Page 1

2/2011

Nuorena yritt채j채ksi


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Tekniikan etiikan ongelma Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Yrittäjyydessä on mahdollisuus Puheenjohtajan palsta

7

• Miksi suomalaiset liitot tekevät Oululaiset insinöörit olivat kuulemassa, kuinka UIL on heidän tukenaan Nokian muutoksissa. Liiton kampanja käynnistyi maaliskuun alussa.

kansainvälistä edunvalvontaa

Edunvalvontaa – yrittäjäasiaa .................... 10

• Hermiasta maailmalle yritysidean kanssa • Gurux kasvaa • IGL Technologies • Yritystallista potkua • Yrittäjävaliokunta ajaa insinööriyrittäjien etuja

• Yrittäjäksi jaetun ilon kautta Osaaminen .............................................. 20

• Sijoittamalla oman elämänsä herraksi Yhteiskunnasta......................................... 22

• Onnistumisen käsikirjoitus suomalaiselle insinöörille

• UIL:n jäseniä eduskuntavaaleissa • Insinööri kuntapäättäjänä Maailmalta .............................................. 28

• EU-remontti ammattipätevyysvaatimuksiin • Ay-liikkeen kanta EU-linjauksiin tiukentuu Totta ja tutkittua....................................... 30

• Tekniikan alan yrittäjät kasvuhaluisia • Työajat lyhentyneet EU:ssa Oikeutta.................................................. 32

• Yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa

10 Kannen kuva: Mikael Hautala

2

Opiskelija-asiaa........................................ 34 Hermia Yrityskeskus auttaa kasvuhaluisia yrityksiä maailmalle tarjoamalla niille verkostoja ja rahoitusta.

Kentän kuulumisia.................................... 38

• Järjestöjohtajat miettivät jäsenpitoa Jäsentietopalvelu tiedottaa........................ 41 Järjestöyhteydet........................................ 42 Tapahtumia.............................................. 43


17.3. numero 2/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819

22

Taitto Kaaripiste Oy Filosofi Pekka Himanen sai opettajaltaan Georg Henrik von Wrightiltä kirjeen. Siinä hän sai parhaan elämänohjeen – ole paras omassa jutussasi.

Ilmestymispäivät 2011 28.4., 6.6., 1.9., 6.10., 10.11., 15.12. Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

43 UUSI

INSINÖÖRI

Tilaushinta 50 €/vuosikerta Uranosteen kevät on täynnä tarjontaa. Aloitustilaisuus Oulussa keräsi paikalle yli 200 kaupallisen ja teknisen alan korkeakoulutettua.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


ikaan a n a a Sam et Teollis t 11 ja u l e v l a P – o 2011 i B m e Ch umat t h a p a t

Suomen merkittävin valmistavan teollisuuden ammattitapahtuma Osta paremmin, viisaammin ja kustannustehokkaammin kuin kilpailijasi! Tapahtuma auttaa yritystäsi ottamaan seuraava askeleen tuotannossa, tekemään tuotteestasi entistä paremman ja leikkaamaan samalla kustannuksia.

23.-24. MAALISKUUTA 2011 | HELSINGIN MESSUKESKUS

SUBCONTRACTOR2011 Näytteilleasettajia Verkostoitumista Seminaareja

Uutuuksia Innovaatioita ...ja paljon muuta Yhteistyökumppani

Markkinointiyhteistyökumppani

Säästä aikaa ja rahaa, rekisteröidy tapahtumaan maksutta osoitteessa: www.easyFairs.com/SUBCONTRACTOR


pääkirjoitus

Tekniikan etiikan ongelma Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Maaliskuu 2011

R

isto Salminen tunnustaa, että hänellä on on-

kin kovan paikan edessä. Haluammeko säilyttää oman

gelma – hän on ollut kiinnostunut etiikasta

hyvän asemamme, kysyi insinööriopiskelijoita edusta-

koko elämänsä. Etiikka kiusasi terveellä ta-

nut Reima Pentikäinen samassa seminaarissa. Onko

valla jo opetusuralla, mutta nyt Metropolia Ammatti-

meillä jotain, mitä muilla ei ole? Voiko eettinen stan-

korkeakoulun Teollinen tuotanto -yksikön johtajana

dardi olla yksi kilpailukyvyn tekijöistä?

kysymykset ovat kasvaneet. Iso peruskysymys globaalisti ja juuri nyt on: kuka omistaa tiedon?

Globaali vastuu on myös iso kisa hyvistä ideoista. Tässä on suuri mahdollisuus Suomelle tuoda esiin pa-

Toinen iso kysymys arjessa on se, kuka päättää,

rasta insinööriosaamistamme. Muun muassa energian

mitä on hyvä opetus – onko se opiskelija, opettaja vai

ja puhtaan veden saanti sekä kaupungistumisen muka-

työelämä. Insinöörietiikan painoarvoa lisää Salmisen

naan tuomat ongelmat asettavat suuria haasteita. Niissä

mukaan teknologian suuri toteutusvoima. Käyttämi-

meillä on jo korkeatasoista osaamista ja ratkaisuja tar-

nen vaikuttaa aina vahvasti kanssaihmisiin ja ympäris-

jolla. Samoin uudet sähköisen lehden jakeluun liittyvät

töön. Kenellä on valta tehdä päätös siitä, mitä teknolo-

ratkaisut odottavat maailmanmarkkinoiden valtaa-

giaa kehitämme ja otamme käyttöön?

mista.

Tekniikan haasteita globaalissa yhteiskunnassa

Insinöörin vastuu käsittää nyt koko maapallon.

käsi­teltiin monelta eri kantilta etiikka-aiheisessa semi-

Vastuu ei ole vaatimaton, mutta se onkin mitoitettu in-

naarissa Metropolia Ammattikorkeakoulussa (s. 22).

sinööreille.

Kun Itä-Aasia haastaa lännen mahtivaltiot, on Suomi-

UUSI

INSINÖÖRI

5


uutisia

Kuva: Minna Rosenström.

Rinnakkaisjäsenyyssopimuksen allekirjoitustilaisuudessa UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari (oik) ja järjestöjohtaja Mikko Wikstedt sekä OAJ:n järjestöpäällikkö Petri Lindroos ja puheenjohtaja Olli Luukkainen. Taustalla assistentti Sari Tarvainen.

Uusi Insinööriliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö allekirjoittivat maaliskuun alussa sopimuksen rinnakkaisjäsenyydestä. Ensisijainen työmarkkina-jäsenyys on OAJ:ssä, ja UIL hoitaa ammatillis-aatteellista edunvalvontaa. Rinnakkaisjäsenyyden odotetaan kiinnostavan muun muassa ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa opettajana työskenteleviä insinöörejä. Sopimus astuu voimaan 1.4. Aiheesta kerrotaan lisää seuraavassa Uusi Insinööri -lehdessä. n

YTN: TeliaSoneran vähennykset perusteettomia

LTY-alalla saavutettiin neuvottelutulos

Suunnittelijapätevyydet putoamassa pois insinööreiltä

TeliaSonera Finland aloittaa yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on noin 200 työsuhteen lakkauttaminen. Ylemmät toimihenkilöt YTN pitää yrityksen toimia tuomittavina, sillä todellisia perusteita irtisanomisille ei ole. Irtisanomisten yhteydessä TeliaSonera ilmoitti samalla rekrytointitarpeesta. YTN muistuttaa työsopimuslaista, joka sisältää uudelleensijoitus- ja koulutusvelvoitteen. TeliaSonera on viime vuosina aktiivisesti laiminlyönyt henkilöstönsä kouluttamisen, joten se on itse ajanut itsensä tähän umpikujaan. Yritys on tehnyt viime vuodet myös erittäin hyvää tulosta; viimeisin tulos 2010 loppuvuoden osalta osoittaa sen olevan taloudellisesti loistavassa kunnossa. – Yt-neuvotteluesityksessä viitataan taloudellisiin perusteisiin, joilla ei kuitenkaan ole yrityksen tulosten valossa mitään pohjaa, sanoo YTN:n ICT-alan vastuullinen asiamies Tage Lindberg. YTN toivoo TeliaSoneran toimivan tilanteessa kunnolla ja yhteiskuntavastuullisesti, siihen sillä on täydet taloudelliset edellytykset.

n

LTY-alan työehtosopimusten allekirjoittajat Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Pardia sekä Palvelualojen työnantajat PALTA saavuttivat neuvottelutuloksen, jonka mukaan 1.3.2011 alkaen maksetaan yleiskorotus 1,3 prosenttia. 1.5.2011 alkaen maksetaan yrityserä 0,9 prosenttia. Neuvottelutulos ei koske rautatie­ alaa.

n

n

6

Rinnakkaisjäsenyyssopimus OAJ:n kanssa

Kunta-alan palkkaratkaisu turvaa ostovoiman n Kunta-alalle saatiin kuntatyönantajan

ja neljän pääsopijajärjestön kesken neuvottelutulos tämän vuoden palkankorotuksista. UIL:n jäsenten osalta sopimuksen tekivät Tekniikka ja Terveys KTN ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Yleiskorotus 1.5. alkaen on 1,2 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä toukokuun alusta lukien 0,8 prosenttia. Lisäksi maksetaan 1.5. kertaerä, jonka suuruus on 100 euroa KV-TES ja TS-sopimuksissa ja opetusalalla 140 euroa.

Juuri julkistetusta RakMk A2 osasta, suuresti insinöörisuunnittelijoiden elinkeinonharjoittamiseen vaikuttavasta asiakirjasta, puuttuu keskeisin rakennusalan toimija – insinööri. Ehdotus ei ota huomioon yksilön ammatinharjoittamisen eikä elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien edistämistä työmarkkinoilla. Ehdotus ei huomioi myöskään koulutusjärjestelmän mahdollisuuksia pätevyyksien tuottamiseen. Rakennusten suunnittelupätevyyksistä keskeisin, pääsuunnittelijapätevyys, kaipaa tarkennuksia määrittelyynsä insinöörien osalta. Alalla toimivien henkilöiden ammatin harjoittamisen esteitä pitää purkaa, eikä käytännössä ammatinharjoittamisen esteeksi muodostuvia ohjeita tai määräyksiä saa laatia. Ympäristöministeriössä asiaa on valmisteltu erilaisissa kokoonpanoissa vuodesta 2007. UIL vaatii, että helmikuussa julkistetun ehdotuksen määräystä 4.1.3 pääsuunnittelutehtävästä muutetaan. Liitto vaatii myös insinöörien tehtävien palauttamista takaisin rakentamismääräys­ kokoelman ohjeeseen 4.2.3 vuoden


Valtiolle uusi sopimus Valtion pääsopijat pääsivät sopuun palkankorotuksista ja muutosturvasta. Sopimus toi 1.2. alkaen yleiskorotuksen 1,3 prosenttia. Virastoerä 1.5. lukien on 0,5 prosenttia. Lisäksi sovittiin 0,2 prosenttia tasa-arvoerästä, joka tulee voiman myös 1.5. Jos tasa-arvoerästä ei päästä neuvottelutulokseen, se yhdistetään virastoerän kanssa. Jatkuvaan muutoksen kourissa olevalle valtion henkilöstölle palkankorotuksiakin tärkeämpää on muutosturvasta saavutettu sopu. Jos muutostilanteissa tehtävät muuttuvat vähemmän vaativiksi, palkkaus säilyy kuitenkin vähintään 24 kuukauden ajan ennallaan.

Varautuminen Nokian muutoksiin on aloitettu

Kirsti Laurinolli

2008 työryhmän ehdotuksen mukaisesti.

n

Nokia aloittaa yt-neuvottelut Suomessa n Nokia ilmoitti laskiaistiistaina aloitta-

vansa uutta organisaatiota koskevat yhteistoimintaneuvottelut Suomessa. Nokia sanoo, että neuvotteluissa käsitellään uuden organisaation rakenteeseen liittyviä työnjärjestelyitä, ei vielä henkilöstövähennyksiä. Nokian mukaan uuden strategian henkilöstövaikutukset eivät vielä ole tiedossa. – Uuden organisaation ja toimintatavan suunnittelu etenee, ja aloitamme nyt neuvottelut siitä, miten uusi toimintatapa vaikuttaa organisaatiorakenteisiin, tuotesuunnitelmiin sekä työmenetelmiin ja -tehtäviin, sanoo Nokian Suomen henkilöstöjohtaja Ville Valtonen. – Kuten luottamusmiehet ja me olemme edellyttäneet, Nokia ei ole ensimmäisenä ryhtynyt irtisanomisiin, toteaa UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari. – Organisaatiomuutos on käytävä rauhassa läpi. Sen jälkeen Nokian on ohjattava mahdollisesti ilman työtehtäviä jäävät koulutukseen tai tarjottava muita tehtäviä. Nokian on tarjottava myös irtisanomisaikoja, jotka ovat lakisääteisistä merkittävästi pidempiä. UUSI

INSINÖÖRI

– Liitto on valmiina, kun mahdolliset irtisanomisyt-neuvottelut alkavat, sanoo Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari.

Nokian älypuhelimien käyttöjärjestelmän muutos voi tietää uutta uraa sadoille suomalaisille Symbian- ja MeeGo-suunnittelijoille. Tilanne on epäselvä ja varmaa tietoa irtisanomisista ei ole. Uusi Insinööriliitto on nostanut valmiustilaa ja julkisti UIL on koko urasi käyttöjärjestelmä -projektin. Hankkeessa on mukana kaksi liiton asiamiestä ja yksi lakimies. He vastaavat nokialaisten yhteydenottoihin, joita varten on avattu suora puhelinlinja ja sähköposti. Sivustolla www.uil.fi/nokialaiset on myös paljon muutostilanteeseen liittyvää tietoa. Järjestelyllä varmistetaan, että nokialaisia voidaan palvella nopeasti ja liiton muu työsuhdeneuvonta ei ruuhkaudu. Nokian insinöörit ovat huippuosaajia, joiden työura jatkuu varmasti erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Muutossiltana toimivat työllistämisyhdistykset, joista Oulu ja Tampere ovat jo toiminnassa ja järjestävät työnhakuun liittyviä koulutuksia. UIL:n tavoitteena on ESR-rahoitteisten hankkeiden mahdollisimman pikainen käynnistäminen myös pääkaupunkiseudulla ja Salossa. Rahoitusta haetaan myös valtakunnalliseen hankkeeseen, joka auttaisi nokialaisia työllistymään jokaisella paikkakunnalla. Puheenjohtaja Pertti Porokarin johdolla kiertue suuntasi kaikkiaan kuudelle Nokian saitille. Ouluun Elektroniikkatien ja Peltolan tilaisuuksiin tuli paikalle yli 50 insinööriä. Lehdistötilaisuudessa Poro­ n

kari näki liiton roolin sillanrakentajana insinöörien ja työpaikkojen välillä. UIL ja työllistämisyhdistykset ovat suunnitelleet myös tilaisuuksia, joissa ICT-alan firmat ja insinöörit kohtaavat. Seuraavan kerran liitto on päättänyt kiertää Nokian toimipisteitä toukokuussa, mutta tilaisuuksia järjestetään niin paljon kuin on tarvetta. Riippuen Nokian päätöksistä jo silloin voidaan esitellä työnhakupalveluita ja pitää CV-klinikoita. Kevään aikana myös neuvottelujärjestö YTN kiertää Nokia-paikkakuntia. YTN-luottamushenkilöt ovat ensisijainen tietokanava liittyen yrityksen sisäisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Oma ammattiliitto tukee

Jo alusta lähtien insinöörien oma ammattiliitto on mukana, koska mikäli irtisanomisiin mennään, tarvitaan paljon urahallintapalveluita ja henkilökohtaista neuvontaa. Nokia on jäsentemme yleisin työnantaja. Se työllistää esimerkiksi Oulun Insinöörien jäsenistä joka kuudennen. Lisäksi hyvin merkittävä joukko jäseniä työskentelee Nokian alihankintayrityksissä. Heitä projektin asiamiehet tapaavat mielellään, tarvitsemme kuitenkin yhteyshenkilöitä näissä firmoissa olevista jäsenistä. Jos Nokian muutokset koskettavat myös sinun työnantajaasi, ota yhteyttä osoitteeseen: nokialaiset@uil.fi. Teksti: Mikko Sormunen, asiamies

7


kolumni

Kirjoittaja Vilho Korkeamäki on yrittäjä

Yrittäjyydessä on mahdollisuus

”O

tsansa hiessä on sinun leipäsi ansaittava” oli tuttu kannustus tämän päivän yli kuusikymppisille lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Siinä oli suuntaa, oli tavoitteena sitten insinööritittelin tai jonkun muun ammattinimikkeen hankkiminen. Vuosikymmeniä sitten ani harva lähti heti koulunpenkiltä yrittäjäksi, osaaminen oli hankittava pitämällä jalat toisen pöydän alla. Näin kävi myös tämän kirjoittajalla, sillä yrittäjyys alkoi kymmenen harjoitteluvuoden jälkeen vuonna 1976. Syy yrittäjäksi ryhtymiseen voi olla moninainen, se voi olla erikoisosaaminen tai mikä ajopuuteoria tahansa. Itselleni sopii selitykseksi parhaiten alueellinen markkinarako; ja niin lähdin perustamaan sähköalan osakeyhtiötä. Enimmillään yhtiö työllisti runsaat 20 henkilöä, mutta erinäisten toimien jälkeen työmaana on yhden hengen kommandiittiyhtiö. Firman koko ei ole mitenkään hullumpi, päätäntävalta on aina mukana. Merkittävää parannusta henkiseen turvallisuuteen toi vuoden 1995 alussa voimaan tullut lakimuutos, joka mahdollisti ammatinharjoittajille ja yrittäjille ansiosidonnaisen päivärahan. Tämän työttömyysturvamuutoksen myötä yöunetkin pitenivät vaaksan verran. Mitä 35 vuotta on sitten antanut? Vuosiin on mahtunut sekä myötä- että vastamäkeä. On ollut itsenäisyyttä ja yksinäisyyttä. Ennen kaikkea se on mahdollistanut oman aloitekyvyn käytön. Lisäksi voi itse säädellä riskinottoa ja työpaineita. Tosiasiassa yhdenkin hengen firmassa on liukuva työaika – saa aloittaa ennen seitsemää ja lopettaa illalla kymmenen jälkeen. Yrittäjyyden alkutaipaleella sai usein kuulla ihmettelyn siitä, että olenko yrittäjänä vielä liiton jäsen. Niihin kysymyksiin on ollut helppo vastata myönteisesti. Mukana oleminen on tuonut laajan verkoston, sillä useissa hankkeissa kanssa- tai vastapelaaja on ollut insinööri.

Enkelitoiminnasta Jos joku käyttää itsestään bisnesenkeli -nimikettä voi mukana olla jo vahva pullistelun maku. Kirjoittajakin on jo saanut palautetta kyseisestä, ehkä sopimattomastakin tittelistä. Tuntuu kuitenkin hyvältä olla jossakin vaiheessa elämää vaikkapa enkeli, kun ei tuosta tuonpuoleisestakaan ole niin tietoa.

8

Kyseenalaisen tittelin syntykaupunki lienee Tampere, jossa olen saanut toimia sekä Hermia Yrityskehitys Oy:n osakkaana ja puheenjohtajana vuodesta 2003 että rahoitusyhtiö Hermia Ventures Oy:n osakkaana ja puheenjohtajana vuodesta 2005. Molemmissa yhtiöissä työskennellään lähinnä innovaatio- ja kasvuyritysten parissa niitä kehitellen. Rahoitusyhtiön työsarkaa on lainata aloituspääomaa ja lähteä myös osakkaaksi. Tällaiseen oravanpyörään olen hypännyt ja ryhtynyt kahden pääyhtiön lisäksi osakkaaksi vajaaseen kahteenkymmeneen yritykseen. Suurimpia harmeja alkavilla yrityksillä ovat taloushuolet. Alkupääoman hankkimisen jälkeen tulee yleensä vielä yksi tai kaksi rahoitusaaltoa, sillä jo muutaman yrittäjäkuukauden jälkeen tahtovat pelimerkit käydä vähiin. Mukana olevan sparraajan apua tarvitaan rahoitusjärjestelyissä. Muita tärkeitä avuja ovat kyky kuunnella alkavaa yrittäjää ja tuoda hänen vahvat puolensa esiin sekä vahvistaa vielä niitä. Toiminnan vakiinnuttua on normaalien päivittäisten liiketoimien ohella pyrkimys myös yrityksen arvon kasvattaminen. Sijoittajaosakas tietää jo mukaan lähtiessään, että kyseessä on riskisijoitus. Positiivista tulosta pitänee odottaa yleensä kolmesta viiteen vuotta. Sinä aikana saa jo viitteitä siitä, tuleeko voittoa tai vaihtoehtoisesti kokemusta. Jos siivet kantavat hyvin, voidaan yhtiössä aloittaa ’exitien’ valmistelu kauppaamalla yritys vielä suuremmille pääomasijoittajille tai jopa pörssiyhtiöille. Riskisijoittamisesta olen saanut sekä kokemusta muutaman konkurssin myötä että vaivan palkkaa onnistuneiden myyntien myötä. Yritysryppäässä näyttää olevan muutama kultakimpalekin. Useimmat aloittavat yritykset ovat keskittyneet niin pienille tuote- tai palvelusektoreille, että Suomen markkinat on kyllästytetty muutamassa kuukaudessa. Sen vuoksi niissä yritetään levitellä hartioita melko pian kansainvälisille markkinoille. Tämä on tiedostettu myös Hermia Yrityskehitys Oy:ssä, joka kiinalaisten kumppaneiden kanssa perusti viime keväänä teknologiansiirtoyhtiön Kiinaan Nanjingin kaupunkiin. Syksyllä perustettiin myös yhtiö venäläisten kanssa samaan tarkoitukseen, sen yhtiön kotipaikka on Tampere.


puheenjohtajan palsta

Miksi suomalaiset liitot tekevät kansainvälistä edunvalvontaa Pertti Porokari

Maaliskuu 2011

K

iinan avattua markkinansa länsimaille alkoi

saman jo paljon aikaisemmin ja ehkä vähemmällä

kilpajuoksu kehittyvien markkinoiden teolli-

huomiolla.

sesta hyödyntämisestä. Tästä alkoi kehitys,

Kansainvälinen ay-toiminta pyrkii estämään muun

joka vaurastutti kyllä Kiinan taloutta ja tarjosi osalle

muassa lapsityövoiman käytön ja tavoittelee kaikille

köyhää maaseutuväestöä töitä ja mahdollisuuden pa-

maailman työntekijöille asiallisia työoloja ja työsuh-

rempaan elintasoon, mutta usein hyvin epäeettisin

teen ehtoja, jotta teollistuminen ei leviäisi epäeettisin

keinoin.

keinoin.

Sama kehitys leviää muualle Aasiaan yhä köyhem-

Tästä syystä myös Insinööriliitto on mukana kan-

mille alueille kuten Intiaan ja Vietnamiin ja myös Af-

sainvälisessä edunvalvonnassa SASK:n eli Suomen

rikan ja Etelä-Amerikan mantereille.

ammattijärjestöjen solidaarisuuskeskuksen ja kansain-

Kansainväliset elektroniikkateollisuusjätit rynnistävät joka maailman kolkkaan toisaalta uusien mark-

välisten ammattisihteeristöjen kuten maailman metalli IMF ja -kemia ICEM kautta.

kinoiden takia, mutta myös aina vain halvemman työvoiman perässä. Tekstiiliteollisuus onnistui tekemään

UUSI

INSINÖÖRI

Hyvää kevättä!

9


edunvalvonta – yrittäjyydestä Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Markku Teittinen (Kiinan kuvat) ja Mikael Hautala

Hermiasta maailmalle yrityside Hermia Yrityskeskus Tampereella auttaa uusia innovatiivisia ja kasvu­ haluisia yrityksiä maailmalle tarjoamalla niille verkostoja ja rahoitusta. Yhteistyöllä kiinalaisen Wuxin kaupungin kanssa sikäläiset markkinat ovat avautuneet erityisesti anturiteknologian yrityksille.

H

ermia Yrityskeskus järjesti viime lokakuussa seminaarimatkan anturimessuille Wuxin kaupunkiin Kiinaan. Matkalle osallistui 21 hengen yritysdelegaatio. Mukana olivat myös nuoret uuden polven yritykset IGL Technologies ja Gurux, joista on

10

juttua edempänä. – Matka oli onnistunut ja saimme solmittua paljon hyödyllisiä uusia kontakteja myös kaupungin johtoon, kertovat hankkeen puuhamiehet insinööri Vilho Korkeamäki ja DI Pekka Jussila. Korkeamäki on Yrityskeskuksen

hallituksen puheenjohtaja ja Jussila sen toimitusjohtaja. Wuxi on saanut Kiinassa roolin toimia kansallisena anturiteknologian kehittämiskeskuksena. Toimintaansa varten se sai vastikään 3 miljardin euron aktivointirahan. Se onkin noussut Shanghain rinnalle kasvavaksi investointikohteeksi. – Wuxissa draivi on kova ja siellä on myös helpompi luoda kontakteja ja lähteä kasvuun kuin vaikkapa Shanghaissa, Jussila tietää. Kaupunki houkuttelee yritysten li-


Käyntikorttien vaihtoa kiinalaisittain, kuvassa oikealla Pekka Jussila ja hänen vieressään Vilho Korkeamäki Hermia Yrityskehitys Oy:stä.

Rahaston tekemä myötäsijoitussopimus yrityksen kanssa tarkoittaa sitä, että kumpikin osapuoli sijoittaa. – Kumppanuudesta on molemminpuolista hyötyä, Jussila sanoo. Jussilan mielestä Suomi voisi olla solmukohde, kun Kiina tulee Eurooppaan. Näin suomalaiset voisivat kehittää palvelujaan, saada investointeja ja työtä. Myös Korkeamäelle globalisaatio ja Kiina ovat pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkia. – Nyt odotetaan Kiinan tulevan suomalaisille sijoitusmarkkinoille. Hermia Ventures -sijoitusrahaston kautta sillä olisi tähän kaikki mahdollisuudet, sanoo rahaston hallituksen puheenjohtaja, insinööri Vilho Korkeamäki. Tukea kasvuyrityksille

ean kanssa säksi myös yliopistoja alueelleen. Myös suomalaisten korkeakoulujen mahdollisuutta toimia siellä selvitetään. Kiina tulee Suomeen

Eräänä osoituksena, vaikkakin pienenä, Wuxin kaupungin toiminnan aktivoitumisesta myös Suomessa, on sen ”Euroopan toimiston” perustaminen Hermia Yrityskeskuksen tiloihin. Tässä ”overseas station’issa” on jo ainakin molempien maiden lippu, työpöytä ja tuolit. Avajaisetkin on jo pidetty. UUSI

INSINÖÖRI

Hermia Yrityskeskus rakentaa yrityskeskusta Tampereelle kehittämällä uusia liiketoimintamuotoja. Kansainvälisten verkostojen luomisessa ja siemenrahastojen hankinnassa se avustaa innovatiivisia yritysideoita niiden alkuvaiheessa matkalla yrityksiksi. Pekka Jussilan vuonna 1992 perustama Yrityskeskus on avustanut yli 300 yritysstarttia kasvuun ja tehnyt noin 3 000 konsultointitoimeksiantoa. Keskuksella on toimipisteet Tampereen lisäksi Salossa ja Lappeenrannassa sekä Hollannissa. Miksi sitten lähteä Kiinaan?

Yrityksillä, jotka ovat teknologisesti orientoituneita, on tarjota sekä palveluita että oivallusta. Suomi ei enää riitä niille, vaan ne joutuvat miettimään muita markkinoita. Siksi kasvava markkina-alue Kiina on tullut niin voimakkaasti mukaan kuvioihin. – Myös Intian merkitys on räjähdysmäisesti kasvanut, Jussila sanoo. Ja kun sinne haluaa mennä, on parempi mennä yhdessä kuin yksin. Valmiit verkostot ja kumppanit ovat kullanarvoisia, sillä kulttuurierotkin voivat olla monelle suuri järkytys. Puhumatta-

kaan kielimuurin tuomista ongelmista. Korkeamäki ja Jussila ovat aiemmin useaan otteeseen vierailleet Kiinassa, mutta nyt tuntuu että oikea tatsi on löytymässä. Yritysenkeleitä tarvitaan

Korkeamäki on yksi aktiivisimmista ”yritysenkeleistä” Tampereen seudulla. Hän on sijoittanut 15 yritykseen rahojaan sekä tukeakseen uusia yrittäjiä alkuun että vanhasta kokemuksesta. Hänellä on yrittäjäkokemusta vuodesta 1976 lähtien – Bisnesenkelinä voi myös olla vaarana, että rikastuu, hän naurahtaa. Hermia Ventures -sijoitusrahaston kohteet ovat yksityisiä tahoja. Rahasto hakee hyviä sijoituskohteita ja pyrkii jopa 15 %:n vuosituottoon. Yritykset, jotka tekevät kauppaa Kiinan kanssa, pääsevät kiinni sijoitusrahaston lupaamaan 15 prosentin tuottoon, Korkeamäki lupaa. Näin yritys voi kasvaa. Niin ovat tehneet myös IGL Technologies ja Gurux. Rahaston tekemä myötäsijoitussopimus yrityksen kanssa tarkoittaa sitä, että kumpikin osapuoli sijoittaa. Mukaan on otettu muitakin sijoittajia kuin pankkeja, muun muassa Vera, jolla on etuoikeus sijoittamiseen. Tämä siksi, että rahasta on puutetta. Yliopistoilta ei tule startteja samaan malliin kuin 2000-luvun alussa. Laman lisäksi kuntien vetäytyminen pois yritystukien alkuvaiheesta on vaikeuttanut tilannetta. – Intoa yrittämiseen olisi, mutta siemenrahoittajista on puutetta, Korkeamäki kiteyttää. Viime vuonna Yrityskeskuksen hallituksen kokouksessa käsiteltiin 12 hakemusta, jotka kaikki olivat kiinnostuneita siemenrahasta. Kun näistä muutama otetaan rahoituksen piiriin, voi alku käynnistyä jopa kuudessa viikossa. Yleensä se kestää 3–6 kuukautta. n 11


edunvalvonta – yrittäjyydestä Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Markku Teittinen (Kiinan kuvat) ja Mikael Hautala

Gurux kasvaa Mikko Kurunsaari.

Mikko Kurunsaari perusti Guruxin runsaat 12 vuotta sitten, kun oman yrityksen perustaminen kiehtoi enemmän kuin työnteko Nokialla. Nyt yritys työllistää viisi henkilöä ja suunta on kasvuun päin.

12

G

urux kehittelee ja valmistaa ohjelmistoja kaukoluettavia mittareita varten ja on käynnistänyt sitä varten avoimen lähdekoodin yhteisön. – Kiinalaiset olivat kovasti kiinnostuneita avoimen lähdekoodin yhteisöstämme, kertoo yhteisön luonut Mikko Kurunsaari. Hän valmistui tietoliikenneinsinööriksi Raahessa vuonna 1997. Avoimen lähdekoodin yhteisölle tarjotaan palvelua mittareiden etälukemiseen. Tietoa kerätään laitteilla, sähkömittaukset muutetaan informaatioksi, jota voidaan käyttää muun muassa säh-

kön laadun seurannassa. – Tarjoamme muutaman mittarin lukua ilmaiseksi yhteisömme jäsenille, Kurunsaari selvittää. Nälän kasvaessa asiakkaat haluavat enemmän palveluja. Ja kun sana kiirii, yhä useampi liittyy yhteisöön ja tilaa sen palveluja. Tuotekehitys voimakasta

Yritys otti vuoden 2008 vuoden lopussa ison riskin ja lähti kehittämään yritystä palvelujen suuntaan. Tämän kuun alussa julkaistiin pilvipalvelu, jonka avulla luetaan erilaisia mittareita.


Mikko Kurunsaari Gurux Oy:stä käymässä neuvotteluja.

– Tuomme asiakkaillemme lisäarvoa heidän laitteidensa datasta muuttamalla sen älykkyydeksi, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena, Kurunsaari selvittää. Tähän on tähdätty kahden vuoden kehitystyöllä, jossa edetään porras portaalta. Tiiviit yhteydet Kiinaan

Kurunsaari uskoo, että Wuxin kaltaiset matkat ja niiden aikana solmitut suhteet lisäävät yhteistyömahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Yrityksellä on tiiviit ja säännölliset UUSI

INSINÖÖRI

yhteydet muun muassa Kiinan hallituksen edustajiin. – Totta kai toivomme että löytäisimme jälleenmyyjiä tuotteillemme myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tähän yritys saa vetoapua myös Tekesin Groove -projektissa. Intiassa tuote on herättänyt myös suurta kiinnostusta. Se soveltuukin hyvin sähkönkulutuksen seuraamiseen maassa, jossa sähkönkulutus kasvaa voimakkaasti. – Voimakas tuotekehitys edellyttää lisää henkilökuntaa, mikä puolestaan vaatii rahaa. Yritys on vastikään aloittanut riskirahoituksen etsinnän.

– Jos saamme rahoituksen kuntoon, pääsemme nopeammin eteenpäin tuotekehityksessä ja myös kasvussa. Miksi yrittäjäksi

– Yrittäminen on intohimoisten miesten laji, Kurunsaari kuittaa kyselyt yrittämisen ihanuudesta ja kurjuudesta. – Epäonnistumisen pelko on monille esteenä lähteä yrittäjäksi. Siitä kun pääsee pois, niin kaikki menee hyvin. Palkka tulee tilille ja firma pyörii. Eiköhän se riitä. n

13


edunvalvonta – yrittäjyydestä Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Markku Teittinen (Kiinan kuvat) ja Mikael Hautala

IGL Technologies IGL

-Technologies Oy perustettiin joulukuussa 2009 TTY:n Yritystallin ja Hermia Yrityskehitys Oy:n avustuksella. Kolmen teekkarin mielestä aika oli kypsä oman bisnesidean toteuttamiselle. Yrityksen innovaatio on kauko-ohjattavat pistorasiat auton lämmitykseen ja/tai lataukseen. – Puolisen vuotta mietimme ideaa, sitten päätimme toimia, kertoo TTY:n yritystallista ponnistusta etsinyt Aleksander Ivaine. Hän on nyt yrityksen

14

toimitusjohtaja ja työntekijöitä on kaksi. Hermia Yrityskeskus auttoi liiketoimintasuunnitelman, yritysstrategian ja rahoituksen järjestämisessä. – Omassa yrityksessä ideoitaan pystyy toteuttamaan paremmin. Minulle oli pettymys, että palkkatyössä ei uskottu teekkarin ideaan, Ivaine kertoo. Wuxin matkalla myös Ivaine löysi mahdollisia yhteistyökumppaneita samalla matkalla olleista suomalaisista yrityksistä. Ivaine uskoo palaavansa Kii-

Aleksander Ivaine.

naan tekemään bisnestä jossain vaiheessa. Paljonko firma maksaa, kiinalaiset kysyivät jo matkan aikana. Tuote oli silloin vielä prototyyppitasolla, joten sitä ei voinut vielä myydä. Eikä ole myyty vieläkään. Kiinnostus innovaatiota kohtaan on nimittäin herännyt myös Ivainen venäläisten tuttujen piirissä Venäjällä. Jos markkinat tuotteelle aukeavat siellä, voi edessä olla todella iso kasvu yrityksen liikevaihdossa.


– Tuotamme jatkuvasti uusia ideoita ja se on meille myös ongelma, sillä myyntityöhön eivät rahkeet enää riitä. Onneksi Yrityskeskukselta löytyy myös ’Vuokraa myyntimies’ palvelu, Ivaine toteaa. Etäohjausjärjestelmä

IGL-Technologies’in yritysidea on siis piharasioiden internetin yli hallittava etäohjausjärjestelmä. Yritys on ensimmäisenä Suomessa suunnitellut ja toteuttanut tämän innovaation, joka on huomioitu myös Pirkanmaan INNOSUOMI-kunniamaininnalla. eTolppa koostuu lyhyenkantaman verkkomoduuleista ja GSM/GPRS-ohjausmoduuleista. Lyhyenkantaman verkkomoduulit asennetaan piharasioiden sisälle, jossa ne hoitavat lämmityk-

sen päälle/pois -kytkemisen. – Jos olet lähdössä lentomatkalle, voit matkapuhelimella ”ajasta” etukäteen lentoaseman parkkipaikalla olevan autolämmityspistorasian päälle ja järjestelmä mittaa myös käytetyn sähköenergian. GSM/GPRS-ohjausmoduuli sijoitetaan niin, että sen lähettämä signaali kattaa koko parkkialueen. Moduulin tehtävänä on käskyjen lähettäminen verkkomoduuleille sekä datan vastaanottaminen ja sen lähettäminen eteenpäin eTolppa palvelimelle. Piharasioiden käyttäjät lähettävät ohjauskäskyjä Internet-selaimen tai matkapuhelimen kautta palvelimelle, josta käskyt välittyvät eteenpäin. Jokainen käyttäjä saa oman käyttäjätunnuksen eTolppa -internetsivulle, jonka kautta piharasian ohjaus tapahtuu.

Yrityskeskus auttoi rahoituksen järjestämisessä.

Ajastuksessa käyttäjät voivat hyödyntää ekotoimintoa, jolloin lämmitys käynnistyy automaattisesti ulkolämpötilan mukaan. Jos ekotoimintoa ei halua käyttää, lämmitysajan pituuden voi määrittää myös itse. n

Vasemmalta Lim Bernard (Confidex Oy) sekä Alexander Ivayne ja Evgeni Gordejev IGL Technologies Oy:stä Tampereelta. UUSI

INSINÖÖRI

15


edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Yritystallista potkua

S

einäjoen ammattikorkeakoulun Yritystalli käynnistettiin EteläPohjanmaan liiton rahoittaman EAKR-hankkeen puitteissa vuonna 2003. – Tallisopimuksen tehnyt opiskelija on tavallaan erityisasemassa, sillä hän voi rakentaa opintosuunnitelmansa sellaiseksi, että hän voi samalla kehittää omaa yritysideaansa, uutta tuotetta tai yrittäjyysosaamistaan. Myös erilaisia projektiopintoja voi suorittaa yritysideaan liittyen, kertoo yrityspalvelupäällikkö Helena Hannu. Myös työharjoittelun voi halutessaan tehdä omassa yrityksessä esimerkiksi pe-

16

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa etsitään erilaisia malleja yrittäjyyden edistämiselle opiskeluaikana. Yritystallissa opiskelija voi tehdä niin projektiopinnot kuin työharjoittelunkin liittyen ikiomaan yritysideaan. Tämän vaihtoehdon on SeAMK Tekniikassa valinnut 39 tekniikan alan opiskelijaa. rustamistoimien ja toiminnan käynnistämisen merkeissä. Oman yritysidean, uuden tuotteen tai palvelun kehittämiseen liittyvistä opinnoista voi kertyä opintopisteitä jopa lähemmäs sata. Tallisopimuksia on tehty tällä hetkellä kaikkiaan 144 opiskelijan kanssa. Heistä nelisenkymmentä on tekniikan alan opiskelijoita. Yritystallitoiminnan puitteissa perustettuja yrityksiä on lähes 50. Opiskelijan valmistumisen jälkeen perustetuista yrityksistä ei ole aivan tarkkaa tietoa, koska suurin osa palaa kotipaikkakunnilleen ympäri Suomea. SeAMKin jokaisessa yksikössä ja toimipisteessä on oma tallipäällikkönsä,

joka vastaa toimialan yritystalliopiskelijoista. Toimintaan voivat osallistua kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat eri toimialoilta niin nuoret kuin aikuisopiskelijatkin. – Yritystalliopiskelijoille ja muille yrittäjyydestä kiinnostuneille on rakennettu erityinen yritystalliopintojaksojen tarjotin ja se on yhteinen kaikille koulutusaloille, Hannu selvittää. Poikkitieteellisyys valttina

Parhaat innovaatiot syntyvät usein eri alojen rajapinnoilla. Niinpä SeAMKissa pyritään aktiivisesti luomaan ja tarjoa-


maan opintojaksoja, joissa olisi useampien eri alojen opiskelijoita. Parhaillaan toteutetaan toista kertaa liiketoiminnan suunnitelmalliseen käynnistämiseen liittyvää opintojaksoa, jossa opiskelijoita on sosiaali- ja terveysalalta, tekniikasta, liiketaloudesta ja kulttuurista. Myös opintojakson ohjaajatiimi on poikkitieteellinen. Opintojaksolla on nyt osallistujia 39, mikä Hannun mukaan alkaa olla enimmäismäärä tiimityöskentelyyn ja tutkivaan oppimiseen perustuvalla kurssilla. – On tosi ilahduttavaa, että liiketalouden kurssit kiinnostavat myös insinööriopiskelijoita, Hannu sanoo. Yhdessä ideointi avaa suunnattomasti opiskelijoiden ja myös ohjaajien näkökulmia. Opiskelijat kokevat moni­ alaisessa tiimissä olevansa oman alansa asiantuntijoita, mutta huomaavat myös, että sillä ei yksin pärjää. Muiden alojen ymmärtämistä tarvitaan viimeistään työelämässä. – Poikkitieteellisyyden mahdollistaminen opinnoissa on tulevaisuutta. Se on meillä SeAMKissa tärkeä kehittämisen paikka, Hannu sanoo.

Pari vuotta onkin hartiavoimin tehty työtä sen eteen, että ainakin osa yrittäjyysopinnoista olisi mahdollisia eri alojen opiskelijoille yhteisesti. Nyt alkavat palat loksahdella kohdalleen. Ongelmia tuottavat edelleen lukujärjestykset ja opintojen jaksotukset eri koulutusaloilla. Helena Hannu on kuitenkin toiveikas. Kun Framin jatkeeksi tuleva uusi rakennus valmistuu, siirtyy liiketalouden ja pk-yrittäjyyden opinnot kaupungilta samalle kampukselle tekniikan ja kulttuurin kanssa. Se avaa aivan uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Yhdessä yrittäjäksi

Myös useampi opiskelija voi yhdessä perustaa yrityksen ja olla asiakkaana Yritystallissa. Näitä useamman yhdessä tekemiä tallisopimuksia on yllättävän paljon. Yrittäjäksi voi ryhtyä myös sukupolvenvaihdoksen tai yritysoston kautta. Myös aikuisopiskelijoita on Seinäjoella runsaasti mukana Yritystallissa. Yritystallilaisilla on tukena ammattikorkeakoulun asiantuntijatiimi, joka

Yhdessä ideointi avaa suunnattomasti opiskelijoiden ja myös ohjaajien näkökulmia.

voi auttaa esimerkiksi verkostojen rakentamisessa. Tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat kuten ELY-keskuksen yritysneuvojat voivat kertoa näkemyksensä liikeideasta. Yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa on myös haettu erilaisia malleja yrittäjyyden edistämiselle. Eri maakunnissa kun on hyvin erilaiset lähtökohdat. – Turku ja Salo ovat tyypillisesti italan vaikutuspiirissä, Satakunta taas on ollut teollisuuspiippujen aluetta ja EteläPohjanmaa p&k -yritysten luvattua aluetta, Hannu selvittää. n

Teksti: Juha Teerimäki

Yrittäjävaliokunta ajaa insinööriyrittäjien etuja Uusi Insinööriliitto valvoo myös insinööriyrittäjien etuja. Vuodesta 1993 lähtien toiminut yrittäjävaliokunta tukee ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenten palvelua.

U

uden Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan päätoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii noin kaksi prosenttia jäsenkunnasta. Lisäksi merkittävästi suurempi määrä jäseniä toimii sivutoimisina yrittäjinä, jotka saavat varsinaisen toimeentulonsa palkkatyöstä. UIL:n yrittäjävaliokunnan tehtävä on tukea ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenten palvelua liitossa, paneutua heidän ongelmiinsa ja puuttua epäkohtiin, antaa lausuntoja ja ottaa kantaa yrittäjille tärkeisiin asioihin sekä korostaa UUSI

INSINÖÖRI

työnantajien ja työntekijöiden ja toisaalta oppilaitosten, opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön tärkeyttä. Viime aikoina yrittäjävaliokunta on ajanut aktiivisesti muun muassa insinöörien A-suunnitteluoikeuksien säilymistä Suomen rakennusmääräyskokoelmissa. Yrittäjävaliokunta paneutuu myös yrittäjien työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon liittyviin asioihin, toimii aktiivisesti yrittäjien työttömyysturvan parantamiseksi sekä pyrkii edistämään yrittäjien laajempaa verkostoitumista.

Valiokunta on ollut mukana perustamassa Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaa ja on edelleen edustettuna kassan hallituksessa. Yrittäjävaliokunnan jäsenillä on henkilökohtaista kokemusta yrittäjyydestä pitkältä ajalta. Insinööriyrittäjät toimivat useilla aloilla, mikä näkyy myös yrittäjien valiokunnan kokoonpanossa. Yrittäjien valiokunnan jäsenet harjoittavat esimerkiksi konepaja-, ohjelmistojen suunnittelu- ja rakennusalan yrittäjyyksiä. n 17


edunvalvonta Teksti: Ari Hautaniemi n Kuva: Erkki Brotkin

Yrittäjäksi jaetun ilon kautta Tilastojen mukaan suomalaiset eivät ole maailman innokkaimpia yritysten perustajia. Erityisesti korkeasti koulutettujen halu perustaa yrityksiä on nähty huolestuttavan matalaksi.

S

ami Makkula ja Hannu Kaikonen palvelumuotoiluosaamista Lahden ammattikorkeakoulussa kehittävästä ServiceD-hankkeesta eivät purematta niele väitettä siitä, ettei yrittäjyys kiinnostaisi suomalaisia. Yrittäjyysintoa on kyllä, mutta yrittämistä ajetaan väärällä tavalla. – Kun yrittäjyys nähdään muun elämän uhraamisena, eihän se houkuttele. Mielikuvia on muutettava ja yrittäjyydestä tehtävä innostava juttu, linjaa myös Francis McCarron, Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa opiskelijoiden yrittäjyysasenteita kehittävän Dynahankkeen projektipäällikkö. Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksessa työskentelevä kolmikko on huomannut, etteivät nykyiset yrittäjyyspalvelut tavoita kaikkia kohderyhmiä. – Erilaisten henkilöstövuokrausfirmojen määrä ja kaupallisten työnvälityspalveluiden kasvava suosio kertoo siitä,

että ainakin osa nuorista kaipaa attraktiivisempia, suoraviivaisempia tapoja työllistyä. Kun puhutaan esimerkiksi muotoilijoista, perinteiset, viranomaisvetoiset kanavat yrityksen perustamiseksi eivät kiinnosta, Makkula kertoo. – On suuri ongelma, ettei valtaosa taitavasta yrittäjyyspotentiaalista kiinnostu yrittäjyydestä. He eivät halua oppia kirjanpitoa vaan keskittyä siihen, missä ovat hyviä, Kaikonen toteaa. – Heille ei ole tärkeintä patenttisuojaukset ja oman pesän varjelu, vaan se, kenen kanssa ja miten asioita tehdään, McCarron jatkaa. Kolmikko puhuu niin sanotusta pilviyrittäjyysmallista, joka tarjoaisi aidon ja houkuttelevan vaihtoehdon yksin puurtamiselle. Erilaisten osaajien yhteisö

Yrityspilvessä eri alojen ammattilaiset – esimerkiksi kirjanpitäjistä insinööreihin ja muotoilijoista nettisivuntekijöihin –

muodostavat aktiivisen yhteisön, jossa yhden osaaminen tukee ja kehittää toisen osaamista. – Yrityspilvi ei ole verkosto perinteisessä mielessä. Se on aktiivinen 24/7 -yhteisö, jota kuvaa jatkuva hallittu kaaos, jossa jokainen toimii asioiden eteenpäin viemiseksi, Kaikonen kuvailee. McCarronin mukaan kyse on yrittäjyyden mullistamisesta. – Kun perinteisesti yrittäjä tekee kaiken itse ja yksin hiiskumatta muille tai ainakaan oman verkostonsa ulkopuolelle tekemisistään, yrittäjäpilvessä uusia avauksia haetaan nimenomaan yhdessä muiden kanssa. Makkula kertoo myös, ettei yrittäjän tarvitse fakkiutua toimialaan, jonka hän yrityksen perustamislomakkeeseen kirjaa. – Suomessa rakastetaan titteleitä ja aloja, joiden mukaan asetamme itsellemme turhia esteitä. Ammattirajat pitäisi räjäyttää ja aloja yhdistää. Miksi insinööri pitäisi sitoa vain insinööritoimistoon? Yrittäjyyden ei tarvitse olla yhden asian yrittäjyyttä. Yrityspilvessä mietitään jatkuvasti sitä, miten omilla vahvuuksilla voi auttaa muiden ideoita eteenpäin.

Puhutaanko samaa kieltä? – Perinteisessä tuotekehittelyprosessissa ensimmäiset palaverit kuluvat siihen, että eri alojen ihmiset esittelevät itseään, taustojaan ja käsityksiään. Liian kauan menee siihen, että päästään oikeasti tekemään asioita, ServiceD-hankkeen Sami Makkula kertoo. Saman projektin Hannu Kaikosen mukaan yrittäjäpilviajatteluun perustuva lahtelainen Kuutio on vastaus tähän. – Toiminta ei perustu sille, että erilaiset ihmiset tapaavat toisensa ensimmäisen kerran vasta siinä vaiheessa, kun tehtävä esitellään. Kuution jäsenet tapaavat toisiaan jatkuvasti ja tulevat tutuiksi epämuodollisessa yhteisössä. Samalla haasteisiin voidaan tarttua heti. Kun kaikki tietävät, mitä toinen osaa, ihmiset osaamisen taustalla tulevat kyllä tekemisen myötä tutuiksi.

18

Yhteistä kieltäauttaa myös se, ettei perinteisiä johtajia, alaisia tai muita hierarkiaeroja ei ole, kun kaikki ovat yhtä lailla yrittäjiä. – Kuutio ottaa huomioon yksilöiden tarpeet ja sen tosiseikan, että eri alojen ihmiset puhuvat eri kieltä. Tärkeintä on luoda sellainen miljöö, että ajatukset ruokkivat toisiaan ja erilaiset yhdistelmät mahdollistuvat. Monella alalla tämä on jo toteutunut. Mainostoimistot eivät ole enää pelkkiä mainostoimistoja, insinööritoimistot eivät ole pelkkiä insinööritoimistoja. Perinteisen projektipäällikön rooli muuttuu Kuutiossa välittäjäksi, tulkiksi, mahdollistajaksi, miehet toteavat. (AH)


Lahden ammattikorkeakoulun Dyna-hankkeen projektipäällikkö Francis McCarron on ajamassa yrittäjäinnostusta opiskelijoihin ja rakentamassa uudenlaista yritysyhteisöä.

Tässä kohtaa luovuus astuu peliin. Mahdollisuuksia on rajattomasti, kunhan vain ympäristö tukee niiden keksimistä.

mellisin muutoksin halpamaiden tuotantoon, Kaikonen jatkaa. Kun kilpailijat kopioivat, täytyy itse olla ajattelussaan reilusti muita edellä.

Kohti avointa ”lähdekoodia”

Lahdessa tehdään jo?

Uudenlaiseen yrittäjyyskulttuuriin liittyy avoimuus. Siinä missä perinteisesti hyvälle innovaatiolle on haluttu mahdollisimman nopeasti patenttisuoja, McCarron lähtisi toiseen suuntaan. – Olemme opiskelijoiden kanssa usein keskustelleet, miten estää oman keksinnön päätyminen tahtomatta jollekin suurelle yritykselle. Sen sijaan, että piilottaa ideansa pöytälaatikkoon, on pidettävä siitä meteliä, tehtävä kaikille tiettäväksi, että minä olen tehnyt tämän. Vaatimattomuus ei aina kaunista. Jos tekee itsensä tunnetuksi innovatiivisena uudistajana ja suunnannäyttäjänä, kiinnostusta riittää varmasti. – Näin saat eräänlaisen henkisen tekijänoikeuden tuotteelle, joka päätyisi kaikista mahdollisista patenttisuojauksista riippumatta jossain vaiheessa ni-

– Kun valmistava teollisuus häviää ja siirrytään tuotekehitykseen ja luovuuteen, tulee pilviyrittäjyydestä yksi tämän vuosisadan suurimmista jutuista suomalaisessa kansantaloudessa, Makkula väittää. Hän onkin yhdessä McCarronin ja Kaikosen kanssa mahdollistamassa sitä, ettei Lahdessa jäädä passiivisesti odottelemaan. Kolmikko on kehittelemässä Kuutio-nimellä kulkevaa konseptia, yrittäjäyhteisöä, jolla pidetään osaajat Lahdessa sen sijaan, että valmistuvat opiskelijat muuttaisivat kaupungista pois. – Kuutio tulee tarjoamaan luoville ihmisille mahdollisuuden keskittyä oman juttunsa kehittämiseen ilman, että resursseja kuluu asioihin, jotka eivät ole ydinosaamista. Kuutiossa ei tyydytä kasvattamaan yritysten määrää tai kokoa sinänsä, vaan

UUSI

INSINÖÖRI

se keskittyy kehittämään täysin uudenlaisia yritysideoita sekä yhdistämään erilaisia alueiden osaajia ja ihmisiä. – Luovuudessa ei ole kyse ainoastaan muotoilijoista, taiteilijoista tai suunnittelijoista. Sitä löytyy joka alalta, insinööreistä alkaen. Uudet ideat syntyvät, kun erilaisista lähtökohdista tulevia ajatuksia törmäytetään, Makkula kertoo. Miten sitten varmistetaan se, että Kuutioon saadaan riittävästi eri alojen ihmisiä? – Varsinkin alkuvaiheessa pitää kyetä tehokkaasti keräämään sopivia yksilöitä. Lisäksi pitää olla näyttöjä siitä, että Kuutiossa syntyy bisnestä, McCarron linjaa. Kuution seinien sisällä halutaan tarjota riittävästi säpinää ja vuorovaikutteisuutta. Sen jäsenten täytyy voida tehdä asioita yhdessä myös työnteon ulkopuolella ja osallistua esimerkiksi laajemmin sosiaaliseen kehittämiseen. – Insinöörinä näen vielä, että Kuution on oltava myös virtuaalinen yhteisö, jonka on oltava tavoitettavissa, vaikka yrittäjä olisi Singaporessa, Kaikonen lisää. n 19


osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Valtteri Johansson opiskelee konetekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyötä hän tekee parhaillaan Juha Punta Oy:lle. Hän on ollut mukana yhdistystoiminnassa toimimalla koulutuspoliittisena vastaavana TIO:n hallituksessa vuodet 2008-2009 sekä viimeiset kaksi vuotta opiskelijoiden edustajana Lounais-Suomen Insinöörien hallituksessa.

’Nelikymppisenä eläkkeelle’ oli aikaisemmin Johanssonin teema. Nyt hän ei ole siitä asiasta enää yhtä varma. Sijoitusten kanssa ei koskaan tiedä, miten käy!

20


Sijoittamalla

oman elämänsä herraksi Sijoittamisella saatu lisätulo on ollut tervetullut apu opiskelija Valtteri Johanssonin rahakassassa. On kivaa, kun rahaa on käytössä, jos tulee yllättäviä menoja, hän sanoo.

V

altteri Johanssonin sijoittaminen lähti liikkeelle kummitädiltä joululahjaksi saaduista rahastoosuuksista vuonna 2005. Parikymppisenä saatu innostus on kehittänyt nuoren miehen osaamista rahamarkkinoiden syövereissä. – Helpoin tapa on aloittaa sijoittaminen rahastoista, sillä yhdellä kaupalla saa silloin hajautetun salkun, Johansson neuvoo. Myös kehittyville markkinoille pääsee helpommin rahastojen kautta. Säästämisen ydin voi olla passiivisesti hallinnoiduissa sijoitustuotteissa eli ETF:issä (Exchange Traded Fund). Niissä yhdistyvät suoran osakesijoituksen ja rahastosijoituksen edut. Niillä käydään kauppaa pääsääntöisesti samalla tavalla kuin osakkeilla. – Esimerkiksi sijoittamalla OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahastoon, saa vastaavaa indeksiä seuraavan salkun aikaiseksi yhdellä kaupalla. Myöhemmin yrityksien painotuksia voi muuttaa yksittäisillä osakesijoituksilla. Tietojen ja varallisuuden karttuessa kannattaa sijoittamisen painopistettä siirtää rahastoista suoriin osakesijoituksiin ylisuurien hallinnointikulujen välttämiseksi. – Itse aloitin osakesijoittamisen perinteisistä suuryrityksistä, joiden liiketoiminta on vakaalla pohjalla ja joiden tiedetään jatkossakin jakavan osinkoa, Johansson kertoo. Hän on pikkuhiljaa siirtynyt pois kivijalkapankkien tarjoamista rahastoista kohti itsenäisesti hoidettua sijoitussalkkua. Hän myös suosittelee sijoittamista netin kautta. – Intrenet-välittäjän kautta sijoittaminen on helppoa, halpaa ja nopeaa. UUSI

INSINÖÖRI

Kaupankäyntikulut ovat pienempiä ja säilyttäminen ilmaista toisin kuin useimmilla perinteisillä pankeilla. Kirjautuminen on vaivatonta netissä ja sopimuspaperit tulevat kotiin allekirjoitettaviksi muutamassa päivässä. Internet-välittäjät järjestävät myös alkeisja jatkokursseja asiakkailleen. Omia strategioita voi myös testauttaa erilaisia tietokantoja vastaan. Riskit täytyy tiedostaa

– Sijoittamisessa piilee aina riski, siksi täytyy olla varovainen. Enempää ei saa sijoittaa kuin minkä on valmis menettämään. Paljonko hän on voittanut sijoituksillaan, sitä hän ei suostu paljastamaan. – Ei pelkillä tuotoilla vielä elä, mutta mukavaa lisätuloa se on ollut opiskelijalle. On kiva, kun rahaa on käytössä, jos tulee yllättäviä menoja. Jos vaikka haluaa ostaa uuden kameran, niin kuin Johansson vastikään teki. Valtteri Johansson oppi jo kotona, että rahaa kannattaa laittaa talteen. Mutta sitä hän ei ymmärrä, että ihmiset makuuttavat säästöjään tavallisilla pankkitileillä. – Rahojen makuuttaminen lähes nollakorkoisella tilillä ei ole missään määrin järkevää, Johansson on oppinut. Kuitenkin hänkin pitää käyttövarat ja sijoitusvarat erillään. Miten osakkeet valitaan

Onko Johanssonilla sijoitusstrategiaa? Miten hän valitsee osakkeet, joihin sijoittaa? Johanssonin osakesalkun ytimen muodostavat sijoitukset suomalaisiin

yrityksiin, mutta suunnitelmissa on tehdä suoria osakesijoituksia myös ulkomaisiin yrityksiin. Valtteri Johansson tutkii yritysten tilinpäätöksiä, vuosikertomuksia sekä uutisia, joissa kerrotaan yritysten kehittymisestä. – Yrityksiä on seurattava ja katsottava, millaisella taloudellisella pohjalla niiden toiminta on. Ovatko ne jatkossakin kannattavia ja onko suuria muutoksia edessä. Pitää etsiä ”pieniä” merkkejä, niin että pääsee sijoittamaan ennen kuin pörssikurssien nousu on kaikkien tiedossa. – Jos kaikki pienet merkit tietäisi, sijoittaminen olisikin helppoa. Johanssonin mukaan vuosikertomuksista voi huomata jotain, mikä puhuttaa. Osavuosikatsaukset puolestaan kertovat, luottaako esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja tulevaisuuteen. Talouslehtien keskustelupalstoja seuraamalla voi tulla esiin yrityksiä koskevia tietoja. Perusvirhe Johanssonin mielestä on se, että lähtee suinpäin sijoittamaan johonkin otsikoihin nousseeseen yritykseen. Kun asiasta puhutaan jo julkisesti ja yrityksen kurssi on lähtenyt nousuun, on jo useimmiten myöhäistä sijoittaa siihen. n

Sijoittamisessa piilee aina riski. Enempää ei saa sijoittaa kuin minkä on valmis menettämään. 21


yhteiskunnasta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Tuulikki Holopainen

Uuden Insinööriliiton etiikkavaliokunnan puheenjohtaja Aulis Huikko (vas.) tarkastaa, että kaikki on kunnossa. Paneeliin osallistuivat Risto Salminen Metropolia ammattikorkeakoulusta, Teppo Turkki Sitrasta, Jouko Niemi TEPistä ja Reima Pentikäinen IOL:stä.

Teknologian etiikan haasteita Uuden Insinööriliiton ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhdessä järjestämän etiikka-aiheisen seminaarin paneelissa mietittiin teknologian haasteita globaalissa yhteiskunnassa.

R Globalisaatio on kautta ihmiskunnan historian altistanut ihmiset epäeettisen toiminnan houkutuksille, totesi Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari seminaarin avauspuheessaan. Viimeksi Kiinan avattua markkinansa länsimaille alkoi kilpa­juoksu kehittyvien markkinoiden teollisesta hyödyntämisestä. Kansainvälinen ay-toiminta pyrkii toiminnallaan estämään muun muassa lapsityövoiman käytön ja tavoittelee kaikille maailman työntekijöille säällisiä työoloja ja työsuhteen ehtoja, jotta teollistuminen ei leviäisi epäeettisin keinoin. Siksi UIL on mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa SASKin ja kansainvälisten ammattisihteeristöjen kuten maailman metalli ja kemia kautta.

22

isto Salminen, joka on toiminut yli 25 vuotta opettajana, miettii yhä vielä, mikä on tekniikan opettajan työn etiikka. Tekniikan etiikassa on se ongelma. että tekninen ratkaisu on joko tai, ei sekä että. Se tuo jatkuvan ongelman, sillä maailmassa on useita oikeita ratkaisuja. Insinöörityössä riskinä on yhden vahvan suunnan lineaarisuus. Asiantuntijuus yhdellä alueella estää näkemästä sivulle. Tämä korostuu myös tekniikan opetuksessa. Ja mitä on hyvä opetus, kuka sen määrittelee? Onko se opiskelija, opettaja, työelämä, maine? Ketä kuunnella, ketä uskoa, tämäkin on jatkuva ongelma. Iso kysymys globaalisti Salmisen mielestä on, kuka omistaa tiedon. Haastaako kungfutsealaisuus lännen

Teppo Turkki tutkii Sitrassa, mitä Itä-Aasian kehitys merkitsee Suomelle. Turkin mukaan maailman painopiste on oikeasti siirtymässä Itä-Aasiaan. Aasia ottaa takaisin hegemonian, joka sillä oli 3 000 vuotta. 200 vuotta teollista vallankumousta nosti Euroopan ja Yhdysvallat 1800- ja 1900-luvulla väliaikaisesti johtoon. Itä-Aasiasta nousee Turkin mukaan uudentyyppinen toiminnan logiikka, joka perustuu kungfutsealaisuuteen. Sen mukaan yk-


silö on alisteinen yhteisölle ja ansaitsee olemassaolonsa toteuttamalla sen arvoja. Tämä näyttää tuottavan länttä dynaamisemman ja taloudellisesti kilpailukykyisemmän sekä systeemisesti voimakkaamman toimintamallin. Kiinan kohdalla se tuottaa myös nopeaa kehitystä. Kiina on 20 vuodessa muuttunut maailman tehtaaksi. Nyt se on nopeasti muuttumassa maailman innovaatio- ja tutkimus- sekä kehitysympäristöksi.

Opiskelija Pekka Himanen sai aikanaan kirjeen opettajaltaan filosofi von Wrightiltä. Sen sisältämän rikastavan vuorovaikutuksen ja arvonannon hän muistaa vieläkin.

Mitä on henkinen pääoma

Jouko Niemi kysyi, onko henkinen pääoma vain tietotaitoa, kuten usein tunnutaan ajateltavan. Kuitenkin on tärkeää, mitä sillä tehdään. Pääomaan kuuluu myös henkinen selkäranka. On yhteiskuntia, joissa on luonnonvaroja ja mahdollisuuksia, mutta ihmiset keskittyvät juonittelemaan ja varastelemaan toisiltaan. Toisaalta on maita, joissa vähäisillä luonnonvaroilla on henkisen pääoman tuella onnistuttu luomaan suurta vaurautta. Henkinen pääoma auttaa siis paitsi vaurauden luomisessa, myös yleisessä ihmisten hyvinvoinnissa. Pitää olla hereillä ja nähdä mikä suunta on meillä kehittymässä. Reima Pentikäinen mietiskeli kansainvälistyvää opiskelumaailmaa. Onko meillä, mitä ei ole muilla. Tai onko muilla, mitä ei ole meillä? Haluammeko säilyttää oman hyvän asemamme? Kenen omaisuutta henkinen pääoma on? Opiskelijat väittelivät etiikasta

Etiikka-aiheiseen väittelyyn oli saatu kaksi kolmehenkistä joukkuetta. Joukkueet väittelivät aiheista: ”Onko biopohjainen bensiini oikeasti ympäristöystävällistä?” ja ”Energian säästäminen on turhaa, ydinvoimalla saadaan puhtaasti tarvittava lisäenergia”. Turkulaisia opiskelijoita edustivat Heikki Heimonen, Juha Hämäläinen ja Jens Holmström. Helsinkiläisten joukkueessa olivat Reima Pentikäinen, Ville Välimäki ja Joona Haavisto. n UUSI

INSINÖÖRI

Onnistumisen käsikirjoitus suomalaiselle insinöörille

V

erkostoyhteiskunnan murros on luonut osaajien verkoston, jonka voima on rikastavassa vuorovaikutuksessa ja innovatiivisuudessa. Kätkössä oleva luova potentiaali pääsee näin parhaiten ulos, sanoo filosofi Pekka Himanen. Himanen haluaisi lisää luovuuden kulttuuria ja lisää insinöörimenestymisiä. Haasteena on luoda insinöörialan dream team. Olennaista on nyt nähdä, että kriisissä on suuret mahdollisuudet. Suomessa on hillittömästi insinööriosaamista – osaammeko toimia toisin ja antaa mahdollisuuden 50 uudelle pikku-Nokialle. Vai uskommeko tragediamoodin mukaan siihen, että kohtalo on jo valmiiksi kirjoitettu ja se on huono. – Luovuus, rikastavan yhteisön vuorovaikutus ja luottamus – näistä voi aueta tie joko unelmiin tai pelkoon, Himanen sanoo. Parhaassa tapauksessa tavoittelemme unelmia. Mutta aivan liian usein energia kuluu pelon kulttuurissa. Insinöörialallakin on tällä hetkellä kyse siitä, annammeko pelon kulttuurille vallan. Munauksenesto-

strategia ohjaa meitä. Himanen suosittelee heittäytymään sille alueelle, missä olemme epävarmoja. Parin heittäytymisen päässä löytyy varmuus. Himanen ottaa esimerkiksi ystävänsä Linus Torvaldsin ja kysyy: Miten on mahdollista, että 21-vuotias opiskelija haastoi maailman suurimman ohjelmistotalon Microsoftin? Vastauksena on: luova intohimo ja sosiaalisen verkoston voima. Se energisoi ja palkitsee. Himanen itse osoitti luovaa intohimoa väitellessään tohtoriksi 20-vuotiaana. Samalla hän haastoi professorinsa ja maailman johtavan filosofin ”uusilla ulostuloilla”. Georg Henrik von Wright halusi vielä yli 80-vuotiaana näyttää pystyvänsä olemaan avoin ja auttamaan nuorta tutkijaa olemaan paras siinä, mitä tämä osasi. Himanen antaa von Wrightille kunnian rikastavan vuorovaikutuksen ympäristön luomisesta. Wrightiltä hän sai myös parhaan elämänohjeen – ole paras omassa jutussasi. n 23


yhteiskunnasta Koonnut: Kirsi Tamminen n Kuvat: Ehdokkaiden omat albumit

UIL:n jäseniä eduskuntavaaleissa Kysyimme Uuden Insinööriliiton jäseniltä, jotka ovat kansanedustajaehdokkailta, minkä he nostavat tärkeimmäksi teemaksi UIL:n hallitusohjelmatavoitteissa.

Helsingin vaalipiiri

Heikki Silvan Suomen Senioripuolue – Kaikki UIL:n hallitusohjelmatavoitteet ovat kannatettavia. Nostan kuitenkin etusijalle työelämän kehittämiseen liittyvät asiat, koska ne vaikuttavat eniten menestymiseemme ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen. Hämeen vaalipiiri

Heikki Silvan.

Ilari Mäkimattila Piraattipuolue – Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan vaikuttavuutta on parannettava. Työntekijä on osa yrityksen sisäistä perhettä. Hänellä on paras tieto tekemästään työstä. Hän voi kaikkein parhaiten kertoa, miten hänen työtään voisi tehostaa ja helpottaa. – Johdon ja työntekijöiden välinen kommunikaatio ja yhteinen toiminta korostavat yhteishenkeä ja motivoivat työntekijöitä. Tyytyväisyys työyhteisöön korostaa innovaatiota. Kymen vaalipiiri

Ilari Mäkimattila.

24

Jari Larikka Kansallinen Kokoomus – Yrittäjyyttä on edistettävä. Suomalaista yrittäjyyttä on edistettävä, koska vain siten voidaan tehokkaasti luoda Suomeen uusia työpaikkoja. – Varsinkin korkeasti koulutettujen tukemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska sitä kautta päästään parhaiten kiinni kasvuhakuiseen yrittä-

Jari Larikka.

jyyteen sekä uusien teollisten toimialueiden kehittämiseen. Lapin vaalipiiri

Sari Moisanen Vasemmistoliitto – Työpaikkademokratiaa ja yhteistoimintaa tulee määrätietoisesti kehittää. On turhaa puhua epätyypillisistä työsuhteista, sillä silppu-, pätkä- ja vuokratyöstä on tullut jo tavanomaisia työsuhteita. Perusteettomat pätkä- ja vuokratyösuhteet sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttö irtisanomissuojan kiertämiseen täytyy lopettaa lakia ja valvontaa tiukentamalla. – Avoimuuden vuoksi henkilöstönedustajilla tulee olla parempi tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus olla mukana määrittämässä tarpeita määräaikaisten työsuhteiden käyttöön.


UIL:n hallitusohjelman tavoitteet on luettavissa osoitteessa www.uil.fi.

Sari Moisanen.

Eero Suutari.

Esko Kurvinen. UUSI

INSINÖÖRI

Mari Kangas.

Latekoe Lawson Hellu.

Oulun vaalipiiri

Latekoe Lawson Hellu Vihreät – Alueellisesti korkealaatuinen koulutus on turvattava. Pohjois-Suomessa tulee säilyä monialainen korkeakoulukoulutus. Se on yksi keino pitää koulutetut nuoret täällä ja turvata pohjoisen kehittäminen ja osaavan työvoiman saanti. Koulutus ei voi olla etelän korkeakoulujen varassa. – Sen lisäksi täytyy olla tarjolla valmistuville koulutusta vastaavaa työtä, jotta muuallekin opiskelemaan lähteneet kokisivat tämän pohjoisen kiinnostavana vaihtoehtona ja muuttaisivat valmistuttuaan tänne takaisin. Pohjoisen vetovoimaa on kaikin keinoin lisättävä.

Mari Kangas Kansallinen Kokoomus – Työelämän muuttuessa tulee panostaa enemmän elinikäiseen oppimiseen. Enää ei voida pitää itsestään selvyytenä sitä, että kerran hankittu ammattitaito kantaa koko työuran ajan. Aikuisopiskelijoita pidetään keskimäärin motivoituneina ja itseohjautuvina oppijina, jotka ovat valmiita panostamaan tulevaisuuteen opiskelun avulla. – Nyt on tärkeä huolehtia, että työelämässä oleville tai uuden työuran tarvitseville luodaan mahdollisuudet opiskeluun niin, että opiskelu on myös taloudellisesti mahdollista. Esko Kurvinen Kansallinen Kokoomus – UIL:n hallitusohjelmatavoitteet ovat kaikki tärkeitä, mutta nostan kuitenkin tärkeimmäksi yrittäjyyden edistämisen. Suomalaisen, ihmiskasvoisen ja vastuuntuntoisen yrittäjyyden merkitys on avainasemassa uusien pysyvien työpaikkojen luomisessa. – Yrittäjäkoulutuksen lisääminen korkeakouluissa on perusteltua, jotta nykyistä useampi korkeasti koulutettu näkisi yrittäjyyden todellisena uravaihtoehtona. Samasta syystä on myös parannettava suomalaisten pienyritysten menestymismahdollisuuksia.

Eero Suutari Kansallinen Kokoomus – Tutkimus ja kehitysinvestointeja on nostettava. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda hyvä toimintaympäristö yrityksille ja kannustaa yrityksiä kasvamaan. Kasvava vienti on meille siksi erityisen tärkeää. Viennin kasvu on ollut merkittävä tekijä Suomen kehittyessä nykyiseksi hyvinvointivaltioksi. – Suomessa on eurooppalaisista maista suhteessa kaikkein vähiten vientiin tähtääviä kasvuyrityksiä. Rakennemuutosten myllerryksessä tarvitsemme kaikenkokoisia kasvavia yrityksiä, joten tutkimus- ja kehitysinvestointeja on nostettava. 25


yhteiskunnasta Verkkolehdessä www.insinoori-lehti.fi esitellään kansanedustajaehdokkaita enemmän.

Taneli Voltti Muutos 2011 – Kaikki UIL:n tavoitteet edistävät jaksamista sekä hyvinvointia, mutta itselleni tärkeimpänä nousi työelämään siirtymisen nopeutuminen. Opiskelijoita tulee tukea rahallisesti entistä enemmän, jotta he suoriutuisivat opinnoista jopa alle tavoiteajan. – Opiskelun arvostus tulee nostaa työttömyyden ohi: aina opiskelun pitäisi kannatta enemmän kuin työttömyyden. Tehokkailla tukitoimilla saadaan opiskelukierto nopeaksi ja tulevaisuudessa meillä on suurempi määrä ammattilaisia hoitamassa tätä valtiota. Taneli Voltti.

Seppo Lehtinen.

Pirkanmaan vaalipiiri

Antti Impiö Piraattipuolue – Ammattikorkeakoulujen rahoitus on siirrettävä valtiolle. Koko ammattikorkeakoulujen perus- eli opetusrahoituksen tulee olla valtion vastuulla. – Näin varmistetaan kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille laadukas opetus riippumatta siitä, missä amk:ssa tai toimipisteessä opiskellaan. Uudenmaan vaalipiiri

Antti Impiö.

Pasi Vähämartti Piraattipuolue – Aluepolitiikalla on tuettava kasvua. Muuttotappioalueiden autioituminen ja työpaikkojen väheneminen on saatava pysähtymään ja käännettyä kasvuun, sillä nykyisestä kehityksestä ei hyödy kukaan. – Kasvusta hyötyisivät myös lapset ja ikäihmiset parempien kulkuyhteyksien ja palveluiden läheisyyden muodossa.

kilpailukyky kansainvälisesti hävitään. – On turha opiskella ja kouluttautua työttömäksi ja työllistyä satunnaisesti johonkin toiseen työhön. Jari Tulonen Kristillisdemokraatit – Julkisen sektorin roolia on selkeytettävä. Työmäärät joillakin julkisen sektorin aloilla ovat aivan kohtuuttomat ja työntekijät nääntyvät työtaakan alle. Päättäjät edellyttävät, että julkisen sektorin on tehtävä päätökset tietyssä määräajassa. – Tämä on tietysti kohtuullista asiakasta ajatellen, mutta jos resursseja ei ole riittävästi, se kiristää vain työntekijöiden työtaakkaa entisestään. On kohtuutonta vaatia korkealaatuisia palveluja nopeasti, jos ei ole riittäviä resursseja niiden tuottamiseen. n

Varsinais-Suomen vaalipiiri

Pasi Vähämartti.

26

Seppo Lehtinen Sosiaalidemokraatit – Nuorten insinööriopiskelijoiden harjoituspaikkojen saanti sekä vastavalmistuneiden insinöörien nopea työllistyminen oikealla palkalla. Jos näitä asioita ei saada nopeasti kuntoon, niin Suomen

Jari Tulonen.


Kuva: Helena Tuovinen

Insinööri kuntapäättäjänä Insinöörin luottamusmieskoulutus antaa hyvän pohjan lautakunnan puheenjohtajana toimimiseen.

O

nko insinööristä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi? Tuo kysymys nousi eteen, kun vuosi sitten jouduin tilanteeseen, jossa kotikaupunkiini Varkauteen valittiin uusi sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja. Suomessa on 340 kuntaa ja jokaisessa kunnassa sosiaalija terveystoimi haukkaa suurimman osan verotuloista. Riippuu paljon tietysti kuntien ikärakenteesta, kuinka palvelujen tuotanto jakautuu sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja teknisen toimen osalle. Esimerkiksi Varkauden kaupungissa sosiaali- ja terveystoimen osuus on käyttötaloudesta yli 60 prosenttia. Vajaan 23 tuhannen asukkaan kaupungissa toimitaan noin 65 miljoonan euron käyttötalousbudjetilla sosiaali- ja terveystoimessa. Palveluita tuottava organisaatio

Kunta tai kaupunki voidaan tulkita hyvin laajaa palvelusektoria tuottavaksi yritykseksi. Kuntien yhteenlaskettu kokonaisbudjetti pyörii reilun 80 miljardin euron vuositasolla. Aika monessa kunnassa juuri kunta itse on suurin työnantaja. Eri lautakunnat ja puheenjohtajat ovat tekemässä vuosittain hyvin merkittäviä yhteiskunnallisia päätöksiä. Lautakunnissa on edustettuna koko kirjo eri ammattikuntien jäseniä ja erilaisen koulutustaustan omaavia. Näin pitää ollakin, jotta laaja-alainen kuntalaisten näkemys saadaan kuuluviin. Kunnan hallinnossa päätöksenteko on siirtynyt entistä enemmän lautakuntatasolle. Itse näen, että suomalaisessa ja akavalaisessa insinöörikoulutusohjelmassa ei tiedosteta yhteiskunnan taustatoimintojen merkitystä ja vaikutusmahdollisuuksia. Insinöörejähän koulutetaan yritysten tarpeisiin, mutta samat talouden lainalaisuudet pätevät myös kuntatalouden puolella. Yhteiskunnan perusrakenteiden toimivuus on kuitenkin yritystoiminnalle hyvin tärkeässä ja keskeisessä asemassa esimerkiksi oikeanlaisen kaavoituspolitiikan ja yritystukien myötä. Opiskeluaikana jo toimijaksi

Myös insinööri voi avartaa maailmankatsomustaan aktiivisella yhteiskuntapolitiikkaan tutustumisella. Olin aktiivinen insinööriopiskelija Raahen tietokonealan oppilaitokUUSI

INSINÖÖRI

Esa Tuovinen Varkauden kaupungintalon ovella.

sessa 1980-luvun alussa ja toimin myös opiskelijajärjestössä IOY:ssä. Osallistumalla erilaisiin Insinööriliiton ja YTN-koulutuksiin nuorella insinöörillä oli mahdollisuus saada hyvät taustat kokouskäytännöistä. Myös neuvottelutaidot voivat auttaa selvitä haasteellisesta lautakunnan kokouksesta puheenjohtajana. Jokainen meistä insinööreistä tietää sen, että insinööri maksaa keskimäärin vajaa 15 prosenttia efektiivistä kunnallisveroa palkkatuloistaan. Tällä taataan suomalaisen hyvinvointipolitiikan pohjarakenne kuntatasolla. Kun kevään vaaleissa valitaan taas jokunen insinöörikin eduskuntaan, niin kuntatason päättäjän harras toive on, että yhtään ylimääräistä lisävaatimusta kuntien palvelutuotantoon ei ole syytä enää asettaa ilman valtion verotulojen siirtoa kuntatasolle. n Esa Tuovinen, Varkautelainen insinööri 27


maailmalta Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava

EU-remontti ammattipätevyysvaatimuksiin Euroopan unioni ryhtyy uudistamaan useita akavalaisia aloja koskevaa ammatti­ pätevyysdirektiiviä. Tarkoitus on remontoida järjestelmä, jolla ammattilainen saa pätevyytensä tunnustettua liikkuessaan maasta toiseen.

N

ykyisellään jopa kolmasosassa pätevyyden tunnustamistapauksia on ongelmia. EU:n tuomioistuin joutuu jatkuvasti painimaan itse järjestelmän tai sen jäsenmaakohtaisen soveltamisen aiheuttamien vaikeuksien kanssa. Korkeakoulutusta Euroopan tasolla yhtenäistänyt Bolognan prosessi on lisäksi luonut paineita uudistaa direktiiviä. Uudistuksesta aloitetta valmisteleva EU:n komissio on käynnistänyt lausuntokierroksen. Nyt vain harvoilla aloilla selvät sävelet

Tällä hetkellä järjestelmässä on kahdenlaista toimintamallia. Tiettyjen alojen koulutuksen vähimmäisvaatimukset on harmonisoitu EUtasoisella lainsäädännöllä. Tämän ansiosta ammattilainen saa pätevyytensä automaattisesti tunnustettua liikkuessaan maasta toiseen Euroopan unionin alueella. Näitä ammatteja ovat muun muassa arkkitehdit ja lääkärit. Useimmilla ammattialoilla koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ei kuitenkaan ole yhtenäistetty EU-tasolla. Niillä on voimassa ammattipätevyyksien yleinen tunnustamisjärjestelmä. Sen mukaan ammattilaisella on periaatteessa oikeus harjoittaa ammattiaan kaikissa EU-maissa, mutta jäsenmaat voivat vaatia häneltä täydentävinä toimenpiteinä valvottua harjoittelua tai pätevyystestiä.  Harjoittelun tai testin läpikäyminen voi joissain tapauksessa olla liian vaivalloista ja eri maiden käytännöt vaihtele28

via. Komissio haluaa selvittää, kannattaisiko menettelyjä yhtenäistää. Ammattilaiskorttien kanssa uusintayritys

Lausuntokierroksella selvitellään myös sitä, millaista koulutuksen pituutta ja sisältöä ammattipätevyysvaatimuksissa tulisi edellyttää. Lisäksi pohditaan, pitäisikö vaatimuksissa keskittyä nykyistä enemmän koulutuksen todellisiin tuloksiin. Keskustelua käydään myös niin sanotusta osittaisesta pääsystä harjoittamaan ammattia. Vastavalmistuneiden liikkuvuutta ja pätevöitymistä haluttaisiin helpottaa. Monissa Euroopan maissa pelkkä tutkinto ei täytä ammatinharjoittamisen edellytyksiä, vaan lisäksi vaaditaan ohjattua alan työntekoa tai harjoittelua. Tätä harjoittelua ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta päteväksi muissa maissa.  Nykyiseen ammattipätevyysdirektiiviin on kirjattu mahdollisuus luoda eurooppalaisia ammattilaiskortteja, joilla voisi todistaa pätevyytensä. Esimerkiksi insinööreillä ja lääkäreillä on ollut koehankkeita, mutta ne eivät ole juuri johtaneet tuloksiin. Nyt on tarkoitus yrittää uudelleen korttien ottamista käyttöön.   Eurocadres tekee lausunnon

Nykydirektiivi on tarjonnut ammattijärjestöille mahdollisuutta esittää yhteiseurooppalaisia ammatillisia pätevyysvaatimuksia EU:lle. Esimerkiksi psyko-

logien ja sosiaalityöntekijöiden järjestöt tutkivat asiaa perusteellisesti, mutta esitysten esteenä ovat olleet etenkin maakohtaiset erot koulutusvaatimuksissa. Komissio esittää, että järjestelmän tilalle tulisi jonkinlainen eurooppalainen, ilmeisesti ammattikohtainen koulutusohjelma täydentämään kansallisia tutkintoja. Euroopan palkansaajien kannanotot komission lausuntopyyntöön valmistelee Koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadres, jossa Akava on mukana. Lisäksi monien akavalaisten liittojen eurooppalaiset kattojärjestöt vastannevat komission lausuntopyyntöön. n


Teksti: UP/Aleksi Vienonen, Heikki Lehtinen n Kuva: Matti Niemi / Gorilla

Ay-liikkeen kanta EU-linjauksiin tiukentuu Suomalainen ay-liike uhkaa tiukentaa linjaansa Euroopan unioniin ja hallituksen EU-linjauksiin, mikäli eläkeasioita ja työurakysymyksiä aletaan ohjata EU-tasolta.

J

okin aika sitten STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää kritisoi kovin sanoin vielä puheiden asteella olevia suunnitelmia. Hänen mukaansa talouskriisin varjolla koetetaan laittaa jäihin ay-liikkeelle ja palkansaajille tärkeä yhdentymisen osa-alue eli niin sanottu sosiaalinen Eurooppa. – Meillä on liikaa esimerkkejä papereista, joissa lähdetään liikkeelle siitä, että palkansaajiin kohdistuvan hevoskuurin kautta EU-maiden talous saadaan kuntoon, Mäenpää sanoi. Samansuuntaista viestiä on kuulunut myös SAK:sta. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen suhtautuu tilanteeseen vähän maltillisemmin. Hänen mukaansa palkansaajaliike tukee sellaista politiikkaa, jolla tuetaan Euroopan kilpailukykyä, ja tiukempi talouskurikin on tarpeen. – Mutta eläkeiän tapaisiin asioihin, jotka kuuluvat selvästi kansallisen päätäntävallan piiriin, ei EU:n pidä puuttua. Saksan ja Ranskan johtajat esittivät helmikuussa yhteisen listan toimista, joihin kaikkien euromaiden pitäisi sitoutua talouskurin ja maiden julkisen talouden tilan parantamiseksi. Joukossa oli muun muassa eläkeiän korottaminen 67 vuoteen, palkkojen indeksisidonnaisuudesta luopuminen ja julkisen talouden vajeiden rajaaminen perustuslaeilla hyvin pieneksi. UUSI

INSINÖÖRI

Hallituksen syytä kuunnella

”Näyttö kahden laman taittamisesta on sellainen, jota arvostetaan ja jonka vuoksi meitä kuunnellaan.”

Mikäli suunnitelmaa viedään tältä pohjalta eteenpäin, välirikko ay-liikkeen kanssa olisi Mäenpään mukaan lähes varma. Viimeisen sinetin se saisi toukokuussa, kun Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY pitää toukokuussa kokouksensa Ateenassa. Mäenpään mukaan hänen viestinsä on suunnattu Suomen hallitukselle. Se ei saisi hymistellä ja kannattaa toimia, joissa talouskriisin kurimuksesta yritetään selvitä palkansaajien oikeuksia rajaamalla tai eläkeikää mekaanisesti nostamalla. – Meillä on ollut käsitys, että Eurooppa perustuu eri arvoille kuin Yhdysvallat, Mäenpää sanoi. Vankkana konsensusmiehenä tunnettu Mikko Mäenpää sanoo, että suo-

malainen konsensuspolitiikka on vakavasti vaakalaudalla, mikäli konsensus katoaa EU-linjauksista. Puheet yhteiskuntasopimuksesta ovat silloin suhteellisen tyhjää sanahelinää. Samantyyppisiä näkemyksiä esittää Akavan Viljanen EAY:n hallituksen kokouksen tauolla. – Täällä näkee, että Suomella on roolinsa. Näyttö kahden laman taittamisesta on sellainen, jota arvostetaan ja jonka vuoksi meitä kuunnellaan. Ja ne näytöt perustuvat juuri tuohon kolmikantaiseen yhteistyöhön. – Jos se malli murenee, niin sitten pallo ei ole hallituksen eikä kenenkään muunkaan hallussa, Viljanen painottaa. n

Suunnitelma herätti kuitenkin niin paljon vastustusta, että nyt maaliskuussa katsotaan, millaiseen yhteisymmärrykseen on mahdollista päästä.

29


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Tekniikan alan yrittäjät kasvuhakuisia Akavan tuoreen tutkimuksen mukaan tekniikan alan koulutuksen saaneet yrittäjät ovat muita akavalaisia halukkaampia kasvattamaan yritystään.

V

altaosa akavalaisista yrittäjistä toimii kokopäivätoimisina yrittäjinä ilman palkattuja työntekijöitä. Useimmille akavalaisille yrittäjille yrittäjyys on ollut luonteva askel heidän työurallaan. Osa on havainnut houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden tai muuten tarjoutui mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi. Myös tyytymättömyys omaan palkkatyöhön on toiminut monelle sysäyksen yrittäjyyteen. Noin viidennes yrittäjistä totesi, että yrittäjyys on ollut pakon sanelemaa – ei ollut muita keinoja työllistyä tai työsuhde oli päättymässä. Myös insinööri-yrittäjistä valtaosa toimii yksinyrittäjinä ja suuri osa heistä myös omistaa yrityksensä yksin. Noin 40 prosentilla tutkimukseen vastanneista insinööriyrittäjistä on palkattua työvoimaa, tyypillisimmin 1–3 henkilöä. Työntekijöiden määrä on viime vuo-

Akavan tutkimus Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa on toteutettu osana Suomen Akatemian WORK-tutkimusohjelman rahoittamaa ja Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre-tutkimusyksikön toteuttamaa tutkimushanketta. Tutkimukseen vastasi noin 3400 akavalaista, joista yrittäjinä toimi noin 1200 henkilöä. TSE Entren tutkijoiden Katri Luomalan, Elisa Akolan ja Jarna Heinosen kirjoittama tutkimusraportti on luettavissa Akavan verkkosivuilla: www.akava.fi/tutkimukset, Artikkelissa on käytetty myös UIL:n tutkimuksen laskelmia tutkimusaineiston insinöörien vastauksista.

30

sien aikana ollut pikemminkin kasvamaan päin. Valtaosalla yrittäjistä kasvuaikeet ovat kuitenkin maltillisia, tavoitteena on pitää yrityksen toiminta nykyisellä tasolla. Tekniikan alan yrittäjistä 42 prosenttia ilmoittaa tavoitteenaan olevan yrityksen kasvattamisen. Kasvuhakuisuus on tekniikan koulutuksen saaneilla yrittäjillä suurempaa kuin muiden akavalaisten koulutusalojen yrittäjillä. Yrittäjillä vaihteleva työ

Tutkimuksessa kartoitettiin myös yrittäjien työn piirteitä, työtyytyväisyyttä ja elämänlaatua. Yrittäjät kokivat työnsä vaihtelevammaksi, itsenäisemmäksi ja merkityksellisemmäksi kuin tutkimuksen palkansaajavastaajat. Heillä oli myös enemmän mahdollisuuksia ongelmien

ratkaisemiseen ja ehjien työkokonaisuuksien tekemiseen. Palkansaaja-asemassa toimivilla taas korostuivat työn sosiaaliset piirteet, heillä oli enemmän mahdollisuuksia muiden kanssa työskentelyyn ja ystävyyssuhteiden solmimiseen. Palautteen saaminen koettiin heikohkoksi niin yrittäjien kuin palkansaajienkin keskuudessa. Tutkimuksen vastaajat olivat ylipäätään tyytyväisiä työhönsä ja elämäänsä yleensä, yrittäjät vielä tyytyväisempiä kuin palkansaajat. Tyytyväisimmät yrittäjät ovat terveysalalla ja tyytymättömimmät tekniikan alalla. Erot eri koulutusalojen yrittäjien välillä eivät kuitenkaan olleet kovin suuria. Elämänsä ulkoisiin puitteisiin tekniikan alan miesvaltaiset yrittäjät olivat kuitenkin muita tyytymättömämpiä.


Naiset katsoivat miehiä yleisemmin saavuttaneensa elämässään tärkeimmäksi kokemansa asiat. Tyytyväisyys ja työstressin kokeminen olivat yhteydessä keskenään, sillä tyytyväisimmät terveysalan yrittäjät kokivat vähiten työstres-

siä ja tekniikan alan yrittäjillä kärsivät stressistä eniten. Kokonaisuutena tarkastellen yrittäjät kokivat palkansaajia vähemmän työn aiheuttamaa stressiä. Yrittäjät aikoivat jäädä eläkkeelle

Työajat lyhentyneet EU:ssa

myöhemmin kuin palkansaajat. Lähes joka kolmas yrittäjä suunnitteli jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Tyypillisimmin eläkkeelle suunniteltiin siirryttävän 63–65-vuotiaana. n

Teksti: Ulla Aitta, Akava ja Juha Teerimäki, UIL

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana EU-jäsenmaissa sovelletut virka- ja työehtosopimusten mukaiset työajat ovat lyhentyneet.

V

uonna 1991 keskimääräinen viikkotyöaika oli 40,5 tuntia (EU12), vuonna 2010 vastaava viikkotyöaika oli 37,5 tuntia (EU27). Kolmen viimeisen vuoden aikana työajan pysyvästä lyhentämisestä ei olla sovittu missään jäsenmaassa. 2000-luvun lopun taantuma lisäsi kuitenkin tilapäisesti lyhyempää työaikaa sekä osaaikatyötä tekevien osuutta. Esimerkiksi Saksassa työajat vuosina 2007–2009 keskimäärin hieman lyhenivät. Valtaosassa EU-maita lainsäädäntö noudattaa voimassa olevan työaikadirektiivin mukaista 48 tunnin viikkotyöaikarajaa. Joissakin maissa raja on asetettu alemmaksi eli 40 tuntiin. Työaikadirektiivistä huolimatta 12 prosenttia eurooppalaisesta työvoimasta teki vuonna 2010 ylipitkiä työviikkoja. Vuonna 2000 osuus oli 15 %. Ylipitkiä työviikkoja tehtiin enemmän teollisuudessa kuin palvelualoilla. Lähes puolet ammatinharjoittajista ja itsensä työllistäjistä tekivät yli 48-tuntista työviikkoa. Enemmistö eurooppalaisesta työvoimasta eli noin 60 prosenttia on tyytyväinen nykyisen työaikansa pituuteen. Nykyistä lyhyempään työviikkoon haluaisivat siirtyä ammatinharjoittajat ja itsensä työllistäjät sekä vanhemmat ikäluokat. Työaikajärjestelyt eri sopimusaloilla ovat eriytymässä toisistaan. Tämä on seurausta erilaisista työaikajoustoista sekä lisääntyneestä osa-aikatyöstä. UUSI

INSINÖÖRI

Suomi sijoittuu joustavien työaikajärjestelmien kohdalla Euroopan maiden ykköseksi. Ylipitkät työajat terveysriski

Yli 48-tunnin työviikkoja tekevistä työntekijöistä 38 prosenttia koki merkittäviä ongelmia työn ja muun elämän tasapainottamisessa. Lyhyempää työviikkoa tekevillä vastaava osuus oli 16 prosenttia. Työn ja oman ajan rajat ovat hämärtymässä: kaksi kolmesta eli 66 prosenttia työntekijöistä on tavoitettavissa puhelimitse myös työajan ulkopuolella. Ylipitkillä työajoilla on kielteisiä vaikutuksia työntekijän terveyteen, tapaturmiin sekä työn ja muun elämän tasapainoon. Eri maissa toteutetut työlääketieteelliset tutkimukset kertovat, että pitkät työajat ja jatkuvat ylityöt lisäävät työntekijän alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Työaikojen pidentäminen tai työn intensiteetin lisääminen ei suoraviivaisesti johda tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvu tietotyövaltaisessa työelämässä perustuu enemmän työn organisoinnin kehittämiseen kuin työtuntien määrän lisäämiseen. Työaikadirektiiviä uudistetaan

Seminaarissa keskusteltiin työaikadirektiiviin liittyvistä opt out -ehdoista ja

Eurooppalaisia ay-järjestöjä edustavan EAY:n järjestämässä työaikoja käsittelevässä Working for better times -konferenssissa keskityttiin ajankohtaisiin eurooppalaisia työaikoja selvittäviin tutkimuksiin. Tuloksia esittelivät eurooppalaiset työelämän tutkimuslaitokset Dublin Foundation, ETUI, Deloitte ja CREST. Seminaarissa käsiteltiin myös eurooppalaisen työaikadirektiivin muutoshaasteita ja -tarpeita.

tarpeesta niiden poistamiseen. Opt outin käyttöä lisää ammattirakenteiden muutos: työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien ylempien toimihenkilöiden osuus kasvaa. Suomessa työaikadirektiiviä pyritään kiertämään ylentämällä ylempiä toimihenkilöitä johtajiksi, jolloin he jäisivät työaikasuojelun ulkopuolelle. Varallaolo eli On call -työaika tulee lukea viralliseksi työajaksi. Direktiivin sallima 48-tunnin työviikon tasoittumisjakso tulee säilyttää pääsääntöisesti neljän kuukauden mittaisena. Poikkeaminen (enintään 12 kuukauteen) vain työehtosopimuksella. Työaikadirektiivin tulee helpottaa työn ja muun elämän yhteensovitusta. Työaikadirektiivin ulkopuolelle jätettävä vain ylin johto ja suoraan näiden alla työskentelevät johtajat. n 31


oikeus Teksti: Antero Tala, kassanjohtaja, AYT-kassa

Yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT on suomalaisten yrittäjien perustama palveluorganisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen työttömyysturvaa. AYT on perustettu v. 1995.

V

uonna 2009 yleinen työttömyysaste Suomessa oli voimakkaassa kasvussa. Joillakin aloilla palkansaajien työttömyysaste nousi reilusti yli 10 %:iin. Vuonna 2010 työttömyys oli onneksi selkeässä laskussa useimmilla aloilla. Yrittäjillä sen sijaan työttömyys kulkee ajallisesti yleisen työttömyyskehityksen jäljessä. Niinpä nytkin yrittäjien työttömyys oli vuonna 2010 korkeammalla tasolla kuin kahtena edeltävänä vuotena. AYT-kassan maksatuksen perusteella yrittäjien keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2008 ja 2009 oli 3,4 % kuukausikeskiarvoilla mitattuna. Vuonna 2010 työttömyysaste oli keskimäärin 3,8% ja päivärahoja sai n. 7 % jäsenistä yhteensä 5,1 milj. €. Kehitystilastojen mukaan näyttää siltä, että yrittäjienkin työttömyyskehitys olisi nyt tasaantunut. Arvioimmekin, että työttömyysasteen kasvua ei enää tapahdu vaan tämän vuoden mittaan tilanne kääntyy jonkin verran parempaan suuntaan. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan: • pääasiallisen toimeentulonsa yritystoiminnasta saava henkilö, joka on YEL(tai MYEL-) vakuutusvelvollinen • TyEL:n piiriin kuuluva henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen) yhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 % tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % äänivallasta. • henkilö, joka työskentelee yhtiössä, jossa hänellä tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet äänivallasta 32

• Yrittäjän perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (sekä avio- että avo-), lapset ja vanhemmat. Yrittäjällä on oltava lakisääteinen eläkevakuutus

AYT-kassaan liittymisen ehtona on se, että yrittäjä on eläkevakuuttanut itsensä lakisääteisessä järjestelmässä (YEL, MyEL, TyEL) vähintään 710 euron työtulosta kuukautta kohden. Eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistetun työtulon on siis oltava vähintään 8 520 euroa/ vuosi. Todettakoon, että myös Kelan kautta maksettavassa perusturvassa on sama eläketasovaatimus. Milloin yrittäjä on työtön?

Työttömyysturvalla ei kompensoida yritystoiminnan kausivaihteluita. Turvan saaminen edellyttää yleensä, että yritystoiminta on kokonaan lopetettu. Työttömän yrittäjän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Päätöksen työttömyydestä tekee siis työvoimaviranomainen, joka antaa asiasta lausunnon päivärahan maksajalle (AYT-kassa). Lausunto on aina kassaa sitova. Yrittäjän voidaan katsoa lopettaneen yritystoimintansa esimerkiksi silloin, kun yritys on joutunut konkurssiin tai myyty, samoin silloin, kun yritys on lopetettu ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksesta sekä tehnyt toiminnan lopettamisesta ilmoitukset vero- ja muille viranomaisille Kassassa oltava jäsenenä vähintään 18 kuukautta

Ansiopäivärahan saamisen edellytys on

työssäoloehdon täyttäminen kassan jäsenenä. Ehto täyttyy, kun on ollut 18 kk jäsenenä AYT-kassassa ja toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että eläkevakuutuksen työtulo on ollut vähintään 710 euroa/kk. Työssäoloehtoon voi saada 6 kuukauden hyvityksen sellainen palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö, joka 1 kk:n kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta liittyy yrittäjäkassaan. Mikä katsotaan yrittäjän palkaksi, millainen jäsenmaksu?

AYT-kassassa voi vakuuttaa itsensä enintään lakisääteisen eläkevakuutuksensa mukaisesta työtulosta. Valittu työtulo katsotaan yrittäjän palkaksi päivärahaa ja jäsenmaksua määritettäessä. Verotettava tulo tai yrityksen liikevaihto eivät siis suoranaisesti vaikuta päivärahan tai jäsenmaksun suuruuteen. Keskimääräinen jäsenmaksu AYTkassassa on tällä hetkellä n. 300 euroa/ vuosi perustuen n. 17 000 euron vuosityötuloon eläkevakuutuksessa.. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen yrittäjän tuloverotuksessa. Yrittäjäkassan jäsenmaksu on selkeästi suurempi kuin palkansaajakassoissa, johtuen järjestelmien erilaisesta rahoituksesta. Palkansaajakassan maksamista päivärahoista katetaan jäsenmaksuilla 5,5 % (valtionosuus 94,5 %) ja yrittäjäkassassa keskimäärin 35–40 % (valtionosuus 60– 65 %). Päivärahan maksaminen

Ansiopäivärahaa maksetaan seitsemän päivän omavastuuajan jälkeen viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli yrittäjälle syntyy lopettamisen yhteydessä puh-


dasta myyntivoittoa, se voi siirtää päivärahan alkamisaikaa. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan (helmikuu 2011) lakiuudistus käsittelyaikatakuusta, joka ollaan säätämässä voimaan keväällä 2011. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Kelan ja työttömyyskassojen pitää pystyä antamaan etuuspäätöksensä 30 päivässä niiden hakemisesta. Tämä säädös ei voimaan tullessaan aiheuta muutospaineita AYT-kassassa, koska meillä käsittelyajat päivärahahakemuksille ovat lyhimpiä Suomessa. Jo useiden vuosien ajan käsittelyaikamediaani AYTssa on ollut 1–2 päivää. Mitä muuta AYT tekee kuin maksaa päivärahoja ?

Eräs tärkeistä tehtäväalueista on kassan taloudellisten toimintaedellytysten tur-

vaaminen. Kassan omaisuutta on hoidettu turvatusti ja tuottavasti niin, että AYT on selkeästi Suomen vakavaraisimpia työttömyyskassoja. Kassan maksukykyisyys ja toimintavalmius on turvattu. AYT-kassa toimii aktiivisesti myös yrittäjän työttömyysturvasäännösten kehittämisessä. Kassa tekee jatkuvasti esityksiä ja aloitteita sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kautta että suoraan viranomaisille ja poliittisille päättäjille. Kannattaako liittyä AYT-kassaan ?

Työttömyyskassaan liittyminen on yrittäjälle selkeä riskivakuutus – verrattavissa vaikka palovakuutukseen. Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tällä hetkellä n. 7 %, kun tulipalon riski on enimmillään 0,3 %:n tasossa. Kannat-

taa siis liittyä AYT-kassaan. Vielä on syytä painottaa sitä, että kassaan kannattaa liittyä silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, on liittyminen usein jo liian myöhäistä, koska AYT:ssa on oltava jäsenenä vähintään puolitoista vuotta, jotta oikeus päivärahaan syntyy. Yhteystiedot

AYT-kassasta ja yrittäjien työttömyysturvasta saa tietoa internetsivuiltamme: ayt.fi. Nettisivujen kautta voi myös liittyä kätevästi jäseneksi. Tietoja saa myös maksuttomasta puhelinpalvelustamme 0800 9 0888, joka vastaa arkisin päivinä klo 9–16. n

www.a-lomat.fi

Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle

Perheen kanssa kesälomalle A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kesän lomaviikot ovat 22–34. Hakuaika päättyy 15.4.2011. Perhelomiin saa lomatukea :: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi UUSI

INSINÖÖRI

33


opiskelijat www.iol.fi

Opiskelija, joko sinulla on työttömyysvakuutus?

T

yöttömyysvakuutus on vakuutus siinä missä muutkin vakuutukset. Työttömyyskassan kautta voit työttömäksi jäätyäsi saada ansiopäivärahaa, joka on huomattavasti korkeampi kuin Kelan peruspäiväraha. Ansiopäiväraha lasketaan omista työssäoloaikaisista tuloista. Kuvasta näet sen miten korvaus kasvaa tulojen mukaan, kun taas peruspäiväraha pysyy samana tuloista riippumatta. Jo n. 1700 euron kuukausituloilla ansiosidonnainen työttömyyskorvauksesi nousee kaksinkertaiseksi peruspäivärahaan verrattuna. Jotta ansiopäivärahaa voi saada, täytyy kassan jäsenen täyttää tietyt ehdot. Ensimmäinen ehto on jäsenyysehto, jonka mukaan jäsenyyden kassassa on täytynyt kestää vähintään 34 työttömyyttä edeltävää kalenteriviikkoa. Toinen ehto on työssäoloehto, joka tarkoittaa, että jäsenyyden aikana täytyy olla töissä tietty aika tietyillä ehdoilla. Perussääntö on, että työssäoloa pitää olla 34 kalenteriviikkoa edellisen 28 kuukauden aikana, mutta esimerkiksi opiskelulla 28 kuukauden tarkastelujaksoa voi pidentää jopa 7 vuoteen. Näin ehdit siis

Ansiopäivärahan suuruus

€/kk 2500 2000 1500

Ansiopäiväraha

1000 500

Peruspäiväraha

0 1000

1500

2000

2500

2980

3480

3980

4880

4980

Palkka, €/kk

hyvin kerryttää työssäoloehdon täyteen opiskelujen aikaisilla kesätöillä ja työharjoitteluilla. Työstä saatavan palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 071 €/kk (v. 2011). Jos töitä ei löydykään heti valmistumisen jälkeen, pääset heti ansiosidonnaiselle päivärahalle ja paremmalle toimeentulolle peruspäivärahaan verrattuna. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa on IAET-kassa. Kassaan voit liittyä, kun sinulla on voimassa oleva työsuhde missä tahansa palkkatyössä. Mikäli työskentelet opin-

tojesi ohella lukukauden aikana, tutustu nettisivuillamme tarkemmin työssäoloehdon kerryttämiseen osa-aikatyöllä. Jos et tällä hetkellä ole työsuhteessa, muista huolehtia kassajäsenyys kuntoon heti kesätöiden /työharjoittelun alettua keväällä. Liittyminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Kirjautumiseen vaadittavan jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. Liittymislomakkeita saat myös oman paikallisyhdistyksesi toimistolta. n

Viimeistään nyt on korkea aika päivittää oma CV vastamaan tiedoiltaan nykytilannetta. Tärkeää on, että kaikkien oleellisten kokemustietojen ja -taitojen lisäksi CV on helppolukuinen ja selkeä asemoinniltaan. Työhakemuksen kirjoittamista on myös hyvä harjoitella ja kieliasun voi tarkistaa jollain ulkopuolisella. Hakemus räätälöidään vastaamaan sitä paikkaa, johon olet hakemassa. Muista, että liitolta saat apua myös työnhaussa. Täältä tullaan työelämä -oppaasta löytyy hyödyllisiä vinkkejä niin työnhakuun, haastattelutilanteisiin kuin työsopimuksen solmimiseenkin. Opas lähetetään kolmannen vuoden opiskelijoille kevään aikana ja muut voivat tilata sen liiton toimistolta. Liiton asiamiehet käyvät kevään aikana kenttäkierroksien yhteydessä pitä-

mässä kouluilla työsuhdeinfoja, joista saa paljon hyödyllistä tietoa kesätöihin ja harjoitteluihin liittyen. Kenttäkierroskalenteri: www.iol.fi > liiton jäsenenä > Kenttäkierros kevät 2011. n

Kesätyöt kiikarissa?

J

os oma kesätyöpaikka ei ole vielä varmistunut, ei peli välttämättä vielä ole menetetty. Vielä on mahdollista löytää oma työpaikka tulevallekin kesälle. Ihan summassa hakemuksia ei kannata lähetellä vaan kannattaa miettiä mitä työltä haluaa. Opintoaikainen työskentely vaikuttaa pitkälti myös valmistumisen jälkeiseen uraan, joten on syytä punnita meneekö helppojen töiden ja hyvän palkan perässä vai pyrkiikö joka opiskelukesä keräämään laadukasta opintoja tukevaa työkokemusta. Työnhaussa oma aktiivisuus on kaiken A ja O. Kannattaa seurata oman alueen rekrytointimessujen tarjontaa sekä seurata ilmoittelua lehdissä ja verkkopalveluissa (muista myös UIL:n jäsenilleen tarjoama Kesäkissa-palvelu osoitteessa www.iol.fi/kesakissa).

34


Tero Rinne puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kesätöitä ja tulevaisuuden turvaa

J

Vuoden 2010 voittaja JoukkoTandem. Kuva Jyrki Koskinen.

Porin Insinööriopiskelijapäivillä kilpaillaan Tekniikalla ja Hyötyliikunnalla

T

ekniikka ja X -kisa on Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n jokavuotinen kilpalu, jossa kilpailijoiden aikaansaamat insinöörimäiset värkit ja vempeleet kilpailevat paremmuudesta. Tämän vuotiseksi aiheeksi IOL:n hallitus päätti Tekniikka ja Hyötyliikunta. Keksinnön eli kilpailutuotoksen tulee jollain tapaa liittyä Tekniikka ja X-kisan aiheeseen. Keksintöjen tulee olla valmis syksyn Insinööriopiskelijapäiville mennessä, jossa tuotokset esitellään yleisölle. Tämän vuoden Insinööriopiskelijapäivät vietetään Porissa 8.10.2011. Arvovaltainen raati tuomitsee ja pisteyttää keksinnöt Tekniikka ja X -kilpailun sääntöjen mukaan. Arvostelussa vaikuttavina tekijöinä ovat siis kekseliäisyys, työn vaikeusaste, erityinen nokkeluus sekä annetun aiheen noudattaminen. Viime vuonna Tampereella järjestetyillä Insinööriopiskelijapäivillä käydyn Tekniikka ja Joukkoliikenne -kilpailun voittajaksi päätyi kuopiolaisen Pitkälle Polkevat -joukkueen tandempolkupyörä JoukkoTandem. Aikaisempina vuosina mainetta niittäneitä keksintöjä ovat olleet esimerkiksi morsettava kosteusja lämpömittari, polkijaa itseään ruoskiva polkupyörä, tekstiviestillä toimiva jukeboksi, kaljasampo, sukkahousumankeli, potkukelkkaan integroitu tietokone, oluen pikajäähdyttäjä ja drinkinsekoitusautomaatti. Tutustu Tekniikka ja X -kilpailun sääntöihin IOL:n nettisivujen opiskelijakulttuuri-osiossa. Lisätietoja Tekniikka ja X -kisasta saat IOL:n hallitukselta (kulttuurivastaava Heikki Heimonen heikki.heimonen@iol.fi) sekä IOL:n toimistolta. n UUSI

INSINÖÖRI

älleen on se aika, kun opiskelijat lähettävät kymmeniä työhakemuksia yrityksiin kesätöiden toivossa. Useimmat heistä saavatkin haluamansa kesätyöpaikan, mutta monet joutuvat tyytymään erilaisiin töihin kuin mitä toiveissa oli. Pääasia on kuitenkin muistaa, että jokainen työ on panostusta omaan tulevaisuuteen. Kaikki opiskeluaikana tehty työ katsotaankin eduksi, kun haetaan töitä valmistumisen jälkeen. Insinööriopiskelijan onkin hyvä aloittaa työskentelyuransa jo opintojen ensimmäisenä vuotena ja valmistumista kohti hakea haastavampiin työtehtäviin. Tällä tavoin voi kehittää omaa osaamistaan ja saa paremman näkemyksen siitä, millaista työelämä valmistumisen jälkeen on. Insinööriopiskelijaliitto tarjoaa kesätöihin menevälle opiskelijalle erilaisia etuja ja palveluita. Liitolta löytyy oppaita ja ohjeistuksia niin työnhakuun kuin työelämään siirtymiseenkin. Lisäksi työsopimuksen voi lähettää liiton lakimiehille tarkastettavaksi ennen sen allekirjoittamista. Palkkaa neuvoteltaessa avuksi löytyvät liiton palkkasuositukset. Päivitetyt palkkasuositukset voit tarkistaa muun muassa Insinööriopiskelijaliiton kotisivuilta. Kesätöihin mentäessä kannattaa myös muistaa turvata tulevaisuus liittymällä työttömyyskassaan. Työttömyyskassaan liittymällä turvaat tulevaisuutesi mikäli jäät opintojesi jälkeen tai kesken työurasi työttömäksi. Työttömyyskassapäivien kartuttaminen kannattaa siis aloittaa jo opintojen aikana, jolloin on enemmän aikaa saada vaaditut kassapäivät täyteen. Insinööriopiskelijaliitto järjestää kevään aikana eri paikkakunnilla työsuhdeinfoja. Niissä käsitellään muun muasa työsopimuksen tekoa, palkkausta ja työn hakemista. Kysy omalta paikallisyhdistykseltäsi milloin ko. tilaisuus järjestetään ja käy kuuntelemassa. Muista, että mikään tieto ei ole turhaa! Onnea ja menestystä kesätyöpaikan hakemiseen!

35


jäsenyys Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Tarja Paajonen, Akava

Jäsenhankintaa kaverille suosittelemalla Kuluttajamarkkinointitutkimusten mukaan wordof-mouth -viestintä on ensisijainen vaikutuksen lähde. Suusta suuhun kulkeva wom-viestintä on epävirallista, kuluttajien välistä viestintää.

W

ord-of-mouth -viestintä eroaa puskaradiosta siinä, että womviestintä on kontrolloitua. Elintarviketieteiden maisteri Nea Leinonen selvitti pro gradu -tutkielmassaan Agronomiliitto ry:n suosittelukampanjaa, opiskelijoille suunnattua jäsenhankintakampanjaa. Hän tutki word-of-mouth -viestintään vaikuttavaa eri tekijöitä, muun muassa sisäistä motivaatiota, suosittelijan ja organisaation välistä suhdetta sekä palkitsemista. Suosittelijan oma motivaatio on yksi merkittävimmistä tekijöistä suosittelumarkkinoinnin onnistumisessa. Motivaatio kumpuaa sekä yhteisöllisyydestä että yksilöllisyydestä. Yhteisöllisyys kuvastaa halua olla yhteydessä muiden ihmisten kanssa. Yhteisöllinen haluaa jakaa mielipiteitään sekä olla avuksi. Leinosen mukaan mielellään mielipiteitänsä jakavat tutkittavat sanoivat, että se johtui joko tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä tiettyyn asiaan. Ne jotka eivät mielellään jakaneet mielipiteitänsä eteenpäin, sanoivat sen johtuvan liikamarkkinoinnin varomisesta

– Työskentelin Agronomiliiton opiskelijasihteerinä ja olin itse mukana suunnittelemassa markkinointikampanjaa, josta sittemmin tuli tutkimuskohteeni, Nea Leinonen sanoo.

tai hankaluudesta ottaa vastaan kielteistä palautetta asiasta, jota itse suosittelee. Yksilöllisyyttä kuvaavat halu näyttää, että tietää, keskipisteenä oleminen sekä kokeilun halu. – Kun tietää, mistä puhuu, nauttii siitä, että tuo esille oman tietämyksen jostakin asiasta, Leinonen kuvailee. Toisaalta osa tutkittavista koki huomion keskipisteenä olemisen epämiellyttävänä. – Ne henkilöt, jotka mielellään haluavat olla esillä ja kertoa mielipiteensä muille, ovat myös niitä, jotka osallistuvat mielellään suosittelukampanjoihin. Palkitsemisella on paikkansa

ETM Nea Leinosen tutkielma kartoittaa Agronomiliiton jäsenhankinta­ kampanjaa syksyltä 2009, jossa alan opiskelijoita kannustettiin suosittelemaan ammattijärjestön jäsenyyttä uusille Akava myönsi hänelle vuosittain jaettavan Pohjola-stipendin ansiokkaasta tutkimustyöstä Akavan jäsenjärjestöjen toimittamien esitysten perusteella.

36

Jäsenhankintakampanjassa uusia jäseniä hankkineet tutkittavat kokivat palkitsemisen omana etuna ja keinona ansaita. He myös kokivat, että palkitsemisen sijaan esimerkiksi hyvä palvelu auttaa suosittelua. Agronomiliiton kampanjassa palkittiin ainoastaan suosittelija, mitä pidettiin epäoikeudenmukaisena. Tutkittavien mielestä reilumpaa on palkita joko pelkkä liittyjä tai sitten molemmat. Suosittelijat kokivat tyytyväisyyttä

myös siitä, että suositteluviesti oli mennyt perille, kun uusi jäsen liittyi. Läheistä palvelua helppo suositella

– Suosittelu tapahtuu todennäköisemmin, jos suosittelijalla on aitoa halua suositella suositeltavaa organisaatiota, Leinonen arvioi. – Aito halu suosittelijoille syntyy tyytyväisyydestä suositeltavaan organisaatioon. Organisaation kokeminen helposti lähestyttävänä kannustaa suositteluun. Leinosen mielestä mitä yksinkertaisempi suosittelukampanja on, sitä paremmin se toimii. Mukana olevia on muistutettava suosittelusta ja viestin on oltava selkeää. Suosittelu toimii myös paremmin, jos palvelu tai tuote, kuten liitto, koetaan läheiseksi ja helposti lähestyttäväksi. – Suosittelijan ja suosituksen vastaanottajan välisellä suhteella on myös merkitystä, Leinonen sanoo. Hän arvelee, että suosittelu läheiselle ihmiselle toimii parhaiten tai se saattaa olla jopa edellytys suosittelun syntymiselle. Tutkimus myös viittaa siihen, että suosittelijana toimitaan mieluiten oman ikäiselle tai nuoremmalle henkilölle. n


Aina ajankohtaista ympäristöasiaa 10 kertaa vuodessa

YMPÄRISTÖ JA TERVEYS-lehti

TILAUSHINNAT 2011 (UIL:n jäsenille jäsenhintaan!) Vuosikerta 62,Kesto 58,Opiskelija/jäsen 42,-

tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi

! a o t e i t a Tila

Hinta 38,00 euroa

Hinta 28,00 euroa

Hinta 24,00 euroa

Hinnat sis. 9 % alv. Tilauksiin lisätään toim.kulut

Hinta 15,00 euroa


kentän kuulumisia Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Järjestöjohtajat miettivät jäsenpitoa Järjestöjohtajat ideoivat liiton tulevaisuutta 4.–5. helmikuuta Seinäjoella. Jäsenhankintaan ja -pitoon syvennyttiin hartiavoimin ryhmätöissä. Ja hyviä ideoita kertyikin roppakaupalla.

N

euvottelupäivät järjestänyt yhdistys Etelä-Pohjanmaan Insinöörit oli varannut paikalle saapuneille noin 70 liiton päättäjälle runsaasti alueellista ohjelmaa. Non-stop vierailun aikana tutustuttiin SeAMK:n tekniikan yksikössä Framissa kone- ja tuotantotekniikan, virtuaalitekniikan sekä materiaalitekniikan laboratorioihin. Neuvottelupäivillä ideoitiin jäsenhankintaan ja -pitoon liittyviä kikkoja projektiasiamies Tommi Grönholmin johdolla. Pienryhmissä mietittiin, mikä on se viesti, jota liitosta halutaan ulospäin viestiä. Etsittiin siis vastauksia kysymyksiin: mitä varten liitto on olemassa, mikä on ammattiyhdistystoiminnan tarkoitus ja mitä edunvalvonta tarkoittaa.

Pia Luovula (oik.), Heidi Kaipiainen ja Markku Uusitalo (vas.) Satakunnan Insinööreistä ryhmätöissä Minna Suomisen kanssa.

Ay-liikkeen saavutuksista kerrottava

Yhteisesti todettiin, että myös ay-liikkeen saavutuksista on kerrottava, vaikkapa kertomalla, mistä ne lomarahat ja ylityökorvaukset on kaikille järjestynyt. Kaikessa markkinoinnissa pitää käydä ilmi, miksi liitto on olemassa ja mikä on ay-toiminnan tarkoitus. Yhteistyötä alue- ja paikallisyhdistysten välillä on lisättävä. Insinööriyttä on tuotava avoimesti ja myönteisesti esiin. Mediayhteyksiä on hyvä parantaa, 38

Johanna Anttonen (vas.), Mikko Torvela ja Seppo Pihlaja Etelä-Pohjanmaan Insinööreistä ideoimassa yhdessä Pieksämäen Seudun Insinöörien Matti Häkkisen kanssa.


Mikkelin Insinöörien puheenjohtaja Arto Puumalainen (vas.) nappasi palkinnon Vuoden alueyhdistys -kisassa. Vierellä Panu Pankakari Savonlinnan Insinööreistä.

Helsingin Insinöörien Rope Sidebras (vas.) suositteli koulutustilaisuuksia järjestettäväksi mahdollisimman rennossa ilmapiirissä. Takana projektiasiamies Tommi Grönholm kuuntelee korvat valppaina. Oulun Insinöörien Arttu Mainio kertoi 2-vuotisvalmistujaisjuhlien suosiosta ja ehdotti asiantuntijapankin perustamista vaikkapa talonrakentajille.

hyvillä suhteilla saa helpommin asiaakin läpi. Erilaista tarjontaa eri-ikäisille

Alueyhdistysten ja liiton pitää suunnitella erilaista ohjelmaa eri elämänvaiheessa oleville jäsenille tasapuolisesti. Sama tapahtuma ei vetoa kaikkiin. Nuorille insinööreille voi vaikkapa perustaa omia ryhmiä, hyödyntää sosiaalista mediaa heidän tavoittamiseksi, järjestää extreme-tapahtumia ja vapaa-ajan kursseja sekä tarjota urahallintakoulutusta. UUSI

INSINÖÖRI

– Yhdistysten omat kotisivut ja sosiaalinen media on otettava käyttöön, UIL:hän on tekniikan huippuammattilaisten liitto, Grönholm totesi. Myös omalla työpaikalla voi järjestää tapahtumia ja tehdä liittoa tunnetuksi. Ja kaverin voi ottaa mukaan. Liittoon kuuluminen ei saa olla salaisuus, suurin osa suomalaisista on järjestäytynyt oman alansa ammattiliittoon. – Jäsenhankinta ja -pito kuuluu niin liiton työntekijöille, luottamusmiehille kuin alueyhdistysaktiiveille, Grönholm halusi painottaa. n

Mikkelin Insinöörit on Vuoden alueyhdistys

M

ikkelin Insinöörit palkittiin vuoden 2010 alueyhdistyksenä hyvän jäsenhankinnan ansiosta. Jäsenmäärä kasvoi viime vuonna 10,6 prosenttia. Yhdistyksen puheenjohtajan Arto Puumalaisen mukaan keskeisin tekijä jäsenmäärän myönteisessä kehityksessä on ollut Mikkelin talousalueen myönteinen vire elinkeinoelämässä, mikä on mahdollistanut sekä insinöörien muuttamisen seudulle että pysymisen seutukunnalla – insinööreille on kysyntää. – Mikkelin Insinööreillä on aina ollut insinööriys ja ammatillisaatteellisuus keskiössä, unohtamatta työelämän haasteitakaan, Puumalainen sanoi. Molempia on tuotu vahvasti esiin – perusinsinöörit kuuluvat insinööriliittoon, niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Yhdistyksen johtokunta on myös ollut aktiivinen niin kokouksissa kuin yhdistyksen ulkopuolella. Puumalaisen neuvot jäsenhankintaa miettiville: • pitäkää yhdistyksen www-sivut kunnossa ja ajan tasalla koko ajan • markkinoikaa jäsentapahtumia sähköpostitse • reagoikaa nopeasti jäsenten ottaessa yhteyttä ja • verkostoitukaa omalla alueellanne

39


KAKURO 27 12 10

22

1

13 11 19

15 25

7

23 38

34 10 33

3

29

30 29

9

8

3

24 10

30

5

19

36 17

24

16

4

29 4

15 8

KYMMENEN KYSYMYSTÄ

3

1. Milloin Insinööri-nimike vahvistettiin?

30

2. Kuka suomalainen insinööri on voittanut Jyväskylän suurajot seitsemän kertaa?

39 © Bulls

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu löytyy verkkolehden sivuilta www.insinoori-lehti.fi.

telä-Amerikassa sijaitseva Uruguay sekä eteläisessä Afrikassa sijaitseva Namibia ovat tänäkin vuonna SASKin perinteisten talkoomatkojen kohteena. Kumpaankin maahan lähtee syksyllä 14 vapaaehtoisen joukkue, joka tutustuu noin kuukauden ajan paikallisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ja osallistuu pienimuotoisen työprojektin toteutukseen. Haku kumpaankin talkoojoukkueeseen on SASKin nettisivuilla. Viimeinen hetki lähettää hakemuksensa on maanantaina 11. huhtikuuta. Joukkueet valitaan 15.4. mennessä, ja valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Talkoomatkat ovat osanottajien itsensä kustantamia retkiä, joiden

40

4. Millä alueilla toimii OTTY-projekteja? Otty eli Omatoimisen Työllistymisen Tuki auttaa mm. työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia insinöörejä löytämään uusia työmahdollisuuksia. 5. Monessako ammattikorkeakoulussa annetaan tällä hetkellä insinöörikoulutusta?

Uruguay ja Namibia jälleen SASKin talkookohteina

E

3. Kuinka monta työpaikkailmoitusta Uuden Insinööriliiton Insinööripörssissä oli 9.3.2011?

isäntinä toimivat paikalliset ammattijärjestöt. Matkojen ohjelma sisältää sekä pienimuotoista remonttityöskentelyä että isäntämaahan ja paikallisiin kumppaneihin tutustumista. Matkan loppupuolella on vapaa lomajakso. SASK järjestää matkaan kuuluvat lennot ja sopii matkaohjelmasta ja mm. majoituksesta isäntäjärjestöjen kanssa. Matkaan kuuluu myös pakollinen viikonloppuvalmennus. Talkoomatkat on tarkoitettu ammattiyhdistysliikkeen jäsenille – etusija valinnassa on SASKin kannatusjäsenillä. Kuhunkin joukkueeseen valitaan eri-ikäisiä naisia ja miehiä eri ammattiryhmistä ja eri puolilta Suomea. www.sask.fi n

6. Mikä oli insinöörien keskiarvopalkka UIL:n viime lokakuussa toteutetussa Työmarkkinatutkimuksessa? 7. Montako prosenttia insinöörikunnasta on naisia? 8. Mikä on insinöörin virallinen englanninkielinen nimike käyntikortissa? 9. Montako kertaa Insinööriopiskelijapäivät on järjestetty? 10. Milloin imppulakin saa ottaa käyttöönsä? Koonnut: koulutus- ja tutkimusyksikkö Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi


jäsentietopalvelu tiedottaa

Jäsentietopalvelun vastausajat palanneet normaaleiksi

J

äsentietopalvelussa oli sähköpostien vastausajoissa alkuvuodesta viivettä johtuen suuresta määrästä yhteydenottoja mm. maksumuistutuksiin ja alennushakemuksiin liittyen. Jonot on nyt saatu lähes purettua ja tilanne on palautunut normaaliksi. Kiitos kärsivällisyydestänne!

nossa. Jos olet unohtanut maksaa jäsenmaksusi, hoida asia kuntoon pikaisesti jäsenyytesi turvaamiseksi. Jos maksat jäsenmaksusi työnantajaperinnän kautta ja perintä päättyy tai siihen tulee tilapäinen katkos, ilmoitathan asiasta myös jäsentietopalveluun jasen@uil.fi saadaksesi laskun kotiisi.

Olethan muistanut maksaa jäsenmaksusi?

Pidä tietosi ajan tasalla

Jäsenmaksuvelvoitteen suorittamalla pidät jäsenyytesi lukuisine etuineen kun-

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, vaihdat työpaikkaa tai haluat vaihtaa jäsenetulehtesi, ilmoita muutoksista jäsentieto-

palveluun jasen@uil.fi. Viestissä tulee olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. Jäsensivuille on tulossa keväällä myös muutoslomake, jota kautta pääset tarkistamaan jatkossa perustietosi ja tekemään muutoksia, mutta siihen saakka pyydämme tekemään muutokset vielä sähköpostitse. n

Oletko kokenut ikääntymiseen liittyvää syrjintää? Kirjoituspyyntö sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkimusta varten Onko Sinua syrjitty työmarkkinoilla ikäsi takia? Kirjoita minulle syrjintäkokemuksistasi. Olen sosiaalipolitiikan tohtoriopiskelija Tampereen yliopistosta ja tutkin ikääntyvien työntekijöiden työuria ja ikäsyrjintää. Käytän kirjoituksia tutkimukseni aineistona. Voit olla työssä, työtön, eläkkeellä tai muutoin työelämän ulkopuolella. Kirjoita vapaamuotoisesti ja omalla tyylilläsi kokemuksistasi ja syrjinnän seurauksista. Halutessasi voit käyttää apunasi seuraavia kysymyksiä: • • • •

Millaisissa tilanteissa syrjintää esiintyy? Millaista syrjintä on? Kuka tai ketkä syrjivät? Millaisiin ratkaisuihin tai seurauksiin syrjintä mahdollisesti johtaa? • Millä tavalla syrjinnästä voi selviytyä? Kirjoituksia käytetään vain tutkimustarkoituksessa ja niitä käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Tutkimustuloksissa kirjoituksista julkaistaan esimerkkejä

UUSI

INSINÖÖRI

siten­, että yksittäisiä kirjoittajia tai työpaikkoja ei voida tunnistaa. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tutkimusaineisto luovutetaan tutkimuksen päätyttyä arkistoitavaksi tieteellistä jatkokäyttöä varten. Mikäli et halua, että kirjoituksesi arkistoidaan, mainitse siitä selkeästi kirjoituksesi alussa. Lähetä kirjoituksesi 15.4.2011 mennessä osoitteeseen Niina Viitasalo, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Sosiaalipolitiikan oppiaine, 33014 Tampereen yliopisto tai sähköpostilla niina.viitasalo@uta.fi. (myös lisätietoja sähköpostitse) Mainitsethan, mistä lähteestä sait kirjoituspyynnön. Voit kirjoittaa nimettömänä, mutta liitäthän kirjoitukseesi tiedot iästäsi, sukupuolestasi, ammatistasi ja koulutuksestasi sekä muista tärkeiksi katsomistasi asioista itsestäsi tai elämästäsi. Kiitos kirjoituksestasi! Niina Viitasalo, YTM, tutkija Tampereen yliopisto

41


järjestöyhteydet

KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Tomi Seppä, 0201 801 844 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Maria Harju, Eeva Honkanen, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki Työsuhdeneuvojat: Liisa Reunanen ja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Marja Cavonius, 0201 801 847 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Kenttäasiamiehet Annika Kujansuu, 040 518 0058 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 Satu-Maarit Velling, 0201 801 871

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI osastosihteeri Pia Luovula puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


mennen tullen Teksti: Mikko Sormunen n Kuva: Ville Vimpari

Uranosteen kevät täynnä tarjontaa

U

ranoste käynnisti kevään onnistuneesti Oulun Kärppien päävalmentajan Hannu Aravirran johtamisopeilla. Tilaisuus keräsi Oulun Finnkino Plazaan yli 200 kaupallisen ja teknisen alan korkeakoulutettua. Uranosteen toimintaan voivat osallistua niin valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat kuin jo urallaan edenneet ammattilaiset. Alkuvuoden aikana projektiin on ilmoittautunut yli 100 uutta osallistujaa, joiden joukossa on myös paljon työssäkäyviä uralleen uusia tuulia etsiviä korkeakoulutettuja. Syksyn 2010 aikana projektiin osallistui noin 100 korkeakoulutettua. Suuren kysynnän vuoksi suosittuja CV-työpajoja järjestetään tänä keväänä huomattavasti viime syksyä runsaammin. Keväällä järjestetään työnhakukoulutusten lisäksi muun muassa puheja neuvottelutaidon, työoikeuden ja eng-

n HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT

n

Kevätkokous ti 5.4. klo 19.00 ravintola Harlekiinissa Hyvinkäällä, Kauppatori 1, Sampotalo. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Ilmoittautuminen HyRin nettisivulla www.hyri.net.

Eläkeinfo to 14.4. klo 17.30 TI:n toimistolla. Ilmoittautumiset to 7.4. mennessä.

n

ALA-KYMEN INSINÖÖRIT

Tervetuloa Työsuhteiden pelisäännöt -koulutukseen 14.4. klo 17:00 Rantasaunalle Kotkan Metsolaan. Tule kuulemaan, mitkä ovat oikeutesi työelämässä! Askarruttaako jokin työelämään liittyvä asia? Huolestuttaako oman työpaikan säilyminen? Voiko sinua kohdella kuin heittosäkkiä? Oletko kokonaispalkalla? Paikkoja on 30 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle: ilmoittautumiset@aki. fi 31.3. mennessä.

TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Wappubrunssi su 1.5. klo 11.00–12.30. Ilmoittautumiset ke 27.4. mennessä. Likkojen lenkki Tampereella, Pyynikin urheilukentällä, la 21.5. klo 12–18. Sitovat ilmoittautumiset ke 30.3. mennessä. Koskikellunta touko-kesäkuun vaihteessa. Ks. Insu 2/2011. Työmarkkinaristeily ti 7.6. klo 18.00– 20.30. Ks. Insu 2/2011. Kesäteatteri ke 15.6. klo 19.00, Tampereen Komediateatteri. Sitovat ilmoittautumiset pe 29.4. mennessä. Sauna Open Air -festivaali Eteläpuistossa 9.–11.6. Lauantain esiintyjänä mm. Judas Priest. Ks Insu 2/2011 Ilmoittautumiset www.tampereen­ insinoorit.fi.

UUSI

INSINÖÖRI

lannin kielen koulutusta sekä yritysvierailuja Oulussa, Raahessa ja Kuusamossa. Uranoste käynnistää kevään aikana toimintansa myös Ylivieskassa. Arvioiden mukaan jopa 70–80 prosenttia työpaikoista täytetään nykyään ilman avointa hakua. Lähettämällä CV:si sähköpostitse projektikoordinaattorillemme pääset hyödyntämään Uranosteen yritysverkostoja ja mukaan piilotyömarkkinoille. Välitämme CV-pankkimme kautta osaajia alueen pk-yrityksiin. Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki ry:n hallinnoimaa ESR-osarahoitteista Uranoste-hanketta tukevat myös Uusi Insinööriliitto ja Oulun Insinöörit. Toiminta jatkuu vuoden 2013 kesään saakka. Osallistuminen toimintaan on maksutonta. Projektin tarjontaan voi tutustua ja ilmoittautua mukaan kätevästi netissä: www.uranoste.fi. n

n

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT RY

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 28.4. klo 18.30 alkaen yhdistyksen toimitilassa Vinssissä Meripuistokatu 16, Kemi. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. n

TUIKE

Kevätkokous 5.4. klo 17.30. Kokous alkaa opastetulla kierroksella Tuli on irti! -näyttelyssä. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä. Lisätietoja: www.tuike.fi Koko perheen huvipuistomatka Tampereelle lauantaina 18.6. Kesäteatterin näytös alkaa klo 18. Lavalla nähdään Paavo Haavikon romaaniin perustuva Rauta-aika. Lisätiedot: www.tuike.fi

43


Tulevaisuuden turvaa

insinoori-02-2011  

Uusi Insinööri 2/2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you