Page 1

Jätealalla riittää töitä

2

2015

Palkankorotusmallit Eduskuntavaalit Lääketehtailijana puntariin lähestyvät Afrikassa


22

14

43

Sisällys 2/2015 10 14 16 18 20 22 24 25 30 41 43

Kerrostalo syntyy uudelleen Työehtosopimus vaihtui Eroon nollasopimuksista ELY-keskuksissa kovat säästöt Teollisuusjätteistä lannotteita Jäteala elää ja elättää Vientiteollisuuteen vauhtia Eduskuntavaaleissa jäseniä Lääketehtailijana Keniassa Insinööriliittoon uutta väkeä Varjoliito tarjoaa vapautta VAKIOT

3 4 9 15 32 36 38 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Marja Seppälä

Ympäri Suomen on korjattavia kerrostaloja 2

s. 10


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 7.5., 11.6., 20.8., 1.10., 12.11., 17.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Oppia ikä kaikki

S

uomi ja suomalaiset yritykset ovat menestyneet globaalissa kilpailussa toistaiseksi vähintäänkin kohtuullisesti. Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen peruskoulutus on ollut yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista. Koulutusjärjestelmämme on tarjonnut nuorille hyvän mahdollisuuden kouluttaa itseään omien kykyjensä ja innostuksensa mukaan. Se on ollut meille ehdoton kilpailukykytekijä. Suomi on edelleen Euroopan koulutetuimpia kansakuntia, mutta vähitellen olemme menettäneet hyvän peruskoulutuksen antamaa kilpailuetua. Meitä on kiritty kiinni osin omaa syytämme, osin siksi, että muuallakin on ymmärretty hyvän ja laajan koulutuksen merkitys kansakunnan menestykselle ja kilpailukyvylle. Suomi on puolestaan ryhtynyt antamaan naapureille tasoitusta leikkaamalla koulutuksen menoja läpi linjan. Koulutuksessa leikkaukset ja laiminlyönnit näkyvät osaamisessa viiveellä, joten kenties mitään peruuttamatonta vahinkoa ei vielä ole tapahtunut. Koulutuspoliittisia haasteita kuitenkin riittää tuleville vuosille jo alijäämäisen valtiontalouden takia. Maailma ja sen mukana osaamiselle asetettavat vaatimukset muuttuvat niin rivakasti, että hyväkään koulutusjärjestelmä ei enää riitä pitämään Suomea osaamisen suhteen kansakuntien eturivissä. Elinikäinen oppiminen on tämän ajan taikasana; jatkossa menestyvät ne maat, jotka huolehtivat kansalaistensa osaamisen säilymisestä läpi työuran. Tämä edellyttää opiskelua työnteon ohessa, joskus jopa kouluttautumista työuran aikana uuteen ammattiin. Aikuisiässä tapahtuvan kouluttautumisen tärkeys korostuu nyt, kun yritykset ovat jo usean vuoden ajan irtisanoneet väkeä kiihtyvällä tahdilla. Joukossa on monenlaisia ammattilaisia, joiden osaamista ei ole varaa päästää vanhenemaan. Valtiovallalla on oma vastuunsa täydennys- ja aikuiskoulutuksen järjestämisestä. Myös yritysten on kannettava oma kortensa kekoon henkilöstön koulutuksesta ja osaamisen ylläpidosta työsuhteen aikana ja sen päättyessä. Ammattitaitoinen henkilöstö sekä työntekijöiden mahdollisuus ylläpitää ja parantaa omaa osaamistaan ovat yrityksille ja Suomelle tulevaisuuden kilpailukykytekijä. Asia pitäisi vain laajasti oivaltaa, mieluummin vielä ennemmin kuin myöhemmin.

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Verkkokurssilla motivaation hakua Insinööriliiton Tavoitteet todeksi -verkkokurssi on kerännyt kuukauden aikana vajaa 600 osallistujaa. Yksi heistä on melkein valmis konetekniikan insinööri Lassi Rahikainen Lappeenrannasta. Hän kiinnostui uudesta liiton tarjoamasta verkkokurssimahdollisuudesta, kun sai liiton mainossähköpostin aiheesta. – Tuntui että elämäni oli asettunut kelpo raiteille, mutta kaipasin selkeyttävää ajatusta tulevaisuuden ideoista ja omista mahdollisuuksistani. Aika moni homma on onnistunut, kun sitä on todella halunnut, mutta mitä minä seuraavina vuosina voisinkaan tavoitella, Rahikainen kertoo. Hän pitää kurssialustaa ja jäsentelyä miellyttävänä; kurssin tehtävät mahdollistavat itsensä haastamista pohdiskeluun. Kurssi anti on selkeyttänyt sekä lähitulevaisuuden että kaukaisempiakin tavoitteita

Lasse Rahikaisen selfie.

– Omiin tehtäväpapereihin voi palata myöhemminkin. Rahikainen arvostaa, että kurssia voi suorittaa itselleen otollisimpaan aikaan, esimerkiksi ruokatunnilla tai iltaisin. Osiot vaativat sopivasti aikaa ja niitä on helppo jaotella palasiin. Huono puoli verkkokoulutuksessa on läsnä olevan

70,5 % Vuonna 2011 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70, 5, kun mukaan lasketaan Suomessa asuneet Suomen kansalaiset.

Eduskuntavaalit huhtikuussa Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 19. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.–14.4. ja ulkomailla 8.–11.4. Insinööriliiton jäseniä on ehdokkaana vaaleissa. Heistä osan haastattelut olivat Insinööri-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa. Tämän lehden sivuilla 25–29 on haastateltu 9 ehdokasta. Lue lisää ehdokkaista nettisivuilta osoitteessa www.ilry.fi/vaalit2015.

4

sparraajan ja kurssikavereiden puute. Lassi Rahikainen aikoo seurata tulevaa tarjontaa ja osallistua jatkossakin kiinnostaville kursseille. Insinööriliiton jäsenille maksuttoman kurssin voi aloittaa 30. huhtikuuta asti. Lue lisää: www.ilry.fi/koulutukset.

Suomessa nopea mobiili-internet Yhteyksien keskinopeus on moninkertaistunut kolmessa vuodessa. Maailman nopeimmat mobiiliverkkojen kautta toimivat internetyhteydet ovat Tanskassa, Singaporessa ja Sveitsissä. Suomi on sijalla kahdeksan. Listan latausnopeusmittaukset on tehty viime vuonna Nettitutkan avulla. Se on Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä sovellus, jolla kuka tahansa voi mitata puhelimensa datayhteyden nopeuksia eri paikoissa. Ilmainen sovellus toimii kaikilla älypuhelimilla, mobiili- ja WIFI-verkoissa ja mittaustulokset tallennetaan nimettömänä yliopiston tutkijoiden käyttöön Professori Jukka Mannerin mukaan syitä nopeuksien kasvuun Suomessa on useita. – Suurin syy parantuneeseen latausnopeuteen on 4G-verkkojen kehittyminen, mutta myös

3G laajenee samalla, mikä auttaa erityisesti haja-asutusalueilla. Yhä useampi suomalainen pääsee siis kiinni uusimman teknologian verkkoihin, kiitos verkkoteknologiaan tehtyjen investointien ja parempien älypuhelimien yleistymisen. Vaikka keskinopeus on parantunut koko maailmassa, erot maiden välillä ja sisällä ovat silti suuria. Operaattorien, käytettävien laitteiden ja verkkojen ruuhkautumisen lisäksi nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi liittymille asetetut rajoitukset, käyttäjien etäisyys operaattoreiden antenneihin, maaston muodot ja saatavilla oleva radioteknologia. Aina 4G ei tuo suuria muutoksia nopeuksiin. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa 4G-verkkojen keskinopeus oli 29 Mbit/s, kun taas Ranskassa keskinopeus 4G-verkossa oli vain 14 Mbit/s.


BITTIKATTAUS

Tunteilla ja asenteilla on merkitystä ostopäätöksiin kuluttajapuolella ja yritysten välisessä kaupassa. Ostopäätösprosessi ja siihen liittyvät useat samanaikaiset tuote- ja brändiarviot tuottavat kuluttajalle usein vastakkaisia tunteita ja asenteita. Tutkija Jenni Sipilä tutki kuluttajan ostopäätöstä videopäiväkirjatekniikalla. Tutkittavat kertoivat videoilla, mitä tunteita ja asenteita ostoprosessi heissä kulloinkin herätti. Tutkittavien oli tarkoitus ostaa suhteellisen kallis urheiluväline eli tanssitanko, joka maksoi 150−350 euroa. Sipilän mukaan tuotetiedon pitää olla selkeää, koottu yhteen paikkaan ja sen pitää olla linjassa eri kanavissa. Näin ei aina tuntunut

tutkitussa tapauksessa sa olevan; jopa jälleenmyyjä ja tämän n imago voivat aikaansaada voimakkaita kaita tunnereaktioita, jotka linkittyvätkin ttyvätkin suoraan tuotteeseen. – Tunteet ja järkiajattelu kiajattelu ovat molemmat keskeisiä ihmisten päätöksenteossa, ja ne kytkeytyvät läheisesti ei vain toisiinsa, nsa, vaan tulevaisuudessa lähes kaikkeen, aikkeen, sanoo professori Sanna-Katriina atriina Asikainen. Hänen mukaansaa kaiken netti (Internet of Everything) ing) tulee kattamaan myös käyttäjien täjien tunteet käyttö- ja palvelutilanteissa. nteissa. Tiedot käyvät ilmii Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiston tutkimuksista.

Thinkstock

Tunteet ja asenteet näkyvät ostoksilla ksilla

Keskusjärjestöhankkeelle valittiin puheenjohtajat

Työskentelisitkö kuukauden ilmaiseksi? Metsäteollisuuden ylemmiltä toimihenkilöiltä puuttuu oma työehtosopimus. Vaikka työnantajat sanovat kohtelevansa ylempiä toimihenkilöitä samalla tavalla kuin muita henkilöstöryhmiä, tasa-arvo ei vallitse kentällä. Osaajat tuntevat sen nahoissaan. Muilla vientialoilla ylempien toimihenkilöiden työelämää kehitetään työehtosopimusten avulla. Metsäalalla kehitys on pysähdyksissä, ja ala jää muista jälkeen. Alan epäkohtana on muun muassa se, että työaikaa koskevista pelisäännöistä ei ole sovittu. Ylemmät toimihenkilöt tekevät keski-

määrin vuodessa lähes 1-1,5 kuukautta korvauksetonta ylityötä. Sopimalla eteenpäin - kampanjalla metsäalan ylemmät toimihenkilöt tavoittelevat omaa työehtosopimusta. Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt jätettiin ulos syksyllä 2013 solmitusta työllisyys- ja kasvusopimuksesta, ja työehtosopimussidonnainen palkkapöytäkirja on umpeutunut paperiteollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden työnantaja katkaisi sopimusneuvottelut elokuun lopussa 2014. Lue lisää: www.ytn.fi.

Hanke perustaa Suomeen uusi palkansaajien keskusjärjestö etenee. Ryhmän puheenjohtajaksi on valittu Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Eloranta tähdentää, että uuden keskusjärjestön edunvalvonnan yksi keskeisistä tavoitteista on taata laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikille palkansaajaryhmille koulutuksen kaikilla tasolla. – Koulutuksesta säästäminen on varastamista tulevaisuudelta. Suomi menestyy, kun väestö on koulutettua, ohjausryhmä linjaa. Hankkeen tulevaisuus- ja strategiatyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön on tähän mennessä ilmoittautunut 48 jäsenliittoa. Järjestön tavoitteena on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

5


BITTIKATTAUS

Digitaaliset pk-yritykset ovat kasvuhakuisia ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Palkankorotusmallit puntariin

J

uuri nyt näyttää siltä, että kansallisia palkkaneuvotteluja käydään huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen. Ennen neuvotteluja osapuolten tarkoituksena on katsoa, millaisella koostumuksella Suomen hallitus muodostetaan ja millaista politiikkaa se ryhtyy harjoittamaan. Karille menneet työrauha- ja järjestelmäneuvottelut olivat jossakin vaiheessa muodostumassa uhaksi keskitetyn sopimisen jatkamiselle, mutta optiovuoden palkat saataneen sovituiksi. Yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen rahaa on todennäköisesti jaossa niukasti, mutta ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisella mallilla korotuksista sovitaan. Perinteinen akavalainen korotusmalli on ollut niin sanottu prosenttikorotusmalli, jossa sekä pienituloiset että suurituloiset saavat suhteellisesti samat korotukset. Euroina tämä näkyy pienituloisten pienempinä korotuksina ja käänteisesti toisinpäin. Jos yleisesti ottaen ollaan sitä mieltä, että pieni- ja keskituloisten korkeakoulutettujen joukon muodostavat muun muassa kirjastonhoitajat, opettajat, insinöörit, sosiaalityöntekijät ja myyntimiehet, keskusjärjestömme Akavan pitäisi ottaa heidät paremmin huomioon. Tämä tarkoittaa sellaisten palkkamallien edistämistä, jotka eivät euroina painotu suurituloiseen puoliskoon. Sellainen tilannehan meillä on nyt, eikä tämä edistä koulutetun alipalkatun – naisen tai miehen – asemaa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2013 akavalainen mediaanipalkka oli 3 827 ja keskiarvopalkka 4230 euroa kuukaudessa. Vastaavan ajankohdan insinööripalkat olivat 3 835 ja 4 072 euroa kuukaudessa. Eli insinöörikunnan edustajat ovat varsin keskimääräistä akavalaista jäsenistöä. Lukujen alle jää vielä noin puolet akavalaisista. Voi perustellusti esittää kysymyksen: ovatko prosenttikorotukset tosiaan ainoa hyvä malli vai pitäisikö meidän etsiä parempia keinoja auttaa koulutettujen, työn vaativuuteen nähden alipalkattujen akavalaisten asemaa?

6

Digitaalisesti suuntautuneiden yritysten suhdannekuva on selvästi muuta pk-sektoria valoisampi. Näistä yrityksistä noin 37 prosenttia odottaa suhdanteiden kohenevan seuraavan vuoden aikana, kun muista pk-yrityksistä myönteistä kehitystä odottaa vain noin viidennes. Digitaalisesti suuntautuneista yrityksistä neljännes on voimakkaammin kasvuhakuisia. Kaikista pk-yrityksistä seitsemän prosenttia ilmoitti olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. Digitaalisesti suuntautuneiksi yrityksiksi määritellään yritykset, jotka käyttävät useita eri digitaalisia työkaluja, kuten sosiaalista mediaa, pilvipalveluja, big dataa, verkkoostoksia ja -myyntiä tai digitaalisia jakelukanavia. Noin kolmannes digitaalisesti suuntutuneista yrityksistä oli lisännyt innovaatiotoimintaa tai tuotannon ja tuotteiden kehitystä edellisvuoden aikana ja lähes puolet aikoi tehdä näin seuraavan vuoden aikana. Suoraa vientitoimintaa ulkomaille ilmoitti harjoittavansa 12 prosenttia kaikista pk-yrityksistä, kun digitaalisesti suuntautuneista yrityksistä vientiä harjoitti neljäsosa. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta Digitaalisesti suuntautuneet pk-yritykset -katsauksesta.

Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa Viime vuoden lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin 174 000 henkeä. Uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Erityisesti mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pudonnut, viimeisen kuuden vuoden aikana lähes kolmanneksen. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut koko 2000-luvun. Hylkäysosuus on pysynyt viime vuosien aikana tasaisena, 25 prosentin tuntumassa. Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: parantunut työterveyshuollon toiminta, nopeutunut kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla. Nykyään työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lukumäärän laskun kanssa on työeläkevakuuttajien tarjoama ammatillinen kuntoutus lisääntynyt voimakkaasti. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua omassa tai muussa työpaikassa, työhön valmennusta tai koulutusta. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista.


BITTIKATTAUS

Yksityisen sektorin työvoimakustannukset viime vuoden loka-joulukuussa nousivat 0,6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousivat 0,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 1,4 prosenttia. Valtiolla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat viime vuoden lokajoulukuussa 0,7 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä laskivat 0,9 prosenttia vastaavalla ajankohdalla. Viime vuoden neljännellä neljänneksellä oli yksi työpäivä enemmän kuin vuonna 2013. Työpäivien määrän vaihtelu samalla neljänneksellä eri vuosien

Thinkstock

Tehdyn työtunnin kustannus nousi 0,6 prosenttia

välillä vaikuttaa työvoimakustannuksiin, sillä kustannus lasketaan tehtyjä tunteja kohti. Vuoden 2014 keskimääräinen tehdyn työtunnin työvoimakustannusten kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli yksityisellä sektorilla 1,5 prosenttia, valtiolla 2,1 prosenttia ja kuntasektorilla 1,6 prosenttia.

Menetkö flunssaisena töihin? Kurkku tuntuu karhealta, yskittää, nenä vuotaa tai lihaksia särkee. Kuumemittari näyttää, ettei kuumetta ole, korkeintaan lievää lämpöä. Flunssan oireet ovat moninaiset. Monet sairastavat jonkinlaisen flunssan vuosittain, mutta eroavaisuuksia on siinä, miten tämä näkyy töissä. Joku jää kotiin heti, joku sinnittelee töissä vielä kuumeisenakin. Insinööriliiton maaliskuisessa uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, kuinka he toimivat flunssan yllättäessä. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että kuume ratkaisee kotiin jäämisen; jos kuumemittarin elohopea nousee yli 37 astetta, on parempi potea kotona. Pari prosenttia ei malta jäädä kotiin sairastamaan, vaikka lääkärikin suosittelee lepoa. Vastaajia oli yhteensä 2 031.

13 % en, mutta työskentelen etänä

9% en, jään heti ensioireiden ilmaannuttua kotiin potemaan

2% menen, vaikka lääkäri määrää jäämään kotiin

10 % menen, sillä työt odottavat kuitenkin paluuta

66 % menen, jos ei ole kuumetta

Sosiaalivakuutusmaksujen nousu kasvatti tehdyn työtunnin kustannusta kaikilla sektoreilla viime vuonna. Keskimääräinen tehdyn tunnin kustannus ilman sosiaalivakuutusmaksuja kasvoi 1,3 prosenttia yksityisellä sektorilla, 1,3 prosenttia valtiolla ja 1,4 prosenttia kuntasektorilla.

TP haastaa poliitikot #Vientilupauskampanjaan Teollisuuden palkansaajat TP perää puolueilta ja eduskuntavaaliehdokkailta konkreettisia ehdotuksia ja tekoja viennin edistämiseksi. TP haluaa nostaa teollisen toiminnan ja etenkin vientiteollisuuden menestymisen politiikan ytimeen. – Kutsumme poliitikkoja osallistumaan #Vientilupaus-kampanjaan. Kampanjan tavoite on yksinkertainen: puolueet ja eduskuntavaaliehdokkaat kertovat konkreettisia linjauksia siitä, miten he sitoutuvat parantamaan vientiteollisuuden asemaa, TP:n puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo. TP painottaa, että yritykset ja työmarkkinajärjestöt eivät voi yksin ja omilla päätöksillään muuttaa Suomen suuntaa. Teollisen pohjan vahvistaminen ja vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen vaatii myös poliittista sitoutumista. Ehdokkaiden vientilupaukset julkaistaan kampanjan Facebook-sivulla (facebook.com/vientilupaus) ja twitterissä (@vientilupaus). Viesteihin liitetään lupauksen antaneen ehdokkaan kuva.

7


ILMOITUS


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Tärkeitä linjauksia

E

U-tuomioistuin linjasi lähetettyjen työntekijöiden työsuhdeoikeuksista. Kyse oli Sähköliiton ajamasta jutusta, joka koski puolalaisten sähkömiesten työskentelyä Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla. Linjauksen mukaan lähetettyihin työntekijöihin pitää noudattaa työntekomaan yleissitovien työehtosopimusten palkkaluokitteluja. Tuomioistuimen linjaus on merkittävä koko EU:n talousalueelle. Se lopettaisi halpatyövoiman siirtelyn maasta toiseen epäoikeudenmukaisilla työehdoilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ottikin tuoreeltaan kantaa asiaan vähätellen EU-tuomioistuimen linjausta. Jos linjaus saa Suomessa lainvoiman ja muuttuu käytännöksi koko EU:ssa, sillä on piristävä vaikutus Suomen pk-sektorille. Suomalaiset suuryritykset toimivat muiden monikansallisten yritysten tavoin ostamalla alihankintaa sieltä, mistä sitä halvimmalla saa, usein kyseenalaisin työsuhteen ehdoin. Jatkossa suomalaiset alihankkijat voivat päästä samalle viivalle kilpailussa Euroopan halpamaiden kanssa Suomen urakoista. Yleissitovuus on siis Suomen pk-sektorin etu. Pksektorin on todettu olevan ainoa taho, joka merkittävästi työllistäisi Suomessa. Wärtsilä sai tahran maineeseensa kansalaisjärjestö Finwatchin paljastaessa sen maksavan liian pieniä palkkoja Intian tehtaallaan ja käyttävän alihankkijana tahoa, joka polkee

työntekijän oikeuksia. Edellisen kerran Finwatch paljasti Stora Enson alihankkijoiden käyttävän lapsityövoimaa. Jos ruoka tai muut myytävät tuotteet ovat erityisen halpoja, on aina riistetty lapsia, eläimiä tai ympäristöä tai kaikkia näitä. Kuluttajien kannattaakin paremmin selvittää, miten tuotteet on tuotettu. Suomalaiset ammattiyhdistysliitot yrittävät saada työskentelyolot ja ihmisoikeudet globaalisti ILOn määrittelemille tasoille. Valitettavasti yksikään suomalainen suuryritys ei ole suoraan sitoutunut ILOn sopimuksiin. Ne vetoavat siihen, että vastaavat asiat ovat yritysten arvoissa. Kuitenkin väärinkäytöksiä löytyy jatkuvasti maailmalta ja Suomesta. Eduskuntavaaleihin on aikaa kuukausi. Moni istuva kansanedustaja ja Arkadianmäelle ensimmäistä kertaa yrittävä poliitikonalku julistaa työelämän kovien arvojen puolesta. Halutaan luopua pk-sektoria auttavasta yleissitovuudesta ja halutaan vaarantaa sopimusyhteiskunta luopumalla ay-jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Mitä sopimusyhteiskunnan tilalle halutaan? Tällä hallituskaudella työmarkkinajärjestöt ovat ainoita, jotka ovat pystyneet sopimaan asioista. Maan hallitukselta jäi kaikki suuret asiat kesken tai aloittamatta. Muistakaa vaikuttaa ja käydä äänestämässä vaaleissa. Tutkikaa vaalikoneista, mitä ehdokkaanne ovat mieltä työelämän tärkeistä asioista.

9


Kerrostalo syntyy uudelleen TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Mari Männistö

Rakennusliike Hartelan työpäällikkö Kari Saarinen näkee työssään, että 1970-luvun talot ovat tulleet peruskorjausikään. ››

10


Kari Saarinen (oik.) kertoo Vesa Vehaselle, ett채 kaikki vanha v채istyy uuden tielt채.

11


T – Hyvin rakennetusta kohteesta voi olla aidosti ylpeä, Kari Saarinen sanoo.

12

urun Pernossa, Tähkiökatu 4 A:n neljännen kerroksen asunnossa näky on kuin räjäytyksen jäljiltä. Paljasta betonia on vastassa seinissä, lattialla ja katossa. Keittiön kaapit tekevät tuttavuutta sorkkaraudan kanssa. Rakennusliike Hartelan työpäällikkö, insinööri Kari Saarinen kertoo, että 1970-luvun lopussa rakennettu kerrostalo ja sen viereisellä tontilla sijaitseva kaksosveli 4 B puretaan sisältä pintoihin asti. – Kaikki rakennetaan uusiksi, myös talotekniikka. Julkisivukin korjataan. Ja ikkunat vaihdetaan. Kyytiä ovat saaneet myös esimerkiksi 70-luvun tyyliin valmiina elementteinä paikalle tuodut kylpyhuoneet. Lisäksi asunnoista on kadonnut väliseiniä. Mutta uusia muurataan tilalle: – Tilassa, jossa oli ennen kaksi kolmiota, onkin tulevaisuudessa kaksi kaksiota ja yksi yksiö. Taloihin tulee enemmän vuokrattavia asuntoja. Ja peruskorjauksen ansiosta koko kohteen imago kohentuu, energiatehokkuus paranee ja elinkaari pitenee, Saarinen summaa.

FIKSU PERUSKORJAA NYT

Kari Saarinen valmistui Turun teknillisen opiston talonrakennuspuolelta insinööriksi vuonna 1984. Hän on ollut siitä lähtien töissä Hartelalla, perinteikkäässä perheyhtiössä, joka työllistää noin tuhat rakennusalan ammattilaista. – En ole osannut poiskaan lähteä, mies kuittaa varsinaissuomalaisen vähäeleisesti pitkän työuransa yhden työnantajan leivissä. Uransa aikana Saarinen on ollut mukana rakentamassa esimerkiksi vuoden betonirakenteeksi valittua Raision kirjastoa, Turun Länsikeskuksen Citymarketia sekä kymmeniä muita uudiskohteita. Vuosi vuodelta korjausrakentamisen määrä on kuitenkin lisääntynyt. – Valtakunnallisesti korjausrakentamisen volyymi on jo ylittänyt uudisrakentamisen. Valtavasti kiinteistöjä on tullut peruskorjausikään ja toisaalta suhdanteet ovat sellaiset, että uudisrakentaminen ei vedä. Saarisella on parhaillaan työn alla viisi kohdetta, joista korjausrakentamista edustaa myös TYKSin A-sairaalan kolmen kerroksen saneeraus. TVT Asunnot Oy:n omistamien Tähkiönkadun kerrostalojen peruskorjauksella ei ollut vielä kiire.


”Rakentaminen on nyt halpaa ja kilpailu kovaa.”

– Mutta talot oli fiksua peruskorjata juuri nyt. Rakentaminen on tällä hetkellä halpaa ja kilpailu kovaa. Tulevaisuudessa, kun ajat paranevat, niin hinnat nousevat taas. Silloin voi myös olla sellainen tilanne, että peruskorjausta vaatisi yhtä aikaa kymmenen kohdetta. SISÄTYÖTÄ – VAAN EI SIISTIÄ

Saarisen mukaan korjausrakentamisessa saa varautua aina yllätyksiin. Tavallista on esimerkiksi se, että rakenteet estävät läpivientien tekemisen sinne, johon niitä on alun perin suunniteltu. Toisaalta korjausrakentajan ei tarvitse palella pakkasessa. Siitäkin on hyötyä, että sen enempää rakentajat kuin materiaalitkaan eivät kastu sateessa. – Mutta ei tämä kyllä mikään siisti sisätyö ole. Pölyä on ihan riittämiin. Kun tehdään töitä vaikkapa sairaalan kaltaisessa kohteessa, josta osa tiloista on samaan aikaan normaalikäytössä, niin pölynhallinta alipaineen avulla on oma taiteenlajinsa. Tarkkoja varotoimia vaatii myös esimerkiksi asbestia sisältävien eristeiden purkaminen. JÄMÄKÄT JA JÄRJESTELMÄLLISET

Työpäällikkö vastaa työsuorituksiin liittyvistä asioista, koordinoi hankintoja ja työvoimaa. Rakennusalan yleisen käytännön mukaan urakat on jaettu edelleen useille aliurakoitsijoille. Saarinen vastaa osaltaan siitä, että kokonaisuus pysyy kasassa ja aikataulussa. Kun työn alla on yhtä aikaa viisikin työmaata, yhtälö tarkoittaa, että jokaiseen päivään monta kokousta ja lukemattomia puhelinsoittoja. Saarisen mukaan hänen työssään vaaditaan rauhallisuutta ja stressinsietokykyä. Ja tarvittaessa pitää sanoa myös jämäkästi, huolehtia siitä, että niin tehdään, mitä on sovittu.

– Hienointa työssäni on tietenkin se, että hyvin rakennetuista kohteista voi olla aidosti ylpeä. Rasittavinta on se, että aina hommista ei tahdo päästä irti vapaa-ajallakaan. Saarisen puhelimessa, joka soi haastattelun aikana monta kertaa, on soittoäänenä tunnus spagettiwesternistä Hyvät, pahat ja rumat. Hän naurahtaa, että se on hyvä sävelmä, mutta kappalevalinnassa ei ole sen enempää symboliikkaa. Ihan Clint Eastwoodeja työpäällikköjen ei sentään tarvitse olla. Uusissa piirustuksissa asuntojen määrä on lisääntynyt.

1970-luvun talot ovat tulleet korjausikään Raksun eli Rakennusalan suhdanneryhmän mukaan asuntojen ja muun talonrakennuksen aloituksia harkitaan aikaisempaa tarkemmin. Vilkas asuntojen korjaaminen jatkuu sen sijaan myös tänä vuonna. Korjaamista vauhdittavat valtion elvyttävä finanssipolitiikka, korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä, matala korko sekä paine parantaa rakennusten ominaisuuksia, kuten sisäilman laatua, energiatehokkuutta sekä varusteita. Leimaa-antavaa on, että 1970-luvun vilkkaan rakentamiskauden talokanta on tullut ikään, jossa rakennusten julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS-järjestelmät vaativat uusimista. Toimitilojen korjausrakentaminen on hitaampaa kuin asuntojen. Erityisen paljon korjausvelkaa on kertynyt talousvaikeuksissa olevalle kuntasektorilla. Kunnissa joudutaan myös miettimään, kumpi on järkevämpää ja taloudellisempaa, vanhan korjaaminen vai purkaminen. Lähde: Rakennusalan suhdanneryhmän raportti 26.9.2014

13


Tapani Suokas on työskennellyt 33 vuotta samassa työpaikassa, mutta paljon on muuttunut. 1800-luvulla rakennetut veturitallit ovat säilyneet.

Tapani Suokas on työskennellyt 33 vuotta samassa työpaikassa, mutta paljon on muuttunut. 1800-luvulla rakennetut veturitallit ovat säilyneet.

K  olmen vuosikymmenen m  uutoksia TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Työelämän murros näkyy yksittäisillä työpaikoilla.

V

uoden alussa aloitti kolme samaan konserniin kuuluvaa yritystä: Cinia Group Oy sekä sen tytäryhtiöt Cinia Cloud Oy ja Cinia One Oy. Vaikka konserni on tuore, taustallaan sillä on pitkä rautatieläishistoria. VR:n yhtiöittämisen jälkeen 1990-luvulla teleasioiden parissa työskentelevistä koottiin yhtiön teleosasto. Osastolla työskenteli noin 150 henkilöä, joista alle parikymmentä oli toimihenkilöitä ja loput asentajia. 14

Vuosituhanteen vaihteessa perustettiin Railtelia Oy. Nimi muutettiin sittemmin Corenet Oy:ksi, kun vähemmistöomistaja vaihtui. Neljännesvuosisata sitten vastavalmistunut tietoliikenneinsinööri Tapani Suokas aloitti VR:n telepuolen toimialapäällikkönä. Siitä lähtien hän on työskennellyt samassa yrityksessä, vaikka sen nimet ja omistajat sekä omat tehtävät ja työpaikalla noudatettavat työehtosopimukset ovat vaihtuneet. HENKILÖSTÖRAKENNE MUUTTUI

Viime vuosi oli taas muutoksen aikaa. Corenetista ulkoistettiin asentajat. Nyt noin 130 hengen konsernissa henkilöstö on jakautunut ylempiin toimihenkilöihin, joita on 47 prosenttia ja

toimihenkilöihin 45 prosentin osuudella. Johtoon kuuluu kahdeksan prosenttia henkilöstöstä. Konsernin asiakkaina on valtion isoja laitoksia kuten VR, Liikennevirasto ja Fingrid. Yksityisen sektorin asiakkaiden määrä teollisuudessa ja palvelualoilla laajenee jatkuvasti. Erikoispalveluja tuottava teleoperaattori Cinia Cloud myy verkko- ja tietoliikenneyhteyksiä yrityksille ja Cinia One tarjoaa tele- ja telematiikka-alan järjestelmäpalveluja. Nykyisin omistajina ovat valtion omistama Governia 77,5 prosentilla sekä työeläkeyhtiö Ilmarinen ja OPryhmä, kumpikin 11,25 prosentilla. – Toiminnan painopiste on muuttunut omasta asennustoiminnasta koko-


naisvaltaisten palveluiden ja asiantuntijapainotteisen suunnittelun ja projektien vetämisen suuntaan, sanoo hankintapäällikkönä työskentelevä Suokas, joka koordinoi hankintoja kaikissa yhtiössä. JAKO UUSIIN HENKILÖSTÖRYHMIIN

Viime kesänä talossa vaihtui työnantajan aloitteesta työehtosopimus. Aiemmin talossa noudatettiin Rautatiealan toimihenkilöiden työehtosopimus, johon kuuluivat kaikki toimihenkilöt. Tilalle tulivat YTN ICT-alan sopimus ja toimihenkilöiden prolainen ICT-alan sopimus. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Suokas arvioi, että vaihto meni hyvin, vaikka se oli työläs ja vaati paljon apua Insinööriliitolta ja YTN:ltä. Vanhaa ja uutta sopimusta piti käydä erittäin huolella: vertailu vei aikaa. – Pienen alkunauhkeuden jälkeen kaikki sujui hyvin. Esimerkiksi palvelusvuosilisä maksettiin takautuvasti vasta syksyllä, mutta ilman riitaa, Suokas kertoo. – Teimme paikallisia sopimuksia esimerkiksi päivystyksestä ja työajoista hyvässä hengessä työnantajan kanssa. Työehtosopimusten vaihdon myötä moni asia muuttui paremmaksi. Suokas ottaa toimihenkilöpuolelta esimerkin; he saavat nykyään korvausta omalla ajalla matkustamisesta. Ylemmille toimihenkilöille tuli ICT-alalla oleva palvelusvuosilisä. – Pidän hyvänä, että ylempien toimihenkilöiden sopimus jättää aika paljon varaa paikalliselle sopimiselle. Samaan hengen vetoon Suokas kuitenkin huomauttaa, että oma vaaransa on siinä, onko molemmilla osapuolilla kykyä ja halua sopia paikallisesti. Yhtiön omistajavaihdoksen takia henkilöstö menetti aiemmin etuna olleen vapaa matkustusoikeuden junissa. – Etu ei ollut suoraan mainittu työehtosopimuksessa. Neuvotteluissa työnantajan kanssa asia kirjattiin siten, että työnantaja huomioi ne henkilöt, jotka kärsivät siitä eniten. KAIKKI CINIALAISIA

Konsernissa ei korosteta kolmen yhtiöiden eroja, vaan naapurihuoneessa voi istua minkä yhtiön työntekijä tahansa ja jokainen on cinialainen. – Luottamusmiehenkin näkökulmasta työehtosopimuksen vaihtoa suurempi asia on konsernin rakenteen muutos, Suokas sanoo. Henkilöstöllä ja ulkopuolisilla kumppaneilla on vielä opeteltavaa, minkä yhtiön asiassa he kulloinkin toimivat. Byrokratia on lisääntynyt, kun kaikilla yhtiöllä omat tietonsa, y-tunnuksesta lähtien. Henkilöstön keskuudessa on pohdittu konsernirakenteen muutoksen syitä. Johtopäätöksissä on arveltu, että tytäryhtiöille on kaavailtu toiminnan ja omistuksen suhteen erilaista tulevaisuutta – nähtäväksi jää millaista.

KOLUMNI Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko

Tervehdys Euroopan parlamentista

A

rki valiokunnissa on päässyt vauhtiin ja työ teollisuuden, tutkimuksen ja energian sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa on temmannut mukaansa. Reilun puolen vuoden aikana on ollut iloa niin 11 vuodesta eduskunnassa kuin insinöörin koulutuksestakin. Tällä hetkellä katseet ovat suuntautuneet investointipakettiin, joka symbolisoi EU:n talouspolitiikan rakentamista – Kreikan jälkeen tai ohella. Eurooppa tarvitsee uuden suunnan. Sen on pystyttävä houkuttelemaan investointeja ja yrityksiä Eurooppaan, on kehitettävä ympäristö, jossa pääsee syntymään innovaatioita sekä on pidettävä eurooppalaisten työelämän taso ja ammattitaito korkealla. Tavoitteena on teollisuuden pitäminen Euroopassa ja jopa yritysten houkuttelu takaisin Eurooppaan. Moni puhuu onnistumisen pakosta, investointivaje riuduttaa Eurooppaa. Pelkistä leikkauksista ja kuritoimista ei kannattaisi enää kenenkään puhua. Teollisuus- ja energiavaliokunnassa päästään vauhtiin, kun energia- ja digiunionin palasia alkaa tulla säätelyyn. Tavoite on yhtenäistää energian sisämarkkinoita, jotta mahdollistuisi tehokkuus, turvallisuus ja uusiutuvien lisääntymisen myötä älyverkko. Samoin digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa halutaan eroon roaming-maksuista, sirpaloituneista markkinoista ja säännöistä, maantieteellisistä rajauksista yleensäkin ja tavoitellaan myös tekijänoikeusjärjestelmän yhteensovittamista. Työllisyysvaliokunnassa odotetaan muun muassa työturvallisuusstrategiaan liittyviä direktiivejä. Tärkeinä kysymyksinä ovat ehdottomasti työaikadirektiivi sekä säännöstön uudistaminen ammatillisten tautien tunnistamisessa. Työn luonteen muuttuminen mekaanisen työn tekijästä ajatustyöläiseksi on tuonut uusia haasteita; esimerkiksi stressiperäisten sairauksien tunnistaminen työturvallisuusasiaksi sekä ergonomiadirektiivi. Äitiyslomadirektiivin parannus on jäissä, sillä komissio haluaa vetää sen pois käsittelystä. Se on jäänyt jumiin jäsenmaiden keskinäisiin neuvotteluihin neuvostossa.

15


Eroon orjuuttavista nollasopimuksista TEKSTI ja KUVAT: Minna Virolainen

Vakiduuni on taloudellisesti kannattavaa työnantajille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle.

O

peraatio Vakiduuni on Metalliliiton Nuorten käynnistämä kampanja, joka on kasvanut kansanliikkeeksi vakinaisten työsuhteiden puolesta. Operaation kärkenä on kansalaisaloite, joka tähtää nollatuntisopimukset kieltävään lakimuutokseen. 16

Kansalaisaloite ja kampanja ovat saaneet aktiiveja ja kannattajia ammattiyhdistyskentästä laajasti yli liittorajojen. Nollasopimusten kieltämisen ohella tavoitteena on herättää keskustelua pätkätyöläisten asemasta ja vakituisen työsuhteen merkityksestä. Nollatuntisopimus on työsopimus, jossa työajaksi on määritelty 0–40 tai 0–20 tuntia tai sopimus, jossa työntekijä on tarvittaessa kutsuttava töihin. Työnantaja voi sopimuksesta riippuen kutsua nollatuntilaisen milloin tahansa töihin. Toisaalta työnantajalla ei ole mitään velvollisuutta tarjota lainkaan työvuoroja. Työn tarjoamatta jättämistä ei nykyisen oikeuskäytän-

nön mukaan tarvitse edes perustella työntekijälle. Pahimmillaan työntekijällä ei ole varmuutta ansioista eikä mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä. Sairastuessaan hän jää yleensä ilman sairausajan palkkaa eikä äitiyslomaan tai vanhempainvapaaseen ole käytännössä oikeuksia. Työnantajat ovat toisinaan nollasopimuksen turvin kiertäneet esimerkiksi lomautusta ja irtisanomista koskevia säädöksiä. Toisaalta jos ilman työtunteja jäänyt työntekijä irtisanoo nollasopimuksen, työvoimaviranomainen saattaa määrätä karenssin eli työttömyysturvan menetyksen kolmeksi kuukaudeksi.


Insinööriliiton Tommi Grönholm ja Ismo Kokko olivat mukana Operaatio Vakiduunin Helsingin tapahtumassa.

Kansalaisaloitteen ydin

Kelta-musta kansanliike vaatii nollasopimusten kieltämistä.

MUUTOS EI UHKAA OPISKELIJOITA

Joissain elämäntilanteissa vähäiset ja vaihtelevat viikkotunnit ovat työntekijän kannalta toimiva vaihtoehto. Tämä on huomioitu kansalaisaloitteessa. Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa lyhyemmästä viikkotyöajasta, mutta aloitteen on tultava työtekijältä. Huoli opiskelijoiden työskentelymahdollisuuksien kaventumisesta ehdotetun lainmuutoksen myötä on turha. Opiskelijat eivät kuitenkaan ole suurin nollasopimuslaisten joukko. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa nollasopimuksilla työskentelevistä yli puolet ilmoitti pääasialliseksi toiminnakseen ansiotyön. Opiskelijoiden osuus oli 38 prosenttia. Valtaosalla nollasopimuksella työskentelevistä työsuhde oli toistaiseksi voimassa oleva.

Nollatuntisopimuksia käytetään eniten kaupan ja palveluiden aloilla. Käytäntö on levinnyt uusille toimialoille, minkä seurauksena työajaltaan epämääräiset sopimukset ja ongelmalliset vuokratyösopimukset koskevat yhä isompaa joukkoa työntekijöitä. Osa-aikatyöntekijöitä tai vuokratyötä hyödyntävä työnantajapolitiikka on tarkoittanut sitä, että työnantajat pystyvät käytännössä siirtämään yrittäjäriskiä työvoiman käyttötarpeen osalta työajaltaan määrittämättömien nollatuntisopimustyöntekijöiden kontolle. Erilaisissa vertailuissa on todettu, että Suomessa on poikkeuksellisen joustavat työaikamahdollisuudet. Työaikalainsäädäntö ja sopimukset tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet joustoihin ilman nollasopimuksiakin.

Kansalaisaloitteen ehdotuksen mukaan työsopimuslakia ja työaikalakia muutetaan niin, että nollasopimukset ovat kiellettyjä. Lisäksi ehdotetaan, että osa-aikatyöntekijän viikoittainen työaika pitää olla vähintään 18 tuntia. Vähimmäistyöaika parantaa osaaikaisten työntekijöiden oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Työntekijä voi jatkossakin sopia työnantajansa kanssa alle 18 tunnin työajasta perustellusta syystä ja työntekijän kirjallisesta aloitteesta. Syynä voi olla esimerkiksi opiskelu, lastenhoito, osa-aikaeläke tai muut niihin rinnastettavat syyt.

TARVE LAKIMUUTOKSELLE Nollasopimusten kieltämisen tarkoituksena on parantaa osa-aikatyöntekijöiden työajan ja ansiotason ennustettavuutta sekä työsuhde- ja sosiaaliturvaa. Nykyisin nollatuntisopimukset mahdollistavat työntekijöiden oikeuksien polkemisen ja aiheuttavat erilaisia väärinkäytöksiä.

KANSALAISALOITE ETENEE Nimien keruu nollasopimusten kieltämiseen tähtäävä kansalaisaloitteeseen aloitettiin tammikuussa. Aloite luovutetaan syksyllä eduskunnalle. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa sähköisesti osoitteessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065. Lisätietoja osoitteessa www.operaatiovakiduuni.fi. Kampanjan etenemistä voi seurata myös facebookissa www.facebook.com/vakiduuni.

17


E  LY-keskuksiin kohdistuu k ovat säästöt TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yhteistoimintaneuvottelut ovat vielä kesken. Sisäinen haku avaintehtäviin käynnistyy maaliskuussa ja lopullinen irtisanottavien määrä selviää kevään aikana.

V

iime syksynä työ- ja elinkeinoministeriössä sekä ELY-keskuksissa käynnistettiin yt-neuvottelut osana hallituksen sopeutustoimia. ELY-keskuksille kohdennettiin 33 miljoonan euron säästöt vuosille 2015–2018. Lisäksi EU:n rakennerahastojen teknisen tuen ilmoitettiin vähenevän 56 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020. Yt-neuvottelut päättyivät TEM:ssä tammikuussa, mutta ELY-keskuksissa neuvottelut jatkuvat erillisissä yt-jaostoissa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn TEM:n hallinnon alan pääluottamusmies Pekka Liimataisen mukaan työntekijöiden ja työnantajien edustajat löysivät yhdessä merkittäviä säästökohteita muistakin kuin henkilöstökustannuksista. Näitä ovat muun muassa säästöt toimitilakustannuksissa, ostopalveluissa ja matkakustannuksissa. Neuvotteluissa henkilöstövähennykset pystyttiin puolittamaan. Irtisanottavien määrä jää enintään 220 työntekijään, joista 60 on rakennerahastojen teknisellä tuella työskenteleviä ja 160 ELY-keskusten toimintamenoista palkattuja. Luvut sisältävät 11 TEM:ssä rakennerahastojen teknisellä tuella työskentelevää henkilöä. 18

ELY-keskusten 33 miljoonan säästötarpeesta suurin osa toteutetaan luonnollisella poistumalla; pääosin eläköitymisen kautta, vajaa kolmannes säästöistä irtisanomisilla ja loput neljä miljoonaa euroa muilla säästötoimilla. Irtisanomiset kohdistuvat kaikkiin ELY-keskuksiin ja vastuualueisiin. Maaliskuussa ELY-keskuksissa avautuu sisäinen haku avaintehtäviin. – Kun paikat on täytetty ja tukitoimet käyty läpi, tiedetään irtisanottavien lopullinen määrä. Irtisanomiset toteutetaan toukokuussa, Liimatainen kertoo. IRTISANOTTAVILLE TUKEA

TEM ja ELY-keskukset ovat ottaneet käyttöön muutostukipaketin, jolla tuetaan irtisanottavien työllistymistä uusiin tehtäviin. TEM:n hallinnon alan virastot, muun muassa ELY-keskukset ja TE-toimistot, ovat sitoutuneet irtisanomisuhan alla olevan henkilöstön uudelleensijoittamiseen, jos sopivia työtehtäviä ja virkoja avautuu. TEM:n hallinnon alalla on käytössä 1+1-malli. Nykyinen työnantaja maksaa ensimmäisen vuoden palkan, jos uusi työnantaja sitoutuu palkkaamaan henkilön vähintään yhdeksi jatkovuodeksi. Työntekijä voi myös ottaa irtisanoutumiskorvauksen, joka on maksimissaan vuoden palkka. Liimatainen muistuttaa, että korvauksen myötä esimerkiksi työnantajan takaisinottovelvollisuus päättyy. ELY-keskusten säästöpaineet eivät Liimataisen mukaan jää tähän. Valmisteilla oleva virastouudistushanke VIRSU tähtää uusiin säästöihin.


EDUSKUNTAVAALIT 2015

#vientilupaus haastaa puolueet ja ehdokkaat antamaan oman lupauksensa siitä, miten he aikovat tukea Suomen talouden ja hyvinvoinnin kivijalkaa – vientiteollisuutta.

VARMISTA ETTÄ SINUN EHDOKKAASI TUKEE VIENTITEOLLISUUDEN MENESTYMISTÄ!

TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT HALUAVAT 1. Kasvuhakuisen teollisuus- ja elinkeinopoliittisen strategian 2. Kirkkaamman EU-linjan teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi 3. Kansallisen yhteisymmärryksen teollisuuspolitiikan keinoista ja tavoitteista 4. Nostaa osaamisen kilpailuetuna suurempaan rooliin 5. Muutosturvaa ja korkeampaa tuottavuutta työelämän laatua parantamalla 6. Tulevaisuuden kasvualojen aktiivista rakentamista facebook.com/vientilupaus - @vientilupaus – teollisuudenpalkansaajat.fi/vientilupaus


Jari Lanki korostaa tuhkanerotuslaitteiston materiaalivalintojen t채rkeytt채.

Kuvateksti_8_pt

BioA jalostaa Otsikko mets채teollisuuden otsikko j채tteet lannoitteiksi TEKSTI ja KUVAT: XXXXX

Ingressi iso_16_pt

20

TEKSTI ja KUVA: Vesa Tompuri


Kotkalaisen Jari Järvisen keksintö mahdollistaa lannoitteiden valmistuksen paperi- ja selluteollisuuden jätteistä. Ideana on poistaa jätetuhkasta myrkyllinen kadmium, jonka jälkeen tuhkasta voidaan valmistaa lannoitetta.

K

otkan ja Haminan seudulla toimiva kehitysyhtiö Cursor Oy on ottanut tavoitteekseen uuden liiketoiminnan synnyttämisen teollisen rakennemuutoksen kourissa painiskelevalle seudulle. Googlen investoinnit entisen paperitehtaan tontille Haminan Summaan ovat Cursorin kätilöimistä menestyshankkeista tunnetuin, muttei suinkaan ainoa. Cursorilla projektipäällikkönä työskentelevä Jari Järvinen on luonut useita patentteja muun muassa pakkausalalle. Viimeisin hänen innovaatioistaan on BioA-niminen jalostamokonsepti. – Ideana on yhdistää teollisuuden, maatalouden ja kunnallisen jätevedenpuhdistuksen lietteet yhdeksi kokonaisuudeksi, joka auttaa sekä ratkaisemaan ympäristöongelmia että valmistamaan jätteestä tuotteita. Kun biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon yhteydessä sovelletaan BioA-menetelmää, mädätysjäännöksestä voidaan tehdä lannoitetta ja suodosvedet käytetään levänkasvatukseen. Järvisen mukaan leväntuotanto on toistaiseksi vasta mahdollisuus. – Ensimmäinen askel on perustaa paperi- ja sellutehtaiden yhteyteen BioA:ta hyödyntäviä konsepteja, joiden avulla tehdas pääsee jätteestään eroon ja maanviljelykseen saadaan hyvälaatuista ja hinnaltaan kilpailukykyistä lannoitetta. LUPAAVIA NÄKYMIÄ

Järvisen keksintö ei ole jäänyt pöytälaatikkoon, minkä osoittaa kehitysprojektissa mukana olevien yhteisöjen ja yritysten lista: UPM, Stora Enso, Fortum, Raisio, VTT, Turun, Joensuun ja Aalto yliopisto. Joensuun yliopisto tuo hankkeeseen biokaasutukseen perustuvaa lietteen-

käsittelyn osaamista. Sitä tarvitaan Kouvolan seudun ammattiopiston rakentamassa koemädättämössä, joka paraikaa testaa BioA:ssa tarvittavaa typenerotusta. – Typenerotus on elinehto biokaasulaitoksille kokonaisuuden toimivuudelle. Kaatopaikkojen ja teollisuuden typen talteenotto on taloudellisesti järkevää, kertoo Kouvolan seudun ammattiopiston BioSampo-koulutusja tutkimuskeskuksen laitosvastaava Juha Solio. – Mädätyksessä lannoittamiselle välttämätön fosfori jää kiintoaineeseen, kun sen sijaan jätettä poltettaessa fosfori menetetään. Teollisuuden sivuvirrat näyttävät mätänevän hyvin kehittämällämme reseptillä.

”Lietteestä hyvälaatuista lannoitetta. ” VTT puolestaan tuo hankkeeseen erotusteknistä osaamista, Aalto-yliopiston roolina on paperi- ja selluteollisuuden integroiminen BioA-tuotantoon. Turun yliopiston osaaminen liittyy levän koekasvatukseen sitä varten suunnitellussa fotobioreaktorissa. Jari Järvisen mukaan kesään mennessä ratkeaa, minkä tehtaan yhteyteen rakennetaan täysimittakaavainen koejalostamo. – Referenssijalostamon lannoitetuotanto on 40 000–50 000 tonnia vuodessa. Hintaa laitokselle kertyy noin 20 miljoonaa euroa, Järvinen arvioi. – Lannoiteliikevaihto yhtä jalostamoa kohden voi olla runsaat viisi

miljoonaa ja metaanituotannon liikevaihto noin kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi lietteen polttamisesta luovuttaessa saadaan usean miljoonan euron säästöt. KONEPAJOILLE ERIKOISTÖITÄ

Toimiva BioA-konseptin mukainen jalostamo tarvitsee varta vasten valmistettuja komponentteja. – Tuhkanerotuslaitteiston materiaalivalinnoissa on otettava huomioon se, että tuhka liikkuu prosessissa erittäin suurella nopeudella, mikä kuluttaa pintoja nopeasti. Siksi tavallinen rakenneteräs ei kaikkialla riitä, perustelee Kotkan Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Jari Lanki. Lanki esittelee Kotkan Mussalossa sijaitsevassa konepajahallissa jo valmistunutta pilottilaitteistoa. Vastaavanlainen, mutta mittakaavaltaan suurempi laitos pystytään hänen mukaansa toimittamaan referenssilaitokseen. – Tuhkanerotuslaitteiston komponentteja ei voi prosessin teknisten rajoitteiden vuoksi kasvattaa kovinkaan paljoa. Järjestelmän kapasiteettia kasvatetaan lisäämällä useita yksikköjä rinnakkain. Toinen konepajatyötä vaativa valmistuskokonaisuus liittyy typen erottamiseen lietteestä. Tässä typenstrippauslaitteistossa tarvitaan suurten kemiallisten rasitusten takia haponkestävää terästä. – Tällaiset hankkeet sopivat kaltaisellemme tilauskonepajalle hyvin. Tilaaja antaa lähtötiedot, joiden perusteella omat suunnittelijamme laativat tilaajan toiveiden mukaiset kuvat, Lanki kertoo. Kotkan Konepaja työllistää vajaat 30 ammattilaista. Lanki kertoo kehitysyhtiö Cursorin olleen merkittävällä tavalla mukana paitsi käsillä olevassa biojalostamoyhteistyössä myös konepajan toiminnan aikaisemmassa kehittämisessä. – Uskon, että oma suunnittelu antaa kilpailuetua nimenomaan silloin, kun asiakas tarvitsee omasta ideasta tai tarpeesta valmiiksi jalostetun tuotteen.

21


Jäteala elää ja elättää TEKSTI: Sirpa Palokari KUVA: Marja Seppälä

Essi Lehto ei tylsää työpäivää näe, siitä pitää huolen alati uudistuva jätelaki.

K

un Essi Lehto valmistui vajaa kymmenen vuotta sitten ympäristöinsinööriksi, ala oli uusi, kiehtova ja edusti tulevaisuutta. Samaa voi sanoa hänen ammatistaan edelleen. Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristöinsinööri Lehto työskentelee ripeän kehityksen tahdissa. – Lainsäädäntö tuo työhön koko ajan uutta haastetta. Kymenlaaksossa kunnalliset kaatopaikat on lopetettu ja jätteen kierrätys on lisääntynyt, kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden ominaisuuksia on tarkennettu. Ensi vuonna orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittamisesta on luovuttava kokonaan, mikä on tuonut pähkäiltävää jäteyhtiöille.

– Aloitimme kovien muovien erilliskeräyksen – ne menevät Ekokemin kautta Muovixille, joka valmistaa niistä muovielementtejä. Toissavuonna valmistuneen lajittelulaitoksen kautta kulkevat lähes kaikki kuormat, jotka ennen ajettiin kaatopaikalle. KENTTÄTYÖ PIRISTÄÄ

Jäteala on tiukasti säädelty, ja se näkyy Lehdon töissä. Joka vuoden alussa hän istuu nenä kiinni tietokoneessa laatimassa viranomaisraportteja. – Se on kiireistä aikaa, mutta kivaa, tykkään numeroista ja tuloksien raportoinnista.

Essi Lehto odottaa uteliaana ensi vuotta, jolloin laki kieltää orgaanisen jätteen kippaamisen kaatopaikalle. 22


Hän on myös yhtiön ympäristö- ja laatujärjestelmän vastaava, koulutettu auditoija, joka hoitaa sisäiset auditoinnit sekä laadunvalvontaan liittyvät asiakaskäynnit. Lehto pitää toimisto- ja kenttätöiden passelista suhteesta. Kun on aikansa sorvannut numeroita, on mukava lähteä näytteitä ottamaan; muun muassa puhdistuslaitoksille menevät vedet tarkastetaan säännöllisesti. Joinain aamuina hän hyppää pyörän selkään ja viilettää jätekentille ilmaa nuuhkimaan. – Teen hajuntarkkailua, joka on osa omavalvontaamme. Jäteaseman toimien edellä seurataan myös tuulensuuntia, etteivät hajut leviä asutusalueille. KOULULAISILLE NEUVONTAA

Kymenlaakson Jäte aloitti 2008 kotitalousjätteen polttamisen Kotkan Energia Oy:n hyötyvoimalaitoksessa. Poltettavaa loppujätettä tuli viime vuonna 38 tuhatta tonnia – lähes saman verran kuin edellisvuonna. Suunta on hyvä, mutta tiedotusta tarvitaan yhä. Roskapusseihin sujahtaa edelleen myös kierrätettävää tavaraa. – Kuormia tutkimalla selvitimme, kuinka ihmiset lajittelevat – ja miten heitä pitää vielä neuvoa. Neuvontatilanteissa on ilmennyt, etteivät kaikki tiedä kotitalousjätteiden menevän polttoon. Lehto antaa jäteneuvoja puhelimitse ja sähköpostitse sekä kiertelee

kouluilla. Yhtiön tiedottajan kanssa he ideoivat uusia neuvontatapoja. Lasten valistaminen on hedelmällistä; kun lapsi oppii lajittelemaan, vanhemmatkin innostuvat. Lehto käy vuosittain pitämässä jäteneuvontatunnin halukkaille Etelä-Kymenlaakson neljänsien luokkien oppilaille.

”Opeta lapsi lajittelemaan, vanhemmatkin innostuvat.” – Kerron konkreettisia asioita: miksi ja miten luonnonvaroja säästetään, ja miksi vaikkapa mehutölkki kannattaa kierrättää ja miten siitä voidaan tehdä kartonkihylsy. Lehdon työpaikka sijaitsee Hyötyvirta-alueella Kouvolan Keltakankaalla, jossa on myös yksi Kymenlaakson Jätteen yhdeksästä jäteasemasta. Yhtiön vastuulla on Kouvolan lisäksi kolmen muun kunnan jätekuljetukset.

Henkilöstön ammattitaitoa pidetään hyvin ajan tasalla. Viime vuosina on toteutettu työnohjausta, joka on tuttua enemmänkin sosiaali- ja terveysalalta. Työnohjauksessa ruoditaan työhön ja työyhteisöön liittyviä kysymyksiään yhdessä yrityksen ulkopuolelta tulevan työnohjausammattilaisen kanssa. Essi Lehto tykkää haastavasta työstään ja pätevistä, huumorihenkisistä työkavereistaan. Ympäristö ja luonto ovat hänelle tärkeitä vapaa-aikanakin, jolloin hänen perheensä suuntaa marja- ja sienimetsiin. Omakaan perhe ei ole välttynyt vaivihkaiselta valistukselta. – Meillä koko perhe kierrättää ja lajittelee, se on ammattitauti. Retkellä tyhjät eväspussit laitetaan reppuun, ja lapseni huomauttaa, jos joku on kadulla heittänyt roskan roskakorin viereen, Lehto naurahtaa.

TYÖNOHJAUS TULI TALOON

Hiljattain tehdyssä valtakunnallisessa asukaskyselyssä kouvolalaiset olivat maan tyytyväisimpiä jätehuoltoonsa – kiitos siitä yhtiön 42 työntekijälle.

23


EDUSKUNTAVAALIT EDUSKUNTAVAA V LIT HUHTIKUUSSA Insinööri esittelee kahdessa lehdessä liiton jäseniä, jotka ovat kansanedustajaehdokkaita.

Vauhtia vientiteollisuuden rattaisiin TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Minna Virolainen

Petteri Oksan kädenjälki näkyy Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteissa. Hän haluaa saada puolueet ymmärtämään vientiteollisuuden merkityksen.

L

iiton elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa aloitti liiton palveluksessa vuosi sitten keväällä. Osallistuminen liiton hallitusohjelmatavoitteiden laatimiseen ja niiden ”myyminen” puolueille ja muille sidosryhmille on ollut yksi kuluneen talven työtehtävistä. – Keskeiset asiat ovat kasvu, työllisyys ja vienti. Se tarkoittaa teollisuuspolitiikan terävöittämistä ja vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtimista, kansakunnan osaamiseen panostamista ja työelämän kehittämistä, Oksa luettelee. Julkisuudessa lobbareihin ja lobbaukseen suhtaudutaan usein kielteisesti. Oksa ei ole kritiikistä moksiskaan. Hänestä on luonnollista, että erilaiset etujärjestöt ajavat omaa asiaansa. – Sanotaan mitä sanotaan, suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon asioita, joiden kohtalo ratkaistaan politiikan areenalla. Siellä on vaikutettava, missä päätöksiä tehdään. Se on osa edunvalvontaa, Oksa kuittaa. 24

MARKKINAT EIVÄT KORJAA VIRHEITÄÄN

Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka ovat Oksan leipälajeja. Eduskuntavaalien alla hän on pannut merkille, kuinka vähän puolueet suurimmasta pienimpään uhraavat vaaliohjelmissaan ajatuksiaan elinkeinopolitiikalle, ennen muuta vientiteollisuudelle. – Jotenkin meillä ei enää ymmärretä teollisen toiminnan ja viennin kytköstä talouden isoon kuvaan. Työ tuo leivän pöytään, vienti rahat Suomen talouteen ja julkisiin palveluihin. Emme me säästämällä tästä suosta nouse, jos vientiin ei saada vauhtia, Oksa tähdentää. Hänen mukaansa kyse on siitä, onko valtiolla elinkeinopolitiikkaa vai ei. Insinööriliiton mielestä pitää, ilman aktiivista teollisuuspoliittista otetta Suomi näivettyy. – Toisessa ääripäässä ovat he, joiden mielestä pitää antaa mennä vaan vapaasti, kyllä markkinat korjaavat omat virheensä. Se ei Insinööriliiton linja. Tarvitsemme teollisuusstrategian, joka luo pohjaa Suomen uudelle teolliselle nousulle. EMME OLE MUSTASUKKAISIA

Oksa kutsuu liiton lyhyttä ja ytimekästä hallitusohjelmaesitettä työkalupakiksi, josta halukkaat voivat poimia mieluisia välineitä monen asian korjaamiseen. Siellä on konkreettisia esityksiä työelämän ongelmiin, harmaan

talouden kitkemiseen sekä elinkeinoja koulutuspolitiikkaan. – Olemme tietoisesti pyrkineet pitämään listan lyhyenä ja ilmaisun tiiviinä. Meille on tärkeää saada muun muassa ehdokkaat ajattelemaan asioita uudelta kantilta ja kenties poimimaan ajatuksia omaan vaalityöhönsä. – Meitä ei lainkaan haittaa, jos löydämme meidän tavoitteitamme muiden papereista. Emme siis ole mustasukkaisia omistamme. Ja toki on sanottava, että moni meidän esiin nostama tärkeä asia löytyy myös muiden järjestöjen tavoitteiden joukosta. Tärkeintä on, että asiat liikahtavat eteenpäin, Oksa sanoo. Erilaisten etujärjestöjen lobbaus kiihtyy aina eduskuntavaalien alla. Oksan mielestä hyvät lobbarit ovat kuitenkin ”aina liikkeellä”. – Tätä työtä on itse asiassa aika hankala ulkoistaa. Ja meissä etujärjestöjen ihmisissä on se hyvä asia, että vastapuoli tietää, kenen asialla liikutaan, että jäsenten asialla ollaan. Oksa painottaa, että politiikassa tapahtuu pitkin matkaa asioita, jotka koskettavat jäseniä. Osalla asioista on myös taloudellista merkitystä. – Jos onnistumme niissä huonosti, paineet palkkaneuvotteluissa onnistumiseen kasvavat, hän kuvaa työmarkkinaedunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kytköstä.


Kuntapolitiikasta hyötyä valtakunnan tasolle Eläkeläisinsinöörillä on aikaa jalkautua tilaisuuksiin tapaamaan mahdollisia äänestäjiä.

E

nsimmäistä kertaa kansanedustajaehdokkaana olevalla Markku Kujanpäällä on pitkä poliittinen ura. Hän on ollut vuodesta 1993 kunnallisvaltuutettuna Varkaudessa. Aikoinaan hän tutustui eri puolueiden ohjelmiin; kristillisdemokraattinen arvomaailma tuntui läheisimmältä. Työkiireet estivät aiemmin eduskuntavaaliehdokkuuden. Kujanpää teki vuosikymmenien mittaisen uran Honeywellillä. – Haluan luoda toivon näköalaa ja korostaa perinteisiä arvoja, joilla Suomi on ennenkin noussut. Kujanpään mielestä muun muassa korkea työttömyys on tuonut ihmisille turvattomuutta ja ahdistusta. Kokemus kunnallispolitiikasta on antanut näkemystä, miten päätökset erilaisista leikkauksista vaikuttavat ruohonjuuritasolla. Kujanpää on ehdokkaana Savo-Karjalassa, johon muodostettiin uusi vaalipiiri yhdistämällä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit. – Kristillisdemokraateille vaalipiirien yhdistäminen on eduksi, sillä piilevä äänikynnys laski selvästi, kun kaksi vaalipiiriä lasketaan nyt yhteen, Kujanpää sanoo.

KANNUSTAVIA TOIMIA YRITTÄJYYTEEN

Uuden eduskunnan pitää Kujanpään mielestä paneutua erityisesti pieniin ja keskisuuriin yritysten n tilanteisiin. Yrittäjäksii lähtemisen kynnys voi olla suuri, sillä heidän sosiaaliturvansa on heikko. Markku Kuja pää tykkää ta Kasvua haluavat vata ihmisiä enem minkin kasvok kain kuin yrittäjät tarvitsevat sosiaalisessa mediassa. vaikka määräaikaisia kannustimia, jotta voivat palkata ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän. – Pienyrittäjillä on byrokratiaviidakko, jota he joutuvat hoitamaan oman työn ohella. Siihen kaivataan helpotusta. Ehdokkaan mielestä valtion pitää satsata enemmän tuotekehitysrahoja keskisuuriin yrityksiin, jotta ne saavat uusia tuotteita markkinoille ja mahdollisesti myös vientiin. – Vauraus ei lisäänny ilman vientituloja. TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Työn tekemisen pitää olla kannattavaa Huoli yhteiskunnan kahtiajaosta ja arvojen koventumisesta saivat Immanuel Grönlundin mukaan politiikkaan.

V

asemmistoliiton kansanedustajaehdokkaana Vaasan vaalipiiristä oleva Immanuel Grönlund liittyi puolueeseen viime eduskuntavaalien jälkeen. Viimeiset pari vuotta hän on toiminut Seinäjoen puolueosaston puheenjohtajana ja piirin varapuheenjohtajana. Kansanedustajaksi valittaessa hän ajaisi oikeudenmukaisempaa työelämää ja sosiaaliturvaa. – Nykyinen järjestelmä ajaa siihen, että ihminen on joko töissä tai työtön. Jos työtön ottaa vastaan satunnaista työtä, tämä laskee tukien määrää. Työn tekemisen pitää olla kannattavaa kaikissa olosuhteissa. Pienyrittäjien ja pätkätyöläisten sosiaaliturva on Grönlundin mielestä saatettava samalle tasolle kuin palkansaajien. Palkattoman työn lisääntyminen huolettaa häntä. Kuntoutustuella ja työkokeiluissa on mukana yli 30 000 ihmistä, eikä heille kerry lomaoikeutta, eläkettä tai varsinaista palkkaa. Kieltäytyminen työstä tarkoittaa sanktioita. – Ihmisiä pitää kannustaa osallistumaan yhteiskuntaan eikä rangaista.

OPETUKSESTA EI SAA LEIKATA

Päätös evätä opintotuki toisen korkeakoulututkinnon suorittamisesta on Grönlundin mielestä väärin.

– Ihminen voi jäädä työttömäksi eikä oma ala tarjoaa enää työmahdollisuuksia. Kouluttautumisen pitää olla aina mahdollisuus. Grönlund vaatii lisää opintoja uraohjausta kaikilla opintoasteilla. – Opetuksesta ei saa Immanuel Gr leikata, koska önlund muist uttaa, että kaikkea hinnan maksaei voi mitata rahassa, vaan on ar vio itava vaikutta vat opiskelijat, vuutta. työnantajat ja koko yhteiskunta. Kun opetuksen laatu heikkenee, tämä vaikuttaa myöhemmin henkilöstön osaamiseen ja yritysten kilpailukykyyn. Grönlund on valmistunut it-tradenomiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Tällä hetkellä hän on isyysvapaalla. Vaalikampanjaa hän käy sosiaalisessa mediassa ja tapaamalla äänestäjiä eri tilaisuuksissa. TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

25


EDUSKUNTAVAALIT HUHTIKUUSSA Insinööri esittelee kahdessa lehdessä liiton jäseniä, jotka ovat kansanedustajaehdokkaita.

Monipuolinen Lapin piraatti na. Rovaniemeläisestä Ari Ryynäsestä on moneksi. sellä kerralla piraattina.

P

iraattipuoleen kansanedustajaehdokas Ari Ryynänen voi ajatella saavansa ääniä esimerkiksi ammattimuusikoilta. Yli 30 vuotta sitten ensimmäiset koodirivinsä kirjoittanut Ari Ryynänen opiskelee toista vuotta tietotekniikkaa Lapin ammattikorkeakoulussa. Tietokoneet ovat kuuluneet Ryynäsen elämään siitä lähtien, kun hän sai ensimmäisen konsolinsa 1980-luvun alussa. Hän on pitänyt muun muassa tietokonehuoltoa, opettanut atk-kursseilla, vetänyt karaokea ja soittanut välillä haitaria keikkamuusikkona. Siinä sivussa on tullut nähtyä työelämää monelta kantilta. Ryynänen uskoo, että työelämäkysymyksiin löytyy kaikkia tyydyttävä ratkaisu yritysten oikeanlaisella auttamisella. Hän on nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten asialla. – Turhaa sääntelyä pitäisi purkaa esimerkiksi aukioloaikojen suhteen. Kyllä yrittäjä itse tietää, milloin raha tulee sisään. Lisäksi työllistäminen on helkatin kallista ja vaikeaa yrittäjille, Ryynänen sanoo.

PUOLUE VEI MUKANAAN

Ryynänen on ollut kolme kertaa kuntavaaleissa ehdolla; kahdesti kokoomuksen listoilla sitoutumattomana ja edelli-

Kokemusta kunnalllisesta päätöksenteosta on yhden kauden verran sivistys- jaa kulttuurilautakunnan jäsenenä. – Puolueen asioihin menee koko ajan enemmän aikaa. Olin puuhaamassa piraattipuolueelle myös piirijärjestöä Ari Ryynänen tunnetaan La pissa parhaite Lappiin, piirin puhattupäisenä n ”Rydenä”. heenjohtaja sanoo. Viime vuoden EU-vaaleissa -vaaleissa Ryynänen oli ehdolla piraattipuolueen listoilla ja sai huomata, kuinka suuriksi talouteen liittyvät kysymykset ovat nousseet. Piraattipuolue tuli julkisuuteen tekijänoikeuksien vastustajana. – Olemme paljon muutakin kuin yhden asian puolue. Meillä on ihan oikea puolueohjelmakin – olemme avoimuuden ja sananvapauden asialla. Lappilaisella perheenisällä on myös ymmärrystä harvaanasuttujen alueiden erityispiirteistä.

TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala

Perusraahelainen Terästeija Kokoomuksen raahelaiselle kansanedustajaehdokkaalle Teija Larikalle ehdolle asettuminen oli luonnollinen jatkumo yli vuosikymmenen mittaiselle uralle kunnallispolitiikassa.

V

iimeiset seitsemän vuotta kaupunginhallituksessa istunut Teija Larikka työskentelee SSAB:n Raahen tehtaalla tuoteryhmäpäällikkönä, hänen vastuullaan ovat muun muassa kuumavalssatut kvarttolevyt. – Olen perusraahelainen ja uskon, että täällä äänestetään henkilöä. Ääniä tulee varmasti yli puoluerajojen. Maailman mittakaavassakin suuri terästehdas on hyvä näköalapaikka paitsi talouden suhdanteiden ymmärtämiseen myös työelämäkysymyksiin. – Tulevaisuudessa varmasti keskustellaan siitä, ovatko kolmikantaneuvottelut jatkossakin käytössä. Itse olen jossakin määrin paikallisen sopimisen kannalla työelämäkysymyksissä. Etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvittaisiin joustoa tilanteen niin vaatiessa. Oulun vaalipiirissä ehdolla oleva kokoomuslainen ei rankaisisi yrittämisestä; yrittäjän palaaminen palkansaajaksi tai tuen piiriin täytyy tehdä helpommaksi. – Työnteon täytyy olla aina kannattavampaa kuin tuella eläminen. Joustoa pitäisi löytyä myös siihen, miten työelämään pääsee sisään – kaiken kaikkiaan ylenmääräistä

26

byrokratiaa on karsittava. ava. Yritysten alv-vähen-nysrajan Larikka nostaisi aisi 50 000 euroon. VÄESTÖTIHEYTTÄ EI SAA TUIJOTTAA

Larikka haluaa pitää harvaan asutun PohjoissSuomen elinvoimaisenaa ja hyvänä paikkana asua. – Ylenmääräinen keskittäminen ei ole Teija Larikka haluaa olla va aina hyvä asia. Valtaalipiirissään puoluerajoja rikkova jäänm kunnallisessa päätökurtaja. senteossa ei pidä aina tuijottaa väestötiheyttä, sillä esimerkiksi koulutus- ja terveydenhoitotarjonnan täytyy olla tasa-arvoista joka puolella Suomea. Aiemmin kaupallisen koulutuksen hankkinut Larikka opiskeli työnsä ohella konetekniikan AMK-insinööriksi. Kahden lukioikäisen lapsen äiti harrastaa muun muassa mökkeilyä perheensä kanssa, melontaa sekä monipuolista kuntoilua. TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala


Työelämän uudistaja Tampereelta Etelä-Pohjanmaan Teuvalta Tampereelle päätynyt Kalle Kiili laittaisi työelämän lainsäädännön uusiin puihin, jos pirkanmaalaiset valitsevat hänet eduskuntaan.

M

icrosoft Mobilen tuotekehitysinsinöörinä työskentelevä Kalle Kiili sanoo saaneensa halun vaikuttaa kodinperintönä. Kun vanhemmat vaikuttivat yhteisiin asioihin politiikassa, oppi nuorempi Kiili pienestä pitäen päätöksentekoa. – Kansanvaltaisessa maassa kun eletään, poliittinen osallistuminen ja vaaleissa ehdolle asettuminen on keskeisin keino tehdä Suomesta parempi paikka ihmisille. Parempaa keinoa ei ole, tai ainakaan minä en tiedä, Kiili perustelee ehdokkuuttaan Keskustan riveissä. Kahden alle kouluikäisen lapsen isän aktiivisuus ei rajoitu poliittiseen vaikuttamiseen. Hän on työpaikallaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, Insinööriliiton hallituksen jäsen ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja. TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ KUNTOON

Taustoista johtuen Kiili haluaa kansanedustajana vaikuttaa työelämään liittyvään lainsäädäntöön. – Totta kai velkaantumisen taittuminen, kasvun aikaansaaminen ja työllisyys ovat seuraavan vaalikauden isoja haasteita, mutta paljon tehtävää on työelämän laadullisella puolella.

Kiilin mukaan aikaa on ajanut suomalaisen n työlainsäädännön ohi.i. Työaikalaki ei tunne etätyötä, vuosilomalain in perusta nojaa edelleen n kuusipäiväiseen työviikkoon, työsuojeluaa koskeva lainsäädäntö ei tunnista nykyistä aikaan ja paikkaan löyhästi kiinnittyvää työntekoa. – Työelämää säätelevä lainsäädäntö Kalle Kiili julis tautuu on saatava vastaatarkan marka n mieheksi; maan nykypäivän Suomi ei voi loputtomiin el ää velaksi. todellisuutta. Uutta osaamista ja uusia työpaikkoja hän etsisi Tuontieneri i bioenergiasta. bi i T i gian korvaaminen kotimaisella, uusiutuvalla energialla parantaisi Suomen vaihtotasetta. – Energian tuonti on peräti 8,5 miljardia euroa vuodessa. Sen korvaaminen kotimaisella tuotannolla vaatii insinööriosaamista, mikä tarkoittaa ammattikunnalle lisää työtä ja toimeentuloa, Kiili sanoo. TEKSTI: Jari Rauhamäki ja KUVA: Jyrki Luukkonen

Ehdokas metsien keskeltä Pitkään puolueen järjestötoiminnassa mukana ollut Ari Kaunisaho menestyi jäsenvaaleissa, vaikka onkin aivan vaalipiirin laidalta.

L

iimapuun lähettäjä Ari Kaunisaho työskentelee mekaanisen metsäteollisuuden konsernissa Keitele Groupissa. Puutekniikan insinööri on ollut pitkään saman yrityksen palveluksessa; välillä hän toimi karjatilallisena kotipaikalla Maaningalla. Vuodesta 2007 hän on kuulunut Perussuomalaiseen puolueeseen. Seuraavana vuonna hänet valittiin kunnanvaltuutetuksi Maaningalla. Muutto Keiteleelle katkaisi kauden, mutta seuraavissa kuntavaaleissa avautui paikka Keiteleen kunnanvaltuustossa. – Viime eduskuntavaaleissa toimin piirisihteerinä ja siinä ohessa puolueen vaaliveturina. Ehdokastyö tuli silloin tutuksi, Kaunisaho kertoo. Hänen mielestään yhteisiin asioihin pystyy vaikuttamaan parhaiten sisältä päin, ja jo viime kerralla tarjottiin ehdokkuutta. – Koin sen kiinnostavaksi, mutta siinä tilanteessa yhdistys tarvitsi järjestömiehiä eikä niitä ollut mahdollista yhdistää. Tällä kertaa on toisin. Kaunisaho on ehdolla uudessa Savo-Karjalan vaalipiirissä, yhtenä teemanaan yhteinen ItäSuomi.

– Parhaimmillaan Pohjois-Savo ja PohjoisisKarjala voivat voimistua. MAAKUNTAAN UUSIA INVESTOINTEJA

Kaunisahon mukaan seuraavalla vaalikaudella eduskunnan on tavoiteltava mahdollisimman korkeaa työllisyysastetta. – Laita-aluee lla jo ehdokk Hänen omassa maaeduskuntavaa uus leissa koetaa n tunnustuks kunnassaan teolliena, Ari Kaunisah o ar vioi. suuden ohella alkutuotanto on vahvasti ti läsnä. Niitä on molempia i parannettava. tt – Metsäteollisuuteen on tulossa ehkä suuriakin investointeja, joiden avulla saadaan teollisuutta elvytettyä. Alkutuotannossa esimerkiksi metsänomistajien puu on saatava liikkeelle. Ehdokas muistuttaa, että teollisuuden on oltava hyvässä kilpailukunnossa, jotta Suomi pystyy työllistämään ja pärjäämään vientimarkkinoilla. TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

27


EDUSKUNTAVAALIT HUHTIKUUSSA Insinööri esittelee kahdessa lehdessä liiton jäseniä, jotka ovat kansanedustajaehdokkaita.

Heikompiosaisten puolustaja Pirkanmaalla ehdokkaana oleva insinööri on perinyt vasemmistolaiset arvot kotoaan

Y

mpäristöteknologian insinööriksi valmistunut Katja Kotalampi tuntee ikäpolvensa ongelmia. Jo opiskeluaikana alkaneella työuralla on ollut määräaikaisia tehtäviä toisensa perään. Viimeisimpinä tehtäviä ovat olleet Ruoveden kunnalla jäteveden ja puhtaan veden verkoston kartoittaminen sekä Ruoveden Vesijaolla puhtaan veden verkoston kartoittaminen sekä piirtäminen. Vasemmistoliiton ehdokkaalla on monta syytä lähteä ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Virroilta kotoisin olevana hän haluaa vaikuttaa, että pienillä paikkakunnilla voi tuottaa palveluja. Hän perää järkevää ympäristöpolitiikkaa ja pitkälle tähtääviä, realistisia suunnitelmia. – En kannata ydinvoimasta luopumista toistaiseksi. Ulkomailta tuotava energia on paikattava ensin. Kotalampi painottaa, että myös teollisuudelle on taattava riittävä energiansaanti. Energian tuotantoon on haettava monipuolisia ratkaisuja ja uusia innovaatioita. Huolenaiheena on myös nuorten koulutukseen ehdotetut säästöt. Kotalampi haluaa, että jokaisella peruskoulun päättävällä pitää olla kotipaikkakunnallaan joku toisen asteen koulutusmahdollisuus.

VAKIDUUNI-KAMPANJA OIKEALLA ASIALLA

Seuraavalla eduskunnalla on Kotalammen mielestä monta tärkeää työelämän asiaa hoidettavana. Ensimmäisenä hän mainitseee nollatyösopimukset, joista pitää päästä eroon. Vajaataa työviikkoa tekevät eivät pysty elättämään itseään palkallaan. – Ensisijaisesti on an– Talojen läm mittäminen sä hköllä ei ole järkevää, sano nettava lisätöitä heille, o Katja Kotala mpi. jotka ovat jo palkattuina yritykseen. Yhteiskunnan on motivoitava työttömiä työhön; Kotalammen mukaan työn vastaanottaminen on tehtävä helpommaksi siten, ettei työllistyminen saman tien vaikuta perusturvaan. Ehdokas nostaa esille myös työn jaksamiseen liittyvät kysymykset. Palkkojen leikkaamisen sijaan työntekijöitä on tuettava, jotta he jaksavat pidempään töissä. – Kurjistaminen ei auta. TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Raha hyödyttää vain levitettynä Kemiläisehdokas Marko Heikkuri haluaisi laskea veroja ja laittaa rahan kiertämään.

M

uutos 2011 -puolueen kansanedustajaehdokas Marko Heikkurin vaaliteemat pyörivät talouden ympärillä niin kuin monilla muillakin. – Normaalilta suomalaiselta viedään palkka jo ennen kuin tämä pääsee kauppaan. Vanha kansa sanoo, raha on niin kuin lantaa – se on hyödyllisiä vain levitettynä, Heikkuri näkee. Hänen mielestään Suomen verokantaa on saatava alas, arvonlisäveroa on laskettava kuten myös polttoaineen ja ruuan verotusta. – Siten myös pienempipalkkaisilla on varaa kuluttaa, ja se tuo työpaikkoja. Veronalennuksista hyötyisivät muun muassa kuljetusala, kauppa, maahantuojat ja valmistajat. Heikkuri on ensimmäistä kertaa ehdolla missään vaaleissa. Ehdokkaaksi hänet ajoi yksinkertaisesti halu vaikuttaa. RATISTA PULPETTIIN

Heikkuri ehti olla pitkään töissä kuljetusalalla ja aloitti työnsä ohessa tuotanto- ja energiatekniikan iltaopiskelut Lapin ammattikorkeakoulussa Kemissä. Hän siirtyi täysipäiväiseksi opiskelijaksi, kun työt olivat vähenemään päin. – Opiskelen nyt kolmatta vuotta ja luvut ovat loppusuoralla. Aion erikoistua energiatekniikkaan, sillä se on var28

masti tulevaisuuden ala. Myös perheiden hyvinvointi ja tasa-arvoinen koulutuspolitiikka ovat nelilapsisen perheen isälle tärkeitä asioita. Pohjoisen Suomen asema on tällä hetkellä erikoinen. Jotkut päätökset satuttavat harvaan Marko Heikku ri aikoo erikoi stua asuttujen energiatekni ikkaan. seutujen ihmisiä, mutta toisaalta muun muassa kaivosalalla on suuria mahdollisuuksia. – Joissakin asioissa keskittäminen menee liian pitkälle. Myös pohjoinen täytyy pitää hyvänä paikkana asua ja täällä täytyy pystyä kouluttautumaan. Ja esimerkiksi synnytyssairaala ei saa olla liian kaukana. TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala


TyÜtä, turvallisuutta ja koulutusta kansalaisille TyÜpaikkojen, tyÜelämän laadun ja koulutuksen puolustaminen ovat Mikko Wikstedtille tärkeitä vaaliteemoja.

P

erussuomalaisten kansanedustajaehdokkaana Uudenmaan vaalipiiristä oleva Mikko Wikstedt sai kimmokkeen yhteiskunnallisiin asioihin jo kouluaikoina. Kiinnostus politiikkaa ja oikeusjärjestelmää kohtaan on kantanut koko aikuisiän. InsinÜÜriliiton järjestÜjohtajana tyÜskentelevä Wikstedt oli ensimmäisen kerran ehdokkaana vuoden 1992 kunnallisvaaleissa kokoomuksen listoilla Helsingissä. Puolueen vaihtaminen kokoomuksesta perussuomalaisiin johtuu Wikstedtin mukaan siitä, että perussuomalaiset edustavat arvomaailmaltaan sitä, mitä kokoomus oli vielä 1990-luvulla. Perussuomalaisten oikeudenmukaisuutta, inhimillisyyttä ja tyÜtä korostavat arvot puhuttelivat häntä. KeskiÜssä on ihminen eikä järjestelmä. Kansanedustajana hän korostaisi tyÜn merkitystä sekä tyÜelämän ja tyÜhyvinvoinnin kehittämistä tuottavuuden kasvun mahdollistajana. Maahanmuuton lisäämisen sijaan hän panostaisi suomalaisten tyÜllistämiseen ja pitkäaikaistyÜttÜmien kuntouttamiseen tai uudelleen kouluttamiseen. – Julkisen vallan tehtävä on tukea heikompia ja pyrkiä tarjoamaan tyÜtä kaikille.

RYHMĂ„KANNEOIKEUS LIITOILLE

Ehdokkaan mielestä tyÜoikeudellisissa rii-doissa ammattiliitoilla la pitää olla mahdollisuus nostaa asia ryhmäkanteena, koska yksittäinen tyÜntekijää ei välttämättä uskalla nousta tyÜnantajaansa vastaan. – KuluttajasuojaMikko Wiksted tin mukaan pe russuomaise eivät usko oi asioissa ryhmäkant keistolaiseen rahavaltaan ta va se m m istolaiseen jä i teen nosto-oikeus rjestelmävalta an. on annettu kuluttaja-asiamiehelle. Sama ma oikeus on laajennettava tyÜelämänasioissa koskemaan ammattiliittoja. Wikstedt kertoo olevansa vankkumaton duaalimallin kannattaja; hän puhuu ammattikorkeakoulujen tyÜelämälähtÜisyyden vahvistamisen puolesta sekä perää rahoituksen suuntaamisesta yhä enemmän opetukseen. Espoossa asuvan Wikstedtin perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta, joista enää kaksi asuu kotona. TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

illiset t a m m A aidot t a j t o tied

Päivitä osaamistasi! InsinÜÜriliiton uusi koulutuskokonaisuus sisältää monipuolisesti erilaisia asiantuntijoille suunnattuja, ammatillista osaamista kehittäviä täsmäkursseja. Koulutukset ovat maksullisia. Lisätietoja sisällÜistä, hinnoista ja linkit ilmoittautumisiin osoitteessa YYYKNT[ƂMQWNWVWMUGV

20.–21.4. +2/#&UGTVKƂQKPVKXCNOGPPWU 28.4. .GCPOCPCIGOGPVVGJQMWWTK 6.–8.5 -GJKV[$$TCVMCKUWO[[PPKP COOCVVKNCKUGPC

ILMOITUS

18.–20.5 +2/#%UGTVKƂQKPVKXCNOGPPWU

29


Suomalainen insinööri Pentti Keskitalo oli perustamassa 2000-luvun alussa Kenian pääkaupungin Nairobin kupeeseen lääketehdasta.

30

Insinööri lääketehtailijana Keniassa TEKSTI ja KUVAT: Irmeli Puntari, puheenjohtaja, Suomi-Kenia Seura


Tablettien valmistusosaston esimies esittelee, miten granulaattorin toimintaa ohjataan.

Lääkkeiden raaka- aineita ja valmiita tuotteita analysoidaan HPLC-laitteilla laboratoriossa.

V

uonna 1974 insinööriksi valmistuneen Pentti Keskitalon ensimmäinen työpaikka oli Orionilla ja vuoden työskentelyn jälkeen hän siirtyi Tansaniaan Orionin lääketehdasprojektiin. Työkokemus antoi Keskitalolle taitoja ja ymmärrystä siitä, miten elää ja työskennellä kehitysmaassa. Työt jatkuivat Orionilla vuoteen 1995 asti, jolloin Keskitalon silloinen vastuulla ollut projektivientiosasto lopetettiin. – Sain Orionilta kyseisen liiketoiminta-alueen ja perustin oman yrityksen. Tein kolmen vuoden ajan osin työtä myös Venäjällä Gastromin tytäryhtiölle, joka muunsi bakteeriaseita valmistaneita yrityksiä siviilikäyttöön lääketehtaiksi. Hän kiersi Venäjän tehtaita; palkka tuli osin Venäjältä, osin muualta. Koti oli kuitenkin koko ajan Espoossa. LÄÄKETEHDAS KENIAAN

Keskitalon kiinnostus Afrikkaan säilyi. Vuoteen 1987 asti Orionilla oli lääketehdas Tansaniassa, jossa hän vieraili usein. Matka kulki Nairobin kautta, jossa Keskitalon nykyisillä intialaisilla partnereilla oli pieni lääketehdas. He olivat tuolloin Orion lääke-edustajia Keniassa. – Katselin lääkkeiden tekoa, ja mietin, ettei tuotantoa voi tehdä sillä tavalla. Jotain pitää muuttaa. 2000-luvun alussa Afrikkaan suuntautuneen turistimatkan yhteydessä jalostui ajatus lääketehtaasta Keniassa. – Panimme omat säästömme likoon. Intialaisten partnereideni kanssa

ostimme Kikuyun kaupungista konkurssiin menneen tulitikkutehtaan, Keskitalo muistelee. – Myimme laitteet ja ryhdyimme rakentamaan lääketehdasta, jonka nimeksi tuli Universal Corporation Ltd. Alussa toiminta oli hyvin pientä ja rahoituksen saaminen vaikeaa. Vuonna 2007 Finnfund tuli rahoittajaksi; nykyisin se omistaa tehtaasta 49 prosenttia ja perustajat 51 prosenttia. Tehtaan laitteita on hankittu lähinnä Intiasta, Kiinasta ja käytettyinä Suomesta. Lääketehtaan tekniikka ei kehitysmaassa voi perustua elektroniikkaan, joten tarvittavista teknisistä taidoista Keskitalo nostaa esille erityisesti sähkömiehen kyvyt. Tehtaan tuotannossa tärkeää on ollut aids-lääkkeelle saatu Maailman terveysjärjestö WHO:n myyntilupa. Suurin osa tuotannosta myydään kansainvälisille järjestöille kuten WHO:lle, Unicefille ja Punaiselle Ristille. Niiden kautta lääkkeitä myydään Kenian lisäksi kaikkiin naapurimaihin esimerkiksi Malawiin ja Gambiaan. Keskitalon mukaan korruptio ja lahjonta ovat Keniassa erittäin laajaa. Markkinoilla on myös piraattilääkkeitä ja laittomia kopioita. Noin 30 prosenttia myytävänä olevista lääkkeistä ei sisällä ilmoitettua määrää vaikuttavaa ainetta. – Lääkkeitä ei voi tehdä monella tavalla, oikea määrä vaikuttavaa ainetta on oltava, Keskitalo korostaa. HENKILÖSTÖSTÄ HUOLEHDITAAN

Keniassa ei kouluteta henkilöstöä lääketeollisuuden palvelukseen. Tehtaalla kaikki koulutetaan itse hyviin tuotan-

totapoihin, jätevesilietteen hoitajasta johtajaan. Työsuhde-edut ovat hyviä ja palkkatasokin sellainen, että ihan kuka tahansa ei pysty ostamaan henkilöstöä. Köyhässä maassa työpaikkaruokailu, suihkut, vessat papereineen sekä terveystarkastukset ovat arvostettuja etuja. Tehdas toimii yhdessä päivävuorossa, viikonloput ovat vapaita. Lähes 90 prosenttia henkilöstöstä on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. – Afrikkalaisen kädet eivät ole yhtä nopeita kuin vietnamilaisen. Jokapäiväinen keskustelun aihe on työaikojen noudattaminen, Keskitalo kertoo. Henkilöstö on muutamien intialaisten lisäksi pääosin kenialaista. Tehtaalla on työskennellyt myös suomalaisia opiskelijoita harjoittelussa ja tekemässä opinnäytetöitään. Kysymykseen, onko tällä hetkellä työtä tarjolla myös suomalaisille, Keskitalo vastasi kyllä. – Mielellään otetaan henkilöitä, joilla on kokemusta lääketeollisuudesta, laboratoriotoiminnoista tai vaikkapa siivousalasta.

Universal Corporation Ltd Tehdas valmistaa särky-, tulehdus-, aids-, tuberkuloosi-, malaria- ja matolääkkeitä. Viime aikoina tuotantoon on tullut myös elintasosairauksiin kuten sokeritautiin tai sydän- ja verisuonitauteihin vaikuttavia lääkkeitä. Lue lisää: http://ucl.co.ke/

31


OIKEUTTA TEKSTI: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi

Liike- ja ammattisalaisuuksien

rikkominen Usein työsopimuksessa on kohta, joka sitoo työntekijän pitämään salassa yrityksen liike- ja ammattisalaisuudet. Sopimus sitoo työsuhteessa olevaa jo suoraan työsopimuslain nojalla, mutta vain työsuhteen aikaa.

T

ämän vuoksi tällaisesta sitoumuksesta sovitaan monesti myös työsopimuksen jälkeistä aikaa koskien ja seuraamukset saattavat olla näissä tapauksissa yllättäviä ja etenkin oman yrityksen perustamista aikoville. Yleensä salassapidon rikkomisesta seuraa vahingonkorvaus, mutta sen rikkomisesta voi seurata myös rikosoikeudellinen vastuu. Oikeuskirjallisuudessa salassapitovelvollisuuden on katsottu rajoittavan etenkin oman yrityksen perustamista; asiasta on esimerkiksi Päijät-Hämeen käräjäoikeudesta tuomio vuodelta 2013. Oman kilpailevan yrityksen perustanut ei joutunut korvaamaan entisen työnantajan menettämiä tilauksia, mutta hänet tuomittiin 80 päiväsakkoon yrityssalaisuuden rikkomisesta. Henkilö joutui korvaamaan suuret oikeudenkäyntikulut ja menetti myös rikoshyötynä valtiolle suuren summan rahaa.

32

SALAISUUDET OVAT ERI ASEMASSA

Liike- ja ammattisalaisuudet voivat olla muun muassa taloudellisia tai teknisiä tietoja tai tietoja työmenetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, kaavoista, asiakasrekistereistä ja työmenetelmistä. Ammattisalaisuus liittyy työntekijän ammattinsa perusteella saamaan tietoon, liikesalaisuus taas työnantajan liiketoimintaan. Liikesalaisuudella tarkoitetaan sekä taloudellisia salaisuuksia, joita ovat muun muassa yrityksen organisaatiota, sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevia tietoja että teknisiä liikesalaisuuksia koskevia tietoja, jotka voivat koskea esimerkiksi rakennetta tai materiaaliyhdisteitä. Tiedot voivat olla erilaisia kaupallis-taloudellisia ja teknisiä tietoja, mutta myös esimerkiksi yrityskokemuksia kuten spesifisiä asennus- ja pintakäsittelyohjeita. Liikesalaisuuksina on pidettävä etenkin asiakas- ja sopimustietokantoja sekä asiakaskohtaisia myyntikatteita. Salassa pitämisellä on merkitystä nimenomaan sen yrityksen elinkeinotoiminnalle, jonka hallussa liikesalaisuus on. KOKEMUS EI KUULU TYÖNANTAJALLE

Ammattisalaisuudet ovat usein välttämätön osa työntekijän toimintaa, kun taas liikesalaisuudet ovat useimmiten yksinomaan työnantajan vallassa. Liike- ja ammattisalaisuudella on oltava objektiivisesti arvioiden merkitystä työnantajalle; työntekijän koke-

musperäiset ja muistinvaraiset tiedot eivät ole työnantajan liikesalaisuuksia. Yleisesti saatavilla olevat tiedot eivät voi olla liikesalaisuuksia. Jos työnantaja esimerkiksi levittää liike- ja ammattisalaisuuksia varomattomasti yrityksen sisällä, tällä on merkitystä, kun arvioidaan työntekijän tietoisuutta tiedon luonteesta. Ammatti- ja liikesalaisuuden sisältö määräytyy kuitenkin yksittäistapauksittain; viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin. Huomiota pitää kiinnittää myös siihen, että työntekijällä on oikeus hyödyntää työsuhteessa kartuttamaansa ammattitaitoa ja kokemusta muualla työsuhteensa päättymisen jälkeen mahdollisesta salassapitovelvollisuudesta huolimatta. YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMINEN

Rikoslaissa yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta tai muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa. Tiedon ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle. Rikoslain mukaan henkilö ei saa hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä. Toista vahingoittaakseen ei saa ilmaista toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta tai oikeudettomasti käyttää hyväkseen yrityssalaisuutta, jonka on toisen palveluksessa ollessaan saanut tietoonsa.


Yrityssalaisuuden väärinkäyttö tarkoittaa puolestaan sitä, ettei henkilö saa oikeudettomasti käyttää tässä laissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoonsa saamaa hyväkseen tai ilmaista toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa taikka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä ilmaisemalla tällaisen salaisuuden. Kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa toisen liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista täten hankkimaansa tietoa. Samassa säännöksessä asetetaan liikesalaisuuden käyttämistä ja ilmaisemista koskeva kielto elinkei-

nonharjoittajan palveluksessa olleelle palvelusajan osalta sekä elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittaneelle myös palvelussuhteen päättymisen jälkeisen ajan osalta. YRITYSSALAISUUS KÄRÄJILLÄ

Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut viime vuonna tuomion Insinööriliiton jäsenen asiassa, joka koskee yrityssalaisuuden rikkomista ja väärinkäyttämisestä. Jäsentä on syytetty urakkatarjouksen tietojen antamisesta uudelle työnantajalle, minkä lisäksi häntä on syytetty yrityksen henkilörekisterin väärinkäytöksestä houkutellakseen

työntekijöitä tämän toisen yrityksen palvelukseen. Jäsen on kiistänyt kaikki syytteet, kuten myös syytteen yrityssalaisuuden väärinkäytöstä, koska hänellä ei ole ollut sellaista tietoa, joka olisi voitu määritellä yrityssalaisuudeksi. Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei ole ollut suoraa näyttöä mistään syytteenalaisista asioista eikä myöskään siitä, että jäsen olisi ilmaissut entisen työnantajansa yrityssalaisuuksia. Myöskään esimerkiksi hävittyä tarjouskilpailua ei voitu panna jäsenensyyksi. Jäsentä koskevat kanteet hylättiin ja juttu hänen osaltaan voitettiin. 33


OIKEUTTA TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVA: Jyrki Luukkonen

Muutosehdotukset johtivat karenssiin Ehdotus parannuksista työtarjoukseen ei tuonut Ville Heiskaselle työpaikkaa, vaan johti lopulta kahden kuukauden työttömyysetuuden menettämiseen.

K

un työsuhde päättyy työnantajan ilmoitukseen irtisanomisesta, työntekijän mielessä pyörii usein huoli uuden työpaikan löytämisestä ja toimeentulosta. Näitä ajatuksia on miettinyt myös insinööri Ville Heiskanen, jonka työura pirkanmaalaisessa pk-yrityksessä katkesi yt-neuvottelujen tuloksena joulukuussa 2013. Tuotannollis-taloudellisista syistä käynnistyneiden yt-neuvottelujen myötä noin parikymmentä henkilöä työllistävästä pk-yrityksestä irtisanottiin neljä työntekijää. Heiskasen kohdalla työvelvoite päättyi heti, vaikka irtisanominen astui virallisesti voimaan kuukauden kuluttua. Vain pari kuukautta ennen yt-neuvottelujen alkua yritykseen oli palkattu uusi työntekijä tekemään samoja ohjelmistosuunnittelutehtäviä Heiskasen kanssa. Irtisanomisen jälkeen hän oli yhteydessä Insinööriliiton työsuhdeneuvontaan, joka selvitti irtisanomisen perusteita. Entisen työnantajan ilmoittamat irtisanomisperusteet eivät olleet liiton mielestä työsopimuslain mukaiset. Uuden työntekijän palkkaaminen Heiskasen kanssa samoihin tehtäviin paria kuukautta ennen yt-neuvottelujen alkamista oli riittävä peruste riitauttaa irtisanominen. Liitto tarjosi Heiskaselle asianajotoimistoa ajamaan juttua oikeudessa. Haaste nostetaan oikeudessa kevään aikana. 34

TÖITÄ HEIKENNETYIN EHDOIN

Viime vuoden alkupuolella työnhaku näytti lupaavalta ja Heiskanen sai useita työhaastattelukutsuja. Työpaikkaa ei kuitenkaan löytynyt. Viime vuoden elokuussa entinen työnantaja tarjosi hänelle neljän kuukauden määräaikaista tehtävää juniorohjelmistosuunnittelijana. Työnkuva oli sama kuin ennen irtisanotuksi tulemista, mutta tehtävänimikettä oli muutettu ja palkkaa alennettu noin 30 prosentilla. Vastausta työtarjoukseen pyydettiin sähköpostitse muodossa kyllä tai ei. Heiskanen oli yhteydessä työnantajaansa sähköpostitse ja ehdotti seuraavaa: Jos kollektiivista palkanalennusta ei ole tehty, hänet pitäisi palkata samaan tehtävään samalla nimikkeellä ja palkalla kuin missä hän oli ennen irtisanomista. Hän ehdotti myös erimielisyyden sopimista aikaisemmasta irtisanomisesta. Samalla hän ilmoitti olevansa valmis tulemaan töihin, jos pääsee työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen näissä asioissa. Työnantaja ei vastannut neuvotteluehdotukseen vaan välitti tiedon TE-toimistoon, että Heiskanen on kieltäytynyt tarjotusta työtehtävästä. Heiskanen kertoo välittäneensä TEtoimistoon entiselle työnantajalleen lähettämänsä sähköpostin, jossa hän ehdotti muun muassa parannuksia tehtävänimikkeeseen ja palkkaan. Hän oli ilmoittanut työvoimaviranomaisille työskennelleensä aiemmin samoissa tehtävissä, mutta paremmalla palkalla ja nimikkeellä. Hän mainitsi myös riitauttaneensa irtisanomisensa.

TE-toimiston perustelujen mukaan heikennetyin ehdoin tarjottu työ ja irtisanomisen riitauttaminen eivät olleet esteitä työn vastaanottamiselle. Heiskasen katsottiin kieltäytyneen tarjotusta työstä ilman pätevää perustetta ja hän menetti työttömyysetuuden kahden kuukauden ajalta. VALITUS KARENSSISTA

Heiskasen mukaan takaisinottovelvollisuutta voidaan kiertää liian helposti tarjoamalla samaa työtä pienemmällä palkalla ja huonommalla nimikkeellä. – Miksi ihmeessä olisin tehnyt harjoittelijan nimikkeellä tismalleen samoja töitä, joita olin aiemmin hoitanut ohjelmistosuunnittelijana, hän puuskahtaa. Hän kertoo valittaneensa työttömyysetuuden menettämisen päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan, mutta ei halua olla liian toiveikas sen kumoamisen suhteen. Vastoinkäymisistä huolimatta hän ei ole luovuttanut työn etsimisessä, vaan uskoo, että lähes 15 vuoden työkokemukselle ohjelmistosuunnittelutehtävissä on vielä käyttöä.


TE-toimisto selvittää työtarjouksesta kieltäytymiset tapauskohtaisesti Satakunnan ELY-keskuksen johtava asiantuntija Ritva Sillanterä kertoo, että työnhakijan itsensä aiheuttama työttömyys tai työttömyyden pitkittyminen voi johtaa työttömyysturvaetuuden menetykseen joko määräajaksi tai toistaiseksi. Näin voi tapahtua, jos työsuhde on päättynyt omasta pyynnöstä tai työnhakija kieltäytyy työtarjouksesta ilman pätevää syytä. Jos työnhakija irtisanoutuu työpaikastaan ilman pätevää syytä tai hän itse aiheuttaa työsuhteen päättymisen, asetettavan työttömyysetuuden määräaika on yleensä 90 päivää. Jos työnhakija kieltäytyy ilman pätevää syytä vastaanottamasta työtä, korvaukseton määräaika on 60 päivää. Jos tarjotun työn kesto on enintään kaksi viikkoa, korvaukseton määräaika on 30 päivää. Korvaukseton määräaika alkaa aina ain työsuhteen päättymistä tai kieltäytymistä seuraavana päivänä. Työnhakija neuvottelee työnantajan kanssa ehdoista ja hän päättää itse, ottaako työn vastaan. Kieltäytymis Kieltäytymiset työtarjouksesta selvitetään TE-toimistoissa tapauskohtaisesti. TE-toimi Jos pätevää syytä työttömyysturva turvalain mukaan kieltäytymiselle ei löydy, seuraamuksia voi olla työttömyysetuuden saamiseen. työ Päteviä syitä on lueteltu työttöPä myysturvalain 2a luvussa. m

Ville Heiskanen on etsinyt ohjelmistosuunnitteluun liittyviä töitä. Työhakemuksia hän on lähettänyt 35 eri paikkaan. 35


TUTKITTUA TEKSTI: Hannele Väyrynen, projektitutkija, Tampereen teknillinen yliopisto KUVA: Henrik Sorensen /Gorilla

Yhteiselle tiedolle on tarvetta työpaikoilla Vertauksena voi esittää kivenhakkaajien käsitykset oman työn tarkoituksesta: ymmärtääkö kivenhakkaaja työnsä merkityksen kivenhakkaamisena, seinän palasena vai katedraalin rakentamisena. Kaikkien työntekijöiden mielikuviin pitää yhteisellä keskustelulla luoda piirros, mitä osaa ja mitä kokonaisuutta yksilöiden työpanos yritystoiminnassa merkitsee.

nakoivaa prosessien kehittämistä tai ydintoimintaan keskittymistä tai oleellisen tiedon saamista oikeaan aikaan. Tutkimuksessa strategialähtöinen tiedon ja osaamisen johtaminen nähtiin tietämyksen hallinnan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Aito keskustelu strategisista tavoitteista henkilöstön kanssa voi vähentää epävarmuutta ja monitulkintaisuutta. Päätöksentekoon osallistaminen yrityksissä voi tapahtua monipuolisemmin. Usein työntekijät kokivat, että strategiatyöhön osallistuminen alkoi vasta oman työn kehittämisen tai töiden järjestelyn yhteydessä; silloin myös vaatimukset kasvoivat.

TUTKIMUSTIEDOLLA KASVUA

TIETO EI KOHTAA

Tampereen teknillinen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksen tutkimushankkeessa on selvitetty tietämyksen hallintaa suomalaisissa yrityksissä. Hankkeen perusajatuksena on, että toimivat käytännöt uuden tiedon luomiseen, olemassa olevan tiedon jakamiseen ja tietoresurssien hyödyntämiseen tehostavat työntekijöiden toimintaa ja parantavat työhyvinvointia. Toimiva tietämyksen hallinta tukee koko organisaation tuottavuuden kasvua. Tutkimuksessa selvitettiin tiedon ja informaation hallintaa, tiedon ja osaamisen johtamista, osaamisen kehittämistä sekä organisaatiokyvykkyyden kasvattamista. Tietämyksen hallinta oli arvojen mukaista toimintaa, en-

Toiseksi tärkein tietämyksen hallinnan tavoite oli liiketoiminnan kyvykkyyden kehittäminen. Tässä kohdassa yrityksen informaatio ja yksilöiden tieto eivät kohtaa. Tutkimuksen mukaan työntekijöillä ei ole tarkkaa tietoa, missä asioissa yritys on kehittynyt ja nostanut liiketoi-

Organisaatiossa asiat etenevät ja sujuvat paremmin, kun koko henkilöstö luo keskustelemalla yhteisen ymmärryksen tavoitteista ja odotuksista.

T

iedon ja osaamisen johtaminen merkitsee jokaiselle yritykselle ja organisaatiolle yksilöllisiä asioita ja toimintoja. Organisaatioissa on tärkeää keskustella, mitä tavoitteita tietämyksen hallinnalla halutaan saavuttaa. Keskustelun avulla luodaan yhteinen ymmärrys, mitä tavoitteet tarkoittavat yksilön ja työn tasolla. Yritysten strategian tunteminen ei ole mitenkään selvää henkilöstön keskuudessa. Miten työntekijät voivat tietää tarkasti, mitä heiltä ja työskentelyltä odotetaan, jos tulevaisuuden tavoitteet eivät ole konkreettisesti esitetty.

36


minnallista kyvykkyyttä. Miten työntekijät osaavat kanavoida tietonsa ja osaamisensa, jos tavoitteita ja tarpeita ei tehdä keskustelulla näkyväksi. Yrityksen ydintoimintaan keskittyminen ja tiedon oikea-aikaisuus olivat kolmanneksi tärkein yrityksen tietämyksen hallinnan tavoite. Nopeasti muuttuvien markkinatilanteiden vuoksi yritysten nopea tilanteeseen reagointi, ja tuotteiden, palvelujen tai toimintojen sopeuttaminen uuteen tilanteeseen muuttaa aina tietoa. Miten yrityksissä varmistetaan, että muuttuvassa tilanteessa olemassa oleva tieto päivittyy, uusi tieto välittyy ja levittäytyy oikea-aikaisesti, ja vielä että tieto otetaan käyttöön? RYHMÄTYÖSSÄ ON VOIMAA

Tutkimuksen mukaan ryhmätyöskentely ja tiedonkulun kokeminen vapaaksi tekevät tietämyksen hallinnasta systemaattista toimintaa yrityksissä. Sisäinen tieto ja organisaation sisäisen osaamisen hyödyntäminen on teknologian kehittymisestä huolimatta liian vähän hyödynnetty resurssi ja voimavara yrityksissä. Mistä se johtuu, vaikka vastaajat pitivät tiedonkulkua yrityksissä vapaana? Myöskään sisäisen tiedottamisen informaation omaksuminen ja

käyttöönotto osaksi toimintoja eivät ole itsestäänselvyys. Toisaalta, aina ei ole tiedon omistajastakaan tietoa. Yrityksen ulkopuolelta tuleva tieto vaikuttaa paljon siihen, miten yrityksessä reagoidaan ja muutetaan toimintoja. Yrityksen toimintojen kannalta asiakaslähtöisyys, operatiivisiin toimintoihin ja tietoon panostaminen ovat totta kai toiminnan elinehto, mutta panostavatko yritykset liian paljon ulkoisen tiedon käsittelyyn. Näyttää nimittäin siltä, että yrityksen ulkoisen tiedon hyödyntämiseen panostetaan paljon enemmän kuin sisäisen tiedon ja osaamisen resurssien hyödyntämiseen. Kuitenkaan uuden työntekijän osaamista ei hyödynnetä tehokkaasti, vaan usein perehdytys on opetusmaista toimintaa. On tuhlausta, kun yrityksissä jätetään hyödyntämättä jo olemassa olevat resurssit. HAASTEITA TIETÄMYKSESSÄ

Suurissa yrityksissä haastavaa tietämyksen hallinnassa oli järjestyksessä henkilöstöresurssien ja aikataulujen hallinta, organisaation sisäisen tiedon hyödyntäminen sekä sopivat ja integroidut teknologiat.

Pienten ja keskisuurten yritysten haasteet erosivat suurten yritysten haasteista. Järjestys oli organisaation sisäisen tiedon hyödyntäminen sekä aikaresurssit tiedon ja osaamisen hyödyntämiselle. Lisäksi tiedonhankinnan ja -hallinnan tehokkuus, henkilöstöresurssit sekä aikataulujen pitävyys ja toiminnan hyödyllisyyden mittaaminen tuottivat pulmia. Kehittämiskohteet eivät olleet käsitysten mukaan täysin samoja kuin koetut haasteet. Jos kehittämiskohteiksi koetaan eri asioita kuin koetut haasteet, onko silloin yrityksen organisaation toiminnan kokonaiskuva hallinnassa? Yrityksissä henkilöstöresurssien optimoinnit luovat paineita moniosaamiseen; tietämyksen hallinnassa tarvittaisiin panostusta tietojärjestelmien tuoman hyödyn tehokkaaseen käyttämiseen etenkin osaamisen kehittämisessä ja innovoinnissa. Onko ICT-järjestelmiin panostettu lähes 15 vuoden ajan tehokkaasti ja niiden hyödyntäminen jäänyt opettelun asteelle?

Lue lisää: www.tut.fi/novi/tietamyksenhallintasuomalaisissa-yrityksissa.

37


OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Opiskelijat mukana Salpausselän kisoissa LAMKin tietoliikennetekniikan opiskelijat olivat rakentamassa tapahtuman verkkoyhteyksiä.

S

alpausselän kisat ovat vuosittain Lahdessa järjestettävä urheilukilpailu. Lahden ammattikorkeakoulu LAMK on jo 11. kerran yhteistyössä maaliskuun alussa järjestetyn tapahtuman kanssa. Korkeakouluopiskelijat suorittivat projekteja tapahtuman tiimoilta. Sosiaalialan opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat lapsille puuhapajan, muotoiluopiskelijat hoitivat kuvauksen ja liiketalouden opiskelijoiden vastuulla oli talkooväen kouluttaminen tapahtumaa varten. Opiskelijoita oli mukana miltei jokaiselta alalta. Insinöörialoilta projekteja oli esimerkiksi ympäristöteknologian ja tietotekniikan saralta. Tietoliikennetekniikan kolmannen vuoden opiskelijat tekivät kisaprojektia muutaman opettajan tuella. Työ aloitettiin edellisvuosien projekteihin pohjautuen. – Toteutimme lukuisia tilapäisiä verkkoja kisa-alueelle sekä MediaKeskuksen lähiverkon. Toimimme myös tulospalvelun ja toimihenkilöiden it-tukena, kertoo projektissa mukana ollut Katja Kuitunen. Varsinainen projektin tekeminen aloitettiin noin kuukausi ennen kisoja. Kisaviikonloppuna ryhmä toimi vuoroissa valvoen verkon toimivuutta. – Monet kouluprojektimme ovat sisältäneet koodausta. Tämä on ensimmäinen täysin tietoliikennetekniikkaan keskittyvä projekti, joten tästä on saanut enemmän käytännönharjoitusta tulevaa työuraa varten, Kuitunen tuumaa. 38

KAKSI TUTKINTOA POHJALLA

21-vuotias Mikkelistä kotoisin oleva Katja Kuitunen aloitti insinööriopinnot tietotekniikan koulutusohjelmassa vuonna 2012; pohjakoulutuksena Kuitusella on ylioppilaan ja elektroniikkaasentajan kaksoistutkinto. – Opintojen alkaessa ajattelin erikoistua tietokone-elektroniikkaan, koska olin valmistunut elektroniikkaasentajaksi. Perusopintojen aikana mieleni muuttui ja tietoliikenne alkoi kiinnostaa enemmän. Opinnot ovat Kuitusella aikataulussa ja ensi kesän työpaikka on jo varmistettu. Hän menee kesätöihin Lahden Telepalvelu Oy:lle, jossa hän suoritti viime kesänä kahden kuukauden harjoittelun. – Yritys tekee saneeraus- ja uudistuskohteisiin kuitu- ja antenniverkkojärjestelmiä, kameravalvontajärjestelmiä ja murtohälytinjärjestelmiä.

Katja Kuitusen vuosikurssi valmisteli tapahtuman verkkoyhteydet kisaviikonloppuna.

Järjestelmien huoltotyöt kuuluvat myös työnkuvaan. HYVÄ ONNI TYÖNHAUSSA

Ensimmäisen harjoittelun jälkeen Kuitunen tiedusteli mahdollisuutta tulla harjoitteluun seuraavana kesänä. Kesätyön lisäksi Kuitunen tekee myös insinöörityönsä yritykseen. – Toteutan kohteeseen kuituverkon ja pääsen myös hieman suunnitteluun mukaan, sillä yritys on mukana konsultoimassa suunnitteluvaiheessa piirtäjiä, Kuitunen selittää. Lahdessa kesätyöpaikkoja on vähemmän kuin työntekijöitä, joten Kuitusella työnhaku meni tavallista helpommin. – Minulla onnistui työnhaku suorastaan liian helposti. Kun olen seurannut kavereita työpaikkojen haussa, niitä ei ole helppo saada. Avoimia paikkoja on vähän.


Seuraa liittoa myös sosiaalisessa mediassa Insinööriopiskelijaliitto on noin 17 000 jäsenellään akavalaisen Insinööriliiton jäsenjärjestöistä suurin. Joukossa on voimaa, mutta suuri koko tuo mukanaan myös omat haasteensa. Liittoyhteisömme toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen ja aktiivitoimintaan. Paikallisella tasolla asiat tuntuvat toimivan, mutta valtakunnallisesti olemme vielä melko hajanainen joukko. Kaikki tuntuu aina lopulta kulminoituvan viestintään – jos se aiheuttaa haasteita jo aktiivikentällä, miten pystymme huomioimaan kaikista tärkeimmän eli jäsenistömme? Onko liiton yhdeksänhenkisen hallituksen mitenkään mahdollista tavoittaa työllään tuhatpäinen asiakaskuntansa vai jäävätkö he kasvottomaksi tai etäiseksi ryhmäksi, joka toimii salamyhkäisesti norsunluutornistaan käsin? Sosiaalinen media on kasvattanut ja vahvistanut asemaansa yhtenä tärkeimpänä viestintäkanavana. Se ei ole enää pelkkä yksisuuntainen väylä uutisten vastaanottamiselle; eri yhteisöpalvelut toimivat oivallisina alustoina ennen kaikkea yksilön ja yhteisön väliselle vuorovaikutukselle. Vaikka risuaidat ja miukumaukut saattavatkin aiheuttaa ensi alkuun ahdistusta, sosiaalisen median käytäntöihin perehtyminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Verkossa viestiminen on nopeaa ja helppoa eikä suurien massojen tavoittaminen kerralla ole enää mahdottomuus. Insinööriopiskelijaliitto panostaa yhä enemmän näkyvyyteensä ja koettaa tasapainotella digitaalisen aallon harjalla parhaansa mukaan. Pyrimme sosiaalisen median kanavissamme tuomaan esille omia näkemyksiämme ja jakamaan aidosti jäsenistöämme kiinnostavaa sisältöä. Tavoitteemme on alentaa kynnystä ottamaan meihin kontaktia, joten seuraa, osallistu ja keskustele. Jäsenenämme sinunkin sinu si nu unk nkin in n mielipiteelläsi mie ieli lipi li pite pi teel te ellä el lääsi on on merkitystä. merk me rkit rk itys it ystä ys tää. TEKSTI: TEKS TEK S TI: E Elina lin ina na K Kuivinen, uivine uiv ine ne e n, n , vie viestintävastaava, iesti s tintä sti st ntävas vastaa vas taava, taa va, IIOL va, O OL

IOL:n ÄÄNI Henna Hartikainen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Meidän pitää selvitä tulevaisuudesta

T

ähän aikaan vuodesta opiskelijat ovat keskittäneet suuren osan energiastaan kesätöiden hakuun ja monella haku on tuottanut tulosta työpaikan varmistumisen muodossa. Mikäli varmuutta ei vielä ole, ei kannata lannistua. Työnhakuun kannattaa panostaa edelleen – olla aktiivinen ja tuoda omaa osaamistaan esille. Välttämättä kaikki eivät saa haluamaansa työpaikkaa; muistakaa kuitenkin, että kaikki opiskeluaikana tehty työ katsotaan eduksi, kun hakee töitä valmistumisen jälkeen. Insinööriopiskelijaliitto tarjoaa kesätöihin menevälle opiskelijalle erilaisia palveluita. Liitolla on erilaisia ohjeistuksia niin työnhakuun kuin työelämäänkin. Työsopimuksen voi lähettää Insinööriliiton asiakaspalveluun tarkastettavaksi ennen sen allekirjoittamista. Hyödyntäkää Insinööriliiton kotisivuilla olevia palkkasuosituksia, kun neuvottelette palkasta. Keväällä keskustelua on herättänyt uuden keskusjärjestön selvitystyö. Se on nostanut tunteita pintaan – niin puolesta kuin vastaankin. Selvitystyö voi tuoda kaivattuja vastauksia, erilaisia ajattelumalleja, uusia ideoita. Toisaalta taas se voi katkoa siltoja, aiheuttaa mielipahaa tai suuria muutoksia. Tulevaisuus on ikuinen selvitystyö – selvittämistä tarvitaan muutokseen, kunhan ei haeta muutosta muutoksen vuoksi. Tälle keväälle on vielä luvassa eduskuntavaalit. Nyt on meidän, opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa osaltamme tulevaisuuteemme. On turha itkeä jälkikäteen, jos ei ole yrittänyt vaikuttaa. Vaikutetaan siis omalta osaltamme äänestämällä aktiivisesti. Poistukaa mukavuusalueeltanne, hakekaa joka vuosi edellistä haastavampiin tehtäviin, vaikuttakaa, ottakaa kantaa – tulevaisuus on sen näköinen, miksi me sen teemme.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Tiukka trio 1. Yhdysvalloissa vuonna 1969 perustettu ARPANET on nykyisen Internetin edeltäjä. Mistä sanoista ARPANET-lyhenne muodostuu?? 2. Maalämpö on yleistynyt muun muassa suomalaisten pientalojen lämmitysmuotona viime vuosina. Kuinka lämmintä maaperä on yleensä Suomessa noin 200 metrin syvyydessä? 3. Puolen kilometrin mittainen juna kulkee neljän kilometrin mittaisen tunnelin läpi nopeudella 90 km/h (= 25 m/s). Kuinka kauan kestää ennen kuin koko juna on ohittanut tunnelin? Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40


Uutta väkeä Insinööriliittoon Yhdistysasiamies Juha Niemiaho on aloittanut alueasiamiestiimissä. Hän kouluttaa alue- ja paikallisyhdistysten hallituksia. – Annan eväitä hyvässä hengessä tapahtuvaan yhdistys- ja järjestötoimintaan sekä yhdistysten sääntöjen päivitykseen jos ja kun päivitystarJuha Niemiaho vetta ilmenee. Koneinsinööriksi valmistunut Niemiaho on toiminut viimeksi yrittäjänä; palkkatyökokemusta on karttunut muun muassa henkilöstöhallinnosta ja laatujärjestelmien kehittämisestä. Valtiotieteiden kandidaatti Tuuli Salonen ja ylioppilas Petri Toropainen ovat asiakaspalvelun uusimmat asiamiehet. He neuvovat jäseniä esimerkiksi jäsenyyteen ja työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Salonen siirtyi liittoon suoraan opinnoista, joiden ohella hän oli osa-aikaisena asiakaspalvelutehtävissä kaupan alalla. Toropainen työskenteli aiemmin Hinaus Sjöberg Oy:ssä. Järjestötoiminnasta hänellä on kokemusta Kopiosto Ry:stä. Tuuli Salonen ja Petri Toropainen

ILMOITUS

Kuopion Insinöörit ry kevätkokous Aika: Paikka:

Torstai, 9.4.2015 klo 18:00. Hotelli Ravintola Savonia, Sammakkolammentie 2

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§ mainitut asiat. Paikalle ovat tervetulleita kaikki Kuopion Insinöörit ry:n jäsenet. Ilmoittautumiset 2.4. mennessä puheenjohtajalle, johanna.kinnunen@outlook.com.

Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry KEVÄTKOKOUS Aika: ti 28.4.2015 klo 19 Paikka: Hotelli Scandic, Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki Käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokousasiat. Iltapala. Ilmoittaudu www.hyri.net

41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Pidä jäsenmaksut ja yhteistiedot ajan tasalla Tämän vuoden jäsenmaksulaskut on postitettu ja ensimmäiset eräpäivät ovat umpeutuneet. Jäsenmaksusi maksaneena on oikeutettu moniin rahan arvoisiin etuihin. Jos et ole saanut laskua tai se on kadonnut, ole välittömästi yhteydessä Insinööriliiton asiakaspalveluun asiakaspalvelu@ilry.fi. Kassaetuuksien saamisen yhtenä edellytyksenä on, että jäsenmaksut on maksettu. Siirtymällä e-laskuun tai työnantajaperintään maksat jäsenmaksusi kuukausittain ja ajallaan. E-laskun tilaat vaivattomasti verkkopankistasi.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

42

Kun haluat siirtyä työnantajaperintään, ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen tai asiakaspalveluun asiakaspalvelu@ilry.fi. Heiltä saat tarvittavan perintävaltakirjan ja toimintaohjeet. Kevään aikana voit saada yhteydenoton vakuutusyhtiö Ifistä, liiton yhteistyökumppanilta. Yhtiön vakuutusasiantuntija kertoo jäsenetuihin kuuluvan liittovakuutuksen sisällöstä ja vakuutusmaksualennuksista, joihin liittojäsenyytesi myötä olet oikeutettu. Liiton lähettämä kirjeposti esimerkiksi lasku, sähköiset viestit kuten uutiskirje sekä moni muu ajankohtainen ja tärkeä tieto eivät aina sinua tavoita. Syynä tähän on usein virheelliset tai vanhentuneet yhteystiedot. Turvaa tiedonsaantisi ja oikeutesi jäsenetuihin, tarkista ja tee muutospyyntö yhteystietoihisi jäsennäkymässä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Nuorjäsentoiminta asiamies Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Elina Kuivinen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Mika Pousi

Liitäjät laskeutuvat turvallisesti maan kamaralle Nepalissa. Timo Rissasen siipi hehkuu Brasilian väreissä.

Vapauden tunne ilmassa huumaa Varjoliito on edullisimpia ilmailulajeja. Kunnolliset varusteet saa alle 1 500 euron; varjon voi pakata reppuun ja mennä vaikka bussilla lentopaikalle.

H

elmikuussa insinööri Timo Rissanen palasi kolmen viikon matkalta Nepalista. Hän oli maassa kolmatta kertaa harrastamassa varjoliitoa suomalaisporukan kanssa. – Nepalin Pokhara on mielekkäin paikka lentää, Rissanen perustelee reissujaan. Elämyksen tarjoavat Himalajan vuoristo, luonto ja virtaukset, joissa lentää samanaikaisesti isoja kotkia ja haukkoja. Seurue lensi 20 päivää peräkkäin. Joka päivä ei ollut optimaaliset kelit, mutta päivittäin pystyi lentämään. Lentorytmi määritti päivän kulun. Aamulla valmistauduttiin lentopäivään ja puoleen päivään mennessä aurinko oli lämmittänyt maata niin, että syntyi nousevia virtauksia. Keli

hiipui neljän maissa, jonka jälkeen hakeuduttiin takaisin majapaikkaan – kuka mistäkin. Illallisen jälkeen alkoi valmistautuminen seuraavaan päivään. – Lentoreissuilla lentäminen on pääasia, ja museot jäävät vähemmälle, Rissanen naurahtaa. Harrastus palkitsee, kun reissussa on samanhenkisiä matkaajia ja lennot onnistuvat. Köyhä Nepal on suosittu paikka liitää varjolla. Lentäjät tuovat tärkeitä matkailutuloja. Maahan matkaavilla on varaa tukea paikallista yhteisöä; kansainvälisellä lentäjäporukalla on avustuskohteena paikallinen koulu. – Osa porukasta kävi luovuttamassa tukirahoja ja tutustui kouluun. Meille pienet summat auttavat siellä paljon. KURSSIN KAUTTA LENTOON

Suomessa varjoliitoa harrastavia on Timo Rissasen arvion mukaan tuhatkunta. Määrä on hitaassa kasvussa. Kasvua rajoittaa koulutuskapasiteetti, sillä valtaosa kouluttajista on alan harrastajia. Rissanen kouluttaa liitäjiä yhdessä toisen lennonopettajan kanssa liidinlajiyhdistys ParaFunissa Kuopion lähi-

alueella. Toiveena on saada lisää alan harrastajia, jotka jatkossa jakaisivat kurssituskuormitusta. – Meillä on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa purjelentokeskuksessa Rautavaaralla. Yhdistyksen suunnitelmissa on tehdä esittelylentoja Kuopiossa lähellä keskustaa, toistaiseksi näytökset eivät ole vielä järjestyneet. – Kuopion alueella on haasteena vilkas lentokenttä, jonka tähden ilmatilan käyttö on rajattua. Rissasen mielestä varjoliitoharrastus ei ole kallis. Hyvät ja turvalliset välineet maksavat 1 000–1 500 euroa. Ne ovat pitkäikäisiä, kunhan niistä pitää huolta. Suomessa hinauksiin menee muutama kymppi kuukaudessa. Matkustaminen sekä erilaisten lisävälineiden hankinta lisäävät kustannuksia. Rissanen käy pari kertaa vuodessa ulkomailla lentämässä, kotimaassa hän pyrkii hyödyntämään kaikki aurinkoiset poutapäivät.

Lisätietoja: www.varjoliito.net, www.parafun.sporttisaitti.com

43


LIITTO KOULUTTAA Urakoulutukset Urakoulutukset tarjoavat tietoa ja taitoja oman uran rakentamiseen. Keskeisiä osa-alueita ovat urasuunnittelu, osaamisen tunnistaminen ja työnhakutaidot.

Ura-

koulutukset

Ammatilliset

Henkilökohtainen

tiedot

edunvalvonta

taidot

Järjestö-

koulutus

Henkilökohtainen edunvalvonta

Ammatilliset tiedot ja taidot

Edunvalvontakoulutukset antavat eväitä tilanteisiin, joissa oma toiminta vaikuttaa työsuhteen ehtoihin, urakehitykseen ja työstä saatuun taloudelliseen hyötyyn.

Ammatillista osaamista vahvistavat koulutukset tarjoavat muun muassa esimiesvalmennusta. Koulutukset on maksullisia, mutta jäsenenä saat reilun alennuksen.

Järjestökoulutus Erityisesti jäsenjärjestöissä erilaisissa tehtävissä toimiville suunnatut koulutukset auttavat hoitamaan luottamustehtäviä tehokkaasti ja vastuullisesti.

Varmuutta valintoihin Insinööriliiton koulutuksilla YYYKNT[ƂMQWNWVWMUGV

Insinoori-02-2015  

Insinööri-lehden numero 2/2015

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you