Page 1

2/2009

Kimmo Mäntylä:

UUSI

Uuden oppiminen tekee työstä mielekkään


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Myös laman aikana voi suunnitella uraa Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Poppamies: Employability – mitä hittoa! Puheenjohtajan palsta................................. 9

• Työntekijöiden oikeudet vaarassa Edunvalvontaa.......................................... 10

• Insinöörin koulutus mahdollistaa lukemattomat erilaiset urapolut

• Opiskelijat rakentavat uraansa monin eri tavoin

• Taantuma vaikuttaa työuran

pituuteen ja neuvottelukierrokseen

• Suora yhteys mahdolliseen jäseneen takaa parhaan tuloksen

10

• Insinööri laulunkin taitaa Nuori insinööri Kaisa Pitkänen haluaa saada koulutustaan vastaavan työpaikan ja uran kunnolla alkuun.

Yhteiskunnasta......................................... 24

• Irtisanominen koettelee itsetuntoa • Mikä SASK? • Insinöörin sitoutuminen työelämän muutoksessa

Totta ja tutkittua....................................... 28

• Valtaosa insinööriopiskelijoista työskentelee lukukausien aikana

• Tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset edistävät tasa-arvoa työpaikoilla

Maailmalta............................................... 30

• Eu-tirkistyksiä Osaaminen............................................... 32

• Fisker Karma auttaa Valmet Automotivea pinteessä

• Insinöörinä voit pelastaa maailman Oikeutta.................................................. 36

• Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen • Työnhakijaksi ilmoittautuminen on ehdoton Liiton lakimiehillä riittää työtä jäsenten painiskellessa monelaisten työsuhdeongelmien kanssa.

Kannen kuva: Mari Männistö

2

18

edellytys työttömyyspäivärahan maksamiselle

Opiskelija-asiaa........................................ 38 Jäsenetuja............................................... 40 Uutisia.................................................... 41 Järjestöyhteydet........................................ 42 Mennen tullen.......................................... 43


12.3. numero 2/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826

20

Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Insinöörilaulajat on liiton pienin mutta kenties aktiivisin yhdistys. Viikottaisiin ”kuorokokouksiin” kokoonnutaan ahkerasti.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2009 23.4., 4.6., 20.8., 17.9., 15.10., 19.11. ja 17.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat

32 UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Fisker Karma -hybridiauton tuotanto korvaa Porschet Valmetin Uudenkaupungin autotehtaalla.

Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja

Selkeyttä insinööri­ koulutuksen koulutus­ ohjelmaviidakkoon

A Uutta osaamista! Teollisen muotoilun aikuiskoulutus insinööreille Insinööreille suunnatun teollisen muotoilun aikuiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamista toimittaessa monialaisissa tuotekehitysprojekteissa. Koulutus tarjoaa teknologiaosaamisen rinnalle muotoilun näkökulman sekä kokonaisvaltaisen näkemyksen muotoilutoiminnasta osana tuotekehitystä ja valmiudet toimia tuotesuunnittelijoina monialaisissa suunnitteluryhmissä teollisuuden ja elinkeinoelämän palveluksessa. Koulutuksen suoritettuaan saa muotoilija (AMK) -tutkinnon. Lisätietoja ja hakuohjeet www.metropolia.fi/teollinen_muotoilu

mmattikorkeakoulujen alkuaikoina 1990-luvun alkupuolella opetusministeriö käytti niiden innovatiivisuuden mittarina uusien koulutusohjelmien määrää. Rahaa jaettaessa jokainen pyrkikin olemaan innovatiivinen ja uusia koulutusohjelmia syntyi. Niitä oli parhaimmillaan toista sataa ja suuntautumisvaihtoehtoja vielä paljon sitäkin enemmän. Kehitys johti pian siihen, että yhä useammalla suulla alettiin kysellä, mitä vastavalmistunut insinööri oikeasti osaa. Todistuksesta se ei selviä. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä muun muassa UIL:n ja Arenen tekniikan jaoston toimien ansiosta suomenkielisten insinöörikoulutusohjelmien määrä oli supistunut 76 kappaleeseen. Ruotsinkielisiä oli 14 ja englanninkielisiä 11. Myös opetusministeriö on heräillyt tällä vuosituhannella ja suotuisa kehitys koulutusohjelmien määrän vähentämiseksi jotensakin hallittaviin lukuihin on tuottanut tulosta. Viime vuonna suomenkielisten koulutusohjelmien­ määrä oli enemmän kuin puoliintunut. Nyt niitä on enää 30. Englanninkielisiä on tullut yksi lisää ja ruotsinkielisten määrä on pudonnut kolmella. Kaikkiaan koulutusohjelmia on siten 53.

Mikä käytännössä on muuttunut?

Läheskään kaikki aiemmin olemassa olleet koulutusohjelmat eivät ole tyystin kuolleet, vaan niistä on tehty suuntautumisvaihtoehto johonkin edelleen tarjonnassa olevaan koulutusohjelmaan. Kehitystä voi pitää suotuisana monessakin mielessä. Ensinnä se tuo selkeyttä valmistuvan insinöörin osaamisalueeseen, yliopistotermein voisi puhua pääaineesta. Esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma pitää sisällään parisen kymmentä suuntautumisvaihtoehtoa. Todistuksesta selviää kuitenkin se, että kyseessä on ”koneinsinööri”, mikä tieto helpottaa pk-sektorin pienyrittäjää, kun hän pohtii uuden insinöörin valintaa lukuisten hakijoiden joukosta. Toisaalta koulutusohjelmien sulauttaminen yhden koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdoiksi helpottaa myös oppilaitosten elämää. Koulutusohjelmiin saadaan paremmin hakijoita. Loppuvaiheen suuntautumisopinnot voidaan viedä pienemmillä ryhmillä läpi, kun koko koulutusohjelman opiskelijamäärä pysyy riittävän korkeana. n


pääkirjoitus

maaliskuu 2009

Myös laman aikana voi suunnitella uraa Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

M

uistatko vielä aikaa, kun vakituinen työ ja

vastuuta, työviihtyvyyttä sekä arvostusta. Myös työnan-

elämänpituinen ura turvallisessa työyhtei-

taja arvostaa edelleen tehokkuutta, sitoutumista, osaa-

sössä oli luvassa lähes jokaiselle työnteki-

mista ja sen jatkuvaa kehittämistä.

jälle?

Muistatko aikaa, kun työvoiman sanottiin olevan yrityksen tärkein voimavara ja se usein myös osoitettiin

Uusiutumisen ja jaksamisen edellytyksenä on omien taitojen jatkuva päivittäminen. Urasuunnittelu on mahdollista myös laman aikana.

teoissa? Eläkkeelle lähdettiin ylpeinä kiitosten saatte-

Tutustu omaan itseesi! Mistä et luopuisi, mikä on

lemina eikä kyyryssä takaoven kautta irtisanomislap-

palkitsevinta elämässä, millaisista rooleista nautit ja mis-

pu kourassa.

sä olet parhaimmillasi. Mieti, voisitko ja haluaisitko teh-

Sitten tulivat pätkätyöt, ulkoistamiset, tulosyksi-

dä muita tehtäviä vaihteeksi! Tärkeintä on säilyttää us-

köt ja projektit. Tehtaan piippujen kaatuessa työelämä

ko siihen, että sinä osaat. Osaamistasi varmasti tarvi-

pirstaloitui ja epävarmuudesta tuli peruskokemus. Ru-

taan ja sitä myös arvostetaan.

tiinien purkautuminen toi turvattomuuden myös pitkälle koulutettujen insinöörien työpaikoille. Kaikesta muutoksesta huolimatta erityisesti nuoret insinöörit odottavat työnantajalta niitä samoja vanho-

Tässä lehdessä kaksi valmista ja kolme opiskelevaa insinööriä kertovat omista urasuunnitelmistaan. ”Toivon, että olisi rohkeutta tarttua tilaisuuteen, jos sellainen tulee eteen”, sanoo yksi haastatelluista.

ja asioita: mielekästä työtä, työnantajan sitoutumista ja

UUSI

InsInöörI

5


uutisia

Nokia lopettaa tuotekehityksen Jyväskylässä

N

okia on ilmoittanut sulkevansa Jyväskylän toimipisteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Yt-neuvottelut henkilöstön kanssa aloitettiin helmikuun alkupuolella. Ne koskevat kaikkia noin 320 Nokian Jyväskylän toimipisteen työntekijää, joista suurin osa on ylempiä toimihenkilöitä. Valtaosa työskentelee Devices -liiketoimintayksikössä tutkimus- ja kehitystehtävissä. Päätökset perusteet eivät ole mitenkään ymmärrettävissä, sanoo Nokian Jyväskylän yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiili. Kaikki yrityksen hienot arvot murskataan tällä päätöksellä, johon vaikuttaa vain osakemarkkinoiden paine. Kiili sanoo kuitenkin tekevänsä omalta osaltaan kaikkensa, että henkilöstölle saadaan mahdollisimman hyvät vaihtoehdot, kuten tukipaketti ja koulutus- sekä työllistymismahdollisuudet. Myös työnantajan mukaan Jyväskylän tutkimus- ja kehitysyksikön henkilöstö on todella osaavaa ja sen voimin on kehitetty lukuisia menestystuotteita. Tuotekehitystoiminnan lopettami-

UIL ei hyväksy eläkeiän nostoa n Hallitus on kauden puolivälin tarkastelussaan päättänyt nostaa alinta vanhuuseläkeikää 65 vuoteen työllisyysasteen nostamisen takia. Työllisyysasteen nostaminen on hyvä tavoite, mutta lääke on täysin väärä eikä UIL ry voi sitä hyväksyä. Päätös eläkeuudistuksesta tulee kansantalouden kannalta erittäin huonoon aikaan ja on signaali siitä, että hallitus on valinnut palkansaajia kohtaan keppilinjan. Samalla päätös on viesti siitä, ettei hallitus kanna vastuuta ikääntyvästä työväestöstä. Ratkaisun ajankohdan tekee epäonnistuneeksi se tosiasia, että mm. ikääntyneitä ylempiä toimihenkilöitä irtisanotaan huonoina aikoina runsaasti, sillä heidän palkkansa on korkeampi kuin uran alkupäässä olevilla. – Eläkeiän nosto 65 vuoteen lisää

6

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiili (vas.) ja asiamies Olli Backman pitivät täydelle kokoussalille infotilaisuuden heti saatuaan tiedon yt-neuvottelujen aloittamisesta. Kuva: Ilkka Pietarinen

nen Jyväskylässä on johdon mukaan valitettava, mutta väistämätön toimenpide. Devices-liiketoiminta teki viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 766 miljoonan euron liikevoiton. Nokia keskittää jatkossa Suomen

matkaviestinkehityksen Tampereen, Oulun, Salon ja pääkaupunkiseudun toimipisteisiinsä. Salon matkaviestintuotanto sopeutetaan kysyntään määräaikaisilla lomautuksilla – ja toiminta jatkuu keskeytyksettä. n I.M.

ikääntyvien tuskaa. Eläkeikään on pitkä aika ja uuden työpaikan saanti on iän takia vaikeaa, huomauttaa Pertti Porokari. – Tällä eläkeiän nostolla ei paranneta taloudessamme jylläävää kriisiä eikä sillä myöskään turvata tulevaisuuden hyvinvointia. Samaan aikaan eläkeiän nostopäätöksen kanssa hallitus leikkaa sekä välillisiä että välittömiä veroja. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden eläkeläisten oletetaan maksavan taantuman laskun. Suomessa toteutettiin vuonna 2005 kolmikantaisesti neuvoteltu eläkeuudistus, jossa luotiin vapaaehtoisuuteen perustuva joustava eläkejärjestelmä. Nykyjärjestelmän mukaan voi työskennellä 68 ikävuoteen saakka ja kerätä suurempaa eläkekertymää. Tämä on erityisen tärkeää heille, joilla on ollut katkoksia työurassa ja näin myös eläkekertymässä. Pidempi työura olisi siis jo nyt mahdollinen, jos ihmiset saisivat pitää työpaikkansa.

Reijo Mustonen Itä- ja Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajaksi n Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri valitsi

Mikkelissä pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen Reijo Mustosen Lappeenrannan Insinööreistä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Auvinen Kuopion Insinööreistä. Itä-Suomen piirin puheenjohtajaksi valittiin Timo Auvinen Kuopion Insinööreistä ja varapuheenjohtajaksi Arto Puumalainen Mikkelin Insinööreistä. Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajaksi valittiin Reijo Mustonen Lappeenrannan Insinööreistä ja varapuheenjohtajaksi Mirja Virtanen Ala-Kymen Insinööreistä.


Rautaruukki rajoittaa henkilöstön oikeuksia

R

autaruukki kielsi Raahessa Uuden Insinööriliiton lakimiehen ja asiamiehen pääsyn ylempien toimihenkilöiden työttömyysturvaa käsittelevään tilaisuuteen vastoin työsopimuslakia. Terästehtaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Jaakko Savola ihmettelee työnantajan muuttunutta käytäntöä. Hän ei osannut odottaa työnantajalta näin asiatonta suhtautumista. Päättyneiden yt-neuvottelujen jälkeen Raahessa on sekä irtisanottu että lomautettu ylempiä toimihenkilöitä. Savolan mukaan kysymyksiä työttömyysturvasta ja lomautuksista sateleekin nyt joka puolelta. UIL:n lakimiestä olisi tarvittu juridiseksi asiantuntijaksi tiedotustilaisuu-

YTN:n lakimies Juha Teerimäki (oik.) ja asiamies Harri Haapasalo käännytettiin Raahen terästehtaan portilla. Kuva: Jaakko Savola

teen kertomaan yt-neuvottelujen kulusta ja työttömyysturvasta. Työnantaja ei sallinut ylempiä toimihenkilöitä edustavan

lakimiehen tulla tehtaan tiloihin, joten tilaisuus piti järjestää muualla. Savolan mielestä tapahtunut kertoo epäluottamuksesta paikallisella tasolla työnantajan ja palkansaajien järjestöjen välillä. – Kun tilanne on tämä, on lähes koomista, että EK ja Teknologiateollisuus ry puhuvat jatkuvasti paikallisen sopimisen puolesta. Miten voi sopia mitään, kun ei voi luottaa edes siihen, että entisiä sopimuksia tai edes lakia noudatetaan, Savola ihmettelee. Hän onkin tyytyväinen palkansaajajärjestöjen Metalliliiton ja YTN:n tiivistyneeseen yhteistyöhön samojen ongelmien parissa. Pitkällä tähtäimellä se tuottaa molempien liittojen jäsenille merkittävää hyötyä. n I.M.

Teollisuusvakoilua estetään parhaiten muuttamalla pakkokeinolakia n Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Tradeno­ miliitto TRAL ry vastustavat sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosta, koska sillä hoidetaan oiretta eikä tautia. Teol­lisuusvakoilu on erittäin marginaalista toimintaa. Sen estämisessä pitäisi noudattaa samoja menettelyjä kuin muissa rikosperusteisissa tilanteissa. Tämän marginaalisen toiminnan takia perusoikeudet ollaan viemässä kaikilta sähköpostia työssään käyttäviltä. Muun muassa insinöörit ja tradenomit käyttävät sähköpostia päivittäin ja valvonta olisi

siis heidän kohdallaan jatkuvaa. Liitot ehdottavat, että teollisuusvakoilun estämiseksi sähköpostien valvonnassa noudatettaisiin samanlaista prosessia kuin televalvonnan yhteydessä on säädetty. Tämä voitaisiin järjestää esimerkiksi muuttamalla pakkokeinolakia. Liittojen mukaan on varsin loogista, ettei yrityksillä voi olla laajempia oikeuksia kuin poliisilla. Teollisuusvakoiluepäilyjen selvittämisessä pitäisi käyttää samoja menettelyitä kuin muidenkin rikosten tutkimi-

sessa. Työnantaja saisi lakimuutoksen jälkeen päättää ja arvioida itse, milloin kyse on yrityssalaisuuksista ja mikä on perusteltu syy epäillä tietovuotoa. Sen tähden tähänkin yhteyteen pitäisi säätää vastaava lupamenettely kuin mitä viranomaiset noudattavat. Muutoin työantajan toimivaltuudet ovat liian laajat. Lakiesitys antaa yksityisille yrityksille sellaisia tunnistetietojen tutkimisvaltuuksia, joita edes poliisilla ei ole.

Akava, SAK ja STTK edellyttävät koordinoitua työmarkkinakierrosta n Akava, SAK ja STTK ovat erittäin

huolissaan työttömyyden voimakkaasta kasvamisesta. Keskusjärjestöt katsovat, että talouskriisiin ja työllisyyskehitykseen vastaaminen sekä ostovoiman turvaaminen palkansaajille edellyttävät hyvin koordinoitua työmarkkinakierrosta. Työnantajien on kannettava vastuunsa talouskriisistä selviämiseksi eikä vain jökötettävä työmarkkinamallissaan. Työmarkkinajärjestöjen on nyt yhdessä haetUUSI

Insinööri

tava tapa, jolla luodaan lähivuosiksi työmarkkinoille ennustettavuutta. Keskusjärjestöt odottavat myös maan hallituksen aktiivisuutta talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaation ja ennustettavuuden saavuttamiseksi. Hallitukselle on jo tarjottu työmarkkinajärjestöjen tekemän sosiaalitupon myötä uudistuksia työttömyysturvassa ja kestävän eläkerahoituksen varmistamiseksi. Näistä ratkaisuista on myös hallituksen omal-

ta osaltaan pidettävä kiinni. Ostovoiman turvaamiseksi tarvitaan vielä palkkojen ja verotuksen yhteensovittamista. Palkansaajakeskusjärjestöt ja niiden liitot tekevät tulevalla neuvottelukierroksella tiivistä yhteistyötä yli keskusjärjestörajojen. Kierroksen koordinointia varten nimitettiin keskusjärjestöjen yhteinen työryhmä.

7


Employability – mitä hittoa! ”Jos tekemäsi työ puhuu puolestaan, älä keskeytä” – Cowboy -viisaus

O

tsikko on amerikanenglannin uudissanoja, joka on siirtymässä Suomeenkin, ainakin konsulttikieleen. Sillä tarkoitetaan yksilön kykyä työllistyä, mikä olosuhteiden karhentuessa tulee yhä tärkeämmäksi. Tekijöiden fyysisestä kunnosta pidetään nykyisin huolta. On myös syntynyt aloitteita, joissa työnantaja tukee henkistäkin puolta, jos nyt lätkän katsominen henkistä on. Sen sijaan siitä, että tekijä säilyy kilpailu­ kykyisenä avoimilla työmarkkinoilla, kantaa huolta vain harva yritys, julkisesta sektorista puhumattakaan. Tekijän on itse huolehdittava tästä, mitä nykyisessä maailmassa voi pitää omalle tulevaisuudelle keskeisenä. Puhe kolmesta ammatista elinkaaren aikana ei enää ole tyhjää höpötystä. Sen organisaation tilaa, jota parhaillaan palvelee, on seurattava niin firman virallisesta itsekehusta kuin mediastakin. Uppoava laiva on jätettävä ennen rottia. Tyypillinen hätämerkki on, että yritys maksaa alan tasoa parempia palkkoja. Omaa perusosaamista tulee jatkuvasti kehittää. Tämä tarkoittaa luonnontieteitä, teknologiaa, käytännön kielitaitoa ja ihmistuntemusta. Uudet työpaikat ovat alasta riippumatta kehitys- ja asiakassektoreilla, joissa laaja-alainen osaaminen ja asiansa ymmärrettävä esittäminen ovat keskeisiä. Kaikkea ei voi ahmia kerralla, mutta jos vuorovuosin ottaa yhden uuden alueen pohdittavakseen, saa pian huikean kaulan paikallaan tallaaviin. Erityisesti ”harvinaisien”, vain kaksikymmentä kertaa suomea yleisempien kielien auttavakin osaaminen voi avata yllättäviä mahdollisuuksia. Läheisissä ihmissuhteissa tulee jatkuvasti keskustella muutosten mahdollisuudesta. Ei liioin kannata hankkia omakotitaloa syrjäisen savupiipun juurelta. Perheen yhteinen kiintopiste voi olla muu kuin asunto, vaikkapa kesämökki. Lapsia kannattaa rohkaista koululaisvaihtoon, sillä ulkomailla oppii, että maailmaa on myssynreunan ulkopuolellakin. On huolehdittava oman brändinsä kehittämisestä. Aloita katsomalla Googlesta, mitä sinusta on muistiin

8

merkitty ja mieti, miten kohentaa profiilia. Hyvin valmisteltu juttu tai esitys, jossa uskaltautuu virallisen höpinän ulkopuolelle, on hyvä alku. Erityisen tärkeä brändi on kansainvälisten tehtävien kannalta. Hakeudu verkostoihin, joissa on eri alojen osaajia, mieluusti vielä useammasta kulttuurista. Yhteinen harrastus, vaikka vaeltaminen vuoristossa, koskenlasku tai englantilainen salapoliisikirjallisuus antaa keskustelupohjan muillekin asioille. Olennaista on harrastuksen pitkäkestoisuus, oma vaivannäkö ja verkoston suhteellinen vakaus. Tietotekniikka helpottaa kontaktien pitoa, mutta ei juurikaan verkoston syventämistä. Yritysten kasvaessa globaalisti sisältyy tähän paikallisten laitosten hankintaa. Törmätään mielenkiintoiseen ilmiöön, sillä lähes kaikissa ­teollistuvissa maissa arvosteUskalla ajatella ja taan senioriteettia. Myös laitosten teknologia suunnitella muutoksia, saattaa olla melko iäkästä. Tästä seuraa, että ne tekijät, joi- ennen kuin sinut ta meillä ollaan työntämässä niihin pakotetaan. ulos arkkukamana, ovatkin tarpeen. Varttuneenpien kannattaa ottaa selvää näistä mahdollisuuksista ja antaa yhteystietonsa parille headhunterille. Paperiteollisuus on joutunut pestaamaan takaisin eläkeputkeen työntämiään insinöörejä, kun ostosten kuntoon saattamisessa on tarvittu enemmän kokemusta kuin hötkyilyä. Uskalla ajatella ja suunnitella muutoksia, ennen kuin sinut niihin pakotetaan. Seuraa, mitä liiketoimintaympäristössä tapahtuu ja kehitä toimintamalleja. Aktio on aina parempi kuin reaktio, eikä vaihtoehdon tarvitse merkitä ylennystä. Oma yritys on otettava mukaan vaihtoehdoksi. Sitran raportti 80 ”A Fugitive Succes” 2008 pohtii tulevaisuuden edellytyksiämme (www.sitra.fi ). Emme pilaa asioitamme väärillä toimilla, vaan jatkamalla oikeita toimia liian kauan.


puheenjohtajan palsta

maaliskuu 2009

Työntekijöiden oikeudet vaarassa Pertti Porokari

T

aantuman sattuessa keskelle opiskeluja tuntuu

tunnistetietoja. Tämä saattaa kuulostaa harmittomal-

epäoikeudenmukaiselta, jos valmistuminen vii-

ta ja liittyä jopa yrityssalaisuuksien vuodon estämiseen.

västyy, kun työnantajat eivät sijoita tulevaisuu-

Totuus on kuitenkin, että niin hölmöä teol-

teen ja tarjoa insinööriopintoihin kuuluvaa pakollista

lisuusvakooja ei ole olemassakaan, joka käyttäisi yri-

työharjoittelujaksoa.

tyksen verkkoa tai muuta sellaista keinoa rikoksiin, jos-

Sellaisia yrityksiä, jotka yrittävät hyötyä lamasta ky-

ta takuuvarmasti jää kiinni. Se, mitä lain muutos toisi

seenalaisin toimin, ei kenenkään pidä millään tavoin

tullessaan vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin ja edun-

tukea. Eräät yritykset lomauttavat henkilökuntaansa ja

valvontaan.

ottavat tilalle puoli-ilmaiseksi harjoittelijan tekemään

Työehtosopimuksissa on sovittu, että luottamusmies

lomautettujen työtehtäviä. Tällä ei ole mitään tekemis-

saa käyttää tiedottamiseen yrityksensä atk-järjestelmiä.

tä opiskelijoiden valmistumisen kanssa.

Tunnistetietojen seuraaminen vaikeuttaisi oleellisesti edustettavien ja luottamusmiehen välistä luottamuk-

Viime aikoina Rautaruukki on hankkinut itselleen huo-

sellista yhteydenpitoa.

noa mainetta työnantajana puuttumalla työntekijöiden-

Otin asian viimeisen kerran esille Akavan työvalio-

sä kokoontumisoikeuteen. Myös yrityksen etu on asial-

kunnassa 10.2., kun asiaan vaikuttamiselle oli vielä ai-

linen ja toimiva dialogi työnantajan ja työntekijöiden

kaa. Yrityksen kannalta tehokkain tietoturvateko on

välillä. Jos tätä yhteyttä häiritään, on sillä vakavia seu-

vaatia työntekijöitä jättämään kannettavat tietokoneet

rauksia.

työpaikalle. Voimassa oleva tietoturvalaki on tehty suojaamaan

Toinen työntekijöiden oikeuksiin ja valvontaan liittyvä

työntekijää. Lainmuutos kaventaa työntekijöiden pe-

ilmiö on ns. Lex Nokia, jossa yrityksille yritetään lail-

rusoikeuksia. Lakia aiotaan vielä laajentaa koskemaan

la saada laajemmat oikeudet kuin poliisilla seurata jopa

oppilaitoksia ja jopa taloyhtiöitä.

automaattisesti työntekijöidensä sähköpostiliikenteen

Tietoturvallista tulevaisuutta!

UUSI

InsInöörI

9


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Mari Männistö

Insinöörit Kimmo Mäntylä ja Kaisa Pitkänen haluavat työpaikan, jossa ennen kaikkea viihtyvät. Myös vapaa-ajalle ja muulle elämälle on oltava riittävästi aikaa.

Insinöörin koulutus mahdollistaa lukemattomat erilaiset urapolut Tuiskuisessa talvi-illassa vietettiin UIL:n järjestämää nuorten ura­ iltaa. Kymmenkunta insinööriä syventyi urasuunnittelun­, osaamisen tunnistamisen ja motivaation saloihin. Tampereella on aiempina vuosinakin järjestetty vastaavia tilaisuuksia.

K

aisa Pitkänen on valmistunut tekstiili- ja vaatetustekniikan insinööriksi reilu puoli vuotta sitten. Hän tuli nuorten urailtaan, koska haluaa­ saada vinkkejä uran käynnistymiseen ja työnhakuun. Pienestä pitäen käsitöistä kiinnostunut Pitkänen haluaa uran tässä vaiheessa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, mutta urailta opetti, että muitakin vaihtoehtoja on. – Ei saa rajoittaa itseään, vaan on laa10

jemmin katsottava omia mahdollisuuk­ siaan, Pitkänen kuvailee illan antia. Hän voi vaihtaa alaa, jos muualta löytyy kiinnostavia töitä. Uraillan innostamana Pitkäsen tarkoituksena on tehdä pitkän tähtäimen urasuunnitelma ja pohtia, mitä eri reittejä sinne voi päästä. Yrittäjyys saattaa häämöttää kaukana tulevaisuudessa. Pitkänen voi kuvitella itsensä ulkomaille töihin ja se saattaa olla yksi etappi matkan varrella kohti yrittäjyyttä. Lähi­

päivinä lähtee kesätyöhakemus Englantiin Legolandiin, mihin Pitkänen hakee henkilökunnan työvaatehuoltotehtäviin. Työ ei edellytä insinöörin tutkintoa, mutta siinä saa kokemusta niin omalta alalta kuin ulkomailla työskentelystä. Uraillassa selvisi sekin, että on mahdollisuus saada liiton apua ja turvaa esimerkiksi ulkomaista työsopimusta tehdessä. Vahvuuksia on helppo markkinoida työnantajille

Insinöörin opintoihin lähdetään monista eri lähtökohdista. Uraillassa selvisi muutama syy: yhtä kiinnosti käsityöt, toinen oli jo pikkupoikana touhunnut niin paljon legojen kanssa, että äiti ehdotti insi-


nöörin uraa. Kolmas arvioi, että insinöörinä ei tarvitse koko ikäänsä liata käsiään. Joku sai pääsykokeisiin vapaapäivän armeijasta, ja kyllähän ne opinnot sitten veivät mukanaan. Illan alustaja, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen kannustaa urahallintaa pohtivia tutustumaan itseensä. – Sen lisäksi että vahvistaa omia vahvuuksiaan, niin on myös kehitettävä heikkoja kohtia. Uraillan insinööritkin ovat erilaisissa tehtävissä parhaimmillaan. Läsnäolijat listasivat muun muassa itsenäisyyttä, järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta vaativat tehtävät. Joku tutkii mieluiten pioneerina uusia asioita, kun toinen hakee kokonaisuuksia tai suunnittelee yhdessä muiden kanssa. Urautuneesta ajattelusta laajempaan näkökulmaan

Kimmo Mäntylä valmistui insinööriksi kone- ja metallialalle 1990-luvulla. Viimeiset kuusi vuotta hän on työskennellyt suunnittelijana Lejo Networkissa. Noin 40 henkilöä työllistävässä yrityksessä alkoi yhteistoimintaneuvottelut maaliskuun alussa. Jo pari vuotta Mäntylä on pohtinut, millaisia tehtäviä työmarkkinoilla olisi hänelle. Hän tuli urailtaan kartoittaakseen enemmän omia mahdollisuuksiaan, vaikka ei ihan nuori enää olekaan. – En ole kovin selvillä eri työtehtävistä, vaan seuraan uraantuneena lähinnä suunnittelijoiden avoimia paikkoja, Mäntylä kertoo ja miettii, olisiko mahdollisuuksia muihin tehtäviin. – Olen pari kertaa jättänyt tilaisuuden käyttämättä. Jatkossa toivon, että olisi rohkeutta tarttua tilaisuuteen, jos sellainen tulee eteen. Viimeinen sysäys urahallinnan työstämiseen oli yt-neuvottelukutsu. Neuvottelujen jälkeisestä omasta tilanteestaan Mäntylä ei tietenkään osaa vielä sanoa mitään, mutta hän kuitenkin arvelee, että työt voisivat jatkua. Jos työpaikka säilyy, työnkuva todennäköisesti laajenee. Se saattaa edellyttää esimerkiksi uusimpien suunnitteluohjelmien opiskelua työn ohessa tai materiaalihankintaan liittyvää harjoittelua työpaikalla. UUSI

Insinööri

Urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen kehottaa työnhaussa kertomaan myös muusta osaamisesta tutkinnon lisäksi. Miesvaltaisessa ryhmässä haettiin uusia suuntia uralle Tampereen uraillassa.

Mäntylällä ei ole suurta tarvetta vaihtaa työpaikkaa. Hän on viihtynyt hyvin, vaikkakin toivoo monipuolisempaa työnkuvaa. Pienten poikien isälle lyhyillä työmatkoilla on ollut suuri merkitys. Kun pojista nuorempikin aloittaa koulun, tilanne muuttuu siltä osin. Lama-aikanakin yritykset rekrytoivat

Seija Utriainen painottaa, että taantuman aikana on tehtävä työtä oman tavoitteensa eteen, jotta sinne pääsee. – Rypeminen ei auta eteenpäin, sillä mahdollisuuksia on myös laman aikana.

On tehtävä varasuunnitelmia. Utriainen korostaa, että huonoina aikoina pitää tehdä enemmän työpaikan hakemisen eteen. Se ei kuitenkaan tarkoita määrällisesti satoja hakemuksia, vaan jokaiselle työnantajalla paremmin kohdistettuja hakemuksia. Työhaastatteluihin on valmistauduttava huolella ja ennakolta on hyvä pohtia yleisimmin kysyttyihin asioihin valmiita vastauksia. Aina mukana oleva yksittäinen yllättävä kysymys ei kaada muuten hyvin valmistautunutta haastateltavaa. – Varmuus miellyttää haastattelijaa, Utriainen tähdentää. n 11


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen

Tietokoneiden piiristä rakentamisen maailmaan Juho Tuuva valmistui tietotekniikkainsinööriksi alkuvuonna. 4,5 vuotta tietotekniikan opintoja Lappeenrannassa on takana – ja ­puoli vuotta rakennustekniikan opintoja Joensuussa.

T

ietotekniikkalinja oli itsestään selvä vaihtoehto tietokoneiden kanssa paljon aikaansa viettäneelle Tuuvalle. Kotikaupungin ammattikorkeakoulu oli hyvä valinta opintoihin. Kolmannen vuosikurssin keväällä motivaatio tietotekniikan opintoihin kuitenkin katosi. Alan nuoruuden takia kehitys on ollut nopeaa ja toimintatapoja vielä haetaan. Työnsaannin vaikeu­ tena on usein se, että alaa on hankala hahmottaa ja siten itsensä kehittäminen määrättyyn suuntaan on vaikeaa. Tuuvan mieleen hiipi ajatus, ettei alalta edes löydy töitä. Harjoittelupaikkaa ei löytynyt Lappeenrannasta.

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa oli tiedostettu tietotekniikan harjoittelupaikkojen vähyys. Nykyisellä Saimaan ammattikorkeakoululla toimii kesäisin virtuaaliyritys, jossa opiskelijat saavat harjoittelunsa suoritettua. Tuuvakin sai kerättyä harjoittelupisteensä virtuaaliyrityksessä. Huolimatta heikosta motivaatiosta opinnot etenivät suhteellisen normaalia vauhtia. Tulevaisuus mietitytti kuitenkin Tuuvaa siinä määrin, että hän päätti vaihtaa koulutusohjelmaa. Rakennusala tuntui varmemmalta vaihtoehdolta. Koska tietotekniikan opinnot olivat jo pitkällä, ne oli hyvä tehdä ensin alta pois. Oma ala löytynyt

Tieto- ja rakennustekniikka eroavat toisistaan Juho Tuuvan mielestä muun

muassa siinä, että rakennuspuoli on selkeämpää ja johdonmukaisempaa. Vaikka Tuuva opiskelee nyt toista insinööritutkintoa, hän ei pidä ensimmäistä hukkaan heitettynä. Opintojen tärkein anti oli projektityöskentelyn oppiminen. Edellisen tutkinnon opeista voi käyttää noin viidenneksen uuteen tutkintoon. – Ensi kesäksi haen rakennusalalle töihin kunnon haalarihommiin, Tuuva kertoo. Sitä kautta saa tuntumaa omaan alaan, vaikkei ihan koulutusta vastaakaan. Tuuva valmistuu rakennustekniikan arvioidun opiskeluajan mukaan keväällä 2012. Tulevaisuudessa hän arvelee työskentelevänsä rakennussuunnittelutehtävissä. Hän uskoo, että taantuma ei kestä pitkään ja että hänellä on paikka työelämässä rakennusalan insinöörinä. n

Myönteinen asenne ja oma aktiivisuus auttavat kesätyönhaussa Aleksi Martikainen tutki aikoinaan ylioppilaille suunnattua haku­ opasta ja logistiikka tuntui mielenkiintoiselta. Vaikka hän ei ollut aivan varma, mitä oppiaine sisältää, vahva mielikuva oli, ­että joka paikassa tarvitaan logistiikkaa.

M

artikaisen opinnot ovat loppusuoralla, mutta hän pyysi lisää aikaa vielä vuoden. Vuoden vaihteessa Martikainen aloitti Insinööriopiskelijaliitto IOL:n varapuheenjohtajana, mikä vie aikaa opinnoilta. Toki hallitusvuoteen si-

12

sältyy myös jonkin verran opintoja. Kesätöiden haku on alkanut ja Martikainen suhtautuu myönteisesti omiin mahdollisuuksiinsa. Hän toivoo viettävänsä kesän Lappeenrannassa, mihin hänet sitovat tuore kihlattu ja uusi koti.


Ensimmäisenä hän haki Fazerin tehtaalle, mihin haetaan ensimmäistä kertaa harjoittelijaa tuotannonsuunnittelutiimiin. Työnantajan toiveena on nimenomaan logistiikkaa opiskeleva ja sellaista, joka voi mahdollisesti jatkossa olla mukana osapäiväisesti. Unelmatyöpaikan haku on loppusuoralla, mutta jos se ei tärppää, niin toistakymmentä hakemusta lähtee eri yrityksiin. Martikaiselle tärkeätä kesätyössä ovat haasteellisuus ja mukava työympäristö, missä on keskinäistä arvostusta, luottamusta ja tukea. – Palkalla pitää tulla toimeen, mutta tärkeämpää on kokemus töistä ja alasta. Aiemmin olen viettänyt rentoja kesiä, nykyisin haluan työskennellä. Järjestötehtävistä kesällä voi huilata.

Aikuisena insinööriopinnoista saa irti enemmän Kiinnostus tietotekniikkaan vei luumäkeläisen Arja Nurmiaisen insi­ nööriopintoihin. Syksyllä 2006 kahden lapsen äiti aloitti opinnot Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa, lastensa ikätoverien parissa. että hallituksen väki vaihtuu, niin Nurmiainen joutui punnitsemaan, riittääkö hänen aikansa puheenjohtajuuteen. Ratkaisua helpotti se, että tarjolla tehtävään oli vain vasta-alkajia. Ensi talvena puheenjohtaja vaihtuu, sillä nykyinen aikoo keskittyä opintoihin ja olla ainoastaan taustatukena nuoremmille. – Puheenjohtajan tehtävä on kasvattanut luottamusta itseäni kohtaan siinä, että tiedän osaavaani vetää porukkaa.

Lomittajaratkaisut loppukeväällä

Etelä-Karjalassakin on ollut laajoja lomautuksia ja yritykset ottavat nihkeämmin kesätyöntekijöitä. Martikainen kertoo, että paikallisilla rekrytointimessuilla oltiin epävarmoja, kuinka paljon tuuraajia tarvitaan. Määrät varmistuvat vasta myöhään keväällä. – Tänä kesänä kymmenes vähemmän saa oman alansa kesätöitä kuin viime vuonna, Martikainen arvioi. Ensimmäistä kertaa oman alan kesätöitä hakevien tilanne on vaikein, sillä kilpailu on kovempaa kuin aiempina vuosina. Työantajat edellyttävät meriittejä. Jos oman alan töitä ei löydy, Martikainen kannustaa opiskelijoita hakemaan muita hommia. Seuraavana vuonna voi niiden avulla osoittaa aktiivisuuttaan työnantajalle. Valmistuttuaan Aleksi Martikainen uskoo työnteon ohella toimivansa järjestöelämässä. Luottamustehtävät ovat tuoneet mukanaan monia taitoja kuten johtamista, suunnittelua, organisointikykyä ja vuorovaikutustaitoja. Myös oman alan opinnoista on hyötyä järjestötehtäviin. Toisaalta ulkomaille lähtö johonkin englanninkieliseen maahan ei ole poissuljettu vaihtoehto. n UUSI

Insinööri

N

urmiaisen alkuperäinen tavoite oli päästä opiskelemaan tradenomiksi. Hänellä oli kokemusta pienten yhdistysten kirjanpitotehtävistä. Vaikka opiskelupaikka ei kaupalliselta alalta irronnut, hän täydentää insinöörin tutkintoaan laskentaopinnoilla. Opinnot ovat puolissa välin. Aikuisena opiskelu on toisaalta helpompaa, toisaalta vaikeampaa. Jossain oppiaineissa elämänkokemus auttaa. Toisaalta taas aikuisen elämässä perhe, lapset ja muu vapaa-aikaa tarvitsevat myös aikansa ja venyttävät pinnaa. Nurmiainen opiskelee normaalina nuorisopuolen opiskelijana. Hän suosittelee aikuisille insinööriopintoja, jos haluaa edetä urallaan tai työpaikka on lähtenyt alta. Lappeenrannassa, Saimaan ammattikorkeakoulussa onkin muutama muutosturvan avulla opiskeleva.

Luottamustehtävissä opintojen ohessa

Nurmiaisen insinööriys on vahvistunut Lappeenrannan insinööriopiskelijat LapIO­ ry:ssä. Pari ensimmäistä vuotta hän toimi rahastonhoitajana ja vuoden vaihteesta yhdistyksen puheenjohtajana. Kun valtuuston syyskokouksessa ilmeni,

Kotiseudulla vähän harjoittelumahdollisuuksia

Nurmiainen ei ole löytänyt vielä harjoittelupaikkaa. Noin kolmanneksen harjoittelupisteistä hän sai ensimmäisen vuoden jälkeisenä kesänä, jolloin harjoittelupaikkana oli Taito Etelä-Karjalan Luumäen käsityökeskus. Lappeenrannan seudulla on liian vähän sopivia harjoittelupaikkoja, ja niihin harvoihinkin on suuret vaatimukset. Samoista paikoista kilpailevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat. Oman oppilaitoksen virtuaaliyritys lienee myös Nurmiaisen harjoittelupaikka. Osalla laskentaopinnoista hän voi korvata joitain kohtia insinöörintutkinnosta. Tutkinnosta tulee kuitenkin tavallista laajempi, sillä 240 opintopisteen sijaan Nurmiaisella on koossa noin 270 pistettä, kun hän valmistuu. Valmistumisen jälkeen Nurmiainen toivoo laskentatehtäviin painottuvaa uraa. Haavetyöpaikka on kirjanpitotoimistossa, jossa laskentatehtävien lisäksi on atk-töitä. Jos töitä ei löydy, vaihtoehtona on myös tilintarkastukseen liittyvät jatko-opinnot. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto on lähetystöihin lähtö. Myös niissä on mahdollisuus hyödyntää koulutusta. n 13


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Timo Syrjänen

Taantuma vaikuttaa työuran pituuteen ja neuvottelukierrokseen Neuvottelujohtaja Ismo Kokko avasi ajankohtaista työmarkkina­ tilannetta ja neuvottelukierrosta helmikuussa järjestöjohdon neu­ vottelupäivillä.

N

euvottelupäi­vien alla työ­mark­ kinakeskus­järjestöt sopivat niin sanotusta sosiaalituposta. – Esitys suosii enemmän työuran alussa olevia kuin loppupuolella olevia, Ismo Kokko totesi. Hänen mukaansa kyse oli ennen kaikkea poliittisesta ratkaisusta, joka tuo heikennyksiä ikääntyvien insinöörien työttömyysturvaan ja eläke-etuuksiin. Osa-aikaeläkeikä nousee 58 vuodesta 60 vuoteen. Lisäpäivärahaoikeuden eli niin sanotun työttömyysputken alaraja nousee 59 vuodesta 60 vuoteen. Kumpikin on tulossa voimaan vuonna 2011. Tuotannollis-taloudellisesta syystä irtisanotulle ja vähintään 20 vuoden työhistorian omaavalle työntekijälle maksetaan korotettua ansiopäivärahaa. Aiem-

Puheenjohtaja Pertti Porokari (vas.) ja neuvottelujohtaja Ismo Kokko kertoivat tulevasta neuvottelukierroksesta.

14

Hämeenlinnassa järjestöjohdon neuvottelupäivillä osallistujat pohtivat ryhmissä jäsenhankintaa ja -pitoa sekä työmarkkinatoiminnan alueellisesta vaikuttamisesta.

man 150 päivän sijaan sitä aiotaan maksaa jatkossa 100 päivää. Kokon mukaan työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksessä on myös myönteisiä kohtia. Esimerkiksi työeläkemaksun nosto 1,6 prosenttia vuosina 2011–2014 kompensoidaan palkansaajan tuloverotuksessa. Työttömyysturvan työssäoloehto putoaa 10 kuukaudesta 8 kuukauteen, mikä vaikuttaa myönteisesti erityisesti työmarkkinoille tulevien insinöörien tilanteeseen. Ansiopäivärahan laskennassa sovellettava taitekohta nousee ja yhä useampi työttömäksi joutuva insinööri saa korkeampaa ansiosidonnaista päivärahaa. Vähintään 180 päiväksi lomautettu työntekijä pääsee muutosturvan työllistymisohjelman piiriin. Esitykseen sisältyy työnantajien Kela-maksun poisto, joka vähentäisi valtion tuloista vajaan miljardin. – Toivoa sopii, että Kela-maksun poisto tuo mieluummin työpaikkoja kuin jaetaan osinkoina.

Kela-maksun poistosta valtiontalouteen syntyvä vaje rahoitetaan todennäköisesti korottomalla elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja. Hallitus esitteli elvytyslisäbudjettinsa myös juuri ennen järjestöjohdon neuvottelupäiviä. – Lisäbudjetin pitäisi pelastaa 10 000 talonrakentamisen ja 8 000 maa- ja vesirakentamisen työpaikkaa eli siten ruokkia insinöörien työllisyyttä, Kokko arvioi. Hankkeet kuitenkin käynnistyvät hitaasti, joten kestää vuoden verran ennen kuin ne ovat kunnolla käynnissä. Teknologiateollisuus ensimmäisenä neuvotteluihin

Kokon mukaan teknologiateollisuuden neuvottelut pitävät UIL:n neuvotteluyksikön kiireisenä kesään saakka. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa 274 000 työntekijää, joista noin 20 000 on UIL:n jäseniä. Alan tilaukset putosivat 40 prosenttia viime loka-joulukuussa ja hen-


Teksti: Heikki Lehtinen/UP

kilöstöstä lomautettuna on noin 15 000. – Odotukseni on, että työnantaja tarjoaa jotain nollalla alkavaa, joko plus- tai miinusmerkkistä. Palkkaneuvottelut on käytävä toukokuun loppuun mennessä. Ellei sopua synny, työehtosopimus on katkolla 30. syyskuuta. Jos sopu saadaan aikaan, työehtosopimus on voimassa 30.4.2010 asti. Ismo Kokko kävi läpi myös UIL:n ja neuvottelujärjestö YTN:n tes-tavoitteita. Tavoitteiden mukaan palkankorotukset perustuvat valtakunnallisissa työehtoso-

pimuksissa sovittuihin yleiskorotuksiin ja henkilökohtaiseen palkkakehitykseen. Keskitetysti sovittavia paikallisesti neuvoteltavia palkankorotuseriä ei hyväksytä eikä meriittikorotuksia saa sekoittaa paikallisten erien neuvotteluihin. – Enää ei käy, että luottamusmiehet joutuvat neuvottelemaan tyhjän päällä paikallisista eristä. Syksyllä neuvotteluja käydään muun muassa suunnittelualalla, julkisella sektorilla ja kemiassa, missä sopimukset ovat katkolla. n

Palkansaajakeskusjärjestöt vetäytyvät toistaiseksi Sata-komitean työstä

K

aikki palkansaajakeskusjärjestöt eli Akava, SAK ja STTK päättivät yhdessä pidättäytyä sosiaaliturvaa uudistavan niin sanotun Sata-komitean työstä. Toimenpide on vastatoimi sille, että maan hallitus on yksipuolisesti tehnyt eläkepoliittisia linjauksia, jotka ovat ristiriidassa kolmikantaisesti sovitun sosiaalitupon kanssa. Järjestöjen mielestä maan hallitus ei ole selkeästi kertonut seisovansa sosiaalitupon takana. – Päinvastoin se on ilmoittanut yksipuolisena kantanaan nostaa eläkeiän alarajaa 63 vuodesta 65 vuoteen. Tätä palkansaajajärjestöt eivät voi hyväksyä, ja tämän takia ne eivät toistaiseksi osallistu Sata-komitean työhön, järjestöt toteavat. Ne muistuttavat lisäksi siitä, että Sata-komitean peruslinjauspaperi allekirjoitettiin nimenomaan sillä oletuksella, että sosiaalitupo sellaisenaan sisällytetään komitean linjauksiin. Sosiaalitupon ja hallituksen UUSI

Insinööri

helmikuun lopulla tehtyjen linjausten välillä on ristiriitaa muun muassa työttömyysturvan lisäpäivistä, osa-aikaeläkkeestä sekä vuorotteluvapaasta. Hyökkäys yhteistyötä vastaan

Myöskään Uusi Insinööriliitto ei hyväksy eläkeiän nostoa eikä hallituksen tapaa toimia kolmikannasta piittaamatta. Suomessa on pitkään ollut yhdessä sopimisen ja ristiriitojen sovittelun kulttuuri. Valtio ja sitä edustava kulloinenkin hallitus on ollut tässä yhteistyössä merkittävä osapuoli. Yhteistyön tulevaisuus on näin hallituksen käsissä sen tulevien linjausten myötä. Sosiaalitupo ei UIL:n näkemyksen mukaan ole enää voimassa. – Tuntuu siltä, että kokonaisuus olikin suunniteltu niin, että yrityksiltä saatiin poistettua kansaneläkemaksu ilman vastinetta, puheenjohtaja Pertti Porokari sanoo. n

Kymmenentuhatta työpaikkaa katoaa parissa vuodessa

P

alkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa helmikuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessaan kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja vielä ensi vuonna vajaan prosentin. Tuotannon supistuminen merkitsee myös työpaikkojen vähenemistä. PT arvioi työllisten määrän vähenevän keskimäärin 50 000 ihmisellä sekä tänä että ensi vuonna. Osa näistä ihmisistä poistuu työmarkkinoilta, mutta työttömyyskin kasvaa selvästi. Keskimääräinen työttömyysprosentti nousisi tänä vuonna 7,4 prosenttiin ja ensi vuonna vajaaseen yhdeksään prosenttiin. Työttömiä olisi ensi vuonna keskimäärin 234 000, mutta huippuluvut olisivat tätä korkeampia. Suurin syy pudotukseen on viennin vähentyminen tänä vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Osansa vie myös rakentamisen hiipuminen, vaikka korjausrakentaminen hieman hidastaa laskua. Vienti ja investoinnit laskevat PT:n arvion mukaan hieman vielä ensi vuonnakin, vaikka metsä- ja elektroniikkateollisuudessa voi alkaa näkyä piristymistä. Työtuntien määrä vähenee lomautusten lisääntymisen ja ylitöiden vähenemisen vuoksi vielä enemmän kuin työllisyys. Palkkasumman kasvu ja myös yksityinen kulutus polkevat paikallaan, vaikka hintojen nousu hidastuukin puoleentoista prosenttiin. PT arvioi, että tänä vuonna ansiotasoindeksi nousee vielä 3,5 prosenttia, mutta ensi vuonna prosentin vähemmän. Taustalla on oletus, että sopimuspalkat nousevat ensi vuonna pari prosenttia.

Elvytysrahat väärään kohtaan PT kritisoi hallituksen päättämiä elvytystoimia riittämättömiksi ja väärin suunnatuiksi. Laitos arvioi, että hallitus on omilla päätöksillään lisäämässä valtion menoja yhteensä vain 250 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon, että menot yleensä kasvavat joka tapauksessa jonkin verran. Se on vain prosentin kymmenys bruttokansantuotteesta. PT:n ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan hallituksen elvytystoimet kokonaisuudessaan ovat vain prosentti kansantuotteesta ja kaikki muu on automatiikkaa. Valtaosa prosentista tulee 1,7 miljardin euron verojen ja työnantajamaksujen kevennyksestä. PT:n arvion mukaan julkisen kulutuksen ja investointien lisääminen toisi talouteen 3–6 kertaa suuremman kasvuvaikutuksen kuin verojen kevennys. Se olisi myös kevyempi vaihtoehto valtiontalouden kannalta, sillä näin säilyvät tai syntyvät työpaikat säästäisivät työllisyysmenoja ja toisivat verotuloja. n

15


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi

Suora ja nopea yhteys mahdolliseen jäseneen takaa parhaan tuloksen – Henkilökohtainen kontakti on paras keino jäsenhankin­ nassa, totesivat Matti Lepistö ja Saku Ripatti yhteistuu­ min järjestöjohdon neuvottelupäivillä Hämeenlinnassa.

L

appeenrannan Insinöörien halli­ tuksen jäsen Saku Ripatti ja Hämeenlinnan Insinöörien puheenjohtaja Matti Lepistö keskustelivat jäsen­h ankinnasta neuvottelupäivien kokous­tauolla helmikuussa. Ripatti kertoi, että heidän yhdistyksessään kevät- ja syyskokousten yhteyteen järjestetään mielenkiintoista oheistoimintaa. – Kiinnostava teema tai ulkopuolinen puhuja houkuttelevat laajempaa piiriä kuin pelkästään hallituksen väkeä, Ripatti arvioi. Hämeenlinnassa insinöörit tapaavat muun muassa sählyn peluussa, missä Lepistö usein vinkkaa uusille pelaajille hallituksen kokouksista. Niihin voi tulla kuunteluoppilaaksi, ja aina välillä joku jää sitä kautta jäänyt aktiiviksi yhdistystoimintaan. – Hallituksesta pääsee pois, jos hankkii tilalle uuden jäsenen, Lepistö kertoi hymyssä suin. Vasta aloittanut liittyy herkimmin jäseneksi

Neuvottelupäivillä pohdittiin laajemminkin jäsenhankintaa ja -pitoa. Kokousväki jakautui kuuteen eri ryhmään pohtimaan jäsenasioita ja ryhmätyön anti purettiin yhdessä. Useimmat osallistujat olivat samaa mieltä, että otollisin hetki hankkia jäse16

niä on, kun uusi insinööri tulee taloon. Tilannetta voi ennakoida, sillä useimmilla työpaikoilla tiedetään, milloin uutta väkeä ollaan rekrytoimassa. Kun uusi aloittaa, luottamusmies tai kuka tahansa aktiivi voi jututtaa työnsä aloittanutta ja kertoa esimerkiksi jäsenyyden eduista. Isoimmissa organisaatioissa järjestetään tervetuloa taloon -tilaisuuksia. Ylempien toimihenkilöiden edustajan on vaadittava, että myös hänellä on puheenvuoro perehdyttämistilaisuudessa eikä ainoastaan sak:laisella tai sttk:laisella luottamusmiehellä.

Osalla insinööreistä työnkuvaan kuuluu rekrytointi. Silloin voi jo työhaastattelussa käyttää sanasen jäsenyydestä Uudessa Insinööriliitossa. – Ellei pysty hoitamaan omia etujaan, pystyyköhän hoitamaan firmankaan etuja, Tampereen Insinöö-


rien puheenjohtaja Kimmo Saanilahti pohti järjestäytymättömiä työnhakijoita. Meillä kaikki kuuluvat liittoon

Joillakin työpaikoilla suunnilleen kaikki insinöörit kuuluvat liittoon. Silloin uudelle on helppo perustella, miksi hänenkin kannattaa liittyä: herätetään halu kuulua porukkaan sekä vedotaan insinöörien identiteettiin ja ammattiylpeyteen. – Pohjanmaalla pienissä yrityksissä tilanne on erilainen kuin etelän isoilla teollisuuspaikkakunnilla, muistutti Keski-Pohjanmaan Insinöörien puheenjohtaja Pekka Soukka. Muutaman insinöörin työllistävissä yrityksissä työnantaja ei välttämättä hyväksy ammattiyhdistystoimintaa, vaan näkee sen vanhakantaisten linssien läpi. Jos työpaikalla ei saa tukea liiton jäsenyyteen, jäsenhankkija voi suositella tutustumista alueyhdistykseen ja liiton kotisivuihin. Toisaalta alueyhdistykset voivat toimia käynnistysapuna yritysyhdistyksien perustamiselle. Neuvottelupäivillä painotettiin laajemminkin alueyhdistysten merkitystä verkottumisessa. Työn perässä kotipaikkaa vaihtavat tutustuvat uuden paikkakunnan ihmisiin käymällä alueyhdistyksen tilaisuuksissa. Samanhenkiset tuttavat helpottavat sopeutumista uuteen ympäristöön. Opiskeluajan aktiivit jäsenhankintakonkareita

Yksi työryhmä ehdotti jäsenhankinnan vahvistamiseen entisiä insinööriopiskelija-aktiiveja. IOL:n kouluttamina heillä on jäsenhankinnasta kokemusta, jota voidaan hyödyntää työpaikoilla. Vuosittain satakunta opiskelija-aikoina aktiivisesti toiminutta siirtyy työelämään. Yksi entisistä opiskelija-aktiiveista on Keski-Suomen Insinöörien hallituksen jäsen Paula Rossi. Hänen mukaansa opiskelija-aikana liittoon kuuluminen on samanlainen velvollisuus kuin televisioluvan maksaminen. Kriittinen piste on UUSI

Insinööri

valmistumisen jälkeinen tilanne. Toissa vuonna valmistuneen Rossin opiskelijatovereista osa on kysellyt, kannattaako liittyä liittoon. Rossi sanoo suoraan, että kannattaa. – Luottamushenkilönä voin auttaa jonkin verran myös järjestäytymätöntä työkaveria, mutta hän ei saa liiton apua, Rossi esitteli yhtä valttiaan jäsenhankinnassa. Keskisuomalaiset insinöörit huolehtivat jäsenpidosta järjestämällä monenlaista virkistystä vuosittain. Perinteistä ohjelmaa on Himoksen laskettelumatka, mutta joka vuosi pyritään järjestämään myös jotain uutta. Tapahtumissa on laaja ikäskaala, mikä onkin yhdistyksen tavoite. Järjestöjohdon neuvottelupäivien parhaana antina Paula Rossi piti uutta motivaatiota yhdistystoimintaan, mikä oli hieman kadoksissa työkiireiden keskellä. n

Toiveita alueyhdistyksille jäsenhankinnan avuksi • Uusien jäsenten toivottaminen tervetulleeksi liittoon • Tietopaketteja uusille insinööreille luottamusmiesten käyttöön • Yhdistyksistä yrityksille kummit, jotka vastaavat tiedottamisesta yrityksen suuntaan • Yhdistys näkyväksi paikallisesti, esimerkiksi lehtien yleisönosastoilla • Nettisivujen ajan tasalla ­pitäminen

Toiveita liiton toimistolle jäsenhankinnan avuksi • Laadukkaat jäsenhankinta­ materiaalit • Rekrytointikoulutus ja hyvin koulutetut yhdyshenkilöt työpaikoille • Luottamusmiestapaamiset • Yritysyhdistystapaamiset • Kummiasiamiestoiminta

17


edunvalvonta Teksti: Kati Hallikainen n Kuvat: Timo Syrjänen

Liiton lakimiehet jäsenten ja luottamusmiesten tukena

Hanne Salonen (vas.), Paula Tapani, Juha Teerimäki, Maria Harju ja Kati Hallikainen auttavat jäseniä työsuhdeasioissa.

Työpaikoilla toimivat ylempien toimihenkilöiden luottamus- ja yhteys­henkilöt auttavat Uuden Insinööriliiton jäsenten työsuhde­ asioissa. Heidän lisäkseen jäsenien apuna ovat liiton keskus­ toimiston lakimiehet, asiamiehet ja työsuhdeneuvojat sekä ­aluetoimistoissa toimivat asiamiehet.

­J

äsenistö ottaa eniten yhteyttä työsuhdeneuvonnan palvelunumeron ja sähköpostin kautta. – Työsuhdeneuvontaan jo ennestään kohdistunut paine tuntuu entisestäänkin voimistuvan vaikean työmarkkinatilanteen takia, johtava lakimies Kati Hallikainen toteaa. Puheluihin vastaa kolme päivystäjää aiemman kahden sijasta. Assistentti Paula Tapani jakaa sähköpostit lakimiehille vastattavaksi ja pyytää tarvittaessa lisätietoja. Lakimiesten ja asiamiesten lisäksi jäsenistön apuna on kolme osa-aikaista työsuhdeneuvojaa, jotka ovat työoikeuden suorittaneita oikeustieteen opiskelijoita. – Tämä on erinomainen näköalapaikka suomalaiseen työelämään, sano-

18

vat työsuhdeneuvojat Panu Paajanen ja Liisa Reunanen. – Töissä oleminen tuo myös mukavaa vaihtelua opintoihin, toteaa viimeisimpänä aloittanut työsuhdeneuvoja Tiina Savikko. Lomautukset ja irtisanomiset tuovat kiireitä

– Tällä hetkellä työsuhdeneuvontaan tulevat yhteydenotot liittyvät useimmiten yt-neuvotteluihin, lomautuksiin ja irtisanomisiin sekä työttömyysturvaan, kertoo työsuhdelakimies Maria Harju. Lakimiesten toimeksiannot painottuvatkin entistä selvemmin juuri työsuhteen päättämisiin eli käytännössä työ-

suhteen irtisanomiseen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella sekä yhteistoimintalain mukaiseen neuvotteluvelvollisuuteen. Työsuhdeneuvonnasta kysytään neuvoja aiempaan tapaan vuosiloma- ja työaikakysymyksissä, ylitöiden ja matkaajan korvaamisista sekä palkkasaataviin, työsopimuksiin ja ulkomailla työskentelyyn liittyvistä asioista. Työsuhteeseen liittyvissä ongelmissa kannattaa ottaa aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä ensinnäkin omaan luottamushenkilöön ja sen jälkeen tarvittaessa lisäksi liittoon. Lakimiehet voivat avustaa luottamushenkilöiden ohella ja yhteistyössä heidän kanssaan työsuhteisiin liittyvien erimielisyyksien selvittämisessä ja joskus jopa estää riidan syntymisen tai kärjistymisen. Työsuhteessa esiintyvät ongelmat on selvitettävä työehtosopimuksissa sovitun neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja työntekijän välisissä paikallistason neuvotteluissa. Liitto voi tarvittaes­ sa antaa tausta-apua niissä.


Tuulikki Holopainen

Liisa Reunanen.

Tiina Savikko.

Kirjallinen muistio tarpeellinen

Oikeusturvavakuutus kattaa tuomioistuinkuluja

Ennen yhteydenottoa on laadittava kirjallinen muistio, jota voidaan käyttää apuna erimielisyyden selvittämisessä. Muistiosta on käytävä ilmi laatijan ja työnantajan tietojen lisäksi työsuhteen alkamisajankohta ja työsopimuksen pääasiallinen sisältö, työntekijän asema työnantajan organisaatiossa sekä tämän tehtävä ja työn sisältö. Lisäksi tarvitaan kuvaus ongelmatilanteesta sekä sen kehittymisestä ja syistä. – Selvitykseen on liitettävä jäljennös tilanteen kannalta olennaisista asiakirjoista, kuten esimerkiksi työsopimuksesta, yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjoista ja mahdollisista henkilöstötiedotteista, työsuhdelakimies Hanne Salonen kertoo. Jos syntynyttä erimielisyyttä ei saada sovituksi työpaikalla käytävissä paikallisissa neuvotteluissa, kiistaa voi hoitaa liiton lakimies. Hän neuvottelee asiasta järjestäytynyttä työnantajaa edustavan liiton kanssa tai suoraan työnantajan tai tätä edustavan muun asiamiehen kanssa. Neuvottelut alkavat yleensä vastapuolen kanssa käytävällä kirjelmien vaihdolla. Tämän ohella neuvotteluja käydään myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä sekä erillisissä neuvottelutilaisuuksissa. – Nämä erimielisyysneuvottelut kestävät yleensä joitakin kuukausia, työsuhdelakimies Juha Teerimäki sanoo. UUSI

Insinööri

Mikäli riitaa ei saada sovituksi neuvotteluteitse ja jäsen haluaa, niin asia voidaan viedä tuomioistuimen tai vaihtoehtoisesti, mikäli tästä on erikseen sovittu, välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Näiden tilanteiden varalta liitto on ottanut jäsenilleen oikeusturvavakuutuksen. Se kattaa asian hoitamisesta jäsenelle aiheutuvat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut ja tämän maksettavaksi mahdollisesti tuomitut vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Omavastuu on 15 prosenttia 17 000 euron enimmäismäärään saakka. Jos jäsen käyttää muuta kuin liiton suosittamaa lakimiestä, omavastuu on 30 prosenttia ja vakuutusmäärä 10 000 euroa. Koska välimiesmenettelystä aiheutuvat kulut ovat yleensä määrältään suuria ja koska osapuolten maksettavaksi tulevia välimiesten palkkioita ja kuluja ei korvata liiton oikeusturvavakuutuksesta, välimiesmenettelyn käyttäminen työsuhderiitojen ratkaisemiseen ei ole koskaan suositeltavaa. Työsopimuksessa ei kannata sopia välimiesmenettelystä. – Ennen kuin asian voi viedä oikeusturvavakuutuksen turvin tuomioistuimen ratkaistavaksi, se on saatettava liiton lakimiesten hoidettavaksi, Hallikainen korostaa. Jos ratkaisua ei tätä kautta saavute-

Panu Paajanen.

ta, on perusteltua ryhtyä oikeusprosessiin. Neuvotteluvaihe on tarpeen turhien oikeudenkäyntien välttämiseksi asioissa, joissa on sovinnon mahdollisuuksia sekä mahdolliseen prosessiin liittyvien riskien­ kartoittamiseksi ja minimoimiseksi. Lakimiesten hoitamien toimeksiantojen kokonaismäärä onkin huomattavasti tuomioistuimeen vietyjen asioiden määrää suurempi, koska pääosa toimeksiannoista päättyy työnantajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen sovintoon. Lakimiehet monessa mukana

UIL:n lakimiehet ovat mukana työehtosopimusneuvotteluissa ja työehtosopimuksissa sovituissa työryhmissä neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN:ssä. Maria Harju toimii YTN:n energiaalalla, Hanne Salonen kemian alalla, Juha Teerimäki ICT-alalla ja Kati Hallikainen LTY-sektorilla. Lakimiesten assistentti Paula Tapani on ICT-alan taustaryhmässä. Lakimiehet osallistuvat paitsi oman liiton valiokuntiin ja edustajakokouksiin, niin myös Akavan valiokuntiin sekä työryhmiin ja neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN:ssä työryhmiin. Juha Teerimäki on Akavan edustajana työsuhdekeksintölautakunnassa. n

19


edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Tuulikki Holopainen

Insinöörilaulajat harjoittelemassa kevään ohjelmistoa. Puheenjohtaja Markku Puska eturivissä toinen oikealta.

Insinööri laulunkin taitaa Ma me, ma me, mame mame mame… Äänet avautuvat, tenorit, bassot… Insinöörilaulajat kokoontuvat viikottaiseen laulukokoukseensa. ”Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen…” Kippari ottaa sävelen vähän alempaa. Noin. ”Ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee…”

I

nsinöörilaulajat ry on yksi pienimmistä Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöistä. Ja ehkä juuri siksi myös yksi vireimmistä. Jäsenkunnasta yli puolet kokoontuu viikoittaisiin ”laulukokouksiin” maanantaisin kello 17.30. Insinöörilaulajat ovat insinööriammattinsa ohella laulutaitoisia ja -intoisia mieskuorolaisia. Esiintymisiä on sopivaan tahtiin enimmäkseen pääkaupun20

kiseudulla, mutta esiintymismatkoja on tehty myös Viroon, Unkariin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Ohjelmisto koostuu vaihtelevasta mieskuoromusiikista. Viime vuosina ohjelmistoa on pyritty keventämään ja ”nuorentamaan”. Insinöörilaulajissa voi treenata vaikkapa juomalauluja. – Aktiivisia laulajia on nykyään reilu tusina, kertoo yhdistyksen puheenjohta-

ja Markku Puska. Hänkin on ollut mukana laulamassa jo vuodesta 1979 eli lähes 30 vuotta. Puskan mukaan kaikki laulutaitoiset ovat tervetulleita mukaan yhdistyksen toimintaan. – Olisi hienoa jos Uudenmaan alueel­ la olisi vaikka prosentti laulutaitoisia insinöörejä, Puska toivoo. Äänet saataisiin soimaan tasaisemmin, jos laulajia olisi 4–5 per ääni. Mutta tiukan paikan tulleen laulutaitoisia kyllä löytyy. Rekrytointia hoidetaan mm. lehti-ilmoituksilla ja henkilökohtaisilla kontakteilla. Esiintymisiä pitkin vuotta

Ohjelmisto riippuu vuodenajoista; joulun alla lauletaan joululauluja ja keväällä


Insinöörilaulajat harjoittelevat maanantaisin klo 17.30–19.30 Helsingin Insinöörit ry:n tiloissa Espoossa­, Tietäjäntie 4. Lisää tietoa toiminnasta Kimmo Heikkiseltä, k.heikkinen@kolumbus.fi

kevätlauluja. Tilaisuuden luonne vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä lauletaan. – Pikkujoulu- tai vappukeikoilla voimme laulaa jopa juomalauluja. Vakavahenkisissä tilaisuuksissa, kuten hautajaisissa, laulamme myös virsiä, Puska kertoo. Ohjelmistoon kuuluvia isänmaallisia lauluja lauletaan useimmissa tilaisuuksissa. Mutta serenadienkaan laulamista naisille aina tilaisuuden tullen eivät nämä gentlemannit kaihda. Perinteisiä ovat esiintymiset ravintoloissa vappuna ja äitienpäivänä sekä vanhainkodeissa joulun alla. Lisäksi esiinnytään erilaisissa kutsutilaisuuksissa kuten yritysten pikkujouluissa. Tänä keväänä Insinöörilaulajat käy esittämässä laulutervehdyksen Kaunialassa oleville sotaveteraaneille. Myös Sulasolin Helsingin piirin toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Yleisö innostaa

Esiintyminen on mieluisaa ja innostavaa aina, kun yleisö saadaan mukaan. Per-

Kuoron johtaja dir. cantus Teuvo Salminen jaksaa valaa intoa laulajiinsa.

heenjäsenet suhtautuvat ymmärtäväisesti toimintaan ja ovat hengessä mukana. – Vaimot ja tyttöystävät ovat yleensä mukana varsinkin perinteisellä äitienpäivälounaalla, jossa olemme myös laulaneet. Monet heistä tulevat kuuntelemaan varsinaisten konserttiemme lisäksi myös esiintymisiämme ravintoloissa vappuna, Puska kertoo. Ja lisää, että vaimojen ja tyttöystävien sitoutuminen voi olla kovempaakin kuin kuorolaisilla. Vaimot järjestä-

vät tarvittaes­sa muun muassa kahvitarjoilut konsertin yhteydessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Insinöörilaulajien joukko on nuorentunut. – 50-vuotisjuhlakonsertissa 1998 oli mukana vielä kaksi alkuperäisjäsentä, puoli vuosisataa mukana olleet Olli Forsblom ja Esko Raekallio. Nykyisistä jäsenistä kauimmin laulaneilla on runsaan 30 vuoden ”kuoroputki”, Puska kertoo. Taiteellinen johtaja, dir. cantus Teuvo Salminen on tällä hetkellä iältään vanhin aktiivi, 78 v. Aulangolla järjestöjohdon neuvottelupäivillä helmikuussa pidetyssä konsertissa mukana ollut kakkostenoria laulava kunniajäsen Esko Jalaste, 80 v. on jäämässä kuorosta ”eläkkeelle”. n

Kuule kosket kuohuileepi Kuule hongat huokaileepi Laulu Suomen on… Laulu Suomen on…

UUSI

Insinööri

21


yhteiskunnasta Teksti: UP/Birgitta Suorsa n Kuva: Heli Saarela

Lomautettua ja irtisanottua ei lohduta yhtään tieto, että moni muu on paraikaa samassa tilan­ teessa. Lomautus ja irtisanomi­ nen on aina henkilökohtainen kriisi. Se panee ihmisen punnit­ semaan osaamistaan ja kysy­ mään, miksi juuri minä, psyko­ logi Pirkko Lahti selvittää. 22

Irtisanominen

koettelee itsetuntoa

J

os viime lamasta olisi opittu jotain, ihmisiä kohdeltaisiin Pirkko Lahden mukaan toisin meneillään olevassa lomautus- ja irtisanomisaallossa. Lahti myöntää, ettei lomauttamisesta tai irtisanomisesta kertominen ole helppoa esimiehillekään. Silti keinot ihmetyttävät. – Viesti tulee mutkan kautta, säh-

köpostissa, puhelimitse tai radiosta. Ihminen tarvitsee kuitenkin perustelut irtisanomiselle. Itse tieto ei riitä, vaan ihminen kaipaa järkisyitä. Lahti painottaa, että työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle mahdollisuus perustelujen kuulemiseen. – Mikään ei ole loukkaavampaa kuin se, että ihmiselle sanotaan, että sinut irti-


– Silloin alkaa kilpailu. Jokainen yrittää osoittaa, että hän on ainutlaatuinen. Kyräillään toisen tekemisiä, pohditaan mahdollisia suosikkeja. Lojaalius on vähän niin ja näin, Lahti kuvailee. Hän toivookin, että ratkaisut tehtäisiin ripeästi. – Turvattomuus kuluttaa ihmistä. Lomautusuhan alla olevienkin pitää saada nopeasti tieto, milloin heidät lomautetaan, jotta he pystyvät suunnittelemaan elämäänsä. Tunnetoipuminen kestää

Lomautus- tai irtisanomisuutinen lamauttaa helposti. Harva pystyy Pirkko Lahden mukaan toimimaan tiedon saatuaan järkevästi. – Ensin on lupakin antaa tunnetoipumiselle aikaa. Ihmisiä itkettää. Jos loppuajan joutuu vielä työskentelemään, motiivi on tiessään. Työterveyshuollon palveluihin kannattaa psykologin mukaan turvautua arkailematta, jos vähänkin tuntuu, ettei pysty tekemään töitä. – Pahinta on, että ihminen laitetaan irtisanomisajaksi toissijaisiin tehtäviin. Siinä viedään häneltä viimeinenkin motivaatio. Osaaminen pysyy

– Ihminen kokee yt-neuvotteluissa sokkiketjun. Ensin järkyttää uutinen vähennyksistä, sitten epävarmuus keitä asia koskee ja lopulta tieto ratkaisusta, Pirkko Lahti sanoo.

sanotaan. Perustelujen kuuleminen helpottaa asian setvimistä. Turvattomuus kuluttaa

Työntekijä joutuu kokemaan sokin toisensa perään ennen kuin työpaikan kohtalo selviää. Ensin tulee tieto yt-neuvotteluista, sitten mihin yksikköön lomautukset tai irtisanomiset kohdistuvat. UUSI

Insinööri

Lahti painottaa, että epätoivon hetkinäkin pitää muistaa, että ihmisen työkykyä tai osaamista ei ole irtisanottu – ainoastaan työpaikka on menetetty. – Heillä on jäljellä paljon, Lahti tähdentää. Moni alkaa vakuutella kotiväelleen ja ystävilleen ammattitaitoaan ja luetella saavutuksiaan. Lahti kehottaa läheisiä tässä vaiheessa maltillisuuteen. – Se on hyödyllinen prosessi. Irtisanottu voisi hyödyntää tätä vaihetta tekemällä listaa saavutuksistaan seuraavaa työnhakua ajatellen. Silloin ajattelee hyvin konkreettisesti tekemisiään. Listan voisi Lahden mielestä antaa tiedoksi myös nykyiselle esimiehelle työtodistusta varten. Esimies päättää, mitä työtodistukseen laitetaan, mutta harva tietää kaikkia alaisensa tekemisiä.

”Pään kaaosta helpottaa, kun laittaa asiat paperille ja antaa alitajunnan työskennellä.” Vaikka viha velloisi ja häpeä hirvittäisi, työtodistus pitää Lahden mukaan hakea. – Varsinkaan nuoret eivät hae työtodistusta, koska jo työnantajan ajatteleminen suututtaa. Asiat järjestykseen

Sokkiketju suistaa ihmisen totutuilta raiteilta. Pirkko Lahti lohduttaa, että suosta noustaan. Hän neuvoo ihmistä armahtamaan itseään ja luottamaan alitajunnan voimaan. Ratkaisut löytyvät. – Koska kriisi hämmentää, asiat eivät tahdo pysyä päässä. Aivan ensiksi kannattaa tehdä lista veloista, perheen talou­ desta, mitä asioita pitää hoitaa ja mitä voisi alkaa tehdä. Kannattaa pitää kynä ja paperia mukana ja kirjoittaa asioita ylös sitä mukaa kuin niitä mieleen tulee. Lahti uskoo kynän käytön voimaan, sillä käsin kirjoittaminen aktivoi hermoratoja eri tavalla kuin tietokone. –  Valmiin listan voi laittaa lepäämään. Ensimmäisellä viikolla kannattaa nukkua, jos uni vain tulee, ja ulkoilla. Happi tekee aivoille hirveän hyvää. Ruksilista toimii

Toisella viikolla listan asioita pitää alkaa hoitaa, sopia pankin kanssa lainaajan pidennyksestä tai välivuodesta ja niin edelleen. – Muistilistasta kannattaa vetää ruksi tehtävän yli, kun asia on hoidettu. Samalla voi kirjoittaa ylös, mitä siitä sovittiin. Kaoottisessa tilanteessa ei kaikkea muista, Lahti sanoo. – Kun asioita saa hoidetuksi, ihminen tuntee itsensä hyväksi ja itsetunto alkaa palautua takaisin. Vaikka neuvo kuulostaa naiivilta, se toimii, hän vakuuttaa. n 23


yhteiskunnasta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Ilona Mäenpää ja Matti Koskinen

Mikä SASK? SASKin työmaana on maailma. SASK pyrkii hankkeillaan torju­ maan globaalistumisen kielteisiä vaikutuksia. Työtä tehdään, jotta työelämän perusoikeudet toteu­ tuisivat. Jukka Pääkkösen työmaana on maailma. Hän vastaa SASKin viestintä- ja kampanjasuunnittelusta.

S

ASK pyrkii vahvistamaan taloudellista ja yhteiskunnallista tasaarvoa kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla avustamalla meitä heikommassa asemassa olevia ammattiliittoja. Uskomme, että voimakas ja demokraattinen ay-liike on toimivan kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä, sanoo SASKin viestintä- ja kampanjasuunnittelusta vastaava tiedottaja Jukka Pääkkönen. SASKin ylivoimainen vahvuus onkin vahva kumppaniverkosto, jonka kanssa hankkeita toteutetaan. Kaikki hankkeet keskittyvät paikallisen ay-liikkeen tukemiseen. Hankkeet valmistellaan ja toteutetaan yhdessä paikallisten järjestöjen sekä ay-liikkeen kansainvälisten verkostojen kanssa. Tuettavan järjestön pitää siis olla tarpeeksi heikko tarvitakseen apua, mutta tarpeeksi vahva kyetäkseen ottamaan avun vastaan. SASKilla on tälläkin hetkellä meneillään noin 60 kehitysyhteistyöhanketta Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja EU:n lähialueilla.

24

UIL mukana Meksikon hankkeessa

Metallityöläisten maailmanjärjestö IMF käynnisti 2000-luvun alussa hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä maquilateol­ lisuuden järjestäytymisastetta demokraattisissa liitoissa. Tänä vuonna toiminta keskittyy kolmeen Pohjois-Meksikon osavaltioon ja yhteentoista kansainväliseen metalliteollisuusyritykseen. Hankkeessa on alusta asti ollut mukana suomalaisia järjestöjä kuten Metallityöväen liitto, Toimihenkilöunioni sekä SASK IMF:n kumppaneina. Uusi Insinööriliitto lähti mukaan hankkeeseen vuoden 2008 alusta. Meksikossa ammattiliittoon järjestäytyminen on vielä täynnä riskejä. UIL tukee muiden suomalaisten ammattiliittojen kanssa itsenäisten liittojen syntymistä. Meksikossa maan hallitus ja virkakoneisto vastustavat avoimesti demokraattisten ja itsenäisten ammattiliittojen toimintaa, sanoo asiamies Matti Koskinen. Hän on SASKin yhteyshenkilö UIL:ssä. Koskisen mukaan viranomaiset, yri-

tykset ja yritysten kontrolloimat ”valkoiset liitot” voivat käytännössä estää ammattiliiton rekisteröitymisen. Vapaatuotantoalueilla nk. maquilateollisuuden heikko työlainsäädännön taso antaa Koskisen mukaan yrityksille mahdollisuuden estää ammattiyhdistystoiminta tehtaalla. – Yritys voi huoletta irtisanoa kaikki ay-aktiivit pelkäämättä korvausvelvoitteita tai järjestötoimia. Myös suoranaista väkivaltaa esiintyy. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestön ITUCin raportin mukaan vuonna 2007 murhattiin kaksi ay-aktiivia. Hankkeen tavoitteena onkin edistää alan työntekijöiden vapaata ammatillista järjestäytymistä ja työntekijöiden eduista lähtevää ay-toimintaa perustamalla demokraattisia yrityskohtaisia yhdistyksiä tai demokratisoimalla ”suojeluliittoja”. Kansainvälisenä suuryrityksenä myös Nokia on perustanut tehtaan Meksikon maguila-alueelle Reynosaan. Suomalaiset ammattiliitot ja SASK teettivät pari vuotta sitten paikallisen ay-tutkimuslaitoksen CILASin kanssa tutkimuksen


työoloista Nokian tehtaalla. Nokia sai tutkimuksessa varsin puhtaat paperit, Koskinen kertoo. Yhtiön työntekijöiden palkkataso oli alueen palkkatasoa hieman korkeampi, työehdot asialliset ja toiminta ei suoranaisesti kieltänyt vapaata ammattiyhdistystoimintaa. Tehtaalla toimi kuitenkin vain maquila-lakien mukainen ”valkoinen ammattiliitto”. Miinukseksi saattoi laskea erityisesti sen, etteivät tutkimuslaitos CILAS:n edustajat päässeet tehtaan sisälle haastattelemaan työntekijöitä – ja että ammattiliiton johto oli tehtaan johdon nimittämä eikä työntekijöiden valitsema. – Nyt on Nokian kanssa neuvoteltu tutkimushankkeen jatkamisesta. Nokia on alustavasti antanut lupauksia, joilla jatkotutkimus voitaisiin toteuttaa tehtaalla ja saada siten parempi kuva työntekijöiden, yritysneuvoston, virallisen ammattiliiton ja tehtaan johdon työmarkkinasuhteista, Koskinen kertoo. UIL mukana it-alan hankkeessa Väli-Amerikassa

IT-teknologian kasvu ja telekommunikaatioalan yksityistämisprosessi avasivat 1980- ja 1990-luvuilla myös Latinalaisen Amerikan telemarkkinat. Muun muassa espanjalainen Telefónica-yritys on hyötynyt kehityksestä. Se on nopeasti kasvanut maailman kuudenneksi suurimmaksi telealan toimijaksi. Sen tytäryhtiö Movistar on Latinalaisen Amerikan suurin operaattori. Telealalle ei ole vielä syntynyt vahvoja ammatillisia järjestöjä eikä ay-kulttuuria. Vain pieni osa matkapuhelinalan työntekijöistä on kollektiivisten työehtosopimusten piirissä, Matti Koskinen selvittää. Hän oli tammikuussa hankkeen monitorointimatkalla Panamassa UIL:n edustajana. Alhainen palkkataso, työntekijöiden nopea kierto ja pienet työpaikat asettavat haasteita järjestäytymisen edistämiselle. UIL on mukana Metallityöväen Liiton, Toimihenkilöunionin ja SASKin kanssa tukemassa jättiyritys Telefónican (Movistar) henkilöstön järjestäytymistä Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2008 käynnistynyt kaksiUUSI

Insinööri

SASKin koordinaattori Vicente Carrera esittelee ajatuksiaan ryhmätyössä ja paikallisaktiivi Laura Bocanegra kuuntelee huolellisesti.

vuotinen hanke kohdistuu seitsemään alueen maahan: Chileen, Peruun, Kolumbiaan, Panamaan, Nicaraguaan, El Salvadoriin, Guatemalaan ja Dominikaaniseen Tasavaltaan. Hanke teki selvityksen Movistarin toiminnoista ja henkilöstöstä kyseisissä maissa, osallistui ammattiyhdistysaktiivien kouluttamiseen, antaa taloudellista

S

uomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKiin kuuluvat Akavasta Uusi Insinööriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto sekä keskusjärjestöistä SAK ja STTK, yhteensä 24 niiden valtakunnallista jäsenliittoa. SASKin jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 1,3 miljoonaa suomalaista. SASK perustettiin syksyllä 1986. SASKin toimintaa rahoittavat jä-

tukea koulutuksen organisoimiseksi ja tiedotteiden teossa. Hankkeen rahoituksella tehtiin muun muassa espanjankieliset lehtiset, joissa esitellään UNIn ja Telefonican raamisopimusta sekä esitetään 30 hyvää syytä, miksi kuulua ammattiliittoon. Tavoitteena on saada kaikissa maissa perustettua ammattiliitto, johon Movistarin väki voisi liittyä. n

senliitot, Suomen valtio sekä Euroopan komissio. Yksittäinen ammattiosasto tai ammattiliiton jäsen voi tukea hankkeita liittymällä kannatusjäseneksi. SASK järjestää tapahtumia, solidaarisuuspäiviä ja hankematkoja. Seuraava suurtapahtuma on Maailma kylässä -festivaalit toukokuussa Helsingin Rautatientorilla, jonne SASKin ja jäsenliittojen johdolla kootaan kokonainen Decent Work – Kunnon työn teematori. www.sask.fi.

25


yhteiskunnasta Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies n Piirrokset: Jaakko Koskinen

Insinöörin sitoutuminen työelämän muutoksessa Kauppatieteiden tohtori Jaana T. Kuusipalo tutki väitöksessään, miten insinöörit rakentavat omaa identiteettiään jatkuvien­työelä­ mämuutosten keskellä. Hän havainnoi ja haastatteli erään matka­ puhelinalalla toimivan keskisuuren yrityksen insinöörejä 2000-luvun puolivälissä.

Y

rityksen 1990-luvun alusta alkanut historia pitää sisällään kasvua, kansainvälistymistä, fuusioita ja irtisanomisia. Kuusipalo kuvaa organisaation historiaa siirtymänä vakaammasta ja pienimuotoisemmasta toimintatavasta markkinavetoisempaan ja globaalimpaan toimintaan. Nyttemmin yrityksessä työtehtävät, projektit, esimiehet ja työkaverit vaihtuvat koko ajan ja työntekijöiltä vaaditaan enemmän joustavuutta.

26

Kuusipalo tunnisti haastatteluistaan neljä erilaista tarinatyyppiä ja niitä vastaavaa identiteettiä. Tarinoiden kautta rakentuva identiteetti viittaa pelkistäen siihen, millainen kuva tarinan kertojasta tarinan kautta välittyy. Nostalginen tarina on tyypillinen vanhemman sukupolven tarina. Tämä tarinan kautta rakentuu identiteetti, jota Kuusipalo kutsuu huolehtijaksi. Huolehtijan haaveen mukaan organisaatio on kuin yhtä suurta perhettä ja pelkona on

yhteisöllisyyden mureneminen. – Me emme lähteneet töistä ennen kello kahdeksaa, mutta nuoremmat lähtevät heti neljältä lapsia hakemaan, ryhmän edustaja tarinoi. Tulevaisuuteen suuntautuneessa tarinatyypissä rakentuu eteenpäin menevän identiteetti. Tämä on tyypillinen tarina menestyvillä esimiehillä, joilla tuloksen tekeminen on arvo ylitse muiden. He ovat sitoutuneita omaan uraansa ja pitävät muutoksia välttämättöminä. Organisaatio on heille kuin tehdas: tavaraa tulee sisään ja sitä lähtee ulos. Välineellisesti työhön suhtautuvan tarinassa organisaatio esittäytyy hyväksikäyttäjänä. Alun perin syyt hakeutua alalle ovat olleet kova palkka ja nopea eteneminen, mutta pienet palkat ja yt-neuvottelut ovat tehneet hänestä pettyneen. Hän on sitoutunut perheeseen tai muihin asioihin työn ulkopuolella. Samalla hän toivoo, että johto ymmärtäisi pitää parempaa huolta alaisistaan. Neljäs tarinatyyppi on voimakkaasti yksilöllinen. Tämä tarina on tyypillisempi nuoremmalle sukupolvelle. Ta-

Tarina

Nostalginen tarina (olimme kerran kuin yhtä suurta perhettä)

Tulevaisuuteen suuntautunut tarina (ammattimaista johtajuutta)

Välineellisen työhön suhtautumisen tarina (pettymykset)

Individualistinen tarina (kameleontti liikkeessä)

Tarinan sanoma

Älkää hukatko kokeneempien työntekijöiden taitoja ja tietoja.

Meidän täytyy vain jatkaa eteenpäin.

Työtekijöitä on kohdeltava paremmin.

Olet oman onnesi seppä.

Organisaatio metaforana

Perhe

Tehdas

Hyväksikäyttäjä

Teatteri

Sitoutuminen

Organisaatioon

Omaan uraan

Perheeseen

Omaan uraan

Identiteetti

Huolehtija

Eteenpäin menevä

Eristäytynyt

Seikkailija


rinan kautta rakentuu identiteetti, jota Kuusipalo kutsuu seikkailijaksi. Hän näkee muutokset myönteisinä ja on sitoutunut omaan uraansa. – Missään työpaikassa ei pidä olla kahta vuotta pidempään, sanoo tämä show-mies, jolle organisaatio on teatteri hänen esitystään varten. Sukupolvien kertomukset eroavat toisistaan

Tarinat ja identiteetit voidaan edelleen luokitella kahteen kategoriaan, jossa erottelevaksi tekijäksi nousee työntekijöiden ikä. Vanhempi sukupolvi kykeni rakentamaan Kuusipalon haastatteluissa eheämpiä tarinoita. Tyyppitarinassa kuvattiin vielä 1990-luvulla vallinnutta vakaampaa aikaa, jolloin yhteisöllisyys oli vahvempaa

ja ammattiosaamista arvostettiin enemmän. Tarinassa kuvastuu vahva sitoutuminen organisaatioon, mutta toisaalta pettymys siihen, kuinka organisaation toiminta on muuttunut 2000-luvun aikana lyhytjännitteisemmäksi. Nuoremmalle sukupolvelle työelämän pirstaleisuus, kilpailuhenkisyys ja epävarmuus edustavat ainoaa todellisuutta. Vastaavasti myös tarina on pirstaleisempi ja identiteetti vähemmän vakaa. Toisille tämä on ongelma, toisille ei. Kuusipalo muistuttaa, ettei tarinatyyppien perusteella voi luokitella yksilöitä. Yksilöiden tarinoissa saattoi olla elementtejä jokaisesta neljästä tarinatyypistä. Kukin tarina kuten oma identiteettikin on aina yksilöllinen, vaikka sen ainekset on ammennettu yhteisön jaetusta tarinavarannosta. n

Lähde: Kuusipalo, Jaana T. (2008) Identities at work: narratives from a post-bureaucratic ICT organization. Acta Universitatis Ouluensis G Oeconomica 35, Oulu.

Teksti: Kirsi Tamminen

Insinööreillä tarve kertoa tarinoitaan

U

sein insinöörit nähdään asiallisina ja työkeskeisinä, joiden työelämään eivät kuulu voimakkaat tunteet. Keskijohtoon ja henkilöstöön kuuluvat insinöörit yllättivätkin tutkijan työelämästä tarinoita avoimesti kertovina. Tutkija Jaana T. Kuusipalo lähti etsimään ICT-alan organisaatiosta yhtä, yhtenäistä insinöörikulttuuria, mutta löysikin neljä erilaista tarinatyyppiä. Tarinoiden taustalla oli vuosituhannen taitteen työelämän murros. Vanhan työelämän tarinassa oli kaikuja talonpoikaistarinasta, jonka mukaan ahkeruus ja kova työ palkitaan. Uuden työelämän tarinassa korostetaan jatkuvaa vuorovaikutusta ja kontakteja, joita pidetään kovaa työtä tärkeämpänä. Jatkuva uudistus vaatii koko ajan uuden oppimista. – Vanhemmat kamppailevat vanhan ja uuden tarinan välillä, kun taas nuoremmat pitävät uutta tarinaa itsestään selvänä. Kansainvälisen kokemuksen arvostus nousi 2000-luvun alkupuolella ja esimiehiksi nostettiin nuorempia, muuUUSI

Insinööri

alla uraansa vauhtia hakeneet, mikä oli monelle vanhemmalle insinöörille kova paikka. Esimiesten merkitys kasvaa

– Muutokset esimiestyössä ovat tulleet ICT-sektorilla ensimmäisten joukossa ja muut alat seuraavat perässä, Kuusipalo sanoo. Nuoret insinöörit eivät enää sitoudu samalla tavoin organisaatioihin kuin vanhemmat, vaan he esittävät enemmän vaatimuksia esimiehille. Esimiehiltä toivotaan alaisiin henkilökohtaista suhdetta eikä lähestymistä esimiesroolin takaa. Vanhemmille riitti työ työnä -ajatus. Monet kohtaavat lähiesimiestyön haasteet myös erilaisten projektien vetäjinä. – Enää ei riitä, että tekee työnsä, vaan on osattava puhua siitä ja markkinoida osaamistaan, jotta löytää oman paikkansa organisaatiossa, tutkija toteaa. Insinöörien perus- ja täydennyskoulutuksessa tarvitaan entistä enemmän esimiestaitojen ja esiintymistaitojen opiskelua.

Kameleontteja entistä enemmän

Kuusipalon mukaan voimakkaasti yksilöllisen tarinatyypin osuus kasvaa. – Yritykset eivät näe sitä huonona, sillä silloin voidaan järjestellä organisaatiota nopeastikin, tutkija sanoo. Toisinaan on hyötyä siitä, ettei nuorilla ole historiataakkaa, sillä se voi helpottaa uuden luomista. Haastatteluista on kulunut muutamia vuosia. Kuusipalo arvelee, että nyt saattaa olla enemmän organisaatioon pettyneitä. Osa vanhemmasta, nostalgisesta väestä voi olla lähtenyt pois lomautusten kautta tai siirtyneinä omaan tai pienempää yritykseen, sillä heillä oli vahva haave yrityksestä kiinteänä perheenä. Yleisesti tutkija pahoittelee, että lehtiuutisten viestien perusteella ikää ei arvosteta. Joustavuuden vaatimus voi olla niin suuri, ettei vanhempia nähdä tasapainottavana tekijänä. n

27


totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Valtaosa insinööriopiskelijoista työskentelee lukukausien aikana

Lukukausien aikana työskentely on hyvin yleistä. 59 prosenttia insinööriopiskelijoista ilmoittaa tekevänsä töitä opintojen ohes­ sa.

Työnhaun kriteerit (kesätyö) Opiskelualani osaamista kehittävä työ Mielenkiintoiset tehtävät Hyvä palkka Hyvä ilmapiiri Työpaikan sijainti

M

oni insinööriopiskelija tekee töitä opintojen ohessa taloudellisten syiden takia, sillä opintotuki ei riitä kattamaan elämän pakollisia menoja. Viime lukukauden aikana 36 prosenttia töissä olleista ilmoittaa työskentelynsä perusteluksi halun tienata ylimääräistä. Vapaaehtoinen valinta työskentely on myös niille 14 prosentille, jotka ilmoittavat keskeiseksi motivaatioksi halun saada työkokemusta. Lukukausien aikana työskentelee jatkuvasti noin joka neljäs. Satunnaisesti töissä on reilu kolmannes. Kaksi prosenttia tutkimuksen vastaajista oli työn ohessa opiskelevia aikuisopiskelijoita. Jatkuvasti työssä käyvien keskimääräinen työmäärä on 18 tuntia viikossa. Tuntimäärä on sitä suurempi, mitä korkeammalla vuosikurssilla opiskelija on. Opintojen ohessa työskentely yleistyykin usein opintojen edetessä. Tiedot käyvät ilmi UIL:n ensimmäisestä tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksesta, joka valmistui viime vuoden lopulla.

Halu jäädä yrityksen palvelukseen Työpaikka helppo saada Työnantajan imago ”Helppo duuni” 0

200

li työskentely ei pitkitä kohtuuttomasti valmistumista. Vaikka viime keväänä olivat vielä paljon töitä tarjolla, niin yli puolet insinööriopiskelijoiden kevätlukukauden aikana tekemästä työstä ei kerryttänyt sanottavasti koulutusta tukevaa työkokemusta. Lukukauden aikana työskennelleistä 46 prosenttia koki saaneensa opintoja tukevaa työkokemusta joko paljon tai melko paljon. Kokonaiskuva muuttuu kuitenkin hieman myönteisemmäksi, kun asiaa tarkastellaan vuosikurssin mukaan. Siinä missä toista vuosikurssia aloittavista peräti 39 prosenttia ei saanut viime lukukauden aikaisesta työskentelystä lainkaan koulutusta tukevaa työkokemusta, viime syksyllä neljännen vuosikurssinsa aloittaneista vain 15 prosenttia jäi ilman opintoja tukevaa työkokemusta.

Työnteosta tukea opintoihin

Tulevan työuran kannalta opintojen aikaisesta työskentelystä on hyötyä, mikä28

Kesätyötilanne hyvä viime vuonna

Tällä hetkellä insinööriopiskelijat et-

400

600

800 1 000 1 200 1 400 1 600

sivät kuumeisesti kesätöitä epävakailta työmarkkinoilta. Viime kesänä 93 prosenttia insinööriopiskelijoista oli töissä. Hieman alle neljä prosenttia ei ollut löytänyt yrityksistään huolimatta itselleen töitä ja noin kaksi prosenttia ei halunnut töihin kesäksi. Noin prosentti opiskeli kesän ajan. Palkallisessa kokopäivätoimessa viime kesänä olleiden keskiarvopalkka ilman lisiä oli 1738 euroa kuussa. Mediaanipalkka oli 1700 euroa. Palkkaa tärkeämpiä kesätyönhaunkriteerejä insinööriopiskelijoille kuitenkin olivat työn kehittävyys ja tehtävien mielenkiintoisuus. n

Tutkimusraportti Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2008 on kokonaisuudessaan Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla.


Teksti: Päivi Knuuttila, tutkija, Akava

Tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset edistävät tasa-arvoa työpaikoilla Akavan tekemän selvityksen mukaan tasa-arvosuunnitelma puuttuu joka kymmenenneltä suunnitteluvelvoitteen piiriin kuuluvalta työpaikalta. Akavan kyselyssä joka viides luottamus­ mies raportoi palkkakartoituk­ sissa ilmenneistä sukupuolten välisistä perusteettomista palk­ kaeroista työpaikallaan.

Y

ksityisellä sektorilla tasa-arvosuunnittelu oli sitä pidemmällä, mitä enemmän työpaikalla oli henkilöstöä, mitä suurempi naisten osuus oli tai jos käytössä oli jokin työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Joka neljäs niiden työpaikkojen luottamusmiehistä, joiden työpaikalla oli tasa-arvosuunnitelma, ilmoitti, ettei palkkoja ole kartoitettu miesten ja naisten välillä. Toisaalta palkkakartoituksia oli tehty, vaikkei tasa-arvosuunnitelmaa ole laadittu. Joka toinen Akavan kyselyyn vastannut luottamushenkilö raportoi työpaikalla tehdyistä palkkakartoituksista. Joka viides vastanneesta ilmoitti, että palkkakartoitus nosti esiin perusteettomia palkkaeroja joko paljon tai erittäin paljon. Kyseinen palkkaero tarkoittaa sitä, että palkansaajalle ei makseta samasta tai samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa samansuuruista palkkaa. Mitä useammin palkkakartoituksia on tehty, sitä useammin perusteettomia palkkaeroja on havaittu. Palkkakartoitus on osoittautunut erinomaiseksi työkaluksi palkkavääristymien havaitsemisessa. Mitä enemmän palkansaajia on työpaikalla, sitä useammin on tehty palkkakartoituksia ja havaittu perusteettomia eroja miesten ja naisten palkoissa. UUSI

Insinööri

Palkkakartoituksessa ilmenneitä perusteettomia palkkaeroja on pyritty poistamaan esimerkiksi käymällä läpi työnkuvia tai tehtävänimikkeitä, ottamalla käyttöön jokin työn vaativuuden arviointijärjestelmä, korjaamalla palkkoja, selvittämällä palkkaeroja tarkemmin tai uudistamalla palkkausjärjestelmää. Henkilöstö usein sivussa palkkakartoituksissa

Joka kolmas luottamushenkilö vastasi, ettei henkilöstöllä ole ollut edustajaa työpaikan palkkakartoitusta laadittaessa. Huonoin edustus on ollut yksityisellä sektorilla: reilu kolmannes kertoi, ettei edustaja ole ollut mukana ja joka viides ei tiennyt asiasta. Joka kolmas kaikista vastaajista ilmoitti, ettei ollut saanut lainkaan tietoja henkilöstön palkkatasosta palkkakartoituksen laadintaa varten tai oli saanut tietoa vain vähän. Luottamushenkilöt yksityisellä sektorilla olivat heikoimmassa asemassa, sillä joka toinen raportoi huonosta tiedon saannista. Sama pätee myös siihen, missä määrin vastaaja on saanut tietoja työpaikalla mahdollisesti käytössä olevista palkkausjärjestelmistä, tehtävän vaati-

vuuden tai henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnista. Tasa-arvosuunnitelmat oli laadittu joka toisen vastaajan mukaan koskemaan yritystä, joka kolmannen konsernia ja joka viidennen kohdalla työpaikkaa. Henkilöstön edustaja, luottamusmies tai vastaava on ollut useimmiten mukana asiakirjan laadinnassa. Yksityisen sektorin vastaajista kuusi prosenttia ilmoitti, ettei luottamushenkilöä ole ollut mukana ja 15 prosenttia ei tiennyt asiasta. Tasa-arvosuunnitelma on enimmäkseen itsenäinen asiakirja, mutta myös joillakin työpaikoilla osa jotain muuta henkilöstöä koskevaa asiakirjaa. Naisten palkat pienempiä

Viime vuoden lopulla julkistettiin myös kaksi muuta tutkimusta, jotka käsittelivät sukupuolten välistä palkkauksellista tasa-arvoa. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvobarometrin mukaan 39 prosenttia korkeasti koulutetuista naisista kokee haittaa sukupuolestaan palkkauksessa. Konsulttiyritys Universumin tutkimuksesta kävi ilmi, että nuorten taloustieteitä, tekniikkaa tai it-alaa opiskelleitten ammattilaisten keskuudessa miehet tienaavat vuodessa lähes 10 000 euroa enemmän kuin naiset. n

Tasa-arvosuunnitelmien tekeminen työpaikoilla 2008, % (Ne työpaikat, joilla vähintään 30 työntekijää)

n Tehty n Tekeillä n Eos n Ei tehty Lkm

% Kaikki

62

13

Yksityinen

64

13

Kunta

60

14

Valtio

87

14

12 17

11

11 10 6 2 6

639

266 262 53

29


maailmalta

Namibia ja Dominikaaninen tasavalta – haku SASKin talkoomatkoille käynnistyi

H

akuaika SASKin tämän vuoden talkoomatkoille on alkanut. Matkakohteina ovat Namibia ja Dominikaaninen tasavalta. Ilmoittautuminen talkoojoukkueisiin päättyy perjantaina 3. huhtikuuta. Kumpaankin ryhmään valitaan 14 osanottajaa. Namibian-matkan ajankohta on 21.9.–12.10. Eteläiseen Afrikkaan matkustaa 14 talkoomatkalaista ja ryhmän vetäjä. Retkeläisiä isännöi SASKin pitkäaikainen yhteistyökumppani Labour Resarch and Resource Institute LaRRI, joka on ammattiyhdistysliikettä lähellä oleva tutkimus- ja koulutusinstituutti. Namibiassa työkohteena on yksi ay-keskusjärjestön NUNWin aluekeskuksista, joita toimii Swakopmundissa, Tsumebissa ja Grootfonteinissa. Dominikaanisen tasavallan talkoomatkajoukkue lähtee kohti Karibiaa perjantaina 20. marraskuuta. Takaisin Suomeen saavutaan 20. joulukuuta. Tukikohta on jälleen pääkaupungissa Santo Domingossa, jossa matkalaisia isännöivät ay-keskusjärjestö CNUS sekä siihen kuuluva sairaanhoitajien ammattiliitto SINATRAE. Työkohde on liiton toimitilojen pintaremontti CNUS-talon yläkerrassa. Kummallekin talkoomatkajoukkueelle järjestetään viikonlopun mittainen valmennuskurssi, joka on kaikille osanottajille pakollinen. Kurssi on elokuun 29.–30. päivä Helsingissä. n Lisätietoja: www.sask.fi/mukaan/talkoomatkalle/

Lisää liksaa. Talkoomatkalle osallistunut vantaalainen rakentaja Urho Peltonen kävi muiden suomalaisten kanssa osoittamassa tukeaan paikallisen ay-liikkeen mielenilmaukselle Santo Domingossa. Kuva: Leena Vanhamäki.

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote

Komissio kieltäytyi ehdottamasta työehtosopimuksia suojelevaa lainsäädäntöä

E

uroopan komissio ei aio ryhtyä Euroopan parlamentin vaatimiin lainsäädäntömuutoksiin EY-tuomioistuimen Vikingin, Lavalin, Rüffertin ja Luxemburgin tapausten tuomioiden johdosta. Komissio ilmaisi kielteisen kantansa vastauksessaan parlamentille. Parlamentti hyväksyi viime lokakuussa päätöslauselman työehtosopimuksiin kohdistuvista haasteista Euroopassa. Päätöslauselmassa ehdotettiin muutoksia eu30

rooppalaiseen lainsäädäntöön, jotta voidaan torjua tuomioiden haitalliset sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset vaikutukset. Parlamentti ehdotti, että palvelujen vapaan liikkuvuuden ja työntekijöiden perusoikeuksien välistä tasapainoa on tarkistettava. Tämä edellyttäisi perussopimusten muuttamista niin, että vapaata liikkuvuutta ei voida tulkita painavammaksi periaatteeksi kuin työntekijöiden neuvotteluoikeutta ja oikeutta

ryhtyä tarvittaessa työtaisteluun. Komissio haluaa siirtää pallon työmarkkinaosapuolille, joiden on analysoitava EY-tuomioistuinten päätösten vaikutukset. EAY suhtautuu huolestuneesti komission tiedonantoon ja toimimattomuuteen. Pääsihteeri John Monks kehottaa komissiota harkitsemaan asiaa uudelleen, sillä kyseessä on tulevan komission kannalta perustavanlaatuinen testi. n


Ruotsalaiset ovat pärjänneet

Baltteja koetellaan tosissaan

Kehitysaputavoite pysyy kaukana

Pienille saarille tungosta

n Vaikka hinnat nousivat Suomessa aina viime vuoteen asti hyvin hitaasti, eläminen on täällä suhteessa muihin EUmaihin suurin piirtein yhtä kallista kuin ennenkin. Vuonna 1997 Suomessa yksityisen kulutuksen hintataso oli 25 prosenttia korkeampi kuin nykyisissä EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2007 se oli 23 prosenttia korkeampi. Ruotsalaiskuluttajien asema on parantunut eniten. Ruotsi oli kymmenen vuotta sitten selvästi kalliimpi maa kuin Suomi, nyt se on selvästi halvempi. Eniten hintataso on noussut uusissa jäsenmaissa. Viron hintataso oli vuonna 1997 puolet EU-maiden keskiarvosta, kaksi vuotta sitten 70 prosenttia. (Lähde: Eurostat)

n Baltteja ei käy kateeksi. Niissä ”kärsimysindeksi” eli yhteenlaskettu inflaatio ja työttömyysprosentti nousi jo joulukuuhun mennessä kymmenen pykälää edellisvuodesta, kun EU-maiden keskinousu oli kaksi pykälää. Niissä sekä työttömyys että hinnat nousivat lujaa. Puola ja Saksa kuuluvat Suomen ohella EU:n keskikastiin, mutta niissä kärsimykset eivät vielä joulukuuhun mennessä kasvaneet paljoakaan. Suomen ja Ruotsin indeksiluvut nousivat runsaat kaksi pykälää. Hollantilaiset ovat ainakin toistaiseksi selvinneet vähällä. (Lähde: Eurostat)

n Suomi on ollut keskivertomaa kehitysavun antajana EU-maiden joukossa ja niin se on edelleenkin. 1990-luvun loppupuolelta vuoteen 2007 me nostimme kehitysavun osuuden kansantuotteesta 0,39 prosenttiin. Nousua tuli 0,07 prosenttiyksikköä. Itävalta kasvatti samassa ajassa kehitysapunsa osuutta­ kansantuotteesta yli kaksinkertaiseksi ja Irlantikin 80 prosenttia. Vain Ruotsi, Luxemburg, Hollanti ja Tanska ovat suhteellisen lähellä YK:n asettamaa yhden prosentin osuutta kansantuotteesta. Tanska jopa ylitti sen aikaisemmin, mutta viime vuosina se on pudottanut kehitysavun suhteellista määrää. (Lähde: Eurostat)

n Vajaat 200 000 ihmistä ha-

Uusi maailma, uusi kapitalismi

E

AY:n pääsihteeri John Monks peräänkuulutti tarvetta uuteen yhteiskunnallisen sopimukseen ”New Social Deal”, joka perustuu enemmän yhteisymmärrykseen, on reilumpi ja eikä kasino, jossa voittaja vie koko potin. Monks puhui toisessa globalisaatiota ja sosiaalisia oikeuksia käsittelevässä New world, new capitalism UUSI

Insinööri

-symposiumissa Pariisissa tammikuussa. – Uuteen yhteiskuntasopimukseen pitää ottaa mukaan työntekijät ja ammattiyhdistykset työehtosopimusneuvottelujen asemaa vahvistamalla. Meidän on välittömästi toimittava työmarkkinoiden vahvistamiseksi; auttamalla ihmisiä, jotka ovat epävarmoissa työsuhteissa ja ehkäistävä

ki turvapaikkaa eri EU-maista vuonna 2007. Määrä vaihtelee vuosittain paljonkin. Ainakin Suomessa hakijoiden määrä on tänä vuonna ollut kasvussa verrattuna viime vuoteen. Vuonna 2007 Suomeen tuli asukaslukuun suhteutettuna hieman keskimääräistä vähemmän hakijoita. Meillä hakijoita oli 2,6 kymmentätuhatta asukasta kohden, kun EU-maiden keskiarvo oli 3,9. Baltian maihin, Portugaliin, Romaniaan ja Bulgariaan ei menijöitä ollut. Kyprokselle sen sijaan tuli 86 turvapaikanhakijaa 10 000 asukasta kohden, Ruotsiin ja 40 ja Maltallekin 38. (Lähde: Eurostat)

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote

työmarkkinoiden muutosta epävarmemmiksi, totesi Monks puheessaan. Uuden yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi EAY suunnittelee mielenilmauksia neljään tai viiteen Euroopan pääkaupunkiin 15.–16. toukokuuta. n

31


osaaminen Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

Fisker Karma auttaa Valmet Automotivea pinteessä Valmet Automotiven sopimus amerikkalaisen Fisker Karma -hybridi­ auton valmistamisesta pelastaa yrityksen pahasta tilanteesta. Fisker korvaa Uudestakaupungista hiljalleen poistuvat Porschet. Työpaik­ koja syntyi mukavasti.

-T

ieto Porschen tuotannon lopettamisesta tuli kesäkuun lopussa, tieto Karman tuotannon aloittamisesta taas heinäkuun puolivälissä. Yhdennellätoista hetkellä, valmetilaisten tunnot pariin sanaan tiivistävä Katja Luoma sanoo. Luoma työskentelee Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan johdon assistenttina. Valmet Automotivella käytiin hiljattain yt-neuvotteluja. Niistä selvittiin parin sadan ihmisen lomautuksilla. Autotehtaalla on työssä noin 800

ihmistä. Heistä parisensataa on toimihenkilöitä. Fiskerin valmistusta ja suunnittelun vahvistamista varten Uuteenkaupunkiin palkattiin noin 40 uutta toimihenkilöä. Heistä puolet on koulutukseltaan insinöörejä, loput diplomi-insinöörejä. Uudet vakanssit kulkevat pääasiassa laatuinsinöörin tittelillä. Vielä on hakusessa tekninen ostaja sekä jokunen henkilö logistiikkaan. Myös tyyriimpien golfautojen valmistuksen aloittaminen tuo uutta työtä Uuteenkaupunkiin.

Ilman Fisker Karmaa edessä olisivat olleet ehkä irtisanomiset. Vuodesta 1997 tuotannossa olleen Porschen teko loppuu Uudessakaupungissa vuoteen 2012 mennessä. Alusta asti tehdyn Boxster-mallin ja muutama vuosi sitten mukaan tulleen Porsche Caymanin tekemisestä päättävä saksalainen Porsche AG siirtää tuotannon itävaltalaiselle Magna Steyrille. Saksalaista urheiluautoa on pukattu Vakka-Suomesta maailmalle hulppeat­ 200 000 kappaletta. Tekemisen tahti liikkuu 100 autossa päivää kohden. Muskeliautojen vaihtoehto

Keskelle isojen amerikkalaisten autotehtaiden valmistamien vanhanmallisten

Uudessakaupungissa syntyvät Porschet näkevät päivänvalon todellisella liukuhihnatahdilla. Yhdessä päivässä valmistuu 100 autoa. Suvi Lahti työskentelee autonvalmistuksessa.

32


polttomoottoriautojen kärsimää alemmuuskompleksia suunniteltu Fisker on palanen pohjoisamerikkalaisten vastinetta saasteettomalle ajattelulle. Suoraan pistorasiasta ladattavan Fiskerin myötä tankkauksen voi heittää jopa kokonaan romukoppaan. Yhdellä latauksella 80 kilometrin­ matkan taittava auto on suunnattu ylemmän keskiluokan perheellisille, jotka käyttävät kulkupeliä lähinnä päivittäisiin työmatkoihin. Tällä kohderyhmällä painavat vaakakupissa myös ympäristöarvot. Jos autosta löytyvää polttomoottoria käyttää ajon aikana, niin liikkumavara ”kiesillä” on pitempi. Silloin Fiskerin litiumakuilla varustettu sähkömoottori latautuu bensamoottorin ja generaattorin avittamana. Fisker-sopimuksen saamiseksi Uudessakaupungissa jouduttiin odottamaan kauan. Tarkkaa aikaa eivät suostu sen kummemmin Luoma kuin henkilöstöjohtaja Seppo Nikulakaan kertomaan. Ensikontaktit tuotemerkin omistavaan Fisker Automotiveen syntyivät Detroitin automessuilla. Aiesopimus tuotannosta tehtiin kesällä ja lopullinen sopimus marraskuussa. Seuraavassa vaiheessa tehdään korinvalmistuslinja. Tuotanto alkaa loppuvuodesta. Porschea ja Fiskeriä tehdään Uudessakaupungissa siis pari vuotta rinnakkain. Suunnitelmissa on valmistaa aluk-

Katja Luoman mukaan tieto Fisker Karma -auton tuotannon aloittamisesta tuli yhdennellätoista hetkellä. Ilman sitä tehtaan vaiherikas tarina olisi saattanut jäädä tärkeää lukua vaille. UUSI

Insinööri

si 15 000 autoa vuodessa. Ensimmäisenä Fiskeriä kaupataan lähinnä PohjoisAmerikan markkinoille. Fisker Automotiven mukaan ennakkotilauksia on tullut jo toista tuhatta. Amerikassa auto on hinnoiteltu 88 000 dollariin eli reiluun 70 000 euroon. Auto on suunniteltu Amerikassa. Loppukokoonpano tehdään Valmetilla. Osat tulevat valmiina toimittajilta ympäri maailman. Tekijät tuotetta myöten

Jos on auton loppuasiakkaiden ryhmä haarukoitu Fiskerin suhteen tarkkaan, on myös sen tekoon valikoidut ihmiset seulottu hienolla sihdillä. Kokoushuoneen tuoleille istahtaneet Elina Risunen ja Tomi Randell antavat olemuksillaan nopean katsauksen tuotantoprosessiin valituista henkilöistä. Kun Fiskeriä ostavat ovat melko varmasti hitusen nuorempia, sitä ovat myös niiden tekijät. Pienemmästäkin tulee mieleen, että Uudessakaupungissa on taivallettu melko kauas ajoista, jolloin autotehtaalla valmistettiin muun muassa Lada Samara -henkilöautoa. Sitä syntyi vielä vuonna 1997 Eurosamara-tuotemerkillä Porschen ja Saabin rinnalla. Hiljan värvättyjen keski-ikä liikkuu kolmessakymmenessä. – Monelle töihin tulo on tarkoittanut muuttoa. On selvä, että jos on iäkkäämpi, niin muutossa on paljon muitakin osallisia. Nuorien ihmisten, joilla ei ole välttämättä vielä vakituista parisuhdetta, on helpompi tehdä päätös lähtemisestä, Luoma sanoo. Turusta joka-aamuisen työmatkan taittava Randell valmistui ammattikorkeakoulusta biotekniikan insinööriksi viime kesänä. Tyypillisen ammattia vastaavan työpaikan olisi luullut löytyvän lääketeollisuuden yrityksestä. Näin saattoi Randell itsekin ajatella vielä kesätyöpaikkaa hakiessaan. – Hain valehtelematta sataan eri yritykseen työpaikkahaastatteluun. Yhteenkään en päässyt, Randell kertoo. Kesän jälkeen tärppäsi. Randell vastaa Fisker-projektissa osatoimittajina tou-

Onnistunut sopimus amerikkalaisten kanssa vetää naaman hymyyn henkilöstöjohtaja Seppo Nikulalla.

huavan runsaslukuisen yritysjoukon tekemisten mahdollisimman jouhevasta nivomisesta Uudenkaupungin tehtaan kokoonpanoon. Kone- ja tuotantotekniikan insinöörin opiskelujaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa jatkava Elina Risunen huolehtii paitsi valmiiden autojen laadunvalvonnasta myös opinnäytetyönsä valmistumisesta Valmetilla. Viimeistään ensi vuoden alusta Risusen valvova silmä siirtyy Porscheista Fisker Karmoihin. Uskoa riittää

Randellia ei uuden automallin tekemisen aloittaminen pelota – ei sittenkään, vaikka kyseessä on elämän ensimmäinen ammattia vastaava työpaikka. Miestä ei saa hämilleen edes maailmantalouden sekasortoinen tilanne. – Yleensä kun maailmalla menee huonosti, niin autoteollisuuteen tulee uusia tuotteita. Siinä vaiheessa kun maailmalla menee lujaa, niin autoteollisuudessa on vähän hiljaisempaa. Pysytään vanhoissa malleissa eikä suunnitella. – Ei voi kuin pistää parastaan peliin. Sen verran, että pystyy katsomaan illalla peiliin ennen kuin menee nukkumaan. Tämän pitäisi Randellin mukaan riittää. – Jos en uskoisi siihen, en olisi täällä töissä. Eikä olisi varmasti moni muukaan valmetilainen. n 33


osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Insinööri pelastaa maailman Globaalien ympäristö­ haasteiden vastaamiseen tarvitaan insinöörien osaamista nyt ja tulevai­ suudessa. Tekniikan alan ammattikorkeakoulujen Inssi-hanke markkinoi insinöörin koulutusta ja ammattia näkyvällä ”Insi­ nöörinä voit pelastaa maailman” -kampanjalla.

T

ekniikan alan korkea-asteen koulutuksen kehittäminen on yksi hallitusohjelman sekä koulutuksen että tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteista. Keväällä 2008 käynnistettiin valtakunnallinen Inssi-hanke. Sen avulla pyritään kehittämään muun muassa tekniikan alan ammattikorkeaopintojen koulutusrakenteita, lisäämään insinööriopintojen vetovoimaisuutta 10 prosentilla, vähentämään opintojen keskeyttämistä 10 prosentilla sekä lyhentämään läpäisyaikoja. Hämeen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Vesa Vileniuksen mukaan tavoitteena on myös muuttaa käsityksiä insinöörikoulutuksesta ja ammateista siltä osin kuin ne ovat vanhentuneita sekä jakaa konkreettista tietoa opiskelu- ja uramahdollisuuksista. ­− Haluamme tuoda viestillä esiin insinööriosaamisen tärkeyttä ja haastaa ajattelemaan asiaa tarkemmin. Haluamme korostaa alan monipuolisuutta ja konkretisoida yksilön mahdollisuuksia toimia yhteisen hyvän eteen olemalla hyvä jossakin omassa jutussaan, Vilenius kertoo. Kolmivuotisen hankkeen koordinoinnista vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu ja hankkeessa ovat mukana kaikki tekniikan alan koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut sekä alan jär-

34

jestöjä. Uuden Insinööriliiton koulutusja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas on Inssi-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Kohderyhmänä nuoret

Inssi-hankkeen markkinoinnin kohderyhmänä ovat suomalaiset nuoret, joita rohkaistaan insinööriopintoihin ja -ammatteihin. −Naiset ovat perinteisesti olleet vähemmistönä insinööriammattikunnassa, vaikka heillä olisi aivan samanlaiset edellytykset menestyä kuin miehilläkin, Vilenius toteaa. Viime vuoden joulukuusta alkaen Inssi-kampanja on ollut esillä ohjelmayhteistyön myötä Sub-kanavalla esitettävässä Heroes-sarjassa. Vileniuksen mukaan sarja tukee viestiä uuden sukupolven insinööreistä sankareina sekä keskeisinä kehityksen kulkuun vaikuttajina. Tämän lisäksi valtakunnallinen kampanja näkyy kevään aikana muun muassa Citylehdessä ja Demissä. Tänä keväänä avataan kokonaisuudessaan kampanjaverkkosivusto www. insinooriksi.fi. Siellä nuoret insinööriopiskelijat ja vastavalmistuneet insinöörit kertovat siitä, miksi ovat päätyneet opiskelemaan insinööriksi. Kampanjasivustolla on tietoa tekniikan alan koulutus-

ohjelmista ja insinöörien työtehtävistä. − Valtakunnallisen kampanjan lisäksi on tärkeää, että jokainen hankkeessa mukana oleva ammattikorkeakoulu jalkauttaa kampanjan viestiä omalle toimintaalueelleen, Vilenius painottaa. Kampanjan tarkoituksena ei siis ole korvata ammattikorkeakoulujen omaa insinöörimarkkinointia, vaan tukea sitä. IOL mukana hankkeessa

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n projektiasiamies Marjo Nykänen on ollut mukana Inssi-hankkeen markkinointiviestinnän kehittämisryhmässä viime vuoden lopulta lähtien. IOL:n edustajia kehittämisryhmässä ovat myös Metropolia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva, IOL:n hallituksen jäsen Isa Burman ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jari Vihervirta. Ammattikorkeakoulujen ja alan järjestöjen edustajista koostuva markkinointiviestinnän kehittämisryhmä on ideoinut ja toteuttanut Insinöörinä voit pelastaa maailman -kampanjaa. Nykäsen mukaan hyvin onnistuneella ja näkyvällä markkinointiviestinnällä voidaan saada nuoret kiinnostumaan insinöörin koulutuksesta ja työtehtävistä, mikä voi heijastua kasvaviin hakijamääriin. Mitä mielenkiintoisemmaksi ja monipuolisemmaksi insinöörin työ koetaan, sitä useampi haluaa hakeutua insinööriopintoihin. Insinööriopiskelijaliiton aktiivit ovat olleet tyytyväisiä nuorekkaaseen kampanjailmeeseen, jossa insinöörit esitellään sankareina, maailman pelastajina. Nykänen muistuttaa, että insinöörit ovat uuden tekniikan luojia, jotka omalla työllään pystyvät viemään yhteiskunnan kehitystä eteenpäin. Tämä näkyy hyvin kampanjassa. − IOL:n hallituksessa on suunniteltu kevään aikana toteutettavaa hyväntekeväisyyskampanjaa, jolla halutaan tukea insinöörikoulutuksen vetovoimaisuutta, Nykänen paljastaa. n


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Tasa-arvobarometri 2008:

Korkeasti koulutetut naiset kokevat sukupuolensa haittaavan työssä Korkeasti koulutetut naiset

Ei lainkaan haittaa sukupuolesta työssä 2008, %

kokevat sukupuolestaan olevan enemmän haittaa työssä kuin enintään keskiasteen suoritta­ neet naiset tai korkeasti koulu­ tetut miehet.

Korkea-asteen suorittaneet miehet

75

Enintään keskiasteen suorittaneet naiset

41 34

Korkea-asteen suorittaneet naiset Korkea-aste, perhevapailla olleet naiset

32

25,00

38,75

K

UUSI

Insinööri

66,25

80,00

KOULUTTAUDU HITSAUSKOORDINAATTORIKSI Insinööreille ja teknikoille tarkoitettu IWE/IWT – Kansainvälinen hitsauskoordinoijan pätevöityskoulutus antaa vahvan kokonaisnäkemyksen hitsaustuotannosta ja avaa sinulle ovet hitsauskoordinaattorin tehtäviin. OHJELMAN SISÄLTÖ – Hitsausprosessit ja -laitteet – Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa – Hitsatun rakenteen suunnittelu – Hitsaustuotanto ja laatu Koulutus- ja kehittämiskeskus

orkeasti koulutetut naiset kokevat, että sukupuolesta on haittaa erityisesti palkkauksessa, ammattitaidon arvostuksessa, uralla etenemisessä ja työtulosten arvioinnissa. Erityisesti perhevapailla viimeisen viiden vuoden aikana olleet korkeasti koulutetut naiset kokivat, että sukupuolesta on ollut haittaa uralla etenemisessä. Enintään keskiasteen suorittaneet naiset kokivat korkeasti koulutettuja naisia vähemmän sukupuolen haittaavan mm. palkka- ja urakehitystä. Korkeasti koulutetut miehet kokivat hyvin harvoin sukupuolensa haitanneen palkka- ja urakehitystä sekä työtulosten arviointia. Naiset kokivat, että sukupuolesta oli haittaa tiedon saannissa. Työsuhteen jatkuvuuden kannalta korkeasti koulutetut ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat naiset kokivat muita naisia enemmän haittaa sukupuolestaan. Korkeasti koulutetut naiset kokivat myös sukupuolen haittaavan työn itsenäisyyttä. Sen sijaan korkeasti koulutetut miehet ja perhevapailla olleet korkeasti koulutetut naiset eivät kokeneet sukupuoltansa työn itsenäisyyden esteenä. Tasa-arvobarometrin tuloksia tekniikan alan naisverkosto Wemen tilaisuudessa esitelleen Tilastokeskuksen erikoistutkija Tuula Melkaksen mukaan koulutusasteen välinen ero näkyy naisten vastauksissa. Mitä korkeammin koulutettu nainen on sitä enemmän hän odottaa työltään, palkkakehitykseltään, ammatilliselta arvostukseltaan ja uralle etenemismahdollisuuksiltaan. n

52,50 %

OHJELMAN PERUSTIEDOT – Kesto 28.9.2009 – 26.3.2010 – Järjestetään Lappeenrannassa – Haku 4.9.2009 mennessä – Hinta 8 850 € Käytä tilaisuus hyväksesi ja hae nyt!

Lisätiedot: www.lut.fi/koke tai Erkki Veijalainen, puh. 0400 652 170, email: erkki.veijalainen@lut.fi

35


oikeus Teksti: Maria Löfgren, lakimies, Akava

Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen Opetusministeriössä on käynnis­ sä lainsäädäntöhanke olettama­ säännöksestä, jolla työ- ja virka­ suhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyisivät vastikkeetta työnantajalle. Esitys huonontaisi työntekijän neuvot­ telumahdollisuuksia entisestään.

K

ulttuuriministeri Stefan Wallinin nimittämä selvitysmies teki viime kesänä esityksen olettamasäännöksestä, joka on yksinomaan työnantajan intressien mukainen. Esitys myös lisäisi tulkintaongelmia työelämän tekijänoikeuskysymyksissä. Akava vastustaa säännöstä ja pitää sitä osoituksena elinkeinoelämän astumisesta lainsäätäjän saappaisiin. Tekijänoikeuden taustalla on aina ihmisen luovuus. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luoneelle henkilölle, ei koskaan yritykselle. Lainsäädäntö suojaa sekä tekijää että teosta. Tekijä saa ensinnäkin teokseensa taloudelliset oikeudet, jotka hän voi siirtää tai jättää siirtämättä haluamalleen taholle, neuvottelemillaan ehdoilla. Tekijänoikeuteen kuuluvat myös moraaliset oikeudet, joita tekijä ei voi luovuttaa toiselle. Teoksia luodaan työelämässä jatkuvasti. Joku tekee tieteellistä tutkimusta, toinen kirjoittaa liikkeenjohdon käsikirjaa, kääntää ulkomaista kirjallisuutta tai säveltää musiikkia. Nykyisin työnantajalla on normaalin toimintansa edellyttämä käyttöoikeus teoksiin, mutta työnantaja ei saa luovuttaa teosta edelleen ei36

kä muunnella sitä. Työnantajan suojaksi vaikuttavat myös työsuhteen aikainen työntekijän kilpailukielto ja muut lojaalisuusvelvollisuudet. Työnantajan tavoitteena ääretön käyttöoikeus

Elinkeinoelämä on taivutellut poliittisia päättäjiä uskomaan, että työnantajan on saatava määrätä teoksen käytöstä nykyistä laajemmin, hamaan tulevaisuuteen ja maailmanlaajuisesti. Jos säännös hyväksytään, työntekijä ei hyötyisi esimerkiksi kirjoittamastaan kirjasta mitään, vaikka kirjasta tulisi huima myyntimenestys. Työsuhteen päätyttyä hyöty koituisi edelleenkin vain työnantajalle. Selvitysmies perusteli esitystään siten, että tekijänoikeuden siirtyminen työnantajalle lisäisi työntekijän luovuutta ja parantaisi tuottavuutta. Tekijä ei moisessa ”pakkolunastuksessa” saisi kuitenkaan mitään, sillä työnantaja saa oikeudet teokseen neuvottelemattakin. Akavan mielestä lakiesityksen perustelut osoittavat, ettei luovuutta arvosteta Suomen kilpailukykyä lisäävänä tekijänä. Euroopassa Suomi olisi negatiivinen edelläkävijä lainsäätäjänä ja ajaisi osaajat muualle. Lainsäätäjä elinkeinoelämän asialla?

Tekijänoikeus- ja työlainsäädännölle on yhteistä heikomman osapuolen suojelu. Työn yhteydessä luotujen teosten siirtäminen suoraan lain nojalla ja korvauksetta työnantajalle kääntäisi asetelman kuitenkin päälaelleen: lailla suojeltaisiin sopimussuhteen vahvempaa osapuolta. Akava vaatii ryhtiä ja johdonmukaisuutta tapaan, jolla lainsäätäjä vastaa

Tekijänoikeus syntyy teoksen luoneelle henkilölle eikä koskaan yritykselle. Kuva: David Trood/Gorilla

elinkeinoelämän tarpeisiin. Innovaatioyhteiskuntaa ei voida kehittää polkemalla Suomen oikeusjärjestelmän periaatteita. Työelämän lainsäädännön valmistellaan Suomessa yleensä hyvässä kolmikantaisessa hengessä. Kompromisseja joudutaan tekemään, mutta kolmikantaisuus estää kohtuuttomien säännösten synnyn. Työ- ja virkasuhteita koskevan tekijänoikeuden siirtosäännöksen valmistelussa kolmikantaisuus on sivuutettu. Hankkeen läpimenon varmistaminen on ilmeisesti tärkeämpää kuin palkansaajapuolen sitouttaminen siihen. Palkansaajajärjestöt ja tekijänoikeusalan etujärjestöt aikovat kampanjoida näkyvästi olettamasäännöstä vastaan. n


Teksti: Hanne Salonen, työsuhdelakimies

Työnhakijaksi ilmoittautuminen on ehdoton edellytys työttömyyspäivärahan maksamiselle UIL:n lakimiehille on tullut hätääntyneitä puheluita työttömäksi jää­ neiltä jäseniltä, jotka ovat jääneet ilman päivärahaa unohdettuaan ilmoittautua työvoimatoimistoon. Tätä unohdusta ei voi korjata jäl­ kikäteen.

I

lmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntasi työvoimatoimistoon. Työttömyyden katsotaan alkaneen vasta siitä päivästä, jolloin ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi. Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös etukäteen eli vielä työssä ollessa. Jos sinut on lomautettu määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, varmista työnantajaltasi, onko sinun ilmoittauduttava henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon vai hoitaako työnantaja asian yhteisilmoituksella. Varmista myös, että työnantajasi tietää, minkä työttömyyskassan jäsen olet. Toistaiseksi lomautetun sekä yritystoimintaa tai opiskeluja harjoittavan henkilön on ilmoittauduttava itse työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Työttömäksi ilmoittauduttava kaikissa tapauksissa

Työnhakijaksi on ilmoittauduttava vii-

meistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä, vaikka saisi työnantajalta erilaisia korvauksia kuten loma- tai irtisanomiskorvauksia. Ne estävät päivärahan maksamisen tietyksi aikaa eli ne jaksotetaan työttömyysturvassa. On yleinen harhaluulo, että tuona jaksotusaikana ei tarvitsisi olla ilmoittautuneena työvoimatoimistoon. Tietoomme on tullut tapauksia, joissa työntekijä on menettänyt oikeutensa työttömyysturvaan kokonaan. Näissä tilanteissa on työntekijälle työsuhteen päättyessä maksettu esimerkiksi vuoden palkkaa vastaava summa irtisanomiskorvauksena. Henkilö ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon vuoteen, sillä hän on luullut, ettei hänen tarvitse ilmoittautua työnhakijaksi, koska tältä ajalta työttömyyspäivärahaa ei makseta irtisanomiskorvauksen jaksotuksen takia. Ilmoittautuminen työvoimatoimistoon heti työsuhteen päätyttyä on näissäkin tapauksissa välttämätöntä. Tilan-

ne ei korjaannu jälkikäteen millään selityksillä tai valituksilla. Hakemus kassaan ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen

Ensimmäisen hakemuksen voi toimittaa työttömyyskassalle heti ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä postittaa ennen kun ensimmäinen työttömyyspäivä on takana. Voit kuitenkin toimittaa ensimmäisen hakemuksen ilman liitteitä. Tärkeintä on täyttää hakemus huolellisesti, päivätä ja allekirjoittaa se sekä laittaa mukaan esimerkiksi muistilappu, jossa kerrotaan että liitteet toimitetaan myöhemmin. Näin saat hakemuksesi jonoon ja voit toimittaa liitteet heti saatuasi ne kasaan. Liitteiden toimittaminen täydellisenä on todella tärkeää ja nopeuttaa päivärahan maksamista. Mikäli yksikin liite puuttuu, kassa joutuu pyytämään sinulta lisätietoja ja hakemuksesi käsittely venyy. n Lisätietoja: www.iaet.fi www.mol.fi

Jäsenrekisterin ja työsuhdeneuvonnan tarjoamia palveluja

J

äsentietopalvelu hoitaa muun muassa jäsentietojen ylläpitoon liittyvät seikat kuten jäsenrekisteritiedot, jäsenmaksuihin liittyvät asiat kuten alennukset tai maksuajat sekä jäsenraportit jäsenyhdistyksille ja UIL-yhteisön luottamushenkilöille ja toimihenkilöille. Jäsentietopalvelu palvelee puhelimitse numerossa 020 693877 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 10–14. Tällä hetkellä jäsentietopalvelu on ruuhkautunut. Tämä merkitsee viivettä posti-, sähköposti- ja puhelinliikenteessä UUSI

Insinööri

sekä jäsenasioiden käsittelyssä. Pyrimme purkamaan ruuhkat mahdollisimman nopeasti. Pahoittelemme tilannetta ja toivomme jäseniltä kärsivällisyyttä. Työelämän oikeudellisissa kysymyksissä käännytään työsuhdeneuvonnan puoleen. Näitä ovat esimerkiksi kysymykset työttömyysturvasta, oikeusturvavakuutuksesta ja työsuhteen ehtoihin tai työsuhteen päättymiseen liittyvät kysymykset. Myös UIL:n jäsensivuille kohtaan Työsuhdeasiat on koottu paljon tietoa

työelämän lainsäädännöstä ja vastattu yleisimpiin kysymyksiin. Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on arkisin kello 9-13.30. Puhelinaikaa on lyhennetty hieman, jotta voisimme vastata nopeammin sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin. Työelämän oikeudellisia palveluita saa puhelinnumerosta 020 693858 ja sähköpostitse osoitteesta lakimiehet@ uil.fi. n Lisää aiheesta sivuilla 18 ja 19.

37


opiskelijat www.iol.fi

Teksti ja kuva: Jyri Hakkarainen, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n hallituksen jäsen

Tekniikka ja X – onko sinusta insinööriksi? kupyörä, aggregaatista voimansa saava matkamallinen jääkaappi-grilli-radio, tekstiviestillä toimiva jukeboksi, sukkahousumankeli, potkukelkkaan integroitu tietokone, turkulaisvitsejä laukova Jukka-maskotti, oluen pikajäähdyttäjä ja drinkinsekoitusautomaatti. Kerää siis oma insinööriajattelua edustava ryhmäsi kokoon ja anna propellihattusi propellin pyöriä vinhasti. Voittajille on luvassa ylitsevuotavasti mainetta ja kunniaa sekä hieno kiertopalkinto. Vinkkinä mainittakoon, että parhaat innovaatiot syntyvät saunassa. Tekniikka ja X-kisan säännöt ovat IOL:n nettisivuilla opiskelijakulttuuriosiossa. Lisätietoja kisasta antavat IOL:n hallitus, etenkin kulttuurivastaava Tiina Lahtiluoma sekä IOL:n toimisto. n Tamperelaisopiskelijoiden kehittämä kaljasampo annostelee sopivia juomatölkkejä käyttäjilleen.

N

ykyisin useat valmistuvista insinööreistä työllistyvät muun muassa konsulteiksi. Samalla he saattavat unohtaa innovatiivisuuden, jota alkujaan insinöörit ovat edustaneet. Insinööriys -aatteen perustana on, että insinööri ideoi ja tuottaa yleistä hyvinvointia tuottavan tai edistävän laitteen ja perustelee sen hyödyllisyyden sekä luo sille olemassaolo oikeutuksen. Tämä ei ole kuitenkaan nykyinsinööreille itsestäänselvyys ja insinööriyden merkitys on päässyt unohtumaan. Tämän vuoksi Insinööriopiskelija IOL ry rohkaisee kaikkia löytämään itsestään sen oikean insinöörin ja osallistumaan Tekniikka ja X -kilpailuun yleisen hyvinvoinnin nimissä. Tekniikka ja X -kisa on Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n perinteinen keksintökisa, jossa yksilöt tai joukkueet mittelöivät insinöörimäisten keksintöjen ja vempeleiden paremmuudesta. Kisan tämänvuotisena aiheena on tekniikka ja sauna. Vempeleen eli keksinnön pitää

38

jollain tapaa noudattaa aihetta. Aikaa kilpailutyön tekemiseen on aina syksyn Insinööriopiskelijapäiville asti. Tänä vuonna kilpailu ratkaistaan Jyväskylän Insinööriopiskelijapäivillä lokakuussa. Kekseliäisyys ja tarve varmistavat voiton mahdollisuuden

Tekniikka ja X -kisan sääntöjen mukaan voittajatyötä valittaessa otetaan huomioon­ muun muassa kekseliäisyys, työn vaikeusaste, työssä ilmenevä erityinen nokkeluus ja annetun teeman toteutuminen. Joten pelkkä loistava vempele ei takaa voittoa, vaan laitteen olemassaoloperusteiden täytyy myös olla kunnossa. Viime vuonna Kuopiossa ratkotun Tekniikka ja Kalevala -kisan voitti tamperelainen joukkue Kaljasampo-vempeleellään. Kilpailun voittaja selvisi seitsemän kovatasoisen työn joukosta. Aikaisempien vuosien keksintöjä ovat esimerkiksi polkijaa itseään ruoskiva pol-

Tekniikan Opiskelijoiden Neuvottelupäivät 3.–5.4. n Perinteiset Tekniikan Opiskelijoiden Neuvottelupäivät eli TONP järjestetään taas tänä keväänä. TONPin järjestävät yhteistyössä Insinööriopiskelijaliitto, Tekniikan Akateemiset TEK, Suomen Opiskelija-allianssi OSKU ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK. TONP kokoaa yhteen tekniikan alan opiskelijat kaikilta koulutustasoilta viikonlopuksi käsittelemään koulutuksen ja tekniikan alan työmarkkinoiden ajankohtaisia asioita. Tänä vuonna aiheina ovat tekniikan koulutuksen nykytila ja tulevaisuus sekä erityisesti opiskelijoiden työmarkkinatilanne taloudellisesti heikompina aikoina. TONPille kutsutaan mukaan edustajat kaikista IOL:n paikallisyhdistyksistä, jotka saavat lisätietoa sähköpostitse. Tarkkailkaa siis postejanne ja ilmoittautukaa mukaan ajoissa.


Opiskelija, joko sinulla on työttömyysvakuutus? n Työttömyysvakuutuksesta pitää murehtia jo opiskeluaikana, jotta

opiskelijalla on mahdollisuus kerryttää ansiopäivärahan edellyttämät ehdot täyteen jo opiskelujen kuluessa. Työttömyysvakuutus on vakuutus siinä missä muutkin vakuutukset. Ei kotivakuutustakaan oteta siksi, että koti palaa, vaan siksi, että vahingon sattuessa on joku turva takanasi. Jos siis turvaa kotinsa, miksei turvaisi myös toimeentuloa työelämää koskevan vahingon varalta? Jos jää työttömäksi, voi työttömyyskassan kautta saada ansiopäivärahaa, joka on huomattavasti korkeampi kuin KELAn peruspäiväraha. Ansiopäivärahan suuruus lasketaan omista työssäoloaikaisista tuloista. Korvaus kasvaa tulojen mukaan, kun taas peruspäiväraha pysyy samana tuloista riippumatta. Jo noin 1 700 euron kuukausituloilla ansiosidonnainen työttömyyskorvauksesi nousee kaksinkertaiseksi peruspäivärahaan verrattuna. Jotta ansiopäivärahaa voi saada, kassan jäsenen täytyy täyttää tietyt ehdot. Ensimmäinen on jäsenyysehto, jonka mukaan jäsenyyden kassassa on täytynyt kestää vähintään 10 työttömyyttä edeltävää kuukautta. Toinen on työssäoloehto, joka tarkoittaa sitä, että jäsenyyden aikana täytyy olla tietty aika töissä. Perussääntö on, Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus kasvaa tulojen että työssäoloa pitää olla 43 kalenmukaan. teriviikkoa edellisen 28 kuukauden aikana. Kuitenkin esimerkiksi opiskelulla tuota 28 kuukauden tarkastelujaksoa voi pidentää jopa seitsemään vuoteen. Näin siis ehtii hyvin kerryttää työssäoloehdon täyteen opiskelujen aikaisilla kesätöillä ja työharjoitteluilla. Jos töitä ei löydykään heti valmistumisen jälkeen, pääsee suoraan ansiosidonnaiselle päivärahalle ja paremmalle toimeentulolle peruspäivärahaan verrattuna. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa on IAETkassa. Kassaan voi liittyä, kun on voimassa oleva työsuhde. Mikäli työskentelee opintojen ohella lukukauden aikana, liiton nettisivuilla on tarkemmin työssäoloehdon kerryttämisestä osa-aikatyöllä. Jos ei ole tällä hetkellä ole työsuhteessa, kassajäsenyys on muistettava hoitaa heti kuntoon, kun kesätyöt tai työharjoittelu alkavat keväällä. Liittyminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Kirjautumiseen vaadittavan jäsennumero on jäsenkortissa. Liittymislomakkeita saa myös oman paikallisyhdistyksen toimistolta.

UUSI

InsInöörI

Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Tekemällä oppii!

K

evään kiirehtiessä kohti kesää alkaa opiskelijoilla jokavuotinen kesätyön metsästys. Kesätyö ei ole pelkästään tapa ansaita rahaa, vaan jokaiselle insinööriksi aikovalla erityisen tärkeä etappi kohti tulevaisuuden työpaikkaa. Harjoittelu, mikä useasti suoritetaan kesätyön merkeissä, on pakollinen ja tärkeä osa insinöörin tutkintoa. Harjoittelun merkitys korostuu ennen kaikkea tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun siirrytään työelämään. Insinööriopiskelijaliitto otti hiljattain kantaa insinööriopiskelijoiden kesätyötilanteeseen. Kannanotossa IOL ilmaisi huolestuneisuutensa opiskelijoiden ensi kesän työllistymisestä. On selkeä uhka, että taantuma ja sen mukana tuomat irtisanomiset sekä lomautukset vähentävät ensi kesänä kesätyöpaikkojen tarjontaa. Kannanoton tavoitteena oli kannustaa yrityksiä palkkaamaan harjoittelijoita tulevaisuutta silmälläpitäen, eikä kavahtaa tämänhetkistä taloustilannetta. Toivottavasti tämä herättäisi keskustelua myös opiskelijoiden keskuudessa. Aikaisempina vuosina kesätyötilanne on ollut hyvä. Nyt näyttää kuitenkin uhkaavasti siltä, että ensi kesänä tilanne voi olla toinen. Tilanteen ei kuitenkaan pidä antaa lannistaa, vaan töiden hakemisen eteen on nähtävä entistä enemmän vaivaa. Jokaisen opiskelijan on hyvä arvostaa kesätöiden merkitystä sekä tutkinnon että tulevan työllistymisen kannalta. Elinkeinoelämässä arvostetaan työkokemusta ja toivon mukaan myös opiskelijat ymmärtävät sen tärkeyden. Hyvää keväänjatkoa!

39


jäsenedut

Maaliskuun ostosvinkki

Monikäyttöinen fm-radio helpottaa arkeasi Pienikokoisesta fm-radiosta on hyötyä niin arjessa kuin töissä. Radio ei tarvitse paristoja vaan se toimii kammella veivaamalla. Radiossa on dynamo super-led-lamppu, alarm-hälytin ja sitä voi käyttää myös kännykän lataukseen. Radion pituus on 15,5 cm ja leveys on 5 cm ja se on väriltään hopea. Fm-radion hinta on 29 euroa + postituskulut. Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme. Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna ma-pe klo 9–15.

KIINNOSTAAKO YLEMPI AMK-TUTKINTO? ASTU URALLASI ETEENPÄIN!

TAMKissa voit suorittaa insinöörin tai tradenomin ylemmän AMK-tutkinnon. Tutkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Syksyllä 2009 TAMKissa alkavat koulutukset: Insinööri (ylempi AMK), 60 op Automaatioteknologia Teknologiaosaamisen johtaminen Tradenomi (ylempi AMK), 90 op Tietojärjestelmäosaaminen Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Koulutus on maksutonta. Koulutukset alkavat elo-syyskuussa 2009 ja ne on suunniteltu työn ohella suoritettaviksi. Ylempi AMK-tutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja joille on kertynyt vähintään kolme vuotta työkokemusta asianomaiselta alalta em. tutkinnon jälkeen. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon ja sen jälkeen soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, josta vähintään vuosi on kertynyt ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Koulutusohjelmakohtaiset pohjakoulutusvaatimukset ovat luettavissa TAMKin www-sivuilta.

TULE KUULEMAAN LISÄÄ! Infotilaisuus ylemmistä AMK-tutkinnoista torstaina 2.4. 2009 klo 17.30 - 19.00 (Buffet klo 16.30 alkaen)

40

Aivovoimaa! Sijoita itseesi ja vaihda työelämän paineet mieluisiksi haasteiksi. Nyt on hyvä aika oppia uutta. Aikuisopiskelu avaa uusia mahdollisuuksia. Opiskelu onnistuu työn ohessa ja virtuaalisten opiskelutapojen ansiosta matkojenkin päästä. • Master of Business Administration / Tradenomi (ylempi AMK) Kansainvälinen liiketoiminta • Insinööri (ylempi AMK) Teknologiaosaamisen ja kunnossapidon johtaminen Haku alkaa 14.4.2009. Katso hakuohjeet www.tokem.fi tai hakutoimisto@tokem.fi, puh. 010 383 5198.

Haku: www.amkhaku.fi Hakuaika: 14.4. - 30.4.2009 Lisätietoja: www.tamk.fi TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Teiskontie 33, puh. (03) 565 47111

www.tokem.fi


uutisia

Uusi Insinööriliitto uudisti organisaatiotaan

U

usi Insinööriliitto UIL ry on uudistanut organisaatiotaan vastatakseen entistä tehokkaammin työmarkkinakentän muutoksiin ja tarjotakseen jäsenistölleen entistä parempaa jäsenpalvelua.

UIL:n hallitus hyväksyi organisaatiouudistuksen yksimielisesti 5.2. pitämässään kokouksessa. Uudistettu organisaatio koostuu johdosta, järjestö- ja kehittämisyksikös-

tä, koulutus- ja tutkimusyksiköstä, työsuhde- ja neuvotteluyksiköstä sekä hallinto- ja lakiyksiköstä. Uuden Insinööriliiton toimintaa johtaa puheenjohtaja Pertti Porokari.

TYÖSUHDE­ JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ

HALLINTO­ JA LAKIYKSIKKÖ

JÄRJESTÖ­ JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ

KOULUTUS­ JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Johtaja Ismo Kokko assistentti Eeva Kylä-Paavola assistentti Riitta Roisko

Johtaja Ari Kiiras

Johtaja Ari Impivaara assistentti Mervi Kinnunen

johtaja Hannu Saarikangas assistentti Anne Herne

Järjestötoiminta Johtaja Ari Impivaara asiamies Erik Sartorisio toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko toimistoemäntä Seija Welling

Koulutus­ ja urapalvelut Johtaja Hannu Saarikangas urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen assistentti Anne Herne

Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen Tomi Seppä Juha Simell Björn Wiemers Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä Alueasiamiehet Olli Pulkkinen (Etelä-Suomi) Timo Ruoko (Länsi-Suomi) Harri Haapasalo (Pohjois-Suomi) Mikko Sormunen (Pohjois-Suomi) Olli Backman (Häme ja Keski-Suomi) Tapio Soltin (Häme ja Keski-Suomi) Eero Seppälä (Itä- ja Kaakkois-Suomi)

Taloushallinto Talouspäällikkö Marjut Lehtikari talousasiainhoitaja Anneli Lohva pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen talousassistentti Marja Riihimäki Lakimiehet Johtava lakimies Kati Hallikainen Maria Harju Hanne Salonen Juha Teerimäki assistentti Paula Tapani työsuhdeneuvojat Panu Paajanen Liisa Reunanen Tiina Savikko

Elinkeinopolitiikka elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari

Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä toimittaja Kirsi Tamminen Jäsentietopalvelu jäsenpalvelupäällikkö Pasi Heiskanen kehitysasiantuntija Tarja Salmi jäsensihteerit Tarja Mörsky Tuula Oksanen Anna-Maija Posti Susanna Saarila Satu Sjöstedt

U

kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen Janne Laakso

Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa 1.2.–15.3. välisenä aikana. Insinööri ­verkkolehteen!

usi Insinööri -verkkolehteä on uudistettu ja sitä julkaistaan osoitteessa www.insinoori-lehti.fi. Uuden ulkoasun ja rakenteen lisäksi verkkolehdessä on uusia toimintoja, jotka parantavat verkkolehden käytettävyyttä. Uuden verkkolehden etusivulla on linkkejä laajempiin mm. edunvalvontaa, osaamista ja yhteiskuntaa käsitteleviin artikkeleihin sekä ajankohtaisiin uutisiin. Verkkolehden etusivulla on myös

UUSI

Opiskelijatoiminta esimies Ulla-Mari Pasala projektiasiamies Marjo Nykänen assistentti Pia Haveneth assistentti Afsaneh Palomäki

Atk atk-päällikkö Kari Malinen järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu

Tutustu uudistettuun Uusi

InsInöörI

Koulutus­ ja tutkimusyksikkö tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori

linkki Uusi Insinööri -lehden näköisversioon. Verkkolehden etusivulta löytyy myös palautekanava ”Ota yhteyttä”, jonka kautta jäsenet voivat lähettää toimitukselle juttuideoita ja palautetta julkaistuista artikkeleista ja uutisista. Verkkolehden lukeminen ei edellytä kirjautumisia, vaan lehteä voivat lukea niin jäsenet kuin muutkin verkkolehden aineistosta kiinnostuneet. n 41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9-16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Atk Atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 LAHTI puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ Länsi-Suomi TOIMINNAN JOHTO alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 28100 Pori varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 johdon assistentti Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 801 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 lakimiehet: työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani työsuhdelakimiehet Maria Harju, Hanne Salonen, Juha Teerimäki työsuhdeneuvojat Panu Paajanen, Liisa Reunanen, Tiina Savikko

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Eeva Kylä-Paavola assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842 Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen, 0201 801 846 Tomi Seppä, 0201 801 844 Juha Simell, 0201 801 848 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 KEMI Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Keski-Suomi ja Päijät-Häme Olympiakatu 16 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 870 alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 65100 Vaasa Kalevankatu 4, 5krs Opiskelija-asiat 40100 Jyväskylä MIKKELIN INSINÖÖRIT RY info@iol.fi Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Itä- ja Kaakkois-Suomi faksi (015) 361 832 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 PL 129, 24101 SALO assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Pohjois-Suomi sai@sai.fi kenttäasiamiehet alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 www.sai.fi Anu Kaasalainen, 040 552 7990 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 Janne Laakso, 040 518 0058 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY assistentti Mervi Kinnunen, 0201 823 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO Järjestötoiminta Otavalankatu 9 A, 33100 TAMPERE puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistosihteeri Tarja Virtanen toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 jaana.kalviainen@helsin.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@helins.fi toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen www.helsin.fi gsm 0400 338 024 Jäsentietopalvelu 0207 93 877 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY palveluaika klo 10–14 toimisto@tampereeninsinoorit.fi Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 RIIHIMÄKI jasen@uil.fi www.tampereeninsinoorit.fi sähköposti: toimisto@hyri.fi jäsenpalvelupäällikkö Pasi Heiskanen, 0201 801 862 www.hyri.net kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY jäsensihteerit Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 HÄMEENLINNA Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Anna-Maija Posti, sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi Susanna Saarila ja Satu Sjöstedt www.uil.fi/hml työnantajaperintä 0201 801 833 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 JYVÄSKYLÄ Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0207 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


mennen tullen n Hyvinkään-Riihimäen insinöörit

n TURUN INSINÖÖRIT Tuike

Kevätkokous ti 7.4. klo 19.00 ravintola Harlekiinissa Hyvinkäällä (osoite Kauppatori 1, Sampotalo). Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat.

Kevätkokous ke 25.3. klo 18 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouspaikka selviää myöhemmin.

Inssinaisten hemmottelupäivä la 9.5. Hemmottelu tapahtuu Suomen Kosmetologikoulussa Helsingissä ja siihen sisältyy kasvo-, jalka- ja käsihoito. Hemmottelun hinta 30 €/hlö plus matkat Helsinkiin.

Tuike juoksee kesällä 2009. Tuike lähtee juoksemaan Maskuun 19.4. ja Turkuun 27.6. Tarkemmat tapahtumatiedot löydät ko. juoksun www-sivuilta. Tervetuloa kaikki mukaan hikoilemaan ja liikkumaan porukalla. Maskulle lähtijät maksavat 5 €/hlö ja Turussa 10 €/nenä. Tarkemmat osallistumisohjeet löydät lähitulevaisuudessa osoitteesta www.tuike.fi.

Teatterimatka Tampereen Komediateatteriin ke 10.6. Ohjelmassa Ray Cooneyn sairaanhyvä sairaalafarssi ”SUKUVIKA”, jossa päärooleissa Jukat PUOTILA ja LEISTI. Hinta 20 €/hlö sisältää lipun, linja-autokuljetuksen ja väliaikakahvit. Tilaisuus on avec. Ilmoittautumiset HyRin nettisivulla www.hyri.net

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan tulee olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua (ÄLÄ SIIS LÄHETÄ TODISTUSTA VIELÄ HAKEMUKSEN MUKANA). Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri-lehdessä. Hakemus tulee olla enintään yhden sivun mittainen ILMAN LIITTEITÄ ja siinä tulee olla seuraavat tiedot: stipendin tarkoitus, henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero tai sähköpostiosoite, jäsenyhdistys, pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan INSINÖÖRISÄÄTIÖN hallitukselle ja ne tulee toimittaa LOKAKUUN 31. PÄIVÄÄN mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Sähköpostiosoite: merja.parkkinen@uil.fi Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä. Pertti Porokari Aulis Huikko Timo Härmälä Pekka Laakso Pekka Liimatainen Ulla-Mari Pasala Hannu Saarikangas

UUSI

Insinööri

pertti.porokari@uil.fi aulis.huikko@pp.inet.fi timo.t.harmala@elisanet.fi pekka.laakso@suomiforum.com pekka.liimatainen@tiehallinto.fi ulla-mari.pasala@iol.fi hannu.saarikangas@uil.fi

Koko perheen kesäretki la 13.6. Särkänniemessä! Lähtö linja-autoasemalta aamulla 8:30 ja paluu Turkuun illalla n 23:00.Ennen Särkänniemeen saapumista teemme opastetun kiertoajelun Tampereella ja pysähdymme johonkin mielenkiintoiseen kohteeseen. Illan ohjelmistosta on valittavana JOKO Laiteranneke Särkänniemessä TAI Pyynikin teatterin näytös: Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle (www.pyynikinkesateatteri.com/). Tarkempaa tietoa www.tuike.fi.

Uusi Insinööriliitto UIL ry on akavalainen ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 63 000 jäsentä. Uuden Insinööriliiton jäsenet ovat insinöörejä, insinööriopiskelijoita ja muita tekniikan alan ammattilaisia.

Haemme dynaamiseen joukkoomme ALUEASIAMIESTÄ Tehtäviisi kuuluvat mm. • Uudenmaan piirin alueasiamiehen tehtävät • työsuhde-erimielisyyksien selvittäminen, neuvottelut ja sopimusten tekeminen • työehtosopimusneuvottelut • puhelinneuvonta ja toimenpiteet työelämän oikeudellisissa asioissa • kouluttaminen Arvostamme • Insinöörin koulutusta • hyvää työlainsäädännön ja sosiaaliturvan tuntemusta • sujuvaa esiintymistaitoa • järjestöelämän tuntemusta • kielitaitoa (englanti ja ruotsi) • neuvottelu-, kommunikaatio- ja ryhmätyötaitoja sekä hyvää paineensietokykyä • oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja joustavuutta Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään viimeistään 1.3.2009 27.3.2009 sähköpostiosoitteeseen: anne.herne@uil.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa neuvottelujohtaja Ismo Kokko p. 040 732 5375 sekä alueasiamies Olli Pulkkinen, p. 0201 801 835.

tulevaisuuden turvaa

43


Työajat ja korvaukset Palkka-asiat Irtisanomissuoja Lomat Urapalvelut Työsuhdeneuvonta Työttömyysvakuutus

Etujesi valvonta – tärkein tehtävämme Uuden Insinööriliiton vahvuus on, että se keskittyy ajamaan ja valvomaan nimenomaan insinöörien ja insinööriopiskelijoiden etuja. Se on etujesi paras edunvalvoja ja asiantuntija Suomessa. Uusi Insinööriliitto on ajanut ja valvonut jäsentensä etuja jo 90 vuotta – ja se on tärkein tehtävämme myös tulevina vuosina. www.uil.fi

Tulevaisuuden turvaa

Insinoori-0209-low  

Kimmo Mäntylä: 2/2009 UUSI • Opiskelijat rakentavat uraansa Liiton lakimiehillä riittää työtä jäsenten pai- niskellessa monelaisten työsuhde...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you