Page 1

Robottikäsi tervehtii 4

2014

Vakka-Suomen insinöörejä

Eurovaalien jälkipyykki

Eri sukupolvet työpaikoilla


34

24

43

Sisällys 4/2014 10 14 16 18 20 21 22 24 26 34 36 38 43

Mercerds-Benzejä ja lannoitetta Arktisen meren valloitus Suunnittelusta mieliammatti Yhteishenkeä ja työhyvinvointia EU:n työskentelylle haasteita Yhteinen EU-kampanja kannatti Robotiikasta tulevaisuus Ammatiltaan hakkeri Koodi tulee kouluihin Edustajakokouksessa vaihdoksia Liitto viestii sähköpostilla Jäsenedut yhdeltä luukulta Kanailu sopii insinöörille VAKIOT

3 4 9 17 28 30 32 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

Ohjelmointi peruskoulu oppeihin s. 26

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 21.8., 25.9., 6.11., 11.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Rajansa kaikella

T

ampereen yliopistossa hiljan tarkastettu väitöskirjatutkimus vahvistaa oikeaksi sen, mistä työmarkkinajärjestöt ovat pitkään puhuneet. Uudet työn tekemisen muodot ovat vähitellen nakertamassa oman ajan ja työajan välistä rajaa. Työtä tehdään edelleen eniten työpaikalla, mutta välineiden kehittyessä ja työn sisällön muuttuessa moni huomaa hoitavansa työasioita ”missä vain ja milloin vain”. Työajan rajan hämärtyminen ei välttämättä ole huono asia, jos asia hoidetaan oikein. Joustavampi työ voi olla myös oikeus, mutta se edellyttää, että tekijä kykenee laittamaan työn tekemiselle rajat. Valitettavasti todellisuus ei ole näin ruusuinen; monen kohdalla rajan hämärtyminen tarkoittaa työpäivien venymistä, työpaineiden hiipimistä kotiin, kirjaamattomia ylitöitä ja niin edelleen. Aina vika ei ole työnantajassa; työntekijä ei vain malta olla selaamasta työsähköposteja iltaisin tai viikonloppuisin. Haluamme tai emme, erilainen joustavuus on tullut työelämään jäädäkseen. Kysymys on siitä, miten me sitä hallitsemme. Uuden opettelemista vaaditaan niin yrityksiltä kuin työntekijöiltä. Hyvä yritys näkee etätyön ja joustavat työajat molempia osapuolia hyödyttävänä mahdollisuutena, ei keinona tehdä työntekijästä aina valmiina oleva partiopoika. Työntekijän on puolestaan opeteltava hallitsemaan omaa ajankäyttöään. On osattava ja uskallettava sanoa esimiehelle tarvittaessa myös ei, jos työ alkaa liikaa häiritä omaa tai läheisten elämää. Yritysten ja työntekijöiden ohessa lainsäätäjän on herättävä 2010-luvun todellisuuteen ja pantava työelämän lainsäädäntö ajan tasalle. Monet työelämää säätelevät lait ovat vanhentuneet käsiin nopeasti muuttuvan työelämän pyörteessä. Esimerkiksi kelpaa työaikalaki; yliopistotutkimus julistaa työajan rajattomuutta, mutta lainsäädäntö ei tunnista työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä työajaksi. Parhaimmillaan yksilölliset työaikaratkaisut ja etätyö parantavat työmotivaatioita ja työssä jaksamista, pidentävät työuria ja auttavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Innokkaimmat ovat jo valmiit luopumaan kokonaan työn ja oman ajan rajan vaatimuksesta, mutta onko näin pitkälle menevä joustavuus ja rajattomuus sittenkään viisasta?

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Entistä useampi alle 30-vuotias palkansaaja kokee saaneensa työssä eriarvoista kohtelua nuoren ikänsä vuoksi. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden omakohtaiset kokemukset ikäsyrjinnästä työpaikalla ovat vähentyneet. Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen ennakkotulokset piirtävät varovaisen myönteistä kuvaa myös sukupuoleen liittyvän syrjinnän vähenemisestä työpaikoilla. Naisten omakohtaiset kokemukset syrjinnästä ovat vähentyneet 2000-luvulla erityisesti palkkauksessa. Vajaa kymmenesosa palkansaajista on havainnut työpaikallaan ikäsyrjintää, joka kohdistuu ikääntyneisiin; lähes yhtä moni on havainnut iän perusteella syrjintää, joka kohdistuu nuoriin. Kaksi prosenttia kaikista palkansaajista on kokenut työpaikallaan nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja kaksi prosenttia vanhoihin kohdistuvaa syrjintää. Ikäryhmittäin tarkasteltuna mielenkiintoista on se, että ikääntyneiden jou-

Markku Haapaniemi

Nuoret kokevat ikäsyrjintää työssä

kossa omakohtaiset kokemukset vanhaan ikään kohdistuvasta syrjinnästä ovat vähentyneet, mutta nuorten kokema ikäsyrjintä on pikemminkin lisääntynyt. Alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia kertoi kokeneensa nuoreen ikään perustuvaa syrjintää vuonna 1997, kun vuonna

8,7 % Kuluttajien luottamus toipui huhtikuun notkahduksesta. Kuluttajien luottamusindikaattori oli toukokuussa 8,7, kun se oli huhtikuussa 3,7 ja maaliskuussa 8,5. Vuosi sitten toukokuussa luottamusindikaattori sai arvon 5,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,1. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin. Luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä näkemykset Suomen taloudesta, työttömyyskehityksestä sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat toukokuussa huhtikuuhun verrattuna. Sen sijaan odotukset omasta taloudesta pysyivät ennallaan. Arviot oman talouden kehityksestä ja etenkin työttömyydestä olivat selvästi keskimääräistä alemmalla tasolla. Kuluttajat pitivät toukokuussa ajankohtaa hieman otollisempana lainanotolle kuin säästämiselle tai kestotavaroiden ostamiselle. Toukokuussa työllisten kuluttajien kokema työttömyyden uhka oli samalla tasolla kuin huhtikuussa ja vuosi sitten toukokuussa.

4

2013 vastaava osuus oli kasvanut kahdeksaan prosenttiin. Vastaavasti yli 50-vuotiaista palkansaajista seitsemän prosenttia kertoi kokeneensa vanhaan ikään kohdistuvaa syrjintää vuonna 1997, mutta enää neljä prosenttia vuonna 2013.

Teollinen internet edellyttää yrityksiltä visiota ja ketteryyttä Läpi yhteiskunnan vyöryvä digitalisaatio ulottuu myös teollisuuteen ilmiönä, joka tunnetaan nimellä teollinen internet tai yleisemmin asioiden internet. Teollisen internetin ilmentymiä ovat laitteiden ja ohjelmistojen yhdistäminen uudella tavalla, laitteiden välinen viestintä, antureista kertyvän datan analysointiin perustuvat uudet ansaintamallit sekä tuotanto- ja toimintaprosessien ja ihmisten yhdistäminen uusilla tavoilla. Teknologiateollisuuden Marketvisiolta tilaama tutkimuksen mukaan teollisen internetin hyödyntäminen vaatii visionäärisyyttä ja rohkeutta yritysjohdolta. Vaikka yritys noudattaakin pitkän tähtäimen strategiaa, tarvitaan rinnalle nopeita ja ketteriä kokeiluja, joilla strategiaa jatkuvasti koetellaan ja suunnataan uudelleen. Tutkimukseen vastanneet yritykset arvioivat, että Suomella on teollisen internetin alueella merkittäviä vahvuuksia. Keskisuuressa teollisuudessa on paljon maailman huippuja kapeilla osaamisalueilla. Nämä toimijat pitäisi verkottaa keskenään ja hakea uusia innovaatioita ja tapoja toimia. Suomen kattava perusinfrastruktuuri mahdollistaa ketterän kokeilemisen ja kehittämisen ja yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa on hyvällä tasolla.


BITTIKATTAUS

Kesäliite lehden mukana InsinÜÜrin välissä ilmestyy ensimmäinen kesäliite. Kesällä useimmilla on vapaata, jolloin voi keskittyä muuhun kuin tyÜntekoon. Liitteessä kerrotaan liittoyhteisÜn jäsenkunnan kesäisistä harrastuksista. Kun on kyse insinÜÜreistä ja muista tekniikan ammattilaisista, harrastuksissa tarvitaan toki erilaista tekniikkaa. Jäsenet ovat liikkuvaa väkeä; mukana on menoa esimerkiksi kajakilla ja polku- sekä moottoripyÜrällä. Kesään kuuluvat tietenkin grilli ja makkarat sekä onkiminen. Luonnossa samoiluun on aikaa, joten voi

tutustua uusiin lintulajeihin. Ja mitä olisi kesä ilman nikkarointia tai muistojen tallentamista kameralla. Kulttuuriakin mahtuu suveen. Suvikisa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa kotimaan paikkakuntia eikä silloinkaan unohdeta insinÜÜrejä. Anna palautetta liitteestä osoitteessa toimitus@ilry.fi. Kerro samalla, mistä aiheista sinä haluat lukea InsinÜÜri-lehdestä. Kaikkien heinäkuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan palkinto.

    

2014

        

Shutterstock

Kilpailulla vauhtia biojalostamoinvestointeihin

TyÜpaikan oma osaaminen keskiÜÜn Varatuomari Jukka Ahtelan tekemän selvityksen mukaan tyÜsuojelun ja tyÜterveyshuollon on vastattava paremmin tyÜpaikkojen tarpeisiin. TyÜsuojelun ja tyÜterveyden toimijoiden on tulevaisuudessa keskityttävä ensisijaisesti tyÜpaikkojen oman aloitteellisuuden ja omatoimisuuden lisäämiseen tyÜsuojelussa, tyÜterveydessä ja tyÜhyvinvoinnissa. TyÜsuojelun sekä tyÜterveyden toimia ja menettelytapoja on kehitettävä erityisesti pienten tyÜpaikkojen näkÜkulmasta. Selvityksessä kartoitettiin eri toimijoiden näkemyksiä ja voima-

varoja sekä keinoja organisaatioiden ja järjestelmien yhteistoiminnan parantamiseksi. Ahtela korostaa eri toimijoiden yhteistyÜn merkitystä. TyÜpaikoilla on runsaat 65 000 nimettyä tai valittua tyÜsuojelun yhteistoimintahenkilÜä. TyÜterveyshuollon ammattihenkilÜitä ja asiantuntijoita on noin 5 000. Selvityksessä nousi esiin tiettyjä johtoteemoja, joihin kohdistuu erityisiä odotuksia. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi hyvä johtaminen ja sen merkitys kaikessa tyÜpaikan kehittämistoimissa sekä tyÜterveyshuollon rooli tyÜkyvyn ylläpidossa.

TyÜ- ja elinkeinoministeriÜ järjestää kansainvälisen suunnittelukilpailun, jolla halutaan nopeuttaa biojalostamoiden innovaatioiden kaupallistumista ja uusien biojalostamoiden syntyä Suomeen. Kilpailu on avoinna ehdotuksille 4. joulukuuuta saakka. Valtioneuvoston toukokuussa tekemässä periaatepäätÜksessä talouden uusien kasvun kärkien vauhdittamiseksi linjattiin, että uusien biojalostamokonseptien synnyttämiseksi ja investointien edistämiseksi järjestetään avoin kansainvälinen kilpailu. – Biojalostamoilla, jotka jalostavat biomassaa tehokkaasti ja monipuolisesti materiaaleiksi, kemian tuotteiksi ja energiaksi on keskeinen rooli biotalouden uuden liiketoiminnan luomisessa, arvioielinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Kilpailulla etsitään ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven biojalostamosta. Sen pitää olla kaupallisen mittakaavan laitos, joka sisältää uutta teknologiaa, jota ei ole vielä kaupallisessa käytÜssä. Jalostamo voi olla myÜs demonstraatiolaitos, jonka teknologialla tai tuotteella on merkittävä liiketoimintapotentiaali. Kilpailun on tarkoitus johtaa toteutussuunnitteluun sekä Suomessa tapahtuvaan investointiin. Kilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa 2015. Pääpalkinto on 100 000 euroa. Lisäksi tyÜ- ja elinkeinoministeriÜ kokoaa julkisia tahoja edustavan rahoittajaryhmän, joka koordinoi ja auttaa kolmen parhaan ehdotuksen investointivaiheen julkisen rahoituksen hankinnassa. Yksityisellä pääomalla on kuitenkin oltava johtava asema esitetyissä hankkeissa.

5


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Innovaatiotoiminta yleisintä suurilla yrityksillä

MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja

Usko on koetuksella

E

urovaalit on pidetty. Suomen osuus (13 /751) parlamentin vallankäyttäjistä on valittu, tiedotusvälineet ovat olleet täynnä leveitä hymyjä ja tuuletuksia. Vaalien suurin häviäjä vaati ennen vaaleja ja niiden jälkeenkin pyöriä pyörimään ja ihmisille töitä. Voittajana esiintyvä ja toiseksi leveimmin hymyilevä pääministeri Jyrki Katainen puolestaan totesi vaalien jälkeen, että vaalien tuloksella ei ole kotimaan politiikkaan merkitystä, koska puolueiden on kannettava vastuunsa. Valta ja vastuu kuuluvat yhteen. Teot enää puuttuvat. Maassamme on 323 000 työtöntä, joista 37 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Työttömiä insinöörejä on 6 000. Viidennes heistä on Uudellamaalla, jossa korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu on ollut rajuinta. Oman, noin 200 000 vakuutetun IAET-kassan etuuden saajien määrä lähestyy vuoden 2009 huippulukemia. Huhtikuussa 10 356 jäsenelle maksettiin korvauksia yhteensä 19,9 miljoonaa euroa, joka on uusi ennätys. Kassan palvelutaso on pysynyt korkeana ja ensihakemusten käsittelyajat kohtuullisina, mutta kuinka kauan meillä on kansakuntana henkisesti ja taloudellisesti varaa tällaiseen? Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorilla työttömyyskausi on keskimäärin 11 viikkoa. Yli 50-vuotiailla se on jo 73 viikkoa ja yli 55-vuotiailla 85 viikkoa. Yli vuoden työttömänä olleita on 87 000, heistä 60 prosenttia yli 50-vuotiaita. En usko, että työttömien ongelmia ratkaistaan maahanmuuttoa lisäämällä, eläkeikää nostamalla tai palkkoja alentamalla. Sokerina pohjalla on reaaliansioiden laskusta johtuva kotimaisen kysynnän heikkeneminen. Kaupan alan ahdinko pahenee. Työllisten määrän väheneminen alalla näkyy Palvelualojen ammattiliiton Pamin työttömyyskassassa. Korvausten saajia oli huhtikuussa 17 200, korvauksia kassa maksoi jäsenilleen 19,4 miljoonaa euroa. Molemmat luvut ovat kaikkien aikojen ennätyksiä. On aika keskittyä olennaiseen, työn määrän lisäämiseen.

6

Tilastokeskuksen toteuttaman EU-tutkimuksen mukaan Suomessa suhteellisesti eniten innovoivat suuret ja kansainvälisesti toimivat yritykset. Kotimaisilla markkinoilla toimivista yrityksistä kolmannes ilmoitti tuotteisiin tai prosesseihin liittyneestä innovaatiotoiminnasta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivista vastaava, innovaatiotoimintaa ilmoittaneiden osuus oli 60 prosenttia. Tutkimuksen pienimmistä yrityksistä eli 10–49 henkilöä työllistävistä noin neljännes ilmoitti tuoneensa markkinoille tuoteinnovaatioita tarkasteluajanjaksolla. Keskikokoisissa yrityksissä osuus oli 41 prosenttia ja suurimmissa eli vähintään 250 henkilöä työllistävissä 64 prosenttia. Kaikkiaan tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoitti vajaa puolet yrityksistä. Suuret yritykset ilmoittivat erilaisista innovaatiotoimista pieniä yleisemmin ja innovaatiotoiminnan erilaiset tietolähteet ja myös yhteistyökumppanit arvioitiin suurten yritysten toimesta pieniä yrityksiä yleisemmin tärkeiksi. Suuret yritykset ilmoittivat saaneensa myös innovaatiotoiminnan julkista rahoitustukea pieniä yrityksiä yleisemmin. Edelläkävijyys, tuotteiden kompleksisuus ja salassapito ovat innovaatioiden muodollisia suojauskeinoja laajemmin noteerattuja keinoja innovaatioiden kilpailukyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä. Patentointi, mallioikeuden rekisteröinti ja muun muassa tekijänoikeus ovat tulosten perusteella vaihtoehtoisia suojaustapoja huomattavasti harvemmalle yritykselle. Kaikkiaan lähes kolmasosalla tutkimuksen yrityksistä oli hankintasopimuksia vuosina 2010–2012 tuotteiden tuottamiseksi julkiselle sektorille – joko kotimaisille tai ulkomaisille julkisen sektorin organisaatioille. Hankintasopimuksiin liittyvää innovaatiotoimintaa oli yleisimmin ohjelmistotoimialalla, arkkitehti- ja insinööripalveluissa sekä tietopalvelutoiminnassa

Hietalasta yt-asiamies Varatuomari Harri Hietala on nimitetty yhteistoiminta-asiamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 6.5.–31.12.2014 väliseksi ajaksi. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Palvelualojen työnantajat PALTA:n varatoimitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja. Viran ensimmäinen hoitaja Helena Lamponen palasi edunvalvonnan päälliköksi Akavan Erityisaloihin.


BITTIKATTAUS

Pilvitekniikka sopii testaukseen

Työeläkevarat kasvoivat 165 miljardiint Työeläkevarojen määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 165,5 miljardiin euroon. Vuoden 2013 lopusta kasvua kertyi 3,3 miljardia euroa. Parhaiten ensimmäisellä vuosineljänneksellä tuottivat noteeraamattomat osakesijoitukset ja pääomasijoitukset. Tuottoja on tullut monipuolisesti eri lähteistä. Suomeen työeläkevaroja oli maaliskuun lopussa sijoitettuna 49,5 miljardia euroa eli noin 30 prosenttia sijoitusvaroista. Määrä on enemmän kuin sijoitukset muulle euroalueelle yhteensä. Euroalueen ulkopuolelle oli sijoitettuna 75 miljardia euroa. Yksityisalojen työeläkevakuuttajat maksavat eläkkeitä enemmän kuin saavat vakuutusmaksutuloja. Ne rahoittavat erotuksen sijoitustuotoilla. Eläkevakuutusmaksut olisivat siis korkeammat ilman rahastointia. Eläkerahastojen pääomia ei kuitenkaan ole käytetty eläkkeiden maksamiseen. Suurin osa tuotoistakin on edelleen jäänyt rahastoihin sijoitettavaksi. Eläkkeiden rahastoinnin tarkoituksena on hillitä työeläkemaksun nousupaineita tulevaisuudessakin. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan sijoitusanalyysistä.

Shutterstock

Pilvitekniikka on yksi it-alan uusimmista trendeistä. Ohjelmistotuotteet, palvelut ja organisaatiot joutuvat panostamaan jatkuvasti muuttuviin tekniikkoihin, trendeihin ja markkinavaatimuksiin. Jotta pilvipohjainen testaus onnistuisi, organisaatioiden pitää varmistaa esimerkiksi riittävä testausinfrastruktuuri, turvallisuus, läpinäkyvät hinnoittelumallit ja tehokas viestintä eri osapuolten välillä. Pilvitekniikka sopii käytettäväksi testauksessa ja sovellusten kehityksessä sekä esimerkiksi pelinkehityksessä. Tiedot käyvät ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tarkistetusta Leah RiunguKalliosaaren ohjelmistotekniikan alan väitöstutkimuksesta. Kun sovelluksia käytetään tai kehitetään pilviympäristössä, sovellus tai liiketoiminnan toimialue ovat keskeisiä tärkeiden ominaisuuksien määrittämisessä. Yleisesti tietyt laatutekijät, kuten turvallisuus ja käytettävyys, vaativat erityishuomiota.

Oletko keskeyttänyt työurasi vapaalla? Insinööriliiton toukokuun uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni on keskeyttänyt työuran erilaisilla vapailla. Vastaajat jakautuivat karkeasti kolmeen joukkoon. Kolmannes on ollut jonkunlaisella vapaalla, kolmannes pohtii asiaa ja kolmanneksella ei ole tarvetta ylimääräiseen vapaaseen.

10 %

kyllä, vuorottelu vapaalla

8%

kyllä, opintovapaalla

2%

kyllä, säästövapaalla

36 %

en tunne tarvetta ylimääräiseen vapaaseen

10 %

kyllä, joillain muulla järjestelyllä

33 %

en, mutta harkitsen asiaa

7


Nyt saat

      +\YLlXXWLVLD,ÀQDVLDNNDLOOH1\WVDDW.3OXVVD SLVWHLWlNDLNLVWD,ÀQKHQNLO|DVLDNNDDQYDNXXWXV PDNVXLVWD.XQUHNLVWHU|LW.3OXVVDNRUWWLVLKHWL NHUllWSLVWHHWNRWLLQDOXVWDDONDHQ /XHOLVllXXGHVWDUDKDQDUYRLVHVWDHGXVWDMD

      


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Työaikaa on lyhennettävä

T

yön kuormitusta on lisätty rutkasti takavuosina, ensin 1970-luvun alun öljykriisin seurauksena ja myöhemmin 1990-luvun alun syvän taantuman jälkeen. Työn tuottavuus on puolestaan kasvanut huimasti tähän päivään saakka. Työvälineet ja menetelmät ovat kehittyneet, mutta suorittamisessa tulee jo vastaan ihmisen fyysiset rajat. Tässä mielessä tuottavuus on viritetty jo niin äärimmilleen, että ruuvia ei voi enempää kiristää. Itse asiassa raja on jo ylittynyt monen kohdalla. Työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän ja enemmän suoritetta samalla palkalla. Aikataulut ovat niin kireät, että päivää on pakko pidentää jatkuvasti. Työsopimuksessa sovittu työaika on usein täysin menettänyt merkityksensä. Työaikalain rikkomukset ovat arkipäiväistyneet työpaikoilla. Monella työpaikalla resurssit on vedetty minimiin tasaisin väliajoin toistuvilla yhteistoimintaneuvotteluilla. Jokaisen neuvottelukierroksen jälkeen jäljelle jäävän henkilöstön työkuorma on yleensä lisääntynyt. Ihmiset rasittuvat eivätkä pysty enää toipumaan viikonloppujen aikana. Työn ylikuormitus saa aikaan lopulta totaalisen työuupumisen ja vakavan sairastumisen. Kun työlliset uupuvat työnsä ääreen,

niin samaan aikaan meillä on noin 300 000 työtöntä. Onko tässä mitään järkeä? Eikö työtä pitäisi mieluummin jakaa useammalle ja tehdä lyhyempää työpäivää, jotta ihmiset jaksaisivat, pysyisivät työkykyisinä ja olisivat virkeinä kykeneviä luomaan uusia tuotteita? Väitän, että tuotavuus vain paranee ja kansantalous on huomattavasti terveemmällä pohjalla, jos työaikaa lyhennetään. Jotta tämä on mahdollista, työpaikoilla on muutettava asenteita ja työntekijöiden myös itse kiinnitettävä huomiota työaikoihinsa. Jokainen ilmaiseksi tehty työtunti tai ilmaiseksi työtehtäviin käytetty matka-aika vaan pahentavat tilannetta. Kesälomakauden alettua on erityisesti syytä kiinnittää työn ja vapaa-ajan järkevään yhteensovittamiseen. Jokainen voi itse miettiä, jääkö perhe-elämälle tarpeeksi yhteistä aikaa, onko omille harrastuksille riittävästi aikaa ja tuleeko ylipäätään levättyä riittävästi. Viettäkää rentouttava kesä nauttien ja miettikää, voisiko syksyn tullen ottaa ihan toisen asenteen työaikoihin. Joustavat työaikaratkaisut, kuten työaikapankit, helpottavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Niiden käytön toivoisi lisääntyvän yrityksissä, sillä se on työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien yhteinen etu.

9


Mercedes-Benzejä ja lannoitetta TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Mari Männistö

10


Lapsuudentovereista Mikko Itärannasta ja Keijo Rantalasta tuli isona insinöörejä Uuteenkaupunkiin. Miesten työpaikat ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin niistä menestyy hyvin ja investoi. ››

Valmet Automotive sai valmistettavakseen automaailman huippubrändin. 11


Mikko Itäranta kehittää autotehtaan tuotantoprosesseja.

V

almet Automotiven hitsaamossa pari sataa robottia valmistaa Asarjan mersun osia. Teräs liittyy teräkseen nopeasti, laadukkaasti ja ilman yhtään turhaa liikettä. Yksi työntekijä hoitaa useampaa

robottisolua. Enemmän ihmisiä näkyy kokoonpanohallissa. Mutta täälläkin töitä tehdään hyvin suunnitelmallisesti. Jokaisella osalla, tarvikkeella ja työkalulla on vissi paikkansa. Insinööri Mikko Itäranta johtaa prosessisuunnittelupäällikkönä 13 hengen tiimiä. Sen tehtävänä on huolehtia siitä, että käytössä ovat mahdollisimman nopeat ja kustannustehokkaat menetelmät, joilla saadaan hyvällä ergonomialla kerralla valmista. – Saimme tänne Mercedes-Benzien tuotannon tehokkuutemme ja laatumme ansiosta. Mutta voimme tulla aina paremmaksi – koko henkilökuntamme on sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen, Itäranta kertoo. Autotehtaat ovat perinteisesti näyttäneet muillekin teollisuudenaloille mallia tuotannon automatisoinnissa, rationalisoinnissa ja muun muassa tavaravirtojen hallinnassa. Uudenkaupungin autotehdas on alkanut nyt tarjota tuotannon tehostamiseen liittyviä suunnittelupalveluita myös talon ulkopuolelle. UUSIKAUPUNKI ELÄÄ AUTOISTA

Daimler on sopinut, että Uudessakaupungissa valmistetaan vuoteen 2016 mennessä vähintään 100 000 A-luokan Mercedes-Benziä. – Tehtaalle on palkattu keväällä runsaasti uutta 12

väkeä, kun tuotantomäärät ovat nousseet ja olemme siirtyneet kahteen vuoroon. Autotehdas on yli tuhannella työntekijällään paikkakunnan ylivoimaisesti suurin yksityinen työnantaja. Itäranta tuli tehtaalle töihin vuonna 1996, tätä ennen hän toimi tuotesuunnittelun ja projektihoidon parissa Turussa Wärtsilä Marinen korjaustelakalla sekä Valmet Paperikoneilla. Hän on ehtinyt osallistua Uudessakaupungissa niin Lada Samaroiden, Saabien, Opel Calibrojen, Porschejen kuin Fisker Karmojenkin tuotantoon. – Valmistuslinjat rakennetaan varsinkin hitsaamossa joka kerta uudelleen merkin ja mallin mukaan. Maalaamon ja kokoonpanon prosessit ovat joustavampia ja ne toimivat myös monituotelinjoina. Päämieheltä tulee auton speksit, mitä pitää tehdä ja me mietimme, miten se on järkevintä toteuttaa. A-sarjan mersuja varten rakensimme esimerkiksi Suomen suurimman robottihitsaamon. Itärannan vapaa-aika kuluu näyttelijänä Uudenkaupungin teatterissa sekä trubaduurikeikoilla. Autokaupungissa kun ollaan, niin laulumiehen repertuaariin kuuluvat luonnollisesti myös kappaleet Merceces-Benz sekä Cadillac. YARAN LANNOITTEILLA RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ

Muutaman kilometrin päässä autotehtaalta, Yaran lannoitetehtaalle johtavalla pengertiellä, liikenne seisoo räjähdystöiden takia. Toimituspäällikkö, insinööri Keijo Rantala kertoo, että Yaralla rakennetaan uusia varastotiloja. Uudenkaupungin lannoitetehtaan tuo-


tannon kehittämiseen ja terminaalin rakentamiseen investoidaan tänä vuonna yhteensä 40 miljoonaa euroa. – Lannoitteilla on kova kysyntä maailmalla. Lannoitteita tarvitaan, jotta maapallon kasvava väestö pystytään ruokkimaan, Rantala taustoittaa Yara Suomi Oy:llä on tuotantolaitokset myös Harjavallassa, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. Se on maailman suurimpiin lannoitetuottajiin kuuluvan norjalaisen Yara Internationalin tytäryhtiö. Ennen Yaralle myyntiä yhtiö tunnettiin nimellä Kemira GrowHow. Uudessakaupungissa valmistetaan vuosittain noin miljoona tonnia typpi-fosfori-kalium-lannoitteita, joista ulkomaille viedään 80 prosenttia. Iso talo tuo mukanaan suuruuden ekonomiaa esimerkiksi hankintoihin. Yara Suomella on Siilinjärvellä myös Euroopan ainoa fosfaattikaivos. SUUNNITELMIA JA NOPEITA PÄÄTÖKSIÄ

Rantala hankkii Yara Suomen lannoitetuotantoon raaka-aineet. – Lasken kulutuksia ja varastotilanteita sekä suunnittelen raaka-ainekuljetusten logistiik-

”Automaation määrä kasvaa koko ajan.”

kaa. Joskus, vaikkapa rahtiongelmien takia, joudun tekemään isoja päätöksiä suurten raaka-ainemäärien hankkimisesta hyvin nopeasti. Yara valmistaa myös typpihappoa, pääasiassa omaan käyttöön lannoitteiden valmistukseen, mutta myös teollisuudelle. Lannoitetehtaalla käsitellään lisäksi esimerkiksi ammoniakkia. – Meillä on tiukka turvallisuuskulttuuri ja tarkat ohjeet esimerkiksi siitä, miten kuljetukset, valmistusprosessit ja huollot pitää suorittaa. Ehdoton edellytys on, että niin oma väki kuin ulkopuoliset noudattavat sääntöjä joka tilanteessa. Rantala on ollut Yaralla vuodesta 1983. – Ala on muuttunut valtavasti: automaation määrä on koko ajan kasvanut. Mutta Yara on panostanut henkilökunnan koulutukseen, minäkin olen saanut opiskella paljon. Käy ilmi, että Rantala ja Itäranta tuntevat toisensa jo lapsuusajalta, kumpikin asui samassa telakan työläisten korttelissa. Yhtymäkohtia on muitakin. Itäranta toimii esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä ja myös Rantala on ollut samoissa tehtävissä, nyttemmin hän on tehnyt tilaa nuoremmille ja toimii varaluottamushenkilönä. – Uusikaupunki on hyvä paikka asua ja elää. Talvet ovat hyvinkin rauhallisia, mutta kesällä kaupunki vilkastuu. Täällä on varsinkin lapsiperheille hyvät perusjutut ja jos jotain puuttuu, Turkuun tai Raumalle on lyhyt matka, Mikko Itäranta summaa.

Keijo Rantala vastaa Yara Suomen raaka-ainehankinnoista.

13


Minna Suominen viihtyy haasteellisessa työssään.

M  ukana arktisen meren valloituksessa TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Juha Sinisalo

Insinööri Minna Suominen toimii varaosamyyjänä laivojen ohjattavia potkurilaitteita valmistavassa Steerprop Oy:ssä. Myynnin lisäksi hän hoitaa komponenttikuljetuksia ympäri maailman.

14


”Osaaminen ja tavoitteet kohdallaan.”

P

ienehkössä yrityksessä saa tehdä monenlaista muutakin, kuten junailla menossa olevaa remonttia ja katsoa kohta aloittavien kesätyöntekijöiden perään. – Työssä ei ole montaa samanlaista päivää, Minna Suominen kehuu. Asiakkaalta tulleen tilauksen pohjalta Suominen tekee osavaraukset varastosta, valmistelee dokumentit asiakkaan antamien tietojen pohjalta ja seuraa toimituksen sujumisen aina maksun suoritukseen asti. – Kun oma osaaminen on kohdallaan ja asetat tavoitteita itsellesi, niin pääset pitkälle, Suominen uskoo. Hän heittää romukoppaan stereotypiat miesten ja naisten töistä sekä urista. LUOTTAMUSTOIMI KUTSUI

Tuotantotalouden opinnot Satakunnan ammattikorkeakoulussa ovat antaneet hyvän pohjan monipuoliselle urakehitykselle. Suominen on saanut vastuuta työpaikalla muissakin asioissa. Tämän vuoden alusta alkaen hän on toiminut myös yrityksen luottamushenkilönä. Suominen aloitti yrityksessä työskentelyn opiskeluaikoina manuaalien tekijänä. Kesätyöntekijän kyvyt olivat työnantajalla tuoreessa muistissa, kun se tarjosi hänelle nykyistä työtä puolisentoista vuotta sitten. JÄÄOSAAMISEN HUIPPUA

Steerprop perustettiin vuonna 2000, mutta sen juuret ulottuvat 1960-luvulle ja Aquamasteriin. Tuotteiden kulmakiviä ovat luotettavuus, käytettävyys ja tehokkuus sekä ympäristöystävällisyys ja alhaiset elinkaarikustannukset.

Tehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat Minna Suomisen mukaan CRP ECO:n valtteja.

Yritys panostaa jäävahvisteisten laitteiden toimittamiseen arktisen meren vaativiin oloihin. Myös offshore-alukset sekä matkustaja- ja risteilyalukset kuuluvat sen toimituslistalle. – Asiakkaita on ympäri maailmaa, mutta suurimmat toimitukset menevät Norjaan ja Venäjälle, jossa rakennetaan uutta aluskapasiteettia arktisen alueen tutkimiseen, Suominen tietää. Espanja, Saksa ja Kiina ovat myös asiakaslistalla. Yritys tekee jatkuvaa kehitys- ja tutkimustyötä kuormituskestävyyden, käyttövarmuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Muun muassa Aker Arcticin kanssa tehdyn tuotekehityksen tuloksena Venäjälle toimitettu monitoimimurtaja Baltika on varustettu kolmella SP 60 PULL ARC -laitteella, Niiden jääluokka on RMRS Icebreaker 6. Samaa teknologiaa käytetään myöhemmin tänä vuonna Viipurin ja Arctec Helsinki Shipyardilla rakennettaviin kolmeen Moskovan-luokan murtajaan. Kahdella vastaavanlaisella laitteella varustetut murtajat toimivat Suomenlahdella tankkereiden ja rahtialusten avustustöissä sekä hinaus- ja pelastustöissä. Moskovan-luokan murtajiin rakennettavat pääpropulsiolaitteet ovat maailman suurimmat mekaaniset kääntyvät potkurilaitteet. – Jääosaaminen ei ole kaikkien heiniä, mutta Suomessa on paljon sen alan osaamista, Suominen arvioi. Steerprop työllistää noin 50 henkilöä ja alihankintaverkostonsa kautta

noin 400 henkilöä. Viennin osuus kasvaa samaa tahtia kuin kiinnostus arktisten alueiden valloittamiseen maailmalla lisääntyy. YHÄ SUUREMPIA LAITTEITA

Arktisille merille tarkoitettujen jäävahvisteisten laitteiden ohella yritys valmistaa offshore-aluksia sekä matkustaja- ja risteilyaluksia. Huolellisen suunnittelun kautta laitteista tehdään mahdollisimman yksinkertaisia ja kestäviä, kuitenkin siten, että sekä mekaaninen että hydrodynaaminen hyötysuhde on korkea. Suomisen mukaan koko ajan ollaan menossa kohti isompia laitteita. Suurin yrityksen suunnittelema ja valmistama CRP ECO -laite painaa yli 150 tonnia. Ensimmäinen laite asennetaan kesällä Italiassa rakennettavaan kanadalaiseen matkustaja-autolauttaan. – Valut alkavat jo olla niin isoja, että toimituksissa pitää huomioida monta seikkaa, Suominen sanoo. Tehokkuus ja ympäristöystävällisyys korostuvat Steerpropin CRP ECO-laitteessa. Vastakkain pyörivien potkurien ansiosta laivat säästävät polttoainekustannuksissa ja vähentävät päästöjä. Ympäristöystävällisyys on otettu huomioon myös potkuriakseleiden tiivistysratkaisuissa, jolloin voiteluöljyä ei pääse vuotamaan mereen. Työn haasteellisuus ja monipuolisuus motivoivat Suomista. – On hienoa tehdä koulutusta vastaavaa työtä ja vielä työympäristössä, jossa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan.

15


Laatu takaa töitä.

Suunnittelusta mieliammatti TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Juha Sinisalo

Kynä ja lauta kädessä, se on suunnitteluinsinööri Tuomas Kesäläiselle paras tapa piirtää.

K

oodia ja kirjoitettua tekstiä ilmestyy silloin kuvilla höystettynä laatikoiden ja kaavioiden sekaan. – Paperilaput ovat tärkeitä, sillä niille ilmestyy tuherruksia, jotka ovat suunnitelmien alkioita, Tuomas Kesäläinen tunnustaa. Kesäläisen työ on projektien vetämistä ja tuotesuunnittelua. Suunnittelu sisältää laitteen toiminnallisen ja teknisen määrittelyn yhdessä asiakkaiden kanssa. Tapauskohtaisesti hän myös testaa 16

suunnittelemiaan laitteita Enerpointissa. Yritys on keskittynyt suunnittelemaan ja valmistamaan energiaa säästävien laitteiden elektroniikkaa. Perinteisen lämpötilasäädön lisäksi se suunnittelee energiaa säästävään ilmanvaihtoon ja lämmön talteenottoon sekä lämpöpumpputeknologiaan liittyviä laitteita. – Toteutamme asiakkaittemme toiveet niin, että energiatehokkuus laitteissa toteutuu, Kesäläinen selvittää. Energian säästö ja ekologisuus ovat Kesäläiselle tärkeitä asioita. Siksi hän haluaa työskennellä juuri Enerpointissa. – Voin omilla valinnoilla vaikuttaa suunniteltavien laitteiden energiatehokkuuteen, hän iloitsee. Kesäläisen mukaan korkealaatuisilla

älytermostaateilla ja taloautomaatiotekniikalla saadaan aikaan energiataloudellisia ratkaisuja. Yrityksen työntekijät kehittävät omaa osaamistaan jatkuvasti. Tuotekehitys painottaa uusia, energiaa säästäviä teknologioita. Yritys on toiminut myös ulkomailla lähes alusta asti, sillä on ollut muun muassa Kiinassa alihankintaa ja tuotantoa kymmeniä vuosia. Sitä on viime vuosina kuitenkin vähennetty hintojen ja rahtien kallistumisen vuoksi. Nykyään alihankintaa on enemmän Suomessa ja Virossa. Saarenmaalla sijaitsee kokoonpano ja piirilevyjä kalustavat tuotantolaitokset. Enerpointilla on yli 30 vuoden historia elektroniikan valmistuksesta. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti.


POHJANA OHJELMISTOTEKNIIKKA

Kesäläinen opiskeli Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) neljä vuotta pääaineena ohjelmistotekniikka ja valmistui keväällä 2007. Jo samana syksynä hän tuli töihin Enerpointiin. Suunnitteluala on Kesäläiselle mieleinen, sillä pienenä hän halusi arkkitehdiksi tai suunnittelijaksi. Koulussakin mieliaihe oli kuvaamataito. Kesäläisen mielestä suunnittelualalta löytyy aina töitä insinöörille. Heitä tarvitaan jatkossakin. Suomalaiset insinöörit ovat hänen mielestään hyviä suunnittelemaan, mutta valitettavasti huonoja myymään. Hän toivookin enemmän myyntikursseja perusopetukseen. – Koulutuksen laatuun pitää panostaa enemmän, tutkintonimikkeitä ei saa pitää itsestään selvyytenä, hän sanoo. Vuonna 2003 SAMK:in IT-puolella aloitti lähes 100 oppilasta, joista valmistui alle puolet. Kesäläinen viihtyy työssään hyvin. Työpäivät ovat vaihtelevia ja mielenkiintoisia. Työ sisältää myös matkustusta ja asiakastapaamisia. Maaliskuun alusta Kesäläinen on toiminut yrityksen Rauman toimipisteen luottamushenkilönä. Takana olivat tammikuuhun ajoittuneet ensimmäiset yt-neuvottelut koskien tuotekehitystä. Ketään ei kuitenkaan lomautettu tai irtisanottu.

KOLUMNI

Aki Mäki Tuotannon kehitysinsinööri, Agro Power

Alisuorittajat hyötykäyttöön

T

unnetun talousprofessorin mukaan talouskasvuun tarvitaan reseptejä ja koulutettua työvoimaa. Hän kuvasi Suomea ylikoulutettujen alisuorittajien maaksi. Raaka-aineita ja kokkeja löytyy, mutta tärkein resepti puuttuu; huipputekniikka on vanhentunut. Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna alisuorittamista ilmenee, koska henkilöstön osaamista ei hyödynnetä riittävästi. Oppivassa organisaatiossa ”alisuorittajat” nähdään voimavarana, joille annetaan tilaa toteuttaa itseään. He tuovat käyttöömme uusia reseptejä – innovaatioita. Oppiva organisaatio kuvataan alan kirjallisuudessa organisaation ihannemallina. Mallissa korostetaan kognitiivista, eli tietorakenteisiin ja ajattelumalleihin liittyvää joustavuutta. Uusien mahdollisuuksien avoin vastaanottaminen edellyttää kognitiivista joustavuutta. Kulttuurisina piirteinä mainitaan uusien ideoiden korostaminen, tulevaisuuden tarkastelu, jokaisen panoksen ja luovuuden arvostaminen. Tehokkuutta arvostetaan lisäksi osana ideoiden tuottamista. Oman toiminnan kriittinen tarkastelu sekä yksilönä että kokonaisuutena on keskeistä muutostarpeen tiedostamisessa. Tiivistettynä oppiva organisaatio on avoin, oppiva, innovoiva ja kilpailukykyyn tähtäävä työyhteisö. Kireässä kilpailussa se pärjää muutosherkkyydellä, kepeydellä sekä nopealla reagoinnilla. Nämä elementit muodostavat hyvinvoivan yrityksen, jolla on varaa maksaa palkkoja sekä muita etuja ja joka täyttää tehtävänsä yhteiskunnassa. Nykyaikainen turbulentti toimintaympäristö edellyttää yrityksiltä nopeaa reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin. Viime kevään tapahtumat Itä-Euroopassa suhteessa Venäjän vientiin ja turismiin mainittakoon esimerkkinä. Ärsykkeet voivat tulla myös kilpailutilanteista, jolloin alakynteen jäävälle yritykselle tuotannon tai tuotteen kehittäminen on elinehto.

Tuomas Kesäläinen viihtyy koodien ja kaavioiden parissa. 17


Työkyvyn ylläpitämisestä työhyvinvoinnin kasvattamiseen TEKSTI: Tiina Tenkanen/ UP KUVA: Shutterstock

18


”TYKY oli aikansa sosiaalinen innovaatio.”

TYKY-päivät ovat muuttuneet kolmen vuosikymmenen aikana työpaikan liikuntapäivistä yhteishengen kohotustapahtumaksi. Samalla Suomessa syntynyt sosiaalinen innovaatio TYKY on vaihtunut TYHYksi, työpaikkojen laaja-alaiseksi työhyvinvoinnin edistämistoiminnaksi.

T

yöterveyslaitoksen koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel oli mukana perustamassa työkykykeskusta vuonna 1996. Keskuksen näkemyksen mukaan työpaikoilla edistettäisiin työkykyä parhaiten kokonaisvaltaisesti. – Valitettavasti käytännön tasolla TYKY-päivät kapenivat liikuntapäiviksi. Työnantajien oli helppo antaa työntekijöille sauvat luontokävelyä varten, Tiina Saarelma-Thiel muistelee. 2000-luvulla alettiin puhua työhyvinvoinnista. Uudet käsitteet, kuten työn ilo ja työn imu, kotiutuivat työelämän sanastoon. Pohdittiin, miten työpaikoilla lisättäisiin esimerkiksi luottamuksen ilmapiiriä ja oikeudenmukaista kohtelua. – Ajattelutapa siirtyi vaarojen ennakoinnista hyvinvoinnin luomiseen. Saarelma-Thielin mukaan muun muassa ilmapiirikartoitusten, henkilöstön vaihtuvuuden seurannan ja sairauspoissaolojen kartoittamisen ansiosta muutostarvetta ja mahdollisia kriisitilanteita voitiin ennakoida paremmin. Samalla voitiin tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Hyvinvointia, tuottavuutta ja kannattavuutta tarkasteltiin samassa nipussa.

TYÖELÄMÄ MUUTTAA JOHTAJUUTTA

Työkulttuuri on muuttunut jo pelkästään koulutustason nousun takia.

Saarelma-Thiel kertoo esimerkkinä, että 1970-luvulla Suomen työvoimasta oli akateemisesti koulutettuja noin neljä prosenttia. Nyt ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on 12,5 prosenttia. Kaikkiaan korkeakoulututkinnon suorittaneita on vajaat 38 prosenttia työvoimasta. – Työelämän muutos on muuttanut myös sitä, mikä on työkyvyn ylläpitämiselle ja edistämiselle tärkeää. Fyysispainotteisista töistä on siirrytty henkisesti vaativiin. Muutos on tällä hetkellä jatkuvaa. Saarelma-Thiel muistuttaa, että muutosjohtamisesta on siirrytty muutoksessa johtamiseen. – Sekä ihmiset että organisaatiot ovat liikkuvassa tilassa jatkuvasti. Tällä on vaikutuksensa myös työkykyyn. Saarelma-Thielin mukaan ikäjohtamisesta on siirrytty kaikenikäisten johtamiseen. – Kiinnostavaa on, miten esimiehen hyvä johtamistapa, eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin. TERVEYTTÄ TYÖNTEKIJÖILLE

TYKY on nykyaikanakin voimissaan, mutta uudella tavalla. – Työterveysyhteistyö on keskeinen teema. Se on jo osa työterveyslainsäädäntöä, joka asettaa yhteistoimintavelvoitteen, Saarelma-Thiel kertoo. Työterveysyhteistyö koostuu työn-

antajan, työntekijän, työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutetun yhteistyöstä. – Kaikilla työpaikalla tehtävillä ratkaisuilla on vaikutuksensa myös työntekijän terveyteen. Siksi työterveyshuollon kumppanuus työpaikan kanssa on tärkeää. Toisena tärkeänä asiana SaarelmaThiel pitää työn ja perheen yhteensovittamista. – Työntekijän elämää tarkastellaan kokonaisuutena, sillä muutakin elämää on kuin työ. Saarelma-Thiel näkee työaikajoustojen olevan tärkeitä esimerkiksi pienten lasten vanhemmille ja omaisiaan hoitaville. Työnantajalle joustot ovat keino pitää ammattitaitoinen henkilökunta palkkalistoilla. YHTEISHENGEN VUOKSI

Vaikka työelämässä pyritään kiinnittämään huomiota työntekijöiden hyvinvointiin jatkuvasti, Saarelma-Thiel uskoo TYKY-päivien puolustavan paikkaansa. TYKY-päivänä kohotetaan työpaikan yhteishenkeä ja lisätään yhteenkuuluvuuden tunnetta. – Ei yhtenä kehittämispäivänä paranneta työelämän ongelmia. Mutta silloin voidaan päättää asioista, joilla on vaikutuksia työhyvinvointiin. Kiireisen työpäivän aikana ei välttämättä ehdi tutustua työkavereihinsa. TYKY-päivänä siihen voi olla mahdollisuus.

19


EU:n työskentelylle tuli haasteita TEKSTI: Birgitta Suorsa/ UP KUVA: Kaj Skön/ Vastavalo

Kokenutta ja asiantuntevaa porukkaa, Akavan kansanvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen luonnehtii juuri valittuja suomalaismeppejä.

E

dessä on työläs viisivuotiskausi, sillä populistipuolueet varsinkin kentän oikealla laidalla kahmaisivat Ranskassa ja Belgiassa reilusti paikkoja. Vielä ilman parlamenttiryhmää olevat eri maiden populistipuolueet voivat muodostaa parlamenttiin vaa’ankielipaikan. Niillä on yhteensä 63 paikkaa. Halutessaan oikeistopopulistit voisivat perustaa oman ryhmän. Siihen vaaditaan 25 paikkaa yhteensä 7 jäsenmaasta. Tähän ei uskota, sillä osa populisteista haluaa kokonaan eroon Euroopan unionista, osa haluaa toisenlaista unionia.

KÄRJEKÄSTÄ KESKUSTELUA

Jo nyt osa populistipuolueista on ilmoittanut jarruttavansa parlamentin toimintaa mahdollisimman paljon. Vaa’ankieliasemassa se onnistuisi vielä tehokkaammin. Täytyy muistaa, että parlamentissa on populisteja entuudestaan. Markus Penttinen arvioi heidän määräkseen noin 150. – Mitä he äänestävät, jos parlamenttiin tulee esimerkiksi työaikadirektiivi. Näillä puolueilla ei ole linjaa tähän. Penttinen pohtii, että Euroopan parlamentin toiminnan kannalta olisi viisasta, jos vakiintuneet parlament20

tiryhmät löytäisivät toisensa näkemyseroista huolimatta. Ne voisivat parhaassa tapauksessa muodostaa eräänlaisen ”hallitusryhmän” parlamentin sisälle. Palkansaajajärjestöjen Brysselin edustuston FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä arvioi, että tähän on mahdollisuuksia. – Porvarien EPP:n paikkamenetys, 52 paikkaa, oli niin merkittävä, että se korostaa painetta muuttaa linjaa sosiaalisemmaksi. Mahdollista on, että maltillisen oikeiston ALDE:n ja EPP:n sosiaalisempi siipi löytää yhteisen sävelen, kenties sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmän kanssa. Ristelä ennakoi, että parlamentin työskentely muuttuu ainakin kovaäänisemmäksi ja keskustelu kärjekkäämmäksi. Sekä laitavasemmisto että äärioikeisto lisäsivät kannatustaan. Tiukemmaksi peli menee, jos sama suuntaus jatkuu kansallisissa vaaleissa. KOMISSAARISTA KIINNI PALJON

Palkansaajien toiveet työsuojeludirektiivin saamisesta parlamentin käsittelyyn riippuu pitkälti tulevasta komission puheenjohtajasta. Nykyinen José Manuel Barroso on laittanut työelämähankkeita jäihin.

Uudet parlamentaarikot aloittavat Brysselissä heinäkuun alussa.

Akavan Penttinen sanoo, että JeanClaude Juncker olisi parempi vaihtoehto komissaariksi, sillä tämä on lähtöisin ay-aktiivien perheestä. Euroopan parlamentti ratkaisee, kenestä tulee komission puheenjohtaja. Esityksen tekevät jäsenmaiden päämiehet. Parlamentti voi vaikuttaa myös muiden komissaarien valintaan. Penttinen muistuttaa, että paraikaa virkamiestyönä valmisteltava komission toimintasuunnitelma määrittelee pitkälle parlamentille tulevat asiat. Budjetti on joka tapauksessa lyöty lukkoon seitsemäksi vuodeksi, mutta esimerkiksi työelämän laatuasioita voi tulla keskusteluun. Työaikadirektiivin työaikapoikkeuksien siivoaminen, liittojen ryhmäkanne, lähetettyjen työntekijöiden aseman kohentaminen ja yhtenäinen irtisanomissuoja ovat olleet suomalaisen ay-liikkeen tavoitteena. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että toimintasuunnitelman kärkeen nousevat Ukrainan tilanne, kauppaneuvottelut, talouskasvun hakeminen ja unionin mahdollisten uusien tulonlähteiden etsintä. Joka tapauksessa Euroopan unionin integraation, yhdentymisen, arvellaan joutuvan kokonaan jäihin.


Kampanjatoimiston työntekijät palasivat omiin organisaatioihinsa kesäkuun alussa.

Yhteinen EU-vaalikampanja oli hintansa väärti TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Palkansaajaliikkeen yhteinen kampanjointi Euroopan parlamenttivaaleissa vastasi suurin piirtein odotuksia. Äänestysprosentti oli pettymys, palkansaajateemojen näkyvyys koheni odotetusti.

V

iime vuoden lokakuussa käyntiin polkaistulla Ääniä Suomesta -kampanjalla oli kolme tavoitetta: nostaa oman jäsenistön äänestysintoa, avata EU:n päätöksentekoa sekä nostaa vaalikampanjan aikana esiin palkansaajille tärkeitä teemoja. Kampanjakeskuksen vetäjänä toimineen Hanna Kuntsin mukaan äänestysprosentin 0,6 prosenttiyksikön nousu ei vastannut odotuksia, mutta muuten kampanjointi sujui ennakkokaavailujen mukaisesti. – Totta kai tällaisessa kampanjassa jää aina parantamisen varaa. Kampanjan näkyvyys ei ehkä vastannut kaikkien odotuksia, mutta sen selittää kampanjan budjetti. Liittojen ja keskusjärjestöjen yhteinen panos oli lopulta noin 270 000 euroa. Valitettavasti se ei riittänyt esimerkiksi näyttävään valtakunnalliseen kampanjaan, kuten tv-mainontaan, Kuntsi sanoo.

YHDESSÄ ENEMMÄN

Kuntsi laskee oman arvonsa sille, että koko suomalainen ammattiyhdistysliike kampanjoi ensimmäistä kertaa yhdessä myös järjestöllisin toimin. – Kampanjassa oli alusta lähtien sellainen yhdessä olemme enemmän -meininki. Palkansaajaliikkeen yhteinen esiintyminen herätti myös mediassa mielenkiintoa. Kampanjan yksi viesti oli työelämäkysymysten unohtuminen vaalikaudella 2009–2014. Kevään aikana niitä nostettiin onnistuneesti esiin. – Esimerkiksi Ylen puheenjohtajatenteissä yhtä tenttiä lukuun ottamatta jokaisessa yksi täsmäkysymys koski meidän kampanjateemojamme. Myös kampanjan alueellisissa tapahtumissa palkansaajille tärkeät asiat olivat hyvin esillä, Kuntsi kertoo. LIITOT HYVIN MUKANA

Kuntsin mukaan liittojen viestinnät olivat alusta lähtien hyvin mukana tukemassa kampanjaa omissa välineissään. – Oman viestintäväen taustoittamisen ja sitouttamisen lisäksi liitto- ja keskusjärjestöpuheenjohtajien sitouttamisella oli tärkeä merkitys. Sen kautta saimme yhdessä tekemiselle laajemman hyväksynnän. Parannettavaakin jäi. Osittain aikataulusyistä yhteys alueella toimiviin

järjestöjen toimihenkilöihin katkesi, materiaali ei levinnyt toivotulla tavalla ja aluetapahtumien markkinointi jäi viime hetkeen tai kokonaan valtakunnallisten verkkosivujen varaan. – Yllättävin pullonkaula syntyi yhteystietojen jakamisessa viestien eteenpäin välittämisessä suorilla posteilla jäsenistölle. Jo liittojen ja keskusjärjestöjen henkilökunnan yhteistietoja oli hankala saada kasaan, suoramarkkinointia liitoista jäsenistölle ei toteutettu kuin osittain, Kuntsi sanoo. ENSIMMÄINEN KERTA ON VAIKEIN

Kampanja oli ensimmäinen laatuaan, mutta ainakin Kuntsi toivoo, ettei se jäisi viimeiseksi. Hänen mielestään palkansaajilla on yli keskusjärjestörajojen paljon yhteisiä asioita puolustettavanaan. – Eka kerta on aina eka kerta, muttaharjoitus kannattaa uusia sopivan tilaisuuden tullen. Saimme paljon oppia, seuraavalla kerralla emme tee samoja virheitä, valmistaudumme paremmin ja aikaisemmin ja niin edelleen. – Kampanjaan kannattaa ottaa mukaan vain sellaiset tahot, jotka ovat aidosti ja oikeasti mukana niin johdon, tietojen vaihdon kuin taloudellisen panostuksen suhteen. Ja budjetin kokonaissummanpitää olla sellainen, että siitä riittää nyt nähtyä suurempaan valtakunnalliseen mainontaan, Kuntsi summaa kampanjan antia. 21


Robotiikkaa, kyllä kiitos TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Annika Rauhala

Tavallisten kuluttajien käyttöön tarkoitetut, automatisoidut laitteet innostavat insinööriopiskelijoita.

A

utomaatiotekniikkaopiskelijat Vesa Helminen ja Timo Pudas viettävät kesän robotiikan ihmeellisessä maailmassa. Keväällä alkaneen projektin aikana he ovat rakentaneet ensimmäisen prototyypin robottikädestä, joka on nimeltään kuvaavasti The Blue Hand. – Se on aika painava ja karkea. Siitä kerätään kokemuksia muun muassa tekniikan ja mekaniikan suhteen. Prototyypin rakentaminen on jo herättänyt ajatuksia, miten työtä jatketaan eteenpäin, Pudas kertoo. Tavoitteena on kehittää tuotantoon kevyempi versio ja siihen mahdollisimman monipuoliset käyttömahdollisuudet. Käyttäjä voi itse päättää, miten ja mihin kättä käyttää. Mahdollisuuksia on monia: viihteeseen, opettamiseen tai avustamaan vanhusta syömään. Pudaksen mielestä kädellä voisi olla oma sovelluskauppa, josta voi tilata vaikkapa peliseuraksi shakkipelisovelluksen. Sininen värikin vaihtunee jossain vaiheessa esimerkiksi ihon väriin ja mukaan voi tulla tuntuma ihosta. – Robottikäsi voisi reagoida kosketukseen, Helminen visioi.

TYÖPARI VALMIINA

Kun Electriasta ilmoitettiin, että siellä kaivataan innokasta opiskelijavoimaa, Pudas ja Helminen innostuivat heti. 22

Miehet ovat ennenkin tehneet tiimityötä hyvällä menestyksellä, joten he hakivat työharjoitteluun kahden hengen tiiminä. Electria on Metropolia ammattikorkeakoulun sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö. Se toimii yhteistyössä yritysten kanssa ja sen tarkoituksena on innovaatioiden ja ideoiden kaupallistaminen. Esimies Sami Kalliokoski oli tutkinut markkinoita ja todennut, että edullisille, tonnin tai korkeintaan muutaman tuhannen hintaisille robottikäsille on tilaa. Nykyisin markkinoilla olevat robottikädet maksavat kymmeniä tuhansia euroja. ROBOTIIKASTA SEURAAVA MURROS

Roboteille tietä tekevä teknologian murros on parhaillaan käynnissä. Huomaamatta kodeissa lisääntyvät robotti-imurien lisäksi muut automatisoidut laitteet. Autoissakin on avustavaa tekniikkaa koko ajan enemmän. – Nykypäivän ihminen sopeutuu kaikkiin uusiin teknisiin asioihin niin nopeasti, ettei huomaakaan, kun on uuden teknologian ympäröimä, Pudas arvelee. Hän muistattaa edellisestä teknologian historian isosta murroksesta eli internetistä, joka on muuttanut paljon ihmisten arkipäivää. Kun internetin käyttö oli laajenemassa, ei arvattu, mihin se johtaa; netti toi tullessaan paljon hyviä asioita,

mutta myös huonoja, ihmistä passivoivia asioita. Pudaksen mielestä robotiikan murroksessa on sama riski. – Fiksu ihminen käyttää esimerkiksi kotitöistä ylijäävän ajan järkevästi eikä passivoi itseään. ROBOTTI INHIMILLISTYY

Helminen ja Pudas arvioivat, että parin vuosikymmenen kuluttua robotit ovat kaikkialla: kotona, töissä ja harrastuksissa. Robotit tulevat entistä lähemmäksi ihmistä: robotti ja ihminen tekevät oikeasti yhteistyötä. Nykyiset teollisuusrobotit ovat isoja, kolhoja laitteita, joissa on turva-aitoja edessä ja joita joutuu tosissaan varomaan. – Vuonna 2035 perusrobotiikka on niin paljon halvempaa, että kuluttajilla on varaa ostaa erilaisia apukäsiä ja palvelurobotteja, Helminen uskoo. Pudas on kiinnostunut nanorobotiikasta. – Todella pienet robotit saattavat muuttaa lääketieteessä asioita. Ne voivat esimerkiksi taistella syöpäsoluja vastaan tai viedä lääkeaineita täsmänä johonkin tiettyyn kudokseen, hän kuvailee. Kumpikin miehistä valmistuu insinööriksi vuoden loppuun mennessä. Heitä kiehtoo ajatus urasta robotiikan parissa, jos se on mahdollista.


Ison miehen k채den kokoinen robotti on Vesa Helmisen (vas.) ja Timo Pudaksen ensimm채inen prototyyppi.

23


Hakkerointi – kutsumus ja ammatti TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Kimmo Brandt

Aito hakkeri saavuttaa tavoitteensa rajoituksista huolimatta.

Sam Lavitt arvostaa yksityisyyden suojaa. 24


”Tietoturva on kaikkien oikeus.”

Y

hdysvalloista kotoisin oleva Sam Lavitt halusi ohittaa kiellot ja oppia lisää tietokoneohjelmista. Hakkeroinnista tuli elämäntapa. Uuden oppiminen on ollut Lavittille tärkeää kouluajoista lähtien. Hän kiinnostui tietokoneohjelmista 14-vuotiaana käydessään koulua Omahassa Nebraskassa. Yliopistossa opiskellessaan hän oli utelias ja halusi kokeilla, mitä tapahtuu, jos hän tekee toisin kuin käsikirjat sanovat. – Yhdistelmä toimikin yllättäen sillä seurauksella, että lähiyliopistojen noin 50 000 koneen verkkoyhteys katkesi, Lavitt muistelee huvittuneena. Rehellisenä miehenä hän kertoi yliopiston atk-keskukselle aiheuttamastaan ongelmasta. Nebraskan yliopisto otti Lavittin harjoittelijaksi opintojensa ohella työskentelemään USA:n tiedusteluviraston NSA:n ylläpitämässä erikoislaboratoriossa, joka sijaitsi yliopiston tietoturvallisuuskeskuksen yhteydessä. Kuusi vuotta kului teoriaa, historiaa ja turvallisuusasioita opiskellen. Lavittin mielestä opiskelu ja tutkimus tähtäsivät kuitenkin liikaa sotilaallisiin tarkoituksiin. – Tietoa ohjelmien heikkouksista ei saisi pitää aseena. Hänen mielestään jokaisella kansalaisella, eikä ainoastaan tiedustelutoimistoilla, pitäisi olla mahdollisuus käyttää kunnollista tietoturvaa.

Itseoppinut hakkeri haluaisi hakkereille koulutusta.

Pian hän olikin jo töissä konsultointiyritys Nixussa turvallisuuskonsulttina. Ensimmäinen työ oli testata tietoturvaratkaisuja kehittävälle SSH:lle sen kehittämää ohjelmaa. – Vaikka testaamani ohjelmisto toimi, sitä ei oltu suunniteltu suojelemaan sellaista hyökkääjää vastaan, joka tiesi miten se toimi, joten pystyin ottamaan ohjelmiston haltuuni. SSH palkkasi hänet tutkimaan muidenkin ohjelmiensa turvallisuusongelmia. Lopulta Lavitt siirtyi kokonaan SSH:n leipiin vuonna 2011. – Olen unelmatyössäni auttaessani luomaan uusia ohjelmia TÖITÄ RIITTÄÄ

Internetissä paljastunut vakava tietoturvaongelma julkistettiin huhtikuussa. Ilmiö nimettiin nopeasti Heartbleed’iksi verkkopalveluissa käytetyn salausprotokollan mukaan. USA:n tiedusteluviraston NSA:n on epäilty käyttäneen hyväkseen syntynyttä haavoittuvuutta jo kahden vuoden ajan. – Mikä on yksityisyyden suoja, kun käyttäjätunnukset, salasanat ja luottokorttinumerot joutuvat vieraisiin käsiin, Lavitt miettii. Hän kertoo vaihtaneensa kaikki salasanansa nopeasti asiasta kuultuaan. Suosituimmat verkkopalvelut korjasivat nopeasti haavoittuvuuden ohjelmissaan.

SUOMEEN TÖIHIN

Lavitt oli netin kautta löytänyt suomalaisen tyttöystävän. Hän päätti jättää tutkimukset USA:ssa ja muutti Suomeen.

ONKO HAKKERILLA ETIIKKAA

Hakkereita on moneen lähtöön, on valkohattuja ja mustahattuja perinteiseen

cowboy-tyyliin. Hakkeri kyseenalaistaa olemassa olevan järjestelmän, joko hyvällä tai pahalla. Suomalaisille tunnetuin ’hyvä’ hakkeri lienee Linus Torvalds, joka perusti avoimen Linux-yhteisön. Niin kutsutut valkohatut haluavat kerätä tietoa ja suojella muita. Valkohatut eivät murtaudu tietojärjestelmiin tai sorru rikollisiin puuhiin, ellei kyseessä ole hyvä tarkoitus. Mustahatut haluavat valtaa ja rahaa tai kaaosta, jopa tuhota. Lavitt tunnustaa, että musta lierihattu on tallessa niiltä ajoilta, kun hän oli tekemisissä kybersodankäynnin kanssa. Se toimii tunnusmerkkinä sekä muistutuksena yksityishenkilöiden kamppailusta tiedosta ja vallasta hallituksia ja suuryrityksiä vastaan. Edelleen häntä kiinnostavat yritysten yhteydet valtioiden tiedusteluhallintoihin. KOULUTUSTA TARVITAAN

Suomessa ei toistaiseksi järjestetä koulutusta hakkereille, vaan he ovat itseoppineita asiantuntijoita. USA:ssa hallituksella on hakkerien kouluttamiseksi iso ohjelma, jonka tavoite on kouluttaa noin 15 000 ihmistä. – Edes yksi yliopistokurssi kaikille ohjelmistosuunnittelijoille olisi hyvä, sille voisi opettaa, miten asioita kyseenalaistetaan ja mitä kaikkea ohjelmissa voi tapahtua, kannuksensa ansainnut hakkeri toteaa. Muuten Suomessa on Lavittin mielestä maailman parhaat koulut. Hän haluaa tyttärensä käyvän koulunsa täällä.

25


Koodi tulee

kouluihin TEKSTI ja KUVA: Minna Virolainen

Koodi on jo kaikkialla ympärillämme. Siksi on tärkeää, että myös kaikki lapset voivat oppia ohjelmoinnin perusteita.

26


Linda Liukkaan ja Juhani Mykkäsen mielestä koodaaminen on tulevaisuuden kansalaistaito.

O

petusministeri Krista Kiuru ilmoitti tammikuussa, että ohjelmointi kirjataan peruskoulun uudistuvan opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelma on parhaillaan kommentointikierroksella. Käyttöön se on tarkoitus ottaa syksyllä 2016. Koodausta monipuolisesti opettanut Linda Liukas ja insinööritaustainen toimittaja Juhani Mykkänen pitävät uudistusta isona askeleena oikeaan suuntaan. He jo olivat viime vuoden lopulla viritelleet yhteistä projektia aiheeseen liittyen. Opetusministeriön ilmoitus antoi parivaljakolle uuden suunnan. Työn tuloksena julkaistiin kesäkuun alussa Koodi2016-opas ja verkkosivusto. Koodi2016 keskittyy vastaamaan kolmeen peruskysymykseen: mitä ohjelmointi on, miksi se on tärkeää ja miten sitä voidaan opettaa peruskoulussa. – Halusimme tehdä helppotajuisen katsauksen perusasioihin, Mykkänen tiivistää. Liukas toivoo, että opas ja nettisivusto toimisivat ensiapupakettina opettajille, virkamiehille, päättäjille ja sidosryhmille, jotka ovat suunnittelemassa ja toteuttamassa opetusohjelmaa, opetusta sekä opetusmateriaaleja. Opas toimii tukena myös lasten vanhemmille. OIKEUS OPPIA

Liukkaasta ja Mykkäsestä ohjelmointi kuuluu osaksi peruskoulutusta. Softa on jo joka puolella ja vaikuttaa kaikkien elämään. Mykkäsestä on nurinkurista, ettei lapsille kerrottaisi, miten se toimii. Kuuluuhan peruskoulun opintoihin fysiikan ja yhteiskuntaopinkin perusteet. Kaikkien ei tarvitse hallita koodaamista. Mutta ohjelmoinnillisen ajattelun perusteet auttavat ymmärtämään ympäröivää maailmaa. – Kaikilla pitäisi olla oikeus oppia

tai ainakin altistua ohjelmoinnille, Liukas painottaa. Hänestä on tärkeää, että lapset saavat jo varhaisessa vaiheessa mahdollisuuden innostua koodaamisesta. Näin myös ne, joilla on taipumuksia alalle, tunnistavat lahjakkuutensa aiemmin ja saavat paremmat mahdollisuudet kehittää taitojaan pidemmälle. Mykkänen käyttää vertauskuvana luku- ja kirjoitustaitoa. Tällä hetkellä lapset ovat hyviä kuluttamaan esimerkiksi viihdettä ja pelejä. Sen sijaan aktiivinen asioiden rakentaminen ei vielä luonnistu kovin hyvin. – Tavallaan it-maailmassa lapset osaavat kyllä lukea, mutta eivät kirjoittaa.

”Ohjelmointi muuttaa maailmaa.” LEIKKI KEHITTÄÄ AJATTELUA

Opetussuunnitelman linjauksen mukaan ohjelmointia aletaan opettaa peruskoulun ensimmäisestä luokasta lähtien. Aluksi lasten kanssa keskitytään ohjelmoinnillisen ajattelun kehittämiseen. Oppiminen tapahtuu pitkälti leikin kautta; tietokoneita ei välttämättä edes käytetä. Kolmos-kuutosluokkalaisilla oppiminen siirtyy visuaalisiin ohjelmointiympäristöihin. Niiden avulla opitaan jo ohjelmointikielen peruskonsepteja kuten silmukoita ja funktioita, mutta edelleen leikkisässä ja käyttäjäystävällisessä ympäristössä. Varsinaisia ohjelmointikieliä kuten Javaa tai Rubya opetellaan yläkoulussa seitsemännestä luokasta lähtien. Liukkaan mielestä ei ole niinkään tärkeää, että mitä täsmällistä ohjelmointikieltä lapsille opetetaan.

– Ohjelmointi kielet muuttuvat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Aivan kuten ne ovat muuttuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, hän toteaa. Tärkeintä on oppia periaatteet, miten tietokoneille puhutaan ja miten tietokonetta opetetaan. OPETTAJAT UUDEN EDESSÄ

Jos ei ole itse koskaan ohjelmoinut, voi olla hankalaa opettaa sitä muille. Koodi2016-oppaaseen on koottu vastauksia opettajien kysymyksiin ja mahdollisiin pelkoihin, jota itselle vieras aihepiiri saattaa herättää. Lisäksi kerrotaan erilaisista kouluttautumisvaihtoehdoista. Liukas uskoo, että osalle opettajista ohjelmoinnin opettamisesta kehittyy tosi mieluisa ja hauska juttu. Mutta kaikki eivät innostu. – Toivottavasti kuitenkin joka koulussa on niitä innostuneita tyyppejä, jotka toimivat osaamisen levittäjinä, Mykkänen jatkaa. Liukas näkee myös oppilaiden osallistamisen tärkeänä mahdollisuutena. Koodaus on yhteisöllistä toimintaa. Monia luokkahuoneen klassisia tilanteita voi ohjelmoinnin opetuksessa kyseenalaistaa. – Onko opettajan aina pakko tietää parhaiten kaikki asiat vai voiko myös oppilaat auttaa ja ohjata toisiaan, Liukas pohtii. Ohjelmoinnista ei tule kouluihin omaa oppiainetta. Käytännössä aikaa koodaamisen opetteluun tullaan ottamaan matematiikan tuntijaosta. On opettajien pelisilmästä ja osaamisesta kiinni, miten ohjelmointi pystytään linkittämään myös muihin aineisiin. Uudessa tilanteessa on tärkeää, että myös vanhemmat ovat aktiivisia. Mykkänen epäilee, että kouluissa tullaan suhtautumaan ohjelmoinnin opettamiseen vaihtelevalla tavalla. – Vanhempien pitää kertoa kouluille, että he haluavat lapsilleen ohjelmoinnin opetusta. Ja että siihen pitää panostaa tosissaan.

27


TUTKITTUA TEKSTI: Anu Järvensivu, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos PIIRROS: Markku Haapaniemi

Aika ei ole kaikille sama Helposti ajattelemme, että työpaikoilla kohdatut tilanteet ovat kaikille samoja. Näin ei kuitenkaan ole.

U

seimmat ihmiset kokevat ja tulkitsevat tilanteita eri tavoin muun muassa oman kokemushistoriansa valossa. Yksi kohtaa organisaatiomuutoksen ensimmäisen kerran ja innostuu. Toiselle on kertynyt jatkuvista muutoksista niin huonoja kokemuksia, että hän päättää siirtyä yrittäjäksi fuusiosta kuullessaan. Ihmisten kokemushistorioissa on erojen ohella samankaltaisuuksia. Tämä on helppo hahmottaa, kun tarkastelee työelämässä toimivia sukupolvia. Sukupolvi muodostuu, kun yhteiskunnan muutoskulut nivoutuvat ihmisen omaan kehityshistoriaan. Kullekin sukupolvelle syntyy jollain tasolla yhteneväinen tarina. Eri sukupolviin kuuluvat taas kohtaavat yhteiskunnan ja työelämän muutokset eri kohdassa elämänkaartaan. Heidän selviytymisresurssinsa ovat tästäkin johtuen erilaisia. Irtisanotuksi tuleminen tarkoittaa eri asiaa vastavalmistuneelle nuorelle, ruuhkavuosia elävälle asuntovelalliselle tai eläkeiän kynnyksellä olevalle isovanhemmalle, jonka lapsenlapset tarvitsevat hoitajaa. Irtisanomisesta tulee erilainen luku näiden ihmisten elämäntarinoihin ja se sijoittuu niissä eri kohtiin. Eri sukupolviin kuuluvat elävätkin työpaikoilla sekä samaa että eri aikaa.

28

NUORUUDEN AVAINKOKEMUKSIA

Sukupolvitutkimuksen mukaan erityisen merkityksellinen elämänvaihe osuu noin 17 vuoden ikään. Silloin vallalla oleva ajanhenki jättää jälkensä ihmisen mielenmaisemaan ja ajankohtaan osunut koko yhteiskunnan läpäisevä tapahtuma, kuten sota tai taantuma, muodostuu sukupolven avainkokemukseksi. Taantumavaiheessa yhteiskunnan arvo- ja asenneilmasto on kova-arvoisempi ja poliittisesti vieraantuneempi kuin nousukaudella, jolloin vallitsevat pehmeämmät arvot ja lujempi usko poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Tämän vuoksi taantumassa nuoruuden herkkyyskauttaan eläneiden sukupolvien mielenmaisema poikkeaa hienoisesti nousukaudella nuoruuttaan eläneistä. Suomalaisesta työelämästä voidaan löytää seuraavat sukupolvet: suuret ikäluokat (syntymävuodet 1945–1954), öljykriisin sukupolvi (1955–1964), hyvinvoinnin sukupolvi (1965–1972), lamasukupolvi (1973– 1979), diginatiivit (eli Y-sukupolvi, 1980–1990) ja suuren taantuman sukupolvi (eli Z-sukupolvi, 1991-). Sukupolvista syntyy taloussuhdanteita myötäilevä aallokko, jossa joka toinen on nousun ja joka toinen taantuman nuorten sukupolvi. Taantuman sukupolviin lukeutuvat saattavat kokea hengenheimolaisuutta keskenään,

kun taas nousun sukupolvet muodostavat oman heimonsa. Toki moni muukin tekijä vaikuttaa ihmisen ajatteluun, käyttäytymiseen ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. OTE TEKNOLOGIAAN VAIHTELEE

Sukupolvien historian kiinnittyminen yhteiskunnan muutoskulkuun aiheuttaa sen, että eri sukupolviin lukeutuvat nostavat keskeisiksi työelämän muutoskokemuksiksi eri asioita. Myös suhde teknologiaan, erityisesti informaatioteknologiaan, on erilainen. Suurille ikäluokille tietotekniikan tulo työpaikoille oli keskeinen työelämän muutoskokemus. Uutta ja ihmeellistä tekniikkaa opeteltiin kuuliaisesti ja työn huomattiin helpottuvan. Öljykriisin sukupolvikin todisti atk:n alkuaikoja, mutta vielä selkeämmin se on ehtinyt nähdä teknologioi-


den mahdollistamat organisatoriset muutokset sekä muutosten kääntöpuoleksi ilmaantuneet tarkoittamattomat seuraukset: uupumiset, henkilöiden väliset ristiriidat ja sairastumiset. 1980-luvun juppihuumassa varttunut hyvinvoinnin sukupolvi puolestaan pääsi jo nuorella iällä tulouttamaan suomalaisen yhteiskunnan it-panostuksia. Tästä sukupolvesta nousivat it-pioneerit ja monimiljonäärit, jotka kiihdyttivät Suomen taloutta aina kuplaan asti. Tällä hetkellä sukupolvi pohtii työelämän arvomaailmaa ja työn kohtuullisuutta. Kovassa 1990-luvun lamassa aikuistunut lamasukupolvi taas on saanut huomata, miten virtuaalitodellisuus aukeaa globaaleiksi kilpailukentiksi. Sukupolven edustajat miettivät huolestuneina erilaisia strategioita, joilla voisivat pärjätä yhä tiukentuvassa työpaikkakilpailussa.

Työuraa on paljon jäljellä. Diginatiivien etuna on tottuneisuus netissä surffaamiseen ja virtuaaliverkostoissa toimimiseen, mutta se joutuu kokemaan myös realisoituneita riskejä. Uudessa työelämässä yhteisöt on rakennettava itse tai kohtaloksi koituu yksinäisyyden kokemus ja marginaaliin ajautuminen. Työpaikoille saapuvat myös ensimmäiset Zetat, jotka ovat kasvaneet kiinni kosketusnäyttöihin. Onko Z se sukupolvi, joka muuttaa tönköt tietojärjestelmät ubiikisti toimiviksi? Jos se sen tekee, onko se herkkä ihmisen muutoshitaudelle? Ymmärtääkö se, etteivät toiset ehkä liiku sen kanssa samassa rytmissä? Zetojen tarinat ovat vielä kirjoittamatta. TULKINNAT ERIÄVÄT

Sukupolvi on vain yksi tapa tarkastella yhteiskunnan muutosta ja

ihmisten kokemuksia. Se auttaa kuitenkin ymmärtämään erilaisuutta ja huomaamaan, että yhdessä kohdattu tilanne voi tarkoittaa kovin erilaisia asioita eri ihmisille. Se voi myös pysäyttää miettimään, ettei aika olekaan niin yksiselitteinen asia kuin helposti tulee olettaneeksi. Samassa hetkessä läsnä oleva työkaveri elääkin osittain eri aikaa. Useampien sukupolvien läsnäolon havaitseminen tekee herkäksi sellaisille voimavaroille ja mahdollisuuksille, jotka kiireessä helposti ohitetaan. Kullakin sukupolvella on omanlaisensa tarina kerrottavana. Ne tarinat voivat olla hyvin mielenkiintoisia, joten kannattaa jakaa hetki ja kuunnella. Ehkä kuulet suurten ikäluokkien tarinan menneestä tai zetojen tarinan tulevasta ja löydät sieltä paikan myös itsellesi. 29


OIKEUTTA TEKSTI: Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies KUVA: Anne Saarinen / Vastavalo

Vuorotteluvapaalaki

muuttuu

Vuorotteluvapaajärjestelmän uudistamisen seurauksena edellytykset muun muassa vapaan pitämiselle ja sijaisen palkkaamiselle kiristyvät.

30


V

iime vuoden elokuussa Jyrki Kataisen hallituksen laatimassa rakennepoliittisessa ohjelmassa talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi edellytettiin vuorotteluvapaajärjestelmän uudistamista. Ohjelman mukaan vuorotteluvapaajärjestelmän uudistus valmistellaan siten, että järjestelmän käyttöä rajoitetaan muun muassa vuorotteluvapaan saantiedellytyksiä tiukentamalla. Rakennepoliittisen ohjelman laatimisen jälkeen asiasta on neuvoteltu kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä. Hallitus on antanut lakimuutoksesta eduskunnalle esityksen viime huhtikuussa. Lakiesityksen yksityiskohdat saattavat vielä eduskuntakäsittelyssä muuttua, mutta todennäköisintä on, että ehdotuksen pääkohdat pysyvät samana. JATKOSSA PIDEMPI TYÖURA

Lakiehdotuksen mukaan vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää jatkossa 16 vuoden työhistoriaa nykyisen 10 vuoden sijasta. Lisäksi vuorotteluvapaan pitämiselle esitetään yläikärajaa, joka olisi vanhuuseläkkeen alaraja vähennettynä kolmella vuodella. Nykyisellä eläkesääntelyllä yläikäraja olisi siis 60 vuotta. Yläikärajaa sovelletaan vain vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneisiin työntekijöihin. Lisäksi vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan sijaisen edellytyksiä on tarkoitus tiukentaa. Nykyisellä lainsäädännöllä vuorotteluvapaan sijaiseksi on voitu palkata vain yhden päivän työttömänä ollut henkilö. Jatkossa edellytetään, että sijainen on ollut työttömänä vähintään 90

päivää vuorotteluvapaata edeltävän 14 kuukauden aikana. Lisäksi sijaisen olisi oltava työttömänä välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Sijaiselta ei kuitenkaan edellytettäisi 90 päivän työttömyyttä, jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Pidempää työttömyyttä ei edellytettäisi myöskään sijaiselta, joka on alle 30-vuotias ja suorittanut ammatti- tai korkeakoulututkinnon vuoden sisällä ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Jos olet suunnitellut vuorotteluvapaan pitämistä lähitulevaisuudessa, tulevat muutokset kannattaa ottaa huomioon. Vuorotteluvapaan voi pitää vanhoilla ehdoilla, kun toimii nopeasti.

ULKOMAAN TYÖ TYÖHISTORIAAN

Esitettyjen kiristysten lisäksi vuorotteluvapaajärjestelmään esitetään muutamia parannuksia. Jatkossa vuorotteluvapaan työhistoriaedellytykseen lasketaan mukaan entistä laajemmin myös ulkomailla tehty työ. Vuorotteluvapaalla olevan asemaa on parannettu, jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomista syistä vuorotteluvapaan ensimmäisen 100 kalenteripäivän aikana. Lisäksi työntekijällä ja työnantajalla on jatkossa entistä joustavammat mahdollisuudet sopia muutoksista vuorotteluvapaan ajankohtiin vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen. Virkamiesten arvioiden mukaan muutokset lisäisivät työllisyyttä vähintään 1 800 henkilötyövuotta. Muutoksesta johtuvien kokonaissäästöjen on arvioitu olevan 22–26 miljoonaa euroa.

SIJAISEN HANKINTA HANKALOITUU

Sijaista koskevien ehtojen muuttuminen toivottavasti edistää kauemmin työttömänä olleiden, iäkkäiden ja vastavalmistuneiden työnhakijoiden työllistymistä. Jatkossa sijaisen löytäminen voi olla vaikeampaa aloilla, joiden työllisyystilanne on hyvä. Sama koskee pieniä toimialoja sekä työpaikkoja, joissa sijaiselta edellytetään erityistä osaamista. Vuorotteluvapaa voi jäädä pitämättä, ellei sopivaa sijaista löydy, vaikka työntekijä ja työnantaja pääsisivät sopuun vuorotteluvapaan pitämisestä. Sijaista koskevien vaatimusten kiristämisen lisäksi työhistoriaedellytyksen muuttaminen ja yläikärajan säätäminen rajaavat vuorotteluvapaaseen oikeutettujen työntekijöiden piiriä. Uudistuksessa väliinputoajiksi jäävät työntekijät, joiden työhistoria on yli 10 vuotta, mutta alle 16 vuotta. SUUNNITELMISSA VUOROTTELU

Hallituksen esityksen mukaan lakimuutos tulee voimaan 1.9.2014. Esitetyn siirtymäsäännöksen mukaan vuorotteluvapaalle voi jäädä vanhoilla ehdoilla, jos vuorotteluvapaasopimus on tehty ennen 1.9.2014 ja vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31.12.2014. Jos vuorottelusopimuksen tekee 31.8.2014 mennessä ja vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31.12.2014, vuorotteluvapaan saa todennäköisesti pitää nykyisten sääntöjen mukaisesti. Tällöin vuorotteluvapaan pitämisen edellytykset on helpompi täyttää kuin lainsäädännön uudistuttua. Jos suunnittelee vuorotteluvapaan pitämistä lähitulevaisuudessa, asia kannattaa ottaa työnantajan kanssa puheeksi pikimmiten.

Vuorotteluvapaa nyt

Vuorotteluvapaa 1.9.2014 alkaen

đƫ Työhistoriaedellytys 10 vuotta đƫ Ei yläikärajaa đƫ Sijaisella vähintään yksi työttömyyspäivä

đƫ Työhistoriaedellytys 16 vuotta đƫ Yläikäraja 60 vuotta (sovelletaan vain 1957 ja sen jälkeen syntyneisiin) đƫ Sijaisella vähintään 90 työttömyyspäivää viimeisen 14 kuukauden aikana (ei sovelleta nuoriin ja lähellä eläkeikää oleviin sijaisiin) Vuorotteluvapaan uudet säännöt perustuvat hallituksen esitykseen, jota ei ole vielä hyväksytty. Lakimuutoksen sisältö ja voimaantulo voivat muuttua.

31


OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Rauha Repo

Yhteistä kiinnostus tekniikkaan Ammattikuvan ja -identiteetin kannalta on tärkeää, että insinöörit tunnistavat vahvuutensa alansa asiantuntijoina niin työelämässä kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

O

n monilla eri aloilla ja hyvin erilaisissa tehtävissä toimivia insinöörejä, mutta kaikilla on yhteinen kiinnostus tekniikkaa ja sen erilaisia sovelluksia kohtaan. Kuopiolainen Teemu Rissanen on parhaillaan opintojensa loppuvaiheilla ympäristöteknologian alalla Savoniaammattikorkeakoulussa. – Valintani päätyä opiskelemaan ympäristöteknologiaa ei ollut ihan läpihuutojuttu, Rissanen sanoo. – Lukion jälkeen jouduin kartoittamaan paljon mahdollisuuksiani jatkokoulutuksen suhteen, sillä paperini eivät olleet mitenkään loistavat.

Parhaimmillaan opintojen aikaiset kesätyöt voivat antaa uutta intoa ja motivaatiota opintoihin ja vahvistavat mielikuvaa insinöörin ammattikuvasta. Samaa mieltä on myös Rissanen. – Opintojen aikaiset työt olivat todella tärkeitä ja vahvistivat mielikuvaani siitä, että opiskelen oikealla alalla. Rissaselle työt avasivat paljon ympäristöalan työtehtävien sisältöä ja erityisesti mieleen on jäänyt kolmannen lukuvuoden työharjoittelu. Tuolloin hän työskenteli SYKEllä Oulussa; hän kuvailee työjaksoa mahtavaksi

VAIHTO KANNATTI

Opiskelupaikka löytyi Kajaanin ammattikorkeakoulusta, jossa Rissanen opiskeli tietotekniikkaa kahden vuoden ajan. Tietotekniikka ei kuitenkaan tuntunut oikealta valinnalta. Pitkän pohdinnan ja kartoituksen jälkeen ympäristöteknologia alkoi kiinnostaa. – Savoniaan päästyäni ja ympäristöteknologian opintojen alettua tunsin löytäneeni oman alani. Rissasen odotukset koulun ja työn suhteen ovat ylittyneet, ja innostuneisuus on vain kasvanut ajan myötä. Koska koulutusala on tuntunut kiinnostavalta, myös opinnot ovat sujuneet todella hyvin, jopa keskivertoa paremmin. TÖISSÄ OPPII

Ammattikuvaa muodostaessa tärkeässä roolissa ovat opintojen aikaiset oman alan työtehtävät. Työmaalla saa realistisen kuvan siitä, mitä kaikkea insinööri voi työssään tehdä. 32

Teemu Rissanen luottaa omaan osaamiseensa.

kokemukseksi. Kyseinen työ loi hänelle myös halun jatko-opintoihin ja itsensä kehittämiseen. Opintojen alkuvaiheessa Teemu Rissanen pohti, että hänestä tulisi suunnittelija prosessi- tai infrateollisuuden puolelle. Nykyään hän näkee itsensä tulevaisuudessa asiantuntijana tai konsulttina jossain organisaatiossa. Hän haluaa jatkuvasti kehittää itseäni ja odotukseni tulevaisuutta kohtaan ovat korkealla. – Ajattelenkin, että kun minulla on osaamista, niin miksen sitä hyödyntäisi. Aina pitää haaveilla, mutta tekemällä se tulos tulee.


Opiskelijasta luottamusmieheksi Insinööriopiskelijaliiton yhtenä tehtävänä on herättää ja ylläpitää mielenkiinto työmarkkina- ja järjestötoimintaan, myös valmistumisen jälkeen. Pari vuotta sitten Metropolia ammattikorkeakoulusta valmistunut rakennussuunnittelun insinööri Kirsi Kemppinen on esimerkki aktiivisuudesta opiskelujen jälkeenkin. – Insinööriys on minulle tärkeää ja olen ylpeä siitä. Opiskeluaika ei ollut elämäni helpoin taival. Jos en olisi ollut niin uppoutunut insinööriyteen, en välttämättä olisi jaksanut tahkota opintoja loppuun, Kemppinen pohtii. Opiskeluaikana Kemppinen oli tiiviisti mukana Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden toiminnassa. Viime vuonna hän hakeutui mukaan Helsingin Insinöörien toimintaan sekä työpaikkansa Finnmap Consulting Oy:n luottamusmieheksi. Finnmapilla ei ollut ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä. Yrityskauppa Swecon kanssa oli tehty ja Kemppistä huolestutti henkilöstön ääneen kuuluminen prosessissa. Hänen mielestään luottamusmiestoimintaa on turha pelätä. – Käytäntö opettaa ja liitolta saa tukea sekä koulutusta. Kemppisen mielestä luottamusmiehen yksi tärkeimpiä tehtäviä on olla yrityksen apuna kompromissin löytämiseksi. – Yt-neuvotteluissa olin mukana miettimässä muita mahdollisia säästökeinoja irtisanomisten sijasta ja erilaisia keinoja irtisanottavien tukemiseksi. Kemppinen työskenteli Finnmapilla seitsemän vuotta. Kesäkuun alussa Kemppinen siirtyi Ramboll Finland Oy:n palvelukseen. Vaikka luottamusmiestehtävät Kemppiseltä jäävätkin työpaikan vaihtamisen myötä, hän jatkaa edunvalvonnan parissa. – Helsingin Insinöörien hallituksen jäsenenä olen mukana työmarkkinajaoksessa ja teen yhteistyötä UIO:n suuntaan, Kemppinen summaa. TEKSTI ja KUVA: Ulla-Mari Pasala

Kirsi Kemppinen suosittelee luottamusmiestoimintaa vastavalmistuneelle insinöörille.

IOL:n ÄÄNI Marjut Lehtinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Insinööreistä on moneksi

K

esätöissä minulta kysyttiin, että miksi olen päätynyt opiskelemaan insinööriksi; eikö esimerkiksi kulttuuriala tai opettajan työ olisi hedelmällisempää? Otin vastaan myös naureskelua siitä, että nainenko insinöörinä, jo on aikoihin eletty. Onneksi pääsin vastaamaan näihin melkein heti. Insinöörin ammattikuva on todella laaja. Vaihtoehtoja on moneen suuntaan, kuten työnjohtaja, tuotesuunnittelija, tuotantopäällikkö tai asiantuntija. Tehtäväkirjon vuoksi insinöörin ammattikuva on vaikeasti hahmotettavissa ja usein joudumme myös vitsien kohteeksi. Miksi ratakisko taipuu insinöörin alla? – Fiksumpi antaa aina periksi. Vitsit jaksavat aina naurattaa, jopa itse insinöörejä. Omalla työpaikallani työkaverit ovatkin vitsien kertojia. Ehkä jo siinä nähdään insinöörin ylpeys omaa ammattiryhmää kohtaan, kyky nauraa myös itselle. Mutta miksi vitsejä on lähtenyt kiertämään niin paljon? Useat vitsit viittaavat insinöörin käytännön osaamattomuuteen, vaikka opiskeluiden aikana jokaisen on suoritettava harjoittelu ja useimmin ainakin ensimmäinen niistä on haalarihommia – tavallisen duunarin töitä. Aikaisemmin insinööri oli yksi arvostetuimmista ammateista ja alalle haettiin monta kertaa opiskelemaan. Nyt insinöörien koulutusohjelmiin pääsee jopa kokeilemalla sisään, mikä vahingoittaa insinöörin ammatin arvostusta. Monet tulevatkin vain kokeilua varten, koska ehkä koulutusohjelma oli viimeisenä hakulistalla eikä mihinkään muualle päässyt. Keskeyttävien määrä on suuri ja harva kokeilijoista koskaan valmistuu. Ehkä joukossa on myös meitä, alalle vahingossa löytäneitä ja siihen tykästyneitä. Ammattikuvan arvostus riippuu suhtautumisesta itsemme ja ammattiimme sekä siitä, miten välitämme sen muille. Aina on helppoa arvostella toisia, vaikka totuus olisikin jotain aivan toista. On täysin itsestämme kiinni, miten suhtaudumme muiden arvosteluun; itsetietoisesti ja hymyillen vai synkistellen ja anteeksi pyydellen. Minusta tulee ylpeä, jalat maassa kulkeva insinööri. Millaisen tulevaisuuden sinä luot itsellesi?

33


Vaasan seudun myönteisistä työllisyysnäkymistä kertoi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strand (vas.). Kuuntelemassa kokouksen järjestäneen MeKin puheenjohtaja Juha Niemitalo ja järjestöjohtaja Mikko Wikstedt.

Tuoreutta ja kokemusta puheenjohtajistoon TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Jari Rauhamäki ja Ilona Mäenpää

Insinööriliiton edustajakokous Vaasassa valitsi Lounais-Suomen Insinöörit LOUSIn 34-vuotiaan Jonna Aaltosen edustajakokouksen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2014–2016. Toiseksi puheenjohtajaksi valittiin Varkauden Insinöörien puheenjohtaja Kari Laitinen.

L

OUSIn puheenjohtajana vuodesta 2008 toiminut Jonna Aaltonen sai käydyssä vaalissa 55 ääntä. Hän on ollut liiton järjestötoiminnassa aktiivisesti mukana koko 2000-luvun. Hän haluaa saada muutkin nuoret, alle 40-vuotiaat insinöörit mukaan liiton toimintaan. – Kun vastavalmistuneet insinöörit lähtevät mukaan liiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin, heidät on helpompi saada mukaan myös muuhun toimintaan, Aaltonen sanoi edustajakokouksen yhteydessä. Hän antoi kiitosta liiton järjestämälle työelämäkiertueelle sekä työnhaku-, LinkedIn- ja urasuunnittelukoulutuksille.

34

Ne ovat kevään aikana vetäneet hyvin väkeä paikalle. Sähköpostilla lähetetyt kutsut ovat tavoittaneet jäsenistön. Itä- ja Keski-Suomen piirien yhteinen ehdokas Kari Laitinen sai puheenjohtajakisassa toiseksi eniten ääniä eli 33. Varkauden Insinöörejä vuodesta 1992 luotsannut Laitinen on aiemminkin toiminut edustajakokouksen puheenjohtajana. Hän uskoo, että hänellä on vielä annettavaa liiton toimintaan. – Edustajakokouksen puheenjohtajan rooli on seurata hallituksen toimintaa ja katsoa, että saadaan konsensus aikaan, hän painotti edustajakokouksessa. Laitisen ajattelun kulmakiviä ovat insinöörien koulutuksen, ammattiaseman ja työelämän ehtojen korkea laatu. Puheenjohtajaksi olivat ehdolla myös Ari Koskelin Tietoalan Toimihenkilöistä ja Stig Landén Julkisen alan Insinöörien Liitosta. Koskelin sai 29 ja Landén 15 ääntä. NEUVOTTELUILLE RAUHAA

Puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä viime syksyn työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä sovitut neuvottelut eläkeuudistuksesta, työmarkkinajärjestelmän kehittämisestä ja palkkaratkaisun jatkosta on syytä pitää visusti erillään.


Ilmoittautumisvuorossa ovat Kuopion Insinöörien Jyri Hakkarainen (oik.) ja Timo Kinnunen.

LOUSIn Jonna Aaltonen ja JIL:n Stig Landén toivottivat toisilleen onnea puheenjohtajavaaliin.

IOL:n puheenjohtaja Marjut Lehtinen korostaa työhyvinvoinnin merkitystä työuria pidennettäessä.

Pertti Porokari onnittelee uutta edustajakokouksen puheenjohtajaa.

Edustajakokouksen avauspuheessaan hän viittasi Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajaan Ilpo Kokkilaan, joka on muun muassa vaatinut työsopimuslain uudistamista laittomien työtaistelujen ja lakkosakkojen osalta. Porokarin mukaan Kokkila on antanut ymmärtää, että työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkolta ja muilta vastaavilta keskitetyiltä palkkaratkaisuilta on pohja pois, jos eläkeuudistuksen yhteydessä ei sovita eläkemaksujen jäädyttämisestä ja eikä paikallista sopimista kyetä laajasti lisäämään esimerkiksi työelämän joustojen osalta. – Palkansaajat ovat sitoutuneet siihen, mitä viime syksyllä sovittiin. Työllisyys- ja kasvusopimus toi talouteen ja työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta. Yksistään se on jo arvo sinänsä. – Keskitetty sopiminen tuntuu olevan työnantajille aina yhtä vaikeaa, mutta ei siinä mitään, liittokierroskin käy syksyllä 2015 siinä missä keskitetty, Porokari totesi.

on kuitenkin työllisyysaste ja sen saaminen ylöspäin kaikissa ikäluokissa. Samaa mieltä oli paikallisen insinööriyhdistyksen, Merenkurkun Insinöörien puheenjohtaja Juha Niemitalo. – Työpaikoilla on saatava muutos asenteisiin ja toimenpiteisiin ryhdyttävä siellä, Niemiaho sanoi. Hänen mukaansa ikäihmisten johtamiseen on kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota, niin että he jaksavat työelämässä pitempään. Moni haluaisi jatkaa työelämässä, jos työ ei kävisi loppuvuosina liian raskaaksi. Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Marjut Lehtinen haluaisi kiinnittää työpaikoilla enemmän huomiota työhyvinvointiin ja uusiin työn tekemisen muotoihin. – Kun työuria halutaan pidentää sekä alku- että loppupäästä, monella voi puhti loppua kesken, hän mietti. Lehtisen mielestä vuorotteluvapaan tyyppiset vapaat ovat tervetulleita kaikille työntekijöille työuran aikana. TILINPÄÄTÖS HYVÄKSYTTIIN

TYÖLLISYYSASTE YLEMMÄKSI

Porokarin esille ottamat eläkeneuvottelut puhuttavat työmarkkinakenttää laajemmin. Hänen mielestään oleellisinta

Edustajakokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2013, hyväksyi tilintarkastuskertomuksen ja myönsi hallitukselle vastuuvapauden. 35


Liitto viestii

usein sähköpostilla TEKSTI: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Insinööriliiton uutiskirjeet sekä useat jäsenjärjestöjen tapahtumatiedotteet ja -kutsut toimitetaan jäsenistölle entistä useammin sähköpostijakeluna.

J

otta saat tiedon ajankohtaisista asioista ja mielenkiintoisista tilaisuuksista, pidä Insinööriliiton jäsenrekisterissä yhteystietosi ajan tasalla. Jäsennäkymän kautta pääset päivittämään oikeaksi tai lisäämään sähköpostiosoitteesi postisoitetietojesi lisäksi. IL:n jäsenrekisteriä käyttävät myös jäsenjärjestöt. Sähköpostiviestinnällä liitto tavoittaa laajan jäsenkunnan nopeasti. Tapahtumista ilmoittaminen, niihin ilmoittautuminen ja muistutukset tapahtumista sekä tiedottaminen muista ajankohtaisista asioista varmistavat jäsenen nopean reagoinnin ja takaavat jäsenetuihin kuuluvien palveluiden hyödyntämisen. Alueelliset tapahtumatiedotteet, työpaikkatilaisuuksien ja Insinööriliiton koulutustilaisuuksien sekä seminaarien kutsut toimitetaan yhä useammin sähköpostilla. Koulutustilaisuuksiin ilmoittautuminen on linkitetty sähköpostikutsuun,

36

jolloin paikan varaaminen ja osallistumisen vahvistaminen on kätevää. TARKISTA OPINTOTIEDOT

Opintotietojen oikeellisuus ja erityisesti opintonsa päättävien valmistumisilmoitukset ovat avainasemassa jäsenistölle kohdistettavan palvelutarjonnan kehittämisessä. Maksuttomien uraa tukevien koulutustilaisuuksien sisällön suunnittelun tukena sekä kohderyhmävalinnoissa käytetään apuna jäsenistön opintotietoja. Ammattikorkeakoulussa opiskeleville voidaan suunnata työnhakuun ja urasuunnitteluun painottuvia koulutuksia myös alueilla. Insinööriliiton tutkimusyksikkö tekee vuosittain muun muassa työmarkkinatutkimuksen sekä valmistuneiden sijoittumis- ja opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen. Näiden tutkimusten pohjana käytetään jäsenrekisteristä saatavaa tietoa. Esimerkiksi tutkimukseen liittyvät kyselyt ja tutkimukselliset aineistot toimitetaan jäsenrekisteristä tehtävillä otannoilla ja rajauksilla. On monta hyvää syytä pitää yhteystiedot ja opintotiedot ajan tasalla. Sähköpostiviestintä mitä toden näköisemmin tavoittaa sinut riittävän ajoissa ja sinulla on mahdollisuus varmistaa osallistumisesi sinulle tärkeisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.


Kainuun Insinöörit ry järjestää

Insinöörien SM-suunnistuskilpailut lauantaina 30.8.2014 alkaen klo 10.30 Sotkamon Vuokatissa Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit sekä insinööriopiskelijat. Vuokatissa kokoonnutaan uimahallin parkkipaikalle. Kilpailun avaus on klo 10.30 ja ensimmäinen kilpailija lähtee matkaan klo 11. Sarjat: D 21 ja 35 H 21, 35, 45, 55 ja 60 kuntosarja

Toimistoon vahvistusta

T

ietotekniikan insinööri Tuire Siitonen on aloittanut järjestelmäasiantuntijana Insinööriliiton tietohallinnossa. Tehtävä on perhevapaan sijaisuus. Hänen vastuualueeseensa kuuluu liiton henkilökunnan kouluttaminen sekä uusien että tuttujenkin ohjelmistojen osalta. Hän auttaa käyttäjiä erilaisten it-haasteiden parissa ja osallistuu projekteihin, hankintoihin ja käyttöönottoihin. Siitonen löysi työpaikan, kun hän hyödynsi liiton palveluja. Hän osallistui liiton ja Lahden Seudun Insinöörien järjestämälle uralounaalle, jossa kerrottiin Insinööriliiton tarjoamista palveluista netissä. – Sivuja selaillessa silmiin osui rekrytointi-ilmoitus, jossa haettiin tietohallintotiimiin monipuolista it-osaajaa ja niin päädyin nykyiseen työhöni.

Kartta: 1:10 000 tai 1:15 000 suunnistuskartta Ilmoittautuminen 15.8. mennessä sähköpostilla ja maksamalla osallistumismaksu 10 e yhdistyksen tilille FI7580001479373962. Osallistumismaksu sisältää saunomisen ja uimisen uimahallissa sekä kahvit kahviossa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Risto Meriläinen puh. 040 0912 723 risto.merilainen@tutka.net

Kunniajäsen Reijo Rajamäki on kuollut

S

tala-yhtiöiden perustaja, teollisuusneuvos Reino Rajamäki on kuollut. Hän menehtyi pitkään sairastettuaan tiistaina 8. huhtikuuta Lahdessa. Rajamäki eli 81-vuotiaaksi. Hän oli syntynyt vuonna 1932 Nivalassa Pohjanmaalla. Työuransa alkupuolella hän työskenteli Upolla yleten tuotantopäälliköksi. Upolta hän hankki pesupöytäliiketoiminnan, josta kehittyi Stala-yhtiöt. Määrätietoisesti yhdessä henkilökuntansa kanssa hän kasvatti yritysryhmää, joka on jo pitkään toiminut seuraavan sukupolven käsissä. Rajamäki oli värikäs persoona. Hän puhui väsymättä yrittämisen ihanuudesta kannustaen näin nuoria ottamaan ohjat omiin käsiinsä. Hän oli monipuolinen kulttuurin ja urheilun tukija. Teollisuusneuvoksen ajattelu tiivistyi parissa kirjassa; Heikki Korhosen kirjoittamassa elämäkerrassa Kyllin vahva yrittäjäksi sekä Murros työelämässä -teoksessa, joka syntyi yhdessä Kalevi Laalon kanssa. 37


Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta TEKSTI: Leena Filpus

Ammattiliiton jäsenyys tuo rahanarvoisia etuja Jäsenedut-palvelun kautta.

M

onipuoliselle Jäsenedut.fi -sivustolle on koottu yli 140 yrityksen kiinnostavia tarjouksia autonrenkaista matkailuun ja harrastusvälineistä hyvinvointiin. Osa eduista on paikkakuntakohtaisia, osa valtakunnallisia. Perinteisten ammattiliiton jäsenetujen, kuten lehtitilausten sekä polttoaine- ja vakuutusalennusten rinnalle etsitään koko ajan uusia etuja. Kun edut neuvotellaan keskitetysti 35

38

akavalaiselle liitolle, tarjolla olevat palvelut ja tarjoukset ovat käyttäjilleen edullisempia kuin jos jokainen ammattiliitto olisi neuvotellut edut yksinään. – Ammattiliitot voivat keskittyä hoitamaan työsuhteeseen liittyä asioita, pitämään huolta jäsentensä työehdoista ja antamaan tähän liittyvää neuvontaa, yhteyspäällikkö MarjaLiisa Häkli Jäsenedut-palvelua ylläpitävästä InMind Mediasta sanoo. Tällä hetkellä palveluun on rekisteröitynyt noin 50 000 akavalaista. Määrää on varaa kasvattaa, sillä akavalaisia on lähes 590 000. Jäsenedut-palvelun piirissä ovat kaikki akavalaisten liittojen jäsenet opiskelijoita ja eläkeläisiä sekä heidän perheenjäseniään myöten.

Edut ovat jokaiselle samat joitain vakuutuksia lukuun ottamatta. – Jäsenedut-palvelu pyörii mainosrahoituksella. Sen ylläpitoon ei käytetä senttiäkään jäsenmaksuja. Tämä on siis ylimääräinen jäsenetu, jota jokaisen jäsenen kannattaa hyödyntää. Mitä enemmän palvelua käytetään sitä enemmän sinne saadaan myös uusia entistä parempia tarjouksia. Palvelun käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä: 83 prosenttia suosittelisi sitä ystävilleen. KILPAILUKYKYINEN TARJOUS

Jokainen Jäsenedut-palvelun tarjous on räätälöity akavalaisten liittojen jäsenille. Sitä ei kuitenkaan voida taata, etteikö palvelussa mukana oleva yritys


tarjoaisi vastaavaa etua myös muille asiakkailleen. – Palvelu tai tuote on taatusti normaalihintaa edullisempi, mutta hintoja kannattaa aina vertailla, Marja-Liisa Häkli sanoo. Hän kehottaa tutkimaan tarjoukset tarkkaan, sillä pieneltäkin näyttävä alennusprosentti voi lopulta tuottaa ison edun. – Alennus saattaa nimittäin tulla koko ostoskorin loppusummasta ja jo alennetuista tuotteista. Siksi ei kannata tuijottaa pelkkää alennusprosenttia, vaan ostoksen loppusummaa. Suosituimpia jäsenetuja ovat olleet etenkin matkailuun ja autoiluun liittyvät palvelut. Erityyppiset hotelli- ja loma-asumistarjoukset kiinnostavat selvästi jäseniä. Toinen suuri ryhmä ovat autoiluun liittyvät edut rengastarjouksista autonvuokraukseen ja katsastuksiin. – Myös sähkösopimuksia on hankittu palvelussa paljon. Vaateostoksille pääsee vaikka useissa liikkeissä ja ruokaa voi tilata kotiovelle asti, Häkli sanoo. Uusia etuja tulee palvelun piiriin kuukausittain. Etenkin liikuntaan liittyviä palveluja toivottaisiin lisää. Päivitetyt tiedot ajankohtaisista, uusista palveluista ovat kuukausittain sähköpostitse lähettävästä uutiskirjeessä sekä Jäsenedut-sivustolta. Osa alennuksista on voimassa määräajan, osa pitempiä aikoja. Tilaamalla uutiskirjeen pääsee hyödyntämään vain lyhyen hetken voimassa olevia tarjouksia. REKISTERÖITYMINEN KANNATTAA

Jäsenedut.fi on suljettu palvelu, jonka tarjouksia voivat hyödyntää vain akavalaisten ammattiliittojen jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä. Sen vuoksi palveluun on rekisteröidyttävä ja luotava käyttäjätunnus salasanoineen. Rekisteröityminen hoituu oman ammattiliiton jäsennumerolla. Nettiostamisen lisäksi osa tarjouksista on ostettavissa suoraan palvelun tuottajalta. Silloin ostosta tehdessä tarvitsee mukaansa jäsenkortin.

– Palvelun käyttöä ja tarjousten tutkimista sivustolla helpottaa se, jos sisäänkirjautuessaan laittaa ruksin Muista minut -laatikkoon. Näin toimimalla palveluun ei enää tarvitse erikseen kirjautua. Tällä hetkellä Jäsenedut-palvelun käyttö ei vielä onnistu mobiilisti, mutta sitäkin työstetään. Jäsenkyselyllä kartoitetaan käyttäjien kokemuksia ja pyydetään parannusehdotuksia sekä toiveita palvelun kehittämiseksi. – Haluamme palautetta siitä, miten palvelua pitäisi kehittää, jotta se palvelisi entistä paremmin. Tavoitteena on, että palvelun käyttö helpottuisi entisestään ja valikoima laajenisi, Häkli sanoo.

Näin käytät Jäsenedut-palvelua 1. rekisteröidy palvelun käyttäjäksi jäsennumerollasi osoitteessa www.jäsenedut.fi. 2. palveluun kirjaudutaan sisään rekisteröinnin yhteydessä luoduilla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Klikkaamalla Muista minut -kohtaa pääsee jatkossa tutkimaan tarjouksia ilman erillistä kirjautumista. 3. uusista tarjouksista saa tietoa kuukausittain lähetettävästä uutiskirjeestä sekä Jäsenedut-sivustolta. 4. ostaminen tapahtuu palveluntarjoajasta ja edusta riippuen verkossa tai perinteisesti myymälässä. Liikkeissä tunnistaudutaan liiton jäsenkortilla, johon on merkitty Jäsenedut.fi .

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

20 10 44

6

13 18

16

24

9 30 28

8

17 23 4

11

7

9 17 17

Tiukka trio

29

15 17 16 17

15

24

1. Taiwanissa Taipei 101 -pilvenpiirtäjässä sijaitsee maailman nopein hissi. Miten nopeasti se kulkee? 2. Mika Waltarin romaanissa Sinuhe Egyptiläinen oli rakastunut kreetalaiseen Mineaan. Minkä maan kuninkaan haaremista Sinuhe Minean varasti?

29 12

30

17

22

3. Anna kirjaimille numeroarvot siten, että lasku pitää paikkansa. FORTY + TEN + TEN = SIXTY

8

39

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

12 22

7

16

4

6

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.




      

                                  !


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Jemina Fabritius, palvelupäälikkö

Asiakaspalvelu on auki läpi kesän

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866

42

lomaan liittyviä asioita. Suosituimpia olivat kysymykset loman ajankohdasta ja lomapäivien kulumisesta juhannusviikolla. Työnantaja päättää loman ajankohdasta, kun on ensin kuullut työntekijän toiveita. Jos työntekijä on juhannusviikon kesälomalla, juhannusviikolla kuluu neljä lomapäivää, koska juhannusaatto ja juhannuspäivä eivät kuluta vuosilomaa. Asiakaspalvelu on tehnyt runsaan viiden minuutin mittaisen infovideon vuosilomalain pääkohdista. Se on nähtävissä osoitteessa www.ilry.fi/lomainfo sekä Insinööriliiton Facebookja LinkedIn-sivuilla.

Jos jokin mietityttää sinua vuosilomien suhteen, ota yhteyttä, niin selvitetään asiaa yhdessä.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori alueasiamies Jenni Huhtapelto, 0201 801 833 Olympiakatu 16 B, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 Nuorjäsentoiminta asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Hannu Laatunen / Vastavalo

Insinööriliiton asiakaspalvelukeskus eli aspa palvelee jäseniä myös kesällä samoin palveluajoin kuin muinakin aikoina. Aspaan voi ottaa yhteyttä kaikissa jäsenyyteen, jäsenpalveluihin ja jäsenetuihin liittyvissä asioissa. Puhelinnumerossa 0201 801 801 vastataan arkisin kello 9–16. Sähköpostiosoite on asiakaspalvelu@ilry.fi. Aspassa hoituvat niin jäsenmaksuasiat kuin työsopimusten tarkistuksetkin. Myös muut liiton asiantuntijat tavoittaa aspan kautta. Kesälomakauden kynnyksellä asiakaspalvelusta kysyttiin paljon vuosi-

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Prokektitiimi projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 asiakasyhteyshenkilö Anssi Oksanen, 0201 801 838 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Viivi Mäkinen, Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri -lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Tuomas Ylläsjärvi Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Mari Hänninen, Tomi Malmi

Kanaharrastuksella sanotaan olevan tapana vähän levitä käsistä. Mari Hännisen parvi p on kasvanut muutamasta yksilöstä kolmeenkymmeneen.

Kanailu sopii insinöörille Maatiaiskanoista huolehtiminen on Mari Hännisen mielestä sopivaa vastapainoa ikuiselle tietokoneella istumiselle.

T

ietotekniikan ja teknisen journalismin insinööri Mari Hänninen seuraa mielellään kanojen touhuja. Kanatkin seuraavat ihmisiä, sillä useimmiten heiltä saa ruokaa. – Mikä kaakatus alkaakaan, kun joku kanoista löytää kastemadon tai jahtaa itikkaa. Kaikenlaiset ötökät ovat niiden suurta herkkua. Yhä uudelleen Hännistä sykähdyttää kana, joka ulkoiluttaa ensimmäistä kertaa tipujaan. Emo opettaa tipuille ruokailemista nokkimalla maata siemenet vieressä, ja näin pienet ymmärtävät syödä. Toisaalta kanalassa voi toteuttaa insinööreille mielekkäitä hankkeita kuten suunnitella erilaisia asumuksia ja rakenteita. Tällä hetkellä kanalaan odottaa pääsyään vanha kuvaputkitelevisio, josta kuvaputken ja sisällä olevan elektroniikan poistamisen jälkeen

saa mainion munintapesän. Hännisen suunnitelmissa on tehdä pesä myös vanhasta tietokoneen näytöstä sekä rakentaa kanoille katosta riippuva keinu. Eikä pidä unohtaa hyvää ruokaa. – Omat tuoreet kananmunat sekä ajoittainen kukkopaisti, jonka saa itse laittaa, pitävät homman mielenkiintoisena. ARVOJÄRJESTYS SELVILLÄ

Hänninen sai kanalan ja muutaman kanan parven maatilan oston kylkiäisenä. Sittemmin parvi on kasvanut noin 30 kaakattajaan, joista kolmannes on kukkoja. – Ne tulevat mainiosti toimeen keskenään, koska kukot ja kanat kasvavat parvessa tipuista isoiksi ja suuremmilta kukkotappeluilta vältytään. Maatiaiskanat ovat lajityypiltään kestävämpiä verrattuna niin sanottuihin tavallisiin kanoihin; ne sietävät esimerkiksi paremmin kylmää ja ovat sitkeitä. – Niiden luontaiset vaistot pyritään pitämään tallella eli annetaan hautoa muniaan ja hoivata tipujaan. Ne myös

osaavat piiloutua ja kukot puolustautua vaaran uhatessa. Maatiaiskanat voivat elää jopa kymmenenvuotiaiksi. RENTOJA ELÄIMIÄ

Kanalan sisätila on noin kymmenen neliön kokoinen ja ulkona on kooltaan samanmoinen aitaus. Lisäksi kanoilla on päivisin mahdollisuus liikkua vapaasti pihapiirissä. Ne pitävät puskiin piiloutumisesta sekä auringon ottamisesta nurmella maaten. Yöksi kanat tepastelevat orsilleen sisätiloihin, jossa ne ovat paremmin suojassa pedoilta kuten ketuilta ja haukoilta. Kanojen ravinnosta ja vedestä on huolehdittava päivittäin, joten työmäärää voi verrata minkä tahansa eläimen hoitoon. Hännisen mukaan kanat ovat kuitenkin helpompia kuin esimerkiksi koira, joka vaatii tiiviimpää ihmisen läsnäoloa. Pari kertaa vuodessa kanala pestään perusteellisesti, ja päivittäin sitä siistitään ohimennen. Hännisen mukaan kanat eivät ole erityisen siistejä eläimiä. 43


Hyvää kesää!

Lähteet Insinööriliiton Työmarkkinatutkimus 2013 ja Työterveyslaitos

Lomalle hyvällä omallatunnolla Valmistele lomalle lähtöä. Siivoa pöytä ja järjestä ajatukset. Kirjaa ylös kesken jääneet työt ja tehtävät. Unohda ne loman ajaksi. Listasta on hyvä aloittaa työt levänneenä.

3

1 2 4

Estä työsähköpostin päivittyminen kännykkään.

Liiton jäseniltä onnistuu loman pitäminen Voin pitää kaikki ansaitsemani loma- ja vapaapäivät

64 % 24 % 7% 3% 2%

Älä tuhlaa lomaasi sähläämällä työsähköpostien tai -puheluiden kanssa.

Laita sähköpostiin poissaoloviesti.

Jos lomaillessa tulee työasioita mieleen, kirjoita ne muistiin. Älä kaiva esiin työläppäriä tai lähettele viestejä; palaa asiaan vasta työpaikalla.

Kaikki eivät pääse töistä irti lomalla Pystyn irrottautumaan työasioista vapaa-ajallani

pitää täysin paikkansa pitää jokseenkin paikkansa ei pidä juurikaan paikkansa ei pidä lainkaan paikkansa en osaa sanoa

Varmista lomarauha

33 % 47 % 14 % 5% 1%

Insinoori-04-2014  

Insinööri-lehden numero 4/2014

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you