Page 34

OIKEUTTA TEKSTI: Niina Suvanto, työsuhdelakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi

Paikallinen sopiminen – monipuolista ja kehittävää sopimista Paikallinen sopiminen on viime aikoina ollut esillä erityisesti kilpailukykysopimusta edeltävissä neuvotteluissa. Vallalla on erheellinen käsitys, että paikallinen sopiminen on lähes mahdotonta ja vähintäänkin hyvin rajallista. Paikallinen sopiminen edellyttää toimivia yhteistyösuhteita työnantajan ja työntekijöiden edustajan kanssa.

P

aikallisella sopimisella on valitettavasti huono kaiku, ainakin palkansaajapuolella. Usein kuulee käytettävän termiä paikallinen sanelu. Jos osapuolten henkilösuhteet eivät ole kunnossa, on totta, ettei neuvottelusta ja sopimisesta tule mitään. Työnantajan pitäisi ymmärtää, että henkilöstöllä on asiantuntemusta omassa työssään ja henkilöstöllä on usein paras kontakti asiakkaisiin. Tästä syystä henkilöstö olisi otettava aidosti mukaan keskusteluun. Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella on lähtökohtaisesti tarkoitus saada aikaan toimivaa vuoropuhelua, jotta yritys ja sen työntekijät voivat hyvin ja menestyvät. On myös paljon esimerkkejä yrityksistä, joissa paikallinen sopiminen toimii ja hyvä yhteistoiminta tuo kaikille osapuolille merkittävää etua. Neuvottelun kautta sopimukseen Sopimus on kahden tai useamman tahon tekemä toimi, jolla luodaan tai muutetaan oikeuksia tai velvoitteita. Sopimus on lopputulos, jota yleensä

34

edeltää neuvottelu tai tarjous ja tarjouksen hyväksyminen. Sopiminen on siis neuvottelua, eikä jommankumman yksinpuhelua. Osapuolilla on neuvotteluun lähtiessä lähtökohta ja tavoite, joka pyritään neuvotteluissa saavuttamaan. Osapuolten tavoitteet tai vähintäänkin keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat yleensä vastakkaiset, joten sopimus on monesti jonkinlainen kompromissi. Jos sopimuksen tekoon lähdetään sillä ajatuksella, ettei mistään tavoitteesta tingitä, sopimusta harvoin saa aikaan. Hyvästä sopimuksesta molemmat osapuolet saavat jotakin lisäarvoa. Neuvotteluissa olisikin tästä syystä hyvä olla avoimin mielin ja pohtia jo ennen neuvotteluita, mitä tavoitteita tulevalla sopimuskumppanilla on. Jos pystyy ennakoimaan toisen osapuolen tavoitteita ja keksii, miten sopimuksella saavutettaisiin molempien tavoitteet, hyvän sopimuksen aikaansaaminen on monta askelta lähempänä. Pelkkien vaatimusten sijaan pitää siis esittää ratkaisuja ongelmaan.

YHTEISTOIMINNAN EDELLYTYKSIÄ

Luottamus ei synny hetkessä, mutta sen voi menettää hetkessä. Hyvä yhteistoiminta edellyttää, että osapuolet luottavat toisiinsa ja suhtautuvat toisiinsa kunnioittavasti. Luottamuksellisia suhteita pitää siis rakentaa ja pitää yllä. Asioista voidaan olla eri mieltä ja esittää kritiikkiä, mutta silti pyrkiä hyvään yhteistyöhön. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat neuvottelutoiminnassa kaiken a ja o. Itsetuntemus ja omien käsitysten sekä olettamusten havainnointi on yhtä tärkeää kuin taito havainnoida toista

Insinoori 03 2016  

Insinööri-lehden numero 3/2016

Insinoori 03 2016  

Insinööri-lehden numero 3/2016