Page 1

3/2011 3/ /20 011

Hannu Takala:

Luottona valvon insinÜÜrienkin etuja


sisältÜ

Pääkirjoitus ............................................... 5

t 7JISFĂŠUĂŠWBJPSKBUZĂšUĂŠ Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

t ,PIUJQBSFNQBBNBBJMNBB Puheenjohtajan palsta

t ­ÊOFTUÊNÊMMÊWPJWBJLVUUBB Edunvalvonta ......................................... 10

t -VPUUBNVTNJFTWBMWPPFUVKBUZĂšQBJLBMMB t 4JSQB1FMUUBSJMMF7ĂŠĂŠOUĂšQBMLJOUP t 5ZĂšQBJLPJMMBSJLPUBBOMBLJBMJJBOIFSLĂŠTUJ t "MVFBTJBNJFIFUFEVTUBWBUMJJUUPBBMVFJMMB t 5FPMMJTVVEFMMBFEFTTĂŠTVVSJTJJSUZNĂŠWJISFĂŠĂŠO UVPUBOUPPO

t 3VPUTJTTBQBMLBUOFVWPUFMMBBOQBJLBMMJTUBTPMMB t 1BJLBMMJTFOTBOFMVOMZIZUIJTUPSJB4VPNFTTB

10

Yhteiskunnasta ........................................ 22 Luottamusmies Hannu Takala on kiertänyt tÜiden merkeissä kaikki muut mantereet paitsi Etelä-Amerikan. Matkapäiviä on 100 vuodessa. Oma kokemus tuo näkemyksiä, kuinka vapaa-ajalla matkustaminen pitää korvata.

t 5BTBBSWPUFSĂŠTUĂŠĂŠUVMPTUB Maailmalta ............................................. 24

t 'JOVOJPOTIPJUBBBZMJJLLFFO FEVOWBMWPOUBB&6TTB

t ,JSKBWBLBBSUJBZWĂŠLFĂŠ"UFFOBBO Tekniikka ................................................ 28

t ,FTLVTUFMVZEJOWPJNBTUBLJJIUZJ Totta ja tutkittua ...................................... 30

t 5ZĂšBTJBUTFVSBBWBUNVLBOBNZĂšTWBQBBBKBMMF Oikeus .................................................... 32

t *SUJTBOPNJTQBLFUUJWBJLVUUBB UZĂšUUĂšNZZTUVSWBBO Opiskelija-asiaa ....................................... 34 Uutisia ................................................... 36 TyĂśttĂśmyyskassa ...................................... 38

14 Kannen kuva: Tuulikki Holopainen

2

Jäsentietopalvelu ..................................... 41 JärjestÜyhteydet....................................... 42 YTN Summit -seminaari keräsi lähes 300 henkilÜstÜnedustajaa koolle. TyÜpajassa äänestettiin, millaisia valmiuksia tyÜpaikoilla on etujen tiukemmassa ajamisessa.

Tapahtumia ............................................. 43


28.4. numero 3/2011 Kumulatiivinen palkkakehitys yleiskorotuksilla %

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

135 130

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf

125 120

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi

115 110 105 100

Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826

95 90 2000

2001

2002

2003

2004

2005

21

2006

2007

2008

2009

2010

Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkkakehitys olisi ollut huomattavasti heikompi ilman yleiskorotuksia.

Ilmestymispäivät 2011 6.6., 1.9., 6.10., 10.11., 15.12. Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta

28 UUSI

INSINÖÖRI

Japanin ydinvoimalaonnettomuus herätti ympäri maailman vilkkaan keskustelun ydinvoiman tulevaisuudesta. Kuva on TVO:n Olkiluoto 3:sta, jossa nostetaan viimeinen neljästä höyrystimestä paikalleen.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


pääkirjoitus

Vihreätä vai orjatyötä Huhtikuu 2011

K

estävä tuotanto ja vihreät työt ovat kasvun edel-

Ympäristöstandardien lisäksi työelämän pelisäännöissä

lytys tulevaisuudessa Pohjoismaissa. Näin to-

on eroja. Kunnollisia työoloja toivoisi myös Kiinan ja

tesi Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät IN se-

Intian teollisuuspuistoissa töitään tekeville. Sinne tuo-

minaarissaan äskettäin.

tantolaitoksensa pystyttäneet länsimaiset it-alan suur-

Uudet vihreät työt ja tuotteet eivät kuitenkaan yk-

yritykset, myös suomalaiset, kiertävät paitsi veroja myös

sin ratkaise ongelmia. Perinteisen tuotannon merkitystä

työelämän lainsäädäntöä. Ne käyttävät säälimättä hy-

ei saa unohtaa, sillä kestävä tulevaisuus perustuu kestä-

väkseen paikallista kouluttamatonta työvoimaa. Kasti-

välle tuotannolle koko maailmanlaajuisessa tuotanto-

yhteiskunnan alimmalle tasolle kuuluvalla naisella ei ole

ketjussa (lisää seminaarista s.18).

mitään arvoa, kun voittoja maksimoidaan. Orjatyövoi-

Ympäristö- ja päästöstandardit vaihtelevat eri maissa

man henki ei ole kallis.

paljon ja ovat monissa kehittyvissä maissa huomatta-

Kansainvälinen Metallityöväenliitto IMF, johon

vasti alhaisemmat kuin Euroopassa. Vihreiden töiden

Uusi Insinööriliittokin kuuluu, vierailee jatkuvasti

täytyy sekä perinteisessä että uudessa tuotannossa olla

näissä yrityksissä ja vaatii parannuksia työskentelyoloi-

kunnollisia töitä, joihin kuuluu hyvä työympäristö.

hin. Suomen ammattijärjestöjen solidaarisuuskeskus

IN:n mukaan hiilivuodon voi estää vain sitovien maail-

SASK kartoittaa parhaillaan teollisuuspuistojen työs-

manlaajuisten standardien aikaansaaminen kasvihuone-

kentelyolosuhteita. UIL on mukana projektissa. Kun

päästöille. Näin estetään myös insinööritöiden, osaami-

tulokset saadaan myöhemmin tänä vuonna, on aika in-

sen ja hyvinvoinnin karkaaminen halpatuotantomaihin.

sinöörienkin toimia.

INSINÖÖRI

UUSI

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

5


uutisia

Eero Suutari.

Esko Kurvinen.

UIL:n jäseniä valittiin eduskuntaan N Tämän kevään eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa oli 15 Uuden Insinööriliiton jäsentä, joista kaksi pääsi eduskuntaan. Uudet kansanedustajat ovat Esko Kurvinen ja Eero Suutari Oulun vaalipiiristä. Molemmat kuuluvat Kansallisen Kokoomuksen riveihin. Kurvisen tärkeimmät tavoitteet eduskunnassa ovat yrittäjyyden edistäminen ja suomalaisen huippuosaamisen tulevaisuuden varmistaminen. Suutari puolestaan haluaa panostaa maamme kilpailukyvyn parantamiseen ja kasvuyritysten luomiseen. Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 70,4. Äänestysaktiivisuus nousi kaikissa vaalipiireissä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aktiivisimmat äänestäjät asuvat Etelä-Suomessa: Helsingin vaalipiirin äänestysprosentti oli 75,4 ja Uudenmaan 72,9. Keskimääräistä vilkkaammin äänestettiin myös Vaasan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä. Vaalien jälkeen suurimmat puolueet ovat Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue ja Perussuomalaiset. Kokoomus saa eduskuntaan 44 paikkaa, SDP 42 ja Perussuomalaiset 39.

Palkkaneuvotteluja alkamassa YTN-sopimusaloilla N YTN Teknologiateollisuuden neuvottelut palkoista käynnistyvät toukokuussa. Alan taustaryhmän yksimielisen

6

päätöksen mukaan tavoitteena on yleiskorotus eikä lainkaan paikallisia eriä. Jos paikallisiin eriin kuitenkin päädytään, niin ne hyväksytään korkeintaan täydellä perälaudalla. Myös suunnittelu- ja energia-aloilla palkkaneuvottelut käynnistyvät toukokuussa. YTN ja Metsäteollisuus ry sopivat paperiteollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkkojen korottamisesta 1,5 prosentin yleiskorotuksella ja yhden prosentin suuruisella paikallisella erällä. Yleiskorotus maksetaan huhtikuun alusta alkaen. Paikallisen erän jakotavasta ja -ajankohdasta päätetään yrityksissä yhdessä ylempien toimihenkilöiden edustajien kanssa. Erän käytössä pitää ottaa huomioon muun muassa toimihenkilöiden osaamisessa, pätevyydessä ja työnsuorituksessa sekä ansiokehityksessä tapahtuneet muutokset. Mikäli paikallisesti ei päästä jakotavasta yksimielisyyteen, erä jaetaan yleiskorotuksena 1.7. tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkkaratkaisun korotukset ja paikallisen erän jakotapa vastaavat Paperiliiton sopimusta. Sopimus on voimassa 31.3.2012 saakka.

UIL kiertää Nokian saitit Nokian insinööri, tule lievittämään stressiä ja hae UIL – koko urasi käyttöjärjestelmä -pallo. Voit samalla kysyä asiamieheltämme tai päivystävältä lakimieheltä mitä tahansa työsuhteeseesi tai jäsenyyteesi liittyen. Kierrämme toukokuussa saiteilla henkilöstöravintoloiden edustoilla pitämässä ständiä noin kello 10–14. Päivämäärät ja paikat: 10.–11.5. Tampere 12.5. Salo 19.5. Oulu, Peltola 20.5. Oulu, Elektroniikkatie 24.–25.5. Helsinki ja Espoo Kesäkuussa on tulossa cv-klinikka kiertue. Päivitetty tieto Nokian muutosten vaikutuksista ja liiton toimenpiteistä: www.uil.fi/nokialaiset Sivustolla on tietoa myös Nokian alihankkijayrityksissä työskenteleville UIL:n jäsenille.

YTN: Järjestöjen kanneoikeus tärkeä ylemmille toimihenkilöille N Ylemmät

Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajan Heikki Kaupin mielestä järjestöjen kanneoikeus pitää saada mukaan maan uuden hallituksen ohjelmaan. – Ylempiin toimihenkilöihin kohdistuu voimakkaimmin työaikalain noudattamatta jättäminen. Tämän seurauksena kolme neljäsosaa ylemmistä on käytännössä vailla työaikalain suojaa, Kauppi sanoo. Työntekijöiden mielenilmaisut, kuten ulosmarssit työpaikoilta, aiheutuvat lähes aina yritysten lain tai sopimusvelvoitteiden laiminlyönneistä. – Yksittäisen työntekijän oikeusturva

on heikko työpaikoilla. Yksilö ei lähde kovin helposti käymään oikeutta työnantajaansa vastaan, vaikka työnantaja kohtelisi miten kaltoin, arvioi YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari. Hän arvioi, että järjestöjen kanneoikeudella ja sen tietoisuudella yritykset saadaan tehokkaammin noudattamaan sopimuksia ja lainsäädäntöä. Näin mahdollisiin oikeusprosesseihin ei tarvitsisi edes turvautua. Kollektiivinen kanneoikeus on käytössä muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Ranskassa. Myös Suomessa kuluttajilla on ryhmäkannemahdollisuus.


Yritysverotus tukemaan talouden kasvua NTeollisuuden Palkansaajat -neuvottelu-

kunnan (TP) mielestä vaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on saattaa maamme kasvu kestävälle pohjalle. Tähän tarvitaan yritysverotuksen merkittävää uudistamista. Yrityksiä on palkittava tuotannon laajenemisesta ja investoinneista. Keinoja voivat olla muun muassa poistojen muuttaminen etupainotteisiksi sekä tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvien verokannustimien käyttöön ottaminen hyvittämällä yrityksille tähän työhön kohdistuvia palkka- ja sosiaalikustannuksia. Yrityksille pitää myös antaa mahdollisuus koulutusvarauksen tekemiseen kirjanpidossa. Tuotannon kilpailukyky turvataan pitkällä aikavälillä parhaiten alentamalla sen energia- ja erityisesti hiili-intensiteettiä. Kehitystä voidaan ohjata paitsi investoimalla vähäpäästöiseen energiaan myös ympäristöperusteista verotusta kiristämällä. Listaamattomien yritysten osinkojen verovapaus pitää poistaa, jotta tuotantoa tukeville verohelpotuksille saadaan toteuttamismahdollisuuksia vaarantamatta julkisen talouden tasapainoa.

Pk-yritykset selvisivät odotettua paremmin lamasta NPienet ja keskisuuret yritykset ovat sel-

vinneet lamasta pienin vaurioin. Konkurssien määrä kääntyi laskuun jo viime vuonna, työpaikkojen määrä väheni pkyrityksissä pelättyä vähemmän ja pankkien yritysluottotappiot pysyivät kurissa. Talouskriisi karsi työpaikkoja kevyellä kädellä pk-yrityksissä. Tilastokeskuksen mukaan kokopäiväisiksi muunnettujen työpaikkojen määrä väheni vuonna 2009 eniten 500–1 000 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Sen sijaan alle 50 työntekijän yrityksissä vähennys jäi alle prosentin. Pienillä yrityksillä on ollut erityinen tarve pitää kiinni työntekijöistään, koska UUSI

INSINÖÖRI

irtisanomiset merkitsisivät leikkauksia liiketoimintaan. Poisleikattua osuutta työvoimasta on vaikea saada nousukaudella takaisin, sillä asiakkaita ja osaavia työntekijöitä olisi saatettu menettää.

Työolojen parantaminen vaatii uusia avauksia N Työolot

ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina viimeiset kymmenen vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ihmisten määrä on kuitenkin kääntynyt pitkään jatkuneen nousun jälkeen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Myös työtapaturmista johtuvat kuolemantapaukset ovat vähentyneet selvästi. Työn henkinen rasittavuus on vähentynyt. Vastaavien tietojen mukaan fyysinen kuormitus on sen sijaan lisääntynyt. Tiedot selviävät Työsuojelustrategian neljännestä seurantaraportista. Vuonna 1998 asetettuja tavoitteina ovat olleet työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn parantaminen sekä tapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. Uudet työsuojelun strategiset linjaukset korvaavat vanhan työsuojelustrategian tänä vuonna. Seurantatieto työolojen muuttumisesta on ollut keskeistä uusien linjausten valmistelussa. Nyt julkaistu raportti osoittaa, että vanhat keinot eivät enää riitä työhyvinvoinnin kohentamiseen nykytasosta, vaan vaaditaan tuoreita avauksia.

Hallitus edistää yhteiskuntaja yritysvastuuta NValtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen yhteiskunta- ja yritysvastuun kehittämisestä eri sektoreilla. Esimerkiksi valtion keskushallinto ottaa kaikissa hankinnoissaan ympäristönäkökulman huomioon vuonna 2015. Vastuullisuuskysymykset tulevat esille tuotantotapojen valinnan, materiaalien hyödyntämisen, työvoiman käytön sekä irtisanomisten yhteydessä. Sen

tähden työ- ja elinkeinoministeriö teettää vastuullisuustutkimuksen määräaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden käytöstä yritysten ja julkisten organisaatioiden näkökulmasta. Yhteiskunta- ja yritysvastuu on vapaaehtoista toimintaa, joka ylittää lainsäädännön tai muiden säännösten asettamat vähimmäisvaatimukset. Siten vastuullisuus kasvattaa yrityksen kilpailukykyä ja edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä luonnonresurssien kestävä käyttö edellyttävät innovatiivista ympäristövastuuta.

Työttömyyteen liittyviä neuvoja netissä N Työ-

ja elinkeinoministeriö, Kela ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ kokeilevat kevään aikana yhteisneuvontaa Kysy työttömyysturvasta asiantuntijoilta -keskustelupalstalla Suomi24:ssä. Palvelun tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden tilannetta vastaamalla useimpiin kysymyksiin yhdeltä luukulta eri viranomaisten yhteistyönä. Kohderyhmänä ovat erityisesti työttömäksi joutumassa olevat tai vasta työttömäksi jääneet henkilöt. Kysymyksiin vastataan yleisellä tasolla. Henkilökohtaisiin tilanteisiin vastaajat eivät voi ottaa kantaa. Uusi palsta sijaitsee Suomi24.fi:n Yhteiskunnan tuet ja avustukset -osiossa. Palstalla vastaajina toimivat Teppo Työkkäristä, Kirsi Kelasta ja Tiina Työttömyyskassasta. Nimimerkkien takana on joukko työttömyysturva-asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Asiantuntijat vastaavat palstalla arkisin työaikana mahdollisimman moniin asiakkaita hyödyttäviin kysymyksiin. Keskustelupalsta on avoinna kesäkuun loppuun.

www.suomi24.fi/kysytyöttömyysturvasta

7


kolumni

Jyrki Raina Kirjoittaja toimii Kansainvälinen metallityöväen liitto IMF:n pääsihteerinä Genèvessä. IMF edustaa 25 miljoonaa metallialan työntekijää ja toimihenkilöä yli 100 maassa.

Kohti parempaa maailmaa

S

uorana televisioidut kansannousut Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ovat tuoneet suomalaisiinkin koteihin tervetulleen muistutuksen siitä, mitkä ovat maailmamme todellisia ongelmia. Ihmiset ovat vihaisia ja kyllästyneitä köyhyyteen ja 40– 50 prosentin työttömyyteen. Järkyttävää kyllä, suurimmassa osassa maailman valtioita kapea valtaeliitti jakaa hyvinvointia vain keskenään. Kehitysmaissa 50–90 prosenttia kansasta ei saa edes minkäänlaista sosiaaliturvaa tai eläkettä. Rajattomassa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, siksi puheet globaalista solidaarisuudesta eivät voi jäädä korulauseiksi. Tuotantoa siirtyy teollisuusvaltioista Kiinan, Intian ja Indonesian tapaisiin maihin, jossa työntekijöiden tyypillinen kuukausipalkka on 150 euroa ja alle. Siellä meidän on pakko toimia ja auttaa nousua kohti parempaa elämää. UIL on jäsenenä Kansainvälisessä metallityöväen liitossa IMF:ssä, joka on yksi ammattiyhdistysliikkeen kymmenestä

maailmanjärjestöstä. Järjestöt valvovat, että ay-oikeuksia kunnioitetaan, vahvistavat kehitysmaiden ammattiliittoja projektein ja rakentavat verkostoja monikansallisiin yrityksiin kuten Nokiaan. IMF on solminut 20 suuryrityksen kanssa kansainvälisen puitesopimuksen, jotka takaavat kohtuulliset työolot ja ay-oikeudet missä ikinä yritys toimii. Kumppaneitamme ovat muun muassa Saksan ja Ranskan autonvalmistajat ja Ruotsin Electrolux. Suomalaisfirmojen eettisen sitoutumisen tili näyttää edelleen nollaa. Suurimmassa osassa maailmaa on vaikea perustaa ammattiliittoa tai liittyä liittoon. Vuosittain 100 ay-aktiivia tapetaan ja tuhansia viruu vankilioissa. Etelä-Koreassa putkaan pääsee järjestämällä laillisen mielenosoituksen, jos se rikoslain vastaisesti häiritsee yritystoimintaa. Yhdysvalloissa yritys aloittaa 90 prosentissa tapauksista raivoisan ay-vastaisen kampanjan, kun ammattiliitto yrittää järjestää tehtaan työntekijöitä. Insinöörien oikeutta kuulua ammattiliittoihin on rajoitettu lainsäädännöllä suuressa osassa maailmaa. Se on vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia, mutta näinhän se maapallomme toimii. Mutta kyllä teitä riveistämme löytyy aina Brasiliasta Japaniin, useimmiten samoissa ammattiliitossa tuotannon työntekijöiden kanssa. Uudessa maailmassa kansainvälisen ulottuvuuden pitäisi olla luonnollinen osa toimitsijoiden ja luottamusmiesten toimenkuvaa. Sinäkin voit liittyä yrityksesi ay-verkostoon vaikkapa eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC) kautta. Osallistu solidaarisuuskampanjaan lähettämällä viestin helposti nettisivuillamme – voit saada vastauksen Meksikon presidentiltä. Feissarissa jaan omaa globaalia seikkailuani. Ammattiliittojen on aika siirtyä vain työssäkäyvien jäsenten etujen puolustamisesta kohti laajempaa yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuuta. Parempi maailma kehittyy vain, jos kaikki sitä haluavat yhdistävät voimansa.

www.imfmetal.org jraina@imfmetal.org www.facebook.com/jyrki.raina

8


puheenjohtajan palsta

Äänestämällä voi vaikuttaa Pertti Porokari

Huhtikuu 2011

uomessa käytiin pitkästä aikaa kansalaisia laa-

teista jo niin kauas, että kansa halusi äänensä kuuluville,

jemmin kiinnostavat vaalit. Äänestysvilkkaus

niin poikkeuksellinen vaalitulos oli. Suomen vaalitulos

nousi hieman ja moni äänestäjä teki uusia rat-

on herättänyt laajaa kiinnostusta EU:n sisällä ja nähtä-

kaisuja, sillä maahan saatiin neljäs suuri puolue perin-

väksi jää, miten taloudellisten ongelmien kanssa paini-

teisten kolmen vanhan puolueen rinnalle. Kaikki

vien maiden tukemiseen suhtaudutaan.

S

muut puolueet paitsi perussuomalaiset menettivät

Nyt ovat viimeiset hetket myös lobata hallitusohjel-

kannatustaan, osa jopa huomattavasti. Ottamatta

matavoitteita. Nähtäväksi jää, hoituuko tulevalla halli-

kantaa puoleen tai toiseen tämä on kuitenkin osoitus

tuspohjalla palkansaajien, joita suurin osa väestöstä on,

siitä, että äänestämällä kansa voi saada halutessaan

asema parempaan vai huonompaa kuntoon. Työurien

muutoksia aikaan.

pidentyminen, järjestöjen kanneoikeus ja työllisyyden

Meidän jäsenistämme kaksi meni läpi ja osa sai niin

merkittävä paraneminen ovat kärkitavoitteitamme. On

rohkaisevia tuloksia, että kannattaa varmasti yrittää

tarkkaan harkittava, mitä yritysten tukemisella voi

vielä neljän vuoden päästä uudelleen. Onnittelut siis

saada aikaan. Kela-maksun poisto yrityksiltä ilman vas-

vaaleissa menestyneille.

tinetta on viime aikojen suurimpiä virheitä. Toivotta-

Hallitusneuvotteluista tulee varmasti haastavat,

vasti yhteisöveron kanssa ei toimita yhtä tökerösti. Pal-

mutta harvoin ne ovat muutakaan olleet. Toivottavasti

kansaajan kukkarolla ei voida loputtomasti käydä, sillä

vaalitulos saa jotain myönteistä aikaan palkansaajille,

ostovoiman heikentyminen pysäyttää talouskasvun.

sillä liian kauan mentiin kolmella suurella puolueella,

Yritysten tukemisen on myös näyttävä työllistämisenä.

joita ei juuri tahtonut toisistaan erottaa. Politiikan teko

Lämmintä kevättä!

oli irtaantunut tavallisen palkansaajan ongelmatilan-

UUSI

INSINÖÖRI

9


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: Tuulikki Holopainen

Luottamusmies valvoo etuja työpaikalla Työpaikan luottamusmies on monessa mukana. Luottoa työllistävät esimerkiksi yhteistoimintaneuvottelut, paikalliseen sopimiseen liittyvät neuvottelut ja henkilöstön yksittäiset ongelmat.

ansainvälisessä tuotetuessa työskentelevä insinööri Hannu Takala on Konecranes Servicen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies. Hän valvoo noin 150 ylemmän toimihenkilön etuja. Luottamusmiestehtäviä on takana kymmenisen vuotta, alkuun pari kautta varaluottona. – Edunvalvonta merkitsee sitä, että jossain vaiheessa henkilöstölle on suotu etuja, joiden pysymistä, noudattamista ja lisäämistä on jonkun valvottava. Jos ei niitä kukaan valvo, ne otetaan pois, Takala määrittelee tehtäväänsä luottona. Nyt Konecranesilla menee hyvin, mutta pari vuotta sitten käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena sanottiin irti ylempiäkin toimihenkilöitä. Osa heistä on otettu takaisin. – Neuvottelut menivät kohtuullisen kivuttomasti, eiväthän ne koskaan mene täysin kivuttomasti. Ei ollut kuitenkaan tarvetta tehdä erimielisyysmuistiota, Takala kertoo.

K

10


– Vaikka edellisen palkkaratkaisun lopputulos ei ollut mairitteleva paikallisen erän jakamisessa, niin Konecranesin ylempien luotot tekivät hyvää yhteistyötä keskenään, Hannu Takala sanoo.

UUSI

INSINÖÖRI

11


edunvalvonta

sön yhteinen asia. Toisekseen henkilötasolla tietää, että osa henkilöistä eivät pärjää lopputuloksen kanssa kovin hyvin. Takala valmistautuu yt-neuvotteluihin käymällä läpi vanhoja neuvotteluja: mitä tapahtui, mitkä olivat neuvottelutulokset ja mitkä johtivat niihin. – Taustaryhmä on yksi parhaista paikoista valmistautua, sillä sieltä saa paljon hyviä vinkkejä muilta eri tilanteisiin. Neuvottelujärjestö YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässä Takala on ollut nelisen vuotta. Taustaryhmässä mukana olo tuo Takalalle tukea ennen kaikkea omaan luottamusmiestoimintaan. Eniten hyötyä hän kokee saaneensa työehtosopimuksen tulkitsemiseen ja palkkaratkaisujen soveltamiseen. Ryhmässä saa kattavan kuvan suomalaisesta teknologiateollisuudesta. – Taustaryhmätyöskentely antaa yleissivistävää näköalaa talouselämään ja työmarkkinoihin, Takala arvioi. Tukea ja ymmärrystä edustettaville

Hannu Takala pitää luottamustoimia ennemminkin työtehtävinä kuin harrastuksina, vaikka ne eivät palkkatyötä olekaan.

Ylemmät toimihenkilöt eivät kovin paljon kysele luotolta, kun tieto talon ytneuvotteluista leviää. – Ehkä he ovat paremmin perillä talon tilanteesta kuin muut henkilöstöryhmät, Takala aprikoi. Useimmiten yhteydenotot liittyvät työsuhteen päättymiseen tai työhyvinvointikysymyksiin. Takalan arvion mukaan kyselijät eivät ole aiemmin kiinnostuneita asioista eivätkä ole seuranneet talon tilannetta. Konecranessilla on Suomessa noin 500 ylempää toimihenkilöä ja neljä luottamusmiestä. Luottojen yhteistyö on hyvää: säännöllisiä kokoontumisia aina tarpeen vaatiessa. Yt-neuvottelujen aikana 12

he miettivät yhdessä, millaisia ratkaisuja mihinkin yksikköön kohdistuu. Myös muiden henkilöstöryhmien kanssa on erittäin hyvä yhteistyösuhde. Yt-huolista ei pääse irti vapaa-aikanakaan

Takalan mukaan yt-neuvotteluissa mukana olo luottamushenkilönä on yhtä aikaa mielenkiintoista ja raskasta. Mielenkiintoista neuvotteluissa on se, että niissä avautuu koko yrityksen senhetkinen tila. Raskautta tuo pelko, mitä tulee vastaan. – Yt-neuvotteluajatuksiin vaikuttaa kaksi asiaa. Ensinnäkin ne ovat työyhtei-

Luottamusmies joutuu välillä tasapainoilemaan kahden eri osapuolen kanssa. Takala kertoo tapauksesta, jossa molemmat osapuolet purkivat huoliaan luotolle: ongelmia aiheuttava sekä sen kohteeksi joutuneet. Tapauksessa kyse ei ollut varsinaisesta työpaikkakiusaamisesta, vaan yksittäinen henkilö käyttäytyi vastoin kaikkia yleisiä sääntöjä. Useita vuosia jatkuneet käyttäytyminen ja yhteistyökyvyttömyys myrkyttivät työilmapiiriä. Työnantajan käynnistämän prosessin seurauksena oli työsuhteen purku. Muu työporukka oli helpottunut ratkaisusta. – Kolmikantaisessa yhteistyössä eli työnantajan, työntekijän ja luottamusmiehen kesken päädyttiin ilman isompaa riitaa siihen, että henkilön työsuhde päättyy. Järjestäytyneiden edunvalvonnassa Takala ei näe minkäänlaista ongelmaa, vaikka edustettava olisi kuinka vaikea. – Kun tämän roolin on ottanut vastaan, homma on hoidettava. Liittoon kuulumattomien kanssa tilanne on toinen. Välillä joku järjestäytymätön käyttäytyy ylimielisesti ja arvostelee luottamusmies- ja järjestötoimintaa.


Teksti: Marketta Harinen, YTN

Sirpa Pelttarille vuoden 2010 Vääntö-palkinto Veikko Somerpuro

– Kun tulee vaikeuksia ja hän haluaa apua, niin häntä on vaikea edustaa. Sanon, että itse voisin ottaa yhteyttä liiton lakimieheen, mutta sinun kohdalla ei ole tätä vaihtoehtoa. Vapaa-ajalla matkustaminen yleistä

Tällä hetkellä ajankohtaisin kysymys Konecranesin ylempien luotoilla on vapaaajalla matkustamisen sääntöjen laatiminen työnantajan kanssa. Tavoitteena on saada ne valmiiksi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. – Meillä ei ole yhtenäistä korvauskäytäntöä, joten se ei ole tasa-arvoista, Takala toteaa. Huonoimmillaan ei saa mitään korvausta. Osalle taas korvataan vapaa-ajalla tapahtuva matkustaminen samanmittaisena vapaa-aikana. Eri vaihtoehtoja on käytössä eri konsernin osissa ja myös eri matkustajilla: kaikilla: ei ole rohkeutta pyytää korvausta. – Luottamusmiehen yksi tehtävä on auttaa vähemmän rohkeita ihmisiä. Takalalla on ollut viimeisen vuoden aikana noin 100 matkapäivää ympäri maailmaa, vain Etelä-Amerikka puuttuu listalta. Matkapäivissä hän on työyhteisön ääripäässä. Oma matkustaminen on antanut hyvää näkökulmaa neuvotteluihin. Konecranes Servicen väki työskentelee asiakaspalvelussa ja matkapäiviä kertyy paljon sekä kotimaassa että ulkomailla. Takalan edustettavissa onkin enemmän matkustavia kuin muiden luottamusmiesten. Vaikea, mutta onnistunut prosessi

Luottamusmiesvuosien tähänastinen kohokohta liittyy Hannu Takalalla erääseen sopeuttamiskuvioon. Osastosta luopumisen yhteydessä lähtökohta oli, että irtisanottavien joukossa oli myös ylempiä toimihenkilöitä. – Onnistuimme niin, ettei yhtään ylempää tarvinnut irtisanoa, vaan kaikki sijoittuivat johonkin toiseen tehtävään, luotto muistelee. – Työnantaja ymmärsi, että he olivat ammattitaitoisia henkilöitä. Sen sijaan paikkojen löytäminen oli vaikeaa. N UUSI

INSINÖÖRI

Sirpa Pelttari.

lemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä on palkinnut Orionin luottamushenkilö Sirpa Pelttarin vuoden 2010 Vääntö-palkinnolla. Pelttari on YTN:n kemian taustaryhmän puheenjohtaja, jolla on takanaan pitkä ura kemian alan ylempien toimihenkilöiden edunvalvontatyössä. Hän kunnostautui erityisesti viime keväänä, kun kemian alan ylemmät toimihenkilöt kävivät työtaisteluun oman työehtosopimuksen saamiseksi. Pelttarin työpaikka Orion oli ensimmäisenä lakossa kemian työehtosopimusneuvotteluja vauhdittaneessa hyppylakkojen sarjassa. Lakkoon jouduttiin, kun vuosikausia kestäneet neuvottelut eivät johtaneet työehtosopimuksen saamiseen alalle. – Lakkoon meneminen alan ensimmäisenä yrityksenä oli suuri haaste. Orionin lakko oli onnistunut, hyvä esimerkki myös muiden yritysten ylemmille toimihenkilöille, kun lakot etenivät alalla, työpaikkatoiminnan vetäjä YTN:n VilleVeikko Rantamaula kertoi luovuttaessaan palkinnon YTN:n Summitseminaarissa. Työtaistelu toi tulosta: ala sai

Y

oman työehtosopimuksen ja sen mukaisesti entistä säällisemmät työehdot. Yhteistyöllä parempiin tuloksiin

Pelttari muistutti palkintoa vastaanottaessaan, että ay-toiminta ei ole sooloilua, vaan yhteistyötä. – Siksi kiitos kuuluu koko taustaryhmälle ja kaikille työtaisteluun osallistuneille. Kiitos myös YTN:lle, joka panosti tähän työtaisteluun. Meillä on nyt työehtosopimus ja asiat ovat paljon paremmin. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä jakaa vuosittain Vääntö-palkinnon esimerkillisestä työmarkkinateosta. Palkinnolla halutaan kunnioittaa hyviä suorituksia, itsensä peliin laittamista ja tuloksekasta edunvalvontaa, jolla on puolustettu yksityisellä sektorilla toimivien ylempien toimihenkilöiden oikeudellisia, palkkauksellisia sekä ammatillisia ja sosiaalisia etuja. Palkinnon saamisen edellytyksenä on toiminta YTN:ssä ja ylempien toimihenkilöiden hyväksi. Vääntö-palkinto on 1 000 euroa. N

13


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: Antonin Halas

Samu Salo (vas.), Tuija Rinne-Ketonen ja Markku Kivelä kehuivat YTN-huippuseminaaria ja toivovat sille jatkoa.

Työpaikoilla rikotaan lakia liian herkästi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestämässä seminaarissa noin 270 henkilöstönedustajaa kuunteli ajankohtaisia puheenvuoroja työelämästä.

:n luottoja on noin 1 200, työsuojeluvaltuutettuja on muutama sata ja yritysyhdistyksiäkin on toistasataa, joten huippuseminaarin osanottajat edustivat kattavasti YTN:n kenttää. Kuulijat arvioivat luennoitsijakaartin korkeatasoiseksi ja asiantuntevaksi. Ensimmäisessä puheenvuorossaan YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi

YTN

14

kiteytti neuvottelujärjestön tehtävän: YTN parantaa ylempien työehtoja. Hänen mukaansa työaikalain rikkominen Suomessa yhtä yleistä kuin tieliikennelain rikkominen. Työministeri Anni Sinnemäki painotti puheenvuorossaan, että tehdystä työstä, kuten ylitöistä, on saatava korvaus: työaikalain rikkomiseen ei saa suh-

tautua pehmeämmin kuin muidenkaan lakien rikkomiseen. Muutamakin seminaarin alustaja vetosi viimeisimpään työolobarometriin, jonka mukaan etenkin yksityissektorilla työskentelevistä entistä suurempi osa kokee työnsä mielekkäämmäksi. – Itsenäisesti ajattelevat ja päätöksentekoon osallistujat voivat hyvin työpaikoilla, joissa he jaksavat tehdä töitä pitkään, Sinnemäki sanoi. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ole Johansson on asiasta samaa mieltä. – Johdon vastuulla on, että työssä viihdytään. Kiire kiusaa, vaikka työ innostaa

Professori Juha Siltalan mukaan ylemmistä toimihenkilöistä 70 prosenttia kokee kiirettä ja kireitä aikatauluja. Suomessa ylemmät työskentelevät euroop-


YTN Summit -seminaarin puheenvuoroja: www.ytn.fi/työpaikkatoiminta

palaisittain tiukassa aikataulupaineessa. Heistä kokee kiirettä vähintään kolmen neljänneksen verran työajasta. Euroopan unionin 27 jäsenmaista ainoastaan briteillä on tiukempi aikataulu kuin suomalaisilla. Siltalan mukaan stressi sinänsä ei ole välttämättä paha. – Ponnistuksen ja palkinnon suhde syntyy, kun työn mielekkyys paranee eikä työntekijän tarvitse taistella asemastaan. Kun ylempi toimihenkilö kokee olevansa uhattuna, hän hoitaa työnsä rutiinilla. Jos hän tuntee olevansa turvassa, uskallus kokeilla uutta on parempi. – Jos työntekijät nauttivat työstään, mutta kuormittuvat sen puitteiden myllerryksestä, on tuottavinta antaa heidän keskittyä työhönsä ja unohtaa puitteet niin pitkälle kuin mahdollista, Siltala totesi. YTN:n luotot, insinöörit Markku Kivelä, Tuija Rinne-Ketonen ja Samu Salo kiittelivät Siltalan ajatuksia herättävää esitystä. Muuttuvat työmarkkinat toivat jatkuvan neuvottelun

Valtakunnansovittelija Esa Lonka kertoi odottaneensa tälle vuodelle enemmän

riitoja kuin niitä on alkuvuonna ollut. Huhtikuun alkupuolella sovittelijalle oli ilmoitettu kahdeksasta työriidasta. Työmarkkinat ovat muutoksessa. Koska työehtosopimukset ovat hyvin erimittaisia, yhteistä työrauha-aikaa ei enää ole. Myös paikallinen sopiminen on lisääntynyt. Lonkan paikallinen sopiminen sinänsä on hyvä asia, jos on paikalliset, neuvottelukykyiset osapuolet. – Kaikkialta ei kuitenkaan löydy päteviä neuvotteluosapuolia. Myöskään kaikille aloille paikallinen sopiminen ei sovi, Lonka arvioi. – Oikeita neuvotteluja ei voida käydä, jos neuvottelijoilla ei ole toimivaltaa. YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari kommentoi seminaarin puheenvuoroja. Hänen mielestään paikallinen sopiminen sopii erittäin huonosti palkankorotuseriin. – Uskomatonta, miten paljon energiaa aikaa ja rahaa tuhlataan prosentin kymmenysten kohdistamisen jähnäämiseen työpaikoilla, jossa pitäisi keskittyä tuottavaan työhön. Porokarin mielestä korvaukseton ja kontrolloimaton vapaa-ajankäyttö työtehtäviin tai työtehtäviin liittyvään matkustamiseen sekä muu harmaa talous on saatava kitkettyä pois suomalaisilta työmarkkinoilta.

– Verottajaakin on aina kiinnostanut tutkia talkootyötä. Tutkimuksen mukaan koko harmaa talous jättää noin neljän miljardin euron verovajeen. Ylempien aktiivit koolla suurella joukolla

Monin tavoin henkilöstönedustajana toimiva, projektipäällikkö Markku Kivelä Andritzilta kehui seminaarin upeaa tunnelmaa. Esitykset antoivat uudenlaista näkemystä työelämään. – Minulle aukesi Porokarin veto harmaasta taloudesta, kun työnantaja jättää ylitöitä ja matka-ajan korvauksia maksamatta. Samalla se ottaa ylempien kotona ja matkoilla tekemää työtä ”talkootunteina”. Projektipäällikkö Samu Salolla VR Track Oy:stä on monta roolia henkilöstönedustajana. Hänen mielestään seminaarin parasta antia olivat esityksistä sekä tauoilla käydyistä keskusteluista saadut tiedot ja eri yritysten ratkaisut ylempiä toimihenkilöitä koskeviin ongelmiin. – Matka-ajan palkan puuttuminen sekä ylitöiden korvaaminen tai korvaamattomuus vastoin lakia ovat tärkeitä kysymyksiä. Myös laatuinsinööri Tuija Rinne-Ketonen Neste Jacobs Oy:ltä on monessa mukana YTN-kentässä. Hän arvosti sitä, että niin laaja joukko YTN- aktiiveja oli koossa. – Näin pystymme näyttäytymään myös työnantajapuolelle aktiivisena ja laajentuvana henkilöstöryhmänä. Iltapäivällä ohjelmassa oli kuusi eri työpajaa. Niissä aiheina olivat muun muassa matka-ajan korvaaminen, yleisimmät työsuhdeongelmat, tutkimustoiminnan hyödyntäminen paikallisesti ja työpaikkakohtainen viestintä. Rinne-Ketonen osallistui viimeksi mainittuun ja kiitteli kertausta viestinnän säännöistä. N

YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokaria (oik.), puheenjohtaja Heikki Kauppia sekä valtakunnansovittelija Esa Lonkaa yhdistää näkemys paikallisen sopimisen ongelmallisuudesta. UUSI

INSINÖÖRI

15


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Alueasiamiehet

edustavat liittoa alueilla Alueasiamiehen toimenkuva on monipuolinen – työmarkkinatoimintaa, sidosryhmäyhteistyötä, jäsenpalvelujen markkinointia ja insinöörikoulutukseen vaikuttamista. Mutta tämä on vain jäävuoren huippu. yömarkkinatoimintaa on luottamusmiesten tukeminen, avustaminen paikallisessa sopimustoiminnassa, luottamusmiesten koulutus, työpaikkayhdistysten toiminnan ja perustamisen tukeminen, liiton palveluiden markkinoiminen, työehtosopimus toiminnassa avustaminen sekä jäsenistön avustaminen työsuhdeongelmissa. Alueasiamies on alueella kaikkia jäseniä varten, niin yksityisen kuin julkisen sektorin. Työmarkkinatoiminnassa pääasioita viime vuonna olivat kemianteollisuuden kenttäkierros ja työtaistelutoimet. Työtaistelutoimiin ajauduttiin myös metsäteollisuudessa. Tämä työllisti alueasiamiehiä kaikilla alueilla. Työttömyysturvainfoja järjestetään alueilla sekä yhdistyksissä että yrityksissä. Opiskelijatoiminta on tärkeä osa alueasiamiehen työtä. Heidän työhönsä kuuluu IOL:n paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen sekä valmistuvien tilaisuudet ja päättäjäistilaisuudet. Opiskelijoille jaetaan työelämätietoutta tunneilla ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan ammattikorkeakoulujen alumnitoimintaa. Paikallisyhdistykset pitävät aloittavien luokkien tilaisuuksia. Insinöörikoulutukseen alueasiamiehet pyrkivät omalta osaltaan vaikuttamaan pitämällä yhteyttä ammattikorkeakoulujen rehtoreihin, maaherroihin, kansanedustajiin, ministereihin ja maakuntaliittoihin. Sidosryhmäyhteistyötä alueasiamiehet tekevät Akavan aluetoimikunnissa sekä tapaamalla muiden liittojen edustajia. Alueyhdistysten kautta he ovat yhteydessä eri yhteiskunnallisiin järjestöihin. Hyvät yhteydet lehdistöön sekä tiedottaminen ja tapaamiset eri tilaisuuksissa, kuten messuilla ja kesätapahtumissa, on osa tärkeää alueilla tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Jäsenpalvelujen markkinointi ja liiton palvelujen markkinointi on sekin osa alueasiamiesten työtä. Viime syksyn syyskiertueella asiamiehet olivat mukana järjestämässä tilaisuuksia ja jakamassa tietoa liitosta. Eri alueilla järjestetään lisäksi omia Insinööripäiviä, joissa vierailevina tähtinä ovat muun muassa

Harri Haapasalo Pohjois-Suomi

T

16

Olli Backman Keski-Suomi ja Päijät-Häme Timo Ruoko Länsi-Suomi

Tapio Soltin Pirkanmaa ja Kanta-Häme

Eero Seppälä Itä- ja Kaakkois-Suomi

Marjo Nykänen Etelä-Suomi

alueen ministerit tai kansanedustajat. Järjestötoiminta pyritään alueilla tuomaan lähemmäksi jäsentä ja kehittämään uusia, eri ikäryhmiä houkuttelevia palveluja. Alueyhdistykset järjestävät omaa koulutusta ja toimintaa, joissa alueasiamies on mukana. Samoin he osallistuvat piirien ja työvaliokuntien kokouksiin. N


Alueilla ollaan lähellä jäsentä Liiton toimistot alueilla

Pohjois-Suomi Harri Haapasalo, puh. 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, IV krs. 90100 Oulu

Länsi-Suomi Timo Ruoko, puh. 0201 801 856 Isolinnankatu 24, 5. krs. 28100 Pori

Häme ja Keski-Suomi Olli Backman (Keski-Suomi ja Päijät-Häme) puh. 0201 801 845 Kalevankatu 4, 5. krs, 40100 Jyväskylä Tapio Soltin (Pirkanmaa ja Kanta-Häme) puh. 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

Itä- ja Kaakkois-Suomi Eero Seppälä, puh. 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

Etelä-Suomi Marjo Nykänen, puh. 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8krs., 00520 Helsinki

Alueasiamies edustaa liittoa alueella, sanoo Länsi-Suomen piirin asiamies Timo Ruoko. Jäsenistön avustamisesta työsuhdeongelmissa on tullut yhä tärkeämpi osa työtä. imo Ruokon kirjanpidon mukaan hän avusti jäsenistöä viime vuonna puhelimitse ja sähköpostitse 1 435 kertaa sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla 24 kertaa. Opiskelijoita hän on avustanut puhelimitse ja sähköpostitse 150 kertaa. Jäsenet ottavat mielellään yhteyttä meihin alueasiamiehiin, sillä he saavat meiltä samaa palvelua kuin keskustoimistostakin – ja kenties nopeammin, Ruoko sanoo. Ruoko on ollut mukana järjestämässä alueellisia työttömyysturva-infoja, viime vuonna niitä järjestettiin kahdeksan kertaa. Yrityskohtaisia tapaamisia oli kuusi kertaa. Hän näkee työkseen myös tiedottaa liiton palveluista jäsenyhdistysten lehdissä ja nettisivuilla. Timo Ruoko pitää yhteyttä alue- ja paikallisyhdistyksiin ja niiden hallituksille järjestetään myös koulutustilaisuuksia, viime vuonna niitä oli kuusi. Opiskelijatoiminta Länsi-Suomen alueella onkin aktiivista. Opiskelijat järjestävät piiritapaamista ja valmistuvien tilaisuuksia. Viime vuonna niitä oli kaikilla oppilaitospaikkakunnilla. Ruoko käy puhumassa valmistujaistilaisuuksissa ja järjestää yhdessä paikallisyhdistysten kanssa saunailtoja niille luokille, joilla kaikki ovat liittyneet Insinööriopiskelijaliiton jäseniksi. Myös aikuisopiskelijatoimintaan on

T

alueella kiinnitetty huomiota ja se on organisoitu uudella tavalla. Asiamies Mikko Sormunen piti aikuisopiskelijatilaisuudet. Timo Ruokolla on tapana pitää yhteyttä alueen ammattikorkeakoulujen rehtoreihin ja tekniikanyksiköiden johtajiin. Viime vuonna hän tapasi heidät kaikki. Työmarkkinatoimintaa

Alueasiamies järjestää sekä työmarkkinaettä luottamusmieskoulutusta. Alueella toimii kuusi luottamusmiesrengasta ja niiden tapaamisissa on aina mukana myös koulutus, jossa yhdistysten uudet luottamushenkilöt koulutetaan, Ruoko kertoo. Timo Ruoko on Lounais-Suomen AVI:n työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakunnan jäsen. Hän on mukana myös Porin seudun TE-toimikunnassa. Alueasiamies avustaa yhdistyksiä jäsenhankinnassa. Siihen kuuluu muun muassa opiskelijatilaisuuksien järjestäminen, lehtijuttujen kirjoittaminen yhdistysten lehtiin, yritysten luottamusmiesten aktivointi jäsenhankintaan, yrityksissä järjestettävät insinööri-illat, osallistumiset yhdistysten omiin jäsenhankintatilaisuuksiin ja liiton kevät- ja syyskiertueiden järjestelyihin osallistuminen. N

”Piiritoiminta on liiton strategisten tavoitteiden toteuttamista paikallisesti alueella toimivien alueellisten ja valtakunnallisten yhdistysten yhteistyöllä” UUSI

INSINÖÖRI

17


edunvalvonta Teksti: Mikko Nikula, tiedottaja, Metallityöväen liitto N Kuva: Future Climate

Teollisuudella edessä suuri siirtymä vihreään tuotantoon Ekologisesti kestävään tuotantoon siirtyminen mullistaa teollisuustyötä tulevina vuosikymmeninä.

ulevaisuuden tuotannon on pääosin perustuttava nykyiseen teollisuuden tuotantorakenteeseen, linjattiin Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden Vihreät työt -konferenssissa. Tukholmassa maaliskuussa pidettyyn konferenssiin osallistui Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden IN:n jäsenliittoja, yritysten edustajia ja tutkijoita. Kestävään tuotantoon siirtyminen ei suinkaan edellytä perinteisen teollisuustuotannon alasajoa, todettiin konferenssin julkilausumassa. Julkinen keskustelu on tältä osin ollut välillä yksisilmäistä ja jättänyt huo-

T

18

miotta sen, että perinteisiä teollisuustuotteita on hyvin mahdollista muuttaa tai muuntaa kestävän kehityksen mukaisiksi ”vihreiksi” tuotteiksi. Tässä on tarjolla suuri työllisyyspotentiaali. Globaalia kestokykyä koettelee teollisuustuotannon siirtyminen kehittyneistä maista matalien ympäristöstandardien maihin, jotka eivät kiinnitä hiilidioksidipäästöihin ja energiatehokkuuteen suurta huomiota. Hiilivuodon pysäyttämiseksi tarvitaan siis maailmanlaajuisia, hallituksia sitovia päästöstandardeja. Niiden luominen on erittäin vaikea ja laajaa konsensusta edellyttävä

työ, joka kuitenkin on välttämätön tehtävä. – Tutkijoiden käsitykset ilmastonmuutoksesta eriävät. Silti on olemassa laaja konsensus siitä, että ihminen vaikuttaa ilmastoon. Meille ammattiyhdistysliikkeenä tämä konsensus riittää, sanoi Ruotsin metalliliiton puheenjohtaja Stefan Löfven. – Ilmastonmuutoksen hillinnässä jotkin maat joutuvat tuotantoa muuttaessaan tekemään enemmän kuin toiset. Tästä voi tietenkin syntyä ristiriitoja. Ay-liike korostaa näissä tilanteissa oikeudenmukaisuusnäkökulmaa, Löfven muotoili.


www.nordic-in.net Palkansaajan edut turvattava myös vihreissä töissä

Tutkija Arne Jensen Tanskan metalliliitosta piti suotavana sitä, että bruttokansantuote kasvaisi kaikissa maissa. – Ay-liikkeessä olemme solidaarisia ja toivomme kaikkien maailman kansojen rikastuvan. Olennaista onkin se, miten paljon energiaa käytämme hyvinvoinnin kasvattamisessa, Jensen huomautti. – Ja vielä olennaisempaa on, miten paljon vaikutamme ympäristöön jokaista luomaamme energiayksikköä kohti eli kuinka paljon esimerkiksi yksi megawattitunnin tuottaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Jensen myös korosti, että niin sanotut vihreät työt eivät sinänsä ole sen parempia tai huonompia kuin muutkaan työt. Sen sijaan, että puhutaan vain itse tuotteesta ja sen sopivuudesta kestävään kehitykseen, on puhuttava myös itse työnteosta, ja palkansaajien työehdot pitää turvata. Konferenssin julkilausumassa todettiin, että ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä energiatehokkuuden parantaminen on loppujen lopuksi selvästi tehok-

kain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Se on usein myös taloudellisesti hyvin kannattavaa. – Aivan arkisessa elämässä, kuten myös teollisuuden prosesseissa, on mahdollista olla huomattavasti tehokkaampia. Älykkäät sähköverkot tekevät sen, että voimme sovittaa tuotannon ja kulutuksen yhteen paljon nykyistä paremmin, kertoi johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä. – Teknologian kehitys on monessa kohtaa ollut äärimmäisen vauhdikasta, joten siinä mielessä optimismiin on perusteita, Luottamushenkilöiden koulutus suuri työ liitoille

Pohjoismaisella yhteistoiminnalla on varmistettava se, että pohjoismaiden teollisuudella on kyky selviytyä siirtymästä, edellyttää Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät IN. Yhteiskunnalla, yrityksillä ja liitoilla on hankkeessa kullakin vastuunsa. Yhteiskunnan on oltava edelläkävijä ja suunnannäyttäjä vihreään, kestävään tuotantoon siirryttäessä. Pohjoismaiden yritysten on tärkeää kantaa

yhteiskuntavastuunsa ja käydä dialogia ammattiliittojen sekä päätöksentekijöiden kanssa. Liittojen suuri haaste on se, miten hyvin ne pystyvät kouluttamaan luottamusmiehet ja muut luottamushenkilönsä, jotta nämä ymmärtävät, mistä teollisuuden murroksessa ja vihreissä töissä on kysymys sekä pystyvät hoitamaan luottamustehtäväänsä muuttuvassa maailmassa. – Siinä on melkoinen pedagoginen tehtävä ay-liikkeelle, kun siirrytään vanhoista aloista uusiin aloihin, ja tämä pitäisi vielä pystyä tekemään hallitusti, Jensen arvioi. Uusilla aloilla myös järjestäytyminen voi olla heikompaa kuin vanhoilla, joten tässäkin asiassa liitoilta vaaditaan aktiivisia toimia. Ilmastonmuutos on aikamme suurin yhteiskunnallinen kysymys. Pohjoismailla on kuitenkin erinomainen tilaisuus löytää vastaukset ongelmaan ja pohjoismaiset teollisuusliitot tulevat tekemään tavoitteen eteen vahvasti töitä. Teollisuuden on pakko olla osa ratkaisua, oli konferenssin näkemys. N

Teksti: Heidi Husari, elinkeinoasioiden päällikkö

Maapallon kestävyys asettaa haasteita teollisuudelle uotsin kasvupolitiikan tutkimuksen laitos ITPS:n ekonomisti Sandro Scocco luennoi otsikolla Vihreät työt ja kasvu muun muassa maapallon luonnonvarojen kestävyyden seurauksista teollisuudelle. – Tällä luonnonvarojen kulutusvauhdilla tarvittaisiin 11 maapalloa – on siis ryhdyttävä toimeen. Scoccon näkökulma oli ekonomistinen. Vaurauden lisääntyessä päästöt lisääntyvät ja vuoden 1990 taso on jo nyt epärealistine, sillä päästöt lisääntyvät jatkuvasti. Politiikkatoimijat ovatkin avainasemassa, jotta saavutetaan kattavat sopimukset ja vältytään hiilivuodolta, josta seuraisi teknologiavuoto, osaamisvuoto ja lopuksi hyvinvoinnti-

R

UUSI

INSINÖÖRI

vuoto Pohjoismaista halvemman kustannustason maihin. Euroopan metallityöläisten liitto EMF:n pääsihteeri Peter Scherrer piti puheenvuoron teollisuuden vihreästä tulevaisuudesta esimerkkinä Saksa. Syndexin tutkimuksessa esitettiin lukuja jopa 2,8 miljoonasta uudesta vihreästä työpaikasta. UIL mukana vaikuttamassa

Norjan insinööriliitto NITO:n tutkimuspäällikkö Tone Tønnesen esitteli Future Climate -insinöörien ilmasto-ohjelmahanketta, jossa Uusi Insinööriliitto on mukana yhdessä Tekniikan akateemiset TEKin kanssa. IF-Metall:in tutkija

Wille Birksten esitteli yhdessä kokoamamme yhteenvedon Pohjoismaiden vihreän tulevaisuuden toimintapolitiikan läpileikkauksesta. UIL on osallistunut konferenssin valmisteluryhmän työhön ja osaltaan vaikuttanut sisältöön ja painotuksiin. Ideana oli tuoda pohjoismainen teollisuuspainotteinen näkökulma vihreät työt -käsitteelle. Konferenssin annin perusteella seuraavaksi pitää tarkastella globaali taso, sillä Euroopan unioni ei yksin voi ratkaista ongelmaa. Kaikki muutkin kehittyneet maat tunnustautuvat mielellään ympäristöteknologioissa eturivin osaajiksi, joten Suomella tulee olemaan työpaikkojen säilyttämisen ja kehittämisen kanssa haasteita tulevina vuosina. N 19


edunvalvonta Teksti ja kuva: Maria Palo

Palkkaneuvottelut paikallistasolla Ruotsissa palkkaneuvottelujen painopiste on siirtynyt keskustasolta paikallistasolle. Keskustason vaikutus palkkakehitykseen on heikentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. alvi on hellittämässä otettaan, mutta palkkaneuvotteluissa ei kevään merkkejä näy. Ruotsi on päässyt irti talouslamasta. Tieto vauhdittaa monen yrityksen käynnissä olevia ja alkavia palkkaneuvotteluja. Parhaillaan meneillään olevissa ja alkavissa palkkaneuvotteluissa luottamus paikallistason osaavuuteen ja omaan neuvottelukykyyn näkyy selvästi. Kansainvälisen Semcon Ab paikallisen Sacon osaston palkkaneuvotteluista vastaa Tobias Nilsson. Hänellä on edessään pitkä neuvotteluputki. Semcon Eskilstunan teknillisen tuotekehityksen palveluksessa on reilut 180 työntekijää, joista suurin osa on korkeamman koulutustason insinöörejä. Ruotsissa insinöörit voivat kuulua kolmeen eri ammattiliittoon, Ruotsin Insinööriliittoon, Akateemikkojen liitto Sacoon tai Teknillisten liitto Sifiin. Korkeamman koulutustason insinööreistä osa kuuluu Insinööriliittoon, osa Akateemikkojen liitto Sacoon. Semcon Ab:ssa korkeamman koulutustason lukeneet ovat valinneet Sacon.

T

Yksipuolinen neuvottelu

Palkkaneuvottelut aloitetaan hyvissä ajoin, koska niillä on tapana venyä. Tobias Nilsson on valmistellut tulevia neuvotteluja tammikuusta lähtien, vaikka itse neuvottelut aloitetaan syyskuussa. – Tämä voi tuntua oudolta, mutta aikatauluista sovitaan aina edellisten neuvottelujen jälkeen. Tarkoitus on, että 20

vuoden 2011 palkat on neuvoteltu valmiiksi marraskuuhun mennessä, Nilsson sanoo. Palkkaneuvotteluissa on tapahtunut suuria muutoksia. Keskustasoa tarvitaan vähemmän. Nilssonin mukaan monet yritykset ovat ilman kollektiivisopimusta. Osassa yrityksistä ei ole ammattiliiton edustusta lainkaan. – Tuolloin, parhaassa tapauksessa, palkkaneuvottelu käydään suoraan työnantajan ja työntekijän kesken. Tuskin niitä voidaan neuvotteluiksi kutsua, Nilsson huomauttaa. – Usein työntekijä saa tietää uuden palkkansa ilmoitusasiana, mihin on suostuttava murisematta. Ruotsin lain mukaan vain kollektiivisopimuksen piirin kuuluvalla on oikeus saada kunnollinen ja perustava selvitys siitä, millä perusteilla hänen palkkansa on laskettu. Suositukset saattavat jumittaa

Kollektiivisopimukseen kuuluvilla on paremmat asemat. Neuvottelujen ensimmäinen osa aloitetaan liiton edustajan ja työnantajan kanssa. Yhdessä käydään läpi halutut korotukset ja tuleva paikallinen lisä. Keskustellaan millä tavoin lisä ajetaan: jaetaanko se tasapuolisesti kaikkien kesken vai tarvitseeko joku erityinen ryhmä isomman osan. – Valitettavaa on, että neuvottelujen molemmat osapuolet kiinnittävät liikaa huomiota keskustasolta tulleisiin sopimuksiin, unohtaen että ne ovat suosituk-

sia, Nilsson sanoo. – Tämä on turhan usein jumittanut neuvottelut. Paikallisen ammattiosaston ongelmat eivät jää tähän. Monet haluavat neuvotella palkkansa henkilökohtaisesti. Nilssonin mukaan näin käy entistä useammin. Suurin halu henkilökohtaisiin neuvotteluihin on johtoasemassa olevilla jäsenillä. – Me liitymme mukaan vain siinä tapauksessa, että jäsenen aloittamat neuvottelut ovat kariutuneet. Henkilökohtaisesti neuvottelevat menettävät oikeutensa paikalliseen lisään. Lisä jaetaan niiden kesken, joiden palkat on neuvoteltu liiton edustajan kanssa, Nilsson toteaa. Ruotsissa on käyty paljon keskustelua, kumpi tapa on palkansaajalle kannattavampi: neuvotella itse vai antaako liiton ammattilaisen neuvotella. Nilssonin mukaan henkilökohtaisia neuvotteluja haluavat he, joilla on parhaat mahdollisuudet onnistua. Henkilökohtaisesti neuvottelevat jäävät paikallisen lisän ulkopuolelle. Loppuvaiheessa työnantaja kuitenkin päättää, miten lisä jakautuu. – Sopimuksessahan on, että palkat ovat yksilöllisiä. Hyvän lopputuloksen saavuttaminen on kolmen kauppa. Jäsenet ja paikallinen osasto keskustelevat kunnolla mitkä ovat tavoitteet, mihin pyritään ja miten ne tavoitetaan. – Peli on pelattava yhdessä, jotta saadaan kaikkien kannalta paras tulos, Nilsson sanoo. N


Teksti: Jani Huhtamella, asiamies

Paikallisen sanelun lyhyt historia Suomessa Ylempien toimihenkilöiden on ehdottomasti taisteltava yleiskorotusten puolesta, vaikka muut henkilöstöryhmät paikallisia eriä hyväksyisivätkin. uille henkilöstöryhmille kuin ylemmille paikalliset erät voivat tuoda jopa tervettä vaihtelua palkkoihin, kun lisäksi taulukkopalkkoja nostamalla pidetään palkanmuodostuksen perusteet kunnossa. Ylemmillä toimihenkilöillä tilanne on toinen. Jo alun perin ylempien palkat määräytyvät täysin henkilökohtaisesti kilpailutilanteen mukaan eli paikallinen sopiminen on ollut osana ylempien sopimuksissa. Yritykset ovat aina maksaneet meriittikorotuksia haluamilleen ylemmille toimihenkilöille. Ylemmille liittojen neuvottelemat yleiskorotukset ovat siis olleet turva inflaatiota ja yrityksissä pakostakin tapahtuvia niin sanottuja väliinputoamisia vastaan. Meriittikorotuksia on maksettu kolmannekselle ylemmistä, riippumatta siitä, onko liittojen välillä sovittu yleiskorotuksista. Ennen tulopoliittiset kokonaisratkaisut olivat voimissaan ja kaikki oli hyvin. Tupojen aikana katsottiin lähinnä, tuliko kokonaisratkaisusta tarpeeksi kattava. Yksittäisten toimialojen jääminen ratkaisun ulkopuolelle oli mahdollista, jolloin aloilla toimivat liitot sopivat itsenäisesti muun muassa toimialan palkkakehityksestä, usein laihoin tuloksin. Tärkeintä oli nimenomaan se, että

M

Työnantajajärjestöjen halu poistaa yleiskorotukset olisi toteutuessaan kova isku suurimmalle osalle ylemmistä toimihenkilöistä. Kun lasketaan tupo- ja tes-korotusten kumulatiivinen vaikutus palkkakehitykseen vuodesta 2000 lähtien, saadaan yli 25 prosentin korotukset kymmenen vuoden ajalta. Kyse ei siis ole aivan pikkusummista.

UUSI

INSINÖÖRI

kortit olivat avoimesti pöydällä. Oli mahdollisuus sitoutua suurempaan ratkaisuun tai lähteä kokeilemaan lihaksia paremman sopimuksen saamiseksi. Tämä ei kuitenkaan työnantajajärjestöille kelvannut, vaan jossain syntyi tarve

Työnantajan näkemykseen paikallisten palkkaneuvottelujen toimivuudesta on palkansaajapuolella mahdoton yhtyä. lähteä pilkkomaan sopimuksia ja viemään sopimista lähemmäs työpaikkoja. Tämän strategian yksinkertaisin kuvaaja on vanha lausahdus: hajota ja hallitse! Palkkaneuvotteluja siirretty työpaikoille

Työnantajajärjestöt ovat viime vuosina jatkuvasti pyrkineet siirtämään palkkaneuvotteluita paikalliselle tasolle. Luopuminen tupoista oli vasta ensimmäinen askel. Työnantajan tarkoituksena lienee ollut, että eri toimialat voivat paremmin mukauttaa korotus- ja sopimustasonsa toimialakohtaisten erityisvaatimusten ja tuottavuuden mukaisesti. Näistä niin sanotuista puhtaasti liittokohtaisista kierroksista päästiin nauttimaan hetken, mutta siihen se jäi. Seuraava askel sopimusjärjestelmän sirpaloittamisessa oli niin sanottujen paikallisten erien sisällyttäminen työehtosopimusneuvotteluissa sovittuihin korotuksiin. Näiden erien käytöstä oli tarkoitus neuvotella yrityksissä luottamusmiehen ja yrityksen edustajien välillä. Paikallisia neuvotteluita on nyt käyty viimeiset vuodet ja loppujen lopuksi

myös kaikissa henkilöstöryhmässä. Työnantajan näkemykseen paikallisten palkkaneuvottelujen toimivuudesta on palkansaajapuolella mahdoton yhtyä. Työnantajien tahto toteumassa

Kun on tultu tupoista paikallisiin eriin ja neuvotteluihin, muutos on ollut pääasiassa työnantajan tahdon suuntainen. Huolimatta kauniista puheista tuottavuuden ja taloustilanteen huomioonottamisista paikallisissa neuvotteluissa keskusjohtoisuus työnantajapolitiikassa on vain kasvanut tupojen jälkeen. Enää eivät yksittäiset liitot ja toimialat pääse sooloilemaan toimialan mukaisia korotusprosentteja, vaan käytössä on tiukka palkka-ankkuri, jonka mukaisesti alojen tulokset ohjautuvat. Kun on hajotettu työntekijät neuvotteluissa entistä pienempiin yksiköihin, vahvasti järjestäytyneiden työnantajien on helppo hallita neuvotteluita Etelärannasta. Edessä valoisa tulevaisuus?

Paikallinen, yrityskohtainen taso palkkaneuvotteluille ei ole lopullinen päämäärä. Työnantajajärjestöt ovat seuraavaksi vaatimassa Ruotsissa jo käytössä olevaa niin sanottua palkkakeskustelumallia käytettäväksi myös Suomeen. Tarkoitus on siis ottaa viimeinenkin askel ja murentaa kollektiivinen voima, joka turvaa edes kohtalaisen reaalipalkkojen kehityksen ylemmille toimihenkilöille. Muilla henkilöstöryhmillä palkankorotusten siirtyminen paikalliselle ja jopa henkilökohtaiselle tasolle eivät ole ongelmia. Työntekijöillä ja toimihenkilöillä ovat omat palkkausjärjestelmänsä ja -taulukkonsa, toisin kuin ylemmillä. N 21


yhteiskunnasta Teksti ja kuvat: Ari Hautaniemi

Tasa-arvo terästää tulosta Ongelma-ajattelu ehkäisee mahdollisuuksien tunnistamista.

asa-arvokonsultti, WoM Oy:n toimitusjohtaja Sinikka Mustakallio haluaa kääntää tasa-arvokeskustelun suunnan pois ongelmista, kohti mahdollisuuksia. Vuodesta 2000 työelämän tasa-arvoasioita kouluttanut ja konsultoinut Mustakallio on päässyt läheltä seuraamaan henkilöstöjohtamista useilla toimialoilla. Liian usein keskitytään perustelemaan, ettei tasa-arvon edistämiseen tarvitse omassa firmassa panostaa, kun ongelmia ei ole. – Useimmin kuulen, että ”ei meillä ole mitään tasa-arvo-ongelmia” tai ”onhan Suomessa sukupuolten tasa-arvo jo toteutunut”. Näin perustellaan sitä, että tasa-arvosuunnitelman tekeminen yritykseen tuntuu turhalta. Kun koko tasa-arvo nähdään ongelmien kautta, ei sen kehittämistäkään nähdä yrityksen henkilöstön kehittämisen tai tuottavuuden parantamisen keinona. – Meitä vaivaa liikaa ongelma-ajattelu. Ennemminkin voitaisiin lähteä siitä, mitä hyötyä tietoinen tasa-arvon kehittäminen voi tuoda. Kyllä kehitettävää yleensä on kaikilla työpaikoilla, kun asiaa lähdetään avoimin mielin selvittelemään.

T

Henkilöstöpotentiaalin maksimointia

Hyötyjä on todella saavutettavissa. Kansainvälisessä tutkimuksessa ja bisneskeskustelussa on yhä enemmän herätty huomaamaan, että naisten ja miesten väliseen tasaarvoon panostaminen, esimerkiksi henkilöstöpolitiikassa, johtotehtävissä ja tuotekehittelyprosesseissa, tuottaa aitoa lisäarvoa yritykselle. Yhdysvalloissa Harvard Kennedy Schoolin ja Maailman talousfoorumin järjestämässä Closing the Gender Gap -konferenssissa pohdittiin tasa-arvon bisnesvaikutuk22

Sinikka Mustakallio näkee tasa-arvosuunnittelun osana yritysten strategiaprosessia. Siten tasa-arvosta saadaan aito väline organisaation tavoitteiden saavuttamisessa.

sia. Lukuisissa tutkimuksissa on päädytty samoihin tuloksiin. Kun organisaatio panostaa sekä naisten että miesten osaamiseen, päätöksenteko tehostuu, tulosta syntyy ilman turhaa riskien ottoa ja osakkeenomistajien saama hyöty kasvaa. Mitä monimutkaisempi asia on ratkaistavana, sitä enemmän monimuotoisuudesta on hyötyä päätöksenteossa. Mustakallio puhuu samasta asiasta. Kääntäen ajateltuna epätasa-arvo rekrytoinnissa tai henkilöstöpolitiikassa estää yritystä saamasta ja käyttämästä ihmisten osaamista sekä potentiaalia parhaalla mahdollisella tavalla. – Tietoinen tasa-arvon kehittäminen auttaa saamaan koko henkilöstön kokemuksen, kyvyt ja osaamisen käyttöön. Siten tasaarvo parantaa myös tuottavuutta. Erilaisuus edistää ideoita

Työpsykologiasta tiedetään, että oikeudenmukaisuuden kokemus on ihmisille tärkeää.


Se vaikuttaa motivaatioon ja sitoutumiseen työhön. Sukupuolten tasa-arvo on yksi osa oikeudenmukaisuutta. – Tasa-arvon vaikutusta on vaikea täsmälleen euroissa mitata. Se vahvistaa työhyvinvointia, mikä heijastuu myös yrityksen tulokseen. – Tiedämme, että innovatiivisuutta edistää erilaisen kokemuksen, osaamisen ja näkökulmien yhdistäminen. Tasa-arvoinen ilmapiiri ja erilaisuuden arvostaminen kannustavat innovatiivisuuteen. Esimerkiksi EU:n suurin telekommunikaatioyritys Deutsche Telekom päätti ottaa viime vuonna käyttöönsä kiintiöt nostaakseen naisjohtajien osuuden 30 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Yhtiö ilmoitti uskovansa, että naisjohtajilla on myönteinen vaikutus yrityksen tuloksellisuuteen ja kannattavuuteen. Cranfieldin yliopiston tutkijat Iso-Britanniassa ovat tutkineet säännöllisesti Lontoon pörssiin kirjautuneiden yritysten johtajiston sukupuolijakaumia. Yritykset, joiden johtoryhmässä on sekä mies- että naisedustus, ovat säännöllisesti 20 parhaiten menestyneen joukossa. Tasa-arvo strategiavälineeksi?

Mustakallio toivoo silmien aukeavan Suomessa nykyistä laajemmin tasa-arvon bisnesnäkökulmalle. Esimerkiksi jokaiselta yli 30 henkeä työllistävältä yritykseltä lain mukaan vaadittava tasa-arvosuunnitelma nähdään edelleen turhan usein pakkopullana. – Tämä estää suunnittelun käyttämistä luovasti oman yrityksen kehittämiseen, yrityksen oman tilanteen ja henkilöstöjohtamisen tarpeiden mukaisesti. Tasa-arvosuunnitelma on todella lupa tehdä niin, että siitä on yritykselle hyötyä. Mustakallio kytkee tasa-arvon kehittämisen kiinteäksi osaksi yrityksen strategiaprosessia, jolloin siitä saadaan irti yrityksen kannalta paras hyöty ja jolloin se toimii aitona strategiatyökaluna. – Tasa-arvosuunnitelma olisi näin strategian toteuttamisen toimenpidesuunnitelma, joka lähtisi yrityksen strategiassa asetetuista tavoitteista. Asia vaatii vain rohkeutta, innostusta ja uteliaisuutta. N UUSI

INSINÖÖRI

23


maailmalta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Finunions

hoitaa ay-liikkeen edunvalvontaa EU:ssa iedonvälitystä Brysselistä Suomeen ja päinvastoin on käyty jo vuodesta 1991 lähtien, jolloin KEY Finland perustettiin tukemaan Suomea EU-jäsenyysneuvotteluissa sekä kouluttamaan ihmisiä ja tiedottamaan EU-asioista. Tieto on kulkenut raporttien ja uutiskirjeiden muodossa, ay-liikkeen nykyisen ja tulevan johdon sekä keskusjärjestöjen tiedottajien tapaamisissa. – Iso osa työstä tehdään Suomessa asiantuntijaverkostossa, tietää suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen lähettämä työntekijä Risto Kousa. FinUnionsin toimintaympäristönä on eurooppalainen ay-liike, jonka kanssa on säännöllisiä tapaamisia. Yhteistyö komission kanssa ja varsinkin suomalaisen komissaarin kabinetin kanssa sujuu hyvin. Suomen pysyvän edustuston tiedotustilaisuuksissa ennen jokaista huippukokousta saa hyvän käsityksen siitä, missä mennään. Parlamentin keskeiset komiteat ja suomalaiset mepit avustajineen ovat myös hyviä tiedonlähteitä.

T

Työelämän lainsäädäntöön vaikutetaan

Sosiaalinen vuoropuhelu eli suomeksi sopimus- ja neuvottelutoiminta sekä työelämään vaikuttava lainsäädäntö ja politiikkaohjelmat ovat tärkeimmät Brysselissä seurattavat asiat. – Sopimus- ja neuvottelutoiminnassa osapuolet eli työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat voivat ottaa käsiteltäväksi haluamiaan asioita ja viedä yhteisiä kannanottoja poliittisille päättäjille, Kousa kertoo. Näin ovat edenneet muun muassa etätyöhön, työpaikkaväkivaltaan, työperäiseen stressiin sekä sisäistyviin työmarkkinoihin liittyvä lainsäädäntö. Työohjelman 2009–2010 taustalla 24

Sosiaaliseen vuoropuheluun osallistuminen sekä työelämään liittyvän lainsäädännön seuraaminen ja siihen vaikuttaminen ovat Brysselissä toimivan FinUnionsin tärkeimmät tehtävät, kiteyttää Risto Kousa työtänsä Brysselissä.

oli talouden kurjistuminen. Neuvotteluosapuolet halusivat antaa siitä yhteisen lausunnon EU 2020 strategiaan, jossa kasvun ja työllisyyden vahvistaminen on pääasia. Seuraavaksi on tulossa käsittelyyn työelämän joustoturvan (flexicurity) kehittäminen. ilmaston lämpenemisen vaikutukset työelämään sekä siirtolaisuus sosiaalisen vuoropuhelun rakenteiden, eli neuvottelujärjestelmän vahvistaminen uusissa jäsenmaissa. Työssäjaksaminen lähtökohtana

Työlainsäädännössä työaikadirektiivin uudistaminen aloitettiin 2000-luvun alussa. Muun muassa Suomi teki hartiavoimin töitä EU-puheenjohtajakaudellaan 2006, jotta asia menisi eteenpäin. Yritys raukesi sovittelumenettelyn epäonnistumiseen 2009. Uusi alku keväällä 2010, jolloin komissio aloitti kuulemismenettelyn. Viime joulukuussa komissio esitti joko direktiivin suppeaa uudistamista, jolloin käsiteltäisiin vain päivystysaika, lepotauot ja tasoitusjaksot tai laajaa lähestymistapaa, jolloin käsittelyyn tulisivat myös uudet työnteon muodot, yksilölliset työaikajoustot ja opt out -järjestelmä, työn- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, itsenäisessä työntekijäasemassa olevien työaikakysymykset – Kumpikin osapuoli haluaa neuvotella asiasta ja neuvotteluaikaa on yhdeksän kuukautta, Kousa kertoo. – Jos prosessi epäonnistuu, asia menee neuvostojen käsittelyyn ja lopulta Euroopan parlamentin käsittelyyn. Silloin sen kohtalo voi olla mitä tahansa, Kousa arvelee. Palkansaajien lähtökohtana on työsuojelu ja työssä jaksaminen sekä työn ja

perhe-elämän yhteensovittaminen. Työnantajat haluavat lisää joustoja ja tuottavuutta tukevia työaikajärjestelyjä. Työnantajien BusinessEurope ei halua neuvotella kuin direktiivin suppeasta uudistamisesta eli siis vain päivystysajoista ja tasoitusjaksoista. – EU-maissa on todella kirjava vyyhti työaikaan liittyvää lainsäädäntöä ja se täytyy pikaisesti keriä kasaan, Kousa sanoo. Lähetettyjä työntekijöitä koskien etsitään pelisääntöjä työvoiman vapaalle liikkumiselle. Heillä on oltava yhtäläiset oikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu. – Työntekijöiden perusoikeudet ovat samanarvoisia kuin markkinoiden toimintavapaudet, Kousa sanoo viitaten Lavalin ja Vikingin tapauksiin. EAY haluaa direktiivin avaamista, komissio vain implementoinnin tehostamista. Komission esitystä odotetaan ensi syksynä. Muut lainsäädäntöhankkeet

Muut meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet koskevat raskaudensuojelua, rajat ylittäviä terveyspalveluja, yrityksen sisäisiä siirtoja, yhden luukun siirtolaispolitiikkaa, tutkintojen tunnustamista ja rikkidirektiiviä. Raskauden suojelussa lähtökohtana on äidin aseman parantaminen. Komission esitys muuttui parlamentissa, joka esittää vapaata 20 viikkoa täydellä palkalla ja palkallista isyysvapaata. Arvioiden mukaan neuvosto pyrkii muuttamaan parlamentin päätöstä lähemmäs komission esitystä. Rajat ylittävissä terveyspalveluissa tavoitteena on EU-kansalaisten terveydenhoitopalveluiden parantaminen, niin että oikeus hoitoon toisessa EU-maassa ja sama korvausperuste kuin omassa maassa.


Risto Kousa hoitaa palkansaajien asioita Brysselistä käsin.

Yrityksen sisäisissä siirroissa tavoitteena on työvoiman saatavuuden parantaminen. Se koskee johtajia, asiantuntijoita ja korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita. Yhden luukun siirtolaispolitiikassa tavoitteena on maahanmuuttajien tasavertainen kohtelu ja ns. yhden luukun toimintamalli, jolloin oleskelu- ja työluvat saisi samalta viranomaiselta. – Palkansaajien mielestä soveltamisalan piiriin pitäisi saada myös siirtyvät työntekijät, kausityöntekijät ja pakolaiset, Kousa sanoo. Tutkintojen tunnustamisessa tavoitteena on lisätä liikkuvuutta ja yksinkertaistaa ammattien tunnistamista. Komission liikkeelle laittamaa ammattipätevyysdirektiiviä ja eurooppalaista liikkuvuuskorttia koskenut lausuntokierros päättyi maaliskuussa. Euroopassa sillä on kannatusta laajasti, mutta Suomessa UUSI

INSINÖÖRI

asennoituminen on nihkeätä. Rikkidirektiivin tavoitteena on Itäja Pohjanmeren ympäristön suojelu. Laivojen rikkipäästöille halutaan siellä kovemmat rajat kuin muilla merialueilla. Tämä on vientiteollisuudelle tärkeä asia, sillä se lisäisi kustannuksia arvioiden mukaan 200 miljoonasta eurosta jopa miljardiin euroon. Teollisuuden Palkansaajien mukaan se veisi myös työpaikkoja pahimmillaan noin 200 000. Kousan mukaan rikkidirektiivi lisäisi vientiteollisuuden kuluja ja vaikeuttaisi kilpailuasemaa sekä vaarantaisi työpaikkoja. Siirtymäaikoihin haetaan pidennystä sekä mahdollisia maakohtaisia poikkeuksia. Politiikkaohjelmat

Politiikkaohjelmissa tärkein paino on talouskysymyksissä, EU 2020 kasvu- ja

työllisyysstrategiassa sekä sisämarkkinoiden uudistamisessa. Komission tavoitteena on kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen, julkisen talouden kestävyyden parantaminen sekä rahoitusvakauden vahvistaminen. Kasvua ja työllisyyttä pitää tukea, mutta ei palkkoja tai eläkkeitä huonontamalla, Kousa sanoo. Uusia rahoituslähteitä, kuten valuutansiirtoveroa ja Eurobondeja on tutkittava. EAY:n mielestä työmarkkinaosapuolten autonominen sopimusoikeus on säilytettävä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Talouskriisin laskua ei pidä sälyttää vain palkansaajille. Julkisen sektorin tuottavuus on nähtävä laajasti, ei pelkkänä kustannuseränä. – Hyvä julkinen sektori vahvistaa myös yritysten kilpailukykyä, Kousa sanoo. N

25


maailmalta Teksti: Heikki Lehtinen / UP

Kirjava kaarti ay-väkeä Ateenaan Palkansaajat etsivät vastauksia Euroopan talouskriisiin hyvin kirjavan väen voimin, kun Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY kokoontuu joka neljäs vuosi pidettävään kongressiinsa toukokuussa Kreikkaan. YA:llä on jäsenjärjestöjä kaikista EU-maista ja vähän muualtakin. Jäseninä on 83 kansallista keskusjärjestöä ja 12 Euroopan kattavaa toimialaliittoa. EU:n komission raportin mukaan sillä on 88 prosentin ”markkinaosuus” ay-jäsenistä. Suomesta EAY:hyn kuuluvat kaikki kolme keskusjärjestöä Akava, SAK ja STTK. Ammattiliittoihin kuuluu EU-maissa hieman vajaa neljäsosa työntekijöistä, mutta luvut vaihtelevat paljon maittain ja aloittain. Järjestäytymisaste on vuosien mittaan laskenut, koska uusien jäsenten hankinta etenkin nuorten, pienissä firmoissa työskentelevien pätkätyöläisten keskuudessa on vaikeaa. Samalla julkisen sektorin liittojen asema on vahvistunut, sillä julkisella puolella tilanne on vakaampi. Työntekijöiden järjestäytymisaste voi olla jossakin maassa hyvinkin alhainen, mutta silti työehtosopimukset koskettavat lähes kaikkia työntekijöitä. Monissa maissa työpaikan työntekijöiden edustaminen on järjestetty työpaikka- tai yritysneuvostojen kautta, joiden vaaleihin ja toimintaan ammattiliitot osallistuvat.

E

Pohjolassa kuulutaan liittoon

Euroopasta ei yhtä ay-mallia löydy. Pohjoismaissa työntekijät ja toimihenkilöt kuuluvat ammattiliittoihin kaikkein aktiivisimmin. Mutta heti Itämeren etelärannalta Virosta, Latviasta ja Puolasta 26

löytyy hyvin alhaisia järjestäytymisasteita. Itävallassa, Irlannissa, Latviassa ja Britanniassa on yksi keskusjärjestö, Ranskassa niitä on yhdeksän. Saksassa suurimmassa keskusjärjestössä on vain yhdeksän jäsenliittoa, Puolassa yli sata. Kaikkiaan EU-maiden keskusjärjestöissä arvioidaan olevan parituhatta ammattiliittoa. Lisäksi niiden ulkopuolella on vielä ehkä tuhatkunta erillistä liittoa, jotka yleensä edustavat joitakin pieniä ammattiryhmiä. Muualla politiikka painaa paljon

Valtaosa EU-maiden 98 keskusjärjestöstä kattaa EU:n komission raportin mukaan kaikkia eri toimialoja niin kuin Suomessakin. Joissakin maissa palvelualoilla tai julkisella sektorilla on omat keskusjärjestönsä. Ranskassa pelkästään julkisella sektorilla on neljä keskusjärjestöä. Pohjoismaat ovat kuitenkin ainoita, joissa jako keskusjärjestöihin on tapahtunut ammattiaseman perusteella. Hollannissakin se on tosin hieman vaikuttanut, mutta siellä pääasiallisin jakolinja on alun perin ollut uskonnollinen. Seitsemässä muussakin EU-maassa on uskonnollisin perustein muodostettu pienempiä keskusjärjestöjä. Katoliset ovat kuuluneet omiin järjestöihinsä. Puolessa EU-maita keskusjärjestöjä vahvimmin erotteleva tekijä on kuitenkin poliittinen jako. Sosialistit ja kristil-

Pohjolassa kuulutaan liittoon järjestäytymisaste eri maissa (%)

Ruotsi Suomi Tanska Kypros Malta Belgia Slovenia Luxemburg Irlanti Romania Italia Itävalta Britannia Slovakia Kreikka Bulgaria Hollanti Tšekki Saksa Portugali Unkari Latvia Espanja Liettua Puola Viro Ranska % 0

AIAS UP/HL

20

40

60

80

lisdemokraatit tai konservatiivit, toisinaan myös liberaalit ovat halunneet omat keskusjärjestönsä. Politiikka on EU:n ”vanhoista” jäsenmaista vahvasti mukana Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Belgiassa politiikka on uskonnon ohella muovannut keskusjärjestörajoja ja lisänsä on tullut siitä, että maa jakautuu ranskaa ja flaamia puhuvaan kahteen selvästi erilliseen alueeseen. Itävallassa ja Kreikassa politiikka ei muodollisesti keskusjärjestöjakoihin ole vaikuttanut, mutta järjestöjen sisällä on selvät jaot. Kieli on tuottanut keskusjärjestöjakoja myös Slovakiassa, Baskimaassa Espanjassa sekä Sloveniassa.


Vero kannustaa eläkkeelle Vain Suomessa ja Ruotsissa eläkeläiset maksavat samansuuruisista tuloista enemmän veroa kuin keskivertopalkansaaja. Ruotsissa ero on vielä selvempi kuin Suomessa. Suomessa ero johtuu siitä, että verotuksen vähennyksiä on kohdistettu vain työtulojen verotukseen. Useimmissa EU-maissa eläkeläisiä tuetaan kevyemmällä verotuksella, mikä myös kannustaa eläkkeellesiirtymiseen. Unkarissa ja Slovakiassa ei keskiveropalkan suuruisia eläkkeitä veroteta ollenkaan. Irlannissakaan keskimääräistä eläkettä saava eläkeläinen ei maksa veroa, vaikka suuremmista eläkkeistä veroa peritäänkin. (Lähde: OECD)

Etelässä tulee kylmä

Ikä ei liksaa takaa

Vapaaehtoisia löytyy

Meillä energiaköyhyydestä ei paljoa puhuta, mutta etelämpänä Euroopassa se on karu tosiasia. Yksi tapa mitata sitä on kysyä ihmisiltä, pystyvätkö he halutessaan pitämään kotinsa lämpimänä. Täällä pohjoisessa asia ei ole monellekaan ongelma, mutta monissa suomalaisten suosimissa lomamaissakin se on. Meilläkin neljä prosenttia vanhusväestöstä sanoo kärsivänsä kylmyydestä ja lämmön puute vaivaa muuallakin useimmiten vanhempia ihmisiä, etenkin yksinäisiä naisia. Liettuassa lähes puolet vanhuksista joutuu palelemaan kylmän sään yllättäessä. Se ei ole uutinen, että kylmä koti on pahiten köyhien ongelma. Lähes viidesosa pienituloisimmista EU-kansalaisista palelee. (Lähde: Eurofound)

Suomessa 55–59 -vuotiaiden miesten keskimääräinen palkka on OECD:n mukaan noin 30 prosenttia suurempi kuin 25–29-vuotiaiden miesten. Tšekissä ja Britanniassa ero on vielä pienempi, Ruotsissa se on samaa tasoa kuin meillä. Sen sijaan Espanjassa, Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa vanhempien palkat ovat yli 60 prosenttia korkeampia kuin nuorempien. Etenkin Belgiassa ja Ranskassa keskimääräiset palkat nousevatkin vanhemmiten jyrkästi. Britanniassa ja Irlannissa ne sen sijaan kääntyvät laskuun jo viidenkympin korvilla. OECD:n mukaan ikään tai työsuhteen pituuteen tiukasti sidotut palkat heikentävät vanhempien työllisyyttä ja etenkin heidän mahdollisuuttaan saada uutta työpaikkaa. (Lähde: OECD)

Suomalaiset sanovat tekevänsä vapaaehtoistyötä ainakin joskus selvästi useammin kuin monissa muissa maissa. Vielä innokkaampia vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön tekijöitä löytyy vain Tanskasta ja Ruotsista. Itävallassa ja Hollannissa ollaan lähes yhtä innokkaita kuin Suomessa. Vahvasti katolisista maista ehkä vähän odotusten vastaisesti ei kovin paljoa vapaaehtoistyön tekijöitä löydy. Niissä tosin päivittäin siihen osallistuvia on keskimäärin enemmän kuin muissa maissa. Vähän yllättäen miehet sanovat tekevänsä monissa maissa tekevänsä vapaaehtoistyötä hieman enemmän kuin naiset. Syy on ehkä se, että yleisin kohde on urheilu. (Lähde: Eurofound)

Jako ammatin mukaan harvinaista

Vain meillä ja muissa pohjoismaissa keskusjärjestöt ovat jakaantuneet vahvasti palkansaajien ammatillisen aseman mukaan. Hollannissa ja Ranskassakin tosin on pienempiä ylempien toimihenkilöiden järjestöjä. Monissa maissa saman keskusjärjestön sisällä eri ammattiasemassa olevat UUSI

INSINÖÖRI

voivat toki kuulua eri liittoihin ja työsuhteiden ehdot ja edut voivat olla hyvin erilaisia. Mutta esimerkiksi Saksassa, Hollannissa, Espanjassa, Italiassa ja useimmissa itäisen Keski-Euroopan maissa toimihenkilöillä ja työntekijöillä on sama työehtosopimus. Keskusjärjestöjaot ovat valtaosin hyvin vanhaa perua ja myös hyvin pysyviä. Suurissa yhteiskunnallisissa rytinöissä

niihin on voinut tulla muutoksia. Vaikka joissakin maissa onkin tapahtunut keskusjärjestöjen yhdistymisiä, niiden määrä on viime vuosikymmenellä vain kasvanut. Suurin ”ansio” on sillä, että Sloveniassa, Tšekissä, Romaniassa ja Slovakiassa tapahtui edelleen uusia jakaantumisia. N

27


Teksti: Ilona Mäenpää N Kuvat: Hannu Huovila/TVO

Keskustelu ydinvoimasta kiihtyi Keskustelu ydinvoimasta energialähteenä kuumentui Japanissa tapahtuneen Fukushima Daiichin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Ihmisiä huolettaa tilanne ja se, kestääkö ihmisen luoma tekniikka ylipäänsä luonnon voimia vastaan? Voiko ihminen lainkaan hallita luontoa? Vai olemmeko tekniikkauskossamme päätyneet umpikujaan?

Uraani halkeaa Ja tuottaa lamppuun valkeaa Mutta millään muilla mailla Kuin Suomella se ei oo riskiä vailla (Eppu Normaali)

28

Kyselimme kahdelta tekniikan asiantuntijalta ja liittomme jäseneltä näkemyksiä tapahtuneesta. Kysymyksiin vastasivat sähkökunnossapidon ryhmäpäällikkö, aiempi ylempien luottamusmies, insinööri Jari Tauluvuori TVO:lta ja Tekniikka elämää palvelemaan TEP ry:n puheenjohtaja, niin ikään insinööri Jouko Niemi.

NJari Tauluvuori: TVO on luotettava työnantaja

Luotatko oman yrityksesi turvajärjestelyihin, uudistustöihin ja tarkistuksiin? Luotan oman yritykseni eli TVO:n toimintaan. Turvallisuudelle tärkeiden järjestelmien arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Muun muassa maajäristysvaatimusten huomioon ottaminen on Suomessa ollut käytäntönä jo vuosia. Onko Japanissa Fukusiman ydinvoimalaitoksissa tapahtunut turma muuttanut omaa näkemystäsi ydinvoiman käytöstä? Ei ole muuttanut näkemystä ydinvoiman käytöstä, mutta tapahtumat ovat muistuttaneet miten vastuullista toimintaa ydinvoiman käyttäminen ja kunnossapitäminen on. Onko ydinvoima Suomessa turvallisempaa kuin muualla? Suomessa ydinvoimaan liittyvät määräykset ovat tiukkoja mutta asiallisia ja niitä myös valvotaan tar-


kasti. En kuitenkaan yleistäisi asiaa näin. Olen saanut olla arvioimassa ydinvoimalaitosten toimintaa Saksassa, Espanjassa ja Venäjällä ja olen melko vakuuttunut siitä, että ydinvoima-alalla toimii asiantuntevaa ja vastuullista väkeä myös muissa maissa. Mihin suuntaan energian kulutusta tulisi suunnata? Suomessa pitää olla tarjolla kustannustehokasta energiaa teollisuudelle, mutta ei kuitenkaan kotitalouksien kustannuksella. Näillä leveysasteilla ja etäisyyksillä energiaa tarvitaan jo paljon pelkästään asuntojen lämmitykseen ja kulkemiseen. Millä tasolla ydinvoiman käytöstä tulisi mielestäsi päättää – poliittisella, teknologisella vai eettisellä? Valitettavasti poliittista tasoa ei voida jättää pois päätöksiä tehtäessä. Toivoisin vain, että poliittisilla päättäjillä olisi käytössä niin teknologiset kuin eettisetkin faktat ja toimittaisiin niiden perusteella.

NJouko Niemi: Vaihtoehtoiset energialähteet kehittyvät

Onko Japanissa Fukusiman ydinvoimalaitoksissa tapahtunut turma muuttanut omaa näkemystäsi ydinvoiman käytöstä? Joskus kannatin ydinvoimaa, kun vaihtoehtona oli kivihiili. 1990-luvulla ydinvoimasta alkoi tulla vanhanaikaista. Kaikki ihmisen tekemä tekniikka on yhtä heikkoa kuin kehittäjänsä ja käyttäjänsä. Fukusima sai miettimään tsunamin vaikutuksia Atlantin rannikoilla. Euroopassakin on koettu kirjoitetun historian aikana jättitsunameja. Onko ydinvoima Suomessa turvallisempaa kuin muualla? Lopullisessa sähköntuotannossa se on turvallisempaa kuin joillain katastrofiherkillä alueilla (sodat, luonnonmullistukset). Uraaninjalostuksen tai jätteensijoituksen suhteen on tuskin suurta eroa. UUSI

INSINÖÖRI

Ydinvoimala Olkiluoto 1:n vuosihuoltoon kuuluu muun muassa polttoaineen vaihto.

Mihin suuntaan energian kulutusta tulisi suunnata? Säästö sekä nuukempien laitteiden että suoranaisen degrowthin kautta on välttämätöntä. Teollistumisen alussa tehtaissa rikottiin koneita tai niitä kieltäydyttiin käyttämästä, koska pelättiin ruumiillisen työn muuttumisen turhaksi sekoittavan tulonjakoa. Tehtailijat katsoivat, että kun koneet on keksitty, ei työtä kannata teettää turhaan ihmisillä. Tuotannon tehostuminen on käytetty paljolti turhan hallitusti hajoavan tavaran tekemiseen. Nyt tehtailija uskoo turhaan työhön ja pelkää hallitsematonta muutosta. Muutos on resurssien huvetessa välttämätön. Millä tasolla ydinvoiman käytöstä tulisi mielestäsi päättää – poliittisella, teknologisella vai eettisellä? Nuo eivät ole vaihtoehtoja, koska eivät mene rinnakkain vaan limittäin. Poliittisessa päätöksessä pitää etiikan olla mukana arvona. Eettistä päätöstä ei voi tehdä ilman tekniikan hahmottamista. Suurissa päätöksissä (viimeksi energiaverosuunnitelmat) on nykyään ongelmana politiikan sivuuttaminen. Virkamiestasolla tehdään päätökset, jotka rutiininomaisesti jauhetaan politiikan myllyssä. Vaikutusvaltaisille yrityksille teknologia

on kuin raamattu; aina sieltä löytää jotain itselle sopivaa todistelua kunhan on suhteita pappeihin. Jouko asetti itselleen kysymyksen ja vastasi myös siihen. Kummassa on suurempi riski? a) Ei panosteta ydinvoimaan, ja uudet energiaratkaisut eivät täytäkään odotuksia eivätkä tyydytä uutta sähköntuotantokapasiteetin tarvetta. b) Panostetaan ydinvoimaan, ja uusien energiaratkaisujen vuoksi lisäydinvoima ei ehdi kuolettaa investointikustannuksiaan. Kyllä b) pelottaa. Siinä investoinnit ovat niin hitaita ja raskaita, että eivät sopeudu muutoksiin. Ydinvoimala on valmistuessaan 10 vuotta vanhaa tekniikkaa ja kannattavasti pitäisi toimia 40 vuotta. Monet vaihtoehtoiset energianlähteet kehittyvät niin monina variaatioina, että erittäin todennäköisesti ne yhdessä päihittävät ydinvoiman. Valosähköinen ilmiö on periaatteessa yksinkertainen, ja laajan tutkimuksen tuloksena syntyy aurinkopaneeliläpimurtoja. Varavoimaa tarvitaan, mutta siihen ydinvoima ei kelpaa. N

29


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Työasiat seuraavat mukana myös vapaa-ajalle Viime syksynä toteutetun Työmarkkinatutkimuksen mukaan joka kymmenes insinööri kokee työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Lähes puolet sanoo työmäärän olevan ajoittain liian suuri. Etenkin esimiestehtävissä toimivat insinöörit kokevat työmääränsä liian suureksi.

oin joka kolmas esimies kertoo, että hänen on oltava tavoitettavissa myös päivittäisen työajan ulkopuolella – siitä on sovittu työsopimuksessa tai sitä edellytetään muuten. Sen lisäksi joka toinen esimies kokee, että tavoitettavuus on tarpeen töiden sujumisen vuoksi. Esimiesten lisäksi käyttö- ja ylläpitotehtävissä toimivilla asiantuntijoilla tavoitettavuusvaateet olivat keskimääräistä suuremmat. Normaalin työajan ulkopuolella tapahtuvat työhön liittyvät yhteydenotot vaikuttavat olevan varsin tavanomaisia. Noin 70 prosenttia insinööreistä ilmoitti saavansa yhteydenottoja iltaisin. Lomilla yhteydenottoja tulee kolmelle neljäsosalle ja viikonloppuisin lähes joka toiselle. Yönsä valtaosa insinööreistä saa nukkua rauhassa – tosin joka yhdeksäs insinööri kertoo saavansa työasioissa yhteydenottoja öisinkin. Pääosin työajan ulkopuolella yhteydenottoja tulee silloin tällöin, mutta viisi prosenttia insinööreistä saa yhteydenottoja säännöllisesti iltaisin. Lomilla työasioissa häiritään säännöllisesti joka kahdeksatta insinööriä. Eniten työajan ulkopuolella tapahtuvaa ”yhteydenottokulttuuria” näyttää olevan kaupan alalla sekä järjestöissä. Loma-aikaiset yhteydenotot ovat keskimääräistä yleisempiä myös teollisuudessa. Yrityskoko ei sen sijaan vaikuta yhteydenottojen määrään eikä eroa ole

N

30

myöskään sen suhteen, työskennelläänkö kotimaisessa vai ulkomaalaisomisteisessa yrityksessä. Todellinen työviikon pituus

Insinöörien työviikolla on pituutta keskimäärin 40,1 tuntia eli käytännössä insinöörit tekevät 2,6 tuntia enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. Yksityisen sektorin insinööreillä työviikko on selvästi pitempi kuin julkisella sektorilla toimivilla. Julkisen sektorin väki työskentelee keskimäärin 38,6 tuntia viikossa, kun taas yksityisen sektorin insinöörien työviikolla on pituutta keskimäärin 40,2 tuntia. Valtion insinööreillä työviikko on pitempi kuin kuntasektorilla. Julkisella sektorilla myös työsopimuksessa sovittu työaika on usein lyhyempi, esimerkiksi kuntasektorilla tyypillinen sovittu viikkotyöaika on 36,25 tuntia. Todellisen työviikon pituus venyy sitä pitemmäksi mitä korkeammassa asemassa toimitaan. Johtoon kuuluvilla insinööreillä viikkotyöaika on keskimäärin noin 45 tuntia, asiantuntijoiden työviikolle kertyy pituutta reilut 39 tuntia. Esimiesten työviikko on keskimäärin 2,5 tuntia pitempi kuin asiantuntijainsinööreillä. Pisintä päivää tekevät yrittäjät, jotka ilmoittivat työviikolleen tulevan mittaa noin 48 tuntia. Työviikon pituus ja työtaakka ovat yhteydessä toisiinsa. Jatkuvasti työmääränsä liian suureksi kokevat insinöörit te-

kevät lähes neljä tuntia pitempää työpäivää kuin ne, jotka pitävät työmääräänsä sopivana. Lähes joka toisen insinöörin työaikaa seurataan kellokortin avulla, lisäksi osa seuraa sitä henkilökohtaisen kirjanpitonsa avulla. Noin kolmannes insinööreistä ilmoitti, etteivät he ole työaikaseurannan piirissä. Yritysjohtoon kuuluvista insinööreistä jopa noin joka kolmannen työaikaa seurataan. Asiantuntijoista taas valtaosa osa työaikaseurannan piirissä, heistä noin viidennes ilmoitti, ettei työaikaa seurata lainkaan. Insinööreistä 85 prosenttia tekee ylitöitä. Ylitöiden kirjaaminen on harvinaisempaa kuin työaikaseuranta. Vajaa kolmannes esimiehistä kertoi, että ylityöt kirjataan kattavasti ja noin joka seitsemännen kohdalla osa ylitöistä kirjattiin. Asiantuntijoista kolme neljännestä kertoi ylitöiden kirjaamisesta – joka toisen kohdalla ne kirjattiin kattavasti. Ylitöiden kirjaaminen oli sitä yleisempää mitä suuremmasta yrityksestä oli kysymys. Kattavinta ylityökirjanpito oli suunnittelutoimistoissa. Matkustaminen kuuluu työhön

Valtaosalla insinööreistä työhön kuuluu myös matkustamista. Kolme neljäsosaa insinööreistä matkustaa työnsä takia, keskimäärin heille kertyy vuodessa 29 matkapäivää. Joka kymmenes on vuosittain työmatkalla yli 75 päivää. Eniten matkapäiviä kertyy kaupalli-


Insinöörien todellinen työaika asematason mukaan Lähde: Työmarkkinatutkimus TMT X-2010

Ylin johto

45,6

Johto

43

Ylempi keskijohto

41,4

Alempi keskijohto

40,6

Asiantuntijat

39,1

Toimihenkilöt

39 34

36

38

40

42

44

46

h/vko

Insinöörien vuotuiset matkapäivät asematason mukaan Lähde: Työmarkkinatutkimus TMT X-2010

Ylin johto

48

Johto

37

Ylempi keskijohto

32

Alempi keskijohto

32

Asiantuntijat

26

Toimihenkilöt

17 34

10

20

30

40

50

Matkapäiviä/v

sia tehtäviä tekeville insinööreille sekä käyttö- ja ylläpitotehtävissä toimiville. Johtoon kuuluvat matkustavat eniten ja esimiehille matkapäiviä kertyy enemmän kuin asiantuntijoille. Isoihin vientiteollisuusyrityksiin, kaupan alalle, järjestöihin ja suunnittelutoimistoihin töihin hakeutuvat insinöörit saavat varautua myös keskimääräistä lukuisimpiin matkapäiviin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Myös valtion insinööreille kertyy matkapäiviä, mutta pääsääntöisesti vain kotimaassa. Osa matkapäivistä osuu myös viikonloppuihin: kotimaan matkapäivistä kesUUSI

INSINÖÖRI

kimäärin 14 prosenttia ja ulkomaan matkapäivistä 18 prosenttia. Yli 40 prosenttia insinööreistä ei saa työajan ulkopuolella tapahtuvalta matkaajalta minkäänlaista korvausta. Jos matka-ajalta korvausta saadaan, se korvataan tyypillisimmin yksinkertaisena vapaa-aikana. Kaksi kolmesta insinööristä voi jossain määrin itse vaikuttaa kulkuvälineisiin ja majoituskohteiden valintaan, samoin matkalle lähtö- ja paluuaikoihin. Matkakohteisiin vaikuttamismahdollisuudet ovat sen sijaan varsin vähäiset. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat

suorassa suhteessa asematasoon. Johtoon kuuluvilla vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat. Keskijohdon esimiesten mahdollisuudet vaikuttaa ovat jossain määrin heikommat. Asiantuntijoilla on vähäisimmät vaikutusmahdollisuudet lukuun ottamatta kaupallisia tehtäviä tekeviä insinöörejä, joiden vaikutusmahdollisuudet matkustamiseen liittyen ovat likimain samaa tasoa kuin esimiehillä. N

31


oikeus Teksti: Niina Suvanto, työsuhdejuristi N Kuva: Marika Viherlaiho

Irtisanomispaketti vaikuttaa työttömyysturvaan Isot yritykset tarjoavat nykyisin usein irtisanomisen sijaan irtisanomispakettia. Paketti voi olla nimeltään irtisanomissopimus, tukipaketti tai työsuhteen päättämissopimus.

rtisanomissopimuksen sisältö voi vaihdella. Keskeistä kuitenkin on, että sopimuksella työntekijä luopuu hänelle muutoin kuuluvista oikeuksista, kuten takaisinottovelvoitteesta ja irtisanomisperusteen riitauttamismahdollisuudesta. On erittäin tärkeää harkita tarkkaan sopimuksen tekemistä ja selvittää, esimerkiksi liiton lakimiesten avulla, mitä sopimuksen allekirjoittamisesta seuraa. Sopimusta tarjotaan joskus ennen irtisanomisia tai joskus jo irtisanomisten tapahduttua. Työnantajat tarjoavat sopimuksia tai paketteja, koska ne ovat työnantajan näkökulmasta kivuttomampi tapa vähentää työvoimaa kuin irtisanomiset. Sopimuksia tekemällä työnantaja myös välttyy monelta velvoitteelta, jotka irtisanomisesta seuraavat.

I

Sopimus saattaa heikentää oikeuksia

Sopimuksella on merkittäviä vaikutuksia työttömyysturvaan. Sopimukset sisältävät usein lausekkeita, joissa työntekijä luopuu hänelle muutoin kuuluvista oikeuksista. Näitä ovat muun muassa ta-

Sopimuksen tai paketin ottamista kannattaa harkita tarkkaan ja annettu harkinta-aika on syytä käyttää kokonaan. Ennen allekirjoittamista tulee selvittää, mitkä sopimuksen seuraukset ja vaikutukset ovat.

32

kaisinottovelvoite, irtisanomisperusteen riitauttaminen, uudelleensijoittamis- ja muun työn tarjoamisvelvoite. Sopimukset saattavat edellyttää, että henkilö irtisanoutuu itse. Työvoimaviranomainen katsoo aina henkilön itse vaikuttaneen työsuhteensa päättymiseen, vaikka taustalla olisi irtisanominen tai sopimuksessa olisi todettu, että henkilö on irtisanottu. Sen seurauksena työttömyysturvaan määrätään 90 päivän karenssi. Karenssi alkaa ensimmäisestä päivästä, jolloin on ollut työttömänä työnhakijana. Tältä ajalta ei siis saa työttömyyspäivärahaa. Jos työntekijä sopimuksella luopuu hänelle kuuluvista oikeuksista, työnantajalla ei ole yhdeksän kuukauden takaisinottovelvoitetta työsuhteen päättymisen jälkeen, mikäli samoja tehtäviä tulisi tänä määräaikana avoimeksi. Uudelleen sijoittamis- ja muun työntarjoamisvelvoitteella tarkoitetaan irtisanomisaikana voimassaolevaa työnantajan velvoitetta selvittää, voidaanko työntekijä sijoittaa tai kouluttaa yrityksessä muihin tehtäviin. Yleensä sopimuksessa luovutaan tästäkin oikeudesta. Irtisanomisperustetta ei voida sopimuksen tekemisen jälkeen riitauttaa, jos on sovittu, ettei kummallakaan ole sopimuksen tekemisen jälkeen muita vaatimuksia. Lauseke tarkoittaa, ettei kertyneitä ja maksamatta jääneitä ylityö- ja matkaajan korvauksia voi sopimuksen tekemisen jälkeen vaatia maksettavaksi. Jos maksamatta jääneitä korvauksia on pal-

jon, ne kannattaa sopimuksentekovaiheessa ottaa huomioon arvioitaessa kertakorvauksen suuruutta. Ilmoittaudu heti työttömäksi

Työsuhteen päättämissopimuksesta seuraa, että henkilö ei ole oikeutettu muutosturvaan eikä pitkän työuran perusteella maksettavaan ansiopäivärahan korotusosaan. Näihin etuuksiin on oikeutettu vain, jos työsuhteen päättymissyyksi katsotaan tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste. Tämä on työttömyysturvalain tulkintakäytäntö. Yleensä työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä työsuhteen keston perusteella määritellyn kertakorvauksen. Kertakorvaus jaksotetaan työttömyysturvassa työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Samalla tavalla jaksotetaan myös mahdollinen lomakorvaus. Jaksotuksen ajalta ei makseta päivärahaa. Jaksotusta ei voi välttää, vaikka työsuhteen päätyttyä ottaisi vastaan lyhyen määräaikaisuuden. Työsuhteen päättyessä pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Jos henkilö on poissa työmarkkinoiden käytettävistä yli kuusi kuukautta, hän menettää oikeuden työttömyysturvaan. Kun työntekijä ilmoittautuu työttömäksi heti työsuhteen päättyessä, jaksotus ja karenssi kuluvat samanaikaisesti.


Sopimusluonnos kannattaa tarkistuttaa liiton lakimiehellä ennen allekirjoittamista.

Jokaisen on pohdittava tukipakettia oman tilanteen kautta.

Kertakorvaus ei kerrytä eläkettä

On tärkeä muistaa, että kertakorvaus ei kerrytä eläkettä, mutta se on verotettavaa ansiotuloa. Sopimuksen vaikutukset verotukseen sekä eläkkeisiin kannattaa tarkistaa. Lisäksi on hyvä olla yhteydessä verotoimistoon ja omaan eläkeyhtiöön. Kertakorvaus aiheuttaa koko vuoden ansiotuloihin huomattavan korotuksen ja siten veroasteen nousun. Jos korvaus maksetaan loppuvuodesta, kannattaa hankkia uusi verokortti ja keskustella veUUSI

INSINÖÖRI

rovirkailijan kanssa, olisiko korvaus mahdollista jakaa verotuksessa osin seuraavalle vuodelle. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota sopimusta tai pakettia, vaan sopimus ja sen sisältö ovat viime kädessä työnantajan määriteltävissä. Työnantajalla on mahdollisuus tarjota huonojakin sopimuksia, joissa tarjotaan esimerkiksi kertakorvauksena pienempää summaa kuin henkilön irtisanomisajan palkka olisi. Tämä johtuu siitä, että työsuhteen päättäminen sopimuksella kuuluu sopimusvapauden piiriin,

eikä sitä ole rajoitettu samalla tavalla kuin irtisanomista. Jos sopimuksia on tarjolla usealle henkilölle samanaikaisesti, niiden sisältö on yleensä lyöty lukkoon ennen kuin sopimuksia tarjotaan työntekijöille. Sopimukset saattavat sisältää salassapito- ja kilpailukieltolausekkeita, jotka vaikeuttavat uudelleen työllistymistä. Näiden suhteen kannattaa olla erityisen tarkkana. Mikäli sopimuksen edellytyksenä on, että henkilö irtisanoutuu itse, työsopimuksessa mahdollisesti olevat kilpailukieltolausekkeet jäävät voimaan, ellei niiden lakkaamisesta erikseen mainita sopimuksessa. Sopimuksen tai paketin ottamista kannattaa harkita tarkkaan ja annettu harkinta-aika on syytä käyttää kokonaan. Ennen allekirjoittamista on selvitettävä, mitkä sopimuksen seuraukset ja vaikutukset ovat. Henkilökohtaiset tilanteet vaihtelevat. Sen vuoksi on mahdotonta antaa yleispätevää ohjetta siitä, kenen kannattaa tehdä sopimus. Tärkeintä on, että ymmärtää tekemänsä sopimuksen sisällön ja sen vaikutukset. Huomioon pitää ottaa omat työllistymismahdollisuudet eli mahdollisen työttömyyden kesto sekä muu elämäntilanne, kuten perhe ja asuntolainat. Sopimusluonnos kannattaa tarkistuttaa liiton lakimiehellä ennen allekirjoittamista. N 33


opiskelijat www.iol.fi

Opiskelijoiden koulutuspoliittisessa seminaarissa keskusteltiin ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Kuvassa Suomen suurimman ammattikorkeakoulun, Metropolian, päärakennus.

Ammattikorkeakoulujen tilanne herätti keskustelua Insinööriopiskelijaliiton koulutuspoliittinen seminaari käsitteli ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja harjoittelun merkitystä. itkä laatukriteerit osaksi ammattikorkeakoulujen rahoitusta? Onko insinööriopintojen harjoittelu pelkkä kesäloman pituinen TETjakso? Näiden ja monien muiden kysymyksien ääreen yleisö pääsi perehtymään Insinööriopiskelijaliiton järjestämässä koulutuspoliittisessa seminaarissa Helsingissä huhtikuussa. Seminaarin avasi Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Tero Rinne motivoimalla yleisön päivän ohjelmaan. Päivän ensimmäisen alustuksen piti IOL:n koulutuspoliittinen vastaava Sami Lehtinen. Hän puhui ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, sen kehittämisestä ja viimeaikaisista esityksistä. Tärkeä ja kiinnostava alustus poiki runsaasti keskustelua yleisössä. Uuden Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saari-

M

34

kangas toi ammattikorkeakoulujen rahoitusmallikeskusteluun UIL:n sekä Akavan näkemyksiä ja kuulumisia. Selkeää kaikille osapuolille on, että rahoitusmalli tarvitsee uudistamista ja laatukriteerit ovat otettava mukaan rahaa jaettaessa. Insinööriopiskelijaliiton toinen koulutuspoliittinen vastaava Olli Vanhoja esitteli seminaarille opetustoimen rahoitusta, eli miten rahat ohjautuvat valtion ja kunnan kautta muun muassa ammattikorkeakouluille. Harjoittelu puhutti iltapäivällä

Seminaarin iltapäivä rakentui harjoitteluasioista. Työelämää edustanut Digia Oyj:n johtaja Arja Aaltonen puhui, mitä amk-harjoittelijat merkitsevät Digialle. Hän kertoi myös, minkälaisia har-

joittelumahdollisuuksia suuri ohjelmistoyritys pystyy tarjoamaan insinööriopiskelijoille. Ammattikorkeakoulun näkemyksen harjoitteluista toi seminaarille Metropolia Ammattikorkeakoulun harjoitteluinsinööri Veera Udd. Opiskelijanäkökulman esitteli IOL:n työelämävastaava Ossi Lintula. Seminaarin viimeinen neljännes käytettiin ryhmätöihin, jotka tarjosivat keskustelumahdollisuuden seminaarin osallistujille. Ryhmätöissä käsiteltiin harjoittelujen laadun kriteerejä, ohjauksen merkitystä harjoitteluissa ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen haasteita. Ryhmätöiden tulosten avulla IOL pääsee kehittämään ehdotuksiaan niin harjoittelujen laadun parantamisen puolesta kuin ammattikorkeakoulujen rahoituksen kehittämisestä. N


Muista työttömyysvakuutus! Kesätyöt lähestyvät ja työttömyyskassan jäsenyys tulee ajankohtaiseksi. Kassaan kannattaa liittyä heti, kun olet työsuhteessa. Opiskelijana sinun on mahdollisuus kerryttää ansiopäivärahan edellyttämät ehdot täyteen jo opiskeluaikana. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa eli IAET-kassa turvaa tulevaisuutesi, jos valmistuttuasi työttömyys kohtaa. Lue lisää työttömyyskassasta ja sen ehdoista osoitteessa www.iol.fi. Liittyminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Kirjautumiseen vaadittavan jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. Liittymislomakkeita saat myös oman paikallisyhdistyksesi toimistolta. N

Opiskelija, sovi kesätöistä kirjallisesti! Työsopimus syntyy, kun työntekijä sopii tekevänsä työtä työnantajalle tämän ohjauksen ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Kun menet niin sanottuihin oikeisiin töihin, kirjallinen työsopimus on ehdottomasti aiheellinen. Työsopimus voidaan tehdä joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jos sopimusta ei tehdä kirjallisena, työnantaja on velvoitettu toimittamaan työntekijälle selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Näitä ovat muiden muassa työntekopaikka, palkan määräytyminen ja pääasialliset työtehtävät. Molempien edun mukaista on kuitenkin sopia työsuhteesta kirjallisesti. Vaikka suullinenkin sopimus on täysin pätevä, sovittuja yksityiskohtia on vaikea osoittaa toteen esimerkiksi työsuhteen ongelmatilanteita ratkottaessa. Kun sekä työnantajalla että työntekijällä on molempien allekirjoittama kirjallinen sopimus, molemmat voivat helposti osoittaa, mitä on sovittu. Jos työsopimukseen myöhemmin muuttuu vaikkapa työtehtävien sisältön osalta, myös nämä muutokset pitää sopia kirjallisesti. Mukavan esimiehen kanssa saa helposti sovittua asioita suullisestikin. Jos esimies kuitenkin vaihtuu, ilman kirjallista sopimusta voi olla hankalaa yrittää selvittää, mitä edellisen kanssa on sovittu. N

POISO-päivät Raahessa Paikalliset raahelaiset insinööriopiskelijat järjestivät lauantaina 16.huhtikuuta todennäköisesti viimeistä kertaa perinteikkäät Pohjois-Suomen insinööriopiskelijapäivät, paremmin tunnettuna POSIO-päivät Raahessa. Tapahtuma keräsi kaksisataa insinööriopiskelijaa eri puolilta PohjoisSuomea. Myös Insinööriopiskelijaliiton hallitus oli mukana tapahtumassa vahvalla edustajistolla pitämässä kilpailurastia ja osallistumassa tapahtumaan. Rasteilla insinööriopiskelijajoukkueet testasivat näyttelijänlahjojaan sekä taitojaan kasata mahdollisimman korkeaa, puisista palikoista koostuvaa tornia niin sanotusti lempeässä, jäiseltä mereltä puhaltavassa tuulessa. Tapahtuman alussa IOL:n puheenjohtaja Tero Rinne palkitsi Rovaniemen Insinööriopiskelijat ROVIO:n ja Kemin Insinööriopiskelijat KeIO:n hallituksen jäseniä näkymisestä paikallisissa medioissa. N UUSI

INSINÖÖRI

Tero Rinne puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Insinööriopiskelijasta Insinööriksi ian kevät taittuu kesäksi, kouluvuosi lähenee loppuaan ja opiskelijat siirtyvät kesätöihin kerryttämään kokemusta tulevaisuuttaan varten. Tämä on vain yksi osa insinööriopiskelijoiden arkea. Päämääränä on kuitenkin valmistua Insinööriksi. Tänä keväänä tuo kunniallinen hetki koittaa jälleen monelle opintonsa päättävälle insinööriopiskelijalle. Takana on paljon uurastusta ja raskaitakin opintoja, mutta palkintona siitä kaikesta saa tutkinnon ja oikeuden vastaisuudessa käyttää titteliä insinööri. Olkaakin ylpeitä saavuttamastanne tutkinnosta ja nauttikaa valmistumisestanne, olette ansainneet sen! Valmistumisen jälkeen muistakaa tehdä valmistumisilmoitus, jolloin siirrytte Insinööriopiskelijaliiton jäsenyydestä Uuden Insinööriliiton alueyhdistyksen jäseneksi. Kuviot hieman muuttuvat, mutta alueellinen yhdistyksenne valvoo edelleen yhdessä Uuden Insinööriliiton kanssa etujanne. Tutkinnon mukana tulee myös oikeus kantaa ammattikuntamme tunnuksia. Vaihtoehtoina on esimerkiksi Insinöörisormus ja rintamerkki. Molemmat ovat ammattikunnan näyttäviä tunnuksia, jotka kertovat ammattikunniasta ja perinteestä. Insinöörisormuksen ja rintamerkin tilaamisessa sinua auttavat paikalliset toimijat sekä IOL:n ja UIL:n toimiston henkilökunta. Hyvää loppukevättä kaikille ja onnea sekä menestystä valmistuneille Insinööreille.

P

35


Rinnakkaisjäsenyys tehostaa insinööriopettajien edunvalvontaa ja kunnan aloilla insinöörien käytössä on KTN:n luottamusmiesjärjestelmä. Samalla jäsenmaksulla paljon etuja

OAJ ja UIL ovat sopineet rinnakkaisjäsenyyden kuluista ja jäseneduista niin, että jäsenmaksu pysyy kohtuullisena. Lisätietoa rinnakkaisjäsenyyden käytännön asioista saa kummankin liiton jäsenrekisteristä. Jokainen UIL:n jäsenjärjestö hyväksyy rinnakkaisjäsenet omien sääntöjensä mukaisesti. Kukin henkilöjäsen päättää, mikä omalta kannalta on paras ratkaisu järjestäytymiseen. N

Lisätiedot: OAJ, järjestöasiamies Pasi Pesonen, puh. 020 748 9655, pasi.pesonen@oaj.fi UIL, asiamies Juha Särkkä,

Marika Viherlaiho

usi Insinööriliitto UIL ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ovat sopineet rinnakkaisjäsenyyksistä. Rinnakkaisjäsenyys varmistaa opetustehtävissä toimiville insinööreille tehokkaan opetusalan edunvalvonnan, mutta samalla mahdollisuuden kuulua omaan ammatillisaatteelliseen taustaryhmään. Sopimus koskee erityisesti ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa toimivia jäseniä. Sopimus on Akavan suositusten mukainen. Opetustehtävissä toimivien ensisijainen työmarkkinajäsenyys on sopimuksen mukaan OAJ:ssa. Sopimuksen myötä yksityisellä opetusalalla opetustehtävissä ja PTYopetusalalla toimivat henkilöjäsenet saavat OAJ-laisen luottamusmiesjärjestelmän käyttöönsä. UIL toimii rinnakkaisjäsenten ammatillis-aatteellisena taustayhteisönä. Kunnan opetusalalla on käytössä jukolainen luottamusmiesjärjestelmä. Ei opetustehtävissä, PTY-

U

Nimityksiä Uudessa Insinööriliitossa Oikeustieteen maisteri Eeva Honkanen toimii työsuhdelakimies Jemina Fabritiuksen äitiysloman sijaisena. Hän on aiemmin työskennellyt työsuhdeneuvojana ammattiliitto Pro:ssa sekä Kuluttajavirastossa markkinoinnin ja sopimusehtojen lainmukaisuuden valvonnassa.

Oikeustieteen ylioppilas Joel Uusi-Oukari on aloittanut UIL:n työsuhdeneuvojana. Hän neuvoo jäseniä työsuhteisiin liittyvissä lakiasioissa puhelimitse ja sähköpostitse. Uusi-Oukari on aiemmin valvonut Turun yliopiston opiskelijoiden etuja ylioppilaskunnassa.

puh. 0201 801 843, juha.sarkka@uil.fi

JARMO VESA IN MEMORIAM 18.8.1948 – 2.3.2011 Insinööriliiton pitkäaikainen Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien asiamies, konstruktioinsinööri Jarmo Erik Vesa menehtyi sairauskohtaukseen maaliskuussa Kotkassa. Hän oli kuollessaan 62-vuotias. Lue lisää www.insinoori-lehti.fi/artikkelit - kentän kuulumisia.

36


Stipendejä insinööreille

Oletko ajatellut lähteä ulkomaille töihin?

Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmistuneet, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea.

Uusi Insinööriliitto järjestää lauantaina 14.5.2011 Helsingissä koulutustilaisuuden kansainvälisestä työnhausta.

Stipendinhakijan pitää olla Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestön jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua. Älä siis lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana. Säätiön hallitus käsittelee hakemukset yleensä kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri -lehdessä. Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä. Sen on sisällettävä seuraavat tiedot: – stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys – pankkiyhteys

Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle ja niiden pitää olla perillä lokakuun 31. päivään mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Sähköpostiosoite: merja.parkkinen@uil.fi.

Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä. Pertti Porokari pertti.porokari@uil.fi Aulis Huikko aulis.huikko@pp.inet.fi Timo Härmälä timo.t.harmala@elisanet.fi Pekka Laakso pekka.laakso@uil.fi Pekka Liimatainen pekka.liimatainen@ely-keskus.fi Hannu Saarikangas hannu.saarikangas@uil.fi

UUSI

INSINÖÖRI

Tilaisuudessa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: – erilaisia ulkomaantyön malleja – mitä ulkomailla työskentely vaikuttaa sosiaaliturvaan ja verotukseen – mistä pitää sopia – Euroopan unionin alue ja muut maat sekä neuvotaan muun muassa seuraavissa aiheissa: – miten työpaikkoja haetaan menestyksekkäästi – millainen CV vakuuttaa – miten onnistutaan työhaastattelussa – miten työnhaussa toimitaan erilaisissa kulttuureissa – miten prosessiin kannattaa valmistautua Kouluttajina toimivat Uuden Insinööriliiton lakimies sekä Marjut Nieminen (International Skills). Koulutuspäivän ohjelma ruokailut ovat jäsenille maksuttomia. Liitto korvaa myös koulutuksesta aiheutuneet matkakulut edullisimman matkustustavan mukaisesti. Tilaisuuteen mahtuu mukaan 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 6. toukokuuta mennessä Seija Utriaiselle (seija.utriainen@uil.fi). Häneltä saa myös lisätietoa tilaisuudesta, 0201 801 821.

Akavalainen Uusi Insinööriliitto UIL ry hakee koulutus- ja tutkimusyksikköön opiskelijatoimintaan kahta osa-aikaista

PROJEKTIASIAMIESTÄ noin kahden vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Työaika sovitaan valittavan henkilön kanssa. Työsuhde alkaa 1.8.2011. Toimipaikkana on Oulu, Jyväskylä ja Helsinki. Projektiasiamiehen tehtäviä ovat mm. − jäsenhankinta − Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen − infotilaisuuksien pitäminen − liiton markkinointi ja jäsenpalvelu − opiskelija-aktiivien kouluttaminen Edellytämme − halua kehittää itseään − kokemusta järjestötoiminnasta − kommunikaatio, esiintymis- ja sosiaalisia taitoja − matkustushalukkuutta − oma-aloitteisuutta ja palvelualttiutta − aktiivista otetta työhön ja työtä pelkäämätöntä asennetta Hakija voi olla joko insinööri tai insinööriopiskelija. Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan UIL:n koulutus- ja tutkimusyksikön johtajalle mielellään sähköisesti osoitteeseen hannu.saarikangas@ uil.fi viimeistään toukokuun 5. päivään mennessä. Lisätietoja tehtävästä johtaja Hannu Saarikangas puh. 040 083 8008 tai opiskelija-asiamies Juha Manu puh. 040 865 9236

37


Teksti: IAET-kassa N Kuvat: Ismo Pekkarinen / Lehtikuva

Ansiopäivärahan

saaminen edellyttää ripeätä toimintaa

Kun henkilö jää työttömäksi, hänen pitää ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja olla työmarkkinoiden käytettävissä saadakseen työttömyysetuutta.

äivärahaoikeus voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin työnhaku on ollut voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa). Mikäli henkilö on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hän menettää oikeuden ansioturvaan. TE-toimistoon on ilmoitettava samalla myös sivutoimisesta yritystoiminnasta kuten esimerkiksi maa- tai metsätaloudessa tai opiskelusta. TE-toimisto tutkii, onko henkilö katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan vai sivutoimiseksi yrittäjäksi, joka on muiden edellytysten täyttyessä oikeutettu kyseiseen etuuteen. Mikäli henkilö katsotaan sivutoimiseksi yrittäjäksi, hänen yritystoiminnastaan saamansa tulot vaikuttavat vähentävästi päivärahan suuruuteen.

P

Lomakorvauksen ajalta ei työttömyysetuutta

Ansiopäivärahahakemus liitteineen toimitetaan työttömyyskassaan. Lisätietoa päivärahan hakemisesta ja hakemuksen liitteistä on kassan kotisivuilla osoitteesta www.iaet.fi. Päivärahaa voi hakea kassasta myös sähköisesti eAsiointi-palvelun kautta. 38

Työttömyysturvalain mukaan yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan. Työaikapankkisäästöjä ei lähtökohtaisesti jaksoteta. Kuitenkin työaikapankkiin säästettyjä lomaetuuksia, joista työsuhteen päättyessä on maksettava lomakorvaus, pidetään jaksotettavana lomakorvauksena. Työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan. Ratkaisevaa jaksotuksen kannalta ei ole se, millä nimikkeellä erorahaa maksetaan tai milloin erorahasta on sovittu, vaan se mihin maksaminen perustuu. Jos henkilö vastaanottaa niin sanotun tukipaketin, hänen katsotaan yleensä itse irtisanoutuneen työstään. Vaikka yrityksessä käytäisiin yhteistoimintaneuvottelut ja tukipaketin vastaanottamisen vaihtoehtona olisi irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, tällaisessa tapauksessa työsuhde ei kuitenkaan ole päättynyt työnantajan taholta tehtyyn irtisanomiseen

tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella. Edellä mainitusta johtuen henkilöllä ei ole oikeutta korotettuun ansio-osaan hänen irtisanoutuessaan työstään ja vastaanottaessaan niin sanotun tukipaketin. Jaksotus ja omavastuu siirtävät päivärahaa

Jaksotukset tehdään työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta jaksotuksen ja omavastuuajan kulumisen jälkeen. Työnhaku on jaksotuksenkin aikana pidettävä voimassa TE-toimistossa, sillä mikäli henkilö on ilman hyväksyttävää syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, hän menettää oikeuden ansioturvaan. Esimerkiksi kotona tukipaketin turvin oleminen ei ole hyväksyt-


IAET-kassan ohje työttömäksi jäävälle

Jos jäät työttömäksi: 1. Ilmoittaudu ensimmäisenä työttömyyspäivänä työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos sinulla on yritystoimintaa, esimerkiksi maa- tai metsätaloudessa tai keskeneräisiä opintoja, niistä on aina ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistoon. 2. Pidä työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa. 3. Lähetä työttömyyskassaan ansiopäivärahahakemus saatavilla olevien liitteiden kera jo kahden viikon työttömyyden jälkeen. Lähetä hakemus kassaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta haluat päivärahaa maksettavan. Yli kolme kuukautta vanhat ajat hylätään myöhästyneinä. 4. Täydennä hakemustasi mahdollisesti puuttuvilla liitteillä myöhemmin.

Jos jää työttömäksi, pitää ilmoittautua heti työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi.

tävä syy olla pois työmarkkinoilta. Työttömyysturvalain mukaan työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Lainkohdan perusteella työttömyysetuuden saajalla on velvollisuus omaaloitteisesti ilmoittaa viipymättä työttömyyskassalle, jos hänen oloissaan tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää. Mikäli kassan tietoon tulee ansiotyöluettelon tarkistamisen, verottajan suorittaman maksatustietojen ristiinajon tai muun seikan selvittämisen yhteydessä asioita, jotka vaikuttavat päivärahan maksamiseen, kassa joutuu ilmoittamaan vakavimmat väärinkäytöstapaukset poliisille esitutkinnan käynnistämistä varten. UUSI

INSINÖÖRI

Tukea jo työttömyysuhan alla oleville

IAET-kassa pyrkii omilla toiminnoillaan tukemaan mahdollisimman hyvin työttömäksi jääviä jäseniään jo työttömyysuhan alla, muun muassa ohjeistamalla työttömyysturvaan liittyvissä asioissa sekä jäseniään että työnantajia. IAET-kassa on varautunut esimerkiksi Nokian henkilöstön mahdolliseen vähentämiseen muun muassa siten, että kassan edustajat ovat käyneet pitämässä työttömyysturvainfoja. Niissä on kerrottu perustietoa työttömyyspäivärahan hakemisesta. IAET-kassa pyrkii järjestämään työttömyysturvainfoja tarpeen mukaan, etenkin suurimpiin työpaikkoihin. Kassa on ollut myös yhteistyössä luottamusmiesten kanssa yhteydessä yritysten, kuten esimerkiksi Nokian HR-osastoon,

5. Lähetä jatkohakemukset käsittelyn nopeuttamiseksi aina joko tasan neljän kalenteriviikon tai yhden kuukauden jaksoissa. 6. Pidä yhteystietosi ajan tasalla myös hakemuksen lähettämisen jälkeen. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyydestäsi työttömyyskassalle. Työttömyyskassa huolehtii työttömyyspäivärahasi määrittelystä ja maksatuksesta. Saat päätökset työttömyyspäivärahasta työttömyyskassalta.

palkanlaskennan ohjeistamisessa. Samoin Nokian palkanlaskentaa hoitavalle yritykselle on toimitettu palkkatodistuksen kirjoittamista koskevat ohjeet, jotta kassaan saadaan heti oikein täytetyt palkkatodistukset työttömyyspäivärahahakemusten viivytyksettömän käsittelyn varmistamiseksi. N 39


KAKURO

32

5

9

40 14

14 35 24 23 21

34 21 13

3 29 35

6

17 13 11

29

5 16 17

17

21

10 18

24 13 4

10

7

9

4 4

38 24

KYMMENEN KYSYMYSTÄ

2. Kuinka vanha luottamusmiesjärjestelmä on? a) noin 100 vuotta b) noin 200 vuotta c) noin 300 vuotta

1

16 © Bulls

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu löytyy verkkolehden sivuilta www.insinoori-lehti.fi.

I

40

3. Mikä ammattiryhmä solmi Suomessa ensimmäisenä työehtosopimuksen? 4. Minkä teorian Albert Einstein loi? a) hysteerisyysteorian b) suhteellisuusteorian c) suhteettomuusteorian 5. Salliiko työsopimuslaki sen, että työnantaja voi lomauttaa työntekijän, jos tämän naama ei miellytä pomoa?

Itämeren alueelle halutaan kestävät työmarkkinat tämeren alueelle perustetaan kolmikantainen foorumi Hampurissa marraskuussa. Sen on tarkoitus käsitellä kestäviä työmarkkinoita, kasvua, kilpailukykyä, koulutusta ja työllisyyttä. Työvoiman ja palveluiden liikkuvuus on myös keskeisellä sijalla. Foorumi on osa Itämeren kolmikantaista työmarkkinahanketta BSLN:ää (Baltic Sea Labour Network). Hankkeen tavoitteena on tukea kestävää taloudellista kasvua ja hyvinvointia edistämällä Itämeren alueen maiden työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä hallitusten välistä vuoropuhelua. Suomea tässä EU-rahoitteisessa

1. Mistä kokeesta käytetään myös nimitystä insinööriajo?

hankkeessa edustavat Akava, SAK ja STTK. Foorumin tärkein osa on vuosittainen pyöreä pöytä, joka on suunnattu Itämeren maiden kolmikannan osapuolille. Venäjä ja erityisesti maan luoteisosa ovat tulossa foorumiin mukaan. Itämeren maiden neuvosto CBSS on alustavasti luvannut ottaa vetovastuun foorumista. Pyöreän pöydän lisäksi aiotaan perustaa työntekijöille, opiskelijoille ja yrityksille suunnattu tietopiste Itämeren maiden neuvoston yhteyteen samantapaisella kaavalla kuin Pohjoismaiden ministerineuvoston Haloo Pohjola -palvelu. N

6. Milloin Eiffel-torni rakennettiin? a) 1884–1886 b) 1887–1889 c) 1890–1892 7. Miten pitkä työsuhteen koeaika voi olla maksimissaan? 8. Onko työntekijöitä kohdeltava työsuhteessa a) Yhdentekevästi ja tasapäisesti? b) Yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti? c) Yksinkertaisesti ja tasamaalla? 9. Mistä YTN ry on lyhenne? 10. Miten pitkä on työsopimuslain mukainen työntekijän oma irtisanomisaika, kun työsuhde on kestänyt a) alle 5 vuotta? b) yli 5 vuotta? Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi


jäsentietopalvelu tiedottaa

Teksti: Satu Sjöstedt, jäsentietopäällikkö

Jäsentietopalvelu hoitaa rekisterit, edut ja laskutuksen uden Insinööriliiton jäsentietopalvelu ylläpitää jäsenyyden perustietoja. Yhteys- ja työpaikkatietojen ajantasaisuus on tärkeää, jotta liitto pystyy palvelemaan jäseniä mahdollisimman hyvin. Tietojen tarkistamista ja ilmoittamista varten UIL:n verkkosivuille on tulossa uusi lomake kevään kuluessa. Jäsentietopalvelu huolehtii myös laskutukseen liittyvistä asioista, kuten laskujen lähettämisen, maksuliikenteen seuraamisen, työnantajaperinnän hoitamisen ja jäsenmaksualennusten käsittelyn. Alennuksista ja niihin oikeuttavista syistä on lisätietoa verkkosivuilla kohdasta Jäsenyys > Jäsenmaksut. Jäsentietopalvelun avulla hoituvat jäsenkorttien ja jäsenetulehtien tilaukset sekä vakuutus- ja jäsenmaksutodistukset.

U

Tuhansia puheluita viime vuonna

Jäsentietopalvelu vastaanottaa yhteydenottoja vuoden mittaan runsaasti. Viime vuoden aikana vastattiin reilusti yli 15 000 puheluun. Sähköpostia saapuu parisa-

taa viestiä viikossa. Jäsentietopalvelua lähestytään jonkin verran myös postitse ja faksilla. Eniten yhteydenottoja tulee joulu-helmikuussa jäsenmaksulaskujen saavuttua jäsenistölle sekä alennushakemusten määrän lisäännyttyä. Hiljaisin ajanjakso on heinä-syyskuussa. Yhteydenottojen aiheet vaihtelevat. Useimmiten kysymykset liittyvät jäsenetuihin, laskutukseen tai jäsenmaksun alentamiseen, muutoksiin jäsenyydessä tai jäsenen yhteys- tai työpaikkatiedoissa. Jäsentietopalvelu palvelee myös jäsenjärjestöjä ja UIL:n henkilökuntaa. Siellä työskentelevät jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky, Anna-Maija Posti, jäsensihteeriharjoittelija Anssi Oksanen, kehitysasiantuntija Tarja Salmi sekä jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt. Jäsentietopalvelu kehittää jatkuvasti järjestelmiään ja toimintatapojaan. Pyrkimyksenä on tehdä toiminnasta jäseniä entistä tarkoituksenmukaisemmin palvelevaa, tehokkaampaa ja laadukkaampaa. Siksi se ottaa mielellään vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia sähköpostiosoitteeseen jasen@uil.fi. N

Olethan muistanut maksaa jäsenmaksusi? äsenmaksun maksamalla pidät jäsenyytesi lukuisine etuineen kunnossa. Jos olet unohtanut maksaa jäsenmaksusi, hoida asia kuntoon pikaisesti jäsenyytesi turvaamiseksi. Jos maksat jäsenmaksusi työnantajaperinnän kautta ja perintä päättyy tai se katkeaa tilapäisesti, ilmoitathan asiasta myös jäsentietopalveluun jasen@uil. fi. Siinä tapauksessa saat laskun kotiisi.

J

Käytä maksaessasi aina oikeaa viitenumeroa

Kun käytät oikeaa viitenumeroa maksaessasi jäsenmaksusi, vältät sekaannuksia ja maksusi kohdistuu automaattisesti laskullesi. Jos olet käyttänyt virheellistä tai vanhentunutta viitenumeroa, ole yhteydessä jäsentietopalveluun asian korjaamiseksi.

UUSI

INSINÖÖRI

Pidä tietosi ajan tasalla

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, vaihdat työpaikkaa tai haluat vaihtaa jäsenetulehtesi, ilmoita muutoksista jäsentietopalveluun jasen@uil.fi. Viestissä pitää olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. Jäsensivuille on tulossa keväällä myös muutoslomake, jota kautta pääset tarkistamaan jatkossa perustietosi ja tekemään muutoksia, mutta siihen saakka pyydämme tekemään muutokset vielä sähköpostitse.

41


järjestöyhteydet

KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Tomi Seppä, 0201 801 844 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Maria Harju, Eeva Honkanen, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki Työsuhdeneuvoja: Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Kenttäasiamiehet Annika Kujansuu, 040 518 0058 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 Satu-Maarit Velling, 0201 801 871

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI osastosihteeri Pia Luovula puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


mennen tullen HELSINGIN INSINÖÖRIT HI Helsingin kaupunginorkesterin Vappumatinea 1.5. Finlandia-talo klo 14.00 N

Ryhmäteatterin Rikos ja rangaistus 5.5. klo 19.00 Backas Jazz pe 10.6.2011 klo 20.00– 01.30. Ilmoittaudu viimeistään 23.5. Koko perheen kesäteatteri Ronja ryövärintytär to 18.8. klo 19. Hyvän Omantunnon Linnake Suomenlinna Päiväksi Porvooseen M/S J.L. Runebergilla lähtö su 21.8. klo 10 Helsingin Kauppatorilta, paluu klo 19.55. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimisto p. (09) 477 4540.

N

OULUN INSINÖÖRIT Oulun Insinöörien perinteinen Vappusauna lämpenee vappuaattona 30.4. klo 16 alkaen. N

Työhyvinvointipäivä la 7.5. klo 13– 16.30 Johteenhovissa, Kansankentäntie 4, Seniorilounas Oskarin Kellarissa ma 9.5. klo 13. Senioreiden kevätsauna Villa Kaljaasilla 23.5. klo 18. Villa Kaljaasin kevättalkoot to 12.5. alkaen klo 16.

N LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI

Wappuperinne jatkuu vaikka paikka vaihtuu! Tervetuloa nostamaan malja insinöörien kesken ravintola Suomalaiselle Pohjalle vappuaattona kello 17–18. Petterssonin risteily la 28.5. kello 10 alkaen Lisätiedot www.lousi.fi

Työmarkkinaristeily ti 7.6. klo 17.00– 19.30 Ilmoittautumiset ti 31.5. mennessä Kesäteatteri ke 15.6. klo 19.00, Tampereen Komediateatteri. Sitovat ilmoittautumiset pe 29.4. mennessä. Sauna Open air -festivaali la 11.6. Ilmoittautumiset to 5.5. mennessä. Ilmoittautumiset: www.tampereeninsinoorit.fi

Kulttuuri- ja luontokävelyretki Hietasaaressa su 22.5. klo 14. TURUN INSINÖÖRIT TUIKE Huvipuistomatka Tampereelle la 18.6. N

Pohjois-Suomen piirin matka Kittilän kultakaivokselle ja Levi24 pyöräilytapahtumaan 10.–12.6.

KUOPION INSINÖÖRIT

KINRA4EVER kesätapahtuma KINRAn entisille aktiiveille Kuopiossa 7.7. Lisätiedot: facebookissa KINRAn sivuilla ja www.kinra.fi/4ever.

Koskikellunta 31.5. klo 17.30 Lempäälässä Ilmoittautumiset ma 16.5. mennessä.

MicroRC-kerho kokoontuu Villa Kaljaasilla tiistaisin klo 18–20. Lenkkikaveri hakusessa? Ilmoittaudu perusteilla olevaan Oulun Insinöörien lenkkeilykerhoon. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.ouluninsinoorit.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT Wappubrunssi su 1.5. klo 11.00–12.30. Ilmoittautumiset to 28.4. mennessä. N

Eläkeinfo to 12.5 klo 17.30 TI:n toimistolla. Millä eväillä eläkkeelle ja milloin? Ilmoittautumiset to 5.5. mennessä.

Vares ja nuoruustango -teatteriesitys Emma teatterissa Naantalin Muumimaailmassa to 18.8. klo 19. Ooppera Eerik XIV Logomossa la 26.11. klo 15 Lisätiedot: www.tuike.fi

Maailma kylässä -festivaalit Helsingissä 28.–29.5. Rautatientorilla SASK:n järjestämä Desent Work -teltta. Mukana muun muassa Uusi Insinööriliitto ja Akava. Tule pistäytymään teltassa!

UIL EasyFairs Subcontractor -messuilla usi Insinööriliitto oli EasyFairsin yhteistyökumppanina Subcontractor 2011 -messuilla maaliskuussa. Messut oli suunnattu oston, myynnin ja kunnossapidon esimiehille, joille UIL markkinoi rekrytointipalveluaan. – Saimme muutamia rekrytointi-ilmoituksia ja lukuisia lisätietopyyntöjä toimenvälityspalveluistamme, kertoo asiamies Tommi Grönholm. Ständin lisäksi UIL näkyi messujen tietoiskuissa, joissa työsuhdelakimies Juha Teerimäki luennoitsi esimiestyön lainsäädännöstä. N

U

UUSI

INSINÖÖRI

43


insinoori-03-2011  

Uusi Insinööri -lehden numero 3/2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you