Page 1

4/ 4/2013 /20 013

Pian työehtosopimusneuvottelujen vuoro Puolustusvoimissa myllertää

Luottamusmies kannustaa nuoria yhteydenottoon


10

32 13.6. numero 4/2013

43 Kansi: Kimmo Brandt

Luottamus työnantajaan tallella . . . . . . . . . . . . . . . 10 Työelämän kehittämisessä Suomen malli. . . . . . . . 14 Esa Lonka ei vartioi palkka-ankkuria . . . . . . . . . . . 16 Vietä kesä pyöräillen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Vaasan energiayrityksiin uusia työpaikkoja . . . . . . . 20 Luottamusmies nuorten äänitorvena . . . . . . . . . . . 22 Hyvinvointia työpaikoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Eduskuntaa teollisuusryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Uusi, vanha nimi käyttöön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Reipas yhdistys juhli 60 vuottaan . . . . . . . . . . . . . 32 Työn tuottavuus on heikentynyt. . . . . . . . . . . . . . . 34 Sivistys ja viihde samaan pakettiin. . . . . . . . . . . . . 36 Kenttäkierrokselta eväitä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Mittasuhdeviivain mukana matkassa . . . . . . . . . . . 43

Vakiot Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Ajankohtaista jäsenrekisteristä . . . . . . . . . . . . . . . 42

Helkama Velox valmistaa Jopoja jälleen Suomessa.

2

Arja Järvilehto/Fotopar

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3


Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi

Syksy tulvii kysymyksiä onien talouden mittarien perusteella tarvetta ja tilausta keskitetylle työmarkkinaratkaisulle olisi edelleen olemassa, mutta sellaisen syntyminen näyttää epätodennäköiseltä. Jo sovun löytäminen on työmarkkinoilla tällä kertaa poikkeuksellisen hankalaa; kuluvan vuoden aikana on solmittu kolme sopimusta, kaikki valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Keskitetyn sopimisen kovimmat kannattajat löytynevät maan hallituksen suunnalta. Keskitetty työmarkkinaratkaisu toisi talouteen vakautta ja ennustettavuutta. Jos toisessa vaakakupissa on liittokierros kuukausia päällä olevine neuvotteluineen, kenties jopa työtaisteluja, on helppo ymmärtää hallituksen kiinnostus keskitettyä ratkaisua kohtaan. Työmarkkinasovun löytyminen olisi myös sulka laskevan kansansuosion kanssa kipuilevan hallituksen hattuun. Palkansaajapuolella on koko ajan korostettu, että työmarkkinasovun löytyminen ei ole kiinni mallista. Keskitetty sopiminen tai liittokierros sopii yhtä hyvin, tärkeintä on sopimuksen sisältö. Suurimmat jarrumiehet keskitetylle ratkaisulle ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa ja siellä etenkin teknologiateollisuudessa. Näyttää siltä, että Teknologiateollisuus ry on varatoimitusjohtaja Risto Alangon johdolla kerta kaikkiaan päättänyt muuttaa suomalaista sopimuskulttuuria palkansaajien kannalta huonompaan suuntaan. Tilanne vaikuttaa hieman samanlaiselta kuin Metsäteollisuus ry:n vuoden 2005 työsulun alla. Tuolloin metsäteollisuus oli jo pitkään suhtautunut nyreästi keskitettyyn sopimiseen, mikä johti liittokierrokseen, välien kiristymiseen osapuolten välillä ja työtaistelutoimiin. Metsäteollisuuden perimmäiset motiivit jäivät hämäräksi, mutta episodin lopputuloksena Suomesta katosi metsäteollisuuden tuotantoa ja tuhansia työpaikkoja. Teknologiateollisuuden perimmäinen tavoite on sopia palkoista aikaisempaa enemmän työpaikoilla, paikallisesti käytävien neuvottelujen perusteella. Tämä tarkoittaa luopumista yleiskorotuksista, mikä tarkoittaa, että osa työntekijöistä saa korotuksen, osa jää ilman. Teknologiateollisuuden asenteesta johtuen keskitettyä ratkaisua ei silti ole syytä yliarvostaa; sopimusmallista riippumatta neuvottelijoilla on edessään tiukka syksy.

M

Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 847 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 19.8., 26.9., 31.10., 12.12. Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3


Shutterstock

Isäkuukauden tulokset puntarissa Kymmenessä vuodessa isille maksettujen vanhempainpäivärahapäivien osuus on kasvanut viidestä prosentista yhdeksään prosenttiin. Edelleen kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä 91 prosenttia maksetaan äideille. Isien pitämien vapaiden määrä on kasvanut. Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16 päivää ja vuonna

4000

2012 keskimäärin 24 päivää. Kymmenen vuoden aikana isäkuukautta on uudistettu useaan kertaan. Vuoden 2003 alusta lähtien isät saivat 12 bonusisyysrahapäivää, jos he pitivät vanhempainrahakaudesta viimeiset 12 päivää äidin sijaan. Vuonna 2007 isäkuukausi määriteltiin sairausvakuutuslaissa. Uutta oli se, että vapaan ajankoh-

dan saattoi valita vapaammin. Vuonna 2010 isäkuukausi piteni 36 arkipäivään. Tämän vuoden alussa isäkuukausi poistui. Uuden lain mukaan isä saa isyysrahaa enimmillään 54 arkipäivää. Isyysrahapäivät eivät enää vähennä vanhempainrahapäiviä kuten isäkuukaudessa. Isyysvapaata voi pitää siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Bruttokansantuotteen kehitys euroaikana eri maissa N Euroalue N Saksa N Suomi N Ruotsi N Tanska

Indeksi 2000 = 100

135 130

YTN:n 8Tuntia.fi -kampanja keräsi yli neljä tuhatta Facebook-tykkäystä. Suomen neljänneksi tykätyin ammattijärjestön ylläpitämä FB-sivu luotiin kuukaudessa.

125 120 115 110 105 100 95

Liity parveen rveen www.twitter.com/insinoorilehti

90 1999 Q1

2001 Q1

2003 Q1

2005 Q1

2007 Q1

2009 Q1

2011 Q1 Lähde: Eurostat

4


Koonnut Kirsi Tamminen

Mikko Ovaska

Kaivoksessakin voi tehdä siistiä sisätyötä

Palkitut Janne Kallio (vas.), Riku Pulli ja Hannu Mäkelä.

Tämän vuoden Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon sai kaivosautomaatiossa uusia uria uurtanut työryhmä, johon kuuluvat insinööri Janne Kallio, diplomi-insinööri Riku Pulli ja tekniikan tohtori Hannu Mäkelä. Voittajakolmikko on kehittänyt yhdessä Sandvikin kaivosautomaatiotiimin kanssa AutoMine -kaivosautomaatiojärjestelmän. Sen ansiosta kaivostyö muuttuu turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja tehokkaammaksi, kun tarve ihmistyöhön kaivosonkaloissa vähenee merkittävästi. Automaation ansiosta käyttöhenkilöstö voi valvoa ja ohjailla maan pinnalla sijaitsevasta valvontahuoneesta useita kuormaajia ja dumppereita, jotka hoitavat raskaat kuljetustyöt satojen metrien syvyydessä ilman kuljettajaa. Koneiden työtä ja liikennettä ohjaileva valvontajärjestelmä siirtää lastarit ja dumpperit sujuvasti kuormauspaikoilta purkupaikoille ja takaisin. Palkinnon jakoivat Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF.

Korkea koulutus suojaa työttömyydeltä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2011 lopussa 18–64 -vuotiaita työllisiä oli 2,3 miljoonaa. Työllisistä miehistä työttömäksi jäi vuoden aikana 4,4 prosenttia ja naisista 3,1 prosenttia. Sekä koko väestön että työllisten työttömyysriski vaihteli koulutusasteen mukaan. Vuoden 2012 lopussa työttömäksi jääneiltä työllisiltä perusasteen jälkeinen koulutus puuttui 23 prosentilta.

Sekä koko 18–64-vuotiaassa väestössä että samanikäisessä työllisessä väestössä keskiasteen koulutuksen hankkineiden osuus oli sama, 47 prosenttia. Vähintään alimman korkeakoulututkinnon hankkineiden osuus työllisistä oli 39 prosenttia. Ryhmän osuus koko 18–64-vuotiaasta väestöstä oli 6,8 prosenttiyksikköä pienempi. Työttömäksi jääneiden työllisten joukossa korkea-asteen tutkinnon hankkineiden osuus oli 24 prosenttia.

Työt ja osaaminen lähtevät itään Nokia ulkoisti alkuvuodesta intialaisyhtiö Tata Consultancy Services TCS:lle 560 henkilöä, joiden joukossa on myös insinöörejä eli UIL:n jäseniä. He ehtivät olla seitsemän viikkoa töissä Tatalla, kun talossa aloitettiin yt-neuvottelut. Neuvottelujen tarkoituksena oli vähentää väkeä ja niiden piirissä oli valtaosa Nokialta ulkoistetusta henkilöstöstä. Irtisanomisuhan alla olevien määrä on tarkentunut 290 henkilöön. – Samanaikaisesti meneillään on

erityisasiantuntijarumba, paheksuu UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Intialaisia it-alan ihmisiä käy alle kolmen kuukauden asiantuntijaviisumilla TCS:n Helsingin konttorissa. Vierailijoiden tehtävänä on osaamisen ja tietotaidon haltuunotto sekä siirtäminen. – Ei riitä, että entiset nokialaiset menettävät työpaikkansa, vaan myös Suomi menettää osaamista ja työpaikkoja halvemman työvoiman Intiaan.

Selvitys työeläkeyhtiöiden puskurirahastosta valmistui Työeläkevakuuttajat Tela on selvittänyt työeläkemaksuista kertyneiden puskurivarojen eli tasoitusmäärän suuruutta ja riittävyyttä. Tasoitusmäärä on työeläkeyhtiökohtainen lakisääteinen puskurirahasto, jolla kukin yhtiö varautuu vanhuuseläkkeiden kestojen ja työkyvyttömyyseläketapausten määrien vaihteluun sekä maksutappioihin. Tasoitusmäärän tarpeen on selvityksessä arvioitu olevan 2,6–4,7 prosenttia vakuutettujen palkoista. Kun puskuri pysyy rajojen sisällä, työeläkeyhtiöt pystyvät riittävästi varautumaan eläketapausten määrien vaihteluun. Varojen määrää on arvioitu suhteessa työeläkeyhtiöiden kannettavaksi jäävään arvioituun vakuutusriskiin, eli arvioituihin tulevaisuuden vanhuuseläkkeiden kestoihin, työkyvyttömyyseläketapausten määriin ja maksutappioihin. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat työeläkemaksun tasosta.

5


järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja

Työtä kaikille, kiitos! Pääministeri Jyrki Katainen toivoo keskustelua siitä, miten Suomi voi välttää Tukholman lähiömellakoiden kaltaiset tapahtumat. Yleismaailmallisen viisauden mukaan ikäviä asioita tapahtuu, jos nuorilla miehellä ei ole töitä. Joku ryhtyy rakentamaan pommia, toiset polttamaan autoja. Viranomaisten heitteleminen kivillä on ilmiön esiaste. Suomalaiset kääntyvät herkemmin sisäänpäin. Olemme masennukseen taipuvaisia, ennemmin sairastumme vakavasti tai päädymme jopa itsemurhaan kuin ryhdymme kivittämään poliisiautoja. Suomessa sähkövika on edelleen yleisin autopalon syy. Yritetään siis löytää nuorille töitä, kiitos! Politiikassa reilu meininki ja hyvä fiilis kaikkoavat samaa tahtia äänestäjien kanssa. Nyt on tehtävä työllisyyttä lisääviä, investointeja edistäviä ratkaisuja, ei kannustaa voittojen kotiuttamiseen. Häkämies–Katainen -akseli on toiminut liiankin hyvin. Taustalla häärii teknologiateollisuuden Risto Alanko terrorisoiden kokonaisvaltaisesti suomalaisen työelämän rakenteita. Työnantajien on arvostettava työntekijöitä, eikä pitää välttämättömänä pahana ja kohtuuttomana kustannuksena, josta on päästävä eroon mahdollisimman helposti. Kun arvostusta ei ole, yhä useampi ajattelee hypätä pois oravanpyörästä. On aika tehdä yhdessä töitä paremman ilmapiirin eteen. Suurin osa työnantajistakin muistaa, mikä merkitys hyvällä ja kannustavalla työympäristöllä on tehokkuuteen ja innovatiivisuuteen. Vaihtotase ei korjaannu eikä vienti lähde kasvuun ilman kovaa työtä. Työhön tarvitaan tekijöitä eikä tyhjän puhujia. Eri maiden malleja sovitellaan Suomeen. Vertailua voi tehdä, vaikka harvoin ne sellaisenaan sopivat. Oppisopimuskoulutus toimii meillä huonosti. Päättäjillä ei tunnu olevan suurta kiinnostusta sen kehittämiseen, vaikka nuorten työttömyys on Euroopassa alhaisinta vahvan oppisopimusjärjestelmän maissa. Norjan Tromssassa työnhakukurssin ohjaaja soittaa kurssin jälkeen kurssilaiselle neljän kuukauden ajan joka ikinen perjantai ja varmistaa, että hän hakee töitä tai käy töissä. Siinä on meille esimerkkiä.

6

T&k-tuet vaikuttavat eniten nuorissa yrityksissä Tekesin teettämässä tutkimuksessa tarkastellaan julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) rahoituksen tuottavuusvaikutuksia. Tekesin asiakkaiden tuottavuuskehitys on aluksi hitaampaa kuin vertailuryhmällä, mutta ohittaa verrokkien kehityksen 4–5 vuoden kuluttua rahoituksesta. T&k-investointien vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, kun innovaatioita saadaan markkinoille. Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusta saaneiden yritysten tuottavuus oli parantunut eniten, mikä osoittaa, että tarkkaan valitun yritysjoukon liiketoiminnan kehittämisen rahoitus tutkimus- ja kehitystyön rinnalla tuottaa hyviä tuloksia. Suuri osa Tekesin rahoituksen vaikutuksista syntyy välillisinä vaikutuksina, kun tulokset, osaaminen ja osaajat siirtyvät organisaatiosta toiseen. Tutkimus oli osa Tekesin toiminnan vaikutusten säännöllistä arviointia.

ILOn aiheena väestömuutokset ja vihreät työpaikat Kansainvälisen työjärjestön ILOn kansainvälinen työkonferenssi pidettiin kesäkuun alkupuolella. Tänä vuonna työkonferenssissa käydään yleiskeskustelut väestömuutoksista ja vihreistä työpaikoista. Asialistalla oli myös työntekijöiden ja työnantajien välinen yhteistoiminta eli sosiaalidialogi. Yhdistyneiden kansakuntien YK:n erityisjärjestö ILO on ainoa kansainvälinen järjestö, joka on keskittynyt työelämän kehittämiseen. Se on myös ainoa kolmikantainen kansainvälinen järjestö: ILOn päätöksenteossa ovat mukana hallitukset, työntekijät ja työnantajat. ILOn jäseninä on 185 valtiota.


Lehtikuvat/Sari Gustafsson

Lukitse mökki asianmukaisesti Suomessa tehtiin viime vuonna noin 1500 murtoa vapaa-ajan asuntoihin. Mökit kannattaa suojata asianmukaisella lukituksella. Suojeluohjeissa edellytetään kunkin rakennuksen osalta riittävää lukitusta. Riittävänä pidetään, että ovissa on takalukittavat käyttölukot ja lukkoja myös käytetään asianmukaisesti. Lukitusta voi parantaa hankkimalla oveen turvalukon. Lisäksi on syytä huomioida, missä mökin avainta säilytetään. – Iso osa murroista tehdään mökin omilla avaimilla, sillä ne ovat usein liian helposti saatavilla vaikkapa maton alla, sanoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela. Vakuutusyhtiöiden hyväksymä hälytysjärjestelmä alentaa kotivakuutuksen maksua. If suosittelee asiakkailleen asiantuntijaliikkeen käyttöä laitteiston hankinnassa ja suunnittelussa.

Työsuojeluvaalit tulossa 9% 4%

51 %

N

Vietän koko loman yhtenä jaksona

N

Jaan loman kahteen tai useampaan pätkään

N

Työnantaja määrää loman jaksottamisesta

N

Minulla ei ole kesälomaa

36 %

Lomakausi on pian kiihkeimmillään Suuri osa suomalaisista jää kesälomalle juhannukselta tai viimeistään heinäkuun alussa. Osa on jo pitänyt lomansa, ja elokuullekin riittää lomailijoita. UIL:n toukokuun uutiskirjeessä kysyttiin, miten lukijat jaksottavat kesälomansa. Yli puolet vastaa-

jista viettää koko lomaansa yhdessä jaksossa. 1 844 vastaajasta 36 prosenttia jakaa lomansa useampiin jaksoihin. Osalla ei ole lomaa lainkaan, esimerkiksi sen takia, että on äskettäin aloittanut uudessa työpaikassa.

Yksityissektorin sekä kunta-alan työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras-joulukuussa, kun nykyisten työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden toimikausi päättyy. Työturvallisuuskeskuksen rekisterin mukaan toimikausi päättyy tänä vuonna kaikkiaan 7 131 työpaikalla. Tulevien työsuojeluhenkilöiden toimikausi on yksityisellä sektorilla kaksi ja kunta-alalla valittavan työsuojeluhenkilöstön kausi on neljä vuotta. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä toistaiseksi. Työnantaja toimii itse työsuojelupäällikkönä, ellei hän ole tehnyt nimitystä.

7


  

       

()  "$  "&(&* $ // ),/!-,))

!!* )!$%"%$ !),( (!")



ย’ ย‘ย–



ย–ย‹ ย‘ ยย









""  # )( ("( '!$ **(



ยŽย‡ ยย

ย—ย• ย’ยƒ

ยŽย˜ ย‡ยŽ

ย‹ย ย‡ย–

ล

ยย ย‡ย–

ย– ล

ย‹ยย‡ ยย™

ย–ยƒ ย˜ยƒ

ย‡ ยยƒ ยย–ย–

ย”ยก ยย† ยกยก ย‹ย– ย‘ ย•ยƒ ยƒ

ยŠย‡ ยŽย‹ย ย‡ย–

ยƒยŒ ยƒย

ยƒย– ยกยŽย› ย’ย—

ย•ย‡ ย•ย‹

ย‡ย„ ล ยƒยŽย˜

 "#.!'!! 

                     



ลย‹ ยƒย…

2

     

///

 

, " ,(

 

$( '



"

               

// /,

1%"  %.3'    

31 , , 4     

", ($ ('  "

          

    .

     "* (    

* +)"*

&+-' %01

    

  

   



 

    



+'$ *($ %)  + (( *%# %$ (( ! "

-* 



"!#       

 



!$$ ,'   ) ) 

     +)      

     

   



-"" $ **( $%$ 0 ))*  



%%"'



  

 $"" +, ("$',(%  "' .1 

) )%!%$         

 

  

 

   

     

 %%"$ 

 &%') ""  

 &    "+" $        

             

 +$))   ย›ย„ ย”ย‹ ย†ย‹ ยยƒ

ย—ย‘ ยŽย‡ย ยƒล

   

  



ฤฝย– ยƒยŽ

ย’ย‘ ย•ย–ย‹ ยย







'$ % ! #$."" ) !%$) -'!-) !)$( 

ล  

ล ยกยŠ ยร›

   

             ,-        /",,"'              #

 #  (!#, *          # 





  

ยƒย– ย‹ย‹ ย˜ย‹

ย‡ย–ย‹ ย•ย•ยƒ ลฆ

#(,"&& &"'" ,%,                

     "'





")(" %!"($ () !%(,()# ),/ )+#$$ )'!!$ !"* &-+-

 

"""  """"      

    

'),( +'!!% $

**)    *! !*+) 

ย— ล



 

    -



 

ย‹ย• ย–ย—





 



ลง ย˜ ย•ฤฉ ย

ย— ย—ย”ย’ ยƒย

 

 

 

   --    

 '(  ยกย‹ ย

   

  $ )%" """  &" () $( +'!%()%



 





 

 





-  





$ %$!  ) -!/&%( !*%"



 -

  



   

  - 

    

  

 




puheenjohtajan palsta kesäkuu 2013

Pertti Porokari

Työsuhteen ehdot vaativat puolustamista os maailma olisi ideaalinen, emme tarvitsisi sopimustoimintaa, pelkkä lainsäädäntö riittäisi tai jopa ilman sitäkin tulisimme toimeen. Mutta kun tilanne ei näin ole, tarvitsemme työntekijää suojaavaa työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja työpaikalla sovittuja paikallisia sopimuksia eli pelisääntöjä työelämälle. Monista laissa säädetyistä asioista sovitaan myös työehtosopimuksissa. Lähes kaikissa työehtosopimuksissamme lukee muun muassa niin, että ylityökorvausten osalta noudatetaan työaikalakia. Tämä saattaa kuulostaa turhalta kirjaukselta, mutta se saatiin ensimmäisen kerran sopimuksiimme vuonna 2005 teknologiateollisuuden alalle aidon lakkovalmiuden seurauksena. Vasta silloin yritykset alkoivat laajemmin maksaa ylityökorvauksia myös ylemmille toimihenkilöille, vaikka olemme olleet työaikalain piirissä koko ajan. Työnantajapuolen otteet ovat koventuneet ja työntekijöiden kohtelu työpaikoilla huonontunut huimaa vauhtia. Työnantajat ovat viestittäneet pitkin vuotta, että heillä on haluja heikentää entisestään työehtosopimuksia kaikilta henkilöstöryhmiltä. Työsuhteen ehdot eivät siis ole kiveen hakattuja ja vaativat jatkuvasti vahtimista ja puolustamista kattavalla järjestäytymisellä. Nuoret tarvitsevat korostuneesti liittojen apua, sillä viime aikoina nimenomaan nuoria on käytetty ja käytetään räikeästi työmarkkinoilla hyväksi sekä halutaan romuttaa heidän työsuhteensa ehdot.

J

Työnantajien kovuutta kuvaa myös se, että teknologiateollisuuden yrityksiä on opastettu tekemään epämääräisiä paikallisia sopimuksia, joissa tärkeintä on työrauhasta sopiminen. Toisin sanoen työnantajat haluavat sopia nyt sopimuksia, joilla napsitaan yrityksiä työrauhan piiriin syksyn neuvotteluista. Tämä on aivan uutta politiikkaa ja rapauttaa koko sopimusyhteiskunnan, joka on ollut yksi kilpailukykymme peruspilareita. Äärimmilleen vietynä yrityksen henkilöt ovat silloin omillaan vailla kollektiivista edunvalvontaa. Kyse on siis varsin suuresta asiasta ja taantumisesta vuosikymmenten taa. Siksi on tärkeätä, että kaikista erillissopimusyrityksistä tiedotetaan heti omalle liitolle. Kun työmarkkinat ovat näin vaarallisella tolalla palkansaajan kannalta ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n moukarointi ei näytä hellittämisen merkkejä, vaan päinvastoin, ainoa keino pärjätä on yhdistää eri palkansaajien voimat yhteiseksi rintamaksi. Valmistelut liittotasolla ovat jo käynnissä. Erityisen tärkeää on, että eri henkilöstöryhmät keskustelevat työpaikoilla keskenään ja valmistautuvat näin syksyyn huolella yhdessä. Useimmilla on edessään hyvin ansaittu kesäloma. Keskittykää lomaanne, unohtakaa täysin työpaikan kiireet ja paineet. Olette sen uurastuksellanne ansainneet.

9


Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Petri Blomqvist

Tikkakosken varuskunta-alueelta alkoi Tomi Kauppisen tyรถura.

10


Insinööri Tomi Kauppinen on yksi noin 14 000 Puolustusvoimien työntekijästä. Yt-elimen jäsenenä hän on hieman muita paremmin perillä organisaation uudistusprosessista.

Luottamus työnantajaan on tallella 11


Jokaiselle on tarjolla tukea

– Olen valmis jatkamaan henkilöstön edustajana ja etenemään sillä tiellä, Tomi Kauppinen sanoo.

uolustusvoimat julkisti suunnitellun uudistuksensa viime vuoden helmikuussa. Silloin puhuttiin kuuden joukko-osaston lakkauttamisesta, neljän joukko-osaston yhdistämisestä ja noin 2 100 henkilön vähentämisestä. Muutoksen kohteena oleviksi määriteltiin viime syksynä 2012 noin 900 henkilöä; tällä hetkellä arvio on noin 750, joista 250 siirtyy eläkkeelle. Irtisanomisuhan alla on 500 henkilöä. Ilmavoimien materiaalilaitoksella Tikkakoskella työskentelevä Tomi Kauppinen oli toki kuullut huhuja, että Puolustusvoimien uudistus kenties on tulossa. Mutta muutokset avautuivat vasta viime vuoden alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa; tämä oli ihan eri luokan kysymys. – Koko Puolustusvoimille oli yhtä aikaa tiedotustilaisuus, josta seurasi hämmennystä. Tiedon määrä oli aivan riittämätön. Kauppinen arvioi, että edes johto ei tiennyt tarkalleen, mitä tuleman pitää. Tiedottaminen on sen jälkeen parantunut. – Meillä laitoksen johto on pitänyt infotilaisuuksia uusista asioista parin kuukauden välein. Viime keväänä tiedossa oli vain suurpiirteisiä lukuja. Syksyllä luvut tarkentui-

P

12

vat, kun henkilöstölle tiedotettiin suunnitelluista tehtävistä. Ilmavoimien materiaalihankinnassa työskentelee noin 500 henkilöä. Muutama kymmenenvoi jäädä ilman työpaikkaa. – Loppujen lopuksi irtisanottavien joukko ei ole suuri, sillä määrää on saatu pienennyttyä eri menettelyillä, Kauppinen sanoo.

Kun muutosprosessi alkoi, Puolustusvoimissa perustettiin tukihenkilöverkosto, jonka jäsenet koulutettiin erikseen tehtävään. Joka toimipisteessä on verkoston jäsen, ja henkilöstöä on kannustettu kääntymään heidän puoleensa. Muutoksen kohteena olevat on jaettu kahteen ryhmään. Jos työntekijä saavuttaa eläkeoikeuden tai eroamisiän vuoden 2015 aikana, hän siirtyy ylivahvuuteen. Hänellä ei varsinaisessa uudessa kokoonpanossa ole tehtävää, mutta hän tekee erikseen määriteltyjä tehtäviä eläkkeelle siirtymiseen saakka. Jos työntekijöillä on työvuosia enemmän jäljellä, häneen kohdistuu muutosuhka. Jos joukko-osasto, jossa hän työskentelee, lakkaa vuoden 2013 tai 2014 lopussa, hänet irtisanotaan puoli vuotta aiemmin. Irtisanomisuhan alla olevat ovat hakijoina etusijalla kaikissa avoimissa tehtävissä. Ensimmäiset irtisanomiset ovat tässä kuussa. Kauppinen ei näe uudistusta uhkana, vaan mahdollisuutena. Jo nyt tehtäväkentässä on tapahtunut myllerrystä, ja lisää myllertää seuraavan puolentoista vuoden aikana. – Vaikka ihmisille on kerrottu tuleva tehtävä, niin varmasti kaikki eivät vaihda paikkakuntaa työn perässä. Silloin vapautuu hyviä tehtäviä irtisanomisuhan alaisille. Kasarmilta työuralle

Tomi Kauppista on aina kiehtonut ilmailu, mutta lentäjäksi ei ollut asiaa näköky-


vyn takia. Armeija-aikana Ilmasotakoulussa hän päätti hakea Jyväskylän ammattikorkeakoulun ilmailupainotteiseen kansainvälisen logistiikan koulutusohjelmaan. Jo ensimmäisen opintovuoden jälkeisen kesän hän oli harjoittelussa Ilmavoimissa. Sen jälkeen erimittaiset määräaikaisuudet jatkuivat opiskelujen ohessa. Alusta asti työhön liittyi SAP-toiminnanohjausjärjestelmä. – Kesä kesältä työt muuttuivat vaativammiksi. Halusin jäädä ja olin kuullut, että mielenkiintoinen virka on avautumassa. Kauppinen on työskennellyt suunnitteluinsinöörinä vuodesta 2008 alkaen. Hän vastaa Ilmavoimien TVJ-alalla kunnossapitojärjestelmien käyttöönotosta, käytöstä ja käytön kouluttamisesta. – Tällä hetkellä SAP-toiminnanohjausjärjestelmä työllistää paljon. Siinä toimin kunnossapidon sovellusvastuuhenkilönä materiaalilaitoksen osalta. Jäsenten suuna ja korvana

Kauppinen toimii aktiivisesti henkilöstönedustajana. Hän on ollut Ilmavoimien materiaalilaitoksella yhteistoiminta- eli

yt-elimen jäsenenä vuodesta 2009 sekä Maanpuolustus insinöörien MPI:n johtokunnassa 1,5 vuotta. – Ennen kokouksia keskustelen jäsenten kanssa ja niissä pidän heidän asioidensa puolta. Osallistumalla yt-elimen toimintaan hän on saanut kokonaiskuvaa päätöksenteko- ja uudistusprosessista. – Yt-elin on yksi johtamisen työkalu, vaikka monesti sitä pidetään vain johdon tiedotuskanavana. Siellä pitää tehdä myös päätöksiä, ja johdon pitäisi käyttää sitä enemmän päätöksentekoon. Puhelinuudistukseen liittyvä matkapuhelinten jako olisi voitu Kauppisen mielestä toteuttaa yt-elimen kautta. Sen sijaan päätökset puhelinmallien jaosta tehtiin jo ylemmällä tasolla. Jakoa ei tehty kaikilta osin tarpeen mukaan, vaan perinteisen mallin mukaan: mitä korkeammalla on hierarkiassa, sitä monipuolisemman puhelimen sai. – Osalla johtajista on älypuhelimet ja datapaketit turhaan. Osalla paljon reissaavista projektihenkilöistä on peruspuhelimet, joilla ei pääse Puolustusvoimien

sähköpostiin eikä pysty hakemaan netistä tarvittavaa tietoa. Välillä luottamusmiehen tontilla

Puolustusvoimissa on käytössä luottamusmiesjärjestelmä pääluottamusmiehineen. Yt-elimen jäsenenä Kauppiselta kysytään paljon esimerkiksi tulevista sijoituspaikoista tai henkilöstökokoonpanoista. – Vastaan kysymyksiin, jos pystyn, muuten ohjaan luottamusmiehelle. Ilmavoimien materiaalilaitoksen tilaratkaisut ovat vielä auki, mutta muuttoja on tulossa. Kauppinen arvioi, että ratkaisut on tehtävä viimeistään, kun henkilökohtaiset yt-neuvottelut alkavat. – Silloin jokaiselle kerrotaan uusi tehtävä, vahvistettu tehtävän vaativuusluokka ja virkapaikka. Jokaisen kanssa on käytävä ainakin yksi neuvottelu, koska työnantajan nimi muuttuu. Keskusteluun voi ottaa mukaan luottamusmiehen. Kauppisen uusi osastoinsinööri tehtävä on vuonna 2015 perustettavan Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Kolmannessa logistiikkarykmentissä. Tehtävän sisältö pysyy samana. N 13


Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki

Oma maa on mansikka työelämän kehittämisessäkin Puheenjohtaja Pertti Porokari sanoo jyrkästi ”kiitos ei” Saksan, Tanskan tai Ruotsin mallin tuputtajille. Suomalaista työelämää on kehitettävä suomalaisista lähtökohdista. uden Insinööriliiton toimiston kulmahuoneessa istuu toukokuun lopussa helpottunut puheenjohtaja. Rovaniemellä pidetty edustajakokous sujui jouhevasti, ja mikä tärkeintä, edustajakokous halusi yksimielisesti pudottaa liiton nimestä etuliitteen pois. – Yksi aikakausi päättyy ja toinen alkaa, kun liitto palaa vuodenvaihteessa taas Insinööriliitoksi. Kuulostaa pieneltä asialta, mutta tiedän, mikä merkitys nimen palauttamisella on monille, etenkin hieman vanhemmille jäsenille, Pertti Porokari sanoo. Edustajakokous on ohi, mutta lähestyvistä kesälomista huolimatta useissa ammattiliitoissa katseet on käännetty jo syksyyn ja edessä olevaan neuvottelukierrokseen. Eurot, sentit ja prosentit ovat neuvotteluissa tärkeitä, mutta Porokarin mukaan pelkästään ne eivät ratkaise Suomen tulevaisuutta. – Suoraan sanottuna olen aika huolestunut. Meille tuputetaan Saksan mallia, joka ei tarjoa viidennekselle saksalaisia palkansaajia toimeentulon mahdollisuuksia. Puhumme kilpailukyvystä ja tuijotamme vain yksikkötyökustannuksia, kun meidän pitäisi miettiä laajasti, mistä suomalainen kilpailukyky syntyy. – Kun isoja virheitä tehneet yritykset ja elinkeinoelämä valittavat surkeuttaan, valtiovalta palkitsee sen veronalennuksin uskoen, että näin syntyy uusia työpaikkoja, innovaatioita ja hyvin maailmalla kaupaksi käyviä tuotteita, Porokari ihmettelee.

U

Suomalainen malli kelpaa

Porokari muistuttaa vanhasta neuvosta, että hieman huonoa asentoa voi korjata, 14

aina ei ole pakko tehdä alusta saakka uutta. Suomalaisen työelämän perusta on kunnossa, samoin kilpailukyky, kunhan muiden maiden mallien ihannoinnin innostuksessa ei rapauteta omia vahvuuksiamme. – Kilpailukyvyn kannalta tällaisia ovat muun muassa hyvä koulutustaso sekä työelämään liittyvät turvaverkot ja joustavuudet, jotka ovat muun muassa antaneet mahdollisuuden vaihtaa turvallisesti työpaikkaa sekä liikkua työ- ja perhe-elämän välillä, Porokari sanoo. Hänen mukaansa suurimmat työelämän huolenaiheet liittyvät työhyvinvointiin, ammattitaidon arvostamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä työssä jaksamiseen. Hyvässä ja tulosta tekevässä yrityksessä jokainen työntekijä on ja kokee olevansa avainhenkilö. – Kaikki on kiinni asenteesta. Jos ilmapiiri on kannustava, työn kuormitus oikein mitoitettu, työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan koko ketjussa, uusia tuotteita syntyy, tehokkuus kasvaa ja yritys voi menestyä. – Nämä ovat menestyksen avaimet, ei se, että yrityksen henkilökunnan määrä ja samalla jaksaminen viritetään äärimmilleen, Porokari huomauttaa. Yhteistyö on voimaa

Porokari uskoo yli keskusjärjestörajojen tapahtuvan palkansaajayhteistyön voimaan. Teollisuuden palkansaajat TP:n rekisteröityminen ja YTN:n, Metalliliiton ja Pron yhteistyö viime neuvottelukierroksella ovat hänen mukaansa esimerkkejä siitä, mitä ay-liike juuri nyt tarvitsee. – Meillä on paljon yhteisiä ongelmia,

joita on syytä ratkoa yhdessä riippumatta siitä, minkä keskusjärjestön alla kukin on, hän toteaa. Syksyn neuvottelukierroksella palkansaajia yhdistää vaatimus yhtenäisen ansiokehityksen takaavasta yleiskorotuksesta. Palkkaratkaisussa yleiskorotuksella on oltava merkittävä painoarvo ja perälauta on vähimmäistavoite, josta ei tingitä. – Jokainen palkansaaja ansaitsee palkankorotuksen, Porokari kiteyttää. Reilut pelisäännöt nuorille

Porokarin äänensävy tiukkenee, kun tulee puhe nuorisotyöttömyydestä, nuorten


Pertti Porokarin katse on jo syksyn työmarkkinakierroksessa.

syrjäytymisestä ja nuorisotakuusta. Hänen mielestään moni nuorten puolestapuhuja on liikkeellä ketunhäntä kainalossa. – Nuoret on saatava kiinni työelämään, mutta reiluin pelisäännöin. Puheet nuorten palkka-alesta ja koeaikojen pidentämisestä ja niin edelleen ovat isolta osin vain yrityksiä tehdä nuorista yritysten käyttöön halpa ja helppo työvoimareservi. Porokarin mielestä työuran alun työsuhteen ehtoja ei ole varaa heikentää nykyisistä. – Ne ovat monella alalla jo nyt varsin alhaiset. Myös nuorilla on oikeus säälli-

seen työelämään, mahdollisuus tulla työllään toimeen. Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus

Hyvä koulutus parantaa nuorten työelämävalmiuksia, mutta kaikille koulunpenkki ei kuitenkaan sovi. Monen nuoren kohdalla peruskoulun päästötodistus jää viimeiseksi todisteeksi loppuun saatetuista opinnoista. Porokarin mielestä oppisopimuskoulutusta kehittämällä nämä nuoret voisivat oppia ammatin ja löytää itselleen paikan työelämästä. Hän uskoo, että etenkin kädentaitoa vaativissa ammateissa oppisopi-

muskoulutus on hyvä vaihtoehto perinteiselle kouluopetukselle. – Meillä oppisopimuskoulutuksen perinnettä ei ole samassa laajuudessa kuin esimerkiksi joissain Keski-Euroopan maissa. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet onkin syytä tutkia. – Jokainen pysyvästi työelämän ulkopuolelle syrjäytyvä nuori tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Oppisopimusjärjestelmän on kuitenkin oltava sellainen, joka aidosti tarjoaa nuorelle mahdollisuuden pysyvään työpaikkaan, Porokari painottaa. N

15


Teksti: Mika Peltonen/UP Kuvat: Kimmo Brandt

Palkka-ankkurin vahdiksi Esa Lonka ei suostu Valtakunnansovittelija odottaa työteliästä työmarkkinasyksyä. altakunnansovittelija Esa Lonka ennustaa syksyksi vaikeita ja riitaisia neuvotteluja. – Tämän hetken tietojen perusteella ei ihan helpolta näytä. Ennusmerkit ovat vähän sen oloisia, että täällä alkaa asiakkaita kulkea. Lonka sovitteli toukokuussa Journalistiliitolle ja Viestinnän Keskusliitolle työehtosopimuksen, joka toi toimittajille 0,7 prosentin yleiskorotuksen. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan ole pohja tuleville neuvotteluille – Se oli ihan oma ratkaisunsa eikä siinä otettu kantaa tulevaan neuvottelukierrokseen. Tuleva korotustaso on työmarkkinaosapuolten omissa käsissä. Paljon ratkaisee se, mitä tehdään nyt ennen kierroksen varsinaista alkamista. Sen jälkeen

V

kaikki on mahdollista. Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii palkkoihin nollaratkaisua ja palkansaajapuoli yleiskorotuksia kaikille. – Osapuolilla täytyy olla ymmärrystä ja yhteistä tahtoa, että ratkaisu löydetään, Lonka sanoo Pystyisitkö myymään palkansaajille nollaratkaisun? – Ei sovittelija mikään fakiiri ole. Sitä on mahdoton tehdä sillä tavalla. Pelkkä työnantajan tavoite ei riitä

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko haluaa Helsingin Sanomien mukaan, että valtakunnansovittelija vahtisi vientiteollisuudessa synnytettävää palkka-ankkuria. Palkka-ankkuriajatus on kopioitu

Ruotsissa, jossa muiden alojen palkankorotukset eivät saa ylittää teollisuuden korotuksia. Lonka ei suostu vahtimaan palkkaankkuria. – Se on ollut vain työnantajapuolen tavoite. Työriitalaissa ei missään sanota, että yhden osapuolen näkemys voisi olla yli muiden osapuolten näkemysten. Kanta-asiakaskortteja Bulevardille

Liittokierroksella monet neuvottelut päättyvät valtakunnansovittelijan toimistolle. Longan mukaan tämä johtuu siitä, että osapuolilla ei ole yhteistä linjaa; yhteisessä pöydässä ei ole saavutettu käsitystä siitä, miten kierrokselle mennään. – Sen seurauksena jokainen ikään kuin käperyy sisäänsä ja katsoo vain omia tavoitteitaan ja oman alansa tilannetta ja tekee omat johtopäätöksensä tältä pohjalta. Osa liitoista käy sovittelijan toimistolla muita useammin. – Joku on ehdottanut, että niille pitäisi jakaa kanta-asiakaskortteja. Omat neuvottelut ensin loppuun

– Kun tänne tullaan, niin kyllä minä haluan, että osapuolet tietävät tarkkaan, mistä ollaan eri mieltä ja mistä yhtä mieltä, Esa Lonka sanoo.

16

Liittokierrokset ovat Longan mukaan johtaneet viime aikoina käytännössä siihen, että eteenpäin on menty nousevin huudoin. Lonka opastaa Bulevardille pyrkiviä liittoja niin, että omat neuvottelut pitää käydä ensin loppuun saakka. – Kun tänne tullaan, niin kyllä minä haluan, että osapuolet tietävät tarkkaan, mistä ollaan eri mieltä ja mistä yhtä mieltä. Pitää tietää myös vastapuolen näkemykset omiin esityksiin, jotka eivät ole pöydässä menneet läpi. Pitää olla ymmärrystä siitä, miksi tänne tullaan.


Valtakunnansovittelija Esa Longalle on ehdotettu, että usein hänen toimistollaan laukkaaville liitoille voisi jakaa kantaasiakaskortit.

Joskus on käynyt niinkin, että Bulevardille tullaan pitkien vaatimuslistojen ja paksujen paperinippujen kanssa ja pyydetään sovittelijaa rakentamaan niistä sopimus. – Tällaiset tapaukset lähtevät purkautumaan sitä kautta, että pakotan osapuolet neuvottelemaan. Heitätkö sinä tällaiset neuvottelijat ulos? – Näin on tehtävä, koska ei toisten puolesta voi sitä perustyötä tehdä. Helpoimmin ratkaistavia riitoja ovat Longan mukaan sellaiset, joissa osapuolten näkemykset ovat jäsentyneet niin, että syntyy käsitys, miten asia voisi mennä eteenpäin. Työtuomioistuimen kautta Bulevardille

Valtakunnansovittelija toimistolle pyritään joskus, vaikka työehtosopimukset ovat vielä voimassa. – Työriitalaissa on sanottu, että täällä ei voida käsitellä asioita, jotka kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Kiistojen takana saattaa silloin kuitenkin olla asioita, jotka eivät työtuomioistuimessa ratkea. – Voi tulla tuomio, että on menetelty lainvastaisesti ja siitä tulee seuraamuksia. Varsinaisen häiriön syy jää kuitenkin usein hoitamatta. Silloin osapuolet saattavat haluta, että sovittelija voisi auttaa heitä riidan ratkaisussa. – Olen joskus suostunut näihin. Silloin se on vapaaehtoista työmarkkinoiden tukemista ja auttamista, joka luontevasti kuuluu työhöni. N

Uusi valtakunnansovittelija nimitetään 13. kesäkuuta. Nykyinen sovittelija Esa Lonka on hakenut tehtävään. Lue verkkolehdestä, kuka sovittelee ensi kierroksella. www.insinoori-lehti.fi

17


Hannu Takala asiamies, Uusi Insinööriliitto

Tessin mukaan eväällä vietettiin sananvapaudenpäivää. On hienoa, että saa sanoa, mitä haluaa. Pitää vaan muistaa, että kaikilla on vastuunsa sanomisistaan ja kirjoittamastaan tekstistä. Jos jotain neuvotellaan ja siitä sovitaan, ensin suullisesti ja sitten kirjallisesti, siitä on pidettävä kiinni. Pitää kantaa vastuuta siitä, mihin on sitouduttu. Näin ei käynyt raamisopimuksessa sovitun koulutusmahdollisuuden kanssa. Järjestelmä piti ottaa käyttöön vuoden 2013 alussa, mutta jo neuvotellusta asiasta piti neuvotella useita kuukausia. Kuinkas se ruotsalainen sanookaan? ”Tårta på tårta.”. Ei mennyt niin kuin Latelassa, jossa pojat pitivät sanansa ja saavuttivat tavoitteensa sovitussa ajassa, toinen toistaan auttaen. Työpaikoilla kuulee usein sanottavan, että mennään tessin mukaan. Hyvä niin. Sitähän on molempien sopijaosapuolien noudatettava. Mutta ”tessi” ei ole pelkästään palkoista sopimista. Se pitää muistaa. Se sisältää paljon asiaa työsuhteesta, -ajasta, lomasta ja niin edelleen. Kaikki ovat hyviä ja tarpeellisia kirjauksia, jotka helpottavat asioiden käsittelyä työpaikoilla. Vaan puuttuu sieltä vielä asioita, joita nyt haluamme asettaa tavoitteiksi seuraavalle neuvottelukierrokselle. Siitä tullee tiukka kierros. Luvassa ei ole paljoa, ja jos jotain onkin, se on nollalinjaa. Neuvottelujen tarkoitushan on saada aikaan molempia osapuolia tyydyttävä sopimus – sopimus työsuhteen ehdoista. Jos joudutaan tukeutumaan valtakunnansovittelijan apuun sopimukseen pääsyssä, neu-

K

18

votteluissa ollaan epäonnistuttu. Tavoitteet eivät ehkä ole epärealistisia, mutta niitä ei ole saatu myytyä vastapuolelle. Tuohon vaiheeseen päätyminen on raskas prosessi niin neuvottelijoille kuin taustaryhmillekin. Neuvotteluissa auttaa meidän ylempien toimihenkilöiden yhteistyö. Kun kaikki ovat mukana, niin onnistumme ja pääsemme perille. Tampereella aikoinaan bussilinja 16 meni nykyiseen Hervantaan Lukonmäen kautta. Sota-aikana joutuivat matkustajat työntämään puukaasunysseä tuossa pahassa mäessä, että päästiin eteenpäin. Se oli yhteistyötä. Siitä lienee tullut myös sanonta helvetin kuusitoista. No, mehän emme ole tavoittelemassa mitään sellaista, joka jäisi kirosanoina elämään keskuuteemme. Tavoitteemme on totta kai kaikkia osapuolia tyydyttävä työehtosopimus, joka takaa meille palkansaajille ansaitsemamme elintason ja oikeudenmukaisen kohtelun. Kevään sanottiin olevan pari kolme viikkoa myöhässä tänä vuonna. Koivut ja muut lehtipuut olivat hiirenkorvilla toukokuussa. Niin on myös Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden voimassaoleva työehtosopimuskin luettu hiirenkorville. Hiirenkorvat ne vaan kuuluvat kevääseen. Toivottavasti syksyllä, kun koivusta putoavat lehdet, ei tuosta työehtosopimuksesta ala lehdet putoilla, vaikka tämän suuntaisia toiveita kuultiin YTN Summit -seminaarissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suunnalta. Pidetään huolta siitä, että lehdet säilyvät ja tekstit paranevat.


Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Vietä kesä pyöräillen Pyörä alle ja menoksi! Yhdistä kesääsi liikunta, raitis ulkoilma – ja suomalainen polkupyörä. eitsemänkymmentäluvun suosikkipyörä Jopo on palannut markkinoille entistä värikkäämpänä. Nuoriso on jo repinyt vanhat pyöräaarteet kellareista ja Helkama Velox valmistaa tilalle uusia – vieläpä Suomessa. Yritys viihtyi valmistuksensa kanssaTaiwanin saaren polkupyöräparatiisissa muutaman vuoden 2000-luvun lopussa. Vuonna 2010 laskelmat näyttivät kuitenkin siltä, että tuotanto voidaan siirtää taiwanilaiselta alihankkijalta kokonaan Suomeen. Helkama Velox myy lähes 50 000 polkupyörää vuodessa. – Liiketoimintamme on ensisijaisesti Suomessa, mutta tähtäämme myös vientiin, toimitusjohtaja Jari Elamo sanoo. Vaikka tuotantokustannukset olivat Taiwanissa halvempia kuin Suomessa, rahti-, huolinta- ja vakuutusmaksut nostivat tuotteen hintaa. – Tuotantosuunnitelman muokkaaminen on joustavampaa omissa tiloissa, joissa voimme muutamassa päivässä tai viikossa muuttaa tuotantosuunnitelmaa värien osalta tarpeen mukaan, Elamo selittää. Investointi Hangon tehtaan tuotantoon säilyttää työpaikkoja paikkakunnalla. Se on jo luonut mahdollisuuksia myös uusille alihankkijoille. 60-vuotias tehdas työllistää kuutisenkymmentä henkilöä, joista parikymmentä on toimihenkilöitä.

S

Kotimaisuusaste korkea

Hangon tehtaalla valmistettavien Jopojen ja muiden Helkaman polkupyörien kotimaisuusaste on korkea, jopa yli 70 prosenttia. Joidenkin runkojen raaka-aine teräs tulee läheiseltä Ruukin tehtaalta. Komponenteista suuri osa joudutaan kuitenkin tuomaan ulkomailta. Siirtämällä pyörien valmistuksen takaisin Suomeen Helkama tavoittelee laadun ja tehokkuuden lisäksi toimitusvarmuutta sekä logistisia etuja. – Täällä olemme lähellä suomalaisia asiakkaita ja pystymme paremmin vas-

Jari Elamo esittelee uutuutta – sähköpyörää.

taamaan heidän toiveisiinsa, Elamo painottaa. Ainot, Kulkurit, Jopot ja muut legendaariset Helkama-pyörät kuuluvat edelleen erityisesti suomalaisten käyttäjien arkeen. Vuonna 1965 ensimmäisen kerran markkinoille tullut Jopo elää nyt voimakasta retrokautta. Uusittu design ja värimaailma tekevät mallista entistä houkuttelevamman. Suomalaisten pyörien värimaailma muuttuu vähitellen harmaasta ja mustasta kohti iloisempaa väripalettia, joka sisältää muun muassa fuksianpunaista ja turkoosia. Malleissa on huomioitu laaja käyttäjäkunta. Tarjolla on toistasataa erilaista nimikettä aina 3–5-vuotiaiden apupyörillä varustetuista polkupyöristä varttuneiden tukeviin malleihin sekä uusimpiin sähkökäyttöisiin pyöriin. Ympäristöystävällistä liikuntaa

Uusinta uutta pyöräteknologiassa edustavat sähköavusteiset polkupyörät, jotka

ovat jo mullistaneet liikennekulttuurin Japanissa ja Keski-Euroopassa. Helkama laskee niiden suosion pikkuhiljaa kasvavan myös meillä. Sähköpyörällä voi sujutella jopa 100 kilometrin matkan yhdellä akun latauksella. Avustettu nopeus saa nousta 25 kilometriin tunnissa. Sähköpyörällä sujuu pitempikin matka tehokkaasti ilman melua. – Hiilidioksidipäästöt ovat nolla, liikkuminen taajamissa nopeata, pysäköinti helppoa ja käyttöaika pitkä, Elamo luettelee. Runkojen valmistuksessa syntyvä metalliromu kierrätetään. Rungot maalataan ympäristöystävällisellä pulverimaalaustekniikalla, jolloin käytetty väri voidaan kierrättää uudelleen käyttöön. Maalausprosessista ei synny päästöjä veteen, ilmaan tai maastoon. Jokaisella pyörällä on laatutakuu. Pyörät kootaan yksilöllisesti valmiiksi tuotteiksi. Laadun takeeksi jokaiseen pyörään liitetään sen kokoajan tiedot. N 19


Pekka Haapanen uskoo, että Vaasan alueella toimiviin energia-alan yrityksiin syntyy vuoteen 2020 mennessä 10 000 uutta työpaikkaa.

Vaasan energiayrityksiin paljon uusia työpaikkoja Vaasan alueen energiayrityksiin uskotaan syntyvän lähitulevaisuudessa rutkasti uusia tekniikan työpaikkoja. Kaupungin osuus Suomen energiateknologiaviennistä on jo nyt kolmannes. Teksti: Jari Hakala Kuvat: Johannes Tervo

aasan seudun energiateknologian yrityksissä riittää imua. Kasvunäkymät ovat hyvät ja uusia visioita tulevaisuuden suhteen piisaa. Lähitulevaisuudessa on selviä tarpeita uuden, tekniikan koulutuksen hankkineen työvoi-

V 20

man palkkaamiseksi. Jo nyt kaupungissa tekee energia-alalla työtään enemmän ihmisiä kuin missään muualla Suomessa tai edes muissa Pohjoismaissa. 10 000 ihmistä työllistävän, 140:n energia-alan yrityksen ryppääseen on vii-

me vuosien aikana tullut yhä enemmän uusiutuvan energian tuotantoon panostaneita yrityksiä. Alalla työtä tekevistä reilu kolmannes on eri alojen insinöörejä. Esimerkiksi perinteisesti vahva energiaosaaja Wärtsilä on lisännyt myös biokaasulla toimivien Dual Fuel -moottoreiden valmistuskapasiteettia ja astunut näin vahvemmin bioenergiasektorille. Alueen yritysten kanssa tiivistä yhteis- ja kehitystyötä tekevän Vasekin toimitusjohtaja Pekka Haapanen maalailee työhuoneessaan näkymiä kaupungin ener-


giakeskittymän seuraavien vuosien näkymistä. Vasekin ennusteiden mukaan seudulle syntyy vuoteen 2020 mennessä 10 000 uutta energia-alan työpaikkaa. Ainakaan vaasalaisessa tuuli- sekä aurinkovoimateknologian yrityksessä The Switchissä ennustetta ei pidetä liian optimistisena. – Tähän on mahdollisuuksia. Riippuen siitä, miten uusiutuvaan energiaan suhtautuminen Suomessa muuttuu, The Switchin kehityspäällikkö Mathias Martin uskoo. Yrityksen tarpeet uusille insinööreille ovat mekaniikka-, sähkö- ja tuotantopuolella. Toisen tuulivoimateknologiaan panostaneen vaasalaisyrityksen Merventon teknologiajohtajan Patrik Holmin mukaan arvioiden toteutumisessa riittää haastetta. – Epärealistinen se ei kuitenkaan ole, Holm arvioi. Haapasen mielestä alueen energiayrityksiin on odotettavissa lähitulevaisuudessa enemmän kasvua kuin muualle Suomeen. – Kriittinen massa, yritysten monipuolisuus ja määrä imevät lisää ihmisiä. Merventossa kovaa kasvua

– Uusiutuvia energiantuotantomenetelmiä tarvitaan, sillä alueella on suuri potentiaali työllistää ihmisiä, Holm sanoo. Merventon toimitusjohtajan Jarmo Saarasen näkemykset yrityksen tulevaisuudesta ja uusille insinööreille avautuvista työnäkymistä ovat myönteiset. – Yritys työllistää onnistuessaan 6 000 henkeä koko verkostossa kymmenen vuoden päästä ja tästä voi merkittävä osa olla Vaasassa. Edustamme hyvin teknistä alaa, siksi tarve suuntautuu suureksi osaksi insinööreihin, Saaranen kertoo. – Kaupungissa on monta uutta kasvuyritystä, jotka tarvitsevat suuren määrän insinöörejä, Saaranen jatkaa. Holmin mukaan lähitulevaisuudessa tarvitaan insinöörejä alan koko kirjolta. – Tarvitsemme ihmisiä tuotekehitykseen, valmistukseen, logistiikkaan, hankintaan, projektiorganisaatioon, pystytykseen, huoltoon ja niin edelleen eli koko prosessiin ja elinkaareen, Holm kertoo. Martin näkee Vaasan energiaklusterin vahvuuden suurimmaksi syyksi sen, että energiayritykset saavat synergiaetua ja tukea toinen toisistaan. Taajuusmuuttajia valmistavan ja nykyään myös aurinko-

Henna Åby ja Patrik Holm katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen. Mervento voi parhaimmillaan työllistää 6 000 uutta työntekijää, heistä valtaosan Vaasaan.

energian parissa toimivan Vaconin Suomen henkilöstöjohtajan Henna Åbyn mielestä pohjalaisuuteen on aina kuulunut yrittäjähenkisyys ja peräänantamattomuus. – Kaupungissa yrittämiselle on hyvät edellytykset. Saarasen mukaan alueelle syntyneet yritykset tekevät jatkuvaa kehitystä ja uusia innovaatioita, jotka luovat myönteisen kehityksen kierteen. Osaajia ei aina saa

Suurimpana syynä Vaasan energiasektorin lähitulevaisuuden kasvuun Vasekin Pekka Haapanen pitää sitä, että alueen yrityksillä on oikeat avaimet ilmastonmuutokseen reagoimiseen. – Vuonna 2020 energiasta pitää säästää 20 prosenttia ja 20 prosenttia pitää olla uusiutuvalla energialla tuotettua. Haapasen mielestä energiayritykset tarvitsevat enemmän tekniikasta ymmärtävää työvoimaa myös talous- ja markkinointipuolelle.

– Jos on markkinointiosaamista ja teknistä koulutusta yhdessä, on kovat valmiudet viedä asioita eteenpäin. Mathias Martin on asiasta samaa mieltä. – Meillä on jo nyt hyvin vahvaa teknistä taustaa omaavia myynnissä ja asiakasrajapinnassa. Haapasen mukaan Vaasan alueen energiayrityksissä on tälläkin hetkellä paljon vapaita työpaikkoja, joista ei pidetä ääntä. Osaavan työvoiman saamisessa on joskus omat ongelmansa. – Uhkana on se, että jos osaavan työvoiman saanti on hankalaa, tehdäänkö investointipäätös muualle. Suomalaisten kärkiyritysten ratkaisevaa investointipäätöstä ei tehdä Vaasassa tai Suomessa. Rekrytointipulmien suurin syy on siinä, että Pohjanmaan työllisyystilanne on maan kärkiluokkaa ja vapaata työvoimaa ei omasta kaupungista aina löydy. – Tiettyjen erikoisosaajien saaminen on aina hankalaa, eikä ainoastaan meille, Vaconin Henna Åby kertoo. N 21


Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Kimmo Brandt

Luottamusmies nuorten äänitorvena – Nuorilla on mielessä lähinnä toimeentulo eli raha, millä elää, arvioi Digian varapääluottamusmies Tuomas Hara ikätoveriensa toiveita seuraavalle työehtosopimuskierrokselle.

hjelmistokehittäjä Tuomas Hara työskentelee tietotekniikan palvelualalla. Hänen mukaansa alalla on kohtuullisen hyvä työehtosopimus moneen muuhun alaan verrattuna. – Nuoret eivät oikein osaa ajatella, mitä siinä pitää parantaa. Oma-aloitteisesti toiveita parannuksiin ei juuri tule. Kun Hara on kysynyt, pitäisikö esimerkiksi matka-ajan korvauksista sopia täsmällisemmin, hänelle on vastattu, että olisihan se ihan kiva. Hän on kehottanut omalla työpaikallaan kääntymään luottamusmiehen puoleen, mutta työehdoista keskustellaan ennen kaikkea kahvipöydässä luottamusmiehen aloitteesta. Palkoista ja palkankorotuksista on puhetta. Haran mielestä on reilua, että kaikille jaetaan sama euromääräinen korotus, jolloin tuloerot eivät kasva. Rahan lisäksi nuoret saattavat purnata, kun kiireisestä työtilanteesta seuraa stressiä. Alalla on paljon stressiä aiheuttavia tekijöitä. Esimerkiksi yrityksessä voi olla pulaa osaamisesta, ja työt kasaantuvat pienelle ryhmälle. Vaarana on muun muassa loppuun palaminen. – Stressin pitäisi olla merkki työnantajalle siitä, että töitä on järjesteltävä uu-

O

22

delleen. Jos tekijöitä ei ole riittävästi, se on toki hankalaa. Joskus väkeä on liian vähän, koska työnantaja tarjoaa liian pientä palkkaa kilpailijoihin verrattuna. Palkkakehitystä työpaikan vaihdolla

Haran mukaan käytännössä on huomattu, että parhaiten saa nostettua palkkaa, jos on sellaiset taidot, joilla saa helposti uuden työpaikan. - Kynnys mennä pyytämään lisää liksaa voi olla korkea, on helpompi vain vaihtaa firmaa. Nopeamman palkkakehityksen lisäksi mielenkiintoiset tehtävät houkuttavat vaihtamaan työpaikkaa. Vaikka alalla on työttömyyttä, nuoret eivät oleta itse sitä kohtaavansa. Digialla on ollut yt-neuvotteluja, viimeksi viime syksynä. Haran mukaan niissä on ollut vähän nuoria tulilinjalla, joten he eivät ole olleet huolissaan. Nuoret eivät osaa mieltää, että he voisivat saada potkut, vaan heillä on varaa valita itse työpaikka. – Nuoret ovat usein niissä tehtävissä, joille on tarvetta. He osaavat tuoreita asioita, joita asiakkaat haluavat ostaa. – Enenevissä määrin nuoret haluavat lisää vapaa-aikaa, Hara arvioi oman tut-

tava- ja työkaveripiirinsä pohjilta. Heistä suurin osa työskentelee tietotekniikkaalalla. Katkokset uralla kuten vuorotteluvapaajaksot eivät ole luottamusmiehen mielestä ongelmallisia. Palkataanhan vuorottelusijaisiksi työttömiä, ja pitkät lomat auttavat ihmisiä jaksamaan pidempiä työuria. Toisaalta tuttavapiirin nuoret eivät ajattele, kuinka pitkään pitää töitä tehdä; ajatus eläköitymisestä tuntuu kaukaiselta. Luottamusmieskurssien kuopus

Tuomas Hara on ollut aktiivi opintojen alkutaipaleelta saakka, yhteyshenkilöstä opiskelijayhdistyksen hallitukseen. Ulospäin suuntautuneet insinööriopiskelijat houkuttelivat joukkoonsa. Valmistumisen jälkeen hän oli vuoden verran ainoastaan töissä, mutta silloin tuntui jotain puuttuvan, ja hän päätyi äänestyksen jälkeen Helsingin Insinöörien hallitukseen. Varapääluottamusmiehenä Hara on toista vuotta. Kun häntä pyydettiin tehtävään, ajankäyttö pohditutti hetken. Päätös mukaan menosta oli kuitenkin helppo. – Luottamusmieheksi lähtö tuntui luontevalta; tämä on minun juttuni. N


23


Teksti: Satu Tähkäpää, työsuhdelakimies Piirros: Markku Haapaniemi

Neuvotteluja voi vauhdittaa painostustoimilla Viime vuosina on totuttu siihen, että myös ylemmät toimihenkilöt ovat valmiita painostustoimiin etujensa puolustamiseksi.

akot ja muut työtaistelut on aiemmin mielletty toimihenkilö- tai työntekijäpuolen neuvotteluvalteiksi ja toimenpiteiksi. Kun Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n neuvottelijat kerta toisensa jälkeen törmäävät neuvotteluissa työnantajaliittojen edustajien sanaan EI, vitsit alkavat olla vähissä. Näin voi käydä, kun neuvotteluissa esimerkiksi ehdotetaan, että työnantajat ryhtyisivät noudattamaan voimassa olevaa työaikalakia myös ylempiin toimihenkilöihin. Lakossa sekä ylityö- ja matkustuskiellossa on kyse ennen muuta siitä, miten hyvin pystytään yhdistämään voimat yhteisten tavoitteiden puolesta. Tyydytäänkö siihen, mitä työnantaja tarjoaa vai ollaanko valmiita yhteisillä ponnistuksilla tukemaan yhteisten vaatimusten saavuttamista. Työntekijöiden työtaisteluoikeus kuuluu länsimaisen demokratian perusoikeuksiin. Lakkopäätöksen ja ilmoituksen lakon alkamisesta tekee neuvottelujärjestö YTN tai tietotekniikan palvelualan osalta osin Uusi Insinööriliitto. Työnantaja ei voi vaatia, että lakkoon osallistumisesta pitää ilmoittaa esimerkiksi esimiehelle, laki ei edellytä henkilökohtaisia ilmoituksia.

L

24

Työrauhavelvoite on voimassa niin kauan, kun työehtosopimukset ovat voimassa. Jos työehtosopimusneuvottelut kuitenkin kariutuvat ja lakko alkaa, työntekijän tulee poistua työpaikalta ja jättää työt sinne. Lakon ajalta ei makseta palkkaa, vaan siltä ajalta haetaan lakkoavustusta omasta liitosta. Ylityökielto ja vapaa-aikana matkustamisen kielto

Neuvotteluiden ajauduttua umpikujaan usein ensimmäisenä painostuskeinona käytetään ylityö- ja matkustuskieltoa. Kun ylityö- ja matkustuskiellot ovat voimassa, ylitöitä ei tehdä eikä liukumasaldoja ei kasvateta. Töitä tehdään normaalisti päivittäin ja viikoittain työsopimuksessa mainittu määrä, esimerkiksi 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työpäivä voidaan ajoittaa yrityksen liukuvan työaikajärjestelmän mukaisesti. Työpäivä on siis vain säännöllisen työajan mittainen, valtaosalla 7,5 tuntia päivässä. Vapaa-aikana matkustamisen kiellon aikana ylemmät toimihenkilöt eivät matkusta työasioissa vapaa-aikanaan. Työasioissa matkustaminen ajoitetaan vain säännölliseen työaikaan. Matkalle lähde-

tään aikaisintaan silloin, kun liukuva työaika alkaa ja matkalta palataan lähdöstä laskien viimeistään normaalin päivittäisen työajan päättyessä. Vapaa-aikana matkustaminen on ylemmän toimihenkilön omaa aikaa. Työnantajan työnjohto eli direktiovalta ei ulotu vapaa-ajalle. Laillinen lakko

Laillisen lakon edellytyksenä on, että noudatetaan työlainsäädännössä ja mahdollisesti työehtosopimuksessa mainittu-


ja menettely- ja ennakkoilmoitusmääräyksiä. Kun ilmoitus- ja menettelytapoja noudatetaan, lakko on laillinen. Valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitolle on annettava kirjallisesti lakkovaroitus ennen mahdollisen työnseisauksen alkamista. Varoitus on jätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kaavailtua työnseisausta. Koska työtaistelun aikana työntekijät eivät tee työtä, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tältä ajalta. Työtaistelun organisoineet järjestöt voivat

kuitenkin maksaa jäsenilleen lakkoavustusta. Lakkoavustus on saajalleen verovapaata tuloa enintään 16 euron suuruisena päivässä. Sitä ylimenevältä osalta maksetaan veroa. Työtaistelulla ei ole vaikutusta työsuhteen irtisanomisaikaan ja -perusteeseen. Työntekijä voi myös lakon aikana erityistä perustetta ilmoittamatta irtisanoa työsopimuksensa sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattaen. Lakko ei ole työnantajalle työsopi-

muslain mukainen peruste irtisanoa työntekijän työsuhdetta. Lakkoon osallistuminen ei ylipäätänsä ole peruste kohdella siihen osallistuneita työntekijöitä eriarvoisesti verrattuna esimerkiksi lakon ulkopuolelle jääneisiin. Työsopimuslain syrjintäkielto ja tasapuolisen kohtelun velvoite sitoo työnantajaa myös lakkotilanteissa. Työntekijän käyttäytyminen lakkotilanteessa ei ole peruste soveltaa hänen työsuhteeseensa muusta henkilöstöstä poikkeavia työsuhteen ehtoja. N 25


Teksti ja kuva: Ulla-Mari Pasala

Suomen Yrittäjien Tuomas Telkkä painottaa alueellisen yhteistyön tärkeyttä.

Opiskelija on työpaikalla töissä kavan opiskelijoiden Opiskelija vai työvoimaa -seminaari julkaisi listan hyvistä harjoittelukäytänteistä. Sen mukaan harjoittelun pitää olla ohjattua ja osaamista kehittävää sekä työtehtävien ja tavoitteiden määriteltyjä. Harjoittelusta pitää maksaa vähintään työssäoloehdon täyttävää tai työehtosopimuksen mukaista palkkaa, harjoittelija ei saa korvata vakituista henkilökuntaa, hän tekee kirjallisen harjoittelu- tai työsopimuksen ja hänen kanssaan sovitaan palautteenannosta. Akavan opiskelijoiden viime vuonna tekemän harjoittelubarometrin mukaan harjoittelun tärkeimpiä tehtäviä ovat oman alan kokemuksen kartoittaminen, uusien verkostojen ja kontaktien luominen sekä osaamista ja opintotaustaa vas-

A

26

taavat työtehtävät. Barometrin mukaan harjoittelupaikka hankitaan yleensä itse. Peräti 34 prosenttia vastaajista ei tiennyt, onko omassa koulussa nimettyä harjoitteluvastaavaa. Yhteistyötä yrittäjien kanssa

Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä kertoi Suomen yrittäjien viime vuonna yhdessä AMKtutka -verkoston kanssa tekemästä kyselytutkimuksen pk-yrityksille. Siinä selvitettiin yrittäjien kokemuksia yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa, yhteistyön hyötyjä sekä arvioita ammattikorkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta. Yritysten mielestä onnistunut yhteistyö on tärkeää niin opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle ja valmistuneiden työl-

listymiselle kuin alueellisen työelämän kehittymiselle. Yrittäjien tyytyväisyys yhteistyöhön kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia pk-yrittäjistä arvio amk-opiskelijoiden ammatilliset valmiudet ja osaamisen riittäviksi. Yrittäjän toivovat koulutusta kehitettävän siihen suuntaan, että yrittäjyys viedään opintoihin eikä vain yrityshautomoihin tai vastaaviin projekteihin. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa yrittäjien kynnys työntekijöiden palkkaamiseen on korkea. Yrittäjät muistuttavat, että palkanmaksukykyyn liittyy aina työpanos ja siitä saatava lisäarvo. Kun nämä seikat ovat kohdallaan, on todennäköistä, että yhteistyö jatkuu harjoittelu- tai kesätöitä pidemmällekin. N


Otsikko: Opiskelija on työpaikal alla al la tööiiss issssä Ulla-Mari Pasala

Mika-Matti Ojala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kesä on täynnä mahdollisuuksia ksi lukuvuosi jälleen takanapäin ja kesätyöt ovat jo tovin olleet täydessä vauhdissa. Taakse jäi pitkä ja kylmä talvi. Kireä tilanne työmarkkinoilla johti taas siihen, että monet eivät saaneet kesätöitä. Onneksi työt eivät ole ainoa vaihtoehto hyödyntää kesä. Ammattikorkeakouluissa kesäopinnot ovat kehittyneet paljon viime vuosina. Tänäkin kesänä tuhannet opiskelijat suorittavat kesällä koulun tarjoamia kesäkursseja, mikä on yksi tapa jopa nopeutta valmistumista. Opiskelu kesällä on monin tavoin erilaista kuin talvella. Kesäkurssit suoritetaan pääosin etänä ja itsenäisesti annetussa ajassa. Tällöin ei voi mennä luennoille valmiiksi katettuun pöytään, vaan on opittava itsenäisesti etsimään tietoa ja sovellettava sitä annettuun tehtävään. Ajankäyttö pitää tietenkin organisoida itse. Kesä on myös loistava mahdollisuus matkailuun. Työmarkkinoilla arvostetaan kokemusta itsenäisestä matkailusta, erityisesti Euroopan ulkopuolella. Entisestään globalisoituvassa maailmassa insinööriltä vaaditaan yhä enemmän ja parempaa kielija kulttuuriosaamista. Omatoiminen matkailu on näiden ominaisuuksien kehittämiseen mitä loistavin keino. Kesä on täynnä mahdollisuuksia. Itseään on mahdollista kehittää monella tapaa. Tärkeimpänä asiana kesässä pidän ehdottomasti lepäämistä. Ei ole sellaista ihmistä, joka jaksaa painaa täysillä kierroksilla välillä sammuttamatta konetta. Ihminen tarvitsee lepoa ja mahdollisuutta unohtaa töiden ja koulun tuomat velvollisuudet hetkeksi. Ilman lomailua saattaa palaa loppuun. Myös IOL:n hallitus lepää kesällä. Tämä ei kuitenkaan estä teitä olemasta yhteydessä hallitukseen, mikäli asiaa on.

Y Työehtosopimus koskee kaikkia alalla työskenteleviä yöehtosopimus on palkansaajajärjestön ja työnantajajärjestön välinen määräaikainen sopimus siitä, millaisilla ehdoilla ja pelisäännöillä töitä tehdään. Sovittavia asioita ovat esimerkiksi palkkakysymykset, ylityökorvaukset, työaika, loma-ajan ja sairasajan palkka. Yksityisellä sektorilla sopimukset ovat työehtosopimuksia, julkisella sektorilla solmitaan virka- ja työehtosopimuksia. Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisen alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden perusteella myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava sopimuksen määräyksiä. Työehtosopimukset ovat pakottavia, eikä työsopimuksissa voida sopia niitä huonommista ehdoista työntekijän kannalta.

T

Opiskelijat ja työehtosopimukset

Nykyisissä työehtosopimuksissa ei juurikaan oteta opiskelijoita huomioon erityisryhmänä. Tätä ei kuitenkaan tarvitse nähdä kielteisenä asiana. – Työehtosopimuksia joko noudatetaan tai ei, eikä vain poimita opiskelijoille joitain valittuja kohtia. Opiskelijat ovat työpaikalla samanlaisessa asemassa kuin muutkin työntekijät ja heitä pitää kohdella samojen pelisääntöjen mukaan, sanoo UIL:n työsuhde- ja neuvotteluyksikön johtaja Ismo Kokko. Periaate pitää olla, että samasta työstä maksetaan sama palkka. Tästä syystä malli, jossa opiskelijoille maksetaan muita työntekijöitä pienempää palkkaa, ei saa tukea Kokolta. – Työehtosopimuksissa opiskelijoita parhaiten palveleva määräys on sellainen, joka mahdollistaisi joustavan työskentelyn. Käytännössä opiskelija voisi opiskelujensa lomassa työskennellä joustavasti ja yhtä aikaa saada opintonsa suoritettua. Kesätöissä ja harjoitteluissa opiskelijoihin todennäköisesti sovelletaan jotain työehtosopimusta. – Jos työsopimuksessa on merkintä sovellettavasta työehtosopimuksesta, pyydä se nähtäväksi ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Näin tiedät oikeutesi ja velvollisuutesi työpaikallasi, Kokko muistuttaa. N (U-MP)

27


Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Hyvinvointia työpaikoille Työssähyvinvointi lisääntyy, kun esimiestyö hoituu ja hankalat asiat otetaan ajoissa puheeksi.

orealiksessa Välitä – ota puheeksi -koulutus on suunnattu esimiehille. Tavoitteena on antaa heille valmiuksia ottaa hankalat asiat puheeksi riittävän ajoissa. Varhaisen puuttumisen tärkeys on noussut selvästä tarpeesta. Se tuli esille ilmapiirikyselyissä, työpaikkaselvityksissä sekä yksittäisissä haasteellisissa tilanteissa. – Ennaltaehkäisevä ote on parempi vaihtoehto kuin pitkittynyt ongelman ratkominen. Siinä esimiestyö on ratkaisevassa asemassa, työsuojelupäällikkö, insinööri Tarja Olander tietää.

B

Borealiksen Kilpilahden tuotantolaitoksen henkilöstömäärä on noin 900 työntekijää, joista noin 100 on esimiesasemassa. Runsaat 60 esimiestä on jo käynyt läpi pari kertaa vuodessa järjestettävän koulutuksen. – Johtaminen linkittyy kokonaiskuvaan ja liittyy olennaisesti työhyvinvointiin, sanoo HR-asiantuntija Tiina Paulamäki. Borealiksella työhyvinvoinnin viisi tärkeintä aluetta ovat työyhteisö, työ, osaaminen, terveys ja johtaminen. Jokaisella osaalueella mietitään vuosittain toimenpiteitä ja tämän vuoden teema on terveys ja uni.

Osaatko keskustella ja kuunnella

Borealiksella varhaista puuttumista on harjoiteltu muun muassa pienten lavastettujen näytelmien muodossa. Kun ”Heikki-insinöörillä” on ongelma, hänen kanssaan pitäisi keskustella. Miten keskustelu ja kuuntelu aloitetaan, se ei insinöörivaltaisessa työyhteisössä ole maailman helpoin asia. Avuksi jotkut ovat kaivanneet jopa ohjemanuaalia. – Ongelmansa kanssa pitää päästä tunnetasolle, muuten ei toimintatapoja onnistu muuttamaan, Olander tietää. Päätoimisena työsuojelupäällikkönä hän on ollut monenlaisessa mukana. Yrityksessä on pitkät perinteet ennakoivassa työterveyshuollossa. – Meiltä saa apua alkoholiongelmiin, tupakanpoltosta luopumiseen, stressin käsittelyyn, huonoihin ravintotottumuksiin ja univaikeuksiin, Olander luettelee. Nikotiinilaastarit, personal trainerit, jopa unikoulu tuovat apua työntekijöiden arkipäivään. Hyvä hoitoonohjausjärjestelmä antaa lisätukea. Nykyhetkessä paljon matkustavien, kiireisten borealislaisten uusi ongelma on liikkumattomuus ja ylipaino. Jopa kolmasosalle se on terveysriski ja suuri haaste. Borealiksen esimiehille kohdennettu Varhaisen puuttumisen koulutus on osoittautunut niin onnistuneeksi, että sitä on toivottu kaikille henkilöstöryhmille. Työhyvinvointi syntyy yhdessä tekemällä

Orionilla tavoitteena oli määritellä työhyvinvointi sekä kehittää sille uusia mittareita, Leena Katila-Keso kertoo.

28

Orionilla työhyvinvoinnin tunne syntyy siitä, että työntekijä voi työskennellä osaamistaan vastaavissa työtehtävissä ja kokea tekevänsä palkitsevaa, innostavaa ja mer-


Tarja Olander (oik.) ja Tiina Paulamäki uskovat ennaltaehkäisyn voimaan.

kityksellistä työtä. Työyhteisön ja -ympäristön pitää olla hyvin johdettu, turvallinen ja tasa-arvoinen. – Hyvinvoiva orionilainen kokee, että on kiva tulla töihin, työt sujuvat ja työkaverit ovat mukavia, Leena Katila-Keso kiteyttää. Hän toimii yrityksessä vastaavana työterveyslääkärinä. Tuloksellisuuden näkökulmasta kaikki työhyvinvoinnin osa-alueet ovat tärkeitä. Keskeisiä ovat johtaminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja osaaminen. – Ne vaikuttavat ehkä eniten siihen, että voimme tehdä laadukasta ja tehokasta työtä, mikä taas vaikuttaa tuloksellisuuteen. Uusia mittareita

Orionilla toteutettavan henkilöstötutkimuksen tuloksista määritelty työhyvinvointi-indeksi muodostuu kysymyksistä,

jotka kartoittavat muun muassa osaamista, työssä jaksamista sekä työn- ja vapaaajan tasapainoa. Mahdollisesti muitakin työhyvinvointiin liittyviä indeksejä – esimerkiksi esimiestyön indeksi ja osaamisen kehittämisen indeksi – voidaan muodostaa. Uudet mittarit tulevat perinteisten pahoinvointimittarien oheen. Perinteisestihän työpaikoilla on mitattu sairauspoissaoloja, työtapaturmia, ennenaikaisia eläköitymisiä ja vaihtuvuutta. – Ne eivät korvaa perinteisiä mittareita, vaan niiden tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa työkyvyn riskejä, jolloin niihin voidaan myös helpommin vaikuttaa, Katila-Keso sanoo. Mittaamisen haasteena hänen mukaansa on se, mitataanko oikeita asioita oikeilla menetelmillä. Ja ymmärretäänkö tulokset oikein.

– Erilaisten tempausten ja toimenpiteiden vaikuttavuutta on vaikea mitata. Useimmin voimme sanoa vain jotain mitattavan asian suunnasta. N

Kemianteollisuuden yhteinen hanke Kemianteollisuuden työmarkkinajärjestöjen yhteiseen työhyvinvointihankkeeseen Hyvää huomenta – Hyvää huomista osallistui 35 hanketta. Tänä vuonna hanke jatkuu ja keskittyy varhaisen välittämisen mallien käyttöönoton edistämiseen alan yrityksissä. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Kemianteollisuus, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto sekä Ammattiliitto Pro.

29


Eduskunta sai oman teollisuusryhmänsä duskunnan teollisuusryhmän tavoite on suomalaisen teollisuuspoliittisen keskustelun terävöittäminen. Hankkeen puuhamiehenä on toiminut ensimmäisen kauden satakuntalainen kansanedustaja Jari Myllykoski. Hänen mukaansa idea eduskunnan omasta teollisuuspoliittisesta verkostosta syntyi tilaisuudessa, jonka kokoonpano oli sopiva sekoitus palkansaajien ja työnantajien edustajia sekä suomalaisen teollisuuden kanssa muuten vaan tekemisissä olevia ihmisiä. Teollisuusryhmän perustava kokous oli toukokuussa. Tavoitteena oli löytää ryhmän hallitukseen edustus jokaisesta eduskuntaryhmästä. – Aivan kaikista ryhmistä ei heti löytynyt edustusta, mutta lista täydentynee lähettämämme kyselyn perusteella, Myllykoski sanoo.

Shutterstock

E

Teollisuuspoliittinen keskustelu niukkaa

Myllykosken mielestä eduskunnassa käydään aivan liian vähän teollisuuspoliittista keskustelua. Hän muistuttaa, että Suomesta on viimeisten vuosien aikana hävinnyt kymmeniä tuhansia teollisia työpaikkoja. – Tilanne on hälyttävä. Vain teollinen työ voi pitää hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet pitkässä juoksussa pystyssä. Aika turha meidän on täällä murehtia vanhuspalvelulain tai jonkun muun vastaavan kohtalosta, jos teollista perustaa ei kyetä vahvistamaan, Myllykoski murehtii. Parin vuosikymmenen aikana Suomessa metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä kokonaiset tehdaspaikkakunnat ovat näivettyneet, Nokia nosti it-alan ja kännykkäbisneksen kukoistukseen. – Kännykköjen valmistus ja paljon muuta on siirtynyt pois maasta. Ongelma

on se, että emme ole osanneet kehittää uutta, korvaavaa tuotantoa kadonneen tilalle, Myllykoski sanoo. Verkostojen verkosto

Myllykosken ajatus on, että eduskunnan teollisuusryhmä toimii eräänlaisena verkostojen verkostona tehden yritysvierailuja ja järjestäen tapaamisia eri yhteistyötahojen kanssa. Omat seminaarit ja teollisuuspolitiikkaan liittyvät avaukset ovat mahdollisia. – Ay-liike on minun viiteryhmäni ja tuon sen kokemuksen ja näkemyksen mukanani. Toisilla on muita viiteryhmiä ja verkostoja, mikä on kokonaisuuden kannalta hyvä. Pääasia on monipuolinen keskustelu ja se, että levitämme syntyneitä ajatuksia ja ideoita ympärillemme, omiin verkostoihimme. Eduskunnassahan ihmiset ovat hyviä verkostoitumaan. N Teksti: Jari Rauhamäki

Tietoyhteiskunta edellyttää nopeita viestintäyhteyksiä opeiden viestintäyhteyksien tehokas hyödyntäminen on keskeistä yhteiskunnan kehittymisen kannalta ja yrityksille arvokas liiketoiminnan edellytys. Ne parantavat myös tietointensiivisillä aloilla työskentelevien insinöörien ammatin harjoittamisen mahdollisuuksia. Liikenne- ja viestintäviraston lausunnolla ollut Tietoyhteiskuntakaari tavoittelee EU-lainsäädännöstä tulevien viiden direktiivin sisällyttämistä suomalaiseen lainsäädäntöön ja yhden lain piiriin. Uusi Insinööriliitto kiinnittää antamassaan lausunnossa huomiota kriisissä olevaan ict-alaan. – Nyt vaikutusarvioinnissa vain sivutaan alan työllisyysvaikutuksia taloudellisten ja yritysvaikutusten sekä yhteiskunnallisten vaikutusten arviointien yhteydessä, sanoo elinkeinoasioiden päällikkö

N

30

Heidi Husari. Hänen mielestään sitä on täydennettävä kattavalla työllisyysvaikutusten arvioinnilla. Ict-toimialan yritykset toimivat jo nyt kansainvälisillä markkinoilla. Internetpalveluiden kehittymisen myötä kilpailu laajenee entistä enemmän kansainväliseksi. Tasapuolinen kilpailu edellyttää, että lainsäädäntö on yhdenvertainen kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken. UIL:n mielestä Ict 2015-työryhmän ehdotukset on otettava tietoyhteiskuntakaaren jatkovalmistelussa paremmin huomioon. – Pikaisia toimenpiteitä vaativat muun muassa yhtenäisen kansallisen it-palveluarkkitehtuurin rakentaminen sekä tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelman luominen ict-alalle kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, Husari painottaa. N (IM)


Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Jari Rauhamäki

Oikealla istuvat liiton hallituksen jäsenet seurasivat, kun edustajakokouksen puheenjohtajat ja sihteeristö vetivät kokousta.

Uusi, vanha nimi käyttöön Rovaniemen edustajakokouksen kiinnostavin asia oli UIL:n sääntöjen ykköspykälän muuttaminen. Se tarkoittaa liiton nimen vaihtamista Insinööriliitoksi vuoden vaihteessa. uheenjohtaja Pertti Porokari pohti avauspuheenvuorossaan, olisiko aika pitää järjestäytymiskampanja. Viime vuoden jäsenkehitys oli maltillinen; jokainen liittoyhteisön osallinen voi omalta osaltaan parantaa jäsenkehitystä. Porokari esitteli hallituksen esitystä sääntömuutoksesta. Edustajakokous päätti yksimielisesti sääntöjen muuttamisen. Kokous valtuutti hallituksen ryhtymään nimenmuutoksen aiheuttamiin toimiin. Edustajakokouksen puheenjohtajina toimivat Arto Isomäki ja Markku Uusitalo. Katsauksessaan Isomäki totesi, että liiton talous on hoidettu mallikkaasti. Hänen mielestään reilun puolentoista vuoden keskusliittoon kuulunut Tietotekniikan palveluala on sopeutunut hyvin muiden joukkoon. Kevätkokouksessa merkittiin tiedoksi vuoden 2012 vuosikertomus sekä todettiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2012. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle. Liiton hallitusta täydennettiin IOL:n

P

uudella varajäsenellä. Tehtävään valittiin Janne Juujärvi. Neuvotteluihin yhteistyöllä

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko kertoi puheenvuorossaan syksyn neuvotteluihin valmistautumisesta. Yhteistyötä tehdään yli keskusjärjestöjen kolmen henkilöstöryhmän kesken; mukana ovat neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Metalliliitto ja Pro. Kolmikko on tehnyt yhteisiä tavoitteita ja rakentaa yhteistä painostusvalmiutta. Syksyllä päättyvät YTN:n neljän alan eli Ict:n, suunnittelun, teknologiateollisuuden ja tietotekniikkapalvelujen sopimukset. Alat tekevät yhteistyötä keskenään esimerkiksi yhteisessä tavoiteasetannassa ja neuvottelujen koordinoinnissa. – Lopuilla meille tärkeillä aloilla sopimukset päättyvät pääosin vuoden 2014 puolella, Kokko sanoi. Hänen mukaansa tulevalla kierroksella riskiä tuo muun muassa se, että akavalaiset neuvottelujärjestöt ovat sisäisesti hajanaisia ja niiden työtaisteluvalmius on heikko. Jäsenetulehti tarjoaa tietoa nopeasti

Järjestöjohtaja Mikko Wikstedt esitteli keväällä tehtyä, 3T-jäsenetulehden lukijatutkimusta. Lukijoista 80 prosenttia on tyytyväisiä lehteen, viidennes ei.

3T-lehteä pidetään ajankohtaisena, asiantuntevana, teknisenä ja helppolukuisena lehtenä. Kolme neljästä vastaajasta kokee, että lehti antaa oleellisen tiedon nopeasti. Valtaosa vastaajista on tyytyväisiä lehden sisällön tasapainoon. Osa toivoo lisää energia-alaa, suunnittelu- ja konsultointialaa sekä rakentamista sivuavia juttuja. Liiton asiakaspalvelu aloitti keväällä. Palvelupäällikkö Jemina Fabritius esitteli kokoukselle, miten toiminta on käynnistynyt. Yhteydenotoista lähes neljä viidestä hoidettiin asiakaspalvelussa ensimmäisen täyden toimintakuukauden eli huhtikuun aikana. Puheluita vastaanotettiin 1 300 kappaletta ja sähköposteja 1 600. Keskimääräinen vastausaika puheluihin oli 10 sekuntia ja sähköposteihin alle yhden arkipäivän. Koulutusasiamies Jani Huhtamella esitti liiton koulutustoiminnan jaottelun. Toiminta jakautuu järjestökoulutukseen, henkilökohtaiseen edunvalvontakoulutukseen sekä ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja urapalveluihin. Koulutussuunnitelmia sekä ensi syksylle että ensi vuodelle tehdään parhaillaan. Loppuvuodesta ilmestyy ensi vuoden liiton koulutuskalenteri ja elokuun uutiskirjeessä on lisätietoa syksyn koulutuksista. N 31


Yli 170 juhlijaa osallistui Lapin Insinöörien 60-vuotisillalliselle. Tarjolla oli muun muassa paikallisia pikkupaloja päreeltä tarjoiltuna sekä innostavia puheita.

Reipas yhdistys juhli kuutta vuosikymmentään Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Kaisa Siren

ovaniemen kesäisessä illassa vietettiin Lapin Insinöörien 60-vuotisjuhlia. Juhliin saapui niin lappilaisia insinöörejä puolisoineen kuin liiton edustajakokousväkeä. Yhdistys perustettiin keskellä Lapin jälleenrakentamisen kiihkeätä kautta vuonna 1953. Kymmenen hengen porukasta on kasvanut noin 600 insinöörin yhdistys. Upeasti järjestetty juhla kirvoitti vierailta kiitosta ja nosti tunnelman loistokkaaksi. Etukäteen sovitut ja spontaanisti pidetyt puheet koskettivat tunteita; naurun lisäksi salissa havaittiin liikutuksen kyyneliä. Juhlista lähtijöiden oli hyvä todeta: lappilaiset tarjosivat parastaan. N

R

32

Insinööri Kari Ylipekkala on ollut yli 30 vuotta Lapin Insinöörien jäsen. Hänen mielestään hienoa yhdistystä kannattaa juhlia. Samaa mieltä oli Liisa-vaimo.


Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Arto Isomäki kiitti Lapin Insinöörejä hyvästä yhteistyöstä, jota ei haittaa edes yhdistysten pitkä välimatka.

Liiton johtajisto onnitteli juhlivaa yhdistystä. Oikealta Lapin Insinöörien varapuheenjohtaja Reima Mäkinen ja puheenjohtaja Kimmo Hannukainen. Keskellä Pertti Porokari, Pekka Liimatainen, Raimo Sillanpää, Hannu Saarikangas ja Mikko Wikstedt.

Pohjois-Karjalan Insinöörien puheenjohtaja Suvi Kerttula toivotti tsemppiä lappilaisille, jotka asuvat samalla tavalla äärialueella kuin pohjoiskarjalalaiset.

Keski-Suomen Insinöörien varapuheenjohtaja Timo Härmälä toi tervehdyksen vireälle pikkuveliyhdistykselle. Oma yhdistys vietti kuusikymppisiä vuonna 2006.

Juhlasaliin saapuivat liiton edustajakokouksen puheenjohtaja Markku Uusitalo (oik.) sekä hallituksen jäsenet Risto Heino ja Mika Paukkeri.

33


Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

13.7. Rock-brunssi Pohjois-Karjalan Insinöörit ja UIL järjestävät yhteisen Rock-brunssin lauantaina 13.7. Inssien toimistolla, Keskuskuja 1 A, Joensuu. Ruokaa, juomaa ja juttuseuraa on tarjolla aamuyhdestätoista yhteen asti. Tilaisuus on avoin kaikille UIL-yhteisön jäsenille aveceineen. Ilmoittautumiset: YYYWKNƂTQEMDTWPUUK

19.7.

Jazz-brunssi

Satakunnan Insinöörit ja UIL järjestävät yhteisen Jazz-brunssin perjantaina 19.7. liiton aluetoimistolla,Isolinnankatu 24 A, Pori. Ruokaa, juomaa ja juttuseuraa on tarjolla aamukymmenestä yhteen asti. Tilaisuus on avoin kaikille UIL-yhteisön jäsenille aveceineen. Ilmoittautumiset: UCVK"UCVCMWPPCPKPUKPQQTKVƂ

Väitteet siitä, että hintakilpailukyky on huono, koska palkat ovat liian korkeat ja vienti ei vedä, eivät Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Matti Pohjolan mukaan pidä paikkaansa. Kilpailukykyongelma johtuu hänen mukaansa tavaraviennin romahtamisesta.

eollisuuden osuus Suomen kansantaloudesta on vähentynyt ja palvelujen osuus kasvanut. Tehdasteollisuuden kannattavuus on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen hyvä. Yritysten kilpailukykyisyyden lasku ei johdu palkoista vaan työn tuottavuuden heikkenemisestä. – Tämä reaalisen kilpailukyvyn ongelma on vaikeampi ratkaista kuin hintakilpailukyvyn ongelma. Se on erityisesti osaamisongelma ja jopa johtamishaaste, Matti Pohjola sanoo. Työn tuottavuuden kasvun pysähtyminen on hänen mukaansa rakenneongelma: kasvu on meillä ollut vain muutaman toimialan varassa. – Kun metsäteollisuus pienentyy ja Nokia häviää, se on suuri haaste ja kilpailukykyongelma, Pohjola sanoo. Suomi on elänyt paperintuotannosta pitkään. Nyt tämä yksinkertainen resepti tuottavuuden tuojana on romahtanut. Nokian häviäminen markkinoilta on saanut sähkö- ja elektroniikkateollisuuden bkt-osuuden puolittumaan. – Suomi on euroaluetta syvemmässä taantumassa eikä siitä toivuta nopeasti, Pohjola ennustaa. Hänen mukaansa menossa olevaa valtavaa talouden muutosta on vaikea hahmottaa. Liikkeenjohto toimii vanhan maailman mittareiden mukaan ja nykyistä toimintamallia kyseenalaistetaan hyvin vähän. Kauppakeskuksia rakennetaan, vaikka asiakkaat liikkuvat yhä enemmän verkossa. Työn tuottavuus on kasvanut hitaasti yksityisellä palvelualalla. Toisaalta Suomi on menestynyt palvelujen, erityisesti liike-elämän, rakentamisen ja tietotekniikkapalvelujen viejänä, mikä on Pohjolan mukaan uusi havainto.

T Työväen musiikki-

26-27.7 tapahtuma 2 HAMK-alueen insinööriyhdistykset ja UIL ovat mukana Valkeakosken työväen musiikkitapahtumassa 26.-27.7. Poikkea juttusilla ja osallistu Karavaanikisaan. Jäsenkortti kannattaa olla mukana!

10-11.8

Työn tuottavuus on heikentynyt Suomessa

Elomessut

HAMK-alueen insinööriyhdistykset ja UIL ovat mukana Hämeenlinnan Elomessuilla 10.-11.8. Poikkea juttusilla ja osallistu Karavaanikisaan. Jäsenkortti kannattaa olla mukana! Lisätietoa tapahtumista YYYWKNƂVCRCJVWOCV YYYHCEGDQQMEQO7WUK+PUKPQQTKNKKVVQ

Osaamispohja laajemmaksi

Ongelmamme ei Pohjolan mukaan ole hintakilpailukyvyssä vaan ideoiden ja osaamisen puutteessa. – Meillä on kymmenen toimialaa, joilla olemme hyviä maailmanlaajuisestikin. 34


Swansea Business School (SBS) will start the 16th University of Wales MBA programme cohort in September 2013 in Hämeenlinna, Finland. Swansea Business School (SBS) has delivered its University of Wales MBA for over a decade in Finland. The MBA degree is an internationally respected general management qualification, which enhances the skills and competences of experienced managers, but also provides a launch into a management career for more recent graduates. Course delivery is by qualified tutors who have both business experience and a subject based specialism. All research conducted at SBS is designed to underpin learning and professional development. The Programme will be coordinated by HAMK University of Applied Sciences, Hämeenlinna. For more information: www.hamk.fi/mba, tel. (03) 646 2566, mob 040 757 8774, Teija Wiberg.

Tietotekniikka lisää kaikkien tuottavuutta, siitä professori Matti Pohjola on varma.

Ne ovat Euroopan komission viime vuonna tekemän selvityksen mukaan paperi, puu, tietotekniikkapalvelut, metallien jalostus, rakentaminen, Üljynjalostus, liike-elämän palvelut, koneet ja laitteet, sähkÜlaitteet ja muut kulkuneuvot. Suomen edut ovat kuitenkin kapean osaamisen varassa. Ruotsilla on 12 ja Saksalla 17 vahvaa toimialaa ja huomattavasti laajemmat osaamispohjat. Tietotekniikasta on tullut kansantalouden uusi vahvuus. Julkinen valta on tietotekniikan käyttäjänä ja tuottajana merkittävä toimija ja voisi vaikuttaa suoraan alan kehitykseen. – Nykyiset toimintamallit on kyseenalaistettava ja osaamiseen on satsattava laajalla rintamalla, Pohjola painottaa. OpetussisällÜt digitaalisiksi

Huippuosaamisen kasvattamisen sijaan koko väestÜn osaamisen kasvattaminen on Pohjolan mielestä tärkeää, lähtien peruskouluista, ammattikouluista ja ammattikorkeakouluista. Peruskoulujen ja lukioiden opetussisällÜt on saatava digitaalisiksi. – Tietotekniikan yhdistäminen keskimääräiseen osaamiseen saattaa olla se ratkaiseva asia, joka tuo meille kilpailukyvyn takaisin. PerusinsinÜÜrin osaaminen yhdistettynä tietotekniikkaan ja prosesseihin on kova juttu. N

Professori Matti Pohjola puhui Uuden InsinÜÜriliiton yrittäjävaliokunnan teematilaisuudessa toukokuussa.

            Happy Lobsterin äyriäisvati on tehty jaettavaksi koko

porukan kesken.

       

 



35


Käyttäjille on jäänyt joystickeistä tuntomuistoja. Näyttelyvieraat ovat tarttumalla laitteisiin muistaneet, minkälaista laitetta he ovat käyttäneet, vaikka katsomalla niitä ei oma laite muistu mieleen.

Sivistys ja viihde samassa talossa Museossa voi kokea suomalaisen tekniikan historiaa vuosisatojen takaa ja digitaalisten pelien nostalgiaa omilta nuoruusvuosilta. Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Annika Rauhala

esäloma on nurkan takana, kun neljäsluokkalainen Roni Lempinen heijastaa valoa seinälle itse rakentamallaan prisman kaltaisella esineellä. Puistolan peruskoulun oppilas viettää koulupäivää muiden luokkakaveriensa kanssa Tekniikan museossa. Kiehtovat koneet -oppimispolulla on tutustuttu museon näyttelyyn, mikä on mukavaa vaihtelua kevään viimeisiin koulupäiviin. – Kivointa päivässä on ollut ruokahetki ja työpajassa askartelu, Roni Lempinen kertoo. Lukuvuoden aikana museoon tutustuvat koululuokkien lisäksi yritysvieraat esimerkiksi virkistyspäivissä. Kesälomalla vanhemmat tutustuvat lastensa kanssa perusnäyttelyyn sivistystarkoituksella.

K

Commondore 64 oli käyttäjilleen varsinainen sukellus digitaaliseen kulttuuriin.

36


Roni Lempinen rakensi valoa heijastavan laitteen museon työpajassa.

Ajopelit olivat suosittuja viime vuosisadalla. Sega Rally -peli voi kokeilla näyttelyssä.

Helsingin Viikissä sijaitseva museo on osa suomalaisen teollistumisen historiaa 1800-luvulta. Museoalueella on vanha vesilaitos. Tarinoita tekniikoista

Raamisaha oli käypää tavaraa vielä 1800-luvun lopulla, vaikka tekniikka oli 500 vuotta vanha.

Perusnäyttelyssä komea raamisaha kertoo omaa tarinaa suomalaisen sahateollisuuden synnystä 1860-luvulla. Euroopassa syntynyt vesisahatekniikka tuli Suomeen jo 1500-luvulla, mutta tehokkaalle sahalla ei ollut vielä tarvetta, sillä kotitarpeiksi riitti käsin sahaus. Vasta kun yhteiskunta oli kehittynyt niin, että kauppa ja markkinat valtasivat alaa ja työvoima eriytyi, sukeutui käyttöä vesivoimalla toimivalle raamisahalle. – Insinöörikävijät kertovat, että he tietävät koulutuksensa kautta, miten eri tekniikat toimivat, sanoo palvelutuottaja Riina Linna. – Museovierailu antaa uusia näkökulmia, mikä merkitys tekniikalla on ympäröivään yhteiskuntaan, hän jatkaa. Vanhassa tekniikassa pystyy myös näkemään, mitä koneessa on. Nykyisin koneilla on tekniikan peittävä metallikuori.

Pelejä ennen Angry Birds -aikaa

Tämän vuoden erikoisnäyttely on sähköisen pelaamisen historiaa esittelevä Pongista pleikkaan. Digitaalisen pelaamisen aikajana alkaa 1970-luvulta, jolloin pelattiin erilaisia pelihallikoneita. – Silloin suosittuja olivat urheilu-, taito-, pulma-, räiskintä- ja ajopelikonegenret, Linna luettelee. Alkujaan kabineteissa pelattu Tetrispeli levisi kotitietokoneisiin 1980-luvulla. Varsinaisen potin räjäytti kuitenkin Commondore 64 -peli. Pelaaminen vaati ainakin jonkin verran komentokielen osaamista, jotta sen sai edes päälle. Suomessa Commondore 64 oli suosituin muihin maihin verrattuna ja väkilukuun suhteutettuna. Museon näyttelyssä on mahdollisuus kokeilla eräitä nostalgisia pelejä. N

Tekniikan museo on avoinna kesäkaudella tiistaista sunnuntaisin kello 11–17. Lisätietoja: www.tekniikanmuseo.fi

37


Teksti: Jari Rauhamäki, Kirsi Tamminen Kuva: Timo Ruoko

Kenttäkierroksel syksyn neuvottel

JÄSENTAPAHTUMA Hämeen ja Keski-Suomen piiri

INSINÖÖRIEN ÖÖ JOUKKUEKISAILUT

Syksyn neuvottelutilanne tavoitteineen sekä ylempien toimihenkilöiden ylityöt ja vapaaajalla matkustaminen olivat esillä neuvottelujärjestö YTN:n teknologiateollisuuden kenttäkierroksella.

La 24.8.2013 Valkeakoski Insinöörien joukkuepiirinmestaruudesta kisaillaan elokuussa Valkeakoskella. Joukkueet kohtaavat Apian urheilukentän upeissa puitteissa suorittaen seitsemän leikkimielisen joukkuelajin kokonaisuuden. Kisailupaikan huoltopiste takaa, että huippuvire säilyy koko iltapäivän. Jälkipelit pelataan hotelli Waltikan saunalla. Illan päätteeksi hotellilla nautitaan päivällinen ja palkitaan päivän onnistujat. Tervetuloa!

/kisailut

Ilmoittaudu oman yhdistyksesi joukkueeseen

www.vlkins.fi

/tapahtumat

Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry, Forssan Seudun Insinöörit ry, Lahden Seudun Insinöörit ry, Valkeakosken Insinöörit ry, Tampereen Insinöörit ry, Keski-Suomen Insinöörit ry, Hämeenlinnan Insinöörit ry

Insinöörien SM - suunnistuskilpailut lauantaina 7.9.2013 Vuokatissa Kainuun Insinöörit ry järjestää perinteiset 12. Insinöörien SM-suunnistuskilpailut lauantaina 7.9.2013 Sotkamon Vuokatissa. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit ( ins. ja DI ) ja opiskelijat ( ins.opiskelijat ja teekkarit ) ja kaikki UIL:n kuuluvat. Kilpailujen aikana on mahdollisuus osallistua ohjattuun vaellukseen Vuokatin komeissa vaaramaisemissa Kilpailupaikka: Vuokatti, jossa kokoontuminen uimahallin parkkipaikalle. Aikataulu: r Lauantaina 7.9.2013 klo r 11.00 kilpailujen avaus. Klo 11.30 ensimmäinen lähtijä. r Palkintojen jako: Välittömästi kilpailujen päätyttyä tai viimeistään klo 15.00. Sarjat: r D 21 ja 35 r H 21, 35, 45, 55 ja 60 r Kuntosarja (hallitusten jäsenet yms.) r Kartta: 1:10 000 tai 1:15 000 suunnistuskartta Ilmoittautuminen: 1.9. mennessä maksamalla osallistumismaksu 10 euroa yhdistyksen tilille 800014-79373962 tai ilmoittautumalla sähköpostitse ja maksamalla maksun paikanpäällä. Osallistumismaksu sisältää saunomisen ja uimisen uimahallissa, sekä kahvit kahviossa. Tiedustelut: r Risto Meriläinen 040 0912 723, risto.merilainen@tutka.net r Sami Karjalainen 040 520 4381, sami.karjalainen@kao.fi

38

jankohtainen työmarkkinatilanne on luonnollisesti kenttäkierroksen punainen lanka. Kun keskitetyn ratkaisun syntyminen näyttää yhä epätodennäköisemmältä, kenttäkierroksella oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia niin toimialakohtaisista kuin henkilöryhmäkohtaisista tavoitteista mahdollisesti edessä olevalle liittokierrokselle. Euroista, senteistä tai prosenteista ei vielä puhuttu. Liikkeelle lähdetään siitä, että syksyn ratkaisu pitää sisällään sopimuksen muodosta riippumatta yleiskorotuksen, paikallisen erän ja perälaudan. Palkkausjärjestelmien kehittäminen, ammattitaidon ylläpito ja työssä jaksaminen ovat laadullisten asioiden kärkipäässä. Työnantajapuoli on koettanut murtaa palkansaajapuolen edunvalvontaa kevään aikana. Se on tarjonnut työpaikkakohtaisia sopimuksia palkankorotuksista. YTN, Pro ja Metalliliitto ovat aloittaneet työehtosopimuskierroksen yhteisen valmistelun. – Liitot pyrkivät yhdessä estämään työnantajan aikeet, sanoo teknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu Takala. – Työnantaja yrittää ostaa syksyksi työrauhan yksittäisissä yrityksissä ja työpaikoilla. Takala muistuttaa, että ilman yhteistä rintamaa ei ole joukkovoimaa. – Koska on yhteiset tavoitteet ja sama neuvottelutulos saadaan kaikille, mukaan ei kaivata vapaa-matkustajia. On äärimmäisen itsekästä suostua tarjouksiin.

A

Työaika-asiat esillä

Työhön käytettävä aika, ylityöt, vapaa-aikana tapahtuva matkustaminen ja muut työaikaan liittyvät asiat nousivat korostetusti esiin tapaamisissa. Työhön käytettävän ajan seuranta ja mahdollisimman täysimääräinen korvaaminen ovat lähtökohtana neuvotteluille. Työaikajoustot, palkattomat vapaat ja lyhyempi työaika sopivat, kunhan ne ovat mahdollisuus eikä pakko.


ta eväitä uihin

Vaasassa yleisöä kiinnosti ajankohtaiset asiat. Teknologiateollisuuden kenttäkierros jatkuu syksyllä.

– Paikallisen sopimustoiminnan kehittäminen esimerkiksi työajoista sopii meille, kunhan ne vastaavat meidän tavoitteitamme, Takala toteaa. Työaikaa seurattava

Takala muistuttaa, että työantajalla on lakisääteinen velvollisuus seurata työaikoja. Toisin kuin monet kuvittelevat, työaikalaki koskee kaikkia paitsi aivan ylintä johtoa. – Työaikalaki lieneekin ehkä Suomen rikotuin laki, Takala huomauttaa. Arvioiden mukaan keskivertotyöntekijä voi menettää työuransa aikana jopa 160 000 euroa kirjaamattomien ylitöiden takia. Korvaamattomilla ylitöillä on vaikutusta myös eläkkeisiin ja omaan työhyvinvointiin. – Paras tapa on huolehtia työaikakirjanpidosta. Näin välttää erimielisyyksien syntymisen ja sinulla on jonkinlainen käsitys omista työtunneistasi, Takala sanoo. Vapaa-ajalla tehtävä matkustaminen on edelleen ylempien toimihenkilöiden murhe. Kun työaikalaissa ei ole määräyksiä vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta, korvauksesta sopiminen jää työehtosopimusten ja yritysten matkustusohjesääntöjen varaan. N

ikkelin Insinöörien kysymys suuntautuu Merenkurkun Insinööreille (MEKI). Puheenjohtaja Jukka-Pekka Aaltonen kysyy, millaisia uusia ideoita Merenkurkun Insinööreillä on jäsenten aktivoimiseksi. – Meillä kuten muillakin yhdistyksillä on iso huoli jäsenten aktivoimisesta, samoin jäsenhankinnasta ja -pidosta. Yhdistysten kova ydin on työmarkkinaedunvalvonta, joka menee kaiken edelle. Lisäksi tarvitaan muutakin kuten viihdettä, sanoo Merenkurkun Insinöörien varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää. – Härnäämme porukkaa liikkeelle. Insinöörit arvostavat ekstraa, Sillanpää kertoo. – MEKI tarjoaa jäsenilleen osan Pohjanmaalla sijaitsevan Power park -huvipuiston sisäänpääsyhinnasta. Päivä sovitaan keväällä etukäteen eikä silloin kukaan voi ennustaa kyseisen päivän säätä. Jos jäsen osallistuu vuosikokoukseen tai vastaavaan tilaisuuteen, hän saa lisänä valinnan mahdollisuuden: voi itse valita päivän, jolloin vierailee huvipuistossa. Sama periaate koskee teatterissa käyntiä. Pakottamalla ei saa ketään mukaan, mutta valinnanvapaus saa aikaan myönteistä värinää. – Toimimme yhteistyössä myös kodinkoneyrityksen kanssa. Se järjestää jäsenille oman illan, jossa se hoitaa tarjoilun ja myy joitain tuotteita tavallista edullisemmin. Sillanpää ei valitse eri tapahtumista parasta, vaan sanoo jokaisen olevan arvokas. – Joku arvostaa 3D-elokuvaa, toinen luontoretkeä ja kolmas valinnan mahdollisuutta. Korsusaunassa saunojat kylpevät ovat onnellisia ja osa viihtyy teatterissa parhaiten. Sillanpää on myös Uuden Insinööriliiton varapuheenjohtaja. Hänen mielestään tilaisuuksien järjestäjien pitää lähestyä jäseniä myönteisellä ja joustavalla asenteella sekä laittaa itsensä likoon kutsujina. Nappaa vinkki -sarja päättyy.

M

Teksti: Kirsi Tamminen

39


Bulls

 















 



 



 



  

  





 

  

 



 

1. Kuinka monta vuotta Insinööriliitto täyttää vuonna 2019?





KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

Yrittäjyys uravaihtoehtona! Koulutusta yrittäjyyttä suunnittelevalle Oletko harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä? Oletko siirtymässä palkansaajasta yrittäjäksi? Oletko yrittäjä, mutta mietit vielä miten parhaiten toteutat ideasi?

perjantaina 13.9.2013 klo 14 Rake-sali (Erottajankatu 4 C, Helsinki) Koulutus on suunnattu Akavan liittojen jäsenille, asiantuntijoille, jotka pohtivat yrittäjyyttä osana uraansa ja ovat yrittäjyyden alkutaipaleella.

Ilmoittaudu viimeistään perjantaina QUQKVVGGUUCYYYCMCXCſ[TKVVCLCMQWNWVWU Seminaariin mahtuu 70 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

2. Paljonko painaa virallisesti suurin Suomessa löydetty kultahippu? 3. Missä kaupungissa toimii maailman pohjoisin metrojärjestelmä? 4. Minä vuonna Suomi osallistui ensimmäisen kerran Eurovision laulukilpailuihin, kuka oli esiintyjä ja mikä oli kappale? 5. Piikit ja käpertyminen palloksi ovat siilien tärkein puolustuskeino, mutta niillä on myös toinen käyttäytymistapa, jota ne käyttävät jouduttuaan pelottavaan tilanteeseen tai puolustautuakseen, mikä? 6. Kuinka moneen piiriin Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistykset jakautuvat? 7. Millä nimellä kutsutaan Twitterin sinistä lintulogoa? 8. Jääkiekon MM-kisojen maailmanmestaruuden on voittanut kymmenen eri maata. Mitkä? 9. Millä alueilla työnhakijoiden työnhakuvalmiuksien parantamiseen tähtäävät OTTY-projektit toimivat? 10. Miten maapallon ikä voidaan mitata? Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40


41


ajankohtaista jäsenrekisteristä

Oletko oikeutettu alennukseen jäsenmaksustasi? uistathan, että jäsenmaksusta voi saada alennusta muun muassa työttömyyden, perhevapaiden, erityisen pienten tulojen tai ulkomailla oleskelun vuoksi, jos ajanjaksoa kertyy yhteensä vähintään viisi kuukautta kalenterivuoden aikana. Tarkemmat tiedot alennuksen ehdoista ja perusteista sekä lomake alennuksen hakemista varten ovat osoitteessa www.uil.fi/alennusohjeet. Alennusta pitää hakea heti, kun alennukseen oikeuttavan ajanjakson pystyy tositteella osoittamaan. Monen kohdalla aika täyttyi toukokuun lopussa.

M

Opiskelija – valmistuitko?

Onnittelut kaikille valmistuneille ja pian

valmistuville insinööriopiskelijoille. Ilmoitathan myös liittoon valmistumisestasi, jotta tietosi pysyvät ajan tasalla. Valmistumisen jälkeen jäsenyytesi siirtyy Insinööriopiskelijaliitosta toiseen Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöön. Myönnämme sinulle automaattisesti alennuksen jäsenmaksustasi valmistumisvuonna ja sitä seuraavana vuonna. Pidä tietosi ajan tasalla

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, kun esimerkiksi vaihdat työpaikkaa tai sähköpostiosoitteesi vaihtuu, ilmoitta asiasta asiakaspalveluumme. Helpoiten ilmoitat muutokset jäsensivujen muutoslomakkeella. Voit tehdä sen

Uusi Insinööriliitto UIL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

myös sähköpostitse asiakaspalvelu@uil.fi. Viestissä pitää olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. N

Asiakaspalvelu 0201 801 801 asiakaspalvelu@uil.fi

t t

avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi

Toiminnan johto

Viestintä

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

Jäsenjärjestöt

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851

Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.uil.fi/jarjestot.

Alueasiamiehet

Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

Asiakaspalvelu, 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius

Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 0201 801 778 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori

Työsuhdeneuvonta

Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt

Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsentietopalvelu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky

urahallinta-asiantuntija, Seija Utriainen 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

Asiamiehet

Urapalvelut

Taloushallinto

talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta

Tietohallinto

asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 it-harjoittelija Nora Hjort, 040 869 8908

42

Asiamiehet

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio

Järjestötoiminta

koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848 asiakasyhteyshenkilö Anssi Oksanen, 0201 801 838

tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 Nuorjäsentoiminta

Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta, 0201 801 801 Johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Eeva Salmi, Tiina Savikko, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvoja Matti Andström Jäsentietojen päivitys netissä: www.uil.fi/muutos

Uusi Insinööri -lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Reima Pentikäinen Insinööriopiskelijaliitto Joonas Halmeenmäki Insinööriopiskelijaliitto Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Tiina Vanhanarkaus Lapin Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit


kesäkuun luuppi Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Jyrki Luukkonen

Mittasuhdeviivaimen pään kuva kulkee aina mukana Tatuointi käsivarressa muistuttaa nuorta suunnittelijaa suuresta saavutuksesta eli insinööriksi valmistumisesta. lioppilas Sanna Kivelä-Saunamäellä oli useita alavaihtoehtoja ja hakuja hän suuntasi useille ammattikorkeakoululinjoille. Viimeisellä hakukerralla insinöörikoulutus oli ensimmäisenä vaihtoehtona. – Tärkein tekijä lopulta insinöörikoulutuksen valitsemiseen oli, että isäni on insinööri ja vaarini sekä tätini olivat rakennusalalla, mikä innoitti hakemaan juuri rakennuspuolen koulutukseen. Kahden opintovuoden jälkeen hän suuntautui yhdyskuntatekniikkaan. Nyt hän työskentelee geosuunnittelijana A-Insinöörit Suunnittelussa Tampereella. – Odotan joka päivä sitä, kuinka kollega, erittäin kokenut suunnittelija opettaa uusia asioita. Tulevaisuudessa haluan olla samanlainen oman alani asiantuntija, joka voi auttaa omalla osaamisellaan esimerkiksi kehittämään maanrakennusalalla ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Hänen valmistumisensa venyi eikä tutkintotodistuksen saaminen ollutkaan aivan itsestään selvää. Tatuoinnin ottamista hän oli miettinyt jo vuosia, mutta loppuelämän kestävää aihetta ei löytynyt helposti. – Kun vihdoin koitti todistuksen hakupäivä, pulpahti idea tatuoinnista. Sinä päivänä vakuutuin, että insinööriys ei lähde minusta koskaan ja siinä on minun tatuointini.

Y

Kollegoille tuttu kuvio

Sanna Kivelä-Saunamäen käsivartta koristaa mittasuhdeviivaimen pää, joka osoittaa insinööriyttä. Ainakaan toistaiseksi hän ei ole hankkinut insinöörisormusta tai lakkia. Myöskään muita tatuointeja hänellä ei ole. Lähinnä vain muut insinöörit tunnistavat liiton logossakin olevan kuvion. Ta-

Insinööriys merkitsee Sanna Kivelä-Saunamäelle asiantuntijuutta ja taitavuutta omalla alalla. Siitä on merkki käsivarressa.

tuoidun naisen mielestä on hauskaa, että ihmiset kyselevät kuvan aihetta. Ehdotuksia on tullut heittotähdestä alkaen. Kommentteja on tullut kuitenkin vähän. Osa vanhemmista ihmistä kauhistelee tatuointeja ylipäätään. Parhaan kommentin on lausunut oma sisko. – Hänen mielestään monilla on tatuointeja, jotka näyttävät irrallisilta ja sopimattomilta näiden henkilöiden tyyliin, kun

taas minun tatuointini on juuri minun näköinen ja sopii tyyliini. Alkuun tatuointi-ideaan kuului myös tekstiä: mä en o sun kaveri, jos sä et o insinööri. – Kuulostaa edelleen hauskalta, mutta en ole vakuuttunut, että haluan hakkauttaa sen ihooni loppuelämäksi. Sen voisi t-paitaan sloganiksi heittääkin, Kivelä-Saunamäki hymähtää. N 43


Jäsenkortti on myĂśs matkavakuutustodistus Liiton jäsenyyteesi kuuluva matkavakuutus sisältää sekä matkustaja- että matkatavaravakuutuksen. Voimassa oleva jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Tarvittaessa erillisen matkavakuutustodistukUGPXQKVKNCVC+Ć‚PCUKCMCURCNXGNWUVCCTMKUKPMGNNQs RWJGNKOKVUGVCK+Ć‚PPGVVKUKXWKNVCYYYKHĆ‚

HyÜdynnä monipuoliset jäsenedut -GUÀTGKUUWLCUWWPPKVGNNGUUCMCPPCVVCCVCTMKUVCCNCKXC[JVKÒKFGPLCJQVGNNKMGVLWLGPLÀUGPVCTLQWMUGVUGMÀOWKUVCC LÀUGPGVWJKPVCKUGVXWQMTCOÒMKV.KUÀVKGVQCQPNKKVQP PGVVKUKXWKNNCYYYWKNƂGFWV 4GMKUVGTÒKV[OÀNNÀLÀUGPGFWVƂRCNXGNWWPUCCVNKUÀMUK MÀ[VVÒÒUKTWPUCCPLQWMQPCMCXCNCKUKNNG[JVGKUKÀXCNVCMWPPCNNKUKCLCRCKMCNNKUKCGVWLCUGMÀVCTLQWMUKC

Tankkaa edullisemmin Teboililta 7+.PLÀUGPMQTVKNNCUCCV6GDQKNJWQNVCOQKNVCLCCWVQOCCVVKCUGOKNVCRQNVVQCKPGKUVCCNGPPWUVCMCMUKUGPVVKÀ litralta. Huoltoasemilla on jäsenille myÜs muita tuote- ja RCNXGNWGVWLC

Uutisia ja artikkeleita verkossa 5GWTCCXC7WUK+PUKPĂ’Ă’TKNGJVKKNOGUV[[6WQTGKVC uutisia, artikkeleita ja kentän kuulumisia voit lukea käVGXĂ€UVKMQMQMGUĂ€PCLCPXGTMQUUCYYYKPUKPQQTKNGJVKĆ‚ 8KKMQNNCXGTMMQNGJFGUUĂ€LWNMCKUVCCP-GUĂ€XKUCKNWLQJQP QUCNNKUVWOCNNCXQKVXQKVVCCRCNMKPPQP

Leppoisaa kesää!

Insinoori 04 2013  

Uusi Insinööri -lehti 4/2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you