Page 1

4/2009

Anu Kaniin ja Juhani Tolvanen:

Jätä taakse työhuolet ja nauti kesästä


sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

t Eurooppa tarvitsee ääntäsi! Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

t Poppamies – Hyvän firman ominaisuuksia Puheenjohtajan palsta ................................ 9

t Työnantajat painostavat palkanalennuksiin Edunvalvontaa ......................................... 10

t Suvi suloinen ja kesä kaunoinen kuuluu kaikille

t Katse kohti tulevaa t Maailman parasta insinööriosaamista t Edustajakokous juhlavissa tunnelmissa t Akavalaisten painostusvoima kasvanut jo pitkään

t HALTIK palvelee rajavartijoita Yhteiskunnasta ........................................ 22

10

Talven ja kevään yt-neuvottelut seurauksineen saavat unohtua, kun kesä koittaa. Anu Kaniin ei aikatauluta kesäänsä. Juhani Tolvanen arvelee, että tänäkin kesänä voivotellaan helteitä ja harmitellaan sateita

16 Tampereen insinöörien 90-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat juhlaseminaariin, jossa pääpuhujana oli Jari Sarasvuo.

t Hyvät kokemukset auttavat muutoksen hyväksynnässä Tekniikka ................................................ 24

t Haapamäellä havisee junanostalgia Osaaminen .............................................. 26

t Tanssi on Juha Seppäselle elämänvoiman lähde t Sukututkimus on salapoliisityötä Totta ja tutkittua ...................................... 30

t Tekniikan opiskelijat kaipaavat ohjausta työelämäyhteyksissä Maailmalta .............................................. 32

t Brysselin barometri t Pohjoismainen järjestö valvoo insinöörin etuja t EU-parlamentin valta on kasvanut pikkuhiljaa Oikeutta.................................................. 36

t Työsuhteen päättämissopimuksesta ja sopimuksen velvoittavuudesta

t EIT: Lakko-oikeus on ihmisoikeus t Vuosiloma ja lomautus Opiskelija-asiaa ....................................... 38 Jäsenetuja .............................................. 40 Uutisia ................................................... 41 Järjestöyhteydet....................................... 42 Mennen tullen ......................................... 43 Kannen kuva: Mari Männistö

2


4.6. numero 4/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819

34

Äänestä Eurooppavaaleissa 7.6. Vaalikaudelle 2009–2014 valituilla europarlamentaarikoilla on haasteinen kausi edessään.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2009 20.8., 17.9., 15.10., 19.11. ja 17.12. Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000

38

Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Tamperelaiset insinööriopiskelijat työllistävät kesäduuniprojektilla itsensä.

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

INSINÖÖRI

3


K`cXXBlekfi\dfek`e\j`k\ aXcfdXkl\e_Xb\dlj

I\ekflkkXmXaXXbk``m`e\eBlekfi\dfekk`fe`ik`fkkfXia\jkX% B\j€cc€)''0fekXiafccXcXX[lbbX`kXcfd`Xk\im\pjbpcgpc`jj€# blekflkld`jb\jblbj`jjXkX`li_\`clfg`jkf`jjX%MXc`kkXmXeXfe dpjk\\dXblekfi\dfekk`cfd`X% 11CfdXccXk\jkXkXXe]ppj`e\eblekf#bXikf`k\kXXec``blekX$

nnn%X$cfdXk%Ô

Blekfi\dfekk`ÆX`bXX`kj\cc\

aXiXm`ekfkfkkldlbj\kj\b€c``blkXXep_[\jj€%8`bXXfedpj c\gffeaX_f`kf`_`e% 11BX_[\emlfifbXl[\eK\im\pjki\]]\`cc€kXib`jk\kXXe fee`jkl`bfBlekfi\dfekk`% 11Blekfi\dfek`ecfdXklb`fe*,'\lifXaXK\im\pjki\]Ô\e klb`fe(,'\lifX% 8$cfdXkipsIXkXd\jkXi`ebXkl(('',)'?\cj`eb`sgl_%')'((()..'Xib`j`e0Æ() ]Xbj`'0 (+,.'-s`e]f7X$cfdXk%Ô

K`cXXG\i_\cfd`\e\j`k\ aXcfdXkl\e_Xb\dlj

G\i_\cfdXccXi``kk€€k\b\d`jk€aXbX`bb`m``_kpm€k%KXiafccXfedfe`X_pm`€ cfdXbf_k\`kXbpcgpc`jj€#_fk\cc\`jjX#li_\`clfg`jkf`ccXaXcfdXb\jblbj`jjX% ?X\kkXm`eX Jpbjp@m``bfk*-Æ+'#_Xblm``d\`jk€€e('%/%)''0d\ee\jj€% Jpbjp@@m``bfk+(Æ,)#_Xblm``d\`jk€€e(+%0%)''0d\ee\jj€% 11G\i`ek\`j\kg\i_\cfdXk#cfdXklb`fe(.'\lifX&X`bl`e\e# cXgj\k-Æ(-$mlfkkX/,\lifX#Xcc\-$mlfk`XXkdXbjlkkX% 11Elfi\kg\i_\\k$cfdXk#fdXmXjkll(''\lifX&X`bl`e\e# cXgj\k-Æ(-$mlfkkX/'\lifX#Xcc\-$mlfk`XXkdXbjlkkX% 11BflclcX`jg\i_\`[\eip_d€g\i_\cfdXk#fdXmXjkll()'\lifX&X`bl`e\e# cXgj\k-Æ(-$mlfkkX0'\lifX#Xcc\-$mlfk`XXkdXbjlkkX% 8$cfdXkipsIXkXd\jkXi`ebXkl(('',)'?\cj`eb`sgl_%')'((()..'Xib`j`e0Æ() ]Xbj`'0 (+,.'-s`e]f7X$cfdXk%Ô

nnn%X$cfdXk%Ô

G\i_\\ebXejjXcfdXcc\


pääkirjoitus

Eurooppa tarvitsee ääntäsi! Kesäkuu 2009

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

urooppa vaatii! Koulutettuja, työelämää tun-

Euroopalla riittää haasteita! Tuleva vaalikausi 2009-

tevia asiantuntijoita pitämään huolta siitä, et-

2014 on täynnä vaikeita päätöksiä: lama pitää selättää,

tä työmarkkinat toimivat, työvoima on arvos-

globalisaatiota hallita, ilmasto- ja ympäristökysymyk-

saan ja työtä tarjolla kaikille! Että tasa-arvo toimii ja

siin keksiä ratkaisuja, väestön ikääntymisen mukanaan

oikeus voittaa!

tuomiin ongelmiin vastata.

E

Edustajamme europarlamentissa ovat viime vuosi-

Työelämän laadusta, osaamisen tasosta, uusien työ-

na päättäneet muun muassa seuraavista tärkeistä työ-

paikkojen synnyttämisestä ja talouden kestävyydestä

elämän asioista: työntekijöiden kuulemista ja tiedotta-

päätetään yhä enenevässä määrin EU:ssa. Euroopan par-

mista monikansallisissa yrityksissä koskevaa EWC-di-

lamentilla on todellista päätösvaltaa kansalaisten arkeen

rektiiviä parannettiin viime vuonna, vuokratyödirektii-

ja työelämään liittyvissä asioissa.

villä saatiin vuokratyöntekijät tasavertaiseen asemaan,

Eurooppa on mahdollisuus! Eurooppavaalissa voit

työaikadirektiivin uudistamisesta on väännetty kättä jo

antaa äänesi sille ehdokkaalle, jonka uskot parhaiten hoi-

monta vuotta; onneksi yli 60 tunnin työviikot on tois-

tavan sinulle tärkeitä asioita Euroopan tasolla. Ongelmat

taiseksi saatu torpattua.

ratkaistaan luovuudella ja innovatiivisuudella.

Lisäksi on lukuisia työsuojeludirektiivejä jatkuvasti käsittelyssä, kuten myös työntekijöiden liikkuvuuden

Muista äänestää!

pelisääntöihin liittyviä eri hankkeita.

UUSI

INSINÖÖRI

5


uutisia

Kriisiluottoa suoraan liitosta IL on päättänyt myöntää hakemuksesta työttömyysetuuteen oikeutetulle jäsenelle korotonta lyhytaikaista kriisilainaa joka peritään takaisin suoraan kassalta ensimmäisestä työttömyysetuuden maksatuksesta alkaen. Lainaa myönnetään velkakirjalla yhden kerran ja sen suuruus on maksimissaan 2 000 euroa. UIL uskoo tämänkin mahdollisuuden helpottavan työttömyyshakemusten käsittelyaikojen pidentymisestä jäsenelle aiheutuvia toimeentuloongelmia. Tarkemmat tiedot kriisilainasta hakuohjeineen ja -lomakkeineen löytyvät liiton jäsensivuilta.

U

IAET-kassan toimintaa tehostettava

Lomautettujen ja irtisanottujen määrän radikaali nousu on johtanut käsittelyaikojen pidentymiseen IAET työttömyyskassassa ja päivärahapäätöksen pahaan viivästymiseen. Tilanne on työttömyysturvaa hakevan jäsenen kannalta kestämätön. UIL:n hallitus on tehnyt ja tekee edelleen kaiken voitavansa, että tilanne työttömyyskassassa saadaan paranemaan ja ruuh-

kia purettua. Työttömyysturvaa hakevien määrä on kuitenkin koko ajan nousussa ja käsittelyaikojen lyhentäminen vie aikaa. Työttömyysturvalain muutos työttömyysetuuden maksamisesta ilman päätöstä

UIL on peräänkuuluttanut valtiovallan toimia työttömyysturvan ongelmien ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin pikaisella aikataululla valmistelemassa Työttömyysturvalain 11 luvun 8 §:n muuttamista. Lakiesityksen mukaan kassa voi maksaa työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle ilman päätöstä hänen hakemuksensa perusteella työttömyysetuutta ennakkona enintään kahdelta kuukaudelta. Ennakon suuruus olisi pääsääntöisesti peruspäivärahan suuruinen ja peritään takaisin, kun hakijan hakemus on käsitelty lopullisesti ja työttömyysetuus maksetaan päätöksen mukaisesti. Lakimuutos oli presidentin esittelyssä 29.5. ja astuu voimaan 1.7.2009. Tämä helpottaa varmaan työttömyyshakemusten käsittelyaikojen venymi-

sestä johtuvien odotusaikojen jäsenille aiheutuvia taloudellisia ongelmia. Pelkästään kassan toiminnan parantamiseen tähtäävät toimet ja edellä kerrottu lakimuutos eivät kuitenkaan riitä – lisää tukitoimia tarvitaan. Ainakin kaksi vaihtoehtoa on nyt työttömien ja lomautettujen jäsenten käytettävissä: Palkankeskeytysluottoa pankeista

UIL on tehnyt OP-Pohjolan, Nordean ja Sampopankin kanssa sopimukset joiden mukaisesti jäsenet voivat hakea pankilta palkanmaksun keskeytysluottoa sovituin ehdoin. Tarkemmat tiedot palkankeskeytysluotoista löytyvät liiton jäsensivuilta (mene osoitteeseen www.uil.fi, kirjaudu jäsensivuille ohjeiden mukaan. Palkankeskeytysluotto löytyy heti etusivulta). Talouden nopea taantuminen on saattanut insinöörikuntaakin enenevissä määrin yt-neuvottelujen kohteeksi. Lomautettuna on tällä hetkellä lähes 20 % työmarkkinatuen saajista ja työttömien jäsenten määrä on noussut neljään prosenttiin jäsenkunnasta. N

Marja Airio/Lehtikuva

Tiedon ulosmarssi onnistui N Yli 3 000 Tieto-konsernin henkilös-

töön kuuluvaa marssi ulos työpaikoiltaan toukokuussa. Tietolaiset ottivat näin voimakkaasti kantaa yrityksessä käytäviin yhteistoimintaneuvotteluihin ja kaavailtuihin henkilöstövähennyksiin. Toimipaikoilla eri puolilla Suomea oli hiljaista ja autiota, mikä osoitti, että henkilöstö on valmis voimallisiinkin toimenpiteisiin. YTN:läinen TietoEnatorkonsernin Asiantuntijat TAS ry oli yhtenä järjestämässä ulosmarssia. – Nyt viimeistään työnantajapuolen pitäisi ymmärtää, että yhteistoimintaneuvottelupöytään tarvitaan myös TAS:n edustaja. Vain näin voidaan taata, että jokaisen tietolaisen työehdot turvataan neuvottelutilanteessakin, sanoo alan vas6

tuullinen asiamies Matti Koskinen. Ulosmarssi toteutettiin kaikissa Tiedon toimipisteissä, joissa noudatetaan tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. TAS sai runsaasti tukea ulosmarssilleen. Muun muassa Nokia Siemens Networks Pääkaupunkiseudun Ylemmät Toimihenkilöt NOPSY ry ilmaisi

tukensa ulosmarssin järjestäneille henkilöstöyhdistyksille. Nokia Siemens Networksin omien ytneuvottelujen yhteydessä lukuisia NSN:n työntekijöitä on liikeluovutettu Tietokonsernille. NOPSY toivoo, että myös entisten työtoverien uudelleen sijoittumista tuetaan.


Teksti: Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

IMF: Secure Jobs for a Secure Future aailman metalliteollisuuden liiton IMF:n kokouksessa Göteborgissa Ruotsissa tehtiin suomalaista työmarkkinahistoriaa, kun Jyrki Raina (s. 1960) valittiin maailman metallityöntekijöiden federaation pääsihteeriksi. Vastaavaa valintaa ei suomalaisen kohdalle ole aiemmin sattunut. Rainan ammattiyhdistystausta ulottuu jo 1980-luvulle ja Kemianliiton lakimiehen tehtäviin. Sittemmin tie on vienyt Pohjoismaisen Metallin kautta Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät IN:n pääsihteerin tehtäviin. Kiitospuheessaan hän kertoi ottavansa tehtävän vastaan ylpeänä, mutta nöyrin mielin, sillä hänen edeltäjänsä oli virassaan peräti 20 vuotta. Kokous valitsi myös uudeksi IMF:n puheenjohtajaksi Berthold Huberin. Hän tulee saksalaisesta IG Metallis-

UIL:n delegaation IMF:n kokouksessa: vasemmalta Markku Kivelä, Tomi Seppä, Pertti Porokari ja Ismo Kokko.

M

ta. Kokoukseen osallistui kaikkiaan 850 edustajaa, 79 maasta ja noin 140 ammattiliitosta. Kokouksessa käsiteltiin tulevaisuutta palkansaajien näkökulmasta. Viime vuonna alkanutta finanssikriisiä käsitteli mm. IMF:n väistyvä puheenjohtaja Jurgen Petersin puheessaan. Globaalilla ammattiyhdistysliikkeellä on suuri vastuu tulevaisuuden työpaikoista sekä palkkatyötä tekevän väestön hyvinvoinnista. Sanat solidaarisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja globaalin talouselä-

Destia sai yritysyhdistyksen NYTN:n yritysyhdistysten määrä lisääntyi taas yhdel-

lä, kun Destiaan perustettiin toukokuussa ylempien toimihenkilöiden oma yritysyhdistys Destian ylemmät toimihenkilöt. Jatkossa yritysyhdistys aikoo käyttää itsestään ytimekästä nimeä Dyry. Perustamiskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Aarno Valkeisenmäki Helsingistä. Hallituksen jäseninä aloittavat Vesa Kallio Oulusta, Emmi Lehto Helsingistä, Pertti Niemi Pirkkalasta ja Ari-Pekka Olkkonen Laukaasta. Yleisinä varajäseninä toimivat helsinkiläiset Anne Ekholm Helsinki ja Janne Grekula. Perustava kokous valitsi heidät tehtäviinsä syksyyn saakka, jolloin pidetään syyskokous ja Dyrylle valitaan puheenjohtaja ja hallitus. Perustamiskokouksessa rustattiin YTN:n yritysyhdistyksille laatimia mallisääntöjä Destialle sopiviksi pitkään ja hartaasti. Säännöt etenevät seuraavaksi Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäviksi, minkä jälkeen yhdistys on virallisesti rekisteröity yhdistys. YTN:n kannalta Dyryn syntyminen on myös historiallinen tapahtuma: Dyry on ensimmäinen rakennusalalla toimiva YTN:n yritysyhdistys. UUSI

INSINÖÖRI

män vastavoimana työskentely toistuivat useissa puheissa. Samaan aikaan painotettiin edunvalvontaketjun merkitystä tavallisilta työpaikoilta aina globaalille G-20 tasolle saakka. Suomalaisten puheen IMF:n kokouksessa piti Metson Rautpohjan metalliliiton pääluottamusmies Pentti Mäkinen. UIL:n delegaatio oli mukana tuomassa viestiä myös suomalaisten insinöörien arjesta ja siitä, miten globaalia talouskriisiä tulisi ratkoa myös meidän jäsenistömme huomioon ottaen. N

Teknologiateollisuuden sopimus päättyy syksyllä N Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmä päätti keskiviikkona 20.5. esittää YTN:n hallitukselle alan ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen irtisanomista. YTN:n hallitus siunasi taustaryhmän esityksen samana päivänä, joten työehtosopimus päättyy syyskuun lopussa. Sekä taustaryhmä että YTN:n hallitus korostavat kuitenkin, että ylemmillä toimihenkilöillä on valmius jatkaa neuvotteluja edelleen jo heti kesäkuussa. YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies ja pääneuvottelija Tomi Seppä harmittelee, että Teknologiateollisuus ry aloitti neuvottelut YTN:n kanssa kunnolla vasta sen jälkeen, kun

työnantajan ja Metalliliiton väliset neuvottelut keskeytyivät. Todellista neuvotteluaikaa oli siksi varsin vähän. – Jos työnantajalla olisi ollut tahtoa, ratkaisu olisi voinut syntyä ehkä jo keväällä. Nyt monta kohtaa on vielä täysin auki, eikä rahasta ehditty keskustella oikeastaan lainkaan, Seppä kertoo. Kaksi vuotta sitten solmitussa työehtosopimuksessa sovittiin, että osapuolet neuvottelevat toukokuun loppuun mennessä vuoden 2009 palkankorotuksista. Jos palkankorotuksista ei päästä yksimielisyyteen, sopimus on sanottavissa irti toukokuun lopussa, jolloin se päättyy 30.9.2009.

7


Hyvän firman ominaisuuksia ”Huonolle johdolle, sodan ja yrityksen, on ominaista että kaikki on tärkeintä. Aina muuttuvassa järjestyksessä.” – Paavo Haavikko 1981

allankin huonona aikana on olennaista ymmärtää, millainen on hyvä yritys. Voi verrata omaan työpaikkaansa ja miettiä, kykeneekö firmaa parantamaan vai onko syytä hakeutua muualle. Lähiympäristönsä jokainen tuntee, mutta suuremmissa firmoissa jää kokonaisuus piiloon. Media kertoo vain johtajien palkoista ja tekijöiden vähennyksistä, ja etenkin huonompien yritysten oma tiedottaminen on heikkoa. Numeroista lukeminen taas vaatii osaamista, joka insinöörin on erikseen hankittava. Lisäksi numerot katsovat aina taaksepäin. Seuraavassa nostan esiin piirteitä, joilla itse kukin voi arvioida omaa työpaikkaansa.

V

t Tarvitaan myös selkeät, kaikille tiedotetut kehitystavoitteet, ehkä enintään viisi. Nämä ovat asioita, joita muuttamalla päästään lähemmäksi vision ja arvojen määrittelemää tilaa. Tärkeää on, että tavoitteet eivät ole keskenään ristiriidassa, mistä tuottavuus ja innovaatiot lienevät tavallisin esimerkki. Tavoitteisiin liittyy toteutusohjelma, jota seurataan poikkeamiin puuttuen. Tyypillinen kehitystavoite on ohjelmassa 3–5 vuotta. Useimmiten tavoitteita on liian monta, jotkut niistä koskevat vain osaa yrityksestä, ja suhdanteiden muuttuessa unohtuvat loputkin. Tästä on Suomen Laatuyhdistyksellä arkistoissaan surullisia kertomuksia.

t Viimeistään nyt on selvää, että hyvä yritys ei ole päiväkerho, jossa työtä tekevät vain lauman kaitsijat. On todettu, että jokainen ”kuukkeli” sitoo keskimäärin viiden muun aikaa näiden omasta työnteosta. Hyvässä yrityksessä ei näin päästetä tapahtumaan, vaan toimitaan mieluummin niukoin kuin ylisuurin resurssein. Silloin ei vaikeuksien tullessa jouduta paniikkiratkaisuihin. Niukkaresurssisuus on avain hyvälle kustannusrakenteelle, sillä jos tehtaalla on joutavia tiloja energiaa hukkaamassa, romua pihalla, rikkinäisiä ikkunoita tai ylen monitasoinen organisaatio, ennuste on huono. Parhaat suuristakin yrityksistä selviävät viidellä käskytystasolla, mutta jopa kahdeksaa on maasta löytynyt vielä viime vuosina.

t Yritysten strategiat on yleensä rakennettu kasvun maailmaan, mutta hyvällä yrityksellä on mietittynä myös huonon ajan strategia. Matalasuhdanne avaa mahdollisuuksia siihen valmistuneelle. Avainasioita ovat silloin laadun ja markkinaosuuden kohennus, asiakaspään tuottavuus, tämä kun laskee helposti asiakkaiden harvetessa, sekä pääoman kiertonopeus. Koulutuspanokset suunnataan näihin, jolloin kysynnän elpyminen kohdataan entistä tehokkaampana. Määrien supistuminen korvataan henkisellä kasvulla.

t Yrityksellä on oltava selkeä, asiakkaista lähtevä visio. Tässä parhaat yrityksemme ovat onnistuneet. ”Asiakkaidemme kilpailukyvyn parantaminen” tai ”parhaan käyttökokemuksen tarjoaminen” ovat esimerkkejä visioista, joita vasten voi arvioida ratkaisuja eri tilanteissa. Jos visio suuntaa muualle, vaikkapa raaka-aineeseen, on aihetta miettiä työpaikan vaihdosta. t Yrityksen arvoilla moni konsultti on särpimensä laskuttanut. Tuloksena on puppua, jossa pahimmillaan puoli tusinaa aihetta lyö toisiaan korvalle. Hyvä arvojen määrittely yhdistää asiakkaan ja oman tekemisen. ”Asiakkaan ilahduttaminen ja yhdessä voittaminen” on melko rautainen paketti, jonka silmälasien läpi voi toimiaan arvioida. Kunnon arvomääritelmästä tulee se tunne, että sitä on yrityksessä todella laajasti pohdittu.

8

t Hyvän yrityksen johdossa on osaavan vetäjän valitsema tiimi, eikä firman hallitus koostu pelkästään vanhoista suomalaisista ukoista. Joku hallitusammattilainen voi olla joukossa, mutta pelkästään näistä koostuva hallitus ei uskalla mitään. Hallintoneuvosto on aina vaaran merkki, neuvostohallinto kesti 70 vuotta, nämä toivottavasti kaatuvat ennen yrityksiään. t Johdolla on selvä ja jatkuvasti päivitetty kuva alan tulevaisuutta ohjaavista asioista. Tätä tietoutta käydään keskustellen läpi. Tavoitteena on kehittää yritystä sen tulevaan toimintaympäristöön. Suomessa toimii tusinan verran erikokoisia yrityksiä, joihin lähes kaikki edellä vaadittu pätee. Valtaosaan ei, suurikin voi kompuroida lähes joka kohdassa.


puheenjohtajan palsta

Työnantajat painostavat palkanalennuksiin Kesäkuu 2009

ähköisen viestinnän tietosuojalakiin tehtävä muutos eli niin sanottu Lex Nokia astui voimaan 1.6.2009. Lainmuutosta vastustivat loppuun saakka Akavassa ainoastaan Uusi Insinööriliitto ja Tradenomiliitto. Lainmuutos koskettaa nimenomaisesti akavalaista kenttää ja vie työnantajien oikeuksia poliisinkin valvontaa korkeammalle tasolle heikentäen työntekijän perustuslaillisia oikeuksia. Hieman ennen lainmuutoksen voimaantuloa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on esittänyt, että tietosuojavaltuutetulla ei olisikaan oikeutta valvoa lain toteutumista vedoten valvontakirjauksen puuttumiseen kyseisestä laista. Liikenne- ja viestintäministeriö, jossa lakimuutos valmisteltiin, on samoilla linjoilla. UIL varoitti lainmuutoksen sudenkuopista. Nyt lain toimimattomuus yllätti keskusjärjestönkin.

S

Palkanalennuksista on tullut varsin trendikäs puheenaihe työnantajaleirissä. He aikovat ilmeisesti ottaa kaiken ilon irti taantumasta. Yrityksissä on jo painostettu yksilötasolla työntekijöitä laskemaan palkkojaan. 1990-luvun alun lama osoitti, mitä tapahtuu, kun palkkoja alennetaan. Kun nousukausi taas koittaa, yritykset haalivat hinnalla millä hyvänsä juuri pois potkittujen työntekijöiden tilalle uusia ja taloon jääneiden palkat jäävät alennetulle tasolle laahaten perässä lopulli-

UUSI

INSINÖÖRI

Pertti Porokari

sesti. Palkanalennusten vastineeksi yritykset eivät ole tarjonneet työllisyyden kannalta mitään konkreettista ja sitovaa. Ylempien toimihenkilöiden palkat joustavat jo nyt rajusti, kun tulospalkkojen pois jääminen laskee vuosiansioita jopa 20 prosenttia. Uusi Insinööriliitto on päättänyt antaa maksimissaan 2 000 euron korottoman lainan jäsenelleen, jonka ansiosidonnaisen päivärahan saaminen viivästyy IAET- kassan pitkästä käsittelyajasta johtuen. Liittojen ajama työttömyysturvalainmuutos, joka mahdollistaa työttömyysturvakassojen maksavan heti vähintään peruspäivärahan suuruista korvausta lomautetuille ja työttömille, näyttää etenevän hallituksessa ripeästi. Ansio-osan suhteen palkkatodistusmenettely on osoittautunut liian byrokraattiseksi. Sitä onkin yksinkertaistettava ja selkeytettävä ministeriön uusilla ohjeilla, jotka mahdollistavat päivärahahakemusten nopeamman käsittelyn. Tällä hetkellä tilanne on työttömyysturvan hakijan kannalta täysin kestämätön. Pahimmassa tapauksessa päivärahaa hakeva voi joutua tällä hetkellä odottamaan jopa 3–4 kuukautta rahan saantia. Onneksi helpotusta on tulossa.

Rentouttavaa kesää! Muistakaa levätä riittävästi!

9


edunvalvonta Koonnut: Kirsi Tamminen

Timo Syrjänen

2. Kuluuko työnsä säilyttäneen loma nukkuessa? Millä tavoin hän voi uusiutua kesällä? 3. Mikä on parasta kesässäsi? Miten itse huolehdit jaksamisestasi ja voimien keruusta kesällä?

Senior Engineering Manager Mika Paukkeri Nokia Oyj

Vanhempi suunnittelija Hannu Suojalehto Etteplan Oyj

1. – Varmasti asiat painavat, mutta uskoa tulevaisuuteen ei saa eikä kannata menettää. Yksin ei saa jäädä näitä asioita puntaroimaan ja murehtimaan, vaan pitää hakeutua muiden joukkoon ja uusia hakuja – rohkeitakin – tekemään.

1. – Vielä ei ole ilmennyt vieroitusoireita. Opiskeluaikaiset säästöt menevät nyt kyllä käyttöön. Olen nöyrempi vaimolle, sillä hänellä pitäisi olla kaupungin virkailijana varma työpaikka. Seuraan vuoden ikäisen lapsenlapseni kehittymistä.

2. – Monessa työpaikassa kiireet ovat pinnalla ja pieni pelko tulevaisuudesta mietityttää. Kesälomalla kannattaa todellakin nyt rentoutua ja nautiskella. Pitää tehdä jotain sellaista, mikä saa kaiken arjen työn hetkeksi unohtumaan. Muistetaan ja tuetaan myös heitä, jotka ovat menettäneet työnsä.

2. – Uskomattoman paljon ihminen jaksaa nukkuakin, kun on sitä aikaa. Ulkoilu on varma unilääke. Elintapoja voi vähän tarkistaa terveellisempään suuntaan.

3. – Kesän lämpöä ja kaunista suomalaista luontoa aina odottaa. Itse haluan rentoutua perheeni kanssa asuntovaunuilemalla, kesämökillä, vierailemalla ja ihan vaan myös kotona rentoutumalla.

10

1. Jaksaako työnsä menettänyt nauttia kesästä? Miten hän voi saada uutta uskoa ja intoa sekä voimia jatkaakseen?

H. Suojalehdon kotialbumi

onissa työpaikoissa odotetaan kesää raskaan talven jäljiltä aivan eri tunnelmissa kuin vuosi sitten. Yt-neuvottelut ovat olleet esillä niin työpaikoilla kuin julkisuudessa lähes päivittäin viime kesästä lähtien. Kysyimme muutamilta Uuden Insinööriliiton aktiivilta vinkkejä, kuinka kerätä voimavaroja syksyn ja talven varalle.

M

3. – Parasta kesässäni ovat mökkeily, veneily ja kalastus Repoveden kansallispuiston maisemissa. Pakollista hyötyliikuntaa saan muun muassa puutarhanhoidossa, talven takkapuiden teossa sekä terassin ja hiekkalaatikon rakentamisessa. Ne pitävät ainakin rungon kunnossa. Niissä töissä hermo lepää, kun ei ota liian tiukkoja urakoita.

Mari Männistö

Suvi suloinen ja kesä kaunoinen kuuluu kaikille

Huoltotoiminnan johtaja Anu Kaniin Copterline Oy

1. – Toivottavasti työnsä menettänyt jaksaa nauttia ja ennen kaikkea antaa itselleen luvan nauttia kesästä. Ystävien ja sukulaisten tapaaminen piristää kummasti. Keskustelut niin kevyistä kuin vakavammistakin aiheista antavat uusia näkökulmia elämään ja sen tilanteisiin. Liikkuminen ulkona luonnossa on paitsi hyvää liikuntaa myös ilmaista terapiaa. Luonnon kauneus luo uskoa ja antaa intoa elämään. 2. – Osa ajasta on hyväkin vain levätä ja lorvailla. Liian täyteen ahdettu lomaaikataulu on omiaan lisäämään stressiä ja väsymystä. Kesäloman parhaita hetkiä ovat ne pari sadepäivää, jolloin voi puhtaalla omallatunnolla jäädä peiton alle lukemaan hyvää kirjaa. Rauhalliset hetket hyvien eväiden kanssa meren tai muun vesistön rannalla lataavat akkuja talven varalle. 3. – Yritän käyttää yt-neuvotteluissa määrätyt pakkolomat rentoutumiseen. En tee yhtään mitään, mikä ei ole välttämättä pakko. Varsinaiset lomapäivät käytän matkustamalla kotikylälle sukuloimaan ja tapaamaan ystäviä. Pyrin liikkumaan ja viettämään aikaa ulkosalla hyvässä seurassa. Lupasin itselleni, että tällä lomalla ei ole aikatauluja eikä tarkoin suunniteltuja ohjelmia.


Mari Männistö

Mari Männistö

Valokuvausliike Roifoto

Suunnittelija Sanna Leskelä FCG Planeko Oy

Projekti-insinööri Juhani Tolvanen Efora Oy

Projekti-insinööri, luottamusmies Erkki Mattila Sweco Industry Oy

1. – Kesä on akkujenlataamisaikaa ja uskon näin olevan myös työnsä menettäneille. Kesällä Suomen luonto on kauneimmillaan ja mahdollisuudet erilaisiin aktiviteetteihin ovat rajattomat niin, että jokaiselle varmasti löytyy omansa. Mökkeilyä, kalastusta, retkeilyä, lavatansseja, aurinkoa sekä festareilla ja muissa kesätapahtumissa käymistä ainakin itse odotan kesältä. Näistä kesän aikana hankituista, suvenmakuisista kokemuksista onkin sitten hyvä ammentaa energiaa talven pimeinä hetkinä.

1. – Kaikkien on nautittava kesästä. Toiset pitävät auringon paisteesta. Toisista on mukavaa, kun sataa ja voidaan olla sisällä kirjaa lukemassa tai kuvaristikkoa ratkomassa. Pitää jatkaa entisiä harrastuksia tai hakeutua jonkin uuden harrastuksen piiriin. Esimerkiksi kesällä useilla paikkakunnilla järjestetään viikoittain suunnistuksen iltarasteja. Jos on mahdollista, niin työtön voi pitää yhteyttä muihin työttömiin ja entisiin työtovereihin. On oltava henkisesti ja ruumiillisesti kunnossa, jotta voidaan ottaa vastaan tulevat haasteet.

1. – Toivon, että työnsä menettänyt tai lomautettu henkilö ei menettäisi uskoaan tulevaisuuteen, vaan pystyisi nauttimaan kesästä. Ehkä juuri kesän tarjoamista mahdollisuuksista nauttimalla saa uskoa tulevaan syksyyn. Kesällä luonto tarjoaa parhaimmat puolensa Suomessa. Luonnossa retkeileminen ja vesillä liikkuen, kesää viettäen antaa parhaimmat mahdollisuudet tulevaisuuden uskon vahvistamiseen.

2. – Työnsä säilyttäneen loma saattaa toki alkaa sillä, että univelat kuitataan, mutta koko lomaa ei voi nukkua. Varsinkin perheellisillä kesäloma on tarkkaan suunniteltu ja aikataulutettu. Työnsä säilyttäneen uusiutumisen reseptinä on ottaa tietoisesti etäisyyttä kaikkeen työarkeen liittyvää. Itselleni onnistunut loma tarkoittaa stressitöntä aikaa. 3. – Kesän kohokohtana on varmaankin juhannuksen vietto ystävien ja tuttavien kesken. Se on aina ollut minulle tärkeää ja on vain korostunut työelämään siirryttyäni. Juhannuksena on helppo pysähtyä jonnekin rauhaisaan paikkaan kuten mökille, pistää sauna lämpiämään ja heittää huolet nurkkaan juhannuksen kunniaksi. Sama ajattelutapa pitää opetella koskemaan myös tavallista viikonloppua, sillä niin monet kerrat olen huomannut, että viikonlopun aikana saattavat työasiat hiipiä mieltä kaivertamaan. Minulla varsinainen akkujen latautuminen tapahtuu kesän aikana marjastamis- ja sienestämisretkillä, kalastusreissuilla sekä muuten luonnossa liikkumalla.

UUSI

INSINÖÖRI

2. – Kyllä nukkuakin täytyy, mutta sänkyyn ei saa jäädä koko päiväksi. Nukkumisrytmiä ei saa muuttaa sellaiseksi, että valvotaan pitkään ja herätään myöhään. En tiedä, tarvitseeko meidän mitenkään muuttua. Kyllä entisin tavoin voimme kesän viettää. Voivottelemme kuumia ilmoja ja harmittelemme vesisateita. Pidämme vähintään kolmen viikon loman. 3. – Olen ollut tänä vuonna viidessä erillisessä irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyvässä yt-neuvottelussa ylempien toimihenkilöiden edustajana. Kesällä otan etäisyyttä asiasta. Syksyn tilanne metsäteollisuudessa ei näytä kuitenkaan hyvältä. Lenkkeilen ja pyöräilen. Käyn potkiskelemassa palloa ja suunnistamassa. Käyn katsomassa jalkapallopelejä ja tapaan kentän laidalla entisiä peli- ja erotuomarikavereita. Sopivalla säällä käyn onkimassa siileille pikkukaloja. Retkeilen 4-vuotiaan tyttären tytön kanssa. Syön ja juon terveellisesti mutta kohtuullisesti.

2. – Kyllä nukkuakin pitää, mutta ei kuitenkaan koko kesää. Kesällä pitää antautua täysillä kesäisiin harrastuksiin ja unohtaa työ sekä sen aiheuttamat paineet. Kannattaa myös etsiä uusi, mukaansa vievä harrastus, sillä se jos mikä vie ajatukset pois työstä. Uudistuminen on hyvä aloittaa kunnon kohentamisella, sillä liikunnan harrastaminen on helppoa ja mukavaa juuri kesällä. 3. – Kesäloma! Silloin saan viettää jälleen pidemmän rupeaman meren äärellä, mökillä. Siellähän sitä puuhaa kyllä riittää. Mökillä on seitsemän, vuosikymmeniä sitten viimeksi punamultamaalilla maalattua ulko- ja varastorakennusta. Niiden maalaaminen on tarkoitus aloittaa tänä kesänä. Siinä riittää puuhaa useammaksikin kesäksi. Tarkoitus on myös varata aikaa kalastelulle, kasvimaan hoidolle ja muutamalle kierrokselle golf-viheriöllä. Kesä antaa myös mahdollisuuksia ystävien tapaamiseen. N

11


edunvalvonta

Kesällä on aikaa pohtia elämää. Kaikki eivät ole ottaneet lisää vapaa-aikaa vapaaehtoisesti, vaan osa on irtisanottu ja monien loma on pidentynyt lomautusten tai lomarahojen vapaaksi vaihdon myötä. Pidäthän huolen omasta uusiutumisestasi myös taantuman keskellä.

Markku Haapaniemi

Tunne itsesi ja hallitse elämääsi Omaa elämänhallintaansa voi parantaa, kun pohtii omia arvojaan ja on rehellinen niiden seuraamiselle. Elämänhallinta ei ole paikallaan pysyvä tila, vaan sitä voi kehittää jatkuvasti. Tämä edellyttää, että annamme aikaa ja tilaa itsellemme sekä omille pohdinnoillemme. On asioita, joita voimme muuttaa, mutta myös asioita, joille emme voi mitään ja jotka meidän on vain hyväksyttävä. t Tee tietoisesti töitä oman itsesi löytämiseksi. t Ota riittävästi aikaa itsellesi. t Uskalla tehdä valintoja itsellesi tärkeiden asioiden hyväksi, älä kahmi kaikkea.

Luota kykyysi elää omaa elämääsi Avoimuus antaa voimavaroja, mutta myös kuluttaa niitä. Kun osaat hahmottaa itsellesi tärkeät asiat, pystyt myös jaka12

Katse kohti tulevaa maan voimavarasi oikeille asioille. Näin vähennät riittämättömyyden tunnetta. t Elämä rakentuu erilaisista rakennusaineista ja sinä olet rakentaja. t Uskalla laskeutua omien arvojesi varaan. t Kukaan ei riitä joka paikkaan.

ka paikkaan pyrkimisellä et ole missään mukana aidosti ja sitoutuneesti. t Kun tunnet itsesi, ymmärrät myös ympäristösi muutokset. t Arvosta iän mukanaan tuomaa viisautta. t Elämästä ei koskaan jää suoraa viivaa.

Hyväksy tilanteesi muuttuminen Eri elämäntilanteissa ja ikävaiheissa on erilaisia piirteitä, jotka on hyvä tiedostaa. Tasapainon löytäminen kantaa sinua eri tilanteissa eteenpäin. Ihmisenä kasvu ajan ja kokemusten kautta muokkaa jokaisen elämäntarinaa. Pelkällä pintaliidolla ja jo-

Kirjoita itse elämäsi tarina Omaan elämään liittyvät päätökset on aina tehtävä itse, vaikka muiden mielipiteitä on hyvä kuunnella ja kunnioittaa. Omaa elämänhallintaa ei voi siirtää ulkopuolisille. Mieti millaisen elämän-


tarinan haluat itsellesi kirjoittaa ja keitä kaikkia siihen liittyy. t Mieti mitä elämältäsi haluat. t Tunnistatko itsesi nykyisestä elämästäsi? t Kenen ehdoilla elät?

Kehitä itseäsi Omaa kehittymistä on hyvä tarkastella laajemmin kuin päivittäisenä osaamisena. Kannattaa katsoa ammatillisuuden ulkopuolelle, sillä tekemisemme muuallakin kuin työympäristössä lisää osaamistamme. Kehittymisen hetkiä ovat usein tilanteet, joita emme sellaisiksi uskoisi. t Hyödynnä koko elämänpiirisi kokemus. t Katso itseäsi tulevaisuudessa ja etsi kehittymistarpeesi. t Kehittymisesi on vain sinun vastuullasi.

Hyödynnä vahvuuksiasi On tervettä luottaa omaan osaamiseen. Useimmiten meissä on voimavaroja ja kykyjä, joita emme uskoneet olevankaan. On myös osattava mitoittaa oman osaamisen tavoitteet oikein, jotta kehittymiselle löytyy riittävä motiivi. Onnistumisten, onnellisten aikojen ja hyvien kokemusten avulla löydämme vahvuutemme ja voimavaramme. t Itsetuntemuksella hyödynnät osaamistasi. t Luota vahvuuksiisi – tarvittaessa uusien silmälasien läpi. t Haasta itsesi kehittymään omista lähtökohdistasi.

Löydä luovuutesi Ihmisillä on oma tapansa löytää luovuutensa lähteille. Löytöretkille vain on annettava riittävästi aikaa ja tilaa, sillä uuden etsiminen ja valloittaminen eivät koskaan hoidu sormennapsutuksella. Liiallinen tehokkuus tappaa luovuuden varmasti. Kiire ei saa olla itseisarvo. t Anna aivoille aikaa kypsytellä asioita. t Etsi tilanteita, joissa voit rauhoittua. t Usko, että ajatustyö poikii tuloksia. UUSI

INSINÖÖRI

Laajenna näkökulmiasi Kehittyminen edellyttää, että pystymme näkemään laajemmalle kuin nykyhetkeen. Omimman polun löytyminen haastaa usein myös naapurin tontille vilkuiluun tai takapihalla käynteihin - ennakkoluulottomasti. Joudumme eri valintatilanteissa ottamaan kantaa asiantuntemuksemme kehittämiseen: laajennammeko vai syvennämmekö sitä. Omien taipumusten ja tavoitteiden kuunteleminen on tässäkin avainasemassa. t Erilaisuuden avulla yltää uusiin ajatuksiin. t Etsi itseäsi uusista tilanteista. t Liika kriittisyys tekee meistä kapeaalaisia.

Omaan elämään liittyvät päätökset on aina tehtävä itse, vaikka muiden

suhteistasi, tankkaat aina myös tulevaa varten. Inhimilliset verkostot edellyttävät toimiakseen aitoa läsnäoloa. Oleellista on etsiä itselleen parhaiten sopivia tapoja elpyä – myös kokeilemalla uusia keinoja vanhojen hyväksi koettujen lisäksi. t Ihminen tarvitsee toista ihmistä myös työssä. t Vuorovaikutuksessa tankkaat energiaa itsellesi. t Huolehdi myös fyysisestä kunnostasi.

Vuorovaikutuksen merkitys Turvallisten ja hyväksi koettujen yhteistyötahojen lisäksi uusien tuulien haisteleminen auttaa meitä uusiutumaan. Luomalla erilaisia vuorovaikutustilanteita kehitämme omaa osaamistamme. Jakamalla tietoa ja keskustelemalla asioista meillä on mahdollisuus saavuttaa sellaista, mitä yksin tekemällä emme saa aikaan. t Ole utelias niin työssä kuin muissakin elämäntilanteissa. t Jaa osaamistasi. t Älä kerää verkostoa vain verkoston vuoksi.

mielipiteitä on hyvä kuunnella ja kunnioittaa. Esimiesaseman kanssa sinuiksi Esimiehenä toimiminen ei suju toisella kädellä kaikkien muiden asiantuntijuutta edellyttävien tehtävien ohella. Esimiestyötä on kehitettävä itsenäisesti omana tehtäväalueenaan. Esimiehen on oltava nöyrä alaisten osaamisen edessä ja annettava oikea arvo myös omalle esimiesosaamiselle. t Tasapainota asioiden johtaminen ja henkilöjohtaminen. t Opettele kohtaamaan muita ihmisiä heidän tilanteissaan. t Erilaisuutta voi sitoa yhteen uudeksi luovaksi kokonaisuudeksi.

Tankkaa energiavarantosi Sosiaaliset kontaktit on kiistatta todistettu keskeiseksi voimavaratekijäksi. Kun pidät huolta monipuolisesti ihmis-

Sosiaalisten taitojen merkitys Osaamista on kohdata erilaisia ihmisiä riippumatta heidän asemastaan, ominaisuuksistaan, iästään tai viiteryhmästään. Vuorovaikutussuhteet edellyttävät aitoa mukanaoloa niin työyhteisössä kuin niissä verkostoissa, jotka ovat toimintamme kannalta tärkeitä. t Ole verkostoissasi mukana tosissasi. t Hyödynnä kuuntelemisen taitosi. t Kaada ammattikielesi raja-aitoja. N

Lähde: Voinhan minäkin… Tarinoita uusiutumisesta työelämässä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n julkaisuja. Toim. Heidi Aho, Aila Tähtitanner ja Anja Uljas.

13


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää N Kuva: Olli Häkämies

Maailman parasta insinööriosaamista Miltä tekniikan korkeakoulutus näyttää vuonna 2020? Tätä on pohdittu tekniikan korkeakoulutuksen keskeisten sidosryhmien muodostamassa yhteistyöryhmässä parin vuoden ajan. Työ on nyt valmistunut ja toimenpide-ehdotukset esitetty julkisuuteen.

arward Business Reviewin mukaan Suomi on innovaatioympäristönä maailman toiseksi ”kuumin” paikka. Nyt se halutaan maailman parhaaksi. Edellytyksenä on korkealaatuinen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus. Työryhmän mukaan resurssit, rahoitus ja yksiköt on määriteltävä, myös laadullisiin tekijöihin on tartuttava. Koulutukselle asetettu kestävän kehityksen tavoite edellyttää poikkitieteellisyyttä. Kun vielä elinkeinoelämäyhteyksiin saadaan tiiviyttä ja koulutusohjelmat sekä täydennyskoulutus vastaamaan nopeasti muuttuvia osaamistarpeita, maailman paras insinööriosaaminen alkaa hahmottua. – Kahden vuoden mittava työ on tuottanut merkittävän tuloksen, joskin vasta puolimatkassa ollaan, toteaa yhteistyöryhmän jäsen, johtaja Hannu Saarikangas Uudesta Insinööriliitosta. Nyt julkistettu Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen profiilikartta kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen koulutuksen nykytilanteen, eri tekniikan alojen korkeakoulutuksen volyymijaon Suomessa ja kuvauksen eri korkeakoulujen profiileista tällä hetkellä. – Tätä arvokasta tietoa tulisi nyt kiireesti käyttää hyväksi mm. opetusministeriön ensi vuodelle kaavaillussa korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen jatkotyössä, Saarikangas jatkaa. Hänen mielestään yhteistyöryhmässä muotoutunut näkemys toimivasta kampuksesta on erittäin käyttökelpoinen työkalu, kun korkeakoulut miettivät tulevaisuuden toimintansa resursointia ja kehitystä.

H

14

– Koulutuksen laadun kannalta on olennaista, että tarjontaa on riittävästi. Sen takaamiseksi on välttämätöntä, että kampukset ovat riittävän suuria ja niillä on tarpeelliset voimavarat ja mahdollisuudet tarjota erilaisia palveluja opiskelijoille, Saarikangas tiivistää. Laatu on ”pihvi”

Yhteistyöryhmässä oli laaja edustus ammattikorkeakouluista. Niiden edustajat painottavat uusia pedagogisia lähestymistapoja laadun parantamiseksi, jo ennestään vilkkaiden työelämäyhteyksien kehittämistä sekä toimipisteiden omaehtoisten yhteenliittymien suosimista. Kestävän kehityksen haasteet tulee viedä läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden yhteydessä. Johtaja Seija Ristimäki Metropolia ammattikorkeakoulusta painottaa laadun merkitystä. Laatu insinöörikoulutuksessa merkitsee hyviä oppimistuloksia ja työelämävalmiuksiltaan hyvien insinöörien tuottamista elinkeinoelämän palvelukseen. Tässä on koko koulutuksen ”pihvi”. Se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kuten vetovoimaan, insinööriyden arvostukseen, työllistyvyyteen, opettamisen ja opettajan työn arvostukseen. Laatua on kehitettävä systemaattisesti opettajan ammatillinen ja pedagogisen osaamisen, opetusmenetelmien sekä palautejärjestelmien osalta. Ristimäen mukaan vaaditaan uusia, raikkaita pedagogia lähestymistapoja, kuten CDIO-pedagogiikkaa, jota Metropolia ammattikorkeakoulun tekniikan

yksiköissä ollaan ajamassa sisään. Keskeinen elementti siinä on opittujen asioiden soveltaminen käytännön projekteissa eri vaiheissa opintoja. Pedagogisen kehittämisen on oltava jatkuva prosessi oppilaitoksissa. – Usein on niin, että se mitä mitataan, sitä myös saadaan. Näin ollen on hyvä asia, että laatua esitetään yhdeksi arvioinnin ja rahoituksen kriteeriksi. Turun ammattikorkeakoulun vararehtorin Olli Mertasen mielestä laatua on jo opetuksessa paljon, mutta sitä pitää vielä hilata ylöspäin. – Ammattikorkeakoulut ovat jopa yliopistoja pitemmällä tavoitteiden asettelussa. Laatu on kuitenkin epätasaista. Silti erittäin hyviä tuloksia saadaan aikaan monessa ammattikorkeakoulussa. Esimerkkinä Mertanen mainitsee kansainvälisen yhteistyön. Sen avulla Turussa on nostettu opetuksen tasoa. CDIO:ta käyttämällä voidaan systemaattisesti parantaa insinöörikoulutuksen tasoa. Oulun ammattikorkeakoulun yksikönjohtajan Risto Kimarin mukaan laa-

N Tekniikan yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Jukka Mäkelä. Toimintansa aikana yhteistyöryhmä on valmistellut kansallisen strategian lisäksi tarkentavat toimenpideohjelmat yksiköiden profiloitumiseen, alan opetuksen kehittämiseen sekä kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseen. Tutkimusraportit ”Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen profiilikartta”, ”Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista” ja ”Tekniikan korkeakoulutus ihmisten ja ympäristön hyväksi” ovat TEK:in www-sivuilta osoitteessa: www.tek.fi


joiden orientoiviin opintoihin. Metropoliassa jaettiin keväällä kaikille insinööriopiskelijoille lehdykkä insinöörin eettisistä periaatteista keskustelun käynnistämiseksi siitä, miten asia opetukseen nivelletään. Kimarin mielestä arvot ja asenteet ovat aina kuuluneet opetukseen. Niihin voidaan yrittää vaikuttaa myönteisellä tavalla asiallisella keskustelulla ja pitkäjänteisellä työllä. Omaleimaisuus ja itsenäinen ajattelu on luonnollisesti sallittava. – Tämä on eräs niistä asioista, jotka tekevät koulutusorganisaation johtamisen mielenkiintoiseksi, Kimari sanoo. Lähdeniemi kiinnittäisi huomiota myös opetushenkilökunnan kouluttamiseen. Minkälaista valmennusta he tarvitsevat, ja miten se toteutetaan? Yksiköiden määrää pudotettava Marita Aho, EK, Kalevi Ekman, TKK ja Matti Lähdeniemi, SAMK ottivat osaa seminaarin vilkkaaseen keskusteluun.

dun kehittäminen on pitkäjänteistä yhteistoimintaa. Sen puitteissa on kehitettävä kaikkia koulutustoiminnan osia. Tähän työhön tarvitaan myös opiskelijoiden taholta reipasta kehitysotetta ja motivaatiota. Vararehtori Matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta näkee laatuun panostamisen nousujohteisena. Pedagogiset kyvyt ovat ensiarvoisen tärkeitä. Uudet tavat opettaa kuten verkko-opetus saavat aikaan ajasta ja paikasta riippumatonta vuoropuhelua, mikä lisää tyytyväisyyttä opetukseen. Lähdeniemi ei malta olla mainostamatta osaamisintensiivistä yrittäjyyttä, jonka kautta Satakunnan ammattikorkeakoululla on mahdollisuus tarjota koulutukseen korkeaa laatua.

Mertanen on samaa mieltä: työelämäyhteydet toimivat paremmin kuin tiedetään. Useasti ne ovat yksittäisten ihmisten hoitamia projekteja ja kenties huonosti raportoituja. Joitakin mittareita olisi siis hyvä saada aikaan. Kimarin mielestä yrityksiä on lähestyttävä entistä rohkeammin. Etujärjestöjen tuki on tärkeä, jotta yritysten motivaatio säilyisi suhdannetilanteista riippumatta. Opetushenkilöstön vierailut yrityksissä ovat avainasemassa. Lähdeniemi korostaa strategialähtöisyyden ja sopimuspohjaisuuden merkitystä työelämäsuhteissa. – Yritysten kanssa tehdyt kumppanuussopimukset tuovat sekä monialaisuutta että systemaattisuutta niin opiskelijan arkeen kuin koulutuksen kehittämiseenkin.

Työelämäyhteyksiin järjestelmällisyyttä

Ristimäki ei jaa käsitystä siitä, että työelämäyhteydet olisivat huonosti hoidettuja. Päinvastoin, ainakin Metropolia ammattikorkeakoulun yhteys työelämään on jo nyt vilkasta ja säännöllistä. Hyvä konsti yhteyksien edelleen kehittämiseksi on opetustyön kytkeminen käytännön hankkeiden kautta työelämäyhteistyöhön. UUSI

INSINÖÖRI

Arvot ja asenteet mukaan opetukseen

Ristimäen mukaan on tärkeätä, että opetuksessa pidetään mukana tekniikan käyttöön liittyvät arvot. Yleisesti lähtökohtana on ollut, että arvot tulevat läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden yhteydessä. Myös erillistä opetusta kannattaa harkita. Aihe sopisi hyvin mm. opiskeli-

Kansallista strategiaa työstänyt työryhmä esittää yhtenä tavoitteena sen, että tekniikan yksiköiden määrää on vähennettävä niin, että ammattikorkeakouluja olisi noin 12, yliopistoja noin 5 ja niiden yhteenliittymiä 3–5. Ristimäen mukaan ammattikorkeakouluilla on tärkeä alueellinen tehtävä. – Omaehtoiset yhteenliittymät on varmaan tie, jolla päästään parhaisiin tuloksiin, hän toteaa. Myös Mertanen uskoo synergiaan ja siihen, että opiskelijat löytävät tiensä hyvin toimiviin yksiköihin. Turun ammattikorkeakoulu etsii yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä toimintoja. – Yhdentyminen on voimakas sana, mutta työnjakoa on mahdollista kehittää. Kimarin mielestä yksikköjen määrän vähentäminen on sangen haasteellinen aluepoliittinen kysymys. Mutta keskustelu ohjaa tekniikan kouluttajia erikoistumaan samalla, kun heidät saatetaan tarkastelemaan kriittisesti oman alueensa koulutustarvetta. Lähdeniemi kannattaa luonnollisia rakenteellisia konsortioita, kuten jo eri puolilla maata on toteutettukin. – Vahvalla tahtotilalla ja tarveharkinnalla tehdään valintoja. Mutta todellinen tilaus täytyy olla olemassa. N 15


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää N Kuvat: Mari Männistö

Edustajakokous

juhlavissa tunnelmissa

Uuden Insinööriliiton edustajakokousta vietettiin juhlavissa tunnelmissa Tampereella 16. toukokuuta. 90-vuotista toimintaansa viettävä Tampereen Insinöörit hemmotteli edustajia sekä ennen että jälkeen kokouksen. uheenjohtaja Pertti Porokari kiinnitti avauspuheessaan huomiota lomautettujen ja työttömien insinöörien määrän nopeaan kasvuun. Lomautettuna on tällä hetkellä 18 prosenttia työmarkkinatuen saajista ja työttömien jäsenten määrä on 4 prosenttia. Päivärahahakemusten määrän kasvu on johtanut käsittelyaikojen pidentymiseen työttömyyskassassa ja päivärahapäätöksen pahaan viivästymiseen. Tilanne on työttömyysturvaa hakevan jäsenen kannalta kestämätön.

P

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä eduskunnan on tartuttava näihin pahenevaan työttömyysturvan ongelmiin ripeästi. Hallitus onkin käynnistänyt lainsäädäntötyön kiitettävällä nopeudella. – Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eduskunnalta lainsäädäntömuutosta ja ministeriöltä uusia ohjeita, joilla päästään eroon kassojen päivärahamaksatuksen pullonkauloista, Porokari totesi. Peruspäivärahaosa pitää voida maksaa heti, kun hakijan työttömyys on todettu. Tähän tarvitaan työttömyystur-

valain muutosta. Ansio-osan suhteen esimerkiksi palkkatodistusmenettely on osoittautunut liian byrokraattiseksi ja sitä tuleekin yksinkertaistaa ja selkeyttää ministeriön uusilla ohjeilla, – Yritysten on otettava vastuu myös tulevaisuuden tekijöistä. On häpeällistä, että positiivista tulosta tekevät suuryritykset ovat ilmoittaneet, että eivät palkkaa ollenkaan kesätyöntekijöitä. Insinööriopiskelijoiden on saatava pakollinen harjoittelujakso tehtyä. Mistä löytyy projektiosaajia, kun nousukausi taas koit-

Ansioituneet Tampereen Insinöörien jäsenet palkittiin ansiomitaleilla. Mitalit luovutti puheenjohtaja Porokari.

16


taa, jos opiskelijat eivät pääse harjoittelemaan käytännössä viimeisintä teknistä osaamista. Edustajakokous hyväksyi tilit ja vuosikertomuksen

Edustajakokous vahvisti tilinpäätöksen ja hyväksyi vuosikertomuksen vuodelta 2008. Kuntien Tekniset KTK ry:n jäsenmaksutilityksiä koskien päätettiin toimenpiteistä. Edustajakokous hyväksyi myös jäsenyysstrategia-asiakirjan. Syksyn edustajakokouksessa jätettyihin ponsiin edustajat saivat tyydyttävät vastaukset. Tampereen Insinöörit juhli

Edustajakokous sai sekä aloittaa että lopettaa kokoustamisen juhlavissa tunnelmissa. Ennen lauantain edustajakokousta oli 90-vuotista taivaltaan viettävä Tampereen Insinöörit järjestänyt kaupungin vastaanottotilaisuuden Raatihuoneelle ja

Pushkin Quintett viihdytti juhlaillallisella.

illallistilaisuuden historialliseen valssaamoon Vapriikkiin. Illallisen yhteydessä Porokari jakoi UIL:n kultaiset ja hopeiset ansiomitalit järjestötyössä ansioituneille Tampereen Insinöörien jäsenille. Juhlasta ei puuttunut musiikkia eikä komiikkaakaan. Musiikkia esitti tamperelainen viiden nuoren miehen bändi, Pushkin Quintett. Komiikkaa tilaisuudessa tarjoili stand up -koomikko Lotta Backlund. Lauantaisen edustajakokouksen jälkeen saatiin vielä nauttia juhlatunnelmista Tampereen ammattikorkeakoulun tiloissa järjestetyssä juhlaseminaarissa.

Seminaarissa puhunut Trainers’ Housen toimitusjohtaja Jari Sarasvuo tarttui ajankohtaiseen ja kipeään aiheeseen: ”Mielekäs elämä syntyy työstä ja rakkaudesta”. Sarasvuolla oli tamperelaisille insinööreille aivan erityiset terveiset, joilla hän rohkaisi esimerkiksi irtisanomisten tai lomautusten runtelemiksi joutuneita. – Insinööri on ongelmanratkaisun ja oppimisen mustanvyöntaistelija. Jos joku selviää lamasta, niin insinööri. Katse eteenpäin, siellä niitä uusia tilaisuuksia lymyää, ei koskaan taakse jääneessä elämässä, Sarasvuo neuvoi. N

Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Kimmo Saanilahti avasi juhlaseminaarin.

Puheenvuoroaan odottelemassa Jari Sarasvuo. UUSI

INSINÖÖRI

17


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: Tuulikki Holopainen

Akavalaisten painostusvoima on kasvanut jo pitkään Akavan edunvalvontayksikön johtaja Markku Lemmetty pitää 2000-luvun neuvottelukierroksia akavalaisen kentän parhaimpina. – Sekä viimeisin tulopoliittinen kierros että viimeisin liittokierros ovat olleet parhaita.

arkku Lemmetyn mukaan Akava on ollut koko ajan johdonmukainen omissa palkkalinjauksissaan. Itsestään selvyyksiä ovat olleet sekä prosenttilinja että ostovoiman kasvu, joka on edellyttänyt verotuksesta huolehtimista. Jokainen neuvottelukierros on ollut erilainen ja tarjonnut yllätyksiä. Yhtenä erikoisena tupona Lemmetty muistelee vuoden 2000 sopimusta, jossa Akava ei ollut mukana. Siihen asti oli yleisesti oltu sitä mieltä, ettei tupoa voi syntyä ilman kaikkien keskusjärjestöjen mukanaoloa. – Vaikka ulosjäänti oli kirvelevää, Akavan sisällä oltiin tosi solidaarisia. Kaikki liitot päättivät jäädä ulos, koska koulutuspalkkaerää ei saatu. Silloin sekä yksityinen että julkinen olivat yhtä mieltä asiasta.

M

Oman paikan lunastus neuvottelupöydässä

Akavalainen neuvotteluvoima on kasvanut 1980-luvulta alkaen. Siihen asti Akava oli pidetty lähinnä herrasmieskerhona, mutta 1980-luvun kunta-alan lakot 18

Edunvalvontayksikön johtaja Markku Lemmetyn Akavauran aikana korkeasti koulutettujen keskusjärjestössä on ollut kuusi puheenjohtajaa.

osoittivat akavalaisten seisovansa omien tavoitteidensa takana. – Osoitimme, että voimme mennä jopa työtaisteluun, Lemmetty korostaa. Hänen mukaansa suurin muutosvaihe akavalaisessa edunvalvonnassa oli vuonna 1995, kun perustettiin Akava Js eli nykyinen Juko, jonne siirtyivät julkisen puolen neuvotteluoikeudet. Siihen saakka Akava teki julkisen sektorin sopimukset pääsopijajärjestönä. Silloin akavalaisessa kentässä ei ollut kuin lähinnä julkisen puolen sopimuksia. Yksityisellä sektorilla oli vain muutamia työehtosopimuksia. Samanaikai-

sesti Akava Js:n perustamisen kanssa yksityisen sektorin YTN vahvistui ja alkoi tehdä työehtosopimuksia. Tällä hetkellä Akavassa on yli 50 virka- ja työehtosopimusta. Sopimuskattavuus on julkisella sektorilla 100 prosenttia ja yksityisellä noin 90. Neuvottelukierroksesta tulee raastava

Lemmetty arvioi, että 2010-luvulla istutaan käytännössä jatkuvasti neuvottelupöydässä. Koska sopimukset päättyvät eri aikoihin, se työllistää liittoja paljon. Muun muassa taloustilanteen heikke-


nemisestä johtuen työnantajan asenteet ovat koventuneet. Neuvotteluilmapiirin vaikeutuminen huolestuttaa. – Vaikeutena on myös niiden asioiden hoito, jotka eivät ole yksittäisen neuvottelupöydän asioita kuten verotus tai kolmikantaisesti valmisteltava työlainsäädännön uudistaminen, Lemmetty puntaroi. – Maan hallitus haluaa puhua yleisestä linjasta, mutta ei sitä ole tällä hetkellä. Voi olla, ettei sellaista koskaan tulekaan. Tupopöytään paluuta ei kukaan osaa ennustaa. Sen sijaan sekä työnantaja- että palkansaajapuolen keskinäinen koordinointi lisääntyy. Esimerkkinä Lemmetty mainitsee Teollisuuden palkansaajien keväiset tavoite-esitykset, joissa oli mukana YTN sekä SAK:n ja STTK:n liittoja. Yhteiskunnan muutos heijastuu työpaikoille

Koulutustason kohenemisen myötä työyhteisöjen henkilöstörakenne on muuttunut. Suorittava porras on pienentynyt ja eritysosaamista vaativien asiantuntijatehtävien määrä on lisääntynyt. Työnantaja joutuu entistä enemmän ottamaan huomioon tilanteen, kun se aiemmin on käsitellyt ylempiä toimihenkilöitä individuaaleina. – Työantaja on yrittänyt selvitä vanhoilla kuittauksilla ylemmistä toimihenkilöistä, mutta se ei enää käy. Haluamme, että meitä kohdellaan yhtä kunnioittavasti kuin muitakin henkilöstöryhmiä. Lemmetty patistaa yrityksiä kiinnittämään huomiota asiantuntijajohtamiseen. Ylemmät toimihenkilöt ovat kuitenkin yritysten avainhenkilöitä.

Eläkeuudistukset ovat niin isoja asioita,

että ei niitä yhdellä hiihtoretkellä ratkaista.

metty teki töitä monta vuotta, kun suomalaisten eläkkeiden karttumisjärjestelmä uudistettiin. Hän kuvaa vuoden 2005 eläkeneuvotteluja ja -muutoksia vaikeiksi, koska kaikki eivät pitäneet niitä oikeudenmukaisina. Akava ei silloin sopimukseen mennytkään mukaan. Monta vuotta rakennettiin uutta järjestelmää, etsittiin vaihtoehtoja ja tehtiin lukemattomia laskelmia. – Eläkeuudistukset ovat niin isoja asioita, että ei niitä yhdellä hiihtoretkellä ratkaista. Toinen ammattiyhdistysliikkeen kannalta todella iso asia Lemmetyn uralla on Suomen EU-jäsenyys. Maailman – ja Suomen lähiympäristön – tilanne muuttui radikaalisti 1990-luvun taitteessa. Samoihin aikoihin havahduttiin, ettei Akavalla ei ole mitään kansainvälisiä suhteita lukuun ottamatta pohjoismaisia ja neuvostoliittolaisia. Nopeassa aikataulussa päätettiin liittymisestä kansainvälisiin järjestöihin. 1990-luvun alussa ensimmäinen palkansaajien yhteinen pilottiporukka sai koulutusta Euroopan integraatioon. – Silloin ryhdyimme miettimään omaa edunvalvontaa Brysselissä ja perus-

Hyödyllisiä suhteita ministeriöstä

Markku Lemmetty tuli Akavaan lakimieheksi 28 vuotta sitten ja siellä hän on viihtynyt muutamaa syrjähyppyä lukuun ottamatta. Parikymmentä vuotta sitten hän toimi vuoden ministeri Helena Pesolan erityisavustajana sosiaali- ja terveysministeriössä. Silloin hän tutustui ministeriön virkamiehiin kuten Kari Puroon ja Markku Lehtoon. Muun muassa heidän kanssaan LemUUSI

INSINÖÖRI

Markku Lemmetty oli yksi kuudestatoista valtakunnansovittelijan virkaan hakeneista.

timme Keskusjärjestöjen Eurooppa yhteistyö KEY -toimiston. Vuonna 1995 se siirrettiin Brysseliin. Nykyisin toimisto tunnetaan nimellä Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions. Siitä alkoi myös viiden vuoden jakso, jolloin Lemmetty reissasi jatkuvasti Brysselissä talous- ja sosiaalikomitean jäsenyyden takia Kolme keskusjärjestöä sopiva määrä

Lemmetty arvelee, että palkansaajat tiedostavat entistä enemmän järjestäytymisen ja yhteistoiminnan merkityksen, myös yli keskusjärjestörajojen. – Keskusjärjestöyhteistyö lisääntyy vielä, joskin sitä tehdään nykyisinkin paljon. Muun muassa SAK:n tuore puheenjohtaja Lauri Lyly on ehdottanut selvitystä keskusjärjestöjen yhdistämisestä. Lemmetty pyörittelee ajatusta keskusjärjestöjen sopivasta lukumäärästä. – Olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, koska näin huomioidaan parhaiten eri henkilöstöryhmien näkökulmat. Jos olisi yksi keskusjärjestö, niin joutuisimme tekemään sen sisällä kompromissejä itsemme kanssa. Päällekkäisen työn ja voimien hajottamisen estämiseksi Lemmetty suosittaa yhteistyön syventämistä. – Meillä on hyvänä esimerkkinä Brysselin toimisto, joka on kaikkien keskusjärjestöjen yhteinen ja johon ollaan tyytyväisiä. Kesällä Lemmetty jää eläkkeelle. Lomien jälkeen hän aikoo kirjoittaa vuosien varrella keräämästään materiaalista Akavan eri vaiheista osana yhteiskuntaa. Kevään kuluessa ilmaantui kuitenkin uusia haasteita Lemmetyn uralle: asettautuminen ehdokkaaksi seuraavaksi valtakunnansovittelijaksi vaati kypsyttelyä. – Valinta oli keskusjärjestöjen käsissä. Tehtävä on haastava ja kiinnostava, sanoo Markku Lemmetty lopuksi. N 19


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Sirpa Määttänen

tö. Onkohan se vika, jos viihtyy töissä, Järvilehto naurahtaa.

HALTIK

palvelee rajavartijoita

HALTIKissa työskentelee 330 henkilöä, joista 70 on insinöörejä. Arto Järvilehto on yksi heistä. Toimistosihteeri Eeva Konttinen on työskennellyt jo vuosia RVL:n käyttöoikeusyhdyshenkilönä.

isäasiainministeriön hallinnonalan yhteisen tietotekniikkakeskuksen HALTIKin tehtävänä on vastata tietoteknisistä peruspalveluista ja tietotekniikkaan liittyvistä asiantuntijapalveluista tilaaja-tuottaja -periaatteella. Suunnittelija Arto Järvilehto on yksi Rajavartiolaitoksesta (RVL) HALTIKiin viime vuonna siirtyneistä tietoteknisistä henkilöistä. Järvilehdon työura RVL:ssa alkoi vuonna 1991 puhepalveluiden ylläpito- ja valvontatehtävissä. Vuodesta 2004 Järvilehto vastasi RVL:n puhepalveluiden teknisestä tuesta. Koulutukseltaan hän on tietotekniikan insinööri (AMK). – Siirtymiseni myötä työnkuvani on selkiyttänyt oman vastuualueeni hoitoa, Järvilehto summaa. Ensimmäinen vuosi on ollut jonkinlainen siirtymävaihe, joka on vaatinut hienotunteisuutta ja uuden oppimista sekä vanhasta pois oppimista. Entisistä työkavereista on tullut asiakkaita, joille HALTIK tarjoaa palveluita. – Puhelintekniikka vaatii oikea-ai-

S

20

kaista ja jatkuvaa ylläpitoa sekä säännölliset päivitykset toimiakseen. Jos jotain jää tekemättä, se näkyy asiakkaille aika pian, Järvilehto kertoo. Yhteistyössä on tärkeää, että myös RVL:n sisäinen ohjeistus on kunnossa. RVL:ssä asioista vastaavat yhdyshenkilöt ovat tarttuneet asioihin ja ohjeistaneet omaa henkilökuntaansa hyvin. – Tämä helpottaa niin asiakasta itseään kuin meitä palvelun tarjoajia, Järvilehto kiittelee entisiä kollegoitaan. HALTIK tarjoaa RVL:n asiakkaille myös työasema-asennuksia, atk-tukipalveluita ja järjestelmiä koskevien ongelmien ratkaisuja. Yhteyksien, työasemien, käyttöoikeuksien sekä salasanojen on oltava kunnossa, jotta rajavartijat pystyvät tekemään työnsä. – Työssäni parasta on, että saan olla päivittäin ihmisten kanssa tekemisissä. Etäisyydet asettavat omat haasteensa ja luovuutta tarvitaan, vaikka usein asia voidaankin hoitaa etätyökaluilla. Mukavana lisänä ovat mukavat työkaverit, työtiimi ja koko HALTIKin henkilös-

Viestijä osapuolten välissä

Jokaisella HALTIKin asiakkaalla on oma yhdyshenkilö, asiakaspäällikkö. Rajavartiolaitoksen asiakaspäällikkönä toimii Yrjö Yliniva. Hän on RVL:n henkilöstöä, joka on siirrettynä määräajaksi HALTIKiin. – Komennukseni alkoi viime syksynä ja jatkuu näillä näkymin elokuun loppuun. Asiakaspäällikkö on eri tahojen välinen viestijä. Hän varmistaa, että molemmat osapuolet tietävät, mitä palveluita sopimukseen kuuluu. Haasteelliseksi asiakaspäällikön työn tekee tuotettavien palveluiden kirjo. Lukuisten muuttujien toimivuudesta muodostuu onnistunut palveluketju, jonka varmistaminen on HALTIKin tehtävä. Neuvotteluissa asioista sovitaan asiakkaan, toimittajan ja HALTIKin näkökulmat huomioiden. Taustatyötä on runsaasti, jotta itse neuvottelussa kaikki osaalueet olisi mahdollisimman pitkälle selvitetty ja suunniteltu. Yksi asiakaspäällikön tärkeimmistä työkaluista on asiakkaalta tullut palaute. Sen avulla tuodaan esille HALTIKin johdolle mahdollisia suuntaviivoja toiminnan kehittymiseen palveluntarjoajana. Asiakaspäällikkönä Yliniva asioi lähinnä HALTIKin yksiköiden johtajien ja Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston kanssa. N

Rajavartiolaitoksen asiakaspäällikkö Yrjö Yliniva on lainassa HALTIKissa.


Vääntö 2009 Kari Piispaselle Mari Männistö

Kari Piispasta on henkilönä kuvattu sanoilla suora, oikeudenmukainen sekä päämäärätietoinen ja nämä ominaisuudet näkyivät hänen toimissaan neuvotteluprosessin aikana. Toiminnallaan hän on saavuttanut myös työnantajien luottamuksen rehtinä neuvottelijana.

Uusi julkaisu neuvoo irtisanomistilanteissa kavan ja STTK:n luottamusmiesten käyttöön tarkoitettu opas ”Potkut? Työ- ja virkasuhteen päättäminen” on ilmestynyt. Kirjan kirjoittaja on Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen. Kirja on tarkoitettu apuvälineeksi luottamusmiehille, jotka joutuvat henkilöstön edustajina valmistautumaan yt-neuvotteluihin tai tukemaan henkilökohtaisten syiden vuoksi irtisanottavaa työntekijää. Kirjan avulla henkilöstön edustaja voi tarkistaa, mitkä edellytykset irtisanomis- tai purkutilanteessa pitää olla, jotta se on laillinen. Sisällysluettelo on rakennettu siten, että kullekin ajankohtaisen informaation löytää nopeasti. Työ- ja virkasuhteet käydään kirjassa läpi kolmen teeman kautta: koeaikapurku, työsopimuksen purku ja irtisanominen. Kirjassa käsitellään sekä henkilökohtaiset irtisanomisperusteet että tuotannollis-taloudelliset irtisanomisperusteet. Erityistä huomiota on kiinnitetty luettavuuteen. Luottamusmiehille tarkoitettujen muistilistojen ja tilanneperehdytysohjeiden laatimisessa kirjoittajan apuna on toiminut asiantuntijaryhmä. YTN:n edustaja ryhmässä on UIL:n työsuhdelakimies Hanne Salonen.

A

nsinööri Kari Piispaselle on myönnetty Vääntö -palkinto osoituksena työmarkkinateosta. Palkinnon myöntänyt Yksityistoimialojen Insinöörit ry YIL korostaa Piispasen osuutta elintarvikealan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimustoiminnan avaamisessa vuonna 2008. YIL toteaa Piispasen olleen keskeinen vaikuttaja sopimusoikeuden saamisessa YTN:n elintarvikealalle. Vuonna 2008 saatiin neuvoteltua perussopimus ja kaikkia elintarviketyöantajia sitova palkkapöytäkirja sopimuskaudelle 2008–2009. Piispanen on ollut taustaryhmän puheenjohtaja vuodesta 2006. YTN:n elintarvikealan taustaryhmässä hän on vaikuttanut noin kymmenen vuotta. Kari Piispanen on Atrian ylemmät toimihenkilöt ry:n perustajajäsen ja aktiivi vuodesta 1998. Atrian palveluksessa hän ollut 20 vuotta ja toimii tällä hetkellä markkinointipäällikön tehtävissä Seinäjoella. Atria Oyj on Suomen suurin lihanjalostaja ja työllistää Suomessa liki 2 400 työntekijää. Vääntö-palkinto myönnetään työmarkkinateosta, joka toimii hyvänä esimerkkinä ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnassa. Palkinnolla kunnioitetaan hyviä suorituksia ja itsensä peliin

I

UUSI

INSINÖÖRI

laittamista sekä tuloksekasta edunvalvontatoimintaa. Palkinnon myöntämisen edellytys on toiminta Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n piirissä sekä toiminnan kohdistuminen ylempiin toimihenkilöihin. Edellytyksenä on, että palkitulla teolla on edistetty YIL:n tavoitteita valvomalla ja kehittämällä yksityistoimialoilla toimivien ylempien toimihenkilöiden oikeudellisia, palkkauksellisia ynnä muita ammatillisia ja sosiaalisia etuja. Vääntö-palkinnon arvo on tuhat euroa. Palkinto myönnetään nyt viidettä kertaa. Palkinto jaettiin Uuden Insinööriliiton UIL:n edustajakokouksen yhteydessä Tampereella toukokuussa. Yksityistoimialojen Insinöörit ry YIL on vuonna 1972 perustettu ylempien toimihenkilöiden työmarkkinajärjestö. YIL on yli 30-vuotisen toimintansa aikana järjestänyt insinöörien ja ylempien toimihenkilöiden yrityskohtaisten yhdistysten toimintaa. YIL on toiminut ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan tienraivaajana ja yrityskohtaisen edunvalvonnan kehittäjänä. Ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan siirryttyä Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n nimiin on YIL tukenut tätä toimintaa jakamalla Vääntö-palkinnon. N

Kirjassa on 187 sivua ja sen hinta on 18 euroa + postikulut. Julkaisun voi osoitteesta http://www.tjs-opintokeskus.fi/ aineistot.

21


yhteiskunnasta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä N Piirros: Markku Haapaniemi

Hyvät kokemukset auttavat muutoksen hyväksynnässä Aiemmilla kokemuksilla on vaikutusta siihen, miten otamme vastaan uudet muutokset. Jos kokemukset ovat olleet myönteisiä, muutoksen hyväksyminen on helpompaa.

n kyseessä sitten yhteistoimintaneuvottelut, yritysten tai kuntien yhdistyminen, organisaatiouudistus tai uuden järjestelmän käyttöönotto asia herättää usein työntekijöiden parissa ihmetystä tai peräti pelästystä. Muutos koskettaa usein koko työyhteisöä perusteellisesti ja sen käsittelyä ei pitäisi jättää pelkästään työntekijöiden omalle vastuulle. Muutoksen tuomia uusia syitä, haasteita ja toimintatapoja pitää käydä avoimesti läpi työyhteisössä. Ihmiset kaipaavat perustietoa siitä, mitä ja miksi on tapahtunut, ketä se koskee ja missä ajassa. Nopeidenkin muutosten keskellä työntekijöille on jäätävä sulatteluaikaa uuden hyväksymiselle. – Vaikka työelämä on monissa organisaatioissa yhtä turbulenssia, tilanne ei ole toivoton, arvioi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen. – Vaikka muutokset viedäänkin usein nopeasti läpi, ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan sopeutuvainen ja oppivainen. Työyhteisöissä ihmiset ovat erilaisia. Joillekin muutoksen hyväksyminen käy nopeasti. Heitä pidetään usein edelläkävijöinä, jotka hankkivat mielellään uusia kokemuksia. Heillä on usein myönteisiä kokemuksia aiemmista muutostilanteista.

O

22

Huuhtasen mukaan aiemmat muutoskokemukset vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme muutoksiin. Hyvät ja onnistuneet kokemukset vahvistavat ajatusta siitä, että muutos voi tuoda hyviä asioita mukanaan ja sitä voi hallita. Huonot kokemukset puolestaan nostattavat helposti muutosvastarintaa. Kun nykyinen työelämä on jatkuvassa muutosten kourissa, on joskus myös syytä pohtia, ovatko kaikki muutokset aina tarpeellisia. Tällä hetkellä päähuomion muutoskeskustelussa saavat taantumaan liittyvät dramaattiset muutokset. Niiden perustelut ovat usein taloudelliset eivätkä liity yksittäisen työntekijän työsuoritukseen. Huuhtanen huomauttaa kuitenkin, että työelämässä on tapahtunut myös paljon myönteistä askelittaista kehitystä. Aikaansaannoksia ja turvallisuutta on pystytty lisäämään jatkuvasti kehittyvällä teknologialla. Myös muutostilanteissa työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen ovat avainasemassa. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ei ole pelkästään työnantajan tai esimiehen velvollisuus, vaan jokaisella yksilöllä on myös omalta osaltaan vastuu omasta työhyvinvoinnistaan. – Vastuu työoloista ja -turvallisuudesta on toki työnantajalla, mutta työntekijä voi itse vaikuttaa siihen, miten hän työs-

sään voi ja millaisia työtapoja omaksuu, Huuhtanen muistuttaa. Nuoret reagoivat vahvasti

Huuhtasen mukaan nuoret eivät ole sen muutoshalukkaampia kuin vanhemmatkaan työntekijät. Samat perusasiat ovat tärkeitä kaikenikäisille. Nuorilla on vähemmän aikaisempia kokemuksia muutoksista ja niinpä he saattavat yliarvioida voimavaransa. Konkarit puolestaan pystyvät kokemuksensa turvin säätele-


Työn merkityksellä on myös

suuri vaikutus siihen, miten hyvin ihminen selviää muutoksesta.

kokeneet ja nuoret työntekijät toimivat eri tavalla jo sen vuoksi, että he ovat kasvaneet erilaiseen työkulttuuriin. Vuosikymmeniä sitten työelämään tulleet ovat alun perin kasvaneet hierarkkisempaan työn tekemisen malliin. Nuorille on tärkeää keskustella ja kokea voivansa työuran alkuvaiheesta lähtien osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Ammattitaitoinen luottaa tulevaisuuteen

mään työkuormaansa ja asettamaan realistisempia tavoitteita itselleen. Myös tilanteet henkilökohtaisen elämän eri vaiheissa vaikuttavat siihen, miten muutokseen työssä pystyy suhtautumaan ja miten siihen riittää energiaa. Useimmiten on helpompaa säilyttää nykyinen tila kuin kokeilla jotain uutta. Ihmiset voivat myös kokea pienetkin asiat kuten hyvin toimivista rutiineista luopumisen vaikeana. Sekä nuoret että kokeneet työntekijät kaipaavat elämäänsä perusturvallisuutta. Muutostilanteissa UUSI

INSINÖÖRI

Työntekijästä tai työyhteisöstä lähtevät aloitteet voidaan luokitella helpoiksi muutoksiksi. Ihmisen on helpompi hyväksyä vaikeakin muutos, jos hän kokee sen oman työnsä tai työyhteisönsä kannalta olennaiseksi. Myös osaamisen ja koulutuksen tasolla on vaikutusta muutoksen hyväksymiselle. Vahvan ammattitaidon ja koulutuksen omaava pystyy suhtautumaan tulevaisuuteen luottavaisemmin kuin osaamisestaan epävarma. Toisinaan kohtuullisen yksinkertaisista muutoksista saattaa muodostua hyvinkin monimutkaisia. Esimerkiksi työhuoneen tai kalusteiden vaihtamisesta voi tulla lähes ylivoimaisen vaikea ongelma. Perusturvallisuutta koskevia muutoksia on vaikea hyväksyä. Tällaisiin perusturvallisuutta heiluttaviin tilanteisiin ei normaaliarjessa useinkaan törmää. Kun työntekijä menettää työpaikkansa ytneuvottelujen tuloksena, hänen elämänsä muuttuu radikaalisti ainakin hetkeksi. Huuhtanen arvelee, että monille saattaa palautua mieliin tunteet koulun liikuntatunneilta: toiset valittiin joukkueeseen, toisia taas ei. Tukiverkko kantaa

Vaikeastakin muutoksesta voi selvitä hyvin. Vahva tukiverkko on tärkeä. Kun ihminen on tietoinen siitä, että hänen ym-

pärillään on luotettavia henkilöitä, joille voi puhua ja purkautua, tämä helpottaa taakan kantamisessa. Tukiverkko voi koostua perheenjäsenistä, ystävistä ja läheisistä työkavereista. Myös työterveyshuollon ja työvoimaviranomaisten tarjoamat palvelut ovat tärkeitä eteenpäin pääsemisen kannalta. Huuhtasen mukaan työn merkityksellä on myös suuri vaikutus siihen, miten hyvin ihminen selviää muutoksesta. Jos työ on kaikki kaikessa, muutoksen sietäminen siinä voi olla vaikeampaa kuin jos työ on yksi osa elämää. Vaikka muutoksen sietämisen kykyä ei ole helppo kasvattaa, aiemmista muutoksista on silti mahdollisuus oppia. Liian hitaat ja samanaikaiset muutokset rasittavat

Vaikka muutos koetaan usein liian nopeana ja jatkuvana, työyhteisössä koetaan myös liian hitaita muutoksia. Esimerkiksi kuntasektorilla tapahtuvat toimintatapojen ja rakenteiden muutokset kestävät usein vuosikausia. Motivaation ja kehittämisvireen ylläpito pitkissä muutoksissa saattaa tulla pulmaksi, vaikka itse muutoksen tavoite nähtäisiinkin myönteisenä. – Varsinkin muutoksen suunnittelusta vastaaville ja toteuttajille voi olla turhauttavaa, jos muutokset venyvät liian pitkälle aikavälille, Huuhtanen korostaa. Vain harvoin työpaikalla on käynnissä yksi selkeä muutos kerrallaan. Lukuisten samanaikaisten ja eri asioihin kohdistuvien muutosten koordinointi on haasteellista. Muutosten hallintaan ja eri osapuolten yhteiseen vuoropuheluun on painostettava entistä enemmän. – Asiasisällöt hallitaan paremmin kuin muutoksen inhimilliset prosessit, Pekka Huuhtanen kiteyttää tutkimusten ja kokemustensa pohjalta. N 23


Teksti: Jari Hakala N Kuvat: Johannes Tervo

Haapamäellä havisee junanostalgia Haapamäen museoveturiyhdistys on kerännyt talleilleen ison määrän vanhaa junakalustoa. Veturia ja vaunua löytyy laidasta laitaan: 1920-luvun höyryvetureista aina kymmeniä vuosia myöhemmin rakennettuihin dieseljuniin. Kaluston kimpussa on joukko vannoutuneita asianharrastajia.

aapamäkeä huuhtonut sade on tauonnut. Natisevan puuoven kautta pääsee veturitalleille. Siellä haisee rasva. Yhdessä tallissa seisoo vanha höyryveturi. Aikoinaan Ristoksi nimetyn, Lokomon Tr1-mallin ja päätyseinän väliin ei jää paljoakaan tilaa. Vuodelta 1955 peräisin oleva höyryveturi on harvinaisuus. Ajokelpoisina sellaisia löytyy Suomesta vain kaksi. Pituutta veturilla on yli parikymmentä metriä. Tallin perältä löytyy toinen ovi. Taukotuvassa istuu joukko miehiä, nuorempia ja vanhempia. Vaatetus koostuu pääosin haalareista. Porukkaa yhdistävät vanhat veturit, muu kiskokalusto sekä rautatiet. Joukko muodostaa osan Haapamäen museoveturiyhdistyksen jäsenistä. Nuorimmat ovat vasta 16–17-vuotiaita. Tuvan ikkunasta avautuu idyllinen näkymä hiekkateineen ja mäenrinnettä myötäilevine puurappusineen. Museoveturiyhdistys on kunnostanut vanhaa junakalustoa palan matkan päässä Haapamäen rautatieasemalta sijaitsevilla talleilla toistakymmentä vuotta. Puolikaaressa kylki kyljessä sijaitsevien tallien kätköistä löytyy höyryveturien lisäksi useita dieseljunia. Dieseleistä nuorimmat on valmistettu 1960-luvulla. Höyryvetureiden valmistusajankohta osuu pääosin 1920-luvulle. Myös ulkona on jokunen veturi. Ne ovat hieman rapistumaan päässeitä. Vanhoja vaunuja riittää pilvin pimein. Kaluston yhdistys on saanut VR:n käytöstä

H

24

Haapamäen museoveturiyhdistyksen kaluston raskaimmasta päästä on Huruksi kutsuttu dieselveturi. Kotimaisten Valmetin ja Lokomon 1950-60-lukujen taitteessa valmistamalla Dr12-junalla on elopainoa täysillä tankeilla yli 120 tonnia.

poistamina yksilöinä ja yksityisten lahjoittamina. Ison osan vetureista aktiivijäsenet ovat kunnostaneet ajokuntoisiksi. Yhdistyksellä on kolmisensataa jäseniä, aktiiveja muutama kymmenen. Haapamäelle heitä tulee ympäri Suomen. Jotkut kerhon porukasta saavat ajaa kalustolla käytössä olevilla rataosuuksilla. Seurassa on joitakin VR:llä työskenteleviä junankuljettajia. Ajeluilla on käyty ympäri Suomen. Yhdistys järjestää vuosittain myös yleisöajeluja. Porukka tuntee kaluston

Taukotupaan kokoontuneen miessakin silmissä on poikamaista innostusta. Äänessä värisee lämmin kiintymys vanhaa kalustoa kohtaan. Puheenparret täyttyvät asiantuntevista detaljeista. Teknisiä yksityiskohtia tipahtelee sinne tänne. Junakaluston kanssa työskennellessä

kiire unohtuu ja aikaa jää turinoinnille ja yhdessäololle. Haapamäen museoveturiyhdistyksen kaltaisia kerhoja löytyy maastamme muutama. Yksi tuvan pöydän ääressä istuvista on Teppo Niemi. Espoosta kotoisin oleva Niemi on koulutukseltaan koneinsinööri. Niemi on Haapamäen talleilla tuttu kaveri. Hän ajautui mukaan museoveturiyhdistyksen kuvioihin alkuvuodesta 1990. Haapamäelle tehtyjen lukuisien reissujen aikana Niemi on kunnostanut talleilla junaa jos toista. Erityistä kiinnostusta Niemi tuntee Kanaksi kastettua vanhaa höyryveturia kohtaan. Se on todellinen vanhus. Viralliselta mallinumeroltaan Vr1-veturi näki päivänvalon vuonna 1927 tamperelaisen Tampellan valmistamana. Pienikokoinen höyryvehje toimi vaunujen vaihdosta huolehtineena järjestelyveturina. Yhtä Niemi ei ole opetellut: höyryveturilla ajoa.


Yksi Haapamäen museoveturiyhdistyksen ajokuntoisista höyryvetureista on Pikku-Jumboksi kutsuttu vempele. Tällaisia oli VR:n käytössä vielä vuonna 1975, jolloin höyrykalustosta luovuttiin kokonaan.

– Sen verran itsesuojeluvaistoa on ollut. Moottoriveturia saan ajaa yksityisraiteilla. Höyryveturia ajaessa homma menisi jo liian rankaksi, Niemi virnistää. Junat ja vaunut korvaavat työn

Vaunuja seisoo jonossa toinen toisensa perässä. Letkaa riittää silmänkantamattomiin. Jonosta erottuu niin olympiavuotena 1952 tehty oranssinen postivaunu kuin parikymmentä vuotta nuorempi ravintolavaunu. Se on maalattu takaisin VR:n edelleen käytössä olevalla sinisenharmaalla. Välillä sen kylkiä koristi Inter City -junista tuttu maalipinta. Yksi vaunuista on 1940–50-lukujen taitteessa rakennettu puuvaunu. Yhdis-

tetty konduktööri- ja matkustajavaunu oli käytössä vielä 1980-luvulla. Vaunussa on niin matkustamon kuin matkatavaratilan lämmittänyt puukamiina. Vuonna 1973 vaunu otettiin lähiliikennekäyttöön. Samalla siitä tehtiin sähkölämmitteinen. Vanhassa ravintolavaunussa ahertaa Juhani Pirttilahti. Akkupora tutisee, kun Pirttilahti irrottaa pöytää pidikkeistään. Salosta kotoisin olevan Pirttilahden olemuksesta voi löytää hieman alakuloisuutta. Pirttilahti jäi työttömäksi yli vuosi sitten Nokialta. Nyt työtä löytyy junakalustoa kunnostaessa. Työttömyys vei mukanaan lainalla ostetun talon. – Viime vuonna Haapamäellä meni melkein kuusi kuukautta, jos kaikki päivät laskee. Joskus Pirttilahti saattaa viettää päiväkausia yksin talleilla kaluston parissa häärätessä. Kerhon porukasta parillakymmenellä on kerrallaan hallussa tallien avaimet. Silloin paikalle voi tulla koska tahansa. – Tulin mukaan loppuvuodesta 2005. Olen erikoistunut lähinnä vaunuhommiin. Kunnostan myös Dm9-junaa eli 1960-luvun kiitojunaa, Pirttilahti kertoo. Punertavan väriselle junalle löytyy vielä yksi nimi: Porkkana. Työtunteja uppoaa tuhansia

Matkustajia ja konduktööriä rautateillä kyydinneen vaunun plyysi-istuimet on irrotettu. Lattian peittävät sanomalehdet. Käytävän kummallakin sivulla on vastakkain siroteltuja metallisia istuinkehikkoja. Niiden yläpuolella on metalli-

Juhani Pirttilahti tiivistää vanhan ravintolavaunun ikkunoita Haapamäen veturitalleilla.

UUSI

INSINÖÖRI

putkista ja lankaverkosta tehdyt hyllyköt. Ilme keskittyneenä ja kieli miltei keskellä suuta hyllyn kehikkoa maalaava lahtelainen Sakari Järvinen on museoveturiyhdistyksen nestoreita. Toinen yhtä pitkään mukana ollut on seuran puheenjohtaja Kimmo Alanko. Varikkoalue tuli parivaljakolle tutuksi jo vuoden 1987 paikkeilla. Museoveturiyhdistys perustettiin siitä jonkun vuoden kuluttua. – Yhden höyryveturin laittamisessa ajokuntoiseksi menee varmaan vähintään 10 000 tuntia, Järvinen sanoo. Työn alla olevan vaununkin kunnostamisessa menee monta sataa tuntia. Maalia saa vetää niin sisä- kuin ulkopinnalle. Lyhyen, tupakoiville aikanaan tarkoitetun matkustamo-osan takana sijaitsee konduktöörikoppi ja matkatavaraosasto. Jälkimmäisen nurkassa seistä törröttää kamiina, jonka lämmittämän kiertoveden avulla myös matkustajat tarkenivat viileämmillä ilmoilla. N

Museoveturiyhdistyksen nestori Sakari Järvisellä ei ole kiire, kun mies maalaa 1940-50-lukujen taitteessa tehdyn puuvaunun tupakoiville matkustajille varattua osaa.

Haapamäellä vaalitaan vanhaa junakalustoa huolella ja hartaudella. Kimmo Alanko sutii maalia kauan sitten käytössä olleen puuvaunun pintaan.

25


osaaminen Teksti: Tuula-Maria Ahonen N Kuvat: Juha Seppäsen kotialbumi

Tanssi

on Juha Seppäselle elämänvoiman lähde – Kerran eräs nainen haki tanssimaan jenkalle, ja jouduin antamaan pakit, koska en osannut tanssia. Tämä jäi harmittamaan, kertoo koneautomaatioinsinööri Juha Seppänen Oulusta. Mutta insinöörihän osaa korjata asioita. Tätä nykyä tanssi on tuonut Seppäsen elämään lukuisia palkintoja, avovaimon, uusia ystäviä, sosiaalisia taitoja ja voimaa työhön ja elämään.

un lähdin ensimmäistä kertaa tanssikurssille, olin jäykkä kuin rautakanki, Juha Seppänen hymyilee. – Olin juuri eronnut tyttökaverista, enkä saanut diskokulttuurista sitä mitä halusin. Etsin lämpimämpää ilmapiiriä ja kollega suositteli minulle paritanssia. Niinpä lähdin tanssikouluun ja heti alkuun tuli mukava tunne: tätä pitää saada lisää. – Ympäristön palaute myös rohkaisi: mitä paremmaksi tanssitaitoni tuli, sitä suositummaksi tulin naistentansseissa, Seppänen naurahtaa. Hän siirtyi jatkokursseille ja meni jopa tanssikilpailuihin. Ensimmäisenä vuonna ei tullut menestystä, mutta Seppänen ei tästä säikähtänyt. Hän jatkoi kisailua vuosien ajan ja kun löytyi oikea tanssipartneri, tuleva avovaimo, alkoi tulla menestystäkin. – Kova uurastuksemme tanssin eteen palkittiin ja voitimme Suomen Seuratanssiliiton lavacupin viisi kertaa peräk-

-K

Tärkein voitto itselleni on lavatangon voitto vuonna 2004. 26

käin, Seppänen kertoo. – Tärkein voitto itselleni on kuitenkin lavatangon voitto vuonna 2004. Tango on lähinnä omaa sieluani, erityisesti Unto Monosen tangot, mutta myös uudemmat tangot innostavat. Tätä nykyä Seppänen ja avovaimo Miia Isoviita eivät enää kilpaile, tanssi jatkuu tavallisena harrastamisena. – Mahdoton ajatellakin, että lopettaisi tanssin harrastamisen, Seppänen sanoo. Vastapainoa työlle ja työelämätaitoja

Seppänen työskentelee Citec Engineering Vehicles Oy:n palveluksessa ja viikot kuluvat usein työmatkoilla. – Viime aikoina olen työskennellyt kansainvälisessä projektissa, jossa vanhoja 1970-luvulla valmistettuja vaunuja uudisrakennetaan Norjan valtiolle, Seppänen kertoo. – Työ ulkomailla on haastavaa ja opettavaista. Lavatanssiharrastuksen ja kisailemisen myötä tulleesta itsevarmuudesta esillä olemiseen on ollut hyötyä.

– Viimeaikaisen työn luonteen vuoksi tanssin aktiiviharrastaminen on jäänyt vähemmälle, mutta viikonloppuisin harrastamme salsa ruedaa kaveriporukan kanssa. – Salsassa on todella haastetta, kun pitäisi oppia käyttämään kroppaa kuin kuubalainen mies, Seppänen hymyilee. - Mutta harjoittelemme leppeässä ilmapiirissä ja naureskelemme, kun teemme virheitä. – Työnteko unohtuu täysin, kun keskittyy vauhdikkaaseen tanssiin. Mutta toisaalta tanssiharrastuksessa oppii myös työelämässä hyvin tärkeitä sosiaalisia taitoja. Salsatunneilla vaihdamme pareja lennosta ja uusi pari on aina myös uusi haaste.


Seppänen ja Isoviita voittivat jokin aika sitten seuratanssiohjaajakoulutuksen ja ovat vetäneet nyt myös tanssikursseja muille. – Ohjaajuus antaa uudenlaisen näkökulman tanssiin: on nautinto opettaa muille tanssin iloa.

– Moni on laihtunut kymmeniäkin kiloja tanssiessa, Seppänen kertoo. – Tanssiminen nostaa myös hapenottokykyä. – Suomalainen mies on juro lähtemään tanssikurssille, taustalla on usein pelko siitä, ettei opi.

– Mutta olen nähnyt, että kaikki oppivat. Toisilla oppiminen voi tapahtua nopeammin, toisilla hitaammin, mutta tanssinharrastus palkitsee kaikki, Seppänen rohkaisee. N

Laadukkaan elämän luomiskykyä

Jotkut tanssiharrastuksessa pitkälle päässeet nauttivat tanssista vain vertaisseurassa, eli tanssinilon piiri pienentyy. Seppänen nauttii kuitenkin tanssimisesta kaikentasoisten kanssa. – Jos tanssipartneri on kokemattomampi tanssija, otan tämän haasteena itselleni: miten muutan omaa vientiäni niin, että voin antaa tanssinilon ja onnistumisen kokemuksia toiselle, Seppänen sanoo. Ne ihmiset, jotka kykenevät nousemaan yli oman itsekeskeisyyden yhteisen ilon ja voiman tuottamiseen, nostavat elämän laatua sekä töissä että yksityiselämässä. Seppänen suosittaa tanssiharrastusta sekä sinkuille että parisuhteessa eläville. – Itsekin löysin vaimon tanssin merkeissä. Parisuhteessa eläville tanssi on todella hyvä yhteinen harrastus, mikä kasvattaa myös ihmisenä. – Alussa pariskunta voi syytellä toista virheistä, mutta pikku hiljaa kumpikin oppii ottamaan oman vastuunsa tanssin sujumisesta. Seppäsen mukaan miehen vastuulla on muun muassa naisen hellä vieminen, rytmissä pysyminen ja tanssiminen ja kolarien välttäminen tanssilattialla. Naisella on vastuu seuraamisessa. – Tanssiin kuuluu myös monia muita asioita, joita en nyt paljasta, vaan annan teidän ottaa itse niistä selvää! Vartaloiden keskustelu laihduttaa

– Paritanssi on naisen ja miehen vartaloiden keskustelua sanattomasti, Seppänen määrittää. – Miehestä ja naisesta tulee hetkellisesti yksi. Mutta keskustelua siivittää mukaansatempaava musiikki, mikä saa kuntoilemaan pidempäänkin. UUSI

INSINÖÖRI

27


osaaminen Teksti: Anitta Valtonen N Kuvat: Anitta Valtonen ja Paavo Sääsken arkisto

Sukututkimus on salapoliisityötä

Syksyllä 1957 Muhokselta kotoisin oleva Paavo Sääski opiskeli Helsingin teknillisessä opistossa. Rahaa oli niukasti, joten lainaa piti anoa. Muhoksen sosiaalilautakunta ei sitä kuitenkaan myöntänyt. Sitten tuli outo kirje, jossa Kuopion sosiaalilautakunta ilmoitti myönteisestä lainapäätöksestä.

ävi ilmi, ettei kirje ollut tarkoitettu Paavolle, vaan samassa oppilaitoksessa opiskelevalle Olaville, joka osoittautui Paavon pikkuserkuksi. Siitä alkoi kummankin nuoren miehen tie juuriensa tutkijaksi – sekä elinikäinen ystävyys. Tositoimiin miehet kävivät 1970-luvulla, jo valmiina insinööreinä. He poimivat puhelinluettelosta Sääski-nimisten henkilöiden osoitteita ja pyysivät heiltä tietoja vastaanottajista ja heidän sukulaisistaan. Puolisen tusinan vastauksen myötä tutkimus pääsi alkuun. Paavo Sääski alkoi tutkia Suomen paikallishistoriaa päästäkseen sisälle esiisiensä elinoloihin. Hän alkoi myös kirjata ylös havaintojaan. Vuosilukujen ohella tärkeitä ovat luonnehdinnat ihmisistä. Niiden kautta suku alkaa elää. Sukututkimus kannattaa aloittaa haastattelemalla elossa olevia sukulaisia. Hyviä kirjallisia lähteitä ovat kirkonkirjat, veroluettelot, henkikirjat sekä sukukirjat, joiden henkilöluettelosta pääsee kiinni omaan sukuun. Sukukirjoja löytyy esimerkiksi Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta tai sen kirjakaupasta, jonne pääsee osoitteella genealogia.fi. Esimerkkinä Sääski näyttää erinomaisesti tehtyä Eero Kaurasen ja Mirka Niskasen toimittamaa Pyhäjoen Kauraset -sukukirjaa, jossa on satoja eloisia kuvauksia suvun jäsenistä. – Tästä kirjasta löysin yli kolme sataa sukulaistamme. Pätevimpiä lähteitä ovat alkuperäiset dokumentit, kuten kirkonkirjat. Interne-

K

28

– Alkuvaiheessa en älynnyt haastatella tarpeeksi elossa olevia suvun jäseniä, Paavo Sääski harmittelee. Vanhat valokuvat kertovat paljon ajastaan. Kuvassa edessä istuvat Paavon isoäiti Hilda Maria ja isoisä Olli Sääski. Takana seisovat heidän lapsensa Sylvi, Kerttu, Otto (Paavon isä), Elsa ja Alma Elina. Kuva on otettu Savonlinnassa 1910–20-lukujen vaihteessa.

tissä on valtavasti tietoa, jolla pääsee alkuun. Lisäksi tiedot täytyy tarkistaa alkuperäisistä dokumenteista. Suomen sukututkimusseuran historiakirjojen hakuohjelma HisKi on erinomainen apuväline, mutta siinä on vielä puutteita tallennustyön keskeneräisyyden vuoksi. Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys on digitoimassa kirkon rippikirjoja. – Tämä on aarre, Paavo Sääski sanoo ja näyttää sinikantista ruutuvihkoa, joka on täynnä hyvällä käsialalla tehtyjä muistiinpanoja. – Tässä ovat Sylvi-tätini muistelmat suvustamme. Hän oli äidinkielen opettaja ja kansanperinteen kerääjä. Toinen aarreaitta on matkalaukullinen äitini ja tätieni säilyttämiä kirjeitä. Kärsämäen Sääskisiä

Paljon hyvää aineistoa Paavo Sääski on löytänyt Mikkelin maakunta-arkistosta,

jonne hän suuntasi pikkuserkkunsa Olavin kanssa jo sukututkimuksen alkuvaiheessa. Selvisi, että Sääsket ovat tulleet Savoon Kärsämäeltä. Paavo täydensi tietojaan Kärsämäen kirkkoherranvirastossa, Oulun maakunta-arkistossa ja Kansallisarkistossa. – Löysin heti alkuun muutamia kymmeniä Sääskisiä. Oli mahtavaa nähdä sukulaisten nimiä. 1600–1800-luvuilla ihmiset muuttivat hyvin vähän. 1800-luvun alussa Suomen sodan aikana Sääsket muuttivat Pohjanmaalta takaisin Savoon asettuen aluksi Lapinlahdelle ja Kiuruvedelle. – Suuri osa ”lähisukulaisistamme” asuu vieläkin Savonmaalla. 1870–80-luvulla kymmenet sukulaisemme muuttivat ensimmäisessä aallossa Amerikkaan. Itä- ja Länsi-Suomen välillä on kiinnostava ero. Itä-Suomessa käytettiin jo hyvin varhain sukunimiä, mutta Länsi-Suomessa ihmiset nimettiin isän mu-


Paavo Sääski käyttää sukuohjelmistoa, johon hän on jo kirjannut tähän mennessä 4135 nimeä. Sukuseuran perustamista hän ei suunnittele. – Tarkoitus on tehdä sukukronikka lähipiirille.

Tietosuoja aiheuttaa ongelmia

kaan. Aluksi nimet olivat ruotsiksi, suomenkielisiksi ne muuttuivat vasta 1800-luvun lopulla. Paavo Sääski on päässyt tutkimuksessaan niin pitkälle, että suvun kantaisä alkaa hahmottua. Varmaa on, että vuonna 1635 syntynyt Heikki Matinpoika on suvun jäsen. Lähes varmaa on, että suvun kantaisä oli Pekka Pekanpoika. Kun hän tuli Savosta ja perusti talonsa vuonna 1565 Kärsämäelle, siellä oli seitsemän savua, joista yksi oli Sääskisen talo Jokirannan kylässä.

Sääski ei pidä ongelmana vanhojen kirkonkirjojen ruotsin kieltä, sillä ”ruotsi on meidän toinen kotimainen kielemme”. Kieliongelmaan on myös tarjolla erinomainen apuväline: Väinö Sointulan laatima Sanasto sukututkijoille. Vanhoja käsialojakin oppii lukemaan, kun niitä aluksi tutkii kirjain kirjaimelta. Esimerkiksi sukuseuroilla on aiheeseen liittyviä kursseja. Hienoa on myös sukututkijan apuvälineiden ja menetelmien kehittyminen. Aiemmin kirkonkirjat olivat mikrorullilla, joiden kelaaminen oli työlästä. Nyt suurin osan kirkonkirjoista löytyy hyvin järjestetyistä mikrofilmeistä. – Varsinainen ongelma on se, että alle sata vuotta vanhat dokumentit ovat tietosuojalain alaisia. Joissakin kirkkoherranvirastoissa tietoja annetaan tutkia, toisissa on ehdoton kielto. Moraalisista syistä arkaluonteisten tietojen julkistaminen täytyy tehdä harkiten. – Tunteita saattavat vielä herättää esimerkiksi punavankien kuulustelupöytäkirjat. Pari sukulaistamme oli vankeina, mutta niitä tietoja en aio julkaista. Suvussa siivoa väkeä

– Suuri osa Sääskisistä oli 1800-luvun lopulle talollisia. Mukana oli torppareita, mäkitupalaisia ja lampuoteja. Oli myös renkiä ja piikoja. Esimerkiksi isoisäni isä

Sylvi-tädin tarkat muistiinpanot vuodelta 1974 ovat aarre. UUSI

INSINÖÖRI

ja pojat olivat renkejä Rauhalahden hovissa Kuopiossa, Paavo Sääski kertoo. Muita ryhmiä tuon ajan maaseutuyhteisössä olivat kylänloppuiset, köyhät eli vaivaiset ja toisten nurkissa asuvat loiset. Harva Sääsken suvun jäsen liittyi ruotuväkeen ja vain yksi pappi on suvusta löytynyt. 1800-luvulla suvussa syntyi ajalle tyypillisiä aviottomia lapsia. Paavo Sääsken mieleen on jäänyt piikaparka, jolla oli seitsemän aviotonta lasta. Yksi hänen lapsistaan sai viisi aviotonta lasta. Lainkuuliaista väkeä Sääsken suku tuntuu olleen, sillä rippikirjoissa on hyvin vähän tuomioita. Sortokauden aikana muutama kutsuntoihin tulematta jäänyt luokiteltiin sotilaskarkuriksi. Oppineita sukuun alkoi tulla 1900-luvulla. – Isoisäni isä oli nippukoneen päällikkö, eräänlainen työnjohtaja. Myöhemmin tuli rakennusmestareita, metsäteknikoita ja metsänhoitajia. Isäni oli teknikko, itse olen insinööri ja toinen poikani on diplomi-insinööri. Sukurakkaus kasvanut

Kouluaikana historia ei kiinnostanut Paavo Sääskeä. – Vasta ulkomaankokemusten ja sukututkimuksen myötä olen tullut sukurakkaaksi. Pidän kontaktia muun muassa pikkuserkkutasolla. – Meillä on perinne-esineenä kastemekko, joka oli ensin minulla, sitten sisarellani ja sen jälkeen meidän lapsillamme ja lastenlapsillamme. Kastettujen nimet on kirjailtu mekkoon. Tuorein on poikani tytär Reetta, joka kastettiin vuonna 1999. N 29


totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies N Kuva: David Trood / Gorilla

Tekniikan opiskelijat kaipaavat enemmän ohjausta työelämäyhteyksissä esimerkiksi tiennyt, oliko omassa ammattikorkeakoulussa yrityshautomo-, mentorointi-, alumni- tai kummiyritystoimintaa. Tietämättömyyttä ei voi lukea missään tapauksessa yksinomaan opiskelijoiden syyksi. Sosiaali-, terveys-, liikunta- sekä humanistisen ja kasvatusalojen opiskelijoista enemmistö mielsi työharjoittelun ohjauksen riittäväksi. Sen sijaan esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalla opiskelijat eivät saa samalla tavoin ohjausta harjoitteluunsa, mutta toisaalta he saavat useammin palkkaa harjoittelusta. Myös opinnäytetöiden ohjaus koettiin tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoiden keskuudessa puutteellisena. Ainoastaan 35 prosenttia koki ammattikorkeakoulun ja/tai koulutusohjelman osallistuneen riittävästi ohjaukseen. Opiskelijat eivät luota opettajiin työelämän neuvojina

Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksien nykytilassa on paljon parannettavaa. Tätä mieltä olivat niin opiskelijat ja ammattikorkeakoulujen henkilöstö kuin työelämän edustajat. uore selvitys esittelee opiskelijoiden, ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja työnantajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksistä. Niissä ei ole juuri kehumista. Esimerkiksi säännölliset vierailut työelämän organisaatioihin osoittautuivat harvinaisiksi. UIL:n näkökulmasta erityisen huolestuttavaa on, että opiskelijoiden mielestä työelämäyhteistyö koettiin puut-

T 30

teellisimpana juuri tekniikan ja liikenteen alalla. Toki eri alojen vertailu on hankalaa johtuen muun muassa alojen erilaisista kulttuureista ja niiden tuottamista työelämään suuntautuvista odotuksista. Kaikilla koulutusaloilla opiskelijoiden tietämys eri yhteistyömuodoista ammattikorkeakoulujen ja työnantajien välillä oli puutteellista. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista ei

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat pitävät opetushenkilöstön oman alan tietoutta yleisesti ottaen melko hyvänä, mutta esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alojen edustajat olivat muita tyytymättömimpiä opettajiensa työelämäyhteyksiin. – Vielä merkillepantavampaa on, että vähemmistö opiskelijoista mielsi opetushenkilöstön motivoituneeksi tukemaan ja neuvomaan työelämäasioissa, selvitysraportin kirjoittanut Tuomas Zacheus toteaa. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastaukset olivat jopa yllättävänkin itsekriittisiä. Alle puolet henkilöstöstä oli sitä mieltä, että opettajilla on ajantasainen omaan työelämätuntemukseen liittyvä substanssiosaaminen ja laajat työelämäyhteydet. Toisaalta iso osa vastaajista ei osannut muodostaa mielipidettä asiasta. Huomionarvoista on myös se, että ainoastaan vajaa kolmannes yhtyi käsitykseen, että opettajat lähtevät mielellään


työelämäjaksoille. Monet opettajat tosin katsoivat, ettei ammattikorkeakoulujen johto tue tämänkaltaista toimintaa muuten kuin juhlapuheissa. Opettajien kiinnostus takaa hyvät yhteydet

Työelämäyhteydet ovat usein luonteeltaan epävirallisia ja henkilösidonnaisia. Organisaatiotason työelämäkumppanuudet olivat erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla harvinaisempia. Eräs ammattikorkeakoulun henkilöstöön osallistunut kiteyttää asian: – Työelämäyhteydet ovat mielestäni ensisijaisesti henkilökohtaisia suhteita alan kenttään. Niiden vaaliminen on siis kiinni omasta viitseliäisyydestä, ei

ammattikorkeakoulun strategiasta. Selvityksessä mukana olleet työelämän edustajat arvioivat vaihtelevasti opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulujen henkilöstön osaamista. Vain vähemmistö näki valmistuvien opiskelijoiden käytännön osaamisen riittävänä. Työnantajat voivat toki vaikuttaa tähän merkittävästi tarjoamalla laadukkaita harjoitteluja kesätyöpaikkoja opiskelijoille. Myös opettajien työelämän tuntemusta kritisoitiin ponnekkaasti. Toisaalta moni työelämän edustaja piti opettajiston oman alan osaamista hyvänä. Yritysten edustus vastaajien joukossa on puutteellinen, joten tältä osin tutkimusta ei voi pitää kovin luotettavana. Selvityksestä välittyy melko synkeä kuva ammattikorkeakoulujen työelämä-

yhteyksistä. Yhtenevää linjaa ei ole: toisaalla työelämäyhteydet toimivat hyvin ja toisaalla ne ovat retuperällä. Tätä taustaa vasten INNO-kehittämisverkoston perustaminen on ollut tarpeellista. Kehittämisverkosto perustettiin vuonna 2007 ja sen tavoitteeksi määriteltiin työelämäläheisen oppimisen tukeminen ja kehittäminen ammattikorkeakouluissa. Toivottavasti verkoston työ tuottaa tuloksia ja hyvät käytännöt leviävät verkostossa mahdollisimman tehokkaasti. N Lähde: Tuomas Zacheus (2009) Työelämäyhteydet ammattikorkeakouluissa 2008. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kokkola.

Teksti: Kirsi Tamminen

Opettajien valmiudet yritysyhteistyöhön vaihtelevat ahden ammattikorkeakoulun harjoitteluinsinööri Neea Similä ei purematta niele kritiikkiä opettajien työelämäyhteyksien heikkouksista. Osa opettajakunnasta toimii luontevasti ja aktiivisesti ulospäin, osa keskittyy mieluummin ydinosaamiseensa – opettamiseen. Lisäksi kaikissa ammattikorkeakouluissa ei ole varattu riittävästi resursseja eikä aikaa yritysyhteistyöhön. – Jos kaikki aika menee opetukseen, ei voida olettaa, että opettaja vapaa-ajallaan hoitaa työelämäyhteyksiä, Similä huomauttaa. Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) Tekniikan laitoksen eri suuntautumisvaihtoehdoissa opettajat huolehtivat itse yhteyksistään työelämään eikä ammattikorkeakoulu koordinoi yhteyksiä. Jatkossa on tarkoituksena rakentaa apuvälineeksi sähköinen järjestelmä, joka tukee työelämäyhteyksien suunnitelmallisuutta. Similä kertoo esimerkkinä ympäristötekniikan suuntautumisvaihtoehdosta, jossa opiskelee noin 125 henkilöä. Ympä-

L

UUSI

INSINÖÖRI

ristötekniikalla on 10 suurta yhteistyökumppania, joista osa on julkisella ja osa yksityisellä sektorilla. Yksityisten yritysten määrä on jatkuvasti kasvanut. Isojen yhteistyökumppanien kanssa toiminta on suunnitelmallista ja jatkuvaa. Vuosittain opiskelijat vierailevat niissä, niissä ollaan harjoittelujaksoilla ja niille tehdään opinnäytetöitä. Lisäksi on parinkymmenen pienen yrityksen yhteistyörinki. Niiden kanssa toiminta ei ole vuosittaista, sillä pienillä ei ole mahdollisuuksia tai haluja sitoutua tiiviisiin yhteyksiin. Tekniikan opiskelijat haluavat harjoittelusta palkkaa

Lahdessa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saavat usein harjoittelupaikkansa oppilaitoksen kautta. He eivät yleensä saa harjoittelustaan palkkaa. Myös tekniikan alan opiskelijat toivovat enemmän koulun järjestämiä harjoittelupaikkoja. Similä huomauttaa, että asialla on toinenkin puoli: kun opiskelija itse hakee paikkaa, hän pääsee neu-

vottelemaan suoraan työnantajan kanssa palkkauksesta. Lisäksi tekniikan puolella työnantajat haluavat itse valita harjoittelijat omien tarpeidensa mukaan. – Sen lisäksi työnhakeminen on osa ammattilaistumisen prosessia, harjoitteluinsinööri korostaa. Hänen kauttaan työnantajat ovat tänä keväänä kyselleet noin 50 kesäharjoittelijaa. Keskimäärin 2000-luvulla paikkojen tarjonta on ollut useampi sata. Opiskelijoita on kaikkiaan noin 1 000. Tilastojen valossa LAMK:ssa tekniikan opiskelijoilla on mennyt hyvin. Viime vuonna 98 prosenttia opinnäytetyöntekijöistä teki työtään yritysmaailmaan. Samoin viime vuonna neljällä viidestä valmistuneesta työllistyi oman alan työpaikkaan heti valmistumisen jälkeen. Parin vuoden takaisen kyselyn mukaan opiskelijoista 60 prosenttia piti työharjoittelun ohjausta riittävänä. – Siinä meillä on parannettavaa, Similä myöntää. Samaisessa kyselyssä 90 prosenttia opiskelijoista koki harjoittelun tukeneen oppimista. N 31


maailmalta Teksti: Ari Åberg

Selonteko

V

altioneuvoston selonteko EU-politiikasta annettiin 8.4. Julkistamisensa jälkeen se on saanut osakseen yllättävän vähän julkista huomiota, vaikka siinä käsitellään useita mielenkiintoisia aiheita. Näistä voisi vaikka vääntää kättä meneillään olevassa EU-vaalitaistelussa. Sanottakoon heti kärkeen, että selonteko on yleisesti ihan hyvä. Silti siitä löytyy perusteltuja kritiikin aiheita. Erityinen keskustelun paikka olisi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jossa EU:lla on iso rooli varsinkin, jos Lissabonin sopimus hyväksytään Irlannin kansanäänestyksessä. Henry Kissinger ihmetteli aikoinaan sitä, mikä se EU oikein on: mihin puhelinnumeroon voi soittaa? Nyt EU:lle tulee puhelinnumero. Unioni saa ulkopolitiikan ”korkean edustajan” (=ulkoministeri), joka on kaksoishatutettu komission varapuheenjohtaja. EU:lle ollaan paraikaa pysytyttämässä omaa ulkoasiainhallintoa. Tarkoitus on todella ryhtyä tekemään yhtenäistä ulkopolitiikkaa. Tältä osin selonteko asettaa oikean tavoitteen EU:sta yhtenäisenä globaalina toimijana. Suomen poliittisessa keskustelussa tämä merkittävä muutos on kuitenkin suurin piirtein sivuutettu. Puolustuspolitiikan osalta todetaan, että Ranskan paluu Naton komentorakenteisiin parantaa EU:n ja Naton yhteistyömahdollisuuksia, mutta tästä asiasta ei vedetä sen ihmeellisempiä johtopäätöksiä. Todetaan vain, että EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitetään edelleen. Tältä osin tilanne on kuitenkin muuttunut. EU:n yhteinen turvallisuuspolitiikka on ollut Ranskan lempilapsi maan ollessa Naton komentorakenteiden ulkopuolella. Kun ranskalaiset ovat taas sisällä, ei ole enää heidän kannaltaan järkevää ylläpitää kaksia päällekkäisiä rakenteita. Ranskan ratkaisu johtaa siihen, että EU:n ja Naton turvallisuuspolitiikka nivoutuu entistä enemmän yhteen. Tämä merkitsee sitä, että myös Natoon kuulumattomat EU-maat ovat entistä enemmän mukana sotilasliiton toiminnassa. Tästä pitäisi ymmärtää vetää poliittiset johtopäätökset. Selontekoa voidaan myös perustellusti arvostella liiasta maatalouskeskeisyydestä. Kaikki ylittävänä tavoitteena on maatalouden harjoittamisen turvaaminen

32

syrjäisimmilläkin luonnonoloiltaan vaikeilla alueilla. Tämä taataan tietenkin mahdollisimman yhtenäisellä tukijärjestelmällä, ”joka turvaa maataloustuotannon edellytykset myös Etelä-Suomessa pohjoisen tukijärjestelmää heikentämättä”. Tämä tavoite ei ole sen enempää järkevä kuin realistinenkaan. EU ei voi enää jatkaa nykyisenkaltaista maatalouspolitiikkaansa. Se on yksinkertaisesti liian kallista. Panostuksia tarvittaisiin alkutuotannon sijasta enemmän teknologiaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. EU:n maataloustuki Suomelle on pienentynyt jatkuvasti ja pienenee tulevaisuudessa vielä enemmän, mikäli EU:n budjettiin tehdään tulevaisuuden edellyttämät painopistemuutokset. Eiköhän viimein ole aika, jolloin maatalous Suomessa sopeutetaan sellaiseen tuotantoon, joka sopii ilmastooloihimme ja on aidosti kilpailukykyistä? Selonteko toteaa aivan oikein, että on vahvistettava integraation sosiaalista ulottuvuutta ”mm. tukemalla sosiaalisia perusoikeuksia ja vahvistamalla tarpeellisia vähimmäisstandardeja mm. työlainsäädännön alalla”. Kuitenkin hallitus toimi aivan toisin esimerkiksi työaikadirektiivin kohdalla. Se veti linjaa, joka olisi heikentänyt työaikasuojaa. Kaiken päälle vielä pääministeri haukkui julkisesti ne mepit, jotka äänestivät sosiaalisella linjalla työaikasuojelun puolesta. Ristiriidat sanoissa ja teoissa ovat merkittäviä. Muutoinkin suhde parlamentaarikkoihin näyttää tuottavan hallitukselle ongelmia. Nyt päättyvällä vaalikaudella yhteyttä on pidetty minimaalisesti, jos ollenkaan. Hallitus arvostelee epäsuorasti parlamenttia toteamalla, että valiokuntiin ja poliittisiiin ryhmiin perustuva työskentelytapa tekisi parlamentista vakaamman yhteistyökumppanin. Parlamentti saa kuitenkin valtuutuksensa suoraan EUkansalaisilta eikä siitä pidä edes yrittää rakentaa EU:n neuvoston (=kansallisten hallitusten) kumileimasinta. Tässä siis vielä muutama sohaisu viime hetken vaalikeskusteluun. Muistakaa käydä äänestämässä. Itse olen sen jo ennakkoon konsulaatissa tehnyt. Kirjoittaja työskentelee Brysselissä Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston (FinUnions) johtajana.


Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Pohjoismainen järjestö valvoo suomalaisenkin insinöörin etuja Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät -järjestö (IN) edistää pohjoismaista näkökulmaa edunvalvonnassa sekä Euroopan että koko maailman tasolla. ordic IN-järjestöön kuuluu 22 jäsenjärjestöä, jotka edustavat 1,2 miljoonaa pohjoismaalaista jäsentä metallin, kemian, paperin ja tekstiilin aloilla. Järjestön pohjoismainen asiamies Daniel Valtakari kertoo, että tehtävänä on puolustaa ja kehittää pohjoismaista mallia EU-tason ja globaalitason lainsäädännössä. – Koska päätökset sitovat kuitenkin meitä kaikkia, päätöksen teossa pitää olla mukana. Hän perää aktiivisuutta, joka lisää vaikutusvaltaa. – Voimme vaikuttaa muiden mielipiteisiin ja lobata omien tavoitteidemme puolesta, kun olemme fyysisesti paikalla. Tukholmassa sijaitseva IN:n sihteeristö valmistelee ajankohtaiset kysymykset yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa ja yhdessä haetaan asioihin pohjoismainen näkemys. Kaikki tukevat sovittua näkökulmaa. Suomessa asioita voidaan ajaa kahdella rintamalla: YTN voi viedä näkemyksi-

N

ään myös Akavan kautta eteenpäin. Tätä mahdollisuutta ei ole muissa pohjoismaissa. – Kaikki voivat puhua pohjoismaisella mandaatilla: yhdellä äänellä. Valtakari kannustaa jäsenjärjestöjä hyödyntämään parhaita kontaktejaan lobbauksessa. Niistä on kuitenkin hyvä olla yhteydessä IN:n sihteeristöön, jotta voidaan sopia työnjaosta ja vältytään päällekkäiseltä työltä. Järjestö suosittaa myös sekä kahdenkeskeiseen että useamman keskeiseen kansainväliseen toimintaan, esimerkiksi projekteihin lähialueilla. Yksi IN:n toiminnan painopiste on innostaa baltialaisia liittoja jäsenrekrytointiin ja sopimustoimintaan. Perustana yhteistyölle

IN:n tehtävä on tarjota jäsenjärjestöille tilaisuuksia, jotta ne voivat hakea yhteisymmärrystä etenkin asioihin, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. IN tarjoaa myös vertailupaikan, jos jäsenjärjestö haluaa tietää, kuinka asiat muissa pohjoismais-

Edunvalvonnassa on oltava mukana kaikilla tasoilla, Daniel Valtakarin viestii.

sa on hoidettu. Valtakarin lisäksi sihteeristöön kuuluu kolme muuta henkilöä. Hänen vastuullaan ovat yrityspoliittinen ja koulutuspoliittinen verkosto. Tällä hetkellä ajankohtainen asia on yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivi, johon tehdyt kompromissimuutokset hyväksyttiin Euroopan parlamentissa talvella. Valtakari tukee Teollisuuden palkansaajia lobbaamaan suomalaisvaikuttajia, jotta se saadaan mahdollisimman hyvin suomalaiseen lainsäädäntöön. Samanaikaisesti Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on jo esittänyt näkemyksensä, että on työskenneltävä todellisen, kokonaisvaltaisen EWC-direktiivin uudistamisen eteen. Siinä työssä IN on mukana. N Uusi Insinööriliitto on osa IN-yhteisöä.

Työaikadirektiivi kaatui kuitenkin yöaikadirektiivin sovittelun epäonnistuminen on palkansaajien kannalta huono asia. – Euroopan parlamentti ansaitsee kuitenkin kiitokset siitä, että se puolusti palkansaajia viimeiseen asti, eikä hyväksynyt ministerineuvoston kantaa tukevaa sovitteluratkaisua. Se olisi romuttanut työaikasuojelun, sanoo Akavan lakimies Maria Löfgren. Työaikadirektiiviuudistuksen kaatuminen merkitsee sitä, että unionissa voidaan edelleen soveltaa opt-out -järjestelmää, joka mahdollistaa jopa 65 viikoit-

T

UUSI

INSINÖÖRI

taisen työtunnin teettämisen. Toisaalta jäi edes mahdollisuus puuttua epäkohtaan myöhemmin. – Jos opt-outille olisi niitattu kosmeettisia käyttöehtoja ministerineuvoston tahdon mukaan, sen käyttö olisi sinetöity vuosikausiksi eteenpäin. Tuoretta ratkaisua ei olisi heti lähdetty avaamaan, Löfgren uskoo. – Kun nyt uudistus kaatui ja räikeät epäkohdat jäivät direktiiviin, niiden korjaamiseen on mahdollista saada painetta tulevaisuudessakin. Ylempien toimihenkilöiden työaika-

suojelu ei myöskään parane, mutta ilmaan jää edes toivoa sen korjaamiseksi. – Työaikasuojelua on mahdollista parantaa tulevalla vaalikaudella. Tämä edellyttää, että komissio tekee aktiivisesti uusia esityksiä, Löfgren sanoo. – On tärkeä saada europarlamenttiin sellaisia jäseniä, jotka haluavat ajaa työaikasuojelua ja sosiaalista Eurooppaa eteenpäin. Muutoin jäsenmaiden hallitustenkaan kantoja ei saada muuttumaan. N

33


maailmalta Teksti: Mika Peltonen / UP-uutispalvelu

EU-parlamentin valta on kasvanut pikkuhiljaa uroopan parlamentin asemaa unionin päätöksenteossa on vahvistettu vähitellen. Suomalaisten palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajan Jorma Rusasen mukaan parlamentista on tullut kasvaneen päätöksentekovallan myötä koko ajan tärkeämpi turvatekijä kansalaisilla ja ay-liikkeelle. – Alkuvaiheessa parlamentilla ei ollut virkaa eikä valtaa. Vuoden 1987 yhtenäisasiakirja toi päätöksentekoon menettelyn, jossa parlamentti saattoi esittää muutoksia tai ilmaista kielteisen kantansa. Eurooppaneuvosto ei kuitenkaan ollut sidottu parlamentin kantaan.

E

Lissabonin sopimus lisäisi valtaa

Vuoden 1992 Maastrichtin sopimus teki parlamentista muutamissa asioissa tasaveroisen päättäjän neuvoston kanssa. Ellei yhteisymmärrystä syntynyt, ei tullut lakiakaan. – Ay-liikkeen kannalta tämä oli tärkeä muutos, sillä työelämän asiat kuuluivat 34

sen jälkeen yhteispäätösmenettelyn alle. Yhteispäätösmenettelyssä parlamentilla on valtuudet antaa säädöksiä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Sittemmin Amsterdamin ja Nizzan sopimukset laajensivat yhteispäätösmenettelyn alaa useampiin asioihin. Jos uusi Lissabonin sopimus lopulta hyväksytään, yhteispäätösmenettelystä tulee lainsäädännön perusmuoto, 95 prosenttia asioista tulee sen alle. Ulkopuolelle jäävät vain eräät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiat. – Kansalaisten, ay-liikkeen ja parlamentin kannalta se on merkittävä muutos, Rusanen arvioi. Rusasen mukaan sopimusmuutokset virallistivat myös työmarkkinaosapuolten aseman ja toivat oikeuden tehdä sitovia eurooppalaista työelämää koskevia sopimuksia. Parlamentti hylkäsi työajan pidennyksen

Nykyinen parlamentti on jo päässyt näyt-

tämään kyntensä muutamissa työelämän asioissa kuten työaikadirektiivissä. Rusanen arveli muutama vuosi sitten, että työaikadirektiivistä oli tulossa koko EU:n historian ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi. Uhkana oli muun muassa viikoittaisen enimmäistyöajan pidentäminen. Parlamentti päätti kuitenkin poistaa ns. opt out -järjestelmän, joka mahdollistaisi enimmäisviikkotyöajaksi jopa 65 tuntia. Parlamentti hylkäsi myös komission ja jäsenmaiden työministereiden esityksen, jonka mukaan päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei olisi katsottu työajaksi. Näin olisi menetelty, vaikka työntekijä olisi joutunut päivystämään työnantajan tiloissa työpaikalla. Vuokratyöläisille lisää oikeuksia

Lokakuussa parlamentti hyväksyi uuden vuokratyödirektiivin, joka parantaa myös suomalaisten vuokratyöntekijöiden asemaa.


Vuokratyöntekijää on kohdeltava jatkossa olennaisten työsuhteen ehtojen osalta samalla tavalla kuin käyttäjäyrityksen henkilöstöä ensimmäisestä työpäivästä lukien. Ehdot liittyvät palkkaan, työaikaan, ylitöihin, taukoihin, lepoaikoihin, yötyöhön, lomiin sekä yleisiin vapaapäiviin. – Vuokratyödirektiivin säätäminen on myönteinen esimerkki siitä, että Euroopan unionissa pystyttäisiin kehittämään myös työelämää. Ongelmana on ollut, että José Manuel Barroson komissio ei ole ollut siihen halukas, Rusanen sanoo. Uusi parlamentti saa perintöjä vanhalta

Nykyiseltä parlamentilta siirtyvät seuraavalle muun muassa syrjimättömyysdirektiivi sekä direktiivi potilaan oikeuksista. Parlamentti on vaatinut turhaan komissiolta myös toimia perustamissopimusten tarkistamiseksi, jotta perusoi-

keudet eivät olisi alisteisia markkinavapauksille. –Uusi parlamentti palaa asiaan, jos vaaleissa valitaan tarpeeksi sosiaalisen Euroopan kannattajia, sanoo Rusanen. Myös lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistaminen jää perinnöksi uudelle parlamentille. Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka työnantaja lähettää työhön toiseen jäsenvaltioon. Heille on vaadittu samojen oikeuksien turvaamista kuin kohdemaan työntekijöillä on. Ay-liike ja parlamentti ovat vaatineet uudistusta, mutta komissio ei ole liikahtanut asiassa. Työtään päättelevä parlamentti on vaatinut komissiolta myös toimenpideehdotuksia sukupuolten välisten palkkaerojen pienentämiseksi. Komission puheenjohtaja Barroso ei ole kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin. Rusanen arvioi, että jos tulevat vaalit siirtävät Barroson pois, asia voi edetä. Uusina asioina nyt valittavalle par-

UIL:n jäseniä ehdolla eurovaaleissa Toimitus on saanut tiedon kahdesta Uuden Insinööriliiton jäsenestä, jotka ovat ehdokkaina europarlamenttivaaleissa. Espoolainen yli-insinööri Heikki Silván edustaa Suomen senioripuoluetta. Hänen äänestysnumeronsa on 94. Oulunsalolainen tietoliikenneinsinööri Latékoé Lawson Hellu on vihreiden ehdokas. Hänen äänestysnumeronsa on 232. Vaalit järjestetään sunnuntaina 7. kesäkuuta.

lamentille tulevat muun muassa puitesopimus vanhempainvapaasta, isyysvapaadirektiivi sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä tuki- ja liikuntaelinsairauksien direktiivi. N

Insinöörijärkeä europarlamenttiin Heikki Kauppi

45

DI, ekonomi, MBA Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin toiminnanjohtaja Akavan varapuheenjohtaja

”INSINÖÖRIKUNNAN EDUNVALVOJA jo vuodesta 1980: TKY:n pääsihteeri ja hallituksen puheenjohtaja, Tekniikan Akateemisten liitto TEKin toiminnanjohtaja 1995 - .” ” E U : N D I R E K T I I V I T vaikuttavat jokaisen työntekijän arkeen. Heikki toimii europarlamentissa inhimillisen työelämän ja kilpailukyvyn puolesta.” ”HYVÄ EUROEDUSTAJA hallitsee EU:n substanssiasioita, hahmottaa kokonaisuuksista olennaisen ja on erinomaisen kielitaitoinen. Mielestäni täytän nämä vaatimukset.”

esimerkiksi uutta energia- ja ympäristötekniikkaa kehittämällä.” ”EUROOPAN TULEE OLLA tieteen ja osaamisen mittarein maailman johtava alue. Jos tämä jää hoitamatta, tulevaisuudessa ei ole varaa yhteisillä varoilla kustannettuun hyvinvointiin.” ”YKSI HYVÄ INSINÖÖRI on huomattavasti parempi koulutusinvestointi kuin kaksi keskinkertaista. Koulutusjärjestelmän resursseista täytyy pitää huolta.”

”EU:N ON KESKITYTTÄVÄ todellisten ongelmien ratkaisemiseen

ÄÄNESTÄ EUROVAALEISSA 7.6.2009 WWW.HEIKKIKAUPPI.FI UUSI

INSINÖÖRI

35


oikeus Teksti: YTN-lakimiehet

Työsuhteen päättämissopimuksesta ja sopimuksen velvoittavuudesta Työnantajat ja työntekijät voivat tehdä sopimuksia työsuhteiden päättymisestä. Käräjäoikeus ei pitänyt työntekijää tasavertaisena sopimuskumppanina siitäkään huolimatta, että työnantaja on halunnut sopimuksella auttaa hänen asemaansa. Sopimus ei voi olla tapa välttää työntekijän irtisanomissuoja.

apauksessa käräjäoikeus katsoi huolimatta työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta, että työntekijällä oli ollut oikeus riitauttaa työsuhteensa päättäminen. Käräjäoikeuden tuomion mukaan sopimus oli tehty oloissa, joista tietoisen oli kunnianvastaista ja arvotonta vedota kyseiseen sopimukseen. Sopimuksen tekemiseen oli johtanut se, että työnantaja oli väittänyt työntekijän työsuorituksen olleen puutteellinen siitä syystä, että hän ei ollut päässyt myyntitavoitteeseensa. Työnantaja oli tarjonnut työntekijälle vaihtoehdoksi henkilöstä johtuvalle irtisanomiselle sopimusta, joka esiteltiin ”kädenojennuksena” työntekijälle. Työnantaja ei ollut kuitenkaan antanut työntekijälle varoitusta, jota irtisanominen henkilöstä johtuvasta syystä työsopimuslain mukaan edellyttää. Tämän työnantaja oli tiennyt ja sen vuoksi pyrkinyt tarjoamaan sopimusta nopeasti allekirjoitettavaksi. Sopimalla työntekijä luopui myös riitauttamasta työsuhteensa päättämistä. Työntekijällä ei tuntunut olevan muuta mahdollisuutta kuin allekirjoittaa sopimus. Painostuksen alaisena hän ei voinut muodostaa tahtoaan vapaasti. Näissä oloissa on käräjäoikeuden mukaan oikeustoimilain 33 §:n kohtuullistamissäännön mukaan kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Työntekijä on ollut heikommassa asemassa työnantajaan verrattuna sen huomioon ottaen, ettei hän ollut tiennyt tulleensa työsopimuksensa päättävään tilai-

T

36

suuteen, eikä hän ei ollut tiennyt sopimuksen merkitystä ja vaikutusta esimerkiksi karenssiaikaan. Hänelle ei ollut varattu aikaa sille, että hän olisi voinut perehtyä sopimukseen ja hankkia oikeudellista neuvoa. Työntekijän mukaan hänellä ei ollut vaihtoehtoja ja oli hyvin yllättynyt tilanteesta. Hän oli allekirjoittanut sopimuksen, jonka sisältö oli laadittu valmiiksi etukäteen, sekä muun muassa ilmoituksen työsopimuksen päättymisestä, jonka mukaan työnantaja oli irtisanonut työsopimuksen. Työntekijä on kertonut kysyneensä työttömyyskorvausta koskevasta karenssista, johon työnantaja oli vastannut, ettei hän tiedä.

Työsopimuksen päättämistä koskevassa sopimuksessa oleva

Käräjäoikeus on ottanut huomioon asiaa harkittaessa myös sen, että ilmoitus työsopimuksen päättämisestä ja sopimus työsuhteen päättämisestä ovat sisällöltään osittain vastakkaiset. Ensin mainitussa mainitaan, että työsopimuksen päättämistapa on ollut työntekijästä johtuva syy. Sen sijaan sopimus osoittaa, että osapuolet ovat sopineet työsuhteen päättämisestä. Tämä vastakkaisuus on ollut sekä työntekijän edun, että kolmannen osapuolen, julkisen puolen, edun vastaista työttömyyskorvausten osalta. Työsopimuksen päättämistä koskevassa sopimuksessa oleva ehto, jolla loukataan kolmannen osapuolen, esimerkiksi työttömyyskassan oikeuksia, on mitätön. Mikäli työntekijä on tehnyt työnantajan kanssa työsopimuksen päättymissopimuksen, jonka mukaan hän saa korvausta työsuhteen päättymisen yhteydessä, työvoimatoimikunta tutkii, onko työntekijä itse ilman pätevää syytä irtisanoutunut työstään tai itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Mikäli vastaus on myönteinen, sovelletaan työttömyyspäivärahan myöntämisessä kolmen kuukauden karenssiaikaa. Työntekijä oli selvittänyt nämä seikat itse sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Työvoimaviranomaiset olivat määränneet hänelle 90 päivän karenssin. Käräjäoikeus katsoo, ettei hän olisi allekirjoittanut sopimusta, mikäli karenssia koskevat seikat olisivat olleet hänen tiedossaan.

ehto, jolla loukataan kolmannen osapuolen, esim. työttömyyskassan oikeuksia, on mitätön.

Korvauksen määrä

Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 8 742 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien. Tuomio on lainvoimainen. N


Teksti: UP/Mika Peltonen

EIT: Lakko-oikeus on ihmisoikeus Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut tuomion, jonka mukaan työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden suojan piiriin. IT nojautui tuomiossaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n järjestäytymisvapautta koskevaan yleissopimukseen. Päätöksen lisäperusteena oli Euroopan neuvoston piirissä valtiosopimuksena hyväksytty Euroopan sosiaalinen peruskirja, joka sisältää lakkooikeusmääräyksen. – Tuomio vankisti lakko-oikeuden suojaa. Ratkaisussa vahvistettiin uutena tulkintana myös työehtosopimusneuvotteluoikeuden asema järjestäytymisvapauden osana. Neuvotteluoikeus olisi jäänyt kollektiiviseksi kerjäämiseksi, jos siihen ei olisi liitetty työtaisteluoikeutta, EUasiantuntija Jari Hellsten kertoo. Päätös ei Hellstenin mukaan ratkaissut kaikkea yksityissektorin työtaisteluoikeudesta, mutta naulasi kiinni tärkeitä periaatteita. – Sen mukaan työtaisteluoikeuden rajoitusten on oltava laissa säädettyjä eikä oikeuskäytännössä luotuja.

E

Päätös vaikuttaa myös Suomeen

Euroopan ihmisoikeussopimus on voimassa Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa lain veroisena. – Yksi seuraus EIT:n linjapäätökses-

tä on, että puhtaasti kotimaisissa tilanteissakin työtaisteluoikeuden rajoituksia joudutaan tarvittaessa arvioimaan ihmisoikeussopimuksen valossa. Hellsten viittaa myös EY-tuomioistuimen ratkaisuun Viking-tapauksessa, joissa kiisteltiin työtaisteluoikeudesta ja EU:n sisämarkkinavapauksista. Ratkaisussa arvioitiin työtaisteluoikeus alisteiseksi markkinavapaudelle. – Viking-ratkaisussa ei asetettu aiemman oikeuskäytännön mukaisesti mittapuuksi työntekijöiden suojelun periaatetta. Nyt asian kääntyi päälaelleen. Jatkossa EY-tuomioistuin joutuu pohtimaan, missä määrin sisämarkkinavapaudet voivat poikkeuksellisesti rajoittaa työtaisteluoikeuksia. Hellstenin mukaan on vielä vaikea arvioida, kuinka nopeasti tilanteet alkavat kehittyä. Euroopan ammatillisessa yhteisjärjestössä EAY:ssä mietitään tällä hetkellä, mitä ay-liike voi EIT:n päätöksen perusteella vaatia. Nyt syntyneessä EIT:n ratkaisussa oli kyse Turkin virkamiesten työehtosopimusneuvotteluihin liittyneestä yhden päivän lakosta, johon osallistuminen kiellettiin kaikilta virkamiehiltä pääministerin viraston kiertokirjeellä. N

YTN-oppaita työelämän tueksi Ainakin koetellaan, kannatellaanko myös ajatuksia esimiestyön arjesta

YTN YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT

Esimiestyötä käsittelevä opas on ladattavissa Ylemmät toimihenkilöt YTN:n kotisivuilta osoitteessa www.ytn.fi > Tiedotteet ja asiakirjat > Oppaita.

Vuosiloma ja lomautus IL:n lakimiehiltä ja asiamiehiltä on viime aikoina tiedusteltu paljon siitä, miten lomautus vaikuttaa vuosilomien pitämiseen. Vuosilomalaissa ei ole nimenomaisia määräyksiä lomautuksen vaikutuksesta vuosilomiin, joten vuosilomaa koskevat samat määräykset kuin muulloinkin. Vuosiloma on lomautuksesta huolimatta pidettävä lomakauden 2.5.–30.9. aikana ja työntekijällä on vuosiloman

U

UUSI

INSINÖÖRI

ajalta oikeus vuosilomalain mukaiseen vuosilomapalkkaan ja työehtosopimuksen mukaiseen lomarahaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman jakamisesta osiin, loman ajankohdasta sekä vuosiloman säästämisestä vuosilomalain näitä koskevien määräysten mukaan myös lomautustilanteessa. Työntekijällä ei ole mitään velvollisuutta suostua tällaisen sopimuksen tekemiseen. N

Yhteistoimintalakiopas

YTN Yhteistoimintalakiopas on ladattavissa UIL:n jäsensivuilta, kohdassa Materiaalipankki.

37


opiskelijat www.iol.fi

Mari Männistö

Kesäduuniprojektilla töitä Tampereella ampereen ammattikorkeakoulun TAMKin 3. vuosikurssin insinööriopiskelijat eivät jääneet itkemään huonoa kesätyötilannetta vaan päättivät itse työllistää itsensä. Kesäduuniprojektilla he myyvät osaamistaan yrityksille. Opiskelijat ovat tuotteistaneet erityisesti suunnitteluun, työntekijäpalveluihin sekä virtaavaan tuotantoon liittyvät osiot, joihin liittyvää osaamista he markkinoivat paikallisille yrityksille. Haastamme pirkanmaalaiset yritykset tarjoamaan ryhmällemme kesäksi töitä, sanoo projektin aktiivi Sanna Ahlgren. Osa porukasta on jo työllistynyt, mutta oman alan hommia ei ole löytynyt. Se olisi projektilaisten mielestä erittäin tärkeää valmistumisen kannalta. – Suoritamme harjoittelut kesäisin ja jos ei tänä kesänä saa harjoittelupisteitä, ei varmaankaan valmistu silloin kun pitäisi. Idea projektiin saatiin opettaja Kare Huttuselta, joka on myös Lean Forward Oy:n toimistusjohtaja. Hän oli it-

T

Sanna Ahlgren (vas.), Erkka Lepola ja Mira Kulmala ovat projektiaktiiveja.

se 1990-luvun alussa samassa tilanteessa ja siksi päättikin nyt auttaa opiskelijoita työllistymään. Kesäduuniprojekti on jo saatu kurssimuotoon TAMK:ssa, joten opintopisteitä on kuitenkin tiedossa. Ideaalitilanne Sannan mielestä oli-

si, että metallialan yritykset palkkaisivat opiskelijat suoraan projektista töihin, niin ei tarvitsisi käyttää Pirkanmaan Pestiä välikätenä. Joten tässä projektin yhteystiedot: Erkka Lepola, 040 589 6584 ja kesaduuni@tamk.fi. N-IM

Valmistuitko tänä keväänä? nsinööriopiskelijaliitto haluaa onnitella sinua lämpimästi Insinööritutkintosi johdosta. Opiskelu-urakka on nyt onnellisesti loppuun suoritettu ja edessä on ura arvostettuna ja ammattitaitoisena insinöörinä. Muistathan tehdä meille liittoon valmistumisilmoituksen, koska emme valitettavasti saa tietoja valmistumisestasi muuta kautta. Valmistumisesi jälkeen jäsenyytesi Uudessa Insinööriliitossa jatkuu ja sinut ohjataan asuinpaikkakuntasi mukaiseen UIL:n alueyhdistykseen. Jos työskentelet kunta- tai valtiosektoril-

I

38

la, voit halutessasi liittyä UIL:n kuntatai valtiosektorin järjestöihin. Lisätietoja jäsenjärjestöistä on UIL:n nettisivuilla www.uil.fi -> jäsenyhdistykset. Valmistumisen jälkeen vuosittainen jäsenmaksusi koostuu kahdesta osasta; 321 euron (vuonna 2009) suuruisesta liittomaksusta (sis. työttömyyskassamaksun), ja jäsenjärjestöstä riippuen n. 10– 50 euron alueyhdistysmaksusta. Yhteensä siis vuosimaksu on noin 350 euroa. Jäsenmaksun voit maksaa joko kerralla tai kuukausierissä. Jäsenmaksun voit laittaa myös kätevästi työnantajaperintään, jol-

loin kuukausittainen osuus lähtee automaattisesti palkastasi (tarkasta työnantajaperinnän mahdollisuus omalta työnantajaltasi). Muistathan, että oltuasi Insinööriopiskelijaliiton jäsen opiskeluaikana, saat liittomaksuista sekä joidenkin alueyhdistysten maksuista alennusta kahden ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana. Nyt valmistumisvuonna alennus on kalenterivuoden loppuun asti 70 prosenttia ja toisena kalenterivuotena 50 prosenttia. N


MUISTATHAN LIITTYÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN KESÄTÖISSÄ OLLESSASI!

Lisätietoja ja liittymiset www.iol.fi

Syksyn aikataulut NIOL:n toimisto lomailee kesällä, mutta järjestää jo elokuussa perinteiset Järjestöjohdon neuvottelupäivät ja Palveluiden markkinointi -koulutuksen. Syksyllä järjestämme jälleen useita kursseja paikallisyhdistysten aktiiveille ja yhteyshenkilöille. Mikäli haluat osallistua maksuttomille kursseille, ota ajoissa yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi.

Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Syksyn tapahtumakalenteri näyttää tältä: 14.–16.8.

Järjestöjohdon neuvottelupäivät

Espoo

22.–23.8.

Palveluiden markkinointi

Järvenpää

26.–27.9.

YH 1 Kokoustekniikka ja järjestötoiminta

Riihimäki, Tampere

3.–4.10.

YH 1 Kokoustekniikka ja järjestötoiminta

Kouvola, Oulu

17.–18.10.

Insinööriopiskelijapäivät

Jyväskylä

24.–25.10.

YH 2 Esiintymistaito ja työnhakeminen

Kouvola, Tampere

31.10.–1.11.

YH 2 Esiintymistaito ja työnhakeminen

Riihimäki, Oulu

31.10.–1.11.

YH3 Neuvottelutaito ja työmarkkina-asiat

Oulu

14.–15.11.

Liittokokous

Riihimäki

Tapahtumien ajankohdat kannattaa tarkastaa lähempänä ajankohtaa IOL:n nettisivuilta.

Suomen paras kesätyönantaja N Viime vuonna aloitettu Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu saa

jatkoa tänä vuonna. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn järjestämän kilpailun tavoitteena on herättää keskustelua työpaikkojen hyvistä käytännöistä palkitsemalla esimerkillisin kesätyönantaja. Voittajan valitsee raati, jonka jäseniä ovat AOVAn puheenjohtaja Tuomas Meriniemi, varapuheenjohtajat Ulla-Mari Pasala ja Pasi Pesonen sekä työnjaoston jäsenet Tanja Haapasalo ja Kari Hankia. Suomen parasta kesätyönantajaa voivat ehdottaa sekä kesätyöntekijät että -työnantajat. Vuonna 2008 kilpailun voitti Pöyry Civil Oy. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa lomakkeella osoitteessa www.akava.fi. Lomakkeessa kysytään työsuhteen perusasioiden lisäksi mm. työtehtävistä, ohjauksesta ja oikeuksien toteutumisesta. Lomake aukeaa kesäkuun alussa ja vastata voi syyskuun loppuun asti.

Tarkista yhteystietosi N Yhteystietojen ajan tasalla pitäminen myös ammattiliiton suuntaan

on tärkeää. Postiosoitetiedot päivittyvät myös meille, kun teet osoitteenmuutoksen väestörekisteriin, mutta puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet jäävät usein päivittämättä. Käythän tarkistamassa omat yhteystietosi osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. UUSI

INSINÖÖRI

Kesä! oko alkuvuoden puhuttanut huono taloustilanne näkyy varmasti kaikkien opiskelijoiden kesässä jollain tavalla. Sen vaikutusta opiskelijoiden arkeen ei toki pidä väheksyä, mutta onneksi opiskelijat eivät ole ainoita, joita tämä koskettaa. Myönteistä on se, että taantumat eivät kestä loputtomiin ja niitä seuraa aina nousukausi. Suomessa asiat ovat myös keskivertoa paremmin. Muun muassa ammattikorkeakoulut ovat kiitettävästi huomioineet tilanteen ja lisänneet kesäopetustarjontaa merkittävästi. Toivon mukaan kaikki keväällä maalatut uhkakuvat opiskelijoiden huonosta työllistymisestä eivät toteutuisi. Pitkä kevätlukukausi on opiskelijoille melko raskas ja uuvuttava. Työelämässä puhutaan paljon työssä jaksamisesta. Harvemmin kuitenkaan kuulee puhuttavan opiskelussa jaksamisesta. Monesti todetaan vain, että ”kyllä te nuoret jaksatte”. Ainakin työtuntien osalta opiskelu on hyvin rinnastettavissa normaaliin työviikkoon enkä usko vaatimustasonkaan olevan paljoa alhaisempi. Tällä pohjustuksella on hyvä kehottaa jokaista opiskelijaa antamaan myös aikaa itselleen ja nauttimaan Suomen ainutlaatuisesta kesästä. Järjestötoiminnan osalta kesä on pitkälti loma-aikaa. Liittomme toiminta perustuu vapaehtoisuuteen ja sitä myötä aktiivitoimijoihin, joiden työpanos on erittäin merkittävä. Työsarkaa on syksyllä edessä taas paljon, joten kerätäänhän voimia syksyä varten.

K

Hyvää kesää ja onnittelut valmistuneille insinööreille!

39


Kesäkuun ostosvinkki

Helppokäyttöisissä välineissä kulkevat tavarat arkena ja lomalla N Hanki nyt kätevät kantovälineet kesän varalle. Repun ja laukun materiaalina on 300D polyesteri. Tietokonerepussa on pehmustettu osio kannettavalle sekä sen lisäksi viisi taskua. Repun koko on 300 x 430 millimetriä. Viikonloppulaukussa on niin ikään viisi taskua. Sen koko on 600 x 300 x 310 millimetriä. Yksittäin ostettuna tuotteiden hinta on 26,50. Kun ostaa molemmat, niin yhteishinta on 50 euroa. Hintoihin lisätään postikulut.

Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi. Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme. Maksuvälineeksi käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15.

Lisätietoja: www.hihostels.com | www.hostellit.fi.

Varmista kesälomamatkasi majoitus

NSuomen 70 SRM-hostellia ovat mo-

nipuolinen vaihtoehto hintatietoiselle matkailijalle, joka haluaa luotettavaa tasoa yöpymiselleen. Ketjussa on useita keskeisiä kaupunkihostelleja, mutta kohteita on myös maaseudun rauhassa ja matkan varrella pitkin Suomea. Nykyaikainen hostelli tarjoaa majoitusta kaiken ikäisille majoittujille. Isot yhteismajoitustilat ovat usein reppuselkämatkailijoiden suosiossa, kun taas perheet arvostavat pieniä huoneita, joita on kaikissa hostelleissa. Suomi on kesäisin satojen tapah-

40

tumien areena. Siksi majoitusvaraus kannattaa tehdä ajoissa, erityisesti jos kohdepaikkakunnan tapahtumakalenterissa on merkintä. Myös naapurimaista on erinomaisia hostelleja. Viidessä pohjoismaassamme on yhteensä yli 600 hostellia. Kööpenhaminaan on valmistunut Pohjoismaiden suurin kaupunkihostelli Copenhagen City, joka sijaitsee Tivolin kupeessa. Copenhagen Downtown Hostel on hyvä valinta keskeisellä paikalla, lähellä Strogetin kävelykatua. Molemmista hostelleista voi vuokrata polkupyörän ja lähteä kiertelemään kaupunkia paikallisten tavoin. Kansainvälinen hostellikortti kannattaa ottaa matkalle mukaan. Esimerkiksi juuri Tanskassa hostellikortilla säästää 35 Tanskan kruunua (lä-

hes 5 euroa) per yö majoituksesta. Lisäksi hostellikortilla saa useita muita matkailuun liittyviä alennuksia eri maissa, myös Suomessa. Koska UIL on Suomen Retkeilymajajärjestö SRM:n jäsen, UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenet saavat vuoden voimassa olevan hostellikortin 12 eurolla. Normaalihinta on 17 euroa.


uutisia

Ehdota vuoden koulutusmyönteisintä työyhteisöä ja vuoden aikuisopiskelijaa uomalainen menestys syntyy innostuneista, osaavista ja hyvinvoivista työntekijöistä ja työyhteisöistä. Osaaminen on sekä työntekijän että työnantajan kilpailukyvyn ja menestyksen tae. Työntekijältä oppiminen vaatii motivaatiota ja mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Työnantaja puolestaan voi tarjota kannustusta ja resursseja. Osaamisen varmistaminen ja siihen liittyvä työhyvinvointi ovat ammattijärjestöjen kannalta oleellisia asioita. Siksi koulutusmyönteisiä työyhteisöjä ja ansioituneita aikuisopiskelijoita kannattaa nostaa esiin. Vuoden koulutusmyönteisintä työyhteisöä ja vuoden aikuisopiskelijaa etsitään Aikuisopiskelijan viikkoon liittyen. Viikkoa vietetään 5.–11. lokakuuta teemalla luovuus ja innovatiivisuus. Viikon tehtä-

S

vänä on tiedottaa, motivoida, innostaa, aktivoida ja haastaa yhteistyöhön. Mikä yritys tai työyhteisö on siis mielestäsi eniten satsannut henkilökuntansa osaamisen ja jaksamisen kehittämiseen? Kuka aikuisoppija sinun mielestäsi ansaitsee tunnustusta? Tee ehdotuksesi 1. syyskuuta mennessä Aikuisopiskelijan viikon kotisivuilla www.aoviikko.org. Muista kertoa kaikki tarpeellinen ja perustella hyvin, mutta napakasti. Ehdotukset otetaan vastaan ainoastaan verkkosivujen kautta. Sivuilta saamyös lisätietoa Aikuisopiskelijan viikosta. Palkintojen saajat julkaistaan Aikuisopiskelijan viikon päätapahtumassa 6.–7. lokakuuta Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. N

Thesis-palkinnot jaettu

Kuvassa Sauli Kiviranta, Vesa Kiviranta, Teemu Kumpumäki ja Ilkka Räinä Oulun ammattikorkeakoulusta.

mmattikorkeakoulujen valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa on valittu vuoden 2008 parhaat opinnäytetyöt. Vuosittain järjestettävän Thesis-kilpailun tarkoituksena on lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille tutkintojen erityispiirteitä, kuten työelämäläheisyyttä. Ammattikorkeakouluissa suoritetaan vuosittain yli 20 000 tutkintoa, joihin jokaiseen kuuluu opinnäytetyö. Parhaimmillaan opinnäytetyöllä on tärkeä rooli yksittäisen ammattikorkeakoulun alueellisessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaa-

A

UUSI

INSINÖÖRI

Nimityksiä N Tradenomi Teija Hyvärinen aloitti keväällä Uuden Insinööriliiton johdon assistenttina. Hän toimii puheenjohtajan henkilökohtaisena assistenttina sekä johtoryhmän sihteerinä. Lisäksi hänelle kuuluvat teknisen sihteerin tehtävät liiton hallituksessa sekä UIL Holding Oy:ssä. Hyvärisellä on 25 vuoden kokemus ylimmän johdon sihteerin tehtävistä sekä julkishallinnossa että yrityspuolella. Työura alkoi Lakimiesliitossa toiminnanjohtajan sihteerinä. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa eri sijoitusyhtiössä. Vapaa-aikana Hyvärinen harrastaa esimerkiksi lukemista, ulkoilua ja ristikoita.

Stipendejä Pohjanmaalla usi Insinööriliitto UIL ry ja Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry jakoivat stipendejä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksiköstä valmistuville insinööreille. UIL:n stipendin saivat Jukka Kosonen ja Anni-Kaisa Stengård. Etelä-Pohjanmaan Insinöörien stipendin saivat Lauri Haapamäki, Jyri Heikkilä, Jaakko Holtinkoski, Ari Jouppila, Matti Kallioniemi, Jarkko Panu, Sirpa Peltokangas, Tuomo Viita ja Jarkko Ylevä. Stipendit jakoivat EPI:n pj Seppo Pihlaja ja tekniikan yksikön johtaja Jorma Nevaranta. N

U tiotoiminnassa. Tekniikan ja liikenteen alan palkitut olivat Ari-Pekka Hietala Metropolia ammattikorkeakoulusta, Sauli Kiviranta, Vesa Kiviranta ja Teemu Kumpumäki sekä Ilkka Räinä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta, Mira Lindholm Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta, Mikko Liukkonen Lahden ammattikorkeakoulusta, Harri Nuora Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja Simo Ränkman Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen www-sivut ovat osoitteessa www.oamk.fi/thesis. N

41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9-16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Atk Atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 LAHTI puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ Länsi-Suomi TOIMINNAN JOHTO alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 28100 Pori varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 801 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 lakimiehet: työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani työsuhdelakimiehet Maria Harju, Hanne Salonen, Juha Teerimäki työsuhdeneuvojat Panu Paajanen, Liisa Reunanen, Tiina Savikko

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842 Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen, 0201 801 846 Tomi Seppä, 0201 801 844 Juha Simell, 0201 801 848 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 KEMI Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Keski-Suomi ja Päijät-Häme Olympiakatu 16 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 870 alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 65100 Vaasa Kalevankatu 4, 5krs Opiskelija-asiat 40100 Jyväskylä MIKKELIN INSINÖÖRIT RY info@iol.fi Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Itä- ja Kaakkois-Suomi faksi (015) 361 832 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 PL 129, 24101 SALO assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Pohjois-Suomi sai@sai.fi kenttäasiamiehet alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 www.sai.fi Anu Kaasalainen, 040 552 7990 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 Janne Laakso, 040 518 0058 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ sati@satakunnaninsinoorit.fi johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY assistentti Mervi Kinnunen, 0201 823 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO Järjestötoiminta Otavalankatu 9 A, 33100 TAMPERE puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistosihteeri Tarja Virtanen toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 jaana.kalviainen@helins.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@helins.fi toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen www.helins.fi gsm 0400 338 024 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe toimisto@tampereeninsinoorit.fi Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 RIIHIMÄKI jasen@uil.fi www.tampereeninsinoorit.fi toimisto@hyri.fi www.hyri.net kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Anna-Maija Posti, Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 HÄMEENLINNA Susanna Saarila ja Satu Sjöstedt ham.inssi@mail.htk.fi työnantajaperintä 0201 801 833 www.uil.fi/hml Viestintä KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 PL 454, 40101 JYVÄSKYLÄ tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


mennen tullen N TURUN INSINÖÖRIT TUIKE

N KAINUUN INSINÖÖRIT RY

Tuike juoksee 27.6. Tuike juoksee porukalla Turkuun. Tarkemmat tiedot ovat juoksun www-sivuilla. Juokseminen maksaa 10 €/hlö.

Perinteiset 9. Insinöörien SM-suunnistuskilpailut lauantaina 5.9. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit (ins. ja DI) ja opiskelijat (insinööriopiskelijat ja teekkarit) sekä kaikki UIL:oon kuuluvat. Kilpailupaikkana on Sotkamon Vuokatti ja keskuksena uimahalli. Kilpailu alkaa klo 11.00 ja klo 11.30 ensimmäinen lähtijä. Palkintojen jako on välittömästi kilpailujen päätyttyä. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä maksamalla osallistumismaksu 10 euroa Sammon tilille 800014-79373962 tai kisapaikalla. Tiedustelut: puheenjohtaja Risto Meriläinen 08-627 611, 0400-912 723 tai risto.merilainen@sav.fi, sihteeri Toivo Takalo-Eskola 044-440 0939 tai t.t-e@ baari.net

Koko perheen kesäretki lauantaina 13.6. Särkänniemeen. Lähtö linja-autoasemalta aamulla klo 8.30 ja paluu Turkuun illalla noin 23. Illan ohjelmistosta on valittavana joko laiteranneke Särkänniemessä tai Pyynikin teatterin näytös: Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle (www.pyynikinkesateatteri.com). All Shook Up -näytelmä Samppalinnassa maanantaina 10.8. klo 19 Ilmoittautumismaksu kesäteatteriin on Tuiken jäsenille ja seuralaiselle 10 € / hlö. Ilmoittautumiset osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. www.tuike.fi.

Konepäivät Oulaisissa 3.–5.7. Perinnekeskuksen ja Törmähovin alueilla on tarjolla ohjelmaa koko perheelle. Mukana on muun muassa autoja, kaksipyöräisiä ja traktoreja sekä näyttelyjä ja kilpailuja. Lisätietoja: www.wanhavoima.fi

Asiantuntija kouluttajana -koulutus 2009–2010 N Helsingissä järjestettävä koulutus alkaa 16.9. Koulutuksen tavoitteena on antaa järjestöjen ammattilaisille valmiudet suunnitella koulutusta, käyttää ryhmää oppimisen välineenä ja harjoitella oman asiantuntemuksensa parasta mahdollista

hyödyntämistä koulutustilanteissa. Kohderyhmä on Akavan ja STTK:n liitoissa työskentelevät ja jäseninä olevat asiantuntijakouluttajat. Koulutus järjestetään arkisin ja se koostuu neljästä oppijaksosta, 13 lähi-

opetuspäivästä ja oppimistehtävistä. Kurssimaksu on 1 200 euroa. Ilmoittautuminen 21.8.2009 mennessä: www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/ kurssit (käytä hakua) tai toimisto@tjsopintokeskus.fi tai puh (09) 229 3030.

Forssan Seudun Insinöörit juhlivat orssan Seudun Insinöörit on saavuttanut 35 vuoden iän. Juhlaa vietettiin Marskin Majalla Lopella nauttien Marskin perinneateria vanhan kaavan mukaan puheenjohtaja Pekka Seppälän toimiessa Marskin sijaisena. Jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä 280. Myös pienessä yhdistyksessä voi olla vireätä ja hyvää toimintaa. Siitä on osoituksena mm. yhdistyksen säännöllisesti jäsenilleen järjestämät mielenkiintoiset excursiot ja teatterimatkat. Yhteydet paikallisiin insinööriopiskelijoihin ovat myös toimivat. Toi-

F

UUSI

INSINÖÖRI

mintaan on kuulunut myös seudun yläasteille pidetyt insinööriinfot, joissa on oppilaille kerrottu insinööriopinnoista ja -ammatista. Puheenjohtajina ovat viimeisen vuosikymmenen aikana toimineet Matti Loukonen, Eero Salminen ja nykyinen Pekka Seppälä. Juhlassa UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari jakoi liiton hallituksen myöntämät pronssiset ansiomitalit Helge Simolalle ja Eero Salmiselle sekä hopeiset ansiomitalit Lauri Lähteenmäelle ja Pekka Seppälälle. N

FSI:n puheenjohtaja Pekka Seppälä (vas.) luovuttamassa yhdistyksen puheenjohtajana erityisesti ansioituneelle Matti Loukoselle kunniapuheenjohtajan nuijaa.

43


LIVE HELSINKI

ä ä s i l i Hank

! A A M I O V nissä e s jä n o e m m a Voim aa ja min voimme aj

tehokkaam aan jäsenjäseniä on, sitä öriliittoon kuulut Mitä enemmän nö si In n ee ut U ja sitä ujasi. vahvistaa liittoa valvoa Sinun et n se jä si uu en . Jokain järjestön kautta ässä. emaasi työeläm as n nu Si ta ut ka äksi kunnon si jäsen. Saat lis uu i nk ha ja si le el sensivuilla Tee palvelus its lkinnot liiton jä pa ja t nö än sä t, palkinnon. Ohjee WKNƂ Y Y Y a ss osoittee

Tulevaisuuden turvaa

Insinoori-0409-low  

Anu Kaniin ja Juhani Tolvanen: 4/2009

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you