Page 1

Muuntautumiskyky takaa työnsaannin

4

2015

Työturvallisuus ydinvoimalassa

Inssikerhossa lapsikin oppii

Lavan parketilla kesätansseissa


22

34

10 Sisällys 4/2015 10 14 16 18 20 22 24 26 28 32 34 42 44 46

Kiinalaisia kaivinkoneita Työturvallisuus Fortumilla Raippaa, remmiä ja porkkana Liitto tukena Nokia-fuusiossa Sopeutumiskykyä työelämässä Insinöörikoulutuksen vetovoima Ammattikorkeakoulujen haasteet Koulutus yhdistää pareja Pikkuinssit opettelevat itse Työtaakka voi musertaa Koulutus Australiassa Edustajakokous Etelä-Karjalassa Oululaiset monessa mukana Kesällä tanssitaan lavalla VAKIOT

3 4 9 27 36 38 40 50

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

2

Insinööri luovuttaa verta tuloksellisesti s. 51


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 20.8., 1.10., 12.11., 17.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Työhyvinvoinnissa kaikki voittavat

O

n suorastaan hämmästyttävää, kuinka yliolkaisesti osassa yrityksissä suhtaudutaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Monelle yrittäjälle ja esimiehelle työhyvinvointi tuntuu olevan pelkkä kuluerä, hukkaan heitettyä rahaa, jonka voisi käyttää viisaamminkin. Totuus on kokonaan toinen; useat tutkimukset todistavat, että työhyvinvointiin oikein sijoitettu euro tuottaa itsensä jopa kymmenkertaisesti takaisin. Työhyvinvoinnissa voittava arpa voi osua sekä työntekijän, yrityksen että yhteiskunnan käteen. Jos työpaikalla voidaan hyvin, töihin on mukava tulla ja siellä myös viihdytään. Onnistumisen kokemukset, mahdollisuus kehittyä ja päästä eteenpäin sekä oman työpanoksen arvostaminen auttavat jaksamaan päivästä toiseen paremmin eläkeikään saakka. Yritys puolestaan saa hyvinvoivista työntekijöistään enemmän irti kuin puoliväkisin töitä puurtavista, väsyneistä työn sankareista. Jos asiat ovat viihtyvyyden suhteen työyhteisössä kunnossa, työn jälki paranee, tulosta syntyy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Konkreettisia säästöjä syntyy myös vähenevistä sairauspoissaoloista ja säästöistä työkyvyttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa. Mielenkiintoinen ja turvallinen työsuhde kannustavassa työyhteisössä tuottaa myös yhteiskunnalle varmemmin kuin tällä hetkellä muodikas työajan pidentäminen – toteutetaan se millä tavalla tahansa. Jos työuria aiotaan aidosti ja kestävällä tavalla pidentää, se edellyttää panostusta työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen käskyttämisen ja komentamisen sijaan. Tärkeää on, että jokaisessa yrityksessä ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys ja miten se työyhteisössä syntyy. Ylimmällä johdolla ja lähiesimiehillä on luonnollisesti isompi vastuu hyvästä työilmapiiristä kuin yksittäisellä työntekijällä, mutta työyhteisössä jokaisella on sen ylläpidossa oma roolinsa. Se voi liittyä paitsi esimiesasemaan myös ammatilliseen osaamiseen, sosiaalisiin taitoihin tai vaikka vaan yleiseen välittämiseen lähimmäisten hyvinvoinnista. Työhyvinvointi on ennen kaikkea välittämistä ihmisistä, ei niinkään tuottavuutta ja tulosta mittaavista numeroista. Kyllä ne numerotkin paranevat, jos työn ja tuloksen tekijöillä on asiat kunnossa.

3


BITTIKATTAUS

Minna Virolainen

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Insinööriliitto osallistui Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kanssa Maailma kylässä festivaaleille Helsingissä. Kuvan taikametsä ja koko kolmen teltan kokonaisuus herätteli miettimään, millaisessa todellisuudessa tuotantoketjun häntäpäässä olevat työläiset elävät.

80 %

Insinööriliiton järjestötutkimuksen mukaan jäsenet saavat parhaiten tietoa liiton asioista Insinööri-lehdestä. Tutkimukseen vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä.

Suomen paras kesätyönantaja 2015 -kilpailu käynnistyy Akavan opiskelijat haluaa kiinnittää kilpailulla huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja esimiestaitoihin. Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja.Ehdotuksia voi lähettää syyskuun loppuun asti.

4

Uusi keskusjärjestö -hankkeelle strategia ja nettisivut Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyöhön osallistuneet ammattiliitot päättivät järjestön strategiasta ja tarkensivat hankkeen aikataulua toukokuisessa kokouksessaan. Hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala painottaa, että suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työteossa ja työmarkkinoilla. – Uuden keskusjärjestön toiminta-ajatus on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevaisuudessa. Palkansaajat katsovat eteenpäin ja näkymää työelämästä muokataan kymmenen vuoden päähän. Heikkalan mukaan moniarvoisuus, sitoutumattomuus ja digitalisaation verkottamassa maailmassa kansainvälisyys ovat hankkeen avainsanoja. Keskiössä ovat myös koulutus ja merkityksellinen työ. Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016. Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn 2016. Uuden keskusjärjestön varsinainen toiminta on määrä alkaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyöhön on ilmoittautunut mukaan 49 ammattiliittoa, jotka edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Hankkeen nettisivuilla esitellään hankkeen tarkoitusta, strategiaa, arvoja ja aikataulua. Sivuilla julkaistaan myös uutisia. Lue lisää: www.uusikeskusjarjesto.fi


BITTIKATTAUS

Irtisanomisista ja muista henkilöstövähennyksistä on tullut liukuhihnarutiinia, kertoo Akavan luottamusmiesbarometri. Yksityisen sektorin luottamusmiesten työpaikoista yli 70 prosenttia ja julkisella sektorilla yli 60 prosenttia on sellaisia, joista on kahden viime vuoden aikana vähennetty työntekijöitä. Yksityisellä sektorilla henkilöstövähennysten pääasiallinen syy ovat olleet tuotannollistaloudelliset irtisanomiset. Julkisella sektorilla käytetään niin sanottua luonnollista poistumaa eli eläkkeelle lähteiden tilalle ei palkata uusia eikä määräaikaisuuksia uusita.

Yrityksissä irtisanomiset ja lomautukset vievät suurimman osan luottamusmiesten ajankäytöstä. – Henkilöstövähennyksistä on tullut muutokseen varautumisen automaatti ja tuotannollistaloudellisista irtisanomisista todella helppoa. Käytäntö on, että mitään muita keinoja ei edes yritetä hakea, sanoo johtaja Maria Löfgren Akavasta. Luottamusmiehet eivät ole riittävästi selvillä työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä, vaikka laki velvoittaa työnantajaa antamaan nämä tiedot vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jari Rauhamäki

Luottamusmiesten aika kuluu yt-neuvotteluissa

Muun muassa Microsoftin ja Nokian luottamusmiehet käyttävät paljon aikaa yt-neuvotteluihin, joissa käsitellään irtisanomisia ja lomauttumisia.

Tilaajavastuulakia tiukennetaan

Ohjauspalvelujen saatavuudesta ei ole tarkkaa tietoa Ihmiset joutuvat tekemään elämänsä aikana yhä useampia koulutus- ja uravalintoja. Valintojensa tueksi he tarvitsevat tietoa ja ohjausta. Ely-keskukset ovat vuodesta 2012 alkaen koordinoineet alueidensa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Ely-keskukset ovat edistyneet ohjauspalvelujen koordinoinnissa, mutta ely-alueilla ei ole selvää käsitystä siitä, miten palvelut tavoittavat kansalaiset. – Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja antavat oppilaitokset, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Elykeskusten koordinaatiovastuulla halutaan varmistaa, että kansalai-

KUVAGREDUT

Leppoisaa kesää! sille on tarjolla laadukkaita ja helposti saatavilla olevia ohjauspalveluja eri elämänvaiheissa, valottaa tutkimuskoordinaattori Sakari Saukkonen. Ohjauspalvelujen tuottajat ovat itsenäisiä. Nuorten osalta ohjauspalvelut ovat hyvin saatavilla, mutta aikuisten ohjauspalvelujen toimivuudesta ei ole selvää kokonaiskuvaa. Tulokset perustuvat Valtakunnallinen ohjausalan julkistettuun raporttiin. Tutkimuksessa ohjauspalvelujen toimivuutta arvioivat 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueelle perustettua yhteistyöryhmää.

Lakiuudistus parantaa velvoitteistaan huolehtivien yritysten kilpailunedellytyksiä, edistää työntekijöiden työehtojen toteutumista ja edistää työntekijöiden sosiaaliturvan asianmukaista järjestämistä. Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee koskemaan työterveyshuoltoa. Lisäksi ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden eläketurvasta säädetään yksityiskohtaisesti. Tilaaja voi jatkossa hyödyntää julkista verovelkarekisteriä selvittäessään sopimuskumppanista tarvittavia veronmaksutietoja. Verovelkaisen yrityksen kanssa voi tehdä sopimuksen, mutta verovelan määrä on tällöin selvitettävä sekä arvioitava, onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa. Eläkevakuuttamista koskevista tiedoista lakiin lisätään säännöksiä ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden osalta. Sopimuspuolen on toimitettava tilaajalle selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä ennen työn aloittamista. Vastaavasti tilaajan on varmistettava, että sopimuskumppani ilmoittaa vaaditut tiedot. Laiminlyöntimaksua ja korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Jatkossa laiminlyöntimaksun enimmäismäärä on 20 000 euroa ja korotetun maksun 65 000 euroa. Sanktioiden suuruudessa huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus. Muutokset tilaajavastuulakiin tulevat voimaan syyskuun alussa.

5


BITTIKATTAUS

Uusia innovaatioita palkitaan Teknologia15-messuilla ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Työaikojen täysremontti

T

yöelämän edunvalvonnassa alkaneen vaalikauden yksi tärkeimpiä teemoja on työaikoihin liittyvä täysremontti. Suomalainen työaikalainsäädäntö ja siihen liittyvät järjestelmät ovat jääneet ajasta jälkeen. Työaikasääntelymme periaatteet ovat kotoisin 1960-luvulta, vaikka työtehtävät, teknologia ja markkinat ovat muuttuneet tällä välillä moneen otteeseen. Työajan mittaamisen kulmakivinä ovat yhä työskentely työnantajan osoittamassa kiinteässä paikassa, työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Jälkeenjääneisyyden takia työtä ei mitata totuudenmukaisesti ja oikein. Monilla aloilla työ tehdään nykyään asiakkaalla, matkalla asiakkaalle, kotona tai perinteisesti konttorilla. Sännöllinen matkustaminen on arkea yhä useammalla – ylemmistä toimihenkilöistä yli puolet arvioi työmääränsä liian suureksi viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen mukaan. Kun työskentely tapahtuu oloissa, jotka eivät vastaa vanhentuneen lainsäädännön, se jää myös korvaamatta. Työaikasääntelyn pohjalla on vahva ajatus työsuojelusta. Työaikoja aloitettiin mitata ja seurata siitä syystä, että liian pitkät työajat ja raskas työ olivat terveydelle vaarallisia, joskus jopa kuolemaksi. Vaikka työteon tavat ovat muuttuneet, työaikasuojelun perusperiaatteet eivät ole kadonneet pois. Ihmiset kuormittuvat yhä vaarallisille tasoille liian pitkien työpäivien johdosta. Tarvitsemme suomalaisen työaikaremontin, jossa työaikojen sääntely tuodaan 2000-luvulle nykyisiin työskentelyoloihin. Tähän tarpeeseen ja vaatimukseen on kuulunut ainakin osittaista hyväksyntää; näyttää siltä, että kolmikantaiset keskustelut käynnistetään, kunhan maan hallitus saa työnsä käyntiin. Niin kutsutun yhteiskuntasopimuksen ajatus 100 tunnin vuotuisen työajan lisäämisestä ja sillä saavutettavasta tuottavuuden noususta on torso. Työaikojen pidentäminen ei vaikuta työn tuottavuuteen. Siihen tarvitaan osaamisen kehittämistä ja konkreettisia investointeja. Työajan lisääminen ei lisää yhdenkään tuotteen kysyntää, kotimaassa tai globaalisti.

6

Eläköön automaatio! -palkinto myönnetään automaatioalan innovatiivisesta ratkaisusta. Haku Suomen Automaatioseura ry:n ja Messukeskuksen myöntämään tunnustuspalkintoon on nyt avattu. Voittaja palkitaan Teknologia15-messuilla lokakuussa Messukeskuksessa Helsingissä. Tänä vuonna palkinto myönnetään saavutuksista teollisen internetin tai robotiikan saralla. Palkinnon voi saada uusi kaupallinen tuote, kehitetty menetelmä tai sovellus, ja sen saaja voi olla henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi merkittävästä ja innovatiivisesta automaatioalan ratkaisusta. Palkintosumman, 7000 euroa, lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä ehdotuksen palkinnon saajaksi sähköpostilla 30. elokuuta mennessä osoitteeseen office@automaatioseura.fi. Ehdotukseen pitää liittää yksityiskohtainen selvitys saavutuksista, joiden perusteella tunnustuspalkinnon saajaa ehdotetaan. Palkinto on jaettu aiemmin kaksi kertaa. Edellisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 2013 uuden Ponsse Scorpion harvesterin vakautus- ja levellointijärjestelmän kehitystyöstä. Palkinnon sai Ponsse Oyj:n suomalainen kehittäjäryhmä, joka kokonaisvaltaisesti ja innovatiivisesti hyödynsi automaatiotekniikkaa uuden harvesterin kehityksessä.

Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon 2015 saajaa Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Erityisesti ehdotuksia toivotaan jäsenjärjestöjen yrittäjävaliokunnilta. Ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai yrityksen toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen, yrittäjämyönteisten asenteiden muokkaamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä eettisten arvojen huomioimisen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan 18. syyskuuta mennessä sähköpostilla anu. tuovinen@akava.fi tai Akavan postiosoitteeseen Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä marraskuussa. Lue lisää osoitteessa www.akava.fi/yrittajapalkinto.


BITTIKATTAUS

Parkkipaikka on yksi autoilijan vaaranpaikoista. Ifin kyselytutkimuksen mukaan alle kolmasosa autojen kolhimiseen syyllistyneistä saadaan selville. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 12 prosenttia tietää, miltä oman auton kolhiintuminen parkkipaikalla tuntuu. Eteläisimmässä Suomessa kolhiintumisvahinkoja, kuten muitakin autovahinkoja, sattuu hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Kaskovakuutuksesta korvausta hakeneista vastaajista 32 prosenttia oli hakenut korvausta juuri parkkipaikkakolhujen vuoksi. Kahdessa kolmasosassa parkkipaikalla sattuneista kolhimistapauksista vahingon tekijää ei koskaan saada selville. Vain kolmasosassa kaikista korjauksista maksaja on kolhun aiheuttaja; joka viides korjaus meni auton omistajan omasta pussista ja vajaa puolet auton omistajan kaskosta. Jos kolhun aiheuttaja ei selvinnyt, joka toinen vastaajista jätti kolhun korjaamatta. Kaikista kolhimistapauksista lähes kaksi kolmesta

Thinkstock

Parkkipaikalla kolhivat autoilijat jäävät harvoin kiinni

kuitenkin korjattiin. Jos sattuu itse kolhaisemaan autoa, perinteinen tapa jättää lappu yhteystie-

Asiakashyvitykset alentavat työeläkemaksua Työeläkeyhtiöt voivat antaa asiakashyvityksiä eli työeläkemaksusta alennusta asiakkaina oleville työnantajille. Alennuksesta hyötyvät myös työntekijät omassa maksussaan. Työeläkeyhtiön antama asiakashyvitys riippuu työeläkeyhtiön vakavaraisuudesta, toiminnan tehokkuudesta ja sijoitustoiminnan tuotoista. Vakuutusmaksujen määrittelyyn liittyy olennaisesti turvaavuusperiaate, josta säädetään vakuutusyhtiölaissa. Turvaavuusperiaatteen mukaan työeläkevakuutusmaksu pitää määritellä turvaavasti siten, että vakuutusmaksut ja sijoitustuotot riittävät vakuutettujen etujen turvaamiseen tulevaisuudessa. Työntekijän eläkelaissa todetaan, että työnantajalla on oikeus osuuteen vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä. Asiakkaille myönnettävät alennukset kuuluvat yleisesti ottaen vakuutustoimintaan. Asiakashyvitykset näkyvät jo vuosittaista yksityisalojen keskimääräistä työeläkemaksua määritettäessä. Tämän vuoden keskimääräinen työeläkemaksu olisi ollut 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi ilman asiakashyvityksiä.

toineen auton ikkunaan toimii ja viestii kolhitun ajoneuvon omistajalle tapahtuneesta mokasta.

Suosituin loma-aika on heinäkuu Työnantajan on annettava kesäloma lomakautena, joka alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Insinööriliiton toukokuisessa uutiskirjeessä kysyttiin, mihin kuukauteen vastaajienkesäloma enimmäkseen ajoittuu. Ehdoton enemmistö viettää lomaa heinäkuussa, jolloin lomailee 61 prosenttia 2 228 vastaajasta. Seuraavaksi suosituin lomakuu on elokuu, joka on Keski- ja Etelä-Euroopassa suosituinta loma-aikaa. Joka kymmenennen vuosiloma ajoittuu useammalle eri kuukaudelle. Kaikilla ei ole lomaa tänä kesänä; vastaajista kuudella prosentilla ei ole lomaa.

13 % elokuu

61 %

10 %

heinäkuu

useammalle eri kuukaudelle

8% kesäkuu

6% ei ole kesälomaa

2%

touko- tai syyskuu 7


ILMOITUS


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Hallitusohjelma valmis, maassa kaikki hyvin?

E

nnen vaaleja uuden hallituksen muodostaneet puolueet hehkuttivat sopimista, konsensusta ja kolmikantaa. Hallitusohjelma ei kuitenkaan näytä ihan tältä, vaan pikemminkin tylyltä sanelulta, yhteiskuntasopimuksen sisältö jopa uhkailulta. Jos ammattiliitot eivät suostu sopimaan ankarista sopeutuksista edustettaviensa, palkansaajien ja työttömien osalta, kaikki joutuvat kärsimään vielä enemmän. Esitys on aivan uudenlainen malli sopimisesta. Hallitus viestittää, että kaikkien on osallistuttava talkoisiin, jotta kilpailukyky saadaan paremmalle tolalle kuin keskeisissä kilpailijamaissamme Ruotsissa ja Saksassa. Viesti ei kuitenkaan osu ihan maaliin, kun kaikkein raskaimman osuuden talkoista joutuvat kantamaan nuoret, opiskelijat, lapsiperheet, työttömät ja eläkeläiset. Ryhmä on jo valmiiksi kaiken heikommassa asemassa. Insinööriliitto teki hyvissä ajoin omat hallitusohjelmatavoitteensa ja lobbasi niitä aktiivisesti. Hallitusohjelmaan niistä tarttui useita. Hallitus panostaa harmaan talouden torjuntaan 150 miljoonaa euroa. Harmaan talouden torjunta pitäisi olla kaikkien lakeja noudattavien tahojen ykköstavoitteita. Sen totaalinen kitkeminen saattaisi jopa yksistään ratkaista valtion talouden alijäämän. Energiaomavaraisuuden lisääminen niin, että Suomi on täysin öljyriippumaton maa vuonna 2030, on kunnianhimoinen tavoite. Hallitus lupaa, että sen toimesta teollisuudelle ei lisätä uusia

rasitteita. Tämä on Insinööriliiton tavoitteiden mukaista. Hallituksen päätöstä leikata koulutuksesta 600 miljoonaa jo päätettyjen 1,5 miljardin leikkausten lisäksi on vaikea ymmärtää. Koulutuksesta leikkaaminen on leikkaus suoraan tulevaisuudesta. Työajan pidennys tuottavuuden lisäämiskeinona on todella kyseenalainen. Toteutuessaan se aiheuttaisi viiden prosentin tuottavuusloikan sijaan todennäköisesti jopa negatiivisen tulosloikan. Näin uskon, sillä jos yritys ei investoi uusiin tuotteisiin, vaan ainoastaan pidentää henkilöstönsä työaikaa eli laskee heidän palkkaansa, säästö houkuttelee varmasti vähentämään väkeä samassa suhteessa. Kysymys siis kuuluu, kuinka paljon työttömyys lisääntyy, jos työaikaa lisätään. Hetki kannattaa miettiä, miten mahtaisi käydä, jos temppu tehtäisiin päinvastoin eli työaikaa lyhennettäisiin. Ei kuulosta kovin trendikkäältä, mutta se saattaisi jopa pienentää työttömyyttä ja lisätä tuottavuutta. Saataisiinko näin bruttokansantuote jälleen kasvuun ja yritykset tuottamaan enemmän? Työttömyys vähenisi ja työntekijät jaksaisivat paremmin ja olisivat motivoituneempia ja tuottavampia. Suosittelisin tähän rohkeaan kokeiluun lähtemistä vaikka kolmen vuoden määräajaksi, jonka jälkeen tulokset arvioitaisiin. Tulokset saattaisivat olla yllättäviä ja vielä myönteisellä tavalla. Ilman työllisten määrän kasvua on turha kuvitella talouden tervehtyvän. Leikkaukset vaan hyydyttävät talouden.

9


Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan kilpailukykyisestä aihiosta voi muokata sopivan tuotteen uusille markkinoille. Walpella on kokeillut kaivinkoneiden kehittämistä. ››

Kiinalaiskoneet kääntyvät suomalaiseen makuun TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Rami Marjamäki

10


Walpellan tehdassalissa viimeistell채채n kiinalaisia kaivinkoneita. Esimerkiksi ne maalataan ja tekniikkaa muutetaan eurooppalaisia vaatimuksia vastaaviksi. Vasemmalta Mikko Puttonen, Harri Huttunen ja Anni Reunanen.

11


Mikko Puttonen perää sähköisen oppimisen hyödyntämistä ammattikorkeakouluissa sekä niiden tarjoamissa täydennyskoulutuksissa.

12

T

oimitusjohtaja Mikko Puttonen pohti, mitä suomalaiselle teollisuudelle ja sen viennille voi tehdä. Hän käänsikin pohdinnan toisin päin, kuinka tarjota apua ulkomaalaisille, jotka haluavat tulla eurooppalaisille markkinoille. Siitä lähti ajatus, jota selvitettiin Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin opiskelijoiden kanssa, useilla eri markkinoilla ja tuoteaihioilla. – Kiina ja kaivinkoneet jäivät pussin pohjalle erilaisten analyysien jälkeen. Kaivinkoneita ja muita maanrakennukseen liittyviä koneita valmistava Sunward valittiin yhteistyökumppaniksi yli 70 kiinalaisyrityksen joukosta. Perusteena olivat yrityksen muita valmiimpi tuote sekä johdon ja omistajien kyvykkyys. – Sundward haluaa olla lähellä asiakasta ja heidän eurooppalaisia asiakkaita, Puttonen kertoo. Myös Walpellalla on kokemusta maanrakennuskoneiden rakentamista. Se ei halua

kilpailla kumppaneiden kanssa, vaan jatkaa tuotantoketjua eteenpäin ja toimia samoilla markkinoilla. VIIMEISTELY EUROOPAN MARKKINOILLE

Sunwardin kaivinkoneet valmistetaan Kiinassa ja tuodaan Suomeen viimeisteltäviksi. Viidennes koneiden valmistuksesta tehdään Tampereella; ne muokataan paremmin eurooppalaisille markkinoille sopiviksi. Parantelua vaativat esimerkiksi hydrauliikka, hyttien varustelu ja moottorien päästöt. Nyt Suomessa viimeisteltävät koneet ovat pieniä, ja niitä on kaupattu ennenkin täällä. Ensi vuonna Walpella aikoo ottaa valikoimiin myös isompia kaivinkoneita, joita on tarkoitus viimeistellä Valkeakoskella. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Puttosen mukaan kiinalaisilla on kova motivaatio tehdä kauppaa. – Jos koneet menevät kaupaksi, kaikki muut asiat on ratkaistavissa. Koko prosessi kesti vuoden verran ideasta toteutukseen.


REKRYTOINTEJA AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Walpellan pääkonttori on Valkeakoskella. Yrityksellä on hyvät suhteet HAMKin paikalliseen kampukseen; neljän vuoden historiansa aikana se on palkannut kahdeksan oppilaitoksesta valmistunutta insinööriä. Anni Reunanen ja Harri Huttunen ovat olleet talossa pari, kolme vuotta. Valkeakosken yksikön verstaspäällikkönä työskentelevän Reunasen tehtäviin kuuluu työnjohto sekä avustaminen hankinnoissa ja tuotannon suunnittelussa. Hän arvostaa sitä, että on saanut tehdä erilaisia töitä; lähes kaikkea, mitä yrityksen toimintaan kuuluu. – Täällä ei ole lokeroitumista. Esimerkiksi isommassa yrityksessä pitää odottaa, että toinen tekee oman osansa ennen kuin itse voi tehdä oman osuutensa, Reunanen sanoo. Huttunen työskentelee tuotannonsuunnittelijana. Hän hoitaa muun muassa asiakasyrityksen Kiinan toimiston asiakkuutta. Se on erityisen mielekästä, sillä vaihto-opiskelijana Kiinassa hän tutustui maahan ja sen kulttuuriin. Työkieli on toki englanti, joka sekin vahvistui insinöörikoulutuksen englanninkielisellä linjalla.

Kun linkittää vanhaa kokemusta ja tuoretta tietoa, saadaan parhaassa tapauksessa luotua uutta. – On huono tilanne, jos työntekijät eivät ymmärrä toinen toisiaan. Yritykselle tulee kalliiksi, jos menee kaksi vuotta ennen kuin tulokas ja konkari löytävät toisensa. Vuoden alusta Puttonen on toiminut HAMKin hallituksen jäsenenä. Ammattikorkeakoulumaailma on kehittynyt paljon, vaikka vieläkin sillä on omat haasteensa, esimerkiksi valtakunnallisesti liian suuri määrä oppilaitoksia. – Suomessa tarvitaan amk-insinöörien työpanosta. Tekemisen draivia pitäisi kerryttää opintojen aikana ja tuoda sitä työpaikoille. Puttosen mielestä yksityiskohtien osaamista tärkeämpää on asenne sekä halu ja valmius oppia uutta. Yksityiskohtaista tietoa opiskelija tarvitsee lähinnä itseluottamuksen kasvattamiseen.

”Konkarit ja tulokkaat heti yhteistyöhön.”

Anni Reunanen pitää esimiestyöstä. Osalla alaisista kesti lämmetä ajatukseen, että samanikäinen nainen on heidän esimiehensä.

TEORIAN PÄÄLLE KÄYTÄNTÖÄ

Huttusella ja Reunasella on hyvin muistissa työelämään siirtyminen. Vaikka opetus ammattikorkeakoulussa on työelämälähtöistä, tuotantotalouden opinnot ovat teoreettisia. Vastavalmistuneella on työssä tarvittava peruspohja, mutta käytännössä joutuu opettelemaan paljon siihen päälle. Kumpikin sai alussa riittävästi perehdytystä, mutta eri tavoin. Reunanen perehtyi itse opiskellen, mikä on hänelle toimiva tapa. – Minulle ei jää mitään päähän, jos toinen selittää ja näyttää, miten tehdään, Reunanen selventää. Huttusta neuvottiin ja näytettiin vierestä, kuinka toimia. Kun hän vaihtoi tehtävää, perehdytys ei ollut yhtä perusteellista. – Katsottiin kai, että olen ollut talossa jo niin kauan, tuotannonsuunnittelija hymähtää. ASENNEKASVATUSTA PUOLIN JA TOISIN

Mikko Puttonen on seurannut vastavalmistuneiden ja konkarien maailman kohtaamista työpaikalla. Nuorilla voi olla suuret odotukset eikä vielä realistista näkemystä käytännön asioihin. Pitkään töissä olleet osaavat mielestään työt eivätkä näe, että ulkopuolelta voi tulla uusia ideoita ja näkökulmia. Puttonen toivoo, että vastavalmistuneet osaisivat arvostaa oikealla tavalla kokemusta ja pitkän linjan ammattilaiset uusia ajatuksia. 13


Fortumilla työskentelee useita työsuojelupäälliköitä eri yksiköissä. Ilkka Hännikäisen työmaana on Loviisan ydinvoimala.

Työturvallisuudesta ei tingitä Fortumilla TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

Työtapaturmien estäminen on helpompaa kuin vahinkojen korjaaminen. Fortumilla työturvallisuusohjeita noudattavat niin henkilökunta kuin urakoitsijat. Töistä halutaan päästä terveenä kotiin.

14


E

nergiayhtiö Fortumin Loviisan ydinvoimalassa työsuojeluasiat kuuluvat kaikille. Esimies vastaa alaisensa perehdyttämisestä työsuojeluasioihin ja työntekijöiden vastuulla on noudattaa työturvallisuusohjeita. Henkilökuntaa kannustetaan myös raportoimaan havaitsemistaan vaaratilanteista. Loviisan ydinvoimalassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä Ilkka Hännikäinen kertoo, että yhtiön henkilökunta suhtautuu vakavasti työturvallisuusohjeisiin. Henkilöstön keskuudessa vallitsee ymmärrys siitä, että ohjeita noudattamalla voidaan estää työtapaturmia. Ihmisten asenteissa työturvallisuutta kohtaan on tapahtunut myönteistä kehittymistä. Vielä parikymmentä vuotta sitten myös voimalaitoksen henkilöstön keskuudessa oli yksittäisiä ihmisiä, joiden mielestä koville jätkille ei satu työtapaturmia. – Työtapaturmat sattuvat aina ihmiselle. Työssään vakavasti loukkaantunut joutuu elämään tapahtuneen kanssa loppuikänsä. Työturvallisuusohjeet on laadittu työntekijän parhaaksi, Hännikäinen muistuttaa. Hän kertoo tekevänsä hyvää yhteistyötä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Molemmilla on yhteinen halu kehittää turvallista työympäristöä.

korkealla työskentelyyn sekä nosto- ja siirtotöiden turvallisuuteen. Loviisan yksikössä on melko vähän työtapaturmia. Ydinvoimalassa työskentelee noin 520 fortumilaista; heistä keskimäärin kahdesta kolmeen henkilöä on joutunut olemaan enemmän kuin yhden päivän sairauslomalla työtapaturman takia viimeisen viiden vuoden aikana. Tänä vuonna ei ole vielä tapahtunut työtapaturmaa, joka olisi johtanut työntekijän sairauspoissaoloon.

”Työtä on tehtävä turvallisesti.” Fortumin työmaalla toimii myös urakoitsijoita, joilta vaaditaan työturvallisuusohjeiden noudattamista ja työvälineiden tarkistamista ja hyväksyttämistä. Tarkistamattomia työvälineitä ei käytetä Fortumin työmaalla. – Joidenkin pienten yritysten on joskus vaikea ymmärtää vaatimuksia, mutta työturvallisuudesta ei tingitä urakoitsijoidenkaan kohdalla, Hännikäinen sanoo. TYÖNTEKIJÖITÄ PITÄÄ KUUNNELLA

KOMPASTUMISIA TYÖMAALLA

Loviisan ydinvoimalassa työsuojeluhaasteet ovat samanlaisia kuin muuallakin teollisuudessa. Tyypillisimmät työtapaturmat liittyvät kompastumisiin ja liukastumisiin, kun työntekijät kulkevat työmaalla. Ydinvoimalassa säteilyriskin vaara on toki olemassa ja tämä otetaan huomioon työsuojelussa. Tänä vuonna Loviisan voimalaitoksella kiinnitetään erityisen paljon huomiota aloitus- ja lopetuspalavereihin,

Fortumilla laadittiin vuosi sitten uudet ohjeistukset suojavarusteiden käytöstä. Turvakenkien ja kypärän lisäksi henkilökunnan pitää käyttää pitkälahkeisia ja paloa jatkamattomia työvaatteita sekä suojalaseja työskennellessään ja kulkiessaan tuotantotiloissa. Tämä ohjeistus aiheutti kysymyksiä, sillä lämpiminä kesäpäivinä täysissä suojavarusteissa on kuuma. Hännikäisen mukaan pitkälahkeiset suojavaatteet ovat kuitenkin tarpeen.

Esimerkiksi viime kesänä työntekijä sai pienen palovamman paljaan ihon koskiessa kuumaan putkeen haalarin hihan ja hanskan väliin jääneestä kohdasta. Paras keino kannustaa työntekijöitä kiinnostumaan työsuojelusta on kysellä ja kuunnella heidän mielipiteitään. – Jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Kun työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, he myös noudattavat työturvallisuusohjeita, Hännikäinen sanoo. VALTUUTETUSTA PÄÄLLIKÖKSI

Kiinnostus ja aloitteellisuus johtavat usein mielenkiintoisiin tehtäviin. Näin kävi myös Hännikäiselle, kun hän yli kaksikymmentä vuotta sitten vasta taloon tulleena esitti työsuojeluun liittyviä kehitysideoita esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulla. Häntä pyydettiin asettumaan ehdolle työsuojeluvaltuutetuksi ja luottamustoimi kesti peräti 18 vuotta. Muutama vuosi sitten Hännikäinen valittiin työsuojeluasiantuntijan tehtäviin, joista hän siirtyi nykyiseen pestiinsä. Työsuojelupäällikkönä Hännikäinen on tekemisissä kaikkien työturvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa Loviisan ydinvoimalassa. Mahdollisuuksien mukaan hän osallistuu työmaaprojektien palavereihin, kun asialistalla on työsuojeluun liittyvät kysymykset. Päivittäisiin tehtäviin kuuluu myös työsuojeluohjeistusten kirjoittamista, kouluttamista, kulkulupiin liittyvien työturvallisuuskoulutusten hyväksymisiä ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Toisinaan hän selvittelee työlupiin liittyviä asioita tai työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä aluehallintoviranomaisten kanssa.

15


Toukokuussa keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset tekiv채t hallitusohjelmaa valtion juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingiss채.

Raippaa, remmi채 ja porkkana

TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies KUVA: Annika Rauhala

16


Juha Sipilän hallituksen ohjelman tekemisessä huomion sai sen tekotapa, jota pääministeri johti prosessikaavionsa avulla. Järjestelmälliseltä vaikuttanut tapa keräsi kiitosta. Ohjelma on kuitenkin sellainen paketti, että tekotapa on jo unohtunut kaikilta.

H

allitus pyrkii tasapainottamaan Suomen talouden. Tavoitteena on velkaantumisen taittaminen vaalikauden loppuun mennessä ja velanoton lopettaminen muutamaa vuotta myöhemmin. Valtion menoja leikataan vähintään neljällä miljardilla eurolla hallituskaudella. Leikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea lapsiin, nuoriin, opiskelijoihin, eläkeläisiin sekä asumiseen ja koulutukseen. Suurimmat säästöt otetaan poistamalla lapsilisät ja opintotuki indeksistä sekä jäädyttämällä muita. Myös korkeakoulujen rahoituksesta säästetään. Vastineeksi toteutetaan tuloveron inflaatiotarkistukset, nostetaan kotitalousvähennystä ja jatketaan solidaarisuusveroa. Myös yrittäjille tulee pieniä verohelpotuksia. Kotimainen ostovoima ei kasva. TARJOUS, JOSTA EI VOI KIELTÄYTYÄ?

Hallitus tarjoaa työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimusta, jonka pääasiallinen tarkoitus on laskea yksikkötyökustannuksia viisi prosenttia. Kyse on palkkojen alentamisesta, joka ilmeisesti pyritään tekemään työaikaa pidentämällä. Jos tarjoukseen ei suostuta, hallitus sekä leikkaa lisää menoja että korottaa veroja. Hallituksen neuvottelutaktiikka johtaa muun muassa lapsilisien leikkaamiseen, eläkkeiden indek-

sien jäädyttämiseen ja vuorotteluvapaan lakkauttamiseen. Vastapainoksi tarjotaan miljardin euron tuloveron alennuspakettia. Näistä lähtökohdista on vaikea käydä aitoa neuvottelua. KASVUN EVÄÄT

Suomi on kuitenkin tarkoitus saada kasvuun. Budjetin peruslinja on voimakkaasti leikkaava, joten kasvu ei voi löytyä kotimaisen ostovoiman kautta. Hallitus sitoutuukin siihen, että teollisuuden kustannukset eivät kasva. Osana hallitusohjelmaa on investointipaketti, kooltaan 1,6 miljardia euroa. Siitä 600 miljoonaa käytetään korjausvelan kaventamiseen tienpidossa. Se on hyvä avaus edellisten hallitusten päästettyä korjausvelan räjähtämään.

”Koeaikaa uhkaa pidennys.”

Myös sote ja kuntauudistuksilla yritetään luoda rakenteellisen kasvun eväitä. HYVÄSTIT YLEISSITOVUUDELLE

Ohjelmaan on kirjattu nippu työelämän muuttamiseen tähtääviä toimia. Näistä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa esitys lokakuun puoleen väliin mennessä. Paikallisen sopimisen laajentaminen on kirjattu siten, että hallitus haluaa laajentaa sopimista tavalla, joka merkitsee yleissitovuuden loppua. Koska jo nyt paikallisesti voidaan sopia paljon, kyse lienee halusta alittaa työehtosopimusten taso merkittävästi. Muita merkittäviä työelämän muutoksia ohjelmassa ovat koeajan pidentäminen ja alle vuoden mittaisten määräaikaisten työsuhteiden teko ilman perusteita. Lisäksi irtisanomisten jälkeistä takaisinottovelvoitetta halutaan lieventää ja pitkiin, yli viiden viikon lomiin halutaan sairauslomatapauksissa karenssi. Myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan ja vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään. KOHTI UUTTA KASVUA?

Miljardi käytetään hallituksen kärkihankkeisiin vielä määrittelemättömällä tavalla. Hankkeita ovat muun muassa biotalous, kotimainen energia, koulutus ja digitalisaatio. Lisäksi yliopistoja ja julkisia rahastoja pääomitetaan muun omaisuuden myyntituloilla. Oikein käytettynä hankkeista saadaan vipuvarsi vientivetoiseen kasvuun. Toisaalta sekä Tekesin että Suomen Akatemian tukia leikataan ja strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK:t, lakkautetaan. Myös t&k-menoja siis karsitaan. Kasvua haetaan myös sääntelyä karsimalla ja innovatiivisia hankintoja edistämällä. Kauppojen aukioloja vapautetaan ja isojen teollisten hankkeiden lupien saamiseen luodaan kiirehtimiskaista.

Leikkaus- ja korotustoimet toteutetaan siinäkin tapauksessa, että talouskasvu loisi budjettiin pelivaraa. Mahdollinen liikkumavara suunnataan velanmaksuun. Tässä olisi voinut käyttää toisenlaistakin harkintaa, kun lainaraha on niin halpaa kuin nyt. Koulutus- ja elinkeinopoliittiset leikkaukset ovat joka tapauksessa myrkkyä tulevaisuuden kasvulle. Saattaa olla, että ne kompensoidaan strategisilla kärkihankkeilla. Toisaalta suomalainen koulutus- ja innovaatiojärjestelmä on ollut varsin toimiva. Hallituksen ohjelma tarjoaa raippaa; se haluaa pakottaa suomalaiset töihin. Myös remmi on käytössä; lihaa kiristetään ja kuritetaan monesta kohdasta. Lopuksi nenän edessä killuu myös yksinäinen porkkana: lupaus tulevasta kasvusta.

17


Edunvalvonta ylittää kansalliset rajat TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Benoit Tessier /Lehtikuva/Reuters

Nokian yritysjärjestely voi poikia suomalaisille uusia insinöörityöpaikkoja pitkän ajan kuluessa.

V

erkkolaitteita valmistava Nokia yhdistyy ensi vuonna ranskalaisen kilpailijansa Alcatel-Lucentin kanssa. Nokialla on yli 61 000 työntekijää 140 maassa ja Alcatel-Lucentilla yli 52 000 työntekijää 130 maassa. Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko näkee myönteisenä, että Nokia haluaa kasvaa omalla bisnesalueellaan ja sitä kautta saavuttaa uutta liiketoimintaa sekä uusia asiakkaita. – Merkittävintä on se, että Nokia vahvistaa asemaansa maailman johtavana verkkojen toimittajana ja verkkolaitteiden valmistajana. Pidemmälle aikavälillä sen pitäisi tuoda Suomeenkin hyvää ja toivottavasti jopa lisää työpaikkoja, Kokko arvioi. Hänen mukaansa suomalaiset insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt 18

ovat hinta-laadultaan hyviä työntekijöitä kansainvälisessä vertailussa, minkä tähden yritykset haluavat tulla tänne. Lisäksi Suomen vahvuutena on tuotekehitys ja tutkimus, korkean osaamisen työpaikat. – Tuotannon työpaikkoja tuskin syntyy paljon lisää, valitettavasti. SUOMEN INTRESSIT ON TURVATTAVA

Fuusiotilanteissa yrityksissä on usein päällekkäisiä tehtäviä, joita vähennetään. Kokko toivoo, että karsintaa tehdään liiketaloudellisilla perusteilla eikä poliittisilla sopimuksilla. – Jos ranskalainen valtio-omistaja noin kolmen prosentin omistusosuudella on sopinut Nokian kanssa, ettei Ranskasta vähennetä, niin Suomen uuden elinkeinoministerin pitää pyrkiä samaan, Kokko vaatii. – Elinkeinoministerin on neuvoteltava Nokian kanssa, miten Suomessakin voidaan estää ainakin laajamittaiset henkilöstövähentämiset. Jos niitä tulee, irtisanotuille on löydettävä uutta työtä. Fuusion toteutumiseen on vielä

pitkä matka. Insinööriliitto suurimpana YTN:n jäsenliittona on kuitenkin jo asiassa aloitteellinen ja aktiivinen. Kokon mukaan suunnitelmissa on ottaa yhteyttä ranskalaiseen ja amerikkalaiseen ay-liikkeeseen yhteistyössä Nokian kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. – Tärkeintä on eri maiden liittojen yhteistyö, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen koko globaalin työyhteisön kannalta. JÄSENTEN ASIAT OTETTU HUOMIOON

Fuusiouutisen julkaisemisesta on vasta tovi, joten ei vielä tiedetä, mihin kaikkeen se tulee vaikuttamaan. Liitto kuitenkin seuraa tilannetta koko ajan. Jos fuusioon liittyvät asiat askarruttaa mieltä, kannattaa olla yhteydessä liittoon. YTN järjestää tilaisuuksia asiasta myöhemmin. Niihin kannattaa tulla paikalle. – Henkilökohtainen aktiivisuus on tärkeätä tällaisissa tilanteissa sekä oman itsensä että kaikkien työkaverien kannalta, Kokko painottaa.


ILMOITUS


Sopeutumiskykyinen selviää työmarkkinoilla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala

Juho Äännevaaran päivittäinen neljän tunnin työmatka vaihtui sopivan mittaiseen pyöräilylenkkiin kodin ja työpaikan välillä.

V

iime syyskuusta lähtien tietotekniikan insinööri Juho Äännevaara on työskennellyt projektiinsinöörinä Gemalto Oy:ssä Vantaalla. Yritys on toiminut tällä nimellä kahdeksan vuotta, mutta sillä on pitkä historia. Suomen Pankin setelipaino perustettiin vuonna 1885 ja neljännesvuosisadan se ehti toimia Setec Oy:nä ennen nykyistä nimeä. – Olen joka paikan höylä. Tehtaan seinien sisäpuolella tapahtuva toiminta on leikkikenttäni, Äännevaara kuvailee. Prosessin kehityksessä työskentelee muutama henkilö hänen lisäkseen. Osalla tiimiläisistä on pitkä työura talossa. – Gemaltolla on myönteinen haaste kehittyä tuotantoluvuissa, mikä tarkoittaa vaatimuksia uuteen tekniikkaan. Tuomme tuotantoon uusia laitteita, jotka valjastetaan tuotantokoneistoon sopivaksi, Äännevaara kertoo. – Täällä on ollut hyvällä tasolla ymmärrys tuotantolaitteista ja tekniikasta, mutta prosesseihini ja ihmisten osaamiseen sekä ohjaamiseen halutaan lisää panosta. Kun nykyinen pesti laitettiin hakuun, esimies haki lean-osaamista. Sitä Äännevaaralla on edellisten työpaikkojen peruna. Parhaillaan Äännevaara on lainassa isossa projektissa laatuosastolla; hän keskittyy kaikkeen muuhun kuin mitä varsinainen toimenkuva sisältää. 20

KEHITYSTEHTÄVÄT SAMANLAISIA

Gemalto valmistaa esimerkiksi erilaisia huipputeknologiaa vaativia passeja sekä henkilö-, ajo- ja yrityskortteja. – Itselleni digitaalinen turvallisuus ja turvapainotekniikka ovat uusia toimialoja. Tuttuakin on paljon, Äännevaara toteaa. – On teollisuuden ala mikä tahansa samat lainalaisuudet pitävät. Jotain tulee taloon sisään ja jotain lähtee toisesta päästä ulos. Välillä tapahtuvat asiat voivat olla hyvinkin erilaisia. Jos osaa kehittää tiettyä prosessia, osaa insinöörin mielestä kehittää muitakin, kun ei ajattele liikaa itse tuotetta. KAHDEKSAN VUOTTA NOKIALLA

Opintojen loppusuoralla Äännevaara sai vakinaisen työpaikan Nokialta Salosta. Kesät hän oli jo työskennellyt talossa. Vakinaistamisen jälkeen hän arveli, ettei tule tekemään talossa yhtä pitkää työuraa kuin osa kollegoista, joilla oli vuosikymmenten kokemus. Äännevaara keräsi eri tehtävissä kaiken opin, mitä Nokia pystyi tarjoamaan. Jo silloin oli ajatuksena, että prosessi- ja laadunkehitystehtävät tulevat olemaan mukana. – Laskin, että kahdeksan vuoden aikana meillä oli kahdeksat yt-neuvottelut. Joka kerta tuli uusi päällikkö tai tiimi. Pari vuotta sitten oli aika lähteä vapaaehtoisesti, tukipaketin kanssa. Se oli hyppy tuntemattomaan. – Aika kultaa muistot. Nokia oli hyvä koulu, näin jälkeenpäin ajateltuna. Opin todella paljon, sillä tuotan-

totekniset ratkaisut ja koulutus olivat korkealla tasolla. Äännevaara seuraa nykyään Nokian taloudellista tilannetta, mutta ei enää tuotteita. PITKIÄ TYÖNHAKUPROSESSEJA

Aika ilman töitä kesti viisi kuukautta, keväästä syksyyn. Äännevaara arvioi tehneensä tuolloin 75 hakemusta. Syksyllä työnhaku natsasi, ja hän sai paikan sisäisen logistiikan asiantuntijatehtävissä Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa. – Kun aloitin, talossa tehtiin muutamia kymmeniä autoja päivässä. Vuoden kuluttua autoja tehtiin kymmenkertainen määrä. Uudenkaupungin vetovoima oli yllättävän suuri, sillä samassa tiimissä ja muuallakin tehtaalla näkyi tuttuja kasvoja Salosta. Pitkät työmatkat alkoivat kuluttaa; viikossa ajomatkoihin meni parikymmentä tuntia. Oma aika jäi vähiin eikä perheellekään ollut aikaa riittävästi. Rahaakin kului paljon, kun julkiset liikenneyhteydet eivät toimineet. Koko perhe muutti keväällä Salosta Espooseen, ja kummallakin puolisolla on työpaikka pyöräilymatkan päässä. Juho Äännevaara on ollut työmarkkinoilla 10 vuotta. Hänen mielestään 10 vuoden ura yhdessä yrityksessä on nykyään pitkä eikä hän oleta sellaista omalle kohdalleen. – Työelämässä pitää ottaa vastaan, se mitä tulee ja koettaa soveltaa aiemmin oppimaa. Sopeutumiskyvylle on tarvetta.


Juho Äännevaara käyttää valkoista työtakkia kuten muutkin tuotannossa työskentelevät. Yhtenäinen pukeutuminen on yksi osa korkean turvatason ympäristön vaatimuksia. 21


I nsinöörikoulutuksen vetovoima kasvaa TEKSTI: Petteri Alanko, viestintäpäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tarja Gromov, tiedotus- ja markkinointipäällikkö, Vaasan ammattikorkeakoulu KUVAT: Riku Jokinen

Tämän kevään yhteishaussa varmistettiin jälleen Suomen kilpailukyvyn säilymistä: yli 13 000 hakijaa tavoitteli opintopaikkaa yli 150 insinöörin tutkintoon johtavasta koulutuksesta, 21:stä eri ammattikorkeakoulusta.

22

K

iinnostus insinööriopintoja kohtaan on kasvanut takavuosien tasosta eikä tutkimusten mukaan kasvu ei ole laantumassa. Taloustutkimuksen tekemän Korkeakoulujen imago -raportin mukaan tekniikan ja liikenteen alan koulutus nousi ammattikorkeakoulujen kiinnostavimmaksi koulutusalaksi, kun asiaa kysyttiin alle 30-vuotiailta suomalaisilta.

Neljän viime vuoden aikana kiinnostus on kasvanut jopa yli 25 prosenttia. Edellisinä vuosina kärkipaikkaa on pitänyt sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Valtaosa Suomen kasvualoista liittyykin kiinteästi teknisen osaamisen vahvistamiseen ja sen kytkemiseen muihin aloihin, esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluihin. – Opetushallitus esittääkin tekniikan alan koulutuspaikkojen lisäystä vuodelle 2020, kertoo Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle.


Kevään yhteishaussa insinöörikoulutuksen vetovoimaisin ala oli rakentamisen ja talotekniikan koulutus.

TIETOTEKNIIKKA KIINNOSTAA

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n julkaiseman Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan tekniikan aloja mahtuu niin eniten kuin vähitenkin kiinnostavien valintojen joukkoon. Tekniikan aloista kiinnostavimmaksi nousee tietotekniikka. Listan häntäpäässä sen sijaan ovat muun muassa metallien jalostus ja energia-ala. Tietotekniikan houkuttelevuuden korkea taso on linjassa digitalisaation ja teollisen internetin megatrendien kanssa. – Tietotekniikan hyödyntäminen lisääntyy kaikilla yhteiskunnan aloilla ja avaa aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, todetaan Teknologiateollisuuden arviossa insinöörikoulutuksen avainkysymyksistä. PALKKA EI OLE TÄRKEIN KRITEERI

Nuoren kiinnostus eri aloja kohtaan muodostuu monen tekijän summana. Esimerkiksi arvio eri alojen palkkatasoista ei suoraan vaikuta alan kiinnostavuuteen, selviää Kun koulu loppuu -tutkimuksesta. Tekniikan aloista parhaiten palkatuksi arvioidaan teknologiateollisuus, joka ei kuitenkaan nouse kiinnostavuudessaan listan kärkipäähän. Sen sijaan kiinnostavimmaksi tekniikan alaksi noussut tietotekniikka ei nouse kärkipäähän palkkatasoa arvioitaessa, mutta työllisyysnäkymiin suhtaudutaan tietotekniikan osalta myönteisesti. Savonia-ammattikorkeakoulussa tietotekniikan insinööriksi opiskeleva Manu Ilvonen on tutkimuksen kanssa samaa mieltä tietotekniikan työllisyystilanteesta. – Omalla kohdallani tärkeässä roolissa oli se, että tein harjoittelun oman alani yritykseen. Sain sitä kautta näyttää osaamistani jo opintojen aikana, Ilvonen sanoo. Hän kertoo työllistyneensä kyseiseen yritykseen jo ennen valmistumistaan.

Vaikka tekniikasta kiinnostuneiden tyttöjen määrä on kasvanut, vain kuutisen prosenttia insinööriopintoihin hakeneistaoli tänä keväänä naisia.

TEKNIIKKAA IHMISELTÄ IHMISELLE

Tämänkin kevään yhteishaussa on nähtävissä insinöörikoulutuksen miesvaltaisuus, sillä hakijoista vain noin joka kuudes on nainen. Kevään haun vetovoimaisin tekniikan alan koulutus on niin ikään miesvaltaisella alalla, kun Metropolia Ammattikorkeakoulun talotekniikan monimuotokoulutuksen 30 aloituspaikkaa tavoittelee lähes 240 ensisijaista hakijaa. Insinöörikoulutuksen ytimessä säilyy jatkossakin tekniikan erityisosaaminen, mutta yhä enemmän painoarvoa saavat myös inhimillisem-

mät tekijät. Niitä ovat muun muassa kansainvälisen, vastuullisen, kestävän kehityksen ja itsensä johtamisen asenteiden omaksuminen opintojen aikana. Työelämän toive ja vastaavasti haaste opetukselle on, että nämä osaalueet sisällytetään opintokokonaisuuksiin erillisten kurssien sijaan. Samaan tulokseen tultiin alkuvuonna pidetyssä Inssiforumissa, jossa käytyjen paneelikeskustelujen mukaan Suomi saadaan nousuun insinöörien perusosaamisen lisäksi vuorovaikutustaidoilla, yrittäjyydellä ja joustavilla toimintatavoilla. 23


Hannu Siren puhui joustavien opintopolkujen ja korkeakoulujen yhteistyön merkityksestä.

Muuttuva maailma haastaa ammattikorkeakoulut TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

Ammattikorkeakouluilla on paljon innovaatioosaamista, jota yritykset voivat hyödyntää. 24


Ammattikorkeakouluilla on hyvää ja monipuolista osaamista innovaatiotoiminnasta ja ne pystyvät auttamaan pk-yrityksiä. – Nyt jos koskaan ammattikorkeakoulujen kannattaa tarttua tähän tilaisuuteen, koska yhteistyökumppanuus hyödyttää usein molempia osapuolia.

– Vain ne korkeakoulut, jotka tarjoavat hyvää ja laadukasta opetusta pärjäävät kilpailussa. Opiskelijoiden ja yritysten kokemusten myötä kulkee tieto hyvistä korkeakouluista, Sirén arvioi Tampereella järjestetyillä AMKpäivillä. MUUTOKSEN MUKANA

JOUSTAVUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ

Sirén kannustaa ammattikorkeakouluja verkostoitumaan ja tiivistämään keskinäistä yhteistyötään. Samalla hän peräänkuuluttaa joustavia opintopolkuja, joiden myötä opiskelijat voisivat valita opintoja toisesta korkeakoulusta. Tällä hetkellä yhteistyö ammattikorkeakoulujen kesken on vielä liian hajanaista.

”Menestys edellyttää laatua.”

S

uomalaisen korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa. – Ammattikorkeakoulujen on tärkeä panostaa profiilinsa kirkastamiseen ja suunnattava resurssinsa vahvimmille osaamisaluilleen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastonjohtaja Hannu Sirén. Hänen mukaansa korkeakoulujen on määriteltävä tarkemmin keihäänkärkensä sekä uskallettava luopua kannattamattomista ja heikoimmista toiminnoistaan. Kaikkien ammattikorkeakoulujen ei tarvitse tarjota samoja koulutusohjelmia, vaan niiden on tärkeää keskittyä vahvuusalueisiinsa. Alueelliset tarpeet ja resurssit on syytä pitää mielessä koulutustarjontaa suunnitellessa. Sirénin mielestä Suomessa vallitsee yksimielisyys siitä, että yritysten innovaatiotoimintaa pitää vahvistaa. Uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä lähinnä pk-yrityksiin, joilla on mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen, mutta ne tarvitsevat usein ulkopuolista apua.

Sirénin mukaan korkeakoulujen menetys on kiinni muun muassa osaavasta ja sitoutuneesta henkilökunnasta ja motivoituneista opiskelijoista. Menestyvän ammattikorkeakoulujen omaispiirteisiin kuuluvat pitkäjänteinen strategiatyö ja laatuun panostaminen, henkilöstön ja korkeakouluyhteisön osallistuminen päätöksentekoon ja strategiatyötön. Korkeakoulun kokonaisvaltainen kehittäminen eli kyky yhdistää opetuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja aluekehityksen näkökulmat ovat edellytyksiä tulevaisuudessa pärjäämiselle. AITOA KANSAINVÄLISTYMISTÄ

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen kansainvälistyminen ei ole Sirenin mielestä vielä riittävällä tasolla. Kansainvälistyminen ei ole pelkästään sitä, että houkutellaan pieniin yksiköihin kansainvälisiä opiskelijoita. Sen sijaan korkeakoulujen on pystyttävä houkuttelemaan ulkomailta huippuopettajia ja -opiskelijoita sekä tekemään opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvää yhteistyötä kansainvälisesti menestyneiden korkeakoulujen kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuun mielestä nopeasti muuttuvassa ja kilpailukeskeisessä työelämässä tuottavuus ja kiire eivät sovi yhteen. Joensuu kehottaa niin yrityksiä, korkeakouluja ja yksilöitä pysymään muutoksen aallonharjalla ja tarkastelemaan toimintaansa ja osaamistaan kriittisesti. Mitä hitaammin toimintaympäristön muutokseen yritykset ja korkeakoulut reagoivat, sitä kovemman hinnan ne maksavat. Joensuun mukaan olemme nähneet vasta pintaraapaisun siitä, miten digitalisaatio muuttaa maailmaa. Keinoäly, robotit ja digitalisointi ravisuttavat työelämää, sillä niiden myötä lähes puolet ammateista häviää kahdenkymmenessä vuodessa. Samaan aikaan syntyy kuitenkin uusia työpaikkoja esimerkiksi palvelusektorille. Digitalisaation johdosta harva vastavalmistunut työntekijä voi kuvitella jäävänsä eläkkeelle nykyisestä ammatistaan. Elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa entisestään, kun jatkuvalle osaamisen kehittämiselle on entistä suurempaa tarvetta. – Tulevaisuudessa työelämän uuteen normaalitilaan sisältyy vaihtelevia tehtäviä ja erilaisia jaksoja, kuten työllisyys-, yrittäjyys, kouluttautumis- ja ehkä myös latautumisjaksoja. Digitalisaatio edellyttää jatkossa entistä parempia sosiaalisia taitoja, joita pitää pystyä opettamaan ja harjoittelemaan kaikilla eri koulutustasoilla. Opetusteemat ja -metodit joutuvat myös suureen remonttiin digitalisaation myötä. Joensuun mielestä monialaosaamista hyödynnetään liian vähän korkeakouluissa ja työelämässä. Eri sektoreiden osaamista pitää pystyä yhdistämään uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. – Innovaatioiden luomisen suurin este on asiantuntija itse, Joensuu huokaa. 25


Suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan ansiosta puolison valitseminen samalta koulutustasolta on harvinaisempaa kuin muualla Euroopassa.

Sama koulutustaso

tukee liiton kestävyyttä TEKSTI: Kirsi Tamminen

Suomalaisilla on taipumus valita puoliso, jolla on samantasoinen koulutustausta kuin itsellä. Syynä on esimerkiksi se, että ihmiset tapaavat eniten samantasoisesti koulutettuja.

P

uolisoiden koulutusaste avo- tai avioliitossa on tärkeämpi kuin perhetausta. Samankaltainen koulutus vaikuttaa sekä liittojen alkamiseen että niiden pysyvyyteen. Elina Mäenpään vastikään tarkistetusta väitöstutkimuksesta ilmenee, että sama koulutustaso pienentää parien eroriskiä etenkin korkeasti koulutetuilla.

26

Suomessa puolisoiden väliset suuret koulutuserot ovat hyvin harvinaisia. Mäenpää jakaa koulutusluokat neljään: perus-, keski-, alempi korkea- ja ylempi korkea-aste. Yhdeksällä kymmenestä pariskunnasta on korkeintaan yhden asteen koulutusero. Mäenpää vertaili 1950- ja 1970-luvuilla syntyneiden naisten puolisovalintaa. Parissa vuosikymmenessä muutosta ei juuri ollut. Todennä-

köisesti puolison valinta kohdistuu samantasoisesti koulutettuun kuin aiemminkin. Koulutusryhmien välillä oli kuitenkin pientä eroa; vähemmän koulutettujen valinta omasta ryhmästä lisääntyi, kun taas korkeasti koulutettujen valinta väheni. Jos koulutustasot eroavat, yleensä nainen on korkeammin koulutettu. Se johtuu muun muassa naisten yleisesti korkeammasta koulutustasosta. Miehet valitsevat harvemmin vähemmän koulutetun puolison. Mäenpään tutkimus pohjaa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon, joka sisältää 15 000 Suomessa syntyneiden puolisoiden solmimaa avo- tai avioliittoa.


KOLUMNI

PERHETAUSTAN VAIKUTUS VÄHÄISTÄ

Lapsuuden perheen samankaltaisuudella on tutkimuksen mukaan vähän merkitystä liiton pysyvyyteen. Vain maataloustaustaisen ja ylemmästä toimihenkilöperheestä tulevan parin liitto päättyy muita todennäköisemmin eroon. – Puolison valitseminen omasta ryhmästä on merkki statusryhmien sosiaalisesta sulkeutuneisuudesta, Mäenpää sanoo. Hänen mukaansa ilmiö johtaa myös hyvä- ja huono-osaisuuden kasautumiseen perheissä. Samalla se kasvattaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta perheiden välillä, kun vähiten koulutettujen ryhmään kuuluvien liitossa pitää tulla toimeen kahden ihmisen pienillä tuloilla. VAIN VAIMOSTA TULI INSINÖÖRI

Rambollilla työskentelevä suunnittelija Tarja Niemelin on korkeammin koulutettu kuin hänen miehensä, malliveistäjä Joni Korpi. Niemelin työskentelee ylemmän toimihenkilön tehtävissä ja puoliso työntekijätehtävissä. Pariskunta tapasi yhteisten ystävien kautta teini-ikäisinä parikymmentä vuotta sitten, joten koulutuseroa heillä ei silloin ollut. Ja vielä vuosituhannen alussa näytti siltä, että koulutustaso pysyykin samana. Kumpikin aloitti lukion jälkeen insinööriopinnot; mies opiskeli elektroniikkaa, nainen kemia- ja ympäristötekniikkaa. Korven opintojen alkuun osui elektroniikkabuumi ja jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita soiteltiin töihin. Korpikin opiskeli ja työskenteli samaan aikaan, mutta pian työt imaisivat kuitenkin mennessään. Samoihin aikoihin hänelle alkoi hahmottua, että elektroniikka ei olekaan hänen alansa. – Jonilla ei ollut halua tehdä opintoja loppuun. Hän lopetti opinnot suunnilleen puolessa välissä eikä sen jälkeen ole opiskellut, Niemelin muistelee. Hänelle oli itsestään selvää, että kun opinnot oli aloittanut, paperitkin piti ottaa ulos. – Aihe oli kiinnostava. Opintojen myötä hahmottui, mitä kaikkea mahdollisuuksia on, kun valmistuu. Niemelinillä on insinöörin tutkinto, mutta hänen mielestään puoliso on enemmän insinööri kuin hän itse. Koulutustaustalla ei ole merkitystä heidän liitolle. – Meillä arjen suuret suuntaviivat ja toiveet ovat kohdanneet. Ne ovat tärkeämpi perusta pitkälle liitolle kuin insinööriopinnot, Niemelin tähdentää.

Johanna Kinnunen puheenjohtaja, Kuopion Insinöörit

Työelämäpainotteinen vai tiedepohjainen korkeakoulutus

O

len seurannut huolestuneena keskustelua duaalimallin romuttavasta korkeakoulutuksen toteuttamisesta. Miksi halutaan yhdistää työelämäpainotteinen sekä tiedepohjainen koulutus? Pitäisi keskittyä laadun eikä rakenteellisten uudistusten kehittämiseen. Entä ne alueet joissa on ammattikorkeakoulu, mutta ei yliopistoa? Kun opiskelin ammattikorkeakoulussa insinööriksi, koin hyödyllisenä harjoittelut ja käytännönläheisyyden, joita yliopistossa opiskellessani puuttui. Yliopiston tehtävänä on edistää tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluu huomioida työelämälähtöiset tarpeet opetuksessa. Kieliopinnot jouduin suorittamaan korkeakouluissa erikseen, joten niin sanotun virkamiesruotsin tein kahteen kertaan kuin myös englannin ja äidinkielen opinnot. Matemaattisten aineiden osalta ero näkyy selvimmin kaavojen käytössä. Ammattikorkeakoulussa uskotaan taulukkokirjan kaavoihin ja yliopistossa todistetaan ensin kaavan oikeellisuus. Insinöörit esittävät asiat lyhyesti ja ytimekkäästi; siihen ei kuulu turhan proosan viljely. Toisaalla tuloksen ympärille tarvitaan kauniita lauseita. En koe järkevänä korkeakoulutuksen yhdistämistä, mutta joidenkin toimintojen yhdistämisen kyllä. Oppilaitoksissa tarjotaan kirjastopalvelut ja ravintolapalvelut, joiden yhdistämisellä voisi hyötyjä saavuttaa. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus valita erilaisia opintoväyliä. Yliopistoon ovat oikeutettuja hakemaan ylioppilaat sekä vähintään kolmivuotisen ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on tutkintoja, joiden kesto on alle kolme vuotta. Molemmille korkeakouluille on tulevaisuudessa tarvetta, mutta erillisinä. Toivottavasti päättäjätkin ymmärtävät ajoissa, että yhteiskunnassa tarvitaan sekä työelämäpainotteisen että tiedepohjaisen korkeakoulutuksen saaneita.

27


P ikkuinsinöörit o  ppivat i tse tekemällä TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Mari Männistö

Samu Kallio ja Kusti Salakari tutkivat eri metallien lämmönjohtavuutta.

Alakoululaisten tiedekerhossa tehdään itse ja yhdessä insinööriopiskelijoiden kanssa.

28

P

araisten Nilsbyn koulun teknisen työn luokassa on syntymässä vene. Nelosluokkalaiset Sylvia Kenttä, Joakim Hakalax ja Loviisa Leivo rakentavat telakallaan aluksen runkoa kennolevyjen ja kuumaliiman avulla. Sopiva sähkömoottori ja propelli on katsottu jo valmiiksi. – Tämä on kivaa. Saa rakentaa jotain eikä tarvitse olla koulukirjojen ääressä, Hakalax kommentoi. Toisella työpisteellä parin metrin päässä ollaan samoissa puuhissa. Siellä

rakentajat haluaisivat antaa alukselleen nimen Titanic. Opettaja Sammy Järnström pohtii, onko nimessä hyvä karma – veneitä kun on tarkoitus uittaa meren rannassa ihan oikeasti. Kolmosluokkalaiset availevat puolestaan pahvilaatikkoja, joissa on pieniä reikiä. He selvittävät, kumpi on voittanut keväisen juoksukilpailun kohti aurinkoa: auringonkukan vai herneen siemen. – Herneen verso 28 cm, auringonkukka 14 cm. Herne voitti, Emmastiina Sainio julistaa tarkistusmittausten jälkeen.


”Jokaisen humanistin sisällä asuu pieni insinööri.”

INSINÖÖRIOPISKELIJAT MUKANA

Olemme seuraamassa alakoululaisten Pikkuinsinöörit-tiedekerhon kokoontumista. Turun ammattikorkeakoulun opettaja Maria Leivo kertoo, että kaikki lähti siitä, kun hän teki lastensa kanssa kotona pieniä tieteellisiä kokeita ja demonstroi esimerkiksi soodan käyttäytymistä vedessä. Lapset olivat sitä mieltä, että heidän kaverinsakin pitäisivät puuhista. – Soitin kouluun ja tarjouduin järjestämään lapsille kerran viikossa kokoontuvan tiedekerhon. Ensimmäisen vuoden jälkeen yhteistyömalli laajentui. Pikkuinsinöörit saa nykyään rahoitusta Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä. Kerhon toimintaa dokumentoidaan, jotta muutkin koulut voivat ammentaa siitä vinkkejä. Pikkuinsinöörin rinnalla työskentelee säännöllisesti myös Turun ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoita. – Opiskelijat ovat pitäneet esimerkiksi oppitunteja lapsille ja opettajille. He ovat valmistaneet täällä myös opinnäytetöitä, erilaisia kemiaan ja fysiikkaan liittyviä demonstraatioita.

Julius Kangas pitää tarkkuutta vaativasta työstä.

›› 29


KONKREETTISESTA ABSTRAKTIIN

Jenna-Julia Ylikoski, Jesse Kanerva, pikkuinsinööritoiminnan äiti Maria Leivo, Matilda Tulla ja Siiri Kalliola ovat uuden haasteen edessä. Tehtävänä on mallintaa käärmeen luuranko narun ja paperin avulla.

Sylvia Kenttä ja Joakim Hakalax rakentavat veneen runkoa.

Pikkuinsinöörit lähtevät liikkeelle konkreettisista asioista ja tekemällä itse; näin avataan abstraktejakin ilmiöitä. – Lähestymistapa on erilainen kuin koulumaailmassa yleensä. Se vaatii myös opettajalta uudenlaista ajattelua. Mutta tulokulma sopii lapsille erittäin hyvin ja se tarjoaa hyvää vastapainoa koulun muulle arjelle, Järnström miettii. Leivon mielestä koulun opettajat ovat ottaneet ulkopuoliset toimijat ja uudenlaiset tuulet mainiosti vastaan. – Olen vakaasti sitä mieltä, että jokaisen humanistinkin sisällä asuu pieni insinööri. Vaan onko katalana ajatuksena kasvattaa kerholaisista ihan oikeita insinöörejä? – Siihen me tietysti tähdätään, Leivo velmuilee. SAIPPUAA PINTAJÄNNITYKSEEN

Nyt tekniseen luokkaan ovat saapuneet kuutosluokkalaiset. Samu Kallion ja Kusti Salakarin ryhmässä selvitetään saippuan vaikutusta pintajännitykseen. Ennen empiirisiä kokeita hajaääniä saa teoria, että saippua puhdistaa pintajännityksen. Kuutosluokkalaiset pohtivat myös sitä, minkälaisia ovat tulevaisuuden autot. He ovat lähes yhtä mieltä siitä, että tulevaisuuden autot lentävät ja ovat luontoystävällisiä. Pieni kysely 3-6. luokkalaisten parissa paljastaa, että pikkuinsinööreistä tulee isona muun muassa eläintenhoitajia, opettajia ja johtajia. Kuutosluokkalainen Kasimir Hakalax haluaa koneinsinööriksi: – Meillä on kotona paljon moottorisahoja. Niitä on kiva purkaa ja puhdistaa. Pikkuinsinöörit kertovat, että isot insinöörit rakentavat taloja ja suunnittelevat puhelimia. Insinöörit myös piirtävät paljon ja tekevät suunnitelmia. – Insinöörit rakentaa Apolloja, nelosluokkalainen John Blomqvist tietää. 30


ILMOITUS


Työtaakka voi musertaa neurootikon TEKSTI: Kirsi Tamminen PIIRROS: Markku Haapaniemi

Kovasti stressaava saa usein työt hyvin hoidettua, mutta saattaa sairastua kuormituksen seurauksena.

P

ersoonallisuus vaikuttaa siihen, miten henkilö kokee työympäristön vaatimukset ja hallinnan sekä vaikuttaa siihen, miten hän kokee omat ponnistuksensa työssä ja niistä saatavat palkkiot. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Maria Törnroosin mielestä kaikkia persoonallisuuksia tarvitaan. – Tarvitaan myös tukitoimia, jos joku persoonallisuuden piirre johtaa huonovointisuuteen työyhteisössä. Voidaan esimerkiksi vähentää työtaakkaa tai tarjota terapiaa, jossa yritetään muuttaa ajattelutapoja. Persoonallisuuspiirteistä neuroottisuus lisää Törnroosin tutkimusten mukaan kokemusta työstressistä. Usein temperamentti ja persoonallisuus näkyvät uusissa tilanteissa; niissä hyvin neuroottisen henkilön huono stressinsietokyky tulee herkästi esiin. Stressin kokemista on hyvä ehkäistä, sillä työkuormitus kasvattaa kyynisiä asenteita, jotka lisäävät masennuksen riskiä. Kielteisten persoonallisuuspiirteiden on lisäksi todettu olevan yhteydessä moneen somaattiseen sairauteen kuten sydän- ja verisuonitauteihin.

32

– Persoonallisuus ei ole ainoa toimintaa määrittelevä piirre, vaan siihen liittyvät esimerkiksi aikaisemmat kokemukset, kulttuuri ja sosiaaliset suhteet, Törnroos muistuttaa. Neuroottinen voi oppia selviytymiskeinoja, jotka auttavat häntä jatkossa. Törnroosin tutkimuksen koehenkilöt olivat 24–50-vuotiaita työssäkäyviä, jotka edustavat kattavasti suomalaista ammattirakennetta.

PERSOONALLISUUS ON MONINAINEN

Viisi suurta persoonallisuuspiirrettä ovat avoimuus, neuroottisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus ja ulospäin suuntautuneisuus. Ihmisen persoonallisuus koostuu kaikista piirteistä. Hyvin neuroottinen saattaa olla myös hyvin tunnollinen, mikä voi jossain tilanteissa suojata stressiltä. Kun taas jos ihmisen persoonallisuus on sekoitus korkeasta neuroottisuudesta ja matalasta tunnollisuudesta tai ma-


Virkisty lomalla đƫ A.'!%*0Aƫ(+)((ƫ+*ƫ,(101ƫ05®/0Aċ A.'!%*0A (+)(( +* ,(101 05®/0A đđƫ +/ƫ05®//Aƫ+*ƫ!,A'+$0%Čƫ,+$

+/ 05®//A +* !,A'+$0%Č ,+$ %%ƫ(+)*ƫ(1//Čƫ)%0Aƫ2+%0ƫ%0/!ƫ0!$ (+) Aƫ*%%((!ƫ0%ƫ)%0Aƫ%+0ƫ '!.0+ƫ,+)+((!ƫ(+)*ƫ&A('!!*ċƫ*+$ '!.0+ ,+)+((! (+)* &A('!!*ċ *+$ ƫ*!ƫ/!*ƫ&A('!!*ċƫ đƫ +/ƫ05®/%0ƫ,5®.%2A0ƫ,AA//AČƫ'%.&+%0ƫ*!ƫ5(®/ƫ&ƫ1*+$

+/ 05®/%0 ,5®.%2A0 ,AA//AČ '%.&+%0 ƫ(+)*ƫ&'/%ċ

mikä neuroottisilta puuttuu. Samalla kun tunnollinen tekee paljon töitä, hän pystyy hallitsemaan ja organisoimaan työtään. Avoin ihminen on mielikuvituksellinen ja avoin uusille kokemuksille. Hän ei pelkää tehdä uusia asioita; arvomaailmaan kuuluu suvaitsevaisuus. Myös sovinnollinen on suvaitsevainen ja myös hän luo myönteistä ilmapiiriä ympärilleen. Sovinnollisuuteen kuuluvat lisäksi epäitsekkyys ja auttamishaluisuus. LAAJA NÄKEMYS TYÖSTRESSIIN

talasta ulospäin suuntautuneisuudesta, kokemus työkuormituksesta voi olla hyvinkin voimakas. Valtaosa ihmisistä sijoittuu piirteiden keskivaiheille; vain muutama prosentti on esimerkiksi todella neuroottinen tai ei lainkaan neuroottinen. Neuroottisella on taipumusta ahdistuneisuuteen, kielteisiin tunnetiloihin sekä itsesyyttelyyn, jos jokin menee väärin. Hänellä on alhainen stressinsietokyky ja huoli tulevaisuudesta.

Muut persoonallisuuspiirteet suojaavat työstressiltä. Mitä korkeampi niiden taso on, sitä alhaisempi on kuormituksen kokemus. Ulospäin suuntautuneisuus suojaa voimakkaimmin työstressiltä, sillä hän käyttää parhaita selviytymiskeinoja. Hän luo myönteistä fiilistä työyhteisöön ja saa tukea työkavereilta, joka myös suojaa. Tunnollisuuteen kuuluu itsekuri ja määrätietoisuus, luotettavuus sekä kyky hallita impulsseja,

– Aikaisemmin työstressimalleja tai -kyselyjä on kehitetty mittaaman pelkästään työympäristöä ja mitä siinä tapahtuu. Oma tutkimukseni suuntautui persoonallisuuden vaikutukseen stressiin ja sen kokemiseen, Törnroos sanoo. Hänen mielestään työpaikoilla ei kannata suinpäin ryhtyä isoihin muutoksiin, jos työstressikyselyt osoittavat kuormitusta. Apua pitää suunnata heihin, joilla on runsaasti työtaakkaa; ensin on selvitettävä, johtuuko työstressi ympäristöstä vai kaipaako työntekijä tukitoimia itselleen. – On hedelmällistä kuulla yksittäisiä ihmisiä eikä ajatella koko työyhteisöä massana. Työnantaja voi toki auttaa koko yhteisöä tukemalla kaikkien hyvinvointia esimerkiksi oikeudenmukaisella johtamisella. Myös jokaisella on vastuu tunnistaa persoonallisuutensa piirteitä tai taipumuksia esimerkiksi kielteisiin tunnetiloihin, ja hakea niihin tarvittaessa apua. Maria Törnroosin mielestä rekrytoijien ei pidä hyljeksiä neuroottisia ihmisiä; he eivät ole huonoja työntekijöitä, vaan heillä on korkeampi alttius stressille. – Maailma tarvitsee myös neuroottisia, koska he saavat työt tehtyä. Neuroottisuus ei ole hyväksi heille itselleen, koska he voivat sairastua. 33


Virolainen opettaja Sergei Eljaste vetää 3D-mallinnustuntia.

K  oulutus Australiassa TEKSTI ja KUVAT: Immo Kortelainen, ylempi amk-insinööri

Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskeleva kirjoittaja tutustui keväällä australialaiseen tekniseen koulutukseen.

34

K

oulutusjärjestelmä Australian Melbournessa on pääasiassa samantapaista kuin Euroopassa. Neljävuotiaat aloittavat esikoulussa. Peruskoulutuksen jälkeen vaihtoehtoina on joko ammatillinen koulutus tai akateemiseen koulutukseen suuntaava koulutus. Oppivelvollisuus Melbournessa kestää kuudesta ikävuodesta 17 vuoteen. Erona suomalaiseen koulutukseen on koulutuksen maksullisuus opiskelijalle. Julkinen peruskoulutus Melbournessa on yleensä ilmaista. Silti opiskelijaa pyydetään maksamaan vapaaehtoinen opintomaksu jokaisesta opintovuodesta. Yksityisen puolen koulutus on maksullista perus-

koulutuksesta alkaen. Ammatillisen ja ylemmän koulutuksen australialainen maksaa koulutuksensa lainalla ja kansainvälinen opiskelija maksaa sen ennen kuin aloittaa opintonsa. Paikallisen opiskelijan opintolainan takaisinmaksu alkaa opiskelijan valmistuttua, kun opiskelijan tulot ylittävät maksamiseen edellyttävän tason. Oppilaitokset ovat laajentaneet koulutustarjontaansa. Aiemmin pelkästään joko ammatillista koulusta tai korkeakoulusta antaneet oppilaitokset tarjoavat nyt molempia koulutusasteita. Etä- ja verkko-opetus yliopistoissa ovat hyvin yleistä; joissakin yliopistoissa jopa neljännes opiskelijoista opiskelee tutkintoa verkkoopetuksena.


Talonrakennuksen ammatillisen koulutuksen verstaassa on sisätiloihin rakennettu todellisen tuntuinen oppimisympäristö.

Valtakunnallisten koulutusmäärätavoitteiden myötä koulujen koko on kasvanut viime vuosina. Vierailemissani kouluissa opiskelijamäärät ovat kasvaneet huomattavasti, joissakin jopa kaksinkertaistuneet viimeisen noin 10 vuoden aikana. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus Melbournen korkeakouluissa oli viime vuonna keskimäärin 30 prosenttia. Kansainvälisistä opiskelijoista suurin osa on lähtöisin Aasiasta, lähinnä Kiinasta ja Intiasta. ERILAISIA KOULUTUSVÄYLIÄ

Perusopetuksen opiskelija voi valita ammatillisen koulutuspolun viimeisinä kouluvuosina. Tällöin oppilas käy päivän viikossa ammatillisessa koulutuksessa, joka on nimeltään Vocational Education and Training VET. VET toimii myös reittinä opiskelijalle varsinaiseen ammatillisen koulutuksen Technical and Further Education TAFE -kouluun. Ammatillista koulutusta annetaan lähinnä TAFE-kouluissa. VET-koulutuksen aikana hankitut opintopisteet on mahdollista siirtää seuraavalle kouluasteelle. Insinöörikoulutus (bachelor) annetaan yliopistoissa, joista monet ovat olleet aiemmin polyteknisiä kouluja ja sen jälkeen teknologiayliopistoja. Nykyisin ne toimivat pelkän yliopiston nimellä. Yliopistoihin hakeutuminen tapahtuu joko suoraan peruskoulutuksen tai TAFE-koulutuksen jälkeen.

PERINTEISIÄ OPETUSMENETELMIÄ

Opettaminen yliopistoissa on hyvin perinteistä; opettaja on tiedon tuoja. Oppilaiden edistymistä seurataan viikoittaisilla testeillä ja kokeilla. Opetuksen tasoa kouluissa seuraa seuraa Engineers Australia. Engineers Australia arvioi koulutusta vastaavasti kuin opetushallitus Suomessa, teollisuuden ja insinöörikoulutuksen näkökulmasta viiden vuoden akkreditointijaksoissa. Se myös vaikuttaa siihen, mitä aiheita opiskelijoille opetetaan sekä miten ja millaisilla kokeilla opiskelijoiden tietotasoa testataan. Engineers Australia pisteyttää yliopistot. Pisteytyksellä on suora vaikutus yliopistojen suosioon ja lukukausimaksuihin. Eri aineiden opetuksessa käytetään yleisesti luentoja, joiden pitäjinä toimivat professorit. Luentojen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua tutorials tunneille, joilla luennoitsijat tai apuopettajat opettavat mahdollisimman käytännönläheisten esimerkkien avulla luentojen teorian. OPETTAJILLA ERILAISIA VAATIMUKSIA

Vaatimuksena opettajilla on joko ammattialueen sertifikaatti, insinöörin tutkinto tai tohtorin tutkinto, koulutustasosta riippuen. Ammattipätevyyden lisäksi vaatimuksena voi olla myös pedagoginen pätevyys ja alasta riippuen kolmesta kahdeksaan vuoden työkokemusvaatimus. Ammatillisen koulutuksen opettajan vaatimuksena on sertifikaatti tai

insinöörin tutkinto. Lisäksi ammattikoulun opettajan vaatimuksena on paikallinen pedagoginen koulutus ja arviointi -sertifikaatti. Yliopistoilla opettajan koulutusvaatimuksena on professorin tutkinto. Lisäksi opettajalle on hyödyksi, jos hän on suorittanut yhden kurssin neljästä mahdollisesta koulutus- ja arviointiopinnoista. Joissakin erityistapauksissa yliopisto-opettajalla voi olla professoria alempi tutkinto, ylempi korkeakoulututkinto. Tutor-opettajat ovat yleensä nuorempia tohtoreita tai tohtoriopiskelijoita, jotka eivät välttämättä luennoi, mutta toimivat apuopettajina tutorointitunneilla.

Vierailuoppilaitokset Holmesglen Institute đƫ ,AA/%//ƫ ƫ Ĩ!$*%(ƫ * ƫ 1.0$!.ƫ 10%+*ĩ đƫĆĀƫĀĀĀƫ+,%/'!(%&  ƫ*%2!./%05 đƫ5(%+,%/0+Čƫ&+//ƫ+*ƫ)5®/ƫ ġ'+1(101/0 đƫĉĀƫĀĀĀƫ+,%/'!(%& 3%*1.*!ƫ*%2!./%05 đƫ5(%+,%/0+Čƫ&+//ƫ)5®/ƫġ'+1(101/0 đƫĆĀƫĀĀĀƫ+,%/'!(%& !'%*ƫ*%2!./%05 đƫ5(%+,%/0+ đƫĆĀƫĀĀĀƫ+,%/'!(%&Čƫ&+%/0ƫāăƫĀĀĀƫ+,%/ġ '!(%&ƫ2!.''+ġ+,%**+%//

ăĆ


OIKEUTTA TEKSTI: Niina Suvanto, työsuhdelakimies

L

akimiehet Insinööriliitossa käsittelevät vuosittain satoja työsuhteeseen liittyviä riitaasioita, joista vain pieni osa päätyy tuomioistuimeen asti. Hyvin suuri osa sovitaan työnantajan tai entisen työnantajan kanssa tavalla tai toisella. Joissakin tapauksissa työnantaja myöntyy liiton kantaan heti; joissakin on käytävä pidempää keskustelua. Osa asioista on jätettävä, koska asian selvittelyssä ei ole löytynyt riittävästi näyttöä työnantajan lainvastaisesta menettelystä. Työnantaja on siis saattanut toimia väärin, mutta todisteita ei yksinkertaisesti löydy. Joskus asiaa selvittämään pyytänyt jäsen voi toki itse todeta, ettei ole halukas viemään asiaa eteenpäin. Tämäkin voi olla henkilön itsensä kannalta hyvä ratkaisu. Joskus riittää, että tietää olevansa asiassa oikeassa ja toimineensa parhaansa mukaan. Jos todisteita ja näyttöä on jonkin verran, käydään riita-asiassa alkuselvittelyjen jälkeen sovintoneuvotteluja tai esitetään työnantajalle vaatimuksia, joihin työnantaja vastaa. Liiton oikeusturvavakuutuksen ehdot edellyttävät, että asiaa on ensin yritetty ratkaista tuomioistuimen ulkopuolella. Sovintoneuvottelujen aikana esitetään puolin ja toisin niin kutsuttaja tarjouksia, jolla asia voidaan sopia ilman oikeudenkäyntiä. Yleensä tarjotaan siis korvauksena rahaa ja tietyn korvaussumman maksamalla vältetään oikeudenkäynti ja osapuolet sopivat, ettei kumpikaan esitä asiassa vaatimuksia sovinnon jälkeen. 36

Kättä päälle ja riita poikki Kannattaa miettiä tarkoin, sopiiko työsuhderiidan vai viekö sen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kuten missä tahansa muussakin riidassa, myös työsuhderiidoissa vääryyttä kokenut osapuoli – eli työntekijä – toivoisi anteeksipyyntöä tai virheen myöntämistä. Vaikka erilaiset sovittelumetodit ovat yleistyneet, varsinaisissa riita-asioissa anteeksipyyntöä harvoin saa, etenkin jos työsuhde on jo päätetty. Tästä syystä korvaussumman pitää jollakin tavalla vastata sekä loukkausta että taloudellista menetystä.

KORVAUSSUMMAA LASKESKELLAAN

Sovintoneuvotteluissa korvaussummaa vertaillaan molemmin puolin melko kylmästi siihen, kuinka paljon mahdollisessa oikeudenkäynnissä tuomittaisiin maksettavaksi. Oikeudenkäynnistä voi hyvin harvoin esittää varmaa tai edes todennäköistä lopputulosta. Ennen oikeudenkäyntiä voidaan vain arvailla, mitä todisteita vastapuoli pystyy esittämään ja toisaalta, miten asian ratkaiseva tuomari niitä arvioisi.


Sen sijaan mahdollisesta korvaussummasta voidaan aikaisempien tuomioiden perusteella esittää arvioita. Käsitykset tuomittujen korvausten määristä ovat usein ylimitoitettuja. Uutisista saa helposti väärän kuvan tuomituista summista; ihminen monesti kokee itseensä kohdistuneen loukkauksen aiheuttavan erityisiä perusteita korottaa korvausta. Tämä on ymmärrettävää, mutta todellisuudessa korvaukset ovat hyvin harvoin asteikon yläpäässä. Esimerkiksi työsuhteen perusteettoman päättämisen korvausasteikko on 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Jo 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus on harvinainen, sillä työsuhteen kesto, henkilön ikä ja muut asiaan vaikuttavat seikat eivät anna aihetta korottaa korvausta. SOPU VIE ÄKIMMIN RATKAISUUN

Riita-asian sopiminen vie asian päätökseen nopeammin. Riidasta laaditaan sopimus ja korvaussumma mak-

setaan sopimuksen tekemisen jälkeen vahinkoa kärsineelle. Asiaa ei tämän jälkeen tarvitse kummankaan osapuolen miettiä, vaan voi siirtyä elämässään eteenpäin uusiin haasteisiin. Työpaikan menettänyt voi keskittyä paremmalla mielellä työnhakuun sen sijaan, että joutuu puimaan ikävää asiaan moneen kertaan. Monet riita-asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa eli käräjäoikeuksissa. Oikeusistuimet ovat hyvin ruuhkautuneita, joten työsuhdetta koskevan riitaasian käsittely saattaa kestää kanteen nostamisesta pari vuotta eteenpäin. Ei ole myöskään varmaa, että asian käsittely päättyy käräjäoikeuden tuomioon, sillä molemmat osapuolet voivat valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Joissakin tilanteissa asia saatetaan käsitellä vielä korkeimmassa oikeudessa, jolloin lopullisen tuomion ja työsuhteen päättymisen välillä saattaa olla yli viisi vuotta. Prosessin kokonaiskesto voi siis olla hyvinkin pitkä, eikä lopputuloksesta ole

missään vaiheessa takeita. Pitkällinen prosessi on henkisesti raskas ja lisäksi käsittelyssä saatetaan käydä varsin kipeitäkin asioita läpi. OIKEUDENKÄYNNILLÄKIN PAIKKANSA

Toisinaan oikeudenkäynti ja tuomioistuimen ratkaisu voivat olla tarpeen, esimerkiksi epäselvän lainkohdan tulkintatilanteissa. Työnantajalla ja liitolla voi olla asiasta eri näkemys, ja molemmat tulkinnat voivat olla juridisesti perusteltavissa. Näissäkin tilanteissa ajatellaan ensisijaisesti prosessin vaikutusta yksittäisen jäseneen, jonka asiasta riidassa on kyse. Liiton lakimiehet pyrkivät aina pääsemään asiassa jäsenen kannalta järkevään ratkaisuun. Liiton lakimiesten apu ja neuvonta kuuluvat jäsenmaksuun. Liiton lakimiehen tekemistä oikeudenkäyntiä edeltävistä toimista ei siis laskuteta erikseen, kuten tavanomaisia asianajopalveluita käytettäessä tapahtuisi. 37


TUTKITTUA TEKSTI: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Moni saa palkanlisää tulospalkkiosta Tulospalkkauksesta heruu monelle liiton jäsenelle palkanlisää, silloin kun järjestelmän pohjalla olevat mittarit näyttävät vihreää valoa.

V

iime vuonna noin kaksi kolmesta tulospalkkauksen piirissä olevista insinööreistä oli saanut tulospalkkion. Keskimääräisen tulospalkkion suuruus yksityisellä sektorilla oli seitsemän prosenttia ja julkisella sektorilla neljä prosenttia vuosiansioista laskettuna. Tulospalkkauksen käyttö on verraten yleistä insinöörien työpaikoilla. Kaikki eivät kuitenkaan ole tulospalkkauksen piirissä. Julkisella sektorilla ja suunnittelutoimistoissa tulospalkkausta käytetään harvemmin kuin teollisuudessa. Myös yrityskoko heijastuu tulospalkkauksen käyttöön, sen käyttö on selvästi yleisempää suurissa yrityksissä. Tyypillisimmin tulospalkkausta käytetään suurissa vientiteollisuusyrityksissä. USEIN TYÖNANTAJA MÄÄRITTELEE

Tulospalkkauksen periaatteista on yleensä olemassa kirjallinen dokumentti. Joka kymmenennellä tulospalkkauksesta on sovittu työsopimuksen liitteenä. Tavallisimmin työnantaja on määritellyt tulospalkkausjärjestelmän yksipuolisesti – näin vastasi joka toinen insinööri. Osa insinööreistä on sopinut henkilökohtaisesti omasta tulospalkkausjärjestelmästään; tyypillisesti he ovat yrityksen johtoon tai ylempään keskijohtoon kuuluvia henkilöitä. Noin joka viides vastaaja kertoi, että 38

hänen työpaikallaan järjestelmästä on sovittu yhteisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Julkisella sektorilla yhdessä luottamusmiehen kanssa sovitut järjestelmät ovat huomattavasti tavallisempia kuin yksityisellä sektorilla. Oma tulospalkkausjärjestelmä tunnetaan yleensä melko hyvin. Noin joka neljäs vastaaja kertoo tuntevansa järjestelmän vähintäänkin melko huonosti. Heikointa järjestelmien tuntemus on suunnittelutoimistoissa ja tietotekniikan palvelualalla. Esimiehet tuntevat oman järjestelmästä paremmin kuin asiantuntijat. TULOSPALKAT MITTAREISTA

Tulospalkkio perustuu vain harvoin yhden tason tulokseen, vaan tyypillisesti mittaristossa on mukana mittareita kahden–kolmen organisaatiotason tuloksiin liittyen. Koko organisaation tai konsernin tulosta mittaava elementti on yleensä mukana ja lisäksi mittareita osaston/tulosyksikön sekä oman ryhmän/tiimin tai henkilökohtaisia tuloksia koskien. Mittareina käytetään tyypillisesti sekä taloudellisia että laadullisia tunnuslukuja. Selvästi eniten käytetty mittari insinöörien tulospalkkauksessa oli liiketaloudellinen tulos. Varsin yleisesti mittareina käytetään myös käyttökatetta, liikevaihtoa, erilaisia kehitystavoitteita sekä asiakastyytyväisyyttä. Myös projektien läpimenoaika sekä tuottavuuden kehittäminen ovat usein

mittaristossa mukana olevia aihealueita. Muina mittareina mainittiin muun muassa turvallisuus, toimitusvarmuus, laatu, laskutusaste sekä sairauspoissaolojen määrä. KANNUSTAVUUS VAIHTELEE

Tulospalkkioiden kannustavuus jakaa mielipiteitä. Noin yhdeksän prosenttia insinööreistä koki oman tulospalkkausjärjestelmänsä erittäin kannustavaksi. Jonkin verran kannustavana sitä piti reilu kolmannes. Kokonaisuutena kuitenkin niukka enemmistö insinööreistä katsoi, että oma tulospalkkausjärjestelmä kannustaa vain vähän tai ei lainkaan. Peräti viidennes ei nähnyt tulospalkalla mitään kannustavaa elementtiä. Tulospalkkausjärjestelmän hyvä tuntemus ja kannustavuuden kokemus olivat selvästi yhteydessä toisiinsa. Mitä paremmin järjestelmä tunnetaan, sitä kannustavampana sitä yleisesti ottaen pidetään. Järjestelmien kannustavuus oli yhteydessä myös asematasoon. Yritysjohtoon kuuluvista henkilöistä noin kolme neljästä katsoi, että järjestelmä kannustaa vähintäänkin melko paljon, keskijohdosta noin joka toinen oli samaa mieltä ja asiantuntijoista noin 40 prosenttia. Kannustavimmat järjestelmät ovat kaupan alalla ja vähiten kannustavat kuntasektorilla.

Lähde: Insinööriliiton Työmarkkinatutkimuksen 2014 tulokset.


Kuuluminen tulospalkkauksen piiriin Henkilöstömäärä 1-9

19

10-29

80

22

30-99

75

2 68

29

100-249

2

58

39

250-499

3

54

42

500-999

3

4

1000-2999

51

3000-

4

46 59

0

3

44

54

38

20

40

60

kyllä

en

2

80

100 %

en tiedä

Tulospalkkauksen yleisimmät mittarit

liiketaloudellinen tulos

84

käyttökate

41

liikevaihto

41

kehitystavoite

40

asiakastyytyväisyys

38

projektien läpimenoajat

30

tuottavuuden kehittäminen

30

tuotannon kasvu

23

työilmapiiri

12 0

20

40

60

80

90 % 39


OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVAT: Heini Ristell

Unelmatyöpaikassa valmistumisen kynnyksellä valaistussuunnittelijan työtehtävissä. Työpaikka löytyi alun perin opettajan vinkistä kesätyönä ja jatkui kesän jälkeen opintojen ohella. Vakituisesta työsopimuksesta puuttuu enää yksi liite, ammattikorkeakoulun tutkintotodistus, joka on ollut kourassa toukokuun lopusta asti. – Tämä on paras työpaikka jossa olen koskaan ollut. Nuori ja innovatiivinen porukka tekee työn tekemisestä hyvin mielekästä. Välillä tuntuu, ettei halua lähteä kotiin ollenkaan, koska toimistolla viihtyy niin hyvin, Reinilä naurahtaa.

Winled Oy:llä töitä voi tehdä muuallakin kuin toimistolla.

MIELLYTTÄVÄ TYÖYMPÄRISTÖ

Talotekniikan insinööriopintoja Tampereen ammattikorkeakoulussa keväällä viimeistellyt Toni Reinilä löysi nykyisen työpaikkansa koulun kautta.

P

äivä alkaa salin kautta töihin suuntaamalla. Toimistolla treenikassi lentää nurkkaan, parempaa vaatetta päälle ja valmistautuminen asiakastapaamiseen. Kahvi tippumaan, naapurileipomosta haetut leivokset pöydälle, asiakkaalle valmisteltu suunnitelma näkyviin ja kaikki on valmista. Pienet muutokset suunnitelmaan, muutama seinävalaisin lisää ja epäsuoraa valoa olohuoneeseen, ja asiakas on tyytyväinen.

40

Lounaalla rupatellaan työkavereiden kanssa hyvällä huumorilla laskettelurinteiden mallintamisesta. Loppupäivä meneekin 3D-kuvien, valaistusteknisten tulosten ja pistekuvien parissa. Seuraavana päivänä alkaa uuden projektin työstäminen. Tältä kuulostaa Toni Reinilän, 26, tavallinen työpäivä Winled Oy:llä

Hyvä työporukka, liukuvat työajat, työntekijöiden huolenpito ja tietysti mielekäs työ. Nämä tekevät Reiniläntyöstä ja työpaikasta viihtyisän. – Mielekkääksi työn tekee, kun jokaisena päivänä voi inspiroida jotain uutta asiakkaiden suunnitelmiin, mikäli tähän annetaan mahdollisuus, Reinilä sanoo. Töitä voi tehdä missä vaan, esimerkiksi kahvilassa tai toimiston viereisessä puistossa, aurinkoisella kesäsäällä kannettava tietokone ja puhelin matkaan. – Vaikka vapauksia on paljon, niin pääperiaate on se, että työt pitää tehdä kunnolla ja aikataulussa, Reinilä toteaa. NOUSUJOHTEINEN URA TÄHTÄIMESSÄ

Valaistussuunnitelma työn alla.

Oma paikka työelämässä on löytynyt, nousujohteinen ura valistusalalla on tähtäimessä ja siihen panostetaan. – On varmaa, etten enää viiden vuoden päästä tee pelkästään valaistussuunnitelmia. Kaipaan vastuuta ja nautin siitä, että homma toimii, Reinilä sanoo määrätietoisesti. – Tällä hetkellä vastuullani on yrityksen näkyvyys vuoden 2016 Asuntomessuilla valaistuksen osalta, tulevaisuudessa toivottavasti jotain vielä vastuullisempaa, Reinilä jatkaa.


Elämää valmistumisen jälkeen Pitkä ja työntäyteinen opiskeluvuosi on vihdoin saavuttanut päätöksensä ja viimeistään nyt insinööriopiskelija voi huokaista helpotuksesta. Ahkera uurastus palkitaan – edessä on useimmilla kolme kuukautta vapaata aikaa koulunkäynnistä. Pisimpään puurtaneille on juuri koittanut uuden ajanjakson alku, valmistuminen insinööriksi. Oli opiskeluvuosia takana sitten neljä, viisi tai enemmän, muutos on varmasti tervetullut. Kun kakkukahvit on juotu ja ruusutkin ovat hetken ehtineet levähtää maljakossa, on hyvä pysähtyä hetkeksi. Tuleva työura ja mahdollinen jatkokouluttautuminen ovat varmasti asioita, joita vastavalmistunut on jo ehtinyt pohtia. Mitä muuta tulevaisuus tuo tullessaan? Valmistumisen jälkeen tuore insinööri siirtyy Insinööriopiskelijaliiton alta joko kotipaikkakunnalla toimivan Insinööriliiton alueyhdistyksen jäseneksi tai johonkin valtakunnalliseen jäsenjärjestöön. Liiton jäsenmaksusta saa tuntuvaa alennusta ensimmäisen 18 kuukauden ajan, mutta summa on silti suurempi kuin mitä on opiskelijana jäsenyydestä maksanut. Mitä tällä rahalla oikein saa – liiton tarjoamien palveluiden lisäksi? Opiskelijayhdistysten lailla myös alueyhdistykset järjestävät jäsenilleen monenlaista toimintaa – tällä kertaa vain ehkä hieman aikuisempaan makuun. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä omaan alueyhdistykseen ja selvittää, mitä heillä on tarjota. Joillakin yhdistyksillä saattaa olla esimerkiksi oma nuorjaostonsa, joka pyrkii tukemaan uusien jäsenten pääsyä osaksi yhdistyksen toimintaa. Insinööriliitto järjestää yhteistyössä alueyhdistysten kanssa Kesäkaravaani-kiertueen kuudella eri paikkakunnalla. Kiertue koostuu brunssitilaisuuksista eri kesätapahtumien yhteydessä ja paikalle ovat tervetulleita kaikki liittoyhteisön jäsenet aveceineen. Brunssit ovat hyviä tilaisuuksia päästä tutustumaan muihin alueen insinööreihin.

%/A0%!0+ƫ+/+%00!!//ƫ333ċ%(.5ċüĥ0,$01)0ċ

IAET-kassan muistilista: đƫ % Aƫ'%.&ƫ05®//A+(+!$ +*ƫ0A500A2%/0Aƫ2%%'+%/0Čƫƫ 0®%0Aƫ2A$%*0AA*ƫāĉƫ01*0%ƫ2%%'+// đƫ A%(50Aƫ01*0%(%/00 đƫ A%(50Aƫ05®0+ %/01'/!0

IOL:n ÄÄNI Henna Hartikainen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kesä on täällä

K

evät ja sitä myöten yksi lukukausi ovat jälleen takanapäin. Kesäkuussa opiskelujen loppumista ja lomaa odottaneista opiskelijoista useat ovat jo hyvän aikaa olleet kesätöissä. Pidemmän aikaa jatkuneesta kireästä työmarkkinatilanteesta johtuen tänäkään vuonna kaikki töitä halunneet opiskelijat eivät saaneet kesätöitä. Edelleen töitä vailla olevien kannattaa kuitenkin jatkaa työnhakua aktiivisesti ja mahdollisesti laajentaa hakuaan mahdollisuuksien mukaan. Kesä on täynnä myös muita mahdollisuuksia. Mikäli kesätyöt sallivat tai töitä ei ole löytynyt, on hyvä muistaa ammattikorkeakoulujen tarjoamat kesäopinnot. Opintoja suorittamalla on mahdollista edistää opiskeluja, nopeuttaa valmistumista tai mahdollisesti helpottaa syksyn opiskelutaakkaa. Tavallisiin lukukausiin verrattuna kesäajan opiskelu on itsenäisempää ja usein myös vapaampaa, kun ajankäyttö on täysin omalla vastuulla. Kesällä on tarkoitus rentoutua ja ottaa etäisyyttä arkeen, joten sitä ei kannata käyttää kokonaan opiskeluun tai työntekoon. Anna itsellesi aikaa ja unohda sekä opintojen että mahdollisten töiden tuomat velvollisuudet hetkeksi, jotta et pala loppuun. Tärkeintä on ladata akut täyteen, että on valmis syksyn pimeyteen ja uuteen työrupeamaan. Irtioton arjesta ja velvollisuuksista voi ottaa esimerkiksi matkustelemalla, josta on myös tulevaisuutta ajatellen pelkkää hyötyä alati globalisoituvassa maailmassa. Kesästä pitää nauttia myös rentoutuen. Myös IOL:n hallitus lataa akkujaan kesällä. Älä silti epäröi ottaa yhteyttä, mikäli asiaa tai kysyttävää on.

%/A0%!0+&čƫ333ċ%+(ċüĥ'//

ąā


Monien päätösten päivä

E  telä-Karjalassa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jari Rauhamäki

Äänestysten jälkeen Insinööriliiton edustajakokous päätti Lappeenrannassa, että liitto jatkaa keskusjärjestöselvityksessä.

L

iiton puheenjohtaja Pertti Porokari kehotti avauspuheessaan suomalaisyrityksiä etsimään uusia, myytäviä tuotteita. – Osa yrityksistä on ikään kuin jämähtänyt paikalleen, se on riittänyt, että tulosta ja kykyä maksaa osinkoja syntyy. Investoinnit ja uusien tuotteiden kehittäminen on ollut sivuseikka. Porokarin mielestä sekä valtion että yritysten pitää satsata osaamiseen ja tuotekehitykseen. – Yritykset on saatava investoimaan, jos aiomme menestyä. Digitalisaatio on yksi mahdollisuus, mutta ei sielläkään mitään tyhjästä synny, Porokari sanoi. Hän painotti ay-liikkeen yhtenäisyyden merkitystä. – Jos perustehtävä eli työmarkkinaedunvalvonta ei suju, jäsenet lähtevät yksityiseen työttömyyskassaan. HALLITUSVALINNAT MARRASKUUSSA

Edustajakokouksen esityslista muuttui alkuperäisestä, kun kokouksen niukka enemmistö katsoi, että hallituksen yksittäisen jäsenen luottamusta ja hallituksen kokoonpanoa ei ole syytä käsitellä vain puoli vuotta ennen varsinaista valintakokousta. Edustajakokous äänesti myös uuden keskusjärjestön selvittämisen jatkosta. Kokous antoi liiton hallitukselle selkeän mandaatin jatkaa uuden keskusjärjestön selvittämistä. Tampereen Insinöörien esitys vetäytyä hankkeesta kaatui äänestyksessä numeroin 45–24. Porokari toivoi, että tilanne tasaantuu ja Insinööriliitto on yksissä tuumin selvittämässä hankkeen järkevyyttä. – Äänestysnumerot ovat tältä osin selkeät. Liitto on keskusjärjestöhankkeen selvityksessä mukana. Totta kai asiaa käsitellään jatkossa niin hallituksessa kuin edustajakokouksessakin, mutta nyt saamme keskittyä itse hankkeen sisältöön, hän sanoi. 42

TALOUS JA TOIMINTA KUNNOSSA

Järjestöjohtaja Mikko Wikstedt esitteli liiton viime vuoden toimintaa ja siitä aiheutuneita menoja. Ne eivät herättäneet kokousväessä keskustelua. – Liiton talous on hyvässä kunnossa, Wikstedt korosti. Kevätkokouksessa merkittiin tiedoksi vuoden 2014 vuosikertomus sekä todettiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin viime vuoden tilinpäätös. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle. Kokouksessa vahvistettiin varapuheenjohtajien toimenkuvat sekä hyväksyttiin päivitetty työmarkkinaohjesääntö. JÄSENET TYYTYVÄISIÄ LIITTOON

Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner esitteli neljän vuoden välein tehtävän järjestötutkimuksen tuloksia. Tuore tutkimus osoittaa, että mitään merkittävää ei ole tapahtunut. Vastaajista lähes puolet oli ollut yhteydessä Insinööriliittoon viimeisen vuoden aikana. Tärkeimpiä liiton kehityskohteita ovat työllisyyden turvaaminen ja työsuhteen ehtoihin vaikuttaminen. Jäsenistön mielestä työssä jaksaminen, ammatin arvostus ja ammattitaidon kehittäminen ovat aiempaa tärkeämpiä. Etenkin nuorilla kasvaa tarve yksilöllisiin palveluihin kuten esimerkiksi uraneuvontaan ja ammattitaidon kehittämiseen. Nuoret arvostavat jäsenetujen ohella myös koulutuspoliittista ja elinkeinopoliittista edunvalvontaa. Tärkeimpinä asioina vastaajat arvostivat henkilökohtaisessa työelämässään hyvää työilmapiiriä, hyvä työsuhteen ehtoja sekä työssä jaksamista. JATKOA TYKA-SOPIMUKSELLE

Neuvottelujohtaja Ismo Kokon työmarkkinakatsauksessa pääpaino oli työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Kokon mukaan tavoite on neuvotella ja sopia tykan palkankorotuksista kesäkuun loppuun mennessä. Projektipäällikkö Tommi Grönholm vetämä projektitiimi keskittyy tällä hetkellä kenttätyöhön jäsenjärjestöjen kanssa. Grönholmin mukaan agendalla ovat muun muassa jäsenten ja mahdollisten jäsenten kohtaaminen sekä paikallisen näkyvyyden parantaminen.


1.

Vilkas edustajakokous

2.

3.

1. Lappeenrannassa edustajakokouksessa äänestettiin muutaman kerran. Äänestystapoina oli käytössä lippuäänestys, nimenhuutoäänestys sekä suljettu lippuäänestys. 2. Äänestyksen aloitti ensimmäisenä aakkosissa oleva yhdistys. Ala-Kymen Insinöörit AKIn edustaja Imre Rask pudotti uurnaan ensimmäisen lapun. 3. Tiina Vanhanarkaus ilmoittautui Lapin Insinöörien edustajaksi ja Jari Lassila Merenkurkun Insinöörien edustajaksi. Ilmoittautumiset otti vastaan assistentti Paula Tapani-Alidemaj Insinööriliitosta. Kotiin viemisiksi kaikille liiton jäsenjärjestöille oli tarjolla suosittelukampanjan esitteitä. 4. Kokoustauoilla ehtii tavata insinöörejä ympäri Suomea. Vasemmalta Lahden Seudun Insinöörien Vesa Vauhkala, Julkisen alan Insinöörien Liitto JILin Stig Landén, Tekniikan ammattilaisten Veijo Sundqvist sekä Ismo Kokko Insinööriliitosta. 5. Edessä oleva kesä, moottoripyörät ja Porin Jazz saivat Satakunnan Insinöörien edustajat Pasi Nokelaisen (oik.) ja Timo Seppäsen myhäilemään kahvitauolla. 6. Puheenjohtaja Pertti Porokari ja Helsingin Insinöörien kokousedustaja Lasse Laurikainen keskustelivat kokoustauolla keskusjärjestöselvityksestä.

4.

5.

6.

43


O  ulun Insinöörit ovat olleet m  onessa mukana TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki

Oulun Insinöörit on kasvanut 70 vuodessa pienestä ammatillis-aatteellisesta keskustelukerhosta Insinööriliiton yli 3 000 jäsenen alueyhdistykseksi. Kasvusta huolimatta Oulussa vaalitaan edelleen ammatti-identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, sivistetään jäsenistöä sekä juhlitaan aina tilaisuuden tullen.

O

ululaisen kahvilan takahuoneen täyttää iloinen puheensorina. Kuusi Oulun Insinöörien aktiivia viideltä eri vuosikymmeneltä ovat kokoontuneet evästämään Insinööriliiton keskustoimistolta tullutta toimittajaa. Todellista veteraanisarjaa edustavat yhdistystä kolme viikkoa vanhempi, liiton kunniajäsen Erik Nurminen ja OI:n puheenjohtaja 1980-luvulta Aaro Myllyneva. Ali Heiskanen, Kari 44

Rinne sekä yhdistyksen nykyinen puheenjohtajisto Riitta Rusila ja Antero Lehtonen ovat tässä seurassa sittenkin nuoria ja kokemattomia. USKO TULEVAISUUTEEN VAHVA

Yritän poimia puolentoista tunnin kahvihetken keskusteluista Oulun Insinööriien ominaispiirteitä. Yksi niistä on vahva usko tulevaisuuteen; yhdistyksen perustamishetkellä maa oli sotien jälkeen monin tavoin raunioina, mutta niin vain kymmenkunta insinööriä katsoi asiakseen pitää yllä

ammatillis-aatteellista identiteettiä ja sivistää insinöörejä nopeasti teknistyvässä yhteiskunnassa. Viime vuosina alueen ja etenkin tekniikan ammattilaisten tulevaisuususkoa on jälleen koeteltu. 1990-luvulla Oulu nousi merkittäväksi tietotekniikan ja huipputeknologian osaamiskeskittymäksi. Parhaimmillaan yksistään Nokia työllisti Oulussa noin 15 000 työntekijää. Nyt noista vuosista on jäljellä vain muistot. Nokiaa on ajettu alas, uusia yrityksiä on tullut ja mennyt, yt-neuvottelut käyty ja väkeä irtisanottu, mutta oululaiset insinöörit eivät ole lannistuneet. – Valtaosa ihmisistä on kuitenkin jäänyt tänne. On syntynyt paljon uusia yrityksiä uusille toimialoille. Koulutettu nuori väki, yrittäjyys ja tahtotila pitävät pinnalla ja pintansa, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Lehtonen.


Erik Nurmisen (oik.) mielestä Nokia kasvoi liian suureksi työnantajaksi noin 200 000 asukkaan talousalueella. Vierellä Kari Rinne ja Riitta Rusila.

Aaro Myllynevan mielestä Oulun yliopistolla ja hyvällä koulutustarjonnalla on ollut suuri merkitys alueen menestykselle. Taustalla Antero Lehtonen. – Hyvää mieltä itselle ja lähimmäisille, Riitta Rusila ynnää juhlavuoden teeman.

SANOTAAN, KUN ON ASIAA

Yrittäminen ja ideat ovat olleet ominaisia myös yhdistykselle. Hietasaareen suunniteltu oma koulutuskeskus jäi aikanaan suunnittelun asteelle. Oma insinööritoimisto vaaransi koko toiminnan jatkuvuuden 1950-luvulla, mutta aina uusi, edellistä kekseliäämpi insinöörisukupolvi on vienyt toimintaa eteenpäin. – 1960-luvulla pelastukseksi tulivat teräsbetonirakenteiden uudet määräykset. Yhdistys järjesti yhdessä yliopiston ja diplomi-insinöörien kanssa betoninormipäivät, jotka olivat menestys. Yhdistys sai julkisuutta ja rahaa, joka oli velkaiselle yhdistykselle tarpeen, Nurminen kertoo. Yhdistys on ollut myös yhteiskunnallisesti aktiivinen. 1970-luvulla Oulun Insinöörit tuli siihen tulokseen, että kaupungin johtoon on saatava oma mies. – Ensin arvottiin sopiva mies ja sitten katsottiin hänelle sopiva puolue, puolueeksi taisi valikoitua liberaalit. Olihan meillä paikka kaupunginhallituksessa ja valtuustossa, Myllyneva myhäilee. 1990-luvulla silloinen puheenjohtaja Kari Rinne oli kaatamassa Oulun Puhelin Oy:n osakkeiden myyntiä. Julkilausumat ja esiintymiset mediassa johtivat kaupan peruuntumiseen.

– Täällä sanotaan ja pannaan hanttiin, kun on siihen asiaa. Ja oikeassa me olimme, hölmö kauppa se olisi ollut, Rinne sanoo. NAISET MUKANA

Oulun Insinööreissä naiset ovat olleet alusta lähtien toiminnassa voimakkaasti mukana. Alkuvuosikymmeninä naiset olivat kokouksissa ja tilaisuuksissa insinöörien vaimoina, heillä oli oma yhdistyskin. Insinöörikunnan naisistumisen myötä he ovat ilmestyneet yhdistyksen johtokuntaan. Riitta Rusila on Oulun Insinöörien kolmas naispuheenjohtaja; ensimmäinen oli Anu-Leena Annala. – Meillä on yritetty huolehtia siitä, että yhdistyksen johtokunta noudattaa jokseenkin jäsenistön ikä- ja sukupuolijakaumaa, Heiskanen sanoo. Ammatillis-aatteellisen toiminnan, koulutuksen ja edunvalvonnan ohessa yhteisöllisyydellä on tärkeä sija yhdistyksen toiminnassa. Omat toimitilat olivat yhdistyksen haaveena jo 1940-luvulla. – Välillä hanke jo ehti unohtua, kunnes 1990-luvulla hankimme Hietasaaresta oman tilan. Villa Kaljaasi on ylpeydenaihe, käyttöaste on kasvanut ja tilat osoittautuneet käyttökelpoisuutensa mitä erilaisimpiin tapahtumiin, Rusila kertoo.

Hyvän mielen vuosi Oulun Insinöörit ry:n 70-vuotisjuhla on 8. päivä elokuuta Nallikarin rantaravintolassa, mutta kuten television ostokanavilla todetaan, ”eikä tässä vielä kaikki”: Oulun Insinöörien juhlat kestävät koko vuoden ajan. – Olemme julistaneet juhlavuoden Hyvän mielen vuodeksi. Tarkoitus on näkyä pitkin vuotta kaupungissa eri tavoin muun muassa hyväntekeväisyystapahtuminen ja -tempausten kautta, puheenjohtaja Riitta Rusila sanoo. Toukokuussa yhdistys kampanjoi luonnon suojelemiseksi. Kesäkuu on puolestaan lasten; hyväntekeväisyyskohde on Oulun Tyttöjen Talo. Myös elokuun juhlan tuotto menee hyväntekeväisyyteen. – Mahdolliset muistamiset voi osoittaa Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastenosastolle, Rusila ehdottaa. Yhdistys odottaa juhlaan noin 250 vierasta. Jo päivällä Oulun Insinöörit näkyy Rotuaarilla. Kävelykadun lavalla kuullaan muun muassa insinöörimäisiä uutiskatsauksia. – Nallikarin juhlassa ei ole tarkoitus jäykistellä, vaan meininki on rento. Päälle juhlan rantateemaan sopivaa rantahenkistä vaatetta sekä mukaan aimo annos hyvää ja iloista mieltä, Rusila toivoo.

45


Tanssilavalle vie liikunta TEKSTI: Matti Välimäki, UP KUVAT: Petri Vaitti

L

avatansseihin tullaan iästä, Kesään kuuluu tanssilava, säädystä ja asemasta riippumutta kuviot parketilla matta. Kaikkia yhdistää halu ovat muuttuneet. tanssia. Tanssi on monelle – Aavan meren tuolla puolen, jossakin on maa, ennen kaikkea sosiaalinen harrastus lauletaan Unto Monosen tangossa. Oikeasti kaivattu satumaa sijaitsee kesäija hyvää liikuntaa. sen järven rannalla, siellä missä parketti on liukas, tanssikengät kiiltävät ja kukkamekot hulmuavat. 46

Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen, basisti ja laulaja Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tanssilavakulttuuri on hänen mukaansa muuttunut. – Nykyään lavoilla käy entistä enemmän ihmisiä, joille tanssi on nimenomaan harrastus ja liikuntamuoto. Hartelinin mukaan perinteisten humppien ja tangojen rinnalle ovat


Lahtelaisessa tanssitapahtumassa yleisölle tahtia tarjosi blues-orkesteri debyyttiesiintymisellään.

tulleet lattarit, muun muassa salsat, ja hitaat valssit, jotka vaativat tanssijoiltaan aikaisempaa enemmän taitoa. Suosioon on noussut myös esimerkiksi bugg, jivestä jalostettu tanssi. LIIKUNTASUOSITUS TANSSIMAILLA

Takavuosina tansseissa käytiin ensisijaisesti kumppania etsimässä. Nykyään parkettien partaveitsillä saattaa olla päällimmäisenä mielessä se, että tutkimustenkin mukaan lavatanssiliikunta riittää täyttämään viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen. Sen mukaan aikuinen tarvitsee 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa. Tanssilla on todistetusti monia terveysvaikutuksia lihaskoordinaation kehittämisestä aina psyykkiseen hyvinvointiin asti. Vievätkö siis otetut askeleet, anaerobinen liikunta sekä poltetut kalorit päähuomion – ja romantiikka jää kakkoseksi? – Ei kyllä ihan näinkään. Ainakin soittajien korokkeelta näkee hyvin, että tanssilavalla ihmiset kohtaavat toisiaan. Siellä syntyy kauniita tarinoita, Hartelin toteaa. UJOLLEKIN MAHDOLLISUUS

Hartelin pohtii, että tanssi tarjoaa ujommalle ja jäyhemmällekin miehelle tyylikkään tavan lähestyä vastakkaista sukupuolta. – Tämä perusasetelma ei tule varmaan muuttumaan ihan pian. Se lupaa jatkossakin töitä meille lavoja kiertäville muusikoille, hän myhäilee. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n tiedottaja Kirsi Suoniemi vahvistaa havainnon. Tanssilavakulttuuri on voimissaan, mutta se muuttuu. – Tanssitaito ei siirry enää perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Tilalle ovat tulleet tanssikurssit ja leirit, joita ei ennen ollut. Tansseja ei ole enää jokaisella seurojentalolla. Lavoja on vähemmän, mutta ne ovat isompia. Nykyään suuren huvikeskuksen lavalle saattaa mahtua kerralla vaikkapa tuhat tanssijaa.

Joka lavalla on oma tunnelmansa Kimmoke tanssiin syntyi, kun Petri Vaitti kerran pääsi tanssimaan ja huomasi, ettei se ihan sujunutkaan. – Tilanne kaiversi, kyllähän miehen pitää osata tanssia, Vaitti muistelee viiden vuoden takaista kesää. Saman tien hän kertasi tuttavan kanssa foxin ja valssin askeleet ja pian lavalla opeteltiin lisää. Seuraavana syksynä oli tanssikurssien vuoro. Tutuksi ovat tulleet muun muassa polkka, jenkka ja jive. Vaitin lempilaji on ilottelutanssi fusku, joka on jiven yksinkertaistettu versio ja joka sopii huomattavasti nopeampaan musiikkiin kuin jive. Enimmillään Vaitti on käynyt tanssimassa muutaman kerran viikossa, nykyisin muutaman kerran kuukaudessa. Kesällä

Myös kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on koventunut. Toisin kuin vaikkapa isovanhempiemme aikaan, tanssilava ei ole mikään itsestäänselvyys. Muita ihmisiä voi tavata vaikkapa liikuntasalissa tai sosiaalisessa mediassa. – Tanssi pärjää kuitenkin kilpailussa. Siinä yhdistyy mainiolla tavalla musiikki, liikunta ja sosiaalisuus, Suoniemi vakuuttaa. PERINTEISET ROOLIT KUNNIASSA

Tanssilavan romantiikasta osa saattaa liittyä siihen, että bändin aloittaessa esiin nousevat perinteiset sukupuoliroolit. Mies hakee ja vie, nainen antaa

lavat kutsuvat useammin, kun illat ovat pidempään valoisia. Vaitti käy lavoilla, joihin on korkeintaan tunnin ajomatka Lahdesta.

MONTA SYYTÄ TANSSIIN – Hauskanpito, rentoutuminen ja kuulumisten vaihto tuttujen tanssikaverien kanssa, insinööri listaa syitä tansseissa käymiseen. – Tanssi menee myös liikunnasta. Välillä Vaitti lähtee lavalle muiden tanssivien insinöörien kanssa; osan hän on saanut houkuteltua kursseille. Hän kehottaa aloittelijoita selvittämään tanssietiketin perusteet ja muistamaan hyvät tavat lavalla. – Jokainen tanssii tyylillään, kunhan löytää tahdin. TEKSTI: Kirsi Tamminen

luvan. Naiset saavat hakea periaatteessa vain omalla vuorollaan. – Se, että toinen osaa viedä ja toinen seurata, on lavatanssin suola ja sokeri. Sopivassa suhteessa niistä syntyy tanssin hurmio, Suoniemi miettii. Vieläkö lopuksi esitetään klassikkokysymys: Pääsiskös saatille? – Sitä taidettiin käyttää enemmän siihen aikaan, kun daameja kuskattiin polkupyörän tarakalla. Nykyään tanssilavoille tullaan tavallisesti omilla autoilla ja usein jopa satojen kilometrien päästä, Kirsi Suoniemi naurahtaa. – Nykyaikana kysytään ennemmin: Missä huomenna tanssitaan? 47


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Tiukka trio 1. Sykemittarit ovat nykyään normaaleja kuntoilijoiden varusteita. Milloin langattoman sykemittauksen patentti haettiin? 2. Amazonjoen tumma sivujoki Rio Negro kohtaa Amazonin vaaleat vedet Manauksen kaupungin lähellä. Vedet virtaavat vierekkäin kuusi kilometriä sekoittumatta, miksi vedet eivät sekoitu?

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

48

3. Munkinpaistossa munkin kumpaakin puolta keitetään rasvassa kaksi minuuttia. Mikä on lyhin aika, joka tarvitaan kuuden munkin paistamiseen molemmilta puolilta, kun rasvakattilaan mahtuu kerrallaan neljä munkkia?


Osallistu kesäiseen museovisaan

H

elsingissä sijaitseva Tekniikan museo tarjoaa monipuolisen katsauksen tekniikan ja teollistumisen historiaan, mutta Suomessa on runsaasti muitakin tekniikkaan, teollisuuteen ja työntekoon erikoistuneita museoita. Insinööri-verkkolehti haastaa lukijat tutustumaan kotimaan rikkaaseen museotarjontaan ja osallistumaan kesäiseen museovisaan. Tunnista verkkolehden vihjeiden perusteella, mitkä kymmenen museota on kyseessä ja osallistu arvontaan. Jos et pääse museoiden jäljille pelkkien vihjeiden avulla, voit hakea lisävinkkiä oheisesta kartasta. Karttaan on merkitty etsittävien museoiden paikkakunnat. Lähetä vastauksesi ja yhteystietosi sähköisellä lomakkeella heinäkuun loppuun mennessä. Museovisassa oikein vastanneiden kesken arvotaan 150 euron arvoinen Verkkokauppa.com-lahjakortti. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan viisi tuotepalkintoa. Palkinnot arvotaan elokuussa ja voittajat kerrotaan Insinööri-lehdessä 5/2015. Vihjeet ja linkki vastauslomakkeelle ovat osoitteessa www.insinoori-lehti.fi/osallistu-museovisaan.

ILMOITUS

ILMOITUS

Helsinki


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Saara Eriksson, projektiasiamies

Suosittelen! -konseptin esittely Insinööriliiton jäsensuosittelukonsepti on uudistunut ja kulkee nykyään nimellä Suosittelen! Jäsensuosittelussa liiton jäsen suosittelee jäsenyyttä kollegalle tai kaverille, joka ei vielä ole Insinööriliiton jäsen. Liiton jäsenyyden eduista keskustelemalla voi rohkaista epäröiviä toimimaan, epäileviä näkemään uusia puolia ja tietämättömiä tiedostamaan mahdollisuutensa. Tärkeintä on kunnioittava ja kuunteleva keskustelu. Suosittelu ja jäsenyydestä avoimesti puhuminen on jokaisen jäsenen oikeus. Kannattaa tutustua Suosittelen! -verkkosivulla oleviin vinkkeihin ja materiaaleihin, joiden avulla liiton jäsenyyden puheeksi ottaminen käy helpommin.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

50

Jäsensuosittelun palkintoportaita on neljä; palkinnon saa yhden, kahden, viiden ja kymmenen uuden jäsenen suosittelusta. Suosittelu koskee täysjäseniksi liittyviä, joten opiskelija- tai eläkeläisjäseniksi liittyvistä ei palkita. Lisätietoja osoitteessa www.ilry.fi/suosittelen.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj

Nuorjäsentoiminta asiamies Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamies Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi Mäkinen, Eeva Salmi, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Elina Kuivinen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Jaru Rauhamäki KUVAT: Juha Sinisalo

Heimo Törmälle veren luovuttaminen on ollut tavoitteellista.

Verta pussiin ja rautaa ylös Heimo Törmä on luovuttanut elämänsä aikana yli sata litraa verta. Eläkeläisen seuraava koitos on veteraanin painonnoston MM-kisat syksyllä Rovaniemellä.

R

aumalainen eläkkeellä oleva insinööri Heimo Törmä on omalla, myönteisellä tavalla äärimmäisyyksien mies. Jos johonkin ryhdytään, sitten mennään eikä vaan meinata. Jäntevä kroppa kielii pitkästä ja tavoitteellisesta urheiluharrastuksesta. Silmä ei petä. Huittisissa syntynyt ja Porin ”Tekulla” insinööriksi lukenut Törmä oli nuorena hyvä painonnostaja. Raskaiden rautojen kanssa puuhastelu ei ole jäänyt myöhemminkään. Takana on kolmet veteraanien voimannoston MM-kisat Etelä-Afrikassa, Tsekissä ja Kanadassa. Mitaleita on ollut tuomisina hopea ja pronssi. – Ihminen voi tehdä paljon terveytensä eteen iällisenäkin. Jos mitään ei

tee, keho alkaa viisikymppisenä auttamattomasti rapistua. Joten nuoret miehet ja naiset, älkää antako työn viedä, huolehtikaa fysiikastanne ja terveydestänne, veteraaniurheilija neuvoo. Kevytrakenteiselta Törmältä on pakko kysyä, paljonko rautaa on noussut parhaimmillaan. Maasta on vedetty 200 kiloa, kyykyn ennätys on kymmenen kiloa heikompi ja penkistä on noussut suorille käsivarsille 125 kiloa. MURRE ON KOVA JÄTKÄ

Törmällä on esittää hienoja tilastoja myös verenluovutuksesta. Ensimmäisen puolen litran pussin hän luovutti opiskelupaikan joukkoluovutuksessa vuonna 1969. Keväällä 2014 täyteen tuli 200. kerta. Merkkipaalun saavuttamista oli todistamassa Porvoossa tytär ja kolme lastenlasta. – Kai siinä yritti jälkipolville viestiä, että Murre on kova jätkä, ottakaa esimerkkiä, Törmä naurahtaa. Hänelle verenluovutus on ennen

kaikkea tapa. Ensimmäisen kerran Törmä meni luovuttamaan ”joukon jatkona”, 100. kerta tuli täyteen 1990-luvun puolivälissä kuin huomaamatta. – Kun vuonna 2004 huomasin 150 luovutuskertaa täyttyneen, tuli sellainen olo, että kyllä 200 kertaan on päästävä. Asetin itselleni selkeän tavoitteen ja tein itselleni taulukon luovutushistoriasta, hän kertoo. Veripalvelun muistiin jäänyt mainoslause ”veri on elävä lahja” ei Törmään ihmeemmin pure. Hän tietää luovuttamansa veren arvon lähimmäisilleen, mutta ei siitä sen enempää. Mutta se on hyvä, että oma esimerkki on tarttunut kolmeen lapseen, he ovat kaikki verenluovuttajia. – Minulle verenluovutuksen piti tulla iholle ennen kuin oikeasti innostuin. Kun on aina ollut kiinnostunut kaikesta extremestä, on terve ihminen ja yrittää numerolappu rinnassa aina rynnistää ensimmäisenä maaliin, siinä kai ne yli 200 luovutuskerran eväät ovat, Törmä sanoo.

51


Rockbrunssi

LA 18.7. Jazzbrunssi

JäsenjärjestÜjen ständi HAMK-alueen insinÜÜriyhdistykset ovat mukana TyÜväen musiikkitapahtumassa Valkeakoskella 24.-25.7. 2QKMMGCLWVVWUKNNGLCQUCNNKUVW -CTCXCCPKMKUCCP

PE 17.7.

11-14

Liiton aluetoimisto, Isolinnankatu 24 A

Pori -QMQ5WQOKMQJVCC2QTKUUCs MGUMWUVGNWPLC\\KPLC DTWPUUKPOGTMGKUUĂ€

11-13

Pohjois-Karjalan InsinÜÜrien toimisto, Keskuskuja 1 A

Joensuu ,QRGTKPVGGMUKOWQFQUVWPWV HGUVCTKCNQKVWUsJGTMWVGNNCCP J[XĂ€UUĂ€UGWTCUUC +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[Ć‚TQEMDTWPUUK

+NOQKVVCWVWOKUGV KNT[Ć‚LC\\DTWPUUK

Kitarabrunssi Kipparibrunssi

LA 1.8.

11-13

Vanhan Suurtorin Brinkala, Vihreä Sali, Vanha Suurtori 3

Turku ,WJNCTGICVCPCKMCCP DTWPUUKRĂ’[VĂ€QPMQTGCPCO[Ă’U OCCMTCXWKNNG +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[Ć‚MKRRCTKDTWPUUK

LA 29.8. Turnajaisbrunssi

LA 22.8.

11-13

Museo Militaria, Pohjolasali, Vanhankaupunginkatu 19

Hämeenlinna

Liiton aluetoimisto, Hallituskatu 29 A

Oulu +NOCMKVCTQKPPKP//MKUQLGP LCVMQLCGKXKGVGVĂ€V[JLKPMĂ€UKP VCKMWKXKPUWKP +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[Ć‚MKVCTCDTWPUUK

2KFQVUGPMWPRCTCPGG $TWPUUKCPCWVKVCCPO[Ă’U *Ă€OGGPMGUMKCKMCOCTMMKPQKNNC +NOQKVVCWVWOKUGV KNT[Ć‚VWTPCLCKUDTWPUUK

.KUĂ€VKGVQCVCRCJVWOKUVC YYYKNT[Ć‚VCRCJVWOCV YYYKNT[Ć‚HDMGUCMCTCXCCPK

11-13

InsinÜÜriliittoLÀTLGUVÀÀ[JFGUUÀRCKMCNNKUVGP LÀUGPLÀTLGUVÒLGPMCPUUCDTWPUUKVKNCKUWWMUKCGTK MGUÀVCRCJVWOKGP[JVG[FGUUÀ$TWPUUGKNNGQXCV VGTXGVWNNGKVCMCKMMK+PUKPÒÒTKNKKVVQ[JVGKUÒPLÀUGPGV CXGEGKPGGP+NOQKVVCWFWVJCPCLQKUUCOWMCCP 6GTXGVWNQC

+PUKPĂ’Ă’TKNKKVVQVGMGGV[Ă’VĂ€ RCTGORKGPV[Ă’RĂ€KXKGPRWQNGUVC YYYKNT[Ć‚

Insinoori-04-2015  

Insinööri-lehden numero 4/2015

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you