Page 1

4/ 4/2012 /20 012

Projekti-insinööri Riina Heikkilä:

Ruuhkavuosina riittää kiireitä


sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

t ,BWFSJOQFSÊÊOLBOOBUUBBLBUTPB Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

t 5ZÚNBSLLJOBKÊSKFTUÚUTPQJWBUUZÚVSJTUB Puheenjohtajan palsta ................................ 9

t .JUFOUZÚVSBUQJUFOFWÊU Edunvalvontaa ......................................... 10

12

Johtaja Pertti Virtanen kokoustaa henkilöstöassistentti Heidi Hyykosken ja henkilöstöpäällikkö Kristiina Steniuksen kanssa. Virtasen työpaikalla, Suomen Erillisverkoissa, työuraa voi jatkaa pitkään.

t 0QJOUPKB UÚJUÊKBMBQTFOIPJUPBMJNJUUÊJO t 4PUJMBTKBULBBUZÚVSBBOTBQJULÊMMF t 1SPKFLUJOIBMMJOUBBUÚJTTÊKBLPUPOB t 1FSIFWBQBBULVNNBOLJOWBOIFNNBOPJLFVT t 5ZÚTTÊKBLTBNJTFFOIZWÊLJFSSF t :IEJTUZLTFUPWBUUZÚNBSLLJOBUPJNJOOBO TFMLÊSBOLB

t +ÊSKFTUÊZUZNJTUVLFBUFPMMJTVVEFOUZÚOUFLJKÚJMMF t &EVTUBKBLPLPVT t "SJ*NQJWBBSBFMÊLLFFMMF Yhteiskunnasta ........................................ 22

t 4VPNBMBJTFUBSWPTUBWBUNJFMFOLJJOUPJTUBUZÚUÊ Osaaminen .............................................. 24

t ,FLTJNJOFOPOLJWBB Tutkittua ................................................. 26

t )ZWÊoQBIBPSHBOJTBBUJPNVVUPT Tietoala................................................... 28

t &UÊUZÚBOUBBWBQBVEFOUVOUFFO

14

Heikki Tarvaisen mielestä on hyvä, että myös miehet ovat alkaneet pitää perhevapaita. Lassi on samaa mieltä.

Oikeutta.................................................. 30

t &UÊUZÚOUFLFNJOFOKBTJJUÊTPQJNJOFO t -BJOTÊÊEÊOUÚNVVUPLTJB Opiskelija-asiaa ....................................... 32 Jäsenetuja .............................................. 34 Liiton valiokunnat .................................... 36 Mennen tullen ......................................... 38 Kisat ...................................................... 40 Ajankohtaista jäsenpalvelusta ................... 41 Järjestöyhteydet....................................... 42

Kannen kuva Annika Rauhala.

2


7.6. numero 4/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819

24

Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara testasi Reiska Rakettia. Sen rakensivat espoolaiset Nesrine Bouhlal, Ilmari Karanko, Joona Larte ja Ahti Oulujärvi lasten teknologiakisassa.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2012 30.8., 4.10., 8.11., 13.12. Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012)

Uusi Insinööri -lehden toimitus toivottaa lukijoilleen rentouttavaa kesää. Verkkolehdessä on kesällä uutta luettavaa.

Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

UUSI

INSINÖÖRI

3


-2,2

Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2012

snt/l

Alennus voiteluaineista -10% (10 litran ja sit채 pienemm채t astiat). *Alennuksen saa liiton j채senkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Alennus j채senkortilla normaalisti -1,7 snt/litra.


pääkirjoitus

kesäkuu 2012

Jari Rauhamäki päätoimittaja

Kaverin perään kannattaa katsoa iime vuosina tapahtuneet kouluampumiset, perhesurmat ja muut väkivallanteot herättävät paitsi pelkoa ja ahdistusta myös paljon kysymyksiä. Mikä saa perheenisän tai -äidin surmaamaan lapsensa, miksi 18-vuotias nuori mies kiipeää katolle kahden aseen kanssa ja ampuu täysin sattumanvaraisesti kadulla olevia ihmisiä, miksi aikuinen yrittää toistuvasti ajaa suojatiellä katua ylittävien lasten päälle? Kysymyksiä on paljon, vastauksia vain vähän. Jokainen väkivallanteko on oma yksittäistapauksensa omine syineen ja selityksineen. Pelkästään niiden varaan emme voi jättää murheellisten tapausten selittämistä. Tekoja on liian monta liian lyhyen ajanjakson aikana, että niitä voi pitää valitettavina yksittäistapauksina. Suomalaisessa yhteiskunnassa on pahoinvointia, joka on saanut yhä ikävämpiä ilmenemismuotoja. Tilastojen mukaan suomalaisilla menee kuitenkin keskimäärin paremmin kuin koskaan. Vauraus on lisääntynyt, työtä ja toimeentuloa riittää valtaosalle kansasta. Ilmeisesti kolikolla on toinenkin puoli. Joidenkin kohdalla se, mitä elämässä on saavutettu, on vaatinut ankaran veronsa. Osalle menestyjistä vauhtia ja vaatimuksia on ollut enemmän kuin ihmismieli kestää. Ja heikoimmat eivät ole ehtineet menestyksen makuun ollenkaan: viimeisen parin vuosikymmenen aikana syrjäytyneiden joukko on kasvanut. Yhteiskuntatieteilijät ja muut tutkijat esittävät aika-

V

UUSI

INSINÖÖRI

naan oman arvionsa 2010-luvun suomalaisesta elämänmenosta. Valistuneita arvailuja voi esittää kuka tahansa. Yksi selittävä tekijä lienee 1990-luvun alun lama lieveilmiöineen. Lama kosketti lähes jokaista suomalaista. Moni menetti työnsä, yrityksiä kaatui, asuntovelalliset joutuivat myymään kotinsa huippukorkeiden korkojen takia. Toisilla kävi tuuri ja työpaikka säilyi, mutta heitäkin huonot ajat kouluttivat. Työttömyyden pelossa protestanttinen työetiikka nousi uusiin sfääreihin, aivan pikkuasioista ei viitsinyt valittaa. Tämän ajan nuoret ovat lama-ajan lapsia, jotka ovat seuranneet vanhempiensa edesottamuksia laman jälkeisessä Suomessa. Isolle osalle se on ollut tavallista perheelämää, joillekin suorittamisen ja menestymisen pakon seuraamista kellotaajuudessa, jossa työ- ja vapaa-ajan erottaminen on mahdotonta. Pahimmillaan lama synnytti molempien vanhempien pysyvän työttömyyden häpeän tunteineen ja muine ongelmineen. Kun vielä yhteiskunnan turvaverkkoja on purettu, moni oire jää ajoissa huomaamatta. Pelkästään viranomaisten ja lakien varaan yhteiskunnan turvallisuutta emme voi jättää. Tarvitsemme yksilökeskeisyyden rinnalle uutta yhteisöllisyyttä, jossa uskallamme katsoa oman lähipiirin lisäksi myös työtoverin ja naapurin voinnin perään. Oikein tehtynä ja reagoituna se ei ole kyttäämistä, vaan välittämistä.

5


uutisia

Akava vaatii kahdeksaa koulutuspäivää vuodessa N Akava on huolissaan korkeasti koulutet-

tujen mahdollisuuksista kehittää osaamistaan työuran aikana. Noin kolmannes akavalaisista ei vuosittain saa työnantajan kustantamaa ja työajalla tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Jokaisen korkeasti koulutetun olisikin saatava vähintään kahdeksan täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Joillakin akavalaisilla aloilla pitäisi jo nyt lakien ja asetusten mukaan saada 5–10 koulutuspäivää vuosittain, mutta tämäkään ei toteudu. – Korkeasti koulutettujen oletetaan parantavan tuottavuutta sekä kehittyvän jatkuvasti. Jo työtehtävien vaativuus edellyttää laajaa täydennyskoulutusta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työtehtävät ja työaika on järjestettävä niin, että uuden oppimiseen on aikaa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vaatii. Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mukaan jokaiseen korkeakoulututkintoon on sisällytettävä työnhakua, urasuunnittelua ja työelämätietoutta. Näin yleiset työelämävalmiudet saadaan jo opiskelujen aikana. – Koulutuksen kehittäminen edellyttää hyviä yhteyksiä työelämään kaikilla koulutusasteilla. Korkeakouluilta odotetaan nyt uudenlaista asennetta työelämäyhteyksien vahvistamiseen. Laadukas harjoittelu on sisällytettävä osaksi jokaista tutkintoa, Mielityinen sanoo.

Yhdistyksen luottamusmiehen sai erottaa N Korkeimman oikeuden (KKO) päätöksen mukaan ammattiyhdistyksellä oli oikeus erottaa yhdistyksen hallituksen luottamuksen menettänyt luottamusmies kesken kauden. KKO rinnasti luottamusmiehen yhdistyksen hallituksen jäseniin.

6

KKO:n käsittelyssä olleen tapauksen juuret juontavat vuoteen 2009. Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksen hallitus kutsui toukokuussa 2009 pidetyssä kokouksessaan koolle ylimääräisen jäsenkokouksen. Kokouksessa käsiteltiin muiden asioiden ohella luottamusmiehen toimintaa. Luottamusmies oli julkisesti arvostellut yhdistyksen puheenjohtajaa ja sen jälkeen osallistunut huhtikuussa 2009 yhdistyksen hajottamista valmistelevaan kapinakokoukseen. Hallitus ei tiennyt kyseisestä kokouksesta, jossa metronkuljettajat kävivät läpi mahdollisuutta perustaa oma yhdistys ilman raitiovaununkuljettajia. Yhdistys erotti luottamuspulaan vedoten luottamusmiehen, joka valitti erottamisesta käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus ja hovioikeus asettuivat luottamusmiehen kannalle kumoten yhdistyksen päätöksen. KKO oli eri mieltä. KKO:n mukaan yhdistyksen kokouksella oli yhdistyslain 23 pykälän perusteella ja yhdistyksessä ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä toimivalta päättää yhdistyksen hallituksen jäsenten erottamisesta. Yhdistyksen säännöissä ei ollut määräyksiä luottamusmiehen erottamisesta tehtävästään. Korkein oikeus totesi, että ylimääräisen jäsenkokouksen kokouskutsussa oli asianmukaisesti ilmoitettu luottamusmiehen erottamisesta. Koska yhdistyksen säännöissä ei ollut luottamusmiehen erottamista koskevia määräyksiä, yhdistyksen kokouksella oli toimivalta erottaa luottamuspulan perusteella luottamusmies kesken toimikauden. KKO antoi päätöksen 22.5.2012.

ILOn pääjohtajaksi Guy Ryder N Kansainvälisen työjärjestön ILOn uudeksi pääjohtajaksi on valittu palkansaajien yhteinen ehdokas Guy Ryder. Ryder työskentelee tällä hetkellä työelämän perusoikeuksista vastaavana johtajana ILOssa, jonne siirtyi ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin pääsihteerin paikalta vuonna 2010. Hän aloittaa pääjohtajan tehtävässä lokakuussa. Kansainväliseen työjärjestöön ILOon kuuluu 183 valtiota. Se on ainoa kolmikantainen YK-järjestö, eli hallitusten lisäksi ILOssa ovat edustettuina työntekijöiden ja työnantajien edustajat.

Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa? Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille. Esittelemme ehdokkaita internetsivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen viestinta@uil.fi: t nimi t ikä t paikkakunta, jossa olet ehdolla t puolue tai muu ryhmittymä t ammatti t linkki yhdelle nettisivullesi tai sähköpostiosoitteesi

Green Growth osaamisfoorumin verkkojamit N Osaamisfoorumin tavoitteena on tuoda

alojen toimijoita, asiantuntijoita ja niistä kiinnostuneita yhteen keskustelemaan, ideoimaan ja luomaan ratkaisuja vihreän talouden kehittämiseen. Lisäksi pyrkimyksenä on synnyttää aktiivinen asiantuntijaverkosto, jossa voi jakaa näkemyksiä ja kokemuksia. t Kierrätysverkkojamit: 12.6. klo 9–12 t Vesiverkkojamit: 14.6. klo 9–12 Verkkojamien keskustelut käydään osoitteessa www.linkedin.com/groups/ Green-Growth-osaamisfoorumi-4457504. Kierrätys- ja vesiverkkojamit järjestävät yhteistyössä Tekes, Green Growth, TEK, UIL ja Cleantech Finland. Lisätietoja: www.tek.fi/osaamisfoorumi.

Opinnäytetöitä palkittiin Thesis-kilpailussa N Vuosittain järjestettävässä Thesis kilpailussa on palkittu vuoden 2011 parhaat opinnäytetyöt. Tällä kertaa kilpailuun osallistui 180 opinnäytetyötä. Niistä ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetöitä oli 32. Tuhannen euron palkintostipendillä palkittiin 20 opinnäytetyötä. Tekniikan ja liikenteen alalla palkittiin seuraavat opinnäytetyöt: – Tuotannonohjauksen kehittäminen PK-konepajayrityksessä, insinööri (AMK)


Marko Hyttinen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, ohjaaja Arto Huovinen – Telepresence robot, insinööri (AMK) Jonatan Klemets ja insinööri (AMK), Sebastian Siffrén, Yrkeshögskolan Novia, ohjaaja Jonas Waller – Laiteohjauskirjaston säieturvallisuus. Moniajoa tukevan laiteohjauskirjaston toteutus UFG:lle, insinööri (AMK) Tuomas Terho, Lahden ammattikorkeakoulu, ohjaaja Matti Welin. Lisää palkituista opinnäytetöistä www.insinoori-lehti.fi.

Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto 2012 Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto jaetaan toisen kerran syysliittokokouksessa 28. marraskuuta. Palkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Palkinnon ohjesääntö sisältää tarkemmat tiedot siitä, mihin palkinnon saajaa valittaessa erityisesti kiinnitetään huomiota. Lisätietoja: www.akava.fi/yrittajapalkinto

N

Suomalaiset tyytyväisempiä esimiestyöhön kuin EU:ssa keskimäärin N Tuoreen selvityksen mukaan suuri osa palkansaajista on tyytyväisiä esimiestensä johtamistapaan. Esimiesten koetaan antavan palautetta ja tukevan alaisiaan useammin kuin esimiehet keskimäärin EUmaissa. Suomalaiset ovat tyytyväisiä myös UUSI

INSINÖÖRI

Roope Aarnio Omnian ammattiopistosta tekemässä vaurioanalyysia. (Kuva: Jaakko Manninen)

Taitaja2012 -tapahtuma kiinnosti ulkomaita myöten N Jyväskylän Paviljongissa pidetty kou-

lutusalan vuosittainen suurtapahtuma Taitaja2012 houkutteli kolmen päivän aikana paikalle yli 40 000 kävijää. Ammattitaidon mestaruuksista kilpaili 400 nuorta 42 alalta. Ulkomaisia kilpailijoita oli mukana 28 Venäjältä, Saksasta, Hollannista, Virosta ja Kiinasta. He testasivat osaamistaan tulevia MM-kilpailuja varten. Tapahtumalla oli yhteistyökumppanina noin 350 yritystä, oppilaitosta ja yhdistystä. Yrityksiä mukana oli noin 250. – Yritysten ja muiden yhteistyökumppanien rooli on aivan keskeinen

työtovereiden antamaan tukeen ja apuun. Tiedot ilmenevät sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyslaitoksella teettämästä selvityksestä Psykososiaaliset tekijät suomalaisessa työyhteisössä. Selvityksessä arvioitiin työpaikkojen monimuotoisuuden ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta psykososiaaliseen kuormitukseen. Monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, kielitausta ja etninen tausta. Suomessa havainnot epätasapuolisesta

näissä kisoissa, totesi hyvään yleisömenestykseen tyytyväinen kilpailunjohtaja, insinööri Esko Junttila. Yrityksille yhteistyökumppanuus on tarjonnut näkyvyyttä nuorten parissa sekä luontevan tavan tutustua ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijoihin. Tapahtuman järjesti Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhteistyössä Keski-Suomen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Taitajan taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry.

Lisää aiheesta www.insinoori-lehti.fi.

kohtelusta liittyvät useimmin ikään. Monimuotoisuuden hallintaan, varsinkin eriikäisten johtamiseen, tarvitaan jatkossa koulutusta ja keinoja, joiden vaikuttavuutta pystytään myös arvioimaan. Suomessa – kuten muissakin EUmaissa – kiire, nopea työtahti ja tiukat määräajat ovat suurimpia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Tiukat määräajat ja nopea työtahti kuormittavat Pohjoismaissa selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. 7


kolumni Jaakko Kiander Johtaja, Ilmarinen

Työmarkkinajärjestöt sopivat työurista

T

yömarkkinajärjestöt pääsivät maaliskuussa sopuun toimista, joilla työuria pidennetään ja eläkkeelle jäämistä myöhennetään. Ratkaisua edeltänyt neuvotteluprosessi ei ollut helppo, ja monet ehtivät jo arvailemaan, ettei eväitä ratkaisun syntymiseen ole lainkaan. Ratkaisu kuitenkin saavutettiin viime hetkellä ennen maan hallituksen budjettipäätöksiä. Samalla työmarkkinajärjestöt saivat osoitettua, että ne edelleen kykenevät sopimaan vaikeistakin asioista. Työuraneuvottelut saivat alkusysäyksensä siitä, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen palasi Rukan lumilta helmikuussa 2009 ja ehdotti eläkeiän nostamista 65 ikävuoteen. Suomi oli juuri tuolloin joutunut kansainvälisen finanssikriisin kurimukseen ja julkisen talouden tila näytti heikolta. Osaratkaisuna julkisen talouden ongelmiin pääministeri ja myös työnantajapuoli näkivät nopean päätöksen eläkeiän nostamisesta. Sillä voitaisiin hankkia luottamusta rahamarkkinoilla ja parantaa julkisen talouden pitkän ajan näkymiä. Palkansaajapuoli torjui ajatuksen eläkeiän nostosta, mutta tunnisti tarpeen pidentää suomalaisten työuria. Asiaa ryhtyi selvittämään Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämä eläkeneuvotteluryhmä, joka kartoitti erilaisten toimenpidevaihtoehtojen laskennallisia vaikutuksia työurien pituuteen. Pian havaittiin, että eläkeiän lisäksi työurien pituuteen vaikuttavat myös opiskeluajat, työttömyysjaksot, työkyvyttömyyseläkkeet ja hoitovapaat. Tänä keväänä syntyneen neuvotteluratkaisun syntyä helpotti se, että vaikeinta kysymystä eläkeiän nostamisesta ei käsitelty lainkaan. Vanhuuseläkkeen ikärajat säilyivät 63 ja 68 ikävuoden haarukassa.

8

Eläkeiän nostamiseen ei ollut edellytyksiä, kun palkansaajapuoli vastusti asia eikä kaikilla hallituspuolueillakaan ollut halua puuttua ikärajoihin. Sen sijaan järjestöt päätyivät esittämään hallitukselle toimia, joilla parannetaan eläketurvan rahoitusta, vähennetään ennenaikaista eläkkeellesiirtymistä ja lisätään työttömien aktivointia. Varhaista eläkkeellesiirtymistä torjutaan poistamalla mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen sekä siirtämällä osa-aikaeläkkeen ja niin sanotun työttömyyseläkeputken alaikäraja 61 ikävuoteen. Tämän lisäksi ikääntyneiden työskentelymahdollisuuksia halutaan parantaa työelämää ja työterveyshuoltoa kehittämällä. Saavutettu neuvotteluratkaisu ei merkitse päätöstä eläkejärjestelmän uudistamiselle. Kyseessä on pikemminkin välivaihe, jolla hankittiin aikalisä suuremman remontin suunnittelua varten. Järjestöt sopivatkin siitä, että seuraava suuri eläkeuudistus astuu voimaan 1.1.2017. Sen sisältöä ei vielä tiedetä, mutta on luultavaa, että tärkeäksi neuvottelukysymykseksi nousee vanhuuseläkkeen alimman ikärajan eli 63 vuoden sitominen jollain tavalla elinajan odotteeseen. Jatkoneuvotteluiden pohjaksi tehdään valtionvarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys työeläkejärjestelmän muutostarpeista.

Eläkeiän nostamiseen ei ollut edellytyksiä, kun palkansaajapuoli vastusti asia eikä kaikilla hallituspuolueillakaan ollut halua puuttua ikärajoihin.


puheenjohtajan palsta

kesäkuu 2012

Pertti Porokari

Miten työurat pitenevät? altio haluaa, että työskentelemme pidempään, jotta verotuloja kertyy enemmän ja työttömyyden hoitokuluja tulee vähemmän. Näin saataisiin julkisen sektorin kestävyysvajetta korjattua ja hyvinvointiyhteiskunta säilytettyä. Yritykset haluavat, että työntekijöillä olisi nykyistä vähemmän sairauspoissaoloja ja työn tekeminen olisi tuottavampaa ja sitä kautta yrityksen kilpailukyky parempi. Työntekijät haluavat, että työelämässä jaksetaan ja saadaan työskennellä pidempään. Äkkiä katsottuna kaikilla on yhteinen intressi. Kaikkien kolmen intressiryhmän tavoitteisiin päästään, kun työpaikoilla tehdään toimia, jotka parantavat työilmapiiriä, lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan. Kun työpaikalla on lisäksi hyvää johtamista ja kannustavaa sekä oikeudenmukaista palkitsemista, turha, stressaava kiire vähenee, motivaatio paranee ja työn tuottavuus lisääntyy. Kuulostaa helpolta, mutta tuloksia ei synny, jos työpaikoilla ei ryhdytä konkreettisiin toimenpiteisiin. Henkilökunnan ja johdon kanssa yhteiseen päämäärään

V

UUSI

INSINÖÖRI

sitoutuminen saavuttaa varmasti työpaikan lähtötasosta riippuen erittäin nopeasti tuloksia. Joustavat työaikaratkaisut, kuten työaikapankit, ovat oiva keino tasata yrityksen kausivaihteluita ja auttavat työntekijää sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämää. Tässäkin on yhteinen intressi niin työnantajalla, kuin työntekijällä. Jostain syystä kuitenkin työnantajaliitot vastustavat näitä joustavia työaikajärjestelyjä, joita yritysten kilpailukyky kipeästi tarvitsee. Yrityksissä, joissa on sovittu paikallisesti työaikapankkien käytöstä, molemmat sopijaosapuolet ovat niihin tyytyväisiä. ttt Kohta koittaa kesälomakausi. Viettäkää mahdollisimman pitkä yhtenäinen loma, jotta pääsette kunnolla irtaantumaan työstä ja saatte rentouduttua ja levättyä kunnolla. Jättäkää kaikki työhön liittyvä työpaikalle. Viettäkää aikaa perheenne ja läheistenne kanssa. Virkistävän loman jälkeen jaksaa taas työhaasteiden parissa paremmin. Hyvää kesää!

9


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Annika Rauhala

Lvi-insinöörin koulutuksen hankkineella Riina Heikkilällä on riittänyt töitä alalla opiskeluajoista lähtien.

Opintoja, töitä ja lapsen hoitoa limittäin Projekti-insinööri Riina Heikkilä ei haahuillut välivuosia ennen opintojen aloittamista eikä velttoillut kotiäitinä. Hän on toiminut kuten valtaapitävät ja ekonomistit vaativat eli pidentänyt työuraansa alusta saakka. iina Heikkilä meni ylioppilaskirjoitusten jälkeen K-Rautaan töihin eikä tiennyt vielä, minne haluaa opiskelemaan. Vuosi rautakaupan kassalla sekä työkaverien esimerkki selvensi suunnan: hän lähti opiskelemaan lvi-insinööriksi. Työt jatkuivat opintojen ohessa ja opinnoista oli hyötyä töissä: valaisinosaston kautta Heikkilä siirtyi lvitiskille töihin. Kolmannella vuosikurssilla alkoi työharjoittelu suunnitteluharjoittelijana

R

10

Niemi & CO Oy:ssä. Harjoittelu vaihtui osa-aikaiseksi, vakituiseksi työksi samassa yrityksessä, sillä alalla on koko ajan työvoimapulaa. Eikä rautakauppakaan jäänyt, vaan Heikkilä suoritti loput kurssit kahden osa-aikatyön ohessa. Opinnot eivät kärsineet, vaikka lopputyö ja insinööritutkinto siirtyivät vuodella. – Valmistuminen ei vaikuttanut varsinaiseen työhön, kun olin ehtinyt tehdä samoja hommia jo muutaman vuotta.

Nyt takana on noin kahdeksan vuotta samassa organisaatiossa, joka on tosin matkan varrella fuusioitu toiseen yritykseen. Unelmajärjestely lapsen hoidossa

Riina Heikkilä palasi viime syksynä perhevapaalta töihin. Kotiin jäi tuolloin reilun vuoden ikäinen Leo-poika, jota isoäiti hoiti kaksi päivää viikossa. Loppuviikon lapsi oli äitinsä kanssa kotona.


Anu Kaasalainen

– Kun jäin äitiyslomalle, niin kukaan ei muistanut, että talosta olisi kukaan edes jäänyt perhevapaalle, projekti-insinööri muistelee. Töihin paluu oli Heikkilälle hieman raskasta. Taustalla oli tunne, että kollegat ovat menneet paljon edelle ja itse on jämähtänyt. Oma arvomaailma oli muuttunut. – Toisaalta huomaan olevani kunnianhimoisempi, koska nyt minun on pakko pärjätä, jotta voin pitää huolen Leon tulevaisuudesta. Niin työasioita kuin muitakin on suunniteltava etukäteen eikä kaikkea voi enää jättää viime tinkaan. Pienen lapsen äitiä stressaa, ettei lapsella ole liian pitkät hoitopäivät. Vanhemmat vievät ja hakevat lapsen vuorotellen päiväkodista, jotta päivän mitta pysyy kohtuullisena. Onneksi työajat joustavat, kunhan työt valmistuvat ajoissa ja tuntisaldot ovat kunnossa. – Nyt joustetaan työpäivien kanssa, jotta hoitopäivä on lyhyt. Päiväkotivaihe kestää vain vähän aikaa. Paluu fuusioituun yritykseen

Riina Heikkilän Leo-poika on hoidossa kodin lähellä päiväkodissa. Kotona he viettävät yhteistä aikaa välillä imurin varressakin.

– Äitini jäi 63-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle Liikenneviraston kirjastosta ja ehdotti hoitoapua, Heikkilä kertoo. – Työpaikalla oltiin iloisia lisätyövoimasta. Joka työpaikalla ei ole mahdollista tehdä kaksipäiväistä työviikkoa. Vuoden vaihteessa poika aloitti päiväkodissa ja äiti kokopäivätöissä. Myös Heikkilän perheelle tuli tutuksi sama kuin muillekin pikkulapsiperheille: sairastumiset seurasivat toisiaan. – Minulla on ollut eniten kiire, joten olen ollut vähiten pois töistä meidän perUUSI

INSINÖÖRI

heessämme. Meillä on toimivat tukiverkot: lähisuvussa on hoitoapua tarjoavia. Välillä väsyttää

Työpaikka on miesvaltainen. Heikkilä arvelee, että esimerkiksi sairaanhoitajana hänellä olisi enemmän vertaistukea. Hän on jäänyt monien asioiden kanssa yksin, vaikka kollegojen perheissä on pieniä lapsia. Esimerkkinä hän mainitsee lapsen sairaudesta johtuvan yövalvomisen: kollegat eivät aina ymmärrä, miksi töissä on toisinaan väsynyt.

Riina Heikkilän perhevapaan aikana yrityksessä tapahtui muutoksia. Jo ennen äitiyslomaa työpaikka siirtyi Helsingistä Espooseen, kun FMC Group osti Niemi & CO Oy:n ja Airix Talotekniikan ja yritykset muuttivat yhteen. Vuoden kuluttua siitä yritykset fuusioitiin ja Heikkilä palasi Airix Talotekniikkaan. – Työpiste oli siinä, mihin olin sen jättänyt, mutta yhteen muuton jälkeen työkaverien määrä oli tuplaantunut. Tiimit ja lähimmät esimiehet pysyivät samoina. Koska Airixilta oli tullut uusia käytäntöjä, Heikkilä kävi töihin palattuaan uusille työntekijöille suunnatut perehdyttämiset läpi. Pienen lapsen äiti tekee välillä myös ylitöitä, kun puoliso ja tukiverkot voivat auttaa lapsen hoidossa. Talossa riittää tehtävää, mutta ilmaista työtä Heikkilä ei tee, vaan ylityöt korvataan asiallisesti. Heikkilä ei murehdi arjen kiirettä. Jo lapsen näkeminen työpäivän jälkeen antaa voimia ja jaksamista. – Asiaan kuuluu, että ruuhkavuosina on hektistä. Omille harrastuksille ei riitä aikaa tällä hetkellä, mutta ei sitä juuri kaipaakaan. N 11


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen | Kuva: Annika Rauhala

Sotilas jatkaa työuraansa pitkälle Pertti Virtanen täyttää syksyllä 65 vuotta. Näillä näkymin hän jää eläkkeelle 66-vuotiaana, ensi vuoden lopulla. Hänen eläkkeellejäämisikänsä on siirtynyt koko työuran ajan.

lisivat Suomen Erillisverkoissa työskentelevän johtaja Pertti Virtasen eläkevuodet voineet alkaa jo paljon aiemmin, mutta se ei ole kiinnostanut. – Elämäni ei ala, kun siirryn eläkkeelle. Elämä on tässä ja nyt, Virtanen sanoo. Hän kertoo saavansa työssäolosta tyydytystä. Perhe, läheiset ja työ muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Siihen kuuluvat myös monipuolinen ja säännöllinen liikunta sekä aktiivinen toiminta useassa maanpuolustushenkisessä yhteisössä. Virtanen kouluttautui nuorena sähköasentajaksi. Muutaman työvuoden jälkeen seurasi toimiupseerin tutkinto Päällystöopistossa ja siirtyminen armeijaan töihin. Hän palveli Hämeenlinnassa panssarijoukoissa kouluttajana samalla kun opiskeli siviilissä tietoliikenneinsinööriksi. – Siitä virasta olisin päässyt eläkkeelle 47-vuotiaana. Joku on kysynyt, että kaduttaako lähtö. Ei todella kaduta. Virtanen ihmettelee, mitä 47-vuotias panssaripuolen vääpeli olisi tehnyt eläkkeellä. Osa kurssikavereista meni töihin rahankuljetus- ja vartiointiliikkeisiin. – Osa näyttää ruokkivan puluja torilla – se ura ei sovi minulle.

O

12

Suomessa on käytetty viranomaisverkkoa ja VIRVE-puhelinta 1990-luvulta lähtien. Pertti Virtanen on ollut mukana alusta asti.


Vaihtelevaa työtä Pääesikunnassa

Insinööritutkinnon jälkeen alkoi ura Pääesikunnassa. Tehtävien painopiste ja sisältö vaihtui vähintään viiden vuoden välein. Välillä Virtanen työskenteli sotilasinsinöörinä, välillä siviilityösopimussuhteisena. Hän oli mukana muun muassa kenttäradioiden kehittämisessä, mistä kertyi kokemusta myös niiden tehdasvalmistuksen valvomisesta. Sen tähden Virtanen lähetettiin Yhdysvaltoihin ensimmäisenä laaduntarkkailijana, kun Puolustusvoimat päätti hankkia radiot kalifornialaiselta tehtaalta. Työkomennus kesti puolitoista vuotta. Kun hän palasi Yhdysvalloista, yksityiseltä sektorilta pyydettiin töihin: kansainvälisen kaupan osaamista arvostettiin. Ikää oli reilusti yli 40 vuotta ja Puolustusvoimissa oli vastassa eräänlainen lasikatto vastassa, joten vaihto tuntui hyvältä ratkaisulta. – Olisin voinut jäädä odottelemaan, että kuusikymppisenä jään eläkkeelle. Arvostan puolustusvoimia työpaikkana, mutta halusin jatkaa töitä. Yksityiselle telealalle

Norecom tarjosi ensin osastopäällikön tehtäviä ja sittemmin toimitusjohtajan, kun yritystä saneerattiin rankasti. 1990-luvun puolivälin telealan murroksessa Virtanen hakeutui Soneralle töihin ja sillä tiellä hän on edelleen. Parin vuoden kuluttua talossa alettiin pystyttää valtakunnallista viranomaisverkko VIRVEä ja pian Virtasella oli liiketoimintavastuu verkosta. Suomen Erillisverkot perustettiin Soneran sisällä, kun valtio huolestui kriittisistä turvallisuusfunktioista. Aluksi valtiolla oli 60 prosenttia yhtiön osakkeista, mutta Soneran myynnin yhteydessä valtio osti loputkin osakkeista. Suomen Erillisverkot -konsernin toiminta on tällä hetkellä laajenemassa voiUUSI

INSINÖÖRI

makkaasti. VIRVE on Virtasen uran pisin yksittäinen hanke, 14 vuotta. Hän on edelleen sitoutunut verkon asiakkaisiin ja käyttäjiin, mutta liiketoiminta on siirretty jo seuraajalle. Samoin hän jättäytyi pois yhtiön johtoryhmästä. – Olin hyvin motivoitunut muutokseen: kokousrutiinia jäi valtavasti pois ja nyt saan enemmän aikaan. Hän pitää itseään varareservinä: erityiskysymyksissä hän on käytettävissä. – On iloa siirtää kokemuksen kautta kasvanutta tietoa, jota uudet käyttävät siten kuten haluavat. Eläkeikä siirtyi vieläkin

– Kun täytin 63 vuotta, analysoin tilanteen ja selvitin eläkekertymän. 20 vuodesta valtiolla ja 23 vuodesta yksityisellä puolella muodostuu eläke. Oma elämäntilanteeni, asenteeni ja mielenkiintoisen työni perusteella arvioin, että kyllä superbonukset ottaa kotiin ja jatkaa töissä, Pertti Virtanen kertoo. Työssä jatkamisesta on sovittu yhteisesti työnantajan kanssa, jotta kummankin edut ovat huomioitu. – En poimi rusinoita pullasta, vaan yhtiö on kovassa muutoksessa ja haluan tarjota kokemukseni yhtiölle. Virtasen mielestä organisaatiossa on oltava sellainen ilmapiiri, että työstä luopuva mielellään luovuttaa tietoa. Työnantaja voi omalta osaltaan auttaa luottamuksen syntymiseen. Seniorit konsulttitöihin ulkomaille

Virtanen on tarjolla jakamaan kokemustaan myös laajemminkin. Suomen Erillisverkoista on valittu kolme henkilöä, joiden osaamisprofiileja on tarjottu konsulttiyhtiölle. Kaksi on senioriosaajia, yksi on nuorempi. Esimerkiksi Norja haluaa käyttää hyödykseen suomalaisten osaamista, koska heidän viranomaisverkkonsa on uusi ja

On ilo jakaa kokemuksen kautta kasvanutta tietoa nuoremmille sukupolville.

suomalaisilla on kokemusta toistakymmentä vuotta. Norjalaiset noudattavat EU-tason kilpailuttamiskäytäntöjä julkisissa hankinnoissa. – Olin lähdössä vuodeksi Norjaan, mutta emme voittaneet kyseistä osahankkeen kilpailutusta. Kisa jatkuu. Virtasen osalta näyttää siltä, että koko vuoden pesti ei onnistu, vaan se saattaa murentua lyhyempiin jaksoihin. Jos jakso toteutuu, vaimo ottaa vuorotteluvapaata ja lähtee mukaan. Hän oli mukana Kaliforniassa sekä insinööriuran alussa pari vuotta Oulussa. Yhteiset eläkevuodet ovat edessä neljän vuoden kuluttua, kun vaimo jää eläkkeelle opettajan virasta. N

Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävä on turvata yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtaminen. Sen perinteiseen toimintaan kuuluu viranomaisverkko VIRVE, jossa viranomaiset puhuvat ryhmäpuheluita. VIRVEn taustalla oleva, Suomessa kehitetty tetra-teknologia on levinnyt yli 150 maahan ja useaan sataan verkkoon, muun muassa lähinaapurimaihin. Saksaan valmistuu Euroopan suurin tetra-verkko. Se on noin 10 kertaa suurempi kuin Suomen verrattuna, niin tilaajamäärän, tukiasemien kuin käyttäjien suhteen.

13


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki

Projektinhallintaa töissä ja kotona Keravalaisessa Tarvaisen insinööriperheessä työn ja perheelämän yhteensovittaminen on löytänyt uomansa. Kahden pienen lapsen vanhempien mukaan arjen pyörittäminen vaatii etukäteissuunnittelua, järjestelmällisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. nnukka Tarvainen valmistui kemian tekniikan insinööriksi vuonna 2007 ja Heikki Tarvainen automaatiotekniikasta vuotta myöhemmin. Pian valmistumisen jälkeen molemmille löytyi töitä Neste Jacobs Oy:stä Porvoosta. Esikoinen Aliisa syntyi vuonna 2009 ja pikkuveli Lassi 2011. Molemmat vanhemmat ovat pitäneet perhevapaita. Heikin isäkuukausi päättyi helmikuussa, minkä jälkeen hän palasi töihin. Työpaikalla nuorten vanhempien järjestelyihin suhtaudutaan ymmärtäväisesti. – Ei vanhempainvapaiden pitämiseen tai muihin järjestelyihin suorastaan keho-

A

Tarvaisten perheen arki-illat on pyhitetty lähinnä mukavalle yhdessäololle. Annukka ja Heikki ovat pitäneet huolta siitä, että aikaa jää myös omille harrastuksille ja liikunnalle.

teta ja kannusteta, mutta tarpeet kyllä ymmärretään. Hyvän hoitopaikan löytyminen oli ratkaisevaa töihin palaamisen kannalta, Heikki sanoo.

Työpaikalle on rekrytoitu paljon uutta, nuorta väkeä. Joukossa on paljon pienten lasten isiä. – Nuoria miehiä on jäänyt paljon hoito-

Perhevapaat ovat kummankin vanhemman oikeus ja mahdollisuus hä useampi suomalainen mies käyttää nykyisin mahdollisuutta pitää pitkän perhevapaajakson. Silti naiset joutuvat edelleen kohtaamaan enemmän epäkohtia työelämässä: esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita tai kitkaisempaa etenemistä työuralla. Perhesosiologi, Väestöliitossa työskentelevän projektipäällikkö Anna Kokon mukaan yhä vähemmän näin onneksi enää tapahtuu. – Suurin osa työelämän käytännöistä on mahdollista rakentaa toimivaksi molempien sukupuolten kannalta. Joillakin aloilla osaavasta työvoimasta on jo niin kova kilpailu, että avarakatseinen ja kaukonäköinen työnan-

Y

14

taja ottaa eri seikat huomioon, kun valitsee työntekijänsä. Hän tarjoaa henkilöstön hyvinvoinnin tueksi perheystävällisiä ratkaisuja työn tekemiselle, toki työn muiden reunaehtojen mukaan ja niiden rajoissa. – Nykyaikainen työnantaja myös esimerkiksi kannustaa molempia sukupuolia käyttämään yhtä lailla perhevapaita, Kokko sanoo. Joustavat työajat helpottavat arkea

Kokko toimii projektipäällikkönä Perheystävällinen työpaikka -hankkeessa, jossa on mukana myös perheystävällisyyteen jatkossa yhä enemmän panostavia

yrityksiä. Perheystävällisyys näkyy esimerkiksi joustavina työn aloitus- ja lopetusaikoina tai muuten toimivina työaikaratkaisuina, kuten mahdollisuutena tehdä sovitun jakson ajan esimerkiksi lyhennettyä tai osa-aikaista työtä. Moni kokee myös mahdollisuuden etätyöskentelyyn tai mobiiliin työskentelyyn perheen ja työn yhteensovitusta helpottavana asiana. Työmatkojen määrällä sekä niiden kestolla ja ajoittumisella on merkitystä. – Poissaolot ovat aina myös poissaoloa perheen ja lasten arjesta, Kokko huomauttaa. Perheystävällisillä työpaikoilla on käytävä läpi erilaisia joustomahdolli-


vapaalle. Monelle sattuu lasten syntymisen aikaan esimerkiksi talon rakentaminen, joten kiirettä riittää. Työpaikalla on jopa vitsailtu rekrytointien yhteydessä, että eihän tänne enää uskalla kolmenkympin hujakoilla olevia miehiä palkata, Heikki myhäilee. Etukäteissuunnittelu auttaa

Annukan työ Nesteellä on projektinhallintaa ja Heikin instrumentointisuunnittelua. Pienten lasten vanhemmille työssä opitusta on ilmeistä etua. – Kyllähän tämä etukäteissuunnittelua vaatii. Kaupassa käymme kunnolla kerran viikossa, illalla toinen laittaa lasten nukkumaanmenon aikaan seuraavan päivän ruokaa valmiiksi ja niin edelleen. Yhteen hiileen puhaltamalla kaikki onnistuu, Annukka sanoo. Lasten lisäksi aikaa on jäätävä myös itselle. Heikki yrittää järjestää liikuntaharrastuksilleen aikaa kahtena iltana viikossa. Annukka jatkoi lasten syntymisen ja työn ohessa opiskelujaan Teknillisen korkeakoulun Lahden yksikössä. Diplomi-insinöörin paperit ovat taskussa tänä kesänä. – Opintoja oli helppo tehdä lasten kanssa. Opetus oli räätälöity insinööreille. Kävin Lahdessa torstai-iltaisin ja perjantaiaamupäivisin, Annukka kertoo.

Lähiyhteisön merkitys suuri

Annukan ja Heikin mielestä yhteinen työpaikka auttaa arjen järjestämisessä. Jos toisen työaika poikkeaa normaalista esimerkiksi ylitöiden takia, Keravalta on järjestetty bussikuljetus jalostamolle kaksi kertaa aamulla ja paluu iltapäivällä kello 16. Jos tarvetta on, Heikin isä toimii kuljettajana. – Heikin vanhemmat asuvat lähellä. Heistä on ollut korvaamatonta apua arjen pyörittämisessä, Annukka kiittelee. Heikki muistelee lukeneensa tutkimuksesta, jonka mukaan lasten saamisen todennäköisyys alkaa laskea, kun etäisyys vanhempiin ylittää viisitoista kilometriä. – Tutkimus tosin taisi olla saksalaisista, hän myhäilee. Molemmat korostavat lähipiirin merkitystä asioiden järjestämisessä. Asuinalueella on paljon lapsiperheitä. – Naapuriston kanssa hoidamme toistemme lapsia vastavuoroisesti. Näin järjestyy aikaa omillekin menoille, Annukka sanoo. Heikki painottaa, kuinka tärkeää lasten hyvä päivähoito on vanhempien työssä viihtymiselle. Aliisalle ja Lassille löytyi hoitopaikka perhepäivähoidosta aivan läheltä. – Hoitajalla on omia pieniä lapsia ja

Aliisa tietää, että äidin syli on pienelle tytölle paras paikka.

hän on aikaisemmin työskennellyt ruotsinkielisessä päiväkodissa. Lapset saavat samalla kielikylpyä, kun hän puhuu omille lapsilleen ruotsia. – Meillä kävi tuuri. Lapset viihtyvät hoidossa erinomaisesti. Jos niin ei olisi, olisin harkinnut hoitovapaan jatkamista, Heikki sanoo. N

Teksti: Kirsi Tamminen

suuksia. Tärkeää on erityisesti hyvä työvuoro- ja lomasuunnittelu sekä toimintamallit akuuteissa, lyhyt- tai pitkäkestoisissa poissaoloissa. Poissaoloja voivat aiheuttaa niin sairaan lapsen kuin ikääntyvän tai sairastuneen lähiomaisen hoito. Työpaikan käytännön toimintamalleilla on suuri merkitys, jotta työntekijät kokevat tasapainoa perheen ja työn yhteensovituksessa eri elämänvaiheissa ja erilaisissa perhetilanteissa. – Jokaisessa perheessä arkea eletään omalla tavalla, omassa arjen palapelissä, projektipäällikkö muistuttaa. Yhdellä asialla mitattuna ei vielä voida sanoa, onko joku työpaikka aidosti perheystävällinen. Perheystävällisyyden

UUSI

INSINÖÖRI

toteutumiseen tarvitaan monenlaisia erilaisia käytännön tekoja, asenteita ja pelisääntöjä. – Ei riitä pelkästään, että perheelle lähetetään kukkakimppu, kun vauva syntyy. Ajat ja isät muuttuvat

Suomessa pienten lasten isät ovat tutkimusten mukaan tehneet perinteisesti paljon ylitöitä. 1980-luvulla miehet toivoivat ajankäyttötutkimusten mukaan enemmän aikaa metsästykseen, kalastukseen ja kodin remontointiin. 2000-luvun aikana tilanne muuttui: vastauksissa myös miehet halusivat lisätä yhteistä aikaansa perheenjäsenten kanssa.

– Nykyajan perheellinen mies ei ole enää niin valmis uhraamaan kaikkea työlle kuten häntä edeltäneet sukupolvet. Anna Kokko painottaa esimiestehtävissä toimivien omaa esimerkkiä. Miehet toimivat myös työpaikoilla mallina muille miehille ja tuleville isille. Naisten ja miesten tehtävät, toiveet ja mahdollisuudet ovat lähentyneet toisiaan. – Matkaa on kuitenkin vielä siihen, että perheen ja työn yhteensovituksessa puntit olisivat tasan: naiset edelleenkin tekevät suurimman osan kotitöistä ja toisaalta päätyvät harvemmin esimies- ja johtotehtäviin yrityksissä. N

15


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Työssäjaksamiseen hyvä kierre Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota työpaikoilla muun muassa erilaisilla ikäohjelmilla. Hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmille ikäluokille sekä esimiestyön merkitys koetaan yhä tärkeämmiksi. Muutospelot selätettävissä ja utospelot ovat selätettävis yyt-neuvotteluista euvotteluista voi muodostaa myönteisen kierteen.

bloyn ikäohj ikäohjelma l lähti tarpeesta hallita ikärakenteen, jaksamisen ja kokemuksen siirtämisen haasteita. Keski-ikä yrityksessä on 46 vuotta. Joensuun tehtaalla työkyvyn tukeminen ikäohjelmalla koski yli 55-vuotiaita. Käytettävissä oli muun muassa seniorisali, hierontasarja, kuntoarvio ja yksilöllinen suunnitelma sekä seuranta kerran vuodessa niille, jotka halusivat hyödyntää ikämestarivapaita. Virkistymiseen ja aktiiviseen työkyvyn ylläpitoon kannustettiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä koulutustapahtumilla ja Ikämestariklubilla. Osaamisen hallintaan ja hiljaisen tiedon siirtämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Ikämestareiden kunnia-asiaksi katsottiin aktiivisesti ja tavoitteellisesti siirtää omaa osaamistaan nuoremmille työkavereille. Ikävapaita Abloylla kertyy 58 vuoden iästä lähtien 64 vuoden ikään asti 6-20 päivää vuodessa. Ikävapaat voidaan pitää korkeintaan kolmen päivän jaksoissa esimiehen kanssa sovitusti. ”Ikäohjelmaan ollaan erittäin tyytyväisiä ja tuloksia on saatu. Kun ohjelma alkoi vuonna 2001, keskimääräinen eläköitymi-

A

16

sikä oli 60,5 vuotta, nyt se on 63 vuotta. Ikämestareilla on työnantajan tukema klubi, joka järjestää luentoja, retkiä ja virkistäytymistä.” Pääluottamusmies Eero Holsti Joensuu Esimiehet avainasemassa

Jotta pidemmille työurille löydetään kestävä ratkaisu, jokaiseen sukupolveen on kiinnitettävä huomio. Nuorten myöhäinen kiinnittyminen työelämään, keskiryhmien rikkonaiset työurat ja kokeneiden ennenaikainen poistuminen työelämästä vaikuttavat yhteiskuntaamme ratkaisevasti. – Esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa työjärjestelyihin ja työntekijän kohteluun enemmän kuin kenelläkään muulla. Valttikorttiaan ikäystävällisesti käyttäen vaikutetaan työkykyyn ja työhyvinvointiin. Ikäjohtaminen ja työkykyjohtaminen ovat esimiestyön työkalupakin tärkeimmät välineet. Niiden käyttö laskee sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä sekä parantaa tuottavuutta. ”Hyvän työelämän rakentamisen tekevät työnantaja ja työntekijä yhdessä, koska

samassa assa veneessä ollaan. Hyvä vä työ työelämä öelämä on voitto emm mille.” molemmille.” Professori fessoori Juhani Ilmarinen, turvvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus Muutospelot utospelot pelot selätettävissä

Naantalin antalin kaupunki yhdistyi saaristonaapurikuntiensa kanssa vuoden 2009 alussa. Yhdistyminen tapahtui henkilöstöä kuunnellen ja yhteistyötä korostaen. – Muutokset pelottavat aina. Se on aivan ymmärrettävää. Avoimuudella ja yhteistyöllä pelot ja ennakkoluulot kuitenkin vähenevät. Kun ihmiset pääsivät itse vaikuttamaan omiin tulevaisuutensa työtehtäviin, niin myös työn tuottavuus ja tuloksellisuus paranivat, henkilöstöpäällikko Tuula Lehtinen sanoo. Naantalin ikäohjelman sisältöjä ovat


N Nuori ja luova asiantuntijaorganisaatio kkaipaa vuorovaikutteista ja kannustavaa jjohtamista. Keski-ikä on 31,8 vuotta. Digital Chocolate elää luovuudesta ja u uusista innovaatioista. Työntekijöille tarjjotaan työn vastapainoksi peli-iltoja, lätkkää, kiipeilyä, lastenkutsuja ja muuta yhd dessäoloa. Edullinen kuntosali, hyvät känn nykät ja pelihuoneet ovat käytettävissä. E Eniten käytettyjä etuja on se, että isyyslom malta maksetaan kelakorvauksen ja palkkan välinen erotus kahdelta viikolta. ihmiset arvostavat joustoja ja työn tasaim ssuutta. Lomarahat voi vaihtaa vapaaksi ja palkatonta lomaa saa aina. p ”Peliala on kutsumusala. Ihmiset ovat hhyvin innostuneita alasta. Innostuneisuus myös yhdistää ihmisiä. Jos se into kuolee, m niin sitten he vain ovat valmiit lähtemään n ffirmasta. Johtamisen pitää suosia uusia iideoita ja kannustaa. Jotta inspiraatio ja hhenki pysyisi hyvänä työyhteisössä, niin pittää olla paljon hyvää palautetta. Jos jollakkin on hyvä idea, niin se otetaan vakavasti jja jos jollain on huono idea, niin sekin sanotaan.” n Luottamusmies Ville Ikäheimonen, kirjassa Samassa veneessä, tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta. Logican hyvä yt-kierre L

perinteisen tyk tyky-toiminnan ky-toiiminnan i ohella ikäohjelman kehityskeskustelut, työn muutokset, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen sekä senioritiimi. Ikäohjelman ansiosta myös sairauspoissaolot vähenivät, yli 54-vuotiailla noin 5 päivää/henkilötyövuosi. Ikäohjelman tuloksellisuudesta kertoo se, että yksi ikäohjelmaan sijoitettu euro tuo takaisin 3,7 euroa. Ikäohjelma tuottaa jopa paremmin kuin satamalaitos. ” Meillä on Naantalissa ollut pitkä perinne asioiden tekemisestä ja suunnittelusta UUSI

INSINÖÖRI

yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Sen vuoksi tämä kuntaliitoskin onnistui niin mutkattomasti. Kaikki kaupungin ja saaristokuntien henkilöstö ja myös kuntalaiset olivat mukana kuntaliitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa.” Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Nuoruuden innolle palautetta

Digital Chocolate on maailmalla menestyvä pelifirma. Monikulttuurisuus ja persoonien erilaisuus on itsestään selvä asia.

T Tasa-arvoisuus ja kunnioitus näkyvät monissa pienissä arjen asioissa. kanssam kkäyminen on rentoa ja välitöntä, johto ttyöskentelee lähellä alaisiaan ja on helposti lähestyttävissä, ruokaillaan yhdessä. p Kun työnantaja arvostaa työntekijöitään, K ttyöntekijät arvostavat työnantajaansa – ssyntyy hyvä kierre. Logican hyvä kierre näkyy kannattavuuden lisäksi vähäisinä n ssairauspoissaoloina ja hyvin pienenä vaihtuvuutena. ”Kyllähän meidän yritys on ilman muuta pystynyt tähän hyvään kasvuun ja kannattavuuteen huonoinakin aikoina juuri siksi, että meillä on ollut rento ja avoin ilmapiiri. Meidän asenne on se, että ollaan kaikki samassa veneessä eikä niin, että toiset soutaa ja toiset ajavat moottoriveneellä vieressä ja huutavat, että soutakaa kovempaa”. Toimitusjohtaja Heikki Nikku, kirjassa Samassa veneessä, tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta. N 17


edunvalvonta Teksti: Jari Rauhamäki | Kuva: Seppo Järvenpää

Yritysyhdistykset ovat työmarkkinatoiminnan selkäranka Yritysten nimet vaihtuvat ja muuttuvat konserneiksi, mutta edunvalvonta pysyy ja paranee. Metsolla eli entisellä Valmetilla ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnalla on 40 vuoden perinteet. oukokuussa 40-vuotisjuhliaan viettäneen Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry:n kunniapuheenjohtaja Olavi Hongisto toteaa ylempien toimihenkilöiden yksityisen puolen ja etenkin teollisuuden edunvalvonnan saaneen alkuunsa suurista, Valmetin tapaisista teollisuusyrityksistä. – Yrityksissä muiden henkilöstöryhmien ammatillinen edunvalvonta oli 1970-luvulla vahvaa. Johtavassa asemassa olevien toimihenkilöiden rinnalle syntyi asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä olevien insinöörien joukko. – Muut henkilöryhmät osasivat kyllä ajaa etujaan, mutta insinöörien tilanne ei ollut mairitteleva. He alkoivat jäädä palkkauksessa jälkeen. Oli pakko tehdä jotakin, Hongisto kertoo.

T

Matti Palmqvist (vas.), Pertti Porokari, Vesa Vauhkala ja Olavi Hongisto illastivat Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT:n 40-vuotisjuhlissa.

vahvistaa kunniapuheenjohtajan näkemyksen. – Ylempien edunvalvonta sai alkuunsa Valmetin yritysyhdistyksen kaltaisista yhdistyksistä. Ne ovat olleet ja ovat edelleen työmarkkinatoiminnan tuki ja selkäranka. Yritysyhdistysten merkitys korostuu etenkin kriisitilanteissa ja ne ovat tukena luottamusmiehelle paikallisissa yritystason neuvotteluissa, hän sanoo.

YIL kokosi ylemmät yhteen

Ylemmät toimihenkilöt alkoivat perustaa suurin yrityksiin omia insinööriyhdistyksiään. Valmet oli ensimmäisten joukossa. Vuonna 1972 perustettu Yksityistoimialojen insinöörit YIL kokosi yritysyhdistykset yhteen. Siitä tuli myöhemmin Insinööriliiton jäsenyhdistys. Turussa eläkepäiviään viettävä Hongisto korostaa YIL:n olleen uraauurtava ja kokoava voima, ensimmäinen yksityistoimialojen ylempien toimihenkilöiden todellinen työmarkkinajärjestö. Julkisella puolella järjestäytyminen oli tapahtunut jo aiemmin. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari 18

Ihmisistä kaikki on kiinni

Kotkalainen Matti Palmqvist kuuluu MYT:n ja YIL:n konkareihin. Valmetilla luottamusmiehenä toiminut Palmqvist korostaa edunvalvonnan onnistumisen olevan ihmisistä kiinni. – Työn tuloksethan riippuvat aina siitä, miten ne tehdään. Edunvalvonnassa ei voi onnistua, jos jäsenistö ei edes tiedä, kuka on luottamusmies, hän sanoo. Palmqvistin mukaan ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnassa on tässä mielessä aina ollut yritys- ja paikkakuntakohtaisia eroja. – Kirjavaahan se on ollut. Metso ja en-

tinen Valmet on ollut yksi toimivimmista, mutta Metsossakin on ollut paikkakuntakohtaisia eroja riippuen vähän siitä, kuinka iso yksikkö on. Mutta kuten sanoin, ihmisistä kaikki on kiinni, hän toteaa. Ylempien toimihenkilöiden aktivoituminen oli monessa yrityksessä yllätys. YIL:n pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Laakso muistelee, kuinka ylemmät toimihenkilöt alkoivat Valmetilla esittää vaatimuksia työantajalle. – Siihen saakka keskusteluja työehdoista oli käyty ystävällisissä merkeissä, ikään kuin ”herrasmiespohjalta”. Kun aloimme esittää vaatimuksia, meiltä kysyttiin, ketä oikein edustatte, millä valtuuksilla vaatimuksianne esitätte. Vähitellen insinöörien, diplomi-insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden edunvalvonta sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN tuli työantajille tutuksi. – Ylempien toimihenkilöiden ja työnantajien neuvottelut muuttuivat neuvotteluiksi, toiminta sai yhä enemmän työmarkkinaedunvalvonnan piirteitä, Laakso sanoo. N


Teksti: Kirsi Tamminen | Kuva: Tuulikki Holopainen

Järjestäytymistukea maailman teollisuustyöntekijöille Kesäkuussa perustettava Industri ALL on neuvottelujohtaja Ismo Kokon mukaan selkeä vastavoima vapaalle päävoiman liikkuvuudelle. ööpenhaminassa juhannusviikolla pidettävässä kokouksessa fuusioituvat kolme maailmanlaajuista teollisuusliittoa. Maailman metalli-, kemian- ja tekstiiliteollisuusliitot yhdistävät edunvalvontansa ja muun toiminnan. Uuden liiton nimeksi tulee Industri ALL. Ajatus fuusiosta virisi muutama vuosi sitten Maailman metalliliitto IMF:n kokouksessa. On tehokkaampaa ja tuottavampaa toimia yhdessä eikä useamman organisaation kannata tehdä vierekkäin samoja asioita. – Globaalien ammattisihteeristöjen pääasiallinen tehtävä on järjestäytymisen tukeminen ja auttaminen ympäri maailmaa. Henkilöstö jalkautuu kampanjoimaan eri maihin, jotta ihmiset liittyvät kunkin maan ammattiliittoihin, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Hänen mukaansa uudenkin järjestön tärkein tehtävä on järjestäytymisen tukeminen, vaikka Maailman kauppajärjestö WTO:n ja kansainvälisen työjärjestö ILOn lobbaus ovat tärkeitä. – Kaikkein kaikkiaan Industri ALL tulee olemaan merkittävä poliittinen tekijä tässä maailmassa ja sillä pitää olla selkeä suunta, mihin lähdetään.

K

Suomalaisen insinöörin asialla

Industri ALL yhdistää yli 140 maata ja noin 50 miljoonaa työntekijää. Siinä joukossa Uusi Insinööriliitto ei ole kovin merkittävä tekijä. Mukana olevilla suomalaisilla liitoilla on oltava yhteiset kannat käsiteltäviin asioihin. Yhteisten kantojen muodostamisessa ei ole Kokon mukaan ongelmia, päinvastoin. Suomalasisten pitää olla lisäksi pohjoismaisella tasolla yhtenäisellä linjalla. UUSI

INSINÖÖRI

– Toivon, että uudesta Industri ALL -liitosta tulee näkyvä ja pystymme painostamaan eri maiden järjestäytymisen ja sopimustoiminnan puolesta, sanoo Ismo Kokko.

– Jos olisimme järjestöstä ulkona, on varmaa, ettei suomalaisten insinöörien näkökulmaa huomioida missään kohtaa. Jos UIL pystyy Suomessa tukemaan esimerkiksi Kiinan ammattiyhdistystilannetta ja vaikuttamaan siihen, että sinne saadaan kohtuulliset työolot, työsuhteen ehdot ja palkat, se tasoittaa suomalaisten ja kiinalaisten insinöörien kustannuseroja. – Jos pystymme tasaamaan eroja, suomalaisen insinöörin työpaikka ei lähde niin herkästi Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan. Kokko uskoo, että tasaantumista tapahtuu jo 2010-luvulla. Teollisuustuotanto hyppii paikasta toiseen

– Pääoma toimii heinäsirkan lailla ja hyppää jonnekin toiselle mantereelle, neuvottelujohtaja sanoo. Hänen mielestä on jo selvästi nähtävissä, että Afrikka on maailmalla viimeinen paikka, jossa on vielä riistettäviä luonnonvaroja ja ihmisiä. Afrikan ay-liikkeen tilanne ei ole hääppöinen Etelä-Afrikkaa ja muutamaa muuta maata lukuun ottamatta. Industri ALL:n tavoitteena on toimia vastapainona liikkuvalle pääomalle, jonka

tavoitteena on maksimoida voitto ja joka pitää ihmisiä ainoastaan milloin tahansa vaihdettavissa tai poisheittävissä olevina tuotantotekijöinä. – Jos meillä ei olisi tällaisia järjestelmiä, kovin kauan ei menisi, kunnes kaikki ulottuisivat tänne Suomeenkin. Ongelmia Meksikossa

Julkisuudessa on ollut laajalti esillä suomalainen johdinsarjavalmistaja PKC Oulusta. PKC osti Meksikosta tehtaan, minkä jälkeen se teki suojelusopimuksen paikallisen suojeluammattiliiton kanssa. Meksikossa on niin sanottuja ammattiliittoja, joiden päätehtävä on huolehtia, että tehtaan työntekijät eivät järjestäydy. Sellaiselle PKC on maksanut rahaa. – Olemme Suomen päässä painostaneet konsernin johtoa ja maailman metalli IMF on tehnyt kenttätyötä Meksikossa. Paikalla on myös vapaa metalli- ja kaivosteollisuuden työntekijöiden ammattiyhdistysliike ja koetamme saada sinne vapaat vaalit. Kokon mukaan vastaavan tyyppinen suojeluliittotilanne on Nokian tehtaalla Meksikossa. – Jos saisimme työolot korjaantumaan vaikka Nokian tehtaalla Meksikossa, niin Suomessa työ pysyy paremmin. N 19


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen | Kuvat: Jari Rauhamäki

Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Jani-Petri Semi ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Laura Katainen vaihtavat kuulumisia.

Aurinkoisessa ja kesää lupailevassa Kouvolassa kokoontui Uuden Insinööriliiton edustajakokous. ääntömääräisen kevätedustajakokouksen ilmapiiri oli rakentava ja keskusteleva. Paikalla oli 64 varsinaista edustajaa sekä suunnilleen saman verran muuta kokousväkeä. Erityisesti nuoret edustajat käyttivät puheenvuoroja ja kysyivät tarkennuksia. Avauspuheenvuorossaan UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari kiinnitti huomiota julkisuudessa esitettyihin ehdotuksiin, joiden mukaan vastavalmistuneiden pitäisi ottaa vastaan töitä muita alemmilla palkoilla. – Nuorten palkka-alelle sanomme jyrkän ein. Saksassa on erittäin huonoja kokemuksia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palkanalennuksista. Ne ovat johtaneet väärinkäytöksiin ja pysyviin palkan-

S

20

Entiset edustajakokouspuheenjohtajat jatkavat heikennyksiin. Kokouksessa valittiin edustajakokouspuheenjohtajat seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Ehdokkaina olivat edellisen kauden puheenjohtajat Arto Isomäki Helsingin Insinööreistä ja Markku Uusitalo Satakunnan Insinööreistä. Uutena ehdokkaana oli Jyri Hakkarainen Kuopion Insinööreistä. Puheenjohtajiksi valittiin Uusitalo 54 äänellä ja Isotalo 39 äänellä. Hakkarainen sai 27 ääntä. Sääntömääräisiä asioita ja uudistunutta ilmettä

Kevätkokouksessa merkittiin tiedoksi vuoden 2011 vuosikertomus sekä todet-

tiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2011. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle. Kokouksessa päivitettiin UIL:n vaaliohjesäännöt vastaamaan liiton uudistettuja sääntöjä. Elinkeinopoliittinen ohjelma on päivitetty ja se merkittiin tiedoksi. Ohjelma on luettavissa UIL:n jäsensivuilla. UIL:n järjestöjohtaja Mikko Wikstedt esitteli UIL:n uudistetun visuaalisen ilmeen. Visuaalisen ilmeen peruslinjausten mukaiset ensimmäiset tuotteet olivat esillä kokouksessa. Yleisesite ja Elinkeinopoliittiset linjaukset sekä roll-upit ja ulkoliput herättivät mielipiteenvaihtoa kokousväessä. N


UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari (kesk.) kukitti edustajakokouksen puheenjohtajat Markku Uusitalon (vas.) ja Arto Isomäen (oik.).

Edustajakokouspuheenjohtajaehdokas Jyri Hakkarainen (toinen vas.) keskusteli tauolla kollegoiden kanssa.

Ari Impivaara eläkkeelle ri Impivaaran ura liittoyhteisössämme on kestänyt lähemmäs neljä vuosikymmentä. Hän aloitti luottamustoimisena jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla ollen muun muassa IOL:n valtuuston puheenjohtajana. Liiton palvelukseen hän tuli vuoden 1980 toukokuussa Uudenmaan piirisihteeriksi ja Helsingin Insinöörien asiamieheksi. Vuodesta 1985 lähtien hän toimi valtion sektorin ja myöhemmin koko julkisen sektorin asiamiehenä. Vuonna 1994 Impivaara siirtyi järjestöpäällikön tehtäviin ja toimi sittemmin järjestöyksikön johtajana vuosina 2000–2010. Osa-aikaiseen kehittämispäällikön tehtävään hän siirtyi vuoden 2011 alusta. – Kyllä maailma on muuttunut kovasti niistä ajoista, kun keltanokkana järjestötöissä aloittelin, Impivaara muistelee. – Silloin ei yksityisellä sektorilla työehtosopimuksia ylempien toimihenkilöiden osalta vielä tunnettu, ellei nyt oteta huomioon YTN/TT:n Perussopimusta ja YTN/PT:n Yleissopimusta. Valtion puolella sitä vastoin oli jo silloin talokohtaiset insinöörien TES:t varsin laajasti – ja PTL oli ehtinyt työtaisteluakin käydä. Nythän meillä on ylempien TES:t yli kahdellakymmenellä toimialalla. Liiton jäsenmäärä oli 1980-luvun

A

UUSI

INSINÖÖRI

alussa noin 16 000 ja nyt 70 000, melkoinen jäsenmääräkehitys. Se on luonnollisesti näkynyt myös henkilökunnan määrässä, vajaasta kymmenestä lähes seitsemään kymmeneen – ja töitä riittää taatusti kaikille. Koulutuspolitiikassa yksi asia on edelleen pinnalla. Jo 1980-luvulla toitotettiin insinööriopiskelijoiden ja oppilaitosten määrän liiallisuudesta otsikolla: ”Joka niemeen, notkoon saarelmaan…”. Muutoin systeemi on täysin muuttunut. Vuosikymmenet oli opiskeltu tekuissa, nyt ammattikorkeakouluissa. Teollisuuspolitiikasta ei vielä silloin ollut hajuakaan – nyttemmin UIL:llä on muun muassa insinöörien ilmasto-ohjelma ja elinkeinopoliittiset linjaukset. – Ensimmäinen ”kännykkä” taisi tulla käyttööni 1980-luvun lopulla ja samoihin aikoihin opeteltiin töissä tietokoneen käyttöä. Tänä päivänä toimiston käytössä on jos jonkinlaista ohjelmistoa ja ilman älypuhelinta ei voisi kuvitellakaan työskentelevänsä. Paljon ovat asiat ja olosuhteet muuttuneet ja kehitys jatkuu. Nyt on siis edessä uusi askel, siirtyminen kokoaikaisesti eläkkeelle. Ari tosin itse ajattelee asian näin: Nyt voin satsata ”oikeisiin”, ruumiillisiin hommiin. – Jospas nyt vihdoin löytyisi aikaa 12

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

vuotta kestäneen kellariremontin loppuunsaattamiseen, talon maalaukseen, ulkovaraston tekemiseen, kylpyhuoneremonttiin – puutarhakin kaipaa ehostamista. Nämä ovat mieluisia hommia, joten niistä ei stressiä kannata ottaa. Saattaapi olla, että tulee tehtyä kaverin kanssa jokunen muukin julkisivusaneeraus. – Sitä paitsi ainahan välillä voi nautiskella hyvästä kamarimusiikista, oopperasta ja muista mukavista harrastuksista. – Toivotan liitolle menestyksellistä jäsenten etujen ajamista ja kiitokset kaikille, joiden kanssa olen saanut järjestötyötä tehdä. N 21


yhteiskunnasta Teksti: Kirsi Tamminen | Piirros: Markku Haapaniemi

Suomalaiset arvostavat mielenkiintoista työtä Suomalainen työelämä profiloituu edukseen muihin Euroopan maihin verrattuna, vaikka Suomi ei ole erillinen saareke – ei hyvässä eikä pahassa.

yöelämän tutkija Pertti Jokivuori näkee paljon hyviä piirteitä suomalaisessa työelämässä, kun sen rinnalla katsoo muuta eurooppalaista työelämää. Täällä organisaatiot ovat matalia. Se mahdollistaa esimerkiksi tiimityöt ja aidot yhteistyömuodot ilman muodollisia hierarkkisia rakenteita. Suomalainen työelämä poikkeaa edukseen myös siinä, että omat vaikutusmahdollisuudet työhön ovat yleensä ottaen melko hyvät. Suomalaisten mielestä he pystyvät vaikuttamaan työprosesseihinsa ja tapoihin tehdä työtä. Samoin kehittymismahdollisuuksia pidetään hyvinä: useat saavat osallistua erilaiseen ammattitaitoaan kehittävään koulutukseen. Lisäksi työtehtävissä ammattitaito säilyy ja kehittyy. Suomessa järjestäytyminen on edelleenkin korkea, laskentatavasta riippuen noin 73 prosenttia. Korkea järjestäytyminen koskee myös korkeasti koulutettuja, kuten insinöörejä. Monissa eurooppalaisissa maissa perinteiset suorittavan tason työn tehtävissä olevat voivat olla hyvinkin järjestäytyneitä, mutta eivät korkeasti koulutetut. Tutkija tietää, mistä puhuu. Hänelle on kertynyt kokemusta ja itse tutkittua tietoa eurooppalaisista työoloista 15 vuoden ajalta.

T

22

Työtä voi tehdä milloin ja missä tahansa

Suomalaiset työntekijät käyttävät paljon korkeaa teknologiaa työssään, mikä on Jokivuoren mukaan kaksiteräinen miekka. – Tietotyön laajenemisen myötä modernit työorganisaatiot ovat muuttuneet ahneiksi instituutioiksi. Ne vaativat työntekijöiltä sosio-emotionaalista sitoutumista ja jatkuvaa varuillaanoloa. Suomessa erityisesti ylemmistä toimihenkilöistä noin neljä viidestä tekee töitä myös niin sanotulla entisellä vapaa-ajalla. Omaa työtään ja elämän kokonaisuutta organisoimaan pystyvälle tilanne voi olla mukava. Osa ei tiedä, mikä on riittävästi työntekoa ja valot saattavat olla työhuoneessa päällä keskellä yötäkin, jopa viikonloppuna. Jokivuori kertoo eräästä henkilöstöpäälliköstä, jonka mukaan osalta väestä on otettava avaimet pois loman ajaksi, sillä muuten he eivät pysyisi pois työpaikalta. – Jatkuva työssäolo -fiilis rassaa ja tekee nykyaikaisesta tietotyöstä kuluttavan, Jokivuori muistuttaa. Kuluttava ja rasittava työelämä näkyy työolovertailussa, sillä suomalaiset kokevat työn vaativaksi ja henkisesti rasittavaksi. Monilla on tunne, että työpaikalla

on liian vähän henkilöstöä suhteessa työtehtäviin. Suomalaiset ovat kohtalaisen sitoutuneita työhönsä. Jos organisaatiossa ei ole hallittua työaikajohtamista, osa ihmisistä ei ymmärrä, että on aivan sallittavaa olla välillä tavoittamattomissa. Kehittämistä työelämässä riittää

Yliopiston lehtorina työskentelevän Jokivuoren mielestä suomalaisessa työelämässä pitää kehittää enemmän erilaisten työn tekemisen tapojen ja mallien yhtäaikaista olemassa oloa. Eläkkeellä oleva sekä opiskelija voisivat osallistua paremmin työelämään, omilla ehdoillaan. – Jos osa-aikaisesti työskentelevät opiskelijat lopettaisivat työnteon, aika moni palvelu saisi laittaa lapun luukulle, tutkija huomauttaa. – Toisaalta jos pidetään väkipakolla yli kuusikymppiset työelämässä mahdolli-


Teknologiateollisuudessa suomalaisilla yrityksillä on noin 620 000 työpaikkaa, joista noin puolet on ulkomailla. Jokivuoren mielestä ei ole kyse pelkästään suomalaisen työn ulosliputtamisesta, vaan myös siitä, että Suomessakin työ loppuisi, jos suomalaisyritysten tehtaat eivät ole lähellä markkinoita. Suomalainen teknologiateollisuus on ollut pitkälti yhden veturin, Nokian, varassa. Kun se alkoi yskiä, koko kenttä alihankintaketjuineen sai oireita. Nokian tilanteen seurauksena Salossa on käynnistetty aktiivinen kriisikuntahanke. Jokivuori kiittelee joitakin vuosia käytössä ollutta suomalaista järjestelmää, muutosturvaa. Työvoimaviranomaiset, työnantajat ja työntekijät ryhtyvät toimiin jo siinä vaiheessa, kun työttömyysuhka on päällä. – On tunnustettu, että rakennemuutosta tapahtuu koko ajan eikä ole kyse hetkellisestä kriisistä. Kriisipaikkakunta-avustuksille kohtuullinen arvosana

simman pitkään ja vastavalmistuneille ehdotetaan töitä pienemmällä palkalla, kyse on silkasta ikäsyrjinnästä. – Vaikka osalla aloista työvoima ja työpaikat eivät kohtaa, ongelma on siinä, miten voimme luoda elinvoimaista yritystoimintaa ilman kenenkään nojatuolista heittämiä ruoskanheilutussääntöjä, Jokivuori viittaa ajankohtaisin keskusteluihin. Osa yrittäjistä ja työnantajista on arvostellut viime syksynä tehtyä raamisopimusta sillä perusteella, että korotusvaikutukset ovat olleet samoja kaikissa yrityksissä, pärjää yritys hyvin tai huonosti. Raamisopimuksen myötä myös yritykset, joissa ei ole periaatteessa ollut varaa korottaa palkkoja, ovat joutuneet nostamaan niitä. Näissä yrityksissä on jouduttu pohtimaan sitä, miten ne tehostavat toimintoUUSI

INSINÖÖRI

jaan. Ilman korotuksia ne olisivat saattaneet jäädä vain lepäämään laakereillaan ja vakiinnuttaa uudistamisvastaisen asenteen. – Yritykset ovat pakotettuja miettimään, miten selvitä korotuksista. Ne ovat joutuneet tehostamaan tuotantoaan ja sitä kautta lisänneet kilpailukykyään; Jokivuori muistuttaa. – Tämän useat unohtuvat keskusteluissa. Jatkuvasti muuttuva työelämä

Elämme rakennemuutosaikaa ja Jokivuoren mukaan olemme eläneet koko ajan. – Ei ole pysähtynyttä still-kuvaa, jonka mukaan työelämä on tietynlaista seuraavat 10 vuotta. Se muuttuu koko ajan. Elektroniikka-ala nousi 1990-luvun alun laman jälkeen. Kriisi toimi katalysaattorina kolmannen vientiteollisuusjalan syntymisessä, metallin ja puun lisäksi. Tällä hetkellä yritykset joutuvat kansainvälistymään rakennemuutoksen takia.

Paperiteollisuuden rakennemuutoksesta on opittu. Kun keväällä 2006 ilmoitettiin Kuusankosken Voikkaan tehtaan lakkauttamisesta, se tuntui kuoliniskulta koko paikkakunnalle. Mitään lopullista katastrofia ei kuitenkaan tapahtunut. – Asuntojen hinnat eivät ole romahtaneet ja työssäkäyntialueet ovat laajentuneet, jopa Loviisaan saakka, Jokivuori kertoo. – Suomalaista insinööriosaamista tarvitaan ihan varmasti jatkossakin, hän visioi. Elektroniikkateollisuus ei mihinkään kuihdu, vaan päinvastoin se jatkaa kasvuaan voimakkaastikin. Jokivuori uskoo, että vuonna 2020 Suomessa alalla työskentelee sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin tällä hetkellä. Teollisuudenala monimuotoistuu ja laajenee esimerkiksi peli- ja palveluyrityksiin. Suomessa myös konepajateollisuuden tulevaisuuden hän näkee hyvänä, sen sijaan paperiteollisuus jatkaa kuihtumistaan ja Suomesta vähenee tuotantolaitoksia. – Ihmisten käytettävissä olevat varat kasvavat: erilaiset elämyspalvelut ja vapaaaikateollisuus laajenevat. N 23


osaaminen Teksti: Minna Virolainen | Kuvat: Jari Rauhamäki

Keksiminen on kivaa Mitä yhteistä on Velholinnalla, Pingviinilautalla, Vanhainkodilla ja Monsterimäellä? Ne kaikki toimivat! Tämä tuli todistettua Espoon Dipolissa järjestetyssä alakoululaisten teknologiakilpailun finaalissa, jossa etsittiin parhaita lasten rakentamia leluja.

öiden rakentamista varten koululaiset olivat saaneet samanlaiset tarvikepaketit ja tarkat ohjeet muista sallitusta rakennusmateriaaleista. Alueellisten karsintojen kautta loppukilpailuun oli valikoitunut 30 hyvin erilaista lelua. Kilpailun tuomareita odotti melkoinen määrä mielikuvitusta, kekseliäisyyttä ja kädentaitoja sekä liki 130 innostunutta lasta. Tämä toimii -kilpailu järjestettiin jo

T 24

Avaruuden valloittaminen vaatii yhteistyötä. Roosa Lehtometsä, Erika Pajarinen, Anni Mehtonen, Nico Kosonen ja Jesse Kajokulma.

kymmenettä kertaa. Tänä vuonna siihen osallistui yhteensä 21 000 lasta 5 300 lelulla.

päin seinää pyörien jäädessä paikalleen, Sonja Mertaniemi kuvailee.

Emergency, tehokasta hätäapua

Etna purkautuu, toimintaa tulivuorella

Emergency on huippuunsa viritetty minisairaala, jonka rakentajat Kauhajärven koulusta Lapualta selvästi nauttivat teknisistä haasteista. Toiminnallisia osia oli ajoneuvojen lisäksi sairaalan välineistössä, kuten sydänmonitorissa ja kuntoutuslaitteessa. Moderni sairaala ei synny helposti. Tekijöiden mukaan hankalimpia rakennettavia olivat sairaalasängyt ja potilaat. Toisaalta nämä koettiin myös projektin onnistuneimmaksi osaksi. Sängystä itsestään nousevat potilaat ovat taatusti menestys jokaisella ensiapuosastolla. – Parhaat naurut saimme pyörätuolin ekasta versiosta, joka lennätti istuimen

Turun Ilpoisten koulun tyttötiimi panosti työssään erityisesti näyttävyyteen ja markkinointiin. Tekniikka oli valjastettu kertomaan tarina parhaiden toimintaleffojen malliin. Etna-tulivuoren purkaus, katapultilla pakenevat kyläläiset ja pormestarin vaahtokylpy saivat huimasti lisää nostetta tyttöjen energisestä esiintymisestä. – Toimiva tulivuorenpurkaus on rakennelman paras saavutus. Se aiheutti myös paljon töitä, koska Etnasta ympäristöineen piti saada vedenkestävä, Anni Kallio kertoo. Tyttöjen urakan arvoa lisää se, että ryhmä suunnitteli ja rakensi kilpailutyönsä itsenäisesti omalla ajallaan, ei oppitunneilla.


Turun tiimillä oli energiaa ainakin yhden tulivuoren verran. Anna-Liina Hakanen, Anni Kallio, Linnea Sellman ja Jasmin Koskiniatis.

Mömmömies, mielikuvituksen lentoa

Kisan viilein tyyppi oli ehdottomasti Säynätsalon peruskoulun oppilaiden luoma Mömmömies. Miehen oma jengi oli rakentanut tälle persoonalliselle hahmolle tasokkaasti varustellun kodin, laitteet lentämiseen ja kaksisataa vuotta vanhan ajoneuvon. Säynätsalolaisten työssä tekniikka oli oivaltavissa yksityiskohdissa. Tärkeintä kuitenkin oli itse tarina sympaattisesta Mömmömiehestä.

Mömmömiehen jengillä oli hallussa sekä tekniikka että räpriimittely. Elli Leppänen, Niila Sinivuori, Otso Korhonen ja Eve Vänttinen.

– Mömmömies kuntoilee Reilu kilo -rekillään ja syö pelkkää pitsaa. Mömmömies on paras jätkä, vaikka onkin vähän pätkä, ylpeät tekijät räppäsivät. Avaruuslaukaus, haaste peliin

Mielikuvitusta kiehtova avaruus on erinomainen ympäristö pelille, jossa yhdistyvät tekniikkaa, taito ja tuuri. Kallislahden koulun ryhmän Avaruuslaukausta voi pelata yksin tai kavereiden kanssa. Monita-

Voittoisa ensiapuosasto piti potilaat liikkeessä. Sofia Sulkakoski, Sonja Mertaniemi, Anna Mäenpää, Karri Mertaniemi ja Joonas Saarenpää. UUSI

INSINÖÖRI

soisessa pelissä ammutaan ritsoilla ja ohjataan meteoriitteja ohi esteiden. – Esteiden rakentaminen oli vaativaa hommaa, mutta myös niiden sijoittelusta jouduttiin ryhmän sisällä käymään tiukkoja keskusteluja, Avaruustiimin pojat kertoivat. Lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoinen ja osoitus onnistuneesta tiimityöskentelystä. Korkeatasoinen kilpailu

Aalto-yliopiston teekkareista ja kilpailun järjestäneen Teknologiateollisuus ry:n edustajista koostuneen tuomariston tehtävä oli hauska, sillä he pääsivät testaamaan kaikkia finaalin leluja. Parhaiden töiden valitseminen olikin sitten pulmallisempaa, mutta tarkan harkinnan jälkeen voittajat löytyivät. 1–3-luokkalaisten sarjan voitti Energiatehdas, jonka rakensivat Ylihärmän Kirkonkylän koulun 3. luokan oppilaat Jenna Mäki-Haapoja, Rosanna Mikkonen, Oskari Hauhia ja Karri Hakomäki. 4–6-luokkalaisten sarjassa voiton nappasi Emergency, Kauhajärven koulun 5. ja 6. luokkien oppilaiden Karri Mertaniemen, Sonja Mertaniemen, Anna Mäenpään, Joonas Saarenpään ja Sofia Sulkakosken taidonnäyte. N

25


totta & tutkittua Teksti: Krista Pahkin, tiimipäällikkÜ, TyÜterveyslaitos | Kuva: Mikkel Östergaard / Gorilla

Hyvä – paha organisaatiomuutos Niin toiminnan supistamiseen kuin laajentamiseen tähtäävät organisaatiomuutokset vaikuttavat tyÜntekijÜihin ja tyÜpaikan arkeen. Mitä tyÜpaikoilla voidaan tehdä, jotta muutokset sujuvat mahdollisimman kivuttomasti? rganisaatiossa esimerkiksi tuotantokustannusten alentamisessa tai henkilÜstÜrakenteen tervehdyttämisessä on kyse sekä tyÜpaikan toimintatapaa muuttavista asioista että tyÜpaikan olemassa olon ehdoista. Toimintatavat muuttuvat eli tapa tehdä tÜitä, se kenen kanssa tÜitä tehdään ja miten niitä tehdään. TyÜ sinänsä muuttuu jatkuvasti, mutta organisaatiomuutoksissa keskeistä on se, että muutos koskettaa tiettynä ajankohtana laajaa joukkoa tyÜntekijÜitä tai jopa koko toimialaa. TyÜntekijÜille nykyisin niin arkipäiväiseen organisaatiomuutokseen liittyy kuitenkin usein epävarmuutta, kyseenalaistamista, vanhasta luopumista ja uuden opettelua. Eurooppalainen PSYRES -tutkimusja kehittämishanke osoitti, että organisaatiomuutoksen seuraukset tyÜntekijÜiden hyvinvoinnin kannalta ja hyväksi koetut tavat hallita muutosta ovat hyvin samankaltaisia eri maissa ja eri toimialoilla.

O

Muutokset vaativat lisää

Organisaatiomuutoksella on vaikutusta muun muassa tyÜtyytyväisyyteen, koet-

tuun kyynisyyteen, emotionaaliseen väsymykseen, tyÜperäiseen stressiin ja sairauspoissaoloihin. TyÜntekijÜille muutokset esimerkiksi lisäävät tyÜn vaatimuksia sekä aikapaineita, mitkä puolestaan heikentävät hyvinvointia. Kerran koettu muutos ei myÜskään suojaa seuraavan muutoksen kielteisiltä vaikutuksilta, eli �sietokyky� ei lisääntynyt kokemuksen myÜtä. Organisaatiomuutos on myÜs prosessi, joka vaikuttaa tyÜntekijÜiden hyvinvointiin vielä useita vuosia varsinaisen muutoksen jälkeenkin. Vaikutukset ovat yleensä kielteisiä, mutta eivät aina. Monet henkilÜkohtaiset, mutta myÜs organisatoriset voimavarat suojaavat muutoksen kielteisiltä seurauksilta. Aiemmat muutoskokemukset vaikuttavat merkittävästi suhtautumisessa muutokseen. Kielteinen muutoskokemus ennustaa hyvinvoinnin heikkenemistä sekä joissain tapauksissa jopa mielenterveyden ongelmia. Haavoittuvassa asemassa ovat tyÜntekijät, joiden hyvinvointi ja voimavarat ovat heikkoja jo ennen muutosta. Organisaatioissa pitääkin kiinnittää huomiota tyÜyhteisÜn toimivuuteen ja henkilÜstÜn hyvinvointiin jatkuvasti, jotta

Psychosocial health and well-being in restructuring: key effects and mechanism PSYRES: t 4VPNFTUBNVLBOB5ZĂšUFSWFZTMBJUPT)BOLLFFTTBPMJNVLBOBWBTUBBWBU UVULJNVTMBJUPLTFU"MBOLPNBJTUB 5BOTLBTUBKB1VPMBTUB t "JOFJTUPJOBPMJWBULZTFMZU IBBTUBUUFMVUTFLĂŠUZĂšTFNJOBBSJU KPJTTBLFSĂŠUUJJO PTBMMJTUVKJFOLPLFNVLTJBUPJNJWJTUB IZWJLTJLPFUVJTUBLĂŠZUĂŠOOĂšJTUĂŠPSHBOJ TBBUJPNVVUPTUFOUPUFVUUBNJTFOBJLBOB t -JTĂŠUJFUPBXXXUUMmmUVULJNVTIBOLLFFUNVVUUVWB@UZPFMBNB5ZĂšOUFLJKĂšJ EFOIZWJOWPJOUJPSHBOJTBBUJPNVVUPLTFTTB

26

muutostilanteet eivät uhkaa tyÜntekijÜiden hyvinvointia ja sitä kautta muutoksen tavoitteiden toteutumista. Jokaisella on tehtävänsä

Organisaatiomuutoksen toteuttamistavat ovat keskeisiä muutoksen onnistumisen kannalta. Organisaatiomuutoksessa kaikilla osapuolilla on roolinsa ja vastuunsa. Johto ei voi yksin toteuttaa muutosta, vaan sen toteuttamiseen tarvitaan kaikkia tyÜpaikalla: niin keskijohtoa/lähiesimiehiä, henkilÜstÜhallintoa, tyÜntekijÜiden edustajia kuin henkilÜstÜä. Tarvittaessa on osattava myÜs kääntyä ulkopuolisten tahojen puoleen, kuten esimerkiksi tyÜterveyshuollon, jotta tarvittava tuki ja apua on käytettävissä. Kysyvä ei tieltä eksy -ajattelu pätee myÜs muutosprosessin aikana, joka on usein monitahoisempi ja pidempi polku kuljettavaksi kuin mitä etukäteen ennakoidaan. Harhaaskeleetkin ovat mahdollisia. Mielekkään organisaatiomuutoksen perusta

Muutoksen avaintekijÜiksi nousivat viestintä, osallistumismahdollisuudet ja tukitoimet. Tutkimustulosten mukaan organisaatiomuutoksen kielteiset seuraukset olivat vähäisempiä, jos tyÜntekijät kokivat vuorovaikutuksen hyväksi ja kokivat saavansa tukea niin johdolta, lähiesimiehiltään kuin tyÜtovereiltaan. MyÜs osallistumismahdollisuudet tukevat hyvinvointia. Kokemusten mukaan hyvä viestintä tarkoittaa avointa, läpinäkyvää ja kaksisuuntaista vuoropuhelua organisaation johdon ja henkilÜstÜn välillä. Viestinnän


Organisaatiomuutokset aiheuttavat tyĂśntekijĂśille vanhasta luopumista ja uuden opettelua.

avulla pitää pystyä vastaamaan kahteen kysymykseen: miksi organisaatiomuutos tehdään juuri nyt, ja mihin sen avulla ollaan pyrkimässä? Osallistumismahdollisuudet tarkoittavat tyÜntekijÜiden ja tyÜryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa tuleviin tyÜtehtäviin, tyÜrooleihin ja vastuihin sekä siihen, mitä osaamista heidän pitää kehittää uusien tyÜtehtävien hallitsemiseksi. Mahdollisuuksien mukaan eri tahoilla pitää olla myÜs mahdollisuuksia vaikuttaa päätÜksiin. Erityisesti lähiesimiesten mukaan ottaminen päätÜsten tekemiseen on tärkeää, sillä heillä on usein syvällistä, arjen tuntumaan organisaation toimintaan �lattiatasolla�. Organisaatiomuutoksen onnistumiseen vaikuttaa paljon tyÜntekijÜille, luottamusmiehille ja esimiehille tarjottu tuki. YksilÜtasolla se voi olla esimerkiksi valmennusta, jonka avulla voidaan auttaa tyÜntekijää käsittelemään muutokseen liittyviä tuntemuksia. Se voi olla myÜs UUSI

INSINĂ–Ă–RI

osaamisen kartoittamista tai uuden osaamisen kehittämistä koulutuksen avulla. TyÜryhmätasolla kyse voi olla sosiaalisista tapahtumista kuten juhlista, joiden tarkoituksena on saada uudet ryhmät tuntemaan itsensä osaksi uutta kokonaisuutta. Siirtymärituaalilla vanha jätetään taakse ja katse suunnataan tulevaan. Prosessi vie aikaa

KäytännÜssä mielekäs muutos tarkoittaa niin pieniä kuin suurempiakin tekoja organisaatiomuutosprosessin eri vaiheissa ja eri kohderyhmille. Muutosprosessi sisältää eri vaiheita, joiden ajallinen kesto vaihtelee päivistä kuukausiin. Vaiheita ovat muun muassa tiedotus tulevista muutoksista, päätÜksenteko, päätÜksistä tiedottaminen sekä päätÜsten toteutus ja arviointi. Muutosprosessin avaintekijät ovat tärkeitä, sillä viestintä mahdollistaa muutoksen ymmärtämisen, osallistuminen johtaa

muutokseen sitoutumiseen ja tukitoimet auttavat selviytymään muutoksista. Pienin askelin voidaan aikaansaada merkittävä vaikutus tyÜntekijÜiden hyvinvointiin ja samalla auttaa organisaatiota saavuttamaan muutoksen keskeisin päämäärä – terve ja tuottava organisaatio. N

Muista nämä: t .VJTUBMÊQJOÊLZWZZT QZTZUPUVVEFTTB ÊMÊZMMÊQJEÊTBMBUUVKBUBSLPJUVTQFSJÊ t ,VOFTJUUFMFUQÊÊUÚLTJÊ KPULBPO QBLLPIZWÊLTZÊ ÊMÊBOOBWBJLVUFMNBB FUUÊPOWBMJOOBONBIEPMMJTVVLTJB t ­MÊZSJUÊTBBEBUVMFWBJTVVUUBOÊZUUÊNÊÊOUPUVVUUBWBMPJTBNNBMUB t 0MFKPIEPONVLBJOFO t 5PJTUBTBNBBJOGPSNBBUJPUBVTFJUB LFSUPKB

27


Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Etätyö

antaa vapauden tunteen Etätyö vapauttaa, se antaa minulle tunteen hallita elämääni. Johdan itse omaa orkesteriani, sanoo Ervo Hjelt Aditrolta.

rvo Hjelt on ollut 16 vuotta töissä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoja toimittavalla Aditrolla. Viisi viimeistä vuotta hän on enemmän tai vähemmän tehnyt töitä etänä asiakastapaamisten ohella. Työ teknisenä konsulttina mahdollistaa tämän Ervon mukaan loistavasti. Työ on pääsääntöisesti itsenäistä tai asiakkaan kanssa tehtävää asiantuntijatyötä ja asiakastapaamisista seuraavia hallinnollisia rutiineja. Ervo myy periaatteessa itse työaikansa ja täyttää kalenterinsa. Hän voi päättää työtilanteesta riippuen tekeekö viisi päivää töitä etänä ja toiset viisi konttorilla. Työpiste hänellä on aina odottamassa toimiston avokonttorissa. Laajaan asiantuntijaverkostoon hän on yhteydessä puhelimella ja sähköpostilla. Kasvokkain tapaamiseen sisäisten sidosryhmien kanssa ei kovin usein ole tarvetta. Tämän mahdollistaa osaltaan pitkään jatkunut työsuhde saman työnantajan kanssa. – Aditrolla kymmenen vuoden työsuhde on lyhyt, joten tunnemme toisemme hyvin, Hjelt kertoo. Pitkät työsuhteet selittyvät osaltaan työn vaihtelevuudella ja mahdollisuudella työkiertoon. Uusia mielenkiintoisia työteh-

E

28

Etätyö mahdollistaa Ervo Hjeltille täyden keskittymisen työtehtävään. Toimistolla on aina hänen mielestään hälinää ja avun tarvitsijat saattavat kiskoa hihasta.

täviä on tarjolla ilman työnantajan vaihtoa. Asiakkaita Hjelt sen sijaan tapaa paljonkin kasvokkain, sillä kaikki työ ei sovellu tehtäväksi etänä. Mutta lähes kaiken muun voikin sitten hoitaa mistä tahansa: asiakastietojen ylläpidon, laskutuksen, sähköpostien käsittelyn. Ainoa edellytys on se, että puhelin ja kannettava ovat mukana. Osa sisäisistä ja ulkoisista asiakaspalavereista onnistuu hyvin etäyhteyksien kuten verkon yli käytävien videoneuvottelujen avulla.

Hjeltin mielestä myös sekä työnantaja että asiakas hyötyvät tästä. Työnantaja saa rahavirtaa kassaan ja asiakas sovitun työn. Jos työ jouduttaisiin perumaan, se saattaisi siirtyä kalenterin tiukkuudesta riippuen jopa kuukausien päähän.

ietotekniikan palvelualan työeh-

T

tosopimus on yksi harvoista työ-

ehtosopimuksista, jossa on otettu

Työ ja elämä limittyvät

Etätyö mahdollistaa Hjeltin mukaan muun elämän limittäytymisen työn sekaan, mutta myös toisinpäin, työ limittyy muun elämän sekaan. – Kun esimerkiksi lapsi sairastuu, voin jäädä hänen kanssa kotiin, etätyö vapauttaa tähänkin, Hjelt sanoo. Hän ei ole joutunut ottamaan yhtään kokonaista päivää lomaa lastensa, 3-vuotias ja kuusikuukautinen, sairastamisten takia. Hän on pystynyt korjaamaan kalenterinsa niin, että näinä päivinä hän on tehnyt töitä etänä. Muun muassa asiakkaiden ympäristöjä voi nykytekniikalla erinomaisesti hallita ja kehittää etänä.

kantaa etätyön tekemiseen. Työehtosopimuksen liitteenä on malli etätyösopimuksesta. Siinä on huomioitu mm. etätyön määrä, etätyön pääasiallinen suorituspaikka, etätyönä tehtävä työ ja työn ajallinen kesto, työaika, työvälineet ja niistä aiheutuvat kustannukset. Näiden lisäksi etätyösopimuksessa olisi kuitenkin hyvä määritellä myös, miten matkat yrityksen toimistolle korvataan ja miten korvataan matkustamiseen käytetty aika.


– Ja mikä tärkeintä, myös sairas lapsi on pystytty hoitamaan kiitettävästi, Hjelt sanoo. Ainahan työ ja sairas lapsi ei ole mahdollinen yhtälö, mutta Hjelteillä se on onnistunut. Vaimo on sitten kotona, kun lapsi vaatii jatkuvampaa huolenpitoa. Hjeltin mukaan myös äitien työnantajat ovat alkaneet vaatia isiä jäämään välillä kotiin sairaiden lastensa kanssa. Hjelt kertoo, että myös silloin, kun hän on ollut vaikkapa flunssassa, eikä ole halunnut lähteä tapaamaan asiakasta tai ajaa toimistolle muita tartuttamaan, on etätyö mahdollistanut työn teon kotona. Tosin tämä menee jo epäilyttävästi työnantajan piikkiin, kun sairaspoissaolo ei ole tullut työnantajan kannettavaksi. Suhde työhön muuttunut

Kuinka moni miettii työasioita vapaa-ajallaan, ratkoo mielessään työn tuomia haasteita tai saa hyvän idean vietäväksi työyhteisöön? – Etätyö on muokannut suhdettani työhön. Minulle työ ja muu elämä ovat limittyneet etätyön myötä. Työ on minulle osa elämää. Miksi se pitäisi jyrkästi erottaa siitä, Hjelt ihmettelee. Hjelt saattaa aloittaa työt joskus kuudelta aamulla. Samoin hän voi jatkaa niitä vielä kello 22 jälkeen – ja tehdä välillä jotain muuta. Elektroninen työajanseuranta laskee tehdyt tunnit. Ja etätyöstä tehty sopimus määrittää viikkotyöajan sekä mahdolliset ylityökorvaukset. – Olen isä 24h, musiikin ja urheilun harrastaja 24h ja myös Aditron tekninen konsultti 24h, Ervo Hjelt kuvailee päiväänsä. Näin toimiessaan Hjelt kokee, että hänellä on vähän työstressiä tai työväsymystä. Mutta tunnustaa samalla, että tämä ei sovi kaikkiin työnkuviin tai kaikille henkilöille. Hänelle se sopii. Entisenä yrittäjänä hän on sopeutunut epätyypillisiin työaikoihin Hjelt haluaa ottaa kantaa meneillään olevaan eläkekeskusteluun. Jos työnsä saa tehdä niin kuin itse parhaaksi elämäntilanteessaan näkee, ei se ainakaan ennenaikaiselle eläkkeelle ole oman kokemukseni mukaan viemässä. Päinvastoin. N UUSI

INSINÖÖRI

Tervetuloa verkkoon lethan jo tutustunut UIL:n Insinöörilehteen verkossa? Liiton uuden visuaalisen ilmeen myötä myös verkkolehti sai uuden raikkaan ulkoasun. Uutisia, tuoreita juttuja ja kentän kuulumisia on luettavissa verkossa myös kesällä. Verkkolehden oman materiaalin lisäksi sivustolla käytössäsi on Uusi Insinööri -lehden näköisversio sekä lehtiarkisto.

O

Lue 3T-lehteä pc:llä tai iPadilla

3T tekniikan viikkolehti ilmestyy myös sähköisenä näköislehtenä. Viikoittain ilmestyvän paperilehden lisäksi voit 3T:n tilaajana lukea uusimman numerosi sähköisenä näköislehtenä pc:llä tai iPadilla heti lehden ilmestymispäivänä perjantaina. Näköislehti on kätevä tapa lukea uusin 3T-lehti ulkomailla tai työmatkoilla. Sähköinen näköislehti ilmestyy perjantaina samaan aikaan, kun paperinenkin 3T ilmestyy tilaajille. Pääset lukemaan sähköistä näköislehteä rekisteröitymällä ensimmäisellä kerralla asiakastunnuksillasi 3T:n verkkosivulla. Asiakasnumerosi (9 ensimmäistä numeroa) on paperilehtesi osoitetulostuksen yhteydestä.

www.insinoori-lehti.fi www.3t.fi/nakoislehti www.3t.fi m.3t.fi

Asiakasnumero muodostuu UIL:n jäsennumerosta, jonka eteen laitetaan riittävä määrä nollia, jotta saadaan yhteensä yhdeksän numeron sarja. Uusimman numeron näköislehden lisäksi voit lukea myös kaikki aiemmat ilmestyneet numerot. Rekisteröitymällä pääset osallistumaan myös 3T. fi:n keskustelualueisiin. Seuraa uutisointia verkossa

Näköislehden lisäksi käytössäsi on 3T.fi -verkkopalvelu, joka tarjoaa päivittäin toistakymmentä tärkeintä teknologiaja talousuutista. Uutta on myös 3T:n mobiilisivusto, jonka kautta voit lukea uutiset suoraan kännykästäsi. Jotta et menetä yhtään tärkeää uutista, sinun kannattaa tilata sähköpostiisi 3T:n kolme kertaa viikossa ilmestyvä uutiskirje. Voit tilata (tai peruuttaa) uutiskirjeen 3T:n nettisivulta www.3t.fi. 3T on mukana myös Facebookissa (3Tlehti) ja Twitterissä (3Tfi). Voit tilata RSS-uutisfeedin nettisivumme kautta. N

29


oikeus Teksti: Niina Suvanto, työsuhdelakimies | Kuva: Jyrki Komulainen / Gorilla

Etätyön tekeminen ja siitä sopiminen – mitä kannattaa ottaa huomioon? Satunnaisena etätyöpäivänä välttää liikenneruuhkasta aiheutuvan stressin sekä työpaikalla keskittymistä häiritsevän hälinän.

tätöiden tekeminen on yleistynyt, mutta ei niin paljon kuin voisi olettaa huomioon ottaen saatavilla olevat hyödyt. Taustalla saattaa olla ajatus, ettei etätyöntekoa pystytä valvomaan samalla tavoin kuin jos henkilö olisi työpaikalla omalla työpisteellään. Kaikkia työtehtäviä ei ole mahdollista suorittaa etätyönä, mutta monissa tehtävissä suorittamispaikalla ole väliä. Yleensä edellytyksenä on tietokone ja nettiyhteys sekä jonkinlainen työskentelypiste. Etätyö voi olla merkittävä tekijä työssä jaksamisen kannalta. Yrityksissä on hyvä miettiä etätyöohjeistuksen tekemistä, koska tällöin satunnaisten etätöiden tekemisestä on helpompi sopia ja kaikkia työntekijöitä koskevat samat käytännöt.

E

Mitä etätyö sitten on?

Etätyötä tehdään muualla kuin työnantajan tiloissa käyttäen apuna tietotekniikkaa. Etätyötä voidaan tehdä säännöllisesti tai satunnaisesti sekä työ- että virkasuhteessa. Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Etätyötä voidaan tehdä työntekijän tai työnantajan ehdotuksesta, mutta kummallakaan ei ole velvollisuutta suostua etätyön tekemiseen. Etätyössä työntekijän alkuperäinen toimenkuva ei yleensä muutu, vaan tehdään ihan samoja työtehtäviä kuin muutoinkin. Työnsuorittamispaikka ei vaikuta työntekijän asemaan työntekijänä. Etätyöntekijää koskevat samat säännökset kuin muitakin työtekijöitä. Etätyöntekijän työmäärän ja suoritusodotusten pitää olla samat kuin työnantajan toi30

mipaikalla työskentelevillä työntekijöillä eikä etätyöntekijän voida edellyttää hoitavan suurempaa työtaakkaa kuin muiden. Samoin etätyöntekijää on kohdeltavaa muissakin asioissa tasapuolisesti. Etätyöntekijällä pitää esimerkiksi olla mahdollisuus osallistua koulutuksiin samalla tavalla kuin muillakin työntekijöillä. Etätyössä sovellettavat ehdot

Etätyöstä ja siihen liittyvistä ehdoista on suositeltavaa sopia kirjallisesti, jos töitä on tarkoitus tehdä pidemmän aikaa tai etätyöpäivien on tarkoitus olla säännöllisiä. Etätyöstä sovittaessa pitää myös sopia etätyöjärjestelyn päättämisestä. Etätyöjärjestelystä luopuminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin työsuhteen päättäminen, vaan tällöin työntekijä pelkästään siirtyy tekemään työtä työnantajan tiloihin. Etätyötä tehdään yleensä työnantajan välineillä ja tietoturvasta huolehtiminen on työnantajan velvollisuus. Työntekijän on taas noudatettava työnantajan tietoturvaa koskevia ohjeita. Jos etätyö on säännöllistä, työnantajan on maksettava etätyöstä aiheutuvat kustannukset kuten internetyhteys. Työnantaja hankkii yleensä myös käytettävät välineet. Työntekijän on huolehdittava työnantajan välineistä samalla huolellisuudella kuin työpaikalla ollessaan. On suositeltavaa sopia, voiko työnantajan välineitä käyttää muuhun kuin työtehtävien suorittamiseen ja missä määrin. Mikäli työtä on tarkoitus tehdä lähinnä etätyönä, on otettava huomioon työaikalain soveltamisrajoitus. Työaikalaki ei nimittäin sovelleta, mikäli työtä suoritetaan oloissa, joissa työnantaja ei voi

valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyä. Soveltamisrajoitus koskee siis työtä, jota tehdään kiinteän toimipaikan ulkopuolella. Lisäksi työntekijän on voitava päättää työsuorituksen ajankohdasta itse ilman työnantajan valvontaa. Työaikalain soveltuminen onkin syytä ottaa huomioon etätyöstä sovittaessa. Etätyön tekeminen ei tarkoita, etteikö työnantaja voisi työaikaa valvoa, mutta asiasta on siitä huolimatta hyvä sopia erimielisyyksien välttämiseksi. Etätyöntekijän työsuojelusta ja työterveydestä on huolehdittava samalla tavoin kuin muidenkin työntekijöiden. Etätyöntekijällä on sama oikeus yksityisyyden suojaan eli tarkkailujärjestelmien on oltava lain mukaisia. Tarkkailujärjestelmien käyttöönotto on käsiteltävä yhteistoimintalain mukaisin menettelyin. Esimerkiksi kameravalvontaa koskee aivan samat rajoitukset etätyössä kuin työnantajan tiloissa. Jos työn tekeminen etätyönä on pääsääntö ja työntekijä työskentelee työnantajan toimipisteessä vain poikkeuksellisesti, kannattaa sopia siitä, mikä on työntekijän vakinainen toimipaikka. Tällä on merkitystä matkakustannusten korvaamisessa. Jos etätyöpiste sijaitsee kaukana työnantajan toimipisteestä, korvataanko näiden väliset matkakustannukset vai ei? Yleensähän tavanomaisia kodin ja työpaikan välisiä matkoja ei korvata. N Lisätietoa: Työelämän laadulla parempaa jaksamista – Kuinka etätyö voi auttaa? TEM julkaisuja 25/2009 Pekkola Juhani – Uskelin Leena (toim.): Etätyöopas työnantajille, Työministeriö 2007


Teksti: Tiina Savikko, työsuhdelakimies

Lainsäädäntömuutoksia työhön paluun tueksi yöntekijöiden hyvinvoinnin parantamisessa ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä auttavat ennalta ehkäisevät ja työhyvinvointia tukevat työelämän käytännöt. Myös oikea-aikainen hoito ja kuntoutus ovat olennaisia osatekijöitä työntekijöiden työkyvyn ylläpidossa. Kesäkuun alussa voimaan tulleet sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset tähtäävät siihen, että työntekijän toipuminen ja paluu töihin pitkän sairauspoissaolon jälkeen ovat entistä helpompaa. Muutosten jälkeen työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyö tiivistyy. Työnantajan pitää ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijälle on maksettu 90 arkipäivää sairauspäivärahaa, Kelalle on toimitettava työterveyshuollon antama lausunto. Siinä arvioidaan työntekijän jäljellä oleva työkyky sekä hänen edellytyksensä jatkaa työssä. Mainitut 90 päivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta poissaolosta tai useasta lyhyestä jaksosta. Työterveyslääkärin laatimaa lausuntoa varten työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä, voidaanko työhön paluuta tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävien muutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä. Työntekijän työhön paluun helpottamiseksi on tärkeää, että pitkittyvä työkyvyttömyys havaitaan riittävän varhain. Tämän vuoksi sairauspäivärahan hakuaika lyheni: kesäkuun alusta alkaen sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. N

T

Etätyöstä kannattaa sopia kirjallisesti työnantajan kanssa.

Lisätietoa: www.kela.fi/takaisintyohon www.ttl.fi/90paivaa

UUSI

INSINÖÖRI

31


opiskelijat

www.iol.fi

Teksti: Toni Mäkinen, IOL:n hallituksen varajäsen | Kuva: Anu Kaasalainen

Työurat eivät pitene pakolla Maaliskuussa käydyistä työuraneuvotteluista huolimatta julkinen keskustelu työurien pidentämisestä ja työelämän kehittämisestä on käynyt kuumana niin työmarkkinajärjestöissä kuin poliitikkojenkin keskuudessa.¨

ri osapuolet ovat käyneet suoranaista kilpalaulantaa eri keinoista, joilla ihmiset saataisiin aloittamaan työuransa aikaisemmin ja pysymään työn touhussa pidempään. Keskustelua ovat hallinneet lähinnä erilaisten pakkokeinojen sekä työntekijöiden etujen heikentämisen vaatimukset valtion talouden kestävyyden takaamiseksi. Työurien pitenemiseksi ja valtion talouden pelastumiseksi meidän pitäisi niellä muun muassa eläkeiän mekaaninen nosto, ensimmäisen sairauslomapäivän palkkakarenssi sekä nuorten palkkojen alennus. Niiden toimeenpanemisen jälkeen ihmisten työurat pitenisivät kuin taikaiskusta: ihmiset työskentelisivät vanhemmiksi työelämässä, sairauspoissaolot vähenisivät ja nuoret pääsisivät nopeammin työnsyrjästä kiinni. Edellä luetellut kepinheiluttelut eivät pure todelliseen ongelmaan niin kauan kun työelämässä voidaan huonosti. Päinvastoin, ne pikemminkin lisäisivät pahoinvointia työpaikoilla. Lisäksi niistä paistaa läpi selvästi se harhaluulo, että ihmiset ihan vain puhdasta laiskuuttaan välttelisivät työntekoa ja että keppiä tarvitaan heidän työntekoon patistelemiseksi. Työurat eivät pitene millään helpoilla silmänkääntötempuilla: tarvitaan rohkeita uudistuksia niin työurien pidentämiseksi alusta, keskeltä kuin lopusta. Alusta työuria pidennetään helpoiten opiskelijoiden valmistumisaikoja nopeuttamalla. Tähän puree parhaiten opintotuen riittävän suuri tasokorotus, sillä yksi suurimmista syistä valmistumisen lykkääntymisille on se, että opiskelijan täytyy

E

32

tehdä toimeentulonsa takaamiseksi paljon töitä opintojensa ohella. Kun opiskelijan toimeentulo on turvattu, niin hän ehtii paneutua paremmin opintoihinsa. Tämä toki vähentää työntekoa opiskeluaikana, mutta nopeuttaa valmistumista ja oman alan töihin pääsyä. Opiskelijat voivat edelleen halutessaan tehdä töitä, mutta se ei ole enää taloudellinen pakko. Keskeltä työuria pidennetään parhaiten ottamalla käyttöön vanhempainvapaiden 6+6+6 -malli. Kyseisessä mallissa vanhempainvapaista jyvitetään ensimmäiset kuusi kuukautta äidille, seuraavat kuusi isälle ja viimeisen osan vanhemmat voivat jakaa keskenään miten haluavat. Mallin avulla naisten työurat pitenevät keskeltä. Samalla voidaan estää naisten palkkatason jälkeen jääminen miesten palkkoihin verrattuna, mikä on suuri tasa-arvo-ongelma. Loppupään työuria ovat erinomaisesti pidentäneet vuonna 2005 voimaan tullut joustava eläkeikä, 63–68 vuotta, kaikkine porkkanoineen. Keskiarvoinen eläköitymisikä olisi noussut nopeamminkin, jos meillä ei olisi niin suuria määriä nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneita sekä yritysten työmarkkinoilta ulospuskemia ikääntyneitä työntekijöitä. Edellä mainittuihin ryhmiin voidaan parhaiten pureutua työhyvinvointia kehittämällä ja työnantajien asenteita muuttamalla jopa lainsäädännöllisin keinoin.

Toni Mäkisen mielestä tarvitaan uudenlainen vanhempainvapaiden jakomalli.

Hyvinvoivien yli 50-vuotiaiden irtisanomisia pitää vaikeuttaa. Hyvinvoiva työntekijä on suuri etu työnantajalle ja ikääntyneiden työntekijöiden kokemus on arvokas voimavara yrityksille. Työurien pidentäminen on meille kaikille tärkeä asia. Toivottavasti työnantajapuoli ei enää jatkossa sotke siihen lyhytnäköistä omien etujensa tavoittelua. Työurien pidentäminen ja suomalaisen hyvinvointivaltion edellytysten turvaaminen on meidän kaikkien yhteinen etu ja tehtävä. N


Janne Juujärvi puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Yöttömän yön aika ukuvuoden opiskelut ovat takana ja kesäloma alkanut. Harva opiskelija lomailee, sillä työt vievät kesästä suurimman osan. Jos ette vielä ole saaneet töitä, hakekaa niitä edelleen lannistumatta. Muistakaa myös ladata akkuja syksyä ja talvea varten. Opiskelijoiden jaksamisesta työelämässä ei monestikaan kanneta huolta, kun yleisenä ajatuksena pidetään, että nuorena jaksaa. Muistakaa huolehtia työhyvinvoinnistanne myös lyhyissä työsuhteissa. Kun me vietämme kesälomaamme, tulevat insinööriopiskelijoilla on meneillään ammattikorkeakoulun pääsykokeet. Ammattikorkeakoulujen pääsykokeen pitää olla riittävän haastava, jotta sillä testataan nuoren motivaatio ja valmiudet opintoihin. On ilo huomata, että insinöörialojen vetovoimaisuus on kasvanut. Vetovoimaisuus määritellään aloituspaikkojen suhteesta hakijoiden määrään. Kesä on liiton väelle pääosin lomaaikaa, mutta hallitus on tavoitettavissa koko kesän sähköpostilla ja puhelimitse.

L Suomen parasta kesätyönantajaa etsitään jälleen kavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää jo viidettä kertaa Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun. Ehdotuksia palkinnon saajasta voivat tehdä sekä kesätyöntekijät että työnantajat. Sähköinen kilpailulomake on auki 1.6.–30.9. osoitteessa www.akava. fi/paraskesatyonantaja. Sivulla on lisätietoja kilpailusta ja edellisten vuosien voittajista. Voittajan valitsee raati, joka koostuu AOVAn edustajista ja myöhemmin valittavasta puheenjohtajasta. Suomen paras kesätyönantaja julkistetaan loppusyksyllä 2012.

A

Kesä tulee myös toimistolle uden Insinööriliiton opiskelijatoiminnan henkilökuntaa on tavoitettavissa myös koko kesän ajan. Asiamiehet Juha Manu, Ulla-Mari Pasala sekä Anu Kaasalainen lomailevat juhannusviikosta heinäkuun loppuun, assistentti Afsaneh Palomäki 2.–16.7. ja Vassa Honkanen 16.– 30.7. Jäsentietopalvelu sekä työsuhdepäivystys toimivat koko kesän. Sormustilaukset ovat kesätauolla 24.6.–15.8. kultasepän kesäloman ajan. Muun ajan sormustilaukset sekä -toimitukset tapahtuvat normaalisti.

U

Insinööriopiskelija, tarkista tietosi muutoslomakkeella letko valmistunut, muuttanut toiselle paikkakunnalle, vaihtanut sähköpostiosoitettasi tai epävarma siitä, kuulutko työttömyyskassaan? Voit käydä tarkistamassa ja päivittämässä tietojasi verkkosivuilla olevalla muutoslomakkeella. Samalla lomakkeella voit myös liittyä työttömyyskassaan työsuhteessa ollessasi ja alkaa kerryttää itsellesi työssäoloehtoa ansiopäivärahaa varten. Valmistuneen insinööriopiskelijan pitää käydä samaisella muutoslomakkeella ilmoittamassa valmistumisesta, jotta jäsenyytesi liitossa jatkuu ja jotta olet mukana insinöörien joukossa tekemässä yhdessä parempaa työpäivää.

O

UUSI

INSINÖÖRI

33


jäsenedut Teksti ja kuvat: Minna Virolainen

5VSWBWFSLLPOBNBULPJMMB UIL:n jäsenenä sinulla on ulkomailla turvanasi matkavakuutus, joka sisältää sekä matkustaja- että matkatavaravakuutuksen. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat myös vanhempansa kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Voimassa oleva jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Jos korttisi hukkuu, voit tulostaa matkavakuutustodistuksen UIL:n jäsensivuilta tai soittaa Ifin asiakaspalveluun, puh. 010 191 919.

,FTjMMjMJTjBMFOOVT5FCPJMJMUB Kesällä matkustetaan paljon, myös autolla. Lomakauden kunniaksi Teboil nostaa jäsenkorttialennuksen 2,2 senttiin/litra koko kesän ajaksi kesäkuusta elokuun loppuun. Normaali alennus ympärivuoden on 1,7 senttiä/ litra. Alennuksen saat Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta, joita on noin kolmesataa ympäri maata.

Etusi arjessa ja lomalla -BJOFJMMF QPSFJTJJO IPUFMMJJO Kesä, aurinko ja meri: Tallink Silja, Viking Line ja Eckerö Line vievät sinut risteilemään tai vierailulle naapurimaahan. Tarkista laivayhtiöiden jäsentarjoukset netistä. Kotimaassa vaihtuvia etuja yöpymiseen tarjoavat Restel Hotel Group, Sokos Hotellit ja Radisson Blu -hotellit. Kylpylä Kivitipun, Ruissalon kylpylän ja Naantali Span tarjouksista löydät erilaisia hemmottelulomia.

34

 Lomailijan on mahdollista vuokrata jäsenetuhintaan myös mökki Rukalta ja Kopparöstä tai huoneisto Vierumäeltä. Kopparön mökit ja Vierumäen huoneistot varataan A-lomien kautta, www.a-lomat.fi. Ruska Rukan vuokrausta hoitaa ProLoma oy, www.proloma.fi.


XXXVJMÂŞFEVU -PNBLBLVSPKB LLFTjLZTZNZLTFU Seu Seuraava Uusi InsinÜÜri -lehti ilmestyy 30.8. Kesällä uutisia, ilm juttuja ja kentän kuulumisia jutt voit lukea kätevästi verkossa www.insinÜÜrilehti.ďŹ . Lisäksi ww heinäkuussa verkkolehdessä hei ilmestyy ylimääräinen lomailm kakuro sekä kesäkysymykset. kak

-VFUUBWBBSJJQQVLFJOVVO Sanoma Magazines Finlandin ja Otavamedian jäsenetuhintaisten lehtien valikoimissa on lehtiä joka makuun. Tarjolla on asiapitoisia aikakausilehtiä sekä leppoisaa luettavaa laiturin nokkaan. Tilaa itselle tai ilahduta perheenjäsentä. Etuhintaiset lehdet voi tilata vain netin kautta.

0TUPLTJMMF  .VJTUB+jTFOFEVUÂŞ Katsastus tai kasvohoito, laukku tai kumpparit? Jäsenedut.ďŹ :n avulla saat eetua erilaisista palveluista ja tuotteista. Palvelussa on mukana reilusti yli sata yyritystä. RekisterĂśidy, tutustu tarjonttaan ja käytä hyĂśdyksi.

UUSI

INSINĂ–Ă–RI Ă–RI

35


Tule mukaan

Koonnut: Kirsi Tamminen

Uuden Insinööriliiton kesätapahtumiin Pidämme Satakunnan Insinöörit ry:n kanssa yhteisen Jazz-brunssin liiton toimistolla perjantaina 20.7. Tarjolla on ruokaa, juomaa ja ajatustenvaihtoa ennen illan konsertteja. HAMK-alueen insinööriyhdistykset ja UIL ovat mukana Valkeakosken työväen musiikkitapahtuman tapahtumatorilla 26–29.7. Ständillämme tapaat liiton henkilökuntaa ja alueellisia aktiiveja. Tarkemmat tiedot tapahtumista saat kesäkuun aikana UIL:n uutiskirjeestä ja liiton tapahtumakalenterista ZZZXLO¿WDSDKWXPDW.

Tervetuloa!

tehtävänä on ohjeistaa toiminta-alueensa työmarkkinatoimintaa. Toimintakauden keskeinen tavoite on tuleva neuvottelukierros ja siihen liittyen asettaa tavoitteita UIL:n näkökulmasta sekä nostaa työtaisteluvalmiutta neuvotteluiden tueksi. Toimintakauden aikana uudistetaan UIL:n työmarkkinaohjesääntö. Yksityisen sektorin TES-valtuuskunnan puheenjohtajana on Markku Kivelä Varkauden Insinööreistä. Valtion, evankelisluterilaisten seurakuntien ja yliopistojen VES-valtuuskunnan puheenjohtajana on Pekka Liimatainen Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:stä. Kuntien ja kuntien palvelulaitosten KES-valtuuskunnan puheenjohtajaa ei ole vielä valittu.

TYÖMARKKINAVALTUUSKUNTIEN

Kattava joukko jäseniä valmistelee UIL:n toimia Uuden Insinööriliiton hallituksen nimeämät valiokunnat ovat käynnistäneet toimintansa vuosien 2012–2013 toimintakaudelle. Valio- ja valtuuskunnat toimivat hallituksen valmistelueliminä.

toimii järjestö- ja kehittämistoiminnan asiantuntijaelimenä edustaen mahdollisimman laaja-alaisesti jäsenkuntaa. Valiokunta päivittää muun muassa ohjesääntöjä ja muita sääntöjä. Se myös linjaa ja kehittää liiton viestintää sekä suorittaa hallituksen muita valiokunnalle antamia tehtäviä. Kauden 2012–2012 valiokunnan painopistealueet ovat piiritoiminnan aktivoiminen, selkeyttäminen ja yhtenäistäminen, viestintästrategian päivitys sekä opiskelijatoiminnan jäsenhankinnan tehostaminen. Järjestövaliokunnan puheenjohtaja on Matti Häkkinen Pieksämäen Seudun Insinööreistä.

JÄRJESTÖVALIOKUNTA


SIJOITUSVALIOKUNNAN tavoitteena on huolehtia Uuden Insinööriliiton sijoitettavan varallisuuden turvaavasta ja tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta ottaen huomioon tuottotavoite, hyväksytty riskitaso ja likvidien varojen tarve. Edustajakokouksen vahvistama sijoituspolitiikka-asiakirja ohjaa keskusliiton sijoitustoimintaa ja hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma määrittelee lyhyemmän aikavälin suunnitelman, jota sijoitusvaliokunta toteuttaa. Päätavoite on omaisuuden reaaliarvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, joten ensi vuoden tavoite on osa pitkäaikaista sijoituspolitiikkaa. Sijoitusvaliokunnan puheenjohtajana on UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

KOULUTUS- JA ELINKEINOPOLIITTINEN VALIOKUNTA seuraa maassamme käytävää koulutus- ja elinkeinopoliittista keskustelua. Valiokunta valmistelee osaltaan niihin liittyviä lausuntoja ja kannanottoja. Tällä kaudella valiokunta osallistuu koulutuspoliittiseen keskusteluun niin, että insinöörikoulutus saadaan kaikilta osin terveemmälle pohjalle ja soveltaa UIL:n uusittua elinkeinopoliittista ohjelmaa mahdollisimman kattavasti. Koulutus- ja elinkeinopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja on Raimo Sillanpää Merenkurkun Insinööreistä.

edistää UIL:n yrittäjä- ja ammatinharjoittajajäsenten edunvalvontaa liiton elinkeinopolitiikan mukaisesti. Valiokunnan tavoitteena on sekä sivutoiminen että päätoimisen insinööriyrittäjyyden edellytysten parantaminen. Valiokunta vähentää vastakkainasettelua palkansaajuuden ja yrittäjyyden välillä. Tällä toimikaudella valiokunta lausuu yrittäjyyteen liittyvistä laki- ja asetusehdotuksista ja osallistuu yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvontaan Akavan yrittäjäryhmässä. Valiokunta pyrkii vaikuttamaan säädöksiin, jotka koskevat UIL:n jäsenistön ammatin harjoittamiseen vaikuttavia pätevyyskysymyksiä. Yrittäjien valiokunnan puheenjohtajana on Juho Muuraiskangas Kokkolan Seudun Insinööreistä.

YRITTÄJIEN VALIOKUNTA

ampereen Insinöörien puheenjohtaja Laura Katainen lähetti tamperelaisten kysymyksen toiseen teollisuuskaupunkiin kosken äärelle, Varkauteen. Varkaudessa on käyty läpi viime vuosina voimakas, työmarkkinoihin vaikuttanut rakennemuutos. Miten tämä on vaikuttanut Varkauden Insinööreihin, puheenjohtaja Kari Laitinen? – Varkauden seudulta on lähtenyt yrityksiä. Suurin yksittäinen poislähtijä oli Honeywell, joka työllisti noin 300 henkilöä. Osa insinööreistä siirtyi yrityksen perässä Kuopioon, osa ei edes halunnut lähteä. Menetyksiä on ollut, mutta onneksi uusiakin työpaikkoja on tullut. Maakunnan vientiveturin tilannetta on tasapainottanut se, että energian tuotantoratkaisuja myyvät konepajayritykset ja niiden alihankkijat ovat lisänneet insinöörityövoiman käyttöä. – Varkaudessa ja sen lähikunnissa insinöörejä on eniten koko Suomessa väestöpohjaan verrattuna. Jäsenmäärämme on pikkaisen pudonnut, muttei niin paljon kuin etukäteen pelkäsimme. Korkeimmillaan jäsenmäärä oli 575, nyt jäseniä on 533. Mikä on paras tilaisuutenne viimeisen vuoden aikana? – Kesäkuun puolivälissä järjestämme sisävesiristeilyn. Olemme risteilleet noin kymmenenä kesänä ja joka vuosi se on suosituin tilaisuutemme. Alus on noin 100-vuotias, Varkaudessa rakennettu höyrylaiva, joten tunnelmassa on mukana myös paikkakunnan teollisuushistoriaa. – Laiva on joka risteilyllä täynnä jäseniä ja heidän perheenjäseniään. Mukaan mahtuu 80 henkilöä. Kohokohta on sulutus Taipaleen kanavalla: korkeuserot ovat noin kuusi metriä. Ajamme rantautumispaikkaan, jossa on mahdollisuus kylpeä laivan saunassa ja uida luonnonvesissä. Paluumatkalla ruokailemme. – Syksyisin järjestämme kulttuuritapahtuman, joko musikaali- tai teatterinäytöksen. Vuosittain on mukana 70–100 jäsentä puolisoinen, mikä on suhteellisesti paljon reilun viidensadan jäsenen yhdistyksessä. Varkaudesta kysymys lähtee pohjoista kohti, Oulun Insinööreille.N

T

Teksti: Kirsi Tamminen

UUSI

INSINÖÖRI

37


Teksti: Riitta Ahonen | Kuvat: Olli-Pekka Rissanen

Rokkia kaivoksessa Aluetyönjohtaja Mikko Karekivi kipusi Kemin kaivosrockin esiintymislavalle 400-henkisen yleisön eteen. Musiikilla on tärkeä rooli hänen vapaa-ajassaan. Lähimpänä on rokki ja vähän raskaampikin menee.

ähinnä omaksi ilokseen kitaraa soittava ja musiikkia harrastava Outokummun Tornion ferrokromitehtaan sintraamon aluetyönjohtaja Mikko Karekivi pääsi esiintymään toukokuussa Kemin kaivoksella. Kyseessä oli uuden ferrokromi 3 -hankkeen ja rikastamon harjakaiset sekä myös kaivoksen 10-vuotisen maanalaisen toiminnan juhlistaminen. Ruiskubetoni-bändi kasattiin tätä tapahtumaa varten pari viikkoa aikaisemmin. Ferrokromin Tornion henkilökunnasta löytyi sopiva määrä musiikinharrastajia täydentämään bändin kokoonpanoa. Laulajana toimi Grooving High Allstarsin vokalisti Mikko Koivulehto. Karekivellä oli aikaisempaa esiintymiskokemusta lähinnä jamitilaisuuksista kaveriporukoissa. Kaivoksen 500 metrin syvyydessä oleva huoltohalli oli täysin uusi estradi kitaristille. Tila täyttyi urakoitsijoista, laitetoimittajista ja oman talon väestä. – Jännittihän se aluksi, mutta kun sain ensimmäiset soinnut soitettua, jännitys laukesi, Karekivi sanoo. Ensimmäinen kappale, AC/DC-cover Highway To Hell lämmitti yleisön hetkessä. 60 metriä pitkän ja 20 metriä korkean hallin rypyläpintaiset seinät ja asennetut akustiikkalevyt estivät kaikumista. Äänentoistosta kaivoksen vaativissa olosuhteissa huolehti Eventworks. – Tämä oli kyllä erikoinen kokemus. Äänentoisto toimi niin hyvin. Grooving High Allstars ja Timo Kotipelto Band esiintyivät meidän jälkeemme. Nyt saimme testattua samalla, että kaivoskonsertti voi onnistua. Konsertin pitämiselle oli otollinen

L

38

60 metriä pitkä Kemin kaivoksen huoltohalli muuttui kolmen bändin konserttiareenaksi 400-henkiselle yleisölle.

ajankohta, koska kaivoksella ja rikastamolla oli meneillään seisakit Torniossa pian kaksinkertaistuvan tuotannon vuoksi. 400 hengen konsertin järjestäminen toiminnan pyöriessä normaalisti ei olisi onnistunut yhtä helposti. Todennäköistä on, että kovin pian ei vastaavaa konserttia pidetä. Kemin kromikaivosta on aiheellisesti sanottu maailman turvallisimmaksi ja nykyaikaisimmaksi kaivokseksi. Konsertissakin turvatoimet oli viety huippuun. Paikalla oli ensiapuryhmä, pelastuslaitos, poliisi ja Securitas. Ilmastointi toimi optimitilassa koko konsertin ajan. Itseoppinut soittaja

Mikko Karekivi alkoi opiskeluaikanaan soittaa kitaraa silloisen kämppäkaverinsa innoittamana. Karekivi valmistui koneinsinööriksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta keväällä. – Olen täysin itseoppinut soittaja. Meillä oli kaveriporukassa oma bändi Twisted Metal, joka valitettavasti hajosi, kun jäsenet opiskelun jälkeen muuttivat muille paikkakunnille. Karekivi on lähes kaikkiruokainen musiikin suhteen. Musiikilla on tärkeä rooli hänen vapaa-ajassaan. Lähimpänä on rokki ja vähän raskaampikin menee. – Ruiskubetonin tulevaisuus on vielä auki. Kukaan ei vielä varmasti osaa sanoa,

Aluejohtaja Mikko Karekiven 7-vuotinen kitaransoittoharrastus johti Kemin kaivoksen Kaivosrockin esiintymislavalle.

jäikö tämä ensimmäiseksi ja ainoaksi esiintymiseksemme. Ainutlaatuinen tapahtuma se kuitenkin oli. Töihin Outokummulle Karekivi tuli 2010, ensin kesätöihin ja loppuosan opinnoista hän suoritti työn ohessa. Töissä riittää kiireitä. Uusi sintraamo otetaan elokuussa käyttöön. – Noin 750 000 tonnia kromirikastetta käytetään vuosittain uuden sintraamon tuotantoon. Nimelliskapasiteetti on noin 90 tonnia tunnissa. Kromiittipelletit syötetään 100 megawatin uppokaariuuniin, jossa valmistetaan ferrokromia. Uuni on teholtaan ja kapasiteetiltaan maailman suurin, Karekivi kertoo. N


mennen tullen

UIL mukana Maailma kylässä -festareilla Kuvat Minna Virolainen.

2

1 1 Helteinen Helsinki keräsi ennätysyleisön Maailma Kylässä -tapahtumaan. 2 Aarresaarilta harmaaseen talouteen -paneelikeskustelussa Thomas Wallgren, Matti Kohonen, Sirpa Pietikäinen ja Henri Purje herättelivät yleisöä ajattelemaan ja kyseenalaistamaan. 3 UIL oli mukana SASKin Kunnon työ -teltassa. Ständillä asiamies Erik Sartorisio.

HELSINGIN INSINÖÖRIT Lisätietoja: www.helins.fi/Tapahtumat Pääkaupunkijuoksu 30.9. Ilmoittaudu 24.6. mennessä. Nuorten Insinöörien kesäpäivät Vådötorpissa la 21.7. Kesäpäivä 19.7. Örön linnakesaaressa ulkosaaristossa. Kesäpäivä 4.8. Kotkassa. Dragonmaili 15.–17.8. Tutustumisretki Karkkilan Ruukkimuseoon Senkkaan 22.8. UUSI

INSINÖÖRI

3

TUIKE Lähde mukaan kirmaamaan Paavo Nurmi -maratonille heinäkuussa ja lokakuussa parantamaan aikaa Kaarinan maratonille! Syyskuussa on tiedossa Tuike GP ja pääsemme nauttimaan kulttuuria Kakolamusikaalin tahdissa. Syyskuun viiletessä lähdemme vielä Pärnuun reissuun ja jahka illat pimenevät on viinien maistelun aika. Lisätietoja: www.tuike.fi.

VALKEAKOSKEN INSINÖÖRIT Hämeen ja Keski-Suomen piirin tapahtuma: Insinöörien kenttälajien joukkuepiirimestaruuskilpailut Valkeakoskella la 25.8. Lisätietoja: www.vlkins.fi/kisailut

39


Bulls

15 27 23

10 31

4

22 15

34 43

6

16 20

38 6

30

29

23 36 22 29

4

4

9

20 7

15 9 4

24 30

16 17

5

1. Mikä tai kuka oli alun perin Antero Vipunen?

38 2. Kolme suomalaista poliitikkoa on ollut

3

10

pääministerinä vähintään neljässä eri

30

hallituksessa. Keitä he ovat? 3. Montako puulajia Suomessa esiintyy

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

luontaisesti? 4. Kuka on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö? 5. Mitkä planeetoista ovat kiviplaneettoja ja mitkä kaasuplaneettoja? 6. Mitkä kaksi eroa skotlantilaisen ja irlantilaisen viskin valmistustavassa aiheuttavat niiden perustavanlaatuiset makuerot?

Hämeen ja Keski-Suomen piirin insinöörit kisailevat kenttälajeissa alkeakosken Apian kentällä järjestetään 25.8. ensimmäiset insinöörien kenttälajien piirimestaruuskisat. Kyseessä on joukkuekisa, johon osallistuvissa joukkueissa tulee olla neljästä kahdeksaan jäsentä. Mukaan kisailuihin mahtuu 40 joukkuetta. Hämeen ja Keski-Suomen piirin mestaruus ratkotaan värikkäällä lajikirjolla. Tekniikkaa, taitoa ja kisakuntoa testataan muuan muassa kännykän tarkkuusheitossa, toimistotulikelauksessa, ruuvi ja mutteri -viestissä sekä ryhmälautahiihdossa.

V

40

Mukaan haluavien joukkueiden tulee ilmoittautua omalle yhdistykselleen viimeistään 8.8. mennessä. Myös osallistumismaksu 25 euroa/henkilö maksetaan oman yhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Palkintojenjako ja jälkipelit järjestetään Hotelli Waltikassa. Tiukan kisapäivän päätteeksi on tarjolla purtavaa ja mahdollisuus sanoa. Lisätietoja tapahtumasta saa Valkeakosken Insinöörien Jani-Petri Semiltä, jpsemi@elisanet.fi, puh. 050 387 8569. N

7. James Bondia on elokuvissa näytellyt kuusi näyttelijää. Keitä he ovat? 8. Kuinka vanha on suomalainen ajokorttijärjestelmä? 9. Kuka oli ensimmäinen suomalaispelaaja jääkiekon ammattilaissarjassa NHL:ssä? 10. Kuinka kauan talvisota kesti?

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi


ajankohtaista jäsenpalvelusta

Oletko oikeutettu alennukseen jäsenmaksustasi? Muistathan, että jäsenmaksusta voi saada alennusta esimerkiksi työttömyyden, perhevapaiden tai ulkomailla oleskelun vuoksi, jos ajanjaksoa kertyy yhteensä vähintään viisi kuukautta. Tarkemmat tiedot alennuksen ehdoista ja perusteista ovat verkkosivuillamme. Alennusta pitää hakea heti, kun alennukseen oikeuttavan ajanjakson pystyy tositteella osoittamaan. Useiden kohdalla aika täyttyi toukokuun lopussa.

Pidä tietosi ajan tasalla Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, muistathan ilmoittaa asiasta myös meille. Helpoiten ilmoitat muutokset jäsensivujen muutoslomakkeella, mutta voit tehdä sen halutessasi myös sähköpostitse osoitteeseen jasen@uil.fi. Viestissä on oltava mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. Opiskelijajäsen, muistathan ilmoittaa valmistumisestasi, jotta jäsentietosi pysyvät ajantasaisina. Jäsentietopalvelu toivottaa aurinkoista ja nautinnollista kesää! N

Pidä UIL:n jäsenkortti lomalla mukana, niin saat monia etuja matkan varrella.

Nimityksiä

Merkonomi Riitta Malinen on aloittanut toukokuun alussa määräaikaisena talousassistenttina Uuden Insinööriliiton taloushallinnossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa IOL:n maksuliikenne sekä IOL:n ja UIL:n matkalaskujen käsittely sekä muita taloushallinnon tehtäviä. Malinen aloitti vuoden alussa jäsentietopalvelussa määräaikaisena kiireapulaisena. Puolet työajastaan hän jatkaa edelleen siellä. Ennen UIL:oon tuloaan hän toimi erilaisissa sihteerin tehtävissä. UUSI

INSINÖÖRI

Taloushallinnosta talousassistentti Marja Riihimäki on siirtynyt järjestö- ja kenttäyksikköön assistentin tehtäviin. Hän jatkaa edelleen sijoitus- ja vaalivaliokunnan teknisenä sihteerinä. Nykyisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa kokous- ja koulutustapahtumien sekä matkojen järjestelyt, sopimusten hallinta ja vakuutusasiat. Riihimäki aloitti Insinööriliitossa vuonna 2006, sitä ennen hän työskenteli HUS Röntgenin hallinnossa.

Ohjelmistotekniikan insinööriopiskelija Tero Rinne on aloittanut määräaikaisena projektiasiamiehenä koulutus- ja tutkimusyksikössä. Hän kartoittaa projektissaan nuorjäsentoiminnan organisointia yhdeksi kokonaisuudeksi. Rinne on insinööriopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Tradenomi Minna Virolainen on nimitetty verkkotiedottajaksi järjestö- ja kenttäyksikön viestintätiimissä. Vuoden viestintäassistenttina toimineen Virolaisen työtehtävät eivät muutu, vaan nimike muutettiin vastaamaan paremmin tehtäväkuvaa. Hänen työnsä painottuvat UIL:n sähköiseen viestintään eli verkkolehteen, nettisivuihin, uutiskirjeisiin sekä sosiaaliseen mediaan. Aiemmin hän työskenteli Akaan kaupungin viestintä- ja markkinointisihteerinä. 41


järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 assistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Projektiasiamiehet Tommi Grönholm, 0201 801 848 Saara Eriksson, 0201 801 842 Edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Lakimiehet työsuhdeneuvonta palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen, Eeva Honkanen,Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani

Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Eero Husari, Atte Lepistö, Tarja Mörsky ja Miika Pernu palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Pirjo Pesonen, 0201 801 816

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Opiskelija-asiat info@iol.fi asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 832 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 833 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5 krs, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A 4. krs, 90100 Oulu Tietoala asiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.helins.fi järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.fi lapininsinooritry@pp.inet.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Rätiälänkatu 10, 20810 Turku www.lousi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5 krs, 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa www.meki.fi MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 www.mikkelininsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi toimistosihteeri Pia Luovula TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi toimistosihteeri Kaisu Lämsä toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen, 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


      Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa KHQNLYDNXXWXVNXQWRRQĂ€6XPPDWYRLYDW yllättää.

  

   

  

Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Uuden InsinÜÜriliiton MlVHQHQlVLQlNLQROHWRLNHXWHWWX6XRPHQ edullisimpaan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

    







* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011


UR KOULUT

LAPSET

VARMUUS

OPPIMINE

PALKK

TURVALLISUUS

PERHE KOULUTUS LAPSET

URA

YHTEISÖ PALKKA OPPIMINEN

ELÄKE

LOMAT

KOULUTUS

OPPIMINEN PALKKA JATKUVUUS

TURVALLISUUS

YHTEISÖ

PERHE

JATKUVUUS KOULUTUS

URA

YHTEISÖ

URA

OPPIMINEN

PERHE OPPIMINEN

PALKKA

ARKI ON TASAPAINOTTELUA työelämän tavoitteiden ja paineiden sekä yksityiselmän toiveiden ja tarpeiden välillä. Uuden Insinööriliiton jäsenenä varmistat, että saat tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa, jo opiskeluaikana ja tiukankin tilanteen tullen. Asiallasi ovat alan suurin ja asiantuntevin edunvalvoja ja 70 000 jäsenen vaikuttava voima. UIL tekee työtä parempien työpäivien RWQNGUVCYYYWKNƂ

insinoori-04-2012  

Uusi Insinööri -lehden numero 4/2012

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you