Page 1

Sinkkitehtaalla tyรถhyvinvointia 3

2014

Sukellus kelloihin

Saksan Opelissa johto kuuntelee

Vastauksia lomapulmiin


24

14

43

Sisällys 3/2014 10 14 16 18 21 22 24 26 28 30 38 43

Sukelluskelloja intohimolla Luottamusta tarvitaan Opelin johdolla on korvat Ulkomaille lähtöön valmistaudutaan Vihreää valoa kanneoikeudelle Metallien keskellä hyvinvointia Tuhannen tarinan Taivainen Stora Enso toimi vastuullisesti Työaikapankit eivät synny itsestään Kesälomakysymysten vastauksia Ratkaisuja ristiriidoille Unelmaveneelle jännä kesä VAKIOT

3 4 9 21 32 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

Järjestötyö palkitsee aktiiveja

s. 39

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 12.6., 21.8., 25.9., 6.11., 11.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Valoa yössä

M

etsä Groupin pääsiäisen jälkeen julkistama suunnitelma investoida yli miljardi euroa uuden sellu- ja biotuotetehtaan rakentamiseen on juuri sellainen uutinen, jota vyönkiristyksen, leikkausten ja yt-neuvottelujen Suomi kaipaa. Se osoittaa, että tähän maahan kannattaa edelleen investoida. Suunnitelma valaa uskoa myös suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuteen ja työpaikkoihin, joita on kymmenessä vuodessa kadonnut alalta noin 10 000. Toteutuessaan Äänekoskelle rakennettava tehdas on metsäteollisuuden historian suurin yksittäinen investointi Suomeen. Investointisuunnitelman arvoa nostaa se, että metsäteollisuuden edellisestä isosta kotimaan investoinnista alkaa olla aikaa melkein miesmuistin verran; sellaisiksi voitaneen laskea viime vuosituhannen lopulla Raumalle rakennetut sellutehdas ja UPM:n paperikone. Suunniteltu sellutehdas on kaikilla mittareilla mitattuna suuri. Tehdas tulee käyttämään puuta vuodessa noin neljä miljoonaa kuutiota, josta sellua syntyy 1,3 miljoonaa tonnia. Yksikkö on energiaomavarainen ja sellun sivutuotteena syntyy joukko sivutuotteita. Selvää on, että miljoonien puukuutioiden jalostamisessa kuluu paljon kintaita, kumipyöriä ja muuta tilpehööriä; tehtaan on arvioitu tarjoavan työtä noin 2 500 käsiparille. Toivottavasti tehdas rakennetaan mahdollisimman pitkälle suomalaisvoimin, ettei laitoksesta tule maahan uutta Olkiluoto 3:sta. Tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2017 aikana. Toteutuessaan investointi parantaa myös kotimaisen mekaanisen metsäteollisuuden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia, kun korkealaatuisen havusellun raaka-aineen lisäksi suomalaiselle sahateollisuudelle tulee metsistä enemmän sahattavaa. Hyvässä lykyssä Metsä Groupin investointipäätös poikii metsäteollisuuteen useita muita, mittasuhteiltaan pienempiä investointeja. Suunnitelma on vasta suunnitelma; yhtiö on ilmoittanut tehdasinvestoinnin toteutumisen riippuvan talouden kehityksestä. Sellumarkkinoiden kysynnän elpyminen ja suunnitelman näyttävä julkistaminen kielivät kuitenkin siitä, että uuden tehtaan nouseminen Keski-Suomeen on kohtuullisen vahvalla pohjalla. Tämä luo uskoa siihen, että uutiset perinteisen suomalaisen teollisuustuotannon kuolemasta ovat vahvasti ennenaikaisia.

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Aurinkoenergia Suomessa Suomen suurimmat¸ yli 15 kW:n tehon omaavat aurinkosähkövoimalat ovat suuruusjärjestyksessä: 1. Astrum-liikekeskus, Salo, teho: 322 kW 2. ABB Oy, Helsinki: 181 kW 3. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT: 169,5 kW 4. Vaisala Oyj, Helsinki: 101 kW 5. Kauppakeskus Skanssi, Turku: 70 kW

4900

Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat vuonna 2012 liiketoimintaa lähes 4 900 tytäryhtiöissä 119 maassa. Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 570 000 henkilöä. Heistä vajaa kolmannes työskenteli EU 15-maissa, vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa kuudennes EU 27 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Kiinassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Intiassa.

4

Toistasataa työtaistelua viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 121 työtaistelua vuonna 2013. Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 19 500 ja menetettyjä työpäiviä oli noin 26 000. Sekä osallisia työntekijöitä että menetettyjä työpäiviä oli vuonna 2013 kolmanneksi vähiten 2000-luvulla. Alan työehtosopimus oli harvoin syynä työtaisteluun. Työtaistelun syy oli vajaassa puolessa työtaisteluista työvoiman vähennys tai sen uhka. Muita yleisiä syitä olivat työnjohto ja palkkavaatimus. Viime vuoden työtaisteluista suurin osa, 108 kappaletta, oli lakkoja. Jarrutuksia oli neljä, ylityökieltoja kolme ja muita työtaisteluita kuusi. Työtaisteluista yli puolet käytiin teollisuudessa.. Teollisuuden alatoimialoista eniten työtaisteluja käytiin paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla, metallien jalostuksen toimialalla sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialalla. Suurin yksittäinen lakko oli postialan lakko marraskuussa. Työtaisteluun osallistui noin 1 800 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi vajaat 2 000.


BITTIKATTAUS

Euroopan parlamentti hyväksyi lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivin. Sillä varmistetaan, että työnantajat noudattavat lähetettyjen työntekijöiden työehtoja käytännössä. Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä on paljon esimerkiksi rakennusalalla. Direktiivi torjuu väärinkäytöksiä määrittelemällä esimerkiksi, millaisissa tilanteissa on kyse aidosta työntekijän lähettämisestä toiseen

Mikko Stig/Lehtikuva

Lähetettyjen työntekijöiden asema paranee maahan. Se tehostaa jäsenvaltioiden yhteistyötä sähköisellä tiedonvaihdolla, jotta viranomaiset saavat työntekijöiden työehdoista helpommin tietoa. Lisäksi työntekomaan viranomaisten pitää yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tiedottaa työsuhteen ehdoista ulkomaisille palveluntarjoajille entistä aktiivisemmin. Seuraavaksi EU:n ministerineuvosto vahvistaa säädöksen, jonka jälkeen jäsenmaiden täytyy viedä direktiivin muutokset kansalliseen lainsäädäntöön kahden vuoden kulussa.

Thinkstock

Amk-tutkintojen määrä kasvoi edelleen

Tampere vetovoimaisin kaupunki Suomalaisista 30 prosenttia voi kuvitella muuttavansa Tampereelle Taloustutkimuksen selvityksessä. Suomalaiset arvioivat Tampereen myös kokonaismielikuvaltaan parhaaksi asuinpaikaksi. Toiseksi paras kokonaismielikuva kaupungeista oli Helsingillä; Jyväskylä piti kolmannen sijoituksensa. Tampere arvioitiin myös viihtyisimmäksi asuinympäristöksi, kun taas Jyväskylä koettiin parhaaksi kasvuympäristöksi lapsille. Rajuin

pudotus jokaisella tutkitulla kaupungilla oli mielikuvissa kunnallisista palveluista. Helsinki, Espoo ja Tampere arvioitiin kunnallisissa palveluissa parhaiksi. Suomalaiset muuttavat edelleen yleisimmin työpaikan perässä. 39 prosentilla suomalaisista työpaikka on ollut yksi tärkeimmistä tekijöistä nykyistä asuinpaikkakuntaa valitessa. Seuraavaksi tärkeimpiä tekijöitä ovat kaupungin sijainti sekä asuinympäristön viihtyisyys.

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan viime vuonna ammattikorkeakouluissa suoritettiin 24 800 tutkintoa, 3,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut viimeiset neljä vuotta tasaisesti. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Viime vuonna niitä suoritettiin 1 900. Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 22 900, joista nuorten koulutuksessa 18 900 ja aikuiskoulutuksessa 4 000. Nuorten koulutuksessa ulkomaalaisten suorittamia ammattikorkeakoulututkintoja oli seitsemän prosenttia. Naiset suorittavat yli 60 prosenttia kaikista ammattikorkeakouluissa suoritetuista tutkinnoista. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla suoritettiin eniten, 34 prosenttia, tutkintoja, joista oli naisten suorittamia yli 88 prosenttia. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla, 24 prosenttia. Näistä tutkinnoista neljä viidestä oli miesten suorittamia. Viime vuonna ammattikorkeakoulututkinnon keskisuoritusaika eli mediaani oli neljä vuotta. Pisimmät valmistumisajat nuorten koulutuksessa olivat tekniikan alan opiskelijoilla, viisi vuotta. Mediaanit on laskettu brutto-opiskeluajoista eli opiskeluajoissa on mukana myös poissaololukukaudet. Lisäksi opiskelu on voinut olla osaaikaista. Suoritusajat on laskettu lukukauden tarkkuudella.

5


BITTIKATTAUS

Stressinhallintatalkoot käyntiin ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Hyvä tyÜaikapankki joustaa

Y

ksi tämän vuoden tärkeimpiä, jäsenistÜä koskettavia, asioita ovat tyÜaikapankit. TyÜaikapankeilla on myÜs kansainvälistä ulottuvuutta, sillä ne mahdollistavat entistä paremmin matkatyÜn huomioonottamisen ja rekisterÜinnin. TyÜaikapankin tarkoituksena ja tehtävänä on sovittaa yhteen yritys- tai tyÜpaikkatasolla käyttÜÜnotettuja tyÜ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä. Tarkoituksena on sopia tyÜskentelyyn liittyvien eri osatekijÜiden säästämisestä, lainaamisesta sekä vapaana pitämisestä pitkäjänteisellä tavalla. Yksittäiselle ihmiselle tämä tarkoittaa sitä, että on mahdollista sopia eri tyÜaikaan ja matkustamiseen liittyvistä osatekijÜistä ja niiden säästämisestä¸ kun yritys käy kovemmilla kierroksilla. Hiljaisempina aikoina on mahdollisuus pitää tyÜaikapankkivapaata sovitulla tavalla, myÜs pidempiä jaksoja. TyÜehtosopimuksen kirjauksen mukainen tyÜaikapankki mahdollistaa poikkeamisen joistakin tyÜaikalain rajoista siten, että pitkäaikainen säästäminen on ylipäätään mahdollista. Hyvän tyÜaikapankin ominaispiirteisiin kuuluukin juuri se, että se tarjoaa joustoa molemmille osapuolille. Yritys hyÜtyy siitä, että korkeakysynnän tai -tuotannon aikana tyÜntekijÜillä on mahdollisuus tehdä pidempiä tyÜpäiviä ihan laillisella ja sovitulla tavalla. Vastaavasti pankkisopimuksella palkansaajalle avautuu mahdollisuus säästää eriä niin, että voi tehdä joko nelipäiväistä tyÜviikkoa tai sitten sopia pitkäaikaisesta vapaasta, vaikka muutaman kuukauden ajaksi. KäytännÜssä luottamusmies neuvottelee ja sopii tyÜaikapankista tyÜpaikalla. Kun asiasta on päästy lopputulokseen, päätÜs pankkiin liittymisestä jää jokaiselle erikseen. Pankista pääsee myÜs halutessaan pois. Jos sinä haluat edistää tyÜaikapankin syntyä, kannattaakin ottaa yhteysluottamusmieheen ja tarkistaa, mikä on tilanne tyÜaikapankin suhteen juuri sinun tyÜpaikallasi.

6

Euroopan laajuinen Stressi hallinnassa! -kampanja on käynnistynyt Suomessa. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota tyÜn aiheuttaman stressin ehkäisyyn ja hallintaan sekä osoittaa, että psykososiaalisia riskejä on mahdollista hallita aivan samoin kuin muita tyÜterveys- ja tyÜturvallisuusriskejä. Stressi on toiseksi yleisin tyÜhÜn liittyvä terveysongelma Euroopassa. On arvioitu, että yli puolet menetetyistä tyÜpäivistä liittyy stressiin ja muihin psykososiaalisiin riskeihin. Lyhytkestoinen stressi ei yleensä ole haitallista, mutta pitkäkestoisena se voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia. Kampanjan toteuttamista Suomessa koordinoi sosiaalija terveysministeriÜn tyÜsuojeluosasto. – Jokainen voi tukea ja auttaa toista. Yhdessä voimme tehdä parempaa tyÜelämää, sanoo tyÜsuojeluosaston edustaja, johtaja Liisa Hakala. Kampanjaan voivat osallistua kaikki tyÜyhteisÜt ja yksityishenkilÜt esimerkiksi levittämällä  

  kampanjamateriaa   lia, järjestämällä tilaisuuksia tai jaka

 

     

malla omia, hyväksi huomattuja keinoja tyÜstressin ehkäisyyn ja hallintaan.

Yritysjohto epärÜi tietoturvaa Viimeaikaiset tietovuodot ja niihin liittyvät paljastukset ovat tuoreen kyselyn mukaan vaikuttaneet olennaisesti yritysjohdon suhtautumiseen sähkÜiseen viestintään. Yritysjohto kokee, että esiin tulleet uhat ovat vain jäävuoren huippu ja pinnan alla tapahtuu paljon enemmän kuin toistaiseksi on noussut esille julkisuudessa. Selvityksen mukaan organisaatiot ovat tiedostaneet uudet tietoturvauhat. 71 prosenttia yritysjohdosta kokee tarpeen tehdä muutoksia oman organisaationsa tietoturvakäytäntÜihin. Organisaatioista 43 prosenttia on jo reagoinut tilanteeseen parantanut tietoturvaa. Organisaatioilla on johdon mielestä riittävän kattavat ohjeet esimerkiksi luottamuksellisen tiedon käsittelyyn. Kyselyyn vastanneista päättäjistä valtaosa luottaa oman organisaation tietoturvaohjeistuksiin kattavuuteen. Maineen menetys suurimpana uhkakuvana Kolme neljästä vastaajasta olettaa maineen menetyksen todennäkÜiseksi tai erittäin todennäkÜiseksi, jos luottamuksellista tietoa vuotaa heidän organisaatiosta esimerkiksi tietovuodon tai tietomurron seuraamuksena. Vastanneista päättäjistä puolet pitää seurauksista myÜs taloudellista, asiakkaiden tai kilpailuedun menetystä todennäkÜisenä.


BITTIKATTAUS

Geneven kansainvälisillä automessuilla esitelty Biofore Concept Car sai paljon huomiota sekä messuilla että kansainvälisessä mediassa. Biomateriaaleista toteutettu auto on UPM:n ja ammattikorkeakoulu Metropolian yhteishanke. – Automme pysäytti kaikki odotukset ylittävän joukon vieraita poikkeamaan osastollemme, projektijohtaja Pekka Hautala kertoo. Auton ovat suunnitelleet ja valmistaneet Metropolian teollisen muotoilun sekä auto- ja konetekniikan opiskelijat. Autoa on rakennettu vuodesta 2010 lähtien; sen rakentamiseen on osallistunut neljän vuoden aikana noin 50 opiskelijaa. Tehtyjä tunteja on kertynyt yli 30 000. Biofore-konseptiauto havainnollistaa biomateriaalien innovatiivista käyt-

Eurovaalit lähestyvät Kaikissa Euroopan unionin 28 jäsenmaassa järjestetään toukokuussa Euroopan parlamentin vaalit. Suomessa vaalipäivä on 25. toukokuuta. Euroopan parlamentti on EU:n ainoa toimielin, jonka kokoonpano on suoraan kansalaisten valitsema. Tämän vuoden vaaleissa parlamenttiin valitaan yhteensä 751 edustajaa eli ”meppiä”, heistä 13 Suomesta. Meppien tehtävänä on edustaa kaikkia yli 500 miljoonaa EUkansalaista unionin päätöksenteossa. Insinööriliiton huhtikuun uutiskirjeessä kysyttiin, mikä on seuraavan parlamenttikauden tärkein työelämään liittyvä tavoite. Lähes puolet vastaajista nosti tärkeimmäksi tavoitteeksi yhtenäisen irtisanomissuojan koko EU-alueelle. Useat tietävätkin, että Suomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisanomissuoja. Peräti viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että tärkeimmät työelämää koskevat asiat ratkaistaan kotimaassa. Kuitenkin entistä suurempi lainsäädännöllisistä työelämäkysymyksistä on ratkaistava EU-maiden laajuisesti.

point-of-views.ch

Biofore-konseptiauto menestyi messuilla

töä autoteollisuudessa. Valtaosa perinteisesti muovista valmistetuista osista on korvattu UPM:n turvallisilla ja kes-

tävillä biomateriaaleilla, jotka voivat parantaa merkittävästi autonvalmistuksen ympäristösuorituskykyä.

Tärkein työelämätavoite seuraavalla vaalikaudella

6%

Koko EU:ta koskeva joukkokanneoikeus. Kanteen avulla voidaan ehkäistä konfliktien syntymistä työpaikoilla.

14 %

15 %

Ulkomailta Suomeen lähetetyillä työntekijöillä pitää olla sama palkka ja työehdot kuin suomalaisillakin työntekijöillä.

20 %

Tärkeimmät työelämää koskevat asiat ratkaistaan kotimaassa.

Työaikadirektiivi eli työajoissa, ylitöiden teettämisessä ja vuosilomissa pitää olla yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt.

45 %

Yhtenäinen irtisanomissuoja työntekijöiden turvaksi. Suomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisanomissuoja.

7


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Edunvalvonta on rajatonta

S

uomalainen ay-liike on ollut pitkään mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa. Syitä on kaksi. Haluamme auttaa ihmisiä ympäri maailman, jotta heillä olisi ILO:n määrittelemät ihmisoikeudet, säällinen työympäristö ja asialliset työsuhteen ehdot. Haluamme myös harmonisoida työsuhteen ehdot globaalisti estääksemme työn siirtymisen halpatyömaihin, joissa työt teetetään kyseenalaisesti. Onkin valitettavaa, että yksikään globaalisti toimiva suomalaisyritys ei ole ratifioinut ILO:n sopimuksia, joissa muun muassa sitoudutaan olemaan käyttämättä lapsityövoimaa. Lähin halpatyömaa on lahden takaa Virossa. Suomalaisille ovat tuttua ravintolaja hotellialan sekä rakennusalan virolaiset työntekijät. He eivät ole Suomessa töissä siksi, että Suomesta puuttuu näiden alojen erityisosaaminen. Usein syy on raadollisempi; virolaiset työntekijät ovat työnantajille keino kiertää Suomen lakisääteisiä velvoitteita. Suomalainen ay-liike on ollut Virossa Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien auttamassa paikallisia työntekijöitä järjestäytymisessä. Ruotsin ay-liike on tehnyt vastaavaa työtä Latviassa ja saksalaiset Liettuassa. Työ on haasteellista; Baltiassa ihmisten on vaikea luottaa liittoihin, sillä historian valossa

he rinnastavat ne Neuvostoliittoon. Järjestäytyminen on edelleen vajaan 10 prosentin luokkaa ja tilanne työmarkkinoilla sen mukainen. Järjestäytyminen korreloi suoraan työoloja kaikkialla maailmassa. Kun Kiinan talousmarkkinat vapautuivat, työntekijöiden järjestäytyminen oli hyvin hajanaista. Tyypillistä oli, että työnantajat liittivät työntekijät niin sanottuihin keltaisiin liittoihin työntekijöiden itsensä sitä tietämättä. Käytännössä tämä tarkoitti, että yritys maksoi työntekijöistään suojelurahaa keltaiselle liitolle, joka piti huolen, että työntekijät eivät pääse järjestäytymään oikeisiin ay-liittoihin. Tällaista toimintaa suomalaisyrityksetkin harrastavat muun muassa Meksikossa. Kansainvälinen ay-liike on ollut aktiivinen Kiinassa ja saanut paljon asioita eteenpäin. Aktiivisuuden myötä järjestäytyminen on kasvanut. Samalla työntekijöiden palkat ovat parantuneet ja muut oikeudet kohentuneet. Yritykset puolestaan jatkavat tämän ajan siirtomaaherruutta siirtymällä Kiinasta vielä alikehittyneimpiin maihin, kuten Vietnamiin, Intiaan ja Afrikan maihin. Työ ei siis karkaa Suomesta huonon osaamisen takia tai siksi, että kasvavat markkinat ovat alikehittyneissä maissa. Liittomme jäsenten etu on, että teemme mahdollisimman tehokasta kansainvälistä ay-toimintaa.

9


Sukellustietokoneita, kompasseja ja urheilukelloja intohimolla TEKSTI Kirsi Tamminen KUVAT Annika Rauhala

Yhä useamman liikkuvan ihmisen ranteessa on urheilukello tai sykemittari. Suomalaisilla lenkkipoluilla kuntoilevan laitteen merkkinä on monesti Suunto. ››

10


Marko Sutinen (vas.) ja Ossi Lehtinen arvostavat tyรถpaikkansa koulutusmahdollisuuksia.

11


S Satunnaistenkin työmatkojen loppuminen helpotti Marko Sutisen arkea.

uunnon Vantaan-tehdas Tammistossa tuottaa 70 prosenttia yhtiön tuotteista. Suomessa tehdään esimerkiksi kaikki sukellustietokoneet ja -instrumentit sekä Suunto Ambit -urheilukellot. Halvempia tuotteita ja osia valmistetaan myös muun muassa Kiinassa. Yritys on ollut sukellustietokoneiden markkinajohtaja maailmassa jo kolmisenkymmentä vuotta, nykyisin 40 prosentin markkinaosuudella. Vuonna 1936 perustettu yritys työllistää tällä hetkellä maailmanlaajuisesti yli 400 työntekijää, joista kolmensadan työpaikka on Vantaalla. Heidän joukossaan on myös insinöörejä. JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ

Tuotekehitysinsinööri Marko Sutinen on työskennellyt Suunnolla lähes 10 vuotta. Tietotekniikan insinööriopintojen jälkeen hän oli töissä kahdeksan vuotta testaussuunnitelmien parissa. Samantyyppisissä tehtävissä hän aloitti Suunnollakin. Runsas kolme vuotta sitten Sutinen vaihtoi tehtäviä. Nykyinen työ sisältää sulautetun ohjelmiston suunnittelun ja toteutuksen lisäksi tuotteen testilaitteen rajapinnan suunnittelun ja toteutuksen siten, että tuotteen sulautettu testiohjelma integroituu mahdollisimman helposti testijärjestelmään. Työ koostuu ohjelmistojen kehittämisestä yhteistyössä ESW-teamin kanssa, tuotannon testaustapojen kehittämisestä ohjelmistojen osalta ja varsinaisten ESW-ohjelmien kehittämisestä. PROJEKTEJA LIMITTÄIN

Suunnolla pyritään yhdenmukaistamaan testattavia asioita ja testaustapoja myös eri tuote12

perheiden välillä, jotta voidaan jo aiemmin kehitettyjä hyväksi havaittuja menetelmiä käyttää uudelleen. Näin säästetään tuotekehitysaikaa ja voidaan varmistaa käytettyjen menetelmien jatkuva kehitystyö. – Pyörää ei kannata keksiä montaa kertaa uudelleen, mutta sitä kannatta kehittää entistä pyöreämmäksi, Sutinen huomauttaa. Projektit saattavat kasaantua, sillä muutokset tehdään kaikkiin suunnilleen samanaikaisesti. – Teen mielelläni yksitellen projekteja, alusta loppuun yhtenä kokonaisuutena. Aina se ei ole mahdollista, Sutinen sanoo. Hänen työmäärä kasvoi niin isoksi, että mukaan tuli kollega jakamaan työkuormaa. Yhdessä työskentely hyödyttää myös siten, että toiselta saa kriittisiä kommentteja ja mielipiteitä, jotka vievät kehittämistä eteenpäin. Sutinen arvostaa sitä, että hänellä on vastuu tekemisistään, mutta häneen osaamiseensa luotetaan. Hänen tiimissään on vajaa parikymmentä kollegaa, konkareita kaikki. – Olen itseäni paremmassa seurassa ja opin joka päivä uutta, Sutinen naurahtaa. Nykyiseen työryhmäänsä hän tuo vanhan kokemuksensa, jonka anti on muille vierasta aluetta. AIKAA MYÖS PERHEELLE

Sutisella yksi syy tehtävien vaihtoon oli perhe. Pitkät työpäivät ja matkustaminen hankaloittivat kolmen alle kouluikäisen lapsen isän ja perheen elämää. Nykyisissä tehtävissä matkapäiviä ei ole lainkaan ja työaika on säännöllistä, mikä helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Marko Sutisen mukaan Suunnolla kannustetaan vapaa-ajan viettoon; työllä pitää olla vastapaino.


Sen lisäksi, että Sutinen on oppinut kollegoiltaan, hän on käynyt yksittäisillä kursseilla ja seminaareissa. – Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden työtä tukevaan ja tarpeelliseen koulutukseen. TYÖNTEKIJÄN TOIVEISIIN VASTATAAN

Tuotekehitysinsinööri Ossi Lehtinenkin arvostaa työnantajan tarjoamaa koulutusmahdollisuutta. Hän on ollut Suunnolla 1, 5 vuotta, ja siitä ajasta erilaisessa täydennyskoulutuksessa noin kuusi viikkoa. Suunnilleen puolet siitä on ollut tilastollisen matematiikan analyysin opiskelua, mitä voi hyödyntää suoraan työssä. Mekaniikkatiimissä työskentelevän Lehtisen tehtäviin kuuluu 3D-mallinnusta, mekaniikkatestausta, yhteistyötä alihankkijoiden kanssa sekä sisäistä projektin hallintaa. Matkapäiviä on sopivasti, parikymmentä vuodessa. Saman kaavan mukaan toistuvat matkat suuntautuvat alihankkijoiden luokse kotimaahan, EU-maihin sekä Kiinaan. – Mekaniikkasuunnittelija tutustuu tuotantoprosessiin ja osallistuu prosessikehitykseen, mitä alihankkijat toivovatkin. Hän antaa heille

”Työssä voi laajentaa osaamistaan.”

palautetta ja parannusehdotuksia, Lehtinen kuvailee. UUSI URAPOLKU KIEHTOI

Lehtinen työskenteli valmistumisensa jälkeen yli kuusi vuotta Nokialla Salossa. Kaksi syytä sai hänet vaihtamaan työpaikkaa: Espoossa asuva tyttöystävä ja toive saada uusia haasteita työelämässä. Koska uuden työn haku ei tapahtunut pakkotilanteessa, työnhaussa rima oli korkealla. – Urheilu ja hyvinvointi ovat lähellä sydäntä, joten Suunto oli tietoinen valinta. Lehtisen mukaan työpaikalla on aistittavissa työntekijöiden halu valmistaa talon tuotteita; ne kiinnostavat henkilöstöä, mikä ei ole itsestään selvyys joka paikassa. – Osa porukasta tekee töitä intohimon palolla. Asialla on kääntöpuolensa, sillä kaikilla on paljon erilaisia mielipiteitä, Lehtinen hymähtää.

Ossi Lehtistä kiinnostaa oman talon tuotteet.

RATKAISUJA AVOIMIIN KYSYMYKSIIN

Lehtinen sai mitä haki. Nykyinen tehtäväkuva on monipuolinen ja se on lähellä itse tekemistä. Työssä voi pohtia asioita, joihin ei ole aiemmin ollut ratkaisuja. – Uuden kehittäminen kantaa pitkään. Työympäristön vaihdoksen bonuksena tulivat mukavat työkaverit. Välillä vastaan tulee epärealistisia haasteita, joko fysiikan lakien tai aikataulujen vastaisia. Silloin mekaniikkasuunnittelijan pitää osoittaa tutkimuksilla, ettei niin voi tehdä, vaikka se oli itselle selvää alun pitäenkin. Luonteva opiskeluala muihin vaihtoehtoihin verrattuna on tuonut Lehtiselle mielekkään työn ja työympäristön.

13


– Työntekijöiden kuuleminen on iso haaste yritysneuvostoille, Pasi Lähde tuumii.

L uottamusta t arvitaan TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Ilona Mäenpää ja Johannes Tervo

Wärtsilän EWC Forumin työvaliokunnassa istuvan Pasi Lähteen mielestä luottamuksellinen suhde työntekijöiden edustajien ja johdon välillä on yritysneuvoston toiminnan peruskysymys. Sen synnyttäminen on suuri haaste.

Y

hteistyövastuuhenkilö Pasi Lähde on tullut Wärtsilän yritysneuvoston jäseneksi ensimmäisen kerran vuonna 2003. Nyt on menossa kolmas kolmivuotiskausi yritysneuvostossa ja ensimmäinen kausi työvaliokunnassa, jossa ovat edustajat suurimmista jäsenmaista. – Yritysneuvostossa mukana olo avartaa näkemystä yrityksen toiminnasta kokonaisuutena ja luo mahdollisuuden laajentaa omaa verkostoa talon sisällä, Lähde sanoo. Vuosittainen keskustelumahdollisuus yrityksen johdon kanssa Eurooppafoorumissa on toimiva ja myönteinen asia Wärtsilässä. Euroopan tason yhteistyötoimintaa

14

määrittelevää voimassa olevaa direktiiviä työstettiin pitkään ja se on hyvin kattava dokumentti. Työnantajan mielestä siinä tosin on luvattu liian paljon ja haasteeksi on, miten lupaukset hoituvat käytännössä. TIETO ON USEIN MYÖHÄSSÄ

– Yritysneuvostolle tiedottaminen ja kuuleminen tuntuvat olevan isoja haasteita toteuttaa direktiivin hengen mukaisesti, Lähde huomauttaa. Usein yritysneuvosto kuulee tärkeistä, useampaa maata koskevista suunnitelmista vain vähän ennen kuin yritys julkaisee pörssitiedotteen tulevista muutoksista. Näin ollen tiedottaminen ja kuuleminen eivät toteudu direktiivin mukaisesti. Kun globaaleilla markkinoilla talous-

tilanteet ja markkinat muuttuvat, myös kansainvälisen yrityksen sisällä tehtävät muutokset koskevat toimintoja useissa maissa. Tällöin direktiivin mukaisesti yrityksen pitää varata aikaa yritysneuvoston tiedottamiseen ja kuulemiseen. Työnantajan mielestä herkät asiat, kuten aikanaan pörssitiedotettavat asiat, kulkevat helposti liian laajalle. Tämän takia se vetoaa pörssilakiin kieltäytyessään kertomasta yrityksen tulevista aikeista hyvissä ajoin yritysneuvostolle. Yhteistoiminta-asiamiehen mukaan yksinomaan se, että tiedottamisessa, kuulemisessa, neuvottelumenettelyssä tai osallistumisessa ilmaistaan sisäpiirintietoa, ei kuitenkaan oikeuta yritystä jättämään noudattamatta yhteistoimintaa ja osallistumista koskevaa lainsäädäntöä.

Euroopan laajuisesta yritysneuvostotoiminnasta on säädetty direktiivillä. Pääasiassa se velvoittaa työnantajaa tiedottamaan ja kuulemaan työntekijöitä yritystä koskevista ylikansallisista asioista, kuten yrityksen taloudellisesta tilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista sitä varten perustetussa neuvotteluryhmässä.


”Kuuleminen ei aina toteudu.”

Nokiassa turbulenssia Nokian EuroForumilla eli yritysneuvostolla on kesällä edessä uudet valinnat. Nokian viime vuonna tekemien yrityskauppojen ansiosta suurin osa nokialaisista siirtyy Microsoftin palvelukseen.

N

okian EuroForumin puheenjohtaja, insinööri Mikko T. Niemi Tampereelta arvioi, että vanhat EWC-sopimukset säilyvät pohjana, kun henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Microsoftin palvelukseen. Niemen mielestä konsernitason yritysneuvoston toiminnasta on henkilöstölle muun muassa se etu, että verkostoituminen eri maiden edustajien kanssa luo ymmärtämystä asioiden käsittelytapoihin. Kokemuksia voidaan vaihtaa niin hyvistä kuin huonoistakin käytännöistä. – Yritysneuvostossa saatua luottamuksellista tietoa ehtii pureksia hetken ennen kuin se on julkista. Kun asiat julkaistaan, päätösten taustoja voi valottaa muulle henkilökunnalle, hän sanoo. Ainaista kehitettävää ja parannettavaa on Niemen mukaan kuulemisessa. Siinä yritysneuvosto on oivallinen väline työnantajalle kerätä

Mikko T. Niemen mielestä varautuminen muutoksiin on helpompaa, kun tietää taustat.

ajatuksia ja tuntemuksia siitä, mitä suunnitellut muutokset herättävät. Samalla voi kuulla kentän ääntä. Lisäksi mahdollista on tehdä pitkän tähtäimen suunnittelua ja varautua mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin, jotta ne sujuvat mahdollisimman kivuttomasti.

pettamisesta ja työntekijöiden irtisanomisista. Myös yritykset ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa tietoihin, joita heillä ei ehkä muutoin olisi ollut käytössään. Yritysneuvostojen tärkein tehtävä on tiedottaminen yrityksen tilasta ja suunnitelmista työntekijöille, jotta he voivat riittävästi perehtyä niihin, valmistautua kuulemismenettelyyn ja esittää oman arvionsa tilanteesta. Eurooppalainen työnantajapuoli ei katsonut alun perin tarpeelliseksi uudistaa direktiiviä vuonna 2009. Sen mielestä lisäsääntely jäykistää päätöksentekoa ja heikentää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Olennaista työnantajapuolelle on, että järjestelmässä säilytetään sopimisen vapaus ja että EWC ei rajoita rakenteellisia muutoksia, joita välttämättä tapahtuu.

KÄYTÄNNÖT VAIHTELEVAT

Erot yritysneuvostojen kokoonpanoissa vaihtelevat maittain. Useissa maissa, kuten Suomessa, ammattiliitoilla on kattava edustus niissä. On myös maita, joissa EWC-edustajat eivät ole missään tekemisissä ammattiliittojen kanssa, eivätkä ole edes niiden jäseniä. Tämä aiheuttaa usein ongelmia käytännön työssä. Monissa tapauksissa yritysneuvostot ovat pystyneet vaikuttamaan yrityksen suunnitelmiin tehtaan lo-

Yritysneuvostodirektiivin henki ei toteudu Suomessa Kolme vuotta sitten Suomessa voimaansaatettu, uudistettu eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivi korostaa etenkin työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista. Niiden on tapahduttava oikeaaikaisesti ja oikealla tavalla. Työntekijöiden edustajille on annettava ne tiedot, joita he valistuneen mielipiteen antamiseksi tarvitsevat. Oikea tapa tarkoittaa, että materiaali on ymmärrettävässä muodossa ja ettei edustajia hukuteta sellaiseen tietoon, jota he eivät todellisuudessa tarvitse. Oikeaaikaisuus tarkoittaa, että tiedot annetaan siinä vaiheessa, kun lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, jotta siihen on mahdollista myös vaikuttaa.

Lisäksi edustajilla on oltava mahdollisuus käydä asiaa keskenään läpi sekä kuulla esimerkiksi jotakin edustettavaansa tai erityistä asiantuntijaa. Lain mukaan työntekijöiden edustajilla on oikeus tiedottaa asiasta edustamiaan henkilöitä salassapitovelvollisuuden estämättä.

HENKILÖSTÖN EDUSTAJIA EI KUUNNELLA Suomessa tämä toteutuu kuitenkin vain harvassa yrityksessä. Työntekijöiden edustajia saatetaan kyllä tiedottaa, mutta kuulemista ei yleensäkään tapahdu. Kuuleminen saattaa tapahtuu aivan liian myöhään, esimerkiksi juuri ennen pörssitiedotteen antamista, jolloin päätös on yrityksen sisällä jo tietysti lopullinen. Tällöin

kuulemista ei voida lain tarkoittamalla tavalla enää toteuttaa. Ongelmana on etenkin yrityksen huono luottamus edustajia kohtaan. Se tuntuu erikoiselta, sillä minkä takia työntekijät tahtoisivat tieten tahtoen vahingoittaa omaa työnantajaansa. Muualla Euroopassa kuuleminen toimii paljon tehokkaammin. Monissa uudelleenjärjestelytilanteissa yritykset ovat myöhemmin kertoneet saaneensa elintärkeää informaatiota nimenomaan yritysneuvostolta, ja nimenomaan ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Toivon mukaan pääsemme joskus myös Suomessa tähän. TEKSTI: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies

15


Opelin

johdolla on korvat TEKSTI ja KUVAT: Elina Das Bhowmik

Opelin tehtaalla Saksan Ruesselsheimissa työskentelevillä Frank Smithillä ja Natalie Wessonilla on aihetta iloon. He ovat olleet neuvottelemassa yrityksen johdon kanssa sopimusta, joka takaa työntekijöille kolmen vuoden irtisanomissuojan työajan pidennystä vastaan.

T

yöpaikallaan aktiiveina toimivista Frank Mittelstädt kuuluu 41-jäseniseen vaaleilla valittuun työneuvostoon, jonka tehtävä on viedä henkilöstön näkemyksiä eteenpäin yrityksessä. Natalie Glück on työneuvoston sihteeri. Työneuvostolla on vankka asema ja arvostus Opelilla; neuvoston jäsenille on muun muassa varattu omat tilat yrityksen pääkonttorilla. Kymmenen työneuvoston jäsentä 16

edustaa noin 7 000 insinööriä ja tekniikan ammattilaista. Jäsenien ei tarvitse olla liiton jäseniä tai luottamushenkilöitä, mutta käytännössä he yleensä valikoituvat tehtävään. ÄÄNI KUULUVIIN

Glück ja Mittelstädt kehuvat järjestelmää. Työneuvostojen ansiosta työntekijöillä on selkeä kanava ja mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yrityksen päätöksenteossa. Usein työntekijöillä on edustaja myös hallituksessa.

– Aktiivisilla työneuvostoilla on todellista valtaa. Ne tekevät sopimuksia esimerkiksi työn organisointiin ja työsuhteen ehtoihin liittyvistä asioista. Työneuvostojen tavoitteena on vähentää työpaikkojen ristiriitoja ja kasvattaa neuvotteluvoima, Mittelstädt kertoo. Vuosien varrella työneuvosto ja liitot ovat joutuneet hyväksymään tuhansien ihmisten irtisanomiset ja palkanalennukset. Saksan järjestelmä poikkeaa suomalaisesta sikäli, että irtisanomisista ei päätä yksin työnantaja, vaan niistä sovitaan yhdessä työneuvoston kanssa. Työneuvostot ovat olennainen osa järjestelmää, jossa liitot neuvottelevat työehtosopimukset, joita työpaikkojen työneuvostot soveltavat paikallisiin oloihin sopiviksi.


Natalie Glück ja Frank Mittelstädt vievät yrityksessä eteenpäin henkilöstön näkökulmaa.

Metallityöntekijä Adam Opel aloitti liiketoiminnan kotikaupungissaan vuonna 1862.

Ensimmäinen auto sai nimekseen Opel Patent Motor Car.

Opel Kadett herättää monessa muistoja.

RASKAAT VUODET TAKANA

Opelin pääkonttorilla ja tehtaalla Ruesselsheimissa työskentelee kaikkiaan 15 000 henkilöä. Yrityksen tilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta takana on raskaita vuosia. Monacon kokoisella tehdasalueella on parhaimmillaan työskennellyt yli 30 000 henkilöä. Vuonna 2009 Opel ajautui vaikeuksiin, kun sen emoyhtiö General Motors oli konkurssin partaalla. Yritystä kaupattiin Saksan valtion tuella kanadalaiselle autonosien valmistajalle. Kauppa peruuntui viime hetkillä. Nyt Opelilla menee paremmin. GM:n kanssa on sovittu, että Ruesselsheimin toimipisteeseen investoidaan eikä irtisanomisia ole odotettavissa. – Tulevina vuosina Ruesselsheim on yrityksen yksi tärkeimmistä suunnittelukeskuksista, jossa muun muassa suunnitellaan Opelin seuraava malli, Glück iloitsee.

pyörät, sittemmin autot. Adam Opel ei koskaan ehtinyt nähdä yhtään Ruesselsheimissa valmistunutta autoa, vaan hänen poikansa aloittivat autojen tuotannon vasta hänen kuolemansa jälkeen. Ensimmäisten autojen tekeminen oli hidasta puuhaa. Yhden auton valmistuminen kesti parisen kuukautta. Tällä hetkellä tahti on toinen. Vaikka lähes jokainen auto on erilainen, uusi, moderni tehdas pukkaa Opel Insignian viidessätoista tunnissa. Tuotantolinja on valmistustekniikan insinöörin unelma. Valmistumisprosessi on hiottu äärimmäisen tarkaksi sekunnin kymmenesosan tarkkuudella. Tehdas kostuu sadoista, ellei tuhansista roboteista, joita löytyy niin hitsaukseen, maalaukseen kuin kokoonpanoon. Ihmistyövoimaa tarvitaan pääasiassa viimeisellä kokoonpanolinjalla.

OMPELUKONEISTA KAIKKI SAI ALKUNSA

OPPIA SUOMESTA

Ruesselsheimissa on tehtyjä autoja jo yli sata vuotta. Alueen teollisen toiminnan ja Opelin historia on vieläkin pidempi. Kaikki lähti liikkeelle ompelukoneista, jotka Adam Opel esitteli maailmannäyttelyssä 1800-luvulla. Myöhemmin kuvaan tulivat polku-

Opelilla, kuten muuallakin Saksassa, työntekijöiden järjestäytyminen on vahvaa. Korkeasti koulutettujen järjestäytyminen on kuitenkin vielä lapsen kengissä. Saksalainen 2,8 miljoonan jäsenen mahtiliitto IG Metal onkin ottanut Suomesta ja muista Pohjoismaista mallia

ja panostaa tosissaan insinöörien ja tekniikan ammattilaisten järjestäytymisasteen kasvattamiseen. Glück ja Mittelstädt mukaan Ruesselsheimissa ihmiset liittyivät liittoon huonoina aikoina, mutta parempien aikojen tullen järjestäytyminen on taas hidastunut. – Monet insinöörit kokevat, että heidän työmarkkina-asemansa on niin vahva, että he pärjäävät yksin, Mittelstädt sanoo. Opelin työneuvosto on pyrkinyt neuvottelemaan insinööreille ja tekniikan ammattilaisille omaa sopimusta, mutta vielä siinä ei ole onnistuttu. Wesson pitää kuitenkin hyvänä saavutuksena 3000 insinöörin palkan nostamista työehtosopimuksen vaatimustason mukaiseksi. Tällä hetkellä henkilöstöä puhuttaa eniten työnantajan halu tehdä työ täysin joustavaksi. Moni kokee sen johtavan tilanteeseen, jossa ylitöistä ei saisi korvauksia ja työn ja vapaa-ajan raja hämärtyisi entisestään. Aivan kuten Suomessa, myös halu ja tarve tehdä etätyötä ovat kasvaneet. Pelisääntöjä ei ole olemassa ja asian korjaaminen on työneuvoston listalla. Glückillä ja Mittelstädtillä riittää siis työsarkaa jatkossakin. 17


Ulkomailla työskentelyyn on valmistauduttava TEKSTI: Jemina Fabritius, palvelupäällikkö

Kotimaan työmarkkinoilta ei löydy työtä kaikille osaajille, joten moni tähyää rajojen ulkopuolelle niin sanotuksi paikalta palkatuksi työntekijäksi. Tällöin työsuhteeseen ei sovelleta kotimaista työlainsäädäntöä eikä työehtosopimuksia, vaan paikallista lainsäädäntöä.

18

K

un työsopimusta laaditaan, kannattaa välttää pelkkiä viittauksia lakeihin, ja sen sijaan kirjoittaa työsuhteen ehdot auki sopimustekstissä. Siinä kannattaa sopia ainakin työajasta, pitääkö tehdä ylityötä ja sen korvaamisesta sekä vuosiloman kertymisestä ja ajankohdasta. Lisäksi voi sopia palkasta ja sen maksutavasta ja -ajasta, pitääkö matkustaa ja miten korvataan matkakustannukset sekä matkustamiseen kulunut vapaa-aika. On hyvä sopia myös koeajasta, palkallisen sairausajan pituudesta sekä irtisanomisajasta. Usein saatetaan sopia myös asunnosta ja autosta. Näidenkin osalta kannattaa sopia asioista riittävällä tarkkuudella – jos käytetään vain ilmaisua ”sopiva” auto tai asunto, työnantajalla voi olla hyvin erilainen käsitys siitä, millainen on sopiva taso tai esimerkiksi asunnon etäisyys työpaikasta.

Jos työsopimuksen sisältöä ei täysin ymmärrä, sitä ei kannata allekirjoittaa. Tarvittaessa sen voi käännättää ammattilaisella. Paikallisen lainsäädännön sisältöä voi selvittää kyselemällä tulevalta työnantajalta tai kyseisen maan Suomessa toimivalta lähetystöltä ja konsulaatilta. LUPAJÄRJESTELMÄT VAIHTELEVAT

Pohjoismaissa ei tarvita lupia eikä ilmoituksia työ- ja oleskeluvapauden vuoksi. Jos suuntaa töihin muihin EUmaihin, Sveitsiin tai Liechtensteiniin, oleskelu on rekisteröitävä, vaikka työtai oleskelulupaa ei tarvitakaan. Yleensä rekisteröidytään asuinpaikkakunnan poliisilaitoksella kolmen kuukauden sisällä maahan saapumisesta. Ennakkoilmoitusvelvollisuutta ei ole ja työnteon saa aloittaa heti maahan saavuttuaan. Muissa maissa on työ- ja oleskelulupavelvollisuus. Suomella on viisumivapaussopimuksia useiden maiden


kanssa, mutta pelkkä viisumi ei useimmiten oikeuta työntekoon. Viisumia haetaan kyseisen maan edustustosta Suomessa. Työlupia hoitava viranomainen selviää kysymällä kyseisen maan Suomessa sijaitsevasta lähetystöstä tai konsulaatista. Maakohtaiset lupajärjestelmät vaihtelevat suuresti ja näiden selvittämiseen kannattaa varata aikaa. KARTOITA SOSIAALITURVA

Yli 3 kuukautta kestävästä oleskelusta ulkomailla on ilmoitettava Kelaan. Jos muuttaa ulkomaille tilapäisesti eli alle vuodeksi, yleensä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin ja on oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos muutto on vakituinen eli aikoo asua pois Suomesta yli vuoden ajan, oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy yleensä muuttoajankohtaan. Jos taas alun perin tilapäiseksi suunniteltu oleskelu ulkomailla kestääkin yli vuoden eli muuttuu vakinaiseksi, oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy tilanteen muutoksesta lukien. Jos menee töihin toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, siirtyy yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin työskentelyn aloitusajankohdasta lukien. Sosiaaliturvasääntely vaihtelee maittain. Asian selvittelyssä on avuksi MISSOC-taulukko (Social Protection Systems in Member States). Etuudet on hyvä selvittää kohdemaan sosiaaliturvaviranomaisilta jo ennalta.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa hoitoa äkillisen sairastumisen tai tapaturman johdosta julkisessa terveydenhuollossa samaan hintaan kuin paikalliset, kun matkustaa EU:n alueella. Jos muuttaa työhön toiseen maahan eikä kuulu enää Suomen sosiaaliturvan piiriin, ei ole enää oikeutta käyttää Suomessa myönnettyä sairaanhoitokorttia. Työskentelymaa voi myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jos täyttää maan lainsäädännön asettamat ehdot. Korttia voi käyttää esimerkiksi lomamatkoilla Suomessa.

”Säilytä ulkomaan työtä koskevat asiakirjat.” Suomi on tehnyt sosiaaliturva- ja sairaanhoitosopimuksia useiden maiden kanssa. Työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään koskevista sopimuksista saa tietoa Kelasta. Jos muuttaa vakituisesti maahan, jonka sairaanhoitoetuuksien piiriin ei pääse maan lainsäädännön perusteella tai jonka järjestelmä ei ole tarpeeksi kattava, kannattaa harkita yksityisen vakuutuksen ottamista.

SAIRAANHOIDOSSA ERI KÄYTÄNTÖJÄ

TYÖTTÖMYYSTURVA ULKOMAILLA

Työskentelyvaltiossa saa sairaanhoidon, jos menet lyhytaikaisestikin töihin EU- tai ETA-maahan. Asiaa voi selvittää työskentelymaan sairausvakuutuslaitokselta. Jos ulkomaille muuton jälkeen ei ole kotikuntaa Suomessa, ei ole oikeutettu käyttämään julkisen terveydenhuollon palveluita kotikuntalaisen asiakasmaksulla.

Työttömänä voi tietyin edellytyksin sopia TE-toimiston kanssa lähdöstä työnhakuun muuhun EU- tai ETAmaahan ansiosidonnaisella päivärahalla enintään 3 kuukaudeksi. Työnhakumatkalla on noudatettava työnhakuun ja työttömyysetuuden maksamiseen liittyviä velvoitteita työnhakumaassa ja Suomessa.

Kun työllistyy toiseen EU- tai ETAmaahan, on yleensä siirrettävä työttömyysvakuutus työskentelymaahan. Suomalaisen työttömyyskassan jäsen voi siirtää Suomessa hankitut vakuutuskaudet kohdemaahan. Ruotsissa ja Tanskassa on samanlainen kassajärjestelmä kuin Suomessa, eli on itse liityttävä työttömyyskassaan. Muissa EU- tai ETA-maissa työttömyysvakuutuksen piiriin tulee suoraan työskentelyn perusteella. Paikallisilta työ- ja elinkeinoviranomaisilta voi varmistaa kyseisen maan työttömyysturvavaatimukset. EU- tai ETA-maassa, Pohjoismaassa tai Sveitsissä kerrytetty työ voidaan Suomeen paluun jälkeen huomioida työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon kerryttämisessä tietyin edellytyksin. Jos henkilön katsotaan asuneen työskentelymaassa, on työskenneltävä EU- tai ETA -työskentelyn jälkeen Suomessa vähintään 4 viikkoa, jotta työt voidaan huomioida työssäoloehdossa. Toisessa Pohjoismaassa täyttyneet työt voidaan huomioida työssäoloehdossa ilman 4 viikon työskentelyä Suomessa. Samoin jos henkilön katsotaan asuneen Suomessa EU- tai ETA-maassa työskentelyn aikana, työt voidaan huomioida työssäoloehdossa ilman 4 viikon työskentelyä Suomessa. Lisäedellytyksenä on liittyminen suomalaiseen työttömyyskassaan ulkomaantyön jälkeen säädettyjen määräaikojen kuluessa. EU- tai ETA-maassa työskennellyt henkilö voi Suomeen palatessaan liittyä työttömyyskassan jäseneksi myös työttömänä. Muissa maissa työskentely ei kerrytä työssäoloehtoa, eikä pidennä tarkastelujaksoa, jonka ajalta työt voidaan huomioida. Henkilön katsotaan kuitenkin olevan työmarkkinoilla, jos hän on kolmannessa maassa työssä, joka Suomessa kerryttäisi työssäoloehtoa.

››

19


Jos on pois työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, ansiopäivärahaa ei makseta ennen työssäoloehdon täyttymistä uudelleen kassan jäsenenä. Hyväksyttävä syy on esimerkiksi päätoiminen opiskelu tai alle 3-vuotiaan lapsen hoito. Puolison mukana ulkomaille muuttaminen ei yksistään ole lain tarkoittama hyväksyttävä syy. On järkevää pitää kassan jäsenyys voimassa ainakin reilun vuoden ajan ulkomailla työskennellessä. Joskus paluu Suomeen saattaa tapahtua ennakoitua aiemmin. Jos ulkomailta palatessa 28 kuukauden tarkastelujaksolla on Suomessa tehtyä työtä työssäoloehdon verran, voi saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos muut ehdot täyttyvät. TYÖ VOI KERRYTTÄÄ ELÄKETTÄ

Ulkomailla tehdystä työstä kertyy eläkettä työskentelymaahan kyseisen maan säännösten mukaan. Jos työskentelymaa on EU- tai ETA-maa, Sveitsi tai maalla on sosiaaliturvasopimus Suomen kanssa, työstä kertynyt eläke voidaan maksaa Suomeen. Näissä maissa ansaittua eläkettä voi hakea samalla hakemuksella kuin Suomen eläkkeitä. Mukaan on liitettävä kopiot ulkomaan työskentelyä koske20

vista asiakirjoista, esimerkiksi työ- ja palkkatodistuksista. Sosiaaliturvasopimusten ulkopuolelle jää useita maita, joista eläkkeitä ei välttämättä makseta Suomeen. Näiden osalta eläkeoikeuden selvittäminen ja eläkkeen hakeminen on jokaisen huolehdittava itse. VEROTUS ULKOMAAN TYÖSSÄ

Niin sanottu 6 kuukauden sääntö vapauttaa usein ulkomaanpalkan Suomen tuloverosta. Edellytyksenä on, että työstä johtuva oleskelu ulkomailla kestää vähintään 6 kuukautta, Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä palkan verottamista työskentelyvaltiossa eikä työntekijä oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin 6 päivänä ulkomailla työskentelykuukautta kohden. Vaikka tuloa ei verotettaisi täällä, on silti annettava Suomeen veroilmoitus myös ulkomailla ansaituista tuloista. Jos 6 kuukauden sääntö ei tee tuloa verottomaksi Suomessa, tulojen verotus pohjautuu siihen, katsotaanko henkilö kotimaassa yleisesti vai rajoitetusti verovelvolliseksi. Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa, että on velvollinen maksamaan

veroa Suomeen kaikista mahdollisista tuloista, olipa ne ansaittu missä päin maailmaa tahansa. Rajoitettu verovelvollisuus puolestaan tarkoittaa, että on velvollinen maksamaan veroa kotimaahan vain Suomessa saaduista tuloista. Ratkaisu tehdään yleensä sen perusteella, katsotaanko henkilön asuneen Suomessa kyseisenä verovuonna. Suomessa asuminen ei tässä yhteydessä tarkoita aina sitä, että oleskelee Suomessa. Niin sanotun 3 vuoden säännön nojalla Suomen kansalaiset katsotaan täällä yleisesti verovelvolliseksi muuttovuoden sekä kolme seuraavaa vuotta, vaikka henkilö ei täällä oleskelisikaan. Vaikutusta verotusmaahan on myös verosopimuksilla. Työntekomaan verotoimistossa selviää, verottaako maa palkkaa, onko maassa annettava veroilmoitus sekä milloin ja miten se on tehtävä. Jos työntekomaa verottaa palkkaa eikä palkka ole Suomessa verotonta, voi vaatia kaksinkertaisen verotuksen poistamista Suomessa. Ulkomaantyöskentelyn aikana muun tulon verotus säilyy useimmiten ennallaan, esimerkiksi pääomatulojen verot maksetaan yleensä Suomeen.


Vihreää valoa kanneoikeudelle TEKSTI: Petteri Oksa KUVA: Minna Virolainen

Meksikolainen ravintola täyttyi eurooppalaisista puheenaiheista, kun Helsingin Insinöörit järjestivät eurovaalipaneelin.

K

eskustelussa tiukkoihin kysymyksiin vastasivat Sirpa Pietikäinen (kok.), Eero Vainio (sdp), Jyrki Kasvi (vihr.), Ann-Mari Kemell (kesk.) ja Ilkka Matinpalo (ps.). Paneelin juonsi Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki. Tilaisuus keräsi nelisenkymmentä innostunutta ja aktiivista kuulijaa. Keskustelu liikkui paljolti työelämän asioissa. Ehdokkaat olivat yksimielisesti ryhmäkanteen kannalla. Sekä työelämäasioiden että kuluttajansuojatapausten ryhmäkanne tuntuivat panelisteista hyviltä ratkaisuilta. Toivottavasti tämä ennakoi ryhmäkanteen etenemistä, sillä ay-liikkeelle asia on tärkeä. Paneelissa saatiin terveellinen muistutus siitä, miksi espanjalaiset tomaatit ovat halpoja kaupassa; ne on enimmäkseen poimittu laittoman työvoiman turvin. Harmaan talouden torjunnassakin paneeli löysi melkoisen yksimielisyyden. Keinoja on, niitä pitää vain käyttää. Eroa tosin syntyi siinä, voisiko ja pitäisikö EU:n pystyä tässä ja muissa asioissa tekemään määräenemmistöpäätöksiä. Jyrkin kuilu repesi työmarkkinasioissa, joissa perussuomalaisten Matinpalo kyseenalaisti yleissitovien työehtosopimusten merkityksen, toisen reunan kannattaessa vastuullista sopimista. Yksimielisyyttä ei saavutettu siinäkään, kuuluko kasvun mahdollisuuksien luonti EU:lle vai onko se puhtaasti kansallinen asia. Tai luodaanko kasvua tukemalla innovaatioiden keinoin vai pelkällä veropolitiikalla. Kasvun tarpeellisuudesta onneksi oltiin yksimielisiä. Euroopasta on moneksi. Panelistit määrittelivät unionin sekä vapaakauppa-alueeksi että rauhanliikkeeksi. Siihen väliin mahtuu paljon.

KOLUMNI Pekka Ristelä FinUnionsin johtaja

Ammattiyhdistysliike vaikuttaa Euroopassa

T

oukokuun lopun eurovaalit ovat EUkansalaisten vaikuttamisen paikka, jonka toivottavasti entistä useampi myös käyttää. Palkansaajajärjestöille on tärkeää, että työelämän asiat ovat mukana vaalikeskusteluissa. Tähän pyritään nyt ensimmäistä kertaa myös ayliikkeen yhteisellä kampanjalla. Niin tärkeät kuin eurovaalit ovatkin, ne ovat vain yksi tapa vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Vähintään yhtä tärkeää on vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vaalien välillä. Tätä vaikuttamistyötä tehdään sekä Brysselissä että Suomessa. Brysselissä EU-päättäjiin vaikuttamaan pyrkiviä lobbareita on tuhansia. Suurimmilla resursseilla vaikuttavat yritykset ja elinkeinoelämän etujärjestöt. Työntekijöiden etua ajaa joukko eurooppalaisia ay-järjestöjä, minkä lisäksi vahvimmilla kansallisilla palkansaajajärjestöillä on Brysselissä omat edustajansa. Tähän joukkoon kuuluu myös kahden työntekijän voimin toimiva SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen EU-edustusto FinUnions. Miten palkansaajat saavat äänensä kuuluviin suurella rahalla pyöritetyn EU-lobbauksen keskellä? Jos vaikuttamisen tehoa mitattaisiin vain rahassa, palkansaajaliike ei varmasti kuuluisi vahvimpien joukkoon. Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Palkansaajajärjestöjen tärkein resurssi ei ole raha, vaan jäsenet. Asiantuntijoita voi palkata, tutkimuksia voi teettää ja kampanjoita ostaa. Palkansaajien yhteistoiminta työpaikoilla ja ammattijärjestöissä sen sijaan on voimavara, jota ei saa rahalla. Ammattiliitoilla on ensi käden tietoa työpaikoilta, kyky organisoida työntekijöiden yhteistyötä ja paikka pöydissä, joissa työehdoista neuvotellaan. Nämä tekevät niiden näkemyksistä ainutlaatuisia ja arvokkaita kenelle tahansa, joka haluaa löytää kestäviä ratkaisuja työelämän kysymyksiin.

Ehdokkaat vastasivat insinöörien kysymyksiin eurovaalipaneelissa. 21


Metallien keskellä hyvinvointia TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Esko Keski-Vähälä

Ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Jorma Harju on mukana työhyvinvointihankkeessa.

Keski-Pohjanmaalla tuotetaan sinkkiä vastuullisesti. Yritys kasvattaa tehokkuutta ja kannattavuutta, mutta samalla se minimoi ympäristövaikutuksia sekä huolehtii henkilöstöstä.

V

alun ja tuotetoimituksen päällikkö Jorma Harju varmistaa, että Boliden Kokkolan tuotetoimistossa kaikki on kunnossa. On torstai ja noin 5 000 tonnia sinkkiä lähetetään meritse maailmalle. Jokainen tuote punnitaan ja merkitään niin, että se on jäljitettävissä, kunnes se sulatetaan asiakkaan luona. Laiva vie tuotteita viikoittain Hollantiin ja Saksaan. Noin tuhat tonnia kuljetaan autoilla lähinnä kotimaahan ja Ruotsiin. 22

Kokkolan sinkkituotteista 85 prosenttia menee vientiin. Sataprosenttisesti sinkkiä sisältävät harkot painavat 25 kiloa. 2 000 tai peräti 4 000 kiloa painavat jumbot sisältävät sinkin lisäksi myös alumiinia tai nikkeliä asiakkaan toiveen mukaisesti. Halli tyhjenee torstaisin, joten ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Harjulla on hetki aikaa pohtia työhyvinvointiasioita. – Ergonomia on akuutti asia, sillä tällä hetkellä Kokkolaan suunnitellaan muutoksia valimon manuaalivaluradalle, Harju sanoo. Hänen mukaansa teknistä kehitettävää on lisäksi valimon pölykuorman vähentämisessä. LUOTTAMUSMIEHET ALOITTEELLISIA

Boliden Kokkola on ollut mukana viime syksystä teknologiateollisuuden Hyvä työ – pidempi työura -hankkeessa. – Luottamusmiehet puhuivat ai-

heesta pitkään ja Harjavallan tehtaalla on hankkeesta hyviä kokemuksia, kertoo henkilöstöpäällikkö Matti Muuraiskangas. Kokkolassa tehdyn, hankkeeseen liittyvän kartoituksen mukaan talon lähtökohta on hyvä verrattuna moniin muihin hankkeessa oleviin yrityksiin. Kartoitus ei tuonut mukanaan suuria yllätyksiä, sillä koko konsernissa tehdään henkilöstötutkimus joka toinen vuosi. Kartoituksen perusteella ensimmäisiksi kehittämiskohteiksi on valittu ergonomia ja esimiestyön vahvistaminen. Osastoilla on erilaiset tarpeet, ja parhaillaan kootaan pieniä pilottiryhmiä, joista kerätään kokemuksia. Hyviksi osoittautuvia käytäntöjä levitetään tarvittaessa. Osa toimista voidaan suunnata esimerkiksi ainoastaan insinööreille. Hankkeen myötä uusia asioita ovat


”Sinkki on yksi maailman käytetyimmistä metalleista.” muun muassa avokonttorien kunnossapitokartoitus, psykologin palvelujen tarvekartoitus sekä taukojumppa. Vapaaehtoisten jumpan vetäjien rekrytointi on käynnissä; talon oman työterveysaseman työfysioterapeutti kouluttaa heidät. – Selvityksen alla on lähes 30 erilaista toimea, joista valitaan, mitä ensi talvikautena tehdään, Muuraiskangas sanoo. TYÖHYVINVOINTIASIAT YHTEEN KORIIN

Ruotsalainen emoyhtiö on jo aiemmin korostanut työturvallisuuden, työhyvinvoinnin sekä ympäristöstä huolehtimisen tärkeyttä. Hankkeen myötä työhyvinvointiin liittyvät aiheet on kerätty yhteen. – Nyt teemat on organisoitu ja vireä keskustelu vie asioita eteenpäin, arvioi henkilöstöjohtaja Tarja Halonen. Yhtiö on kehitysmyönteinen, ja työhyvinvointia voi aina parantaa hiomalla yksityiskohtia. Sinkkitehtaalla eläköitymisikä on noussut vuosi vuodelta. Viime vuonna se oli 63,3 vuotta, kun se vuonna 2004 oli 59,8 vuotta. – Työn luonne on muuttunut, kun automatisointi ja ergonomia ovat parantuneet. Myös yleinen asenneilmasto on muuttunut ja omasta jaksamisesta huolehditaan kenties aikaisempaa paremmin, viestintäpäällikkö Maarit Frilund arvelee työssä jaksamisen syitä. Sairauspoissaoloissa Kokkolassa ollaan viiden prosentin tasolla; konsernin tavoitteena on alle neljä prosenttia. SINKKI KÄY MONEEN

Kokkolassa on ollut sinkintuotantoa vuodesta 1969. Yrityksenä oli tuolloin Outokumpu. 2000-luvun alkuvuosina Outokumpu päätti keskittyä teräkseen ja yritysjärjestelyssä yhtiön välimetalli-

tehtaat sekä Taran sinkkikaivos siirtyivät Bolidenin omistukseen. Ruotsalaisen konsernin päätuotteet ovat sinkki ja kupari. Henkilöstöä on vajaa 5 000, joista Kokkolassa on noin 540. Boliden Kokkola on Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Valtaosa sen tuotannosta menee terästeollisuuden käyttöön. – Sinkki on yksi maailman käytetyimmistä metalleista ja sillä on tuhansia käyttökohteita kuten sillat, autot, lukot, venttiilit, katot, lääkkeet sekä maalit, Halonen listaa. Tänä vuonna Kokkolassa käynnistyy hopean talteenotto. Uuden prosessivaiheen myötä sinkkiraakaaineessa oleva hopea otetaan talteen hopearikasteena, jota tullaan myymään jalometallitehtaille.

Torstaisin tuotteet lastataan laivaan.

Pienet sinkkiharkkot painavat 25 kiloa.

KAKSOISROOLI HANKKEESSA

Insinööri Jorma Harjun osastolla työskentelee noin 70 työntekijää ja kuusi toimihenkilöä. Hän osallistuu osastopäällikkönä työhyvinvointihankkeen ohjausryhmään, joka kokoontuu neljännesvuosittain. Lisäksi hän tuuraa tarvittaessa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä hankeryhmässä. Harju on huomannut, kuinka viestintä tuntuu usein olevan riittämätöntä, vaikka sitä on kuinka paljon tahansa. – Tiedottaminen on sinänsä hauska ja haastava asia, sillä siinä on aina parannettavaa. Bolidenilla tarjotaan henkilöstölle niin sanottua tiimirahaa, jonka ryhmät voivat käyttää itse päättämällään tavalla. Tarkoituksena on luoda yhteishenkeä rennossa tunnelmassa. Työkykyä ylläpitäviä tapahtumia järjestetään ennen kaikkea toukokesäkuussa. Henkilöstöpäällikkö, insinööri Matti Muuraiskankaan korviin on kantautunut, että tiimit ovat lähdössä esimerkiksi teatteriin, karting-radalle ja saaristoristeilylle. 23


T  uhannen t arinan T  aivainen TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVAT: Kimmo Brandt

Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö YTN:llä on edessään erilainen syksy, kun neuvottelujärjestön kuvioissa vuodesta 1995 lähtien ollut pääsihteeri Yrjö Taivainen jää eläkkeelle.

24

N

euvottelujohtaja Yrjö ”Ykä” Taivainen on ihanteellinen haastateltava. Mies on tarinankertoja vailla vertaa; kolmenkymmenen vuoden työrupeamaan Tekniikan akateemiset TEKissä mahtuvat monet neuvottelut, matkat, jääkiekko-ottelut ja neuvottelukaronkat. Jutuista ei puutu huumoria, mutta nopeasti kuoren alta paljastuu Taivaisen toinen puoli, syvällinen ja harkitseva yhteiskunta- ja ihmissuhdeanalyytikko. TEKin neuvottelujohtaja on koulutukseltaan tierakennus- ja liikennepuolen diplomi-insinööri, joka jo opiskeluaikanaan huomasi tykkäävänsä pelata enemmän ihmisten kuin kylmien maamassojen kanssa. Tie vei

järjestöelämään, ylempien toimihenkilöiden työmarkkinaneuvottelijaksi ensin kunta- ja valtiopuolelle, myöhemmin yksityiselle sektorille. Taivainen laskee, että pelkästään yksityisellä puolella hän on neuvotellut vähintään neljällä toimialalla. Teknologiateollisuuden neuvotteluryhmässä hän on ollut vuodesta 1996. NEUVOTTELUILLA OMA KAAVANSA

Taivaisen mukaan työmarkkinaneuvottelut ovat teatraalinen prosessi, jotka noudattavat omaa kaavaansa. Jokainen neuvottelukierros on periaatteessa edellisen toisinto, asiat voivat toki vaihdella kierrosten ja toimialojen välillä. – Työmarkkinaneuvotteluja on aivan turha verrata mihinkään muihin neuvotteluihin. Ne ovat aivan oma lukunsa suomalaisessa yhteiskunnassa.


Ykä Taivaiselle rättisitikka on autojen auto. – Perheessä on yhteensä neljä rättisitikkaa, joista kolme on minun murheenani, hän sanoo.

”Vastapuolta pitää arvostaa ihmisenä.”

Neuvotteluissa onnistumista auttaa, jos tuntee vastapuolen tavat toimia. Taivaisen mukaan hyvän neuvottelijan on oltava pitkäpinnainen, erilaisia ihmisiä ymmärtävä; huumorintajustakaan ei ole haittaa. – Yksitotiset ja helposti hermostuvat ihmiset eivät näissä hommissa pärjää. Kielteiset tunteet pitäisi pystyä pitämään kurissa, mutta kyllä ne minullakin välillä ovat nousseet pintaan. Neuvottelupöydän vastapuolella istuvan henkilökohtaisesta tuntemisesta on kiistatonta etua. Taivaisen mukaan ensikertalaiset joutuvat usein kohtuuttoman kovan ryöpytyksen kohteeksi. – Työnantajapuoli ottaa ikään kuin noviiseista mittaa. Pahinta on suoranainen musertaminen, raaka sanallinen alistaminen ja lyöminen. Siihen en ole koskaan tottunut. Neuvotteluissakin pitäisi osata käyttäytyä ja arvostaa vastapuolta ihmisenä.

neuvottelijana todellinen herrasmies, jota kunnioitettiin laajasti. – Myös Sjöblomin Ralfin kanssa tuli vietettyä aikaa virka-ajan ulkopuolella. Hän muun muassa tilasi minut kuljettamaan hääparia rättisitikallani tyttärensä häihin, neljän rättisitikan omistaja muistelee.

ENNEN KAIKKI OLI TOISIN

Taivaisen mukaan neuvottelukulttuuri on muuttunut tiukemmaksi. Edelleenkin neuvottelijat pitävät yhteyttä ja käyvät vapaamuotoisia keskusteluja virallisten tapaamisten ulkopuolella, mutta ennen se oli yleisempää ja luontevampaa. Taivainen korostaa, että ”kaveeraaminen” ei tarkoita tavoitteista ja periaatteista luopumista. – Yhdessäolo lisää toisen tuntemista ja luo pohjaa hyvän neuvottelukulttuurin syntymiselle, hän luonnehtii. Taivainen kaivaa muistinsa lokeroista kaksi nimeä, Teknologiateollisuuden Ralf Sjöblomin ja Erityispalvelualojen työnantajaliiton Kauko Rautiaisen. He ovat jääneet mieleen mainioina neuvottelukumppaneina. – Kaukon kanssa neuvottelin muun muassa Finnveran edeltäjän eli Kehitysaluerahaston sopimuksen. Hän oli

KÄYNTI CITROËNIN HAUDALLA

Saman tien olemme Pariisissa, teknologiateollisuuden neuvotteluryhmän yhteisellä matkalla. Matkan yksi ohjelmanumero oli käynti ranskalaisen autotehtaan luojan André Citroënin haudalla. Työantajaleirin edustajat kunnioittivat mustissa poplareissaan läsnäolollaan herkkää hetkeä, kun Citroënin vannomattomaksi ihailijaksi tiedetty Taivainen kävi jättämässä pienen metallisen rättisitikan autotehtailijan haudalle. – Herrat seisoivat oikein kunniakujassa. Vastavuoroisesti me proletaarit jouduimme käymään kirjailija-filosofi Jean-Paul Sartren haudalla. Minulle ei kuitenkaan koskaan selvinnyt, miksi työnantaja valitsi kohteeksi juuri Sartren haudan, Taivainen myhäilee. – Oli se paljon leppoisampaa, silloin ennen, hän vakavoituu. OPI SOPIMISEN FILOSOFIA

Taivainen puhuu hiljaisen tiedon siirtämisen tärkeydestä. Hänelle se on sopimusten ja sopimisen filosofiaa, tietoa ja kokemusta, joita hän on yrittänyt jo työuran aikana siirtää nuoremmilleen. – Neuvotteluissa tärkeä ei ole vain vastapuoli. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että oma puoli kokee tekevänsä töitä yhdessä, tavoittelevansa mahdollisimman hyvää sopimusta neuvotteluryhmänä, hän aloittaa. Taivainen puhuu ”sulkahattutyypeistä”, neuvottelijoista, joille on tärkeää kerätä itselleen kunniaa

Yrjö Taivaisesta sanottua ”Ykä on sopua rakentava neuvottelija ja monessa asiassa tasoittajana. Olimme tekemässä energia-alan työehtosopimusta 2000-luvun taitteessa. Kolmen vuoden pätkän aikana tes tehtiin, ja meitä oli mukana hyvä tiimi: Ari Anttila, Risto Heino, Ykä ja minä. Ykä on hyvä edustaja TEK:stä, ja on toiminut tarvittaessa sillanrakentajana.” hallituksen jäsen Pekka Laakso, Helsingin Insinöörit

”Ykää on helppo lähestyä, ja hän on mukava. Olemme tehneet yhteistyötä ennen kaikkea YTN:n koordinaatioryhmässä, joka on neuvottelujärjestön käytännön hallinnon elin. Ykä otti omakseen opiskelijajäseniltä kuulemansa termin kresibailaaminen. Sen jälkeen huikattiin, että krebamaan, missä ikinä nähtiinkin. Krebata-sana istui Ykän suuhun.” asiamies Riikka Mykkänen, Suomen ekonomiliitto

”Ykä on erittäin hyvä yhteistyökumppani, jonka kanssa istuimme kahdestaan lähes kaikissa teknologiateollisuuden työryhmissä 2000-luvun puolivälissä. Ykä toimi tasapainottajana sekä neuvotteluissa että YTN.n sisäisissä väännöissä. Teimme yhdessä myös kansainvälistä edunvalvontaa. Ykälla on runsaasti fraaseja, joita hänellä on tapana sanoa kyllästymiseen saakka. Silti ne jaksoivat naurattaa. Ykän suosikkielokuvia oli Viidakon Ykä, jota katseltiin usein illanistujaisissa.” puheenjohtaja Pertti Porokari, Insinööriliitto

”Ykä on kokenut ja yhteishaluinen neuvottelukumppani, joka toi selkeästi esille edustamansa tahon näkökulmat ja ajoi ylempien toimihenkilöiden asioita neuvottelupöydässä.Mieleenpainuvia hetkiä ovat olleet yhteiset yrityskäynnit Suomen ulkopuolella. Niissä on ollut yllättäviä tilanteita, joihin Ykä suhtautui rennon rakentavalla asenteella.” ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi, Teknologiateollisuus

›› 25


lopputuloksesta. He voivat tietoisesti pimittää tietoja omilta neuvottelijoiltaan tai käydä omia varjoneuvottelujaan vastapuolen kanssa. – Kaikki tällainen vaikuttaa heti neuvotteluilmapiiriin. Taivainen kertoo saaneensa vuosien varrella vatsanpuruja myös havaitsemastaan narsismista, jota työmarkkinapolitiikan liepeillä esiintyy turhankin paljon. – Narsismi ja jonninjoutavat valtataistelut vailla isompaa merkitystä ovat saaneet aina silloin tällöin pohtimaan, onko tässä työssä mitään järkeä. Mutta jäseniltä tullut suora palaute, ajoittaiset onnistumisen kokemukset ja tehtävien vaihtuminen sekä laajentuminen ovat saaneet minut jatkamaan näinkin kauan. TOIMISTOPAPPA VOI JOSKUS PIIPAHTAA

Raumalla syntyneellä, lapsuutensa Toijalassa ja nuoruutensa Kotkassa viettäneellä Taivaisella on edessään hyvin ansaitut eläkepäivät. Tarkoitus on tehdä kaikkea sitä, mitä ei tähän saakka ole ehtinyt. – Onhan noita projekteja. Pääkaupunkiseudun pölyt aion karistaa lahkeista jonnekin Sisä-Suomen suunnalle. Mökkiäkin voisi katsella, ja jos ei muuta, kierrän rättisitikalla maailmaa. Euroopan maista Irlannissa, Albaniassa, Makedoniassa ja Valko-Venäjällä ei ole vielä tullut ajeltua, hän kertoo. Insinööriliitonkin toimistoon on levinnyt tieto, että suunnitelmiin kuuluu myös oman konsulttitoimiston perustaminen. Firman nimi on Toimistopappa, yrityksen toimialana akavalaisten liittojen työntekijöiden murheiden kuuntelu. – On harkinnassa, joo, mutta Toimistopappa palvelee vain naistyöntekijöitä, hän naureskelee.

Stora Enso noudatti vastuuperiaatteitaan TEKSTI Ilona Mäenpää KUVA Juha Metso

Metsäjätti Stora Enson alihankintayrityksen lapsityövoiman käyttö Bulleh Shah’n pakkauskartonkitehtaalla Pakistanissa rävähti suomalaisiin otsikoihin alkukeväästä. Se voimisti keskustelua siitä, pitääkö yritysten tuotantoketjun seuraamisesta tehdä velvoittavia säädöksiä.

A

njalankosken tehtaiden ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetun Olavi Pesosen mielestä Stora Enso on toiminut globaalien yritysvastuuperiaatteittensa mukaisesti. Pesosen mukaan yhteiskuntavastuuseen liittyvät perusasiat ovat henkilöstölle tuttuja, sillä yrityksen Global Responsibility -ohjelman osa-alueita käsitellään yksiköiden kuukausikokouksissa. Ohjelma on intranetin sivuilla, samoin kuin yhtiön arvoista kertova verkkokurssi. Uutisoinnit lapsityövoiman käytöstä Pakistanissa eivät ole vaikuttaneet mielipiteisiin tehtaalla. – Koska olemme etäällä emmekä itse näe todellista tilannetta Pakistanissa, on vaikea ottaa kantaa siihen, mikä on paikalliselle väestölle hyväksi. Pesosen mielestä ketään ei saa tietoisesti hyväksikäyttää, mutta paikallista kehitystä ei myöskään pidä jarruttaa.

PIKARATKAISUA EI OLE

Edessä on matkustelun ja golfinpeluun täyttämä kesä ilman työvelvoitteita. 26

Stora Enson Suomen viestinnästä vastaavan Hanne Karrinahon mielestä yritys voi edistää yhteisöjen oloja ja auttaa lapsia tekemällä yhteistyötä paikallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. – Jos vain vetäytyisimme pois Pakistanista tai estäisimme lapsia työskentelemästä jätepaperia keräten, seuraukset voisivat olla paljon pahemmat.


Anjalankosken tehtaiden suojelupäällikkö Olavi Pesonen on YTN:n metsän taustaryhmän puheenjohtaja.

Karrinahon mukaan yritys tutkii jatkuvasti toimitusverkostojaan saadakseen paremman käsityksen Bulleh Shah’n toimitusketjujen tilanteesta. – Ongelmaan on pureuduttava syvälle ja ymmärrettävä niitä syitä, joiden vuoksi lapset osallistuvat jätepaperin keräämiseen, hän sanoo. ALIHANKINTAKETJUT ESIIN

Ammattiyhdistysliike ja useat kansalaisjärjestöt ovat jo vuosien ajan vaatineet yrityksille velvoitetta raportoida myös yritysten alihankintaketjuista. Vajaa vuosi sitten EU:n komissio antoi esityksen yhteiskuntavastuudirektiivistä. Se velvoittaa yli 500 työntekijän yrityksiä antamaan tietoa tietyistä vastuullisuutta koskevista asioista, kuten ympäristöstä, työelämästä, ihmisoikeuksista ja korruptiosta. Viime helmikuussa EU:n

neuvosto ja parlamentti pääsivät direktiivin sisällöstä kompromissiin. Yhteiskuntavastuun seurannan vahvistamiseksi pitää saada sitovat säännöt henkilöstö- ja ympäristötietojen julkaisemisesta vuosikertomuksissa. Kehittämällä raportointisääntöjä voidaan myös hillitä yritysten aggressiivista verosuunnittelua. Akavan mielestä komission ehdotus myös ei-taloudellisten tietojen käsittelystä yhtiön toimielimissä korostaisi yritysvastuun merkitystä. – Olisi hyvä, jos raportointi olisi osa tilintarkastusta ja se käsiteltäisiin yhtiökokouksessa. Raportoinnin tasosta ja laajuudesta olisi myös syytä saada sitovat määrittelyt, asiantuntija Elina Moisio Akavasta sanoo. Akavan mielestä yrityksen rajan pitäisi olla sama kuin nykyinen suuren yrityksen määritelmä eli 250 työntekijää.

VASTUUKYSYMYKSET NOUSEVAT

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto ennustaa, että yritysten yhteiskuntavastuu nousee jatkossa entistä voimakkaammin esille. – Vaikka Stora Enso on teettänyt selvityksiä Pakistanissa toimimisen riskeistä, yrityksen johto ei käsitellyt asiaa, Haavisto ihmettelee. Stora Enson kohdalla maariski toteutui ja yritys joutui mediamyllytykseen erityisesti Ruotsissa. Haavisto epäilee, että yritykselle tulee isot kustannukset, kun sen on mahdollisesti luovuttava lapsityövoiman käytöstä ja sen sijaan järjestettävä lapsille koulutusta. Haaviston mukaan ammatillisessa koulutuksessa on suuria puutteita kehittyvissä maissa. Suomen tietotaidolle näissä asioissa on hänen mielestään kysyntää. 27


Työaikapankit

eivät synny itsestään TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Thinkstock

Työaikapankki on palkansaajalle oivallinen mahdollisuus kerätä ajan kanssa pidempi, yhtäjaksoinen vapaa työstä.

V

iime syksyn neuvottelukierroksella monen alan työehtosopimuksiin tuli kirjaus työaikapankeista. Työaikapankki on mahdollisuus ottaa yrityksessä tai työpaikalla käyttöön, mikäli työantaja ja luottamushenkilö sopivat järjestelmän yksityiskohdista kirjallisesti. Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko kehottaa luottamushenkilöitä tarttumaan tilaisuuteen ja neuvottelemaan jäsenistölle hyvä ja toimiva työaikapankkisopimus. Apua ja mallisopimuksia on saatavissa YTN:n liitoista. – Iso haasteemme tänä vuonna on saada työaikapankki käyttöön mahdollisimman monessa yrityksessä. Kyse ei ole vain työehtosopimuksen kirjauksen jalkauttamisen tärkeydestä, vaan jäsenille tarjoutuvasta mahdollisuudesta pitää pidempi vapaa silloin, kun oma elämätilanne sitä vaatii, hän painottaa. HAAVEISTA TOTTA

Kokko muistuttaa, että työaikapankkien käyttöönotto on ollut pitkään neuvottelujen kohteensa. Periaatteessa työaikapankeista päästiin sopuun jo 1990-luvun alun lamavuosina, jolloin työaikoihin haettiin lisää joustavuutta kaikin mahdollisin keinoin. – Meillä on kuitenkin ollut vaikeuksia saada lopullista ratkaisua työaikapankeista työehtosopimuksiin työnantajan haluttomuuden takia. Kun 28

ajat ovat muuttuneet, työnantaja on suhtautunut kielteisesti muun muassa ylitöiden ja matka-ajan kirjaamiseen työaikapankkiin. Syksyn sopimuksiin tehdyt työaikapankkikirjaukset poistavat näitä esteitä. Työantajan ja luottamushenkilön välisissä neuvotteluissa sovitaan muun muassa tekijöistä, joilla saldoa on mahdollisuus kartuttaa sekä tietenkin pankissa olevien tuntien purkamisesta. HYÖTYÄ MOLEMMILLE

Kokon mielestä työaikapankki on tyyppiesimerkki pitkään neuvottelujen kohteena olleesta järjestelmästä, joka oikein ymmärrettynä ja sovittuna hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää. – Kyllä 2010-luvulla jokaisen ajan tasalla olevan yritysjohtajan on ymmärrettävä yksilöllisten työaikajärjestelyjen merkitys työssä viihtymiselle, motivaatiolle, jaksamiselle, jopa työterveydelle. Täältä tulevat yritysten tulevaisuuden tuottavuus ja kilpailukyky, joiden perään niin paljon huudetaan. Työntekijälle työaikapankki puolestaan tarjoaa mahdollisuuden suunnitella työajan säästämistä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kun pidemmän vapaan pitämisestä aina sovitaan yhdessä työnantajan kanssa, työaikapankin käyttöönoton vaikutuksiin voi yrityksessä varautua siinä missä vuosilomiinkin.

LUOTTAMUSHENKILÖ SOPII

YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu Takala painottaa, että työehtosopimuskirjaus korostaa luottamushenkilön asemaa työpaikalla. – Kirjauksessa erikseen mainitaan, että työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä. Takalan mukaan merkittävin ero aiempiin työaikapankkimalleihin on yksityiskohdissa; pöytäkirjaan on tarkasti kirjattu ne asiat, joista ainakin on yrityksessä sovittava. Tällaisia asioita ovat muun muassa säästämiseen ja vapaan käyttämiseen liittyvät asiat. – Tällä kertaa piru ei asu pikkuasioissa. Mitä selvempi sopimus, sen parempi, Takala opastaa. Hän muistuttaa työaikapankin olevan eri asia kuin liukuva työaika. – Käsitteitä ei pidä sekoittaa toisiinsa, mutta näiden kahden eri järjestelmän yhteensovittaminen on kuitenkin mahdollista. Liukumasopimuksen kautta saattaa esimerkiksi kertyä työntekijälle sopivia aikaeriä säästettäväksi työaikapankin tilille, jos niin sovitaan.


Harri Savolainen oli Insinööriliiton puheenjohtajana vuodet 1985–1989.

Harri Savolainen (oikeassa yläkulmassa) yhdessä Lattelekomin johdon kanssa.

Kansainvälinen ura

ja järjestötyö rinta rinnan TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Ilona Mäenpää ja Harri Savolaisen kotialbumi

Harri Savolaisen ura Soneran (entinen Posti- ja Lennätinlaitos) palveluksessa nosti hänet kohti yhä vaativampia tehtäviä ja Baltian aluejohtajaksi työelämän viimeisiksi vuosiksi.

T

yössään Harri Savolaisella oli mahdollisuus nähdä asioita eri puolilta. Hän toimi suunnittelijana, ostajana, asiantuntijaorganisaation johtajana, vientijohtajana myynnissä sekä Baltian aluejohtajana, hallinnollisissa tehtävissä ja useiden yhteisyritysten hallituksissa. – Kansainvälisessä maailmassa korostuvat erityisesti eri kulttuurien ymmärtäminen sekä neuvottelu- ja kielitaito, Savolainen sanoo. Hän oli mukana myös viemässä tietotaitoa ja starttaamassa nmt- ja gsm-verkkoja muun muassa Venäjälle ja Aasian maihin; Sri Lankaan, Indonesiaan, Kiinaan ja Intiaan. Viimeiset vuodet työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistä vuosina 1995–2000 sujuivat Baltian aluejoh-

tajana toimipaikkana Latvian Riika. Toimen tarkoituksena oli Soneran liiketoiminnan edistäminen ja osallistuminen lukuisten yhteisyritysten hallitustyöskentelyyn.

Kansainvälisyys oli mukana opiskeluajoista asti. FEANI AKTIIVIINEN

Suomen ja ruotsinkieliset insinöörijärjestöt perustivat yhdessä Suomen Insinöörijärjestöjen kansallisen komitean Kanskon vuonna 1960. – Arvostin Kanskon toiminnassa erityisesti sitä, että pystyimme ennakkoon sovittelemaan yhtei-

set näkemykset osallistuttaessa sekä pohjoismaisiin, Euroopan tason että maailmanlaajuisiin kokouksiin, Savolainen kertoo. Hän toimi komitean puheenjohtajana vuosina 1988–2000. Erityisesti Euroopan Insinöörijärjestö FEANI saavutti Savolaisen mukaan hyviä tuloksia tutkintojen vertailussa sekä lisäsi monenkeskistä ymmärrystä eri maiden työmarkkinoista. Eur Ing -ammattinimikkeen se lanseerasi 1980-luvun lopulla. Kanskon aloitteesta FEANI perusti myös ympäristö- ja yhteiskuntakomiteat.

Insinööriliiton kunniapuheenjohtaja Harri Savolainen oli lähes kolmen vuosikymmenen ajan vauhdittamassa liiton työmarkkinatoiminnan aloittamista, liiton luotsaamista keskusjärjestö Akavaan ja kurottautumista kansainvälisyyteen Kanskon kautta.

29


Kesäloma lähenee TEKSTI Insinööriliton työsuhdelakimiehet

Samalla kun lomasuunnitelmat etenevät, monet vuosilomaan liittyvät kysymykset askarruttavat. Jäsenet kysyvät liitolta esimerkiksi näistä aiheista.

Miten lomapalkkani määräytyy?

V

uosilomapalkan määräytyminen riippuu työntekijän palkkausmuodosta. Vuosilomalaissa erotetaan viikko- tai kuukausipalkkaiset ja tuntipalkkaiset työntekijät. Kuukausipalkalla työskentelevä työntekijä saa vuosilomalain mukaan täyden palkkansa vuosiloman ajalta. Jos työntekijä ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukauden aikaa, loma-ajan palkka lasketaan suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta laskettavaa palkkaa.

30

Edellä mainittu edellyttää, että työntekijän palkka ja työaika eivät ole muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Tuntipalkalla työskentelevän työntekijän vuosilomapalkka lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa vuosilomalaista ilmenevällä kertoimella, joka määräytyy lomapäivien määrän perusteella. Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijälle työssäolon perusteella maksettu palkka jaetaan tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Työpäivien lukumäärään lisätään laissa säädettyjen vuorokautisten ylityötuntien kahdeksasosa.

Kuinka paljon saan lomarahaa?

L

omaraha on työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva ylimääräinen suoritus, joka yleensä maksetaan vuosilomapalkan lisäksi. Lomaraha ei siis perustu säädettyyn lakiin. Lomarahan suuruus on useimmiten puolet vuosilomapalkan määrästä. Lomarahan määrää ja maksuajankohtaa koskevat ehdot ovat työehtosopimuksissa. Jos työntekijään sovellettavasta työehtosopimuksessa ei ole lomarahaehtoa, eikä sellaista ole myöskään työsopimuksessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa lomarahaa.


Jos sairastun vuosiloman aikana, miten loman saa siirrettyä?

T

yöntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos työntekijä etukäteen tietää joutuvansa lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Työntekijän on esitettävä työnantajalle viivytyksettä pyyntö vuosiloman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Jos sairastut vuosilomasi aikana, ole työnantajaan yhteydessä heti ensimmäisenä sairauspäivänä ja pyydä vuosiloman siirtämistä. Samalla on varattava aika lääkärin vastaanotolle, jotta saat asianmukaisen selvityksen työkyvyttömyydestäsi.

Sairastumisesta huolimatta vuosilomajakso päättyy alkuperäisen ilmoituksen mukaisena ajankohtana. Siirretyt kesälomapäivät tulee antaa kesälomakauden aikana eli 30.9. mennessä.

Saako työnantaja siirtää jo ilmoitettua vuosiloman ajankohtaa?

L

ähtökohtana on, että loman ajankohdasta annettu ilmoitus, kuten esimerkiksi julkaistu lomalista, sitoo työnantajaa. Koska lakiin perustuvaa loman peruutus- tai siirtämismahdollisuutta ei ole, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheutuneen vahingon, jos työntekijän loman ajankohtaa yksipuolisesti muutetaan. Työnantajan on korvattava esimerkiksi käyttämättä jäävät matkaliput sekä vuokratun loma-asunnon vuokrakulut. Huomionarvoista on kuitenkin, että jos työnantaja peruuttaa tai siirtää loman, työntekijällä ei ole oikeutta

aloittaa lomaa aiemman ilmoituksen mukaisesti. Töihin on siis mentävä työnantajan ilmoituksen mukaisesti.

Jos olen juhannusviikosta lähtien lomalla, kuinka monta lomapäivää juhannusviikolta kuluu?

V

uosilomalain mukaan vuosiloma annetaan arkipäivinä. Koska lain mukaan myös lauantait ovat useimmiten arkipäiviä, täysi lomaviikko kuluttaa siis yleensä kuusi lomapäivää. Arkipäivänä ei kuitenkaan pidetä sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Koska juhannusviikolla on sekä edellä mainittu juhannusaatto että kirkollinen juhlapäivä eli juhannuspäivä, kuluu tältä viikolta ainoastaan neljä lomapäivää.

31


OIKEUTTA TEKSTI: Viivi Mäkinen, työsuhdelakimies

Päätöksistä on viestittävä vitkastelematta Yhteistoimintalaki asettaa työnantajalle velvollisuuden antaa tietoja harkitsemistaan päätöksistä ja niiden toimeenpanoaikataulusta, kun yhteistoimintaneuvottelut on käyty.

T

iedottamisella on keskeinen merkitys koko yhteistoimintaprosessin aikana. Oikea-aikaisesti annetut, riittävät tiedot ovat edellytys onnistuneille neuvotteluille. Tiedottaminen on tärkeää neuvottelujen päätyttyä, jotta henkilöstön tuntema epävarmuus asioiden etenemisestä lieventyisi. Erityisen tärkeää se

32

on silloin, kun kyseessä on työvoiman vähentämistä koskevat yt-neuvottelut ja henkilöstö pelkää oman työsuhteen päättymistä. Neuvotteluosapuolten on tärkeää sopia, miten tiedottaminen henkilöstölle toteutetaan sekä yt-neuvotteluiden aikana että niiden päätyttyä. Kun yhteistoimintaneuvottelut on käyty asianmukaisesti loppuun, työnantaja voi päättää irtisanomisista, lomauttamisista ja osa-aikaistamisista. Niin neuvotteluihin osallistuneet henkilöstön edustajat kuin henkilöstökin haluavat yleensä mahdollisimman aikaisin tiedon siitä, mitä toimia työnantaja harkitsee ja millainen on suunniteltu aikataulu niiden toteuttamiselle. Laissa on säädetty, että työnantajan on annettava henkilöstöryhmien edus-

tajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Kyseessä on niin sanottu työnantajan selvitys. Laissa velvollisuuden rikkomisesta ei ole säädetty sanktiota. Ennen yleisen selvityksen esittämistä työnantaja ei voi aloittaa neuvotteluissa erimielisiksi jääneiden asioiden toteuttamista. Työnantajan ei ole pakko päättää toimista heti neuvottelujen päätyttyä, eikä se usein ole mahdollistakaan. Siksi työnantajan ei selvityksessäkään tarvitse kertoa vielä lopullisia päätöksiä, vaan selvitys voi olla suuntaa-antava. Riittää, että työnantajan selvitys sisältää tiedot vasta harkinnan kohteena olevista päätöksistä. Useita henkilöitä koskevien irtisanomisten yhteydessä työnantaja ei ole


yleensä vielä tässä vaiheessa nimennyt irtisanomisten kohteeksi mahdollisesti joutuvia henkilöitä. Työnantajan selvityksestä pitää käydä ilmi ainakin irtisanottavien, lomautettavien ja osaaikaistettavien työntekijöiden määrät henkilöstöryhmittäin, lomautusten kestoajat sekä työvoiman vähentämisaikataulu.

kin esittänyt selvityksessään tarkkoja, yksityiskohtaisia tietoja päätösten sisällöstä ja/tai aikataulusta, selvitys on tältä osin työnantajaa sitova ja toimet toteutettava selvityksen mukaisesti. Työnantajan selvityksen lisäksi pitää myös lopullinen, yksityiskohtainen päätös joka tapauksessa tiedottaa ennen sen toimeenpanemista.

TIETO HETI NEUVOTTELUJEN JÄLKEEN

PERUSTEET NEUVOTTELUISTA

Käytännössä tieto toimista voidaan antaa viimeisen neuvottelukerran jälkeen. Työnantaja voi kertoa päätöksestä neuvottelun lopuksi mukana oleville henkilöstön edustajille. Erillistä selvitystä ei tarvitse tässä tilanteessa antaa. Mitä suuremmat yt-neuvottelut ovat kyseessä, sitä todennäköisemmin työnantaja kuitenkin joutuu harkitsemaan toimia ja niiden aikataulua vielä useita päiviä tai viikkoja neuvottelujen päätyttyä. Selvitys on annettava kohtuullisessa ajassa, jonka pituus määräytyy tapauskohtaisesti. Kohtuullinen aika on isommissa irtisanomisissa muutaman viikon pituinen. Selvityksen sisällön ei tarvitse olla esimerkiksi toimien ja niiden kohteeksi joutuvien työntekijöiden määrän ja toteuttamisaikataulun osalta lopullisia. Jos työnantaja on kuiten-

Yt-neuvottelujen voimassaolo on sidottu neuvottelussa esitettyihin perusteisiin. Jos työnantaja vetoaa jo käytyihin yt-neuvotteluihin, kun se irtisanoo työntekijän, irtisanomisen pitää perustua yt-neuvotteluissa käsiteltyihin taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin. Työnantaja ei siten voi vedota käytyihin yt-neuvotteluihin, jos hän irtisanoo työntekijän sellaisilla tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, joiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja yt-neuvotteluissa ei ole käsitelty. Mitä pidempi aika käydyistä neuvotteluista on irtisanomisiin, lomauttamisiin ja osa-aikaistamisiin, sitä heikommaksi asiallinen yhteys muodostuu. Jos työnantajan syyt työvoiman vähennyksiin ovat käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen muuttuneet, työnantajan on käynnistettävä uusi ytmenettely.

Yt-neuvotteluja ei voi roikuttaa vireillä vain varmuuden vuoksi, vaan neuvottelut on käytävä loppuun kohtuullisen ajan kuluessa.

Hoitovapaalta paluu Työnantaja halusi päättää hoitovapaalla olleen työntekijän työsuhteen vuonna 2002, jolloin työntekijä oli palaamassa töihin hoitovapaan päättymisen jälkeen. Tuolloin hänen työsopimuksensa irtisanottiin vuonna 1998 yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltyjen tuotannollisten syiden perusteella. Hoitovapaalla olleen työntekijän työyksikön kaikki työtehtävät oli lakkautettu. Korkein oikeus katsoi, ettei työnantaja ollut menetellyt väärin, koska irtisanomisen perusteet olivat samat kuin yt-neuvottelujen aikana vuonna 1998, jolloin työyksikön lakkauttamisen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja oli käsitelty. Työnantaja oli siten täyttänyt neuvotteluvelvollisuutensa, eikä se, että työntekijän irtisanominen oli jäänyt toteutettavaksi vasta useita vuosia myöhemmin, synnyttänyt velvollisuutta käydä uusia yt-neuvotteluja työntekijän kanssa. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2009:72

33


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies PIIRROS: Markku Haapaniemi

Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy Insinööriliiton viimesyksyisessä Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin palkkatason lisäksi myös muita työelämään liittyviä asioita kuten insinöörien työaikaa ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

N

ykyteknologian avulla työntekijä voi työskennellä ajasta ja paikasta riippumatta. Insinööritkin työskentelevät usein säännöllisen työajan ulkopuolella. Työn liukumista vapaaajalle todistaa ennen kaikkea se, että lähes kolme neljästä insinööristä saa työhön liittyviä yhteydenottoja iltaisin tai lomien aikana. Esimiestehtävissä työskentelevillä insinööreillä työn ja vapaa-ajan rajat näyttävät hämärtyneen jonkin verran enemmän kuin asiantuntijatehtävissä työskentelevillä. Säännöllinen, työsopimuksessa sovittu, yleensä 37,5 tunnin mittainen työviikko ylittyy insinööreillä viikoittain keskimäärin kahdella ja puolella tunnilla, sillä keskimääräinen todellinen työaika on insinööreillä 40 tuntia viikossa. Vaikka työviikko on sovittua pidempi kaikilla asematasoilla työskentelevillä insinööreillä, asemalla organisaatiossa on melko suuri vaikutus siihen, miten pitkää viikkoa tehdään. Pisintä työviikkoa tekevät ylimmässä johdossa tai yrittäjänä työskentelevät insinöörit, joiden todellinen työaika on keskimäärin lähes 45 tuntia viikossa. Esimiesasemassa työskentelevien työviikko on keskimäärin 41,5 tuntia viikossa ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien insinöörien todellisen työviikon keskipituus on hieman yli 39 tuntia viikossa. Työviikon todellisessa pituudessa

34

on eroja myös työnantajan sektorin mukaan. Julkisella sektorilla eli kunnan ja valtion työpaikoissa työsopimuksessa sovittu työaika on useimmiten 36,5 tuntia, joten todellisen työviikon keskipituus on vähän lyhyempi kuin yksityisellä sektorilla työskentelevillä insinööreillä eli hieman alle 39 tuntia viikossa. Yksityisellä sektorilla työskentelevillä työviikon pituudessa on eroja eri toimialojen välillä. Teollisuudessa sekä kaupan ja palvelualan yrityksissä työviikon todellinen keskipituus on 40–41 tuntia viikossa, kun taas tietotekniikan palvelualalla työviikon pituus on keskimäärin 39 tuntia. Insinööri-, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa työskentelevillä todellinen keskityöaika on puoli tuntia tietotekniikan palvelualaa pidempi.

HARMAAT YLITYÖT EIVÄT NÄY PALKASSA

Työaikakirjanpidon ulkopuolella tehtävää työtä ei korvata työntekijälle, siitä ei kerry eläkettä eikä se vaikuta ansiosidonnaisiin etuuksiin. Siksi sitä nimitetään harmaaksi ylityöksi. Tällaista työtä on esimerkiksi illalla kotona spontaanisti tehty työ, kuten puhelut ja sähköpostiviestintä, jos niitä tehdään ilman korvausta. Kyse voi joskus olla siitä, että työntekijä tekee töitään niin innolla, ettei malta olla erossa töistä vapaa-aikana, vaikka töitä ei työnantajan mielestä ole pakko tehdä illalla. Harvoin harmaa ylityö on kuitenkaan kovin selvästi työntekijälle vapaaehtoista. Usein työtä vain on niin paljon, että sitä ei ehdi tehdä sovitun työajan sisällä. Moni tekee tätä näkymätöntä ylityötä siksi, että haluaa antaa tehokkaan vaikutelman tai saada ylennyksen. Työpaikan epävarmuus saattaa johtaa tilanteeseen, että halutaan olla mahdollisimman hyvässä asemassa ytneuvotteluiden kohdatessa. Harmaan ylityön keskimääräinen määrä sitä tekevillä insinööreillä oli kyselyviikkoa edeltävän työviikon ai-

Keskimääräinen harmaan ylityön eli työaikakirjanpitoon kirjaamattoman työn määrä insinööreillä tuntia/viikko.

7,6

8

6

4,3 4

3,7 3,1 2,3

2

0

kaikki vastaajat

ylin johto/yrittäjä

esimiehet

asiantuntijat

toimihenkilöt


kana 3,7 tuntia. Eri toimialojen välillä erot ovat vain pieniä. YHTEYDENOTTOJA VAPAA-AJALLA

Työasioihin liittyvät yhteydenotot vapaa-ajalla ovat insinööreille tavallisia. Lomien aikana ja iltaisin työhön liittyviä yhteydenottoja saa

80

74 %

71 %

lähes kolme neljästä insinööristä. Mitä korkeammassa asemassa insinööri työskentelee, sitä enemmän töihin liittyviä yhteydenottoja hän saa vapaa-ajalla. Esimerkiksi iltaisin töihin liittyviä yhteydenottoja saa esimiehistä noin yhdeksän kymmenestä, kun taas asiantuntijatehtävissä työskentelevistä

Säännöllisesti ja silloin tällöin töihin liittyviä yhteydenottoja säännöllisen työajan ulkopuolella saavien insinöörien osuudet.

töihin liittyviä yhteydenottoja saa iltaisin kaksi kolmesta insinööristä. Asiantuntijavaltaisissa suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskentelevä saa yhteydenottoja säännöllisen työajan ulkopuolella vähemmän kuin kaupallisissa tehtävissä. Teollisuudessa sekä kaupan tai palvelualan yrityksissä työskentelevillä työhön liittyvät yhteydenotot säännöllisen työajan ulkopuolella ovat jonkin verran yleisempiä kuin suunnittelutai tietotekniikan palvelualalla työskentelevillä.

60 46 % 40

20

0

13 %

lomilla

iltaisin

viikonloppuisin

Insinöörien työmarkkinatutkimus toteutetaan vuosittain ja tutkimuksella on vuosikymmenien mittaiset perinteet. Tutkimuksen avulla kartoitetaan ammattikunnan rakennetta, siinä tapahtuvia muutoksia, palkkatasoa, ansiokehitystä sekä muita keskeisiä työsuhteen ehtoja. Tutkimukseen vastasi vuonna 2013 yhteensä 11 600 insinööriä.

öisin

35


OPISKELIJAT TEKSTI: Mika Kiviharju, IOL:n hallituksen jäsen KUVA: Siin Täkker

Kansainvälisyyttä ja kielimuureja Usein kun puhutaan kansainvälisyydestä, puhutaan siitä, miten suomalaiset pärjäävät ja näkyvät ulkomailla. Yhtä tärkeää on muistaa kansainvälisyyden merkitys, kun ulkomaalaiset ihmiset ovat Suomessa opiskelemassa tai tekemässä töitä.

N

igerialainen Adeyinka Abass valmistui Riihimäen HAMK:sta viime vuonna insinööriksi. Hän on toiminut kansainvälisten opiskelijoiden kanssa koko opiskelunsa ajan; tälläkin hetkellä hän opettaa HAMK:ssa joitain kursseja Mechanical Engineering -koulutusohjelmassa. – Kansainvälisillä opiskelijoilla ei ole samanlaisia vaikutuskanavia kuin suomalaisilla. On vaikeampaa saada kontakteja liiton, opiskelijakunnan tai koulun henkilökunnan kautta, jos ei puhu suomea, Abass sanoo. Hänen mielestä on ensisijaisen tärkeää, että kansainvälisyyttä lisätään esimerkiksi englanninkielisillä työmarkkina- ja työelämäkoulutuksilla.

Kansainväliset opiskelijat ovat hyvin aktiivisia, mutta aktiivisuutta ei osata hyödyntää riittävästi. Usein muualta tulevat opiskelijat tietävät jo, miten liitot ja erilaiset opiskelijakunnat toimivat. He eivät kuitenkaan saa riittävästi tietoa esimerkiksi äänestysmalleista tai siitä, miten luottamustoimiin voi pyrkiä. Abassin mielestä voisi olla jopa kannattavaa harkita valtakunnallista kansainvälisten opiskelijoiden jäsenjärjestöä Insinööriopiskelijaliitolle. Hänen kokemuksensa mukaan suurin osa potentiaalisista toimijoista ei ilmoita halukkuuttaan luottamustoimiin juuri kielimuurista johtuen. SUOMEN KIELELLÄ SYVEMMIN

Usein kokouksissa ja luentosaleissa käydään asiat läpi tiivisti englannin kielellä, minkä jälkeen syvennytään sisältöön suomeksi. Tällaisessa ympäristössä kansainvälisten opiskelijoiden on vaikea tuntea itsensä samanarvoisiksi.

Riihimäellä opiskeleva Daniel Vahla on paikallisyhdistyksensä koulutuspoliittinen vastaava. Hän saa usein kokouksista ja palavereista luottamuksellisia dokumentteja eikä voi niitä näyttää kenelle tahansa. – Se on ongelmallista, sillä en ymmärrä täysin kaikkea dokumenteista, koska ne ovat ainoastaan suomeksi, Vahla sanoo. Niin pitkään kuin haluamme pärjätä ulkomaailman markkinoilla, meidän pitää myös kansainvälistyä maamme sisällä. Ei riitä, että suomalaiset insinöörit ymmärtävät, mitä ulkomailla puhutaan, myös Suomessa olevien ulkomaalaisten pitää ymmärtää tieto, jota heille tarjotaan. Nykyään ammattikorkeakoulumaailmassa puhutaan enemmän siitä, miten työelämään valmistautuminen pitää saada keskeisemmäksi osaksi opiskeluja, mutta niin kauan kuin viestintä ei ole riittävällä tasolla, kansainväliset opiskelijat jäävät heikompaan asemaan.

TARVETTA ENGLANNIN KIELELLE

Korkeakoulut tarvitsevat lisää kansainvälistä henkilökuntaa. Joko henkilökunta pitää kouluttaa kunnolla englanninkieliseen opetukseen tai sitten tilataan puhuja muualta. Kansainväliset opiskelijat keräävät ensin huomattavan summan rahaa vakuudeksi, että he pärjäävät Suomessa. Tämän jälkeen he opiskelevat täysipäiväisesti ja tekevät iltaisin tai öisin töitä. Yleensä he valmistuvat ajallaan tai jopa odotettua aikaisemmin; kuitenkaan heitä ei arvosteta suomalaisilla työmarkkinoilla samalla tavalla kuin kantasuomalaisia. 36

Adeyinka Abass (vas.) keskustelee projektitiimitapaamisessa Heidi Helströmin kanssa.


IOL:n ÄÄNI Marjut Lehtinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Työsopimus on yksi elämän tärkeimmistä papereista Tässä vaiheessa kevättä työnhaussa on päästy pisteeseen, jossa opiskelijoita voidaan onnitella saaduista kesätyöpaikoista. Kun raskas työnhakuprosessi on saatu päätökseen ja ”onnea, olemme valinneet sinut” -puhelu kuultu, voi hetkeksi huokaista helpotuksesta. Seuraava askel ennen töiden konkreettista aloittamista on sopia työnteon ehdoista eli neuvotella ja allekirjoittaa oma, henkilökohtainen työsopimus. Työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti, sillä se on ainoa keino, jolla tarvittaessa todistetaan, mitä on tullut sovittua. Työsopimus on nimensä mukaisesti sopimus, työnantajan ja työntekijän yhdessä neuvottelema. Työsopimuksen pääkohdat ovat osapuolet, toimipaikka, työtehtävät, työsopimuksen kesto, mahdollinen koeaika, palkka, ylitöiden korvaaminen, työaika, vuosilomat ja lomaraha, sairausajan palkka, mahdollisten matka-ajan ja -kustannusten korvaaminen, irtisanomisaika sekä sovellettava työehtosopimus. Jos työsopimukseen sovelletaan jotakin työehtosopimusta, se määrittää automaattisesti monta sopimuskohtaa. Myös salassapitosopimus ja kilpailulauseke saattavat tulla vastaan työsopimusta tehtäessä. Työsopimusluonnoksen voi aina pyytää nähtäväksi ennen allekirjoittamista eikä sopimusta tarvitse allekirjoittaa heti, vaan sitä voi – ja on syytäkin – tarkastella vaikka yön yli. Myös työsopimuksen mahdolliset liitteet on aina toimitettava työntekijälle ennen allekirjoittamista. Insinööriliiton jäsenillä on käytössään asiantuntija-apu työsopimusta allekirjoittaessa. On parempi ennakoida kuin katua jälkeenpäin. Joten jos yhtään epäilet, kannattaako sopimukseen laittaa nimi alle, ota yhteyttä liiton asiakaspalveluun. Insinööriopiskelijat suorittavat usein opintoihin kuuluvat pakolliset harjoittelut kesätöissä. Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät usein myös harjoittelussa. Näin ollen harjoittelusopimukseen on sovellettava työlainsäädäntöä. Käytännössä eroa voi olla palkkauksessa, sillä joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä harjoittelijoiden palkkakysymyksistä.

Kesä tuo vaihtelua

P

itkä kevätlukukausi on opiskelijoille usein melko uuvuttava ja raskas. Työelämässä puhutaan paljon työssä jaksamisesta, mutta opiskelussa jaksamisesta puhutaan harvemmin. Opiskelijat ovat lähettäneet kymmeniä työhakemuksia kesätöiden toivossa. Useat saavat haluamansa työpaikan, mutta monet joutuvat tyytymään täysin erilaisiin töihin kuin toiveissa oli. Monesti saatetaan todeta, että ”kyllä nuoret jaksaa”. Ainakin työtuntien osalta opiskelu on hyvin rinnastettavissa normaaliin työviikkoon eikä vaatimustasokaan paljoa alhaisempi ole. Opiskelijan jaksamista tukee kesän aikana tehty työ, sillä kokemus katsotaan eduksi valmistumisen jälkeisessä työnhaussa. Insinööriopiskelijan on hyvä aloittaa työuransa jo opintojen ensimmäisenä vuotena ja hakeutua vaativampiin tehtäviin, kun valmistuminen lähestyy. Näin pystyy kehittämään omaa osaamista ja saamaan paremman näkemyksen työelämästä jo ennen valmistumista. Liiton palvelut on hyvä pitää mielessä kesälläkin. Jos työsuhteessa ilmenee ongelmia tai haluaa lisätietoja, puhelimen ja sähköpostin kautta saa apua helposti. Kaikkea ei tarvitse itse muistaa, sillä liitolla on erilaisia oppaita ja ohjeistuksia niin työnhakuun kuin työelämään siirtymiseen. Lisäksi voi tarkistuttaa työsopimuksen liiton asiakaspalvelussa ennen sen allekirjoittamista; palkkaa neuvoteltaessa apuna toimivat liiton palkkasuositukset. Päivitetyt palkkasuositukset voit tarkistaa muun muassa Insinööriopiskelijaliiton kotisivuilta. Kun aloittaa kesätyöt, kannattaa liittyä työttömyyskassaan, jonka avulla turvaa tulevaisuuden, jos jää opintojen jälkeen tai kesken työuran työttömäksi. Kassapäivien kartuttaminen kannattaakin aloittaa jo opintojen aikana, jolloin on enemmän aikaa saada vaaditut päivät täyteen. Kesän aikana on hyvä myös rentoutua; kesä on kumminkin erinomaista aikaa kerätä voimia syksyä varten. Moni reissaa ulkomailla, mutta myös Suomen kesä on parhaimmillaan erittäin kaunis ja päivät täyttyvät tapahtumista sekä festareista.

TEKSTI: Ulla-Mari Pasala, asiamies

37


R  atkaise r istiriidat oitis TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Marja Airio / Lehtikuva

Työpaikalla asiat ovat solmussa; kahden kollegan välinen mitätön ristiriita on paisunut koko työyhteisön ongelmaksi.

K

ahden työkaverin näkemykset ajautuvat vastakkain stressaavassa tai muuten huonossa tilanteessa. Ristiriita aiheuttaa pettymyksen, joka jäytää työkaverien välejä. Pettymystä ei käsitellä, vaan sen annetaan tulehduttaa hiljalleen koko yhteisöä. Ja ajan myötä kukaan ei edes muista, mistä kaikki lähti liikkeelle. Kollegat alkavat vältellä toisiaan. He lopettavat keskinäisen tiedon jaon, vaikka se olisi välttämätöntä työtehtävistä hyvin suoriutumisen kannalta. Oletukset nousevat faktojen tilalle. Toisaalta kummallakin kollegalla on tarve avautua, joten he kertoivat tilanteestaan muille työyhteisön jäsenille. Tarinat ovat värittyneitä ja synnyttävät ehkä aggressiivisuuttakin. Riitapukarien ympärille muodostuu kuppikuntia, jotka hyökkäävät toisiaan vastaan. Klikkeihin päätyvien ihmisten taustalla on usein pelko, etteivät he muuten kuulu joukkoon. Ryhmien välillä vuotaa kielteisiä 38

kommentteja, jotka päätyvät alkuperäisten vastahankaan joutuneiden korviin. Kumpikin heistä tuntee itsensä petetyiksi. LUOTTAMUSPULA RYHMIEN VÄLILLE

Seuraavaksi tilanne nostetaan julkiseen keskusteluun – esimiehelle, johdolle tai pahimmassa tapauksessa mediaan. Esimies voi arvioida, että toraisa pari ei vain tule toimeen keskenään. Vastahankaan ajautuneet kollegat saattavat toivoa, että toinen epäonnistuu; syntyy uhri–kiusaaja-asetelma. Tilanteen ainoaksi ratkaisuksi nähdään toisen lähteminen työyhteisöstä; mutta tilanne ei kuitenkaan raukea, jos ei ilmapiiriä tervehdytetä. Klikit jäävät ennalleen, ja työpaikan jättänyt tapaa vanhoja työkavereitaan baarissa tai sosiaalisessa mediassa. Niissä keskusteluissa nostetaan edelleen tyytymättömyyden liekkejä. EPÄLUOTTAMUS ON PURETTAVA

Konfliktit eivät kärjisty pahanilkisyyden seurauksena, vaan pahanilkisyys

on pikemminkin seuraus ristiriitojen käsittelytaitojen puutteesta. Kouluttajana ja sovittelijana toimivan Tapio Sirénin mukaan konfliktin voi ja se pitää ratkaista heti. – Ajattelemme helposti, että joku toinen on syypää. Ennen kuin syyttää muita, kannattaa muistaa, että toisen käyttäytymisen taustalla on usein järkevä syy. Kun asiaa miettii, pystyy keskustelemaan toisen kanssa rauhassa. Yhteistyön on toimittava työpaikalla. – Jokainen voi itse päättää, miten tilanteeseen reagoi, Sirén huomauttaa. Kun keskusteluyhteys on avattu, on yhdessä ratkaistava, miten toimitaan jatkossa samankaltaisessa tilanteessa. Ratkaisuvaihtoehdot määritellään myönteisesti ja tarkasti. Insinööritaustainen Sirén kouluttaa muun muassa henkilöitä, jotka joutuvat työnsä puolesta toimimaan tavallista enemmän ristiriitatilanteissa. Heitä ovat esimerkiksi henkilöstön edustajat ja esimiehet. Insinööriliitto on tarjonnut Sirénin koulutusta jäsenilleen.


1.

Jäsenjärjestöt juhlivat Insinööriliiton jäsenjärjestöissä kuhisi huhtikuisena viikonloppuna. Tampereella vietettiin 95-vuotisjuhlia. Tietoalaa juhlittiin Helsingissä. Rovaniemelle kokoontui insinööriopiskelijoita.

6.

1. Varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen (oik.) luovutti liiton kultaiset ansiomitalit Janne Seppälälle ja Antero Hammarille. 2.

2. Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Kalle Kiili ja varapuheenjohtaja Erkki Salonen toivottivat vieraat tervetulleeksi Pakkahuoneen Klubille. 3. Tampereen Insinöörien 95-vuotisjuhlat huipentuivat Uniklubin keikkaan. 4. 700 insinööriopiskelijaa juhli tänä vuonna Insinööriopiskelijapäiviä Rovaniemellä.

3.

5. IOL:n hallitus oli pukeutunut IOP:n teeman mukaisesti – Like a boss. 6. Puheenjohtaja Pertti Porokari antoi liiton hopeisen ansiomitalin Tietoalan puheenjohtaja Esa Koskiselle. 7. Tietoalan toimihenkilöiden 40-vuotisjuhlien pääjärjestäjät olivat Pirkko Venäläinen (vas.) ja Milla Pennanen.

4.

7.

8. Suurin valtakunnallinen jäsenjärjestö juhli arvokkaissa tunnelmissa. Kuvat: Eetu Keränen, Ulla-Mari Pasala ja Dani Rönnqvist

5.

8.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

16 32 11

20

5

15

6

16

14 2

28

26 7

16

17 17

27 23 19

38

11 29 12

7

7

7

8

1. Aurinkoenergialla toimivalla Solar Impulse -lentokoneella on määrä lentää maailman ympäri vuonna 2015. Kuinka kauan koneen prototyyppi oli ilmassa virallisella ensilennollaan vuonna 2010? 2. Euroopan unionissa on nykyisin 28 jäsenmaata, mutta yhteisvaluutta euron on ottanut käyttöönsä vain 18 maata. Osaatko nimetä vähintään viisi muuta valuuttaa, jotka ovat unionin alueella käytössä?

11 11 3

4

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Tiukka trio

9

24

11

21

35 20

6

4

9

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.



3. Laudan sahaaminen kolmeen osaan kestää 24 sekuntia. Kuinka kauan kestää samanlaisen laudan sahaaminen viiteen osaan?


Uutta väkeä Insinööriliittoon

L

iiton keskustoimisto on saanut lisävoimia jäseniä palvelemaan. Tradenomi Petra Bedda on aloittanut urahallinta-asiamiehenä Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusyksikössä. Hän vahvistaa kolmantena asiantuntijana urahallintatiimiä. Beddan tehtäviin kuuluu muun muassa jäsenten henkilökohtainen ohjaus ja valmennus, koulutus uraasioissa sekä osallistuminen toimenvälityspalveluihin. Aiemmin hän on toiminut projektipäällikkönä Vantaan ammatillisessa oppilaitoksessa Variassa sekä uravalmentajana Haaga-HeliaA ammattikorkeakoulussa. Filosofian maisteri Petteri Oksa on aloittanut elinkeinopoliittisena asiamiehenä työsuhde- ja neuvotteluyksikössä. Hänen tehtäviinsä kuuluu liiton elinkeinopoliittisen edunvalvonnan suunnittelu ja toteuttaminen, yhteydenpito eri elinkeinoelämän yhteistyötahoihin sekä vaikuttamistyöhön liittyvien asiakirjojen ja lausuntojen laatiminen Lisäksi Oksa toimii kansallisissa ja kansainvälisissä vaikuttamisverkostoissa. Hän siirtyi Insinööriliittoon Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä.

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendihakijan on oltava Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana. Säätiön hallitus käsittelee hakemukset kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Insinööri-lehdessä. Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä pitää olla seuraavat tiedot: – stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys – pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10. mennessä joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2, *GNUKPMKVCKKNMMCWWUKVCNQ"KNT[Ƃ Lisätietoja Insinöörisäätiön hallituksen jäsen Hannu Saarikankaalta osoitteessa JCPPWUCCTKMCPICU"KNT[Ƃ

41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Jäsenrekisteri avautui jäsenille ja jäsenjärjestöille Insinööriliiton jäsenrekisterissä on auennut jäsennäkymä ja jäsenjärjestönäkymän ensimmäinen osa. Aiemmin muutoslomakkeella tai sähköpostilla ilmoitettujen perustietojen muuttaminen on nyt nopeampaa, kun henkilöjäsen voi muuttaa perustietojaan jäsenrekisteriin jäsennäkymän kautta. Jäsennäkymässä jäsen voi katsoa hänestä jäsenrekisteriin rekisteröityjä perustietoja ja tehdä tarvittavat muutospyynnöt järjestelmän kautta. Näkymään kirjaudutaan jäsensivujen kautta osoitteessa www.ilry.fi. Jäsenjärjestönäkymä antaa entistä paremmat mahdollisuudet ajantasaisten jäsentietojen hyödyntämisen jäsenille tuotettavan palvelun tarjoamisessa. Jäsenjärjestölle avautui ensimmäisessä osassa jäsenmäärätilastoraportin sekä

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Jäsentietopalvelu kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 801 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky Taloushallinto talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

42

erilaisten jäsenlistojen tulostus omien aikataulujen ja tarpeiden mukaan. Jäsenjärjestöillä on mahdollisuus päivittää jäsentietoja jäsen puolesta. Alkukesän aikana julkaistaan uusi liittymislomake, joka on yhteydessä jäsenrekisteriin. Jäsenjärjestössä uuden jäsenen tai uudelleen liittyvän jäsenen liittyminen hyväksytään jäsenrekisterissä. Tämä nopeuttaa jäsenelle lähetettävän jäsenkortin toimittamista ja muiden jäsenyyteen liittyvien etuuksien voimaanastumista. Jäsentietojärjestelmä projekti jatkuu. Seuraavassa vaiheessa jäsenjärjestöille ja jäsenille avautuu mahdollisuus muun muassa jäsenmaksutietojen katseluun. Lisätietoja jäsensivuilla osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818

Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori alueasiamies Jenni Huhtapelto, 0201 801 833 Olympiakatu 16 B, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 Nuorjäsentoiminta asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Viivi Mäkinen, Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri -lehden toimitusneuvosto Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Prokektitiimi projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 asiakasyhteyshenkilö Anssi Oksanen, 0201 801 838

Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Tuomas Ylläsjärvi Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Kyamkin arkisto

Veneteknologian opiskelija Juho Sillanpää kiinnittää kantosiipiä säätäviä servomoottoreita veneen vetolaitteeseen.

Unelmavene tuo jännitystä kesään Opiskelijaprojekti tähtää tasaamaan suomalaisten tietä veneteollisuuden huipulle.

K

ymenlaakson ammattikorkeakoulun veneteknologian koulutusohjelma on rakentanut koko talven aurinkovenettä. Päämääränä on osallistua kesällä Dong Energy Solar Challenge -kilpailuun Alankomaissa. – Insinööritaitokilpailu sopii meille erinomaisesti, koska siinä yhdistyy koko veneteknologian koulutusohjelman osaaminen konkreettisella tavalla, sanoo kehitysinsinööri Mikko Pitkäaho. – Kilpailussa menestyminen edellyttää osaamista niin veneensuunnittelun, -hydrostatiikan ja -dynamiikan, materiaali- ja valmistustekniikan, sähkötekniikan ja laiteasennuksien osalta, Pitkäaho luettelee. OSALLISTUMINEN PALKITSEE

Idea aurinkoveneen rakentamiseen tuli Mikkelin ammattikorkeakoululta. Oppilaitokset osallistuivat kisaan yhteisellä veneellä pari vuotta sitten. Tänä vuonna mikkeliläiset rakentavat vanhasta mal-

lista hieman kevyemmän veneen, jonka tavoitteena on B-luokan voitto. – Kyamkissa rakennamme kokonaan uuden veneen vaativimpaan Top Class -kilpaluokkaan, Pitkäajo kertoo. Vaativamman luokan veneissä saa käyttää itse valmistettuja aurinkopaneeleita ja tehoa on käytettävissä 500 W enemmän kuin B-luokassa. Itse asiassa Top Class -luokassa ei enää ole mahdollista pärjätä ilman kantosiipiä. Kun veneen nopeus kasvaa, veneen runko nousee kokonaan irti vedestä. – Vain potkuri ja kantosiivet jäävät veteen, vene ”lentää vedessä”. Lennossa kulkuvastus tippuu huomattavasti ja samalla teholla saadaan lisää nopeutta, Pitkäaho selventää. Hän arvioi, että Kyamkin uuden veneen vauhti yltää simulointien perusteella yli 40 kilometriin tunnissa. Nopeus on tuplasti enemmän kuin aiemmalla veneellä. Koeajot ovat edelleen kesken, joten todellinen vauhti on vielä selviämättä. OPISKELIJOIDEN MATKA

Suurin osa veneteknologian kursseista on tavalla tai toisella integroitu aurinkoveneprojektiin. Muun muassa

suunnittelun, valmistustekniikan ja projektitoiminnan kurssit hyödyntävät aurinkovenettä konkreettisena esimerkkitapauksena. Kisamatkalle lähtee veneteknologian kolmas vuosikurssi, kymmenkunta opiskelijaa ja kaksi opettajaa. – Konkreettisuus, tekninen haastavuus ja kansainvälisyys ovat opiskelijoille projektin parhaita puolia, Pitkäaho tuumii. – Väistämättä silloin tällöin eteen tulevat epäonnistumiset ja vastoinkäymiset ovat tietysti tylsiä, mutta kaikesta on selvitty. Pitkäaho opettaa valmistustekniikkaan liittyviä kursseja eli on tiiviisti mukana veneen rakentamisen kaikissa vaiheissa. Hankkeessa projektipäällikkönä toimiva Pitkäaho näkee yhtenä tärkeimpänä tehtävänään Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksen ja sponsorien hakemisen. Sponsoriyrityksiä on parisenkymmentä. – Pelkkää kerjäämistä tämä ei kuitenkaan ole, vaan yhteistyöyritysten kanssa on pyritty vuorovaikutukseen muun muassa materiaalitestauksessa ja tuotekehityksessä. 43


Turnajaisbrunssi

LA 28.6

11-13

Vanhan Raatihuoneen kellari, Vanha Suurtori 5

Turku

Rockbrunssi

LA 12.7

11-13

Pohjois-Karjalan InsinÜÜrien toimisto, Keskuskatu 1 A

Joensuu (GUVCTKRĂ€KXĂ€MĂ€[PPKUV[[RCTJCKVGP J[XĂ€UUĂ€UGWTCUUCPCWVKVWNNC JKWMQRCNCNNC +NOQKVVCWVWOKUGV YYYKNT[Ć‚TQEMDTWPUUK

Tangobrunssi

PE 11.7

11-13

Lounasravintola Trahteeri, Elinkeinotalo, Huhtalantie 2

2KUVĂ€[F[-GUMKCKMCKUVGP OCTMMKPQKFGPJWNKPCUVCJGVMGMUK MGNNCTKKPJGTMWVVGNGOCCP +NOQKVVCWVWOKUGV YYYKNT[Ć‚VWTPCLCKUDTWPUUK

Seinäjoki 5CCOOGMQNWXCP!'PPGPVCPIQC QPVCTLQNNC[JVGKPGPDTWPUUK MCKMKNNCOCWUVGKNNC +NOQKVVCWVWOKUGV YYYKNT[ƂVCPIQDTWPUUK

Rallibrunssi

PE 1.8 Jazzbrunssi

PE 18.7

11-13

Liiton aluetoimisto, Isolinnankatu 24 A

Pori 2QTKPDTWPUUKUVCQPVWNNWV LQRGTKPPG6Ă€VĂ€VKNCKUWWVVC GVJCNWCOKUUCVC +NOQKVVCWVWOKUGV YYYKNT[Ć‚LC\\DTWPUUK

.KUĂ€VKGVQCVCRCJVWOKUVC YYYKNT[Ć‚VCRCJVWOCV YYYHCEGDQQMEQO+PUKPQQTKNKKVVQ

Ständit kesätapahtumissa HAMK-alueen insinÜÜriyhdistykset ovat mukana 6[ÒXÀGPOWUKKMMKVCRCJVWOCUUC 25.-26.7. Valkeakoskella ja 'NQOGUUWKNNC 9.-10.8. Hämeenlinnassa.

11-13

Liiton aluetoimisto, Kalevankatu 4

Jyväskylä 2QKMMGCXCTKMQNNCVCPMMCCOCUUC LCXCKJVCOCUUCMWWNWOKUKC GPPGPTCNNKMQKVQMUKC +NOQKVVCWVWOKUGV YYYKNT[ƂTCNNKDTWPUUK

2QKMMGCLWVVWUKNNGLCQUCNNKUVW -CTCXCCPKMKUCCP

+PUKPÒÒTKNKKVVQLÀTLGUVÀÀ[JFGUUÀRCKMCNNKUVGP LÀUGPLÀTLGUVÒLGPMCPUUCDTWPUUKVKNCKUWWMUKCGTK MGUÀVCRCJVWOKGP[JVG[FGUUÀ$TWPUUGKNNGQXCV VGTXGVWNNGKUVCMCKMMK+PUKPÒÒTKNKKVVQ[JVGKUÒPLÀUGPGV CXGEGKPGGP+NOQKVVCWFWVJCPCLQKUUCOWMCCP Tervetuloa!

Insinoori-03-2014  

Insinööri-lehden numero 3/2014

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you