Page 28

OIKEUTTA TEKSTI: Tuomas Oksanen, työsuhdelakimies

Työehtosopimuksella toisin sovittavissa olevia asioita Lomakausi on 2.5.–30.9. välinen aika. Kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12 arkipäivää ylittävää osaa kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Kun taas on aika auringon Vuosiloma, varsinkin sen antaminen ja kuluminen, on kenties useimmin esiin nouseva ja askarruttava kysymys työsuhteen voimassaoloaikana. Palkan ja työajan sitä yleensä tietää, mutta vuosiloman ajankohta liikkuu aina vuodesta ja tilanteesta toiseen.

V

uosiloman suhteen eduskunta on säätänyt sääntöjä sekä oman alan työehtosopimuksessa ja jopa ikiomassa työsopimuksessa saattaa olla määräyksiä aiheesta. Vuosittaisten lomien kertymisestä, antamisesta tai säästämisestä voidaan sopia jotain myös työsuhteen aikana. Vuosilomaa normeeraavana peruskivenä toimii vuosilomalaki. Se on samaan aikaan sekä pakottavaa lainsäädäntöä, työehtosopimuksella toisin sovittavissa olevaa sääntelyä että myös tahdonvaltaista normistoa. PAKOTTAVAA JA TAHDONVALTAISTA

Vuosilomalaissa säädetään sen lähtökohtaisesta pakottavuudesta kirjaamalla, että sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön, jollei tästä laista johdu muuta. Lähtökohtana on, että vuosilomalaki on pakottavaa oikeutta. Työehtosopimustasoisesti vuosilomalaista voidaan kuitenkin poiketa vuosilomalakiin kir28

jatun puolipakottavan normiston perusteella. Säännöksiä ovat esimerkiksi lomakauden ajankohdan määrittelyä tai vuosilomapalkan laskemista ja maksuajankohtaa koskevat pykälät. Lakitekstin tavaaminen ei siis anna tällöin vastausta vuosiloman antamiseen liittyvään kysymykseen, vaan vastaus pitää lukea omaan työsuhteeseensa sovellettavasta työehtosopimuksesta. Laissa on lisäksi myös säännöksiä, jotka mahdollistavat vuosilomalaista poikkeamisen pelkällä työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Tällöin ei ole merkitystä, mitä vuosilomalain lähtökohdat tai työehtosopimuksen kirjaukset antavat vastaukseksi. Esimerkkinä on vaikkapa mahdollisuus vuosiloman jakamiseen ja sen ajankohdasta sopimiseen työsuhteen kestäessä tai vuosiloman säästämisen. Kyse on kaksisuuntaisesta sopimisesta: ilman työnantajan suostumusta tai työntekijän halukkuutta pykälät eivät luonnollisestikaan synny eläväksi ja sovellettavaksi oikeudeksi.

Insinööri 4/2017  

Insinööri-lehden numero 4/2017

Insinööri 4/2017  

Insinööri-lehden numero 4/2017