__MAIN_TEXT__

Page 34

OIKEUTTA TEKSTI: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies PIIRROS: S: Markku Haapaniemi

Työnantaja johtaa työntekoa Työsuhteen olennaisten en ehtojen muuttaminen voidaan yleensä tehdää vain irtisanomisperusteella..

T

yöoikeuden lähtökohtana on, että työntekijä on velvollinen tekemään sitä työtä ja niillä ehdoilla, joista hänen työsopimuk-sessaan on sovittu. Lisäksii työnantajalla on työntekijää koskeva työjohto- eli direktio-oikeus, joka tarkoittaa työntekijän velvollisuutta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Kyseisen oikeuden nojalla työnantajalla on oikeus organisoida, johtaa, kontrolloida ja jakaa työtä niin kuin parhaaksi katsoo, o, mutta määräys ei saa olla kohtuuton tai hyödytön. Työntekijä on myös velvollinen tekemään kaikkea työtä, joka liittyy välittömästi hänen varsinaiseen työhönsä ja jonka tekeminen ei olennaisesti muuta hänen normaalisti tekemänsä työn laatua. Työnjohto-oikeuden käytössä on otettava huomioon työntekijän osaaminen; häntä ei voida siirtää tekemään työtä, jota hän ei osaa tai jota hänen ei pitäisi edes osata. Erään tuomion mukaan esimerkiksi korjaamomiehellä ja asentaja-koneistajalla ei ollut velvoitetta tehdä työtä siltanosturilla, koska heillä kummallakaan ollut siihen riittävänä pidettävää ammattitaitoa. Vaarallisesta vaikuttavasta työstä saa aina kieltäytyä. Myös työsuojeluvaltuutettu saa kieltää työn, jos siitä aiheutuu tai voi aiheutua välitöntä vaaraa työntekijöille. 34

KOHTUUS TYÖNJOHTO-OIKEUDESSA

Jos työsopimukseensa ei ole sopinut kohtaa työntekijä on velvollinen tekemään myös muita työnantajan määräämiä töitä, voi kieltäytyä omia työtehtäviä liikaa laajentavista käskyistä, ohjeista ja määräyksistä. Oikeuskäytännön mukaan edustusjoukkueen valmentajaa ei voitu siirtää juniorijalkapallojoukkueen valmentajaksi. Syinä olivat muun muassa arvotuksen menettäminen ja siirron merkitys työntekijän tulevaisuuden työtehtäviin. Erään korkeimman oikeuden tuomion mukaan 600 neliömetrin suuruisten kuntosalitilojen siivoamisen lisäksi työntekijältä ei voitu vaatia myös noin 400 neliömetrin budosalin siivoamista. Tuomion mukaan yhtiöllä ei ollut työnjohto-oikeutensa nojalla oikeutta määrätä lisätyötä eikä myöskään oikeutta työntekijän työsuhteen päättämiseen lisätyöstä kieltäytymisen perusteella, koska mainitun kokoisten lisätilojen siivousvelvoite olisi olennaisesti muuttanut työsuhteen ehtoja.

Jos työnantaja sen sijaan esimerkiksi maksaa uuden koulutuksen ja työntekijän saa osallistua siihen työajalla, hän joutuu yleensä myös vaihtamaan myöhemmin koulutuksen mukaisiin uusiin tehtäviin. Yleensä työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa tai poistaa niin sanotun vähäpätöisen ehdon tai yksipuolisesti annetun edun kuten esimerkiksi kiitoslahjan; työntekijällä ei synny tällaiseen etuun pysyvää oikeutta. Lisäksi väliaikaiset ja tilapäiset tehtävämuutokset ja siirrot työnteon paikasta toiseen ovat yleensä mahdollisia. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että paluu entiseen työhön on aina turvattava ja paluun pitää tapahtua kohtuullisessa ajassa. MUUTOKSIA IRTISANOMISPERUSTEELLA

Työnjohto-oikeudesta pitää erottaa tilanteet, joissa muutetaan työsuhteen olennaisia ehtoja. Oikeuskäytännön mukaan niitä saa muuttaa ainoastaan laillisella irtisanomisperusteella ja määräaikaisen työsopimuksen yhteydessä vain laillisella purkuperusteella.

Profile for Insinööri-lehti

Insinööri 2/2017  

Insinööri-lehden numero 2/2017

Insinööri 2/2017  

Insinööri-lehden numero 2/2017

Advertisement