Page 1

4/2008

Anu Kaniin kannustaa:

UUSI

Mukaan järjestötoimintaan


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Aika kortilla Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Yhteisen asian puolesta Puheenjohtajan palsta................................. 9

• Liitto valvoo etujasi koko ajan Jäsenpalveluteemaa.................................. 10

• Käyttämällä jäsenpalveluja hyödyt jäsenmaksustasi

13

• Anu Kaniinille kv-työkulttuuri on arkipäivää • Insinööriksi valmistuva Peter Arnkil ajaa Jäsenenä voit hyödyntää monenlaista palvelua, tukea ja turvaa liitostasi! Myös vapaaajalle löytyy mökkitarjontaa, vaikkapa uusituissa Kopparön Loma­majoissa Tammisaaren saaristossa.

henkilöstön etuja TNS Groupilla

• Järjestäytyminen kannattaa

Totta ja tutkittua....................................... 20

• Uraliikkuvuus nyt ja tulevaisuudessa Maailmalta............................................... 22

• Maailmalta • EU-tirkistykset Osaaminen............................................... 24

• Ghanalaisiloa Vaasaan • Ay-toimintaa Dominikaanisessa tasavallassa • Yrityskiihdyttämöyrittäjälle palkinto • Tekesiltä uusi rahoitus kasvuyrityksille

19 Jäsenyyden mukanaan tuoma turva kiinnostaa myös nuoria jäseniä. Luottamusmiehenä Metso Mineralsissa toimiva Janne Seppälä istuu myös yritysyhdistyksen hallituksessa.

Edunvalvontaa.......................................... 30

• Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä

tietotekniikan osaajat ovat järjestäytyneet

• Aluetoimistot lähellä jäsentä • Stadian opiskelijat Kiinassa ja Japanissa • Ylemmät amk-tutkinnot vakiintuvat • Yritysneuvostodirektiivi odottaa uudistamista • Kuntatyö 2010-projektilla varaudutaan kilpailuun työvoimasta

Tekniikkaa............................................... 40

• Sähköpyörän uusi tuleminen Oikeutta.................................................. 42

• Vuosilomasta Opiskelija-asiaa........................................ 44 Kuntauutisia............................................ 46 Mennen tullen.......................................... 48 Järjestöyhteydet........................................ 50 Jäsenasiaa............................................... 51

Kannen kuva: Timo Syrjänen

2


24.4. numero 4/2008

28

Ammattikorkeakouluissa kannustetaan yrittäjyyteen vuosittain jaettavalla Yrittäjän-palkinnolla. Kalle Vuorio oli Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön ensimmäinen yrittäjäopiskelija.

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy

30

Ilmestymispäivät 2008 12.6., 21.8., 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Pääluottamusmies Kalle Latola on saanut Oulun seudun koulutuskuntayhtymän tietotekniikan osaajat järjestäytymään.

Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

Insinööri

3


OKO on nyt Pohjola. Katso kanssamme maailmaa uusin silmin.

OKO Pankki Oyj on 1.3. alkaen nimeltään Pohjola Pankki Oyj. Pohjola on markkinointinimi sekä Pohjola Pankki Oyj:lle että Pohjola Vakuutus Oy:lle. Suomen johtavana toimijana tarjoamme monipuolisia pankki-, sijoitus- ja vahinkovakuutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. Yksityishenkilöille tarjoamme laadukasta vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelua. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun sitä katsoo uusin silmin. Pohjola Pankki Oyj on OP-Pohjola-ryhmään kuuluva pörssiyhtiö.


huhtikuu 2008

pääkirjoitus Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

Aika kortilla?

T

untuuko sinusta usein siltä, ettei aika riitä­ enää mihinkään ja tekemättömät työt pakkaavat viemään yöunetkin? Täyttävätkö paperipinot työpöytäsi ja sähköpostisi ilmoittaa tämän tästä olevansa täynnä? Jäävätkö lomat ja vapaapäivät haaveeksi, kun paiskit jatkuvasti ylitöitä? Tuntuuko, että työpäivä toisensa jälkeen vierähtää hyödyttömissä kokouksissa ja palavereissa? Taitaa olla asennemuutoksen aika! Meiltä kuluu melkoisesti aikaa vuoden aikana siihen, kun päivittelemme tekemättömän työn määrää. Senkin ajan voisimme käyttää suunnitteluun, miten homman tekisimme. Ala kysymään itseltäsi, mitä aiot tehdä. Kysy itseltäsi kunkin tekemättömän työn tai askareen kohdalla, miten hoidat tämän asian. Pohdi, mitä aiot tehdä saadaksesi enemmän aikaa perheellesi ja ystävillesi. Kirjoita suunnitelmasi paperille, jotta muistat, mitä itsellesi lupasit. Käytä työpaikalla kahvi- ja ruokatauot hyödyksi ja pidä niistä kiinni. Ne rytmittävät päiväsi ja virkistävät oloasi. Yhteiset tauot kasvattavat lisäksi yhteisöllisyyttä. Etenkin, jos paikalla ovat myös esimiehet

UUSI

Insinööri

ja johtajat. He tietävät, että hyvä henki saa henkilöstön yltämään huikeisiin saavutuksiin. Hyödynnä myös lukuisat palaverit ja kokoukset. Niiden aikana pystyt halutessasi vaihtamaan melkoisesti informaatiota ja jakamaan kokemuksiasi. Sopikaa työtovereiden kanssa yhdessä, että heitätte vanhat kangistuneet kokouskäytännöt roskiin ja ryhdytte pitämään sellaisia palavereja, joista kaikki hyötyvät. Tai sitten jätätte ne pitämättä. Saatat saada ajankäyttöäsi ja työskentelytapojasi petraamalla käyttöösi yhden ylimääräisen tunnin vuorokauteen tauoista huolimatta. Mieti, montako viikkoa se tuo sinulle lisää vuodessa - vaikkapa läheistesi tai lempiharrastuksesi parissa! Hyvää vappua kaikille lukijoillemme!

Lämpimät onnittelut tänä keväänä valmistuville insinööreille ja muille tekniikan taitajille! Tässä lehdessä kerrotaan, miksi sinun kannattaa edelleen huolehtia eduistasi ja kuulua Uuteen Insinööriliittoon.

5


uutisia

Koordinoitu työmarkkina­ politiikka vähentää talouskehityksen uhkia n Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen ehdottaa seuraavalle neuvottelukierrokselle Akavan jo aiemmilla kierroksilla esittämää pottimallia. Mallissa keskusjärjestöt tekevät sopimuksen prosentuaa­ lisesta palkankorotusvarasta eli potista, jonka jälkeen liitot keskenään sopivat sen yksityiskohtaisesta jaosta. Pottimallissa osasta varoja voidaan sopia paikallisesti. Paikallisesti sovittava summa on syytä päättää vasta meneillään olevasta liittokierroksesta saatujen kokemusten perusteella. Kierroksen uutuutena monissa sopimuksissa oli paikallisen järjestelyvaran huomattava nousu, jos osapuolet pystyvät päättämään rahasta aidosti yhdessä. Monet liittokierroksen neuvottelut saivat aikaan positiivisen mediajulkisuuden, joka toi liitoille lisää jäseniä ja rahaa. Työmarkkinoilla on aistittavissa palkkakilpailun kierre. – Uhkana onkin media- ja imagokonsulttien palvelujen käytön yleistyminen. Seurauksena voi olla useita hyvin valmisteltuja, perusteltuja ja julkisuuden hellimiä liittokonflikteja, Viljanen varoittaa. Tämä on estettävissä uudella, koordinoidulla työmarkkinapolitiikalla.

Akava perää kevennystä palkkaverotukseen n Akava muistuttaa maan hallitusta lupauksesta keventää palkansaajien tuloverotusta vaalikauden aikana vähintään 1,1 miljardilla eurolla. Hallitus siirsi ensimmäisessä budjetissaan veropäätöksiä myöhempään ajankohtaan vedoten talouden korkeasuhdanteeseen ja epävarmuuteen työmarkkinoilla.   – Suhdannehuippu on nyt ohitettu ja suurin osa palkkaratkaisuista tehty. Lisäksi taloutemme kasvuvauhti on selvästi hidastunut.  Siksi nyt olisi oiva tilaisuus toteuttaa luvatut verokevennykset. Näin saadaan kaksinkertaista hyötyä:

6

parannetaan palkkaverotuksen kannustavuutta ja vahvistetaan ostovoimaa sekä talouskasvua, Akavan tutkimuspäällikkö Eugen Koev sanoo.   Akavan mielestä nykyisessä palkkaverotuksessa on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia palkansaajia verotetaan eurooppalaisittain hyvin ankarasti. Ero korkeampien palkkatulojen ja vastaavansuuruisten pääomatulojen verotuksessa on kohtuuttoman suuri. Toiseksi noin 50 000 kotitaloutta on työttömyysloukussa, jossa työllistyminen ei tuota merkittävää tulotason nousua. Tämä ongelma painottuu selvästi lapsiperheisiin ja etenkin yksinhuoltajiin. Akavan tavoitteena on edelleen, että palkansaajien verotus olisi kaikilla tulotasoilla ns. vanhojen EU-maiden keskitasoa ja ylin marginaaliveroaste laskettaisiin 50 prosenttiin. Tällä tavoin ratkaistaan osaajien kannustimiin liittyvä ongelma ja toisaalta saadaan kavennettua palkka- ja pääomatulojen verotuksen sietämätöntä eroa.

Suomi ja Intia sopivat tiede- ja teknologiayhteistyöstä n Työ- ja elinkeinoministeriö ja Intian

tiede- ja teknologiaministeriö allekirjoittivat maiden välisen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen 25.3. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa yritysten, yhteisöjen ja tutkijoiden liikkuvuutta. Sopimuksessa todetaan sopimusosapuolien pyrkimys tieteellisen ja teknisen yhteystyön kehittämiseen ja edistämiseen. Intian kanssa allekirjoitetun valtiosopimuksen myötä Suomella on kahdenväliset tiede- ja teknologiayhteistyösopimukset maailman kaikkien keskeisten teknologiavetureiden kuten USA:n, Korean, Japanin ja Kiinan kanssa. Suomi on laajentamassa kansainvälistä innovaatiokeskusverkostoaan ja selvittelee parhaillaan mahdollisesti myös Intiaan perustettavan innovaatiokeskuksen

toimintaedellytyksiä. Lisäksi sekä Pohjoismaat yhdessä että EU kaavailevat Intiaan teknologiakeskuksia. Lupaavia yhteistyöaloja maiden välillä ovat ohjelmistoala, biotekniikan sovellutukset sekä ympäristö- ja energia-ala, joilla suomalainen ja intialainen osaaminen ja markkinoiden tarve parhaiten kohtaavat.

Työministeri Cronberg: Perhe ei saa olla työelämässä naiselle rangaistus n Kotiin lasta hoitamaan jäävän äidin palkkakehitys jää jälkeen vielä töihin palattuaankin. Pitkään kotona oleville rangaistus on suuri, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimus. Kaksi vuotta tai pidempään kotona olleiden naisten palkkakehitys jää ensimmäisenä vuonna jopa 19 prosenttia pienemmäksi kuin lapsettomilla naisilla. Työministeri Tarja Cronberg korostaa, että yhteiskunta tarvitsee lapsia. Hänen mielestään vanhempainvapaat tulee järjestää siten, että poissaolot työstä jakautuvat yhdenvertaisesti. – Tutkimuksen mukaan nykyinen isyysvapaa ei vaikuta miesten palkkakehitykseen. Ehdotan, että Suomessa otetaan käyttöön radikaali perhevapaamalli, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity oma vapaa, jota toinen ei voi käyttää. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Islannissa, jossa 80 prosenttia isistä käyttää vapaansa. Cronbergin mielestä perheettömyys on myös väärä vertailukohta. – On kohtuutonta, että perheellisten naisten ansioi­ ta verrataan lapsettoman naisen ansioihin. Enemminkin vertailu pitäisi tehdä perheellisen miehen ansioihin. Isille ei lankea lapsisakkoa. Perheellisen naisen pitäisi saada yhtä hyvää palkkaa kuin perheellinen mies, työministeri Cronberg sanoo.


Vastavalmistuneiden työllisyys lisääntyi edelleen n Tilastokeskuksen mukaan vastaval-

mistuneiden työllisyys parani edelleen. Korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät parhaiten. Heistä vajaat 90 prosenttia oli työssä vuoden 2006 lopussa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli työssä 71 prosenttia. Lähes kaikilla koulutusasteilla työllisyys lisääntyi noin prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Eniten työttömiä vuoden kuluttua valmistumisesta oli toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, 11 prosenttia. Ammattikorkeakouluista valmistuneista oli työttömänä 5 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 4 prosenttia. Työttömien osuus oli pienempi kuin aiempina vuosina. Sijoittumisessa oli eroja koulutusaloittain, koulutusasteittain ja alueittain. Koko maassa kaikilla koulutuksen aloilla korkea-asteelta valmistuneet sijoittuivat töihin toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita paremmin. Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat suojelualan koulutuksen suorittaneet, joista lähes kaikki olivat töissä. Myös humanistiselta ja kasvatusalalta, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta valmistuneista työllistyi reilusti yli 80 prosenttia.

Työelämän kehittäminen osaksi Tekesin toimintaa n Työelämän kehittämisohjelma Tykes

siirtyi 17.maaliskuuta Tekesiin. Teknologiaa ja työorganisaatioita koskeva innovaatiotoiminta haluttiin yhdistää samaan kokonaisuuteen työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen yhteydessä. Jatkossa Tekes vastaa Tykes-ohjelman hanketoiminnasta ja työelämän kehittäminen jatkuu osana Tekesin rahoitustoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto vastaa innovaatiopolitiikan kehittämisestä, toteuttamisesta ja UUSI

Insinööri

tuloksellisuudesta Suomessa ja ohjaa Tekesin toimintaa. Tykesin toiminnan siirtyminen perustuu hallitusohjelmaan. Siinä laajaalainen innovaatiopolitiikka on nostettu keskeiseen asemaan kansantalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen keinona. Tykes-ohjelman (2004–2009) tavoitteena on tukea suomalaisten työpaikkojen toimintatapojen kehittymistä siten, että samanaikaisesti parannetaan sekä tuottavuutta että työelämän laatua. Tykes on myöntänyt rahoitusta vuosina 2004–2007 yhteensä 45,5 miljoonaa euroa 735 hankkeelle. Eniten rahoitusta ovat saaneet teollisuuden työpaikat.

Akava, SAK ja STTK: EU:n budjettia suunnattava työllisyyden ja osaamisen parantamiseen n Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä Euroopan unionin rahoja on käytettävä enemmän eurooppalaisten palkansaajien työllisyyden ja osaamisen parantamiseen. Tästä syystä Akava, SAK ja STTK esittävät, että unionin on vähintään tuplattava tutkimus-, koulutus- ja innovaatiomäärärahansa. Niiden osuuden pitäisi siis nousta ainakin viidennekseen EU:n budjetista seuraavalla budjettikaudella. Globalisoituvassa taloudessa on entistä tärkeämpää edistää kilpailukykyä ja työllisyyttä. Nykyinen EU:n budjetin rakenne ei mahdollista riittäviä panostuksia osaamiseen. Tutkimusrahoitusta pitäisi järjestöjen mielestä suunnata enemmän uusia ja pysyviä työpaikkoja tuoville aloille. Akavan, SAK:n ja STTK:n mielestä keskustelu Suomen nettomaksuista antaa rajallisen kuvan unionin taloudellisista vaikutuksista. EU-jäsenyyden tuloja, menoja ja hyötyjä on vaikea määritellä kattavasti. Esimerkiksi unionin kansalaisoikeuksille, sisämarkkinoille tai kauppapolitiikalle on hankala laskea hintalappua.

AOVA hakee Suomen parasta kesätyönantajaa n Juhlavuotenaan Akavan opiskelija-

valtuuskunta AOVA julistaa haettavaksi Suomen parhaan kesätyönantajan. AOVAn valitsema raati palkitsee syksyllä korkeakouluopiskelijoiden tekemien ilmiantojen perusteella Suomen parhaan kesätyönantajan. AOVA täytti 25 vuotta 4. huhtikuuta. – Kilpailun tavoitteena on aloittaa keskustelu työpaikkojen hyvistä käytännöistä palkitsemalla esimerkillisin kesätyönantaja, totesi AOVAn puheenjohtaja Heidi Handolin opiskelijavaltuuskunnan vuosijuhlissa. Opiskelijavaltuuskunta tekee työtä niin Akavan sisällä kuin sen ulkopuolellakin vaikuttaakseen korkeakouluopiskelijoiden asemaan opiskelijayhteisössä ja työmarkkinoilla. Pyrkimyksenä on edistää yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden sekä korkeasti koulutettujen vastavalmistuneiden yhteisiä valtakunnallisia etuja. AOVA näkee tänä vuonna yhtenä suurena haasteena opiskelijoiden äänestysaktiivisuuden lisäämisen kunnallisvaaleissa. AOVA kannustaa akavalaisia opiskelijoita myös asettumaan itse ehdolle. AOVAan kuuluvat kaikki Akavan jäsenjärjestöt, joilla on opiskelijatoimintaa. Akavalla on opiskelijajäseniä jo yli 101 000 eli joka viides akavalainen on opiskelija.

UIL:n edustajakokous 23.5. n Uuden Insinööriliiton edustajakokouk­ sen kevätkokous pidetään 23.5. Espoossa. Kokouksessa käsitellään mm. liiton visio 2015 ja niihin johtavat strategiat, viestintästrategia, jäsenyysstrategia, toimintakertomus sekä tilinpäätös. Kokouk­sen jälkeen pidetään työmarkkina-asioita käsittelevä seminaari.

7


kolumni Mikko Torvela IOL:n vuoden 2007 puheenjohtaja

Yhteisen asian puolesta

S

uomi on yhdistysten ja järjestöjen luvattu maa.

Ammattijärjestön haaste on pystyä vastaamaan näihin

Rekisteröityjä yhdistyksiä maassamme on noin

tarpeisiin siten, että jäsen on tyytyväinen yhteisönsä

127 000, muutaman hengen harrasteseuroista

palveluihin ja toimintaan.

satojen tuhansien jäsenien mahtijärjestöihin. Yhdis-

Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenille monipuolisia ja

tys on tyypillisesti yhteisö, jonka jäsenistöllä on yhtei-

laadukkaita palveluita. Jäsenille tarjotaan vahvan edun-

set kiinnostuksen kohteet, edunvalvontapäämäärät tai

valvonnan ja työsuhdeneuvonnan lisäksi esimerkiksi

vaikkapa ajatustapa.

maksuttomia ura- ja lakipalveluita sekä monipuolinen

Työelämän osalta kansallinen erikoispiirteemme on

joukko jäsenetuja. Nämä antavat jäsenyydelle merkit-

ns. sopimusyhteiskuntajärjestelmä, jossa ammatillisten

tävää jäsenkohtaista lisäarvoa. Ammattiliiton jäsenyys

järjestöjen merkitys on keskeinen. Työnantajan, työn-

on siis kattava kokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota

tekijän ja valtion yhteistyöllä olemme saavuttaneet kiis-

jäsenelle helpompaa huomista. Tämän kokonaisuuden

tattomasti vahvoja tuloksia ja menestyneet kansainvä-

merkitys on Suomessa huomattu hyvin. Meillä on maa-

lisessä kilpailussa. Elinkeinoelämämme kilpailukykyi-

ilman parhaisiin kuuluva järjes-

syys, työntekijän hyvinvointi ja työn tekemisen kan-

täytymisaste.

nustavuus ovat yhteiskunnallemme tärkeitä päämääriä.

Ammatillisen edunvalvon-

Ne ratkaisevat Suomen menestymisen nyt ja tulevai-

nan suurimmat haasteet liittyvät,

suudessa. Tämä kolmikantainen järjestelmä perustuu

paitsi kansallisten järjestelmien

edustuksellisuuteen, siihen että yksilö kuuluu omaan

muutospaineisiin kansainvälisty-

yhteisöönsä.

misen myötä, myös yleiseen pas-

Ammattijärjestön keskeinen tehtävä on, kuten yhtei-

siivisuuteen tai tietämättömyy-

sön yleensä, pitää jäsenen puolta ja edistää yhteistä asiaa.­

teen. Työmarkkinajärjestelmän

Ammattijärjestölle on tärkeää työelämään suoraan liit-

tunteminen on tärkeää ja olen-

tyvien kysymysten lisäksi oman jäsenkunnan yhteis-

nainen osa työelämään liittyvää

kunnallinen arvostus, koulutuksen laatu ja jäsenistön

yleistietoa. Tämän tietämyksen siirtäminen työmark-

hyvinvointi. Tätä työtä tehdään laajassa mittakaavassa

kinoiden uusille sukupolville on kaikkien työmarkki-

ensinnäkin yleisellä yhteiskunnallisella vaikuttamis-

najärjestöjen yhteinen haaste.

työllä, mutta myös jäsentä lähellä olevilla jäseneduilla ja -palveluilla.

8

Ammattiliiton jäsenyys on kattava kokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota jäsenelle helpompaa huomista.

Ammattijärjestö ajaa jäsenkuntansa etua ja sen painoarvoon vaikuttaa olennaisesti edustettavien jäsenien

Ammattijärjestöt toimivat laajalla kentällä. Jäsenyys

määrä ja jäsenkunnan kattavuus koko ammattikunnas-

on jatkumo, joka alkaa usein jo opiskeluaikana. Edun-

ta. Ammattijärjestöön kuuluminen on tärkeää, paitsi

valvontatarpeet ovat erilaisia jäsenyyden eri aikoina.

yksilön, myös koko ammattikunnan etujen ajamiseksi.


huhtikuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

Liitto valvoo etujasi koko ajan

U

uden Insinööriliiton kaksi ydintoimintoa ovat työmarkkinaedunvalvonta ja koulutuspoliittinen edunvalvonta. Edunvalvonta koostuu siis koko elinkaaresta, alkaen laadukkaan koulutuksen varmistamisesta. Työelämässä liiton edunvalvonta on niin laajaa, että jäsen ei aina välttämättä tiedosta, että tämäkin asia on oman liiton aikaansaannos. Meidän peukalomme jälki näkyy esimerkiksi jokaisessa työlainsäädännön pykälässä. 1970-luvulla liitot ajoivat monta isoa asiaa jäsenilleen, kuten neljän viikon pituisen kesäloman, lomaltapaluurahan ja lopulta vielä talviloman. Vuonna 1984 saavutimme ansiosidonnaisen työttömyysturvan, jolla on ollut suuri merkitys 1990-luvulla alkaneiden ja yhä jatkuvien irtisanomisien aallossa. Vuonna 1996 ylemmät toimihenkilöt marssivat ulos työpaikoilta valtakunnan tasolla saavuttaen näin torjuntavoiton, jonka seurauksena ylemmät toimihenkilöt ovat edelleen työaikalain piirissä. Tässä on lueteltuna vain muutama poiminta liittojen saavutuksista. Nämä saattavat tuntua vasta työuransa aloittavalle tekniikan ammattilaiselle

UUSI

Insinööri

kaukaisilta ja itsestään selviltä asioilta. Näin ei valitettavasti ole, sillä mikään ns. saavutettu etu ei pysy, eivätkä asiat mene eteenpäin, jos ei ole olemassa palkansaajien vastavoimaa eli työmarkkinaedunvalvontaa. Jäsenen edunvalvonta on sitä helpompaa, mitä kattavammin kenttä on järjestäytynyt. Voidaan sanoa, että työmarkkinaedunvalvonnan taso on samalla tasolla, kuin sen heikoin lenkki. Liittomme jäsenrakenne on muuttunut ja muuttuu koko ajan työelämän rakennemuutoksen edetessä. Edunvalvonta on tehokasta yksityisellä sektorilla sekä kuntapuolella laajan ja osaavan luottamusmiesverkoston avulla. Valtionsektorilla on edelleen toimintaa myös paikallistasolla. Hoidamme kaikkien­jäseniemme edunvalvontaa. UIL:n pitkäjänteinen edunvalvonta tuottaa tulosta koulutuspolitiikan saralla. Työnjohtajakoulutus käynnistyy syksyllä. Tätä uudistusta on odotettu pitkään, sillä insinöörikoulutus sopii huonosti työnjohtajan tehtäviin. Hyvää kevättä.

9


Tekstit koonnut: Kari Tirronen

Käyttämällä jäsenpalveluja hyödyt eniten jäsenmaksustasi Uuden Insinööriliiton kysytyimmät ja ­käytetyimmät jäsenpalvelut liittyvät palvelus­suhteen ehtoihin. Muita jäse­n­ etuina tarjottavia asiantuntijapalveluita ovat muun muassa erilaiset vakuutukset, jäsen- ja ammattilehdet, työttömyyskassan jäsenyys, ulkomaan työsuhdeneuvonta, viestintä, koulutuksellinen edunvalvonta ja lomapalvelut.

U

uden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen henkilöjäsenten kokonaisjäsenmaksut vaihtelevat riippuen­ mm. jäsenjärjestöstä. Kokonaisjäsenmaksu koostuu keskusliiton (UIL) ja ao. jäsenjärjestön osuuden yhteen lasketusta summasta. Verovähennys huomioon ottaen keskimääräinen nettojäsenmaksu tekee ravintolapihvin verran kuukaudessa. Pihvinhän voi toki saada halvemmallakin, mutta tätä halvempaa jäsenmaksua saa etsiä, kun ottaa huomioon liiton jäsenpalvelujen ja -etujen määrän ja laadun. UIL tarjoaa jäsenetuja ja -palveluja, jotka se tuottaa itse tai ostaa ulkopuoliselta organisaatiolta. Mitä aktiivisemmin jäsen käyttää palveluja, sen isomman vastineen hän jäsenmaksullaan saa. Jäsenmaksuhyöty voi olla huomattava

Jäsenmaksuhyöty on isompi niille jäsenille, jotka esim. saavat paikallisia tai yrityskohtaisia palkankorotuksia, matkavakuutuskorvauksia tai oikeusapua. Kaikille tulee kuitenkin hyötyinä jäsenmaksun palautuminen verovähennyksenä, 10

Ura- ja ammattipalvelut

Edunvalvonta

Jäsenyys

palkan yleiskorotukset sekä muut työ- ja virkaehtosopimusten, jäsenpalveluiden ja -etujen kautta lankeavat hyödyt. Väheksyä ei pidä myöskään korkean järjestäytymisasteen tuomaa koko ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa, jolla voidaan vaikuttaa niin paikallis-, keskusliitto- kuin valtakunnan tasollakin. Järjestäytynyt ay-liike on yhteiskunnallisella vaikuttamisella saavuttanut esimerkiksi viiden viikon vuosiloman, talviloman, lomaltapaluurahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, sairaus- ja äitiyspäivärahat, ansiosidonnaisen työttömyysturvan, loppiaisvapaan ja vuorotteluvapaan. Nämä etuudet pystytään säilyttämään ja niitä parantamaan vain ammattiliittojen ja niiden jäsenistön jatkuvalla valvonnalla, vaikuttamisella ja joskus painostuksellakin. UIL:n menojakauma

UIL:n toiminnan menojakaumaa voidaan tarkastella monelta kantilta, alla­ näin tehdään UIL:n ydintoimintojen kautta. Luvut perustuvat tilivuoden 2007

alustaviin tilinpäätöstietoihin, ja ne eivät siis sisällä jäsenjärjestöjen jäsenmaksuosuuksia. Luvut on pyöristetty lähimpään kokonaiseen prosenttiin. Ydintoiminnoittain jaettuna yli puolet (55 %) käytetään edunvalvontaan. Se kattaa mm. palvelussuhdeneuvonnan, neuvottelujärjestöjen jäsenyydet, oikeusturvavakuutuksen, piiri-/aluetoiminnan, työttömyyskassamaksut ja muun työmarkkinatoiminnan. Jäsenyyteen liittyvät asiat kattavat kolmanneksen (34 %). Jäsenyysasioita ovat varsinaisen järjestötoiminnan lisäksi mm. jäsentietopalvelu, opiskelijatoiminta, keskusjärjestö Akavan jäsenyys, muut kuin oikeusturvaan liittyvät vakuutuspalvelut ja lehtipalvelut. Ura- ja ammattipalvelujen kymmenyksellä (11 %) hoidetaan mm. ammatillista koulutuspolitiikkaa, urapalveluja, elinkeinopolitiikkaa ja tutkimusta. Kaikkiin ydintoimintokuluihin sisältyvät kunkin toiminnon henkilöstö- ja toimistokulut. Viestintä, hallintokulut, taloushallinto, atk ja muut tukitoiminnot sisältyvät kuhunkin ydintoimintoon omalla osuudellaan.


Uuden Insinööriliiton jäseneduista- ja -palveluista löytyy enemmän tietoa keskusliiton nettisivuilta, www.uil.fi

Myös liitto maksaa jäsenmaksuja

UIL maksaa joka jäsenestä vuosittain määriteltyä jäsenmaksua eri organisaatioille, kuten keskusjärjestöllemme Akavalle, joka mm. lainsäädännön kautta vaikuttaa maassamme harjoitettavaan talous-, vero-, sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikkaan. Osan jäsenmaksuista lohkaisevat eri sektoreiden neuvottelujärjestöt YTN, KTN ja JUKO. Näiden yksityisen, kunnan ja valtion neuvottelujärjestöjen kautta turvataan jäsenistölle alan työ- ja virka­ehtosopimukset, suositukset ja muu ohjeistus. Liiton henkilöstö antaa järjestöille myös konsulttiapua palvelussuhteen ehtoihin liittyvissä sopimusasioissa. Jäsenmaksuja UIL maksaa myös työttömyys­kassoille, kansainvälisille yhteistyöjärjestöille sekä loma- ym. järjestöille.

n Palkka ylös vaikka nosturilla Paljon käytetty jäsenpalvelumuoto on palkkaneuvonta. Noin 2 500 jäsentä käyttää kuukausittain joko Palkkanosturi-työkalua tai UIL:n tutkimustiimin tarjoamaa henkilökohtaista palkkaneuvontaa. Palkkaneuvonta perustuu UIL:n vuosit-

2007

PALKKATILASTOT Salary statistics INSINÖÖRIEN TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN TMT X-2007 TULOKSIA

Insinöörien Työmarkkinatutkimus TMT X-2007

UUSI

Insinööri

1

tain tekemään työmarkkinatutkimukseen (TMT) sekä muihin tietolähteisiin, kuten Tilastokeskuksen tutkimuksiin ja kansainvälisten tietopankkien hyödyntämiseen. Käytettävissämme on myös työnantajien, esimerkiksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, palkkatasotietoja. Jäsensivuilta löytyvä Palkkanosturityökalu perustuu aina liiton uusimpaan työmarkkinatutkimusaineistoon. Palkkanosturin avulla insinöörit voivat kätevästi tarkistaa nykytehtävänsä palkkatason suhteessa yleiseen tasoon tai etsiä käypää tasoa uutta työpaikkaa hakiessaan. Palkkanosturi perustuu regressioanalyysiin, joka huomioi samanaikaisesti useiden taustatekijöiden vaikutuksen palkanmuodostukseen, esimerkiksi kuinka paljon vuonna 1995 valmistuneet kotimaisessa omistuksessa olevissa keskisuurissa tietotekniikan palvelualan yrityksissä asiantuntijatehtävissä pääkaupunkiseudulla työskentelevät keskimäärin ansaitsevat. Annamme myös vuosittain palkkasuosituksia vastavalmistuneille insinööreille ja insinööriopiskelijoille kesätyötä varten. Suositukset pohjautuvat liiton työmarkkina- ja insinööriopiskelijoiden kesätyöpaikkatutkimuksiin sekä tiedossa olevaan ansiokehitykseen. Henkilökohtaisessa palkkaneuvonnassa autamme palkkaneuvotteluihin valmistautumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkomaille työhön lähteville on tarjolla perustietoa palkkatasosta. Työpaikoilla jäsenten apuna palvelussuhdeasioissa toimivat KTN:läiset, YTN:läiset ja JUKOlaiset pääluottamusja luottamusmiehet.

n Ura urkenee – apua työnhakuun Liiton urahallintapalvelut ovat kaikkien­ jäsentemme käytössä. Oman uratilanteensa ja tarpeensa mukaan jäsen saa halutessaan henkilökohtaista uraneuvontaa tai apua työnhakuun. Neuvontaa voi saada puhelimitse ja sähköpostilla, hen-

kilökohtaiseen tapaamiseen on varattava aika. Kaikkien jäsentemme käytössä on helpossa muodossa oma työnvälityksemme, Insinööripörssi. Insinöörityöpaikkailmoituksia voi selata ja tutkailla jäsensivuilla. Talvikaudella on työpaikkailmoituksia ollut runsaasti, kaiken aikaa 50–100 ilmoitusta. Voidakseen saada omat työnhakijatietonsa mukaan myös suorahakutoimeksiantoihin jäsenen on täytettävä toimenhakulomake. Järjestämme myös erilaista urakehitykseen liittyvää koulutusta. Näistä ilmoitamme verkkosivuillamme sekä Uusi Insinööri -lehdessä.

n Kehdosta eläkkeelle Palvelussuhteen ongelmat on helpointa ennaltaehkäistä ja hoitaa oman (pää) luottamusmiehen ja Uuden Insinööriliiton avustuksella. Ennaltaehkäisy tarkoittaa esim. työ- ja virkasopimuksen tarkastamista Uudessa Insinööriliitossa ennen allekirjoittamista, tai riita-asioiden hoitamista liitosta saatujen neuvojen avulla. Keskusliiton voidaan sanoa olevan jäsenen mukana kehdosta eläkkeelle. Liitto vaikuttaa eri kanavia lainsäädäntöön, jolla vaikutetaan vanhempainlomiin ja lapsilisiin. Koulutus- ja opiskelijapolitiikan kautta keskitytään jäsenen siirryttyä työelämään ajamaan palkkaa, työsuhdeturvaa ja toimeentuloa parantavia asioita. Vieläpä eläkekysymyksissä, ja jopa myöhemminkin, on liitto osaltaan mukana. Työsuhdepalveluista kannattaa käydä katsomassa verkkosivuillamme.

>>> 11


Vakuutusturvaa töissä ja vapaalla

n Vakuutuksella turvaa Tapaturmia voi sattua sekä työssä että vapaa-aikana. Jäsenet nauttivat kattavaa vakuutussuojaa molemmissa tapauksissa. Jäsenellä on tietyin ehdoin voimassa liiton ammatillinen oikeusturvavakuutus. Se korvaa pääasiassa jäsenen palvelussuhteesta johtuvissa riita- ja rikosasioissa oikeudenkäyntikuluja ja asianajopalkkioita. Ammatillinen vastuuvakuutus antaa turvan vahingonkorvausvelvollisuuden osalta. Uusi Insinööriliitto hoitaa noin 60 juttua vuodessa. Eri oikeusasteissa ajetuista jutuista 70–75 prosenttia voitetaan

Vakuutusmäärä on enintään 17 000 euroa vahinkotapahtumaa kohti keskusliiton suosittaman lakimiehen hoitamassa jutussa. Tällöin omavastuu on 15 prosenttia kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa. Jos jäsen palkkaa ”oman” eli muun kuin keskusliiton suosittaman lakimiehen hoitamaan juttua, on vakuutusmäärä enintään 10 000 euroa, ja vakuutetun omavastuu 30 prosenttia, vähintään 300 euroa. Palvelussuhdeongelmien hoito voi olla todella kallista. Esimerkiksi keskimääräinen alioikeustason oikeudenkäynti maksaa hiukan yli 10 000 euroa. Lakimiehen tuntipalkka liikkuu 200 euron tienoilla, tiesipä hän tekniikan ammattilaisten sopimusasioista tai ei. Jos yksi oikeusjuttu maksaa vaikkapa 10 000 euroa, on jäsenmaksut ”kuitattu” koko loppuelämäksi. Vakuutettuja ovat keskusliiton varsinaiset jäsenjärjestöjen ja niiden alajärjestöjen henkilöjäsenet, mukaan luettuina opiskelijajäsenet, heidän toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan. Vakuutettuina ovat myös itsenäisinä yrittäjinä toimivat liiton jäsenet, jotka pää- ja sivutoimisesti yksin ilman alaisia hoitavat toimeksiantoja. Tärkeä jäsenetuus on vapaa-ajan matkavakuutus, joka ympäri vuoden voimassa olevana takaa, että jäsenen ei tarvitse ottaa vapaa-ajan matkalleen omaa erillistä vakuutusta. Vakuutus on

Jos yksi oikeusjuttu maksaa vaikkapa 10 000 euroa, on jäsenmaksut ”kuitattu” koko loppuelämäksi. tai ne päättyvät sovintoon. Oikeusturva- ja vastuuvakuutus korvaa myös vastapuolen kulut niissä tapauksissa, joissa juttu hävitään. Juttuja on karkeasti kahdenlaisia. Julkisen sektorin jutut ovat pääasiassa työtuomioistuimeen meneviä työ- tai virkaehtosopimustulkintoja. Kalliimpia liitolle ovat yksityissektorin käräjäoikeusoikeudenkäynnit. 12

voimassa vapaa-ajan matkoilla, jotka tehdään suoraan linnuntietä mitattuna vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työ- tai opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Matkatavaravakuutus korvaa esinevahinkoja enintään 1 000 euron arvosta. Jäsenen omavastuu on 50 euroa. Matkustajavakuutus on voimassa ilman euromääräistä ylärajaa enintään

kolmen (3) kuukautta kestävillä vapaaajan matkoilla. Vakuutuksesta korvataan matkasairauden hoitokuluja enintään 120 päivän ajalta ja tapaturman hoitokuluja enintään kolmen (3) vuoden ajalta. Jäsenen mukana matkustavat alle 15-vuotiaat perheenjäsenet ja lapsenlapset kuuluvat vakuutukseen. Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat Suomessa vakinaisesti asuvat keskusliiton jäsenjärjestöjen jäsenet. Vakuutus päättyy sen vuoden lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta. Vakuutus on voimassa työajan ja työmatkojen ulkopuolella sattuvien tapaturmien­ varalta kaikkialla maailmassa. Vakuutus korvaa vamman hoitokuluja enintään 8 500 euroon asti tapaturmaa kohden sekä kohtuulliset matkakulut paikalliseen lääkäriin tai hoitolaitokseen. Matkavastuuvakuutuksesta korvataan enintään 85 000 euroa, omavastuuna 50 euroa vahinkotapahtumaa kohden. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet ja lapsenlapset. Matkaoikeusturvavakuutuksesta korvaus on enintään 8 500 euroa, omavastuu 15 prosenttia kuluista, mutta kuitenkin vähintään 150 euroa. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet ja lapsenlapset. Kaikista vakuutuksista saat tarkempia tietoja Pohjolan vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen ehdoista V0606. Vakuutuksista löytyy lisätietoa myös UIL:n jäsensivuilta www.uil.fi -> Pohjola Vakuutus, lähimmästä Pohjolan konttorista tai soittamalla Pohjolan palvelunumeroon 03 03 03 03.

n Tuliko perinnöstä riita? Myös yksityisasioissa voi joskus olla kymmenien tuhansien eurojen arvoista saada asiantuntevaa lakiapua. UIL:lla on sopimus asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa jäsenille ilmaisesta puhelinneuvonnasta yksityisoikeudellisissa asioissa. Tällai-


Uuden Insinööriliiton jäseneduista- ja -palveluista löytyy enemmän tietoa keskusliiton nettisivuilta, www.uil.fi

HANKI UUSI JÄSEN, KUITTAA PALKINTO! Perusperiaatteena jäsen­ hankinnassa on, että se on kaikkien asia, niin yksittäisten perusjäsenten kuin yhdistysten aktiivienkin. Uutta potentiaalista jäsentä kannattaa lähestyä sen, jolla on siihen parhaat edellytykset esimerkiksi iän, harrastusten tai koulutuksen mukaan. sia voivat olla esimerkiksi perintö-, vero-, vuokra-, perhe- ja yhtiöoikeusasiat. Puhelinneuvonta ei koske työ- tai virkasuhteeseen liittyviä kysymyksiä, jotka hoidetaan edelleen luottamusmiesjärjestelmän, liiton ja neuvottelujärjestöjen kautta. Puhelinneuvonta ei sisällä elinkeino-, sijoitus- ja ansiotoimintaan eikä luottamustehtäviin liittyviä kysymyksiä, ei myöskään jäsenen itsensä hoitamaa riita-, rikos-, kantelu- tai muutoksenhakuasiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Työttömyysturva-, vakuutus-, eläke- tai muissa sosiaaliturva-asioissa neuvonta koskee vasta muutoksenhakuvaihetta. Neuvonnan ulkopuolella ovat asiat, jotka jäsen on antanut toimeksiantona muulle kuin Bützow Oy:n juristille, ellei kyseessä ole asiamiehen vaihtaminen. • Soita arkipäivänä klo 10–16 välisenä aikana toimiston puhelinkeskukseen (09) 431 531. • Ilmoita haluavasi keskustella UIL:n jäseniä neuvovan lakimiehen kanssa. • Pidä jäsenkorttisi esillä. Lakimies kirjaa nimesi ja yhteystietosi, jonka perusteella tarkistetaan oikeutesi palveluun. • Kerro lyhyesti ongelmasi.

n Tammisaaren saaristo kutsuu Uuden Insinööriliiton muodostamisen yhteydessä UIL:lle on siirtynyt TammiUUSI

Insinööri

saaren Skåldön saarella sijaitsevat Kopparön Lomamajat Oy:n kaksi mökkiä. Mökeissä tehtävän remontin ensimmäinen vaihe on nyt valmis. Lähikuukausina lomamajoille rakennetaan uusi yhteinen puuvaja ja jätekatos sekä molempien mökkien yhteiskäyttöön grillikatos. Remontin edistymisestä informoidaan UIL:n nettisivuilla ja tässä lehdessä. Saarelle on säännöllinen yhteys Skåldön autolossilla kolme kertaa tunnissa. Lossimatka kestää noin viisi minuuttia. Lomamökkien verannalta on näkymä merenlahdelle ja saariin. Molemmilla mökeillä on käytössään oma soutuvene ja pelastusliivit. Veneisiin sopii viiden hevosvoiman perämoottori, jonka lomailija voi tuoda tullessaan. Varaukset A-Lomista

Lomamajojen vuokraukset siirtyivät tämän vuoden alusta A-Lomille. Varauspyynnöt Kopparön Lomamajoille tehdään joko www.a-lomat.fi / mökit / mökkien varauskalenteri tai A-Lomien palvelunumerosta 020 1112 770, arkisin klo 9–12. UIL:n jäsenet saavat listahinnoista 30 prosentin alennuksen. Lisää tietoa Kopparön mökkeistä ja vuokrahinnoista löydät kirjautumalla Uuden Insinööriliiton jäsensivuille, www.uil.fi ->Jäsenedut ja -palvelut ->Matkustaminen ->Mökit n

Uuden Insinööriliiton Member gets members -kampanjalla saat hankkimistasi uusista jäsenistä palkintoja. Palkinnon saamiseksi on joitain ehtoja: • Suosittelijan yhteystiedot ovat liittymislomakkeen alalaidan suosittelijakentässä. • Uuden jäsenen täytyy olla täyttä jäsenmaksua maksava, ei esim. opiskelija tai eläkeläinen. • Jäseneksi liittyvä ei ole ollut UIL:n jäsenjärjestön jäsen viimeksi kuluneen vuoden aikana. • Jäseneksi ilmoitetut jäsenet ovat maksaneet jäsenmaksunsa. Palkinnon uudesta jäsenestä voi s­ aada ainoastaan yksi jäsenhankkija. Ne ­jäsenet, joista on jo kuitattu jäsenhankintapalkinto, poistetaan jäsenhankintasaldosta. Jos kaksi jäsenhankkijaa ­ilmoittaa saman uuden jäsenen, ratkaisee UIL:n toimisto jäsenhankkijan, jolle palkinto annetaan. Palkinnot vaihtelevat kausittain. Tällä hetkellä palkintoina on Dremel MultiPro 395 -työkalu (kaksi uutta­ ­jäsentä) ja Finnkinon elokuvaliput tai Edi-T Shakelight Pro -valaisin (yksi ­uusi jäsen). Tarkemmin säännöistä, palkinnoista, jäsenhankintamateriaalista ja liittymislomakkeista nettisivuillamme www.uil.fi.

13


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen

Järjestöaktiivi Anu Kaniinille kansainvälinen työkulttuuri on arkipäivää Copterlinella huoltotoiminnanjohtaja­ na työskentelevä Anu Kaniin on tot­ tunut työskentelemään ulkomaalais­ ten kollegojen kanssa. Kansainväli­ nen ilmailuala edellyttää yhteyden­ pitoa eri puolille maailmaa ja hyvää kielitaitoa. Anu Kaniin toimii myös aktiivisesti Helsingin Insinööreissä.

Anu Kaniin kannustaa uusinsinööriliittolaisia osallistumaan järjestötoimintaan.

H

elsingin Insinöörien (HI) nuorten insinöörien toiminnasta vas­ taava Anu Kaniin osallistui Uuden Insinööriliiton järjestämälle Kansainvälinen työnhaku -kurssille maaliskuun puolivälissä. Hän suunnitteli osallistuvansa kyseiselle kurssille jo viime syksynä, mutta kiireistä johtuen osallistuminen jäi silloin väliin. Kurssin sisältö on Anu Kaniin mielestä hyödyllinen, koska ulkomailla työskentely kiinnostaa häntä edelleen. Hän toivoo pystyvänsä neuvomaan jatkossa nuoria insinöörejä mahdollisuudesta työskennellä ulkomailla. – Ainakin osaan kertoa, mistä saa lisätietoa. Anu Kaniin kehottaa varsinkin 14

muulta päin Suomea pääkaupunkiseudulle muuttaneita insinöörejä tulemaan mukaan Helsingin Insinöörien toimintaan. Järjestötoiminnassa oppii tuntemaan uusia ihmisiä ja samalla verkostoitumaan eri alan osaajien kanssa. Hän kannustaa uusinsinööriliittolaisia hyödyntämään myös liiton järjestämiä koulutuksia, sillä koulutustilaisuudet tarjoavat uuden opin lisäksi mm. verkostoitumismahdollisuuksia. Kokemusta kansainvälisestä työskentelystä

Copterlinella huoltotoiminnanjohtajana työskentelevä Anu Kaniin on tottunut

kansainväliseen työkulttuuriin. Päivittäin hän on yhteydessä eri puolille Eurooppaa. Kansainvälisessä toimintaympäristössä työskentely vaatii hyvän kielitaidon lisäksi mm. yhteistyötaitoja. Kansainväliseen työkulttuuriin Anu Kaniin pääsi tutustumaan jo kymmenen vuotta sitten Bosnia-Hertzegovinassa, jossa hän työskenteli vartiojääkärinä vuoden. Kokemus on antoisa vaikkakin raskas. Bosnia-Hertzegovinan kokemuksen jälkeen hän opiskeli ilmailu- ja avaruustekniikan insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Opintojen loppusuoralla hänet houkuteltiin töihin pääkaupunkiseudulle. n


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Ulkomaankomennus edellyttää hyvää valmistautumista

K

ansainvälinen bisnes on kansainvälistä kommunikaatiota. Näin totesi International Skills:n toimitusjohtaja Marjut Nieminen Uuden Insinööriliiton järjestämällä kansainvälisen työnhaun kurssilla 15. maaliskuuta. Päätös lähteä töihin ulkomaille on iso asia, joka vaatii hyvää valmistautumista. Tarkasti laaditun työsopimuksen lisäksi on perehdyttävä hyvin vieraaseen maahan. Ennen päätöksen tekoa on hyvä miettiä ja listata ulkomaankokemuksen hyvät ja huonot puolet ja sen vaikutukset itseen ja perheeseen. Samalla kannattaa miettiä paluuta kotimaahan. Paluu nimittäin on yleensä vaikeampaa kuin lähteminen. Samaan aikaan kun ihminen muuttuu ulkomaankomennuksella, Suomi muuttuu myös. Valtaosa suomalaisista lähtee edelleen ulkomaille lähetettyinä työntekijöinä ja perhe seuraa usein mukana. Nykyään­ yhä useampi henkilö lähtee lyhyeksi ajaksi yksin ulkomaankomennukselle ja pendelöi työpaikan ja Suomen väliä. Tämä käy pidemmän päälle raskaaksi. Entistä

enemmän ihmiset lähtevät myös yrityksen ulkomaisen tytäryhtiön palvelukseen tekemällä paikallisen sopimuksen, jolloin häneen sovelletaan paikallisia ehtoja. Tällaisissa tapauksissa on erittäin tärkeää käydä sopimus läpi liiton lakimiehen kanssa ja katsoa, että työehdot ovat edes kohtalaiset. Vaikka oma kielitaito olisi hyvä, juridinen englanti on kuitenkin oma kielensä. Niemisen mukaan lähetetyn työntekijän (expatriate-sopimus) ehdot ovat yhdenmukaistuneet ja osittain myös kiristyneet. Erot eri yritysten välillä ovat kaventuneet. Nieminen ohjeistaa, että expatriatesopimuksessa on sovittava mm. palkasta, eläkkeestä, terveydenhuollosta, vakuutuksista, puolison työluvasta, kielikursseista, erityistilanteista ja ehdoista sopimuksen keskeytyessä. Sopimuksessa on myös mainittava asumis-, muutto- ja kotimatkojen korvaamisesta. – Lasten päivähoito- ja koulumaksuista pitää sopia, sillä ulkomailla koulumaksut voivat olla hurjat, Nieminen muistuttaa.

Työnhaku ulkomailta

Niemisen mukaan kansainväliseen yritykseen hakeutuessa on hyvä muistaa, että kilpailu on kovaa. Pelkkä hakemus ja CV eivät riitä, vaan on panostettava yhteydenpitoon. Ulkomailla verkostojen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kun henkilö hakee töitä yrityksestä, on tärkeää kertoa, kenet hän tuntee ja mitä kautta kuuli työstä. Hakemus ja CV pitää räätälöidä erikseen jokaiseen haettavaan työtehtävään. Tämä koskee kaikkia työnhakuja niin Suomessa kuin ulkomailla. Kansainvälisiin yrityksiin haettaessa on tärkeä kiittää haastattelusta jälkikäteen. Sähköposti, kirje tai kortti on hyvä tapa lähestyä haastattelijaa ja kiittää haastattelusta. Vaikka työpaikkaa ei irtoaisikaan, kannattaa soittaa jälkikäteen haastattelijalle ja kysyä, miksi valinta ei kohdistunut minuun. Jos yritys kiinnostaa edelleen, kannattaa kertoa kiinnostuksesta ja olla yhteydessä yritykseen jatkossakin. n

Tarkistuta ulkomaan työsopimuksesi liitossa n – Tarkistuta työsopimuksesi liiton lakimiehillä ennen kuin allekirjoitat ulkomaankomennuksesi työsopimuksen, neuvoo Uuden Insinööriliiton johtava lakimies Ari Kiiras. Ulkomaan työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti. Kirjallinen sopimus edesauttaa oman asemasi turvaamisessa ja tulkintaerimielisyyksien välttämisessä. Ulkomaan työsopimuksesta on käytävä ilmi työnantaja, eli kenelle raportoit. Asemamaa, työskentelypaikka ja -kohde on hyvä mainita sopimuksessa. Sopimukseen on kirjattava tarkasti tehtävänimike, työnlaatu sekä työaika. Työaikaa määriteltäessä on sovittava säännöllisestä työajasta, ylityökorvauksista ja lomasta. – Vapaapäivät, juhlapyhät ja lomaraha eivät automaattisesti sisälly­ sopimukseen, vaan ne on erik-

UUSI

Insinööri

seen mainittava sopimuksessa, Kiiras muistuttaa. Ulkomaille lähdettäessä on hyvä muistaa, että työntekijä vastaa aina itse omista veroistaan. Ennen sopimuksen tekoa kannattaa soittaa verottajalle ja kysyä toimintaohjeita. Eläketurvakeskuksesta kannattaa puolestaan tarkistaa ulkomaankomennuksen vaikutukset eläkkeeseen. Kaikkeen kannattaa varautua Muuttokustannukset ulkomaille ja sieltä takaisin saattavat olla huomattavat ja ne on hyvä sopia työnantajan maksettavaksi. Komennuksen aikana jotain voi sattua perheen jäsenille ja siksi on tärkeää sopia mahdollisuudesta keskeyttää komennus. Sopimusta tehtäes­ sä on hyvä muistaa, että ulkomailla voi

itsekin sairastua. On hyvä tietää, mitä tapahtuu, jos sairastuu ulkomailla, miten sairaanhoito järjestyy ja mitä korvataan. Huolehdi myös, että vakuutuksesi ovat kunnossa ja tiedät, mitä ne kattavat. Ulkomailla asumisen taso ei useinkaan ole yhtä korkea kuin Suomessa. Siksi on hyvä kirjata sopimukseen, että asunnon on vastattava suomalaista standardia. Asunnon on sijaittava myös turvallisella alueella. Komennuksen jälkeen paluu Suomeen on usein vaikeampaa kuin ulkomaille lähteminen. Sopeutumista edesauttaa, jos voit palata vähintään vanhaan työtehtävääsi ja palkkaasi on lisätty komennuksen aikana kertyneet yleis- ja yrityskorotukset. Näistä asioista on sovittava kirjallisesti etukäteen.

15


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen

Insinööriksi valmistuva Peter Arnkil ajaa henkilöstön etuja TNS Gallupilla Kesäkuussa mediatekniikan insinööriksi EVTEK -ammattikorkeakoulusta valmistuva Peter Arnkilillä on monta rautaa tulessa. TNS Gallupilla internethaastatteluohjelmoinnin parissa työskentelevä Arnkil on työn ohessa opiskellut insinööriksi ja toiminut samaan aikaan kahdessa luottamustehtävässä; työ­ suojeluvaltuutettuna ja TNS Gallupin henkilöstön edustajiston puheenjohtajana. Kiireestä huolimatta Arnkil iloitsee työstään, opinnoistaan ja luottamus­ tehtävistään.

Luottamustehtävien­ hoitamiseen Peter Arnkil saa apua muilta TNS Gallupin luottamushenkilöiltä. – Meillä on erin­ omainen tiimi, Arnkil t­oteaa.

P

eter Arnkil aloitti insinööriopintonsa ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Opinnot jäivät jäähylle, kun työelämä veti nuoren miehen. Arnkil on työskennellyt tutkimusyrityksissä noin seitsemän vuotta ja vuodesta 2002 lähtien TNS Gallupilla. Mielenkiintoinen työympäristö ja työssä oppimisen mahdollisuus ovat pitäneet hänet alalla. Vaikka työelämä maistui hyvin Arnkilille, insinööritutkinnon suorittaminen oli silti mielessä. Kun EVTEK-ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa insinööriopinnot aikuiskoulutuksena, Arnkil tarttui tilaisuuteen. Päivisin hän on työskennellyt internet-pohjaisten tutkimuskyselyjen ohjelmoinnin pääkäyttä16

jänä ja illat ovat menneet insinööriopintojen parissa. Arnkil kiittää työnantajaansa siitä, että se mahdollisti opiskelun työn ohessa. Työnantaja on jopa kannustanut Arnkiliä opiskelemaan, sillä osaava ja korkeasti koulutettu henkilökunta on myös työnantajan etu. Insinööriopintojen loppuun vieminen on huomioitu TNS Gallupilla. Arnkil on valittu projektipäälliköksi isompaan kehitysprojektiin. Arnkilin mukaan insinööriopinnoista on ollut hyötyä oman osaamisen kehittämisessä. – Opintojen myötä olen saanut laajempaa näkemystä työasioihin. Yhdestä kurssista oli erityisen paljon hyötyä työtehtävissäni, koska kurssin sisältö käsitteli pitkälti samoja asioita kuin työprojektini.

Luottamustehtävistä laajempaa näkemystä

Arnkil on toiminut työsuojeluvaltuutettuna viime vuodesta lähtien. Työsuojeluvaltuutetuksi hän päätyi, kun työkaverit pyysivät ehdokkaaksi. – Työsuojeluvaltuutettuna minulla on hyvä tilaisuus tutustua henkilöstöön, vaikka ihan kaikkia tuskin opin tuntemaan henkilökohtaisesti, koska TNS Gallup työllistää noin 180 henkilöä. Työsuojeluvaltuutettuna Arnkil kertoo pyrkivänsä parantamaan työntekijöiden työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä. Työsuojeluasioita hänen ei tarvitse hoitaa yksin, sillä yrityksessä on myös työsuojelupäällikkö ja kaksi työsuojeluvaravaltuutettua. – Toki tiettyjä asioita joutuu


miettimään ja ratkaisemaan yksin, mutta keskusteluapua ja tukea onneksi löytyy. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien lisäksi Arnkil johtaa TNS Gallupin henkilöstön edustajistoa. Puheenjohtajaksi hänet valittiin tämän vuoden alusta ja viime vuoden hän toimi varapuheenjohtajana. Luottamustehtävät on Arnkilin mielestä hyvä tapa oppia tuntemaan yrityksen toimintaa ja johtoa. Jatkuva vuoropuhelu johtoryhmän kanssa mahdollistaa asioiden syvällisemmän ymmärtämisen ja hyvät ja luottamukselliset välit johdon kanssa. Arnkil kertoo, että työsuojeluasioista ja henkilöstön edustajiston kokouksista tiedotetaan intranetin kautta. Sieltä löytyy ohjeita, pöytäkirjoja ja ajankohtaista tietoa. Suurin osa Arnkilin luottamustehtävistä käsittelee perusparannuksia eli miten parantaa henkilöstön hyvinvointia. Keskustelua hän käy sekä henkilöstön että johdon kanssa. Työsuojeluvaltuutettuna ja henkilöstön edustajiston puheenjohtajana Arnkil kokee toimivansa siteenä henkilöstön ja johdon väillä. – Kun viesti kulkee molempiin suuntiin, voidaan estää turhia väärinkä-

sityksiä ja kertoa muutostilanteista ajoissa sekä päästä vaikuttamaan niihin. Liitosta tukea ja oikeita neuvoja

Työsuojeluvaltuutettuna Arnkil on ehtinyt jo vaikuttamaan moniin asioihin. Tiedon jakelua on parannettu, kun intranetiä on hyödynnetty entistä tehokkaammin. Henkilöstön edustajisto on sopinut johdon kanssa työmatkakortista, joka saatiin käyttöön koko henkilökunnalle. Tämän edun koko henkilöstö otti riemuiten vastaan. Myös liukuvan työajan ja työajanseurantajärjestelmän käyttöönotto, työajan yhtenäistäminen sekä erikoistyöaikojen määrittelyt ovat henkilöstön edustajiston aikaansaamia uudistuksia. Aina kun Arnkil on kokenut tarvitsevansa juridista neuvoa luottamustoimissaan, hän on ollut yhteydessä liiton lakimiehiin. – Uuden Insinööriliiton lakimiehet auttoivat todella paljon liukuvan työajan ja työajan yhtenäistämisen sopimuksissa sekä erikoistyöaikojen määrittelyissä. Arnkil on tyytyväinen liiton apuun, sillä ilman oikeita neuvoja ja tietoja olisi

Uraa ajatellen ei

varmasti ole haittaa, jos tuntee johtoryhmän jäseniä ja on

keskusteluväleissä heidän kanssaan.

työläämpää selvittää asioita yksin. Mm. palkkaneuvotteluita varten olen saanut liitosta materiaalia ja ohjeita. Myös liiton järjestämät koulutukset ovat olleet hyödyllisiä ja niissä on ollut mahdollisuus verkostoitua. Arnkil suosittelee luottamustehtäviä kaikille asiasta kiinnostuneille. Luottamustehtävissä on mahdollisuus tutustua yrityksen toimintaan syvällisemmin ja oppia tuntemaan johtoa. – Uraa ajatellen ei varmasti ole haittaa, jos tuntee johtoryhmän jäseniä ja on keskusteluväleissä heidän kanssaan. n

Puheenjohtaja Pertti Porokari:

Työnjohtajapulaan pikainen ratkaisu

S

uomea pitkään kalvaneeseen työnjohtajapulaan on saatava pikaisesti ratkaisu ennen kuin ongelma vahingoittaa Suomen teollisuutta ja elinkeinotoimintaa pysyvästi, vaati Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Porokarin mukaan joidenkin tahojen viime vuosikymmenellä viljelemä ajatus työorganisaatioiden muuttumisesta itseohjautuviksi on osoittautunut kuplaksi, jonka seurauksista nyt kärsitään. Toisaalta insinöörejä työllistyy koulutuksen kannalta vääriin tehtäviin, toisaalta sopivan koulutuksen omaavaa henkilöstöä ei ole saatavilla. Asiaa pohtinut työryhmä esitti jo pari vuotta sitten ratkaisuksi aikuiskoulutukUUSI

Insinööri

sena toteutettavaa työnjohtajakoulutusta, jonka vastuullisena toteuttajana olisi toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Se voisi ostopalveluna hankkia esimerkiksi ammattikorkeakoululta sellaisia opintokokonaisuuksia, joihin sen omat opetusresurssit eivät riitä. Opiskelijoille nämä osiot voisi lukea hyväksi mahdollisissa myöhemmissä insinööriopinnoissa. Tämä olisi Porokarin mukaan hyvä ja käyttökelpoinen malli. Työmarkkinajärjestöt ovat koko talven käyneet opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa neuvotteluja kokeilujen käynnistämiseksi ja nyt näyttää siltä, että koulutus olisi lopultakin toteutumassa.

Uusi Insinööriliitto odottaa, että ensimmäiset mallin mukaiset aikuiskoulutuskokeilut käynnistyvät jo kuluvan vuoden syksyllä, joten opetussuunnitelmatyö on käynnistettävä pikaisesti. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on oltava toisen asteen ammatillinen perustutkinto sekä riittävä työkokemus. – Työnjohtotehtävissä toimiminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa sekä kokemusta, joten mistään nuorisoasteen tutkinnosta ei ole kysymys, Porokari korostaa. – Olemme todella tyytyväisiä, jos nyt keskusteluissa ollut vaihtoehto ja aikataulu pitävät. n

17


Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Nuoret tamperelaiset ­aikuiset Laura Katainen (27 v.) ja Janne Seppälä (31 v.) pitävät itsestään selvänä sitä, että he ovat järjestäytyneet oman alansa ammatti­ liittoon. Heidän mieles­ tään on jopa vaikea ­keksiä yhtään järkevää syytä, miksi ei kuuluisi liittoon.

Laura Katainen.

Järjestäytyminen kannattaa

L

aura Katainen toimii myynti-insinöörinä Parker Hannifinissä Urjalassa myyden hydrauliikkasuodattimia teollisuudelle. Työ pitää reissun päällä, sillä asiakkaat ovat ympäri Suomen laiva- ja paperiteollisuudesta aina traktorin valmistajiin asti. Vakinainen työpaikka löytyi kohta valmistumisen jälkeen. Myyntihenkiselle ja ulospäin suuntautuneelle insinöörille löytyi haastava työ. Kataisen mielestä järjestäytyminen tarjoaa ennen kaikkea turvaverkon, jos tulee ongelmia työelämässä. Uuden Insinööriliiton jäsenmaksu on myös edullinen verrattuna prosenttipohjaiseen jäsenmaksuun. Uuteen työpaikkaan mennessäni sain hyviä neuvoja liiton työsuhdeosastolta työsopimuksen tekoa varten, Katainen kiittelee. Hän arvostaa työttömyysturvaa, työsuhdeosaston palveluita sekä opiskeluaikana saamiaan hyödyllisiä koulutuksia. Yhteyshenkilökoulutus ja neuvottelutaidon kurssit toivat mielenkiintoisen

18

lisän opiskeluun ja hyödyllistä tietoa työelämääkin silmälläpitäen. Laura Katainen toimi opiskeluaikana TIRO:n hallituksessa. Nyt hän ”isona insinöörinä” toimii yhteyslenkkinä opiskelijoiden ja työssä käyvien välillä. Vain järjestäytymällä takaat edut

Janne Seppälä on ollut viisi vuotta valmistumisensa jälkeen työssä automaatio­ insinöörinä Metso Mineralsilla Tampereella. Hän on toiminut tämän vuoden alusta työpaikkansa noin 350 ylemmän toimihenkilön luottamushenkilönä ja yritysyhdistyksen hallituksessa. Janne Seppälän mielestä tarvitaan hyvin järjestäytyneet työntekijät, sillä työnantajien järjestäytymisaste työnantajaliittoihin on lähelle 100 %. Täytyyhän suhteen olla tasapainossa. Edut, joista yleisesti saamme nauttia työelämässä, ovat jonkun neuvottelemia. Edes se, että meillä on viisipäiväinen työviikko, ei ole itsestään selvää.

Jos ei olisi liittoja, nykyiset edut häviäi­ sivät varmasti hyvin nopeasti, Seppälä arvelee. Jäsenyyden hinta/laatusuhde UIL:ssä sopiva

Seppälän mielestä UIL:n kiinteä jäsenmaksu on edullinen ja hintalaatusuhde on hyvin kohdillaan. Liiton palvelutarjonta on hyvin kilpailukykyistä. Liitosta saa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi huomattavan määrän jäsenetuja. On koulutusta, työsuhdeneuvontaa, alennuksia vakuutuksista... Nykyisin yritysyhdistysmaksukin sisältyy Uuden Insinööriliiton jäsenmaksuun. Vain yhdessä pystymme vaikuttamaan

Seppälän mielestä pystymme parhaiten vaikuttamaan olemalla itse aktiivisia. – Luottamushenkilölle kannattaa esittää asioita, joita hän voi sitten viedä eteenpäin käyttäen omia vaikutuskanaviaan.


Metsossa ylemmillä toimihenkilöillä on lukuisia vaikutuskanavia paikallistasolta aina konsernitasolle saakka. Esimerkiksi Metson hallituksessa istuu ylempien toimihenkilöiden edustaja neuvoa antavana jäsenenä. – Yrityksissä, joissa on yritysyhdistys, kannattaa ehdottomasti liittyä myös yritysyhdistykseen, Seppälä mainostaa. Varsinkin suurissa konserneissa konsernitason vaikuttaminen tapahtuu yritysyhdistyksien avustuksella. Metso Mineralsin oma yritysyhdistys MYT ry kokoontuu lähes kuukausittain. Tällä hetkellä jännitetään, miten muun muassa neuvottelut työpaikkakohtaisesta erästä päättyvät. Järjestäytyminen on helppoa

Internetin aikakaudella liittyminen liittoon on helppoa. Täyttämällä Liity jäseneksi -lomakkeen www-sivuilla pääset prosessissa hyvin alkuun. Suurimpana järjestäytymisen esteenä

Janne Seppälä Lokomon vanhan veturin edessä.

taitaa olla tiedon puute, Seppälä sanoo. Tietoa, että tulee liittyneeksi liittoon. Hänen mielestään opiskelijatoiminnalla on keskeinen merkitys sekä tieodn jaka-

misessa että jäsenten haalimisessa. Opiskelijajäsenyyteen ja opiskelijoihin pitääkin panostaa tuntuvasti. n

Henkilökohtainen kontakti tärkein Tehokkain jäsenhankinnan kei­ no on henkilökohtainen kontak­ ti tuttuun ei-jäsen insinööriin, sanoo Tampereen Insinöörien järjestösihteeri Jyrki Koskinen.

kannalta on tärkeätä, että yhdistyksen toimialueella löytyy jäsenkunnalle soveltuvia työpaikkoja. Pirkanmaalla ja Tampereen talousalueella tilanne onkin hyvä. TI keskittyy jäsenpitoon

K

ertomalla jäsenyyden hyödyistä potentiaalinen jäsen ymmärtää jäsenyyden edut. Kyse on hiukan kuin autokaupasta eli kaverin positiiviset kokemukset vaikuttavat ostopäätökseen. Jäsenhankintaa toteuttavat käytännössä työpaikoilla luottamusmiehet. Työpaikoilla kollegojen kanssa käydyt keskustelut johtavat usein liiton jäsenyyteen. Käynnissä on myös Member gets member -kampanja, jossa uuden jäsenen hankkija palkitaan. Liittyminen on helppoa suoraan netissä. Koskisen mukaan jäsenhankinnan UUSI

Insinööri

Tampereen Insinöörit on keskittynyt pitämään jäsenet tyytyväisinä. Käytännössä se tarkoittaa Koskisen mukaan palvelujen ja toiminnan muokkaamista eri jäsenryhmien tarpeita vastaavaksi. Jäsentoimintaa ja palveluja suunnataan yhä enemmän nuorille jäsenille. Heille on tarjolla tänä keväänä kalliokiipeilyä ja lippuja raskaan musiikin Sauna Openiin. Nuorten perheiden tarpeisiin löytyy Särkänniemeä, lastenteatteria ja sirkusta. Nuoret jäsenet ovat aktiivisesti vuokranneet myös jäsenetumökkiä Pälkäneellä ja osallistuneet urahallintatapahtumiin.

Jyrki Koskinen.

– Uskomme myös, että työmarkkinaasioiden näkyvyys toiminnassa luo jäsenille mielikuvaa yhdistyksestä työmarkkinatoiminnan osaajana, Koskinen sanoo. Hän uskoo, että työelämän turvaverkolle on tarvetta myös tulevaisuudessa. n 19


totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Uraliikkuvuus nyt ja tulevaisuudessa

U

Ylimmän johdon vakanssit kortilla

Vertikaaliset urat eivät toki ole kadonneet. Monien tavoite ja tulevaisuus tarkoittavat yhä etenemistä asiantuntijatehtävistä alemman keskijohdon tehtävien kautta ylempään keskijohtoon ja sieltä mahdollisesti ylimpään johtoon. Tämän päivän kolmekymppisille tämänkaltaisen urapolun toteuttaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin mitä se oli heidän vanhemmilleen (viitteitä muutoksesta antaa myös UIL:n työmarkkinatutkimukset, joita tarkastelemalla havaitaan, että iän ja asematason välinen korrelaatio on pienentynyt vuoden 1990 0,38:sta 0,33:een vuonna 2007). Syitä tähän on useita. Yksi syy liittyy organisaatioiden ”madaltumiseen”, joka on tarkoittanut keskijohdon tasojen karsimista. Alimman portaan johtajia, tiimipäälliköitä jne., on kylläkin nyt enemmän kuin vaikkapa 1980-luvulla, mutta tästä tasosta ylöspäin vakanssit ovat monissa organisaatioissa kortilla. Myös koulutuspolitiikka työntää ih20

7

Asematasoindeksi

6,5 6 5,5 5 4,5 4

alle 25 vuotta

25–29 vuotta

30–34 vuotta

35–39 vuotta

40–44 vuotta

45–49 vuotta

50–54 vuotta

55–59 vuotta

60 vuotta tai enemmän

Kuvio 1. Insinöörien vertikaalinen uraliikkuvuus eli asematason muutos ikäluokan mukaan. 7 Asiantuntijatehtävän vaativuus

rapolkujen tutkiminen on haasteellista. Usein ihanteena pidetään tutkimusasetelmaa, jossa samoilta henkilöiltä kysytään esimerkiksi viiden vuoden välein kuulumisia. Tällä hyvin työläällä menetelmällä saadaan huippuluotettavia tuloksia toteutuneista urapoluista. Kuinka hyvin toteutunut kehitys sitten on yleistettävissä tulevaan kehitykseen? Aika huonosti: mitä pidempi seurantajakso on kyseessä, sitä ongelmallisempaa yleistäminen on. Tutkimukset kertovat, että suurille ikäluokille tyypilliset vakaat ja pystysuuntaiset urapolut ovat tulleet entistä harvinaisemmiksi. Nyt liikutaan enemmän horisontaalisesti, asiantuntijatehtävästä toiseen asiantuntijatehtävään, johtotehtävästä toiseen johtotehtävään jne. Horisontaalinen liikkuminen voi tapahtua saman työnantajan palveluksessa mutta tyypillisemmin se tarkoittaa työpaikan vaihtoa.

6,5 6 5,5 5 4,5 4

alle 25 vuotta

25–29 vuotta

30–34 vuotta

35–39 vuotta

40–44 vuotta

45–49 vuotta

50–54 vuotta

55–59 vuotta

60 vuotta tai enemmän

Kuvio 2. Insinöörien horisontaalinen uraliikkuvuus eli asiantuntijatehtävän vaativuuden lisääntyminen ikäluokan mukaan.

misiä horisontaalisille urille. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että johtajatehtäviin valmiudet antavien tutkintojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt (esim. insinöörin tutkinto) ja vastaavasti esimerkiksi ammattikoulutuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä on vähentynyt. Kaikki eivät voi olla johtajia, vaikka muodikkaista uusista ammattinimikkeistä näin voisi joku päätelläkin. Uusi luova luokka

Mutta onko tämä ainoa syy horisontaa-

listen työurien yleistymiseen? Ei ole mikäli tutkijoihin on uskominen. Väitetään, että uusi luova luokka etsii ennen kaikkea elämyksiä ja uusia haasteita ja valitsevat sen mukaan niin asuinalueensa kuin työpaikkansa. Luovasta luokasta kirjoittanut Richard Florida väittää, että uusien työmarkkinoiden huomattavin piirre on ihmisten sitoutumattomuus organisaatioihin. Sen sijaan että pyrittäisiin kipuamaan ylöspäin tietyn organisaation arvoasteikolla, liikutaan yhä enemmän sivusuunnassa organisaatiosta toiseen uusien ammatillisten haasteiden


Vaikeaselkoiset lait hankaloittavat yksityisyyden suojan valvontaa työpaikoilla ja elämysten perässä. Näin myös arvojen muutos vaikuttaa uraliikkuvuuteen. Lokakuun Työmarkkinatutkimuksen aineiston valossa voidaan arvioida poikkileikkauksellisesti insinöörien ”urapolkuja” tarkastelemalla ikäluokkien mukaan asematason muutosta. Kuvion 1 asematasoindeksi perustuu ammattiasemamuuttujaan, jonka pienin arvo on ’4’, joka viittaa perusasiantuntijatasoon, ja suurin arvo ’10’, joka viittaa ylimpään johtoon. Kuviosta 1 käy ilmi, että mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse, sitä korkeampi ammattiasemastatus henkilöllä keskimäärin on. Tämän voi tulkita kahdella tavalla, joista molemmat lienevät osin oikeassa. Ensimmäinen tapa on unohtaa historia ja todeta, että iän lisääntyminen ennustaa asematason kohoamista. Toinen tapa on kiinnittää vähemmän huomiota ikääntymisen/kokemuksen merkitykseen ja painottaa sitä, että kuviossa vertaillaan eri vuosikymmeninä työmarkkinoille tulleita ikäluokkia. Entä sitten insinöörien horisontaalinen uraliikkuvuus? Kuviossa 2 on irrotettu Kuviosta 1 asiantuntijatehtävien sisällä tapahtuva ”eteneminen”. Y-akselin arvo ’4’ kuvaa siis perusasiantuntijatasoa, arvo ’5’ vaativia asiantuntijatehtäviä ja arvo ’6’ erittäin vaativia asiantuntijatehtäviä. Jos oletetaan organisaatioiden ja globaalin työnjaon pysyvän tulevaisuudessa suunnilleen samankokoisina ja -laisena, niin – näin rohkenen ennustaa – vuonna 2020 vertikaalista uraliikkuvuutta kuvaavan ”suoran” kulmakerroin lienee yhä positiivinen mutta pienempi ja vastaavasti horisontaalista liikkuvuutta kuvaava suora on jyrkemmin nouseva. n UUSI

Insinööri

Y

ksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö tullut monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi, joka vaikeuttaa lain valvontaa. Työnantajien ja henkilöstön edustajat tuntevat säännökset suhteellisen hyvin. Tiedot ilmenevät Taina Kuokkasen, Ahti Laitisen ja Martti Kairisen tutkimuksessa ”Työelämän yksityisyyden suoja – Tutkimus päihteiden käyttötietojen ja kameravalvonnan sekä sähköpostiviestien suojasta.” Uudistettu laki yksityisyyden suojasta työelämässä tuli voimaan vuonna 2004. Uudistuksessa lakiin lisättiin työntekijöiden huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa ja sähköpostin suojaa koskevat säännökset. Tutkimuksessa selvitettiin, miten näitä asioita koskevia tietoja on hankittu ja miten tietoja on käsitelty yrityksissä ja työpaikoilla. Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että valvonta- ja turvallisuusasioiden käsittely toimii pääosin hyvin. Silti lain noudattamisessa on havaittavissa puutteita. Tutkijat toteavat, että perustuslain vaatimuksista johtuen yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö tullut monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Se, että lainsäädäntöä ei aina noudateta, voi johtua myös sanktioiden ja valvonnan heikkouksista.  Tutkimuksen mukaan työntekijät tuntevat tietosuojalainsäännön suhteellisen hyvin. Neljäsosa ilmoitti tuntevan lait hyvin ja perusasiat tunsi yli kaksi kolmasosaa. Alle kymmenesosa vastaajista ei tuntenut lainsäädäntöä lainkaan.   Huumausaineita testataan joka viidennessä työpaikassa

Huumausainetestauksien määrä on lisääntynyt ajan myötä. Testaus on käytössä noin joka viidennessä työpaikassa. Mitä suurempi toimipaikka on, sen useimmin se on käytössä. Suurimmissa, yli viidensadan hengen yksityissektorin yrityksissä testaukset ovat käytössä noin kolmasosassa kaikista toimipaikoista. Pienimmissä, alle kahdenkymmenen hengen toimipaikoissa testausedellytys on vain alle kymmenesosan vastaajan mukaan.

Alkoholinkäytön nollatoleranssi on toteutettu yli viidessä kuudesosassa yksityisellä sektorilla ja kuntasektorilla. Valtiollakin se on käytössä yli kahdessa kolmasosassa toimipaikoissa. Alkoholipuhallutuksia tehdään yksityisellä ja kuntasektorilla yli kahdessa kolmasosassa toimipaikkoja. Valtion virastoissa luku on alle puolet. Epäselvyyttä kameravalvonnan käytön sopimisesta

Kameravalvontaa käytetään yli kahdessa kolmasosassa valtion ja yksityisen sektorin toimipaikoista. Sen sijaa hiukan alle puolessa kuntasektorin toimipaikoista kameravalvonta on käytössä. Noin joka kymmenes työnantajapuolen vastaajista ilmoitti, ettei kameravalvonnasta ole neuvoteltu. Yli kymmenes tai jopa viidesosa henkilöstön vastaajista on tätä mieltä. Ero henkilöstön ja työnantajaosapuolten vastauksissa on tilastollisesti merkitsevä. Valtaosassa toimipaikoista noudattaa kameravalvontaa koskevaa sääntelyä asianmukaisesti.   Sähköpostin käytössä ei ole ongelmia

Suurin osa vastanneista koki, ettei sähköpostin käytössä ole ilmennyt juuri mitään ongelmia työnantajien ja henkilöstön välillä. Käytön menettelytapasäännökset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin eri osapuolten tiedossa. Ongelmia aiheutuu työtekijän sairaus-, irtisanomis- tai kuolemantapauksissa. Kokonaisuutena sähköpostin ja internetin valvontakäytännöissä on tarvetta yhtenäistämiseen tai käytännön lisäohjeistamiseen.  Tutkimusta varteen tehtiin laaja postikysely sekä julkisille että yksityisille toimipaikoille eri puolilla maata. Kysely kohdistettiin työnantajien ja henkilöstön edustajille. Lomakkeita lähetettiin keväällä 2007 1296 toimipaikkaan. Vastausprosentiksi tuli 35, joka on edustava keskisuurten ja suurten toimipaikkojen osalta. Julkisen sektorin osalta palautusprosentti oli 53 prosenttia kuntien osalta ja 60 prosenttia valtion osalta. n 21


maailmalta

EAY:lle toimintaohjelma julkisista palveluista

E

uroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on laatinut julistuksen julkisista palveluista. EAY:n mukaan Lissabonin sopimus vie sen tavoitteita eteenpäin, mutta ei poista tarvetta jatkaa keskustelua julkisia palveluita koskevan puitedirektiivin valmistelusta. Direktiivihanke on haastava jäsenmaiden suurien keskinäisten erojen johdosta. Julkiset palvelut ovat kriittisen tarkastelun kohteena eri puolilla EU:ta. Hollannissa keskusjärjestö FNV aloitti syksyllä 2006 yhdessä kuuden julkisen alan jäsenliittonsa kanssa kampanjan julkisten palveluiden tavoitteiden ja merkityksen kirkastamiseksi. Kampanja vaikutti osaltaan siihen, että Hollanti ajoi voimakkaasti julkisia palveluita koske-

van lisäpöytäkirjan liittämistä Lissabonin sopimukseen. Julkisten palveluiden romuttamisesta raportoidaan Tsekin tasavallasta, jossa palveluiden liberalisointi ja yksityistäminen on ollut hallitusten ohjenuora jo vuosikausia. Tsekkiläisten asiantuntijoiden mukaan pienet maat eivät pysty suojelemaan omia julkisia palveluitaan ja siksi tarvitaan eurooppalaista säätelyä.   Torinon yliopistossa on tehty laaja selvitys julkisten palveluiden yksityistämisestä. Lähtöoletus oli, että julkinen palvelu on huonosti johdettua ja tehotonta. Kun palvelu yksityistetään, niin tehokkuus lisääntyy ja palveluiden hinnat laskevat. Tutkimus osoitti tämän oletuksen kuitenkin vääräksi. Toinen merkittävä

havainto oli, että yksityistämisen jälkeen yritykset leikkaavat merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehittelyyn suunnattuja menojaan. Varsinkin telealan yritykset toimivat niin. Euroopan julkisen sektorin liiton EPSUn pääsihteerin Carola FischbachPyttelin mukaan Saksassa ja Ranskassa on useita esimerkkejä siitä, että epäonnistuneen yksityistämisen jälkeen palvelut on siirretty takaisin julkiselle sektorille.   EAY:n toimintaohjelmassa hahmotellaan tavoitteita, joilla selkeytetään julkisten palveluiden asemaa Lissabonin sopimuksen suhteen. EAY tavoittelee EUtason sääntelyä yleishyödyllisille palveluille. n

Komissiolta aloite ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden helpottamiseksi

E

U:n komissio on julkistanut aloitteen unionin laajuisesta ammatillisen koulutuksen pisteytysjärjestelmästä (ECVET) liikkuvuuden helpottamiseksi. Järjestelmä helpottaa kansalaisten mahdollisuuksia saada ammatilliset kykynsä, osaamisensa ja koulutuksensa tunnustetuksi toisessa jäsenmaassa. Kysymyksessä on suositusluontoinen järjestelmä, joka tosin aiotaan hyväksyttää sekä neuvostossa että parlamentissa. Jäsenmaita kehotetaan liittymään mu-

kaan ECVETiin, joka ei korvaa kansallisia järjestelmiä, vaan helpottaa liikkuvuutta niiden välillä. Järjestelmä on hyvin samankaltainen kuin vuodesta 1989 käytössä ollut korkeakoulutusta koskeva systeemi ECTS, jonka on todettu lisänneen läpinäkyvyyttä ja tutkintojen tunnustamista eri järjestelmien välillä. ECVETissä oppimistulosyksiköt määritellään luottopisteillä. Tämä helpottaa viranomaisten työtä, kun eri oppimiskokonaisuuksia

muunnetaan järjestelmästä toiseen. Samanaikaisesti komissio esittelee myös suosituksen työkalusta, jolla ammatillisen koulutuksen parhaita käytäntöjä voidaan vertailla. Tämä laatutakuun vertailujärjestelmä (EQARF) perustuu yhteisten yleiskriteerien hyväksymiselle ja määrittelylle. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/ education/policies/educ/ecvet/index_ en.html n

Työntekijöille EU-tason liikkuvuuskortti

M

onille ammattialoille ravintola- ja hotellityöntekijöistä insinööreihin ollaan suunnittelemassa EU-tason liikkuvuuskorttia, joka osoittaisi työntekijän pätevyyden, helpottaisi rekrytointia ja sisältäisi palveluita. Niitä voisi käyttää maasta toiseen liikuttaessa, mutta myös sisäisesti. Toimivien korttien aikaansaaminen näyttää ilmeisimmältä aloilla, jotka on 22

harmonisoitu EU:n ammattipätevyysdirektiivillä tai joiden pätevyysvaatimukset ovat muuten samantasoiset. Muilla on tiedossa hankaluuksia tai vähintään suuria haasteita. Mitkä ovat kortin myöntämiskriteerit, jos ammatin koulutusvaatimukset vaihtelevat kovin? Korttien käytännön toteuttamiseen liittyy lukuisia ratkaistavia kysymyksiä, joihin mm. EU-komissio on kiinnittä-

nyt huomiota. Tietosuoja, kytkennät EU:n palveludirektiiviin, rahoitus ja kortin myöntämisjärjestelmästä aiheutuvan työtaakan hoitaminen ovat esimerkkejä. Korttihankkeet näyttävät olevan vahvassa myötätuulessa ay- ja ammatillisissa järjestöissä. Työnantajien ja viranomaisten asennoituminen on vielä arvoitus. n


Hinnat vain nousevat

EU:ssa on äijävalta

Ammattiliitot pidentävät työaikaa

Suomessa olen minä syntynyt

n Vielä joulukuussa hintojen

n Miehet pitävät valtaa Euroopan Unionissa. Unionilla on kaksi päätöksentekoelintä: neuvosto ja parlamentti. Parlamentin jäsenistä on miehiä on noin 70 prosenttia. Neuvosto koostuu aina jäsenmaiden ministereistä. Heistä kolme neljäsosaaa on miehiä. Romaniassa ei ole yhtään naisministeriä ja harvassa he ovat Slovakiassa, Kreikassa ja Porutgalissakin. Suomessa naiset ovat hallituksessa enemmistönä luvuin 11–9, vaikka Paula Lehtomäki onkin äitiyslomalla. (Lähde. Eurostat, EP)

n Miesten lyhyempi keskimääräinen viikottainen työaika on OECD:n mukaan yhteydessä siihen, että maassa ammattiliitoilla on vahva asema. Naisten kohdalla tilanne on päinvastoin: vahva ay-liike on yhteydessä naisten suurempaan keskimääräiseen viikkotyöaikaan. Taustalla on kuitenkin osaaikatyö ja sen yleisyys, mikä selittää myös suuren osan vuosittaisten työtuntimäärien eroista Euroopan maiden välillä. Hollannissa 45 prosenttia työntekijöistä tekee osa-aikatyötä, naisista jopa 75 prosenttia. (Lähde: OECD, Eurostat)

n Suomen väestöstä vain vajaa neljä prosenttia on Tilastokeskuksen mukaan muualla kuin täällä syntyneitä. OECD:n tilastoissa ulkomailla syntyneiden osuus on Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa samaa tasoa kuin meilläkin. Läntisen Euroopan maissa ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on yleensä yli kymmenen prosenttia, Luxemburgissa jopa yli kolmannes. Suomessakin noin 450 000 ihmistä eli runsas kahdeksan prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. (Lähde: OECD)

nousu oli Suomessa EU-maista toiseksi hitainta Hollannin jälkeen. Mutta vuodenvaihteessa Suomi pääsi kertaheitolla EU:n keskitasolle. Syynä olivat verojen korotukset, mutta myös elintarvikkeiden hinnan nousu. Suomenlahden eteläpuolella Baltian maissa hintojen nousu on kiihtynyt jo yli kymmenen prosentin vuosivauhtiin. Euromaista vain Hollannissa hintojen nousu pysyi tammikuussa Euroopan keskuspankin asettaman kahden prosentin rajan alapuolella. (Lähde: Eurostat)

Akava suhde Kiinaan ja sen ay-liikkeeseen

A

kava hyväksyy yhteydet ja yhteistyön Kiinan ja sen ammattijärjestön ACFTU:n kanssa. Akavan työvaliokunta liittää tähän vahvan vaatimuksen tuoda esiin epäkohtia, esim. ihmis- ja työntekijöiden oikeuksia sekä sananvapauteen ja ympäristön tilaan liittyviä kysymyksiä. Yhteyksissä tulee nostaa esiin ILO:n järjestäytymis- ja sopimusvapautta koskevien sopimusten ratifioimisen tärkeys. Suhtautuminen Kiinaan ja sen ay-liikkeeseen on kv. palkansaajajärjestöissä suuri keskustelu- ja kiistakysymys. Kiina tulee esille Akavankin toiminnassa, kun: UUSI

Insinööri

• palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat matkustavat Kiinaan huhtikuussa 2008 • kv. kampanja työntekijöiden oikeuksien­ parantamiseksi Pekingin olympialaisten yhteydessä voimistuu, • Kiinan mahdollinen jäsenyys ILO:n hallintoneuvostossa • maailmantason palkansaajakeskusjärjestön ITUC:in linjaukset yhteistyöstä • EU:n talous- ja sosiaalikomitean yhteiskuntavastuufoorumi kiinalaisten kanssa.

Kiinassa ei ole vapaata järjestäytymisoikeutta. Ammattiliittoja koskeva laki kieltää riippumattomien, itsenäisten ammattiliittojen perustamisen. Järjestäytyä voi vain yhteen viralliseen ammattijärjestöön, Kiinan ammattiyhdistysten liittoon ACFTU:in (All China Federation of Trade Unions), jonka rooli määrittyy kommunistisen puolueen päätösten mukaisesti. Kansainvälisen ay-liikkeen piirissä ACFTU:ta ei ole pidetty aitona ammattijärjestönä eikä kykenevänä edustamaan kiinalaisten työntekijöiden intressejä. n 23


osaaminen Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Citec Information Oy:ssä Vaasassa lopputyötään tekevä ghanalaissyntyinen Francis Oyeyiola on viittä vaille valmis tietoliikenneinsinööri. Ammattikorkeakoulun päättötyön lisäksi mies tekee samassa paikassa myös palkkatyötä.

Ghanalaisiloa Vaasaan Vaasaan tietoliikenneinsinööriksi opiskelemaan saapunut ghana­ laissyntyinen Francis Oyeyiola tihkuu tyytyväisyyttä. Päättötyölle on löytynyt oiva paikka. Samalla kertyy myös mukavat tienestit.

V

aasassakin toimivan tietotekniikkayritys Citec Information Oy:n eteisaulassa istuvan Francis Oyeyiolan afrikkalaisperäinen olemus luo mukavan kontrastin enemmän tai vähemmän yrmein ilmein ovenpielessä sijaitsevan einesautomaatin kimpussa häärivien suomalaisten keskelle. Ghanalaissyntyinen Francis saapui­ Vaasaan jokunen vuosi takaperin. Asuinmaan vaihtumisen syyt löytyvät paikkakunnan ammattikorkeakoulusta. Useam­man vuoden opintojen jälkeen Francis on tällä hetkellä lopputyötä vaille tietoliikenneinsinööri. Sitä, samoin kuin sen ohessa tapahtuvaa, pääasiassa dokumentointia sisältävää palkkatyötä Fran-

24

cis tekee juuri Citec Informationissa. Vastakohtaisuuden erottaa myös miehen puheista. 26-vuotias Francis puhuu vuolain sanoin ilosta, sosiaalisuudesta ja niiden merkityksestä. Sanojen sisällöstä voi olla montaa mieltä. Joku vaikuttuu aitoudesta, kyynisempi voi väittää sanomaa korniksi. Yksi on kuitenkin varmaa: puhetulvan keskeltä erottuu selkeäs­ti se, mitä Oyeyiola eniten suomalaisissa ja suomalaisuudessa kummeksuu. Sosiaalisuuden puutetta. – Jos et puhu ja rakasta ja olet surullinen koko ajan, se tekee sinut masentuneeksi, Francis sanoo. Koulussa toisinaan ihmetellään Francisin ja toisten afrikkalaislähtöisten opis-

kelutoverien käytöstä. Eloisan, kovaa puhuvan ja vitsejä viljelevän porukan käytöksellä on tarkoituksensa. Paha mieli pysyy kaukana. Hyvä niin, sillä Francisin mukaan suomalainen korkeakoulujärjestelmä pistää ulkomaalaisen koville. Kielitaitovaatimukset suuret

Englanninkielisellä opintolinjalla opetuksen perässä pysyminen vaatii tiukkaa keskittymistä, koska oppilaista vain harva puhuu äidinkielenään englantia. Francisin mielestä myös suomea opetetaan aivan liian vähän. Ehkä näistäkin syistä Francisin luokalla opiskelevien­ määrä on tippunut alkuperäisestä alle puoleen. Myös omaan elämään asia on heijastunut. Aloitetun projektin loppuun saattaminen vähemmällä porukalla on selvästi vaikeampaa.


Francis haki Vaasan ammattikorkeakouluun ensimmäisen kerran vuonna 2003, mutta silloin paikka jäi saamatta puutteellisen englannin taidon takia. Sen petraamisen ja uuden yrityksen avulla paikka seuraavana vuotena heltisi. Francis on syntyjään ghanalaisesta Nungon kylästä. Hän varttui pääkaupungissa Accrassa sekä Nigeriassa. Suomeen tahdotaan jäädä

Tuttavapiirin kautta löytynyt päättötyöpaikka tuo miehelle ohessa myös mukavat tienestit niukan opiskelijaelämän särpimiksi. Palkkatyönä tehtävä dokumentointi antaa jo aivan erilaiset tulot kuin jonkun vuoden takaiset hommat ISS:n

siivouspalvelussa tai sanomalehtien varhaisjakelussa. Päättötyön jälkeinen työpaikka on jokseenkin varma. Jossain määrin suomalaistunut mies uskoo Citec Informationin jatkavan työsuhdetta ainakin pariksi seuraavaksi vuodeksi. Ja vaikka ei löytyisikään, uskoa on. Tietotaito on kuulemma sillä pohjalla, että sen täytyy kelvata myös muille yrityksille. Se vaatisi tosin muualle Suomeen muuttoa, sillä Vaasan alueen yritykset toimivat lähinnä tuotantotalouden, ei niinkään it-teknologian ympärillä. Nuivimmin ulkomaalaisiin suhtautuvat suomalaiset kritisoivat toisinaan sitä, että muualta tulleet nauttivat maamme toimivasta koulutusjärjestelmästä.

Ammatin hankkimisen jälkeen painutaan sitten toisiin maihin töihin. Francis ajattelee asiasta aivan toisella tavalla. – Syynä on se, että kun koulun jälkeen etsii työtä, niin sitä ei löydy. Ihmiset turhautuvat. He muuttavat Englantiin tai USA:han ja menevät siellä töihin. Useimmat kuitenkin haluavat jäädä töihin tänne, Francis uskoo. Miehen menneisyydestä löytyy elämänvaihe, jota Francis haluaisi hyödyntää myös Suomessa. Hän toimi Nigerias­ sa asuessaan useamman vuoden yksityisopettajana. Francis antoi perusopetusta lapsille. – Tiedän, että olen hyvä opettamaan. Suomessa opetustyöhön pääseminen on kuitenkin vaikeaa. n

Teksti: Eero Seppälä

Itä- ja Kaakkois-Suomen aluetoimijat aktiivisia Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien puheenjohtajat sekä liiton alue­ asiamies kävivät luovuttamassa kannanoton rakennusinsinöö­ rien pätevyysasiassa liiton pu­ heenjohtajan johdolla ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.

M

aa- ja metsätalousministeriössä (MMM) valmisteltiin alkuvuonna uutta EU-ohjelmakautta varten ohjeita ja sääntöjä MMM:n osittain tai kokonaan lainoittamien rakennushankkeiden suunnittelutyöstä ja suunnittelijoiden kelpoisuuksista. Käytännössä nämä uudet lainoituksen ohjeet ja säännöt olisivat tarkoittaneet UIL:n jäsenkunnassa oleville rakennusalan ammattilaisille kylmää kyytiä työmarkkinoilla. Kaavailtujen ministeriön­ lainoitusohjeiden mukaan rakennusinsinööri ei enää olisi kelvannut investointikohteen suunnittelijaksi eikä täten hankkeen pääsuunnittelijaksikaan. Liiton tekemän selvityksen mukaan merkittävän osan maakuntien rakennus-suunnittelutyöstä tekee rakennusinsinööri, myös rakennusmestareilla on ollut merkittävä osuus jollain alueilla. Maakunnissa hyödynnetään julkista UUSI

Insinööri

Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien puheenjohtajat Reijo Mustonen (vas.) ja Timo Auvinen (toinen oik.) tapaamassa ministeri Anttilaa yhdessä puheenjohtaja Pertti Porokarin (kesk) ja asiamies Eero Seppälän kanssa.

ministeriöiden kautta kanavoitua rahoitusta hyvin monissa yksityissektorin investointikohteissa. Uudet ohjeet olisivat halvaannuttaneet kehittämisinvestoinnit ja täten vaikuttaneet alueiden kehittymiseen erittäin negatiivisesti. Tilanne olisi ollut vaikea esim. Itä- ja Kaakkois-Suomen ­alueella, joka kärsii muuttotappiosta. Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien vahvalla ja aloitteellisella yhteiskunnallisella verkostovaikuttamisella saavutettiin merkittävä torjuntavoitto asiassa ja MMM jää odottamaan ympäristöministeriöön

perustetun työryhmän työn tuloksia rakennusmääräyskokoelmien A2-asiassa. Työryhmässä on UIL:n edustus. n Ympäristöministeriöön perustetussa työryhmässä UIL:ää edustaa teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari. Paitsi aluevaikuttajille, myös Hänelle voi lähettää suoraan kannanottoja ja tietoa asiaan­ liittyvistä tapauksista osoitteella heidi.husari@uil.fi.

25


osaaminen Teksti ja kuvat: Irmeli Puntari, Luonnontieteiden Akateemisten Liiton asiamies

Ammattiyhdistystoimintaa

Dominikaanisessa Tasavallassa Ammattiyhdistysliikkeen ­kehitysyhteistyöjärjestö SASKin vuosittain järjestämä talkoo­ matka suuntautui syksyllä 2007 Dominikaaniseen Tasavaltaan. Siellä talkoolaiset remontoivat maan keskiosassa vuoristomai­ semissa sijaitsevassa Bonaon kaupungissa kaivosyhtiö Falcon­ don ammattiyhdistyksen Surta­ fadon toimitiloja. Työ oli laatoi­ tusta, maalaamista ja katon ­sementtivalua.

Dominikaanilaisia koululaisia.

M

Ciprian malmijunan tyhjennystä Falcondolla.

Suomen Ammattiliitojen Solidaari­ suuskeskus SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKiin kuuluvat keskusjärjestöistä SAK ja STTK, yhteensä 24 niiden valtakunnallista jäsenliittoa sekä Aka-

26

vasta Uusi Insinööriliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. SASKin jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 1,3 miljoonaa suomalaista. Lisätietoja www.sask.fi. Verkkosivulta löytyy myös talkoomatkalaisten päiväkirjoja.

atkasta jäivät erityisesti mieleen isäntäjärjestömme Sutrafadon jäsenten työpaikka kaivosyhtiö Falcondo Bonaossa sekä tekstiilijätti Grupo M Santiagossa. Ryhmä vieraili työnteon ohessa mm. paikallisessa koulussa, sairaalassa ja lastenkodissa sekä tutustui kylissä siihen, miten reilun kaupan banaaneja viljellään. Kävimme myös maan parlamentissa. Koimme yllättäen myös hirmumyrsky Olgan, joka vei mennessään kodin ja hengen lukemattomilta köyhiäkin köyhemmiltä dominikaaneilta.

Kaivosyhtiö Falcondo

Kaivosyhtiö Falcondo on perustettu vuonna 1971. Se kuuluu Falconbridge­ -yhtiöön, jonka globaali kaivosyhtiö Xstrata plc osti 2005. Falcondolla on 1 500 työntekijää, Xstratalla 18 eri maassa kaikkiaan 50 000.


Yrityksen pääjohtaja kanadalainen Ernest Mast oli työskennellyt 1980-luvun puolivälissä Harjavallassa Outokummun tehtailla. Hän muisti vielä hyvin poikamiestalon, fortuna-pelin, oluen ja saunan ja joitakin suomenkielen sanoja. Dominikaanisen mittapuun mukaan­ työolot ovat Falcondon tehtaalla kohtuullisen hyvät. Työturvallisuutta on yritetty parantaa jo useita kymmeniä vuosia, mutta paikallisen kulttuurin muuttaminen on turvallisuusasioista vastaavan Rafael Acostan mukaan erittäin vaikeaa­. Varsinkin kuuman malmijunan tyhjennys synnytti suomalaisten keskuudessa paljon keskustelua sekä ympäristö- että työturvallisuusasioista. Vaikutusvaltainen ay-järjestö

Kaivosyhtiö Falcondon ammattijärjestö Sutrafado on Dominikaanisen Tasavallan vaikutusvaltaisin ammattijärjestö. Yrityksen 1 500 vakituisessa työsuhteessa olevasta työntekijästä vähän yli 1 000 on Sutrafadon jäseniä. Osa-aikaiset ja urakkatyöntekijät (n. 450 henkeä) eivät saa liittyä Sutrafadoon, sillä maan laki kieltää sen. Dominikaanisessa Tasavallassa kaikki ammattijärjestöt ovat yrityskohtaisia.

Surtafadolla on oma työehtosopimus,­ josta kuitenkin paikallisten aktiivien mielestä puuttuu vielä paljon asioita, mm. irtisanomissuojaa ei ole eikä irtisanomiskorvauksia makseta. Vastaavia työpaikkoja ei Dominikaanisessa Tasavallassa juuri ole, joten kovin paljon lakkovääntövoimaa ei ole. Yritys maksaa 50 % veroja valtiolle, mikä myös antaa sille paljon valtaa. Sutrafadon tehtävänä on jäsenten mielestä parantaa koko yhteisön asioita, ei pelkästään työolosuhteita. Järjestö on vaikuttanut sekä tehtaan päästöjen vähentämiseen, kaivoksen lähellä asuvien elämänlaadun että vapaatuotantoalueilla työskentelevien työolosuhteiden parantamiseen ja kummikoulutoimintaan. Sutrafadon aktiivijäsenet ovat hyvin koulutettuja tekniikan alan asiantuntijoita, pääasiassa miehiä. Vapaatuotantoalueiden ongelmia

Talkoomatkalaisten yhtenä paikallisena oppaana toimi Mariza Vargas, joka oli helmikuussa 2007 menettänyt työpaikkansa vapaatuotantoalueella toimivasta yrityksestä. – Työnantaja teetti paljon ylitöitä juuri ennen kuin tehdas suljettiin, Vargas kertoi. Viimeisenä työpäivänä työn-

Monet paikalliset joutuvat selviämään pienillä tuloilla. UUSI

Insinööri

Viimeisenä työpäivänä työntekijöitä lukittiin tehtaaseen sisälle, kun oli pakko saada koko tuotanto tehtyä loppuun asti. tekijöitä lukittiin tehtaaseen sisälle, kun oli pakko saada koko tuotanto tehtyä loppuun asti. Lopputuotantoa oli tuotu myös yrityksen Mocan tehtaalta. Aamulla klo 8 ilmoitettiin ay-aktiiveille, että tehdasta ei lopeteta ja klo 8.30 ilmoitettiin, että se lopetetaan, hän jatkoi. Irtisanomisesta seurasi Vargasin mukaan esimerkiksi, että raskaana olevilla työntekijöillä ei ollut mitään sosiaaliturvaa eikä paikkaa, missä synnyttää. Vargas jatkoi, että vapaatuotantoalueilla työntekijöillä ei pääsääntöisesti ole oikeutta järjestäytyä ammattijärjestöihin. Jos joku yrittää saada työntekijät järjestäytymään, se tietää monissa yrityksissä lopputiliä. Työntekijöillä teetetään pakollisia ylityötunteja ilman korvausta, lisäksi esiintyy paljon henkistä pahoinpitelyä, huutamista, kiroilua, jopa hakkaamista. – Iso ongelma ovat myös pätkätyöt. Tiedossa on vain muutama vapaatuotantoalueilla toimiva yritys, joissa on työehtosopimus. Yksi niistä on Bonaossa ja siellä asiat ovat palkansaajien kannalta hyvässä mallissa, Vargas kertoi. Talkoomatka oli irtiotto arjesta, mutta samalla hyvä kokemus toisenlaisesta työelämästä, jossa tuli esille myös ihmisten luovuus, sillä kaikista työvälineistä oli pulaa. Mm. maaliastioita leikattiin muovisista mehupulloista. Henkilökohtaisten suojainten käytössä toimimme paikallisille hyvänä mallina, sillä sikäläiseen kulttuuriin ei kuulu suojainten käyttö. Korvatulppien lisäksi Suomesta mukaan otetut hengitys- ja silmäsuojaimet olivat ehdottoman tärkeitä, samoin suojakäsineet. n 27


osaaminen Teksti: SAMK/tiedotus n Kuva: Heidi Valtonen

Yrityskiihdyttämöyrittäjälle FINPIN Yrittäjän-palkinto Suomen ammattikorkeakoulu­ jen yrittäjyysverkosto FINPIN palkitsi Yrittäjän-palkinnolla SAMKin yrityskiihdyttämöyrittä­ jän KMJ-Engineering Oy:n toi­ mitusjohtajan Kalle Vuorion.

K

alle Vuorio oli Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämön ensimmäinen yrittäjäopiskelija ja sähköinsinööritoimisto KMJEngineering Oy ensimmäinen kiihdyttämöyritys. Vuorion yritys on asiantuntijaosaamiseen perustuva kasvuyritys, joka palvelee asiakkaitaan teollisuuden energianjakeluverkkojen laskentaan, hallintaan ja mittauksiin liittyvissä asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä. – Varsinkin alussa yrityskiihdyttämön tuki oli merkittävää. Saimme ensimmäiset asiakkaamme yrityskiihdyttämön kontaktien avulla. Myös toimitilojen ja laitteiden vuokraus yrityskiihdyttämöstä helpotti alussa, kertoo toimitusjohtaja Kalle Vuorio.

” 28

Yrityskiihdyttämö on edelleen ainutlaatuinen innovatiivinen koulutusratkaisu Euroopan korkeakouluissa.

Toimitusjohtaja Kalle Vuorio on malliesimerkki; ensin opiskelija ja sitten projektipäällikkö Satakunnan ammattikorkeakoulussa, josta hän lähti ensin asiantuntija-yrittäjäksi ja edelleen kasvu-yrittäjäksi. Kalle Vuorio tekee yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.

– Kymmenen toimintavuotemme aikana olemme toteuttaneet ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä projekteja, jotka liittyvät yrityksen kehittämiseen, opinnäytetöihin ja ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Hyvää ja toimivaa kumppanuutta kuvaa ehkä parhaiten se, että jokainen seitsemästä työntekijästämme on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulusta. KMJ Engineeringin toiminta sisältää verkostolaskentaa, sähkö- ja automaatiosuunnittelua, mittauspalveluita, lämpökuvausta, dokumenttienhallinta- ja päivityspalveluita sekä konsultointia. Yrityskiihdyttämö ainutlaatuinen innovaatio

– Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö on tuottanut yli sata

yritystä ja toistakymmentä yrittäjänpolvenvaihdosta, joiden työllistämisvaikutus lähentelee kolmea sataa asiantuntijan joukkoa, kertoo vararehtori, dosentti Matti Lähdeniemi. – Yrityskiihdyttämö on edelleen ainutlaatuinen innovatiivinen koulutusratkaisu Euroopan korkeakouluissa. – Opiskelija voi sisällyttää omiin opintoihinsa yritykseensä soveltuvia opintosuorituksia, kuten liiketoimintasuunnitelmia, harjoittelua yms. Oman liikeidean kehittäminen ja yrittäjänä toimiminen ovat osa korkeakoulututkintoa. Yrityskiihdyttämö toimii Satakunnan ammattikorkeakoulun kaikissa koulutusohjelmissa. Se tukee Satakunnan positiivista rakennemuutosta, jossa laajennetaan alueellista yritysverkostoa uusilla osaamisintensiivisillä pk-yrityksillä. n


Teksti ja kuva: Yritys-Suomi / Jorma Marttala

Tekesiltä uusi rahoitus nuorille kasvuyrityksille Yritysten kasvuhalukkuudessa on Suomessa paljon toivo­ misen varaa. Uudella Tekesin rahoitusohjelmalla pyritään lisäämään kansainvälisille markkinoille tähtäävien lupaa­ vimpien kasvuyritysten määrää ja varmistamaan näille mahdollisimman nopea ja vahva liikkeellelähtö.

H

elmikuussa lanseerattu uusi rahoitus on herättänyt paljon kiinnostusta. Hakemuksia on tullut jo muutamia kymmeniä, kertoo johtaja Jari Romanainen Tekesistä. Nuoret kasvuyritykset voivat saada uudentyyppistä rahoitusta enimmillään noin miljoona euroa, jota myönnetään tavoitteiden saavuttamisen jälkeen vaiheittain. Ensivaiheeseen, jossa rahoitus on enimmillään 50 000 euroa, valitaan vuosittain parisensataa yritystä. Eteneminen rahoituksen toiseen vaiheeseen edellyttää vaativien tavoitteiden saavuttamista, minkä jälkeen rahoitusta voi saada 250 000 euroa. Ylimmällä tasolla rahoitus nousee enimmillään 750 000 euroon, johon yltänee vuosittain kymmenkunta yritystä.

Asiantuntijoilta arvokasta palautetta

Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksessa hyödynnetään kokeneiden sijoittajien ja sarjayrittäjien osaamista. Kaikkiaan noin 40–50 asiantuntijan joukosta kootaan tapauskohtaisesti 4–6 henkilön paneeleita, joille esivaiheen jälkeen rahoituksen ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen valitut yritykset pääsevät esittelemään liikeideaansa. – Paneelit edustavat kokonaan uutta toimintamallia Tekesissä. Vaikka paneelit eivät teekään päätöksiä rahoituksesta, niillä on merkittävä rooli Tekesin päätöksenteon tukena. Lisäksi paneelit antavat arvokasta palautetta yrityksille. Ensimmäiset asiantuntijapaneelit on tarkoitus toteuttaa vielä ennen kesälomia.

Yritys-Suomi -verkkopalvelu neuvoo yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia

Y

ritys-Suomi -verkkopalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima maksuton neuvontapalvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Yritys-Suomi on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Yritys-Suomessa on noin 130 palvelua, joista jokaisella on esittelysivu yhteystietoineen ja lisätietolinkkeineen. Naisyrittäjille, yrittämistä harkitseville ja yritystä perustaville on sivustossa erilliset, laajat tietoosiot. Sivuston palvelukohtaisissa esit-

UUSI

Insinööri

telyissä ovat verkkopalvelun yhdeksän organisaation – Finnveran, Finpron, Keksintösäätiön, Patentti- ja rekisterihallituksen, Sitran, Suomen Teollisuussijoituksen, Tekesin, TEkeskusten ja verohallinnon – tuotteet. Sivustolta löytyvässä yrityksen palveluhakemistossa on noin 2000 julkisen yrityspalveluorganisaation ja elinkeinoeläman järjestön yhteys- ja palvelutiedot. Yritys-Suomi -palvelu on internetissä osoitteessa www.yrityssuomi.fi.

Uusi rahoitus on herättänyt paljon kiinnostusta, kertoo johtaja Jari Romanainen Tekesistä.

Innovatiivinen liikeidea ja vakuuttavat suunnitelmat

Tekesin uuden rahoituksen piiriin voivat hakeutua pienet, alle viisivuotiaat, Suomeen rekisteröidyt yritykset, joilla on innovatiivinen, osaamiseen perustuva liikeidea sekä vakuuttavat suunnitelmat sen toteuttamiseen. – Myös perustettavat ja vastaperustetut yritykset voivat hakea rahoitusta, jos liikeideaa on jalostettu riittävän pitkälle osaavan asiantuntijan kuten Keksintösäätiön, TE-keskuksen, Tekesin TULI-ohjelman tai hautomon kanssa tai muussa vastaavassa toiminnassa. Rahoitus päättyy viimeistään silloin, kun yritys täyttää kahdeksan vuotta tai kun yritystä ei voida pitää enää pk-yrityksenä. Ulkomaiset sijoittajat mukaan

– Seuraavilla rahoituskierroksilla kohdataan monia isoja haasteita, kun kasvuyritykset tarvitsevat jo 5–15 miljoonan euron panostuksia lähinnä yksityisiltä pääomasijoittajilta. Nopean kasvun ja kansainvälistymisen vaiheessa tarvitaan entistä enemmän myös kokeneiden yrittäjien ja ammattilaisten neuvoja ja kumppanuutta. Tämä on yleensä vaihe, jossa myös ulkomaiset sijoittajat tulevat mukaan. n 29


edunvalvonta Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuva: Kirsti Laurinolli

Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä tietotekniikan osaajat ovat järjestäytyneet Oulun seudun ammattikorkeakoulun atk-keskuksen ryhmäesimies Kalle Latola aloitti jo 1990-luvulla pääluottamusmiehenä työn jär­ jestäytymättömien ja hajallaan eri liitoissa olleiden tietotekniikan osaajien saamiseksi saman liittokaton alle. Pitkäjänteinen työ on kannattanut, sillä nyt tietoteknisten järjestäytymisaste on lähes 100 prosenttia.

K

alle Latola ei suostu allekirjoittamaan väitettä, että tietotekniikan alalla työskentelevät eivät olisi kiinnostuneita järjestäytymisestä ammattiliittoon. – Kaikki ovat kiinnostuneita omista työsuhteen ehdoistaan. Pitää vain osata markkinoida liittoon kuulumisen hyötyjä. Kun asiat tulevat tarpeeksi lähelle, kiinnostusta jäseneksi liittymiseen löytyy. Edunvalvontatyöhön Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä antaa haastetta se, että edustettavat ovat hajallaan eri toimipisteissä. Kuntayhtymäpalveluissa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ja Oulun seudun ammattiopistossa teknisiä työskentelee kymmenessä yksikössä lähes yhtä monella paikkakunnilla. Koulutuskuntayhtymän pääluottamusmiehellä on edustettavanaan kaikkiaan noin 50 jäsentä, joista puolet työskentelee tietotekniikan alueella. Avoin keskustelu edunvalvonnasta lisää yhteenkuuluvuutta

Järjestäytyminen yhteen tekniikan alan järjestöön on lisännyt tietoteknisten tie30

toja edunvalvonnasta ja järjestötoiminnasta. – Tietotekniikan asiantuntijoiden ääni kuuluu paremmin kuin suurissa kunta-alan monialaisissa järjestöissä. Puhumattakaan siitä, että jäsenet olisivat hajallaan liitoissa, jotka eivät ole mukana kunta-alan sopimuksissa. – Tietotekniikan väki käy yhdessä avointa keskustelua palkoista ja muista ehdoista. Tämä lisää jäsenten tietoisuutta siitä, miten asioiden pitäisi olla. Esimerkiksi kunta-alan teknisten virka- ja työehtosopimuksen mukaisten, paikallisesti sovittavien palkanerien jakamisesta keskustellaan. Paikallisista palkaneristä on pääosin saatu jäsenistöä tyydyttävät neuvottelutulokset aikaan työnantajan kanssa. – Paikallisesti jaettavilla erillä saadaan kyllä dynaamisuutta palkkausjärjestelmään, mutta työnantaja ei aina käytä

Kalle Latola muistuttaa, että koulutuskuntayhtymissä työskentelevät insinöörit ja insinööriopiskelijat ovat myös neuvottelujärjestö KTN:n edunvalvonnan piirissä.


Tietotekniikan väki

käy yhdessä avointa

keskustelua palkoista ja muista ehdoista.

paikallisia eriä tehtäväkohtaisten palkkojen korjaamiseen sopimuksen määrittelemällä tavalla. Työnantaja pyrkii korjaamaan paikallisilla erillä tehtäväkohtaisia palkkoja silloin, kun niitä pitäisi muutenkin nostaa työn vaativuuden tai työmäärän kasvaessa. Jäsenhankinta on jokaisen asia

Koulutuskuntayhtymään tulee uusia teknisiä toimihenkilöitä töihin harvakseltaan, mutta jäsenhankinta toimii tehokkaasti työpaikoilla. Uudet työntekijät saadaan jäseniksi. – Pääluottamusmiehen tai varapääluottamusmiehen ei aina tarvitse lähteä henkilökohtaisesti jäsenhankintahommiin, vaan yksiköissä työskentelevät jäsenet houkuttelevat kollegoja jäseniksi ja ilmoittavat luottamusmiehille asiasta. Oulun Tietotekniikan jäsenhankinnassa hyviä tuloksia

KTN:n Oulun kaupungin pääluottamusmies, projekti-insinööri Tenho Kiljander on tyytyväinen Oulun kaupungin tietotekniikkakeskuksen jäsenhankinnan onnistumisesta. Parisenkymmentä uutta jäsentä on hiljattain liittynyt Uuteen Insinööriliittoon. Uusien jäsenten tueksi ollaan valitsemassa tietotekniikkakeskukseen omaa luottamusmiestä. – Nuori, aktiivinen porukka tuo lisää säpinää koko luottamusmiestoimintaan. Oulun tietotekniikka on kaupungin liikelaitos, joka toiminta perustuu tilaajatuottajamalliin. Oulun Tietotekniikka tuottaa tietojenkäsittelypalveluja Oulukonsernille ja Oulun seudun ympäristökunnille sekä toimii konsernin johdon tietotekniikan asiantuntijana. n UUSI

Insinööri

31


edunvalvonta Teksti: Kyösti Käki n Kuva: Kirsti Laurinolli

Aluetoimistot lähellä jäsentä Kentällä toimivat alueasiamiehet ovat Uuden Insinöörilii­ ton toimistoja pie­ noiskoossa. He edustavat liittoa ja pitävät tiivistä yh­ teyttä alueella toi­ miviin liiton ja neu­ vottelujärjestöjen yhdistyksiin sekä ulkoisiin sidosryh­ miin. Alueasiamie­ hinä toimii yhdek­ sän moniosaajaa seitsemällä paikka­ kunnalla. Liiton alueasiamiehet ovat vasemmalta etualalla Tapio Soltin (Häme ja Keski-Suomi), Mikko Sorminen (Pohjois-Suomi) ja Eero Seppälä (Itä- ja Kaakkois-Suomi). Keskellä Harri Haapasalo (Pohjois-Suomi) ja Olli Pulkkinen (Etelä-Suomi). Takana vasemmalta Timo Ruoko (Länsi-Suomi), Tomas Wass (EteläSuomi) ja Tuomo Hiltunen (Itä- ja Kaakkois-Suomi).

A

lueasiamiehet kuuluvat UIL:n organisaatiossa työsuhde- ja neuvotteluyksikköön. He antavat työsuhdeneuvontaa lähtien yksittäisestä jäsenestä. Pääpaino on alueen yrityksissä ja julkisissa työnantajissa toimivien Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n luottamusmiesten ja henkilöstöedustajien tukemisessa. Erityisesti KTN:n piirissä alueasiamiehet osallistuvat tarvittaessa paikallisja keskusneuvotteluihin, joissa ratkotaan jäseniin kohdistuvien virka- ja työehtosopimusmääräysten soveltamiseen ja tulkintaan liittyviä ongelmia. Osa alueasiamiehistä toimii YTN:n eri sopimusalojen neuvottelijoina sekä useamman yrityksen kummiasiamiehenä. Liiton edustajina asiamiehet toimi32

vat Akavan aluetoimikunnissa ja Akavan edustajina maakuntien liitoissa, työsuojelupiirin toimielimissä, työvoimatoimikunnissa, TE-keskuksissa ja monessa muussa alueellisessa toimielimessä. Alueasiamiesten kautta tapahtuu suuri osa koko liiton yhteiskunta- ja sidosryhmävaikuttamisesta. Alueasiamiehet tekevät arkista järjestötyötä alueellaan UIL:n jäsenyhdistysten, Insinööriopiskelijaliitto IOL:n paikallisyhdistysten sekä KTN:n ja YTN:n paikallis- ja yritysyhdistysten parissa. Jäsenhankintatyö painottuu opiskelijatoiminnan tukemiseen. Jäsenten ongelmien parissa

UIL:n Pohjois-Suomen alueasiamies Harri Haapasalo on pisimpään alueasiamiehen tehtävässä toiminut. Hän aloitti Insinööriliiton piiriasiamiehenä Oulussa

n Olli Backman (37) aloitti KeskiSuomen ja PäijätHämeen alueasiamiehenä 25.3. Hänen toimistonsa sijaitsee Jyväskylässä.

vuonna 1985. Työn tärkeimmät elementit ovat vuosien saatossa säilyneet suunnilleen samoina. – Keskiössä on aina ollut yksittäisen jäsenen ongelmissa auttaminen, opiskelijatoiminnan tukeminen ja paikallisen yhdyshenkilö- ja luottamusmiesverkoston rakentaminen, Haapasalo toteaa. Ehkä suurin muutos työnkuvassa on


Teksti ja kuva: Jukka Pääkkönen/SASK

Vapaa järjestäytyminen ei toteudu Nokian tehtailla Meksikossa Nokian omat eettiset periaatteet eivät toteudu yhtiön matkapuhe­ lintehtailla Meksikossa, tehtaiden työoloja ruotiva tutkimusraportti moittii.

M

eksikolaisen työelämän tutkimuslaitoksen CILASin tutkimusraportin mukaan Nokia hyödyntää Reynosan-tehtaillaan Meksikon erikoislaatuista suojeluliittojärjestelmää, jossa tehtaan ammattiliitto ei ole työntekijöiden edustaja vaan yritysjohdon apulainen. Suojeluliiton vuoksi Nokian eettisissä ohjeissa tavoitteeksi asetettu vapaa järjestäytymisoikeus ei käytännössä toteudu, tutkijat huomauttavat. Helsingissä julkaistu tutkimusraportti oli vaivalloisen työrupeaman takana. Nokia kieltäytyi prosessin aikana käytännössä kaikesta yhteistyöstä tutkijoiden kanssa ja onnistui pitkittämään hanketta peräti kolme vuotta. Meksikolainen työelämän tutkimuslaitos CILAS selvitti työoloja Nokian matkapuhelintehtailla Reynosassa ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin toimeksiannosta. Hankkeessa ovat mukana Metalliliitto, Toimihenkilöunioni ja Uusi Insinööriliitto. Työolot kunnossa

Tutkimusraportin mukaan Reynosantehtaiden työolot ovat työaikojen, palkanmaksun ja työturvallisuuden suhteen

ollut ulkoisten sidosryhmien merkityksen korostuminen ja ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminnan edistyminen. Tämä on tuonut uutta sisältöä työhön. – Laajuudeltaan työ on muuttunut radikaalisti. Aloittaessani Oulun Insinööreillä oli jäseniä 600 ja nyt heitä on 3 000. Lisäksi alueella on jäseniä saman verran muissa alueyhdistyksissä ja KTKtaustaisissa jäsenliitoissa. – Insinöörikoulutusta annettiin PohUUSI

Insinööri

juuri niin asiallisella tolalla kuin vaativat eettiset tavoitteet itselleen asettaneelta suuryhtiöltä sopii odottaakin. Nokian tehtailla ei teetetä pakko- eikä lapsityötä, syrjintää tai seksuaalista häirintää ei esiinny. Raskaaksi tulevan naisen ei tarvitse pelätä irtisanomista, vaan Nokian työntekijöille kuuluu myös Meksikossa äitiysloma. Ylityöt ovat vapaaehtoisia, ne pysyvät työaikalain rajoissa ja niistä maksetaan lailliset korvaukset. Nokia tarjoaa myös työntekijöilleen joukon sosiaalisia etuja, jotka ylittävät Meksikon lainsäädännön vaatimukset. Tutkimus kritisoi sitä, että kaikki edut eivät koske määräaikaisia työnte-

Vain joka kymmenes Nokian Reynosin tehtaan haastatelluista työntekijöistä tuntee yhtiön eettisten ohjeiden sisällön, kertoo meksikolaisen työelämän tutkimuslaitoksen CILASin johtaja Luis Bueno Rodríguez.

kijöitä, joiden käyttö Nokian Reynosantehtailla on raportin mukaan lisääntynyt. Nokia on ulkoistanut osan työvoiman hankinnasta ja hallinnoinnista Manpower ja Adecco -yhtiöille. n

Ammattiliitot haluavat Nokialle globaalin raamisopimuksen

T

eknologiateollisuuden keskeisten ammattiliittojen Metallityöväen liiton, Toimihenkilöunionin ja Uuden Insinööriliiton mielestä Nokian täytyy solmia metallialan kansainvälisen palkansaajaliiton IMF:n kanssa kanssa kansainvälinen raamisopimus. Sopimus turvaisi yhtiön työntekijöiden perusoikeudet maailmanlaajuisesti. Se varmis-

jois-Suomessa kahdella paikkakunnalla ja nyt insinöörejä valmistuu kuudesta tekniikan yksiköstä. Sielläkin on Haapasalon mukaan jäsenmääräkasvua ollut muutamasta sadasta runsaaseen kolmeentuhanteen. Aluetoiminta tärkeätä

Viimeisen kahden vuoden aikana Uusi Insinööriliitto on panostanut huomattavasti aluetoiminnan resursseihin. Täs-

taisi myös Nokian henkilöstön ay-toimintaoikeudet. Yksikään suomalaisyhtiö ei ole allekirjoittanut raamisopimusta, kun taas esimerkiksi viisi ruotsalaista suuryritystä on sellaisen tehnyt. Yhteensä 35 eurooppalaisella monikansallisella yrityksellä on neuvoteltuna raamisopimus.

sä suurin vaikutus on ollut Insinööriliiton ja KTK:n yhdistymisellä. Kuntien Tekniset satsasi kokoisekseen liitoksi varsin paljon aluetoimintaan. UIL:ään siirtyi neljä KTK-taustaista alueasiamiestä ja Insinööriliitosta viisi piiriasiamiestä. Kun aiemmin KTK:lla oli kolme Helsingin ulkopuolista toimistoa ja IL:llä neljä, on toimistoja nyt kaikkiaan seitsemän. Alueasiamiehet hoitavat toiminta-alueellaan pääsääntöisesti koko liiton edunvalvontakentän. n 33


edunvalvonta Koonnut: Ilona Mäenpää n Kuvat: Stadian toisen vuosikurssin opiskelijat

H

elsingin ammattikorkeakoulun järjestämään Aasia- projektiin osallistui 27 tuotantotalouden toisen vuosikurssin opiskelijaa viime marraskuussa. Matkan tarkoituksena oli tehdä suomalaisyrityksille tutkimusta Kiinassa ja Japanissa. Projektityöaiheet koskivat etnografiaa & innovaatioprojekteja. Opiske­lijat kävivät yritysvierailuilla ja luennoilla sekä tutustuivat kiinalaiseen ja japanilaiseen työelämään ja kulttuuriin. Seuraavassa eri projektiryhmien­ välähdyksiä matkan annista.

Kiinan matkalaiset yritysvierailun jälkeen.

Stadian opiskelijat Kiinassa ja Japanissa Mobiilipalvelut Kiinassa n Tutustuimme Kiinaan rajusti kas-

vavana mobiilipalveluiden ja palveluntarjoajien markkina-alueena. Miten Kiinassa tulisi toimia? Mikä heitä kiehtoo? Kiina ei eroa kovinkaan paljoa stereotyyppisestä japanilaisesta matkapuhelimen käyttäjästä. Pelit ja muu ajanviete olivat valttia pitkillä matkoilla julkista liikennettä käyttäessä. Livekuvaa kaivattiin, mutta 3G-verkon uupuminen piti suorat TV-lähetykset toistaiseksi haaveina. Suosituin matkapuhelimen toiminto oli tekstiviestit niiden alhaisen hinnan takia. Yksi tekstiviesti maksoi vain neljäsosan minuutin puhelun hinnasta, tosin puhelukaan ei maksanut juuri mitään Suomen hintatasoon verrattuna. Tekstiviestien ja puhelujen suosio johtuu siitä, että suurimpien kaupunkien ulkopuolella kehit-

34

tymätön verkko sulkee pois muiden toimintojen käytön. Kun 3G-verkko saadaan Kiinassa pystyyn, se keskittyykin vain suurimpiin kaupunkeihin, kuten Shanghaihin ja Pekingiin. Länsimaisen silmin matkapuhelimen käyttöönotto Kiinassa oli ilman apua mahdotonta. Ulkomaalaiset eivät voineet ostaa puhelinta tai liittymää, koska tämä oli mahdollista vain Kiinan kansalaisille. Myyjät eivät puhuneet englantia ja sopimukset oli kirjoitettu kiinan kielellä. Onneksi saimme apua tulkiltamme ja pystyimme kaikki ostamaan paikallisen liittymän puhelimiimme. Samuli Paronen, Tomi Olasmaa & Lasse Tuomi

Japan Fitness Culture n Tutustuimme liikunnalliseen Japaniin. Olimme kiinnostuneita kuulemaan, mitä liikunta merkitsee japanilaisille. Tartuimme tehtäväämme innokkaasti muun muassa ”mystery shoppingin” avulla. Sendain miljoonan asukkaan maalaiskaupungissa ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus auttoi meitä kuntosalilta toiselle. Opettajamme Arto Haapaniemen Japanin kulttuurin tuntemus ja kielitaito avasi monia ovia. Kahden viikon matkustelu eteläisessä osassa Honsun saarta antoi meille historiallista perspektiiviä. Kävimme Himenjin samurailinnassa, Kioton historiallisissa temppeleissä ja Hiroshimassa. Shoppailureissulla Tokion elektroniikkahelvetissä Akihabarassa saimme konkreettisen muistutuksen japanilaisten huikeasta ostovoimasta. Japanilaiset ovat kiireisiä, eivätkä eh-


Kommunikoinnin trendejä Japanissa n Japani on rikas ja moderni maa, jossa ihmiset ovat aina asuneet tiiviissä yhteisöissä. Suomessa sanotaan ”minä”, japanissa ”me”. Monen suomalaisen mielikuva Japanista liittyy Mangaan, Samuraihin ja elektroniikkaan. Oletko koskaan pelannut Wiitä? Eroa Kiinaan tai muihin Aasian maihin ei välttämättä pidetä suurena. Japani on kuitenkin jotain aivan ainutlaatuista, se on todellinen talous- ja kulttuurimahti Aasiassa. Kännykkäkulttuuri on jopa näkyvämpää kuin Suomessa. TV-lähetyksiä vastaanottavia, kännykkäkoruilla varus-

Videopuhelu ruokkii lemmikin.

tettuja 3G-simpukkapuhelimia näkyy jopa keski-ikäisten ihmisten käsissä. Englanniksi kuuluu sanonta ”If it’s Keitai-sized, it’s marketable in Japan”. Keitai on suomennettuna ”kannettava”. Ihmiset ostavat vaikka Pokémon-palloja, kunhan ne mahtuvat taskuun. Japanilainen mielikuva internetistä onkin pienessä alle 10” näytössä. Japanin suurimmalla operaattorilla, NTT-Docomolla oli hyviä ideoita, kuten kännykkä, joka toimii langattomana avaimena. Lemmikille pystyi soittamaan videopuhelun ja ruokkimaan sitä samalla. Heidän tavoitteenaan on tulla maailmanlaajuiseksi operaattoriksi. Japanilaiset uskovat vahvasti heidän kännyköidensä olevan parhaita maailmassa. Kävimme vierailulla myös Finnish Well-being Centerissä, joka on vanhuksille suunnattu suomalais-japanilainen hyvinvointiprojekti. Vanhuksien avuksi

Opiskelijat ekskursiokierroksella Japanissa.

oli suunniteltu mm. kuuloke, josta kuuli äänen selkeästi, vaikka kuulokenappia piti otsassa kiinni. Ääni värähteli nestettä pitkin kuuloelimiin. Suomalaisena ostan mielellään Nokiaa, mutta japanilaisten kekseliäisyys ja perfektionismi suorastaan pelottaa. Laura Juutinen, Laura Sulkava, Elina Vuoristo, Lauri Rinta-Paavola, Matti Kuokkanen (kirj.)

Chinese brand study di työelämän ohella juurikaan harrastaa liikuntaa. Liikuntatottumuksiin vaikuttaa suuri tilanahtaus ja puute liikuntapaikoista. Luonteenpiirteistä lojaalius ja sinnikkyys näkyvät liikuntaharrastuksissakin. Jos he harrastavat jotakin lajia, niin he todella panostavat siihen. Varusteet saattavat toimia myös statussymbolina. Saarelle on rantautunut länsimaisiakin ongelmia: osa etenkin nuorista on vieraantunut liikunnasta. Länsimaista on omaksuttu tehokkaasti hektinen elämäntapa. Pikaruokakulttuurin myötä on syntynyt huomattavia kansanterveydellisiä ongelmia. Perinteet murtuvat naisten siirtyessä kotoa työelämään. Uusia liikuntahaasteita kaipaa myös hyväkuntoinen ja huimasti kasvava eläkeläisväestö. Jarkko Lappalainen

UUSI

Insinööri

n Lähdimme Kiinaan etsimään parempaa ymmärtämistä shanghailaisten käyttäytymiseen. Haastattelimme kiinalaisia yliopisto-opiskelijoita. Heidän sukupolvensa aikana Kiina muuttuu todella radikaalisti. Pyrimme löytämään heidän käyttämien palveluiden/ tuotteiden joukosta yhteneväisyyksiä, jotka kertoisivat jonkun vielä länsimaissa tuntemattoman palvelun/tuotteen suosiosta. Haastattelujen tekeminen oli vaikeaa johtuen paikallisten heikosta englannin kielitaidosta tai meidän huonosta kiinan taidostamme. Kiinalaiset tuntuivat arvostavan länsimaalaisia brändejä ja kertoivat siitä avoimesti. Mutta yllättävänkin usein löytyi henkilö, joka suosi isänmaallisista syistä kiinalaisia tuotteita. Tämä näkyi erilaisten internetpalveluiden käytössä. Facebookia ei niinkään käytetty, sen sijaan paikalliset arvostivat eräs-

tä kiinalaista sosiaalimediaa, joka oli suora kopio facebookista. Sama toistui myös useiden muiden internetpalveluiden osalta, kuten Youtube. Ryhmä, jota tarkastelimme, oli hyvin rajattu otos shanghailaisista ja etenkin kiinalaisista. Uskoimme kuitenkin, että nämä opiskelijat, jotka edustivat Aasian arvostetuimpia yliopistoja, saattaisivat olla edelläkävijöitä koko Kiinan kansalle. Ehkä isänmaallisuus heidän sisimmissään kääntää länsituotteiden hallitsemat Kiinan varakkaan väestön markkinat kohti paikallisia luksusbrändejä. Käyttäjien kasvumäärien myötä tuotteille aukeaisivat globaalit markkinat. Kiinalaisista brändeistä saattaa tulla länsimaissa seuraavaa vuosikymmentä hallitseva trendi. Lauri Harju 35


edunvalvonta Teksti: Hannu Saarikangas, koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja

Ylemmät AMK-tutkinnot vakiintuvat Valtakunnallinen ylemmän am­ mattikorkeakoulututkinnon foo­ rumi keräsi runsaat 200 alan toimijaa maaliskuun puolivälis­ sä Finlandia-talolle pohtimaan, miten ylempien ammattikorkea­ koulututkintojen kehittäminen on edennyt.

A

mmattikorkeakoulun jatkotutkintona käyntiin lähtenyt kokeilu vakinaistettiin kesällä 2006 ja sen jälkeen ylemmiksi ammattikorkeakoulututkinnoiksi ristitty tutkinto on saanut vauhtia. Vuotuista aloituspaikkamäärää on kasvatettu tasaiseen tahtiin siten, että kuluvana vuonna opinnot aloittaa noin 2 000 henkeä ja vuonna 2012 määrä on kasvanut jo vajaaseen 4 000 henkeen. Vuonna 2002 käynnistyneen kokeilun ja vakinaistamisvaiheen aikana on tähän mennessä valmistunut noin 800 henkeä. Tutkinto, jota ei tunneta

Tutkintoa ei yleisesti ottaen tunneta. Kuitenkin on ollut havaittavissa selvää aktivoitumista mm. insinöörikunnan keskuudessa. Se on näkynyt tiedusteluina koulutuksen laajuudesta, sisällöstä ja käyttökelpoisuudesta työelämässä. Varsinkin julkisella sektorilla ylempi ammattikorkeakoulututkinto avaa tien virkoihin ja toimiin, joissa kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa siis saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinto. Tutkinnot eroavat toisistaan sisältöjensä rakenteen puolesta. Ylemmät ammattikorkeakou36

lututkinnot ovat työelämälähtöisiä ja tavoitteet sen mukaiset. Laajuudeltaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat joko 60 tai 90 opintopisteen laajuisia, jolloin niiden suorittaminen työn ohessa vie puolestatoista kolmeen vuoteen. Yhtenä pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon hakeutumisessa on kolmen vuoden työkokemus ammattikorkeakoulu- tai yliopiston kandidaattitutkinnon jälkeen.

sa työelämässä olevien aikuisten tarpeisiin taipuviksi, jolloin koulutukseen liittyvä teoriaosuus pystytään toteuttamaan joustavasti. Tutkintoon 30 opintopisteen laajuisena kuuluva opinnäytetyö otetaan yleensä suoraan opiskelijan omasta työyhteisöstä. Varsin toimiva malli on sellainen, jossa opintonsa aloittavalla on kehityshanke jo opintoihin tullessaan tiedossa, jolloin opinnäytetyön tekeminen käynnistyy varsin pian opintojen käynnistyttyä.

Kehitys edennyt nopeasti

Koulutuksellinen pussinperä?

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen kasvu on ollut nopeaa huolimatta tutkinnon huonosta tunnettavuudesta. Kokeiluvaiheessa aloituspaikkoja oli 300 vuodessa, tänä vuonna opinnot aloittaa pari tuhatta opiskelijaa. Samanaikaisesti tutkintoon tähtäävien koulutusohjelmien kirjo on laajentunut kokeilun kolmesta koulutusalasta ja koulutusalakohtaisten ohjelmien lukumäärä on lisääntynyt vuosittain. Myös englanninkielisiä koulutusohjelmia erityisesti tekniikan koulutusalalle on käynnistetty. Hakijamäärä onkin kasvanut ilahduttavasti, mikä on taannut sen, että oppilaitoksilla on ollut todelliset mahdollisuudet valita opintoihin hyvin motivoituneet opiskelijat. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus on ollut varmasti tarkemman seurannan kohteena kuin mikään muu viimeisten vuosikymmenten aikana käynnistynyt koulutuskokeilu. Tutkintoa on arvioitu myös kansainvälisesti ja pari vuotta sitten julkaistussa arviointiraportissa se sai hyvän arvosanan. Tutkinnon taso ja laatu on ollut ammattikorkeakoulujen yhtenä painopistealueena ja siksi ne ovat asettaneet parhaat resurssinsa myös koulutuksen käyttöön. Pedagogiset ratkaisut ovat hioutumas-

Foorumissa keskusteltiin myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemasta koulutusjärjestelmässä. Tutkinto tuottaa ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa yhtäläisen kelpoisuuden virkoihin ja tehtäviin. Yliopistomaailmassa tätä ei kuitenkaan ole tunnuttu hyväksytyn kelpoisuudeksi päästä suorittamaan tohtoriopintoja. Tilanne on ongelmallinen ja vaatii ratkaisun varsin pian. Ulkomaisten yliopistojen kanssa ongelmaa ei ole. Ne ovat ilmoittaneet valmiuttaan ottaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita tohtoriopintoihin. Suomessa tilanne on päinvastainen. Yliopistot ovat vetäytyneet siilipuolustukseen, eivätkä ole valmiita ottamaan ammattikorkeakouluväylää pitkin eteneviä siihen joukkoon, josta he valikoivat tohtoriopiskelijansa. Suomalaiseen koulutuspolitiikkaan on jo vuosikymmeniä kuulunut periaate, jossa koulutukselliset pussin perät poistetaan. Nyt sellainen on syntymässä. Foorumissa esiin nostettiin kolme erilaista vaihtoehtoa asian hoitamiseksi; tohtoriopintojen avaaminen amk-väylää pitkin tuleville suomalaisissa yliopistoissa, ammattikorkeakoulujen yhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa sekä ammattikorkeakoulujen omat tohtoriohjelmat. Toivoa sopii, että ensin mainittu vaihtoehto toteutuu mahdollisimman pian. n


Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Yritysneuvostodirektiivi odottaa uudistamista EWC-direktiivin uudistamista on odotettu jo vuosia. EAY:n mielestä uudistamiselle on erittäin suuri tarve. Se edellyttää uudistuksen loppuun saattamista mahdollisimman nopeasti.

N

euvottelut olisi pitänyt saada päätökseen toukokuun alkupuo­lella, mutta asiasta ei päästy yhteisymmärrykseen työnantajapuolen kanssa, sanoo Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen henkilöstöryhmiä EWC-direktiivin uudistamistyötä käsittelevässä ad hoc -työryhmässä edustava Daniel Valtakari TEK:stä. Nyt konsultoidaan suoraan komissiota. Valtakarin mukaan vuoden 2008 loppupuolen puheenjohtajamaa Ranska näyttäisi olevan valmis ottamaan direktiivin uudistamisen poliittiselle asialistalleen. Komissio on varautunut antamaan direktiiviesityksen kesäkuun alkupuolella. Uudistamisen aikataulun kannalta tämä on viimeinen hetki, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto ehtivät käsitellä asian syksyllä, Valtakari sanoo. Parlamentti sanoo asiassa viimeisen sanan, joten armotonta lobbaamista siihen suuntaan sekä myös kotimaassa omiin hallituksiin on tiedossa. Valtakarin mielestä komission antama esitys direktiivin uudistamiseksi on

lähellä sitä, mitä palkansaajajärjestöt ovat tavoitelleet. Erityisesti tiedottamiseen ja kuulemiseen liittyen tarvitaan tarkempia määritelmiä. Käytännön työskentelyssä yritysneuvostot törmäävät usein siihen, että tiedottamisessa on puutteita eli ei saada ajoissa tietoa merkittävistä muutoksista yrityksen toiminnoissa, Valtakari tietää. Toinen suuri puute on kuulemisessa. Yritysneuvostot saavat kyllä tehdä ehdotuksia, mutta yritysten ei ole tarvinnut ottaa niitä huomioon. Nokian ja Rettigin EWC-koordinaattorina toimiva Valtakari tietää, että on yrityksiä, joissa yritysneuvostot toimivat moitteettomasti. Tosiasiassa yritykset eivät lähde Euroopasta EWC-direktiivin takia vaan aivan muista syistä, Valtakari tietää. Direktiivi ei ole hänen mielestään lyömäase vaan yhteistoimintaa Eurooppa-tasolla. Homma on kiinni ihmisistä, jotka näissä neuvostoissa toimivat. – Siksi vaatimus lisätä EWC-edustajien koulutusta ja kokousten määrää kahteen per vuosi, tuntuvat ajankohtaisilta,

Daniel Valtakari siirtyy toukokuun alussa Pohjoismaisen Teollisuustyöntekijöiden liiton IN:n pohjoismaiseksi asiamieheksi. Mm. UIL ja TEK kuuluvat IN:ään, johon kuuluu 22 teollisuusalan liittoa ja 1,2 miljoonaan henkilöjäsentä. Valtakarin tavoittaa jatkossa sähköpostilla osoitteessa daniel@nordic-in.org.

Valtakari sanoo. Komissio näkee yritysneuvostot tärkeänä osana yritysten toimintaa ja siksi niiden toimivuutta tulee parantaa. Komission mielestä ay-liikkeen asema tulisi tunnustaa uudistetussa direktiivissä. Ay-liikkeen tunnustaminen on ollut yksi tärkeimmistä EAY:n ajamista muutoksista direktiiviin ja olisi hyvä, jos se nyt vihdoin saataisiin kirjattua lainsäädäntöön. Ay-liike voisi tuolloin paitsi nimetä edustajansa yritysneuvostoihin, myös käyttää halutessaan niissä asiantuntijoita. n

Yritysneuvostodirektiivin uudistaminen komission tehtäväksi

Y

ritysneuvostodirektiivin uudistaminen jää EU:n komission tehtäväksi. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ei päässyt BusinessEuropen kanssa yhteisiin näkemyksiin uudistamista koskevien neuvottelujen aikataulusta eikä uudistamisen tavoitteista. EAY:n päätavoitteena on ollut, että yritysneuvostodirektiivin eli EWC-direktiivin uudistustyö saadaan päätöksen nykyisen komission ja parlamentin toimikauden aikana. Uudistaminen on myös komission tämän vuoden työ- ja lainsäädän-

UUSI

Insinööri

töohjelmassa mukana. Mikäli uudistusta ei saada vietyä läpi istuvan komission ja parlamentin kaudella, on vaarana, että se lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen. EAY:lle tärkeitä uudistuksen kohteita: • tiedottamisen ja kuulemisen käsitteen yhdenmukaistaminen muiden työntekijöiden osallistumisdirektiivien kanssa • eurooppasihteeristöjen aseman tunnustaminen erityisessä neuvotteluryhmässä ja yritysneuvostoissa • mahdollisuus neuvotella muutoksia

vanhojen yritysneuvostojen perustamissopimuksiin, jotta direktiivin uudistukset voidaan ottaa huomioon • yritysneuvostojen työskentelymahdollisuuksien parantaminen (mm. vaatimus vähintään kahdesta vuosittaisesta kokouksesta, koulutusoikeuk­ sista, pääsy yrityksen tiloihin ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttömahdollisuuksien parantaminen) Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 10.4.2008

37


edunvalvonta Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Kuntatyö 2010 -projektilla varaudutaan kilpailuun työvoimasta Suomen työmarkkinoilta pois­ tuu enemmän ihmisiä kuin sin­ ne tulee, mikä on erityisen haasteellista työvoimavaltaiselle kuntasektorille. Kuntien noin 430 000 työntekijästä ja viran­ haltijasta on jäämässä eläkkeel­ le yli puolet vuoteen 2025 mennessä.

K

untien palveluksesta jää vuosittain eläkkeelle keskimäärin 11 000 henkilöä. Vuonna 2014 eläkkeelle jää lähes 17  000 henkilöä. Kunnat joutuvat kilpailemaan yhä pienemmistä työvoimaresursseista yksityisen sektorin kanssa. Tähän suureen haasteeseen Suomen Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kuntien eläkevakuutus ovat tarttuneet yhteisellä Kuntatyö 2010 -projektilla. Kuntatyö 2010 -projektin johtaja­ Pirkko Leivo kertoo, että projekti käynnistyi jo kesäkuussa 2002. Kuntien henkilöstö on keskimäärin vanhempaa kuin yksityisen sektorin henkilöstö, joten merkittävä eläkkeelle siirtymisaalto koskettaa kovasti kunta-alaa. Kuntien on varauduttava ajoissa kilpailuun työvoimasta, jotta osaavaa ja työhönsä sitoutuvaa työvoimaa riittää jatkossa myös kunnille.

Kuntatöitä tunnetuksi nuorille

Kunnissa tehtävät työt ja ammattinimikkeet ovat monille vieraita. Varsinkin nuorilla saattaa olla sellainen mielikuva, että kunta-alan työt ovat sama kuin kunnanvirasto. Kuntatyö 2010 -projektin avulla 38

pyritään tekemään kuntien tehtäviä tunnetuksi niin työelämässä oleville kuin opiskelijoille. Hyvänä apuna kuntatyöpaikkojen tunnetuksi tekemisessä ovat olleet peruskoulujen oppilaanohjaajat, jotka ovat aloitteellisesti pyytäneet opetusmateriaalia. Oppilaanohjaajien pyynnöstä kouluille on toimitettu juuri niille tuotettuja kunta-alan ammateista kertovia dvd:itä. Nettiosoitteesta, www.kuntatyo.fi löytyy nuorille suunnattu Matka-kampanja, joka antaa tietoa kunta-alan eri ammateista. Nettisivustolla esitellään mm. eri ammatteja, kerrotaan nuorten kokemuksia kuntatyöstä ja sivuilla voi tehdä myös ammatinvalintatestin. Nuorten lisäksi kuntatyö 2010 -projektissa lähestytään näin kunnallisvaalivuonna sekä poliittisia päättäjiä että virkamiehiä kuntien työnantajakuvan kirkastamiseksi Uudistuva kuntatyö -kampanjalla. Leivo uskoo, että kunnilla ei ole huonoa työnantajakuvaa, vaan se on ollut näkymätön. – Nyt on tärkeä kirkastaa kuntien työnantajakuvaa ja tehdä sektoria tunnetuksi. Kuntien avuksi työnantajakuvan kirkastamiseen on luotu kuntatyo2010.fi -sivusto, josta löytyy ohjeita pienille, keskisuurille ja suurille kunnille. Eri-ikäisiä osaajia tarvitaan

Tulevaisuudessa kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat kaikenikäisiä ja monen eri alan osaajia. Osaaja ei tarkoita vain korkeasti koulutettua henkilöä, vaan kunnat tarvitsevat myös suorittavien tehtävien parissa työskenteleviä ihmisiä, Leivo täsmentää. Teknisellä puolella henkilöstön keski-ikä on korkea, joten uusia esimiehiä ja johtajia palkataan paljon lähitulevaisuudessa. Tekniikan alan osaajista on kunnissa pian kova pula.

Kunnat ja kuntayhtymät tarjoavat paljon mielenkiintoisia työpaikkoja, muistuttaa Kuntatyö 2010 -projektin johtaja Pirkko Leivo

Leivon mukaan kunnat ovat hyviä työnantajia. Kuntien palveluksessa työskentelevät kokevat usein työnsä sisällön monipuoliseksi ja merkitykselliseksi. Kunnat ovat myös vakaita työnantajia ja tarjoavat koulutusmahdollisuuksia. – Monet nuoret haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä ja kuntien työpaikat ovat juuri sellaisia. Maahanmuuttajat ovat jatkossa tärkeä voimavara myös kunnille. Ne työnantajat, jotka ovat jo palkanneet maahanmuuttajia, ovat etulyöntiasemassa tulevaisuudessa, Leivo muistuttaa. Tulevaisuuden työmarkkinoilla työntekijä saa valita, minkä työnpaikan hän ottaa. Tämä asettaa kunnille suuria haasteita. – Kuntien on pystyttävä palkkaamaan osaavia ihmisiä, jotka haluavat sitoutua työhönsä. n


Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Neljännesmiljoonaa työpaikkaa syntyy Suomeen vuosittain – työvoimapulaan varauduttava U

usia työpaikkoja on syntynyt Suomessa nopeampaan tahtiin kuin vanhoja on hävinnyt. Viimeisen kymmenen vuoden ajan voimistuneesta globalisaatiosta huolimatta työpaikkojen häviämisaste on kuitenkin ollut käytännössä vakio. Sen sijaan syntyneiden työpaikkojen määrä on vuosittain vaihdellut enemmän. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on varauduttava työvoimapulaan. Näin korostivat työmarkkinajärjestöjen johtajat Helsingissä järjestetyssä tuottavuusseminaarissa. Vuosina 1991–2005 työpaikkojen syntymisaste oli yksityisellä sektorilla keskimäärin 12 prosenttia. Lukuina se merkitsee joka vuosi noin neljännesmiljoonaa uutta työpaikkaa. Työpaikkojen häviämisaste on lähes yhtä suuri. Uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti palvelualoilla, mutta tulevaisuudessa suuria odotuksia asetetaan mm. ympäristötekno­logiaan. Työpaikkojen rakennemuutos selittää osan tuottavuuden syntymisestä. Markkinat valikoivat parhaita tuotantotapoja, tuotteita, jakelutapoja ja vahvistavat parhaita yksiköitä ja yrityksiä, jolloin syntyy uusia työpaikkoja. Sen sijaan yksiköissä ja yrityksissä, joissa tuottavuuskehitys on vaatimatonta ja tuottavuustyö lyhytjänteistä, markkinat toimivat toisinpäin: yksiköt pienenevät, työpaikat vähenevät ja lopulta toiminta uhkaa loppua kokonaan, kun asiakkaat siirtyvät käyttämään muiden yritysten kiinnostavampia palveluja

vää talouskasvua jarruttaa työvoimapula. Työvoiman vähentyessä väkeä tarvitaan myös aloilla, missä tuottavuus ei ole niin hyvä. – Siksi pitää miettiä uusia toimintatapoja, miten tuottavuutta voidaan parantaa. Työttömien kouluttaminen takaisin työelämään on tärkeää. Samoin on myös katsottava mahdollisuudet, millaisiin tehtäviin ja millä edellytyksin osa työkyvyttömyyseläkkeellä olevista voisi palata takaisin työelämään, Riski toteaa. Suomen työvoimapulaan on etsitty jo ratkaisua mm. etsimällä työvoimaa ulkomailta. Riskin mielestä ulkomailta haetaan jatkossakin väkeä, sillä sieltä ei helposti tulla Suomeen. Riski korostaa, että ulkomailta rekrytoivien työnantajien vastuulla on pitkälti ulkomaalaisen henkilöstön kouluttaminen. Kotouttaminen on jo laajempi kysymys, jossa on monta toimijaa.

Työvoimapulaan apua ulkomailta

Työmarkkinakeskusjärjestöjen tuottavuusseminaarissa puhuivat mm. vasemmalta työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, Kuntien työmarkkinalaitos, työmarkkinajohtaja Seppo Riski, Elinkeinoelämän keskusliitto, puheenjohtaja Matti Viljanen, Akava ja sopimusjohtaja Risto Voipio, Kirkon työmarkkinalaitos.

Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Seppo Riskin mukaan hyUUSI

Insinööri

Akavan puheenjohtaja Matti Viljasen mielestä maahanmuuttokysymykseen on suhtauduttava vakavasti. – Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea ja työpaikoilla on myös jonkin verran ongelmia suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajat eivät tunne suomalaista työkulttuuria ja suomalaisilla saattaa olla vääriä asenteita ja pelkoja. Suomalaisilla työpaikoilla henkilökunta pitäisi kouluttaa ymmärtämään monikulttuurista työskentelyä ja maahanmuuttajat pitäisi perehdyttää suomalaiseen työkulttuuriin. Näin vältyttäisiin turhilta ristiriidoilta. Maahanmuuttajien houkutteleminen korkeasti koulutettuihin tehtäviin Suomeen on vaikeaa, sillä palkat ovat Suomessa heikot ja verotus kireä. Monikaan ei halua tulla tänne huonojen pakkojen ja korkeiden verojen perässä, Viljanen toteaa. n

39


Teksti ja kuvat: Kauko Niemi

Sähköpyörän uusi tuleminen

Kun laiskuus iskee tai kunto pettää ja silti haluttaa pyöräillä, niin yksi miellyttävä vaihtoehto on ottaa sähkö avuksi. Näin on ainakin pitkään kuviteltu, mutta kuvitelmista huolimatta pyöräily on pysynyt vakaasti kuntoiluna tai pakkoliikuntana.

S

ähköavusteisen pyörän tekninen kehitys on kulkenut hitaasti jo 90-luvun alusta alkaen. Aasialaisten pyörien tekniikka ei vain ole istunut suomalaisiin olosuhteisiin. kehitystä jarruttaa pienten myyntierien korkeat hinnat. Polkupyöräily on saamassa uusia ulottuvuuksia sekä teknisesti että etenkin eettisesti, joita ympäristömuutokset nyt tukevat. Kuluva talvi olisi sopinut ympärivuotiseen pyöräilyyn erinomaisesti ainakin eteläisimmässä Suomessa. Mikä on sitten muna ja mikä kana? Voitaisiinko laajamittaisella pyöräilyllä hidastaa ilmaston lämpenemistä? Vai tervetuloa lämmin talvi ja ympärivuotinen pyöräily? Ekologisen pyöräilyn kasvaminen ei ole puhtaasti kiinni pyörien tekniikasta. Laajamittainen työmatkapyöräily tarvitsee esimerkiksi toimivien pyöräväylien lisäksi työpaikoille säilytys- ja peseytymispaikat. Maalis-huhtikuun vaihteessa Taloussanomat kartoitti työpaikkojen palveluita pyöräilijöille. Uusissakaan toimistorakennuksissa ei ole varauduttu kuin muutamiin pyöränkäyttäjiin. Käytössä ei ole mitään rakennusnormitusta, missä suhteessa pyöräilijöille varataan säilytyspaikkoja. Tekniikka kypsyy

Suomalaisen pyörävalmistajan; Helkama Veloxin toimitusjohtaja Jarkko Pohjonen uskoo, että tekniikka on vihdoinkin järkevää ja toimivaa. Helkama on ollut mukana pitkään sähköavusteisten pyörien kehityksessä. Sillä oli yhteinen kehitysprojekti myös Suomen Postin kanssa. Helkama on tuonut aiemmin pyörät valmiina Suomeen. Nyt se on vaihta40

nut tekniikkatoimittajaa ja valmistaa sähköavusteiset pyörät Suomessa. Helkama Veloxin tavoitteena on erikoistua ja jättää massamarkkinat suurille pyörävalmistajille. Pohjonen ei pane pahakseen ilman lämpenemistä ja pyöräilykauden pitenemistä Suomessa muutamalla kuukaudella tai jopa kauden laajenemista ympärivuotiseksi. Sähköavusteisten pyörien markkinat ovat tällä hetkellä kuitenkin Saksassa ja Ranskassa. Mikä on sitten sähköavusteisen pyörän tekninen idea ennen kuin siitä tulee mopedi? Yksiselitteisiä määrityksiä tai lakia ei sinänsä ole. Uusimman tekniikan perusideana on, että moottori käynnistyy, kun polkimiin kohdistuu riittävä voima ja moottori pysähtyy, kun poljinvoima kevenee. Sähkömoottori auttaa ajajaa lähdössä, ylämäessä, vastatuulessa, mutta ei hukkaa energiaa esimerkiksi alamäissä. Tekniikkapaketti ei heikennä pyörän rullausominaisuuksia

Helkaman käyttämä tekniikkapaketti on tällä hetkellä Panasonicin valmistama. Keskiömoottorin rakenne on sellainen, että ilman avustusta moottori ei pyöri eikä siinä ole sisäistä välitystä. Polkeminen on yhtä kevyttä kuin tavallisella pyörällä. Avustuksen ohjaus tulee tässä tapauksessa poljinvoimasta. Avustusta saadaan heti, kun sitä tarvitaan mm. liikkeelle lähdettäessä, ylämäessä, vastatuulessa ja kiihdytettäessä. Toinen yleisesti käytettävä tekniikka käynnistää avustuksen, kun on saavutettu 4–5km/h nopeus ja avustus jatkuu niin kauan­, kun poljinkampia pyöritetään – riip-


Sähköavusteisen pyörän ohjauspaneelissa on kaksi painiketta. Alemmalla painikkeella ohjataan avustuksen voimakkuutta.

pumatta siitä, tarvitaanko avustusta vai ei. Tämä tapa tuhlaa energiaa koko ajan. Laitteella voi ajaa myös pelkällä moottorilla, jos huiputetaan systeemiä polkemalla todellista nopeutta hieman hitaammin. Panasonicin tekniikassa avustustehoja on valittavana kolme. Eco-asennolla avustus on 0,5 kertaa se poljinvoima, jonka ajaja itse saa aikaan. Normaalissa asennossa avustus on sama kuin oma poljinvoima ja parhaimmillaan avustus on 1,5 kertaa oma poljinvoima. Helkama käyttää 10Ah:n LI-Ion akkua, joka on mangaaniperustainen. Akussa ei ole muistiefektiä eikä sitä tarvitse virkistysladata. Ladata voi aina, kun siihen on tilaisuus, on akku sitten tyhjä tai täysi. Täyslataukseen on varattava 4-5 tuntia. Akku kestää noin 500 latausta ja yhdellä latauksella ajaa noin 50–80 kilometriä. Toimintasäde on jo sitä luokkaa, että pyörä sopii hyvin ekologiseen työmatkailuun. Pyörän valoratkaisut eivät tuhlaa akun kapasiteettia, vaan led-valot saavat virtansa napadynamosta. Toisaalta napadynamoa ei käytetä akun lataamiseen. Ehkä sekin vaihtoehto on jo suunnittelijoiden pöydällä. Yksi sähköpyöräilykesä takana

Akku ja moottori sijoittuvat melko huomaamattomasti rungon keskiosaan. Akku on lukittavissa runkoon.

UUSI

Insinööri

Primulan pitoemäntä Kaarina Väyrynen on erittäin tyytyväinen pyöräilynsä uuteen kauteen. – Jouduin aikoinani lopettamaan pyöräilyn, kun astmani paheni sille asteelle, etten päässyt ylämäkiä pahasti hengästymättä, Väyrynen sanoo. – Viime kesä oli taas hieno pyöräilykesä. Pääsin ajelemaan pitkiäkin reissuja. Kaikkein suurin ongelma uuteen tekniikkaan siirtymisessä oli asenneongelma korvieni välissä. Muutamaan kertaan kysyin itseltäni, olenko niin huono, etten pärjää tavallisella pyörällä ja mitähän muut ajattelevat tällaisesta lelusta. Väyrynen ei kuitenkaan kadu hetkeäkään ostostaan. Väyrynen hankki kiinalaisen pyöränsä vuoden 2007 Fillarimessuilta Helsingin Messukeskuksesta. n 41


oikeus Teksti: Maria Harju, työsuhdelakimies

Vuosilomasta ilmoittaminen

V

uosiloman ajankohdan päättää työnantaja, mutta työntekijöille on varattava tilaisuus esittää toivomuksensa loman ajankohdasta. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista ja lomakaudella pidettävän loman ollessa kyseessä tämä ilmoitusaika on periaatteessa ehdoton. Ainoastaan, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa, voidaan lomasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työnantaja ei saa siirtää ilmoittamaansa lomaa kuin erityisen painavasta syystä, eikä laisinkaan, jos loman alkuun on aikaa enää tuo mainittu kaksi viikkoa. Jos työnantaja siirtää ilmoittamansa loman, on työnantajan korvattava tästä työntekijälle mahdollisesti aiheutunut vahinko, esimerkiksi lomamatkan peruutuksesta aiheutuneet kustannukset, mökkivuokra jne.

Vuosiloman siirtäminen sairauden johdosta

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä siirrettävä loman tai sen osan alkamista ensinnäkin silloin, jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään työnantajalle ennen loman tai sen osan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä niin pian kuin se on mahdollista. Jos tätä ilmoitusta ei tee, alkaa vuosiloma normaalisti. Työntekijällä on oikeus saada lomansa siirretyksi myös silloin, kun loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaan- tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön (esim. leikkaus). 42

Työntekijän työkyvyttömyyden alkaminen loman aikana ei ilman muuta vaikuta loman pitämiseen. Vasta mikäli työkyvyttömyys on kestänyt yli seitsemän päivää, on työnantajan työntekijän pyynnöstä siirrettävä ylijäävä osuus lomasta myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijän tulee tässäkin tapauksessa ilmoittaa pyyntönsä työnantajalle viivytyksettä. Seitsemään päivään luetaan mukaan kaikki viikonpäivät ja jos työkyvyttömyys kestää seitsemän päivää tai vähemmän, luetaan koko sairausaika loma-ajaksi. Jos se kestää yli seitsemän päivää, luetaan seitsemän päivää loma-ajaksi tässäkin tapauksessa ja ylijäävä osuus siirretään, mikäli työntekijä tätä viivytyksettä pyytää. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava kesälomakaudella ja talviloma ennen seuraavan talvilomakauden alkua. Jollei lomaa ole mahdollista antaa työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi tai työn järjestelyistä johtuen­ edellä mainitulla tavalla, on kesäloma annettavissa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden loppuun mennessä. Samoin perustein talviloma voidaan siirtää annettavaksi viimeistään seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos työkyvyttömyys jatkuu niin pitkään, ettei edellä käsiteltyjä sääntöjä voida noudattaa, korvataan saamatta jäänyt loma vuosilomakorvauksella. Viikko- tai kuukausipalkkalaisten lomapalkka

Työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on oikeus saada lomalle lähtiessään saamansa palkka myös vuosiloman ajalta. Käytännössä vuosilomapalkka maksetaan niin, että työntekijä saa normaalin palkkansa myös vuosiloman ajalta. Jos loma on vähintään seitsemän ar-

kipäivän pituinen, on lomapalkka maksettava jo ennen loman alkua. Lomapalkassa ei oteta huomioon ylityöstä, aloittamis- ja lopettamistyöstä, hätätyöstä tai varallaolosta maksettavaa korvausta. Jos työntekijän ja työnantajan välillä on kuitenkin tehty sopimus lakisääteisten palkanlisien maksamisesta kiinteällä kuukausikorvauksella, tulee tämä summa maksaa myös vuosiloman ajalta. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka voidaan laskea esimerkiksi seuraavasti: kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan sitten vuosilomapäivien lukumäärällä. Tuntipalkkaisen lomapalkka

Tunti- ja urakkapalkkainen työntekijän kohdalla laskenta perustuu keskipäiväpalkkaan. Se saadaan (14 päivän säännön ollessa kyseessä), kun lomanmääräytymisvuoden ansio jaetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärällä, johon on lisätty laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa. Jokainen päivä, jona työntekijä on tehnyt työtä, otetaan huomioon tehdyn työpäivän pituudesta huolimatta. 35 tunnin säännön piirissä olevien työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Työntekijän vuosilomapalkka on yhdeksän prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Prosentti on 11,5, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään yhden vuoden. Lisäksi tähän summaan lisätään tietyissä tapauksissa laskennallinen palkka palkattomalta poissaoloajalta, jos kyse on ollut esimerkiksi äitiys- ja isyysvapaasta, tilapäisestä hoitovapaasta tai sairauslomasta jne.


Lisäksi ns. vapaan kertymisen ajalta­ maksetaan vuosilomakorvaus edellä mainittuja sääntöjä mukaillen.

osin, kuin nämä edut eivät ole työntekijän käytettävissä loman aikana, on ne korvattava hänelle vuosilomapalkkaan sisältyvällä rahaerällä.

Luontoisedut

Koska luontoisedut ovat säännölliseen palkkaan kuuluvia eriä, on työntekijällä oikeus saada palkkaan kuuluvat luontoisedut myös vuosiloman aikana. Siltä

Lomaraha tai lomaltapaluuraha

Lomaraha tai lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin, vaan niistä on sovittu joko työehtosopimuksessa tai työso-

pimuksessa. Tämä lomaraha on yleensä 50 % vuosilomapalkasta ja se suoritetaan joko ennen tai jälkeen loman ja vuosilomapalkan lisäksi. Jos sinulla on kysyttävää vuosilomasta, ota yhteyttä lakimiehiin joko sähköpostilla lakimiehet@uil.fi tai puhelimitse 020 693 858. n

Teksti: Susanna Karlsson, työsuhdeneuvoja

Ansaitseminen ja vuosiloman pituus

V

uosilomajärjestelmämme perustuu ansaintaperiaatteelle, mikä tarkoittaa sitä, että tekemällä työtä työntekijä ansaitsee paitsi palkkaansa myös vuosilomaansa. Tästä poiketen työntekijä kuitenkin ansaitsee vuosilomaansa eräissä tapauksissa, vaikka ei hän työssä ole ollutkaan. Näitä päiviä kutsutaan työssäolopäivien veroisiksi poissaolopäiviksi. Tällaisia päiviä ovat mm. työajan tasaamiseksi annetut vapaapäivät, sairauspäivät 75 työpäivän osalta lomanmääräytymisvuoden aikana, isyys-, äitiys-, erityisäitiysloma sekä vanhempainrahakausi ja paljon muita päiviä. Työssäolopäivien veroiset päivät on lueteltu vuosilomalain 7 §:ssä. Loman pituus määräytyy toisaalta työsuhteen kestoajasta ja toisaalta lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneistä täysistä lomanmääräytymiskuukausista. Lomanmääräytymisvuosi on huhtikuun 1. päivänä alkava seuraavan vuoden maaliskuun 31. päivänä päättyvä 12 kuukauden ajanjakso, jolloin lomaa ansaitaan. Tulevan kesänä siis pidetään lomaa, joka on ansaittu 1.4.2007–31.3.2008 välisenä aikana. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on puolestaan sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Laki ei aseta vaatimuksia työpäivien pituudelle, joten päivän ei tarvitse olla normaalin pituinen työpäivä. Myös yli- ja hätätyö sekä vapaapäivänä tehty työ käy siinä missä säännöllisenäkin työaikana tehty työ. Laissa on erikseen säännös niitä työnUUSI

Insinööri

tekijöitä varten, jotka työsopimuksensa mukaisesti ovat työssä niin harvoina päivinä, ettei heille tästä syystä kerry ainoa­ takaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai ainoastaan osa kalenterikuukausista sisältää 14 työpäivää. Tällaisen työntekijän kohdalla täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia. Vuosilomalain mukaan työntekijällä, jolle ei kerry lomaa kummankaan edellä mainitun säännön perusteella, on oikeus vapaaseen. Vapaata kertyy kuten lomaakin 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa työsuhteen kestosta riippuen, mutta sen kertyminen ei ole sidottu työpäivien tai -tuntien määrään. Vapaan piiriin kuuluville työntekijöille maksetaan vapaan ajalta lomakorvausta joko 9 tai 11,5 % lomanmääräytymisvuonna maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta työsuhteen kestosta riippuen. Työsuhteen keston vaikutus loman pituuteen

Vuosilomalain 5 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa joko 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestosta riippuen. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3.) keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää-

räytymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien summaksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä. Työntekijä, jonka työsuhde lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä on jatkunut alle vuoden, saa lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Huomattava kuitenkin on, että lomakorvausta (työsuhteen päättyessä) laskettaessa voi tulla korvaus 2,5 päivän mukaan, vaikka työsuhde ei olisi kestänyt yhtään täyttä lomanmääräytymisvuotta. Työsuhteen on kuitenkin tässäkin tapauksessa täytynyt kestää vähintään yhden vuoden. Loman ajankohta ja lomapäivät

Vuosilomalain 20 §:n mukaan kesäloma eli 24 päivän osuus lomasta annetaan lomakautena työnantajan määräämänä aikana, elleivät työntekijä ja työnantaja ole siitä sopineet vuosilomalain 21 §:n tarkoittamalla tavalla. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika nämä päivät mukaan lukien. Talviloma eli 24 lomapäivää ylittävä loman osuus annetaan puolestaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10.–30.4. välisenä aikana. Lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät (myös lauantait) lukuun ottamatta itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäis­lauantaita ja vapunpäivää. n 43


opiskelijat

Sopparit kuntoon kesäksi n Kesälomat ja sitä myötä kesätyöt lä-

hestyvät. On aika hoitaa työsuhdeasiat kuntoon kesäksi. Kun menet kesätöihin, muistathan tehdä työsopimuksen kirjallisesti työnantajasi kanssa. Suullinen sopimus on toki yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, mutta sopimuksen sisältö on riitatilanteessa mahdotonta todistaa. Muista myös tutustua sopimukseesi tarkkaan, ennen kuin sen allekirjoitat. Jos sopimuksessa on jotakin, mikä

Tapio Alaviiri

epäilyttää tai et ymmärrä, ota asiasta selvää ennen kuin pistät nimesi paperiin. Jos työpaikallasi on luottamusmies, voit kääntyä hänen puoleensa. Myös liiton työsuhdepalvelut ovat käytössäsi. Epäselvissä tilanteissa voit ottaa yhteyttä sähköpostitse lakimiehet@uil.fi tai puhelimitse 020 693 858. On fiksumpaa ottaa asiasta selvää etukäteen kuin katua loppukesästä!

kerta baarista tultua kaverisi aikoo sammua suihkusi viemärin päälle ja aiheuttaa vesivahingon vaan siksi, että fiksuna nuorena varaudut kaiken pahan varalle. Työttömyysvakuutus toimii samoin. Eihän kukaan työttömäksi aio jäädä, mutta silloin, kun kaikki on vielä hyvin, on hyvä aika varautua vahinkojen varalle. Työttömyyskassan jäsenenä työttömäksi jäätyäsi voit saada ansiosidonnaista päivärahaa, joka nimensä mukaan lasketaan omista aikaisemmista ansioistasi. Oheisesta taulukosta näet peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päivärahan eron.

€/kk 2 1 1 1 1 1

000 800 600 400 200 000 800 600 400 200 0

Ansiosidonnaisen päivärahan merkitys

Ansiosidonnainen päiväraha Peruspäiväraha

1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 Palkka €/kk

Opiskelijan rooli

O

piskelijalla on yhä useammin monta toimenkuvaa ja opiske-

luihin tullaan monenlaisista elämän-

Vakuutus työttömyyden varalle n Kodillasi on vakuutus. Ei siksi, että joku

puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Jo n. 1 500 euron kuukausituloilla ansio­ sidonnainen päiväraha on kaksinkertainen verrattuna peruspäivärahaan. Silläpä on jo huomattavasti mukavampi elellä kuin pelkän peruspäivärahan varassa. Jo opintojen aikaisella työllä voit kerryttää ansiosidonnaisen päivärahan edellyttämiä ehtoja. Ensimmäinen ehto on vakuutettunaoloehto, jonka mukaan kassajäsenyyden on pitänyt kestää vähintään 10 työttömyyttä edeltävää kuukautta ja toinen työssäoloehto, jonka perussäännön mukaan työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden aikana on täytynyt olla töissä 43 kalenteriviikkoa. Opiskelijalla tämä 28 kuukauden tarkastelujakso on jatkettu jopa n. seitsemään vuoteen, joten työssäoloehdon ehtii kerryttää opintojen aikaisella työkokemuksella (työharjoittelut, kesätyöt). Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa on IAET-kassa, jonka vuosimaksu on 45 €. Tutustu tarkemmin ehtoihin ja liity kassan jäseneksi nettisivuillamme 5 000 www.iol.fi.

tilanteista. Opiskelija käy useasti opiskeluiden ohessa töissä ja hänellä voi jo olla oma perhe huollettavanaan. Lisäksi monenlaiset muut tekijät voivat vaikuttaa opiskelijan elämään. On selvää, että opiskelijapuolella on erilaisia stressaavia tekijöitä, joita työelämässä olevat eivät kohtaa. Aika ei tahdo riittää ja haasteet eivät rajoitu pelkästään kouluun. Suomi on mennyt koko ajan eteenpäin kohti suoristusyhteiskuntaa ja odotukset ja paineet kasvavat koko ajan. Henkisestä jaksamisesta pitäisi myös huolehtia. Opiskelija katsoo esimerkkiä työelämässä toimivista insinööreistä ja alueyhdistystoimijoista. On tärkeää, että opiskelijoita kannustetaan ja neuvotaan. Tulevaisuuden tekijöitä ei kannata polttaa loppuun heti alkuunsa. Kaikesta huolimatta onneksi opiskeluaika on kuitenkin määräaikainen ja jokaiselle työelämään siirtyminen tulee vastaan enemmin tai myöhemmin.

Valmistutko tänä keväänä? n Insinööriopiskelijaliitto onnittelee si-

nua lämpimästi. Opiskelu-urakka on nyt ohi ja on aika suunnata työelämään Insinöörinä. Muistathan tehdä liittoon valmistumisilmoituksen (linkki IOL:n nettisivujen etusivulla), niin jäsenyytesi

44

opiskelijaliitosta siirretään asuinpaikkasi/työpaikkasi mukaiseen UIL:n jäsenyhdistykseen. Näin jäsenyytesi jatkuu UIL:n jäsenenä ja edunvalvonta ja jäsenedut ovat jatkossakin käytössäsi.

Tsemppiä!


Teksti ja kuva: Sanna Nikkanen/Länsi-Suomi (Rauma)

Timo Inkinen ja Jussi Penttilä edustavat neljän muun miehen li­ säksi harvinaista joukkoa. He ovat ensimmäiset Sa­ takunnan ammat­ tikorkeakoulun merenkulun toimi­ pisteestä Raumal­ ta valmistuneet merenkulkualan insinöörit.

Ensimmäiset merenkulkualan insinöörit valmistuivat Raumalta

I

nkisellä ja Penttilällä on jo vankkaa kokemusta merenkulkualalta. Uusi tutkinto antaa mahdollisuuksia uralla etenemiselle. – Työni luonne ei muutu, mutta asema saattaa muuttua, totesi miinalaiva Hämeenmaalla konemestarina työskentelevä Jussi Penttilä. – Timo Inkinen työskentelee Turussa Saaristomeren meripuolustusalueel­ la miinalaivassa ylikonemestarina. Hänelle koulutus antoi hyvän mahdollisuuden tietojen päivittämiseen. Inkinen ja Penttilä ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja opetukseen. Alan koulutusta vaivaa ammattiaineiden opettajapula. Siinä olisi miesten mielestä parantamisen varaa. – Ei ole helppo saada sellaisia kouluttajia, joilla olisi työelämätaustaa laivalUUSI

Insinööri

ta. Monilla opiskelijoilla on jo pitkä työkokemus. Se vaatii kouluttajaltakin paljon, Inkinen ja Penttilä totesivat. Työ vie miehet useiksi päiviksi pois läheistensä luota. Penttilä kertoo viettävänsä merellä noin sata päivää vuodessa. Inkinen on lähdössä huhtikuussa Italiaan­ valvomaan sieltä tilattujen kolmen miinantorjunta-aluksen rakentamista. Pitkä aika poissa kotimaasta saa miehen mietteliääksi. – Se, että repäistään irti sosiaalisesta jokapäiväisestä ympäristöstä, on tavallaan pelottavaa. Onko Italiassa sitten mitään muuta kuin työ, miettii Inkinen. Tässä tapauksessa elämistä vieraassa maassa helpottaa kuitenkin se, että koko perhe lähtee mukaan pari vuotta kestävälle työkomennukselle. n

Merenkulkualan insinöörin tutkinto (270 op)

T

utkinto antaa kelpoisuuden ylikonemestarin pätevyyskirjaan sekä ener-

gialaitoksilla että laivoilla. Pätevyyskirjan saaneella on kelpoisuus toimia matkustaja- ja rahtialusten konepäällikön ja vanhemman konemestarin tehtävissä maailmanlaajuisessa meriliikenteessä, jossa pätevästä ja kielitaitoisesta konepäällystöstä on nopeasti kasvava pula. Tutkintoa arvostetaan myös maissa; varustamojen toimisto- ja tarkastustehtävien lisäksi työpaikkoja tarjoavat laivatelakat, voimalaitokset, voimakoneita valmistavat konepajat, merivoimat, merivartiostot ja merenkulun hallinto. Merenkulkualan insinööriksi voi opiskella Satakunnan ammattikorkeakoulun merenkulun Rauman yksikössä ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kotkassa.

45


KUNTA uutisia

Työryhmä selvittää kosteus- ja homeongelmia n Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut kosteusvauriotyöryhmän kartoittamaan julkisten tilojen kosteusja homeongelmia. Työryhmä aikoo tämän vuoden loppuun mennessä selvittää, onko työpaikkojen hengitysilmalle tarpeellista asettaa raja-arvot ja laatia ohjeet, miten kosteusvaurioituneiden työpaikkojen rakennuksissa pitää toimia. Työryhmä selvittää myös, pitääkö erityisesti kuntiin ja kuntien työpaikoilla luoda uusia toimintatapoja kosteusvaurio-ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työryhmässä ovat STM:n lisäksi edustettuina ympäristöministeriö, Työ­ terveys­laitos, Kansanterveyslaitos, Suomen Kuntaliitto, Senaatti-kiinteistöt, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Akava ja Itä-Suomen työsuojelupiiri.

Kuntatyöntekijä jaksaa työssä asiakkaiden vuoksi n Kuntien eläkevakuutuksen järjestä-

män kirjoituskilpailun tulosten mukaan työntekijät kokevat voivansa työskennellä yhä vähemmän ammattietiikkansa tai arvopohjansa mukaisesti muuttuneiden työkäytäntöjen tai lisääntyvien tulostavoitteiden vuoksi. Kuntien eläkevakuutuksen järjestämään kirjoituskilpailuun saapui noin 200 kirjoitusta. Työelämän jatkuvat muutokset ovat harvemmin linjassa perustyön kanssa. Sen sijaan, että muutokset edistäisivät työkäytäntöjä, ne ovat lisänneet uupumusta muun muassa etäännyttämällä työntekijät perustehtävästä. Muutoksenhallintaan liittyvien ongelmien lisäksi suurimpina työssäjaksamisen pullonkauloina nousivat esiin esimiestyöhön ja työpaikkakiusaamiseen liittyvät ongelmat sekä varhaisen tuen puuttuminen työkykyongelmissa. Työssä jaksamista edistäisi se, että henkistä työsuojelua vahvistettaisiin työ-

46

paikoilla, varhaisen puuttumisen malleja ja hyviä käytäntöjä jalkautettaisiin entistä aktiivisemmin työterveyshuoltoihin ja niitä myös seurattaisiin systemaattisemmin.

Jopa kaksi kolmesta aikoo äänestää syksyn kuntavaaleissa n Suomalaisten äänestysinto syksyn

kuntavaaleissa näyttäisi nousevan edellisvaaleista. Nuorimpien ikäluokkien äänestysinnossa sen sijaan ei näy merkkejä paremmasta. Heistä vain 40 prosenttia sanoo äänestävänsä. Kuntalehden ja Kuntaliiton vaalikyselyyn maaliskuussa vastanneista suomalaisista 67 prosenttia aikoo äänestää syksyn kuntavaaleissa. Jos aikomukset pitävät paikkansa äänestysprosentti kipuaisi selvästi edellisvaaleja paremmaksi. Vuoden 2004 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 58,6, ja vuonna 2000 vain 55,9 prosenttia kansalaisista äänesti. Äänestysprosentin ennakointia vaikeuttaa epävarmojen äänioikeutettujen suuri joukko. Heitä on 21 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kyselyssä nousee esille kaksi ryhmää, joissa on erityisen paljon äänestämistään empiviä. Toinen ryhmä on 18–34-vuotiaat äänioikeutetut ja toinen 30 000–50 000 asukkaan kunnissa asuvat. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ympärillä käyty keskustelu palvelujen uudistamisineen ja kuntaliitoksineen näyttää nostaneen kiinnostusta kuntavaaleissa äänestämiseen. Lähes kolmannes ilmoittaa käydyn keskustelun ja kuntien muutosten nostaneen heidän äänestyshalukkuuttaan.

Kunnanvaltuutettujen työ monimutkaistuu n Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan ns. verkostokuntamallin yleistyminen kunnissa merkitsee valtuutettujen työn monimutkaistumista. Äänes-

täjien tahdon toteuttaminen palveluja ja kehittämistä koskevissa valinnoissa vaatii valtuutetuilta yhä enemmän aikaa, osaamista ja erityisiä kykyjä. Kunnan toiminnoista yhä merkittävämpi osa tapahtuu verkostoissa, jotka eivät elimellisesti kuulu kuntaan ja siten toimi kunnanvaltuustojen suorassa ohjauk­sessa. Kunta toimii suhteellisen itsenäisten yhtiöiden, kuntayhtymien, säätiöiden, toimintaryhmien, neuvottelukuntien, projektien ja yhteistyöverkostojen muodostaman kokonaisuuden keskellä. Verkostot eivät ole uusi asia kunnissa. Niiden määrä ja merkitys on kuitenkin lisääntynyt kuntien pyrkiessä tehostamaan toimintojaan, lisäämään asiantuntemusta eri tehtävissä sekä edistämään eri ryhmien osallistumista. Euroopan Unio­ nin projektiraha on tärkeä yksittäinen tekijä verkostojen merkityksen lisääntymisessä, erityisesti elinkeino­politiikassa sekä kaupunki- ja maaseutupolitiikassa. Verkostokunnan myötä kunnan tehtävien hoitaminen monimutkaistuu. Ohjaukseen käytetyistä keinoista, ajasta ja energiasta huolimatta kunnan tahdon toteuttaminen verkostojen kautta on vaikeata. Esimerkiksi maakuntien yhteistyöryhmät näyttäisivät olevan suurelta osin virkamiesvetoisia verkostoja, joissa poliittisen ohjauksen merkitys on vähäinen.

Kunnat kehittävät työnantajakuvaa n Suomen Kuntaliiton hallitus, Kunnal-

lisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta ja Kuntien eläkevakuutuksen hallitus ovat päättäneet yhteisestä suosituksesta kuntatyön vetovoiman lisäämiseksi työnantajamainetta kehittämällä. Työvälineitä tässä voivat olla palvelu- ja henkilöstöstrategiat, hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt, työhyvinvoinnin vahvistaminen ja vakaa työnantajapolitiikka. Kuntien ja kuntayhtymien toivotaan kehittävän konkreettisia toimia työnantajakuvan kehittämiseksi pysyvästi. Kuntaliiton, KT:n ja Kevan yhteinen Kunta-


Teksti: Tarja Rantahäli, neuvottelija, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

työ 2010 -projekti markkinoi kuntatyötä nuorille ja kampanjoi tänä vuonna erityisesti kuntapäättäjien suuntaan työnantajakuvan kehittämiseksi. Uudistuva kuntatyö -kampanja on julkaissut päättäjille suunnatun maineenhallinnan oppaan. Verkkosivuilla www.kuntatyo2010.fi annetaan käytännön ohjeita työnantajamaineen kehittämiseksi.

Kunta-alan työolobarometri: Henkilöstö osallistuu kehittämiseen n Kunta-alan työntekijöistä 82 prosent-

tia kokee osallistumismahdollisuutensa työpaikkansa kehittämiseen kohtalaisen hyviksi. Lähes joka toisella kunta-alan työpaikalla oli viime vuonna menossa vähintään yksi kehittämishanke. Kuntasektorilla työskentelevät osallistuivat viime vuonna työnantajan kustantamaan koulutukseen selvästi yksityissektoria yleisemmin. Koulutukseen osallistuminen lisääntyi kuitenkin hieman edellisvuodesta kaikilla sektoreilla teollisuutta lukuun ottamatta. Työkykyä ylläpitävä toiminta kunta-alalla kohdentui yleisimmin työntekijöiden ammattitaitoon tai työturvallisuuteen. Tilapäisten ja määräaikaisten eriarvoinen kohtelu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Työpaikoilla havaittiin määräaikaisten ja tilapäisten työntekijöiden eriarvoista kohtelua selvästi enemmän kuin muunlaista koettua syrjintää. Sitä oli eniten kunnissa (21 %) ja valtiolla (19 %) sekä vähiten teollisuudessa (7 %) ja yksityisellä palvelusektorilla (13 %). Ulkomaalaistyövoiman eriarvoinen kohtelu ja koettu syrjintä vähentyivät muualla paitsi kunta-alan työpaikoilla, joilla se lisääntyi hieman edellisvuodesta. Sitä havaittiin nyt 8 prosentilla kuntaalan työpaikoista. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän Kunta-alan työolobarometriin vuodelta 2007 haastateltiin 672 kunta-alalla työskentelevää.

UUSI

Insinööri

ALKU-hanke – valtion aluehallinto uusiksi Valtion aluehallintoa uudiste­ taan nopeassa aikataulussa. Tavoitteita ovat kansalaisläh­ töisyys ja tehokkuus. Uudistuksella on myös henki­ löstövaikutuksia.

V

altion aluehallinnon uudistamistyö etenee kovalla vauhdilla. Hallitusohjelman mukaisesti hallintoa uudistetaan muun muassa lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen työnjakoa täsmentämällä, päällekkäisyyksiä poistamalla ja hallintoviranomaisten määrää vähentämällä. Samalla on tarkoitus muuttaa aluejakoa. Uudistukset toteutetaan vuoteen 2010 mennessä. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti kesäkuussa 2007 aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hanke). Hanke kestää ensi vuoden maaliskuun loppuun.

Aluehallinnon tehtäviä kootaan

Hankkeen tavoitteena on selvittää aluehallintoviranomaisten tehtäväkokonaisuudet. Tällä hetkellä selvityksen piirissä on noin 8 250 henkilötyövuotta. Mukana selvityksessä ovat nyt

ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset, metsäkeskukset, tiepiirit, työsuojelupiirit ja maakunnan liitot. Keskeisenä tavoitteena on selkeyttää aluehallinnon viranomaisten työnjakoa. Tämä tapahtuu kokoamalla lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä yhteen, luomalla selkeä työnjako aluehallinnon sekä ministeriöiden ja muun keskushallinnon välillä sekä kokoamalla alueellisia kehittämistehtäviä ja aluekehittämisen voimavaroihin liittyvää päätösvaltaa maakuntien liitoille. Aluejakoja yhdistettäneen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi niin, että aluehallinnon viranomaisten toiminta-alueet vastaavat toisiaan tai suuremmat alueet koostuvat kokonaisista pienemmistä alueista. Viranomaisten määrää on tarkoitus vähentää, mikä henkilöstöjärjestöjen näkökulmasta tarkoittaa myös henkilöstön määrän vähentämistä. Hankkeelle on asetettu merkittävät tuottavuustavoitteet vuoteen 2015 mennessä. ALKU-hankkeen poliittisesta ohjauksesta vastaa ministerityöryhmä HALKE. Lisäksi hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, jossa myös on poliittinen edustus. Hankkeen valmistelusta huolehtii valmisteluryhmä, jossa ovat edustettuina eri ministeriöt, lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, maakuntien liitot, Suomen Kuntaliitto sekä pääsopijajärjestöt. n

Nimitys n Heidi Hiltunen (27) on nimitetty jäsensihteeri Emmi Porvarin opintovapaasijaiseksi 17.3.–22.8. Heidi hoitaa kuntapuolen jäsentietopalvelua ja työnantajaperintää.

47


mennen tullen n Helsingin Insinöörit

n Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit

Kesäteatteriin Tampereelle insinöörien omaan näytökseen ke 11.6. Tampereen Komediateatterissa kello 19 klassikkofarssi Lainalakanat, jossa Jukat Puotila ja Leisti ilotulittavat katetulla ulkoilmanäyttämöllä. Tampereen Insinöörit on varannut koko näytöksen. Helsinkiläisten bussi lähtee Kiasman edestä klo 16 ja palaa samaan paikkaan. Hinta 30 €/hlö sisältää väliaikakahvit leivoksineen sekä matkat (Hki-Tre-Hki). Ilmoittautumiset 30.4. mennessä: ilmoittautumiset@ helins.fi tai puh. (09) 477 4540.

Teatterimatka Tampereen Kome­d ia­ teat­teriin ke 11.6. Ohjelmassa klassikko­ farssi ”Lainalakanat”, jossa Jukat Puotila ja Leisti ilotulittavat katetulla ulkoilmanäyttämöllä. Luvassa on salailua, salarakkaita ja valkeita valheita, joten naurakaamme itsemme läkähdyksiin! Hinta 20 €/hlö sisältää lipun, linjaautokuljetuksen ja väliaikakahvit. Esitys alkaa klo 19.00 ja linja-auto lähtee Hyvinkäältä n. klo 17.00. Tarkempi aikataulu ja ilmoittautumiset osoitteessa www.hyri.net

Huvila jäsenten käyttöön Helsingin Insinöörit HI on vuokrannut Vartiosaaresta Vådötorpp-huvilan jäsentensä käyttöön. Katso tarkemmin huvilan käyttömahdollisuuksista www.helsin.fi/Vådötorpp

Ulkoilupäivä la 23.8. Lähtö Sveitsin majalta noin klo 11.00. Reitti kulkee jylhässä ja osittain poluttomassakin Usmin maastossa kokeneen oppaan johdolla. Käymme mm. tutkakalliolla sekä kauniilla metsälammilla. Retken kesto 3–4 tuntia, jonka jälkeen nautitaan maukas ateria Sveitsin majalla. Tilaisuus on tarkoitettu koko perheelle ja sen hinta on 10 €/aikuinen, lapset ilmaiseksi. Ilmoittaudu osoitteessa www.hyri.net

Lisää HI:n tapahtumia: www.helins.fi

Helsingin Insinöörioppilaat HIO ry ja Espoo-Vantaan Insinööriopiskelijat EVIO ry:

Wappu 2008 ke 30.4 HIO ry sekä EVIO ry järjestävät yhteistyössä muiden EVTEK:n ja Stadian opiskelijayhdistysten kanssa perinteisen vapputapahtuman Helsingin Kaisanimen puistossa (koripallokentän läheisyydessä) 30.4. kello 11–17. Wappu 2008-tapahtumassa on luvassa mm. imppujen lakitusta, elävää musiikkia, rastikierros ja muita insinöörimäisiä kilpailuja. Tapahtumassa esiintyy Nieminen ja Litmanen, Electric Monk, Hollow Heart sekä Soul-DJ. Wapun lisätietoja löytyy osoitteesta www.hio.fi/wappu. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Tervetuloa!

48

n TURUN INSINÖÖRIT

Matka Heurekaan ja Linnanmäelle 7.6. Lähtö linja-autoasemalta klo 9.00 ja paluu Turkuun noin 23.30. Ensin Heurekaan ja sieltä Linnanmäelle, jossa valittavana joko laiteranneke tai Uuden iloisen teatterin näytös. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava jokaisen lähtijän osalta, ottaako laiterannekkeen vai meneekö katsomaan teatteriesitystä. Myös alle 120 cm laiterannekkeen ottajat on mainittava. Hinta 10 euroa/aikuinen ja 5 euroa/ alle 120 cm (laiteranneke). Sitovat ilmoittautumiset teatteriin 24.4 mennessä. Samaan päivään mennessä on teatteri-ilmoittautumiset myös maksettava. Sen jälkeen ei välttämättä pääse katsomaan teatterinäytöstä. Linnanmäelle ja Heurekaan voi kuitenkin ilmoittautua myöhemminkin, mikäli bussissa on tilaa. Huomioithan matkaa varatessasi, että ilmoittautumismaksua ei palauteta, jos peruutat osallistumisesi. Ilmoittautumiset: tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. Lisää tietoa toiminnasta: www.tuike.fi

Työpaikkakiusaaminen ja esimiestyö keskiviikkona 14.5. klo 9.00–12.30 Seminaari on suunnattu esimiesasemassa toimiville ja työsuojelupäälliköille. Seminaarissa tarkastellaan esimiehen roolia kiusaamistilanteissa ja selvitetään, miten tilanteiden syntymistä voi ehkäistä ennalta ja miten esimies voi toimia kiusaamistilanteiden selvittelyssä. Lisäksi kerrotaan, mikä on eri auttajatahojen rooli kiusaamistilanteissa. Osallistumismaksu 50 euroa. Ilmoittautuminen 21.4. mennessä http://www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/ kurssit tai toimisto@tjs-opintokeskus.fi tai puh. (09) 229 3030. Lisätietoja ohjelmasta: http://www.tjs-opintokeskus.fi/files/ pdf_tiedostot/TJS_tyopaikkakiusaaminen_ja_esimiestyo.pdf

Flooranpäivän shakkiturnaus Akavan Flooranpäivän shakkiturnaus pelataan perjantaina 9.5. klo 15.30 alkaen (pelit käynnistyvät klo 16) Akavatalolla Helsingin Itä-Pasilassa. Turnauksessa kisaillaan akavalaisesta kiertopalkinnosta, johon toistaiseksi on kiinnitys diplomi-insinööreillä ja insinööreillä. Kolmen mitalijoukkueen pelaajat saavat lisäksi muistopalkinnon. Turnaus pelataan 4-henkisin liittojoukkuein, joskin myös kahden yhteisön sekajoukkueet tulevat kyseeseen. Yhdeltä liitolta sopii tulla useampikin joukkue. Peliaika on 15 + 15 minuuttia. Turnauksesta on ollut maininta Suomen Shakki -lehden kilpailusivuilla. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen antti.rytkonen@oaj.fi


Uuden Insinööriliiton kesäpäivät Vaasassa 12.–13.7.2008 Tervetuloa kesäpäivien viet­ toon aurinkoiseen Vaasaan!

V

ieraile asuntomessuilla, käy lasten kanssa vesi- ja huvipuistossa, tutustu Kuntsin modernin taiteen museoon ja Raippaluodon siltaan, käy saaristo-

MAJOITTUMINEN

Olemme varanneet kiintiön Radisson SAS Royal Hotel Vaasasta ajalle 12.–13.7.2008. Hinnat: 1hh standard 86 €, 2hh standard 106 €, 2hh standard + lisäv. 123 € Hinnat* sisältävät Super Breakfast -buffetaamiaisen sekä saunan. Mahdollisuus ostaa edullisia lippuja kylpylä-vesipuisto Tropiclandiaan ja/tai huvipuisto Wasalandiaan. Keskusmyyntipalvelun puhelin: 020 1234 700 Sähköposti: reservations.finland@ RadissonSAS.com Mainitkaa ystävällisesti hotellin nimi sekä kiintiötunnus ”UIL” varaus­ ta tehdessänne. *Yllämainitut hinnat ovat voimassa, kun huonevaraus tehdään 26.5. mennessä!

Käy tutustumassa matkailutarjontaan ja majoitusvaihtoehtoihin Vaasan kaupungin matkailusivuilla www.vaasa.fi > Matkailijat.

ASUNTOMESSUT

Vaasan asuntomessut ovat 11.7.– 10.08. ja ne ovat avoinna päivittäin 10.00–18.00. 12.–13.7.välisenä aikana on pää-

UUSI

Insinööri

risteilyllä tai ihailemassa Suomen ensimmäistä maailman luonnonperintökohdetta jne. Asuntomessuilla voit oman valintasi mukaan käydä joko la 12.7. tai su 13.7. Yöpyjille on varattuna hotellihuoneita. Lauantaina 12.7. järjeste-

tään kesäpäivien iltajuhla, missä on tarjolla pientä ohjelmaa, elävää musiikkia ja hyvää ruokaa. Eikun kesäpäiville Vaasaan!

sylipun hinta 12 €/henkilö UIL:n jäsenelle tai pariskunnalle, joista toinen on jäsen (0–6v ilmaiseksi­vanhempien­ seurassa). Näyttämällä UIL:n jäsenkortin saat alennuksen. Perhelippu on normaalihintainen 30 € (sis. 2 aik. + 7–15v lapset). Tule tutustumaan messujen moni­ puoliseen tarjontaan ja laajalti mielen­ kiintoa herättäneisiin uusiin energia­ ratkaisuihin, katso lisää www.vaasa.fi > Asuntomessut.

saan klo 03.30. Yhdensuuntaisen matkan hinta on 10 €/henkilö ja se maksetaan tilille 106530-202006 viim. 18.6.2008 mennessä! Kirjoita viestikenttään esim. ”Bussi Vaasa-Sjoki.

ILTAJUHLA

Tule mukaan iltajuhliin tapaamaan tuttuja ja nauttimaan hyvästä ruuasta ystävien kesken. Juhlaravintola Central sijaitsee vastapäätä Radisson SAS hotellia saman kadun varrella. Iltajuhlan menu on nähtävissä osoitteessa www.uil.fi/kesapaivat Juhliin ilmoittaudutaan osoitteessa uil.kesapaivat@netikka.fi ilmoittamalla osallistujien nimet ja maksamalla omavastuu 20 €/henkilö tilille 106530-202006 viim. 18.6. mennessä! Lapset alle 14v maksutta. Ohjelma: klo 19.00 tilaisuuden avaus, jonka jälkeen tervetuliaispuhe, musiikkiesitys, illallinen ja tanssia elävän musiikin tahdissa! Tilaisuuden jälkeen klo 2.00 lähtee bussi Seinäjoelle ja palaa sieltä Vaa-

Merenkurkun Insinöörit ry Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry

TANGOMARKKINAT JA LÄTTÄHATTU

Iltajuhlan sijaan sinulla on tilaisuus hypätä lättähatun (DM 7 kiskobussi, katso www.haapamaenmuseoveturiyhdistys.fi) kyytiin ja lähteä Seinäjoen tangomarkkinoille nauttimaan tangon taiasta ja tunnelmasta, katso lisää www.tangomarkkinat.fi. UIL ry:n jäsenkortilla alennusta sisäänpääsymaksusta tangokadulle. Lättähattu Vaasan asuntomessuille lähtee Seinäjoelta 12.7.2008 klo 8.40 ja takaisin Seinäjoelle klo 16.10. Tällöin on mahdollisuus lähteä lättähatun kyydissä Sjoelle. Takaisin Vaasaan pääset vaikkapa yöbussilla klo 03.30. Lättähatun matkaan ilmottaudutaan osoitteessa uil.kesapaivat@netikka.fi. Ilmoita selkeästi matkustajien nimet ja se onko kyseessä vaihtoehto a) edestakainen matka, b) matka Sjoki-Vaasa, vai c) matka Vaasa-Sjoki! Edestakaisen matkan hinta 20 € (yhdensuuntainen matka 10 €) maksetaan tilille 106530-202006 viim. 18.6. mennessä! 49


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Matti Ollila 050 1342 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Anu-Leena Arola 040 706 6546 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 palveluaika klo 10–15 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 jasen@uil.fi pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Tuula Oksanen, Emmi Porvari (opintovapaalla 22.8. saakka, sijainen Heidi Hiltunen), Annaassistentti Anne Herne 0201 801 841 Maija Posti, Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki Susanna ­Saarila (äitiyslomalla) 0201 801 803 työnantajaperintä 0201 801 833 Yksityisen sektorin asiamiehet kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 Matti Koskinen 0201 801 846 kehitysasiantuntija Tarja Salmi 0201 801 837 Tomi Seppä 0201 801 844 Juha Simell 0201 801 848 Opiskelija-asiat Björn Wiemers 0201 801 836 Info@iol.fi Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) 0201 801 843 Pekka Hongell 0201 801 830 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 LAKIASIAINYKSIKKÖ assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 työelämän oikeudelliset palvelut kenttäasiamiehet 0206 93 858 Anu Kaasalainen 040 552 7990, lakimiehet@uil.fi Janne Laakso 040 518 0058 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras PALVELUT-YKSIKKÖ työsuhdelakimiehet palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 Maria Harju, Kati Hallikainen, assistentti Heli Heino 0201 801 813 Hanne Salonen, Juha Teerimäki tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 VIESTINTÄYKSIKKÖ järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 0201 801 806 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 0201 801 872 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman Kalevankatu 4, 5. krs 40100 Jyväskylä GSM 040 579 5116

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 Erkki Tuominen, puhelin (09) 477 545431 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin 045 633 1946 www.kuntienteknistenliitto.fi

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877. Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

50


jäsenedut

Huhtikuun ostosvinkki

Kävellen kuntoon kesäksi! Omron Walking style II -askelmittari on kevyt ja tyylikäs apuväline tavoitteelliselle liikkujalle. Voit seurata askelten määrää, kulkemaasi matkaa ja energian kulutustasi sekä kaloreina että poltettuna rasvana. Aerobiset kuntoiluaskeleet tallentuvat, kun hölkkäät tai kävelet ripeästi yhtäjaksoisesti 10 minuuttia. Kaksoisnäyttö ja muistitoiminnot tehostavat Walking Style II:n käyttöä. Omron Walking style 11 -askelmittari toimii housuntaskussa, rintataskussa, kaulanauhassa tai olkalaukussa. Askelmittarissa on 7 päivän muisti, kalorinkulutuksen seuranta, 24 tunnin näytöllä varustettu kello, aerobinen muisti sekä kolmen vuoden takuu Askelmittari sisältää pariston, nipistimellä varustetun kiinnitysnauhan, suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet sekä kaulahihnan ja vyöklipsin. Askelmittarin hinta on 32,45 € + postikulut.

Tilaa ostosvinkki verkkokaupasta! UIL-Puoti tarjoaa kuukauden ostosvinkin, jota mainostetaan Uusi Insinööri -lehdessä jäsenetuja-sivulla. Tuotteen saat nopeiten käyttöösi, kun maksat sen etukäteen verkkopankissa ja noudat sen sitten postista. Haluamme kehittää verkkokaupasta jäsenistöä palvelevan puodin. Otamme mielellämme vastaan kehitysideoita ja palautetta verkkokaupan toimivuudesta. Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme Hel-

singin Itä-Pasilasta osoitteesta Ratavartijankatu 2 A (8. krs). Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna ma–pe klo 9–15. UIL-Puodin tuotteista saa lisätietoa Maria Varvikolta, puh 0201 801 872 tai uil-puoti@uil.fi Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi

Uusi jäsenetu S-Ryhmän hotelliketjulta n S-Ryhmän hotelliketjut tarjoavat UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenille vapaa-ajan majoituksiin kausittain vaihtuvia tarjouksia. Edut koskevat vain niitä hotelle-

UUSI

Insinööri

ja, jotka kullakin kaudella tarjouksessa ovat. Jäsenedut löytyvät liiton jäsensivuilta klikkaamalla oikeassa reunassa olevaa banneria S-Ryhmän edut.

Mainitse hotellivarausta tehdessäsi tästä jäsenedusta ja näytä jäsenkorttisi vastaanotossa kirjoittautuessasi hotelliin sisään.

51


Lisäävoimaa voimaasinun sinun etujesi valvontaan. Lisää valvontaan. Kahden teknisten osaajien liiton yhdistyminen teki Uudesta InsinööriKahden teknisten osaajien liiton yhdistyminen teki Uudesta Insinööriliitosta alan johtavan liiton. Suurempi jäsenmäärä tarkoittaa sanoillemme liitosta alan johtavan liiton. Suurempi jäsenmäärä tarkoittaa sanoillemme suurempaa painoarvoa silloin, kun neuvottelupöydässä on sinun suurempaa painoarvoa silloin, kun neuvottelupöydässä on sinun tulevaisuutesi. tulevaisuutesi. Voit olla huoleti, sillä olet omiesi joukossa. Jäsenistöömme kuuluu Voityliolla huoleti, sillä jotka olet omiesi joukossa. Jäsenistöömme kuuluu 73 000 yksilöä, kaikki tunnemme nimeltä. www.uil.fi yli 73 000 yksilöä, jotka kaikki tunnemme nimeltä. www.uil.fi

Helpompaa huomista Helpompaa huomista

Insinoori-0408-low  

Anu Kaniin kannustaa: 4/2008 UUSI Insinööriksi valmistuva Peter Arnkil ajaa EU-tirkistykset henkilöstön etuja TNS Groupilla Järjestäytyminen...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you