Kehityspäällikkö Juha Engmanin työyhteisö muodostuu monen eri alan osaajasta.
Toimintaympäristön jatkuva muutos on yksi eteenpäin työntävä voima. Koko ajan on mahdollista tehdä ja kehittää uusia asioita. Sähköisten palveluiden siirtyminen mobiiliin on yksi esimerkki uusista suunnista. Myös viranomaisten vaatimukset ja lainsäädäntö muuttuvat, mikä tarkoittaa järjestelmän jatkuvaa muokkaamista. StarSoft on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Engman tuli taloon ammattikorkeakoulun työharjoittelun kautta ja ollut hommissa jo 12 vuotta. – Kun tulin taloon, taisin olla kymmenes työntekijä. Nyt yrityksessä on töissä noin 50 ihmistä. Lisäksi koulutukset hoitaa alihankintana yhteistyöyritys. Kehityspäällikkönä työskentelevän Engmanin työnkuva muuttui vuoden alkupuolella. Tällä hetkellä hän keskittyy erityisesti firman sisäisiin prosesseihin. Hän on mukana myös tuotekehityksessä, mutta enemmän suurten linjojen kuin käytännön yksityiskohtien osalta. Jatkuva kasvu tarkoittaa, että yrityksessä joudutaan miettimään uudelleen, miten asioita tehdään. PALVELUVIENTI HOUKUTTELEE
Kotimaan markkinoita hallitseva yritys tähyilee koko ajan myös ulkomaille. Engman kertoo, että yksittäisiltä kouluilta tulee yhteydenottoja lähes viikoittain. Lisäksi StarSoft saa viestiä kotimaisilta kouluilta, että niissä vierailleet eri maiden edustajat ovat erittäin innostuneita Wilmasta. – Ilmeisesti näissä kouluissa on kyllä käytössä yksittäisiä järjestelmiä, jotka toimivat joko hallinnossa tai pelkästään
”StarSoft valtasi Suomen koulut.” opettajien työkaluna, mutta eri osat yhdistävä kokonaisuus puuttuu. StarSoft ei myy pelkkää sovellusta, vaan tukipalvelut ovat olennainen osa kokonaisuutta. Jokaisessa maassa on oma lainsäädäntönsä ja toimintatapansa, joten kouluhallinnonohjelma vaatii maakohtaista muokkausta. Siksi palvelun vientiin tarvitaan yhteistyökumppaniksi yksittäistä koulua isompi yksikkö tai kunta. PELKKÄ TEKNIIKKA EI RIITÄ
Engman on kouluikäisten lastensa myötä myös Wilman käyttäjä. Hän kertoo antavansa työpaikalla aika ajoin palautetta omista käyttökokemuksistaan. Yrityksessä on paljon muitakin vanhempia, joten huoltajan näkökulmaa saadaan talon sisältä. Jos lasketaan oppilaslisenssien määrä ja lisätään jokaiselle kaksi huoltajaa, saadaan Wilman laskennalliseksi käyttäjämääräksi noin 1,5–2 miljoonaa. Isoon joukkoon mahtuu monipuolinen kirjo erilaisia ihmisiä, käyttötapoja ja -tarpeita. Myös opettajat ovat tietotekniikan käyttäjinä hyvin erilaisia. Osa navigoi sähköisessä maailmassa luontevasti, toisilta se ei suju niin helposti. Wilman käyttöön liittyvät ongelmat nousevat toisinaan uutisiin ja puhuttavat sosiaalisessa mediassa. Joidenkin vanhempien mielestä viestittely Wilmassa keskittyy vain kielteisiin asioihin. Osa opettajista taas kokee, että sähköisen työkalun myötä vanhemmat odottavat heidän olevan aina tavoitettavissa. Engman huomauttaa, että ongelmat liittyvät yleensä enemmän sovelluk-
sen käyttöön kuin itse järjestelmään. Myönteisen palautteen antaminen on järjestelmässä ihan yhtä helppoa kuin ongelmista raportoiminen. – Sähköiseen viestintään liittyy paljon sudenkuoppia. Sähköinen viestintä on altis väärinymmärryksille. Edistääkseen koulun ja kodin välistä vuorovaikutusta StarSoft teki pari vuotta sitten yhteistyössä Ben Furmanin kanssa opettajille oppaan, joka keskittyy nimenomaan viestinnän sisältöön. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, tarvitaan parempia viestintätaitoja. YHDESSÄ OMISTAJIEN KANSSA
Rehtorina toiminut Pentti Tarpio perusti StarSoftin vuonna 1987. Hän omistaa yrityksen edelleen kahden poikansa kanssa. Omistajia on mukana myös aktiivisessa toiminnassa. – Yksi omistajista tekee koodia tuossa viereisessä huoneessa, Engman vinkkaa. Työntekijän kannalta perheyrityksissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Engmanin mukaan yksi parhaista puolista on se, että asioita tarkasteltaessa tulovirta ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Tämä koskee sekä ohjelmiston parissa tehtävää työtä että työntekijöitä. – Tällä olen ihminen enkä pelkkä numero kulutaulukossa. 21