäkuu 2012, joten työtä tällä aikavälillä riittää. Meidän näkökulmastamme tämä kehitys tuo myös tehokkuutta ja organisatorisen byrokratian vähenemistä. Jatkossa eurooppalaiset edunvalvontapalvelut ovat siis meidänkin saatavillamme yhden ja saman luukun periaatteella.

Merkittävää globaalin ay-liikkeen kannalta on se, että samanaikaisesti eurooppalaisen kehityksen kanssa vastaavaa yhdistymistä on lähdetty rakentamaan koko maailman tasolla. Me palkansaajat tarvitsemme vahvoja organisaatioita, jotka pystyvät tasaveroiseen dialogiin Euroopan unionin, Maailman kauppajärjestö WTO:n ja tarvittaessa globaalien yritysten kanssa. UIL:n on syytä tukea tätä kehitystä. N

Teksti: Hannu Saarikangas, johtaja

Haastava hallituskausi edessä koulutuspolitiikan saralla Pitkän väännön tuloksena syntynyt hallitusohjelma ei paljon lupaa koulutukselle. alouden tiukkuudesta johtuvat säästöpaineet tarkoittavat käytännössä merkittäviä leikkauksia ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Yhtä lailla kuuden puolueen tavoitteiden yhteensovittaminen hämärtää selkeää linjausta koulutuksen tavoitteiden suunnasta. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä kuulostaa kovin kaukaiselta ja epäuskottavalta, kun samanaikaisesti esimerkiksi ammattikorkeakouluilta on tarkoitus leikata runsaat 50 miljoonaa euroa, joka on noin viisi prosenttia tämän hetkisestä rahoituksen tasosta. Jos tuijottaa pelkkään ohjelmatekstiin, on sieltä toki nostettavissa esiin hyviä ajatuksia. Uuden Insinööriliiton vahvasti kannattamaa korkeakouluverkoston rakenteellista kehittämistä on tarkoitus jatkaa ja rahoitusjärjestelmä uudistaa. Yksiköitä on tarkoitus koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä oppilaitosja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä on tarkoitus lisätä. Yhteen kerääminen edellyttää kuitenkin samalla joidenkin yksiköiden lakkauttamista ja siihen tarvittavaa päätöksentekokykyä voi olla vaikea löytää maakunnista. Edellisellä hallituskaudella selvitte-

T

UUSI

INSINÖÖRI

lyssä ollutta ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Samassa yhteydessä esitetään ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistamista. Se lienee ainut paikka, jossa rakenteellisen kehittämisen edellyttämät lakkautukset ja yhdistämiset laajemmassa mitassa voidaan suorittaa. Toivoa sopii, että päätöksentekijöiden kantti kestää, sillä tasaisesti kaikilta ”juustohöyläämällä” ei korkeakoulukoulutuksemme laatu ja taso pysy kansainvälisten kilpailijoidemme tasolla. Korkeakoulutus säilyy duaalimallina

Hallitusohjelmassa luvataan säilyttää korkeakoulutuksen duaalimalli, mikä on nyt kuvattu korkeakoulusektorien tutkintojen erilaisina tavoitteina ja sisältöinä. Erilaisuutta tukee myös hallitusohjelmaan kirjattu kanta, jolla maisteritutkinto säilyy yliopistojen perustutkintona. Korkeakoulutuksen laadusta ja tasosta on puhuttu jo pitkään. Laadun parantamiseksi on hallitusohjelmassa useitakin kirjauksia. Opintojen ohjauksen tehostaminen kaikilla kouluasteilla auttaa myös koulutuksen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen, samoin korkeakouluihin pääsyn sujuvoittaminen.

Laadun arviointi alistetaan nykyistä selkeämmin kansainväliseen arviointiin, jolloin päästään oikeasti vertailemaan suomalaisen järjestelmän tasoa ja tuotoksia muiden maiden kanssa. Täydennyskoulutusta korkeasti koulutetuille

Työelämän nopeat muutokset on hallitusohjelmassa huomioitu korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamistavoitteena. Korkeakouluja kannustetaan muun muassa tarjoamaan aikuiskoulutuksena laajoja osaamiskokonaisuuksia, osia tutkinnoista ja muuta lyhytkestoisempaa koulutusta. Opiskelijoita lämmittää, tosin vasta hallituskauden lopulla, opintotuen sitominen indeksiin, jonka on suunniteltu tapahtuvan syyskuussa 2014. Samoin tutkintoon johtava koulutus pidetään maksuttomana. Koulutustarjontaa on hallitusohjelmassa kuvattu lisää niin aikuisille kuin nuorille. Esimerkiksi jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Lupauksia on siis paljon, hyviä sellaisia, mutta mistä resurssit? N 23


yhteiskunnasta Teksti: Esa Schön, lakimies, YTN N Kuva: Minna Virolainen

Sosiaalinen media

edellyttää hienotunteisuutta osiaalisen median suhdetta työelämään koskevat kysymykset ovat jälleen nousseet esille Helsingin käräjäoikeuden Bijou Brigitte -tapauksessa antaman ratkaisun myötä. Työntekijä oli perustanut työsuhteensa voimassa ollessa Facebook-sivuston. Sivustolla kerrottiin työnantajan irtisanoneen työntekijöitä, jotka olivat ryhtyneet hoitamaan työsuhteisiinsa liittyviä asioita ammattiliiton kautta. Sivustolla kehotettiin boikotoimaan työnantajaa. Käräjäoikeus katsoi työntekijän näin laiminlyöneen työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan. Toinen tuore esimerkki, jossa työntekijän katsottiin rikkoneen velvoitteitaan julkisuudessa antamillaan lausunnoilla, käsitteli työntekijän esiintymistä ”Totuuden hetki” -viihdeohjelmassa. Työntekijä oli ilmoittanut ohjelmassa työnantajansa nimen ja vastannut kysymyksiin tavalla, jotka voitiin tulkinta syrjiväksi ja rasistiseksi. Työntekijä oli lisäksi myöntänyt toimineensa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehelleen täsmentämättä kuitenkaan, oliko kysymys hänen sen hetkisestä vai aikaisemmasta työnantajastaan.

S

Työnantajan maine vahingoittui

Työtuomioistuimen mukaan työnantajan yrityskuva oli saanut kolhun. Työntekijä oli vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut tämän mainetta. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijä oli rikkonut työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan siinä määrin, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla oli ollut erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen. Edellä kuvatut tapaukset ovat konk24

reettinen esimerkki siitä, että työntekijän on pidettävä työsuhteeseen liittyvät velvoitteensa mielessä myös vapaa-ajallaan ja yhteyksissä, jotka eivät suoranaisesti liity työsuhteeseen. Erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa on syytä olla tarkkana, jottei tule epähuomiossa tai ajattelemattomuuttaan rikkoneeksi työsuhteeseen perustuvia velvoitteitaan. Jokainen on vastuussa mielipiteistään

Työntekijällä on työnantajaa kohtaan niin sanottu lojaliteettivelvoite. Sen perusteella ”työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa”. Velvoite on voimassa niin työssä kuin vapaa-aikana. Työntekijän on pidättäydyttävä myös vapaa-ajallaan työnantajaa vahingoittavasta toiminnasta. Hän ei esimerkiksi saa antaa työnantajasta haitallisia, paikkansa pitämättömiä lausuntoja. Toisaalta myös sinänsä totuudenmukaisten lausuntojen antaminen voi olla ristiriidassa lojaliteettivelvoitteen kanssa silloin, kun asian esiin nostamiselle ei ole hyväksyttävää perustetta, eli kun menettelyn ainoana tavoitteena on työnantajan vahingoittaminen. Kun on kysymys muusta kuin työnantajaan kohdistuvasta julkisesta arvostelusta, eli esimerkiksi mielipiteiden esittämisestä muissa kuin työhön liittyvissä yhteyksissä, tilanne on jossakin määrin ongelmallisempi. Jokaisella on perustuslaissa turvattu sanan ja mielipiteen vapaus sekä oikeus tuoda näkemyksiään vapaasti julki. Työsopimuslaissa on säädetty lisäksi, ettei työntekijää saa asettaa eriarvoiseen asemaan tai irtisanoa tämän mielipiteiden vuoksi.

Tästä huolimatta työntekijä on myös sananvapautta käyttäessään velvollinen pidättäytymään toiminnasta, joka voi aiheuttaa työnantajalle vahinkoa. Ajattelemattomuudella on hintansa

Kun työntekijän esittämät mielipiteet ovat yhdistettävissä työnantajaan, työntekijä voi joutua oikeudelliseen vastuuseen niiden työnantajalle mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta. Velvoite on korostunut erityisesti johtavassa asemassa olevien tai yrityksen edustajana suhteessa asiakkaisiin tai muihin sidosryhmiin toimivien työntekijöiden osalta. Bijou Brigitte -tapauksessa oli kysymys työntekijän vahingonkorvausvastuusta. Käräjäoikeus katsoi, että työntekijä oli pyrkinyt aktiivisesti vahingoittamaan työnantajan mainetta sosiaalista mediaa hyväksikäyttäen. Työntekijän olisi pitänyt ymmärtää menettelynsä vahingollisuus. Työnantajan korvausvaatimus kuitenkin hylättiin. Työnantaja ei ollut kyennyt yksilöimään aiheutunutta taloudellista vahinkoa, vaikka menettely oli omiaan vaikuttamaan työnantajan asiakaskunnan määrään ja heikentämään tämän houkuttelevuutta työnantajana. Tästä ei kuitenkaan pidä tehdä johtopäätöstä, ettei työntekijä voisi joutua oikeudelliseen vastuuseen työnantajalle aiheutuneesta vahingosta. Jos työnantaja pystyisi osoittamaan, että yrityksen liikevaihto on laskenut tai jokin tietty tilaus peruuntunut työntekijän toiminnan takia, työntekijä joutuisi todennäköisesti korvaamaan työnantajalle aiheutuneen vahingon. Jos työntekijä on menetellyt tahallisesti, hän on velvollinen korvaamaan vahingon kokonaan. N




   

    

 

 

    +       +++ +++ +  + %&,"&&,'" "%"--$ &#", %"",%"' #"(''&'% %%," "%#%&# &#'&&&'!#""&'" %,(''&'%"%%%""&& )-)"&,,'&%,,%&,&% (,, $  !           

 !!!     "!     

! !    !               !!

*'  UUSI

INSINÖÖRI

25


yhteiskunnasta Teksti ja kuva: Ari Hautaniemi

Web-neuvottelu helpottaa, muttei korvaa kokoustamista itkä ajomatka tärkeään palaveriin, jonka todellinen anti jää puolentoista tunnin istumisesta huolimatta vähiin. Puuduttava paluumatka imee viimeisetkin mehut, mutta konttorilla on vielä pakko käydä. Tämä on monelle tuttu tilanne, joka on kuitenkin vältettävissä – kiitos modernin tieto- ja viestintäteknologian. Etätyötä ja uuden ajan työtapoja tutkinut sosiologi Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta sanoo, että nykyteknologian avulla työtehtäviä on mahdollista organisoida ajasta ja paikasta riippumatta, ainakin periaatteellisessa mielessä. – Eri maihin hajautetut johtoryhmät, useammalla aikavyöhykkeellä toimivat tuotekehitysprojektit ja mobiili työ ovat esimerkkejä. Hissiyhtiö Kone on jo pitkään käyttänyt web-neuvotteluja, ja viime vuosina matkustelu on vähentynyt tuntuvasti. Pyöriä näkee osasyynä kehitykseen viimeaikaisen finanssikriisin. – Toinen tärkeä syy on ekologisuus. Huoli ilmastonmuutoksesta johtaa harkitsemaan etenkin lentomatkustamisen vähentämistä. Web- ja videoneuvottelulla tai niin sanotulla e-kokouksella tarkoitetaan tietoverkossa tapahtuvaa palaveria, jonka toteuttamisessa käytetään tietokonetta sekä siihen asennettua kokousohjelmistoa. Ohjelmisto mahdollistaa reaaliaikaisen äänen ja kuvan välittämisen monensuuntaisesti. Kehittyneeseen teknologiaan kuuluvat myös muut viestimismahdollisuudet, kuten chat- ja pikaviestit sekä esimerkiksi tietyllä kuvaruudun osalla kaikille osallistujille näkyvää ”fläp-

P

26

pitaulua” tai muuta muistiinpanovälinettä – aivan kuten tavanomaisessa kokouksessakin. Erot tyypilliseen sähköpostinvaihtoon ovat nekin huimat, kun spontaanisti syntyviä ajatuksia voidaan vaihtaa ja kehitellä reaaliajassa. Tekniikka tuskin e-kokouksen sudenkuoppa

Monella videoneuvotteluun osallistuneella on kokemuksia siitä, miten ääni katoaa, kuva häviää tai kone kaatuu. Pyöriä on kuitenkin toiveikkaampi. – Tekniikka on nykyisin jo riittävällä tasolla, joten sitä ei voi enää web-kokouksen sudenkuopaksi kutsua. Videoneuvotteluiden edut ovat selvät etenkin silloin, kun palaveriin osallistuu ihmisiä eri paikkakunnilta, mahdollisesti jopa eri maista. Jo pelkät matkakustannukset sekä matkaan käytettävä aika tekevät e-kokouksesta houkuttelevan ja edullisen vaihtoehdon. Yksinkertaisimmillaan videoneuvottelu ei vaadi paljoakaan investointeja, ohjelmistoja on tarjolla ilmaiseksikin. Sovellukset mahdollistavat tätä nykyä muun muassa kokousten videotallentamisen ja reaaliaikaisen dokumenttien esittämisen, jakamisen sekä muokkaamisen. Parhaimmassa tapauksessa kokoukseen osallistuminen ei ole lainkaan paikkaan sidottu, kun webkameralla ja kunnollisella verkkoyhteydellä varustettu kannettava tietokone kulkee mukana ja mahdollistaa mukaan hyppäämisen periaatteessa missä vain. Älypuhelinkehitys


Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa tärkeään palaveriin osallistumisen vaikka sitten laiturin nokasta. Mahdollisuudet ovat lupaavat – ainakin periaatteessa.

on johtamassa siihen, että pian taskussa kulkee sähköinen kokoustila. Kasvokkaista vuorovaikutusta on vaikea digitalisoida

E-kokouksissa on silti hankaluutensa. Kun e-palaveriin osallistuu ihmisiä eri puolilta maapalloa, aikavyöhykkeet tekevät tilanteen hankalaksi. Siinä missä suomalainen kokousjärjestäjä kutsuu kansainväliset kumppaninsa ottamaan osaa kokoukseen puoliltapäivin täkäläistä aikaa, sähköiseen palaveriin osallistuva newyorkilainen joutuu olemaan skarppina jo aamuviideltä. Partnerit Sydneyssä jatkavat työpäiväänsä e-kokouksella iltaseitsemältä. Haasteita syntyy myös siitä syystä, ettei teknologia täysin aina tavoita inhimillisen olemisen erityispiirteitä. – Kulttuurierot, huono valmistelu, liian monimutkaiset kokousasiat ja osallistujat, jotka eivät ole toisilleen tarpeeksi tuttuja, Pyöriä listaa asioita, joihin videoneuvottelu voi kaatua. – Videoneuvottelut eivät korvaa perinteistä vuorovaikutusta, koska sähköisen viestinnän ”kohinaan” hukkuu paljon sanatonta informaatiota. Hyvin järjestetyssä videokonferenssissa ilmeet ja eleet kyllä välittyvät, mutta tunnetilojen aistiminen on vaikeaa. Kasvokkainen vuorovaikutus on paras toimintatapa etenkin konfliktiherkissä tilanteissa tai silloin kun pitää rakentaa luottamusta esimerkiksi uuteen liikekumppaniin. – Tutun porukan kesken hyvin suunniteltu videokokous pelittää paremmin. Pyöriän mielestä on hyväksyttävä se, mihin sähköinen kokous taipuu ja mihin ei. – Luova ongelmanratkaisu ei videokokouksessa onnistu, vaan agendalla pitää olla selkeitä, nopeasti päätettäviä asioita. N UUSI

INSINÖÖRI

27


osaaminen Teksti ja kuvat: Maaria Laukkanen

The Green School Balilla opettaa ympäristötietoisuuteen Indonesiassa Balin alueella Badungissa sijaitsee kansainvälinen the Green School. Sen perustajien viesti on selkeä: vihreä, kestävä opetusmalli voidaan monistaa ympäri maailmaa. On vain muistettava kolme nyrkkisääntöä: ole paikallinen, anna ympäristön määrätä ja mieti, miten lapsenlapsesi haluaisivat sinun toimivan.

oulu on ollut toiminnassa nyt kolme vuotta ja siellä opiskelee liki kolmesataa lasta ja nuorta. Tarkoituksena on kasvattaa globaaliin maailmaamme kokonaisvaltaisia maailmankansalaisia, jotka pystyvät tekemään kestävällä pohjalla olevia ratkaisuja. The Green Schoolin opetusta on kuvailtu jännittäväksi, korkealaatuiseksi sekä avoimuutta ja tietoisuutta kasvattavaksi. Koulu on avoinna kerhoikäisille, peruskoululaisille ja nyt hiljattain myös lukiolaisille. Tavanomaisten lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan lisäksi lukujärjestykseen kuuluu runsaasti käytännönläheisiä tehtäviä, joihin osallistumalla opitaan, miten maailmassa voidaan

K

Tuleva vesivoimala lähijoella.

28

Eräs koulurakennuksista.

elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Koulun monikansallisuudesta johtuen kaikki tehdään eri kulttuureihin tutustuen. Koulun on perustanut korutaiteellaan menestynyt kanadalais-amerikkalainen pariskunta John ja Cynthia Hardy. John on kertonut olleensa onnellinen aina siihen asti, kunnes hän vaimonsa kanssa sattui katsomaan Al Goren kuuluisan dokumenttielokuvan ilmastonmuutoksesta (Epämiellyttävä totuus). Silloin heidän maailmansa romahti samaan tapaan kuin elokuvan kauhuskenaarioissa. He tajusivat, että heidän las-

tensa elämä ei olisi samanlaista kuin heidän, jos edes osa dokumentista pitäisi paikkaansa. He myivät yrityksensä ja perustivat koulun. Koulu viidakossa

Koulualue on melko vaikean mutapolkusokkelon takana viidakossa. Koulurakennukset ja piha-alueet tukevat opetusta ollen ekologisen ja energiatehokkaan elämisen laboratorio, jonka esimerkilliseen toimintaan oppilaat itse osallistuvat. Koulurakennuksiksi oli aluksi ehdotettu perinteistä neliömäistä arkkiteh-


tuuria, mutta mallit tuhottiin symbolisesti vasaralla. Pian projektiin saatiin mukaan taitavia ekologiseen bamburakentamiseen ja sisustamiseen erikoistuneita arkkitehteja. Arkkitehtuuri on inspiroivaa ja saa mielikuvituksen liikkeelle. Yhtään suoraa kulmaa ei rakennuksissa ole. Kaikki luokkahuoneet saavat runsaasti luonnonvaloa ja happea, sillä umpinaisia seiniä on hyvin vähän. Näin luokkahuoneet pysyvät myös viileinä kuumina kesäpäivinä. Samalla säästetään valaisu- ja jäähdytysenergiassa. Rakennuksiin on käytetty yhteensä seitsemän kilometriä bambua. Bambu on ollut inspiroiva ja kiitollinen rakennusmateriaali. Se on nopeasti kasvava jättiruoho, joka on kolmessa vuodessa valmis kaadettavaksi rakennusmateriaaliksi. Bambu on yhtä lujaa kuin tiikki ja kantaa painavankin katon. The Green Schoolin suunnittelussa on ollut mukana puhtaan energiantuotannon, vedensäästön ja kierrätyksen osaajia. Parannettavaakin yhä on. Koulu on vielä suureksi osaksi riippuvainen kantaverkon tarjoamasta uusiutumattomasta energiasta. Pariisilainen yritys on kuitenkin lahjoittanut 200 aurinkopaneelia ja itävaltalainen vesivoimalaitos on osin jo rakennettu lähijokeen. Sen innovaationa on virrattaa osa joen vedestä sivuttaiseen kierteeseen, jonka keskellä pyörii generaattori vaakatasossa. Laitos on laatuaan vasta toinen maailmassa, se on tavanomaista tehokkaampi

Päärakennuksen bambupylväikköä. UUSI

INSINÖÖRI

Pythagoran lauseen jäljillä.

ja mikä parasta, se ei pilaa kalojen ja liskojen elämää joessa, koska patoa ei tarvita. Lisäksi kompostivessoista saadaan biokaasua. Onneksi kaikki jäte voidaan hyödyntää. Vettä ei ole riittävästi vessasta alas vedettäväksi eikä jätevedelle ole mitään paikkaa. Ekosysteemi koulun ympärille

Paikan päällä viikoittain pyörivä avoin opastuskierros koulun saloihin on yksi the Greeen Schoolin kekseliäistä tavoista kerätä rahaa koulun toiminnalle ja balilaisille lapsille, joilla ei olisi muuten varaa maksaa lukukausimaksua. Koulusta on tullut hyvin tunnettu ja oppilaita on jo lähes 30 eri maasta. Koulualueen ympärille on muodostumassa ekosysteemin kaltainen yhteisö, jossa vanhemmat ovat omalla toiminnallaan yhteistyössä koulun filosofian eteen-

Kerhotilojen arkkitehtuuria ja sisustusta.

päinviemisessä. Alueelle syntyy vihreitä työpaikkoja, vihreitä ravintoloita ja tietenkin ekologisia kotirakennuksia. Asuinalue on tarpeeksi lähellä koulua, joten oppilaat voivat aina kävellä kouluun. Motivoiva opetus on järjestynyt itsestään. Runsaasti lahjakkaita opettajia muusikoista insinööreihin on hakeutunut töihin the Green Schooliin eri puolilta maapalloa. Opetustekniikoissa käytetään kekseliäisyyttä. Jos esimerkiksi Pythagoraan lause voidaan oppia mittaamalla palmua ja sen varjoa sen sijaan, että teoria päntätään suoraan kirjasta, niin opetus tapahtuu mittaamalla. Niin ikään biologian opetus on elävää, kun koululla on oma puhveli, sikoja, lehmä, vuohia, ankkoja ja kanoja. Koululla on myös omat luomuriisiviljelmät, joiden viljelyyn oppilaat osallistuvat. Lisäksi kahden uhanalaisen lintulajin pelastaminen on yksi oppilaiden vastuualueista. Valtavat lintuhäkit ovat kaikkien nähtävillä. Erityisesti lukihäiriöisille käytännönläheinen opetus on ollut suuri apu ja helpotus. Koululla pidetään myös hauskaa. Silloin tällöin on mutapainia sille erikseen rakennetulla muta-areenalla. Täyden kuun aikaan on juhlat, jolloin Balin kulttuuri tanssiesityksineen astuu kuvioihin. Tässä koulussa toivotetaan kaikki tervetulleiksi. Paikalla on ollut näytöksiä taistelulajeista tulitansseihin. Seuraavaksi koulualueelle on tarkoitus rakentaa uusi jumppa- ja joogasali. Sitä varten projektiin kerätään rahaa vapaaehtoisilta, jolloin lahjoittajan nimet kaiverretaan päärakennuksen bambupilareihin kunnianosoitukseksi. N 29


totta & tutkittua Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies

Vastavalmistuneiden työmarkkinat piristyivät Vastavalmistuneiden työllisyystilanne on hieman parantunut vuoden takaisesta. Työllisyyskehitys reagoi kuitenkin viipeellä talouskasvuun ja työmarkkinoiden tilannetta varjostaa edelleen talouden epävarmuus. Insinööriuran alkupuolella olevien työllistymisessä olikin viime vuoden puolella haasteita ja koettelemuksia.

iime vuoden puolella valmistuneiden työtilanne oli tutkinnon suorittamishetkellä hieman parempi kuin vuotta aiemmin valmistuneilla, mutta tänä keväänä myönteinen työllisyyskäänne näkyi selvemmin. Uuden Insinööriliiton keväällä 2011 toteuttaman vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen tulosten valossa, viime vuonna valmistuneista insinööreistä 88 prosentin osuus oli mukana työelämässä, kun vuotta aiemmin valmistuneilla tilanne oli haastavampi. Myönteinen käänne tapahtui erityisesti työttömien osuuden laskussa. Tämän vuoden keväänä vuonna 2010 valmistuneista insinööreistä oli kuusi prosenttia työttömänä. Vuotta aiemmin työttömien osuus oli kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi. Vastavalmistuneiden työttömyystilanne näyttää siis tänä keväänä palautuneen taantumaa edeltäneelle tasolle. Viimeisimpien kuukausien globaalin taloustilanteen näkymät ovat kuitenkin jälleen ruokkineet epävarmuutta työmarkkinoiden kehittymiselle.

V

Uuden Insinööriliiton vuosittainen vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus selvitti vuonna 2010 valmistuneiden jäsentensä sijoittumista työelämään. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 750 insinööriä. Vuonna 2010 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksen tuloksista julkaistaan syksyn aikana raportti jäsensivuilla (www.uil.fi).

30

Työnhakuajat lyhenivät

Työmarkkinoiden elpyminen näkyi työnhakuaikojen lyhenemisessä. Heti valmistumisen jälkeen työllistyneiden osuus vuonna 2010 valmistuneista insinööreistä oli 64 prosenttia. Osuus on kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin toissavuonna valmistuneilla. Osuus ei kuitenkaan yllä taantumaa edeltäneelle tasolle, jolloin useampi kuin kolme neljästä työllistyi heti valmistuttuaan. Työkokemuksen karttuminen lisää työelämätaitoja ja -valmiuksia, joten opintojen aikainen työskentely kehittää insinööriuralla tarvittavia taitoja. Tärkeimpinä työnsaantiväylinä erottuivatkin opintojen aikaiset työelämän suhteet. Lähes joka neljännellä ensimmäinen työpaikan saantiväylä oli opintojen aikainen harjoittelu- tai kesätyöpaikka. Joka kuudes sai työn insinöörityöntekopaikastaan. Henkilökohtaisten suhteiden avulla työpaikan hankkineiden osuus oli 11 prosenttia. Vastavalmistuneiden insinöörien yritteliäisyys työmarkkinoilla näkyy siinä, että 12 prosenttia vastavalmistuneista sai ensimmäisen työpaikkansa omatoimisesti itse kyselemällä. Ensimmäinen työpaikka oli useammalla kuin kahdella kolmesta koulutusta vastaava. Varsinaisen insinööriuran alkuun pääsyssä oli haasteita, koska työsuhde oli usein määräaikainen. Vastavalmistuneista 38 prosentin osuus työllistyi valmistuttuaan vakituiseen koulutusta vastaavaan työsuhteeseen. Taantumaa ennen valmistuneilla vastaava osuus oli vielä 16 prosenttiyk-

sikköä suurempi. Kaiken kaikkiaan insinööreillä on vahva halu päästä töihin, koska vain alle prosentti vastaajista ei ole vielä valmistumisen jälkeen hakenut töitä. Tänä keväänä vastavalmistuneiden työllisyystilanteen rakenne oli hyvin samankaltainen kuin vuonna 2005. Kymmenen vuoden työllisyyskehitystä tarkastelemalla ilmenee, että taantuman jälkeen uransa alkupuolella olevien insinöörien työllisyystilanne on kohentunut alkuun juuri määräaikaisten töiden lisääntymisenä. Valmistumista seuraavana keväänä 2011 vastavalmistuneista lähes joka neljäs työskenteli määräaikaisissa tehtävissä. Vientiteollisuuden merkitys työllistäjänä elpyy verkkaisesti

Insinöörejä perinteisesti työllistävien työnantajien osuus on kasvanut hieman viime vuoden tutkimukseen nähden. Kyselyhetkellä työelämässä mukana olevista 2010 valmistuneista joka viides työskenteli vientiteollisuudessa ja joka kuudes insinööri suunnittelu- tai konsultointitoimistoissa. Kotimaan markkinoilla toimivissa teollisuusyrityksissä töissä olleiden osuus oli 12 prosenttia ja tietotekniikan palvelualalla 11 prosenttia. Yleisimpänä tehtäväalueena erottuivat suunnittelutehtävät, joissa työskenteli reilu viidennes. It-alan tehtävissä toimi joka viides työssäkäyvä insinööri. Työnjohtotehtävissä työskenteli 13 prosenttia. Käyttö- ja ylläpitotehtävissä toimi yhdeksän prosentin osuus työelä-


2010

64

2009

24

52

26

2008

15

2005

2002 2001

15 82

10 %

NVakituinen työ

Erittäin helppoa 7%

20 %

30 %

NMääräaikainen työ

Erittäin vaikeaa 19 %

Melko helppoa 27 %

Melko vaikeaa 47 %

mässä mukana olleista. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tehtävissä oli seitsemän prosenttia vastaajista. Kohentunut työtilanne näkyy myös siinä, että insinööriuransa alussa olevien keskimääräinen ansiotaso nousi vuoden takaiseen tutkimukseen nähden. Kyselyhetkellä kokopäivätoimisesti työskentelevien mediaanipalkka oli tänä keväänä 2 550 euroa kuukaudessa ja kasvua edellisvuoteen oli kahden prosentin verran. Keskiarvopalkka nousi 3,3 prosenttia ollen nyt 2 580 euroa kuukaudessa. Insinööriuran alun haasteet näkyivät asematasoissa. Työelämässä olevista insinööreistä 44 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä ja esimies- ja johtotehtävissä 15 prosenttia. Esimiestehtävissä työskentelevien osuus on pysynyt kutaINSINÖÖRI

2 2 10

76

2000

1 4

13 22

40 %

NTyötön

60 %

70 %

NJatkan opintoja

kuinkin viimeisimpien vuosien tasolla. Asiantuntijatehtävissä työskentelevien osuus on noin kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2008 valmistuneilla. Työntekijätehtävissä toimineiden osuus on puolestaan kasvanut. Kolmannes 2010 valmistuneista piti koulutusta vastaavan työpaikan saamista helppona tai erittäin helppona. Insinööreistä 19 prosenttia koki oman alan työn saamisen erittäin vaikeaksi. Koulutusta vastaavan työpaikan löytyminen koettiin silti helpommaksi kuin vuotta aiemmin. Työnhaku koetaan kuitenkin edelleen vaikeammaksi verrattuna taantumaa edeltäneisiin vuosiin. Hyvää työilmapiiriä arvostetaan

Työelämässä insinöörit arvostavat eniten hyvää työilmapiiriä ja työssä jaksamista. Peräti 79 prosenttia uransa alkupuolella olevista insinööreistä kokee hyvä työilmapiirin erittäin tärkeäksi ja 70 prosenttia arvostaa työssä jaksamista erittäin tärkeänä arvona. Vastavalmistuneista yli puolet kokee turvatun työpaikan erittäin tärkeäksi. Insinöörikoulutusta arvioidessaan vastavalmistuneet antoivat parhaimmat arvosanat ryhmätyöskentelyvalmiuksille, äidinkielen viestintävalmiuksille ja atkvalmiuksille.

80 %

12 5

12

50 %

12 12

13

23 65

0%

7

24

61

1 4 6

23

59

2003

5

21

66

2004

1 4

17

71

5 6

12

73

2006

1 2

14

68

2007

UUSI

6

90 %

12 3 12

100 %

NMuu tilanne

Koulutuksen arvioitiin antaneen suhteellisen hyvät valmiudet myös uusien asioiden omaksumiseen, ongelmien ratkaisuun ja omatoimisuuteen. Nämä valmiudet arvioitiin tulevan työelämän kannalta tärkeimmiksi valmiuksiksi. Tulevaisuudessa vastavalmistuneet näkevät itsensä mieluiten asiantuntijatehtävissä. Yli puolet vastaajista haluaisi työskennellä viiden vuoden kuluttua asiantuntijatehtävissä ja reilu kolmannes näkisi uransa johtavan mieluiten esimiestehtäviin. Yrittäjyys kiinnostaa seitsemää prosenttia vastaajista. Oman alan työkokemuksen on huomioitu edistävän työpaikan saamista, mutta erityisesti nuorimmilla vastavalmistuneilla työkokemustausta on usein suhteellisen vähäinen. Vastavalmistuneiden arvioidessa työllistymisen vaikeuteen vaikuttavia tekijöitä, yleisimpinä haasteina pidettiinkin työkokemuksen puutetta ja heikkoa työmarkkinatilannetta. Työllistymisen vaikeuteen vaikuttavatkin niin pidemmän aikavälin rakenteelliset tekijät kuin suhdannevaihtelut. Insinöörikoulutuspaikkojen määrä ylittää työmarkkinoiden kysynnän ja lisää paineita työnhakuun. Töiden määräaikaistuminen ja työmarkkinoiden epävarmuus heijastuvat edelleen työllistymisen haasteissa ja esimerkiksi turvatun työpaikan arvostamisessa. N 31


oikeus Teksti: Jukka Siurua, työsuhdejuristi N Kuva: Raimo Poutanen / Lehtikuva

Stora Enso tuomittiin korvauksiin yhteistoimintalain rikkomisesta Vuonna 2007 Kemijärvellä ja Summassa kiehui muuallakin kuin tehtaiden sellupadoissa. Stora Ensossa oli arvioitu, että konsernissa tarvitaan uudelleenjärjestelyjä kannattavuuden parantamiseksi.

tora Enson hallituksessa päätettiin lokakuussa 2007 Kemijärvellä ja Summassa sijaitsevien tehtaiden sulkemiseen tähtäävästä suunnitelmasta. Sulkemishankkeesta annettiin pörssitiedote ja päätettiin aloittaa yhteistoimintaneuvottelut tehtaiden henkilöstön kanssa. Ilmoitukset johtivat koko maan kattavaan julkiseen keskusteluun, koskihan lopettamispäätökset kannattavina tunnettuja tehtaita, jotka antoivat työpaikan ja toimeentulon merkittävälle joukolle. Ilmoituksesta kauhistuneet ihmiset järjestivät mielenilmaisuja, keräsivät adresseja ja apuun pyydettiin valtiota sekä yrityksen yhteiskuntavastuuta peräänkuulutettiin. Esille nostettiin jopa mahdollinen ympäristökatastrofi, mikäli selluntuotanto Kemijärvellä lopetetaan kokonaan. Tehtaat kuitenkin ajettiin alas ja henkilökunta sai lähteä vuoden 2008 alussa päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena. Sekä silloinen Toimihenkilöunioni, nykyinen Ammattiliitto Pro, että Paperiliitto lähtivät ajamaan jäsenillensä korvauksia yhteistoimintalain rikkomisesta. Toimihenkilöunioni nosti kanteen käräjäoikeudessa helmikuussa 2008. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi työntekijöiden vaatimukset tammikuussa 2010 annetulla tuomiolla. Paperiliitossa yhteistoimintalaki on sidottu työehtosopimukseen ja se sai kanteensa käsiteltäväksi työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin edustaa maamme

S

32

korkeinta työoikeuden ja työehtosopimusten tuntemusta ja lisäksi tuntee työmarkkinat ja sen muuttujat. Tuomioistuin ratkaisi asian työntekijöiden hyväksi ja tuomitsi Stora Enson maksamaan irtisanotuille henkilökohtaisen 17 000 euron hyvityksen yhteistoimintalain rikkomisesta. Yhteistyötä työpaikoilla

Yhteistoimintalain tavoitteena on työnantajan ja työntekijöiden kesken yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tämä lain asettama sanahelinä asettaa siis työnantajalle selvän velvoitteen ottaa työntekijät mukaan vaikuttamaan asioihin. Kun taloudellisten suhdanteiden muuttumisen on lähes yhtä vaikeasti ennustettavaa kuin maailmanlopun tarkka hetki, niin yt-neuvotteluita käydään maassamme koko ajan eikä vauhti näytä hiipuvan. Kun yt-neuvotteluita koko ajan käydään, niin aika ajoin eteen tulee myös lain velvoitteiden laiminlyöntejä. Lain mukaan työntekijöille on annettava neuvotteluesitys ja asiasta on käytävä yhteistoimintaneuvottelut lain säätämissä aikarajoissa. Vasta yt-neuvotteluiden jälkeen työnantaja voi ratkaista neuvotteluiden kohteena olevan asian. Neuvottelu ei siis voi olla luonteeltaan sellainen, että ensiksi kerrotaan neuvotteluiden lopputulok-

sena olevan tehtaan toiminnan lopettaminen. Sen jälkeen hehkutellaan vaikkapa Granlundin ilmaveiviä lain asettama määräaika, jonka jälkeen aletaan jakamaa verokortteja. Neuvotteluissa pitää ”yhteistoiminnan hengessä” käydä läpi tilanteeseen liittyvät asiat, sekä esille tulevat eri vaihtoehdot. Mikäli neuvotteluiden lopputulos on, ettei yrityksen toiminnalle ole entisenlaisia tai uudenlaisia edellytyksiä ja seurauksena on toiminnan lopettaminen, päätös voidaan siitä tehdä vasta neuvotteluiden jälkeen. Tämän päätöksen jälkeen voidaan aloittaa työntekijöiden irtisanomiset, mikäli niihin on perusteet olemassa. Nyt työtuomioistuin siis katsoi tulleen näytetyksi, että Stora Ensossa oli päätetty sulkea tehtaat jo ennen yhteistoimintaneuvotteluiden päättymistä ja määräsi työntekijöille hyvityksen yhteistoimintalain rikkomisen johdosta. Työntekijät riitauttavat harvoin

Sekä toimihenkilöt että Paperiliiton jäsenet hakivat oikeutta liittojensa tukemana. Siitä, kuinka moni ylempi toimihenkilö meni tämän virran mukana, ei ole tietoa. Tapaukset osoittavat, että myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n olisi pitänyt ajaa ylempien toimihenkilöiden etua ay-liikkeen hengessä. Vastaavanlaisissa tapauksissa olisi Uuden Insinööriliitonkin ajama järjestöjen kanneoikeus hyvä työkalu laittomuuksiin reagoimiseen. Kun työnantaja tulkintaetuoikeuden perusteella tulkitsee työelämän lakeja ja sopimuksia, työntekijällä on aina oikeus riitauttaa tulkinnat. Harva yksittäinen työntekijä kuitenkaan tohtii nostaa kannetta nykyistä tai tulevaa entistäkään työnantajaansa vastaan. Kanne jää nostamatta siihen liittyvien kulu-/ häviöriskin


ja hankalaksi ihmiseksi leimaantumisen pelossa. Järjestökanteessa nämä kaikki riskit ottaisi ammattiliitto. Muun muassa massairtisanomiset ja yhteistoimintalain rikkomiset, joissa oikeustosiseikat eli pohjat ovat kaikkien työntekijöiden kohdalla samat, käsiteltäisiin samassa ja yhdessä oikeuskäsittelyssä. Osallistuakseen kanteeseen työntekijän ei pitäisi järjestön jäsenenä tehdä mitään aktiivisesti. Luonnollisestikaan UUSI

INSINÖÖRI

jäsenen ei olisi kanteeseen pakko osallistua, vaan hän voisi aina jättäytyä siitä ilmoituksellaan pois. Työtuomioistuin kaksikantainen

Työtuomioistuimen kokoonpanoon kuuluu sen puolueettoman puheenjohtajan lisäksi sekä edustus työntekijä- että työnantajajärjestöistä. Kerrottu työtuomioistuimen ratkaisu tehtiin äänestyksen

jälkeen, jossa voittavaa kantaa edusti työntekijäjärjestöjen edustajat ja täysin vastakkaista eli työntekijöiden kanteen hylkäävää kantaa edusti työantajapuolen edustajat. Miksi sitten Paperiliitto voitti kanteensa työtuomioistuimessa ja Toimihenkilöunionin samassa asiassa käräjäoikeudessa ajama juttu hylättiin? Vastausta kysymykseen ei anna tuomioiden perusteluiden lukeminen, koska molempien tuomioiden perustelut olisi kirjoitettavissa kumpaan lopputulokseen tahansa johtavaksi. Vastausta ei luultavammin löydy siitäkään, miten asiat ovat niin sanotusti ajettu tuomioistuimissa. Juttujen tosiasiapohja on ollut molemmissa jutuissa sama, joten vastaus löytynee jostain periaatteellisemmasta. Kyse on asioiden monimuotoisuudesta sekä asioita ratkaisseiden katsantokannasta ja asenteesta. Samalla se kertoo siitä, ettei oikeudenkäyttö varsinkaan työoikeudellisissa asioissa ole eksaktia tiedettä, joka voisi koskaan olla täysin ennakoitavissa. Samaan aikaan kun se tekee asiat mielenkiintoisiksi ja haastaviksi sitä pohtivalle lakimiehelle, niin se kertoo oikeutta hakevalle jäsenelle vastauksen siihen, miksi asiaa arvioiva lakimies ei anna selvää vastausta sitä kysyvälle. Selvää vastausta vain nimittäin hyvin harvoin on olemassa, vaan paremminkin voisi sanoa, että työmarkkinaoikeudellinen vesi kiehuu 50–150 celsius-asteessa. Asiassa annettua kahta erilaista lopputulosta pohtiessa herää myös kysymys työntekijäjärjestöjen yhteistyöstä. Kun ollaan samassa kaatuvassa veneessä, olisiko järjestöjen keskinäisellä koordinoinnilla ollut saatavissa sellainen tuomio, jonka perusteella kaikki ammattialat ja eri järjestöjen edustajat olisivat saaneet samanlaisen hyvityksen? Ottaen huomioon tapauksen mainitut samanlaiset oikeustosiseikat vastaus lienee selkeä kyllä. Tällaisiin asioihin liittyvä koordinointi on nykyaikaisen ja entistä vahvemman työntekijäjärjestöjen velvoite jäseniään kohtaan ja nostaa päätään kaikkien jäseniensä eduksi. N 33


oikeus – opiskelija työelämässä Teksti: Tiina Savikko, työsuhdelakimies N Kuvitus: Valeria Gasik

Harjoittelu ja opinnäytetyö työnantajan palveluksessa arjoittelu on olennainen osa insinöörin koulutusta. Harjoittelun aikana opiskelija pääsee soveltamaan teoriassa opittuja asioita käytännössä, minkä lisäksi harjoittelu tarjoaa myös arvokasta työkokemusta tulevaisuuden haasteita varten. Harjoittelusta mahdollisesti maksettava korvaus saattaa kuitenkin mietityttää opiskelijoita. Opintoihin sisältyvä harjoittelu on nimenomaisesti ohjattua työssä oppimista, josta suoritettava korvaus voi olla varsin vaatimaton. Joissakin työehtosopimuksissa on nimenomaisesti mahdollistettu normaalia pienemmän palkan maksaminen harjoittelijalle. Näissä tilanteissa on kuitenkin syytä muistaa, että palkaton tai pienellä palkalla tehty työ koskee nimenomaisesti harjoittelua.

H

34

Jos harjoittelijan nimikkeellä työtä tekevä opiskelija tekee kuitenkin sellaisia työtehtäviä, joita ei voida katsoa harjoitteluksi, on paikallaan miettiä, onko työstä suoritettava korvaus riittävä. Huomiota on syytä kiinnittää paitsi työtehtävien laatuun, myös siihen, kuinka itsenäisesti töitä tehdään. Lisäksi harjoittelijana tehtävän työsuhteen kesto voi kertoa siitä, onko työ tosiasiassa harjoitteluluonteista vai ei. Sopimus opinnäytetyöstä

Opintojen loppuvaiheessa opinnäytetyön tekeminen työnantajalle saattaa tulla ajankohtaiseksi. Opinnäytetyön tekemisestä laaditaan yleensä sopimus yhdessä työtä ohjaavan työnantajan kanssa. Sovittaessa korvauksesta on syytä selvit-

tää, kuinka paljon sopimus aiheuttaa sidonnaisuutta ja kuinka paljon työtä opinnäytetyön tekeminen edellyttää. Sopimuksessa saatetaan sopia esimerkiksi siitä, että opiskelijan on tehtävä koko opinnäytetyö työnantajan palveluksessa eikä työn tekemistä voi jatkaa itsenäisesti. Mikäli opinnäytetyön tekemisen lisäksi opiskelija sitoutuu tekemään työtä työnantajan palveluksessa, yksittäinen kertakorvaus ei välttämättä ole riittävä suoritus tehtävään työmäärään nähden. Erilaisista työnantajan kanssa tehtävistä sopimuksista voi keskustella UIL:n työsuhdeneuvonnan asiantuntijoiden kanssa. N


Muistilista työsopimuksen tekijälle Oletko aikeissa tehdä työtä opiskelusi ohella? Työsopimus on aina aiheellista tehdä kirjallisena. Suullinenkin sopimus on toki pätevä, mutta sen ehtojen toteen näyttäminen on huomattavasti hankalampaa. Sopimusta tehtäessä on syytä huomioida ainakin seuraavia seikkoja: Työntekopaikka ja keskeiset työtehtävät

Työsopimuksessa mainitut työtehtävät muodostavat yleensä suoritettavien työtehtävien ytimen. Käytännössä työnantajan oikeutena on määrittää tarkemmin työtehtävien sisältö ja antaa ohjeita työtehtävien suorittamisesta. Sovellettava työehtosopimus

Työehtosopimukset sisältävät usein monia työsuhteen kannalta merkittäviä ehtoja. Tästä syystä työsuhteessa sovellettava työehtosopimus on syytä selvittää ja se on myös hyvä mainita työsopimukseen. Työsuhteen kesto

Työsuhde voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen sopimus on mahdollista tehdä työnantajan aloitteesta vain perustellusta syystä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi työn harjoitteluluonne, toisen työntekijän sijaistaminen, tietyn projektin tekeminen tai työn kausiluonteisuus. Työsopimukseen on hyvä merkitä työn alkamispäivä sekä määräaikaisessa työsopimuksessa sen päättymispäivä. Määräaikainen työsopimus ei ole irtisanottavissa, ellei työsopimuksessa erikseen tästä mainita. Mahdollinen koeaika

Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako solmittu työsopimus osapuolten sille asettamia odotuksia. Koeaikana työsuhteen kumpikin osapuoli voi päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Koeajan enimmäispituus on yleensä neljä kuukautta, mutta jos työnantaja järjestää

UUSI

INSINÖÖRI

työntekijälle erityiskoulutusta, koeajan pituus voi olla enintään kuusi kuukautta. Mikäli määräaikainen työsuhde kestää lyhyemmän ajan kuin kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla tästä ajasta enintään puolet. Säännöllinen työaika

Säännöllisen työajan määrittelyn lisäksi on hyvä mainita mahdollisten ylitöiden korvaamisesta. Työsopimukseen voidaan ottaa esimerkiksi maininta siitä, että ylityöt korvataan työaikalain mukaan. Ylitöiden korvaamiseen niin sanotulla kertakorvauksella ei kannata suostua. Kilpailevan toiminnan kieltäminen ja salassapito

Työntekijällä on lakiin perustuva velvoite olla harjoittamatta työnantajaa vahingoittavaa kilpailevaa toimintaa. Työntekijä ei myöskään saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Työsopimuksella lakiin perustuvia velvoitteita on saatettu ulottaa myös työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle. Mainitunlaiset sopimusehdot saattavat merkittävästikin vaikeuttaa uuden työn vastaanottamista.

maksaminen sellaisille työntekijöille, jotka toimivat työnantajan palveluksessa harjoittelijoina. Mikäli työ sisältää matkustamista, myös matkustamisen korvaamisesta on syytä sopia. Uuden Insinööriliiton kesätyö- ja harjoittelupalkkasuositukset ovat osoitteessa www.uil.fi > Edut ja palvelut > Palkkaneuvonta. Irtisanomisaika toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa

Osapuolet voivat vapaasti sopia irtisanomisaikojen pituudesta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan saa olla pidempi kuin kuusi kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika työntekijän irtisanoutuessa ei saa olla pidempi kuin se irtisanomisaika, jota työnantajan on noudatettava työsopimuksen päättäessään. Työsuhteessa sovellettava työehtosopimus saattaa sisältää määräyksiä irtisanomisaikojen pituudesta. Vuosiloma

Vuosiloman kertymisen ja vuosiloman ajalta maksettavan palkan osalta voidaan viitata vuosilomalain säännöksiin. Vuosilomapalkan lisäksi mahdollisesti maksettavasta lomarahasta määrätään puolestaan yleensä työsuhteessa sovellettavassa työehtosopimuksessa.

Palkka ja luontoisedut

Joissakin työehtosopimuksissa on määritelty vähimmäispalkkoja eri henkilöstöryhmille. Mikäli tällaisia määräyksiä ei ole, osapuolet voivat vapaasti sopia palkan määrästä. Lain mukaan työntekijälle on kuitenkin maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Joissakin työehtosopimuksissa on myös mahdollistettu pienemmän palkan

Sairausajan palkka

Työsopimuslain mukaan vähintään kuukauden työsuhteessa ollut työntekijä saa täyden palkkansa sairastumispäivää seuraavan yhdeksän arkipäivän ajan. Työehtosopimuksissa on kuitenkin yleensä sovittu sairausajan palkan maksamisesta työntekijän kannalta paremmin ehdoin. N

35


opiskelijat www.iol.fi

Esittelyssä IOL:n toimisto OL:n toimiston kokoonpano uudistui kesän jälkeen, kun asiamies Anu Kaasalainen palasi perhevapaaltaan ja Jaana Kuorelahti aloitti uutena opiskelijatoiminnan kenttäasiamiehenä. IOL:n toimintaa koordinoi UIL:n opiskelija-asiamies Juha Manu. Ulla-Mari Pasala on perhevapaalla. Manu toimii myös IOL:n hallituksen sihteerinä. IOL:n henkilökunnasta useimmiten kouluilla ja paikallisissa tapahtumissa voit nähdä asiamiehet Kaasalaisen, Kuorelahden ja Ville Välimäen. Asiamiehet kiertävät kouluilla luennoimassa ja tapaamassa opiskelijoita esimerkiksi ständeillä ja paikallisyhdistysten tapahtumissa.

I

Toimistolla työskentelee myös kaksi assistenttia, Pia Haveneth ja Afsaneh Palomäki. Haveneth vastaa materiaali- ja sormustilauksista ja Palomäki koulutusten ja tapahtumien varauksista sekä ilmoittautumisista. Lisäksi jäsentietopalvelussa on yksi jäsensihteeri opiskelijoita varten. Koko IOL:n toimisto vastaa mielellään jäsenten kysymyksiin. Henkilökunnan tavoittaa sähköpostitse: etunimi.sukunimi@iol.fi. Tarkemmat yhteystiedot: www.iol.fi. Jäsenyysasioissa kannattaa kääntyä suoraan jäsentietopalvelun puoleen osoitteessa jasen@iol.fi tai puhelimitse 020 693 877 (ma-ti, to-pe 10-14). N

IOL:n liittohallitus vuonna 2011 OL:n hallitus vuonna 2011 koostuu kuvassa olevista henkilöistä. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kuusi varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Tämän lisäksi hallituksen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät kaksi Uuden Insinööriliiton hallitukseen kuuluvaa IOL:n valitsemaa hallitusedustajaa. Hallituksen toimikausi on yksi kalenterivuosi ja edustajat valitaan IOL:n liittokokouksessa. IOL:n hallitus kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Koko hallituksen tavoitat osoitteella hallitus@iol.fi ja yksittäiset hallituslaiset osoitteella etunimi.sukunimi@iol.fi. Hallituksen jäsenten tarkemmat vastuualueet ja yhteystiedot ovat nettisivuilla. N

I

Vasemmalta Pia Haveneth, Juha Manu, Afsaneh Palomäki, Anu Kaasalainen ja Ville Välimäki. Kuva: Björn Wiemers.

Kuva: Olli Vanhoja

Kuva: Simo Leppänen

Juuri valittu IOL:n 2011 liittohallitus 2010 liittokokouksen jälkeen. Vasemmalta Heikki Heimonen, Oskari Timperi, Ossi Lintula, Juho Niemelä, Olli Vanhoja, Sami Lehtinen (takana), Jari Varjus ja Mikko tuomivirta. Kuva: Lari Pulkkinen.

UIL:n hallituksen opiskelijaedustajat Reima Pentikäinen ja Minna Suominen.

Akava Camp -korkeakoulukiertue kavalaisten liittojen yhteinen korkeakoulukiertue Akava Camp starttaa syyskuun alusta. Ammattikorkeakouluja yliopistokampuksilla vierailevan kiertueen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat omaan ammattiliittoonsa ja niiden tarjoamaan edunvalvontaan. Akava Camp ei ehdi kiertämään kaikkia tekniikan amk-yksiköitä, mutta IOL:n henkilökunta kuitenkin kiertää nämä yksiköt. Ohessa on Akava Campin

A

36

alustava kiertueaikataulu. IOL:n omista kenttäkierrospäivistä tiedotetaan lähemmin IOL:n nettisivuilla ja oman paikallisyhdistyksesi voimin koulullasi. Akava Campin aikataulu AMK-yksiköissä syksyllä 2011: 7.9. 8.9. 15.9. 21.9.

Rovaniemi Kemi Kokkola Joensuu

22.9. Lappeenranta 28.9. Kuopio 29.9. Mikkeli 4.10. Seinäjoki 5.10. Vaasa 12.10. Jyväskylä 13.10. Hämeenlinna 26.10. Tampere 3.11. Turku 9.11. Vantaa 30.11.–1.12. Studia-messut


Syksyn koulutus- ja tapahtumakalenteri OL:n koulutussyksy käynnistyy taas pian. Koulutukset ovat tarkoitettu paikallisyhdistysten aktiiveille ja yhteishenkilöille. Mikäli haluat osallistua maksuttomille kursseille, ota ajoissa yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi.

I

Tero Rinne puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Syksyn koulutus- ja tapahtumakalenteri näyttää tältä: Riihimäki

Kouluun paluu

Insinööriopiskelijapäivät IOP 2011

Pori

J

15.–16.10.

YH1 Kokoustekniikka ja järjestötoiminta

Kouvola, Oulu

28.–29.10.

YH2 Työnhaku ja palkka-asiat

Riihimäki

28.–29.10.

YH3 Työelämän pelisäännöt ja neuvottelutaito

Oulu

28.–29.10.

YH2 Työnhaku ja palkka-asiat

Oulu

12.–13.11.

IOL ry Liittokokous

Riihimäki

9.–10.10.

InssiCooper Pyhä-Luostolla iime keväänä järjestettiin ensimmäistä kertaa insinööriopiskelijatapahtuma nimeltä InssiCooper. Tässä päihteettömässä tapahtumassa suoritettiin leikkimielinen rastikisa 35 kilometrin pituisella vaellusmatkalla, jonka kulkemiseen käytettiin noin 1,5 vuorokautta. Ensimmäisellä kerralla testimielessä järjestetty InssiCooper keräsi opiskelijoita ympäri Suomen vaeltamaan Pyhä-Luoston kansallispuiston maisemiin. Koska testireissu onnistui niin loistavasti, InssiCooper järjestetään tänä syksynä uudestaan kaikille opiskelijoille avoimena tapahtumana. Tälläkin kertaa reissu toteutetaan Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Ajankohtana on 30.9.–2.10. Lisätietoja tapahtumasta on InssiCooperin Facebook-sivuilla. Kaikille paikallisyhdistyksille lähetetään tapahtumasta infopaketti, joten omalta paikallisyhdistykseltä kannattaa kysyä tapahtumasta. N

V

UUSI

INSINÖÖRI

Kuva: Juho Niemelä

YH1 Kokoustekniikka ja järjestötoiminta

1.–2.10.

älleen kerran lämmin kesä kääntyy kohti loppuaan ja on aika palata opiskelujen pariin. Tänäkin vuonna noin 9 000 uutta insinööriopiskelijaa aloittaa nelivuotisen urakkansa kohti insinööritutkintoa. Onneksi olkoon kaikille uusille opiskelijoille opiskelupaikasta sekä erinomaisesta valinnasta lähteä tekniikan alan ammattilaiseksi. Neljään vuoteen mahtuu paljon opiskelua, mutta myös vastapainoksi paljon muuta aktiviteettia. Vaikka työllisyystilanne muutamana edellisenä vuonna ei ole ollut kovin suotuisa, niin kulunut kesä on osoittanut jälleen, että osaaville tekniikan alan ammattilaisille löytyy kyllä töitä niin Suomesta kuin ulkomailta. Suomalaisella insinöörikoulutuksella onkin hyvin vientiä kansainvälisillä markkinoilla. Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on jo yli 55 vuoden ajan ajanut insinööriopiskelijoiden etua ja toiminut vahvana koulutuspoliittisena vaikuttajana, jotta koulutuksemme olisi edelleenkin kärkiluokkaa. Insinööriopiskelijaliitto on Uuden Insinööriliiton suurin jäsenjärjestö ja huolehtii UIL:n opiskelijatoiminnasta. Valtakunnallisesti edunvalvontaamme suoritetaan 27 paikkakunnalla paikallisyhdistyksien kautta. Tämä paikallisyhdistysten verkko kattaakin koko Suomen ammattikorkeakoulukentän. Parhaiten tietoa oman alueesi toiminnasta saat ottamalla suoraan yhteyttä alueesi paikallisyhdistykseen. Tekniikan opiskelu ei onneksi ole pelkkää tylsää puurtamista vaan opiskelun vastapainoksi löytyy myös riehakasta vapaa-ajantoimintaa. Hyviä hetkiä opinnoista irtautumiseen tarjoavat syksyllä järjestettävät Insinööriopiskelijapäivät Porissa, aloittavien insinööriopiskelijoiden ASTin-risteily sekä PohjoisSuomen kauniissa maisemissa järjestettävä InssiCooper-vaellus. Näissä tapahtumissa pääset takuuvarmasti tutustumaan perinteikkääseen insinöörikulttuuriimme, jonka helmiä ovat opiskelijahaalarit, insinöörilakki sekä laulukirjamme Laulumatti. Vielä kerran onnittelut kaikille uusille insinööriopiskelijoille ja tervetuloa omiesi joukkoon. Antoisia ja menestyksekkäitä hetkiä opintojenne parissa ja hyvää syksyä!

37


opiskelijat www.iol.fi

Insinööriopiskelijaliitto valvoo insinööriopiskelijoiden etuja nsinööriopiskelijaliitto IOL ry on insinööriopiskelijoiden vuonna 1955 perustama tekniikan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, joka keskittyy vain ja ainoastaan insinööri- ja rakennusmestariopiskelijoiden edunvalvontaan. Uuden Insinööriliiton opiskelijajärjestössä, Insinööriopiskelijaliitossa, on noin 17 000 jäsentä ja siihen kuuluu 27 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Kaikissa suomenkielistä insinöörikoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa toimii IOL:n paikallisyhdistys.

I

IOL:n tehtävä

Insinööriopiskelijaliiton päätehtävä on pehmentää opiskelijan kynnystä siirtyä opiskelijaelämästä työelämään tuomalla tietoa insinöörien ja tekniikan ammattilaisten sijoittumisesta koti- sekä ulkomaalaisilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on tehdä työelämän pelisäännöt selviksi jo opiskeluaikana sekä tarjota mahdollisuuksia urahallintaan ja näin pyrkiä mahdollistamaan kaikille opiskelijoille laadukas työllistyminen. IOL kiertää kouluilla ympäri vuoden jakamassa työelämätietoutta opiskelijoille erilaisten infojen ja tilaisuuksien, kuten insinöörityö-, työsuhdeinfojen, harjoittelun valmennuksien ja työelämäpäivien kautta. Insinööriopiskelijaliitto kouluttaa jäsenistöään ja aktiivejaan vuosittain. Kursseilla käsitellään niin opiskeluun kuin työelämään liittyviä asioita, muun muassa kokoustekniikkaa, työnhakua sekä neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Kurssit ovat liiton jäsenille maksuttomia. Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitaan vuosittain liittokokouksessa ja siihen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi hallituksen jäsentä sekä varajäsen. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuualue ja aluevastuupaikkakunnat. Aluevastaava toimii kummina paikallisyhdistykselle, tukee ja auttaa tarvittaessa. Kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista

Insinööriopiskelijaliitto hoitaa koulutuspoliittista edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Koulutuspolitiikassa keskeisiä asioita ovat aloituspaikkojen määrä, ammattikorkeakoulujen rahoitus ja koulutuksen sekä harjoittelun laatu.

38

Ajatuksen voi tiivistää lauseeseen ”laatua määrän sijasta”. Laadukkaalla tutkimustyöllä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa tuetaan liiton tavoitteita koulutuspoliittisissa ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijapuolella tärkeimmät, vuosittain tehtävät tutkimukset ovat tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus ja valmistuneiden sijoittumistutkimus. IOL toimii tiiviissä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten ja alueellisten yhdistysten kanssa. Yhteisillä tapahtumilla, tiedotuksella ja monilla muilla keinoilla valmistuvien tekniikan opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja liiton jäseneksi helpotetaan ja yksinkertaistetaan. IOL osallistuu kansainväliseen toimintaan opiskelijaja insinöörijärjestöjen kautta. Kansainvälisiä yhteyksiä hoidetaan myös Uuden Insinööriliiton ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kautta. YH toimii linkkinä

Insinööriopiskelijaliiton toiminnan ehdoton edellytys on paikallisyhdistysten aktiivinen toiminta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Yksittäisen opiskelijan ja liiton välisenä linkkinä toimii yhteyshenkilö eli YH. Jokaisella luokalla on oma yhteyshenkilö, joka toimii luokan asiantuntijana liittoasioissa. YH:n tehtäviin kuuluvat tiedon jakaminen niin luokkaan kuin liittoonkin päin, jäsenhankinta sekä yhdistyksen toiminnan kehittäminen. Yhteyshenkilöverkoston lisäksi jäsenistön tiedottamisessa keskeisinä välineinä ovat www-sivut, sähköposti sekä Uusi Insinööri-lehden opiskelijasivut. Insinööriopiskelijaliitto ylläpitää ja kehittää insinööriopiskelijoiden ammattikuvaa ja kulttuuria. Liitto edistää ammattikunnan symboleiden, kuten Insinöörilakin ja -sormuksen, käyttöä. Vuosittain järjestettäville Insinööriopiskelijapäiville kerääntyy reilusti yli tuhatpäinen opiskelijajoukko ympäri Suomen juhlistamaan vuoden päätapahtumaa. Liiton oma laulukirja Laulumatti kuuluu luonnollisesti olennaisena osana opiskelijan varustukseen. Lisätietoa Insinööriopiskelijaliitosta ja sen toiminnasta on osoitteessa www.iol.fi. Jos sinua kiinnostaa lähteä mukaan toimintaan, ota yhteyttä oman koulusi paikallisyhdistykseen. N


Teksti: Ville Välimäki N Kuvat: Tuulikki Holopainen

Insinöörit ja imput haastoivat toisensa Dragon-melonnoissa

ohikäärmemelonta-tapahtuma tarjosi jo 22. kerran antoisaa kilpailutunnelmaa yhdistyksille ja yrityksille Helsingin melontakeskuksen vesistöllä. Insinöörikunta oli kilpailussa edustettuna pääkaupunkiseudun opiskelijoiden ja valmistuneiden joukkueilla. Insinöörien joukkuetta edusti Helsingin Insinöörien nuorten jaoksen HelsEngineers ja insinööriopiskelijoiden joukkuetta edusti Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n kokoama joukkue. Elokuisena iltana laukaistiin yhdistyssarjan toisen lähdön starttilaukaus ja lähdön kuusi venettä pääsivät urakoimaan merimailin pituista matkaa. Alkusarjan kisassa päästiin todistamaan niin veneiden törmäyksiä ja niistä johtuvia diskauksia, mikä tarjosi väriä alkusarjan kisaan. HelsEngineers ajautui ensimmäisessä kaarteessa toisen kisajoukkueen kanssa törmäykseen, jonka seurauksena insinöörien

L

UUSI

INSINÖÖRI

joukkueen vene ajautui kiertämään kaarrepoijun väärältä puolelta. Tilanne johti kummankin joukkueen kisan pilaamiseen ja lopulta diskaukseen. UIO ry:n edustama joukkue kisasi pitkän matkaa alkuerän palkintopaikkasijasta, mutta joutui myös törmäyksen uhriksi, jolloin hyvin hankittu vauhti hyytyi hetkeksi ja täten kisasijoitus alkuerän lähdössä tippui neljänneksi. Lopulta sekä UIO ry:n että HI ry:n nuorten jaoksen joukkueet päihittivät viimevuotiset ajat, joten suorituksen taso oli nousujohteinen. UIO ry:n joukkueen aika oli lopulta 10:30,7 ja HI ry:n 11:35,8. Viime vuonna tyydyttiin 12 minuutin tienoille. N

39


K A KURO

32

9

29

13

7

35 13

24

6

15

41 17 30

6

10 24

1. Kuinka monella eri paikkakunnalla insinöörikoulutusta järjestetään Suomessa?

30 11

6

31 3

22

25 29 10

17 4

3. Minä vuonna esiteltiin tietokoneen hiiri ensimmäistä kertaa? a. 1963 b. 1968 c. 1973

19

29

30

7

4. Missä Insinööriopiskelijapäivät järjestettiin vuonna 2010?

39 © Bulls

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

Uuden Insinööriliiton keilamestaruuskilpailut 2011 Pollen Pokaalin yhteydessä Lohjan Keilahallissa 22.8.–23.10.2011 Sarjat Henkilökohtainen Parikisa Nelimieskisa joukkue nimettävä ennen ensimmäisen kilpailijan heittosuorituksia Kilpailun johtaja Jorma Lappeteläinen Kilpailumaksu Kilpailuun osallistuu osallistumalla Pollen Pokaalin kilpailuun ja henkilö on Uuden Insinööriliiton jäsen. Uuden Insinööriliiton kilpailuun voi osallistua myös rekisteröimätön keilaaja maksamalla Pollen Pokaalin kilpailumaksun, jolloin osallistuu vain Uuden Insinööriliiton keilamestaruuskilpailuun.

40

2. Valovirran yksikkö on a. kandela b. lumen c. luksi

6 34 13

14

17

14 21 16

Palkinnot Uusi Insinööriliitto jakaa mitalit kolmelle parhaalle kussakin sarjassa. Kilpailulähdöt torstaisin lauantaisin

5. Kuinka monta kaveria keskiarvoisella Facebook-käyttäjällä on? a. 130 b. 190 c. 250 6. Maailman nopein kaupallisessa käytössä oleva juna on tällä hetkellä Sanghaissa, Kiinassa. Kuinka monen kilometrin tuntivauhtia tämä maglev-juna kulkee? 7. Mitkä ovat maat, joiden nimi on suomenkielinen sana, ja joiden pääkaupunki on suomenkielinen sana? 8. Kilogramman perusmitta on ”Le Grand K”, jota säilytetään pankkiholvissa Pariisissa. Se on lieriö, joka on tehty iridiumista ja mistä toisesta metallista?

klo 19:15 klo 10:30, 12:30, (15:00 sovittava) sunnuntaisin klo 10:30, 12:30 tai sopimuksen mukaan

9. IOL:n paikallisyhdistykset järjestävät syksyisin risteilytapahtuman aloittaville ja aloittavamielisille tekniikan AMK -opiskelijoille. Mikä tämän tapahtuman nimi on?

Tulokset www.uil.fi, www.loke.fi sekä www.lohjankeilailuliitto.com

10. Insinööriopiskelijoiden virallinen laulukirja on nimeltään Laulumatti. Kuinka monta laulua Laulumatin nykyinen painos sisältää?

Kilpailuvaraukset Lohjan Keilahalli (019) 369 1809

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi


mennen tullen N

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI

Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi/ Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. 050 403 2363.

N

TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Kaikki ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi.

Seniorien vuoden 2012 toiminnan suunnittelupalaveri HI:n toimistolla Pasilassa. Ti 6.9. klo 12.

Millä eväillä eläkkeelle ja milloin? Ke 21.9.klo 17.30–20.00. Puhujana TELAn tiedottaja Simo Hynninen Työväenmuseo Werstaan auditoriossa, Väinö Linnan aukio 8.

Galleriakierros la 10.9. Lähtö Sanomatalon Mediatorilta klo 13.00.

Naisten turvesauna Telakalla ke 28.9. klo 17.00 alkaen.

Tutustuminen Mustion linnaan ti 13.9. Lähtö Kiasman edestä klo 13.

Ella ja kaverit juhlatuulella Ahaa-teatteri la 22.10 klo 16.00.

ARS 11 Kiasmassa la 1.10. klo 12. Hinta opastuksineen 8 euroa henkilöltä.

Ilari Johansson Hiukkasfysiikkaa pe 4.11. klo 20.15 – Komediateatterin ravintolateatterissa.

N

TURUN INSINÖÖRIT TUIKE RY

Haasta itsesi ja avekkisi Kaarinan syysmaratonille 29.10. Tutustu tarjontaan osoitteessa www.kaarinansyysmaraton. fi./ Lisätiedot ja ilmoittautuminen 22.10 mennessä www.tuike.fi. Tänä vuonna Tuike GP ajetaan la 22.10 klo 15.00 Turku Karting:n tiloissa. Ooppera Eerik XIV Logomossa la 26.11. Koko perheen vierailumatka Fazerin karkkitehtaalle 21.10. Lisätietoja näistä ja muista tapahtumista: www.tuike.fi.

Musikaalimatka Turkuun: Les Misérables la 15.10. klo 16.00, Åbo Svenska Teater. Suomen Kansallisooppera pe 28.10. klo 19.00 Boris Godunov. Insinööriklubi: Sosiaalinen media – ihana kauhea asia? To 3.11. klo 17.30 Insinöörit-Ekonomit-talo, Helsinki. Kansallisteatteri ti 29.11. klo 19.00 Charles Dickens: Saiturin joulu. Savoy-teatteri pe 16.12. klo 19.00 Rekiretki – Club For Five’n joulukonsertti.

OTTY ry järjestää Hyvinvointiseminaari – uusia eväitä jaksamiseen ti 13.9. klo 9.00–13.15 Kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingin Vuosaaressa. OTTY:n ja Markkinointi-instituutin yhteistyössä järjestämä yrittäjyysvalmennuskoulutus Koulutus alkaa Helsingissä 20.9. Osallistumismaksu: 250 € + tutkintomaksu 58 €. Ks. lisätiedot ja ilmoittaudu heti www.otty.fi

UUSI

INSINÖÖRI

41


järjestöyhteydet

KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Atte Lepistö ja Tarja Mörsky palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Maria Harju, Eeva Honkanen, Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki Työsuhdeneuvoja: Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani

Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 viestintäassistentti Minna Virolainen, 0201 801 827 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 kenttäasiamies Jaana Kourelahti, 040 745 1749

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi, 050 403 2363 asiamies Kari Ritvasalo, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI toimistosihteeri Pia Luovula puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


jäsentietopalvelu tiedottaa

Hae alennuksesi ajoissa! iesithän, että jäsenmaksusta on mahdollista hakea alennusta, jos olet vailla palkkatuloa tai opiskelet päätoimisesti, oleskelet ulkomailla tai olet osa-aikaeläkkeellä? Alennusta myönnetään tämän vuoden jäsenmaksusta hakemuksessa olevan tositteen perusteella, jos alennukseen oikeuttavaa aikaa kertyy tänä vuonna vähintään viisi kuukautta. Lisätietoa alennuksista löydät jäsensivuilta www.uil.fi kohdasta Jäsenyys > Jäsenmaksut > Alennusohjeet. Hae alennusta heti, kun sinulla on tarvittava tosite. Alennusta on haettava

T

viimeistään vuoden loppuun mennessä – toimi siis ajoissa! Pidä tietosi ajan tasalla

Tietojesi ajantasaisuus on tärkeää voidaksemme palvella sinua paremmin. Mikäli yhteystietosi muuttuvat, valmistut tai opintosi viivästyvät, vaihdat työpaikkaa tai haluat vaihtaa jäsenetulehtesi, ilmoita muutoksista verkkosivujen muutoslomakkeella tai lähettämällä sähköpostia jäsentietopalveluun jasen@uil.fi. Viestissä tulee olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. N

LEAD 11 ti 6.9. klo 10.30–18.00 Helsingin Katajanokalla Tapahtuma kokoaa Wanhaan Satamaan työelämässä jo olevia asiantuntijoita ja esimiehiä kehittämään omaa osaamistaan päivän huippuseminaareissa sekä kartoittamaan eri vaihtoehtoja oman uransa ja ammatillisen kehittymisensä tueksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.wanhasatama.com/lead

Uutta väkeä Uudessa Insinööriliitossa on kesän aikana aloittanut neljä uutta määräaikaista työntekijää. Maatalous-metsätieteiden maisteri, tradenomi Elina Das Bhowmik työskentelee asiamiehenä työsuhde- ja neuvotteluyksikössä. Vastuualueena hänellä on teknologiateollisuuden syksyn neuvottelukierrokseen ja järjestökoulutukseen liittyvät tehtävät. Bhowmik siirtyi UIL:n palvelukseen Suomen Ekonomiliitosta, jossa hän toimi vt. asiamiehenä. Aiemmin hän on työskennellyt myös eduskunnassa kansanedustajan avustajana ja Agronomiliitossa opiskelijasihteerinä. Yo-merkonomi, kauppatieteiden ylioppilas Atte Lepistö toimii jäsensihteerinä jäsentietopalvelussa. Hänen pääasiallisia tehtäviään ovat insinööriopiskelijoiden jäsentietopalvelu, IOL:n jäsenrekisterin hoitaminen sekä puhelinpalvelu. Lepistö on työskennellyt aiemmin Lassila & Tikanojalla puhelinneuvojana ympäristöpalveluissa ja laskuttajana.

Insinööri Jaana Kuorelahti työskentelee Insinööriopiskelijaliiton kenttäasiamiehenä. Hänen työtehtäviään ovat muun muassa jäsenhankinta, IOL:n paikallisyhdistysten tukeminen, infotilaisuuksien ja koulutuksien järjestäminen sekä jäsenpalvelu ja pääasiallinen toimipaikka Jyväskylä. Kuorelahti on tuore insinööri Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kesän hän työskenteli Metso Paperilla paperikoneen energiatehokkuusasioiden parissa. Aiempaa kokemusta hänellä on myös ympäristöjärjestö Luontoliitosta. Tradenomi Minna Virolainen aloitti alkukesästä liiton viestinnässä viestintäassistenttina. Hän työskentelee sähköisen viestinnän kuten verkkolehden ja Internet-sivujen parissa sekä muissa sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävissä. Aiemmin Virolainen työskenteli Akaan kaupungin viestintä- ja markkinointisihteerinä. Järjestökokemusta hänelle on kertynyt ammattiyhdistysaktiivina sekä vapaaehtoissektorilta.

Akavalainen Uusi Insinööriliitto UIL ry hakee koulutus- ja tutkimusyksikköön opiskelijatoimintaan osa-aikaista

PROJEKTIASIAMIESTÄ noin kahden vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Työaika sovitaan valittavan henkilön kanssa. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian. Toimipaikkana on Oulu, Jyväskylä ja Helsinki. Projektiasiamiehen tehtäviä ovat mm. t jäsenhankinta t Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen t infotilaisuuksien pitäminen t liiton markkinointi ja jäsenpalvelu t opiskelija-aktiivien kouluttaminen Edellytämme t halua kehittää itseään t kokemusta järjestötoiminnasta t kommunikaatio, esiintymis- ja sosiaalisia taitoja t matkustushalukkuutta t oma-aloitteisuutta ja palvelualttiutta t aktiivista otetta työhön ja työtä pelkäämätöntä asennetta Hakija voi olla joko insinööri tai insinööriopiskelija. Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan UIL:n koulutus- ja tutkimusyksikön johtajalle mielellään sähköisesti osoitteeseen hannu.saarikangas@uil.fi viimeistään 15.9. mennessä. Lisätietoja tehtävästä johtaja Hannu Saarikangas puh. 040 083 8008 tai opiskelija-asiamies Juha Manu puh. 040 865 9236


UIL kulkee kanssasi Parempaan työpäivään

7+.LÀTLGUVÀÀ U[[UMKGTVWGVKNCKUWWMUKC

Palkka Tule selvittämään, miten hyödynnät UIL:n työkaluja palkkasi parantamiseen.

6[ÒGNÀOÀP sopimukset Tunnista vaaran merkit työelämän sopimuskoukeroissa.

u Ilmoittaud TVWG U[[UMKG YYYWKNƂ

Tulevaisuuden turvaa

wwwWKNƂ

insinoori-05-2011  

Uusi Insinööri -lehden numero 5/2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you