Page 1

3/ 3/2013 /20 013

Työaikoja syytä seurata Tietoisku lomaoikeuksista

Työelämä muuttuu koko ajan


22

28

sisältö

3.5. numero 3/2013

43 Kannen kuvassa: Kalle Kiili ja Bari Beshar. Mobira Talkman -puhelin Tekniikan museosta. Kuvaaja: Annika Rauhala

Merkonomista insinööriksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Työssäoppiminen arvossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Työelämän kehittämisen vaikeus . . . . . . . . . . . . . . 18 Liika työ on terveysriski. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Kurkkaus tulevaan työelämään . . . . . . . . . . . . . . . 22 Etelä-Karjala säästää energiaa. . . . . . . . . . . . . . . . 26 Taitajia Vaasasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Työkomennuksella Jordaniassa . . . . . . . . . . . . . . . 28 Tietoa lomaa suunnitteleville . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Futuricessa innostava ilmapiiri . . . . . . . . . . . . . . . 38 Mr. Maahanmuuttaja tulee Kamerunista . . . . . . . . 43 Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta . . . . . . . . . . . . . 42

Antti Kosonen viihtyy Futuricessa.

2

38


pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf

Hyvästä mallista on syytä huolehtia uomalaisessa työeläkejärjestelmässä tapahtuu kuluvan vuoden aikana pitkään tiedossa ollut muutos, kun työnantajien ja työntekijöiden maksamat työeläkemaksut eivät enää kata järjestelmästä ulos maksettavia eläkkeitä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa eläkerahastojen kasvu jää sijoitustuottojen varaan. Muutos kuulostaa dramaattisemmalta kuin se on. Järjestelmän kestokyky ja tulevat eläkkeet eivät ole vaarassa tässä ja nyt. Työeläkemaksujen riittämättömyys johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa nopeammin kuin työmarkkinoille tulee uusia palkansaajia ja eläkemaksujen maksajia. Vuosien varrella kerätyt työeläkemaksut ovat kasvaneet noin 140 miljardin euron puskuriksi, joten aikaa suomalaisen, maailmalla kiitosta keränneen rahastoivan työeläkemallin kestokyvyn turvaamiseen on niin halutessamme riittävästi. Jo kerätyn eläkepuskurin ja sen tuoton varaan tulevia eläkkeitä ei kuitenkaan voi laskea. Tiedossa on, että eläkkeiden maksusuhteen osalta pahimmat vuodet ovat vasta edessä. Jos ryhdymme liian nopeaan tahtiin syömään eläkerahastoja, eläketurvansa riittävyyteen luottaneet suomalaiset voivat löytää edestään kipeitä leikkauksia. Samalla luottamus suomalaiseen työeläkejärjestelmään romahtaisi. Osa palkansaajista on valmis korottamaan eläkemaksuja, vaikka se pienentää palkasta käteen jäävää osuutta siinä missä tuloveron kiristäminen. He haluavat välttää paitsi kohtuuttomuuksiin menevät eläkeleikkaukset myös nuorempien työntekijöiden eläkemaksujen rajun nousun. Elinkeinoelämän keskusliitolle työntekijöiden ja työantajien puoliksi maksamien maksujen korottaminen ei käy. EK on valmis turvaamaan talouskasvua ja kilpailukykyä sulattamalla eläkerahastoja. EK:n linja perustuu toiveajatteluun, että mahdollinen talouskasvu ja eläkesijoitusten tuoton kasvu hoitavat kuilun eläkemaksuissa. Samalla EK sysää vastuun palkansaajien ostovoiman turvaamisesta muille, itse asiassa palkansaajille itselleen. Palkansaajien on syytä suhtautua aikeisiin sulattaa eläkerahastoja äärimmäisen varauksellisesti. Jokainen rahastoista katoava miljardi lisää painetta nostaa työeläkemaksuja tulevaisuudessa. Myös eläkerahastojen sijoitusten riskinottoa on pakko lisätä, kun tuottoa on pakko saada pienentyneellä pääomalla. Hölmöläisen hommaa, kyyninen voisi jopa todeta.

S

Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2013 13.6., 15.8., 26.9., 31.10., 12.12. Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3


Markku Haapaniemi

Vuosiloman sairauskarenssi poistuu Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijän pitää esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta

2,7 Kevään yhteishaussa jokaista insinöörikoulutuksen aloituspaikkaa kohden oli keskimäärin 2, 7 hakijaa. Insinöörikoulutuksen suosio on kasvanut, sillä vuotta aiemmin hakijoita oli 2,5 jokaista aloituspaikkaa kohden.

seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun karenssiajan jälkeen. Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Siirto-oikeus ei sen sijaan koske lakisääteisen loman ylittäviä loman osia, joista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa. Näiden osalta työehtoso-

pimuksen osapuolilla on oikeus sopia karenssipäivistä. Karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.10.2013. Jos voimassa olevassa työ- tai virkaehtosopimuksessa on lomanpalkan laskemista tai karenssipäiviä koskevia määräyksiä, näitä määräyksiä saa kuitenkin soveltaa voimassa olevan sopimuskauden loppuun, ellei määräyksiä sitä ennen muuteta.

Kuuluminen tulospalkkauksen piiriin yrityskoon mukaan Henkilöstömäärä 1–9 10–29 30–99 100–249 250–499 500–999 1000–2999

UIL on mukana Yhdyskuntatekniikan näyttelyssä 15.–16. toukokuuta Jyväskylässä. Lue lisää: www.yhdyskuntatekniikka.fi. 4

-3000 %

0

20

40

N Kyllä

N En

60

80

100

N En osaa sanoa Lähde: YTN-data 2012


Koonnut Kirsi Tamminen

Suomalaispelifirmasta superarvokas Mobiilipelejä tekevä helsinkiläinen Supercell jakaa uskomattoman menestyksensä koko Suomen kanssa. Pitkään maailman tuottoisimpien pelien listan kärjessä keikkunut Supercell on myynyt osakkeitaan 100 miljoonalla eurolla, mikä nosti yrityksen arvon noin 600 miljoonaan. Supercell tekee kahdella pelillään liikevoittoa arviolta miljoona euroa päivässä. Vajaan sadan työntekijän pelitalo on noussut vaivihkaa Suomen tuottavimpien yritysten joukkoon. Tekes on vauhdittanut tuotekehityksen lisäksi Supercellin kasvua ja kansainvälistymistä Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoituksella. Yritys on myös mukana Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen pitää Suomea maailman ylivoimaisesti parhaana paikkana tehdä pelejä. Verotuloja on Suomen valtiolle kertynyt kokonaisuudessaan vuodesta 2010 paljon yli 40 miljoonaa euroa.

Supercellin Hay Day -maatilapeli koukuttaa pelaajia maailmanlaajuisesti.

Eläkevarat riittävät edelleen eläkkeiden maksamiseen Tänä vuonna eläkkeitä maksetaan ensimmäistä kertaa enemmän kuin eläkemaksuina kerätään varoja. Maksutasapainossa tapahtuvaan muutokseen on varauduttu eläkemaksuvarojen rahastoinnilla. Maksusuhteen muutoksella ei ole vaikutusta eläkkeiden maksamiseen. Työeläkkeiden rahoitus on järjestelmän alusta lähtien perustunut tekniikkaan, jossa suurin osa maksuilla kerätyistä varoista käytetään eläkkeiden maksamiseen ja loppuosa rahastoidaan

tulevien eläkkeiden varalle. Eläkkeiden rahoituksen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Työeläkkeisiin tarvittavat varat kerätään työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla. Tänä vuonna työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 17,35 prosenttia palkasta. Alle 53-vuotias työntekijä maksaa eläkemaksua 5,15 prosenttia ja 53 vuotta täyttänyt työntekijä 6,5 prosenttia palkastaan.

Yhteistoiminta-asiamiehen neuvonnalla kysyntää Yhteistoimintaa ja osallistumista koskevan lainsäädännön noudattamista yrityksissä valvova yhteistoiminta-asiamiehen toimisto käsitteli noin 1 200 asiaa viime vuonna. Toimiston työ painottuu neuvontaan ja siten erimielisyyksien ehkäisemiseen. Käsitellyistä asioista vain muutama prosentti oli ilmoituksia epäillystä valvottavan lain rikkomisesta. Vuonna 2012 yhteistoimintalakia koskeva neuvonta painottui työvoiman vähentämistilanteisiin. Työnantajat ja

henkilöstön edustajat pyysivät neuvoja myös yrityksen tiedottamisvelvoitteista sekä henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden neuvottelemisesta vuosittain yhteistoiminnassa. Työvoiman vähentämistilanteissa yhteistoiminta-asiamies painottaa, että yt-lakia noudatetaan ja että myös yritykseen jäävistä työntekijöistä huolehditaan. Siksi henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet päivitetään irtisanomisneuvottelujen loppupuolella.

Kolmasosa työssäkäyvistä pendelöi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 yhteensä 758 000 henkilöä eli noin kolmasosa työllisistä kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä noin 20 prosenttia asui Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun kuntien työllisistä 29 400 eli noin kuusi prosenttia työskenteli muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Monia suurien kaupunkien kupeessa sijaitsevia kuntia pidetään lähinnä kehyskuntina ja ”työvoimareservaatteina”. Myös näihin kuntiin tullaan kuitenkin töihin muualta. Esimerkiksi Raision työpaikkoihin saatiin työntekijät 65-prosenttisesti oman kunnan ulkopuolelta. Tuusulassa työssäkäyvistä 61 prosenttia tuli jostakin toisesta kunnasta, Pirkkalassa työssäkäyvistä 60 prosenttia.

5


neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Veronkevennys muuttuukin irtisanomisiksi Melko tarkkaan kuukausi sitten maan hallitus muisti yrityksiä merkittävällä yhteisöveron alennuksella. Yhteisöveroa alennettiin 20 prosenttiin, keskeisten kilpailijamaiden alapuolelle. Hyvänä tarkoituksena oli mahdollistaa investointien kasvu ja työllisyyden myönteinen kehitys. Alennus otettiin vastaan kiitoksin ja EK:n suulla todettiin sen tosiaan edistävän investointeja ja työllisyyttä. Taisikin käydä aivan toisin, veroalennus siirtyy suoraan yritysten tuloksiin ja sitä kautta omistajille. Kemira, Metso, Nokian ulkoistusyritys TCS ja Stora Enso ilmoittivat samalla päivämäärällä mittavista irtisanomisista ja säästöohjelmista, jotka eivät tue ajatusta lisääntyvistä investoinneista saati työpaikoista. Kaikki edellä mainitut yritykset ovat käsitykseni mukaan taloudellisesti hyvässä tilanteessa, eikä tulevaisuuskaan näytä aivan mahdottomalta. Siitä huolimatta tämä trendi ei Suomessa ota loppuakseen. Tosiasia on, että irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa. Suomesta puuttuvat esimerkiksi kollektiivisyyllä irtisanottavan työntekijän erokorvaus sekä työnantajan velvoite laatia niin kutsuttu sosiaalisuunnitelma, jolla pyritään välttämään irtisanomiset. Meillä työnantaja vetoaa pitkiin irtisanomisaikoihin ja kattavaan työttömyysturvaan – joita molempia se onkin sopivasti vaatinut lyhennettäviksi. Irtisanomisen perusteet on meillä kirjattu työsopimuslakiin, ja ne ovat käytännössä osoittautuneet aivan liian väljiksi. Samoin meillä korkein oikeus on ottanut ratkaisuissaan kantoja, jotka tukevat irtisanomisen helppoutta. Oma lukunsa on vielä tilanne, joka on yleistynyt aivan viime aikoina. Selkeästi voittoa tuottavat yritykset irtisanovat merkittäviä määriä henkilöstöstä lyhytnäköisin tavoittein. Tätä ei voi hyväksyä. Juuri yritysten irtisanomiskynnyksen kasvattaminen on yksi koko ay-liikkeen keskeisimmistä haasteista tulevina vuosina. Tätä voi hetken päästä kysyä vaikka Kemiran, Nokian Tatalle ulkoistetulta sekä StoraEnson irtisanottavalta henkilöstöltä.

6

Työmaa-avain lisää rakennustyömaiden läpinäkyvyyttä Eduskunta hyväksyi huhtikuussa muutokset verotusmenettely- ja työturvallisuuslakeihin. Vuoden kuluttua voimaan tulevien lainmuutosten myötä rakennuttajille, päätoteuttajille ja rakennustyön tilaajille tulee merkittävät työmaakohtaiset tiedonantovelvoitteet. Työmaiden valvonta tehostuu huomattavasti. Velvoitteiden hoitamiseksi Suomen Tilaajavastuu Oy avaa osaksi Veronumero.fi -palveluita Työmaarekisterin. Siinä jokainen työmaa tunnistetaan ja kaikki tieto liikkuu yhteisen Työmaa-avaimen avulla. Tavoitteena on rehellisten yrittäjien hallinnollisen taakan keventäminen automatisoimalla viranomaisraportointia. Lue lisää www.insinoori-lehti.fi

Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon saajaa Akavan yrittäjäpalkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Akava toimii korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ehdotuksia voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Akavan vuoden 2013 yrittäjäpalkinnon jaetaan syysliittokokouksessa 26. marraskuuta. Lue lisää www.akava.fi.

Työttömyysaste yhdeksän prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 236 000, mikä oli 9 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9 prosenttia, kun se edellisvuoden maaliskuussa oli 8,5 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 9,7 ja naisten 8,2 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Työllisiä oli 41 000 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työllisiä miehiä oli 35 000 ja työllisiä naisia 5 000 vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Työllisten määrä väheni sekä yksityisellä että julkisella.


Shutterstock

Työhyvinvointi voidaan muuttaa euroiksi

NEn lue työsähköposteja 24 %

23 %

työajan ulkopuolella

NAinoastaan silloin kun odotan jotain tiettyä tärkeää viestiä 18 % 35 %

NLuen sähköposteja toisinaan myös työajan ulkopuolella

Kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat haluavat kehittää tuloksellisuutta ja kuntapalvelujen laatua. Henkilöstön kehittämisellä voidaan hallita kustannusten kasvua ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. Järjestöt korostavat, että työelämän laatu ja tuloksellisuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa. Kun työhyvinvointia lisätään, myös työn tuloksellisuus nousee. Myös vaikuttavuus ja laatu ovat osa tuloksellisuutta. Lisäksi tuloksellisuuden mittaamista pitää kehittää. Henkilöstön ottaminen mukaan tuloksellisuustyöhön ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat jo itsessään työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin parantaminen esimerkiksi vähentää sairauspoissaoloja, mikä voi merkitä kunta-alalla vuositasolla 300 euron kustannussäästöjä henkilöä kohden.

Komissio lisää yritysten avoimuutta Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen tilinpäätöslainsäädännön muuttamista siten, että suurten, yli 500 työntekijän yritysten edellytetään julkistavan merkittävät ympäristö- ja sosiaalisia asioita koskevat

NSeuraan työsähköpostia jatkuvasti myös työajan ulkopuolella

tiedot vuosikertomuksissaan. Sisämarkkinakomissaari Michel Barnierin mukaan kyse on hyödyllisten tietojen antamisesta yrityksille,

Sähköposti seuraa kaikkialle Työ- ja vapaa-ajan raja häilyy insinööreillä ja muilla ylemmillä toimihenkilöillä yhä enemmän. Työnantajan tarjoamat, mukana kulkevat työvälineet mahdollistavat työskentelyn vapaalla. UIL:n huhtikuun uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni lukee

sijoittajille ja koko yhteiskunnalle, mi-

työsähköposteja myös työajan ulkopuolella. Vastaajista vain 23 prosenttia ei lue niitä vapaa-ajallaan. 2 748 vastaajasta 77 prosenttia lukee työsähköposteja työajan ulkopuolella, neljännes vastaajista jopa jatkuvasti.

tä sijoittajat ovat kovasti vaatineet. Se on tärkeää Euroopan kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta. Nykyisin alle 10 prosenttia suurimmista EU:n yrityksistä julkistaa tällaiset tiedot säännöllisesti.

7


  

    

Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euron turvalla 45-vuotiaalle UIL:n jäsenelle. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* OlKLPPlVWl,ÀVWlWDLRVRLWWHHVWD

     

 

*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. Vakuutuksen myÜntää Keskinäinen VakuutusyhtiÜ Kaleva.


puheenjohtajan palsta toukokuu 2013

Pertti Porokari

Työt hivuttautuvat vapaa-ajalle TN järjesti 8tuntia.fi -kampanjan kiinnittääkseen verottajan, työnantajien ja työntekijöiden eli ylempien toimihenkilöiden huomion työaikalakiin. Kampanja huipentui 19. huhtikuuta Helsingissä pidettyyn YTN Summit -seminaariin. Paikalla oli noin 250 ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä eri YTN-liitoista ja eri sopimusaloilta. Puhujat olivat korkeatasoisia ja esitykset pääosin mielenkiintoisia. Tunnelma oli korkealla ja ajatukset odottavalla kannalla syksyn neuvotteluja ajatellen. Mielissä pyörii kysymys, joko viimein saamme työehtosopimusasiat oikeudenmukaiselle tolalle. Työaikakampanja oli mediassa näkyvästi esillä. YTN järjesti jäsentilaisuuksia seitsemällä paikkakunnalla. Kenttätilaisuuksissa jäsenet kertoivat perusongelman lisäksi ihan uudenlaisista ongelmista. Työaikalain noudattamisen perusongelma on se, että puolet yrityksistä laistaa työaikakirjanpidon, vaikka lain mukaan se on yritysten velvollisuus myös ylempien toimihenkilöiden osalta. On aika vaikeata vaatia lakisääteisiä ylityökorvauksia tai yrittää sopia korvauksesta työtehtäviin liittyvästä vapaa-ajalla tapahtuvasta matkustusajasta, jos ei työaikaa kirjata todellisten tuntien mukaan.

Y

Nuorempi väki saattaa luulla, että heillä olisi joitain ylimääräisiä vapauksia tulla ja mennä, jos työaikaa ei kirjata. Tätä ei tarvitse kuitenkaan edes miettiä, sillä työaikakirjanpito on lain vaatima työnantajan perusvelvoite. Jos työaika kirjataan, se antaa taatusti aidon vapauden sovittaa työelämän ja vapaa-ajan järkevällä tavalla. Lisäksi se tuottaa tekijöilleen merkittävän määrän rahaa ja myöhemmin myös eläkettä. Valtion kassaan puolestaan kertyy lisää verotuloja, joita Akavan laskelmien mukaan jää valtiolta saamatta tässä harmaassa taloudessa 115 miljoonaa euroa. Aivan uudet lisäongelmat tulevat ilman selkeätä sopimusta tehtävistä etätyötyyppisistä iltatöistä. Monella on työnantajan kustantamat nopeat nettiyhteydet ja kannettavat tietokoneet kotonaan, aina mukana ja käden ulottuvilla. Myös ulkomailla sijaitsevat ”lähiesimiehet” koetaan ongelmallisena, kun he eivät tunne työympäristöä ja paikallista lainsäädäntöä, eivätkä halua välttämättä sitä aina edes noudattaa. On muistettava, että kyse on työturvallisuuslainsäädännöstä, jota on erittäin tärkeätä noudattaa, jotta työntekijät eivät ylirasittuisi. Loppuun palanut työntekijä ei ole kenenkään etu.

9


Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Petri Blomqvist

Merkonomista insinööriksi Jos haluaa vaihtelevan ja mielekkään uran, ei ole pakko vaihtaa yritystä. Kouluttautumalla ja itseään kehittämällä voi muokata urapolustaan kiinnostavan myös samassa firmassa – ainakin isossa sellaisessa.

Sirpa Linjama on halunnut vaihtelevia työtehtäviä ja sen tähden hankkinut lisää koulutusta.

10


11


irpa Linjaman urapolku on jatkunut samassa yrityksessä 16 vuotta. Tehtävät ja toimenkuvat sekä yrityksen nimi ovat vaihtuneet. Työn ohessa kouluttautuminen on vienyt uraa eteenpäin. Myös alan murros on muuttanut työtä. Linjama työskentelee kehityspäällikkönä TeliaSoneran Jyväskylän toimipisteessä. Asiantuntijatehtävään kuuluu ylläpidon prosessien kehittäminen, kuten vianhallinta ja verkon muutostyöt. Nykyisessä tehtävässä hän on ollut kahdeksan vuotta, mikä ei tarkoita muuttumatonta toimenkuvaa. – Periaatteessa olen samoissa tehtävissä samalla työsopimuksella, mutta eri organisaatiomuutosten jälkeen tehtäväkuva on muuttunut. TeliaSonera toimii useissa Skandinavian ja Baltian maissa. Myös tiimit ovat hajautuneet eri puolille. Linjaman kanssa samassa tiimissä työskenteleviä on Jyväskylän lisäksi useammalla eri paikkakunnalla niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomessa yrityksessä työskentelevistä 62 prosenttia on miehiä, mikä on enemmän kuin konsernitasolla. Koko henkilöstöstä miehiä on 57 prosenttia.

S

Matkapuhelimet yleistyivät

Alunperin Linjama tuli töihin Teleen, joka pian muutti nimensä Soneraksi. Vuonna 2002 Telia ja Sonera yhdistyivät. Työ yrityksessä alkoi teknisessä asiakaspalvelussa samoihin aikoihin, kun matkapuhelimien käyttö levisi laajasti tavallisille kuluttajille. Työhön kuului opastaminen matkapuhelinliittymäasioissa, mutta yhtä lailla Linjama kollegoineen neuvoi, mistä eri nokialaisten asetusvalikkojen kohdista mikäkin asetus löytyi. – Asiakaspalvelu oli hyvin opettavaista. Silloin opin, että kun työpaikan oven painaa kiinni, työasiat kannattaa jättää sinne. Lukion jälkeen Linjama opiskeli merkonomiksi akt-linjalla Rovaniemellä. 12

Työura alkoi kaupan kassalla ja assistenttina pienessä matkapuhelimia myyvässä liikkeessä. Seuraava askel oli muutto Jyväskylään teleoperaattorille töihin. Vaikka työ ei ollut täysipäiväinen, tienestit olivat huomattavasti paremmat kuin aiemmissa töissä. – Parikymppisenä ei voi tietää, mitä elämässään haluaa ja tekniselle alalle tulin sattumalta. Työn ohessa Linjama opiskeli ensin teknikoksi ja sitten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tietoliikennetekniikan insinööriksi. Hän lähti teknikko- ja insinööripolulle, koska halusi oppia ymmärtämään paremmin päivittäin käsittelemiään asioita. Lisäksi talossa oli avoimena paljon mielenkiintoisia tehtäviä, mutta niihin vaadittiin teknisen alan tutkintoa. – Työn ohella opiskelu oli tietyllä tavalla rankkaa. Työnantaja tuli vastaan siten, että pidin perjantai-iltapäivät opintovapaina lähiopintojen vuoksi.

Insinööriopintoaikoina hän oli mukana projektissa, joka edellytti parin päivän työskentelyä Helsingissä miltei viikoittain. Projekti kesti noin 1,5 vuotta ja koski uudenlaisen käyttöliittymän testausta ja koulutusta. – Välillä luin hotellissa tentteihin, Linjama muistelee. Tekniikkaa kehittyy huimaa vauhtia

– Teleala on ollut murroksessa melkein 20 vuotta, Linjama naurahtaa. Hän näkee kuitenkin alan tulevaisuuden myönteisenä. – Toki täällä myllertää, mutta kyllä asiat aina jollakin tavalla järjestyvät. Tekniikan kehitystä on seurattava jatkuvasti. Vuosien varrella työnantaja on tarjonnut toistakymmentä erilaista koulutusta. Viimeisimmän koulutuksen aiheena oli tilastomatematiikkaan perustuva menetelmä tutkia prosesseja. Useamman kuukauden kestävän koulutuksen


aikana oli parin viikon verran lähiopiskelupäiviä. Lisäksi siihen kuului paljon työtä vaatinut, arkipäivän työntekoa hyödyttänyt projekti. – Jotta koulutuksesta saa kaiken annin irti, siinä auttaa looginen ajattelutapa. Ymmärtämistä helpottaa esimerkiksi insinöörin koulutus. Kun Linjaman ura on edennyt, työn vaihtelevuus on lisääntynyt. Hän tekee paljon projektitöitä, mikä on osoittautunut hänelle hyväksi mahdollisuudeksi. – Yleensä kipinä lisäopintoihin lähtee, kun mietin, mitä teen seuraavaksi vai pysynkö samoissa tehtävissä 20 vuotta. Paluu monikulttuuriseen työyhteisöön

Vuonna 2007 Linjama jäi äitiyslomalle ja oli yhteensä 1,5 vuotta perhevapaalla. Vapaan aikana esimies oli vaihtunut ruotsalaiseksi ja sen jälkeen englannista tuli päivittäin käytettävä kieli. – Kukaan meistä ei puhu englantia äidinkielenään, mikä helpottaa kaikkia. Ymmärretyksi tuleminen on tärkeämpää kuin täydellinen ääntäminen. Linjaman arvion mukaan ruotsalainen työkulttuuri poikkeaa suomalaisesta, mutta loppujen lopuksi asiat ovat enemmän yksilöistä kiinni. Perhekeskeisyys on kuitenkin ruotsalaisille ominaisempaa kuin suomalaisille. – Työpaikalla suhtaudutaan joustavasti, kun välillä on pakko esimerkiksi lähteä hakemaan kesken päivän sairastunutta lasta päiväkodista. Perhevapaan jälkeen Linjama teki lyhennettyä työviikkoa noin vuoden verran. Hän selvitti esimiehen kanssa, minkä verran voi osallistua eri projekteihin ja toimeksiantoihin. Neljään päivään ei ahdettu viiden päivän töitä. Linjama arvostaa sitä, ettei nykyiseen tehtävään kuulu enää matkustamista yön yli. Viime vuonna hänellä oli vain muutama yöpyminen työn takia muualla kuin kotona. Etäpäiviä hän tekee tarpeen mukaan. Määrä vaihtelee paljonkin eikä etäpäiviä ole välttämättä viikoittain. N

Tekniselle alalle Sirpa Linjama tuli sattumalta, mutta looginen ajattelu on ollut hänelle tyypillistä.

13


Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi

Koulutetut suomalaiset arvostavat työssä oppimista Työelämäasiat eivät muutu niin nopeasti kuin kuvitellaan. Julkisessa keskustelussa muutoksista puhutaan usein enemmän mutu-tiedon perusteella kuin tilastotietojen pohjalta. ilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto tietää, mistä puhuu, kun kyseessä on suomalaiset työolot. Niitä on tutkittu vuodesta 1977 alkaen ja hän itsekin on tutkinut aihetta yli parikymmentä vuotta. Muutoksia on monella eri tasolla ja sektorilla. Lehto muistuttaa, että on vaikeaa hahmottaa yleistä työelämän muutosta. Hänen mielestään yleisellä tasolla suomalainen työelämä on kuitenkin muuttunut myönteiseen suuntaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Myönteiseen trendiin ovat vaikuttaneet muun muassa koulutustason huima nousu ja työtehtävien kehittyminen. Työtehtävien yksitoikkoisuus on vähentynyt, ja tehtävät ovat aiempaa mielekkäämpiä sekä kevyempiä. 1980-luvulla tietotekniikka rynni työelämään. Silloin arvioitiin, että toimihenkilötehtävät vähenevät rajusti ja teollisuustyössä automaatio syrjäyttää työntekijät. Vuosikymmenen lopulla teollisuustyöntekijät olivatkin vähentyneet, sillä Suomelle tyypillisillä aloilla kuten puunjalostusteollisuudessa työt automatisoitiin. Sen sijaan toimihenkilöiden määrä oli kasvanut niin toimistoissa kuin palvelualoilla. – Tulkintamme mukaan toimistotöissä tietotekniikan tulo merkitsi sitä, että sille keksittiin yhä uusia soveltamisaloja, Lehto kertoo.

T

14

Sopeutuminen ripeää

Tutkimusten valossa suomalaiset ovat omaksuneet uusia asioita nopeasti. Tietotekniikan lisäksi esimerkiksi kehityskeskustelut ja tiimimäinen työskentely ovat levinneet suomalaistyöpaikoille nopeasti muuhun Eurooppaan verrattuna. Tämäntyyppisiin asioihin suomalaiset eivät ole suhtautuneet kielteisesti, vaan sopeutuneet niihin. Suomalaiset arvostavat töissä oppimista, mitä ei monessa muussa maassa korosteta. Työssä oppiminen on myös edistänyt suomalaisten jatkamista pidempään työelämässä. Lehto uskoo, että tietotyö ja tiedon muokkaukseen liittyvät työt lisääntyvät edelleen. – Kouluttautuminen tuottaa jatkossa uudenlaista hedelmää. Suomalaisen työvoiman kysyntä kasvaa. Suomessa naisesimiehiä on paljon enemmän kuin muualla Euroopassa. Lehdon tutkimusten perusteella naiset eroavat miehistä esimiehinä työelämän kannalta hyvään suuntaan. Naiset esimerkiksi kannustavat miehiä useammin opettelemaan uusia asioita ja kouluttautumaan lisää. Kiire ja pätkätyöt peikkoina

Työelämämuutoksissa on myös kielteisiä piirteitä kuten kiireen ja työsuhteiden epävarmuuden lisääntyminen. Monet

muutokset käynnistyivät 1990-luvun laman jatkeena, esimerkiksi määräaikaisuudet lisääntyivät. Iso muutos on ollut työpaineiden kasvu, joka näyttäytyy osin eri tavoin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Yksityissektorille kansainvälisen kilpailun takia työtahti ja työehdot kiristyivät. Kun työttömyys nousi korkeaksi, työn puute oli kova kokemus. Lamavuosien seuraukset näkyvät ennen kaikkea tuottavuuden ylikorostamisena. – Toki yritykset tavoittelevat voittoa, mutta sitä kautta tuli kielteisiä piirteitä. Tulospalkkiot ja työn tuottavuuden ar vioinnin tehostaminen ovat sinänsä hyviä. Jos arvioinnista tulee itseisarvo, se koetaan raskaaksi, Lehto sanoo. Sen sijaan julkisella sektorilla henkilöstöä supistettiin, vaikka työtehtävät eivät vähentyneet, pikemminkin lisääntyivät. Hyvinvointipalvelujen rahoittamista on kyseenalaistettu lamasta lähtien ja sitä kautta hyvinvointialojen työnteki-


jöiden asema on huonontunut. Ongelma koskee niin kunta-alaa kuin valtiota. Väärinkäsityksiä ammatin vaihdoista ja työurista

Lehtoa hämmästyttää julkisessa keskustelussa esiintyvä käsitys, että ihmiset vaihtaisivat koko ajan työpaikkaa tai ammattia. Suomessa kouluttautuminen on paljon yleisempää kuin aikaisemmin, mikä jo sitoo ihmisiä kouluttautumilleen aloille. Aiemmin oli enemmän hanttihommia, joista siirryttiin muille aloille, kun entisellä työt loppuivat. – Voimakas liikkuvuus ei ole toteutunut Suomessa. Samassa työpaikassa oloajat ovat pidentyneet pätkätyöilmiöstä huolimatta eivätkä ammattien vaihdot ole yleisiä. Toinen väärinkäsitys liittyy työurien pidentymiseen, mistä yhä kinastellaan. Vaikka työllisyysasteessa näkyy aivan selvästi, että ikääntyneet ovat pidempään työelämässä, se kyseenalaistetaan koko ajan.

Lehto kertoo Eläketurvakeskuksen tutkijoiden tekemästä, työurien pituuksien mittauksesta. Siinä ei katsottu ainoastaan, missä iässä mennään töihin tai missä iässä päätetään työura, vaan kuinka kauan työssä ollaan. Selvityksen mukaan 2000-luvun aikana naisten työurat ovat pidentyneet kolmella vuodella ja miesten kahdella.

Työolotutkimus t 5JMBTUPLFTLVLTFOMBBKBLÊZOUJhaastattelututkimus t TFVSBUBBOUZÚPMPKBKBOJJEFONVVtoksia t UFIUZLVVTJLFSUBBWVPEFTUB BMLBFO

Työmarkkinat eivät ole polarisoituneet

Päinvastoin kuin usein väitetään, nuoret eivät vitkuttele työelämään siirtymisessä. Anna-Maija Lehto muistuttaa, että puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohella. Talvella julkaistussa matalapalkkaselvityksessä ehdotettiin, että nuorten palkkoja pitää alentaa, jotta he saisivat helpommin töitä. Pienempää palkkaa voisi kompensoida verotuksessa. – Ajatukset pohjautuvat väärään käsitykseen nuorten koulutusrakenteesta. Suomessa harva nuori jättää kouluttautu-

misen perusasteeseen, Lehto huomauttaa. Esimerkiksi useissa eteläeurooppalaisissa maissa koulutustaso on alhaisempi, ja niissä kouluttautumattomien on pakko ottaa halpatöitä vastaan. Lisäksi Suomessa on vähän maahanmuuttajia moneen muuhun maahan verrattuna, joten matalapalkka-alat eivät ole kasvaneet. – Tutkimusten mukaan meille ei ole syntynyt polarisaatiota, vaan meillä ovat kasvaneet sekä keskipalkkaiset että korkeasti palkatut alat. N 15


Rami Marjamäki / HS

kolumni

Anu Järvensivu vanhempi tutkija, Työterveyslaitos

Työyhteisöllisyyden muutos

P

ohdinta työelämän tulevaisuudesta kiihtyy. Yhä useampi on havainnut, että elämme jonkinlaisessa katkoskohdassa ja että tulevaisuus on olennaisesti erilainen kuin viime vuosikymmenet. Tulevaisuuden suuntaan vaikuttavat monet tekijät. Niistä suurin osa on ihmisten tekemiä valintoja, joten aiheesta ei voi kirjoittaa ilman vapautuslauseketta ”muutokset mahdollisia”. Voidaan kuitenkin nimetä taustavoimia, joiden merkitys tulevaisuudelle on ratkaiseva. Tällaisia ovat ilmastonmuutos, energiakysymykset, teknologinen kehitys, väestömuutokset, talouden globalisaation eteneminen, elämän virtualisoituminen, digitalisoitumisen lisääntyminen sekä muutokset yhteisöissä ja arvoissa. Näistä muodostuu mahdollisuuksien avaruus. Ehkä selkein johtopäätös on, että suomalainen yhteiskunta ei enää ole tarkastelutasona yhtä kiinnostava kuin ennen ja että yhteisöt muuntuvat. Globaali ja toisaalta paikallinen korostuvat ja nämä molemmat on ymmärrettävä virtuaalistumisen kehyksessä. Yksilön vastuu kasvaa. Jos lukeudut ”pärjääjiin”, voit entistä enemmän päättää, missä haluat olla mukana, keiden kanssa ja millaisin edellytyksin. Yhteisöjen muuntuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työyhteisö ei enää ole pysyvä eikä rajaudu seinillä. Neljännes suomalaisista asioi työssään enemmän työpaikan ulkopuolisten kuin samaan työyhteisöön

16

kuuluvien kanssa. Sama määrä kokee, että oman työyhteisön rajat on vaikea määritellä. Kolmannes voi vaikuttaa työn tekemisen paikkoihin ja myös käyttää mahdollisuutta. Viidennes toimii työssään paljon virtuaalitiimeissä tai muuten sähköisen tiedonsiirron varaan rakentuvissa yhteistyösuhteissa. Lähitulevaisuudessa nämä osuudet todennäköisesti kasvavat. Samalla työ organisoidaan ja sitä johdetaan yhä enemmän itse. Virtuaaliverkostoitumisesta huolimatta muutoskulun uhkakuva on yksinäisyys, ulkopuolisuuden ja irrallisuuden kokemus. Työyhteisö on ollut merkittävä ihmistä yhteisöihin ja yhteiskuntaan integroiva eli kiinnittävä tekijä. Jos yhteisöt elävät kaiken aikaa ja kommunikaatio virtuaalistuu, ovatko muodostuvat sidokset riittävän vahvoja takaamaan ihmiselle sosiaalis-emotionaalisen tuen ja kehikon? Jos yhteiskunta- ja ihmistieteilijät jostain ovat yksimielisiä, niin siitä, että yhteisöihin ja yhteiskuntaan integroituminen on ihmiskunnan hyvinvoinnin ja säilymisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Puutteellinen kiinnittyminen aiheuttaa niin ahdistuneisuutta ja masennusta kuin ääriliikkeitä ja ylilyöntejäkin. Ihminen työskentelee suuren osan aktiiviajastaan, joten vapaa-ajalla tapahtuva kiinnittyminen tuskin riittää. Uudet työskentelyä tukevat yhteisöt ovat tarpeen. N


Työhyvinvointihankkeelle merkittävä tunnustus yöhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä Hyvä työ – Pidempi työura -hanke sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, kun se palkittiin huhtikuun lopussa Irlannissa Euroopan hyvät käytännöt -palkinnolla (European Good Practice Award). Palkinto jaettiin Oy SKF Ab:n Muuramen yksikölle ja hankkeen perustaneille liitoille. Työhyvinvointihanke on saanut alkunsa teknologiateollisuuden tespöydässä vuonna 2009. Hanke on myöhemmin laajentunut teknologiateollisuudesta myös tietotekniikan palvelualalle. Palkinnon myönsi Euroopan unionin puheenjohtajamaa Irlanti yhdessä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin Euroopan parhaita esimerkkejä johdon ja työntekijöiden yhteisistä toimista työhön liittyvien riskien hallinnan parantamiseksi. Tuomariston arvioitavaksi pääsi kaikkiaan 50 hanketta, joiden joukosta Hyvä työ – Pidempi työura valikoitui parhaaksi.

T

Voittoon vaadittiin johdon vahvaa ohjausta työturvallisuus- ja työterveystoiminnassa sekä työntekijöiden aktiivista osallistumista. Tuomarit etsivät parhaita esimerkkejä yhteistyöstä ja molemminpuolisista hyödyistä. Voittajia palkittiin kymmenessä eri sarjassa. Voittajat esitellään yksityiskohtaisesti myöhemmin eri puolilla Eurooppaa jaettavassa erityisjulkaisussa. Palkintoa olivat vastaanottamassa Dublinin kuninkaallisen yhteisön tiloissa Oy SKF Ab:n, hankkeessa mukana olevien liittojen ja Teknologiateollisuuden edustajia sekä hankkeen projektipäällikkö Tiina Hartikainen. – Tuntuu hienolta, että hanke valittiin kymmenien, ellei satojen joukosta parhaaksi ja SKF sai tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Mitä tehokkaammin hyvät käytännöt työhyvinvoinnissa leviävät, sitä parempi koko Euroopalle, palkintoa Uuden Insinööriliiton ja YTN:n puolesta vastaanottamassa ollut asiamies Elina Das Bhowmik pohtii. N

Teksti: UP/Kari Leppänen

EU kaventamassa ay-oikeuksia talouskriisin varjolla alkansaajakeskusjärjestöt tukevat EU:n talouskoordinaation vahvistamista, mutta eivät hinnalla millä hyvänsä. Työmarkkinoiden itsenäiseen neuvottelutoimintaan ja työehtosopimusten sitovuuteen ei saa puuttua taloukriisin hoitoon liittyvän koordinaation varjolla, järjestöt korostavat. Työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen asiantuntijat kävivät esittämässä näkemyksiään EU:n ja euroalueen kehittämisestä eduskunnan suurelle valiokunnalle. Suuri valiokunta on eduskunnan keskeinen elin EU-asioissa. Palkansaajajärjestöt Akava, SAK ja

P

STTK ovat huolestuneita EU:n talousseurannan ja sanktioiden piirin laajentamista kansalliseen palkkapolitiikkaan. Suunnitelmien mukaan EU:n komissio voisi periaatteessa esittää jäsenvaltiolle sakkoa, jos se pitää esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen neuvottelemia palkankorotuksia liian suurina. – Ay-liike ei hyväksy puuttumista vapaaseen neuvotteluoikeuteen. Unionin perussopimuksen mukaan EU:lla ei ole toimivaltaa palkkaa koskevissa asioissa, selvitti valiokunnalle järjestöjen näkemyksiä SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen.

Työntekijän oikeudet ja markkinavapaudet

Palkansaajajärjestöt muistuttivat, että työmarkkinajärjestöjen vapaa neuvotteluoikeus on turvattu Suomessa perustuslailla. Lisäksi se on vahvistettu YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksilla, jotka sitovat niin Suomea kuin muitakin EU-maita. Kreikassa toteutetut EU:n valvontatroikan vaatimien kriisitoimien on arvosteltu murentavan työehtosopimusjärjestelmää. Ne on katsottu yleissopimusten vastaisiksi ILOn valvontamenettelyssä. N 17


Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki

Työelämän kehittämisen sietämätön vaikeus Hallituksen tavoite on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras seitsemässä vuodessa. Työelämä 2020 -hankkeen taustalla on kolmikantaisesti valmisteltu työelämästrategia viime keväältä.

yöelämä 2020 -hankkeesta ei puutu kunnianhimoa. Kuten työministeri Lauri Ihalainen hankkeen avaustilaisuudessa totesi, tuloksiin päästään vain toimimalla samaan suuntaan. Se edellyttää työelämää kehittävien viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä, joka vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä työpaikoilla. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa johtavan Tarja Filatovin mukaan lainsäädännöllä on oma roolinsa ja tehtävänsä suomalaisen työelämän kehittämisessä, mutta viime kädessä ihmisen työelämän ihanuus ja kurjuus ratkeaa omalla työpaikalla. – Työelämä on kehittynyt sekä hyvään että huonoon suuntaan. Osallistumis- ja koulutusmahdollisuudet ovat työpaikoilla parantuneet, mutta sen vastapainona työn mielekkyydessä on menty takapakkia. Meillä on edelleen liian paljon huonosti organisoituja työpäiviä, hän summaa. – Uskomme hieman liikaa uuden tekniikan, ohjelmien ja uusien vempaimien autuaaksi tekevään voimaan. Tekninen

T

18

kehitys on nopeaa, mutta hyöty jää saamatta, jos tekniikoita ei opeteta kunnolla käyttämään. Jos yritykset vielä hoitavat työhyvinvoinnin vasemmalla kädellä, osa henkilökunnasta putoaa tuottavuuden ja kilpailukyvyn paineessa kyydistä. Työelämän muutokset nopeita

Suomen pitkäaikaisin työministeri ei hyväksy väitettä, että eduskunta soittaisi työelämäkysymyksissä vain kolmatta viulua työmarkkinaosapuolten puristuksessa. – Tein kerran listan asioista ja lakihankkeista, joilla kykenimme parantamaan epätyypillisissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa. Se lista ei ollut lyhyt. – Epätyypillisten työsuhteiden tilalle ovat tulleet vuokratyö, itsensä työllistäminen, pakkoyrittäminen ja nollasopimukset, jotka vaativat uudenlaisia ratkaisuja. Ongelma on se, että työelämä tuntuu kulkevan koko ajan vähintään yhden askeleen lainsäädäntöä edellä, Filatov sanoo. Hän ja valiokunnassa paitsi oppositio-

ta myös nuorempaa ikäluokkaa edustava Annika Saarikko huomauttavat, että työelämän muutosten ohessa suomalainen kolmikanta on eriytymässä ja osittain myös pirstaloitumassa. – Kolmikantaiseen valmisteluun on tullut yhä enemmän sävyeroja, erilaisia tarpeita. Julkisella sektorilla on omat murheensa ja toiveensa, yksityisellä sektorilla omansa. Tämä tuo oman haasteensa työelämän kehittämiseen, Saarikko toteaa. Perusasiat ovat kunnossa

Filatov ja Saarikko löytävät suomalaisesta yhteiskunnasta lukuisia tekijöitä, joiden varassa suomalaista työelämää voidaan parantaa ilman pelkoa kilpailukyvyn katoamisesta. Selkeä toimintaympäristö, vakaat ja ennustettavat olot, byrokratian vähäisyys ja hyvä sosiaalinen turvaverkko ovat perusta, joka mahdollistaa riskinoton työelämässä. – Jotain olemme kuitenkin tehneet väärin, kun niin monet peruskoululaiset kertovat tulevan työelämän pelottavan. Työelämän ympärillä on epävarmuutta, jota ei voine selittää vain nuorisotyöttö-


Kansanedustajat Tarja Filatov ja Annika Saarikko pitävät työn ja vapaa-ajan erottamista jaksamisen kannalta äärettömän tärkeänä.

myydellä, pätkätöillä tai tulojen ennustamattomuudella, Saarikko sanoo. Filatovin mukaan syvä sitoutuminen on työhön hyvin suomalainen ilmiö niin hyvässä kuin pahassa. Suomalainen lähtee siitä, että työ voi ja saa olla kovaakin, jos se on kivaa. Työn pirstaloituessa yhä enemmän lyhyemmiksi työsuhteiksi sitoutuminen alkaa väkisinkin kärsiä. –Työntekijän on vaikea sitoutua, jos hän näkee, ettei yritys sitoudu häneen. Se on yksi suojautumismekanismi, toinen on tehdä vielä enemmän, antaa kaikkensa. Taustalla on pelko työpaikan menettämisestä. Tämä yhdistettynä puutteelliseen henkilöjohtamiseen ja heikkoon työn organisointiin on huono yhdistelmä, hän sanoo. Filatov muistuttaa työelämässä olevan kaksi sanaa, työ ja elämä. Ne on osattava myös pitää erillään; työ ei saa liukua

vapaa-aikaan, välillä on voitava heittää aivot narikkaan. Hyvät käytännöt siirrettävä nuorille

Saarikon mielestä työelämässä on tapahtunut yhden sukupolven aikana paljon. Siinä missä hänen äitinsä on tehnyt lähes koko työuransa yhden työantajan palveluksessa, tyttärellä on jo ennen 30-vuotissyntymäpäivää ehtinyt olla lukuisia työsuhteita. – Se on tätä päivää ja on selvää, että se heijastuu siihen, miten nuori suhtautuu työhön ja työelämään. Siinä missä vanhempieni sukupolvi sitoutui jopa yhteen ja samaan työnantajaan, nuoret ovat ennen kaikkea sitoutuneet oman osaamisensa kehittämiseen, huolehtimaan oman työmarkkinakelpoisuutensa säilymisestä, hän sanoo. Saarikko kaipaa suomalaiseen työelä-

mään paremmin organisoitua mentorointia. Hän muistuttaa, että suurten ikäluokkien eläköityessä työelämästä katoaa paljon tietoa ja kokemusta, jos sen siirtymisestä nuoremmille ei huolehdita. – Kysymys ei ole vain tiedon ja osaamisen siirtämisestä, vaan myös asenteesta, suhtautumisesta työhön. Nuorille työ on usein myös elämysten hakemista. Kaikille se ei voi sitä olla, ainakaan loputtomiin. Hänen mukaansa nuoret asettavat työn ja perheen yhteensovittamiselle aikaisempaa kovempia vaatimuksia. – Tämä on suuri haaste myös työmarkkinajärjestöille. Oma arvioni on, että työn ja perheen yhteensovittamisella on tulevaisuudessa iso merkitys siihen, miten työntekijöiden uusi sukupolvi suhtautuu ammattiliittojen jäsenyyteen, Saarikko sanoo. N

19


Teksti: Ilona Mäenpää

Työmääriin liittyvät vaarat otettava vakavasti Ylempien toimihenkilöiden työaika joustaa yhä useammin ajan ja paikan mukaan. Etätyön ja vapaa-ajalla matkustamisen yleistyttyä työmääriin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Uudistettu työturvallisuuslaki kiinnittää huomion työaikaan liittyviin haittoihin ja vaaroihin. Koska ylempien toimihenkilöiden työ on usein hyvinkin itsenäistä, eikä sitä voi perinteisellä tavalla valvoa, on tärkeää, että asia oivalletaan oikein työpaikalla. Kaikki kantavat osaltaan vastuun terveestä työkulttuurista. Työajan valvomisen vaikeus ei poista kuitenkaan työaikalain velvoitteita. Työnantajalla on Äimälän mukaan velvollisuus kiinnittää huomiota fyysisen työsuojelun lisäksi henkiseen työsuojeluun. Näin ollen liialliseen, myös omaaloitteiseen työntekoon on velvollisuus puuttua. Työaikoihin liittyvät vaarat ja haitat selvitetään Äimälän mukaan osana muita työhön liittyviä kuormitustekijöitä, kuten epämukavien työvuorojen jakautumista sekä vuorotyöhön liittyvää vuorojen kiertoa. Kimmo Brandt

T

YTN:n tekemän tutkimuksen mukaan 55 % ylemmistä toimihenkilöistä kokee työmääränsä ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi. Työaikoja ei kaikilla työpaikoilla seurata ja suuresta osasta yrityksiä puuttuu lain edellyttämä työaikakirjanpito. Työnantajan mukaan työaikakirjanpito asiantuntijatyössä on yleensä kunnossa ja tehdyt ylityöt korvataan joko rahalla tai vapaalla. YTN:n tutkimusten mukaan noin puolessa yrityksistä ylitöitä ei kirjata lainkaan ja lähes 40 prosentissa työaikaa ei seurata. Työnantajan vastuu kaikkien henkilöstöryhmien, myös ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelussa korostuu jatkossa. Onko työntekijä siis jatkossakin velvoitettu vastaamaan sähköposteihin työajan ulkopuolella ja joutuuko hän käyttämään vapaa-aikaa työhön liittyviin matkoihin kuten nyt, jää nähtäväksi. Korvaukset vapaa-ajalla tehdystä työmatkustamisesta jäävät useimmilta ylemmiltä toimihenkilöiltä saamatta. Marjut Hentunen

yöturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvoite huolehtia työntekijöistään. Uudistetun työturvallisuuslain mukaan myös työaikojen aiheuttamat haitta- ja vaaratekijät on tunnistettava. On selvitettävä, mikä eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. – Työn psykososiaaliset kuormitustekijät on selvitettävä ja niiden merkitys terveydelle arvioitava, sanoo johtaja Kaarina Myyri-Partanen Etelä-Suomen aluehallintavirastosta. Tarvittaessa työnantajan pitää käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, esimerkiksi työterveyshuoltoa. Ennaltaehkäisevinä toimina MyyriPartanen pitää esimerkiksi tehtävien uudelleen organisointia, työnjaon tarkistamista, tehtävien priorisointia ja yhteisiä keskusteluja sekä avoimuutta. Myös työoloja on systemaattisesti ja säännönmukaisesti seurattava ja valvottava muun muassa kehityskeskusteluin, kyselyin sekä työterveyshuollon selvityksin.

Puutteita työaikakirjanpidossa

Vastuu on esimiehellä

Työnantajan on huolehdittava siitä, että esimiesten vastuut ja velvollisuudet haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä on määritelty ja esimiehillä on asianmukaiset edellytykset hoitaa tehtäviään. – Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu pitää silmällä sitä, että työn määrä pysyy kohtuullisena, lakiasiainjohtaja Markus Äimälä EK:sta sanoo. Hän korostaa työntekijän omaa vastuuta asian esille nostamisessa, jos työtä on liikaa. 20

Kaarina Myyri-Partanen on työsuojelun vastuualueen johtaja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.

Markus Äimälä on lakiasiainjohtaja EK:ssa.


Shutterstock

Liika työ on terveysriski

Työaikalaki on säädetty suojelemaan työntekijöitä, mutta ylempiä toimihenkilöitä se useinkaan ei suojele. Osa ylemmistä toimihenkilöistä rajautuu kokonaan lain ulkopuolelle. Suurimman osan työn luonteeseen perinteinen työaikasuojelu ei pure. – Työaikojen merkitys terveyteen ja työkykyyn on tiedostettu jo kauan sitten ja asiaa on myös paljon tutkittu, MyyriPartanen tietää. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työajat vaikuttavat työntekijöiden terveyteen. Heikko työhyvinvointi maksaa Suomelle jopa 34 miljardia euroa vuodessa, mikä koostuu ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoissaoloista ja heikentyneestä työtehosta. Liiallisesta työmäärästä on kuitenkin tullut hämmästyttävän vähän yhteydenottoja virastoon. Myyri-Partasen mukaan syynä voi olla se, että ehkä ei uskota tilanteeseen löytyvän ratkaisua työpaikalla, vaan jäädään mieluummin sairauslomalle. – Väsyneellä ei välttämättä ole voimia nostaa asiaansa esille, tai hän ei kehtaa. Syynä voi myös olla se, että ei tunnisteta kuormittumisen taustalla olevia haitallisia tekijöitä, joihin työnantajalla on vel-

vollisuus puuttua. Työpaikoilla ei kenties ole ollut toimivia käytäntöjä käsitellä esille tulleita kuormituskokemuksia, esimiesten osaaminen sekä yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä voi olla puutteellista.

– Työyhteisöissä ei koeta epäkohdaksi sitä, että saldorajan ylittäviä työtunteja tehdään saamatta vastaavaa vapaata myöhemmin tai korvauksia tehdystä työstä. Työn kuormituksen valvonta onkin jatkossa aiempaa keskeisempää. N

Käsitys kohtuullisuudesta hämärtyy

Ylempien toimihenkilöiden pitää usein olla tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella. Kun työnteko ei ole enää sidottu aikaan ja paikkaan, työn ja vapaa-ajan ero hämärtyy. – Runsas työmatkustelu sekä kotona työskentelyn lisääntyminen kuormittaa, Myyri-Partanen tietää. Työajan jatkuvan venyttämisen vaikutukset ilmenevät vasta ajan myötä. Jatkuva ylityön tekeminen lisää riskiä sairastumiseen, kun työstä palautumiselle ei jää riittävästi aikaa. – On tavallista, ettei pitkiä työpäiviä ja työkuormaa koeta lyhyellä aikavälillä ongelmalliseksi, hän sanoo. Työpaikkakulttuuri voi muodostua terveyttä vaarantavaksi ja käsitys kohtuullisesta työmäärästä hämärtyä. Pahimmillaan esimiehet eivät puutu saldoylityksiin, vaan tekevät itsekin pitkiä työpäiviä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry kerää vuosittain 13 jäsenjärjestöltään tietoja muun muassa työaikaan liittyvistä kysymyksistä. YTN-datan mukaan: t 55 prosenttia vastanneista kokee työmääränsä ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi t 37 prosentin mukaan työaikaa ei seurata t 46 prosentin mukaan ylitöitä ei kirjata lainkaan, 14 prosentilla osa kirjataan t 58 prosenttia vastaa, että tulee olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella t lähes 70 prosentilla on töihin liittyviä yhteydenottoja lomilla joko säännöllisesti tai silloin tällöin t 54 prosenttia ei saa mitään korvausta matka-ajasta

21


Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Kimmo Brandt

Kurkkaus tulevaan työelämään Huhtikuussa järjestetty YTN Summit -seminaari tarjosi noin 250:lle YTN-liittojen aktiiville ja luottamusmiehelle näkemyksiä tulevaisuuteen, lähelle ja kauas. euvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ennakoi syksyllä alkavaa neuvottelukierrosta. Esimerkiksi työaikakysymykset ja irtisanomissuojan nosto eurooppalaiselle tasolle ovat tärkeitä kysymyksiä neuvotteluissa. YTN ei pidä paikallisista eristä, mutta jos niitä käytetään, mukana on oltava perälauta. Se tarkoittaa, että jos työnantaja ja työntekijät eivät pääse yhteisymmärrykseen paikallisten erien jakotavasta, ne

N

22

jaetaan työehtosopimuksessa sovitun mukaisesti. Porokari muistutti, että samanaikaisesti kuin paikalliset erät ovat yleistyneet, henkilökohtaiset meriittikorotukset ovat harvinaistuneet. Kun vielä vuonna 2006 joka kolmas ylempi toimihenkilö sai meriittikorotuksia, viime vuonna niitä sai enää viidennes. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila toisti samoja synkkiä talousnäkymiä, joita on kuul-

tu pitkin viime talvea eri viestimissä. Kilpailukyky on kadoksissa, tavaravienti on hiipunut ja kilpailijamaat porskuttelevat kaukana edellä. Kokkila toivoo, että työantaja- ja palkansaajapuoli ovat yhteyksissä ennen sopimuskauden alkua, jotta he muodostavat yhteisen näkemyksen taloustilanteesta. – Syksyllä lakot olisivat pahinta myrkkyä, Kokkila sanoi. Kohtuulliset palkankorotukset mahdollistaisivat Kokkilan mukaan yrityksiä investoimaan kotimaahan. Palkansaajat eivät tätä täysin usko; usein vaatimattomat korotukset ovat tarkoittaneet isoja bonuksia johdolle ja suuria osinkoja omistajille.


Yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun YTN Summit -seminaarissa. Eturivissä YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari (oik.) ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtaja Matti Apunen.

Työnantajalla on niukka linja

Metso Mineralsin luottamusmies Janne Seppälä piti Kokkilan puheenvuoroa synkistelevänä. Seppälä aprikoi, mistä saadaan rahat parantamaan ostovoimaa, jos palkkaratkaisu on kovin maltillinen. – Yrityksillä pitäisi olla nyt enemmän pelivaraa alentuvan yhteisövaran takia, Seppälä huomautti. Hän on valmis maltilliseen ratkaisuun, jos yritykset korvamerkitsevät rahat investointeihin. Kokkilan kauhukuva lakoista saa luottamusmiehen arvioimaan, että ylempien toimihenkilöiden uskottavuus on kasvanut 1,5 vuotta sitten

Janne Seppälä muistutti, että uudet opit tulevat kouluihin viiveellä ja opettajia koulutetaan tiiviisti, toisin kuin Matti Apunen väitti.

– Jos Suomessa keskitytään vain luovuuteen ja unohdetaan massavalmistuksen toimintatavat ja haasteet, sillä tiellä ei yksin työpaikkojen säilymistä tässä maassa varmisteta, Marianne Salo kommentoi Matti Apusen sanomaa.

toteutetun teknologiateollisuuden lakon ansiosta. Vastapainoa EK:n Kokkilan synkille talousluvuille toi Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila. Hän tarkasteli taloutta noin 20 vuoden perspektiivillä ja totesi, että ihan kohtuullisesti Suomella menee. Yleisöstä esitettiin Uotilalle kysymys palkankorotusvarasta. Hän haarukoi varan 2–2,5 prosenttiin. Tuon kokoinen vuosittainen korotus ei tee hallaa Suomelle tai suomalaisille yrityksille. Muratassa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimivalle Marianne Salolle jäi ristiriitainen kuva talouden nykyhetkestä. – Uotilan ja Kokkilan näkemykset Suomen talouden tilasta eriävät toisistaan. Työtä on siis tehtävä edelleen oman näkemyksen muodostamiseksi, jotta voimme ymmärtää paremmin tulevien neuvotteluiden kulkua, sanoi YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsenenä oleva Salo.

lenkiintoinen, haastava ja kannustava. Ajatukset olivat kovin samansuuntaisia, joita itselleni on syntynyt seuratessani omien ja lähipiirini nuorten työllistymistä ja liikehtimistä työmarkkinoilla, Salo kertoi. – Pidin hänen puheenvuoroaan terveellä tavalla ay-liikkeen olemassa olevia ajatuksia ja asenteita ravistelevana. Salon mielestä seminaarissa heräsi tarve myönteisyyden luomiseen ja ylläpitoon sekä työpaikoilla että koko yhteiskunnassa. – Hyvän yhteishengen ja myönteisen ilmapiirin tunsi seminaarisalissa ja sen nosteessa pari masentavaa puheenvuoroa sai yleisöltä kommenttitaululle mainioita kehitysehdotuksia luennoitsijoille. YTN Summitissa palkittiin Tiina Metso ja Anne Rautanen vuosittaisella Vääntö-palkinnolla, jolla kunnioitetaan edellisvuoden merkittävää työmarkkinatekoa. Metso ja Rautanen vaikuttivat keskeisesti siihen, että ylioppilaskunnissa saatiin solmittua ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. N

Työ voisi ottaa oppia peleistä

Sekä Marianne Salo että Janne Seppälä arvostivat tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan puheenvuoroa seminaarin parhaana. – Hänen puheensa työn luonteen ja nuorten suhtautumisesta työhön oli mie-

Lue lisää Insinööri-verkkolehdestä www.insinoori-lehti.fi

23


Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Metsälä

Virpi Valkeapää ja Ville Reinikainen vetävät Etelä-Karjalan ENNE-hanketta.

Etelä-Karjala säästää energiaa ENNE-hanke Etelä-Karjalassa kannustaa ihmisiä säästämään energiaa ja innostaa heitä pohtimaan kulutustapojaan. uodenvaihteessa aloittanut ENNEhanke keskittyy kuluttajien energianeuvontaan. Kohderyhmänä ovat kaikki Etelä-Karjalan asukkaat, jotka tarvitsevat neuvoa energia-asioissa liittyen vaikkapa rakentamiseen, energiajärjestelmien hankintaan, asumiseen tai kodin laitevalintoihin. – Aloitimme toden teolla tammikuussa ja nyt on vauhti päällä, kertoo energianeuvoja Virpi Valkeapää. Pieni toimisto Pohjolankadulla Lappeenrannassa on täynnä Motivasta juuri saapuneita oppaita ja lehtisiä sekä erilaisia mittauslaitteita. Neuvontaa annetaan myös Imatran ja Ruokolahden toimipisteissä.

V

24

Suosituimmaksi palveluksi on osoittautunut lämpökameran lainaaminen. Valkeapään mukaan yli 50 kohdetta on mitattu alkuvuoden aikana. Samalla on asiakkaalta kyselty lämpökameran kuvausten perusteella mahdollisesti löytyneitä lämpövuotoja. Saatujen tietojen perusteella voidaan arvioida energiansäästö. Hanke tarjoaa kuntalaisten käyttöön myös energiansäästösalkun, jossa on muun muassa sähkönkulutus- ja luxmittari sekä erilaisia energiansäästölamppuja. Etelä-Karjala pyrkii omalta osaltaan toteuttamaan valtion ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita, joissa painotetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Energiatehokkuuden lisääminen ja energian säästäminen ovat merkittävimpiä kehityskohteita. Nuukaset ja tuhlarit esiin

Hanke valistaa kuntalaisia jakamalla energiaan ja ympäristöön liittyviä julkaisuja. Niissä esitetyistä laskelmista käy ilmi, miten jo pienillä muutoksilla kulutuksessa voi saavuttaa isoja säästöjä. – Kun ihmiset tajuavat, paljonko he säästävät selvää rahaa muuttamalla kulutustottumuksiaan, menee valistus helpommin perille, Valkeapää sanoo. Myös vertailu avartaa. Infolehtinen Sähkönkuluttajan viikko kertoo selkeästi, paljonko vaikkapa huoneenlämmössä ja


tuuletuksessa, peseytymisessä, kylmälaitteiden käytössä, valaistuksessa ja viihdelaitteiden käytössä voi säästää. Nuukasten ja tuhlareiden viikon sähkölaskussa on yllättävän suuri ero. – Pienemmän sähkölaskun lisäksi järkevä energiankäyttö säästää myös ympäristöä, Valkeapää painottaa. E-luku velvoittaa

Uusien rakentamismääräysten myötä energiatehokkuuden keskeiseksi vaatimukseksi on noussut rakennusten kokonaisenergiankulutus, jota varten lasketaan energialuku eli E-luku. Pientalorakentajan kannalta E-luku kannustaa käyttämään kaukolämpöä, uusiutuvia energialähteitä sekä siirtymistä maalämmön käyttöön. Se kannustaa tekemään sähkölämmitteisestä talosta matalaenergia- tai passiivitaloja ja ottamaan takat, ilmalämpöpumput ja aurinkokeräimet käyttöön erityisesti sähkö-, öljy- ja kaasulämmitteisissä taloissa. Valkeapään mukaan mahdolliset lisäinvestoinnit maksavat itsensä takaisin energiansäästön kautta Lappeenranta mukana talkoissa

Lappeenrannan kaupunki haluaa olla uusiutuvan energian käytön edelläkävijä. Se odottaa innovatiivisista energia- ja ympäristöratkaisuista kasvavaa liiketoimintaa alueen yrityksille. Etelä-Karjala on profiloitunut aurin-

Marko Pollarin mukaan kaukolämmön energialähteet ovat muuttuneet kohti uusiutuvia ja ominaispäästöt pudonneet yli puoleen.

ko- ja tuulienergian puolestapuhujaksi. Uusia yrityksiä on seudulle jo syntynytkin, esimerkkeinä The Switch ja TuuliSaimaa Oy Lappeenrannassa. Lisäksi muutaman yksityishenkilön aloitteesta on seu-

Lämpökamera on mitannut jo yli 50 kohteessa energiasyöpöt.

dulla aloitettu yhteishankintaprojekti aurinkosähkövoimalan perustamiseksi. Myös Lappeenrannan Energia kannustaa yksityisiä kuluttajia mikroluokan energiantuotantoon. Se on sitoutunut ostamaan kotitalouksien ylijäämäsähkön. Ohjeet sähköverkkoon liittymisestä alkavat olla kunnossa. – Yhteydenottoja tulee silloin tällöin yksityisasiakkailta, myös laitetoimittajat ovat kiinnostuneita, sanoo johtaja Marko Pollari Lappeenrannan Energiasta. Pollarin mielestä energiatehokkuus ja kannattava liiketoiminta eivät sulje toisiaan pois. Energiatehokkuuteen kannattaa pyrkiä, sillä se on pitkällä aikavälillä tarkoituksenmukaista. Lappeenrannan Energian tekninen asiakaspalvelu antaa käytännön neuvontaa ja säästövinkkejä. Myös asiakaslehdessä ja kotisivuilla kerrotaan energia-asioista. – Etäluennan ansiosta sähkö-, lämpöja maakaasuasiakkaat voivat jatkossa seurata lähes reaaliajassa energiankäyttöään, Pollari mainostaa. Yritys rahoittaa Imatran Lämmön sekä Lappeenrannan, Ruokolahden ja Imatran kuntien kanssa tätä EU-hanketta. N 25


Teksti ja kuva: Annu Kytölä

Vaasan ammattiopisto kouluttaa Taitajia Vaasan ammattiopisto kannustaa opiskelijoitaan kilpailemaan. Kisakokemus kasvattaa itsevarmuutta ja antaa nuoren reppuun työmarkkinoilla arvokasta kokemusta. eetu Koistinen tutkii edessään olevaa johtoryöppyä. Kaapelit kuuluvat vesiprosessilaitteeseen, jonka avulla hän harjoittelee toukokuussa Joensuussa pidettäviin Taitaja-kilpailuihin. Lajina on automaatioasennus. – Tämä on pyramidin kokoamista, mikä pitää tehdä pala kerrallaan, Koistinen sanoo. Koistinen on yksi niistä Vaasan ammattiopiston seitsemästä opiskelijasta, jotka lunastivat tämän kevään semifinaa-

P

24 vuotta Taitaja-kilpailuja Taitaja-kilpailuja on järjestetty vuodesta 1989 lähtien. Skills Finland ry:n järjestämä tapahtuma on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen kilpailu. Taitaja on tarkoitettu alle 20vuotiaille ammatilliseen tutkintoon opiskeleville nuorille. Kilpailulajeja on yli 40 ja kilpailijoita yli 400. Tämän kevään Taitaja on Joensuussa 14.–16.5.2013.

26

Valmentaja Arto Manninen ja Peetu Koistinen valmistautuvat Taitaja-kisoihin.

leista loppukilpailupaikan Suomen suurimpaan ammatillisen koulutuksen tapahtumaan. 400 nuorta kilpailee Joensuussa Suomen mestaruuksista noin 40 lajissa. – Alussa vähän jännitti, mutta kun rupesin tekemään tehtäviä, en ehtinyt jännittää, Koistinen kertoo. Koistisen valmentaja, opettaja Arto Manninen kehuu Koistista omatoimiseksi, motivoituneeksi ja osaavaksi kaveriksi. Manninen aikoo paneutua valmennuksessa erityisesti teoriaan ja säätöpiirien seikkaperäiseen läpikäyntiin.

paillut neljän viimeisen vuoden aikana Taitajissa automaatioasennus- ja mekatroniikka-lajeissa, Karppi kertoo ja lisää, että kyseessä on erinomainen suoritus. Vaasan ammattiopiston opettajat etsivät joka vuosi opiskelijoiden joukosta aktiivisesti nuoria, joilla on kykyjä, valmiuksia ja intoa lähteä kilpailemaan. Opettajat kannustavat kilpailemaan, koska valmistautuessaan nuori perehtyy omaan alaansa paljon syvemmin kuin koulun normaalitunneilla. Valmennus tuo opettajankin työhön uutta virtaa. Armeijan jälkeen insinööriksi

Neljäs kilpailuvuosi peräkkäin

Taitaja-kisoissa mekatroniikka-lajissa tuomarina toiminut Olli Karppi on valmentanut useita nuoria kilpailuihin. Hänen oma poikansa Antti Karppi sijoittui viime keväänä Jyväskylän Taitaja-kilpailuissa kolmanneksi automaatioasennuksessa. – Kahdeksan opiskelijaamme on kil-

Peetu Koistinen kävi peruskoulun jälkeen vuoden verran lukiota, mutta lukuhalut olivat kateissa. Mutta kun oma ala löytyi automaatioasennuksesta, opiskelu alkoi kiinnostaa. – Ammattiopiston jälkeen edessä on armeija, sitten suunnittelen jatkavani opintoja ammattikorkeakoulussa. Tampere kiinnostaisi, Koistinen kertoo. N


Kansainvälinen osaaminen lisää suvaitsevaisuutta uomalaisista työnantajista jopa 90 prosenttia pitää kansainvälisyyttä hyvänä asiana. – Iso osa kansainvälisestä osaamisesta jää kuitenkin hyödyntämättä, sanoo Juha Leppänen Demos Helsinki -ajatushautomosta. Demos Helsinki selvitti yhdessä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn kanssa, miten työelämässä arvostetaan kansainvälisiä osaajia. Piilotettu osaaminen -raportista selviää, että suomalaisessa työelämässä on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. – Jopa kolmasosa suomalaisista opiskelijoista on asunut pidempiä aikoja ulkomailla. Lisäksi moni nuori kerryttää vapaa-ajallaan kansainvälistä osaamista erilaisilla globaaleilla areenoilla. Kyky rakentaa verkostoja ja kiinnostus uusia asioita kohtaan ovat esimerkkejä kansainvälisestä osaamisesta, jota on tulossa mer-

S

kittävästi suomalaiseen työelämään, Leppänen sanoo. Suvaitsevaisuutta ja verkostoitumiskykyä

Työnantajien mukaan kansainvälinen osaaminen on perinteisten kulttuuriymmärryksen, kielitaidon ja kommunikaatiotaidon lisäksi suvaitsevaisuutta, yhteistyötaitoja, sopeutumis- ja verkostoitumiskykyä sekä kiinnostusta uusia asioita kohtaan. Piilotettu osaaminen -raportista ilmenee, että suomalaiset työnantajat myös arvostavat työntekijöissä juuri näitä ominaisuuksia, mutta eivät rekrytointitilanteissa tunnista niitä työnhakijan kansainväliseen osaamiseen. – Työmarkkinoilla on paljon sellaista osaamista, jota yritykset kaipaavat. Nyt sille on nimi. Se on kansainvälistä osaamista, Leppänen sanoo. Leppäsen mukaan kysymys ei ole vain

nuoresta sukupolvesta, vaan myös ikääntyneemmissä ikäryhmissä on samoja ominaisuuksia. – Piilossa olevassa osaamisessa on mahdollisuus globaalien ongelmien ratkaisuun. Hukkaresursseihin ei ole enää Suomessa varaa. Ongelmat ovat luonteeltaan globaaleja ja siksi tarve kansainvälisille osaajille on ilmeinen, sanoo Demos Helsingin tutkija Maria Ritola, yksi tutkimuksen tekijöistä. – Kilpailukyvyn kannalta on keskeistä hyödyntää niitä pelimerkkejä, joita yrityksillä ja kansakunnilla on jo hallussa. Kansainvälistä osaamista on Suomessa todella paljon ja sitä hyödyntävät yritykset menestyvät paremmin myös tulevaisuudessa. Nyt on etsittävä keinot, joilla tämä osaaminen otetaan käyttöön, Ritola painottaa. Tutkimuksen taustalla olevaan kyselyyn vastasi yhteensä 2053 työnantajaa ja opiskelijaa. N(I.M.)

27


Teksti: Jaakko Takalainen Kuva: Ilkka Heino

Perusinsinööri vie suomalaista voimalaosaamista Lähi-itään Koneinsinööri Seppo Viitala johtaa voimalaitostyömaata Jordaniassa Ammanin lähellä. Projektin ensivaiheessa Wärtsilä rakentaa avaimet käteen -periaatteella 16 monipolttoainemoottoria.

l-Manakher -nimiselle paikkakunnalle rakennettavan voimalaitoksen Wärtsilä 50DF -moottorit voivat käyttää polttoaineenaan maakaasua, kevyttä tai raskasta polttoöljyä. Voimalaitoksen tuottama sähkö syötetään maan kantaverkkoon. Wärtsilällä on kaksi projektia meneillään Jordaniassa: IPP3 ja siitä 11 kilomerin päässä oleva IPP4. Kaikkiaan voimaloihin tulee 54 Wärtsilän 18V50DF -moottoria: IPP3-laitokselle 38 ja IPP4:ään 16. Valmiin laitoksen kokonaisteho on 572 megawattia IPP3:lla ja 250MW IPP4:llä. Voimalaitoksia otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen pitäisi olla valmiina helmikuussa 2014 ja viimeisen syyskuussa 2014. Korealainen yritys Kepco omistaa IPP3-voimalaitoksesta 60, japanilainen Mitsubishi 35 ja Wärtsilä viisi prosenttia. Kaikki rakennustyöt tekee korealainen yritys Lotte; vain asennusneuvonta ja käyttöönotto jäävä Wärtsilälle. Asiakas on palkannut projektin valvojaksi brittiläisen konsultin. Kuinka työkulttuurien yhteensovittaminen on onnistunut? – Onhan siinä ollut kulttuurien kohtaamista, veistelee IPP3:n työmaapäällikkö Seppo Viitala.

A

28

– Korealaiset ja britit haluavat kaikki kommentit ja ohjeet kirjallisina. Suomalaisilla on ollut enemmän suullinen sopimisen käytäntö. Useimmiten meidän ystävälliseksi neuvoksi tarkoitetut huomautukset tulkitaan moitteeksi. Apua jos liivinluu painaa

Maaliskuussa, kun vierailimme IPP3:ssä, siellä työskenteli seitsemän suomalaista. Viitala ei oikein innostu, kun vertaa hänen työtään lastenkasvatukseen. – Jos liivinluu painaa, saitin päällikön täytyy lohduttaa, muotoilee pohjalaissyntyinen Viitala. – Työhön liittymättömätkin asiat – kun vettä tulee asuntoon tai TV, ilmastointi, internet tai auto on rikki – pitää saada kuntoon. Työtä tehdään saitilla yleensä kello 8–17, mutta jos asia vaatii, työtä tehdään pidempäänkin. Jordanian viikkotyöaika on asettunut siihen, että lauantaista keskiviikkoon tehdään 10-tuntista työpäivää ja torstaina lyhyempää 5-tuntista. Muslimimaana Jordaniassa perjantai on pyhäpäivä. – Minulla saitin päällikkönä ei ole työaikaa, tai se on kokonaistyöaika. Vapaaaikaa jää arkena aika vähän kenellekään, Viitala toteaa. Se vähäinen vapaa-aika, mitä työnteolta jää, kuluu kävellen, lukien, musiik-

kia kuunnellen ja kokkaillen. Suomessa saitin työntekijät käyvät kolmen kuukauden välein. Vuodesta 1994 Wärtsilässä työskennellyt Viitala on ollut työmaapäällikön toimen lisäksi projektipäällikkönä seitsemän vuotta. Jatkuva matkustaminen kävi raskaaksi. – Kun oli 3–6 projektia yhtä aikaa päällä, suunnittelukokouksia, palavereja ja matkapäiviä riitti. Niitä kertyi vuodessa yli sata. Hän palasi takaisin työmaapäälliköksi vuonna 2003, koska koki jatkuvasti, ettei mitään asiaa ehdi tehdä niin hyvin kuin osaisi. – Toki tämän työn parempi palkkakin vaikutti, myöntää Viitala. Palkka saitin päällikkönä on 90 prosenttia parempi kuin Suomessa, ja työsuhteen muutkin ehdot ovat lähetetyillä työntekijöillä hyvät. Toki viikoittainen työaika on päivää pitempi. Turvatoimet näkyvät

Lähi-idässä turvallisuudesta on pakko puhua. Seppo Viitalan mukaan vuoden 2008 Jordaniassa tapahtuneen pommiiskun jäljiltä turvatoimet ovat varsinkin hotelleissa ja kauppakeskuksissa tiukat. – Hotellien edessä on betoniporsaat ja autojen alustat katsotaan peileillä. Myös isojen kauppakeskusten maanalaiset parkkipaikat ovat osittain poissa käytöstä. Mutta brittiläinen turvallisuusyhtiö, joka tekee meille riskianalyysin, on nostanut Jordanin tasolta low vasta tasolle medium. Työmaalla on öisin 3–4 aseistettua


Työmaapäällikkö Seppo Viitala mukaan koneiden siirto Akaban satamasta työmaalle Ammanin lähelle kestää noin yhdeksän päivää. Vierellä työmaainsinööri Tarja Kinnunen.

vartijaa, ja korkeaa aitaa rakennetaan työmaan ympärille. Alueella näkyy myös kulkukoiria. – Kumma kyllä jonkin verran on ollut hävikkiä tavaroissa kaikesta huolimatta. Aita hoitanee sen ongelman, Viitala pohtii. Hänen mukaansa Syyrian sisällissota näkyy Ammanissa vähän. Yli 450 tuhannen syyrialaispakolaisen telttaleirit ovat pohjoisempana, lähempänä Syyrian rajaa. – Persianlahden sotien seurauksena Jordaniassa on satatuhatta irakilaispakolaista. Mutta ilmeisesti maalla on pitkät

perinteet pakolaisvirtojen hallinnassa, koska levottomuuksia ei näy, Viitala arvelee. Harvalla perhe kestää

Kokemusta työskentelystä Viitalalla on maailman joka kolkalta: Venäjältä, Brasiliasta, Dominikaanisesta tasavallasta, USA:sta, Karibialta. Hänellä on aikuiset lapset – kaksi poikaa ja tytär – Suomessa, joiden perheitä hän käy katsomassa Seinäjoella ja Tampereella. Ero vaimosta tuli 13 vuotta sitten. – Aika harva kestää puolison lähes jat-

kuvaa poissaoloa. Jos perhe tulee kohteeseen mukaan, lasten koulunkäynti tekee elämän jossain vaiheessa hankalaksi. – Pidemmillä lomilla en enää aina menee Suomeen. Karibian lämmin ilmasto ja rento ilmapiiri tuntuvat sopivammilta, Viitala sanoo. N

Lue lisää Insinööri-verkkolehdestä www.insinoori-lehti.fi

29


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Oma-aloitteisuus on valttia ammattitaidon päivityksessä Viime syksyn työmarkkinatutkimuksen teema-alueena oli ammatillisen osaamisen kehittyminen. Tutkimuksen vastaajat näkivät oman osaamisensa olevan vähintäänkin tyydyttävällä tasolla ja olivat itse varsin aktiivisia oman osaamisensa päivittämisessä. Omaan erikoisalaan liittyi eniten osaamistarpeita.

malle osaamiselleen insinöörit antoivat perinteisellä kouluarvosana-asteikolla (4–10) keskiarvon 8,3. Useimmat arvioivat osaamisensa numeroilla 8 tai 9 eli oma osaaminen arvioitiin joko tyydyttävälle tai kiitettävälle tasolle. Kriittisimpiä osaamisensa arvioinnissa olivat nuoret insinöörit, he kokivat edessä olevan vielä paljon opittavaa. Myös naiset olivat varovaisia oman osaamisensa arvioinnissa, tähän saattaa tosin vaikuttaa se, että naisten oman arvioinnin rima on usein korkeammalla kuin miehillä – tästä on saatu viitteitä aikaisemmissa tutkimuksissa. Joka toinen insinööri katsoi omien valmiuksiensa ja nykyisen työtehtävänsä olevan tasapainossa keskenään. Parhaiten sinut omien tehtäviensä ja valmiuksiensa kanssa olivat yritysjohtoon kuuluvat insinöörit. Joka kuudes kaipasi osaamisensa päivittämistä tai lisäosaamista selviytyäkseen hyvin työtehtävistään. Tähän joukkoon kuuluivat keskimääräistä useammin ne henkilöt, jotka kokivat työmääränsä olevan jatkuvasti liian suuri. Joka kolmas puolestaan katsoi omaavansa valmiuksia nykyistä vaativammistakin tehtävistä selviytymiseen. Etenkin määräaikaisissa tehtävissä toimivilla insinööreillä on intoa päästä näyttämään osaamistaan vaativammissa tehtävissä.

O

Eniten osaamistarpeita omalla erikoisalalla

Selvästi eniten osaamisen kehittämisen 30

tarpeita arvioitiin olevan oman erikoisalansa syventämisessä ja laajentamisessa. Liki puolet insinööreistä koki tarvitsevansa jatkuvasti tai usein lisää osaamista omalla erikoisalallaan. Ohjelmistotaloissa ja muulla tietotekniikan palvelualalla toimivat vastaajat kokivat eniten osaamistarpeita pysyäkseen ajan tasalla omalla erikoisalallaan. Seuraavaksi eniten osaamistarpeita koettiin esiintymis- ja neuvottelutaidoissa. Myös projektihallinta, liiketoimintaosaaminen ja tietotekniset taidot olivat alueita, joissa osaamisen kehittämisen tarpeita koki usein tai jatkuvasti noin joka neljäs insinööri. Muita merkittäviä osaamistarvealueita olivat vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot, työelämätietous/työlainsäädäntö sekä yleiset johtamistaidot. Myös kielitaito oli alue, joka mainittiin avoimissa vastauksissa varsin usein. Vähiten osaamisen parantamista koettiin asiakkuuksien hallinnan sekä myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla. Toki ne ovat tärkeitä osa-alueita kyseisten tehtävien parissa työskenteleville, vaikka yleisesti ottaen ne eivät osaamistarvealueina kovin korkealle nousseetkaan. Nuoret kokivat keskimääräistä enemmän osaamistarpeita esiintymistaidoissa, vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoissa, valmiuksissa toimia kansainvälisessä ympäristössä sekä ongelmanratkaisutaidoissa. Pienissä yrityksissä korostuivat liiketoimintaosaamisen sekä markkinoin-

nin osa-alueet, esimiehillä taas vuorovaikutusosaamisen taidot. Koulutusta vajaan viikon verran vuodessa

Insinöörit olivat viimeisen vuoden aikana osallistuneet koulutukseen keskimäärin 4,8 päivää eli lähes yhden työviikon verran. Julkisuudessa paljon puhuttu kolmen päivän koulutustakuu mahdollistaisi lisää koulutusta insinööreillekin, sillä noin 30 prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa koulutusta vain yhden tai kaksi päivää vuoden aikana. Heikoimmassa asemassa koulutuksen määrässä olivat suunnittelutoimistoissa työskentelevät insinöörit. Sen sijaan julkisella sektorilla, kaupan alalla ja tietotekniikan palvelualalla toimiville koulutuspäiviä kertyi keskimääräistä enemmän. Oma aktiivisuus on valttia koulutukseen osallistumisessa. Selvästi eniten koulutukseen osallistutaan juuri oman aloitteen pohjalta. Myös esimiehillä on merkittävä osa koulutusaloitteiden tekijänä. Joskus koulutukseen osallistutaan myös esimerkiksi asiakkaiden tekemän aloitteen pohjalta. Henkilöstöhallinnolla sen sijaan vaikuttaa olevan vain vähäinen rooli koulutukseen aktivoimisessa. Osaamisen päivittämistä tehdään muillakin tavoilla kuin koulutukseen osallistumalla. Tyypillinen tapa oli omatoiminen tiedonpäivitys esimerkiksi lukemalla. Myös lyhytkestoiset kurssit ja tietoisku-tyyppiset tapahtumat sekä kehit-


Koulutustarpeeseen vaikuttavat tekijät tymiseen tähtäävä kokemuksen jakaminen kollegoiden kanssa olivat hyvin yleisiä tapoja päivittää omaa osaamistaan. Verkko- tai monimuoto-opintojen avulla tapahtuvaa osaamisen päivitystä käytetään lähinnä isoissa organisaatioissa ja toimialoista eniten tietotekniikan palvelualalla sekä valtiolla. Pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet sekä mentorointi olivat melko harvoin käytettyjä tapoja. Pitkäkestoisiin koulutuskokonaisuuksiin osallistuneet insinöörit työskentelivät keskimääräistä useammin julkisella sektorilla. Mikä innostaa koulutukseen ja mikä estää siihen osallistumista

Selvästi tärkein syy oman ammatillisen osaamisen kartuttamiseen on osaamisen vahvistaminen nykyisessä tehtävässä. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi oman työmarkkinakelpoisuuden varmistaminen mahdollisessa työttömyystilanteessa. Tämä korostui etenkin määräaikaisissa tehtävissä työskentelevillä henkilöillä. Myös uralla eteneminen ja halu suuntautua kokonaan uusille osaamisalueille ovat monen insinöörin kouluttautumisen innostajana. Merkittävä joukko insinöörejä osallistuu koulukseen ajatuksenaan työpaikan vaihto. Oman osaamisen kartuttamista hankaloittaa selkeimmin aikapula ja vaikeus irrottautua omalta työpaikaltaan. Etenkin esimiestehtävissä toimivilla vaikuttaa olevan vaikeuksia irrottautua työpaikaltaan. Myös sopivan koulutustarjonnan puute sekä koulutuksesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä haittatekijä osaamispääoman lisäämiselle. Työtovereiden asenteet koulutukseen osallistumiselle eivät tunnu olevan minkäänlainen este kouluttautumiselle, esimiesten asenteissa sen sijaan on joskus toivomisen varaa. Oman kiinnostuksen puutekaan ei insinöörejä estä kartuttamasta osaamistaan, lukuun ottamatta jo hyvin lähellä eläkeikää olevia henkilöitä. Myöskään perhe- tai muut henkilökohtaiset syyt tai koulutuspaikan sijainti eivät vaikuta olevan kovin suuria esteitä oman

Osaamisen vahvistaminen nykyisessä tehtävässä

38

Halu varmistaa työmarkkinakelpoisuus mahdollisessa työttömyystilanteessa

52

25

Uralla eteneminen

20

Halu suuntautua uusille osaamisalueille

19

Työnantajan kehotus

13

Työpaikan vaihtaminen

12

Halu irrottautua nykyisista tehtävistä ja ”ladata akkuja”

8

48

21

50

44

29

5

35

8

34

9

48

28

0

5

25

38

10

10

52

20

40

N Vaikuttaa merkittävästi N Ei vaikuta lainkaan

2

%

10

60

80

100

Lähde: Työmarkkinatutkimus 2012

N Vaikuttaa jossain määrin N En osaa sanoa

Oman osaamisen kehittämistavat Oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja Omatoiminen tiedonpäivitys

63 53

Lyhytkestoiset kurssit Kokemusten jakaminen kollegoiden kanssa

46 27

Työssä oppiminen 24

Seminaarit Verkko-opinnot/ monimuoto-opinnot

13

Pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet

7 4

Mentorointi

0

20

ammatillisen osaamisen parantamiselle. Neljä viidestä insinööristä oli vähintäänkin melko tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa ja kokivat osaamisensa mah-

%

40

60

Lähde: Työmarkkinatutkimus 2012

dollistavan mielekkään työuran myös tulevaisuudessa. Valtaosa myös katsoi voineensa kehittää ammatillista osaamistaan riittävästi nykyisessä työssään. N 31


oikeus Teksti: Jukka Siurua, työsuhdelakimies Kuva: Shutterstock

Palkan alentamishaaveilua Vuoden alusta työnantajaliitot aloittivat erikoislaatuisen keskustelun työntekijöiden palkkojen alentamisesta. Selittelynä taustalla oli kyse siitä kuuluisasta kilpailukyvystä ja sen heikentymisen määräämistä pakkotalkoista, joihin kaikkien tulee osallistua.

asavallan presidentti näytti esimerkkiä, koulutusyhtiöt järjestelivät henkilöstöhallinnolle kohdistettavia palkan alennuskoulutustilaisuuksia ja työnantajaleirissä myhäiltiin nerokasta keksintöä. Keskustelu kuitenkin laantui, koulutukset peruutettiin ja palattiin takaisin kiistelemään koulutuspäivistä. Palkan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide. Kun työnantaja ja työntekijä sopivat keskinäisessä työsopimuksessaan palkan määräytymisestä, he voivat aina uudella sopimuksella muuttaa sitä. Vaikka tämä merkitsee palkan alentumista, niin työnantajaa velvoittava työehtosopimus muodostaa vähimmäistason, jota alemmasta palkasta ei voida työsopimuksella sopia. Juuri sovellettava työehtosopimus määrittelee vähimmäispalkan. Lakiin kirjattua vähimmäispalkkaa ei Suomessa ole, eikä ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa ole palkoista juurikaan määräyksiä.

T

Tehtävät muuttuvat – palkka muuttuu

Palkka voi muuttua myös silloin, kun tehtävät muuttuvat. Palkan määräytyminen perustuu suoritettavaan työhön. Tuotantoinsinöörin tehtävästä tuotantojohtajak32

si tai varastomieheksi siirtymisen seurauksena tavallisesti myös palkka muuttuu. Erikseen kuitenkin kannattaa muistaa, että tehtävien muututtua pitää samassa yhteydessä myös sopia palkan muuttumisesta. Työnantajalla on niin sanottu työnjohto-oikeus, jonka perusteella se johtaa työn tekemistä. Työnjohto-oikeuden perusteella työnantajalla ei ole kuitenkaan oikeutta alentaa työntekijän palkkaa yksipuolisesti. Korkein oikeus on linjannut asian jo vuonna 1980. (KKO 1980 II 119) Kieltäytyminen ei oikeuta irtisanomiseen

Toisinaan työntekijä ei hyväksy työnantajan vaatimusta palkan alentamisesta, mikä aiheuttaa työsuhteen päättymisen, koska palkan alennusta vastustaneen työntekijän katsotaan kieltäytymisellään itse irtisanoutuneen työsuhteestaan. Tällainen näkemys ei perustu lakiin. Jos työntekijä ei hyväksy työnantajan vaatimusta palkan alentamisesta, seurauksena on se, että työnantajalla on velvollisuus maksaa entisen suuruista palkkaa. Työsuhde voi päättyä, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, mutta irtisanomisperusteen on oltava työsopimuslain

mukainen eikä palkan alennuksesta kieltäytyminen muodosta pätevää perustetta työsopimuksen irtisanomiselle. Palkanalennus vaihtoehtona irtisanomiselle

1990-luvun alkupuolen lama muutti oikeuskäytäntöä palkan alentamisen kohdalla. Vuosina 1996 (KKO 1996:89) ja 1997 (KKO 1997:83) antamassaan kahdessa tuomiossa korkein oikeus katsoi, että työnantaja voi irtisanomisen vaihtoehtona alentaa työntekijöidensä palkkaa. Irtisanomisaikaa on tällöin kuitenkin noudatettava eli uusi alennettu palkka voisi tulla voimaan vasta työntekijän säännönmukaisen irtisanomisajan jälkeen. Tapauksessa KKO 1996:89 yhtiön taloudelliset edellytykset tarjota työtä entisin ehdoin olivat vähentyneet niin, että sillä oli oikeus irtisanoa työntekijöitään. Yhtiö saattoi tällöin irtisanomisen sijasta irtisanomisaikoja noudattaen yksipuolisesti alentaa heidän palkkojaan, kun palkat alentamisen jälkeenkin täyttivät alan työehtosopimuksen vähimmäistason ja toimenpide yhdessä muiden käytettävissä olleiden saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautui välttämättömäksi yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi.


Myös muita säästökeinoja

Tätä tapausta on työnantajaleirissä tulkittu innokkaasti ja avoimin mielin. Yleisesti on levinnyt käsitys, jonka mukaan tuomio tarkoittaa sitä, että aina jos työnantaja voi osoittaa irtisanomisperusteen olevan olemassa, avautuu siitä työnantajalle yksipuolinen oikeus alentaa palkkoja. Korkein oikeus korostaa tuomion perusteluissa kuitenkin nimenomaisesti sitä, ettei palkkojen alentaminen saa olla ainoa keino yrityksen tulevaisuuden var-

mistamiseksi. Palkkojen alennuksen on oltava osa kokonaisuutta. Työnantaja on näyttövelvollinen siitä, että muihinkin säästötoimiin on ryhdytty. Lisäksi yrityksen taloudellisen tilanteen on oltava vakaa, kysymyksessä on yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen. Käytännössä siis palkanalentaminen olisi mahdollista vain silloin, kun yritys käyttää konkurssin estämiseksi kaikki olemassa olevat keinot palkanalentami-

sien lisäksi. Tällaisessakin erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa pitää työehtosopimusten minimipalkkojen aina täyttyä. Nyt käydyissä palkan alentamiskeskusteluissa keskityttiin lähinnä kilpailukyvyn turvaamiseen, yleisen tehokkuuden lisäämiseen sekä jopa osingonmaksukyvyn parantamiseen liittyviin perusteluihin. Mainituilla perusteilla palkanalentamispuheet siis pysyvät työnantajaleirin haaveiluna. N

33


opiskelijat Teksti: Ulla-Mari Pasala Ulla-Mari Pasala

Lotta Veira

Mikko Laine vaihtoi ravintola-alan automaatiotekniikkaan.

Luova ala kiinnostaa Meri Heiskasta.

Alanvaihdosta uutta potkua uralle ulkisessa keskustelussa kestoaiheena on nuorten uravalinnat. Jo yläasteella pitäisi tietää, mitä isona tekee. Jos päämäärä ei siinä vaiheessa ole täysin kirkas, voivat vaikutukset olla pitkäaikaiset. Onko siis oikein, että 15-vuotiaan pitää tietää, mitä isona tekee? Porilainen Mikko Laine kyllästyi ravintoalan pätkätöihin ja osa-aikaisuuksiin ja päätti vaihtaa alaa. Peruskoulun jälkeen Laine päätyi ammattikouluun ravintolakokkilinjalle, jossa hän suoritti kaksoistutkinnon. Sen jälkeen hän siirtyi työelämään baarimikon hommiin. Pari vuotta ravintoalalla toimittuaan Laine alkoi kartoittaa muita tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kaverin suosituksesta hän päätyi hakemaan Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin yksikköön automaatiotekniikan insinööriopintoihin. – Olen aina ollut kiinnostunut teknii-

J

34

kasta, joten valinta oli sikäli helppo, Laine sanoo. – Opinnoissa aiemmasta kokemuksesta ei ole ollut hyötyä, mutta kaverit osaavat sen hyödyntää sitäkin paremmin. Kylään mennessä he avaavat kaapit ja kysyvät, mitäs noista aineksista tekisit, Laine kertoo nauraen. Tulevaisuudessa Laine näkee itsensä suunnittelutehtävissä ohjelmistopuolella. – Koskaan ei ole liian myöhäistä päättää mitä haluaa tehdä isona, Laine muistuttaa. Luova ala kiinnostaa

Meri Heiskanen on aiemmalta koulutukseltaan johdon assistentti. Hän on valmistunut Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmasta, jonne hän hakeutui kieliopintojen ja kattavan ope-

tustarjonnan perässä. Valmistumisensa jälkeen Heiskanen työskenteli Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAn jäsenpalvelusihteerinä pari vuotta. Luova ala on aina kiinnostanut Heiskasta, joten hän haki yhteishaussa Metropoliaan opiskelemaan mediatekniikkaa. – Kun pääsin kouluun ja aloitin opinnot, tiesin löytäneeni oman alani. Assistenttiopinnot tuntuivat kevyeltä insinööriopintoihin verrattuna, täällä vaatimukset ovat aivan toista luokkaa, Heiskanen summaa. Assistenttiopinnoistaan hän kiittää saamaansa vahvaa liiketalouden osaamistaan ja ammatinarvostuksen merkitystä. – Tulevaisuudessa näen itseni audiovisuaalisella puolella, animoinnin parissa. Houkuttelevin työpaikka voisi olla Ghiblin tai Pixarin studiolla, Heiskanen kertoo. N


Mika-Matti Ojala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Vakuutus tulevaisuuden varalle na kerryttänyt työssäoloehdon täyteen ja valmistumisvaiheessa työpaikkaa ei ole, on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa. Ansiosidonnainen päiväraha on aina suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha. Edellytykset ansiopäivärahan saamiselle ovat jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen. Kassaan voi liittyä silloin, kun on palkkatyössä. Ehtoihin voit tutustua tarkemmin osoitteessa www.iol.fi.

Työttömyyskassan jäsenyys on vakuutus tulevaisuudelle, yhtälailla kuin ammattiliiton jäsenyyskin. Molemmat kannattaa hoitaa kuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, myös kesätöiden ollessa ajankohtaisia. Ammattiliitto auttaa, jos työsuhteessa tulee ongelmatilanteita ja työttömyyskassa tulee apuun työttömyyden kohdatessa. Kukaan ei toivo työttömyyttä kohdalleen, mutta epävakaissa taloustilanteissa se valitettavasti on mahdollista. Kun on opiskeluaika-

Ansioiden vaikutus työttömyyskorvaukseen 2500

N Ansio-osa

N Perusosa

Korvaus €/kk

2000

1500

1000

500

5500

5000

4700

4500

4200

4000

3700

3546

3200

3500

2700

3000

2500

2200

2000

1700

1500

1000

1200

0

Palkka €/kk

Kutsu IOL:n ylimääräiseen liittokokoukseen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n ylimääräinen liittokokous järjestetään 19.5. Nuuksiossa Safaritalolla Insinööriopiskelijaliiton järjestöjohdon neuvottelupäivien yhteydessä. Liittokokouksessa käsitellään Wärtsilän tekniikanopiskelijat ry:n liittyminen liiton jäsenjärjestöksi, liittokokouksen työjärjestyksen muuttaminen ja käätyohjesääntö.

Tarkemmat tiedot esityslistoineen toimitetaan paikallisyhdistyksien liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisätietoja liittokokouksesta antavat puheenjohtaja Mika-Matti Ojala (mika-matti.ojala@iol.fi, puh. 0400 722 721) ja asiamies Juha Manu (juha.manu@iol.fi, puh. 040 865 9236).

Sukupolvien välinen ymmärrys uumimpana perunana eläkepommikeskusteluissa on ollut sukupolvien välinen yhdenvertaisuus. Suuret ikäluokat jäävät parhaillaan eläkkeelle; samaan aikaan y-sukupolvi syöksyy työmarkkinoille. Yhdenvertaisuuden kanssa haluan nostaa keskusteluun sukupolvien välisen ymmärryksen. Y-sukupolvi on syntynyt erilaiseen maailmaan kuin tällä hetkellä eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat. Siinä missä niiden edustajat arvostavat raakaa työtä ja vaatimattomuutta, y-sukupolven edustajat ovat kiinnostuneita lähinnä siitä, mikä tuntuu milloinkin mukavimmalle. Uusia sukupolvia kutsutaankin usein ”pullamössösukupolviksi”. Kehitys on muokannut yhteiskuntaa ja ympäristö muokkaa ihmistä. Työ ei ole enää yhtä ruumiillista kuin se on joskus ollut. Nuorille on jokapäiväistä käyttää työssä ja arjessa mahdollisimman paljon teknisiä apuvälineitä. Työpaikka voi yhä useammin olla missä tahansa etäyhteyden päässä. Myös maailma on nykyään auki 24/7. Nämä asiat selittävät sitä, miksi työ on 25-vuotiaille erilainen käsite kuin 55-vuotiaille. Sukupolvien väliset huomattavasti toisistaan eroavat intressit ja arvot ovat muodostuneet ongelmaksi työmarkkinoilla. Tämä näkyy myös konflikteina muuttuvassa työelämässä. Suuret ikäluokat tottuivat pienestä pitäen heräämään aikaisin sekä tekemään säännöllistä ja ruumiillista työviikkoa ilman ylimääräisiä lomia. Y-sukupolvi taas haluaa työelämältä muun muassa vapautta, helppoutta ja oman tahdon toteuttamista. Sama ilmiö toistuu kehityksen myötä jatkossakin. Työelämässä vallalla olevien sukupolvien vaihtuminen muuttaa asenteita ja arvoja. Näin myös työelämä muokkaantuu. Moni näkee tämän haasteena. Itse haluan koen sen puhtaasti mahdollisuutena.

K

35


Jo yli 1 400 jäsentä on ilmoittanut, ettei enää halua taskukalenteria. Entä sinä?

Onko perinteisestä kalenterista tullut sinulle turhake? Yhä useampi on siirtynyt paperikalenterista sähköiseen kalenteriin. Siten liiton tarjoama taskukalenteri jää käyttämättä. Jos et halua enää paperikalenteria, voit peruuttaa sen itsellesi tarpeettomana. Peruuta kalenteri 10.5. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa YYYWKNƂMCNGPVGTK. Lomakkeella tarvittavat tiedot ovat nimi, sähköpostiosoite sekä jäsennumero.

Kesä tuo loman – Kuka päättää loman ajankohdan? Työnantaja, mutta tämän on kuultava työntekijää ennen päätöksen tekemistä. Työnantajaa ei sido työntekijän toive. Kesäloman osuus vuosilomasta eli 24 päivää on annettava kesälomakaudella 2.5.–30.9.

Maailma kylässä -festivaali

www.sask.fi

Voinko irtisanoutua lomani aikana? Kyllä. Irtisanominen on toimitettava samalla tavalla kuin muulloinkin eli henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, voi ilmoituksen tehdä kirjeitse tai sähköisesti, jolloin asian katsotaan tulleen työnantajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen. Irtisanoutumista ei pidä tehdä tekstiviestillä. Irtisanomisaika kuluu lomalla ihan normaalisti.

25.–26.5.2013 Tule työmatkalle maailman ympäri ja voita reissu Mosambikiin! SASKin teltta, Rautatientorilla. Menossa mukana UIL ry.

Decen

t Work -klubi

Hyper energin en POUTA TORVI & KOME A SEP PO JA RYTM IORKE STERI pe 24.5 . Cafe Masco Neljäs t, linja 2 Klubi o n maks uton. Tule ko rkkaam aan ke sä!


tietoisku lomaa suunnitteleville Milloin loman ajankohdasta on ilmoitettava? Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle loman ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ilmoitettava kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Työnantaja ilmoitti loman ajankohdan. Varasin lomaksi mökin ja maksoinkin sen jo. Nyt työnantaja haluaa siirtää loman pidettäväksi myöhemmin kesällä. Mitä voin tehdä? Kun ilmoitus loman ajankohdasta on annettu, se sitoo työnantajaa. Jos työnantaja kuitenkin siirtää loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan aiheutuneen vahingon, kuten maksetun mökkivuokran, jos mökkivarauksen siirto ei onnistu. Siirrettykin loma pitää antaa lomakauden sisällä.

Aion irtisanoutua ja haluan pitää lomat irtisanomisajalla, onnistuuko? Jos työnantaja on jo ilmoittanut loman ajankohdan, ei irtisanoutuminen vaikuta siihen vaan loma alkaa normaalisti. Jos loman ajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu, kannattaa asiasta yrittää sopia työnantajan kanssa. Ehdotonta oikeutta tähän ei ole, koska työnantajalla on oikeus päättää loman ajankohta. Jos lomia jää pitämättä, ne maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena.

Teksti: Jemina Fabritius, palvelupäällikkö Kuva: Shutterstock

Pidän loman osissa. Saako työnantaja vähentää lomista aina yhden lauantain per viisi pidettyä lomapäivää, vaikka loma ei osu lauantaille? Lauantait kuluttavat lomapäiviä. Jos loma pidetään osissa, työnantajalla on halutessaan oikeus vähentää käytettävissä olevista lomapäivistä niin sanottu laskennallinen lauantai viittä pidettyä lomapäivää kohden. 30 päivän vuosilomaan voidaan siis sisällyttää 5 laskennallista lauantaita. Mitään pakkoa työnantajalla ei toki ole näin toimia.

Mikä on lomaraha? Lomaraha tai lomaltapaluuraha on työehtosopimukseen (tes) perustuva lisä, yleensä 50 prosenttia lomapalkasta. Oikeus lomarahaan selviää noudatettavasta tes:stä. Jos oma tes ei tunne lomarahaa tai mikään tes ei sovellu, oikeudesta lomarahaan voi sopia työsopimuksessa.


Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Antti Kosonen on ollut lähes 15 vuotta alalla, ja nykyinen työpaikka tuntuu niistä parhaalta.

Hyvä maine kauas kiirii Onnelliset työntekijät, onnelliset asiakkaat ja onnellinen yritys. Sellainen on Suomen paras työpaikka Futurice – oman sloganinsa mukaan.

38

uonna 2000 perustettu Futurice on jo toistamiseen valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi. Yrityksen slogan on onnellisuus. Jokaisen työntekijän toivotaan saavuttavan sen niin asiakaskontakteissaan kuin henkilökohtaisessa elämässään. – Tavoitteenamme on löytää työntekijöillemme heidän intohimojaan vastaavia töitä asiakassuhteissaan. Ja myös toi-

V

sinpäin, haluamme tuottaa asiakkaille heidän tarpeitaan vastaavia digitaalisia palveluja, sanoo tiimipäällikkö Antti Kosonen. Työntekijöiden keski-ikä on kolmenkymmenen vuoden tuntumassa. Runsaat kolme vuotta yrityksessä työskennellyt Kosonen täytti vastikään 35 vuotta; hän alkaa siis jo olla seniorikaartia. Naisia yrityksessä on noin 15 prosenttia.


Välittämisen meininki

– Suuri välittämisen meininki leimaa työtämme, kokonaisvaltainen pyrkimys hyvinvointiin on todellisuutta, Kosonen painottaa. Yritys haluaa tosissaan ymmärtää työntekijöittensä elämää ja pitää heistä huolta. Tulevaisuus on yhteinen ja sitä rakennetaan yhdessä. Mahdollisuus biljardin peluuseen työajalla, tarjolla oleva aamusauna tai italialaisen kahvikoneen maukkaat espressot ovat vain sivujuonne tarinassa. Totta ovat viikoittaiset palaverit, ylitöiden tarkka seuranta, työn ja vapaa-ajan suhteen tasapainossa pitäminen, perhepäivät ja lasten juhlat, jopa kotityytyväisyyskyselyt. Kahden lapsen isänä Kosonen tietää, miten paljon nämä asiat merkitsevät. – Hyvä maine kiirii kauas. Niinpä meillekin moni hakee tuttavan suosituksen kautta, Kosonen kertoo. Näin kävi hänelle itselleenkin. Koulutusta on minikulttuurisessa yrityksessä aina tarjolla kunkin tarpeen mukaan. Työympäristössä syntyvät ongelmat pyritään ratkaisemaan kaikkia tyydyttävällä tavalla. – Itsensä kehittämisen on oltava osa arkea, siihen panostetaan kovasti, Kosonen sanoo. 3 x 2 on pidettävä mielessä

Futuricessa työntekijät johtavat itse itseään. Kaikki päätöksentekoon tarvittava tieto yrityksen talousluvuista lähtien on kaikkien saatavilla. Hierarkkiset elementit on pyritty eliminoimaan. Jopa luottokorttiostot menevät suoraan maksatukseen. Mutta avoimuuden periaatteen mukaan ne kierrätetään kaikkien nähtäville kuukausittain. Kososen mukaan jokaisen työntekijän on ajateltava järkevästi sekä omia että yrityksen tarpeita. Periaate 3 x 2 on hyvä pitää mielessä. – Se tarkoittaa sitä, että kaikissa ratkaisuissa on pidettävä mielessä muiden työntekijöiden, asiakkaiden ja yrityksen paras nyt ja tulevaisuudessa. Innostava ja avoin yrityskulttuuri ei ole taikatemppu, joka on mahdollista vain startupeissa tai pienissä yrityksissä. Futurice haluaa näyttää, että sama onnistuu myös isossa yrityksessä. Yritys on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa pienestä startup-yrityksestä 160 työntekijän kansainväliseksi organisaatioksi. Sillä on toimistot Suomessa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. N

apin insinöörit lähettivät kysymyksensä ItäSuomeen, Mikkelin Insinööreille. Puheenjohtaja Kimmo Hannukainen kysyy, mihin mikkeliläiset ovat erityisen tyytyväisiä Uuden Insinööriliiton toiminnassa? – Uuden visuaalisen ilmeen ansiosta yleinen kiinnostavuus liittoa kohtaan on lisääntynyt ja näkyvyys on parantunut viimeisen vuoden aikana. Tällainen toiminta on kannattavaa, vastaa Mikkelin Insinöörien puheenjohtaja Jukka-Pekka Aaltonen. Mikä on paras tilaisuutenne viimeisen vuoden aikana? – Järjestämme tapahtumia jäsenistön hyvinvointia varten. Kesäkuussa kävimme kesäteatterissa katsomassa komedianäytelmää. Mukaan tulevien määrä on rajattu 30 henkilöön; heidän joukossaan on myös seuralaisia. Teatterissa meillä on vuosittain parikymmentä vakio-osallistujaa ja kolmannes on vaihtuvia henkilöitä. – Koska teatteri on aivan yhdistyksen toimiston vieressä ja väliaika on pitkä, käymme toimistolla kevyellä iltapalalla. Ruokailun yhteydessä on vapaata keskustelua. – Jäsenet saavat tiedon teatterista ja muista tapahtumista nettisivujen kautta. He osaavat seurata nettisivuja. Harvoin lähetämme suoraan sähköposteja. – Vuosittaisista vakiotapahtumista esimerkkejä ovat pikkujoulu ja reissu jääkiekkootteluun. Pienempiä tapahtumia ovat muun muassa ruoanlaittokurssit, joihin on rajoitettu tulijoiden määrä käytettävissä olevan tilan vuoksi. Itä-Suomesta nappaa vinkki -sarja suuntaa länteen meren rannalle. Seuraavaan kysymykseen vastaavat Merenkurkun Insinöörit.

L

Great Place to Work Institute Finlandin julkaisema listaus on Suomen laajin vuosittainen työpaikkojen työkulttuuria ja johtajuutta vertaileva tutkimus. Ohjelmistopalveluyritys Futurice valittiin myös viime vuonna sekä Suomen että Euroopan parhaaksi työpaikaksi.

Teksti: Kirsi Tamminen

39


Bulls

 





   

 



 



 





 



   



 

 

   





 



KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

1. Onko lauantai lomapäivä vuosilomalain mukaan?

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

Insinööri-verkkolehti on entistäkin monipuolisempi utisia, artikkeleita ja kentän kuulumisia tarjoava www.insinoorilehti.fi on uudistunut. Suurimman remontin kokivat verkkolehden etusivu sekä artikkeleiden ryhmittely. Kentän kuulumiset löytyvät jatkossa omasta osiostaan. Lisäksi kuvat pääsevät jutuissa paremmin esille. Itseään kiinnostavaa sisältöä voi hakea nyt myös tunnisteiden avulla. Uudistuksen yhteydessä verkkolehdessä aloitti kaksi uutta palstaa. Tästä on kysymys -palstalla Uuden Insinööriliiton asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista aiheista. Nimimerkki Siltainsinööri Sievänen tarkastelee ja kommentoi maailman menoa omalla tyylillään. Sieväsen mietteet julkaistaan verkkolehdessä perjantaisin.

U

40

2. Mediaani on järjestetyn lukusarjan keskimmäinen luku, mutta mikä keskiluku on moodi? 3. Mitä Nobel-palkinnon vuonna 2006 saanut Shuji Nakamura kehitti? 4. Missä sormessa insinöörisormusta pidetään? 5. Mitä yhteistä on Jaguarin autoilla ja Nokian tietohallinnolla? 6. Miten työntekijän irtisanomisaika määräytyy henkilön irtisanoutuessa määräaikaisesta työsuhteesta? 7. Mitkä ovat kuljettajien maailmanmestaruuksilla mitattuna kolme menestyneintä maata F1:ssä? 8. Mikä on Kesäkissa? 9. Missä neljässä kaupungissa kesäolympialaiset on järjestetty useammin kuin kerran? 10. Insinöörilehti verkossa aloitti uuden palstan nimeltä Tästä on kysymys. Milloin ja missä nimeä on aiemmin käytetty Insinööriliiton viestinnässä?

Millaisia juttuja haluaisit verkkolehdestä lukea? Juttuvinkkejä mielenkiintoisista asioista ja ihmisistä voi laittaa lehden sähköisellä lomakkeella tai sähköpostilla toimitus@uil.fi. N

Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi


www.rakennuslehti.fi

TIETÄÄ SIITÄ ENSIMMÄISENÄ.

Copyright: Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy 3D-mallinnus: Cadvance Oy / Erkki Rousku

Ilmestyy 40 kertaa vuodessa

Rakennuslehti on laaja-alaisin ja luetuin asiantuntijamedia, joka kertoo ensimmäisenä kaiken olennaisen rakennus-

Kaikki mitä pitää tietää

ja kiinteistöalasta sekä tavoittaa kaikki alan keskeisimmät päättäjät ja asiantuntijat. Tilaa: www.rakennuslehti.fi/tilaa

R A K E N TA M I N E N

KIINTEISTÖT

TA L O T E K N I I K K A

INFRA


järjestÜyhteydet

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puh. 0201 801 801 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

ALUEASIAMIEHET

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

HALLINTOYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ järjestÜjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 palvelupäällikkÜ Jemina Fabritius, 0201 801 801 talouspäällikkÜ Paula Mauno, 0201 801 860 jäsentietopäällikkÜ Satu SjÜstedt, 0201 801 862

Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkĂś Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKĂ– johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Opiskelija-asiat info@iol.ďŹ asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832

UIL:N JĂ„SENJĂ„RJESTĂ–T Ala-Kymen InsinÜÜrit AKI ry, www.aki.ďŹ Etelä-Pohjanmaan InsinÜÜrit ry, www.e-p-ins.net Forssan Seudun InsinÜÜrit ry, www.insinoorit.net Helsingin InsinÜÜrit HI ry, www.helins.ďŹ Hyvinkään-Riihimäen InsinÜÜrit ry, www.hyri.net Hämeenlinnan InsinÜÜrit ry, www.hmlinsinoorit.ďŹ Imatran InsinÜÜrit ry, www.imatraninsinoorit.net Kainuun InsinÜÜrit ry Keski-Pohjanmaan InsinÜÜrit ry, www.kpi.kotisivukone.com Keski-Suomen InsinÜÜrit ry, www.ksinsinoorit.com Kokkolan Seudun InsinÜÜrit ry, www.kokkolanseuduninsinoorit.ďŹ Kuopion InsinÜÜrit ry, www.kuopioninsinoorit.ďŹ Lahden Seudun InsinÜÜrit ry, www.lsi.ďŹ Lapin InsinÜÜrit ry, www.lapininsinoorit.ďŹ Lappeenrannan InsinÜÜrit ry Lounais-Suomen InsinÜÜrit LOUSI ry, www.lousi.ďŹ Länsi-Pohjan InsinÜÜrit ry, lansipohjaninsinoorit.kotisivukone.com

Merenkurkun InsinÜÜrit ry, www.meki.ďŹ Mikkelin InsinÜÜrit ry, www.mikkelininsinoorit.ďŹ Oulun InsinÜÜrit ry, www.ouluninsinoorit.ďŹ Pieksämäen Seudun InsinÜÜrit ry Pietarsaaren Seudun InsinÜÜrit ry Pohjois-Karjalan InsinÜÜrit ry, www.p-ki.net Pohjois-Kymen InsinÜÜrit ry, www.pk-insinoorit.info Raahen Alueen InsinÜÜrit ry, www.rairy.ďŹ Satakunnan InsinÜÜrit ry, www.satakunnaninsinoorit.ďŹ Savonlinnan InsinÜÜrit SI ry Tampereen InsinÜÜrit ry, www.tampereeninsinoorit.ďŹ Valkeakosken InsinÜÜrit ry, www.vlkins.ďŹ Varkauden InsinÜÜrit ry Julkisen alan InsinÜÜrien Liitto JIL, www.jil.ďŹ Pelastusalan ToimihenkilĂśliitto PTL ry, www.ptlry.ďŹ UIL Kunta-ala ry Tietoalan toimihenkilĂśt ry, www.tietoala.ďŹ InsinÜÜriopiskelijaliitto IOL, www.iol.ďŹ InsinÜÜrilaulajat www.insinoorilaulajat.ďŹ

"TJBLBTQBMWFMVtBWPJOOBBSLJTJOLFMMPotBTJBLBTQBMWFMV!VJMm -JTĂŠĂŠZIUFZTUJFUPKBXXXVJMmZIUFZTUJFEPU

asiakaspalvelun kuulumisia

Aspan toiminta käynnistynyt hienosti IL:n asiakaspalvelukeskus eli aspa aloitti toimintansa maaliskuussa. Aspaan voi ottaa yhteyttä, koskipa asia mitä tahansa jäsenyyteen, jäsenpalveluihin tai jäsenetuihin liittyen. Olemmekin ensimmäisen kuukauden aikana hoitaneet jäsenten asioita laajalla skaalalla. Yleisimmin aspassa hoidetut yhteydenotot ovat liittyneet jäsenyysasioissa jäsenmaksuihin, kuten maksutilanteen tarkistamiseen, alennuksen hakemiseen tai uuden laskun toimittamiseen sekä jäsentietojen päivitykseen niin yhteys- kuin tyÜpaikkatietojenkin osalta. Jäsenetujen osalta suurin osa yhtey-

U

42

denotoista on koskenut vakuutuksia. Lomakauden lähestyessä on hyvä muistaa, että jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena ja Ifin sopimuslääkäriasemat jopa laskuttavat hoidon suoraan vakuutusyhtiÜltä. Luettelo sopimuslääkäriasemista matkakohteittain on Ifin sivuilla www.if.fi. TyÜsuhdeneuvonnan osalta aspassa on tarkistettu tyÜsopimusluonnoksia sekä vastattu muun muassa vuosilomaa, tyÜaikoja ja tyÜsuhteen päättämistä koskeviin kysymyksiin niissä tapauksissa, kun vastaus käy selkeästi ilmi laista tai kyseisen alan tyÜehtosopimuksesta.

Haasteellisemmat sekä yhteydenottoa tyÜnantajaan, lain tulkintaa tai oikeuskäytännÜn tuntemusta edellyttävät tapaukset olemme siirtäneet eteenpäin lakimiehille ja tyÜehtosopimusten tulkintaa sekä yt-menettelyä koskevat kysymykset puolestaan asiamiehille. Vastausajat sekä puheluiden että sähkÜpostien osalta ovat olleet sangen ripeitä ja teemme jatkossakin parhaamme jäsenpalvelun kehittämiseksi. Kysymysten lisäksi otamme mielellämme vastaan palautetta. N


toukokuun luuppi Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Suomalaistunut kamerunilainen valittiin Mr. Maahanmuuttajaksi Mr. Maahanmuuttajaksi valittu Jude Njila haluaa opettaa suomen kieltä kamerunilaisille. Hän on sisäistänyt kielen tärkeyden kansojen välisessä kanssakäymisessä.

ude Njila tuli Kamerunista Suomeen vuonna 1996 ensin töihin ja sitten opiskelemaan. Valmistuttuaan insinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta hän päätti jäädä Suomeen. Tulevan vaimon tapaaminen helsinkiläisessä bussissa sinetöi päätöksen ja varmisti asuinpaikaksi pääkaupunkiseudun. Ennen Suomeen tuloaan Njila opiskeli Kamerunin Yaounde-yliopistossa ja suoritti siellä taloustieteen kandidaatin tutkinnon. Hän oli aktiivi opiskelijoiden kansainvälistä vaihtoa organisoivassa Aiesec-järjestössä. Mieli teki itsekin ulkomaille, niinpä hän laittoi hakupapereihin vaihtoehdoiksi Yhdysvallat ja Pohjoismaat. Suomen kohdalla tärppäsi ja määränpää oli Vaasa. –Vaasalainen ABB Strömberg oli kiinnostunut ulkomaisista harjoittelijoista ja tutkintoni sopi heidän tarpeisiinsa, Njila muistelee. Kaksi kuukautta kului yrityksessä kesätöissä. Sitten hänelle suositeltiin tekniikan alan opintoja paikallisen ammattikoulun tuotanto- ja mekaniikkalinjalla, jonne hän haki ja pääsi. Neljän vuoden kuluttua vuonna 2000 hän valmistui insinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta (entinen ammattikoulu). Lopputyönsä hän teki amerikkalaiselle yritykselle. Opiskelujen välissä hän ehti viettää kuusi kuukautta vaihtooppilaana Pariisissa. Njila jatkaa opintojaan Aalto-yliopistossa.

J

Suomen Pakolaisapu valitsi Jude Njilan Mr. Maahanmuuttajaksi viime vuonna. Perusteluina muun muassa halu vaikuttaa maahanmuuttajamiesten asemaan Suomessa. vapaaehtoistyö Kamerun-seurassa, oma yritys sekä opinnot.

Perhe, työ ja yritys

Tavattuaan tulevan vaimonsa Alwinen nuori pari asettui asumaan Helsinkiin. Njila jakaa lehtiä nyt Itellalla. Vapaapäiviä vauhdittaa yhden miehen muuttoyritys, suomen kielen opinnot sekä Vantaan Kamerun-seuran kokoukset. Illat hän pyhittää 8-, 6- ja 2-vuotiaille lapsilleen. Läksyjen ja satujen lukeminen suomenkielistä koulua käyvien lasten kanssa ovat perheen parasta yhteistä aikaa. – Tärkeätä on saada jokainen maahanmuuttaja mahdollisimman nopeasti suomen kielen opintojen ääreen, Njila painottaa. Hän kehuu Vantaan kaupungin tar-

joamia ilmaisia kielikursseja toimintakeskus Silkkiportissa Tikkurilassa. Ne vetävät paikalle monen kulttuurin edustajia. Liitosta apua

Njila on ollut liiton jäsen jo opiskeluajoista lähtien ja kuullut hyvistä palveluista. Kun hänelle itselleen tuli ongelmia työsuhdeasioissa, hän ei empinyt ottaa yhteyttä liittoon. Liiton lakimiehen avulla epäselvät asiat saatiin nopeasti hoidettua. Njila on kiitollinen liiton avusta. Hän toivoo, että liitto voisi auttaa maahanmuuttajia muullakin tavalla, vaikkapa järjestämällä heille suomen kielen kursseja. Ne tulisivat kovaan tarpeeseen. N 43


UR KOULUT

LAPSET

VARMUUS

OPPIMINE

PALKK

TURVALLISUUS

PERHE KOULUTUS LAPSET

URA

YHTEISÖ PALKKA OPPIMINEN

ELÄKE

LOMAT

KOULUTUS

OPPIMINEN PALKKA JATKUVUUS

TURVALLISUUS

YHTEISÖ

PERHE

JATKUVUUS KOULUTUS

URA

YHTEISÖ

URA

OPPIMINEN

PERHE OPPIMINEN

PALKKA

ARKI ON TASAPAINOTTELUA työelämän tavoitteiden ja paineiden sekä yksityiselämän toiveiden ja tarpeiden välillä. Uuden Insinööriliiton jäsenenä varmistat, että saat tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa, jo opiskeluaikana ja tiukankin tilanteen tullen. Asiallasi ovat alan suurin ja asiantuntevin edunvalvoja ja 70 000 jäsenen vaikuttava voima. UIL tekee työtä parempien työpäivien RWQNGUVCYYYWKNƂ

insinoori-03-2013  

Uusi Insinööri -lehden numero 3/2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you