Page 1

1/2008

Risto Lassila:

UUSI

Urakeskustelut kannattavat


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Hyvinvoivat tekevät tulosta Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Visiolla vauhtia uralle

14

Puheenjohtajan palsta................................. 9 Keravan Energiassa vastattiin henkilöstön ikääntymishaasteeseen. Tuloksena ovat vähentyneet sairaus­poissaolot ja kasvanut työmotivaatio, iloitsevat Raili Niemenmaa ja Paavo Kainulainen.

• Osaamisesta on maksettava käypä hinta Uranhallintaa........................................... 10

• Risto Lassila sai uutta potkua uralle keskustelujen kautta

• Keravan Energiassa havahduttiin ikääntymishaasteeseen

• Koulun penkiltä työelämään • Lähiesimiehen pikatyökalupakki Totta ja tutkittua....................................... 20

• Hyvät suhdanteet näkyivät

insinööriopiskelijoiden kesätöissä

• Työolobarometri: työelämän laatu paranee Maailmalta............................................... 22

• Aalloista nousi uusi Aceh Osaaminen............................................... 24

• Vuoden laatuinnovaatio -palkinto Outotecille • Työterveydestä huolehtiminen on entistä tärkeämpää

• Wipro hakee etunojaa koulutuksesta Edunvalvontaa.......................................... 30

• Kolme neuvottelujärjestöä edustaa UIL:n jäsenkuntaa

• Lappeenrannassa uskotaan yhteistoimintaa • Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö palvelee jäsentä Tekniikkaa............................................... 40

• Aurinkokeräimen voi tehdä myös itse Oikeutta.................................................. 42

• Kesätyö tulee – oletko valmis! • Termit tutuiksi – työsuhteen ehtojen määräytyminen

• Työntekijän takaisinottovelvollisuus Wipro korvamerkitsee uudet työntekijänsä jo opiskeluaikana. Kapea-alaisessa osaamisessa tarvitaan lisänä yrityksen antamaa täsmäkoulutusta, Kimmo Hannukainen sanoo.

Kannen kuva: Timo Syrjänen

2

24

Opiskelija-asiaa........................................ 44 Kuntauutisia............................................ 46 Mennen tullen.......................................... 49 Järjestöyhteydet........................................ 50 Jäsenasiaa............................................... 51


24.1. numero 1/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815

Uuden Insinööriliiton työsuhde ja neuvotteluyksikkö neuvoo ja auttaa yksittäisiä jäseniä, luottamusmiehiä sekä yritysyhdistysten edustajia työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä sopimusten oikeassa soveltamisessa.

36

Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2008 24.1., 21.2., 20.3., 24.4., 12.6., 21.8., 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12. Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 73 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat

38 UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Lappeenrannassa henkilöstö on vahvasti mukana suunnittelemassa ja vaikuttamassa muutoksiin. KTN:n Lappeenrannan pääluottamusmies Heini Löytty-Laahanen on tilanteeseen tyytyväinen.

Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


tammikuu 2008

pääkirjoitus Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

Hyvinvoivat tekevät tulosta

M

eihin suomalaisiin on vuosisatojen saatossa istutettu, paitsi paljon sisua, myös valtaisa määrä negatiivista ajattelua ja heikkoa itsetuntoa. Sisu on hyvä ravinne, mutta negatiivinen asenne on syytä kitkeä pois ja kylvää tilalle positiivisuutta. Johtamiskysymyksiin erikoistunut valtiotieteen tohtori, dosentti Pauli Juuti totesi marraskuussa pidetyssä seminaarissa, että ilottomuus tappaa elämänvoiman, mutta huumori antaa meille toivoa. Tuossa hän osui asian ytimeen. Työtovereiden pitäisi iloita mahdollisimman paljon yhdessä. Työnteko voi olla hauskaa ja onnistumisista saa – ja pitää tulla – hyvä olo. Hyvä olomme ja mielialamme ovat paljolti omissa käsissämme. Meidän on opittava arvostamaan itse itseämme. Vasta sen jälkeen muut voivat arvostaa meitä. Sanotaan, että meidän pitäisi rakastaa sitä, mitä haluamme, niin saamme sen. Positiivisella asenteella pääsemme positiiviseen tulokseen.

taessa unohdetaan, mikä on parasta juuri nyt. Ei ehkä nähdäkään sankan sumuharson läpi edessä hahmottuvaa haavetta tai unelmaa, jota olimme tavoittelemassa. Suomi elää innovaatioista. Sanotaan, että niitä kykenevät tuottamaan vain ihmiset, jotka ovat avoimia kaikelle uudelle ja jotka voivat hyvin. Meistä jokaisesta löytyy luovuutta, mutta se ei välttämättä ole vielä puhjennut kukkaan. Luovuudenkin paras kannustin on hyvinvointi ja avoimuus kaikelle uudelle. Esimiehen on pidettävä huolta alaisistaan ja heidän hyvinvoinnistaan. Heidän on rohkaistava alaisiaan kehittymään, jotta luovuus pääsee valloilleen. Esimiehen on myös vaalittava työyhteisöään rakkaudella, jotta ihmisissä oleva potentiaali pääsee valloilleen. Voikaa hyvin!

On hyvin tavanomaista, että työyhteisössä käsitellään vain ongelmia. Niiden parissa painiskel-

UUSI

Insinööri

5


uutisia Määräaikaisia työsuhteita vähennettävä uuden lain avulla n Työministeri Tarja Cronbergin mu-

kaan kuntien ja valtion on parannettava työantaja-asennettaan ja vähennettävä määräaikaisia työsuhteita. Niistä kärsivät erityisesti nuoret ja nuoret naiset, joiden elämän suunnittelu vaikeutuu. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä julkisella sektorilla. – Määräaikaisille työsuhteille on hyviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi PohjoisKarjalassa ja Itä-Uudellamaalla toimii Työpooli. Se on yhtymä, jossa joukko yrityksiä ja työhallinto toimivat yhdessä kausiluonteisen työn järjestelyä varten, kertoo työministeri Cronberg. Cronbergin mielestä Paras-hankkeen innoittamana syntyvät kuntaliitokset voivat avata tietä määräaikaisten vakinaistamiseen. Esimerkiksi kolmen entisen kunnan muodostama uusi Äänekoski vakinaistaa ketjutettuja määräaikaisuuksia. Jo nyt siellä on vakinaistettu 31 eri alojen työntekijää. Tämän vuoden alusta tulivat voimaan lakimuutokset, joilla pyritään vähentämään perusteettomia määräaikaisia työsuhteita. Muutosten myötä työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvitysvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Tavoitteena on, että määräaikaisuuden perustetta harkitaan tarkemmin ja että peruste tulee työntekijän tietoon nykyistä paremmin.

KTN:n hallitus 2008–2011 n Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvot-

telujärjestö KTN ry:n hallitus vuosille 2008–2011 valittiin 13.12. pidetyssä KTN:n edustajakokouksessa. KTN:n puheenjohtaja on Keijo Houhala ja 1. varapuheenjohtaja Raimo Lehtonen (Kuntien Insinöörit). Muut Uuden Insinööriliiton edustajat KTN:n hallituksessa ovat Markku Järvenpää (Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry), Timo Ansio (Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT

6

ry), Aulis Toivonen (Kuntien Teknisten Liitto KTL ry), Riitta-Liisa Niemi (Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry), Juhani Prusti (Energia-alan Toimihenkilöliitto EATL ry), Aulis Huikko (Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry) ja Paavo Lehmonen (Uusi Insinööriliitto UIL ry)

SAK:laisen teollisuuden suurliiton perustaminen etenee n Kuuden SAK:laisen teollisuuden suurliiton yhdistyminen etenee aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on liittojen yhdistyminen vuoden 2010 alusta. Mikäli yhdistyminen toteutuu, syntyy 330 000 jäsenen Suomen suurin ammattiliitto. Fuusioprojektia johtava SAK:n edunvalvontajohtaja Lauri Lyly uskoo, että suurliitto syntyy ja aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Lylyn mukaan suurliiton perustaminen on suomalaisten teollisuuden ammattiliitojen vastaus globalisaatioon. Lyly arvioi, että uusi suurliitto pystyy tarjoamaan jäsenilleen parempaa jäsenpalvelua ja tehokkaampaa edunvalvontaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Perusteilla olevaan uuteen SAK:laiseen teollisuuden ja teknologian ammattiliitoon ovat yhdistymässä Kemianliitto, Metallityöväen Liitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rautatieläisten Liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto.

Työehtosopimukset löytyvät neuvottelujärjestöjen nettisivuilta n Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat tutustua viime syksynä solmittuihin työehtosopimuksiin neuvottelujärjestöjen www-sivuilla. Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset löytyvät Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sivuilta www.ytn.fi/sopimusalat.

Kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimukset löytyvät Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:nsivuilta, www.ktn-ry.fi –>Linkkejä. UIL:n valtiosektorilla työskentelevien­ jäsenten työ- ja virkaehtosopimuksen neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Valtion sopimuksiin voit tutustua JUKOn sivuilla, www.juko.fi –>Sopimusalat.

Korkeasti koulutetun väestön osuus korkein Uudellamaalla n Tilastokeskuksen mukaan koko maan

väestöstä (16–74-vuotiaat) 27 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuonna 2005. Korkeasti koulutettujen osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2000. Uudellamaalla osuus oli maan korkein 35 prosenttia. Alhaisin osuus oli Kainuussa 21 prosenttia. Korkeasti koulutetuista 35 prosenttia asui Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla kummassakin noin 9 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 7 prosenttia. Osuuttaan vuodesta 2000 olivat kasvattaneet eniten Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat ja menettäneet Lapin, Kainuun ja Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnat. Eniten korkeasti koulutettuja työskenteli terveydenhuollon toimialalla, 18 prosenttia. Tutkija-asteen tutkinnon suorittaneista kolmannes oli sijoittunut yliopistoihin ja noin 16 prosenttia terveydenhuollon alalle. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista puolestaan noin 29 prosenttia työskenteli koulutuksen alalla. Muun korkea-asteen tutkinnon suorittaneet työlliset olivat eniten töissä terveydenhuollon (21%), kaupan (13%) ja liike-elämän palvelujen (11%) toimialoilla

Anu-Leenan sukunimi Arolaksi n Uuden Insinööriliiton varapuheenjoh-

taja Anu-Leena Annalan sukunimi on nyt Arola. Anu-Leena on ottanut takaisin tyttönimensä.


Ansiotulojen verotus kevenee 330 miljoonalla eurolla Progressiivista tuloveroasteikkoa lievennetään alentamalla kaikkia marginaaliveroprosentteja puolella prosenttiyksiköllä. Verrattuna viime vuoden tuloveroasteikkoon asteikkoon on tehty lisäksi 2 prosentin inflaatiotarkistus.

n Ansiotulojen verotusta kevennetään 330 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Kevennyksellä kompensoidaan myös tänä vuonna toteutuvan palkansaajien työeläkevakuutusmaksun 0,1 prosenttiyksikön korotusta. Vuoden 2008 tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa

Vero alarajan kohdalla, euroa

12 600–20 800

8

8,5

20 800–34 000

705

19,0

34 000–62 000

3 213

23,5

62 000–

9 793

31,5

Lentoliikenne mukaan EU:n päästökauppaan vuonna 2012 n Lentoliikenteen päästökauppa aloite-

taan kaikilla Euroopan unionin sisäisillä sekä EU:n ja kolmansien maiden välisillä reiteillä vuonna 2012. Päästökauppa koskee kaikkia EU:n alueelta lähteviä ja sinne saapuvia koneita. EU:n ympäristöministerit pääsivät sopuun asiaa koskevasta direktiiviehdotuksesta 21.12.2007 ympäristöneuvostossa Brysselissä. Seuraavaksi asia etenee Euroopan Parlamentin käsittelyyn. Lentoliikenteen päästökauppa vähentäisi ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä arviolta enimmillään 122 miljoonaa tonnia vuoteen 2015 mennessä ja 183 miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi päästökaupan avulla on mahdollista vähentää typen­oksidipäästöjä noin 2 % verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Lentolippujen hintoihin päästökaupan arvioidaan tuovan parin prosentin korotukset. Lyhyillä lennoilla lipun hinta noussee noin 5 euroa ja mannertenvälisillä lennoilla noin 40 euroa. Tämän ei arvioida olennaisesti vähentävän sen paremmin lentoliikenteen kasvua kuin ihmisten matkustushalukkuuttakaan. Insinööri

UUSI

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

Tuottavuustyö tutuksi käytännönläheisesti n www.tuottavuustyö.fi on uudenlaisen tuottavuustiedon verkkopalvelu. Sen tiedot ja palvelut edistävät yhteistoiminnassa tapahtuvaa tuottavuuden parantamista suomalaisilla työpaikoilla. Aloite verkkopalvelun rakentamiseen tuli Akavan, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, SAK:n ja STTK:n käynnistämän tuottavuusprojektin myötä. Työturvallisuuskeskus vastaa palvelun sisällön ja tekniikan ylläpidosta. Tuottavuustyö.fi -verkkopalvelusta löytyvät tuoreimmat tuottavuuteen liittyvät uutiset ja tutkimustiedot sekä keskeiset tuottavuustyön tehostamista edistävät palvelut. Ne ovat kaikkien työpaikkojen, johtajien, esimiesten, tuottavuuden kehittäjien ja henkilöstön edustajien ulottuvilla. www.tuottavuustyo.fi

YTN laajensi puheenjohtajistoaan n Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry uudisti sääntöjään ylimääräisessä yhdistyskokouksessaan 21.12.2007. Uusien sääntöjen mukaan YTN:n puheenjohtajistoon kuuluu jatkossa puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa. Uudeksi varapuheenjohtajaksi kokous valitsi toiminnanjohtaja Ismo Kokon Tradenomiliitosta. YTN:n puheenjohtajana toimii Suomen Ekonomiliitto SEFEn neuvottelujohtaja Sture Fjäder ja muina varapuheenjohtajina toiminnanjohtaja Heikki Kauppi Tekniikan Akateemiset TEKistä sekä puheenjohtaja Pertti Porokari Uudesta Insinööriliitosta. – Sääntöuudistuksella haluamme entisestään laajentaa pienten ja keskisuurten akavalaisten liittojen edustavuutta YTN:ssä, mikä lisää päätöksenteon demokratiaa, puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa.

LOUSI UIL:n jäseneksi n Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry on hyväksytty 11.12.2007 hallituksen päätöksellä UIL:n jäseneksi. Yhdistys on rekisteröity yhdistysrekisteriin 5.10.2007. LOUSIn jäsenyhdistyksinä ovat kaikki ne yhdistykset, jotka ovat aikaisemmin kuuluneet Varsinais-Suomen Insinöörit VAI ry:hyn. LOUSI:n puheenjohtaja on Jonna Aaltonen. (jonna. aaltonen@mertek-group.fi)

Työeläketietoa 1948 ja 1949 syntyneille n TELA Eläketiedotus jatkaa tiedotustilaisuuksien sarjaa, joka on tällä kertaa kohdistettu 1948 ja 1949 syntyneille. Tilaisuuksia järjestetään 37 eteläsuomalaisella paikkakunnalla. Lisätietoa tilaisuuksien sisällöstä on osoitteessa www.tela.fi/joustavastielakkeelle.

7


kolumni Timo Lampikoski uraohjaaja, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Visiolla vauhtia uralle

T

iedätkö, mihin olet menossa ja miksi? Enemmistö työntekijöistä kulkee urallaan ilman selkeää ja innostavaa päämäärää. Useimmat suunnittelevat työuraansa korkeintaan puoli vuotta eteenpäin, ja etenevät urapolkuaan pitkin erilaisten sattumien, kohtaamisten ja onnenpotkujen kautta. Tällä lyhytjännitteisellä tyylillä jää valitettavasti monia mahdollisuuksia käyttämättä. Ja jossakin vaiheessa uraa saattaa iskeä leipääntyminen sen hetkiseen työhön ja työnantajaan. Urasuunnittelulla tarkoitetaan oman itsetuntemuksen lisäämistä, ja sen pohjalta tapahtuvaa ideointia ja omaan työtulevaisuuteen liittyvien päämäärien asettamista sekä niiden toteuttamista. Tärkeimmät asiat urasuunnittelussa ovat oman itsetuntemuksen ja päämäärätietoisuuden lisääminen. Itsetuntemuksen kehittämiseen liittyy oman toimintahistorian hahmottaminen, omien vahvuuksien ja kehittymisalueiden sekä omien arvojen, kiinnostusten ja tarpeiden selkeytys. Mitkä ovat ammatilliset vahvuutesi ja tärkeimmät kehittämisalueesi? Mitä haluat työltä? Monet kokevat hankalaksi määritellä omaa erityisosaamistaan, samoin sen markkinointi työnantajalle koetaan haasteelliseksi. Päämäärätietoisuuden lisäämisessä olennaista on omien lyhyen ja pitkän ajan pyrkimysten selkeyttäminen. Minkä tyyppistä työtä haluat tehdä seuraavan 1–3 vuoden sisällä? Kohdentamisen periaatteen mukaisesti se, mihin keskityt, lisääntyy ja toteutuu elämässäsi ja urallasi. Tätä periaatetta voit hyödyntää muodostamalla itsellesi vahvan vision ja palauttamalla sen mieleesi säännöllisesti. Aseta rima riittävän korkealle, sillä vision on hyvä olla haastava ja innostava. Uskalluksen lisäksi on tärkeätä luottaa omaan visioonsa ja urapolkuunsa, vaikka se olisi erilainen kuin esimerkiksi opiskelukavereilla. Usein antoisimmat urapolut löytyvät valtavirran ulkopuolelta. Esimerkiksi myyntialalla on jatkuva pula hyvät ihmissuhde- ja neuvottelutaidot omaavista insinööreistä. Myyntiala tarjoaa mielenkiintoisia osto-, myynti- ja myynninjohdon tehtäviä ja urapolkuja. Mikset perustaisi omaa yritystä yksin tai kaveriesi kanssa?

8

Jokaisen vuoden alussa voit esittää itsellesi seuraavat kysymykset, ja kirjata vastaukset ylös: • Mitä työtä haluan tehdä seuraavan kahden vuoden aikana ja miksi? • Mitkä ovat tämän vuoden työ- ja opiskelutavoitteeni? • Miten toteutan ne? Päämäärätietoiset ja suunnitelmalliset ihmiset ovat onnekkaita. Tutkimusten mukaan uraansa pitkäjännitteisesti suunnittelevat työllistyvät nopeammin, löytävät mielenkiintoisen työpaikan ja saavat jopa parempaa palkkaa! Urasuunnittelu onkin Usein antoisimmat sopiva yhdistelmä suunnitelmallisuutta ja spontaani- urapolut löytyvät suutta, oman tulevaisuuden valtavirran ulkopuolelta. aktiivista suunnittelua, mutta myös uskallusta ja kykyä luoda tilaisuuksia, tarttua tilaisuuksiin, kokeilla erilaisia asioita ja ottaa harkittuja riskejä. Urasuunnittelu vaatii aktiivista vastuunottoa omista tekemisistään, kehittymisestään ja työtulevaisuudestaan. Urasuunnittelu on aktiivinen prosessi, jonka aikana tulee vastaan tienhaaroja ja risteyksiä. Kun luotat visioosi, tiedät minkä reitin valitset. Onnea urapolullasi! Lähteitä ja lisätietoa Lampikoski, T. 2003. Uraksi.ins – insinööri uralla. WSOY. Lampikoski, T. 2001. Vähemmän on enemmän – tasapainoisen ajankäytön opas. PS-Kustannus. Internet Omien taitojen itsearviointi http://www.haaga-helia.fi/ urapalvelut/taitojen_itsearviointi.htm Itsetuntemuksen lisäämiseen liittyviä itsearviointeja http://www.cdm.uwaterloo.ca/index2.asp


tammikuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

Osaamisesta on maksettava käypä hinta

S

elasin Helsingin Sanomien viikonlopun työpaikat-osiota. Avoimia työpaikkoja oli peräti 30 sivua ja ilokseni sain todeta, että suureen osaan työpaikoista voi hakea insinöörin monipuolisella koulutuksella. Avoimia työpaikkoja on ollut pitkään runsaasti tarjolla. Nyt on siis työntekijän markkinat. Työntekijöiden kannattaakin hinnoitella työpanoksensa käypään työmarkkinahintaan. Älkää olko turhan vaatimattomia, laadukkaasta osaamisesta on maksettava sen tuottavuuden mukainen korvaus.­ Etenkin te, jotka haette valmistumisen jälkeen ensimmäistä työpaikkaa, hyödyntäkää liiton palkkatilastoja ja -neuvontaa, sekä urapalveluita, joiden käyttö onkin ilahduttavasti lisääntynyt. Kun neuvottelukierros on lähestymässä loppuaan, käy keskustelu kiivaana, onko keskitetyn tuloratkaisun aika niin totaalisesti ohi, että tilalle pitäisi keksiä uutta esimerkiksi raamitettua tulokierrosta kompromissiksi tupon ja liittokierroksen välille. Molemmissa perinteisissä ratkaisuissa on puolensa

UUSI

Insinööri

ja nyt nähtiin palkansaajien kannalta menestyksellinen liittokierros. Ostovoiman lisääminen on kuitenkin oleellisinta, muuten verotus syö korotukset. Myös kuntapuolen pääsopimus on mahdollisesti murroksessa käydyn kierroksen seurauksena. Valtakunnansovittelija kritisoi televisiouutisissa järjestöpolitiikan tuomista neuvottelupöytään. Kritiikki onkin aiheellinen ja keskusjärjestöjen on luotava pelisäännöt rajariitojen varalta, samoin kun ne ovat laatineet ohjeet työtaistelun osalta rajariitatilanteessa. Uusi Insinööriliitto ei ole syyllistynyt järjestöpolitiikkaan neuvottelukierroksella, eikä myöskään Ylemmät Toimihenkilöt YTN. On aivan eri asia puolustautua, kun työehtosopimustemme soveltamisrajoja uhataan. Me emme voi silloin vain seurata sivusta, vaan meidän on valvottava etujamme ja torjuttava hyökkäys. Toivotan hyvää alkanutta vuotta ja menestystä vuoden tuleviin haasteisiin.

9


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen

Risto Lassilan uralle uutta potkua keskustelujen kautta Keskustelut Uuden Insinööri­liiton urahallintaasiantuntijan kanssa selkeyttivät insinööri Risto Lassilan ajatuksia omasta työurastaan. Keskustelujen kautta Lassila löysi itse ­vastaukset kysymyksiinsä ja pystyi näin suunnittelemaan uuden­laisen työnkuvan työnantajansa kanssa. Nyt hän taas viihtyy työssään ja ­kokee sen haastavaksi.

Mielenkiintoinen työ ja kehittymismahdollisuudet ovat Risto Lassilalle tärkeitä.

10


T

uotantotalouden insinööriksi EVTEK-ammattikorkeakoulusta keväällä 2006 valmistuneelle Risto Lassilalle työssä viihtyminen on työuran alusta lähtien ollut tärkeää. Nykyisen työnantajan Etelä-Suomen Rakennuslogistiikka Oy:n palvelukseen Lassila tuli jo kesken opintojensa keväällä 2005. Ensimmäinen työmaaprojekti oli kauppakeskus Sello, jossa Lassila työnjohtajana vastasi rakennustyömaan logistiikasta. Insinöörityönsä hän teki työmaalogistiikasta ja sen sujuvuudesta. Lassilan insinöörityö palkittiin stipendillä. Sellon valmistuttua seuraava työpiste oli Stockmannin laajennustyömaa, jossa hän pystyi hyödyntämään Sellon työmaalta hankittuja kokemuksia. Lassila kehuukin, että nämä kaksi työprojektia olivat hyvin opettavaisia ja parasta mahdollista kokemusta vastavalmistuneelle insinöörille. Vaikka Lassila oli tyytyväinen rakennustyömaakokemuksiinsa, hän koki tarpeelliseksi hankkia muunlaistakin työkokemusta, jottei osaaminen rajoittuisi liian kapea-alaiseksi. Viime kesäloman jälkeen hän otti asian esille työnantajan kanssa, mutta sillä hetkellä hänellä ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä hän todella haluaisi tehdä. Työnantajallakaan ei ollut tarjota uudenlaista työtehtävää. Lassilan mielessä kävi jopa muutto Turun seudulle, josta hän avopuolisoineen on kotoisin.

Liiton urahallintapalvelusta sparrausapua

Jotta urasuunnitelmia ei olisi tarvinnut pohtia yksikseen, Lassila päätti ottaa yhteyttä Uuden Insinööriliiton urahallintapalveluun. Aluksi hän ajatteli, että liiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriaisen kautta hän voisi kuulla esimerkiksi Turun seudun työpaikoista, joihin kannattaisi hakea. Keskustelujen lomassa mieli muuttui, muuttoaikeet haudattiin ja Lassila päätti keskustella vielä nykyisen työnantajansa kanssa siitä, löytyisikö työyhteisöstä hänelle jotain uutta haastetta. Aika oli tehnyt tehtävänsä, sillä yrityksen johdossa oli myös mietitty Lassilalle uusia työtehtäviä. Lopulta tiUUSI

Insinööri

lanne päättyi kaikkien kannalta hyvin, kun Lassila sai yrityksen sisältä uuden haastavan työn ja työnantaja sai pitää arvostamansa työntekijän. Nykyisessä tehtävässään Lassila kartoittaa yrityksen toiminnan sisäisiä prosesseja ja palvelujen tuotteistamista. Lassila on itse tyytyväinen tulokseen, koska hän on viihtynyt alusta lähtien nykyisen työnantajansa palveluksessa. Etelä-Suomen Rakennuslogistiikka on alansa pioneeri ja kasvava yritys. Lassila arvostaa sitä, että yrityksen sisällä asioista voi puhua avoimesti ja asioiden oikeilla nimillä, hierarkia on matala ja esimiesten kanssa tulee hyvin toimeen. Avoimuuden ja luottamuksen ansiosta hän uskalsikin avoimesti kertoa työnantajalle toiveistaan muuttaa työkuvaansa.

Kaikilla työpaikoilla

avoin keskustelu ei ole

mahdollista ja suotavaa, mutta liiton

urahallintapalveluita kannattaa hyödyntää.

Urasuunnitelmista kannattaa puhua

Lassila uskoo, että jokaiselle ihmiselle tulee jossain vaiheessa uraa sellainen hetki, että miettii tarkoin, mihin suuntaan oma työura on menossa. – Silloin kannattaa puhua asiasta avoimesti edes jonkun luottoihmisen kanssa. Toki kaikilla työpaikoilla avoin keskustelu ei ole mahdollista ja suotavaa, mutta liiton urahallintapalveluita kannattaa hyödyntää. Ihminen itse löytää yleensä ratkaisun, mutta keskusteluista ja oikeista kysymyksistä on apua ratkaisujen tekemisessä. Kun omat ajatukset kiertävät kehää, on tärkeää­ kuulla oikeat kysymykset. Näin pystyy selkeyttämään omat ajatukset. – Ihminen voi paljon vaikuttaa siihen, miten hän työpaikallaan voi. Kun kokonaisuus on kunnossa, niin työssä viihtyy ja jaksaa. Ideaalitilanne on sellainen, jossa työ on kiinnostavaa, toimialalla on tarpeeksi työmahdollisuuksia ja palkka vastaa työn vaativuutta, osaamista ja koulutusta. Rakennusala oikea valinta

Opiskelujensa loppupuolella Lassila alkoi miettiä, mille toimialalle hänen kannattaa hakeutua töihin. Puntarissa olivat työmahdollisuudet, työn kiinnostavuus ja palkka. Rakennusala tuntui hyvältä ratkaisulta ja tähän valintaan hän on ol-

lut tyytyväinen. – Mahdollisuudet ovat monipuoliset ja paljon on minusta itsestä kiinni, mihin suuntaan haluan uraani viedä. Toki pääkaupunkiseudulla työmahdollisuudet ovat paremmat kuin jossain muualla päin Suomea. Tämä tosiasia on toki tunnustettava. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat Lassilalle aika selkeät. – Omalta tulevaisuudeltani odotan, että minulla on jatkossakin hyvä ja kiinnostava työpaikka, etenemismahdollisuuksia ja osaamistani vastaava palkka. Uskon, että työuralla eteneminen on mahdollista, jos on itse valmis panostamaan siihen. n 11


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen

Seija Utriainen hoitaa liiton urahallintapalveluja.

Urahallintapalvelut

tärkeä osa Uuden Insinööriliiton toimintaa

U

rahallintapalvelut ovat yksi Uuden Insinööriliiton keskeisistä tehtävistä. Muun muassa työsuhdelakimiehet, koulutus- ja urahallinnasta vastaavat ja Insinööriopiskelijaliitto tekevät parhaansa, jotta jäsenet voisivat työssään hyvin, olisivat arvostettuja työpaikallaan ja pääsisivät etenemään urallaan. Uuden Insinööriliiton urahallintaasiantuntija Seija Utriainen opastaa jäseniä urahallintaan liittyvissä asioissa sekä kahdenkeskisten keskustelujen että yleisten koulutustilaisuuksien kautta, joita järjestetään ympäri Suomen. Urahallinta koskettaa kaikkia jäseniä opiskelijoista työuran lopulle asti. – Jokaisen on aina välillä hyvä pysähtyä pohtimaan, mitkä ovat omat kiinnostuksen kohteet, mistä asioista nauttii työssään, mitä haluaa oppia ja tehdä. Omilla valinnoilla voi muokata työuraa ja elämää, Utriainen muistuttaa. 12

Koulutustilaisuuksissa aihealuetta käsitellään yleisesti ja teeman mukaisesti, esimerkiksi keskitytään työnhakuun, urasuunnitteluun, ulkomaan työsuhteisiin, työn ja perheen yhteensovittamiseen jne. Kurssilaisten omille kysymyksillekin löytyy aina jonkin verran aikaa. Kahdenkeskisessä tapaamisessa keskustelu käydään asiakkaan ehdoilla ja tahtiin. Keskitytään juuri siihen, mikä kullekin asiakkaalle on tärkeintä omalla urallaan. Aiheita ovat usein työn löytäminen, työnhaun dokumenttien parantaminen, oman urasuunnitelman tekeminen, omien vahvuuksien kartoittaminen tai vaikkapa yleisesti muutoksen aikaansaaminen, joskus myös jaksaminen ja/tai uupuminen. Keskustelujen perimmäinen tarkoitus on kysymysten ja näkökulmien laajentamisen kautta auttaa asiakasta löytämään omia ratkaisujaan. Henkilökohtaiseen tapaamiseen täytyy varata aika. Tapaamisia voidaan jär-

jestää ainakin suurimmissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. Jäsenet saavat liitosta asiantuntevaa apua myös palkka-asioissa. Vuosittain tehtävillä tutkimuksilla seurataan insinöörikunnan ja -opiskelijoiden palkkakehitystä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Uusi Insinööri -lehdessä sekä jäsensivuilla Internetissä. Opiskelijoiden kesätyöpalkkoihin ja vastavalmistuneiden palkkatasoon annetaan yleissuosituksia. Liitosta saa tietoja myös insinöörien palkkatasosta ulkomailla, tosin rajoitetusti. Henkilökohtaista palkkaneuvontaa annetaan jäsenille sähköpostitse ja puhelimella. Uusi työpaikka Insinööripörssistä

Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat etsiä uutta työpaikkaa Insinööripörssistä. Tästä palvelusta kerrotaan tarkemmin seuraavalla sivulla. n


Oletko tutustunut Insinööripörssin työpaikkailmoituksiin?

L

iittomme toimenvälitys, Insinööripörssi, on jokaisen liittoyhteisön jäsenen käytettävissä ja jäsenetu. Löydät Insinööripörssin kotisivuiltamme osoitteesta www.ui.fi. Kirjaudu jäsensivuille, jolloin Avoimet työpaikat -ilmoitussivu löytyy pikapainikkeesta sivun oikeasta laidasta. Työpaikkailmoitukset ovat nähtävillä hakuajan loppuun asti. Koska elämme nykyään hyvin hektisessä maailmassa, ilmoitusajatkin ovat toisinaan sangen lyhyitä ja uutta työpaikkaa etsivän kannattaakin käydä katsomassa ilmoituksia viikoittain. Työnhakija ottaa luonnollisesti yhteyttä suoraan työnantajaan. Insinöörien työtilanne on ollut jo jonkin aikaa hyvä ja se on näkynyt ilmoitusten määrässä. Julkaisimme viime vuonna toista tuhatta työpaikkailmoitusta. Tätä kirjoitettaessa on jäsensivuillamme työpaikkailmoituksia yli 60. Erityisen ilahduttavaa viimeaikaisessa kehityksessä on ollut se, että olemme saaneet julkaistavaksi runsaasti ilmoituksia avoimista IT-alan työpaikoista. Edelleen myös rakennusala vetää. Lisäksi mm. myyntitehtäviin haetaan jatkuvasti insinöörejä ja perinteisten kone- ja sähkötekniikan osaajien kysyntä on tasaista.

Lisäksi voitte halutessanne jättää myös työnhakijatietonne Insinööripörssiin, se nimittäin mahdollistaa suorahakutoiminnoissa mukana olemisen. Hakutiedot jätetään sähköisesti jäsensivujen urahallintasivuilla. Työpaikkahakemus on voimassa kerrallaan kuusi kuukautta. Hakemusta voi käydä muokkaamassa ja täydentämässä ja sen voi uusia. Hakemuksen vanhenemisesta tulee muistutus hakijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai kirjeitse. Jos osallistut työpaikkasi rekrytointeihin, muista ohjata yrityksesi insinöörityöpaikkailmoituksia myös Insinööripörssiin. Palvelemme työnantajia nopeasti ja maksutta. Nyt on ajankohtaista varmistaa yrityksen kesätyöntekijät ja siinäkin voimme palvella työnantajia ja opiskelijajäseniämme Kesäkissa-palvelumme avulla. n

Koulutuksella

kansainväliselle uralle Uusi Insinööriliitto järjestää kansainvälisen työnhaun­ kurssin Helsingissä Hotelli Pasilassa lauantaina 15.3.2008 kello 10.00–17.00. Koulutuksen tavoitteena on auttaa kurssilaisia löytämään keinot ja kanavat työpaikan saamiseksi sekä opastaa korostamaan omaa ammattitaitoaan ­ulkomaisten yritysten ja vieraitten kulttuurien edellyttämällä tavalla. Koulutuspäivän aikana kuullaan ulkomaantyösuhteen juridisesti tärkeistä ja huomioon otettavista asiois­ta. Lisäksi perehdytään työnhakudokumentteihin ja kansainvälisen työhaastattelun perusmetodiin sekä englanninkieliseen haastatteluun valmistautumiseen. Koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille ja on maksuton. Uusi Insinööriliitto korvaa kurssilaisten matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaisesti sekä tarjoaa lounaan ja kahvit. Ilmoittautumiset viimeistään 5.3. Seija Utriaiselle, seija.utriainen@uil.fi, puhelin 0201 801 821. Seijalta voi tarvittaessa kysyä myös lisätietoja kurssista. Kurssi­paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistus ja tarkempi ohjelma viikkoa ennen tilaisuutta. n

UUSI

Insinööri

13


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen

Keravan Energiassa paneuduttiin ikääntymishaasteeseen K Henkilöstön ikääntyminen ei ole este vaan haaste. Näin uskotaan Keravan Energiassa, jossa tartuttiin haasteeseen ikäjohtamisprojektin kautta. Pari vuotta kestänyt projekti on saanut aikaan hyviä tuloksia, sillä henkilöstö on innostunut työstään enemmän ja hiljaista tietoa siirtyy nyt systemaattisesti kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille. Tämän lisäksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet

eravan Energiassa havahduttiin ikääntymishaasteeseen ja kasvaviin sairauspoissaoloihin muutama vuosi sitten. Vuoden 2005 lopulla henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta ja ikääntyneiden (yli 45-vuotiai­ den osuus) oli 60 prosenttia koko henkilöstöstä. Muutamilla osastoilla peräti 60 prosenttia työntekijöistä oli yli 50-vuotiaita. Keravan Energian talousjohtaja Raili Niemenmaan mukaan henkilös-

Raili Niemenmaa ja Erkki Hult olivat kiinteästi mukana ikäjohtamisprojektissa.

14

tö on työhönsä hyvin sitoutunutta ja viihtyy pitkään yhtiön palveluksessa, mikä näkyy henkilöstön keski-iässä. Ajatus ikäjohtamisprojektista syntyi, kun ulkopuolinen konsultti ehdotti haasteeseen tarttumista. Työministeriö myönsi projektille Tykes-rahoitusta, jonka turvin oli mahdollista palkata kaksi ulkopuolista konsulttia projektin ohjaajiksi. Raili Niemenmaan vetämä projektiryh-


Tulevaisuuskeskustelujen tarkoitus on selvittää, miten varttuneet työntekijät voisivat auttaa hiljaisen tiedon siirtämisessä, milloin he ovat suunnitelleet jäävänsä eläkkeelle vai onko heillä tarkoitus jatkaa työelämässä pidempään. Mahdollisuus urakiertoon

Raili Niemenmaa ja Paavo Kainulainen muistuttavat, että työyhteisössä tarvitaan kaiken ikäisiä työntekijöitä.

mä valittiin syksyllä 2004 ja ryhmän jäsenet edustivat eri henkilöstöryhmiä ja ikäluokkia. Ikäjohtamisprojekti sai heti yhtiön johdon vankan tuen, sillä projektiryhmä teki läheistä yhteistyötä ohjausryhmänä toimineen johtoryhmän kanssa. Niemenmaa muistuttaa, että henkilöstö pidettiin hyvin informoituna koko projektin ajan. Tammikuussa 2005 henkilökunnalle järjestettiin aloitusseminaari, jossa käytiin läpi projektin tavoitteet. Helmikuussa 2005 tehtiin kartoitus henkilöstön asenteista varttuneempia työntekijöitä kohtaan. Samalla kartoitettiin myös henkilöstön osaamista ja määriteltiin ydinosaamisalueet. Seuraavan vuoden tammikuussa tehtiin uusi asennekartoitus, jonka mukaan suhtautuminen varttuneita työntekijöitä kohtaan oli parantunut. Vaikka projekti päättyi tammikuussa 2006, työ jatkuu edelleen. Kaiken ikäisiä tarvitaan

Energialiiketoiminnasta vastaava johtaja, insinööri, Paavo Kainulainen muisUUSI

Insinööri

tuttaa, että Keravan Energiassa tarvitaan kaiken ikäisiä työntekijöitä, niin nuoria kuin varttuneempiakin. – Nuorilla tietotekniset taidot ovat yleensä hyvät, kun taas vanhemmat työntekijät hallitsevat monia sellaisia taitoja, joita karttuu vain kokemuksen myötä. Siksi on elintärkeää, että varttuneempi väki jatkaisi työssä mahdollisimman pitkään ja osaavat nuoret hakeutuisivat yhtiön palvelukseen. – Henkilöstön osaamisen kartuttaminen oli tärkeä osa projektia, sillä pystyimme selvittämään, mitä osaamista meillä on tällä hetkellä, mitä puuttuu ja mitä tarvitsemme tulevaisuudessa. Vähitellen pystymme vastaamaan tähän haasteeseen systemaattisella hiljaisen tiedon siirtämisellä varttuneemmilta nuoremmille sekä rekrytoimalla uusia osaajia, Niemenmaa sanoo. Keravan Energiassa ollaan tyytyväisiä sairauspoissaolojen vähentymiseen. Kun vuonna 2004 yrityksen henkilökunnan sairauspoissaoloprosentti oli 6,15, seuraavana vuonna se oli laskenut 4 prosentin paikkeille.

Ikäjohtamisprojektin tavoitteena oli myös tarjota henkilökunnalle lisääntyvissä määrin mahdollisuuksia urakiertoon. Tätä varten perustettiin sisäinen resurssipankki, jonne henkilöstö voi ilmoittaa kiinnostuksestaan vaihtaa uusiin työtehtäviin, Niemenmaa kertoo. Kainulainen muistuttaa, että eri työtehtävissä toimiminen lisää osaamista ja innostusta työhön. Hän on itse työskennellyt jo 31 vuotta Keravan Energian palveluksessa monissa eri työtehtävissä. Juuri monipuoliset työnkuvat ovat pitäneet hänet saman yhtiön palveluksessa. Ikäjohtamisprojektin tuloksena kehityskeskustelut ovat muuttuneet systemaattisemmiksi. Uudeksi ikäjohtamisvälineeksi on kehitetty tulevaisuuskeskusteluja yli 55-vuotiaille. – Tulevaisuuskeskustelujen tarkoitus on selvittää, miten varttuneet työntekijät voisivat auttaa hiljaisen tiedon siirtämisessä, milloin he ovat suunnitelleet jäävänsä eläkkeelle vai onko heillä tarkoitus jatkaa työelämässä pidempään. Yhtiö toki toivoo, että henkilöstö jatkaisi töissä ainakin viralliseen eläkeikään asti, Kainulainen toteaa. – Varttuneita työntekijöitä voi kiinnostaa jatkaa työelämässä pidempään, jos työ voidaan mitoittaa sen hetkisen tilanteen ja jaksamisen mukaiseksi. Siksi on tärkeää keskustella mahdollisuudesta jatkaa työelämässä pidempään ja mitoittaa työtehtävät kullekin sopiviksi, Kainulainen sanoo. Niemenmaa kertoo yhtiön työntekijästä, joka jäi eläkkeelle, mutta halusi palata takaisin töihin, koska ei viihtynyt eläkkeellä. – Tämä henkilö oli erittäin tervetullut takaisin töihin. n 15


Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Koulunpenkiltä työelämään

Iloa ja epävarmuutta Vaasalaisen insinöörin Jarkko Fagerin elämässä on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon. Koulunpenkiltä työelämään siirtynyt nuori mies tuli hiljattain isäksi jo toistamiseen.

I

säksi tulon kynnyksellä 24-vuotias Jarkko Fager on päällisin puolin tyyni. Pinnan alla riittää kuitenkin vipinää. Jarkko odottaa synnytyslaitokselle lähtöä hetkenä minä hyvänsä. Pahimpia paineita helpottaa se, että synnytykseen mukaan aikovan Jarkon sekä Maria-vaimon ei tarvitse vaihtaa Hhetkellä paikkakuntaa. Sairaanhoitajien työtaistelu-uhan peruuntumisen ansiosta vaimo voi synnyttää perheen toisen lapsen kotikaupungissa. Perheenlisäyksen myötä vastuu kasvaa. Jarkon mielestä sama asia tapahtuu siirryttäessä koulunpenkiltä työelämään. – Opiskeluaikana tehdään erilaisia projekteja koulun sisällä muitten opiskelijoitten kanssa. Niissä ja oman opiskelun eteenpäinviemisessä oppii vastuunkantamista. Se on kuitenkin erilaista vastuunkantamista kuin siirtyminen työelämään, Jarkko sanoo. Syksyllä tietotekniikan insinööriksi valmistuneen Jarkon työpaikka järjestyi koulun lopputyön kautta. Viime keväästä alkusyksyyn aika vierähti töissä Vaasan Läänin Puhelimella VLP:llä kiinnostavissa merkeissä. – Lähetimme Jukolan Viestistä reaa16

liaikaisesti kuvaa sekä netin että IPTV:n välityksellä. Käytimme netissä monikanavavideolähetystä. Meillä oli kameroita tietyillä rasteilla ja katsoja päätti, mitä niistä halusi katsoa. IPTV toimii kaksisuuntaisesti. Katsoja pystyy käyttämään internet-selainta TV:n ruudulla. Lopputyön jälkeen hommat VLP:llä vaihtuivat saman tien työsuhteiseksi. Tuotekehityksessä työn kuvaan kuuluu uusien palveluiden innovointi, kehitys, testaus sekä tuotteistaminen ja dokumentointi. Työtä Jarkko oppi tekemään jo opiskeluaikoina, kesän toisensa perään. – Vieraiden palveluksessa oppi sen, että työt on hoidettava kunnolla. Epävarmuus leijuu työn ympärillä

Monipuoliselta kuulostavan työn ympärillä leijuu kaikesta huolimatta epävarmuus. Työsuhde on ainakin toistaiseksi määräaikainen. Hommat ovat katkolla maaliskuussa. Se ei perheenisää liikaa huoleta. Nuori ikä ja vankka koulupohja antavat uskoa joko työn jatkumisesta tai uuden paikan löytymisestä. Opiskeluai-

kana Helsingissä kesänsä toisinaan työn merkeissä viettänyt Jarkko on tarvittaessa valmis vaihtamaan hommien perässä asuinpaikkakuntaa. Jarkon mainitsemaa vastuunkantamista voitaisiin hänen mielestään iskostaa aiempaa kovemmalla painoarvolla jo koulussa. – Pitäisi olla projekteja yritysten kanssa, niin panokset olisivat vähän isommat. Vaikka projektin onnistuminen ja kesätyöpaikka, niin silloin vastuu olisi todellisempi. Koulun voisi Jarkon mielestä tuoda


lähemmäksi todellisuutta myös se, että yritysvierailuja tehtäisiin nykyistä enemmän. Koulupulpetin vaihtuminen työhuoneympäristöön muuttaa elämänrytmiä. Yksivuorotyössä vapaapäiviä tai tunnin parin luppojaksoja ei viikolle kerry. Viikonloput taas ovat totaalista vapaata. Jarkolla rytmin vaihtaminen tapahtui omien sanojen mukaan pehmeän laskun avulla. – Viimeisenä opiskeluvuotena minulla oli enää muutama kurssi käymättä. Vapaata oli tosi paljon ja kävin jo silUUSI

Insinööri

loin töissä. Perhe-elämälle opiskeluaikojen päättyminen tiesi pelkkää hyvää. – Viikonloppuisin pystyy oikeasti rentoutumaan ja olemaan perheen kanssa. Monesti opiskeluaikana kun tiesi, että on jokin tentti, niin se oli alitajunnassa koko ajan. Opintoaikoina Jarkko oppi elämään omillaan. Nytkään ei ensimmäisenä rynnätä pankin tiskille. – Opintoihin ei tarvinnut ottaa velkaa. Tavoitteena oli, että kesä tehdään työtä ja talvi opiskellaan. Laskin, että

Vaasalainen Jarkko Fager viihtyy työpaikallaan Vaasan Läänin Puhelimella. Nuoren perheenisän mielestä työn tuoma vastuu on erilaista kuin koulussa.

tukien ja säästöjen kanssa selviää kevääseen asti. Toistaiseksi vuokralla asuva Fagerin perhe uskaltaa tosin nyt vilkaista asuntojen myynti-ilmoituksia aiempaa uteliaam­malla silmällä… n 17


Teksti: Jari Peltoranta

Urpo Jalava, Ailo Uhinki:

100 ideaa esimiestyöhön Tammi 2007

Lähiesimiehen pikatyökalupakki Työyhteisövalmentajat Urpo Jalava ja Ailo Uhinki ovat tehneet erityisesti lähiesimiehille suunnatun käytännöllisen ideakirjan ja työelämän koulutuksen oppikirjan 100 ideaa esimiestyöhön. Siitä voi helposti etsiä apuvälineitä oman esimiestyön kehittämiseen.

K

irja sopii hyvin juuri insinöörin esimiestyön kehittämiseen, koska kirjan näkökulma on ihmisten johtamisessa, jota ei paljon insinöörikoulutuksessa käsitellä. Kirjan suurin anti on ehkä siinä, että sen avulla kehittää esimiestyötään kiireenkin keskellä, koska jokainen idea on pyritty esittämään tiiviisti yhden aukeaman puitteissa. Yhden aukeaman ehtii lukea vaikka lyhyellä tauollakin. Kirjasta voi yhtenäisen lukemisen jälkeen tai sijaan poimia omaan työtilanteeseen sopivia tärppejä pohdittavaksi. Sataan ideaan mahtuu jo hyvin monenlaisia näkökulmia, joita voi käyttää joko toisten johtamiseen tai oman itsensä johtamiseen. Kirjoittajat ovat kokeneita työyhteisövalmentajia, mikä näkyy sisällössäkin. Kirjoittajat kehottavat lukijaa ”keskustelemaan” kirjan kanssa, hakemaan sieltä ideoita ja toteuttamaan ne. Esi18

miestyö on sekä ajattelua että toimintaa, eikä vain toinen näistä riitä. Kirjoittajien mukaan jokaisen esimiestehtävässä toimivan on hyvin tärkeätä esittää itselleen jatkuvasti kysymyksiä, jotka rakentavat esimiestyön konkreettista perustaa. Kirjan idea kerrallaan -rakenne helpottaa tätä sisäistä keskustelua. Ideoista voi poimia aina päivän teeman pureksittavaksi ja tarvittaessa palata aiheeseen uudelleen. Kuvittele tulevaisuutesi

Kirjan fokus on suunnattu tulevaisuuteen ja erityisesti tulevaisuuteen johtamiseen. Jos näkökulma ei ole tulevaisuudessa, organisaatio ajelehtii passiivisena ajopuuna päämäärättömästi päivästä toiseen. Kirjoittajien mukaan oman tulevaisuutensa kuvitteleminen on yksi vaikeimmista ja perustavimmista asioista, mitä

esimies voi tehdä. Se ei ole kuitenkaan mahdotonta. Vaikka tulevaisuus ei vielä ole olemassa, sinne voidaan tunkeutua ajattelun avulla. Tulevaisuuden johtaminen lähtee myönteisestä tulevaisuusmielikuvasta, visiosta. Täytyy tietää, minne haluaa, mennä, jotta sinne pääsee. Mitään ihmisen rakentamaa tai luomaa ei tuotettu ilman, että siitä olisi ensin ollut mielikuva. Visio on työkalu, jolla esimies voi tuottaa tahtoa, uskoa ja myönteistä ilmapiiriä. Visio kerää toteutusenergiaa, kun muut ajattelevat ja rakentavat sitä. Sillä, mihin huomiota kiinnitetään, on taipumus toteutua. Näytä itse esimerkkiä

Oma esimerkki on tärkeä esimiehen työkalu. Mieti siksi mitä voit luvata, lupaa se julkisesti ja pidä aktiivisesti lupauksesi. Visiota voidaan käyttää työkaluna


myös toimenpiteiden valinnassa. Esimiehen on kuitenkin tärkeätä oivaltaa, että esimiehen jäykkä pakkomielle tulevaisuudesta helposti etäännyttää työntekijät tavoitteesta. Siksi visiolle pitää jättää kehittämisen mahdollisuus myös työntekijöille. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työntekijät tulevat mukaan vision kehittämiseen, sitä paremmin he sitoutuvat sen toteuttamiseen. Mikään muutos ei valmistu hetkessä. Kirjoittajat suosittavat paloittelemaan muutoksen aikahorisontin sopivan kokoisiin paloihin, jotta hanke pysyy käsissä. Joidenkin tutkimusten mukaan kahden kuukauden horisontti on sopiva kertapala, kun yhteisössä pyritään tuottamaan muutoksia. Kirjoittajat kehottavat keskittämään kehittämishuomion korkeintaan kahteen tai kolmeen asiaan kerralla. Suu-

rempi määrä johtaa toiminnan hajaannukseen ja harhailuun. Kysymysten voima

Työntekijöiltä kysyminen voi monesti olla parempi idea kuin pelkästään kysymyksiin vastaaminen. Kysymykset ovat johtamisen väline ja niiden avulla esimies voi johdattaa alaisensa ajattelumatkalle pohtimaan toisenlaisia näkökulmia. Kirjassa on myös avustavia uutta luovia mallikysymyksiä: Mitä pidetään itsestään selvänä? Mitä asioita emme pidä meille sopivina? Mitä sopimatonta pitäisi harkita? Esimiehen on syytä varoa tuottamasta virheitä pelkäävää kulttuuria työyhteisöönsä. Tätä hän voi ehkäistä sallimalla myös oman toimintansa arvostelun. Kirjoittajat kehottavat pitämään kritiik-

kiä tervetulleena ja kertomaan tämän työntekijöillekin. Vaihtoehtona on ongelmista vaikeneminen ja niiden peitteleminen. Ei ole vaikea ennustaa, kuinka jälkimmäistä mallia toteuttava organisaatio menestyy nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kirjoittajat muistuttavat, että johtaminen ei ole vain toisten johtamista. Esimiehen on ensin kyettävä johtamaan itseänsä. Jotta voi johtaa itseänsä, on ensin syytä tutustua itseensä ja pohtia omaa arvomaailmaansa: Mikä on minulle tärkeätä? Mikä on tavoittelemisen arvoista itselleni ja yhteisölleni. Kirjoittajien mukaan kaikkein tärkein esimiehen itselleen asettama kysymys kuuluu: Miten voin olla avuksi tälle yhteisölle? Mitä nyt pitäisi tehdä? Jos et tiedä vastausta, kirja antaa runsaasti työkaluja pohdintojasi varten. n

Tilaa Kuntoremontin esite ja lomatuen hakemus

Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Talvella ja keväällä 2008 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös teemakuntoremonttilomia. :: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikunta-

www.a-lomat.fi

Kuntoremontti – aikaa itselle

ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin. :: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan onnistuiko Kuntoremontti. :: Kuntoremontin lomatuki on 330 euroa ja Terveystreffien tuki on 130 euroa. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.fi UUSI

Insinööri

19


totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Hyvät suhdanteet näkyivät insinööriopiskelijoiden kesätöissä

H

yvien taloussuhdanteiden siivittämä myönteinen työllisyyskehitys näkyi myös insinööriopiskelijoiden kesätöissä. Uuden Insinööriliiton (UIL) ja Insinööriopiskelijaliiton (IOL) toteuttaman kyselyn mukaan 93 prosenttia opiskelijoista sai itselleen kesätyöpaikan viime kesänä. Luku kasvoi edelliskesästä yhden prosenttiyksikön. Noin neljä prosenttia kyselyyn vastanneista ei löytänyt yrityksistään huolimatta itselleen töitä ja noin kolme prosenttia ei halunnut töihin kesäksi. Ainoastaan noin joka kymmenes insinööriopiskelija kokee työpaikan saamisen olleen selvästi hankalampaa kuin vuonna 2006, jolloin tilannetta kuvattiin parhaimmaksi 2000-luvulla. Verrattuna edellisvuoteen myös työtehtävien laadussa on tapahtunut myönteistä muutosta. Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoo saatujen työtehtävien kehittyneen huomattavasti tai jonkin verran insinööriopintojen edetessä (suunnilleen saman verran on myös niitä, jotka ilmoittavat kesätyön liittyneen hyvin opiskeluun). Luku on yli viisi prosentti­yksikköä suurempi kuin vuosi sitten. Nyt enää reilu kolmannes kokee, etteivät työtehtävät ole kehittyneet lainkaan. Vuosi sitten vastaava luku oli 40 prosenttia. Työtehtävien kehittyminen asteittain vaativammaksi opintojen edessä tulisi UIL:n ja IOL:n mielestä olla kesätyön peruslähtökohta, joten tässä suhteessa on edelleen paljon parannettavaa. Toki on niin, että jotkut valitsevat ennemmin hyväpalkkaisen ja yksinkertaisen työn kuin haastavamman mutta pienipalkkaisemman kesätyön. Tällaisissa tapauksissa kyse ei kuitenkaan välttämättä ole 20

lyhytnäköisyydestä, vaan valinnan taustalla saattaa olla senhetkinen elämäntilanne, joka ei jätä asiassa vaihtoehtoja – mistä akuutti rahantarve sitten ikinä johtuukaan. Oli miten oli, sijoittumistutkimukset osoittavat, että opintojen aikana hankittu insinööriosaamisen kehittymistä tukeva työkokemus on hyvin tärkeää sisällöllisesti ja palkkatasoltaan laadukkaan työllistymisen kannalta. Teollisuus työllisti useimpia

Kesätöissä olleista 43 prosenttia työskenteli teollisuuden palveluksessa. Toiseksi suurin työllistäjä oli rakennusliikkeet, joiden palveluksessa työskenteli 13 prosenttia insinööriopiskelijoista. Vain joka kymmenes työpaikka löytyi julkiselta sektorilta. Työvoimapulasta kärsivissä insinööri- ja suunnittelutoimistoissa työskenteli ainoastaan neljä prosenttia opiskelijoista, mikä hieman ihmetyttää, sillä näillä työpaikoilla työskentelevien (jo valmistuneiden) insinöörien osuus on kuitenkin neljä kertaa suurempi. Parannettavaa löytyy myös muualta. Suurin osa kesätöissä olleista teki työkseen erilaisia tekniikan alan suoritustason töitä ja 15 prosenttia oli tehtävissä, jotka eivät liity lainkaan tekniikan alaan. Työnjohtotehtävissä toimi yhdeksän prosenttia vastaajista. Suunnittelutyötä teki kahdeksan prosenttia ja it-alan tehtäviä seitsemän prosenttia insinööriopiskelijoista. Insinöörin kesälomasijaisuuden oli saanut kesätyökseen ainoastaan kolme prosenttia opiskelijoista. Kummastusta herättääkin työnantajien samanaikainen valitus osaavan työvoiman puutteesta ja haluttomuus itse osallistua tulevaisuuden osaajien koulutta-

miseen ottamalla heitä tarkoituksenmukaisiin kesätöihin kehittymään. Keskimääräinen palkka vajaat 1 600 euroa

Kokopäivätoimessa kesällä 2007 olleiden insinööriopiskelijoiden bruttopalkka ilman lisiä oli keskimäärin 1 591 euroa kuussa. Nousua keskiarvopalkassa edellisvuoteen (1 552 €) on kaksi ja puoli prosenttia. Mediaanipalkka on noussut 60 eurolla 1 560 euroon. Verrattaessa palkkarakennetta edellisvuoteen on palkkahaitari kaventumaan päin. Siinä missä vähiten tienaavan 10 prosentin yläpalkka oli viime vuonna 1 050 euroa, on se nyt peräti 150 euroa enemmän. Regressioanaly ysiä hyödyntävä tarkem­pi palkanmuodostustarkastelu osoittaa, että aiempi työkokemus, suoritetut opintopisteet ja ikä nostavat palkkaa. Sukupuolten välinen ominaisvakioitu palkkaero on 113 euroa miesten hyväksi. Pääkaupunkiseudulla maksetaan keskimäärin 70 euroa parempaa kuukausipalkkaa. Sektoreittain parhaita palkanmaksajia ovat rakennusliikkeet ja teollisuus metsäteollisuus palkkajohtajana. Tehtävien osalta parhaiten tienaa työnjohtotehtävissä, insinöörin kesälomasijaisena ja it-alan töissä. Nyt toteutettu kesätyöpaikkatutkimus oli järjestyksessään 27:s. Kyselyyn vastasi yhteensä 5 292 insinööriopiskelijaa. Lämpimät kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille! n


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Vuoden 2007 työolobarometri: Työelämän laatu paranee

V

uoden 2007 työolobarometristä selviää, että työelämän laatu on vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan. Koulutodistuksen keskiarvona ilmaistu työelämän laatu oli tänä syksynä kahdeksan. Arvosana on hitaasti parantunut kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suunta on ollut sama kaikilla sektoreilla. Kuntien työntekijät antavat kuitenkin hieman heikomman arvosanan kuin muut työntekijät. Parhaan arvo­sanan 8,1 saa valtio. – On kansainvälisesti ainutlaatuista, että samalla kun Suomessa työurat pitenevät ja työssäkäyvät ikääntyvät, sairaus­ poissaolot sitä vastoin vähenevät, työmimisterin erityisavustaja Elina Moisio kommentoi Työolobarometrin tuloksia. Moision mukaan työelämän laadun avainasemassa on hyvä henkilöstöjohtaminen. Jos työelämän laatu työpaikalla on hyvä, myös työn henkinen rasittavuus on oleellisesti vähäisempää. – Hyvillä työpaikoilla kohdellaan ihmisiä tasapuolisesti, henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen ja työpaikkoja voidaan luonnehtia avoimiksi ja keskusteleviksi. Hyvän arvosanan saaneilla työpaikoilla myös henkilöstön mitoitus suhteessa työmääriin on kunnossa, Moisio totesi. Sairauspoissaoloja aiempaa vähemmän

Vuonna 2005 oman sairauden takia oltiin poissa 9,3 päivää vuodessa. Viime vuonna vastaava keskiarvo oli 8,0 päivää. Myös sairauspoissaolojen keskipituus on lyhentynyt. Yllättävintä on se, että väheneminen on ollut selvintä vanhimmassa, yli 54-vuotiaiden ikäryhmässä ja kuntasektorilla. Palkansaajista 38 prosenttia ei ole ollut vuoden aikana päivääkään poissa sairauden takia. Eniten UUSI

Insinööri

Millaisia ovat työpaikat, joille henkilöstö antaa korkean arvosanan työelämän laadusta verrattuna huonon arvosanan saaneisiin vuonna 2007? 0

10

20

30

40

50

60

HYVÄN ARVOSANAN SAANEET TYÖPAIKAT Kohtelu tasapuolista

62%

Mahdollisuus osallistua työn toiminnan keh.

60%

Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet

50%

Keskustellaan yhdessä työtehtävistä ym.

56%

Oppii koko ajan uusia asioita

52%

Ehdotuksiin suhtaudutaan rakentavasti

42%

Kannustetaan kokeilemaan uusia asioita

40%

Ei piilosssa olevia asioita paljon

39%

Työt hyvin organisoituja

34%

Tarpeeksi työntekijöitä

34%

Työ ei ole henkisesti raskasta

28%

HUONON ARVOSANAN SAANEET TYÖPAIKAT 7%

Kohtelu tasapuolista

13%

Mahdollisuus osallistua työn toiminnan keh. 3%

Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet Keskustellaan yhdessä työtehtävistä ym.

15%

Oppii koko ajan uusia asioita

11%

Ehdotuksiin suhtaudutaan rakentavasti

2%

Kannustetaan kokeilemaan uusia asioita

3%

Ei piilosssa olevia asioita paljon

3%

Työt hyvin organisoituja

8%

Tarpeeksi työntekijöitä

9%

Työ ei ole henkisesti raskasta

6% 0

10

20

30

40

50

60

Kuvaa omaa työpaikkaa erittäin hyvn (%-osuus)

heitä on nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Suomalaisilla työpaikoilla on kansainvälisestikin vertaillen kuitenkin hyvin paljon kiusaamista ja pahimmillaan väkivaltaa. Kunnissa työskentelevistä joka toinen on joutunut kiusaamisen kohteeksi ja 17 prosenttia on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Vähiten kiusaamista ja väkivaltaa on teollisuuden työpaikoilla.

Havaintoja on myös yksityisellä palvelusektorilla selvästi kuntia vähemmän. Vuoden 2007 työolobarometrin haastattelut on tehty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 1 480. n Työolobarometrin ennakkotiedot on julkaistu internetissä osoitteessa www.mol.fi/julkaisut. 21


maailmalta Teksti ja kuva: Anna Berghäll, SASK

Aalloista nousi uusi Aceh

Kolmas suomalaisten liittojen rahalla rakennettu monitoimikeskus valmistui Tapaninpäivänä kolme vuotta sitten 800 ­kilometrin tuntivauhtia mereltä yhtäkkiä syöksynyt hyökyaalto tappoi arvioiden ­mukaan noin 170 000 ihmistä Acehissa ja ­tuhosi käytännössä kaiken ­rakennetun: talot, tiet ja sillat.

N

yt modernin ajan tuhoisimmasta luonnonkatastrofista kielii vain muutama pystyyn kuollut palmu sekä pari sisämaassa kattojen päällä makaavaa laivaa. Ne on jätetty paikoilleen monumenteiksi, joiden vierellä acehilaiset käyvät kuvauttamassa itseään. Jälleenrakennuksen vauhtiin pääseminen vei aikansa. Mutta varsinkin sen jälkeen, kun Indonesian hallitus ja Vapaa Aceh -liike (GAM) solmivat rauhan vuonna 2005, mikään ei ole jarruttanut acehilaisten ponnistuksia kohti parempaa tulevaisuutta. Suomalaiset tukevat monitoimikeskuksia

Indonesialainen yksityisten palvelualojen ammattiliiton perustama TUCC on rakentanut tsunamin uhreille kolme monitoimikeskusta suomalaisten ammattiliittojen tuella. Kolme kuukautta tsunamin jälkeen perustettu TUCC löytyi kumppaniksi, kun Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin oli löydettävä sopiva jälleenrakennuskohde liittojen, ammattiosastojen ja yksityishenkilöiden tukieuroille, joita kertyi noin 300 000. Kohteeksi valittiin monitoimikeskukset. Acehissa on vahva oma kulttuuriperinne, johon kuuluvat ns. meunasahit, jotka ovat monipuolisia kulttuuri22

Padang Mancangin monitoimikeskus avattiin juhlallisin menoin marraskuussa.

keskuksia ja tärkeitä paikallisyhteisöjen kokoontumispaikkoja. Tsunami tuhosi monen kylän moni­ toimikeskukset ja katastrofin jälkeen niiden tarjoamille palveluille on entistä enemmän kysyntää. Orvot tarvitsevat suojaa ja tukea koulunkäyntiin ja elinkeinonsa menettäneet aikuiset uusintakoulutusta päästäkseen taas kiinni ansiotyöhön. Marraskuussa vihittiin käyttöön kol-

mas monitoimikeskus Padang Mancangin kylässä. Neljäs ja viimeinen rakennetaan tämän vuoden alkupuolella. Seuraavaksi suunnitelmissa on ainakin vedenpuhdistuslaitteen hankkiminen. Sen avulla puhdasta juomavettä voitaisiin myydä koko yhteisölle edulliseen hintaan. Nyt puhdas vesi pitää ostaa kalliisti ja epäekologisesti muovipulloissa. Ideoita ei keskuksen johtajalta M. Yusuf Daudilta puutu. n

Kohti myönteisempää ay-imagoa

A

cehissa työvoimasta vain 2-3 prosenttia on järjestäytynyt ammattiliittoihin ja maksaa jäsenmaksua. Kenraali Suharton diktatuurin aikana monet ammattiliitot olivat hallituksen valvonnassa, mikä aiheuttaa edelleen indonesialaisissa epäluuloa ammattiyhdistystoimintaa kohtaan. TUCCin toiminta Acehissa tulee vahvistamaan myönteistä mielikuvaa ay-liikkeestä,

toivoo SASKin toiminnanjohtaja Hannu Ohvo. Tsunamin jälkeen kansainvälinen työjärjestö ILO ja useat muut paikalliset ja kansainväliset järjestöt perustivat toimistoja Acehiin auttaakseen uhreja mutta myös kehittääkseen maakunnan ay-liikettä. Uusi Insinööriliitto on SASK:in jäsen.


Asuntojen hintakehitys ollut huikea

Palkkaerot kapenevat hitaasti

Lankapuhelin häipyy kotoa

n Asuntojen hinnat ovat nousseet meillä kovaa vauhtia, etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Mutta OECD:n tilastojen mukaan nousu on ollut vielä kovempaa monessa muussa paikassa. Hinnat olivat viime vuoteen mennessä nousseet meillä keskimäärin puolella kymmenessä vuodessa. Mutta Irlannissa asuntojen hinnat nousivat samaan aikaan yli nelinkertaisiksi. Saksassa sen sijaan asuntojen hinnat ovat laskeneet. (Lähde: OECD)

n Miesten ja naisten palkkojen

ero yksityisellä sektorilla kapeni Eurostatin tilastojen mukaan vuoteen 2005 mennessä kymmenessä vuodessa 17 prosentista 15 prosenttiin. Irlannissa ja Unkarissa erosta tosin katosi jopa puolet, tasa-arvovauhti oli kovaa myös Romaniassa, Sloveniassa ja Kreikassa. Eurostatin tilastoissa Suomessa samoin kuin Tanskassa miesten ja naisten palkkaero kasvoi noin viidenneksen. Maltalla miesten ja naisten palkkaero on vain neljä prosenttia, mutta Kyproksella neljännes. (Lähde: Eurostat)

n Vuonna 1996 Suomessa,­

Ruotsissa ja Tanskassa oli eniten matkapuhelinliittymiä asukasta kohden EU-maiden joukossa. Vuoteen 2005 mennessä kännyköiden määrä kasvoi Suomessa lähes nelinkertaiseksi, mutta koko EU:n alueella 14-kertaiseksi. Lähes jokaista asukasta kohden löytyi jo yksi kännykkä. Romaniassa, Puolassa ja Ranskassa kännyköitä on vähiten, 60–80 sataa asukasta kohden. Pohjoismaissa kännyköitä on jo yli sata sataa asukasta kohden. Luxemburgissa, Liettuassa ja Italiassa kännyköitä on kuitenkin selvästi enemmän. (Lähde: Eurostat)

Komissiolta teollisuuspoliittinen tiedonanto

E

U:n komission julkaisemassa teollisuuspoliittisessa tiedonannossa nimetään globalisaatio ja ilmastonmuutos EU:n teollisuuspolitiikan suurimmiksi haasteiksi. Näihin pyritään vastaamaan mm. entisestään tehostetulla innovaatioja tutkimustoiminnalla sekä hiilidioksidipäästöjen selkeällä vähentämisellä. Erilaisia aloitteita ja esityksiä luvataan paljon. Euroopan teollisuuden innovaatiokapasiteetti todetaan hyväksi. Sen puute on kuitenkin keskittyminen keskitasoiUUSI

Insinööri

Äiti on töissä

seen ”manufaktuuritekologiaan”, kun sen sijaan huipputeknologian osalta EU on edelleen pahasti USA:n ja Japanin perässä. Erityisen selvästi ero näkyy tutkimusrahoituksessa. EU:n teollisuuden ja muun liike-elämän tutkimusinvestoinnit ovat vain noin puolet Yhdysvaltain tasosta. EU:n tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 20 % vuoteen 2020 on kunnianhimoinen. Tähän tarvitaan avuksi kehittyvää ympäristöteknologiaa ja alan teollisuutta. Energiaintensiivisen

n Suomessa ja Tanskassa kolme neljästä naisesta, joilla on alle 16-vuotiaita lapsia, käy töissä. Ruotsissa osuus on vieläkin suurempi. Sen sijaan Unkarissa, Puolassa, Italiassa ja Slovakiassa vain puolet lasten äideistä on töissä. Suomessakin alle 2-vuotiai­ den lasten äideistä vain puolet käy töissä, kun Ruotsissa ja Tanskassa heistäkin on työelämässä 70 prosenttia. Mutta jos nuorin lapsi on 3–5-vuotias, suomalaisäideistä jo 80 prosenttia on töissä. (Lähde: OECD)

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote

teollisuuden rooli päästöjen vähentämisessä on keskeinen. Yritysten hallinnollista taakkaa ympäristönsuojeluasioissa halutaan vähentää. Näin pyritään lisäämään hyviä käytäntöjä erityisesti PK-sektorilla. Innovaatioiden siirtymistä markkinoille pyritään nopeuttamaan kehittämällä standardeja. Tuotannon ja palvelujen keskinäistä rajat ylittävää yhteistyötä tukemalla klustereiden syntymistä. Euroopan Teknologiainstituutilla (EIT) on tässä keskeinen rooli. n 23


osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Wipro

hakee etunojaa koulutuksesta I

ntialaisen Wipron Suomen yksikössä Rovaniemellä tehdään pääasiassa ohjelmistokehitystyötä. Entinen Saraware, nykyinen Wipro Technologies on kasvanut parissa vuodessa, siirtymisestään Wipron omistukseen, lähes 50 henkilöllä 235 työntekijän ohjelmistotaloksi. Vastikään laajennettiin pääkaupunkiseudun toimipistettä Innopolin tiloissa Espoossa. Jatkuva työntekijöiden koulutus on maailmanlaajuisesti 54 maassa toimivalle Wiprolle hengen ja elämän kysymys. Yritys tarjoaa henkilökunnalleen runsaat 13 000 kurssia, joille voi vapaasti osallistua. – Verkko-opinnot ja e-learning ovat hyvin suosittuja itsensä kehittämisen muotoja, Kimmo Hannukainen tietää.

Myyntipuolen teknisiltä konsulteilta vaaditaan teknisen kokonaisuuden hallinnan lisäksi herkkää korvaa kuunnella asiakkaan tarpeita. 24

Asiakas on kingi! Ohjelmistotalot kehittävät teknisiä ratkaisujaan jopa 3–4 vuoden päähän tarpeita ennakoiden. Etunojaa kilpailuun saadaan yhä tiiviimmällä yhteistyöllä korkeakoulujen ja asiakkaiden kanssa, sanoo henkilöstöpäällikkö Kimmo ­Hannukainen Wipro Technologies Oy:stä.

Mahdollisuudet ovat rajattomat. Myös Rovaniemellä ja muissa kahdeksassa Suomen toimipisteessä jokaiselle uudelle työntekijälle tarjotaan perehdyttämispaketti ja täsmäkoulutusta, Kimmo Hannukainen kertoo. Osaamisemme on niin kapea-alaista, että emme saa sitä suoraan koulunpenkiltä. Siksi Wipro joutuu täsmäkouluttamaan henkilöstöänsä, jolla on jo 90 -prosenttisesti insinöörin tutkinto. Mutta tämäkään ei kaikille riitä. Neljäkymmentä työntekijää opiskelee vielä jatkotutkintoa työn ohessa. Palveluista ratkaisuihin

Kimmo Hannukaisen mukaan kilpailu asiakkaista on siirtymässä kovaa vauhtia teknisten palvelujen puolelle. Aikaisemmin myimme tuotteita. Nyt on myytävä palveluja, jotka jalostuvat teknisiksi ratkaisuiksi. Meidän on

etukäteen varauduttava tietyn tyyppiseen tarjontaan, jotta olemme valmiita, kun asiakas lähestyy meitä. Hyvä oma näkemys on silloin tarpeen. Mutta palvelujen paketointi ratkaisuiksi ei aina ole helppoa. Myyntipuolen teknisiltä konsulteilta vaaditaan teknisen kokonaisuuden hallinnan lisäksi herkkää korvaa kuunnella asiakkaan tarpeita. – Aina ei asiakaskaan tiedä, mitä tarvitsee. Silloin pitää osata yhdistellä, ehdottaa ja paketoida sopivia vaihtoehtoja. Myynnin on ratkaistava myös talousjohtajien usein vaatimat säästötavoitteet. Nekin ratkaistaan vain uusilla ratkaisuilla. Ja vain ne menevät kaupaksi. Myyntisyklit voivat olla 3–6 kuukautta toteutukseen. Suurimmalle asiakkaalle Nokia Siemens Networksille myydään jopa 3–4 vuoden kuluttua markkinoille tulevia palveluratkaisuja. Samoin Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan.


Wipro täsmäkouluttaa omaa henkilökuntaa, Kimmo Hannukainen kertoo.

Rekrytointi siirtynyt kouluihin

Kimmo Hannukaisen mukaan uusien työntekijöiden rekrytointi on siirtynyt jo koulun puolelle. Osaksi siksi, että rekrytointitavat ovat muuttuneet ja osaksi siksi, että työntekijöiden saatavuus on huonontunut. Markkinointisuunnitelmilla luodaan brändiä ja näin pyritään houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä. – Rekrytoimme suoraan koulun penkiltä lähes 70 % työntekijöistämme. UUSI

Insinööri

Keski-ikä yrityksessä on 32,5 vuotta. Mutta intialaisessa emoyhtiössä se on vieläkin alhaisempi eli alle 30 vuotta. Pyramidibisnestä siis, ikä on pidettävä alhaisena, jotta kustannukset pysyvät aisoissa. Hannukainen kertoo, että insinööriopiskelijat ovat jo tekun ensimmäisestä vuodesta lähtien korvamerkittyjä. – Jaamme ensimmäisen ja toisen vuoden insinööriopiskelijoille tietoa yrityksestämme. Kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoille tarjoamme osa-aikatyömahdollisuuksia sekä projektityötä.

Osaamispuolella pakko panostaa ja tehtävä yhteistyötä osaamisorganisaatioiden kanssa. Yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tehdään räätälöityjä koulutuspaketteja. Haasteita osaamiselle siis riittää, kun ohjelmistokielet kehittyvät niin kovaa vauhtia Tuotekehityskään ei ole pelkästään tuotekehitystä, vaan sekin vaatii monipuolistamista. n

25


osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Ilona Mäenpää, Outotec

Outotecin tutkimuskeskuksessa Porissa innovaatioita kehitetään jatkuvasti 160 työntekijän voimin. Ympäristöystävällisestä teknologias­ta yritys palkittiin myös EU:n järjestämässä Cleantech Finland -prosessisarjassa.

Outotecin kupariprosessista

vuoden laatuinnovaatio Ympäristöystävällisyys on nyt pop! Samoin energiatehokkuus. Näillä kriteereillä sekä laadulla ja innovatiivisuudella selvisi Outotecin uusi kuparinvalmistusprosessi voittajaksi Vuoden Laatu­ innovaatio -kilpailussa viime vuonna.

O

utotecin kehittämä kuparinvalmistusprosessi on ympäristöystävällinen ja käyttää vain vähän energiaa, minkä ansiosta sen kilpailukyky on erittäin hyvä, raati totesi perusteluissaan. – Olemme tämän alan huippuosaajia maailmassa, myöntää projektipäällikkö Timo Nivala. Kokkolan teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1995 valmistunut prosessitekniikan insinööri tietää, mistä puhuu. Nivalan mukaan Outotecissa löytyy osaamista malmin jauhatuksesta valmiiseen tuotteeseen asti. Yrityksen kehittämä uusi liuotus26

menetelmä ja reaktoriteknologia on nyt asennusvaiheessa Espanjassa. Se otetaan käyttöön vielä tämän vuoden aikana Cobre Las Cruces -esiintymän hyödyntämisessä. Outotec kehitti teknologian asiakkaalleen vuosina 2002–2004 tämän kaivatessa uusia ratkaisuja kuparin käsittelyyn. Outotec myös suunnitteli Cobre Las Crucesin kuparintuotantolaitoksen ja toimittaa parhaillaan prosessi-osaamisen sekä erikoislaitteet jauhatukseen, sakeutukseen, liuotukseen, uuttoon ja elektrolyyttiseen talteenottoon. Liuotusteknologia on kehitetty eri-

tyisesti Cobre Las Crucesin malmia varten, Nivala tietää kertoa. Hän valvoo paikan päällä Espanjassa hankkeen toteutusta. Laitos tuottaa valmistuttuaan vuosittain 72 000 tonnia Lontoon metallipörssin A-luokituksen mukaista kuparikatodia. Jatkuvaa innovointia

Aikaisemmin Outokumpu Technology­ nä tunnetun Outotecin insinöörit edustavat maailman huippua metallurgiaosaamisessa. Outokumpu Oy:n kehittämä liekkisulatusteknologia muutti aika-


Timo Nivala valvoo Espanjassa Outotecin kuparintuotantolaitoksen valmistumista.

naan koko alan toimintatapoja. Nyt energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat valttia. Teknologiajohtaja Kari Knuutilan mukaan ympäristöystävällisyyteen on päästy hydrometallurgisella liuotusprosessilla, joka mahdollistaa sen, että kuparinjalostus metalliksi asti voidaan tehdä paikan päällä. Kupariraaka-aine pannaan kaivoksesta suoraan liuotukseen, eikä sitä tarvitse kuljettaa minnekään, Knuutila selittää. Näin ei synny kuljetuskustannuksia eikä rikkidioksidipäästöjä. Jalostusketjun suoristamisella saadaan säästöjä, kun koko tuotanto tehdään paikan päällä. – Energiansäästöön päästään uudella reaktoriteknologialla, jonka ansiosta kupari voidaan liuottaa atmosfäärisissä olosuhteissa – vesiliuos, malmiliete ja ilman happi dispergoidaan käyttäen Outotecin sekoitinosaamista, jolloin ei tarvita kalliita paineastioita. n UUSI

Insinööri

Ilmakuva työmaasta. 8 kpl liuotusreaktoreita. Reaktorin tilavuus 350 m3.

27


osaaminen Antero Aaltonen

Teksti ja kuvat: Jenni Juslin

Työterveydestä huolehtiminen on entistä tärkeämpää Työ ei tänä päivänä ole enää fyysisesti kovin kuormittavaa. Näyttöpäätteet ovat vallanneet tilaa sieltä, missä ennen raivattiin metsää tai kaadettiin kuusia. Ruumiin kunnosta onkin muistettava pitää hyvää huolta. 28

K

untosalit, liikuntakeskukset, uimahallit ja erilaiset urheiluseurat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia huolehtia omasta kunnostaan. Uusia lajeja ja liikuntamuotoja esitellään jatkuvasti. Tarvitsee vain valita, mitä viimeisintä joogavillitystä haluaa kokeilla. Jos itsensä solmuun vääntäminen ei kuitenkaan kiinnosta, ei tarvitse stressata.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on viimeisin villitys. – Ne elintavat, joilla työterveyttä voidaan edistää, eivät ole mitenkään ihmeellisiä, toteaa dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta. Fogelholmin mukaan nykypäivänä asioita hajautetaan liikaa. Työhyvinvoinnin vastuuta kannetaan niin työter-


Professori Marja-Liisa Manka kiertää ympäri­ ­­Suomea ­puhumassa työn ilon puolesta.

Terveysliikuntaa sen olla pitää Liikuntapiirakka: Kestävyysliikunta 2–5 kertaa viikossa 20–60 minuuttia kerrallaan uinti, soutu, juoksu, hiihto, pyöräily, reipas kävely

Lihaskuntoa/liikehallintaa: 1–3 krt/vko 20–60 minuuttia kerrallaan tanssi, kuntosali, laskettelu, pallopelit, voimistelu, kuntojumpat

veyshuollossa, lounasravintoloissa, esimiestasolla kuin työntekijöidenkin kesken, mutta yhteinen linjaus puuttuu. – Organisaatiot ovat erilaisia. Pitää miettiä, mikä on oman organisaation terveyshaaste ja keskittyä siihen. Jos työntekijöitä kannustetaan hyötyliikuntaan, mutta johtoporras käyttää hissiä, niin se ei ole hyvä esimerkki. Johtajilla on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan terveysilmapiiriin, Fogelholm sanoo.

Dosentti Mikael Fogelholm keskittyy työssään terveydellisen tiedon levittämiseen. UUSI

Insinööri

Lapsikin sen tietää, että pitää liikkua, jotta pysyy kunnossa. Liikunta kannattaa kuitenkin myös stressinsietokyvyn ja työssäjaksamisen kannalta. Terveysliikunnan helpottamiseksi UKK-instituutti on luonut terveyspiirakan. Toinen puoli piirakasta koostuu täsmäliikunnasta eli perinteisestä kestävyys- ja lihaskuntoa kehittävästä liikunnasta. Toinen puoli piirakkaa sisältää arki-, hyöty- ja työmatkaliikunnan. Sitä tulisi olla 30 minuuttia päivässä vähintään kymmenen minuutin jaksoissa. – Hollantilaisessa tutkimuksessa todettiin, että sairauspoissaolot työpaikoilla vähenevät, kun kuntoliikuntaa harrastettiin kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Kun liikuntakerrat kohosivat neljään tai yli sen, alkoivat sairaspoissaolot jälleen lisääntyä, kertoo Fogelholm. Hän vinkkaa kohtuullisuuden olevan ainoa oikotie onneen. Yritysten tuettava hyvinvointia

Fogelholmin mukaan eri työporukoissa valintoihin suhtaudutaan eri tavalla. Aina on niitä, joita liikunta kiinnostaa enemmän kuin muita. Jos kannustetaan ihmisiä Sulkavasoutuun tai Finlandia-hiihtoon, kaikki eivät välttämättä lähde mukaan. – Työpaikan ilmapiirin on oltava työterveyttä tukeva. Jos motiivina on, että terveys ja hyvinvointi on osa yrityksen kilpailukykyä, ovat mahdollisuus ja palkitseminen tärkeitä asioita. Työpaikat voivat panostaa järjestämällä liikuntatiloja ja mahdollisuuksia, sekä tarjoamalla matalan kynnyksen lajeja, painottaa Mikael Fogelholm. – Ne, joita liikunta kiinnostaa, liikkuvat jo valmiiksi. Pitää pohtia, miten lähestyä niitä, joita ei kiinnosta, ja kuunnella heidän tarpeitaan, hän summaa. n

Työilmapiiri kaipaa hyvää henkeä

H

uono työilmapiiri on usein selitys sairauspoissaoloille. Siksi professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta kehottaakin siirtämään katseen työniloon. – Perinteisesti työkyky on määritelty terveydentilan puutteiden ja niiden lääketieteellisen osoittamisen avulla. Työhyvinvointi on kuitenkin laaja-alaisempi käsite, joka sisältää niin yksilön kuin organisaationkin hyvinvoinnin, Manka painottaa. Sen sijaan, että etsitään syyllisiä, ongelmia ja epäkohtia, pitäisi professori Mankan mukaan kysyä, mitkä tavoitteet lisäävät hyvinvointiamme. Syyllisten etsimisestä pitäisi siirtyä ratkaisun etsimiseen. Hyvän alaisena olon ja hyvän johtamisen sijasta voisi puhua työyhteisötaidoista. – Ei riitä, että esimiehet käyvät koulutuksessa ja sanovat kuinka asiat on hoidettava. Kaikki työpaikalla ovat vastuussa hyvinvoinnista. Kysytään mieluummin kuinka asiat saadaan korjatuiksi, kuin että kuka on syyllinen tai miksi näin on tapahtunut. Hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä hyvin, tiivistää Manka.

Pohdi näitä: • Mitkä ovat vahvuuteni, mitkä heikkouteni? Onko minulla myönteinen asenne elämään? • Millaiset tavoitteet ja odotukset minulla on työltäni? • Olenko aktiivinen, haluanko kehittyä? • Liikunko ja nukunko riittävästi? • Onko elämäni tasapainossa? Ovatko ihmissuhteeni riittäviä?

29


edunvalvonta Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Kolme neuvottelujärjestöä edustaa UIL:n jäsenkuntaa Uusi Insinööriliitto neuvottelee jäsenkuntansa työ- ja virkaehtosopimukset Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n sekä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n jäsenenä. Neuvottelujärjestöjen kautta edistetään ala- ja sektorikohtaisia asioita, kuten neuvottelu- ja sopimus- sekä luottamusmiestoimintaa.

Sture Fjäder haluaa laajentaa YTN:n sopimustoimintaa

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan viime syksyn tapahtumat osoittivat sen, että YTN on vahva työmarkkinavaikuttaja. Suunnittelualan lakko, ICT-alan lakkovaroitus ja lukuisat ilman lakonuhkaa saavutetut työehtosopimukset osoittavat YTN:n voiman. Toimiva organisaatio, hyvät neuvottelijat, vahvat taustaryhmät ja kentän tuki saivat aikaan hyviä tuloksia. Fjäder muistuttaa, että viime syksyn neuvottelukierroksella keskiluokka nousi kapinaan. Perinteisesti SAK:laiset liitot ovat jyränneet työehtosopimusneuvotteluissa, mutta nyt akavalaiset ja STTK:laiset liitot tulivat rytinällä esiin ja vaativat työn vaativuutta ja koulutusta vastaavaa palkkaa. YTN:n suunnitteluala oli lakossa kahdeksan työpäivää ja ICT-ala jätti lakkovaroituksen. Fjäderin mukaan

Sture Fjäder kertoo, että YTN:n tavoitteena on saada jokainen ylempi toimihenkilö on työehtosopimuksen piiriin.

30


Tulevaisuudessa Akavayhteisössä pitäisi olla mahdollista järjestää solidaarinen tukilakko.

tämä on selkeä viesti siitä, että ylemmät toimihenkilöt vaativat kollektiivisia sopimuksia ja ovat valmiita järjestöllisiin toimenpiteisiin. – Suunnittelualan ylemmät toimihenkilöt osoittivat, että hyvä järjestäytymisaste, vahva taustaryhmä ja kentän tuki saivat aikaa hyvin pitäneen lakon, jonka seurauksena palkkojen jälkeenjääneisyyttä kurottiin umpeen ja työehtosopimukseen saatiin mm. sitova kirjaus matka-ajan korvaamisesta. Fjäder on tyytyväinen YTN:n eri sopimusalojen työehtosopimuksiin. Esimerkiksi ICT-ala sai oman työehtosopimuksen, mikä oli tärkeä saavutus YTN:lle. – Tärkeää on myös, että YTN tuli sopijaosapuoleksi LTY-sektorille, jolle saatiin aikaan hyvä sopimus. Fjäderin mukaan kesällä solmittu teknologiateollisuuden työehtosopimus on hyvä, vaikkakin paikallinen sopiminen on osoittautunut vaikeaksi. Fjäder kertoo käyvänsä keskusteluja muiden teknologiateollisuuden työntekijäliittojen kanssa paikallisen sopimisen toimivuudesta ja tulevaisuuden mallista. – Jos työnantajapuoli peräänkuuluttaa paikallisen sopimisen puolesta, on sopimisen myös toimittava ja tuotava korotuksia jäsenistölle. Muuten sopimusmallissa ei ole mitään järkeä. Työpaikkakohtainen edunvalvonta korostuu

Fjäderin mukaan viime vuoden neuUUSI

Insinööri

vottelukierros osoitti sen, että YTN on vahva juuri niillä aloilla, joissa järjestäytymisaste on hyvä. Parina seuraavana vuonna YTN panostaakin lisää työpaikka­kohtaiseen edunvalvontaan. Vahvat yritysyhdistykset ovat edunvalvonnan kannalta tärkeitä, sillä korkea järjestäytymisaste tuo YTN:lle lisää painoarvoa neuvottelupöytään. YTN:n tavoitteena on laajentaa työehtosopimustoimintaa ja saada uusia sektoreita työehtosopimusten piiriin. – Vaikka osa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsenliitoista liputtaa yksilöllisen palkkapolitiikan puolesta, ylemmät toimihenkilöt haluavat kollektiivisia sopimuksia, koska he halua­vat varmistaa jonkinlaisen palkkakehityksen. Sisäistä solidaarisuutta

Fjäder peräänkuuluttaa akavalaisen sisäisen solidaarisuuden vahvistamista. Viime syksyn neuvottelukierroksella YTN antoi tukensa mm. Farmasialiiton lakolle sekä Metsänhoitajaliiton lakkovaroitukselle ja tuki myös muita Akavan kentässä toimivia neuvottelujärjestöjä eli JUKOa ja KTN:ää. – Tulevaisuudessa Akava-yhteisössä pitäisi olla mahdollista järjestää solidaarinen tukilakko. Fjäder ei usko, että työmarkkinatoiminta muuttuu jatkossakaan helpommaksi. – Jos haluaa sopia jostain, on oltava tahtotilaa. Työnantaja ostaa meiltä silloin työrauhaa. n

Työttömyysturv

aopas

YTN:n uusi Työttömyysturva-opas on ilmestynyt!

Y

TN:n uusi Työttömyysturvaopas on laadittu täydentämään vuonna 2006 ilmestynyttä YTN:n työsuhdeopasta. Työttömyysturvaoppaan tarkoituksena on kuvata, millä edellytyksillä työttömällä, lomautetulla tai aikuisopiskelijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan, koulutustukeen, koulutuspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Oppaassa käsitellään myös vuorotteluvapaajärjestelmää ja siihen liittyvää vuorottelukorvaus­ ta. Työttömyysturvaoppaaseen voit tutustua kirjautumalla Uuden Insinööriliiton jäsensivuille ja siellä klikkaamalla kohtaa Materiaalipankki –> Oppaat ja esitteet. n

31


edunvalvonta

YTN ajaa yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden etuja

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN ry on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, joka vastaa ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä palvelualoilla. YTN edustaa yli 115 000 ylempää toimihenkilöä. YTN:ään ei liitytä jäseneksi suoraan henkilöjäsenenä, vaan sen jäseneksi tullaan akavalaisen ammattiliiton jäsenyyden kautta. YTN edustaa Uuden Insinööriliiton lähes 40 000 jäsentä. YTN:n jäsenkunta koostuu insinöörien lisäksi mm. diplomi-insinööreistä, ekonomeista, tradenomeista ja lakimiehistä. YTN:llä on vajaat tuhat luottamusmiestä ja -valtuutettua teollisuuden ja palvelualojen yrityksissä. Yksityisen sektorin työehtosopimusneuvottelut käydään liittokohtaisina (työnantajaliitto–ammattiliitto) sopimusalakohtaisesti. YTN:n eri sopimusalat neuvottelevat ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset työnantajaliittojen kanssa. Eräissä yrityksissä YTN tai ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistykset ovat tehneet työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia. www.ytn.fi

YTN on neuvotellut seuraavat sopimukset työnantajaliittojen kanssa: Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus ry – YTN työehtosopimus 2007–2010 Suunnitteluala SKOL–YTN työehtosopimus 2007–2009 Energia-ala Energiateollisuus–YTN työehtosopimus 2007–2010 ICT-ala Tikli–YTN työehtosopimus 2007–2010 Viestinvälitys- ja logistiikka-ala Tikli–YTN työehtosopimus 2007–2009 Informaatiologistiikka-ala Tikli–YTN työehtosopimus 2007–2009 Metsäteollisuus Metsäteollisuus–YTN palkkapöytäkirja 2007–2008 Kemian ala Kemianteollisuus–YTN palkkapöytäkirja 2007–2010 Rahoitusala Finanssialan keskusliitto–YTN–Ammattiliitto SUORA työehtosopimus 2007–2011 Liikenne- ja Erityisalojen työnantajat LTY Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat–YTN–JHL–Pardia työehtosopimus 2007–2010 Yksityinen laboratorioala Erityispalvelujen Työnantajaliitto–YTN työehtosopimus Valmennus Erityispalvelujen Työnantajaliitto–YTN–SAVAL urheilujärjestöjen valmentajien työehtosopimus

KTN neuvottelee kunta-alalla

T

ekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on yksi neljästä kunta-alan pääsopijajärjestöstä. Se neuvottelee ja tekee virka- ja työehtosopimuksia yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) kanssa. Energia-alalla KTN neuvottelee ja tekee työehtosopimuksia Energiateollisuus ET ry:n kanssa. Palvelualalla KTN neuvottelee Palvelualojen työnantajayhdistyksen kanssa alan työehtosopimuksesta. KTN edustaa 20 000 kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten osakeyhtiöiden palveluksessa olevaa ja/tai esimiesasemassa olevaa sekä teknisen koulutuksen saanutta teknistä toimihenkilöä ja terveydenhoitajaa. KTN edustaa noin 10 000 UIL:n jäsentä kunta-alalla.

32

KTN:ään kuuluu yhteensä 14 jäsenliittoa: Uusi Insinööri­ liitto UIL ry, Kuntien Tekniset KTK ry ja sen seitsemän jäsenjärjestöä, Kuntatekniikan Akateemiset KIA ry, Suomen Palomiesliitto SPAL ry sekä Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry ja Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL ry, joita KTN edustaa näiden kuntaalalla työskentelevien jäsenten osalta. KTN:llä on noin 1 000 pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä, jotka hoitavat käytännön neuvottelutoimintaa työyhteisöissä. www.ktn-ry.fi


Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala on tyytyväinen kunta-alan sopimuksiin

T

ekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala on tyytyväinen viime syksynä tehtyihin kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. Houhalan mukaan KTN:n sopimukset ovat tasoltaan paremmat kuin monen teollisuuden alan. Työelämän laadullisissa asioissa päästiin eteenpäin, mikä näkyy mm. luottamusmiesten aseman vahvistumisessa. Vaikka kunta-alan sopimusten palkankorotusprosentit ovat hyvät, palkkojen tasossa on vielä edelleen korjaamista. Viime syksyn neuvottelukierroksella työnantajakin tunnusti kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden. Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen onkin tärkeää, sillä tekniikan osaajien saatavuus kuntasektorille on yksi tulevaisuuden haasteista, Houhala muistuttaa.

Poliitikkojen pitäisi korjata havaittuja kunta-alan ongelmia ja antaa sopimusosapuolten hoitaa vastaavasti heille kuuluvat asiat

Kunta-alan viime syksyn sopimukset vahvistavat luottamushenkilöstön asemaa. Luottamusmiesten ajankäyttöä luottamustehtävän hoitamiseksi parannettiin. Samalla nostettiin myös luottamusmieskorvausta. Työsuojeluvaltuutetuille saatiin myös neuvoteltua korvaus. Näiden lisäksi tärkeä saavutus oli mm. määräaikaisten työntekijöiden tilanteen kohentaminen ja sen laajempi seuranta, Houhala toteaa. UUSI

Insinööri

Keijo Houhala.

Media seurasi neuvotteluja

Viime syksynä media seurasi tiiviisti kunta-alan sopimusneuvotteluja. Houhalan mukaan oli tärkeää, että media toi näkyvästi esiin kunta-alan keskeiset ongelmat. – Poliitikkojen pitäisi korjata havaittuja kunta-alan ongelmia ja antaa sopimusosapuolten hoitaa vastaavasti heille kuuluvat asiat.

Kunta-alan seuraava neuvottelukierros käydään vuonna 2010. Silloin keskeisen viitekehyksen neuvotteluille muodostavat seutukuntahankkeet, kuntaliitokset ja uuden työvoiman saaminen eläkepoistuman kompensoimiseksi kuntiin. Myös kuntatalouden tilanne, aluee­llisten erojen kasvu ja elinvoimaisten seutukuntien muodostuminen nousevat varmasti esiin neuvottelupöydässä, Houhala arvioi. n 33


edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

JUKOn puheenjohtaja Erkki Kangasniemi perää jatkoa palkankorotuksille

J

ulkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on melko tyytyväinen viime syksyn neuvottelukierrokseen. Julkisalan korkeasti koulutetut saivat hyvät työ- ja virkaehtosopimukset, sillä palkankorotusprosentit ylittivät jopa teollisuuden korotukset. Valtaosa JUKOlaisista on ollut tyytyväisiä sopimuksiin, varsinkin kun ne saavutettiin ns. liittokierroksella, ilman lakkoa ja ennen työehtosopimuskauden päättymistä. Kangasniemi muistuttaa, että viime­ syksyn neuvottelukierroksella JUKO neuvotteli valtiolla työskentelevien insinöörien työ- ja virkaehtosopimukset. Kuntasektorilla työskentelevien insinöörien sopimusneuvottelut käytiin teknisensopimuksen (TS) neuvottelupöydässä, jossa olivat Akavan puolesta mukana sekä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN että JUKO. Kangasniemen mukaan myös valtiolla työskentelevät insinöörit voivat olla tyytyväisiä työ- ja virkaehtosopimuksiin, kos-

ka palkkaeroa yksityisen sektoriin saatiin kurottua jonkin verran kiinni. Paikalliset sopimukset tärkeitä

Kangasniemi kertoo, että työ- ja virka­ ehtosopimusten hyväksyminen viime syksynä ei merkitse hiljaiseloa neuvottelujärjestölle. – Nyt on tärkeää varmistaa, että jäsenistö saa paikallisesti sovittavat järjestelyerät ja kehittämisrahat. Palkankorotuspaineet eivät jää viime syksyn kierrokselle, vaan asiaan puututaan myös seuraavalla kierroksella. – Jotta julkiselle sektorille riittäisi osaavaa ja korkeasti koulutettua työvoimaa jatkossakin, on työnantajien maksettava henkilöstölle kilpailukykyistä palkkaa. Tuottavuusohjelma huolestuttaa

Kangasniemi kertoo olevansa huolestunut valtion tuottavuusohjelman toteuttamisesta. Toki julkisen sektorin töitä on tehtävä tehokkaasti, mutta henkilös-

töä ei saa kuormittaa liialla työmäärällä. Kun tuottavuusohjelmalla pyritään säästämään kuluja, pahimmassa tapauksessa kulut saattavat jopa kasvaa, jos henkilöstö väsyy ja sairastuu. JUKO pyrkii pitämään henkilöstön puolia neuvottelemalla tuottavuusohjelman toteuttamisesta poliittisten päättäjien, virkamiesten ja valtion työnantajapuolen kanssa. n

Nyt on tärkeää

varmistaa, että jäsenistö saa paikallisesti

sovittavat järjestelyerät ja kehittämisrahat.

JUKO valvoo julkisalan koulutettujen etuja

J

ulkisella sektorilla työskentelevien korkeasti koulutettujen oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja ajaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Virka- ja työehtosopimuksista JUKO neuvottelee julkisen sektorin työnantajajärjestöjen kanssa, jotka ovat Valtion työmarkkinalaitos, Kunnallinen Työmarkkinalaitos sekä Kirkon työmarkkinalaitos. Korkeasti koulutettujen järjestäyty-

34

misaste on yli 90 prosenttia julkisella alalla työskentelevillä asiantuntijoilla ja esimiehillä. JUKOon kuuluu noin 160 000 työssäkävijää. Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla tai valtion liikelaitoksissa noin neljännes ja seurakunnissa kolme prosenttia. JUKO edustaa työ- ja virka­ehtosopimusneuvotteluissa valtiolla työskenteleviä Uuden Insinööriliiton jäsentä. JUKOon ei liitytä jäseneksi suoraan

henkilöjäsenenä, vaan sen jäseneksi tullaan ammattiliiton jäsenyyden kautta. Akavalaiset ammattiliitot puolestaan kuuluvat JUKOn jäsenyhdistyksiin. JUKOlla on luottamusmiehiä noin 2400, joista suurin osa toimii kunnissa. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajien kanssa työpaikoilla ja avustavat jäseniä työ- ja virkasuhteen ongelmissa. www.juko.fi


Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen

Puolustusvoimissa JUKOn päätoiminen luottamusmies vastaa neuvottelutoiminnasta

J

ulkisella sektorilla pääsopimusneuvottelija JUKO neuvottelee virka- ja työehtosopimuksista keskustasolla, mutta ministeriöiden hallintoaloilla korkeasti koulutettujen edunvalvonnan hoitavat jukolaiset luottamusmiehet. Puolustushallinnossa akavalaisten sopimuksista neuvottelee JUKOn päätoiminen luottamusmies Ari Rautakorpi. Muissa valtion virastoissa JUKOlla on myös pääluottamusmiehiä, mutta valtaosa heistä toimii tehtävässä työn ohessa. Puolustushallinnon lisäksi vain oikeusministeriön hallinnon alalla on päätoiminen pääluottamusmies. Rautakorpi kertoo edustavansa Puolustusvoimissa kaikkia muita akavalaisia paitsi Upseeriliiton jäseniä, joilla on oma pääluottamusmies. Puolustushallinnon työehtosopimusneuvotteluihin henkilöstön edustajina osallistuvat Rautakorven lisäksi myös Maanpuolustusinsinöörit MPI ry:n ja Puolustusvoimien Diplomi-Insinöörit ry:n edustajat, mutta

virkaehtosopimusneuvotteluita työnantajan kanssa käy vain Rautakorpi. Neuvottelutoiminta kattaa koko akavalaisen kentän ja se käydään aina saumattomassa yhteistyössä kaikkien­akavalaisten liittojen edut huomioiden. Valtiolla paikallistason sopimusneuvottelut ovat jo alkaneet. Helmikuun loppuun mennessä on tarkoitus saada neuvoteltua uudet virka- ja työehtosopimukset, jotka koskevat valtion kaikkia hallinnonaloja. Neuvottelujen pääpainopisteenä on rahan kohdentaminen palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Rautakorpi kertoo olevansa suhteellisen tyytyväinen JUKOn neuvottelemiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, koska ne mahdollistivat sen, ettei julkishallinnon palkkojen jälkeenjäänei-

Ari Rautakorpi.

syys verrattuna yksityiseen sektoriin kasva. – Jatkossa on erittäin tärkeää kehittää valtion palkkausjärjestelmiä siten, että jälkeenjääneisyys saadaan korjattua. n

Akava on korkeasti koulutettujen keskusjärjestö

A

kava on korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö, johon kuuluu 31 jäsenliittoa. Uusi Insinööriliitto on Akavan toiseksi suurin jäsenliitto. Akavalaisten liittojen jäseneksi liitytään suoritetun tutkinnon tai ammatin perusteella. Jäsenliittojen kautta Akavaan kuuluu jo 486 000 jäsentä. Akavan liittoihin kuuluvat ovat korkeasti koulutettuja alansa osaajia, jotka työskentelevät erilaisissa esimies-,

UUSI

Insinööri

asiantuntija- ja opetustehtävissä. Akavalaiset toimivat kuntien, valtion ja kirkon palveluksessa sekä yksityisellä sektorilla. Kotimaassa Akava valvoo jäsentensä etuja niin neuvotteluosapuolena, painostusjärjestönä kuin asiantuntijaorganisaationakin. Akava on osapuolena tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa ja muissa keskitetyissä työmarkkinasopimuksissa. Akava on mukana työ- ja sosiaali-

lainsäädännön kehittämistyössä kolmikanteisen neuvottelumenettelyn osapuolena. Alueellisella tasolla yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta vastaavat Akavan 15 aluetoimikuntaa. Kansainvälisesti Akava osallistuu laajasti sekä EU:n virallisten organisaatioiden että kansainvälisten edunvalvontajärjestöjen työhön. www.akava.fi

35


edunvalvonta

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö palvelee jäsentä Työsuhde ja neuvotteluyksikkö toteuttaa yhdessä liiton juristien­ja alueasiamiesten kanssa käytännössä sen työsuhteisiin liittyvän turvapaketin, jonka liitto tarjoaa jäsen­ etuna jäsenilleen.

Y

ksikön yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on neuvoa ja auttaa yksittäisiä jäseniä, luottamusmiehiä sekä yritysyhdistysten edustajia työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä sopimusten oikeassa soveltamisessa. Jäsen voi tiedustella työsuhdeasiaansa ilman, että taustalla on sen kummempaa ongelmaa. Neuvot voivat liittyä myös paikallisen erimielisyyden selvittämiseen, työpaikkatason neuvotteluihin työsuhteen ehdoista jne.

Yksi viime vuosina eniten työllistänyt kysymys on ollut yt-neuvottelut, joissa on usein kysymys henkilöstön vähentämisestä. Muita jokapäiväisiä kysymyksiä ovat työsuhteen päättyminen, uuden työsopimuksen tekeminen, palkankorotukset, työaikakorvaukset, työsuhteeseen liittyvät saatavat jne. Yksikön henkilökunnalla on keskeinen rooli eri alojen neuvottelutoiminnan hoitamisessa ja työehtosopimusneuvotteluissa. Yksikön henkilökunnan avul-

Neuvotteluosaston työntekijöitä kuvassa eturivissä vasemmalta: Anne Herne, Aleksei Solovjew ja Kyösti Käki. Seisomassa vasemmalta Riitta Roisko, Tomi Seppä ja Matti Koskinen. Kuvasta puuttuvat Juha Simell ja Juha Särkkä.

36


la toteutetaan osaltaan pitkälti YTN:n, JUKO:n ja KTN:n neuvottelutoimintaa. Tehtävänä on tuoda eri aloilla työskentelevän jäsenistön ja luottamusmiesten näkemykset esiin eri alojen neuvotteluja valmistelevissa taustaryhmissä ja muissa työryhmissä, osallistua ja hoitaa käytännön neuvottelut, informoida neuvottelutuloksista, osallistua mahdollisten painostustoimenpiteiden organisointiin sopimusneuvottelujen tueksi, hoitaa ns.

erimielisyysmuistio­neuvottelut jne. Yksikön henkilökunta osallistuu myös akavalaisten neuvottelujärjestöjen toiminnan toteuttamiseen. Käytännössä esim. YTN:n kenttä- ja yritystoiminnan organisointi, yritysyhdistysten toiminnan tukeminen, YTN:n viestinnän ja koulutuksen toteuttaminen jne. hoidetaan YTN:n jäsenliittojen henkilökunnan avulla. Viime vuosina keskeiseksi tehtäväk­si

on noussut myös kansainvälinen yhteistyö. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan mm. eurooppalaisten alakohtaisten ammattisihteeristöjen kautta sekä pohjoismaisella tasolla pohjoismaisten ammattijärjestöjen ja insinööri­järjestöjen kesken. Yksi keskeisiä kv-toiminnan toimintamuotoja on konserniyhteistyö jonka organisoinnissa ja kehittämisessä UIL:n väellä on ollut ylempien toimihenkilöiden kentässä keskeinen rooli. n

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö Aleksei Solovjew on liiton neuvottelujohtaja ja hän johtaa yksikön toimintaa. Hän on myös YTN:n pääsihteeri. Solovjew vastaa siinä tehtävässä mm. YTN:n tupo- ja tes-toiminnasta. Hän on myös Akavan työelämän toimikunnan puheenjohtaja ja osallistuu eurooppalaisten ammattisihteeristöjen toimintaan. Hän hoitaa työmarkkinasuhteita muihin järjestöihin Suomessa sekä pohjoismaisesta työmarkkinajärjestöyhteistyöstä. Myös tuottavuuskysymykset ja TT:n palvelualat ovat hänen hoidossaan. Anne Herne on neuvottelujohtajan assistentti. Hän hoitaa kansainvälisten asioiden koordinointia, YTN-energiaalan ja TT:n palvelualojen toimintoja. Hän on myös YTN:n keskuslakkotoimikunnan sihteeri. Koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki hoitaa ja kehittää UIL:n työmarkkinakoulutustoimintaa YTN- ja KTN-sektoreilla. Hän koordinoi alueasiamiesten toimintaa, antaa jäsenneuvonta kuntasektorin työsuhdekysymyksissä sekä kehittää KTN:n ja JUKO:n paikallista yhteistyötä. Osallistuminen YTN:n sopimustoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen sekä työsuhde- ja neuvotteluyksikön sidosryhmäsuhteiden kehittäminen kuuluvat myös hänen toimenkuvaansa.

UUSI

Insinööri

Yksityisen sektorin asiamies Matti Koskinen hoitaa YTN:n kenttätöimintaa ja sen osana mm. luottamusmiesverkostoa ja luottamusmiestoimintaa. YTN-järjestövalmiuden kehittäminen, yritysyhdistystoiminta ja yh-rekisteri kehittäminen ovat myös Matin vastuulla. Neuvottelupuolella Matin alueita ovat Tietotekniikan palveluala sekä Suunnitteluala. Tes-valtuuskunta ja EWC-asiat ovat myös Matin aluetta. Yksityisen sektorin asiamies Tomi Seppä on YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies ja neuvottelija. Hän hoitaa myös alansa yhteyshenkilöverkostoa ja yh-toimintaa. Hän vastaa omalta osaltaan YTN:n kenttätoiminnasta ja on mukana myös alansa kv-toiminnoissa Yksityisen sektorin asiamies Juha Simell on YTN:n energia-alan vastaava asiamies ja neuvottelija. Hän vastaa myös YTN:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan sekä YTN:n informaatiologistiikka-alan sopimustoiminnasta. Hän osallistuu kuten kaikki muutkin asiamiehet YTN:n luottamusmiesten kouluttamiseen ja yritysyhdistystoiminta tukemiseen.

Julkisen sekto rin asiamies Juha Särkkä hoitaa julkisen sektorin (valtio, kunta) työmarkkina- ja järjestöasioita. Hän hoitaa julkisen sektorin koulutustilaisuuksia sekä alan tiedottamista. YTN:n puolella hänen vastuullaan on LTY taustaryhmien toiminta sekä alan sopimusneuvottelut. Assistentti Riitta Roisko toimii yksikössä asiamiesten assistenttina ja osallistuu työsuhdeneuvonnan antamiseen. Hän hoitaa YTN yhteyshenkilöja luottamusmiesrekisteriä sekä UIL:n luottamusmiesrekisteriä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Hän toimii YTN:n LTY taustaryhmässä, osallistuu YTN:n luottamusmiesrengas toimintaan sekä kehittää myös YTN:n työsuojelutoimintaa.

37


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Sinikka Aho-Salomaa

Lappeenrannassa uskotaan yhteistoimintaan Lappeenrannassa henkilöstö on vahvasti mukana suunnittelemassa ja vaikuttamassa muutoksiin. Kaupungissa on jo vuosia ollut voimassa Lappeenranta-sopimus, jossa määritellään henkilöstöpolitiikan, yhteistyön ja yhteistoiminnan periaatteet sekä käytännöt eri toimijoiden välillä. KTN:n Lappeenrannan pääluottamusmies Heini Löytty-Laahanen on tyytyväinen.

M

eillä henkilöstö on otettu erittäin hyvin mukaan kaikissa muutostilanteissa. Kaikista pääsopijajärjestöistä on yleensä ollut edustaja mukana muutoshankkeissa, kuten kuntaliitoksen valmistelussa sekä sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyössä. Ja kun henkilöstö on ahkeroinut valmistelutyössä alusta asti, muutoksetkin on otettu positiivisina mahdollisuuksina, Heini Löytty-Laahanen toteaa.

Työtä muutosten keskellä

Löytty-Laahasella on esittää pitkä lista muutoksista, joita Lappeenrannassa on toteutettu tai suunniteltu. – Länsi-Saimaan seudullisen ympäristötoimen perustamisesta on jo tehty päätökset, ja toiminta alkanee vuoden 2009 alusta. Toteutustapana on isäntäkuntamalli, jossa ympäristötoimi keskittyy Lappeenrantaan. Mukana ovat Lappeenrannan lisäksi ympäristökunnista ainakin Joutseno, Taipalsaari, Lemi, Ylämaa ja Savitaipale. Luumäki liittyy mahdollisesti myöhemmin mukaan. 38

KTN:n Lappeenrannan pääluottamusmies Heini LöyttyLaahasen mielestä Lappeenrannan kaupungin henkilöstö voi aidosti vaikuttaa muutostilanteissa.

Ympäristötoimen työnantajaksi tulee Lappeenrannan kaupunki, mutta työpiste pysyy useimmiten samana. – Lappeenrannan vesilaitoksesta tuli kunnallinen osakeyhtiö vuoden alusta. Henkilöstö säilyi edelleen Lappeenrannan kaupungin palveluksessa, joten mitään dramaattisia muutoksia ei tässä tapahtunut. – Lappeenrannassa on visioitu kunnallisen teknisen tuotannon uudelleen organisoinnista osana seudullista yhteistyötä. Tässä yhteydessä selvitettiin edellytyksiä kunnallisen liikelaitoksen perustamiseksi yhdessä naapurikuntien kesken. Selvitystyö ei ole kuitenkaan johtanut liikelaitoksen perustamiseen, kertoo Heini Löytty-Laahanen.   Heini Löytty-Laahanen ei innostu tilaaja-tuottajamallista kunnallisten teknisten palveluitten järjestämisessä. – Vuoden 2005 alusta teknisen toimen organisaatiota uudistettiin tilaaja-tuottajamallin suuntaan. Tämä on mielestäni vain lisännyt byrokratiaa ja muuttanut vastuurajoja aikaisempaa epäselvemmäksi. Itse olisin jo valmis miettimään

jotakin uutta toimintamallia, LöyttyLaahanen pohtii. Lappeenranta parantaa imagoaan

Vaikka Lappeenrannassa riittää haasteita teknisen osaamisen varmistamisessa ja uuden henkilöstön palkkaamisessa, saa Lappeenrannan kaupunki Heini LöyttyLaahaselta kiitosta aktiivisesta otteesta. – Lappeenranta on selvästi huomannut työnantajaimagon merkityksen ja panostaa imagonsa parantamiseen. Valmisteilla on henkilöstö- ja rekrytointisuunnitelma, jossa pohditaan osaavan työvoiman palkkaamisen tulevaisuuden haasteita ja keinoja. Uusia keinoja tarvitaankin, jotta teknisten palvelujen tulevaisuus taataan. – Lappeenrannan kuntateknisten keskiikä on noin 47 vuotta, ja muutamissa toiminnoissa jopa 50 vuotta. Siis jo nyt hälyttävän korkea. Teknisen alan osaajista alkaa ihan pian olla pulaa, varsinkin jos Suomessa jatkuvat taloudellisesti hyvät ajat, arvelee pääluottamusmies Heini Löytty-Laahanen. n


Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne:

Ennakkoluulotonta otetta kuntien kehittämiseen

S

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen mukaan ilmapiiri kuntaliitoksille on nyt suotuisa. Kuntien määrä vähenee lähivuosina kuntaliitosten myötä jopa sadalla.

uomen elinvoimakarttaa piirretään nyt uusiksi. Erityisesti kaupunkiseutujen kehitys on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja elinvoiman kannalta ratkaisevaa muita kuntia toki unohtamatta. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen mukaan kuntien on uudistuttava ennakkoluulottomasti ja ripeästi. – Nyt käynnissä oleva rakenteiden ja palveluiden uudistaminen on välttämätöntä, mutta ei vielä riitä kuntien taloudellisen toimintakyvyn ja kilpailukyvyn turvaamiseen. – Kunnista jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä puolet henkilöstöstä. Samaan aikaan pitää olla riittävästi työvoimaa tuottamaan ikääntyvän väestön tarvitsemia hy-

vinvointipalveluja, Risto Parjanne muistuttaa. Risto Parjanne peräänkuuluttaa strategista, ennakkoluulotonta ajattelua kuntien palveluiden ja rakenteiden uudistamisessa. – Esimerkiksi sähköiset verkot ja palvelujen digitalisointi muuttavat lähivuosina perusteellisesti kuntien palvelutuotantoa ja parantavat ratkaisevasti palveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta. – Ihannekunta on itsenäinen, demokraattinen kunta, joka on riittävän vahva tuottamaan itsenäisesti laadukkaat kunnalliset hyvinvointipalvelut asukkailleen. Ja joka luovii menestyksekkäästi tulevien vuosikymmenien tuotanto- ja työvoimakapeikoissa, sanoo Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne. n

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus osoittaa:

Suomeen on syntymässä voittaja-alueita

K

iristyvä kansainvälinen kilpailu luo voittaja-alueita, jotka selviytyvät kilpailupaineen alla ja hyötyvät markkinoiden avoimuudesta ja häviäjäalueita, jotka menestyvät heikommin. Kehitys saattaa johtaa tilanteeseen, jossa tuotanto, ihmiset ja taloudellinen toimeliaisuus keskittyvät harvoille alueille. Näin todetaan Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tuoreessa tutkimuksessa Avautuva Suomi ja aluekehitys. Tutkimus on tehty Elinkeinoelämän UUSI

Insinööri

tutkimuslaitoksessa ja sen päätutkijana on ollut professori Mika Widgrén. Teollisuustuotanto on viimeisten 10 vuoden aikana keskittynyt. Myös alueel­ liset tuottavuuserot ovat kasvaneet. Maakuntatasolla lähes kaikki alueet ovat pystyneet erikoistumaan johonkin, vaikkakin vähenevässä määrin. Tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi markkinoiden läheisyys, välija lopputuotteita valmistavien yritysten väliset etäisyydet sekä alueen koulutus-

taso ohjaavat keskittymistä. Keskittyminen edellyttää, että työvoima liikkuu riittävästi alueelta toiselle ja että kasvukeskusten tuottavuuden kasvu on keskimääräistä nopeampaa. Voittaja-alueina voidaan pitää niitä, joiden teollisuustuotanto perustuu korkeasti koulutettuun työvoimaan. Alueet­, joiden teollisuus käyttää runsaasti kouluttamatonta työvoimaa, ovat häviäjäalueita. n 39


Teksti ja kuvat: Jouko Niemi, TEP:n sihteeri

Aurinkokeräin itse tehtynä Suomalaisille sähköä tuottavat aurinkopaneelit kesämökeillä ovat jo tuttuja. Niillä voidaan välttää korkeat sähköliityntäkulut ja sähköliittymän perusmaksut. Vuosittaiset alhaiset kWh-määrät riittävät mökin pieneen kulutukseen. Aurinkokeräimen voi koota myös itse.

S

uurempaan energiantuottamiseen kilpaillen tasaväkisesti yleisten energiamuotojen kanssa on Suomessakin alettu omakotitaloihin asentaa vettä lämmittäviä aurinkokeräimiä. Niillä saatavan energian hinta kilpailee jo sähkön ja öljyn hintojen kanssa. Kuumaa käyttövettä ja lämmitysvettä tuottaessaan laitteisto voi leikata talon­ energiankulutusta 10 %, mikä on samaa luokkaa kuin polttamalla varaavassa tuli­sijassa vuodessa pari-kolme mottia halkoja. Aurinkopaneeli tekee siis sähköä ja keräin tallentaa säteilyenergian lämpönä nesteeseen tai ilmaan. Nämä käsitteet ovat monelle epäselviä. Windowsin

oikolukuohjelmakin ehdottaa aurinkokeräimen tilalle aurinkokehräintä, jolla luotaisiin taivaalle auringon kehriä. Kokoa itse

Vaihtoehtona valmiin keräimen ostamiselle on ostaa rakennussarja ja koota keräin itse. Timo Jodatin yritys Ympäristöenergia (www.y-energia.com) toimittaa aurinkoenergialaitteistoja myös itserakentajille sekä järjestää keräinten rakennuskursseja. Kurssilla valmistettu keräin myydään rakennussarjan hinnalla halukkaalle. Latokaskiseura, Aurinkoteknillinen yhdistys ja Tekniikka elämää palvelemaan ry (TEP) järjestivät viime marraskuussa Espoon Latokasken Asukaspuistossa rakennuskurssin, jolle osallistui 9 henkeä. Kurssin koordinoi Aurinkoteknillisen yhdistyksen ja TEPin hallituksen jäsen Mia Ala-Juusela.

Kurssilaiset arvioivat miltei valmista keräintä.

40

Kurssin teoriaosuudessa käsiteltiin kokonaisen aurinkolämpölaitteiston rakentamista ja asennusta sekä käyttöä. Kurssilla rakennettiin 2–3 hengen taloudelle sopiva keräin. Se koostuu kahdesta oven kokoisesta rinnan kytketystä elementistä, yhteensä 2,5 m2 keräinalaa. Elementtejä voi liittää yhteen lämmöntarpeeseen sopiva määrä. Yhdestä elementistä saa vuodessa reilut 1 000 kWh lämpöä. Keräin rakennettiin filmivanerikehikolle. Pinta-asennusmallissa on alimpana galvanoitu pelti. Sitten on villaeriste ja sen päällä eristystä parantava heijastava folio, minkä päälle tulevat säteilyä vastaanottavat kuparipeltilevyt. Näihin on juotettu kupariputket, joissa kiertää lämpöä kuljettava vesi-glykoliseos. Kuparilevyissä on tumma selektiivinen pinnoite, joka vastaanottaa auringon


Timo Jodat näyttää, miten kuparielementit juotetaan.

mitysveden lämpötila säädetään sekoittamalla kolmitieventtiilillä pattereista palaavaan veteen varaajan yläosasta sopivasti kuumaa vettä ennen lähtöä takaisin pattereille. Alempien lämpötilojen (aurinko, lämpöpumppu) energiat syötetään varaajan viileämpään alaosaan. Jotta niistä saataisiin täysi hyöty, pitää varaajan puolesta välistä ottaa vielä yksi liitäntä patteriveden lämmitykseen. Vasta kun tämä lämmitys ei riitä, otetaan lisälämpöä yläosasta. Tällöin sekoitukseen käytetään nelitieventtiiliä. Puutteita kotimaisilla valmistajilla

lyhytaaltoista säteilyä, mutta ei säteile takaisin pellin lämpötilaa vastaavaa pitempiaaltoista säteilyä. Näin lämpöhukaksi jää ilman kautta lasiin virtaava lämpö. Lasi on kuparielementtien päällä, ja se on karkaistua ja vähärautaista. Jos olet rakentamassa omakotitaloa, niin …

Ensimmäinen asia, mihin kannattaa­panostaa, on energiatarpeen minimoiminen.­ VTT selvitti jo yli kymmenen vuotta sitten, että uudisrakennuksessa parempi eristys, energiaa säästävät ikkunat ja poistoilman lämmön talteenotto tuovat lisäinvestoinnin takaisin muutamassa vuodessa. Tämä selittyy paljolti sillä, että lämmitysjärjestelmä voidaan mitoittaa pienemmäksi ja se tulee siis vastaavasti halUUSI

Insinööri

vemmaksi. Vasta nyt tämä tieto on siirtymässä käytännön rakentamiseen. Tärkeää on myös valita osat yhteensopiviksi. Laadukkaista komponenteista voi koota toimimattoman kokonaisuuden. Tässä on suomalaisilla lämmityslaitevalmistajilla opettelemista. Esim. Ruotsissa kaupataan järjestelmiä, joissa yhteen mietityistä osista voi koota haluamansa jaa tarvittaessa myöhemmin täydentää. Varaajaan voi liittää harkintansa mukaan järjestelmään sopivan aurinkokeräimen, maa- tai ilma-vesilämpöpumpun, kattilan. Näitä varten on järjestelmään suunniteltu säätöjärjestelmä ja mietitty sekoitusventtiilit. Varaaja on suunniteltu joustavaksi hyödyntämään tehokkaasti myös alhaisten lämpötilojen lisälämpöä. JaniPerinteisessä Hannonen. varaajassa keskusläm-

Kotimainen valmistaja ei osannut neuvoa laitteeseen sopivaa nelitieventtiiliä, vaikka muualla maailmassa sellainen kuuluisi pakettiin. Pitäisi kuitenkin olla selvää, että jos jossain tilanteessa riittää patteriveden lämpötilaksi 45 astetta ja tämä lämpötila saavutetaan helposti lisälämmönlähteellä, ei vettä kannata lisälämmittää varaajan yläosassa sähköllä vaikka 60 asteeseen ja sekoittaa tästä vedestä 45-asteista patterivettä. Omakotirakentajan tai remontoijan kannattaa muistaa, että koko teollisen ajan tekniikan hinta suhteessa raakaaineiden hintoihin on halventunut. Tekniikan kehittyessä ja halventuessa on tullut kannattavaksi ottaa käyttöön uusia säästäviä ratkaisuja. Lämmitysjärjestelmä kannattaa siis miettiä joustavasti täydennettäväksi uusien tekniikoiden kaupallistuessa ja ostoenergian kallistuessa. Aurinkoenergian mahdollisuuksia Suomessa usein vähätellään; eihän aurinko paista, kun lämmöntarve talvella on suurimmillaan. Täysin pimeitä kuukausia aurinkolämmön kannalta ovat marras-, joulu- ja tammikuu. Mikä jää talvella taivaalta paistamatta, paistaa kesällä. Kun paremmilla rakenteilla voidaan asuintalon lämmönkulutus saada alle puoleen nykyisestä, korostuu tulevaisuudessa Suomessakin lämpimän käyttöveden osuus kokonaisenergiantarpeesta. n 41


oikeus Teksti: Hanne Salonen, työsuhdelakimies

Kesätyö tulee – oletko valmis Työsopimus ja työnteon ehdot

O

pintoihin liittyvässä työharjoittelussa opiskelijat ovat pääsääntöisesti työsuhteessa harjoittelun järjestäjään. Harjoittelusopimusta on siis yleensä pidettävä työsopimuksena. Harjoittelijalla on tästä syystä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työntekijöillä. Harjoittelusopimusta tehtäessä tulee kiinnittää huomiota samoihin asioihin kuin normaalia työsopimusta tehtäessä. Työsopimuksessa sovitaan työnteon keskeisistä ehdoista, kuten toimenkuvasta, työajasta ja palkasta. Työntekijä ja työnantaja solmivat työsopimuksen työsuhteen alkaessa. Kesätyö on yleensä määräaikainen työsuhde, joka on voimassa sovitun määräajan.

Vaadi kirjallinen sopimus

Työsopimus on hyvä pyytää kirjallisena myös kesätöissä ja muissa lyhyissä työsuhteissa. Vaikka suullinen sopimus on juridisesti yhtä pätevä, ongelmia voi syntyä, jos osapuolten välillä tuleekin myöhemmin erimielisyyttä sovituista ehdoista. Kirjallisesta sopimuksesta on todettavissa, mistä on sovittu ja millä tavalla. Se on näin omiaan ehkäisemään mahdollisia ristiriitoja jo ennakolta, minkä lisäksi kirjallinen sopimus todentaa sovitut ehdot siinä tapauksessa, että niistä kuitenkin syntyy erimielisyyttä. Muista siis vaatia harjoittelun järjestäjältä tai kesätyönantajalta kirjallinen sopimus ja huolehdi, että sopimukseen kirjataan kaikki keskeiset harjoittelun ehdot. Se on kummankin osapuolen edun mukaista. Työsopimukseen tulee kirjata ainakin seuraavat asiat: • Sopimuksen osapuolet eli työnantaja ja työntekijä • Työnteon alkamisajankohta • Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste (esim. lomasijaisuus) • Koeaika, jos siitä on erikseen sovittu: on huomattava, että koeaika voi olla enintään puolet määräaikaisuuden kestosta! 42

• Työntekopaikka: jos kesätyöntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, kirjataan selvitys perusteista, joiden mukaan eri toimipisteissä työskennellään. • Toimenkuva ja pääasialliset työtehtävät: sopimuksessa tulisi yksilöidä mahdollisimman tarkasti työntekijän pääasialliset tehtävät. Tämä on tarpeen, koska työtehtäviä koskeva kirjaus määrittelee työntekijän päävelvoitteen eli työntekovelvollisuuden sisällön. Harjoittelijaa ei voida sopimusta rikkomatta siirtää ilman tämän suostumusta sopimuksessa määritellyistä tehtävistä olennaisesti poikkeaviin tehtäviin. Työtehtäviä koskevalla kirjauksella pystytään myös varmistamaan se, että harjoittelija todella saa tehdä harjoitteluun kuuluvia työtehtäviä ja taataan se, että harjoittelujakso vastaa sekä harjoittelijan että harjoittelun järjestäjän kannalta tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla. • Palkka ja sen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi: myös harjoittelijalle maksettavasta palkasta on luonnollisesti sovittava yksiselitteisesti. Jos harjoittelija on oikeutettu varsinaisen peruspalkan lisäksi esimerkiksi luontoisetuuksiin kuten puhelin- tai ravintoetuun, tai palkanlisiin, myös näistä on syytä ottaa työsopimukseen nimenomainen määräys. Palkasta sovittaessa tulisi tarkistaa, että se vastaa vähintään alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Etenkin silloin, kun työhön liittyy matkustamista, on sovittava lisäksi kustannusten korvauksista kuten päivärahoista ja kilometrikorvauksista. • Säännöllinen työaika: harjoittelusopimuksessa tulisi määritellä myös harjoittelijan työajat siitä huolimatta, että niistä löytyy yleensä määräykset sovellettavasta työehtosopimuksesta. Sopimukseen on suositeltavaa merkitä sekä päivittäinen että viikoittainen

säännöllinen työaika sekä työn alkamis- ja päättymisajat. • Työaikalain mukaisesti säännöllinen työaika voi olla enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, joita pidemmistä säännöllisistä työajoista ei voida lähtökohtaisesti sopia. Aika tavanomaista kuitenkin on, että säännöllinen työaika on sovittu työsopimuksessa 7,5 tuntia/päivä ja 37,5 tuntia/viikko, mutta tämä vaihtelee jonkin verran tehtävästä työstä riippuen. • Harjoittelijan kannalta ei ole yleensä tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta, jossa ei ole määritelty lainkaan vähimmäistyöaikaa eli sopimusta, jossa harjoittelija sitoutuu tulemaan töihin tarvittaessa tai jossa työaika on määritelty esimerkiksi 0–37,5 h/vko. Näitä nimitetään ns. 0-sopimuksiksi eikä työnantajalla ole niiden mukaisesti velvollisuutta tarjota työntekijälle työtä mitään vähimmäismäärää. • Työhön mahdollisesti sovellettava työehtosopimus: jos työnantaja ei tiedä tai on haluton merkitsemään sovellettavaa työehtosopimusta, ota yhteyttä UIL:n lakimiehiin, niin tarkistetaan asia. Muista työtodistus!

Työtodistus kannattaa pyytää heti kesätyön päätyttyä. Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen työtodistus, jossa on mainittu työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Halutessaan voi pyytää myös laajemman todistuksen, jossa on edellä mainittujen tietojen lisäksi työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Opiskelijajäsenet voivat kysyä Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnasta myös kesätöihin liittyviä asioita. Kesätyösopimuksen voi epäselvissä tilanteissa tarkistuttaa lakimiehellä ennen sen allekirjoittamista. Liiton palkkaneuvonta ja nettisivujen palkkanosturi auttavat sopivan palkkatoivomuksen määrittämisessä. n


Teksti: Hanne Salonen, työsuhdelakimies

Termit tutuiksi – työsuhteen ehtojen määräytyminen

T

yösuhteen ehdot määräytyvät myös kesätöissä työlainsäädännön, työpaikalla mahdollisesti noudatettavan työehtosopimuksen (TES) sekä työntekijän henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Työlainsäädäntö takaa työntekijälle ne perusoikeudet ja vähimmäisehdot, joita työsuhteessa on noudatettava. Työsopimuslaki on työsuhteen ”peruslaki”, johon on kirjattu työnantajan ja työntekijän keskeiset oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi työsuhteessa sovelletaan muun työlainsäädännön, kuten työaikalain, vuosilomalain ja työturvallisuuslain säädöksiä. Työehtosopimukset ovat työnantajaja työntekijäliittojen välisiä kollektiivisia sopimuksia jonkin alan työehdoista. Työehtosopimuksiin on kirjattu esimer-

kiksi alan vähimmäispalkkoja, määräyksiä työajoista, ylityön korvaamisesta, lomarahasta, matkakustannusten korvaamisesta ja muista sellaisista asioista, joista on sovittu työlainsäädännön minimitasoa paremmat ehdot tai joista ei ole määräyksiä lainsäädännössä lainkaan. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön ja henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Sovellettava työehtosopimus määräytyy työnantajan järjestäytymisen tai toimialan perusteella. Tässä muutama termi, joiden sisällöstä monella on väärä käsitys: Lomaraha: yleensä työehtosopimuksiin perustuva palkanosa, joka useimpien työehtosopimusten mukaan on 50 % vuosilomapalkasta. Vastoin yleistä käsitystä lomaraha ei ole lakisääteinen!

Sairausajan palkka: lakisääteinen ainoastaan 1+9 päivältä, mutta monien työehtosopimusten mukaan palkkaa maksetaan jopa 3 kuukaudelta. Vapaa-ajalla matkustaminen ei ole työaikalain mukaista työaikaa, eikä työaikalaki määrää matka-ajasta mitään korvausta. Monissa työehtosopimuksissa on vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisesta määräyksiä, mutta jos ei ole, kannattaa asiasta sopia omalla työsopimuksella tai pitäytyä matkustamaan työajalla. Päiväraha ei ole lakisääteinen, vaikka näin yleensä kuvitellaan. Verottaja antaa vuosittain päätöksen verovapaiden matkakustannusten (ml. päivärahat) enimmäismääristä, mutta päivärahan maksuvelvollisuus tulee joko työsopimuksesta tai työehtosopimuksesta. n

Teksti: Maria Harju, työsuhdelakimies

Työntekijän takaisinottamisvelvollisuus

T

yönantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työnantajallesi siis ilmaantuu yhdeksän kuukauden aikana uutta, sinulle sopivaa työtä, on työnantajasi tehtävä sinusta tiedustelu paikalliselle työvoimatoimistolle. Työntarjoamisvelvollisuus koskee saman työnantajan töitä valtakunnan rajojen sisällä siitä riippumatta, missä toimipisteet sijaitsevat. Jos olet valmis tekemään työtä myös muualla, on sinun hyvä ilmoittautua työnhakijaksi UUSI

Insinööri

heti koko valtakunnan alueella. Työnantajan tulee tarjota sinulle samaa tai samankaltaista työtä, jota olet työsopimuksen tarkoittaman työntekovelvoitteen mukaan tehnyt. Samankaltainen työ muistuttaa useissa kohdin aikaisempia työtehtäviäsi, mutta ei ole enää työsopimuksessa sovittua työtä. Edellytyksenä työn tarjoamiselle on, että sinulla on sellainen ammattitaito, koulutus ja työkokemus, että sinut voitaisiin olettaa tulevan valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi. Kysymyksessä on vertailu sen toimen, josta sinut on irtisanottu ja sen työn, jota takaisinottoaikana on tarjolla, välillä. Uutta koeaikaa ei uuteen työsuhteeseen voida ottaa, jos työt ovat samoja kuin ennen. Jos työtehtävät muuttuvat, on uusi

koeaika sen sijaan mahdollinen. Työtä ei ole velvollisuutta tarjota entisin ehdoin. Riittävää on, että tarjotut ehdot täyttävät lakien ja työehtosopimusten vähimmäisvaatimukset. Tarjottu, sama tai samankaltainen työ tuleekin periaatteessa ottaa vastaan, vaikka esimerkiksi palkka olisi alhaisempi. Jos tarjotusta työstä kieltäytyy, voi seurauksena olla esimerkiksi työvoimatoimiston määräämä karenssiaika. Työnantaja, joka rikkoo takaisinottovelvollisuutta koskevaa säännöstä, voidaan määrätä korvaamaan aiheuttamansa vahinko (esim. ansionmenetys). Työsuhteen päättämisen laillisuuteen tämän säännöksen rikkominen ei kuitenkaan vaikuta. n 43


opiskelijat

Kesätyö- ja harjoittelupalkkasuositukset 2008

H

arjoittelupalkkasuositukset on laskettu käyttäen perustana vuoden 2007 kesäharjoittelututkimuksen tuloksia ja palkkojen yleistä nousua. Insinööriopiskelijoiden työkokemuksen määrä vaihtelee paljon mikä näkyy laajana palkkahaitarina. Palkat eivät sisällä ylitöitä tai muita lisiä. Suositukset eivät koske työllistämistukitöitä. Ohjepalkat ovat liiton suosituksia. Niitä ei voi pitää minimi- tai maksimipalkkoina. Suoritettuja opintoja euro/kk n. 30 opintopistettä 1 380–1 550 n. 60-90 opintopistettä 1 480–1 750 n. 120–150 opintopistettä 1 580–1 910 n. 200 opintopistettä 1 700–2 150

Palkan muodostumiseen vaikuttavat erityisesti työtehtävän vaativuus sekä työntekijän aikaisempi työkokemus. Opintoja tukeva, laadukas työkokemus näkyy palkkahaitarin yläpäässä. Palkkasuositus tänä vuonna valmistuville insinööreille

Ohjepalkkataso perustuu Insinööriliiton tekemiin palkkatutkimuksiin. Ohjepalkat on laskettu 37,5 viikkotyötunnin mukaan ja ne eivät sisällä ylityötä. Kokemus vähäinen kohtalainen hyvä

euro/kk 2 400 € 2 640 € 3 030 €

Hyvä kokemus= esim. työnjohtokokemus; muutaman vuoden vaativa työkokemus; muut tutkinnot ja pitkäaikaiset alan kurssit; merkittävä tehtävän vastuullisuus ja vaativuus ovat rinnastettavissa hyvään kokemukseen Palkkasuosituksia sovelletaan insinöörikoulutusta vastaaviin tehtäviin. Palkkataso riippuu ensisijaisesti tehtävän vaativuudesta. Ennen valmistumista hankitun työkokemuksen määrä ja laatu vaikuttavat selvästi palkan suuruuteen. Palkkasuositukset on tarkoitettu vakituisiin kokopäivätöihin. Insinööriliiton lokakuussa suorittaman työmarkkinatutkimuksen mukaan kaikkien vuonna 2006 valmistuneiden keskipalkka oli tutkimusajankohtana 2 300 € kuukaudessa. Teollisuudessa vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 2 400 €. Suunnittelutoimistoissa ja julkisella sektorilla alkupalkkataso jää edelleen alle keskimääräisen tason. Vakituisissa työsuhteissa vastavalmistuneiden keskipalkka oli 2 400 €. Lisää palkkatietoja on saatavissa Uuden Insinööriliiton tutkimusosastolta, puh. 0201 801 801 sekä Insinööri -lehdestä 12/2006 ja liiton Internet-sivujen jäsenosiosta osoitteissa www.uil.fi , missä on Palkkanosturi, jonka avulla voi tarkistaa juuri omaa tilannetta vastaavan käyvän palkkatason. n

Vähäinen kokemus = insinööri,amk -tutkinto ja siihen liittyvä pakollinen harjoittelu

Opiskelija, muistathan uusia Tekniikka&Talous-tilauksesi! n Eikö Tekniikka&Talous kolahdakaan enää torstaisin postiluukustasi? Jäsenetuihisi kuuluu edelleen kerran viikossa ilmestyvä tekniikan alan huippulehti, opiskelijatilauksesi on vain uusittava aina näin kalenterivuoden alussa.

44

Tilaus tai tilauksen uusiminen onnistuu helposti jäsensivujemme kautta www.iol.fi. Tutustu samalla muutenkin jäsensivujen sisältöön. Jäsensivuilta tietoa löytyy paljon kattavammin kuin yleisiltä sivuilta!

Tapio Alaviiri puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Vahva alueellisen vaikuttamisen vuosi

U

usi vuosi, uudet kujeet! Opiskelijat ovat palanneet opintojensa ääreen ja taas alkaa uurastus kohti valmistumista. Niin paikallisyhdistyksissä kuin liitossamme on aloittanut uusi hallitus työnsä. On ilo havaita uutta verta, jolla on pilkettä silmäkulmassa ja vahva tekemisen meininki! Se on osoitus siitä, että vapaaehtoisverkostomme on toimiva ja on mielekästä olla mukana. Vahvuuksiamme on ollut aina se, että jäsen on päässyt lähelle meitä ja me lähelle jäsentä. Se on yksi pääteemoistamme tänä vuonna. Syksyn kunnallisvaalit ovat vahvan alueellisen vaikuttamisen mahdollisuus ja pyrimme olemaan paikallisyhdistyksien tukena niin hyvin kuin mahdollista. Näin viemme omia teemojamme eteenpäin. Harjoittelun valmennus on ajautunut kouluille. Se on tehokas tapa välittää jäsenille työsuhdetietoutta ja antaa eväät työelämän kiemuroihin. Liittona olemme lähentyneet jäsentä. Olemme pyrkineet vastaamaan niin jäsenen kuin koulunkin sekä elinkeinoelämän tarpeisiin. Siinä on onnistuttu, koska kaikki osapuolet ovat olleet toimistamme kiinnostuneita. Talvi on pimeää aikaa. Tekemistä riittää niin opiskelijoilla kuin työelämässä olevilla. Kaiken kiireen keskellä on hyvä levätä ja rentoutua! Riemukasta uutta vuotta kaikille!


IOL:n vuoden 2008 hallitus esittäytyy V

uoden alusta toimintansa­ aloittanut liittohallitus piti järjes­täy­ty­mis­ kokouk­sensa 10.1., jolloin jokainen sai omat vastuualueensa ja aluevastuuyhdistyksensä. Vaikka jokaiselle omat vastuut onkin nimettynä, tämä ei tarkoita, etteikö heihin voisi ottaa yhteyttä muissa asioissa tai muista paikallisyhdistyksistä. Ota rohkeasti yhteyttä, jos siltä tuntuu. Hallituslaisten sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunini@iol.fi.

IOL:n vuoden 2008 hallitus ryhmäkuvassa: Edessä vasemmalta Tapio Alaviiri, SatuMaarit Velling ja Joonas Suominen, keski­ rivissä vasemmalta ­Tiina Saloniemi, Marjo Kenttälä ja Erkki Talala sekä takarivissä vasemmalta Jani Karttu­ nen, Timo Ojala ja Tuomas Taskila.

Tapio Alaviiri Puheenjohtajana hallituksessa toimii rovaniemeläinen, 25-vuotias tietotekniikan opiskelija Tapio Alaviiri, joka toimi vuoden 2007 hallituksen varapuheenjohtajana. Tapion tarkempi esittely löytyy edellisestä Uusi Insinööri -lehdestä.

ja Kotka saavat Marjon aluevastaavakseen.

Joonas Suominen Varapuheenjohtajan pestissä aloitti 23-vuotias Joonas Suominen, joka opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa sulautettujen järjestelmien ohjelmistotekniikkaa. Joonas vastaa kuluvan vuoden koulutuspolitiikasta sekä toimii aluevastaavana Helsingille, Espoo-Vantaalle ja Riihimäelle.

Tuomas Taskila Järjestövastaavana, vastaten erityisesti paikallisesta toiminnasta, hallituksessa toimii Oulusta kotoisin oleva Tuomas Taskila, joka opiskelee Jyväskylässä logistiikkaa kolmatta vuotta. Tuomaksen aluevastuut kuluvan vuoden ovat Mikkeli, Seinäjoki, Valkeakoski ja Varkaus.

Jani Karttunen Jani Karttunen toimii hallituksen viestintä- ja markkinointivastaavana. Jani on 23-vuotias Kemin vahvistus ja opiskelee Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa neljättä vuotta ohjelmistotekniikkaa. Kokkola, Oulu, Rovaniemi ja Ylivieska kuuluvat kuluvan vuoden Janin aluevastuulle. Jani toimii myös tiedotustyöryhmän puheenjohtajana.

Timo Ojala Ulvilasta Poriin kotiutunut Ojalan Timo toimii uuden hallituksen kulttuurivastaavana. Timo opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin yksikössä tietoliikennetekniikkaa neljättä vuotta. Paikallisyhdistyksistä Forssa, Hämeenlinna, Rauma ja Vaasa kuuluvat Timon aluevastuulle.

Marjo Kenttälä Pohjoisen vahvaa edustusta jatkaa rovaniemeläinen 25-vuotias Marjo Kenttälä, joka toimii hallituksessa järjestövastaavana huolehtien erityisesti alueyhdistysyhteistyöstä. Marjo toimii myös järjestötyöryhmän puheenjohtajana. Hän opiskelee rakennustekniikkaa kolmatta vuotta Rovaniemellä. Paikallisyhdistyksistä Kemi, Kuopio, Lappeenranta UUSI

Insinööri

Tiina Saloniemi Länsi-Suomen edustusta täydentää Kristiinankaupungissa syntynyt, sittemmin seinäjokelaistunut 25-vuotias Saloniemen Tiina, joka opiskelee SEAMKissa bio- ja elintarviketekniikkaa neljättä vuotta. Tiinan vastuulla hallituksessa on järjestöasiat ja ko. sektorilla erityisesti aikuisopiskelijat. Paikallisyhdistyksistä Tampere, Turku ja Pori kuuluvat Tiinan aluevastuulle.

Satu-Maarit Velling Itä-Suomea hallituksessa edustaa 25-vuotias kuopiolainen Satu-Maarit Velling, joka toimii hallituksen työelämävastaavana. Pinkkiä energiaa pursuava savolaisneito opiskelee Savonia- ammattikorkeakoulussa tietojärjestelmien hallintaa neljättä vuotta. Hänen aluevastuulleen kuuluvat paikallisyhdistyksistä Imatra, Jyväskylä, Lahti ja Joensuu. Erkki Talala Hallitusta ja pohjoisen vahvaa edustusta täydentää oululainen Erkki Talala, joka toimii hallituksen varajäsenenä vastaten kansainvälisyydestä. Erkki opiskelee kone- ja tuotantotekniikkaa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Kajaani ja Raahe ovat Erkin aluevastuulla kuluvan vuoden. IOL:n edustajat UIL:n hallituksessa

Heikki Huotari IOL:n varsinaisena edustajana UIL:n hallituksessa jatkaa Heikki Huotari, 26-vuotias rovaniemeläinen ohjelmistotekniikan opiskelija. Ville Välimäki Heikin henkilökohtaisena varaedustajana UIL:n hallituksessa toimii helsinkiläinen 25-vuotias Välimäen Ville, joka opiskelee Stadiassa tietoliikennetekniikkaa. n 45


KUNTA uutisia

Kuntien henkilöstömäärä säilyy lähes ennallaan n Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työllisyystiedustelun mukaan kuntaalan henkilöstömäärä pysyy vuoteen 2015 lähes ennallaan eli 430 000 henkilönä. Alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Henkilöstömäärän muutosarvioissa on suuria alueellisia ja kuntakohtaisia eroja. Tämän hetken arvion mukaan henkilöstö vähenisi vuoteen 2015 mennessä eniten Lapin läänin (-9,3 %) ja Oulun läänin kunnissa (-3,7 %). Uudenmaan läänin kuntayksiköissä henkilöstömäärän arvioidaan sen sijaan kasvavan jonkin verran (+1,9 %) vuoteen 2015 mennessä. Voimakkainta henkilöstömäärän kasvu on ennusteen mukaan kuntayhtymissä ja erityisesti sairaanhoitopiireissä ja kansanterveystyön kuntayhtymissä. Näissä kuntatyönantajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan noin 7 prosentilla. Työllisyystiedusteluun vastasi 61 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien palkka-asiamiehistä, ja tiedustelu kattaa noin 80 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä.

Kuntavaaleissa jaossa noin 1 700 valtuustopaikkaa nykyistä vähemmän n Valtuustopaikat vähenevät kunnissa

noin 15 prosentilla ensi valtuustokauden alusta, ilmenee Kuntaliiton keräämistä tiedoista. Valtuustopaikkoja vähentävät meneillään olevalla ja edellisellä valtuusto­ kaudella tehdyt tai tehtävät kuntaliitokset. Suurimmassa osassa niistä 53 yhdis­ tymisestä, jotka on päätetty nyt meneil­lään olevalla valtuustokaudella 2005–2008, siirrytään kuntalain määrittämään valtuustokokoon vuoden 2009 alusta.

46

Kuntajakolaki mahdollistaa kunnille myös niin sanotun laajennetun valtuuston kuntien yhdistymistä seuraavina kahtena valtuustokautena. Ensi syksyn kuntavaaleissa laajennettuun valtuustoon valitaan valtuutettuja tämän hetkisten tietojen mukaan 13 kunnassa. Kuntaliiton kehitysjohtajan Kaija Majoisen mukaan entistä suuremmat kunnat lisäävät niin uuden valtuuston kuin yksittäisten valtuutettujen valtaa, ja esimerkiksi kiinnostus ehdokkaaksi asettumista kohtaan kasvanee. Majoisen mukaan uusissa, entistä suuremmissa valtuustoissa myös valtuustoryhmien merkitys korostuu. Samalla entistä suurempi valtuusto asettaa haasteita kunnan päätöksentekokyvylle. Kunnan koon kasvu voi Kaija Majoisen mukaan vähentää kunnan eri alueiden äänen kuulumista valtuustoissa, ja luottamushenkilövalinnat voivat keskittyä valtuuston koon pienentyessä keskuksiin. – Yleensä liitostilanteissa pienemmän kunnan alueelta on kuitenkin tullut valituksi suhteellisesti enemmän valtuutettuja. Lisäksi alueellisen edustavuuden voi turvata esimerkiksi kiintiöimällä hallitus- ja lautakuntapaikkoja, Majoinen lisää. Tällä hetkellä Suomen 416 kunnassa on yhteensä 12 140 kunnan- ja kaupunginvaltuutettua. Seuraavat kunnallisvaalit pidetään lokakuun 26. päivä, ja seuraava valtuustokausi alkaa vuoden 2009 alusta.

Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 58,6 vuotta n Vuoden 2007 aikana kunta-alalta siir-

tyi eläkkeelle miltei 12 500 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna eläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi viitisen prosenttia. Kunta-alan työeläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,6 vuotta, joka on

0,3 vuotta enemmän kuin vuonna 2006. Suurimmista ammattiryhmistä vanhimpina eläkkeelle siirtyivät lääkärit, joiden keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,8 vuotta eli yli kaksi vuotta myöhemmin kuin kunta-alalla keskimäärin. Myös aineenopettajat ja lehtorit, osastonhoitajat, sihteerit, kokit, keittäjät ja kylmäköt sekä perhepäivähoitajat siirtyivät eläkkeelle selvästi keskimääräistä myöhemmin. Suurimmista ammattiryhmistä keskimääräistä nuorempina eläkkeelle siirtyivät muun muassa perus- ja lähihoitajat sekä sairaanhoitajat, joilla on yhä alempia ammatillisia eläkeikiä. Poistumassa olevien ammatillisten eläkeikien lisäksi muun muassa työn luonne ja kuormittavuus, työntekijöiden ikä sekä sosioekonomiset erot eri ammattiryhmissä vaikuttavat eläkkeellesiirtymisikään.

Kaikki kunnat ovat toimittaneet Parasvastauksensa n Kaikki 392 kuntaa, joita kuntien pal-

veluitten ja rakenteitten uudistamista ohjaava puitelaki koskee, ovat palauttaneet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelmansa valtiovarainministeriöön. Valtiovarainministeriö lähetti palautteen joulukuussa niille kunnille, jotka toimittivat suunnitelmansa ja selvityksensä elokuun loppuun mennessä. Palautteen yhteydessä noin 250 kuntaa pyydettiin antamaan lisäselvitys suunnitelmistaan. Neljäntoista kunnan kanssa on käynnistetty neuvottelut puitelain velvoitteiden täyttämisestä. Vuoden loppuun mennessä vastanneet, kuntaliitoksissa mukana olevat kunnat, samoin kaupunkiseudut saavat palautteen alkuvuoden aikana.


Maksatko turhaan päällekkäisistä vakuutuksista?

U

IL:n jäsentietopalvelu vastaa jäsenjärjestöjen jäsenten puhelimitse ja sähköpostitse esittämiin kysymyksiin jäseneduista. Eniten kysymyksiä esitetään vapaa-ajanvakuutuksista, jotka ovat jäsenillä voimassa ympäri vuoden. Vapaa-ajanvakuutukset sisältyvät jokaisen jäsenen jäsenyyteen, eikä niitä siis erikseen tarvitse tilata tai ostaa vakuutusyhtiöstä. Vakuutuksiin kuuluvat vapaa-ajan tapaturmavakuutus, matkavakuutus ja matkatavara-, matkavastuu- ja oikeusturvavakuutus. Vahingon sattuessa otetaan suoraan yhteyttä vakuutusyhtiöön. Vakuutukset on otettu Pohjolasta, jonka palvelunumero Suomessa on 03 03 03 03. Tapaturmavakuutus on voimassa alle 70-vuotiailla jäsenillä, joiden kotipaikka

on Suomessa. Vakuutus on voimassa tapaturmien varalta kaikkialla maailmassa. Tapaturmavakuutus voi oikeuttaa hoitokorvauksen tai haittakorvauksen saamiseen vakuutusehtojen mukaisesti. Kaikista vakuutuksista löytyy tarkemmin tietoa jäsensivuilta osoitteesta www. uil.fi. Kirjautumaan pääsee jäsennumerolla sivulla olevien ohjeiden mukaan. Matkavakuutus on voimassa kaikilla alle 70-vuotiailla Suomessa vakinaisesti asuvilla jäsenillä. Myös vakuutetun mukana matkustavat alle 15-vuotiaat perheenjäsenet ja lapsenlapset ovat vakuutettuina. Vakuutus on voimassa enintään kolmen kuukauden pituisilla vapaa-ajan matkoilla. Huomionarvoista on, että vakuutus on voimassa myös Suomessa matkustettaessa. Tarkempia tietoja vakuutusten voimassaolosta Suo-

messa matkustamisen aikana löytyy jäsensivuilta. Jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena kaikilla matkoilla. Jäsenkortista löytyy myös yhteystiedot, mikäli matkan aikana jäsen joutuu ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön. Matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja matkatapaturman aiheuttamia hoitokuluja sekä ehtojen mukaisesti matkan peruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuvia kustannuksia. Matkatavaravakuutuksen piiriin kuuluu myös mukana matkustavan perheen matkatavarat. Omavastuu matkatavaravakuutuksessa on 50 euroa/vahinko. Käy lukemassa tarkemmat tiedot vakuutuksista osoitteesta www.uil.fi. n

Tilaa Perhelomien yhteisesite ja lomatuen hakemus

Perhelomalla riittää tekemistä ja kaikki viihtyvät. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kesän lomaviikot 23–35. Hae lomaa ja lomatukea viimeistään 14.4.2008 mennessä. Tarjolla ovat

www.a-lomat.fi

Perheen kanssa lomalle

:: Perinteiset perhelomat: lomatuki on 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperhelomat: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.fi UUSI

Insinööri

47


mennen tullen

Uuden Insinööriliiton mökit esittelyssä Ruska Ruka n Rukalla sijaitseva Ruska Rukan mök-

ki on viihtyisä ja edustava 12 hengen mökki kolmella makuuhuoneella. Mökkiä vuokrataan 12 henkilölle. Mökissä on iso tupa, jonka sohvalla voi nukkuakin, kolme makuuhuonetta, jois-

ta kahdessa on neljä vuodepaikkaa sekä yläparvi (lähinnä lapsille) ja yhdessä kerrosparisänky sekä yläparvi (lähinnä lapsille). Lisäksi on parvi, jossa on patjat kahdelle (hätätapauksessa useammallekin). Pesuhuoneessa on kaksi suihkua.

Mökin vuokrausta hoitaa ProLoma Oy, puh. 0207 929 700, fax 0207 929 701, riitta.wendelin@ proloma.fi, www.proloma.fi. Ajantasaiset hintatiedot jäsenalennuksineen saat ProLoma Oy:stä.

vuokraajat eivät pelaa, on mahdollisuus käyttää kaikkia neljää pelioikeutta). Yhteen huoneistoon kuuluu kaksi makuuhuonetta, parvi, sauna, keittiö, terassi ja ulkovarasto. Makuupaikkoja on kuudelle.

Varaukset tehdään A-lomiin, puh. 020 111 2770, luostarinen@a-lomat.fi, mistä saat myös ajankohtaista hintatietoa. Tietoja Vierumäestä on osoitteessa www.vierumaki.fi.

Vierumäki n Vierumäen alueella Uudella Insinööriliitolla on kahden huoneiston paritalo hyvien kuntoilumahdollisuuksien äärellä. Talossa on neljä yhtäaikaista golfpelioikeutta (kumpaankin asuntoon kuuluu kaksi pelioikeutta; mikäli toisen asunnon

Kopparön lomamajat remontoidaan n Uuden Insinööriliiton muodostamisen yhteydessä UIL:lle on siirtynyt Tammisaaren Skåldön saarella sijaitsevat Kopparön Lomamajojen kaksi mökkiä. Lomamajat eivät ole käytössä 1.1.2008 alkaen remontin johdosta. Remontin edistymisestä informoidaan myöhemmin UIL:n nettisivuilla ja jäsenlehdessä. Lomamajoissa on sähkölämmitys, sähkösauna, takka, TV, wc, tarpeellinen kalustus, astiasto, vuodevaatteet ja

perussiivousvälineet. Vuokraaja tuo itse mukanaan lakanat ja saunomisvälineet. Molemmilla lomamajoilla on käytössään oma soutuvene ja pelastusliivejä. Lomamajojen vuokraukset siirtyivät 1.1.2008 alkaen toimistolta A-Lomille. Remontin johdosta varauksia ei oteta vastaan alkuvuodelle. Varauspyyntöjä voi kuitenkin jo lähettää A-Lomille, heiltä selviää remontin tarkempi valmistumisaikataulu.

Varauspyynnöt Kopparön Lomamajoille tehdään joko www.a-lomat.fi / mökit / mökkien varauskalenteri tai ALomien palvelunumerosta p. 020 1112 770, arkisin klo 9-12. Lisää tietoja Kopparön mökeistä saat kirjautumalla Uuden Insinööriliiton jäsensivuille ja kohdasta Jäsenedut ja -palvelut ->Matkustaminen ->Mökit.

Henkilöjäsenien alennukset hotelli Levitunturissa vuonna 2008 n Levin Matkailukeskus Oy:n kanssa on

solmittu yhteistyösopimus jäsenalennuskäytännöstä Hotelli Levitunturissa. Hotelli sijaitsee Länsi-Lapissa, Sirkan kylässä, Kittilän kunnassa (Levin keskustassa päätien varrella, Kittilän lentokentältä 14 km pohjoiseen). UIL myöntää henkilöjäsenilleen 30 %:n jäsenalennuksen majoitushinnasta hallinnon varaamien määrärahojen puitteissa. Alennus on henkilökohtainen ja koskee vain jäsentä.

48

Toimintaohje varauksiin:

a) Jäsenen tulee ottaa ensimmäiseksi yhteyttä Hotelli Levitunturiin tehdäkseen alustavan varauksen: yksittäiset majoitusvaraukset: puh. (016) 646 301, hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi. b) Sen jälkeen jäsen ottaa yhteyttä UIL:n toimistoon Satu Muukkoseen puh. 0201 801 608, satu.muukkonen@ uil.fi, joka lähettää jäsenelle sähköpostitse Levin varauslomakkeen. c) Jäsenen tulee täyttää varauslomake

ja lähettää se sähköpostitse takaisin Satu Muukkoselle, joka tarkastaa sen jälkeen mahdollisen 30 prosentin suuruisen jäsenalennuksen ja vahvistaa varauksen ja jäsenalennuksen Hotelli Levitunturille ja jäsenelle. Ilman toimiston hyväksyntää Hotelli Levitunturi ei voi alennusta antaa! Hintatiedustelut suoraan Hotelli Levitunturista. HUOM. Ne, jotka ovat jo ehtineet tehdä varauksen keväälle 2008, ottakaa myös yhteyttä Satu Muukkoseen mahdollisen jäsenalennuksen saamiseksi.


TJS kouluttaa Lisätiedot ja ilmoittautuminen TJS:n verkkosivujen kautta www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/kurssit tai koulutussihteeri Teija Laamanen, teija.laamanen@tjsopintokeskus.fi, puh. (09) 229 3030. 

YHDISTYSTOIMINTA

Puheenjohtajan haasteet 1: Hallituksen toiminnan organisointi Järvenpää 9.–10.2.2008, ilmoittautuminen 11.1. mennessä. 150 euroa Taloudenhoitajan peruskurssi Turku 9.–10.2.2008, ilmoittautuminen 18.1. mennessä. 150 euroa Sihteerinä yhdistyksessä 1: Kokoukset Hämeenlinna 8.3.2008, ilmoittautuminen 15.2. mennessä. 100 euroa Tiedottajan peruskurssi ja Tiedottajan tekstit Ks. viestintä   Yhdistystoiminnan verkkokurssi 3.3.–30.4.2008, ilmoittautuminen 11.2. mennessä. 180 euroa Arkistoi olennainen tieto talteen Helsinki 3.3.2008 klo 12.30–16, ilmoittautuminen 11.2. mennessä. 50 euroa Helsinki 11.3.2008 klo 16.30–20, ilmoittautuminen 18.2. mennessä. 50 euroa Tilauskurssit: • Hallitus toimii 1: Säännöt ja yhdistyslaki hallituksen toiminnassa • Hallitus toimii 2: Tehokas hallituksen kokous • Hallitus toimii 3: Hallituksen toiminnan ja yhteistyön kehittäminen • Kokous verkossa • Neuvottelutaidon peruskurssi • Vuorovaikutus- ja neuvottelutaito • Vuorovaikutus- ja neuvottelutaito • Järjestöhistoria kansiin, CD-levylle tai nettiin UUSI

Insinööri

VIESTINTÄ

Uuden Insinööriliiton kesäpäivät Vaasassa 12.–13.7.2008

Tiedottajan peruskurssi Lahti 1.3.2008, ilmoittautuminen 9.2. mennessä. 100 euroa

Hyvä jäsen, varaa jo nyt allakkaasi aikaa kesäpäivien viettoon aurinkoisessa Vaasassa!

Uutuus! Tiedottajan tekstit Verkkokurssi 3.3.–25.4.2008, ilmoittautuminen 9.2. mennessä. 130 euroa

Vieraile asuntomessuilla, käy lasten kanssa vesi- ja huvipuistossa, tutustu Kuntsin modernin taiteen museoon ja Raippaluodon siltaan, käy saaristoristeilyllä ja ihailemassa Suomen ensimmäistä maailman luonnonperintökohdetta Merenkurkussa. Kaikille löytyy näkemistä ja tekemistä, niin isoille kuin pienille. Asuntomessuilla voit oman valintasi mukaan käydä joko la 12.7. tai su 13.7, yöpyjille on varattuna hotellihuoneita. Lauantaina 12.7 järjestetään kesäpäivien­ iltajuhla. Lisäksi ovat Tangomarkkinat Seinäjoella 10.–12.7.ja Porin Jazzit 12.–20.7., joten voit kätevästi yhdistää lomatkaasi nämäkin tapahtumat. Käy tutustumassa tarjontaan Vaasan kaupungin matkailusivuilla matkailu. vaasa.fi, Tangomarkkinoiden kotisivulla www.tangomarkkinat.fi/ ja Porin Jazz sivuilla www.porijazz.fi/. Tarkempi kesäpäivien ohjelma ja toimintaohjeet Uusi Insinööri -lehden helmikuun numerossa. Tervetuloa kesäpäiville Vaasaan!

Tilauskurssit: • Mediasuhteet ja tiedottaminen • Tehoa ja sävyä sähköpostiviestintään • Houkutteleva jäsenlehti • Luovan kirjoittamisen verkkokurssi

LIITTOJEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

Työlainsäädäntöä ammattijärjestöjen asiamiehille ja asiantuntijoille Helsinki 4.3.–31.1.2009, ilmoittautuminen 8.2.2008 mennessä. Koulutuskokonaisuus 850 euroa, yksittäinen koulutuspäivä 175 euroa. Tilauskurssit: • Ay-ruotsi tai ay-englanti • Hiljainen tieto järjestötyössä • Potkua pätkiin! • Kevään/syksyn/talven valo

TIETOTEKNIIKKA

Excelin perusteiden hallinta – taulukkolaskenta tutuksi Helsinki 13.–14.2.2008, ilmoittautuminen 23.1. mennessä. 250 euroa PowerPoint – perinteisistä kalvoista esitykseksi Helsinki 20.2.2008, ilmoittautuminen 30.1. mennessä. 150 euroa Acrobat 8 – tekstit ja lomakkeet pdftiedostoiksi Helsinki 14.3.2008, ilmoittautuminen 22.2. mennessä. 170 euroa www.tjs-opintokeskus.fi

Merenkurkun Insinöörit ry Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry

Lounais-Suomen Insinöörit

Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry:n kokous maanantaina 28.1. kello 18 Turun Akava-talolla (Aurakatu 20 A). Kokouksessa valitaan varapuheenjohtaja, täydennetään LOUSI ry:n hallitusta ja valitaan edustukset. Kaikki Varsinais-Suomen alueen insinöörit ovat tervetulleita kokoukseen. 49


järjestöasiaa KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Matti Ollila 050 1342 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 varapuheenjohtaja Anu-Leena Arola 040 706 6546 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 801 0201 801 811 hallinnon assistentti Satu Muukkonen JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ 0201 801 608 yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 jasen@uil.fi pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, assistentti Anne Herne 0201 801 841 Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki ­Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi 0201 801 803 työnantajaperintä 0201 801 833 Yksityisen sektorin asiamiehet kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 Matti Koskinen 0201 801 846 Tomi Seppä 0201 801 844 Opiskelija-asiat Juha Simell 0201 801 848 Info@iol.fi Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) 0201 801 843 Pekka Hongell 0201 801 830 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 LAKIASIAINYKSIKKÖ kenttäasiamiehet työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 Anu Kaasalainen (Helsinki) 040 522 7990, lakimiehet@uil.fi Janne Laakso (Helsinki) 040 518 0058 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 PALVELUT-YKSIKKÖ johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 työsuhdelakimiehet assistentti Heli Heino 0201 801 813 Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 Hanne Salonen järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806 VIESTINTÄYKSIKKÖ toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko 0201 801 872 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISTEN LIITTO Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877. Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

50


jäsenedut

Kuukauden ostosvinkki

UIL-Puodin kuukauden ostosvinkki Isosteeltermospullo Talvipakkasilla ulkoillessa lämmin juotava maistuu hyvälle. UIL-Puodin tammikuun ostosvinkki on monikäyttöinen Iso­ steel-termospullo, joka pitää pakkasessa niin mehut kuin kahvitkin lämpimänä. Kesähelteellä termopullo pitää puolestaan juotavan kylmänä. Termospullon tilavuus on 0,5 litraa. Termospullossa on ­kupit kahdelle. Toisessa kupissa voi säilyttää esimerkiksi sokeri­ palat. Tuotteella on viiden vuoden takuu. Isosteel-termospullon hinta on 23,50 euroa + postituskulut.

UIL-Puodin avajaiset lähestyvät n UIL-Shop uudistui UIL-

verkkopuodiksi. Verkkokauppa UIL-Puoti avataan tammikuun loppuun mennessä. Verkkokauppamme on avoin kaikille, mutta jos kirjaudut sinne jäsennumerollasi, saat tuotteet jäsenhintaan. UIL-Puodin tarkemmasta avautumisajankohdasta saat lisätietoa UIL:n nettisivuilta, www.uil.fi. UIL-Puoti tarjoaa kuukauden ostosvinkin, jota mainostetaan Uuden Insinööri -lehden jäsenetuja-sivulla. Jatkossa ostosvinkkejä annetaan jokaiselle kuukaudelle. Tuotteen saat nopeammin käyttöösi, kun maksat sen etu-

UUSI

Insinööri

käteen verkkopankissa ja noudat sen sitten postista. Haluamme kehittää verkkokaupasta jäsenistöä palvelevan puodin. Otamme mielellään vastaan kehitysideoita ja palautetta verkkokaupan toimivuudesta. Halutessasi tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A, 8. krs, Helsinki. Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UILPuoti on avoinna ma–pe klo 9–15. UIL-Puodin tuotteista saa lisätietoa Maria Varvikolta, puh 0201 801 872 tai maria.varvikko@uil.fi

Hyödynnä jäsenkorttia Teboililla n Uuden Insinööriliiton jäsenkortilla saat

käteisalennusta tankatessasi Teboil-huoltamoilla ja automaattiasemilla. (Käteisalennukset eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia. Alennukset saat syöttämällä jäsenkorttisi automaattiin ennen pankki-/ luottokorttia tai käteistä tai näyttämällä jäsenkorttia tiskillä ennen maksua. Jäsenkortilla saatavat alennukset ovat seuraavat: Bensiini -1,7 snt/litra, dieselöljy -1,7snt/litra ja voiteluaineet -10% (alle 10 litran astiat). Lue lisää Teboilin alennuksista UIL:n jäsensivuilta kohdasta Jäsenedut ja -palvelut ->Matkustaminen ->Teboil 51


annuksia jäsentensä vutti neuvottelukierroksella par Ylemmät Toimihenkilöt YTN saa tamusmiesten tamisen korvaamiseen ja luot palkkoihin, työasioissa matkus n valmiudellaan aktiivisille jäsenille. Paikallistaso asemaan. Suurin kiitos kuuluu vutetaan yhteisellä evan selkänojan. Hyvä tulos saa he antoivat neuvottelijoille tuk w.ytn.fi. imuksista löydät osoitteesta ww työllä, nyt ja jatkossa. Tiedot sop

Äl korva ä tee amato työtä nta

Insinoori-0108-low  

Risto Lassila: 1/2008 UUSI Lähiesimiehen pikatyökalupakki Wipro korvamerkitsee uudet työntekijänsä jo opiskeluaikana. Kapea-alaisessa osaami...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you