Page 1

E  simiestyössä polun alussa 3

2017

Kevät tuo maalarin

Luottamusmies apuna kiistoissa

Puheenjohtaja kiertää maata


20

43

10 Sisällys 3/2017 10 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 38 43

Maalista on moneksi Tulospalkkiot korvaavat yleiskorotuksia Betoni kiertää ympäristöä Vaatimuksena oikea tasa-arvo Haamut juhlivat kotona Esimiehen on osattava viestiä Vinkkejä esimiestyöhön Sadan vuoden historia yhteen Rakentaminen sodan katveessa Kohti uusia uria Työsopimuslain uudistus symbolinen Kenttäkierros toi yllätyksiä Kasvun ihme viehättää puutarhuria VAKIOT

2 4 9 19 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

2

Pakkokeinot eivät ratkaise talousongelmia. s.14


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2017 / 15.6., 24.8., 28.9., 2.11., 14.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 71 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Luopumisen tuskaa

E

linkeinoelämän keskusliitto EK:n vuosia jatkuneen jahkailun jälkeen tekemä päätös luopua niin sanottujen keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen tekemisestä on synnyttänyt Suomeen jos ei uuden, niin ainakin oudon tilanteen. Työmarkkinasopijoiden pakissa on jatkossa yksi työkalu vähemmän, kun keskusjärjestöjen on määrä katsoa neuvotteluja sivusta. Kun vientivetoinen työmarkkinamallikin on ajautunut vastatuuleen, työmarkkinasovun hierominen jää ainakin ensi syksynä näillä näkymin liittojohtajien hartioille. Keskusjärjestöjen puheenjohtajille uuden tilanteen omaksuminen ei ole sujunut noin vain. Eteläranta sai mitä halusi, mutta kovin hanakasti EK ja sen puheenjohtaja Jyri Häkämies edelleen haluavat sopimusasioissa mestaroida. Sama pätee palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajiin; into vähintäänkin koordinoida syksyn neuvottelukierrosta on ilmeinen. Myös osa maan hallituksesta näyttää tulleen yllätetyksi. Muutamien ministerien ilmeet kielivät, että kaikkea toimialakohtaiseen sopimuskierrokseen liittyvää ei ole tullut mietittyä aivan loppuun saakka. Syksyn työmarkkinakierroksen koreografian arvaaminen on jo käynnistynyt siellä, missä alan ammattilaiset ja harrastajat kohtaavat. Neuvottelupöydällä ja sen liepeillä on niin paljon asioita, että erilaisia variaatioita voi piirrellä mielensä mukaan. Spekulaatiot voi aloittaa vaikka palkankorotuksista. Edellisillä keskitetyillä kierroksilla on tehty käytännössä lähes nollaratkaisuja. Nyt sellaiseen ei liene mahdollisuuksia. Tiedot kilpailijamaiden sopimuksista ja inflaation kiihtyminen antavat pontta vaatimuksille ostovoiman turvaavista sopimuksista. Ylempiä toimihenkilöitä askarruttaa työaikalain uudistaminen. Lain kirjoittaminen työryhmässä on kesken, mutta jo nyt tiedetään, että työnantajapuolella on halua työntää asiantuntijat lain ulkopuolelle. Yrityksissä hingutaan myös paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta se ei muutu vaatimuksista ja puheesta kirjaimiksi noin vain. Varmaa on, että työehtosopimukset syntyvät syksyllä ja talvella, tavalla tai toisella. Sopiminen on työmarkkinajärjestöjen tehtävä. Tulevan sopimuskierroksen vaikeuskertoimesta riippuu, mitä jatkossa tapahtuu. Poissuljettua ei ole sekään, että tieto keskitettyjen ratkaisujen kuolemasta osoittautuu ennenaikaiseksi.

3


BITTIKATTAUS

Jari Rauhamäki

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Maanpuolustuksen Insinöörit MPI juhli 50. toimintavuottaan maaliskuussa. Isäntinä olivat varapuheenjohtaja Kimmo Laaksonen (vas.) ja puheenjohtaja Aki Pöyry. Onnitteluvuorossa Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:n edustajat Stig Landén (kesk.), Arto Tevajärvi ja Kari Haikala. Lue lisää: www.insinoori-lehti.fi

98 %

IAET-kassan päivärahaa hakevista jäsenistä 98 prosenttia hakea ansioturvaa sähköisesti. Kassaan kuuluu noin 195 000 korkeasti koulutettua ylempää toimihenkilöä tai vastaavassa asemassa olevaa palkansaajaa pääaosin akavalaisten järjestöjen vakuuttamina. Kassa hoitaa sille työttömyyskassalaissa osoitettuja tehtäviä.

Irtisanomismittarien lukemat edelleen laskussa SAK:n keräämien tietojen mukaan irtisanomisia ja yt-neuvotteluja kuvaavat lukemat olivat alkuvuonna alimmillaan kuuteen vuoteen. Yt-neuvottelujen alaisten ja irtisanottujen työntekijöiden määrät ovat viimeksi olleet yhtä pienet vuonna 2011. Myös neuvotteluissa ilmoitettu henkilöstön vähennystarve oli poikkeuksellisen alhainen.

4

Kielteiset viestit korostuvat työuupuneen aivoissa Työuupumus näkyy poikkeamina aivojen sähköisissä toiminnoissa, toteaa psykologian lisensiaatti Laura Sokka tuoreessa väitöskirjassaan. Jopa joka neljäs työikäinen suomalainen kärsii erilaisista työuupumusoireista, joita ovat muun muassa väsymys, työn merkityksen kyseenalaistaminen, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen sekä usein myös kokemukset muistin ja keskittymisen vaikeuksista. Sokka tarkasteli tutkimuksessaan työuupuneiden ja heidän verrokkiryhmänsä selviytymistä tiedonkäsittelyn kannalta haastavista tehtävistä sekä kuulotiedon käsittelyä aivotasolla. Tuloksista selvisi, että työuupuneet reagoivat verrokeitaan nopeammin kielteisiin äänensävyihin puheäänessä ja hitaammin

iloiseen äänensävyyn. – Näyttää, että työuupuneet joutuvat ponnistelemaan kompensoidakseen heikentynyttä aktivaatiota, jota havaitsimme päälakilohkon alueilla, Sokka sanoo. Vakavasti uupuneilla esiintyi heikomman aivoaktivaation lisäksi myös enemmän virheitä. – Lievästi uupuneet pystyvät sinnittelemään pitkäänkin työssään, vaikka se on aivoille kuluttavaa, mutta kun tila vakavoituu alkaa näkyä virheitä, Sokka summaa. – Nykyisin puhutaan paljon siitä, kuinka tärkeää on palautua pitkäaikaisesta kuormituksesta. Pitkäaikainen stressi on riskitekijä monille psyykkisille ja fyysisille sairauksille, joten meillä ole varaa siihen, että neljäsosa pinnistelee työssään.


BITTIKATTAUS

Vuosittain järjestettäviä Insinööriopiskelijapäiviä vietettiin tänä vuonna 27. kerran ja tapahtumakaupunkina toimi ensimmäistä kertaa Mikkeli. Tapahtumaan osallistui noin 1 500 henkilöä, suurin osa heistä oli insinööriopiskelijoita ja insinöörejä. Päämajakaupungin ja Suomen juhlavuoden kunniaksi IOP:n teemana toimi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla. Teema innostikin osallistujia; päivän aikana näkyi runsaasti MM 95 -pelipaitoja. Mukana oli myös ikonisia henkilöitä kuten Mannerheim, Elovena-tyttö ja Väinämoinen. Avajaisissa Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Miihkali Härkönen puhui insinööriopiskelijoiden tiiviistä yhteisöstä ja sen tärkeydestä. IOP toikin Mikkeliin osallistujia jokaisesta kaupungista, jossa on insinöörikoulutusta. Härkönen julkisti, että ensi vuonna IOP järjestetään Tampereella ja toivoo näkevänsä kaikki tämän vuoden osallistujat siellä. Avajaisten jälkeen osallistujat lähtivät suorittamaan leikkimielisiä rasteja kaupungille. IOP rastikierroksen kierto-

Heini Ristell

Insinööriopiskelijat kokoontuivat Mikkelissä

palkinto matkasi tänä vuonna Jyväskylään Masters of the JIOverse -joukkueen mukana.

Työeläkeyhtiöiden käytännöt yhteneväisiä

Työehdoilla on väliä -kiertue 18 paikkakunnalla Työntekijän osaaminen, motivaatio ja työkyky eivät synny tyhjästä. Siksi tulevaisuudessakin tarvitaan reiluja työehtoja. Ensi syksynä työmarkkinoilla alkaa uusi aikakausi, kun työehdoista neuvotellaan liittokohtaisesti. Keskitetyt sopimukset eivät enää sido liittoja, joten työehdoista neuvotellaan aiempaan kattavammin. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työehdoilla on väliä -kampanja herättää keskustelua työehtojen merkityksestä teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla ja tietotekniikan palvelualalla. YTN järjestää toukokuussa 23 aamiais-, lounas- ja päivällistapahtumaa eri puolilla Suomea.

Tilaisuuksissa keskustellaan muun muassa kilpailukykysopimuksesta, paikallisesta sopimisesta ja palkattoman 24 tunnin työajan pidennyksen jatkosta. YTN:n mielestä työnantajapuoli ei voi yksipuolisesti määritellä paikallisen sopimisen pelisääntöjä. Paikallinen sopiminen on jo laajasti mahdollista YTN:n työehtosopimuksissa. Ongelmana ovat työnantajan taito, tahto tai tarve. Kiertue käynnistyy 15. toukokuuta. Ilmoittautumiset tilaisuuksiin on tehtävä viimeistään 8. toukokuuta. Tule keskustelemaan, miten saavutamme yhdessä hyvän työelämän. Lue lisää: tyoehdot.ytn.fi

Finanssivalvonnan mukaan työeläkeyhtiöiden vakuutuskytkentöihin liittyvät käytännöt ovat keskeisiltä osin yhteneväisiä. Finanssivalvonta selvitti kaikkien työeläkeyhtiöiden käytäntöjä ja laskuperustetulkintoja kuluvan vuoden alussa. Vakuutuskytkentä tarkoittaa tilannetta, jossa saman työnantajan tai konsernin eri vakuutuksia otetaan huomioon työeläkemaksua tai asiakashyvityksiä laskettaessa. Pääosin työeläkemaksu lasketaan työeläkevakuutuskohtaisesti, mutta joitain maksun osia määritellessä voidaan huomioida myös muista vakuutuksista peräisin olevia suureita. Työeläkemaksun laskuperusteisiin sisältyy säännöt, joiden mukaan työnantajan eri vakuutukset huomioidaan esimerkiksi hyvityslaskennassa. Finanssivalvonta on selvittänyt muun muassa tähän liittyvää soveltamiskäytäntöä. Selvityksen mukaan kaikki työeläkeyhtiöt noudattavat samaa periaatetta, jonka mukaan työnantajan oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä. Näin ollen esimerkiksi maksuluokan laskennassa huomioitava eläkemeno ja hyvitysten laskennassa huomioitava rahasto määräytyvät samoista vakuutuksista. – Periaate ja käytännöt ovat siis Finanssivalvonnan mukaan pääosin kunnossa, mutta laskuperusteita olisi selkeyden vuoksi hyvä täydentää tältä osin, sanoo analyysitoimintojen johtaja Minna Lehmuskero Telasta. - Tulemme käsittelemään Finanssivalvonnan suositusta laskuperustejaoksessamme ja huomioimaan sen myös laskuperusteita kehitettäessä, hän jatkaa.

5


BITTIKATTAUS

Henkilöstöjohtaminen on hyödyntämätön kilpailutekijä HANNUN PALSTA Hannu Saarikangas koulutusjohtaja Insinööriliitto

Myönteisiä ongelmia

S

uomen taloudessa on orastavia kasvun merkkejä. Elinkeinoelämän rattaat pyörivät vihdoin vilkkaammin. Uutisten mukaan joillakin aloilla ja alueilla kasvu tyrehtyy osaavan työvoiman puutteeseen. Töitä siis olisi, mutta tekijät puuttuvat. Kolmensadantuhannen työttömän maassa kyseiseen myönteiseen ongelmaan luulisi löytyvän helposti ratkaisu. Kun vielä pari viikkoa sitten hallitus kertoi helpottavansa väliaikaisesti työttömien mahdollisuuksia opiskella lisää, tuntui siltä, että kerrankin osuu ja uppoaa. Lakiluonnos karisti oitis suomut silmiltä. Määräaikaisuus oli rajattu tiukaksi: koulutukset on aloitettava vielä tämän vuoden aikana ja ne on päätettävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Käytännössä muutoksen takana olevien tahojen etukäteen miettimät 40 opiskelupaikkaa ja tähän räätälöity koulutus toteutuvat, mutta muille hankkeille aikataulu lienee ylivoimainen. Hyvä, että edes muutama ihminen pääsee työn syrjään kiinni. Toisinkin voi tehdä. Jos koulutuksen aloittamisen takaraja poistetaan ja pidetään kiinni vain opintojen päättymisestä, kohtuullisen varmasti muun muassa Varsinais-Suomen telakkateollisuuden ja Vaasan seudun elinkeinoelämän akuutti pula insinööreistä ratkeaisi helposti. Myös OKM:n asettama työttömien osaamisen kehittämistä pohtinut kolmikantainen työryhmä sai työnsä valmiiksi. Voisi luulla, että myös työnantajapuolen edustajilla on mielenkiintoa ja tarvetta aktiivisesti miettiä, miten työttömien omaehtoisen opiskelun tai sivutoimisen opiskelun reunaehtoja voi laventaa ammattitaidon kehittämiseksi ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Vielä mitä: naapurissa on näköjään tehty kaikki mahdollinen, jotta mikään ei etenisi. Muun muassa EK:n Vesa Rantahalvari lausuu raportissa: ”Omaehtoinen opiskelu on usein vaativa kouluttautumisen muoto. Se edellyttää helposti suurta ajankäyttöä, joka on väistämättä pois aktiivisesta työnhausta. Tällä on taipumus pitkittää työttömyyttä.” Näkemys se on tuokin, jos saa sanoa.

6

Tuoreen tutkimuksen mukaan henkilöstöjohtamisen merkitystä yrityksen menestyksen tekijänä ei ole vielä riittävästi tunnistettu suomalaisissa pk-yrityksissä. Määrätietoisemmalla henkilöstöjohtamisella yritykset voisivat kasvattaa tulostaan ja tuottavuuttaan merkittävästi. Tutkimus osoitti, että yritysten ylimmällä johdolla ei välttämättä ole tavoitteellista näkemystä siitä, mikä on yrityksen henkilöstöjohtamisen tavoite. Henkilöstöjohtamista ei usein nähdä tasavertaisena funktiona esimerkiksi taloushallinnon ja markkinoinnin rinnalla. Puutteita oli myös HR-järjestelmien käytöstä: harvalla yrityksellä on käytössä henkilöstöasioiden hallintaan tarkoitettuja ohjelmistoja. Henkilöstöjohtamisen puutteet heijastuvat tutkijoiden mukaan nopeasti työntekijöiden työhyvinvointiin. Jos esimiesasemassa olevilla henkilöillä ei ole ajallisia resursseja alaistensa johtamiseen, kohtaamiset heidän kanssaan jäävät vähäisiksi. Tämä asettaa haasteita paitsi alaisten työhyvinvoinnille, myös itse esimiesasemassa olevien jaksamiselle. Hyvällä henkilöstöjohtamisella on suora yhteys myös työn laatuun. Tulosten perusteella esimiestyön laatu vaihtelee runsaasti, jopa saman yrityksen sisällä. Esimiestyö pitäisikin ottaa yhdeksi laatujohtamisen kohteeksi. Tutkimuksen tekivät Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto.

Vahvistusta tekniikan korkeakoulutukseen Selvitysmies Jari Jokinen on pohtinut keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen myönteisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Selvityksessä esitetään 10 ehdotusta, joilla myönteisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa. Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutettaisiin ammatillisen koulutuksen reformia valmistelevia kasvupilotteja, joilla vastataan etupainotteisesti alueiden osaajatarpeisiin. Piloteissa kootaan yhteen alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutus- ja osaajatarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita. Selvitysmies esittää, että toimintamalli arvioidaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä arvioidaan myös, onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuujaon osalta muutoksia. Lisäksi ammattikorkeakoulutusta pitäisi vahvistaa. Turun AMK:n tekniikan korkeakoulututkintojen määrää tulisi kasvattaa 130 hengellä erityisesti insinööri (AMK) -tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen ja ylemmän AMK-tutkinnon osalta. Lisäys tulisi tasapainottaa kansallisesti siten, että tutkintomäärä ei kokonaisuutena kasva. Raportissa ehdotetaan, että muuntokoulutusta jatkettaisiin.


BITTIKATTAUS

Vastuullisempaa elektroniikkaa valtiolle Yritysvastuujärjestö Finnwatch ja Suomen valtion yhteishankintayksikkö Hansel käynnistävät yhteisen projektin, jonka tavoitteena on edistää sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja. Hanselin ja Finnwatchin yhteistyöhankkeessa on tarkoitus pilotoida ihmisoikeuksia koskevien kriteerien käyttöä julkisissa hankinnoissa. Pilottiprojektissa hankinnan kohteena ovat valtiolle hankittavat tietokoneet. – Keskitymme erityisesti työntekijöiden oikeuksiin hankittavien tietokoneiden alihankintaketjuissa riskimaissa. Elektroniikka on ihmisoikeuksien näkökulmasta korkean riskin tuote, sillä laitteet valmistetaan usein maissa, joissa ihmisoikeuksien toteutuminen on puutteellista, Finnwatchin toiminnanjohtja Sonja Vartiala sanoo. – Sidosryhmäkyselyn perusteella Thin k s to ck asiakkaamme toivovat meiltä

Urasuunnittelun ja työnhaun PopUp liikkeellä Insinööriliiton uratiimin asiantuntijat ovat keväällä yhdessä asiamiesten kanssa tavattavissa eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Touko-kesäkuussa Ura PopUp-kaupunkeja ovat Kuopio, Oulu, Kemi, Jyväskylä, Tampere ja Helsinki. Varaa aika ja tule keskustelemaan työnhakuun, oman uran suunnitteluun ja koulutusvaihtoehtoihin liittyvistä kysymyksistä. Voit myös tuoda CV:si kommentoitavaksi, saada sparrausta hyvän hakemuksen tekemiseen tai valmistautua työpaikkatai videohaastatteluun. Ota aikaa itsellesi ja tule miettimään ura-asioitasi uravalmentajan kanssa. Uravalmentajan lisäksi voit tavata oman alueesi asiamiestä, jonka kanssa voit ilman ajanvarausta keskustella työsuhteeseen tai jäsenyyteen liittyvistä asioista. Lue lisää: www.ilry.fi/tapahtumat

entistä enemmän panostusta juuri sosiaaliseen vastuuseen, joka koetaan usein vaikeaksi todentaa, kertoo Hanselin yksikköpäällikkö Kalle Hietaranta. Hanselin sopimuksilla hankitaan tietokoneita yli 40 miljoonalla eurolla vuodessa, joten suurena julkisena hankkijana sillä on mahdollisuus asettaa kilpailutuksissa haastavia vaatimuksia. Sosiaalisesti vastuullisia tietokoneita koskeva hankintaprosessista laaditaan julkinen raportti. Hankkeen tavoitteena on levittää parhaita käytäntöjä muille julkisille hankkijoille valtionhallinnossa ja kuntasektorilla. Projektia rahoittavat Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Kepa.

Insinöörilakki mukaan vappurientoihin Legendaarisen insinöörilakin, tuttavallisemmin imppulakin, ideoi vuonna 1969 helsinkiläinen insinööriopiskelija Heikki Silván. Se otettiin ensi kertaa käyttöön 19. huhtikuuta kyseisenä vuonna. Kahdeksankulmainen mustalla tupsulla/nyörillä varustettu violetin värinen samettilakki on jokaisen insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus ensimmäisen opintovuoden vapusta alkaen. Insinööri-lehti selvitti leikkimielisellä pikagallupilla liiton Facebooksivulla, miten insinöörit juhlivat vappua. Vastaajia oli vajaa 300, joista 46 prosenttia aikoo ottaa juhlintaan mukaan insinöörilakin. Noin neljännes juhlii ylioppilaslakin kera. Muutama hajamaininta tuli myös merkonomi- ja propellihatuille.

46 %

insinöörilakki päässä

18 %

ilman lakkia

26 %

ylioppilaslakki päässä

10 %

en juhli vappua lainkaan 7


ILMOITUS


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Työmarkkina-ajatuksia

A

lkuvuosi on ollut työmarkkinoilla vaiherikas. Vientivetoinen palkanmuodostusmalli koki helmikuussa kolauksen, kun Metsäteollisuus ry irtaantui joukosta. Suomen Yrittäjät ajaa yleissitovien työehtosopimusten lakkauttamista ja työnantajalle valtaa päättää etenkin työajoista nykyistä vapaammin yrityksissä. Metsäteollisuus ry on haluton neuvottelemaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa työehtosopimuksesta. Kaupan liitto on puolestaan tyrmännyt YTN:n virallisen esityksen työehtosopimuksen solmimisesta ja YTN on jättänyt työtaisteluilmoituksen valtakunnansovittelijalle. Työaikalain muutoksia valmistellaan kolmikantatyöryhmässä. Tavoiteaikatauluna on kesäkuun loppu. Valmistelussa on myös työttömien aktivointimalli, jossa jäsenkuntamme on joutumassa kärsijän rooliin. Näistä asetelmista olemme etenemässä kohti syksyn työehtosopimusneuvotteluja. Samaan aikaan monilla yrityksillä menee erittäin hyvin ja ne ovat alkaneet palkata lisää työvoimaa. Mitä voimme odottaa tulevilta kuukausilta, kun työmarkkinailmapiiri on tulehtunut. Lähtökohtana on, että työaikalaki tulee olla valmis ennen työehtosopimusneuvotteluja. On vaikea neuvotella, jos monille työelämän tärkein asia on keskeneräinen. On oletettavaa, että työnantajalla on pitkä lista asioita, joihin se haluaa neuvotteluissa heikennyksiä.

Mutta miksi? Suomessa on varsin joustavat työmarkkinat, jotka pohjautuvat työehtosopimuksiin. TES ei vähennä joustavuutta vaan antaa tasavertaisemmat mahdollisuudet joustoista sopimiseen. TES mahdollistaa myös laajasti paikallisen sopimisen. Tavoittelemme tulevana syksynä vähintään nykyisen tasoisia työehtosopimuksia ja selkeästi ostovoimaa kasvattavia palkankorotuksia. Työehtosopimuksien päättymisajan perusteella Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto avaavat neuvottelut. On mahdollista, että neuvottelut venyvät monilla aloilla ja nähtäväksi jää, tuleeko vientiliitoille joku yhteinen linja palkankorotusten suhteen. Yksi asia on kaikkien näiden asioiden yläpuolella; luottamus tai oikeastaan sen puute. Luottamusta on rakennettava uudelleen, jotta sopimusneuvottelut voidaan jotenkin hoitaa maaliin. Luottamus syntyy teoista, ei puheista. EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten piti hoitua helposti liittojen välisiin sopimuksiin. Vielä ei yksikään työnantajaliitto ole ollut aloitteellinen asian hoitamiseksi. YTN on tehnyt aloitteen asiassa työnantajille, mutta mitään ei ole tapahtunut. Palkansaajapuoli on monissa yhteyksissä tarjonnut parasta välinettä eli sopimista asioiden edistämiseksi. Muistutan sekä maan hallitusta että työnantajaliittoja: sopimisella tämä maa on rakennettu, ei sanelemalla.

9


Maalista on moneksi TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Kimmo Brandt

Maalit ovat saaneet perinteisten tehtäviensä lisäksi uusia funktionaalisia ominaisuuksia. Teknoksen insinöörit Lassi Tirkkonen ja Tero Lahti kertovat, että maalit voivat olla pysäyttämässä vaikkapa sairaalabakteereita. ››

10


Teknoksen Rajamäen jauhemaalitehdas on huippumoderni ja pitkälle automatisoitu. Lassi Tirkkosen (vas.) ja Tero Lahden mukaan jauhemaalaus on yleistynyt teollisuudessa. 11


T

eknoksen insinööri Lassi Tirkkosella on hyvä perspektiivi tarkastella maalialan muutosta. Hän on työskennellyt talossa jo reilun kolmenkymmenen vuoden ajan. Tirkkonen toimii konsernin johtoryhmässä ja hän vastaa teollisuudelle tarkoitetuista metallimaaleista ja pinnoitteista. Tirkkosen mukaan maalit ovat entistä ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia. Kiitos kuuluu sekä alan omalle kehitystyölle että EU:n ohjaukselle. – Käytännössä teollisuusmaaleissa ovat yleistyneet vesiliukoiset tai niukkaliuotteiset tuotteet. Kuluttajapuolella vesiliukoiset maalit ovat nykyään jo pääsääntö. Samaan aikaan myös esimerkiksi maalausteknologia on kehittynyt. – Automaatio on lisääntynyt. Maalareina toimivat enenevässä määrin robotit. Teknos on Euroopan johtavia teollisuusmaalien valmistajia, ja se on vahva myös kauppa- ja rakennusmaaleissa. Konsernilla on Suomen lisäksi tuotantoa seitsemässä maassa ja sen palveluksessa on yli 1 300 henkeä. Heistä Suomessa työskentelee noin 480.

12

JAUHEMAALAUS ON YLEISTYNYT

Teollisuudessa on yleistynyt myös jauhemaalaus – myynti-insinööri Tero Lahden työsarka kotimaan markkinoilla. Lahti on ehtinyt olla talossa kymmenen vuotta. – Jauhemaalauksella saadaan hyvää jälkeä nopeasti, tasalaatuisesti ja ympäristöystävällisesti ilman liuottimia. Menetelmä vaatii kuitenkin investointeja erikoislaitteisiin, hän kertoo. Tekniikassa hyödynnetään muun muassa uunia, jossa maali kiinnittyy kappaleeseen. – Jauhemaalaus soveltuu hyvin vaikkapa hieman pienikokoisempien tuotteiden tai komponenttien maalaukseen. Rajoittava tekijä on verkouttamisuunin koko. Valtamerilaivaa on vaikeaa mahduttaa uuniin.

”Maalaaminen on ekoteko.”

STOPPI SAIRAALABAKTEEREILLE

Maalit ovat muuttuneet myös funktionaalisemmiksi. Teknos on ollut kehittämässä julkisiin tiloihin tarkoitettuja antimikrobisia ainesosia sisältäviä pinnoitteita. – Käytännössä vaikkapa sairaalassa käytettävä maali voi olla osaltaan ehkäisemässä hengenvaarallisen sairaalabakteeri MRSA:n etenemistä, Lahti mainitsee. Funktionaalisuus voi tarkoittaa myös esimerkiksi kemikaalikestävyyttä, kulutuskestävyyttä, visuaalisuutta, lämmön absorbointia tai sen heijastamista.

Lassi Tirkkonen on viihtynyt Teknoksella jo reilun kolmekymmenen vuoden ajan.


Ulkomaalauskausi lähestyy Kuluttajamaaleissa ympäristöystävälliset ja turvalliset vesiohenteiset maalit ovat paljolti syrjäyttäneet liuotinmaalit. Myös kuluttajamaaleihin on tullut funktionaalisia ominaisuuksia; ne saattavat esimerkiksi vähentää pintojen mikrobipitoisuutta. Samalla huoltomaalausvälejä on voitu pidentää. Maalattavaa kuitenkin riittää – ja maalaamisen perussäännöt ovat ennallaan. Maalauspinnan puhdistus ja mahdollinen pohjamaalaus on työlästä. Se vie aikaa, mutta sitä ei kannata laiminlyödä. Kun pinta on puhdas, niin itse maalaaminen sujuu helpommin, lopputulos näyttää paremmalta ja kestää pidempään. Ulkomaalauksessa suomalaisten suosiossa ovat etenkin harmaat ja vaaleat värit, samoin perinteinen punainen ja keltainen. Viime aikoina on tosin ollut havaittavissa, että sisustuksesta tutut voimakkaat kontrastit ja musta ovat yleistymässä myös ulkomaalauksessa. Asiantuntijahaastateltava: Markkinointipäällikkö Petteri Tolonen, Teknos

TEKNOKSELLA TEHDÄÄN PITKIÄ TYÖURIA

Tero Lahti visioi, että tulevaisuudessa maalit saattavat muuttaa ominaisuuksiaan automaattisesti ympäristön mukaan.

– Olemme tehneet myös ydinvoimaloille helposti puhdistettavia maaleja eli pinnoitteita, joihin säteilyn on vaikea absorboitua, Tirkkonen huomauttaa. Miehet uskovat, että tulevaisuudessa funktionaalisuus korostuu entisestään. – Ehkäpä maalit muuttavat joskus ominaisuuksiaan vaikkapa ympäristönsä mukaan, Lahti visioi. Maalin päätehtävä on suojata maalattavaa kappaletta ja pidentää sen elinikää. Mutta tärkeää on tietenkin myös se, että miltä maalattava kappale näyttää. Maali luo brändiä. – Ulkonäkö on nykyään entistä tärkeämpi asia. Traktorin ja mersun maalipinnan on näytettävä yhtä hienolta, Tirkkonen muotoilee. Teollisuuden käyttämien värien kirjo on nykyään laaja ja iloinen. – Huomiovärejä vaativissa kohteissa keltainen, punainen ja oranssi sekä musta raidoitus ovat tietenkin ikisuosikkeja.

Tirkkonen ja Lahti ovat viihtyneet pitkään Teknoksella. Tämä tuntuu olevan talossa muutenkin tapana. – Usein sanotaan, että työpaikkaa pitäisi vaihtaa 3–6 vuoden välein. Minusta se on hassua. Olen viihtynyt täällä hyvin, sillä olen saanut aina uusia mielenkiintoisia haasteita ja voinut kehittää osaamistani, Tirkkonen kertoo. Kemianteollisuudella menee tällä hetkellä mukavasti. Teknoksellakin on vauhti päällä. Firmaan palkattiin viime vuonna sata uutta työntekijää ja rekrytointeja on käynnissä tälläkin hetkellä. – Talosta löytyy varmasti hyviä työtehtäviä insinööreillekin, Tirkkonen huomauttaa. VAPAA-AIKANA EI TARTUTA MAALISUTIIN

Ulkomaalauskausi lähestyy. Joko Tirkkonen ja Lahti odottavat malttamattomana, että pääsevät tarttumaan itse kotona maalisutiin? – No ei todellakaan. Ostin taannoin vanhan rintamiestalon, ja sain silloin maalaamisesta vähäksi aikaa tarpeekseni, Lahti naurahtaa. Tirkkonenkin kertoo jättävänsä maalaushommat mieluusti ammattilaisille. Paljastuu, että maalauksen sijasta insinööreillä on varsin insinöörimäiset harrastukset. – Tykkään purkaa ja sitten myös joskus koota elektronisia laitteita, Lahti kertoo. – Minun harrastukseni ovat laitteet, joissa on polttomoottori, Tirkkonen mainitsee. 13


Tienpitoalalla ja muilla erityisaloilla odotetaan nihkeää neuvottelukierrosta, mutta meriittikorotukset ja tulospalkkiot lämmittävät ainakin Destiassa.

Tulospalkkiot korvaavat pieniä yleiskorotuksia TEKSTI: Janne Luotola KUVAT: Kimmo Brandt, Janne Luotola

P

alkkoihin ei ole tullut yleiskorotuksia vuosiin. Kaikkien ansiot eivät ole kuitenkaan junnanneet paikallaan, sillä infrarakentamisen suhdanne on suhteellisen hyvä ja menestyvien liiketoimintayksiköiden ylempiä toimihenkilöitä on palkittu kohtuullisesti. – Aikana, jona palkankorotuksia ei muuten tule, bonuksien osa on entistäkin tärkeämpi, sanoo Destian pääluottamusmies ja LTY-alan taustaryhmän puheenjohtaja Pertti Niemi. 14

Osa menestyneiden liiketoimintayksiköiden ylemmistä toimihenkilöistä saanee huhtikuun aikana tulospalkkion, joka on pyöreästi kymmenen prosenttia vuosituloista. Palkat ovat nousseet yksittäisillä ylemmillä toimihenkilöillä meriiteillä ja palkkakilpailun avulla. – Raksalla on huutava pula toimihenkilöistä, mikä vaikuttaa jo nyt palkkaukseen, Niemi kertoo. Ylemmät toimihenkilöt YTN ajaa syksyn neuvottelukierrokselle selvästi reaaliansioita kasvattavia yleiskorotuk-

sia. Insinööriliiton kannattama vientivetoinen palkkamalli tuntuu Niemestä ymmärrettävältä. – En pidä sitä pahana, sillä viennin varassahan me pitkälti elämme. KILPAILUKYKYSOPIMUS HAUTAAN

Niemi toivoo, että kilpailukykysopimus siirtyy historiaan tammikuun lopussa. Vanhan työehtosopimuksen piti päättyä jo tämän vuoden tammikuussa, mutta kilpailukykysopimus jatkoi sitä vuodella ja pidensi työaikaa.


”Tulospalkkio on kymmenesosa vuosituloista.”

Turvallisuuspäällikkö Pertti Niemi liikkuu paljon, koska hänen toimialueenaan on koko Suomi.

Juha Särkkä lataa paineita ensi kierrokselle, koska viimeksi joustettiin paljon.

– Jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen on jo päästy siitä, että Suomen talousongelmien ratkaiseminen pakkokeinoilla ei ole järkevää. – Seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa päästään toivottavasti puhumaan normaaleista työehtoihin liittyvistä kysymyksistä. Paikallinen sopiminen on Niemen mukaan onnistunut Destiassa kohtuullisesti. Kilpailukykysopimusta sovellettiin eri tavalla eri ryhmiin. Työajanpidennykset vähennettiin pekkasista, jos niitä oli. Toimistotyöaikaa tekevien työaikaa lisättiin minuuttimääräisesti, ja kokonaispalkkauksessa olevat sopivat sopimuksen täyttämisestä henkilökohtaisesti esimiehen kanssa. – Tilanne on kohtuullinen, koska työtilannekin on nyt kohtuullisen hyvä. Aiemmin ylemmät toimihenkilöt ovat Destialla luopuneet työnantajan toiveen mukaan pitkistä lomista ja vaihtaneet ne menetystä vastaaviin korvauksiin. VIIMEIN YLEISKOROTUSTEN AIKA

Neuvottelutavoitteita syksylle riittää, ja LTY-alan tavoitteet noudattavat pitkälti YTN:n yleisiä linjauksia. Ennen kaikkea yleiskorotusten on oltava riittävän suuret.

– Monta vuotta on menty ilman palkankorotuksia, ja inflaatio on syönyt ostovoimaa, LTY-alan vastuullinen asiamies Juha Särkkä sanoo. Aluksi LTY-alan palkansaajajärjestöt Pardia, JHL ja neuvottelujärjestö YTN käyvät läpi neuvottelutavoitteensa. Palkansaajajärjestöillä tulee todennäköisesti erimielisyyksiä palkankorotusmallista. – Kysymys on siitä, sisältävätkö korotukset matalapalkkaeriä tai naispalkkaeriä. YTN ei halua niitä, Särkkä sanoo. Palkankorotuksissa Särkkä pitää itsestään selvänä, että niissä on täysi perälauta. – Jos ei sovita paikallisesti, miten korotukset jaetaan, se annetaan yleiskorotuksena. MATKA-AJASTA KORVAUSTA

Parannettavia asiakohtia riittää YTN:llä. Ylemmät toimihenkilöt matkustavat paljon enemmän kuin muut toimihenkilöt ja työntekijät, ja matka-ajalta pitää saada korvausta. Jos matkalla tai missä tahansa muualla tehdään töitä, se pitää laskea työajaksi. Muut palkansaajajärjestöt saattavat pitää tätä vähäpätöisenä tavoitteena, koska niiden jäsenet eivät tee yhtä paljon tietotyötä.

– Ylempi toimihenkilö voi suunnitella metsänhoitoa lentokoneessa, mutta metsuri ei voi sen kyydissä kaataa puita, Särkkä vertaa. Työaikalaki uudistuu, ja tuleva teksti hahmottunee tänä vuonna. LTYalan työehtosopimuksissa viitataan useassa kohdassa lakiin, joten työaikalain muutokset täytyy ottaa huomioon tes-valmisteluissa. Yhteisiksi tavoitteiksi palkansaajajärjestöillä tulee todennäköisesti ainakin karenssipäivien poistaminen vuosilomilla sairastumisesta. MONIPOLVINEN NEUVOTTELU

Sopimusneuvottelut työnantajajärjestö Paltan kanssa alkavat loppusyksyllä ja saataneen päätökseen tammikuun loppuun mennessä, jolloin nykyinen jatkettu työehtosopimuskin päättyy. Alalla neuvotellaan ensimmäisenä yleissopimus, jonka jälkeen tehdään testauksen, tarkastuksen ja infran toimialojen sopimukset. Näistä eri talot tekevät paikalliset tarkennuksensa. – Esimerkiksi VTT ja Meritaito tekevät mittauksia, toinen maalla ja toinen merellä. Totta kai Meritaidossa täytyy ottaa huomioon merenkulun lainsäädäntö, Särkkä sanoo.

15


Helsingin Betonitiellä roiskuu, kun raskaat kuljetusajoneuvot saapuvat ja lähtevät. Tien nimi sopii täsmälleen Ruduksen betoni- ja tiilijätteen kierrätyspisteelle.

Betoni kiertää ympäristöä ja euroja säästyy TEKSTI ja KUVAT: Eeva Vänskä

16


Suuret raudat erotellaan betonin joukosta ennen varsinaista murskausta ja seulontaa.

T

apaan Ruduksen kierrätysliiketoiminnan johtaja Jani Pieksemän Konalan pisteellä. Tällä hetkellä betonimursketta käytetään infrarakentamisessa, mutta jatkossa osa murskeesta voidaan hyödyntää tuotteiden valmistuksessa kiviaineksen korvaajana. – Olemme mukana kierrätystuotteiden kehittämisessä. Esimerkiksi jätteenpolton pohjakuonan hyödynnetään betonituotteissa, kuten tukimuureissa ja pihakivissä. Rudus tekee yhteistyötä urakoitsijan kanssa, joka murskaa tulevan betonijätteen Konalassa. Toimipisteeseen tuodaan puhdasta betonijätettä, tiilijätettä sekä näiden sekoitusta. Rudus tuottaa noin puoli miljoonaa tonnia betonimursketta vuodessa eri toimipisteillään. Suurimmat volyymit tulevat purkukohteista, minkä lisäksi jätettä saadaan saneerauksista, ylijäämänä rakennuskohteista sekä betoniteollisuudesta. Kun jäteauto saapuu lastin kanssa alueelle, kuorma punnitaan ja tarkastetaan vaakaoperaattorin kopilla. Raaka-ainekasasta materiaali siirretään murskaukseen. – Jätettä käsitellään ensin hydraulisella puristimella, ja seasta poistetaan isot epäpuhtaudet, kuten rauta, puu ja villa. Sen jälkeen työntekijä vielä poimii seulalla sinne jääneet ylimääräiset aineet, Pieksemä kertoo. Työntekijää ei välttämättä enää tarvittaisi tässä vaiheessa, mutta tuotteen maineen kannalta on parempi, mitä siistimpi lopputulos on. Murskaimeen päätyy noin 300 millistä ainesta. Betonimurskeen lopullinen koko on nollasta 45 milliin. Ruduksella käytetään iskupalkkimurskaimia, jotka soveltuvat parhaiten betonin käsittelyyn. – Iskupalkkimurskaimessa on roottori, joka heittää materiaalin vastaterälle. Sen tuloksena betonimurskeen raemuoto on parempi. Raudat saadaan poistettua paremmin kuin leukamurskaimella.

– Betonimursketta voisi käyttää nykyistä laajemmin, kuten betonituotteiden runkoaineiksi tai kasvualustoissa, Jani Pieksemä sanoo.

SÄÄNTELY MUUTTUU

NÄKIJÄ JA RATKAISIJA

Lopullinen tuote tarkistetaan, sen ympäristökelpoisuus haitta-aineiden osalta tutkitaan ja varmistetaan, että tuote on teknisesti laadukasta. – Testaamme muun muassa puristuslujuutta kiviaineslaboratoriossa. Pieksemän työ on lyhyesti sitä, että hän katsoo bisneksen perään sekä varmistaa, että toimipisteet toimivat ja on yhteydessä asiakkaisiin. Pieksemä vastaa työssään myös alan kehittämisestä ja lainsäädäntöön vaikuttamisesta. Juuri tällä hetkellä on meneillään asetusmuutos ”eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa”. Uusittu asetus tulee voimaan loppukesästä. – Lisäksi olemme betonimurskeen kanssa mukana uudessa hankkeessa, jonka tiimoilta Suomen ympäristökeskus selvittää kansallisen End of waste -sääntelyn vaikuttavuutta joidenkin materiaalien osalta. Jos hanke toteutuu, se tarkoittaa sitä, että betonimurske saa yhteneväiset speksit, joissa kaikkien toimijoiden on pysyttävä. Mutta mikä merkitys näillä säädöksillä on teihin? – Sääntelyn avulla määritellään, miten materiaaleja hyödynnetään tulevaisuudessa. Alun perinkin betonin kierrätys lähti käyntiin vuoden 1994 jätelain muutoksesta, kun betonijätettä ei voinut enää kipata ilmaiseksi kaatopaikalle.

Rudus on kierrättänyt noin kuusi miljoonaa tonnia betonia 1990-luvulta laskettaessa, melkoinen määrä materiaalia joka ei päätynyt kaatopaikalle. Mikä merkitys insinööriydellä on työssäsi? – Ehkä se, että pystyy näkemään mitä eri mahdollisuuksia kierrätyksessä on ja miten tuotetta voi jalostaa. Insinöörit ovat lähtökohtaisesti ongelmanratkojia, mutta myös mahdollisuuksien huomaajia. Rakentajat tarvitsevat maa- ja infrarakentamisessa teknisesti laadukasta ja turvallista betonimursketta. Betoroc-murskeelle on hankittu CE-merkintä, ja sen laadunhallinta varmennetaan kolmannen osapuolen toimesta. Ruduksella on 20 vuoden kokemus betonimurskeen valmistamisesta, minkä lisäksi meillä on seurantatietoa betonimurskeella rakennetuista kohteista.

Betonimurske korvaa luonnon kiviainesta • Suomessa syntyy noin puolitoista miljoonaa tonnia betonijätettä joka vuosi. • Kierrätykseen menee noin 80 prosenttia betonijätteestä, ja samalla murske toimii hiilinieluna. • Jätteen kierrätys on hyvin säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa.

17


Jukka Maarianvaara vaatii oikeaa tasa-arvoa

Jukka Maarianvaaran mielestä kaikkien on syytä tuntea tasaarvolain velvoitteet.

TEKSTI: Mika Peltonen /UP KUVA: Kari Hulkko

Tasa-arvovaltuutetun mielestä miesten pitää käyttää perhevapaita nykyistä enemmän.

S

uomi ei ole tasa-arvon ihanneyhteiskunta, sanoo tasa-arvovaltuutettuna pääsiäisen jälkeen aloittanut Jukka Maarianvaara. – Hallitusohjelmassa taitaa lukea, että Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta, mutta on siinä vielä tekemistä. Tasa-arvoasiat eivät ole ihan kunnossa, Maarianvaara kertoo. – Samapalkkaisuus laahaa ja perhevapaista on käyty paljon keskustelua. Vapaita pitäisi saada uudistettua tasa-arvoisempaan suuntaan.

18

Maarianvaara on entinen Tehyn neuvottelujohtaja. Hän kertoo muistavansa hämärästi kokoomuksen vaalimainoksissa seikkailleen Sari Sairaanhoitajan, jolle Tehy hoiti aikoinaan työtaistelu-uhalla kohtalaiset palkankorotukset. Naisen euro on nykyisin noin 82 senttiä. Riittävätkö tällaiset tulot elämiseen? – Kaikkien kannattaa miettiä, minkälaiseen elämiseen noin 80 senttiä riittää. Minä en oikein usko, että enää kannattaa puhua palkka-alesta, Maarianvaara naurahtaa. Hän oli Kansainvälisen työjärjestö ILO:n koulutuksessa aiemmin keväällä. Hän kertoo huomanneensa islantilaisten ja muidenkin opiskelijatovereidensa kanssa keskusteltuaan, että Suomen palkkataso ei päätä huimaa. – Ei ole tarpeen tehdä suuria korjausliikkeitä ainakaan alaspäin, vaikka Suomessa sellaista keskustelua on käytykin.


”Ansiotason ero kaventuu hitaasti.”

KOLUMNI Aleksi Kuusisto FinUnionsin johtaja

Karvas ja laimea Brexit SAMA PALKKA SAMASTA TYÖSTÄ

Edellisen samapalkkaisuusohjelman kaudella naisten ja miesten keskimääräinen ansiotason ero kaventui alle 17 prosentin. Sosiaalija terveysministeriö on arvioinut, että aiemman kehityksen jatkuessa keskimääräinen ansiotason ero kaventuu viimeistään vuoteen 2025 mennessä vähintään 12 prosenttiin. – Uusi samapalkkaisuusohjelma on kirjoitettu vielä löperömmin kuin edellinen, Maarianvaara tuhahtaa. Hänen mielestään miesten ja naisten pitää ehdottomasti saada sama palkka samasta työstä. Maarianvaara aikoo pitää asiaa esillä alkaneella viisivuotiskaudella. – Palkkaepätasa-arvon taustalla oleville syille täytyy tehdä jotakin. Perhevapaat ovat varmasti yksi asia, mutta näen isona ongelmana myös työelämän jakautumisen naisten ja miesten töihin, Maarianvaara viittaa tuoreeseen nuorisobarometriin. Sen mukaan nuoret tytöt haluavat edelleen hakeutua hoiva-aloille ja pojat tekniikan ja ictaloille. – Tämä täytyy saada purettua. Sitä varten ei kuitenkaan voida jäädä odottamaan samapalkkaisuuden toteutumista. TASA-ARVOLAKI SYYTÄ TUNTEA

Maarianvaaran mielestä on tärkeää, että tasa-arvolakia noudatetaan Suomessa ja että sen velvoitteet tunnetaan. – Laissa on tasa-arvosuunnittelua ja tasa-arvon edistämistä työelämässä, oppilaitoksissa ja muualla yhteiskunnassa, hän muistuttaa. Tasa-arvovaltuutetun työssä on myös valvontatehtävää ja sen koordinointia. – Näen tärkeänä, että tasa-arvoasiat pysyvät yhteiskunnan agendalla ja että niitä pystytään myös edistämään poliittisessa päätöksenteossa. Tuleva tasa-arvovaltuutettu tuntuu pelkäävän, että tasa-arvoasiat hautautuvat luuloon, että kaikki on ihan ok.

B

rysselin suosikkibaari Cafe Belga on ottanut listoilleen uuden cocktailin, Brexitin. Kyse ei ole mistään makunautinnosta. Tavoitteena lienee päinvastoin ollut tuottaa mahdollisimman aito, karvas ja laimea brexit-kokemus. Britannian EU-ero on karvas pettymys kaikille, jotka pitävät tärkeänä Euroopan ja lännen yhtenäisyyttä. Liberaalin demokratian vastustajat ovat varmuudella riemuissaan, kun vastapuolen rivit rakoilevat. EU:n sisäinen kriisi on huomattu muun muassa Balkanilla, jossa yhä useampi poliitikko on siirtynyt EU:n kannattajien joukosta Venäjän riveihin. Freedom Housen mukaan vapaus maailmassa on vähentynyt jo 11 vuotta peräkkäin, kun erinäiset vahvat miehet ympäri maailmaa ovat asettaneet uusia rajoituksia poliittisille oikeuksille ja kansalaisyhteiskunnan vapauksille. Demokratia leviää, kun demokratiat ovat vahvoja ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Silloin ne kannustavat muitakin kansoja ottamaan vallan pois vahvoilta miehiltään. Brexit sitä vastoin kannustaa asettamaan synkeän kansallismielisyyden universaalien arvojen ja kansojen välisen yhteistyön edelle. Nyt alkavat brexit-neuvottelut ovat laimeuden huippu, koska kumpikaan osapuoli ei voi voittaa vaan enintään hävitä mahdollisimman vähän. Tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten liikkuvuutta EU:n ja Britannian välillä on rajoitettava, kun Britannia jättää EU:n ja sen sisämarkkinat. Häiriöt ovat vääjäämättömiä sekä yrityksille että kansalaisille. Uusia esteitä pystytetään brexitin myötä myös suomalaisten ja brittien välille. Kansat, jotka paitsi jakavat samat perusarvot, myös ymmärtävät poikkeuksellisen hyvin toisiaan. Harvat Britannian ulkopuolella nauravat yhtä paljon Monty Pythonille tai Mr Beanille kuin suomalaiset. Britannian opiskeluajoiltani muistan yhden ainoan miehen, joka pyysi minua poistumaan hänen maastaan ja olemaan käyttämättä hyväksi hänen verorahoillaan tuotettuja palveluita. Tämä mies ja hänen hengenheimolaisensa saivat mitä halusivat. Vähitellen voitto kuitenkin laimenee ja muuttunee lopulta karvaaksi tappioksi.

19


Olohuoneen tunnelma muuttuu valaistusta vaihtamalla.

Haamut juhlivat kotibileissä TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Kun asukkaat poistuvat, automatisoitu koti alkaa elää omaa elämäänsä.

B

ileet raikuvat omakotitalossa. Olohuoneesta kantautuu musiikkia, ja ikkunoista välkkyy erivärisiä valoja. Musti on paennut takahuoneeseen haukkumaan. Helppoa murtokohdetta etsivät varkaat kääntyvät ja jättävät talon rauhaan. Ähäkutti! Oikeasti kotona ei ole ketään. Juhlat ovat pelkkä automaattinen simulaatio, jonka tarkoituksena on turvata koti sillä aikaa, kun perhe koirineen viettää lomaa Kanarian saarilla. Simulaatio on esimerkki kasvuyhtiö Cozifyn visiosta tulevaisuuden kodista. – Vain mielikuvitus on rajana siinä, mitä voi automatisoida, sanoo markkinointijohtaja Tony Risikko. 20

Älykoti huolehtii itsenäisesti kodin elektroniikasta, kodinkoneista, pistorasioista, kodin lämmityksestä ja vedensyötöstä. Toimintoja voi käynnistää ajastuksella tai erilaisten antureiden havainnoista. Virallisesti tuettuja laitteita on noin sata, joista suurin osa on lamppuja ja antureita. ÄLY ASUU LAATIKOSSA

Yhtiön varsinainen tuote on Cozify Hub eli keskusyksikkö. Modeemin kokoisen valkoisen kannen alla on viisi erilaista radioteknologiaa: 433 MHz, Bluetooth LE, Zigbee, Z-wave ja wifi. Yhteysvaihtoehtoja tarvitaan paljon, sillä markkinoilla olevissa kodinkoneissa on useita standardeja. – Teknologiamme edistyksellisin puoli on mahdollisuus liittää usean eri valmistajan laitteet sujuvaksi kokonaisuudeksi, mobiilisovellusarkkitehti Vesa Lindfors sanoo. Yrityksen verkkokaupasta saa muun muassa paketin, jonka mukana tulee

lamppuja ja liiketunnistin. Keskusyksikkö paritetaan lamppujen tai muiden laitteiden kanssa, jolloin niiden välille voi luoda toimintoja. Tietoturva on toinen puoli, josta tekijät ovat ylpeitä. Cozifyn taustajärjestelmien, keskusyksikön ja sovelluksen tietoturvaa koeteltiin viimeksi hackathon-tapahtumassa marraskuussa. – Me otamme tietoturvan vakavasti, ja asiakkaamme ottavat myös, Lindfors sanoo. Tietoturva huolettaa asiakkaita eniten lukoissa. Toisaalta lukkojen sähköistyminen on toivotuin lisä nykyiseen valikoimaan. Kun asukkaat poistuvat kotoa, ovet lukkiutuvat automaattisesti. Kodin laitteiden toimintasäännöt luodaan älypuhelinsovelluksella. Automaation voi ohittaa esimerkiksi sammuttamalla valaistuksen sovelluksesta tai perinteisestä seinäkatkaisijasta. – Minulla on sängyn päädyssä illalla lukuvalo ja tunnelmamusiikki.


”Otamme tietoturvan vakavasti.”

Kuvateksti_8_pt

Tony Risikko ja Vesa Lindfors pitävät Cozifyn kohderyhmänä itsensä näköisiä kavereita.

Sen lopettamisaikaa on mahdotonta ohjelmoida etukäteen, joten painike on kaikista kätevin, Lindfors sanoo. Tavoitteena on, että puhelimen näpräämiseen kuluu mahdollisimman vähän aikaa. Tulevaisuudessa puhelinta ei tarvitse näppäillä, vaan komennot voi antaa sovellukselle puhumalla. Perheenjäsenille ja vieraille voi luoda järjestelmään erilaisia profiileja. Vieraille voidaan antaa mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi valaistukseen, kun taas pääkäyttäjä voi pitää itsellään lämmityksen säätämisen. Laite ja sovellus on suunniteltu niin, että asennus ja käyttö onnistuvat maallikoltakin. Laite sopii yhtä hyvin uuteen kuin vanhaan kotiin. LAITTEESTA TULEE EDULLINEN

Halvin paketti maksaa noin 300 euroa. Keskusyksikköön liittyvät ilmaiset päivitykset ja tiedot siitä, mitä uusia asioita kotona voi automatisoida. Kuukausittaisesta maksusta käyttäjä voi tilata lisäpalveluita, kuten pilvessä toimivan kameravalvonnan. Tarkoitus on tehdä laitteesta kuluttajille edullinen yhteistyökumppaneiden avulla. Äly säästää palveluntarjoajien kukkarosta, joten he voivat maksaa osan laitteiden hinnasta. Vakuutusyhtiön kanssa järjestetyssä pilotissa koeasiakkaat saivat alennusta

vakuutuksestaan, kun he asensivat kotiinsa Cozifyn mukana kosteusanturin. Vesivahinkojen riskin väheneminen pudottaa myös korvauksia, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia. Pilotin jatkosta yhtiö kertoo myöhemmin. – Tämä on nuori ala, eikä kaikkea ole vielä keksitty, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Ruotoistenmäki. TEHTIIN ITSE PAREMMIN

Espoolainen Cozify perustettiin vuonna 2013 sen jälkeen, kun Ruotoistenmäki oli ryhtynyt remontoimaan vanhaa taloaan älykodiksi. Tarjolla olleet ratkaisut eivät tyydyttäneet, koska ne loivat samalla uusia ongelmia. – Standardeja on useita, ja toimintoja varten piti ladata puhelimeen 30 eri sovellusta, Ruotoistenmäki sanoo. Älykodin rakentamisesta syntyi yritys, josta on kasvanut nyt kymmenen työntekijän työpaikka. Koodareita ja markkinointiväkeä haetaan lisää. Yritys keskittyy ohjelmistopuoleen, ja laitteen suunnittelu ja valmistus ostetaan muilta kotimaisilta yrityksiltä. Kehitysideoita tulee sekä asiakkailta että työntekijöiden perheenjäseniltä, jotka ovat myös ensimmäisiä koekaniineja. Suosituin ominaisuus on vuorokauden aikaan mukautuva valaistus. – Kun automatiikkaan tottuu, siitä ei halua luopua.

Pienikokoinen Cozify Hub sulautuu huomaamattomasti sisustukseen.

Älypuhelinsovelluksella voi luoda sääntöjä kodin eri laitteille.

21


– Viihdyn hyvin esimiehenä, vaikka hetkittäin on ollut haastavaa, Johanna Honkalampi kertoo.

K  aikkia alaisia pitää k ohdella samanarvoisesti TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala

22


Johanna Honkalampi arvostaa esimiehissä avoimuutta, luotettavuutta sekä kykyä tukea kokonaisvaltaisesti.

E

simiehen tärkein ominaisuus on kyky viestiä. Tätä mieltä on it-palveluyritys Digian palvelupäällikkö Johanna Honkalampi. Hänen mielestään hyvä esimies osaa jutella ihmisten kanssa avoimesti ja herättää alaisten luottamuksen. – Toiseksi tärkeintä on tuntea työ, jota tiimiläiset tekevät. Muuten ei kykene tukemaan heitä työssään, saamaan luottamusta ja työn organisointi ja kehittäminen käyvät vaikeaksi, Honkalampi sanoo. Viimeisenä top 3 -esimiestaitolistalleen hän nostaa erilaisuuden ymmärtämisen. Erilaiset työntekijät motivoituvat ja tekevät työnsä eri tavoin. Myös viestinnällisesti tarvitaan erilaisia välineitä erilaisten ihmisten kanssa. – Miten tuoda työhön ihmisiä motivoivia tekijöitä, kun ihmiset kokevat mielekkäiksi eri asiat, palvelupäällikkö miettii. Hän on pohtinut esimiestyöhön liittyviä kysymyksiä paljon viime aikoina, sillä ensimmäinen pesti esimiehenä alkoi puoli vuotta sitten. Omien kokemusten perusteella Honkalampi näkee, että esimies ei saa kohdella epäoikeudenmukaisesti tiiminsä jäseniä. – Esimies ei voi päättää asioita yhden ihmisen mielipiteen mukaan, vaikka tämä huutaa kovimmalla äänellä. Alaisilta Honkalampi odottaa yhtä lailla kykyä vuorovaikutukseen.

– Täytyy osata avata suu epäkohdista ja ongelmista, sillä muuten asioita ei pysty edistämään. Esimies ei ole ajatustenlukija. Myönteisellä asenteella ja yhteistyöllä ongelmat ratkaistaan ja päästään eteenpäin. VANKKA ASIANTUNTIJUUS TAUSTALLA

Honkalampi on kiinnostunut henkilöstöjohtamisesta. Hänellä on vahva osaaminen asiakaspalvelutyöstä ja näkemys, että on myös annettavaa tiimille. – Minulla on hyvät sosiaaliset taidot tehtävään. Sen tähden päädyin hakemaan sitä, palvelupäällikkö perustelee. – Koska olen tehokkuuden ihminen, minua kiehtoi ajatus, kuinka saan ihmisistä esiin oikeat asiat, jotta he pystyvät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Digian järjestöt-yksikössä siirryttiin viime vuonna tiimiesimieskäytäntöön; aiemmin esimiesvastuu oli yksikön esimiehellä. Asiakaspalvelutiimissä on Honkalammen lisäksi neljä työntekijää. Vaikka usealla ei ole vielä pitkää uraa Digian palveluksessa, asiantuntijuutta ja kokemusta toimialasta on kertynyt muun muassa työttömyyskassoissa työskentelystä. Honkalampi on ollut talossa vajaa neljä vuotta, vuosi sitten hän aloitti palvelupäällikkönä ja puoli vuotta sitten tehtäviin tuli mukaan esimiesvastuu. Nykyisessä tehtävässä hänellä on monta roolia. – Teen edelleen asiakaspalvelua osana tiimiä, esimerkiksi päivystän. Hän arvioi, että pari päivää viikossa kuluu esimiestyöhön, joka sisältää muun muassa paljon palavereja ja hallinnollisia tehtäviä. Puolikas tai kokonainen päivä on asiantuntijatyötä ja loput on palvelupäällikön työtä. Palvelupäällikön työhön liittyy myös palavereja asiakkaiden kanssa ja sisäisesti, sillä pitää olla perillä, mitä asiakaskunnassa tapahtuu.

RUNSAASTI KOKOUKSIA ESIMIEHILLE

Digia tukee talon esimiehiä monin tavoin. Honkalammen omassa yksikössä uusi esimiesorganisaatio ei ole vielä täysin päässyt käyntiin, mutta jatkossa on tarkoitus koota yhteinen vertaisryhmä. Koko liiketoiminta-alueella on viikoittainen esimiespalaveri, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita. Koko yrityksen tasolla esimiehille on infotilaisuuksia, joissa käsitellään monenlaisia ajankohtaisia asioita, kuten aikatauluja lomien ilmoittamiselle. – Ison organisaation asioista pitää olla perillä, jotta niistä voi kertoa omassa tiimissään, Honkalampi mainitsee. Lisäksi yrityksessä on esimiesten tukihenkilö, jonka apua tuore esimies kiittelee. Tukihenkilön kautta saa vaikka resursointiin liittyviä asioita eteenpäin, hän on auttanut esimerkiksi kehityskeskustelujen järjestämisessä ja monissa hallinnollisissa kysymyksissä. Honkalammen mukaan Digia tarjoaa esimiehille koulutusta. Vielä hän ei ole ehtinyt osallistua isoon koulutuskokonaisuuteen. SUUREN VASTUUN ROOLI

Honkalampi yllättyi, kuinka paljon esimiesrooli vaatii töitä ja aikaa. – Työtä ei voi tehdä vasemmalla kädellä, vaan siihen pitää perehtyä. Työpäivät ovat pidenneet, koska aiemmat työt eivät vähentyneet. Honkalampi arvelee, että jatkossa osa töistä jää häneltä pois, jolloin työpäivien mitta tasaantuu. Hänen mielestään kannattaa miettiä tarkkaan, haluaako olla esimies; kaikki eivät sovellu tehtävään. – Jos aikoo onnistua hyvin, pitää vaatia itseltään paljon. Esimiehen toiminta voi vaikuttaa alaisen elämään vielä monen vuoden päähän. Jos kokee esimiestehtävät omaksi, Honkalampi kehottaa ottamaan askeleen niitä kohti.

23


Esimies, vahvista näitä taitoja TEKSTI: Eija Kallioniemi

J Arvostatko jokaista työntekijää, entä kuunteletko? Esimiestyön tuntevat Merja Fischer, Kirsi Hanhisalo ja Jannica Aalto kokosivat omat top 3 -listansa esimiehen tärkeimmistä taidoista. 24

ohtamistieteiden tohtori Merja Fischer toimii Staria Oyj:n liiketoimintajohtajana ja on kerännyt esimieskokemusta aiemmin ABB:llä, Nokiassa ja Wärtsilässä. Hänestä kaikkien taitovinkkien ohi kurvaa yksi muistisääntö. – Kaikki mitä teemme esimiehinä, teemme roolimalleina. Luomme kulttuuria käyttäytymisellämme. On tärkeää, että haluamme synnyttää sellaista työilmapiiriä, joka saa ihmiset liekkeihin, Fischer korostaa. Fischerin mielestä esimiehen tärkeimmät taidot liittyvät ihmiskäsitykseen, merkityksellisyyden löytämiseen ja resilienssiin. Tärkeintä on kuitenkin arvostava ihmiskäsitys. – Arvostaako esimies jokaista ihmistä riippumatta siitä, mitä tämä tekee? Näkeekö, että jokaisen tehtävä on tärkeä ja jokaisessa on potentiaalia, Fischer kysyy. Hän lisää, että työntekijän kokemus merkityksellisyydestä synnyttää työhyvinvointia, työn iloa ja parantaa asiakaskokemusta.


Toiseksi esimiehen pitää kyetä luomaan organisaatiolle merkitys, jotta työntekijät kokevat tekemisellään olevan jotakin isompaa vaikutusta. Hänen pitää auttaa kutakin löytämään oma merkityksensä. Löytääkö esimies sen omasta työstään? Löytää tai ei, hän välittää kuitenkin sen työpaikan kohtaamisissa. Kolmanneksi taidoksi Fischer poimii resilienssin. Sitä voisi kutsua sitkeydeksi ja kyvyksi palautua toimintakykyiseksi, kun olot ovat muuttuneet. – Puhutaan muutosmuskeleista. Ajatellaan myönteisesti, että selviämme kaikesta. Kannustetaan tiimiä ja autetaan henkilöstöä vahvistamaan omia kykyjä, Fischer selvittää. SEURAA YMPÄRILLÄ OLEVAA

Markkinointi-instituutin kehittämispäällikkö Kirsi Hanhisalo vastaa esimiesten koulutuksista sekä myös ohjaa ja valmentaa esimiehiä. Hän nostaa top 3 -listalleen taidon nähdä kokonaiskuva, kyvyn tuottaa arvoa sekä ihmisten johtamisen taidot. Hanhisalon mielestä esimiehen on keskeistä ymmärtää kokonaisuuksia. Kyse on myös liiketoimintaymmärryksestä: mikä on suunta ja tavoite, miten kokonaiskuvaa sovelletaan arkeen, nähdä miten työ muuttuu, kuka on asiakas sekä mikä on merkityksellistä yksilölle ja organisaatiolle. – Tämä tarkoittaa kehityksen seuraamista, joka tapahtuu esimiestyön ympärillä, Hanhisalo kuvaa. Kakkoseksi Hanhisalo nimeää esimiehen kyvyn tuottaa arvoa sekä muille että itselle. – Tähän tarvitaan palveluasennetta, joka auttaa jokaista sitoutumaan, kukoistamaan ja tuottamaan arvoa. Lisäksi on pidettävä huolta sekä omasta että muiden jatkuvasta uusiutumisesta ja muutosketteryydestä, hän lisää. Kolmas olennainen esimiestaito on kyky johtaa ihmistä. Hanhisalon mielestä jokaisen pitää saada poistua kohtaamisista voimaantuneena. – Näen, että myös esimiestehtävä on asiantuntijatehtävä. Se on asiantuntijuutta kuunnella, huomioida ja arvostaa toista ihmistä. Se on aitoa läsnäoloa ja toista kunnioittavaa käytöstä, Hanhisalo luettelee. Hän vinkkaa, että esimies voi kehittyä siinä seuraamalla, minkälaisia reaktioita saa aikaan ympärillään ja millainen luottamus yhteisössä rakentuu.

KUUNTELEMATTA VAIKEA AUTTAA

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY:n pääsihteeri Jannica Aalto valitsee kolmen kärjeksi kuuntelemisen, kannustavan ilmapiirin ja avoimuuden. Hän itse johtaa parinkymmenen henkilön työyhteisöä ja toimii kymmenen henkilön lähiesimiehenä. Aallon mielestä esimiehen johtamisasenteeseen pitää kuulua valmiiksi, että esimies arvostaa kuuntelemista. – Jos esimies ei kuuntele työntekijää siinä, mitkä asiat stressaavat työssä tai missä tämä kokee tarvitsevansa apua, esimiehen on vaikea auttaa työssä muutenkaan, Aalto uskoo. Aallon työpaikalla toisten kannustaminen on yksi sovituista pelisäännöistä. – Kun työntekijä puurtaa jonkin vaikean asian kanssa, hän voi välillä sokeutua sen suhteen, sujuuko työ vai ei. Esimiehen tehtävä on antaa kiitosta niin, että työkaveritkin kuulevat – ylipäänsä kehua koko työyhteisöä hyvästä työstä, Aalto sanoo. – On vaikea vaatia uudenlaisia tapoja, jos ei kiitä niistä, jotka menevät hyvin ja anna korjaavaa palautetta niistä, jotka vaativat kehittämistä. Mitä konkreettisemmin kiitos liittyy tehtyyn työhön, sen enemmän siitä on hyötyä. Myös työyhteisötaidoista on tärkeää antaa palautetta, koska niillä luodaan työpaikan ilmapiiriä. Kolmanneksi Aalto nostaa avoimuuden, vaikkakaan kaikesta työyhteisössä ei voi puhua ääneen luottamuksellisista syistä. On kerrottava, mitä tehdään ja mitä halutaan saada aikaan, jota on toistettava sisäisessä viestinnässä.

25


Vuodesta 1981 lähtien Insinööriliitossa työskennellyt Hannu Saarikangas (vas.) tutkii Sampsa Kaatajan kanssa vanhaa liiton lehteä.

Sadan vuoden historian havinat yksiin kansiin TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Sampsa Kaataja on saanut Insinööriliiton 100-vuotishistoriaprojektin hyvään vauhtiin. Tutkijan talvi on kulunut arkistoja kolutessa ja vanhoja papereita selatessa. 26

V

uonna 2019 Insinööriliitto täyttää sata vuotta. Jo muutama vuosi sitten liiton hallituksessa ja jäsenjärjestöissä virisi ajatus Insinööriliiton historian tutkimisesta ja keräämisestä yksiin kansiin. Keskustelun jälkeen käynnistyi historiaprojekti, jossa liiton ja suomalaisten insinöörien historian lisäksi tutkitaan suomalaisen yhteiskunnan teknistymiskehitystä ja insinöörien roolia siinä. Tutkijaksi valikoi-

tui filosofian tohtori, historiantutkija Sampsa Kaataja. – Tutkijan pöydällä on tavallaan kaksi erillistä mutta toisiinsa nivoutuvaa kohdetta, Insinööriliitto sekä teknistymisen ja teollistumisen historia Suomessa, Kaataja kuvaa työtään. – Kyse ei siis ole puhtaasta järjestön historian kirjoittamisesta. Se tuo tutkimukseen oman haasteensa, mutta on hienoa, että Insinööriliitto päätyi rahoittamaan kunnianhimoista tutkimusprojektia, hän jatkaa.


Tutkijan silmiin osui pukeutumisohjeita vanhoissa Insinööri-lehdessä. Tässä asuvalintoja insinööreille työhön ja vapaa-aikaan vuodelta 1962.

KADONNEIDEN PAPEREIDEN METSÄSTYS

Kaataja aloitti työnsä joulukuussa. Tähän mennessä hän on muun muassa perannut Insinööriliiton vanhoja papereita Toimihenkilöarkistossa, seulonut vuoden 1984 insinöörikyselyn ja haastatellut ihmisiä. Myös Insinööri-lehden ja sen edeltäjien vanhat numerot ovat tulleet tutuksi. Kun kyse on lähes sadan vuoden aikaisista tapahtumista, hankaluuksiakin on totta kai ilmennyt. Kaatajalle on käynyt selväksi, että järjestön ensimmäisten vuosikymmenten papereita ja pöytäkirjoja on mahdotonta löytää. – Kun niitä ei ole ja liiton toiminnasta sen alkutaipaleelta tiedetään muutenkin vähän, tämä ilman muuta vaikeuttaa työtä. Alkupään papereiden metsästys ja niiden puuttuminen on projektin suurin hankaluus, Kaataja sanoo. Historian kirjoittamisessa henkilöhaastatteluilla on oma merkityksensä. Kaataja on projektin etenemisen aikana saanut kerättyä listan haastateltavista. – Uusia nimiä tulee esiin silloin tällöin. Aivan kaikki eivät ole suoralta kädeltä suostuneet, mutta se ei ole niin iso ongelma, kun tietoa on kuitenkin saatavissa, hän sanoo. ENSIMMÄISET TEKSTIT VALMIINA

Kaataja on jo päässyt kirjoittamaan ensimmäiset pätkät tutkimuksesta. Käsiteltävänä on ollut 1960-luku ja Insinööriliiton muuntautuminen asteittain aatteellisesta insinöörijärjestöstä jäsenten työmarkkinaedunvalvontaa hoitavaksi ammattiliitoksi.

Tutkija sanoo jo nyt jakson olevan tutkimuksellisesti mielenkiintoinen. Tutkimusta aiheesta ei ole ja aineistossa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. – Tämä on tärkeä ajanjakso ja palikka tutkimuksessa. Toisin kuin voisi kuvitella, tarinan käänteet eivät ole tylsiä, vaan pahuksen mielenkiintoisia, Kaataja myhäilee. Kaatajan mukaan 1960-luvun tapahtumissa tulee esiin tutkimusprojektin hedelmällisyys. Insinöörit muokkasivat ja vaikuttivat suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen, mutta samalla yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset muovasivat Insinööriliittoa, Kaataja sanoo. Insinööriliitolle ammatillisen edunvalvontaroolin ottaminen ei sujunut ilman kipuilua. Kaataja esittelee muutamia kommentteja vuoden 1969 Insinööri-lehdistä.

”Insinöörien tarina ei ole tylsä.” – Vanha kaarti vaalii arvostustaan, koska on ”työläismäistä jos insinöörit rupeavat esimerkiksi työtaisteluun, totesi T.J. Erola. Insinööriopiskelija Pentti Wikholm puolestaan hämmästeli, miksi monet pitävät käsittämättömänä, että valmistuva insinööri ei kuulukaan enää pienellä teollisuuspaikkakunnalla tittelinsä varjolla pankinjohtajan, kunnanlääkärin ja apteekkarin kanssa samaan kermaan kuin muutama vuosikymmen sitten.

Kokouskutsu tiedotuslehdessä vuonna 1933.

– Keskustelua käytiin vuosien ajan. Se oli värikästä, mikä osoittaa, että kehitys yhteisiä työmarkkinakysymyksiä hoitavaksi katto-organisaatioksi ei ollut helppo. Paine siihen tuli jäsenistön suunnalta, Kaataja kertoo. TAMPERE VASTAAN HELSINKI

Tutkijalle selvisi jo tutkimusaineistoon tutustumisen alkumetreillä, että Helsingin ja Tampereen insinöörien välinen kissanhännänveto ja keskinäinen kilpailu ovat yksi osa Insinööriliiton historiaa. Helsingin Insinöörit ovat kasvaneet suurimmaksi, tamperelaiset puolestaan vetoavat liiton alkutaipaleeseen ja moittivat sen unohtamisesta. Kisailu on välillä äitynyt kyräilyksi ja jatkunut näihin päiviin saakka. – Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten historiasta kumpuaa asioita nykyhetkeen. Ei siitä pidä olla moksiskaan tai yrittää peitellä sitä. Se on järjestöelämää ja elämää yleensä, Kaataja sanoo. 27


Suomalainen rakentaa sodan katveessa TEKSTI : Janne Luotola KUVAT: Mustafa Tüylü /Outotec

Sisällissota riehuu naapurimaassa ja vallankumousyritys on jännittänyt turvallisuustilannetta, mutta komennustyöntekijää ei pelota.

Elektrolyysialueen nosturista löydettiin vika, ja se yritetään korjata. 28


”Syyrian rajalle on 50 kilometriä.”

V

uosi sitten insinööri Maiju Hänninen lähti Outotecin komennukselle Turkin kaakkoisosaan. Yhtiö toimittaa maahan hydrometallurgisen paineliuotuslaitoksen, jonka lopputuotteena on kultaa, hopeaa ja kuparia sekä sinkki- ja kobolttikarbonaattia. Hänninen toimii työmaalla asennusvalvojana ja neuvonantajana. Komennusta ennen hän suunnitteli paineistettuja ja atmosfäärisiä reaktoreita Suomessa. – On todella tyydyttävää nähdä, kuinka pari vuotta sitten vain tietokoneeni ruudulla pyörineet massiiviset terästankit löytävät paikkansa laitoksella, Hänninen sanoo. Tehtävänä on neuvoa asiakasta painelaitteiden, atmosfääristen reaktoreiden, kaasupesureiden, jäähdytystornin ja sakeuttimien laiteasennuksissa. Asiakkaan vaatimuksesta työ on pilkottu niin pieniin osiin, että aikaa on mennyt hankkeeseen kolminkertaisesti. – Tästä on opittu, että jatkossa koko paketti on annettava yhdelle valmistajalle tai muuten on lähes mahdotonta saada jokainen osa sopimaan yhteen. Komennukselle lähti Outotecilta kahdeksan työntekijää, joista suomalaisia on Hännisen lisäksi vain yksi. – Olen työskennellyt täällä niin turkkilaisten, saksalaisten, romanialaisten, ruotsalaisten kuin italialaistenkin kanssa. On ollut ilo huomata, miten lupsakkaa ja huumorintajuista sakkia löytyy ihan joka puolelta Eurooppaa. ENSIMMÄINEN MAAILMASSA

Rakennettava laitoskokonaisuus on ensimmäinen maailmassa. Rikkihappotehtaan pasuttimesta tulevaa jätettä prosessoidaan monipolvisella liuotusprosessilla. Prosessi alkaa autoklaavista, jossa paineen ja lämpötilan avulla saadaan arvometallit helposti liukenevaan muotoon ja jalostettua lopputuotteiksi. Tärkeimmät prosessivaiheet paineliuotuksen jälkeen ovat suodatukset, sakeutus, uutto, elektrolyysi sekä kultaja hopeapuolella syanidiliuotus.

Maiju Hänninen väsähtää viikon kuudentena työpäivänä räntäsateessa.

Alue on vain muutaman neliökilometrin laajuinen, mutta sille rakennetaan viisi erilaista prosessilaitosta. Rakennustarvikkeita ja -jätteitä on joka puolella. – Liikkuessa pitää katsoa tarkasti joka suuntaan: eteen, taakse ja sivuille ajoneuvojen vuoksi, ylös nostureiden ja alas maassa makaavan rojun tähden. KESKELLÄ KURDIALUETTA

Alueella oli levotonta jo silloin, kun Hänninen saapui komennukselle. Työmaa sijaitsee keskellä kurdialuetta, ja sissijärjestö PKK on aiheuttanut monia vaaratilanteita. Syyrian sotakaan ei ole kaukana, sillä rajalle on linnuntietä noin 50 kilometriä. – Työnantajani on kartoittanut tarkasti, missä on turvallista liikkua, ja päivittää niin sanottua turvallisuuskarttaa säännöllisesti. Sanomattakin on selvää, että liikkuminen on melko rajoitettua. Lähistöllä on sattunut vuoden aikana useita pommi-iskuja, massapidätyksiä ja ampumavälikohtauksia sekä määrätty ulkonaliikkumiskieltoja. Työntekijöiden arjessa se on vaikuttanut lähinnä tarkastuksina maanteillä ja kaupunkiin saavuttaessa. Viime vuoden heinäkuussa Turkissa tapahtui vallankumousyritys. – Meidät komennettiin turvallisuussyistä pois saitilta juuri ennen vallankumousyritystä. Se oli melkoinen sattuma, ja asiakas vitsailikin meillä olevan liian hyvät verkostot Turkissa, kun tiedämme tapahtumista ennen turkkilaisia. Levottomuuksista huolimatta Hännistä ei ole pelottanut.

– Olen oppinut ajattelemaan, että jos satun paikalle, kun tienvarsipommi räjähtää, niin se on kertakaikkisen huonoa tuuria – vähän kuin hirvikolari Suomessa. HELLETTÄ JA PAKKASTA

Työntekijät asuvat pienkerrostaloissa asiakkaan tarjoamalla asuinalueella, joka on aidattu. Alueella on tenniskenttä, pieni jalkapallokenttä, koripallokoreja ja pieni uima-allas. Lähimpään kaupunkiin on vajaan tunnin ajomatka. Ympäristössä ei kasva metsää, ja ympäröivät vuoret ovat kuivia. Paikalliset viljelevät rypälepensaita ja pähkinäpuita, mutta veden he joutuvat tuomaan muualta. – Maasto täällä kaakkoisosissa on suoraan sanottuna tylsää. Kesällä mittari kipusi monen kuukauden ajan yli neljäänkymmeneen asteeseen, ja talvella työntekijät värjöttelivät välillä lähes kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Suurimman osan ajasta lämpötila oli lähellä nollaa. Sadetta Hänninen havaitsi viimeksi viime vuoden lokakuussa ja sitä aiemmin huhtikuussa. Komennus päättyy todennäköisesti huhtikuun lopussa. Hänninen aikoo tuoda mukanaan Suomeen oppia turkkilaisesta työkulttuurista. Asiat käsitellään asioina, eikä selän takana puhuta kenestäkään pahaa. – Volyymit nousevat ja kädet huitovat, välillä jopa tavarat lentelevät, kun joku asia ei mene niin kuin halutaan. Mutta heti, kun asiaan saadaan ratkaisu, huuto loppuu ja kaikki jatkavat hyvissä väleissä eteenpäin.

29


MUSEOBRUNSSI LA 10.6.

Starttaa kesään koko perheen bru unssilla tekniikan ihmeiden äärrellä.

10–13

Viikintie 1 Tekniikan museo Helsinki

Kohti uusia uria TEKSTI: Veera Udd, urahallinta-asiamies

SPORTTIBRUNSSI LA 17.6.

Suunnista kohti brunssia ja löydä kisakaupungin paras rasti.

11–13

Pohjois-Karjalan Insinöörien toimisto, Keskuskuja 1 A Joensuu

Yhä useampi vaihtaa uran suuntaa ainakin kerran elämänsä aikana.

JAZZBRUNSSI LA 14.7.

10–13

Liiton aluetoimisto, Isolinnankatu 24 A Pori

Hae iloiset alkutahdit jazzille perinteiseltä brunssilta.

ROCKBRUNSSI LA 29.7.

Heinäkuun kruunaa rock, rauha ja rakkaus – sekä brunssiherkut.

11–13

Oulun Villa Kaljaasi, Kaljaasintie 8 Oulu

TURNAJAISBRUNSSI LA 19.8.

11–13

Ravintola Militaria, Vanhankaupunginkatu 19 Hämeenlinna

E

nää ei riitä yhden ammatin omaaminen, vaan työntekijän pitää muuttua ja lisätä osaamistaan ympäristön muutoksen seurauksesta. Muun muassa työpaikalla tapahtuvat isot irtisanomiset, jäljelle jääneiden työnkuorman alle hautautuminen sekä lomautukset vaikuttavat tilanteeseen. Osalle muutos tapahtuu pakon edessä, mutta toiset kaipaavat uusia uria elämään. Työntekijät painivat erilaisten asioiden ja tunteiden varjossa; yksin asian kanssa ei tarvitse olla. Insinööriliiton urapalveluissa on mahdollista saada tukea ja ohjausta uran eri muutoskohdissa. Liiton uraohjauksessa lähtökohtana ovat jäsenen omat tarpeet ja voimavarat sekä jaksaminen. Ohjausta saa sähköpostilla, puhelimitse tai kasvokkain. Tarkoituksena on, että jäsen pääsee prosessissa eteenpäin ja mahdolliset solmut aukeavat.

Keihästä herkut keskiajan hengessä koko perheen brunssilla.

Insinööriliitto järjestää yhdes yhdessä paikallisten jäsenjärjestöjen jä jä j töj kkanssa b brunssitilaisuuksia eri kesätapahtumien yhteydessä. Brunsseille ovat tervetulleita kaikki Insinööriliitto-yhteisön jäsenet aveceineen.

Ilmoittauduthan ajoissa mukaan

YYYKNT[Ƃtapahtumat YYYKNT[Ƃfbkesakaravaani

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT RY:N KEVÄTKOKOUS 

Ϯϳ͘ϰ͘ϮϬϭϳŬůŽϭϴ͘ϯϬ sŝŶƐƐŝƐƐćDĞƌŝƉƵŝƐƚŽŬĂƚƵϭϲϱ͘ŬƌƐ͘<Ğŵŝ͘ <ćƐŝƚĞůůććŶƐććŶƚƂũĞŶŵććƌććŵćƚĂƐŝĂƚ͕ ƚŽŝŵŝŶƚĂŬĞƌƚŽŵƵƐ͕ƚŝůŝŶƉććƚƂƐũĂǀĂƐƚƵƵǀĂƉĂƵĚĞŶ ŵLJƂŶƚćŵŝŶĞŶ͘ dĂƌũŽŝůƵĂ

TERVETULOA 30


ILMOITUS Välillä uuteen uraan vaaditaan täydennyskoulutusta tai kokonaan uuden ammatin oppimista. Toisinaan tarvetta on ohjaukselle työpaikkojen hakemiseen, haastatteluharjoituksille, hakupapereiden kommentoinnille tai keskusteluavulle ja omien ajatusten vahvistamiselle. MUUTOKSEN TAKANA PITKÄ HARKINTA

Uran vaihdosta mietitään yleensä pitkään. Kenties lapsuudesta asti on ollut jokin unelma-ammatti, mutta onkin ajautunut johonkin muualle, ehkä painostuksesta tai elämä on kuljettanut johonkin. Jossain kohtaa pysähtyy miettimään, onko nykyinen työ sitä, mitä haluaa tehdä koko loppuelämän. Syitä on monia; joku hakee kiinteämpiä työaikoja, toinen vähemmän vastuullista työtä tai työt loppuvat tuotannollisin ja taloudellisiin syiden perusteella. Uranvaihtajaa ei aina ymmärretä, vaikka syy olisi mikä hyvänsä. Ulkopuoliset saattavat hämmästellä, miksi vaihtaa alaa tai työtä, miksei ole tyytyväinen nykytilanteeseen. Jos uranvaihto tai painostus siihen tapahtuu ilman omaa vapaata tahtoa, tilanne voi olla aluksi kaoottinen. Elämältä menee pohja, josta nouseminen on monien askelten päässä. Menee aikaa ennen kuin pystyy taas aktiiviseen työnhakuotteeseen. Hyvä on olla myös itselle armollinen. Toiset taas näkevät uranvaihdon yhtenä mahdollisuutena. Mietteissä on käynyt uran tai työpaikan vaihto, mutta se on jäänyt tekemättä. Ajan kuluessa huomaakin että uusi suunta oli juuri sitä mitä oma elämä tarvitsi.

ILMOITUS

TÖITÄ ON TARJOLLA

Vaikka monella alalla on vaikeat ajat, tunnelin päässä näkyy valoa. Uusia osaajia tarvitaan. Tämä näkyy myös Insinööriliiton työpaikkatorilla avoimien työtarjousten kasvavalla määrällä. Nyt jos koskaan on siis hyvä aktivoitua. Ohjeena uraa vaihtavalle: – Pysy motivoituneena, kehitä jo olemassa olevaa osaamistasi ja kouluttaudu – näin olet haluttu taitaja, oli suunta työelämässä mihin hyvänsä. 31


Työsopimuslain uudistus on symbolinen TEKSTI: Mika Peltonen /UP

Vuoden alussa voimaan tulleiden työsopimuslain uudistusten vaikutukset työllisyyteen ovat kyseenalaisia. Näin väittää Hankenin kauppatieteiden professori Niklas Bruun.

T

ammikuun alussa työsopimuslakiin tulleet muutokset pidentävät koeaikaa, lyhentävät työnantajan takaisinottovelvollisuutta ja helpottavat pitkäaikaistyöttömän määräaikaista palkkaamista. – Uudistuksia tehdään työllisyyden nimissä, mutta koeajan pituudella tai takaisinottovelvollisuuden pituudella ei kansainvälisen tutkimustiedon valossa ole kovin suurta vaikutusta yritysten työllistämiseen, professori Niklas Bruun kertoo. Hänen mukaansa osittain voimassa olevat ja osittain vasta tekeillä olevat lakiuudistukset ovat vain symbolilainsäädäntöä. 32

– Niillä halutaan osoittaa, että tässä ikään kuin tehdään yrittäminen helpommaksi, Bruun kuvaa. Hänen mielestään työsopimuslain muutoksia enemmän merkitsevät työryhmässä valmisteilla oleva työaikalainsäädäntö ja työmarkkinasuhteet Suomessa. Hän pohdiskelee, miten työmarkkinasuhteet tässä eteenpäin hoituvat, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on irtisanonut keskusjärjestösopimukset. – On mielenkiintoista nähdä, millä tavoin eri aloilla suhtaudutaan näiden sopimusten jatkamiseen ja halutaanko niihin paljon muutoksia. Ja millä tavalla tämä prosessi hallinnoidaan, Bruun miettii. – Jos nyt ajattelee lähiaikojen työoikeutta, tällä on aika suuri merkitys. LIITTOSOPIMUKSET ON TEHTÄVÄ HUOLELLA

Bruunin mielestä liittojen olisi järkevää ottaa EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten pykälät omiin sopimuksiinsa. – Nämä lukuisat sopimukset ovat aika laaja-alaisia ja sisältävät paljon asiaa. Jotkut niistä ovat ammattiyhdistysliikkeen kannalta hyvin merkittäviä.


”Työmarkkinasuhteet pitää hoitaa.

Bruun tarkoittaa esimerkiksi sopimuksia, joiden mukaan työnantajat pidättävät työntekijöiden jäsenmaksut palkoista ja tilittävät ne liitoille. – Jos työnantajat ilmoittaisivat, että tähän ei enää suostuta, luulen, että ammattiliitot reagoisivat aika voimakkaasti. Kyllä siitä varmasti aikamoinen kalabaliikki syntyisi. LUOTTAMUSMIEHET SELVITTELEVÄT KIISTAT

Professorin mukaan luottamusmiesjärjestelmän avulla on pystytty käsittelemään työpaikkojen ristiriidat. – Sillä tavalla ne on meillä hoidettu. Luottamusmiesjärjestelmän turvin asiat on hoidettu sovittelemalla myös Ruotsissa ja Tanskassa. Pohjoismaissa luottamusmies selvittelee kiistat työnantajan kanssa. Bruunin mielestä tämä on taloudellisesti edullinen ja järkevä tapa toimia. – Työnantajien kannattaa antaa luottamusmiehille vapaata tehtävien hoitamiseen. Se tulee paljon halvemmaksi kuin maksaa lakimiehille riitojen hoitamisesta. Työnantajat vaativat paikallisen sopimisen lisäämistä, mikä edellyttää Bruunin mielestä luottamusmiesjärjestelmää. – Jos paikallista sopimista halutaan vahvistaa, pitää vahvistaa myös niitä mekanismeja, joilla sopimista voidaan järkevästi hoitaa. HENKILÖSTÖEDUSTUS FIRMOJEN HALLINTOON

Bruun ihmettelee, mihin katosi hallituksen papereissa aiemmin esillä ollut työntekijöiden hallintoedustus. Hänen mukaansa edustus on Suomessa aika heikko. – Meillä hallintoedustuslaki sanoo vain, että jos työntekijät vaativat, jonkinlaista edustusta pitää olla. Laki on kuitenkin hyvin väljä. Se koskee yrityksiä, joissa on yli 150 työntekijää. Bruun toivoo, että Suomessa otettaisiin oppia Ruotsista. Siellä työntekijät ovat lain perusteella edustettuina yrityksen hallituksessa, jos yrityksellä on yli 25 työntekijää. – Hallintoedustusta kannattaisi vahvistaa meilläkin esimerkiksi yli 50 työntekijän yrityksissä, koska se luo työntekijöille enemmän ymmärrystä bisneksen teosta ja siitä, minkä takia joitakin toimia tehdään. Se tuo myös enemmän luottamusta päätöksiin, joiden perusteita muuten epäillään.

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendihakijan on oltava Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana. Säätiön hallitus käsittelee hakemukset kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Insinööri-lehdessä. Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä pitää olla seuraavat tiedot: – stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys – pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10. mennessä joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2, *GNUKPMKVCKKNMMCWWUKVCNQ"KNT[Ƃ Lisätietoja Insinöörisäätiön hallituksen jäsen Hannu Saarikankaalta osoitteessa JCPPWUCCTKMCPICU"KNT[Ƃ

33


OIKEUTTA TEKSTI: Matti Andström, työsuhdeneuvoja

Työnantajalla on velvollisuus

kouluttaa irtisanottuja Viime vuonna solmittu kilpailukykysopimus toi parannuksia työntekijöiden muutosturvaan. Sopimuksen tiimoilta lisättiin työsopimuslakiin uusi säännös, joka velvoittaa työnantajaa järjestämään irtisanotuille työntekijöille työllistymistä edistävää valmennusta.

V

elvollisuus koulutuksen tai valmennuksen järjestämiseen on työnantajilla, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Kun säännöllistä henkilöstömäärää lasketaan, noudatetaan samoja periaatteita, joiden mukaan määritellään, sovelletaanko yrityksessä tai yhteisössä yhteistoimintalain säännöksiä. Koulutukseen tai valmennukseen ovat oikeutettuja työntekijät, joiden työsopimus on irtisanottu tuotannollis-taloudellisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Heidän on pitänyt työskennellä yrityksen palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta ennen työsuhteen päättymistä. Valmennuksen tai koulutuksen on vastattava arvoltaan vähintään työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai työntekijän kanssa 34

samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota, jos tämä on suurempi kuin työntekijän laskennallinen kuukausipalkka. TUNTIPALKKAISEN KOULUTUKSEN ARVO

Lain esitöiden mukaan viikko- tai kuukausipalkkaisen työntekijän kohdalla arvo on hänen sovittu säännöllinen palkkansa. Tuntipalkkaiselle työntekijälle järjestettävän koulutuksen tai valmennuksen arvo sen sijaan lasketaan samojen periaatteiden mukaan kuin vuosilomalain mukaista vuosilomapalkkaa määritettäessä. Henkilöstömäärän keskimääräinen ansio saadaan lain esitöiden mukaan laskemalla toimipaikan henkilöstön kuukausiansiot yhteen ja jakamalla euromäärä henkilöstön määrällä. Toimitusjohtajan palkkiota ei huomioida laskelmassa. Vuosilomapalkan laskentaperiaatteita sovelletaan myös henkilöstön yhteispalkan määrityksessä.

KOULUTUS PIAN POTKUJEN JÄLKEEN

Valmennus tai koulutus on pääosin toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä lukien. Painavasta syystä työnantaja saa toteuttaa koulutuksen tai valmennuksen myöhemminkin. Hallituksen esityksessä esimerkkeinä painavasta syystä on mainittu, että koulutus jatkuu koulutuksen toteuttajan aikataulusta johtuen aikarajan yli, tarkoituksenmukaista valmennusta tai koulutusta ei ole aikarajan puitteissa saatavissa tai järjestetty valmennus tai koulutus peruuntuu työnantajasta johtumattomasta syystä. Koulutus on mahdollista sovittaessa järjestää myös siten, että työnantaja kustantaa työntekijän omatoimisesti hankkiman koulutuksen tai valmennuksen. KOULUTUSTA ENITEN TARVITSEVILLE

Työnantaja ja henkilöstö voivat sopia toisin koulutuksen tai valmennuksen arvon määrästä. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi siitä, että toimet


kohdistetaan työntekijöihin, joiden valmiudet työllistyä uudelleen ovat heikoimmat. Tällöin koulutuksen tai valmennuksen arvon ei tarvitse välttämättä kaikkien työntekijöiden osalta vastata heidän yhden kuukauden palkkaansa tai henkilöstön keskimääräistä kuukausipalkkaa. Työnantaja ja työntekijät voivat sopia myös siitä, että valmennuksen tai koulutuksen sijasta toteutetaan muita järjestelyitä, joilla edistetään irtisanottavien työllistymismahdollisuuksia. Kyse voi olla esimerkiksi muutosturvaohjelmasta, jonka puitteissa irtisanotuille pyritään järjestämään uutta työtä, antamaan tukea yrityksen perustamisessa tai mahdollistamaan lisäkouluttautuminen. Kahden kuukauden aikarajaa ei tarvitse noudattaa edellä mainittujen toimien toteuttamisessa. SOPIMUS NEUVOTTELUN YHTEYDESSÄ

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja henkilöstön välillä. Henkilöstön edustus määräytyy yhteistoimintalain säädösten pohjalta. Työntekijöiden edustajan solmima sopimus sitoo työntekijöitä, joiden puolesta kyseinen edustaja toimii. Luontevin ajankohta sopimuksen tekemiselle on yhteistoimintamenettelyn kuluessa. Työnantajan ja työntekijän sopima valmennuksen tai koulutuksen

sijasta toteutettava järjestely perustuu lakiin. Kyse ei ole sen vuoksi työttömyysturvalain tarkoittamasta jaksotettavasta etuudesta. Jos osapuolten sopima järjestely kuitenkin ylittää arvoltaan sen, mihin työnantaja olisi ollut velvollinen lain nojalla, ylittävä osa saatetaan katsoa ylimääräiseksi korvaukseksi, joka tulee jaksotettavaksi. LAIMINLYÖNNISTÄ KORVAUS

Työnantajalle asetetun velvollisuuden rikkomisen seuraamuksista säädetään työsopimuslaissa. Jos työnantaja laiminlyö koulutuksen tai valmennuksen järjestämisen, se on velvollinen korvaamaan työntekijälle valmennuksen tai koulutuksen arvoa vastaavan määrän. Jos velvollisuus on laiminlyöty vain osittain, korvaus rajoittuu laiminlyödyn osuuden arvoon. Jos valmennuksen tai koulutuksen sisällöstä on tehty lain mahdollistama paikallinen sopimus, myös laiminlyönnin seuraamus määräytyy sopimuksen sisällön perusteella. Laiminlyönnistä maksettavaan korvaukseen sovelletaan työttömyysturvalain näkökulmasta samoja periaatteita kuin edellä on esitetty sovitun järjestelyn osalta. Lue lisää: Työsopimuslain 7 luvun 3, 13 ja 14 §:t

35


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Oona Rouhiainen

Markus Paakkunainen oli mukana toteuttamassa Inssiforumia, joka kokosi noin 150 insinöörikouluttajaa kaksipäiväiseen seminaariin Lahteen.

Käytännön opeilla ammattilaiseksi Markus Paakkunainen suorittaa osan tutkinnostaan työn opinnollistamisen jaksolla, jossa on tarkoituksena saada hyvät työelämävalmiudet.

A

mmattikorkeakouluopiskelu on muuttunut vuosien varrella paljon. Nykyään luentojen ja harjoitustöiden rinnalle on tullut muitakin vaihtoehtoja. Lahden ammattikorkeakoulu LAMKissa prosessi- ja materiaalitekniikkaa opiskeleva Markus Paakkunainen suorittaa työn opinnollistamisen jaksoa perinteisen opiskelun sijaan. – Teen töitä Lahden ammattikorkeakoulun alla toimivalle Tutkimus-, kehitys ja innovaatioyksikkö FuMaTecille, joka tuottaa yrityksille kaupallista materiaali-, puutuote- ja huonekalutestausta sekä toimii erilaissa asiantuntijatehtävissä yritysten tk-projekteissa, Paakkunainen kertoo. Lisäksi FuMaTec toimii oppimisympäristönä, jonka kautta opiskelijat pääsevät mukaan yrityslähtöisiin 36

projekteihin. Niissä he tekevät yhteistyötä suoraan yritysten kanssa hyvin itsenäisesti. Miten projektityöskentely eroaa ammattikorkeakoulun perinteisestä työharjoittelusta? Paakkunainen kokee, että projekteissa työskennellään vielä monipuolisemmin ja käytännönläheisemmin. Hän on ollut toiminnassa mukana reilun vuoden verran, ensin projektipäällikkönä asiakasyrityksen tuotekehitysprojektissa. Vuoden alusta hän on suorittanut työn opinnollistamisen jaksoa. Vaihtoehtona olisi ollut normaalia opiskelua luentojen ja tehtävien muodossa. Päätös oli Paakkunaiselle helppo. – Opin parhaiten ja mielekkäämmin käytännön kautta. MONIPUOLISIA TYÖTEHTÄVIÄ

Paakkunainen vastaa FuMaTecin myynnin ja markkinoinnin kehittämisestä. Työnkuva on laaja, mutta mieleinen myyntihenkiselle, teknisesti lahjakkaalle Paakkunaiselle. Opintojakson aikana hän on osallistunut moneen isoon hankkeeseen kuten suunnitellut LAMKin tekniikan osastoa verkostointi- ja rekrytointi-tapahtuma DuuniExpoon ja toiminut

palkintolautakunnan jäsenenä InssiForum -tapahtumassa. Tällä hetkellä hän on mukana Tekesin rahoittamassa Innovation Scout -hankkeessa ja opettelee, kuinka julkisen rahan hankkeissa toimitaan ja kuinka ne toteutetaan. – Hankkeessa kehitetään mallia, jolla voidaan tunnistaa opinnäytetöissä sekä TKI- ja yritysyhteistyöprojektissa esiin tulevat kaupallistamispotentiaalin omaavat innovaatiot. PARHAAT OPIT TULEVAT TEKEMÄLLÄ

Paakkunainen on tykännyt erilaisesta tavasta suorittaa tutkintoaan, ja kokeekin oppineensa opintojaksolla taitoja, joita arvostetaan työelämässä ja joiden avulla hän erottuu joukosta valmistumisen jälkeen. – Oma periaatteeni opiskelussa on, että pyrin tekemään kaiken siltä kantilta, mikä hyödyttäisi minua ja yritystä sitten työelämässä. Hän uskoo, että työn oppii parhaiten käytännön kautta itse työtä tekemällä eikä pelkästään luennoilla istumalla. – Työskentely- ja opiskelumenetelmissä täytyy olla hieman kunnianhimoa, että uskaltaa hypätä kaikkeen mahdolliseen.


Liity kassaan jo opiskeluaikana Kun olet töissä opintojen aikana, voit liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Kassan jäsenyys kannattaa hoitaa kuntoon heti, kun aloitat ensimmäisessä palkallisessa työsuhteessa. Jos jäät valmistumisen jälkeen työttömäksi tai joudut lomautetuksi uudessa työpaikassasi, voit olla oikeutettu ansiopäivärahaan, jos täytät työssäoloehdon tarkastelujakson sisällä. Ansiopäiväraha on suurempi kuin peruspäiväraha, jota työttömät työnhakijat voivat saada. Ansiosidonnaisella päivärahalla pystyt keskittymään täysillä uuden työn etsimiseen ja toimeentulosi on turvattu. Työttömyyskassan työttömäksi jäävän jäsenen päivärahaa ei lasketa viimeisen kuukausipalkan perusteella. Päivärahan perusteena käytetään niin sanottua vakiintunutta palkkaa työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 kalenteriviikolta, jona jäsen on täyttänyt työssäoloehdon. Lue lisää: www.ilry.fi/iol/kassa

Opintojen loppusuora häämöttää? Keväällä valmistuu suuri joukko uusia insinöörejä ja omista saavutuksista pitää olla ylpeä. Kova työ tutkinnon eteen on tehty, on aika nauttia omista saavutuksista ja paukutella henkseleitä. Se on hieno saavutus – onnea! Insinööriksi valmistumisen jälkeen on aika siirtyä opiskelijasta insinöörijäseneksi. Jäsenyyden päivittäminen tehdään valmistumisilmoituksella. Opiskeluaikana olet saanut kaikki Insinööriliiton jäsenedut ja -palvelut käyttöösi. Vastavalmistuneena insinöörinä sinua odottaa täysin uusi etupaketti Danske Bankilta. Insinööriliiton jäsenenä saat huomattavat edut Danske Bankilta ilman kuukausi- ja vuosimaksuja. Etupakettiin kuuluvat muun muassa laajat päivittäispankkipalvelut ja Mastercard Platinum -kortti. Danske Bankin etu- ja palvelukokonaisuus tarjotaan viideksi vuodeksi liiton jäsenelle, joka on valmistunut opinnoistaan etujen käyttöönottoa edeltävän kahden vuoden aikana.

IOL:n ÄÄNI Miihkali Härkönen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Jokainen osapuoli hyötyy harkinnasta

K

orkeakoulujen eri koulutusalojen aloituspaikat ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. Äskettäin Turun ammattikorkeakoulu ilmoitti haluavansa tuplata insinööriopiskelijoidensa määrän, vaikka Turun alueella on jo liikaa työttömiä insinöörejä. Ei ole salaisuus, että korkeakoulut mieluusti ottavat lisää aloituspaikkoja; mitä enemmän opiskelijoita niillä on, sitä enemmän ne saavat rahoitusta. Koulutukseen suunnatut varat ovat rajallisia. Vaikka yhden ammattikorkeakoulun opiskelupaikat säilyvät ennallaan, se menettää rahoitusta, jos muiden koulujen saman alan aloituspaikat lisääntyvät. Siksi on ymmärrettävää, että jos yksi koulu saa lisää aloituspaikkoja, niin muutkin haluavat niitä. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun pyyntö saada lisää insinöörikoulutusta kuulostaa aluksi loogiselta, sillä Turun seudulle on tulossa runsaasti uusia insinöörien työpaikkoja niin telakoille kuin muuallekin. Mutta tehokkaampiakin keinoja on kuin kokonaan uusien koulutus, sillä jo työelämässä olleita, kokeneita insinöörejä voi kouluttaa uudelleen uusiin tehtäviin. Myös muualla maassa on työttömiä insinöörejä, jotka ovat valmiina muuttamaan työn perässä. Yleinen ongelma koko aloituspaikkakeskustelussa on, että korkeakoulujen rahoitusmalli ei motivoi innovatiivisiin ja taloutta eniten hyödyttäviin ratkaisuihin. Sen tähden pyritään menemään nykyisillä ehdoilla ja päädytään kouluttamaan rajallisin resurssein liikaa ihmisiä. Seurauksista kärsivät koulutuksen laatu, kun rahoituksen pitää venyä usealle opiskelijalle sekä koulutettavat itse, kun kilpailu työpaikoista kiristyy. Myöskään valtio ei voita, jos entisetkään työttömät eivät päädy uudelleen töihin ja valmistuu uusia insinöörejä, jotka eivät välttämättä työllisty. On toki aloja, joille koulutuspaikkojen lisääminen on paikallaan, esimerkkeinä vaikkapa rakennus- ja ohjelmistoalat. Lisäys pitää tehdä kuitenkin hallitusti ja harkitusti; kaikki asiaan liittyvät faktat on otettava huomioon. Hetken harkinnasta voi hyötyä jokainen osapuoli.

Lue lisää: www.ilry.fi/vastavalmistunut

37


Kenttäkierros on tuottanut yllätyksiä TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVAT: Vesa-Matti Väärä

Samu Salon mukaan useissa suomalaisyrityksissä on ”myönteinen ilmapiiri ja todellinen tekemisen meininki”. – Teemme maailmalle edelleen paljon huipputuotteita, hän sanoo.

P

uheenjohtaja Samu Salo on syksystä lähtien tehnyt kymmenkunta yritys- ja jäsenjärjestövierailua eri puolille Suomea. Kierros alkoi lokakuussa Oulusta ja jatkuu keväällä vielä kahdella paikkakunnalla, Jyväskylässä ja Vaasassa. – Kierroksen parasta antia on ollut nähdä suomalaisia huippuosaajia työssään. On ollut myönteistä huomata, 38

kuinka monessa asiassa Suomi on aivan maailman kärkeä, vaikka julkisuuden perusteella monet alat ovat edelleen huonossa tilanteessa, hän sanoo. HYVÄT TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Oulussa Salo vieraili Elektrobit Automotivella ja Nokialla, Raahessa SSAB:lla ja Tiedolla sekä Tampereella Valmetilla. Kouvolassa oli Millogin vuoro ja Kotkan Karhulassa Sulzer Pumpsin.

Huhtikuun ensimmäisellä viikolla puheenjohtaja kävi Turussa. Meyerin telakan ja Elomaticin yritysvierailujen lisäksi ohjelmaan kuului jäsentilaisuus. Salon mukaan vastaanotto on ollut järjestään hyvä. Hän on ilahtunut siitä, että valtaosassa yrityksissä suhtaudutaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. – Uskon, että tilaisuudet ovat olleet hyödyllisiä puolin ja toisin. Olen saanut hyvän kuvan yrityksistä ja ennen kaikkea niiden osaamisesta ja korkealaatuisista tuotteista, joita yritykset valmistavat, hän kertoo. Yritysten johdon ja henkilökunnan kanssa on käyty keskusteluja muun muassa yritysten osaamistarpeeseen ja työvoiman saantiin liittyvistä asioista.


Etualalla luottamusmiehet ja heitä vastapäätä Insinööriliiton edustajat kuuntelivat Markku S. Lehtistä (oik.) Elomaticilta.

– Lähes jokaisessa paikassa on puhuttu yrityksen ja paikallisen ammattikorkeakoulun välisestä yhteistyöstä, Salo sanoo. KIERTÄMISELLE JATKOA SYKSYLLÄ

Salon mukaan kokemukset vierailuista ovat olleet niin hyviä, että tarkoitus on tehdä uusi kierros lomien jälkeen syksyllä sen mukaan, mitä neuvottelukierros antaa myöten. – Minulle on tärkeä tutustua yrityksiin eri puolilla Suomea ja saada tätäkin kautta parempi käsitys siitä, mitä meidän jäsenkuntamme tekee, hän toteaa. – Muun muassa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet ovat suurena apuna, kun kyselemme kuulumisia ja hankimme palautetta siitä, mitä pitää tehdä ja mitä asioita ajaa. Paikallisten jäsenjärjestöjen tapaamiset on yksi osa vierailuja. Salon mukaan tavoitteena on saada suoraa palautetta Insinööriliiton toiminnan

Turussa Samu Salon vierailua avittivat LOUSIn puheenjohtaja Mika Paukkeri ja IL:n kenttäpäällikkö Timo Ruoko.

kehittämisestä, palveluista ja toiminnasta. – Samalla kannustan jäsenjärjestöjä jäsenhankintaan ja järjestämään alueella toimintaa, joista jäsenkunta on kiinnostunut. Paikalliset jäsenjärjestöjen puuhamiehet ja -naiset sekä alueasiamiehet ovat olleet apuna tilaisuuksien järjestämisessä, Salo kertoo. PALAUTETTA PUOLIN JA TOISIN

Turun Insinöörit TUIKEn puheenjohtaja Jonna Aaltonen oli noin parikymmenen muun kanssa illan jäsentilaisuudessa. Aaltosen mukaan tilaisuus oli kaikin puolin onnistunut ja oikea-aikainen: alueen hyvät talousuutiset ovat saaneet aikaan myönteistä kaikua seudun insinöörikunnassa. Jäsenhankinnan ja -pidon tärkeys nousi esiin tilaisuudessa. Illan ohjelmaan kuului puheenjohtaja Salon vetämä harjoitus, jossa hän esiintyi liiton jäsenyyteen nuivasti suhtautu-

vana insinöörinä kaivaten läsnäolijoilta kunnon argumentteja liittymisen puolesta. – Se oli opettavainen kierros puolin ja toisin. Piti olla kaiken aikaa skarppina ja miettiä, mitä sanoisi. Tällaisia harjoituksia voisi olla useamminkin, Aaltonen sanoo. Vastavuoroisesti Salo sai turkulaisilta joitakin kysymyksiä pohdittavakseen. Aaltosen mukaan jäsenhankinnan ja -pidon osalta jäsenjärjestöissä kaivataan lisää konkretiaa. – Totta kai meillä on vastuuta jäsenhankinnasta. Etenkin isoilla työpaikoilla työkavereita on kannustettava liittymään. Toisaalta pitää muistaa, että täällä meillä ei ole palkattua väkeä työn tueksi, hän pohtii. Aaltonen kannustaa puheenjohtajaa ottamaan jäsenjärjestöjen ja eri puolilla olevien yritysten kiertämisen tavaksi. – Ei sitä koskaan liikaa ole, hän toteaa. 39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

19 30 39

7

17 11

19 3

38

8 15

7

20 4

34

34

14 10

29

Tiukka trio

3 16

16

19

23 7

6 7

3

14

13

16

29

8

8 7

22

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

1. Kylmän sodan aikana suurvallat kävivät kilpajuoksua avaruuden valloittamisesta. Kaikki muistavat neuvostoliittolaisen Juri Gagarinin avaruuslennon ja amerikkalaisen Neil Armstrongin sanat kuussa. Myös yhdessä Afrikan maassa oli avaruusohjelma, missä? 2. Suomessa vähemmän käytetyssä kennohunajassa hunajaa ei ole lingottu pois kennoista ja kenno tulee hunajan mukana. Mitä ainetta hunajakennot ovat?

24

15 16

4

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

© Bulls

3. Laudan sahaaminen kolmeen osaan kestää 24 sekuntia. Kuinka kauan kestää samanlaisen laudan sahaaminen viiteen osaan?


ILMOITUS


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Sami Aapro, kassanjohtaja, AYT-kassa

Myös yrittäjä tarvitsee työttömyysturvaa Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi tapahtuu usein vasta pitkällisen harkinnan ja riskien puntaroinnin jälkeen. Työttömyysturvassa yrittäjäasemaan voidaan määritellä myös perheenjäsen tai osaomistaja. Vapaaehtoiset vakuutukset jäävät tässä tilanteessa toisinaan vaille ansaitsemaansa huomiota, mikä voi kirpaista jälkikäteen pahastikin. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan jäsenenä yrittäjä on tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan työttömyyden ajalta yrittäjänäkin. Jos kaikki ei mene kuten on ajatellut, ei jää pelkän perusturvan varaan. Yritystoiminnan lopettaminen voi johtua esimerkiksi markkinatilanteen muutoksista, yritystoiminnan myymisestä, terveydellisistä syistä tai pelkästä halusta lopettaa yritystoiminta.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta markkinointisuunnittelija Saara Eriksson, 0201 801 842 tutkija Sampsa Kaataja, 0201 801 801 palvelumuotoilija Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 jäsenhankinta-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen, 0201 801 801 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoassistentti Carita Ryynänen, 0201 801 868 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824

Lue lisää: www.ayt.fi

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Nuorjäsentoiminta asiamiehet Heini Ristell, 0201 801 858 Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 882 Ilkka Rautio, 0201 801 884 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Janne Luotola, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835

Asiakaspalvelu, jäsenrekisteripalvelu ja talous 0201 801 801

Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Veera Udd, 0201 801 876 Merja Uschanoff, 0201 801 893 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

palvelupäällikkö Jarkko Ursin, 0201 801 879 asiamiehet Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh Alizad-Ursin, Eero Husari, Atte Lepistö, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Maarit Hyppönen, Tarja Mörsky

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, 0201 801 877 tutkimusassistentti Marja Heinonen, 0201 801 841

42

AYT-kassan jäsenmaksu on sidottu YEL-vakuutuksen maksuun; vakuutuksen perusteena oleva työtulo määrittelee myös päivärahan suuruutta. Yrittäjien ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on ollut olemassa yli kaksikymmentä vuotta. Tietämys järjestelmän olemassa olosta, sen laajuudesta ja sisällöstä on kohtalaisen vähäistä. AYT-kassan maksaa vuosittain yli 7 miljoonaa euroa päivärahaa ja kassan jäsenistöstä vuosittain etuuksia saa 9 prosenttia. Finanssivalvonta vastaa kassan toiminnan valvomisesta. Kassa on myös ollut kautta aikojen yksi Suomen maksatuksessaan nopeimpia työttömyyskassoja.

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Heini Kauravaara, 0201 801 851 johtava asiantuntija Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Anu Kanin, 0201 801 859 Heta Ravolainen-Rinne, 0201 801 891 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit

Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Marja Kuntsi

Tiina Nortamo Oulun Insinöörit

Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Satu Tähkäpää

Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit

Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit

Emma Ruotsalainen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Minna Virolainen KUVA: Tarja Käckmanin kotialbumi

Tarja Käckman edistää taimien kasvua kasvivalolla.

Kasvun ihme pitää puutarhurin otteessaan Tarja Käckmanille kaikki kasvit ovat omalla tavallaan hyötykasveja.

K

eväästä huolimatta Oulussa pihat ovat vielä lumisia, mutta Tarja Käckmanin kotona vihertää joka nurkassa. Maaliskuussa sukset vaihtuivat multapussiin ja nyt kasvatustyöt ovat kuumimmillaan. Intohimoisella puutarhurilla on jo noin 70 lajia ja lajiketta kylvettynä. Kausi alkaa kukista, jotka Käckman kylvi jo alkuvuodesta. Ensimmäiset hyötykasvit hän laittoi kasvamaan maaliskuussa ja tomaatit sekä purjot on saatu jo koulittua. Lisäksi iso kasa siemenpusseja odottaa vielä kylvämistä. – Taimikasvatus sopii erityisen hyvin pohjoisen viherpeukaloille, sillä pihalla ei puutarhatöihin pääse vielä pitkään aikaan. Oulun leveyksillä myös kasvukauden pituus on pidettävä mielessä. Kaikki myöhäisemmät lajit eivät ehdi kypsyä, kuten Käckman totesi myskikurpitsojen ja joidenkin tomaattilajikkeiden kohdalla. Tänä vuonna hän aikoo kokeilla, miten käy munakoison kanssa.

KASVIMAA RUOKKII MYÖS SILMÄÄ

Käckmanin puutarhainnostus alkoi, kun hän muutti nykyiseen taloonsa. Pihassa oli kasvimaa ja jonkin verran istutuksia. Pikkuhiljaa harrastus vei mennessään ja kasvustot laajenivat. Monipuolisuus on Käckmanille tärkeää. – En suosi pihassani isoja kasviryhmiä, vaan lajien runsautta. Monia lajeja onkin vain yksi tai kaksi kappaletta. Käckmanin suosikkilajit vaihtelevat ja toisinaan joku aiemmin jo hylätty kasvi tekee paluun puutarhaan ja suosikkeihin. Perusvihannesten lisäksi kasvimaalle mahtuu aina kokeiluun uusia tulokkaita, kuten tänä vuonna mustajuuri ja palsternakka. Kasvimaan pitää olla myös nätti, mikä vaikuttaa osaltaan lajien valintaan. – Punajuuren lehdet ovat todella upeita, samoin violetit pavut ja värikkäät kesäkurpitsat. Lisää ilmettä saa erilaisilla yrteillä. Käckmanin mukaan perinteiseen suomalaiseen pihaan kuuluvat man-

sikat, vadelmat, herukat ja karviaiset, joten niitä on myös omassa pihassa. Pensaiden kavereiksi ovat valikoituneet hieman erikoisemmat kirsikka-, päärynä- ja luumupuut. Koko puutarhan kruunaa noin 250 kukkivaa perennaa. LUONTO PITÄÄ VARPAILLAAN

Puutarhanhoito on terapeuttista ja hyväksi terveydelle, mutta helppoa se ei ole. Käckman nostaa hattua ammattiviljelijöille, jotka kaikista vastuksista huolimatta onnistuvat saamaan elantonsa viljelyksistä. Luonto ei ole helpoin yhteistyökumppani. Oikukkaat säät ovat ongelma erityisesti keväällä. – Kun kasvu on päässyt vauhtiin, vaivana ovat kaikenlaiset tuholaiset kuten kaalikoit, porkkanakärpäset ja kirvat, Käckman listaa kiusankappaleita. Onneksi hänelle tärkeintä on kasvien kanssa puuhastelu ja puutarhasta nauttiminen – sato on mukava lisä.

43


7TCMQWNWVWMUGV Poimi parhaat vinkit ja paranna tyĂśnhakutaitojasi.

6[Ă&#x2019;RCKMMCVQTK

'FWPXCNXQPVCMQWNWVWMUGV

Hae tekniikan alan avoimia tyÜpaikkoja ympäri maata.

Kehitä tyÜelämätaitojasi ja päivitä tietojasi.

4GMT[UVWFKQ

#OOCVKNNKUGV VĂ&#x20AC;UOĂ&#x20AC;MQWNWVWMUGV

Harjoittele tyĂśhaastattelua videolla.

%8MQOOGPVQKPVK Hio CV huippukuntoon asiantuntijan sparrauksessa.

7TCQJLCWU Pohdi vaihtoehtoja henkilĂśkohtaisessa ohjauksessa.

Vahvista osaamistasi ja kartuta taitojasi.

2CNMMCPQUVWTK Haarukoi palkkatoive kohdilleen.

2CNMMCPGWXQPVC Varustaudu palkkaneuvotteluun faktoilla.

+PUKPĂ&#x2019;Ă&#x2019;TKNKKVVQQPVWMGPCUKMCKMKUUCWTCP XCKJGKUUCsO[Ă&#x2019;ULQULĂ&#x20AC;Ă&#x20AC;VV[Ă&#x2019;VVĂ&#x2019;OĂ&#x20AC;MUK HyĂśdynnä liiton tyĂśllistymistä edistävät palvelut.

#OOCVKNNKUGVXGTMQUVQV Kasvata verkostojasi tapahtumissa ja somessa.

#NWGGNNKUGVV[Ă&#x2019;NNKUV[OKURTQLGMVKV Liitto on mukana tyĂśllistymisprojekteissa eri puolilla Suomea. Tutustu ja osallistu.

.KKVVQXCNXQQLCCLCCO[Ă&#x2019;UV[Ă&#x2019;VVĂ&#x2019;OKGPLĂ&#x20AC;UGPVGPUĂ&#x20AC;GVWC Liitto tekee tĂśitä investointien kasvattamiseksi, jotta tyĂśllisyys paranee. MyĂśs oikeus omaehtoiseen opiskeluun päivärahalla, muuntokoulutuksen lisääminen ja korkeakoulutettujen tyĂśllisyyspalvelujen parantaminen ovat esimerkkejä ajamistamme asioista.

Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinaissuomi

TyĂśnhakuveturi TyĂśnhakubuusteri Uratehdas Uranoste Urapurje

Yt-tilanteissa neuvomme sekä jäseniä että luottamusmiehiä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

JäitkĂś tyĂśttĂśmäksi? Tarkista verkkosivujen tietopaketti YYYKNT[Ć&#x201A;V[QVQPV[QPJCMKLC

Insinööri 3/2017  

Insinööri-lehden numero 3/2017

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you