Page 1

Lentäminen ei sovi hätäiselle

1

2016

Kuormaajia maailmalle

Yt-laista potkulaki

Vuorottelulle pääsy vaikeutui


36

18

34 Sisällys 1/2016 10 14 16 18 20 21 22 24 26 28 36 38 41 43

Pienkuormaaja on tehokas Globaalit yrityskaupat lisääntyvät Tuotantoketju pitää osata Vaasan koulutusyhteistyö etenee Kaikilla oikeus ihmisarvoon Liiton verkkosivut on uusittu Päihittääkö älykello kännykän? Työpaikkasopiminen vippaskonsti Teollisuusliitoille yhteistyötä Yt-laki jo pitkään potkulaki Rakentaja opiskelee insinööriksi Järjestöjohto kokoontui Kotkassa Insinööriliitossa nimityksiä Lentäminen kiehtoo vapaa-ajalla VAKIOT

3 4 9 30 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

2

Järjestöjohto pohti nuorten järjestäytymistä s. 38


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2016 / 31.3., 4.5., 16.6., 25.8., 29.9., 3.11., 15.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Viides kerta toden sanoo

T

yömarkkinajärjestöt päättivät vuoden vaihteen tienoilla aloittaa vielä kerran neuvottelut Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavasta työmarkkinasopimuksesta. Yritys ei ole ensimmäinen; laskentatavasta riippuen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat ajautuneet karille vähintään neljä kertaa pääministeri Sipilän hallituskaudella. Jää nähtäväksi, pääsevätkö neuvotteluosapuolet vihdoinkin sopuun vai ajautuuko Suomi hallituksen pakkolakien säätämisen kautta äärimmäisen vaikeaan liittokierrokseen. Yritystä ja uskoa tuntuu olevan aikaisempaa enemmän, mistä kielii se, että hallitus päätti laittaa työntekijöiden työehtoja polkevien pakkolakien valmistelun jäihin neuvottelujen ajaksi. Se olikin vähintä, mitä hallitus voi työmarkkinasovun eteen tehdä, sen verran taitamattomasti hallitus on muodostamisestaan lähtien ratkaisua etsinyt ja edistänyt. Maan talouden kannalta on suotavaa, että viides kerta sanoo toden ja sopimus syntyy. Kaikki muut vaihtoehdot tuntuvat etukäteen huonommilta. Kuten moni on prosessin aikana osuvasti todennut, asiat eivät koskaan ole niin huonosti, ettei niitä riitelemällä saa vielä huonommiksi. Sopu sopii myös ammattiyhdistysliikkeen pirtaan; ammattijärjestöjen tehtävä on ensisijaisesti neuvotella ja sopia. Sopimus on kuitenkin synnyttävä aitojen neuvottelujen kautta, ei pakottamalla ja millä tahansa hinnalla. Toivottavasti niin Etelärannassa kuin maan hallituksessa on tällä kertaa noteerattu, mitä keskusjärjestöt ja ammattiliitot neuvotteluilta odottavat. Keskitettyä sopimusta tuskin syntyy ilman paikallisesta sopimisesta tehtyä linjausta. EK haluaa jättää palkoista sopimisen syksyn liittojen väliselle neuvottelukierrokselle, mutta tähän ei ole syytä hirttäytyä. Esillä on ollut niin paljon heikennyksiä työehtoihin, että jos niitä yritetään ajaa liittojen soveltamiskierroksella työehtosopimuksiin, vaikeuksia on luvassa. Eli mitä useampi asia voidaan sopia jo nyt alta pois, sen parempi. Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä on puhuttu paljon kilpailukykyloikasta ja täsmällisistä prosenttiluvuista. Nyt on suurta viisautta jättää tarkoilla prosenttiluvuilla arvuuttelu sikseen ja keskittyä itse asiaan, sovun aikaansaamiseen ja neuvottelujen tukemiseen. Nykyisessä työmarkkinailmapiirissä yhteiskuntasopimuksen solmiminen olisi harppaus, jolla on myönteistä vaikutusta talouteen ja työllisyyteen.

3


BITTIKATTAUS

Eija Aalto

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Ala-Kymen Insinöörit AKI vietti 80-vuotisjuhliaan tammikuussa. Juhlissa Itä- ja Kaakkois-Suomen piriin edustajat kokoontuivat yhteiskuvaan. AKIn puheenjohtaja Imre Rask on eturivissä, kolmas oikealta.

25 kpl Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:llä on 25 työehtosopimusta, kun mukaan otetaan myös yrityskohtaiset sopimukset. Ensimmäinen oli Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus; se solmittiin vuonna 1995.

Merialalle lisää osaamista Merialan kasvumahdollisuuksia kaventaa monipuolisen osaamisen puute. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Oxford Research Oy:n toteuttamasta koulutustarveselvityksestä paljastuu, että meriklusterin yritykset ja muut toimijat kaipaavat merioikeuden, tietotekniikan, kansainvälisyystaitojen ja talouspuolen taitajia. Meriklusteri voi tarjota uusia kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.

4

EU-komissio tutustui irtisanottujen tukitoimiin Euroopan komissio tutustui STX Finlandilta irtisanottujen tukitoimiin Raumalla helmikuun alussa Komissio on rahoittanut 600 irtisanotun työllistymistä, kouluttautumista ja palvelua TE-toimistoissa yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi on antanut rahoitusta 950 000 euroa. – EU-tuella on ollut suuri merkitys Rauman alueen työllisyyden hoidossa. Yhdessä kansallisten toimien kanssa se on mahdollistanut irtisanottujen henkilöiden osaamisen kehittämisen ja uudelleentyöllistymisen. TE-hallinto, Rauman kaupunki ja kolmas sektori ovat toimineet hyvässä yhteistyössä, sanoo oikeus- ja työministeri Jari Lindström. Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) rahoitettu hanke päättyy tulevana keväänä. EGR-rahoituksella kymmenet STX Finlandilta irtisanotut ovat uudelleen- ja jatkokouluttautuneet esimerkiksi kone- ja metallialalle sekä sosiaali- ja terveysalalle tai hakeutuneet yrittäjäkoulutukseen. Tähän mennessä kohderyhmästä noin kaksi kolmasosaa on löytänyt uuden työn tai on parhaillaan koulutuksessa. Hanke on kohdistettu vuosina 2013–2014 irtisanotuille henkilöille. Suomessa toteutetaan parhaillaan STX Finland -hankkeen lisäksi EGR-hankkeita myös Broadcomin, ohjelmistoalan ja Microsoftin viime vuosien suurten irtisanomisten vuoksi.


BITTIKATTAUS

Auton vertaisvuokraus kiinnostaa suomalaisia Oman auton vuokraaminen eteenpäin kiinnostaa suomalaisia. Lähes joka toinen Ifin kyselytutkimukseen vastanneista harkitsisi oman autonsa vuokraamista lyhyeksi ajaksi silloin kun ei sitä itse tarvitse, jos olisi olemassa turvallinen, helppo ja edullinen palvelu, joka vuokraamisen mahdollistaisi. – Autojen vertaisvuokraus tulee varmasti yleistymään lähitulevaisuudessa. Omistajalle se on tehokas tapa kattaa autoon liittyviä kustannuksia. Vuokraaja puolestaan saa helposti auton käyttöönsä vaikka parin tunnin kaup-

pareissua varten, sanoo Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen. Suomalaisten kiinnostus autojen vertaisvuokrausta ja yhteiskäyttöä kohtaan haastaa myös vakuutusyhtiöt. – Vertaisvuokrausta varten räätälöity vakuutus poistaisi vuokraajien huolen autolle mahdollisesti vuokrauksen aikana sattuvista vahingoista, Pöyhönen arvioi. Autojen vertaisvuokrauksella ja yhteiskäytöllä voi yleistyessään olla myös yhteiskunnallista merkitystä: jos entistä

useampi auto on yhteiskäytössä, liikenneruuhkat ja autoilun ympäristövaikutukset vähenevät.

Hyvin johdettu ja organisoitu työ tukee mielenterveyttä Syitä hyvään tai huonoon mielenterveyteen on usein jokapäiväisestä elämästä, kuten työpaikalla tai yhteiskunnallisissa päätöksissä. Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat ovat julkaisseet suositukset mielenterveyden edistämiseksi Euroopassa ja kussakin jäsenmaassa. Vuosina 2013– 2016 toteutettava mielenterveyden yhteistoimi koostuu kahdeksasta osahankkeesta.

Mielenterveys työpaikoilla -osahankkeessa laadittiin suositukset työntekijöiden mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden työntekijöiden tukemiseksi. Suositusten mukaan psykososiaaliset tekijät pitäisi sisällyttää työpaikkojen riskinarviointeihin. Käyttöön pitäisi ottaa toimintamallit, jotka tukevat työhön paluuta sairausloman jälkeen. Suomessa työturvallisuuslaki ja työ-

Esimiehet tarvitsevat tukea turvallisuustyössään Yrityksissä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia tukemalla esimiehiä työturvallisuustyössä ja kehittämällä esimiestyötä. Toimivia keinoja ovat esimiesten turvallisuustehtävien määrittely ja niiden huomioiminen esimiesten rekrytoinnissa, perehdyttämisessä ja koulutuksessa, vuorovaikutteiset esimiesfoorumit, turvallisuuskeskustelut, turvallisuusraportoinnin helpottaminen sekä turvallisuusjohtamisen arviointi ja kehittäminen, selviää Työsuojelurahaston rahoitustuella tehdyssä TTY:n tutkimuksessa. Esimiehiltä edellytetään aiempaa korkeampaa operatiivisen turvallisuustoiminnan osaamista, johtamista ja selkeää sitoutumista turvallisuuden kehittämiseen. Monet yritykset ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia turvallisuustyössään, kun turvallisuus on yksi strateginen tavoite, ylin johto on sitoutunut siihen aidosti ja sitä kehitetään systemaattisesti. – Turvallisuuteen sitoutunut ylin johto välittää yrityksen turvallisuusarvoja organisaatiossa ja tukee kaikkien esimiesten sitoutumista turvallisuuteen. Se myös tarjoaa esimiehille heidän tarvitsemaansa tukea päivittäiseen turvallisuustyöhönsä, tutkija Sari Tappura TTY:ltä sanoo.

terveyshuoltolaki antavat hyvät puitteet mielenterveyden edistämiseksi työpaikoilla, kertoivat hankkeessa haastatellut suomalaiset työelämän toimijat. Työn henkisen kuormittavuuden arviointi koetaan kuitenkin fyysisten riskien arviointia vaikeammaksi. Suomessa on monia hyviä toimintamalleja esimerkiksi sairauslomalta palaavan työntekijän tukemiseksi, ja ne pitää saada vakiintumaan työpaikkojen arkipäivään.

Oppia Nokian Bridge-ohjelmasta Nokian Bridge-ohjelma on tiettävästi laajamittaisin irtisanottujen tukiohjelma, joka perustettiin kesällä 2011 pehmentämään maailmanlaajuisten irtisanomisten vaikutuksia. Tuolloin Bridge-ohjelman projektijohtajana toiminut Pekka Pesonen Nokialta kertoo, että Suomessa ohjelmaan oli oikeutettu 5 000 työntekijää, maailmalla 18 000. Tutkijat seurasivat tukiohjelmaan osallistuneita vuoden 2012 loppuun niin Suomessa kuin viidellä paikkakunnalla ulkomailla. Pesosen mukaan Nokia halusi Bridge-ohjel massaan ensinnäkin tukea työnsä menettäviä työntekijöitä ja myös paikkakuntia, joissa Nokialla on ollut keskeinen rooli. Työntekijöille tarjottiin tietoa ja ohjausta uudelle polulle: löytämään uusi työpaikka, perustamaan yritys tai opiskelemaan. Myös vertaistuki oli tärkeätä: muita tavattiin ja heidän kokemuksistaan ammennettiin yrityksen tarjoamissa tiloissa. Pesosen mukaan noin 60 prosentilla työntekijöistä on ollut seuraava työpaikka, opiskelupaikka tai yrittäjyys tiedossa Nokia-suhteen päätyttyä. Uusia yrityksiä on syntynyt Suomeen 400 – niistä 40 prosenttia on informaatiotekniikan alalla.

5


BITTIKATTAUS

Kuluttajien usko Suomen talouteen vahvistui PETTERIN PALSTA Petteri Oksa neuvottelujohtaja Insinööriliitto

Pahimpaan pitää varautua

T

yömarkkinavuosi 2016 jää historiaan. Se on varmaa, vaikka mikään muu ei olekaan. Tässä vuodessa on mahdollisuus suureen sopimiseen ja raastavaan riitelyyn. Jos kaikki menee hyvin, solmitaan kevättalvella keskitetty sopimus. Sopimuksen yhteydessä hallitus vetää pakkolakinsa ja työsopimuslain heikennykset pois; paikallisesta sopimisesta tehdään työntekijöiden edustusta parantava ratkaisu ja palkat ratkaistaan samalla. Keskitetyn jälkeen jo keväällä käydään alakohtaiset soveltamisneuvottelut. Jos kaikki menee huonosti, viideskin yritys keskitetystä sopimuksesta kaatuu ja hallitus etenee pakkolakien ja muiden työelämän heikennysten kanssa. Silloin voi pitää varmana, että kevättä värittävät eri tahojen mielenilmaisut ja hallituksen toimia vastaan suunnatut työtaistelut. Syksyllä mennään liittokohtaiselle neuvottelukierrokselle, johon vaikeuskerrointa tuo hallituksen pakottamien palkanalennusten kompensaatiot neuvotteluiden lähtökohtana. Ääripäiden väliin mahtuu erilaisia vaihtoehtoja. Ensisijaisesti eteenpäin suunnataan sopimalla ja neuvottelemalla. Meidän näkökulmastamme se hyvä sopiminen on mahdollista, mutta voi olla, että kaikki osapuolet eivät ole samaa mieltä. Lähtökohdaksi pitää kuitenkin ottaa se, että jäsenistön edun turvaamiseksi voidaan tarvita neuvottelujen yli meneviä toimia. On viisautta varautua pahimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon. Siten voidaan saada aikaan hyvä lopputulos, kaikissa vaihtoehdoissa. Pahimpaan varautuminen tarkoittaa sitä, että varmistamme järjestöllisen toimintakykymme kaikissa tilanteissa. Viime kädessä neuvotteluvoima perustuu jäsenistöön ja sen kykyyn toimia tilanteessa, jossa työantajaa joudutaan painostamaan neuvottelutuloksen saamiseksi. Työmarkkinavuonna 2016 pitää varautua pahimpaan ja samalla toimia sen välttämiseksi.

6

Kuluttajien luottamus talouteen on vaihteeksi kohentunut. Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 8,2, kun se joulukuussa oli 2,4 ja marraskuussa 4,7. Viime vuoden tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon 6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,7. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset varsinkin Suomen taloudesta ja yleisestä työttömyydestä paranivat selvästi tammikuussa joulukuuhun ja vuoden takaiseen verrattuna. Näkemykset työttömyydestä pysyivät kuitenkin edelleen synkähköinä. Kuluttajien odotukset myös omasta taloudestaan paranivat hieman tammikuussa. Sen sijaan arviot omista säästämismahdollisuuksista heikkenivät jonkin verran. Kuluttajat pitivät tammikuussa ajankohtaa otollisena lainanotolle ja pitkästä aikaa myös kestotavaroiden ostamiselle, mutta ei säästämiselle. Työlliset kuluttajat kokivat tammikuussa tavanomaista enemmän omakohtaista työttömyyden uhkaa, kuten jo joulukuussa ja vuosi sitten. Tammikuussa 37 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 25 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa 24 prosenttia kuluttajista ja 13 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Kuluttajista 15 prosenttia odotti tammikuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 48 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Työllisistä 11 prosenttia uskoi työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 20 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä 23 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi. Tammikuussa pääkaupunkiseudulla oli muuta maata valoisampi kuva taloudesta. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat selvästi optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 4.–19. tammikuuta 1 240 Suomessa asuvaa henkilöä.

Jäsensivuille kirjautuminen on uusittu Insinööriliiton vanhoilla jäsensivuilla käytössä olleet salasanat eivät ole enää voimassa, vaan uusien verkkosivujen myötä myös jäsensivuille kirjautuminen on uusittu. Käyttäjätunnus on aina jäsennumero. Ensimmäisellä kerralla jäsensivuille kirjauduttaessa salasana on syntymäaika (ppkkvv). Tämän jälkeen järjestelmä pyytää vaihtamaan salasanan. Jäsensivujen kautta pääset myös jäsennäkymään, jossa voit tarkastaa jäsentietosi ja päivittää niitä tekemällä muutospyynnön. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 0201 801 801 (arkisin klo 9–16) tai asiakaspalvelu(at)ilry.fi.


BITTIKATTAUS

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuoden loka–joulukuussa 1,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,3 prosenttia edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Reaaliansioiden nousuun vaikutti kuluttajahintojen lasku. Inflaatio oli negatiivinen loka–joulu kuussa. Vuoden 2015 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,2 prosenttia ja reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia. Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat ennakkotietojen mukaan viime

kuvagredut

Palkansaajien ansiot nousivat 1,1 prosenttia

loka–joulukuussa yhden prosentin edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä.

Harmaa talous näkyy myös työeläkealalla Viidellä suurimmalla työeläkeyhtiöllä oli vuoden 2014 lopussa saamisina maksamattomia työeläkemaksuja arviolta noin 300 miljoonaa euroa. Näiden yhtiöiden toissa vuoden työeläkemaksutulot olivat yhteensä noin 11,7 miljardia euroa. Tapaukset, joissa työantajat laiminlyövät ilmoitusvelvollisuutensa, ovat merkittäviä kyseisten työnantajien palveluksessa oleville työntekijöille. – Jollei työnantaja huolehdi asianmukaisesti omista velvoitteistaan, jäävät kyseiset ansiot myös kirjautumatta työntekijöiden rekisteritietoihin tai ne kirjautuvat sinne väärin. Tällöin ilmoittamatta jääneistä ansioista ei kerry myöskään työeläkettä, Telan johtaja Eero Lankia huomauttaa. Kun työnantaja laiminlyö lakisääteisen ilmoittamis- ja/ tai maksuvelvoitteen välttääkseen työeläkemaksujen suorittamisen, kyse on harmaasta taloudesta. Kooltaan työeläkemaksuvelalliset yritykset olivat usein suhteellisen pieniä; niiden liikevaihto on alle 400 000 euroa.Toimialoittain tarkasteltuna esille nousivat majoitusja ravitsemistoimiala, rakentaminen, kauppa ja teollisuus. Euromääräisesti suurin osa työeläkemaksuvelasta painottui teollisuuden toimialan yrityksille. Huonosti työeläkemaksunsa hoitavilla yrityksillä usein laiminlyöntejä myös muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. Ne ovat tyypillisesti myös velkaantuneet usean velkojan suuntaan. Lankian mukaan työeläkeotteella ja sen tarkistamisella on suuri merkitys sekä työntekijöiden eläketurvan että harmaan talouden suitsimisen kannalta. Oma työeläkeote kannattaa tarkistaa säännöllisesti, ja huomauttaa siellä olevista virheistä ja puutteista välittömästi.

Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2014 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2015 indeksit ovat vielä ennakollisia. Ne perustuvat sopimusvaikutusten ja palkkaliukumien arvioihin.

Välinpitämättömyys vaarana liikenteessä Vaikka kuluvana talvena keli on vaihdellut nopeasti suuntaan, jos toiseenkin, huono keli ei ole Insinööriliiton uutiskirjeen lukijoiden mielestä suurin vaaran aiheuttaja työmatkaliikenteessä. Välinpitämättömyys, kiire ja puhelimen käyttö ajon aikana aiheuttavat lukijoiden mielestä paljon suurempaa vaaraa. Lisääntyneestä välinpitämättömyydestä ollaan oltu huolissaan pitkään; keskustelu käynnistyi jo viime vuosisadalla. Viime vuosina keskusteluun on noussut erityisesti suojateiden turvattomuus sekä pyörien ja autojen yhteentörmäykset, joilla on ollut vakavia seurauksia. Vain kahdeksan prosenttia 1 165 vastaajasta näki huonon kelin eniten liikennettä vaarantavana tekijänä. Runsas kolmannes vastaajista arvioi, että kuljettajien välinpitämättömyys on suurin vaaratekijä.

29 % Kiire

26 %

8%

Puhelimen käyttö ajaessa

Huono keli

37 %

Välinpitämättämyys

7


InsinÜÜriliiton Company Rock osakilpailu Bändi

Kilpailutapahtumat

TyÜporukka, jonka jäsenistä vähintään yhden pitää olla InsinÜÜriliiton jäsen ja kaikkien jäsenten pitää olla täysi-ikäisiä.

InsinÜÜriliiton oma osakilpailu 20.5. 5GOKĆ‚PCCNKVLCUGMÀƂPCCNK

Lavalla saa olla enintään seitsemän henkilÜä.

Esitys ja arvostelu Musiikkityyli on vapaa. Kilpailuesityksen kesto on maksimissaan 10 minuuttia. Ajan ylittäminen aiheuttaa hylkäyksen. Tuomaristo painottaa arvostelussaan musiikillista osaamista 50 prosentilla. Loppuun pistejakoon vaikuttavat esiintyminen, asenne ja kannatusjoukot.

InsinÜÜriliiton osakilpailun voittaja pääsee UWQTCCPƂPCCNKKP.KUÀMUKVQKUGMUKUKLQKVVWPWVRÀÀUGGMKUCCOCCPUGOKƂPCCNKKP VWQOCTKUVQNNCQP käytÜssää villejä kortteja.

Ilmoittautuminen InsinÜÜriliiton osakilpailuun ilmoittaudutaan sähkÜisellä lomakkeella osoitteessa YYYKNT[ƂTQEM .KUÀVKGFQVVQOOKITQPJQNO"KNT[Ƃ

InsinÜÜriliiton oma osakilpailu pe 20.5. klo 19 alkaen Apollo Live Club, Helsinki. Kannustusjoukot mukaan ja Apollo täyteen rokkaajia. InsinÜÜriliiton osakilpailu on maksuton, tervetuloa.


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Menestys syntyy luottamuksesta

K

aikilla menestyneillä yrityksillä on toimiva dialogi henkilöstön kanssa. Tällaisissa yrityksissä on pystytty tasapuolisesti sopimaan useista ratkaisuista, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Sen seurauksena työilmapiiri on hyvä ja kannustava, johtaminen sujuvaa ja tulokset kilpailukykyisiä. Kaikki tämä on siis ollut mahdollista saavuttaa nykyisten lakien ja työehtosopimusten puitteissa. Htulokset kilpailukykyisiä. Kaikki tämä on siis ollut mahdollista saavuttaa nykyisten lakien ja työehtosopimusten puitteissa. Hyvä sopimus syntyy, kun neuvotteluasetelma on avoin ja tasapuolinen. Molemmilla osapuolilla on oltava riittävät tiedot ja ennen kaikkea luottamus toisiinsa. Sopiminen ei siis voi olla yksipuolista määräämistä, sillä silloin sopimusta ei luonnollisestikaan synny. Jos sopimus osoittautuu jommankumman osapuolen näkemyksestä huonoksi, sen voi aina lopettaa. Sopimuksen on aina oltava molempien sopijaosapuolten edun mukainen. Tätä perusasetelmaa ei voi muuttaa. Suomessa palkansaajan neuvotteluasema on huomattavasti heikompi kuin se on Ruotsissa ja etenkin Saksassa. Paikallisessa sopimisessakin Ruotsissa ja erityisesti Saksassa ammattiyhdistysliitolla on merkittävä rooli. Yleissitovuus takaa kaikille yrityksille yhtäläisen kilpailuasetelman. Yritykset kilpailevat näin aidosti tuotteidensa ja palvelun laadun

avulla, eivät työntekijöiden palkkojen kustannuksella. EU:n tuomioistuimen linjauksen mukaan lähetettyihin työntekijöihin pitää noudattaa palkkojen ja muiden työsuhteen ehtojen osalta kohdemaan yleissitovia työehtosopimuksia ja niiden puuttuessa paikallista lainsäädäntöä. Tämä linjaus oli tervetullut Suomen yrittäjille ja pk-sektorin yrityksille, sillä nyt ne voivat kilpailla tasavertaisesti suomalaisista urakoista Euroopan halpamaiden kanssa. Saksassa on noin 10 vuotta sitten sovittu, että joissakin tilanteissa voidaan maksaa palkkoja alle normien. Sinne on siis luotu kahdet työmarkkinat. Tarkoitus oli alun perin varmasti hyvä. Yksi tavoite oli saada Saksan yhdistymisen jälkeen entiset itäsaksalaiset helpommin työn syrjään kiinni ja nousemaan minijobeista lopulta oikeille työmarkkinoille. Eli järjestely olisi yksilön kannalta vain välivaihe. Valitettavasti käytäntö on johtanut siihen, että minijobeissa työskentelee jo miljoonia ihmisiä ja sinne jäädään pysyvästi. Samaan kierteeseen ajautuu yhä enemmän akateemista ja muuta korkeasti koulutettua väestöä. He joutuvat tekemään useata työtä selviytyäkseen. Nämä halpatyömarkkinat johtavat siihen, että palkat joustavat myös alaspäin aiheuttaen isolle joukolle ihmisiä pysyviä toimeentuloongelmia. Yleissitovuuden murtaminen ei siis ole mitenkään hyvä asia valtioiden kansataloudelle.

9


Pieni on kaunista ja tehokasta TEKSTI JA KUVAT: Jari Rauham채ki

10


Ylöjärveläisessä Avant Tecnossa tiedetään, millainen pienkuormaaja sopii muun muassa viherrakentamiseen, kiinteistönhoitoon, maatalouteen ja ratsastustalleille. Siltä vaaditaan käytettävyyttä ja tehoa. Niin, ja sen on oltava väriltään pirteän vihreä. ››

Kahdessa vuorossa pyörivä tuotanto on asiakasohjautuva ja pitkälle automatisoitu. Tunnissa valmistuu yksi kuormaaja, jolle on ostaja jo valmiina. 11


Tatujussi Luosmala teki 17 vuotta sitten lopputyön Avantille ja sille tielle jäi.

A

vant on juuri sellainen yritys, joiden perään Suomessa nyt huudetaan. Tuotanto Suomessa, tuotteista noin 80 prosenttia vientiin. Avant on kasvuyritys, mikä on vaatinut investointeja: tuotantoon on investoitu kymmenisen miljoonaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Markkinointisuunnittelija Ella Lahtinen käy läpi yhtiön historiaa ja toiminnan strategiaa. Kasvu ei ole syntynyt sattumalta vaan tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan.

Erilaisia työlaitteita Avantiin on kehitelty jo lähemmäs 170 ja uusia tai uudistettuja syntyy noin kymmenen vuosivauhdilla. Lisälaitteet valmistetaan Avantin yhteistyöyrityksissä Suomessa ja Virossa. – Kasvu perustuu jatkuvaan tuotekehittelyyn, jota teemme tuotannon ja asiakkailta tulevan palautteen perusteella. Meillä on segmenttikohtaisia pilottiasiakkaita, mikä tarjoaa mahdollisuuden testata uusia laitteita aidoissa oloissa, Lahtinen kertoo. PITKIÄ TYÖSUHTEITA

LÄHES 170 TYÖLAITETTA

Tuotteisto on pidetty alusta saakka selkeänä ja kuormaajan valmistus omissa käsissä. Mallisarjoja on kehitetty tehokkaampaan ja parempaan suuntaan. Uusia markkinoita on haettu kahta kautta, viemällä koneita uusiin maihin ja laajentamalla asiakassegmenttiä. Ponnistelut ovat tuottaneet tulosta. Tällä hetkellä pieniä, vihreitä ylöjärveläiskoneita pörrää jo lähes 50 eri maassa. Kasvunäkymät etenkin uusilla markkina-alueilla ovat lupaavat. Runko-ohjauksen ja kuormaajan eteen tai taakse kiinnitettävien työlaitteiden avulla pienkuormaaja taipuu moneen työhön. Maatalous on edelleen merkittävä käyttökohde, mutta kone on osoittanut toimivuutensa viherrakentamisessa ja viheralueiden hoidossa, rakentamisessa ja kiinteistöhoidossa. Avantin koneisiin voi törmätä myös hevostalleilla ja ratsastusmaneeseissa eri puolilla maailmaa. 12

Avant työllistää Ylöjärvellä noin 200 henkilöä, joista neljäsosa on toimihenkilöitä. Jälkimarkkinointipäällikkö Tatujussi Luosmala opiskeli 1990-luvun lopussa Tampereen teknillisessä opistossa, teki työharjoittelun ja lopputyön yritykselle ja sai tuoreena autoinsinöörinä myös töitä. – Aika monella meistä on samanlainen historia. Yritys tekee alueen oppilaitosten kanssa yhteistyötä, opiskelijoita tulee harjoitteluun ja moni löytää Avantista ensimmäisen työpaikan. Vaihtuvuus on todella vähäistä, talossa 17 vuotta viihtynyt Luosmala kertoo. Luosmala vastaa koneiden huollosta ja varaosista omissa myyntiyhtiössä. Avantin maahantuojat eri puolilla maailmaa vastaavat koneiden jälleenmyynnistä, huollosta ja varaosista itse, mikä omalta osaltaan pitää yrityksen kulurakenteen kurissa. – Toki varaosat tulevat meiltä, Luosmala kertoo.


MIEHIÄ JA MODERNEITA KONEITA

Kuormaajien valmistus on pitkälle automatisoitu. Tuotantolinjan alkupäässä kolme laseria leikkaa pellistä komponetteja ja valoisassa tehdassalissa on kahdeksan automaattista robottihitsausasemaa, mutta peltiä särmätään edelleen perinteiseen tapaan. Tavoitteena on täysin automatisoitu hitsaus, mutta ainakin vielä salissa kävelee miehiä hitsausmaskit päässään. Avant osti hiljattain naapuritontilta lisää toimitilaa. Silmissä siintävät uudet, korkealuokkaiset kokoonpanotilat, jotka mahdollistavat tuotannon kaksinkertaistamisen. Kokoonpanohallissa pienkuormaajan aihiot liikkuvat työpisteeltä toiseen. Työn edetessä uutuuttaan kiiltävä vihreä kone alkaa saada lopullisen muotonsa. Maallikko kiinnittää huomiota kuormaajan muotoiluun: onko vihreä työkone designtuote? – Muotoilu on meille tärkeä ja sitä tietoisesti mietitään. Mutta ei siinä ole kysymys vain ulkonäöstä. Muotoilun avulla voidaan parantaa monia ominaisuuksia ja saada näin lisää käytettävyyttä sekä tehoa, Lahtinen sanoo.

Työlaitteiden hydrauliikkaa varten kuormaajasta löytyy helppokäyttöinen sarjapikaliitin.

Tehtaalla on kahdeksan automaattista robottihitsausasemaa, mutta rungon hitsauksia tehdään myös perinteisellä tavalla.

Ylön tuhkasta Kuvateksti_8_pt markkinajohtajaksi Avant Tecno Oy täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Pieniä monitoimikuormaajia valmistuu tehtaalla yksi tunnissa. Kun tuotanto pyörii kahdessa vuorossa, koneita syntyy vuodessa nelisen tuhatta. Yrityksen syntyhistoria on mielenkiintoinen. Maatalouskoneita valmistanut Ylö meni vuonna 1991 konkurssiin. Talossa suunnittelijana työskennellyt Risto Käkelä päätti ostaa konkurssipesältä Ylökattipienkuormainten valmistusoikeuden ja ryhtyä kehittämään laitteita edelleen. Yritys jäi Ylöltä vapautuneisiin tiloihin. Alkuvuosina tuotanto oli pientä, koneita syntyi pääasiassa suomalaisen maatalouden tarpeisiin yhden koneen päivävauhdilla. Vähitellen toiminta laajeni. Resepti oli yksinkertainen: tuotetta ja tuotantoa kehitettiin, koneille etsittiin uusia käyttäjiä kansainvälistymällä ja etsimällä uusia asiakassegmenttejä. Sinnikäs työ ja tuotantoon sekä tuotekehittelyyn satsatut miljoonat eurot ovat kantaneet hedelmää. Konserni on kasvanut liikevaihdolla mitattuna yli sadan miljoonan euron yritykseksi. Avantilla on myyntiyhtiöt Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Viime vuonna tuotannosta meni vientiin noin 80 prosenttia. – Vain vaikeaa vuotta 2009 lukuun ottamatta yritys on kasvanut, välillä enemmän, välillä vähemmän. Olemme satsanneet automaatioon, tuotekehittelyyn ja tehokkuuteen uskoen laatuun ja suomalaiseen työhön. Tehtävää on edelleen vaikka kuinka paljon etenkin uusilla markkina-alueilla, sanoo varatoimitusjohtaja Jani Käkelä.

13


Kansainväliset yrityskaupat lisääntyvät TEKSTI: Kirsi Tamminen

Yritykset hakevat voiton maksimointia. Hannu Takalan mielestä pääkonttori sijoitetaan Suomeen sen tähden, että täällä on kevennetty yritysten verotusta huomattavasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.

14

T

eknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu Takala arvioi, että yritysten globalisoituminen voi lisätä suomalaisnuorten opiskelumotivaatiota. Kansainvälistyminen on nuoremman sukupolven tavoitekin. Ensimmäiset isot kansainväliset kaupat aiheuttavat kuitenkin suomalaistyöntekijöille epävarmuutta. Viime keväänä ilmoitettu Nokian yritysfuusio Alcatel-Lucentin kanssa meni läpi lopullisesti vuoden vaihteessa. Verkkolaitteita valmistava uusi Nokia aloitti tammikuussa. Kauppa on Suomen historian suurin yrityskauppa; sen arvo on 15,6 miljardia euroa. Nokian toimitusjohtaja Rajeev Surin mukaan yritysten yhdistämisessä ja integraatiosuunnitelman toimeen-

panossa edetään ripeästi. Henkilöstö ei kuitenkaan vielä tiedä, kuinka heidän käy tai miten mahdollisia päällekkäisyyksiä puretaan. Takala muistuttaa, että Ranskan hallitukselle luvattiin, ettei siellä vähennetä henkilöstöä fuusion seurauksena. – Suomessa ei ole vastaavia lupauksia, mutta meillä on kova usko siihen, että korkeatasoinen tuotekehitys säilyy täällä. Takalan mukaan Euroopassa kaikki henkilöstön edustajat ovat tällä hetkellä julkisten tietojen varassa. Tämä kävi ilmi syksyllä IndustriALL Europen järjestämässä tilaisuudessa, jossa oli edustajia jokaisesta maasta, joissa yritykset toimivat. IndustriALL Europe järjestänee seuraavan tapaamisen keväällä uuden Nokian henkilöstöedustajille.


”Suomessa on osaavaa tuotekehitysväkeä.” SUOMI SUURIN TUOTEKEHITTÄJÄ

Nokian tuotekehitysväkeä on useassa maassa. Eniten heitä on Suomessa, suunnilleen 7 000. Seuraavina ovat Ranska, jossa on 4 200 tuotekehittäjää ja Saksassa, jossa määrä on noin 3 000. – Ennen yhdistymispuheita tuotekehitystä tuotiin takaisin Suomeen. Sen pohjalta voi ajatella, että se säilyy täällä, Takala sanoo. – Ranskassa on myös kova tuotekehitysporukka. Yksi tuotekehityksen iso kysymys on Oulun tehdas, joka on Euroopan ainoa valmistava yksikkö. – Onkohan tehdas ihan oikeasti käyttöön valmistava vai onko se tulevaisuudessa tuotekehitykselle valmistava, vastaava asiamies pohtii. Oulun tehtaalle investoitiin paljon ennen yhdistymistä. Investoinnit

saattavat Takalan mielestä olla pikku asia miljardien eurojen kokonaisuudessa. Hänen mukaansa henkilöstöstä osa näkee yrityskaupan isona uhkana, koska taustalla on iso säästötavoite. Säästöt saadaan aikaan ainoastaan karsimalla päällekkäisyyksiä. Toiset näkevän kaupan vahvistavan yritystä, sillä siitä tulee markkinajohtaja monella alueella. Suomen valtti ainakin toistaiseksi on alan tasokkain koulutus Euroopassa. – Suomalainen koulutus on erittäin korkeatasoista eikä koulutustasoa saa romahduttaa, Takala painottaa. KILPAILEVA TARJOUS HÄMMENTÄÄ

Viime elokuussa nostureita valmistava Konecranes ja sen amerikkalainen kilpailija, suomalaista yritystä suurempi Terex ilmoittivat fuusiosta. Pääkontto-

rin paikaksi ilmoitettiin Suomi. Yritysjärjestely on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä. Tammikuussa kiinalainen rakennuskonevalmistaja Zoomlion esitti oman tarjouksensa Terexille. Käteistarjous oli korkeampi kuin Konecranesin osakevaihtotarjous. – Ehkä kaiken perimmäisenä on kiinalaisten halu päästä Amerikan markkinoille, Takala arvioi. Julkisuudessa olevan tiedon mukaan Terex olisi kieltäytynyt Zoomlionin tarjouksesta ja viimeistelisi yhdistymistään Konecranesin kanssa. Konecranes puolestaan julkaisi yhdistymistä koskevan sopimuksen ja liiketoimintasuunnitelman, jotta vakuuttaisi amerikkalaisyrityksen omistajia oman tarjouksen paremmuudesta. Suomalaisyritys ei tosin perustellut julkistamista mitenkään.

i ei? a v e e Järk


Tuotantoketjun osaaminen tuo työtä TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP KUVA: Ari Korkala

16


”Asiakkaan tarpeet täytyy oppia.”

– Kun esimies saa työntekijän ymmärtämään, miksi ja miten jokin asia tehdään, työn jälki on parempaa. Siinä samalla saattaa syntyä ideoita, kuinka prosessia voisi parantaa, Mika Hakala sanoo.

Kuljetus ja varastointi tarjotaan tulevaisuudessa yhä useammin samassa korissa.

P

irkanmaalaisen Ajomestareiden hallista toiseen kulkee Mika Hakala. Edessä on tilava varasto, jossa on kuljetusliikkeen asiakkaan tavaraa lattiasta kattoon. Osa on Afrikasta saakka. Ajomestareissa kuljetus on muuttunut osaksi asiakkaan tuotantoketjun hallintaa. Hakalan mukaan ideana on, että yritys ottaa hoitaakseen isomman kokonaisuuden asiakkaan logistiikasta, jolloin tämä pääsee keskittymään ydinosaamiseensa. Yksi asiakkaista on iso pirkanmaalainen teollisuusyritys, jonka tuotteita Ajomestarit tuo muutaman muun kanssa satamista varastoon. – Tehtaalta ilmoitetaan, mitä tavaraa ja milloin tuotantoon tarvitaan. Me toimitamme varastosta tarvittavat määrät oikea-aikaisesti. Sitten siirrämme valmiit tuotteet tehtaalta valmistuotevarastoon. Seuraava askel on sähköinen tiedon hallinta.

LISÄÄ VARASTOINTIOPPIA

Ajomestareihin Hakalaa pyydettiin vuonna 2012.

– Edellisessä työpaikassani tilasin kuljetuksia tältä yritykseltä. Yritys käynnisti tuolloin varastointipalvelut, ja olen koko urani tehnyt alan töitä. Tarjous oli sen verran mielenkiintoinen, että tartuin siihen. Insinööriliittoon Hakala oli liittynyt juuri tuossa teollisuusalan työpaikassa. – Ylempänä toimihenkilönä huomasin, että akavalaisen liiton työmarkkinapolitiikka vastasi enemmän omaa ajatusmaailmaani. Insinööri-lehdestä olen seurannut, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. Siitä on ollut hyötyä esimiestehtävässä. Sormia napsauttamalla siirtyminen teollisuudesta kuljetusalalle ei sujunut. – Kävin muun muassa 500 tunnin varastohallinnan kurssin, hankin esimieskoulutusta ja työturvallisuuskoulutusta. Myynti- ja markkinointiosaamista pitäisi hankkia lisää, samoin taloushallinnon taitoja, Hakala luettelee. – Olen koulutukseltani merkonomi. Mies ei uskaltaudu ajatusleikkiin, millainen insinööri hänestä olisi tullut. – No, ainakin matematiikka on tuttua molemmissa. LAATU EDELLÄ PÄRJÄÄ

Kaksi viimeistä vuotta Ajomestareissa ovat olleet vauhdikkaat. Yritys pääsi vuonna 2014 mukaan Tekesin Liiderihankkeeseen. – Puolentoista vuoden aikana käytiin läpi koko johtamisjärjestelmä,

tehostettiin kaluston käyttöastetta, kohennettiin työsuojelua ja kehitettiin prosesseja. Kun uusi työntekijä tulee, hänelle näytetään jo opastuksessa kaikki riskipaikat ja opetetaan oikeat toimintatavat. Hakala kertoo oppineensa lisää esimiestehtävästä: – Käskytyksellä ei saa parasta tulosta. Kun työntekijälle kertoo, miksi ja miten jokin asia täytyy tehdä, motivaatio ja jälki ovat parempia. Kun osaamme asettua asiakkaan nahkoihin, saatamme keksiä, kuinka prosessia voi parantaa entisestään ja näin tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. JOHTO OSTI YRITYKSEN

Ajomestareilla on noin 35 kuljettajaa ja kymmenkunta varastotyöntekijää. Johto- ja esimiesportaaseen kuuluu Hakalan lisäksi kuusi henkeä. Viime vuonna Ajomestareiden toimiva johto päätti ostaa yrityksen itselleen. Hakala on yrityksen varatoimitusjohtaja. – En kyllä arvannut silloin tänne suostuessani, että tällaiseen ratkaisuun päädytään. Nyt pitää lukea lehdet entistä tarkemmin ja seurata, mitä alalla tapahtuu, millaisia yrityksiä Pirkanmaalle tulee ja mitä kilpailijat tekevät. Hakalan mukaan hintoja alentamalla ei voi kilpailla, vaan laadulla. – Pari vuotta sitten saimme Akun Tehtaan mukaan, hoidamme osan sen lavarakennelogistiikasta.

17


Koulutusyhteistyö etenee ripeästi Vaasassa TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVA: Markku Kuusinen

Vaasan ammattikorkeakoulu käynnistää ensi syksynä uudenlaisen koulutusyhteistyön sekä yliopiston että ammattiopiston kanssa. Yhteistyöllä halutaan muun muassa lisätä tekniikan koulutuksen houkuttelevuutta ja palvella alueen yritysten työvoimatarpeita.

V

aasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle kertoo, että kaupungissa on kova tarve ja tahto uudenlaiselle koulutusyhteistyölle. Ensi syksystä lähtien Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto aloittavat yhteisen opetuksen sähkötekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opintonsa aloittavat 160 insinööri- ja diplomiinsinööriopiskelijaa osallistuu samoille oppitunneille. 18

Yhteisten opintojen pituus on vähintään 120 opintopistettä ja ne toteutetaan kolmen opiskeluvuoden aikana. Kekäleen mukaan koulutusyhteistyöllä halutaan vahvistaa tekniikan opetuksen laatua ja laajuutta sekä hyödyntää ja yhdistää opetusresursseja. Koulutusyhteistyön käynnistämisen taustalla vaikuttaa myös vahvasti alueen energiateknologiayritysten tarve saada lisää koulutettua tekniikan alan työvoimaa. Koulutusyhteistyön suunnittelu ja toteutus etenevät aikataulussa. Opetussuunnitelmat kurssikuvauksineen

valmistuvat helmikuun loppuun mennessä. Kevään aikana työn alla ovat opetuksen käytännön suunnittelu ja opintojen aikataulutus. Kekäle korostaa, että koulutusyhteistyö toteutuu säilyttämällä duaalimalli ja tutkintojen ominaispiirteet. Hän sanoo kannattavansa duaalimallia, sillä työelämä tarvitsee sekä tekniikan käytännönläheisiä että teoreettisia osaajia. OPISKELIJALLA VALINNANVARAA

Vaasan ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön johtaja Jorma Tuominen kertoo, että ensi syksynä aloittavat uudet opiskelijat suorittavat ensin korkeakoulunsa orientoivat opinnot. Tämän jälkeen he jatkavat yhteisissä opintokokonaisuuksissa. Tuomisen mukaan opetusyhteistyö kattaa ammattiaineiden lisäksi kielten, luonnontieteiden ja matematiikan opintoja. Toisena opintovuonna alkaa


Tauno Kekäle (oik.) ja Jorma Tuominen mainitsevat nykyisestä yhteistyöstä esimerkkinä korkeakoulujen yhteisessä käytössä olevan opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnian.

selkeämpi jakautuminen sähkötekniikan ja tietotekniikan opintoihin. – Ensi syksynä tavoitteena on ajaa sisään uusi koulutusmalli, Tuominen sanoo. Hänen mukaansa insinööritutkinnon opetussisältö on tarkoitus toteuttaa siten, että se antaa riittävät valmiudet siirtyä joustavasti diplomiinsinöörin koulutusohjelmaan. – Opiskelija päättää itse tähtääkö hän insinööri (AMK) vai diplomi-insinööri-tutkintoon. Kekäleen mukaan koulutusyhteistyöstä hyötyvät niin opiskelijat, opettajat kuin alueen elinkeinoelämä. – Kun Vaasan ammattikorkeakoulu tarjoaa ja toteuttaa insinöörikoulutuksen peruskursseja, yliopisto voi keskittyä ylempään korkeakoulutukseen sekä tutkimuksen tekemiseen, Kekäle sanoo. – Opiskelijat hyötyvät kattavammasta opetustarjonnasta ja saavat

enemmän aikaa valita itseään kiinnostavan tutkintosuunnan. Alueen elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa työvoimaa. VÄYLÄ AMMATTIOPISTOSTA

Ensi syksynä käynnistyy myös uudenlainen koulutusyhteistyö Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan ammattiopiston välillä. Yhteistyön myötä ammattiopistolaiset voivat toisesta opintovuodestaan lähtien suorittaa 30 opintopistettä ammattikorkeakoulussa. Kekäleen mukaan yhteistyö koskee tekniikan, liiketalouden sekä sosiaalija terveysalan koulutusta. Opinnot voi suorittaa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Opetus tapahtuu ammattikorkeakoulun varsinaisten tutkintoopiskelijoiden ryhmissä. – Tämä opetustapa antaa ammattiopistolaisille hyvän käsityksen opiskelusta korkeakoulussa.

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta 30 opintopistettä ja ammatillisen perustutkinnon suoritettuaan ammattiopistosta valmistuneet voivat jatkossa hakeutua opiskelemaan erillisvalinnan kautta Vaasan ammattikorkeakouluun. Kekäleen mukaan avoimen ammattikorkeakoulun kautta suoritettu opintokokonaisuus vastaa noin puolen vuoden opiskelua. – Tämän koulutusväylän pitäisi nopeuttaa ammattiopistotaustaisten valmistumista insinööriksi, koska avoimen kautta suoritetut 30 opintopistettä luetaan osaksi amk-tutkintoa, Kekäle arvioi. Tuominen korostaa, että ammattikorkeakouluun otetaan mielellään opiskelijoita ammattiopistosta. – Ammattiopistotaustaiset ovat yleensä hyvin motivoituneita opiskelijoita ja omaavat hyvät käytännön taidot. 19


Kaikilla oikeus ihmisarvoiseen työhön TEKSTI: Anna Berghäll /SASK KUVA: Wikipedia Commons

Orjia on nyt enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, raportoivat YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö ILO sekä ayliikkeen kattojärjestö ITUC.

E

ri arvioiden mukaan 20–30 miljoonaa ihmistä työskentelee käytännössä orjan kaltaisessa asemassa Uzbekistanin puuvillapelloilta Qatarin MM-rakennustyömaille. Orjia tai pakkotyöläisiä hyväksi käyttävät tahot tekevät heidän työpanoksellaan voittoa 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa, ILO arvioi. Tyypillisiä orjuuden muotoja ovat pakkotyö, prostituutio ja kotityö. Helmikuun 20. päivänä vietettävä kansainvälinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä muistuttaa, että oikeus ihmisarvoiseen työhön on kansainvälisten sopimusten turvaama perus- ja ihmisoikeus. Päivää on vietetty vuodesta 2007. ILO toteaa, että valtio voi edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta esimerkiksi toimilla, jotka poistavat köyhyyttä ja takaavat kaikille yhtäläisen ihmisarvon. Myös kansalaisten oikeuksien tunnustaminen työntekijöinä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 20

AY-LIIKE PAKKOTYÖTÄ VASTAAN

ILO ja ay-liikkeen kattojärjestö ITUC korostavat usein puheenvuoroissaan, että paras lääke työelämän oikeuksien polkemista ja pakkotyötä vastaan on vapaa ja toimintakykyinen ay-liike. Myös kehitysmaissa ay-liikkeen toimintaedellytykset on turvattava. Suomessa työtä edistää Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK yhdessä reilun kolmenkymmenen jäsenammattiliittonsa kanssa. Järjestö tukee kehittyvien maiden ay-liikettä noin 50 eri hankkeessa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. SASKin hankkeissa ay-liikkeen nousua tuetaan muun muassa paikallisten ay-aktiivien koulutuksella. KOTITYÖLÄISELLE IHMISARVO

SASKilla on myös hankkeita kotityöntekijöiden työolojen saattamiseksi ihmisarvoiselle tasolle. Kotitaloustyössä esiintyy paljon työntekijöiden ihmisoikeuksien polkemista ja jopa orjuutta. Järjestö tekee työtä kotityöläisten oikeuksien puolesta Kolumbiassa, Ecuadorissa ja Mosambikissa, joissa kotityöntekijät ovat alkaneet järjestäytyä ammattiliittoihin. Kotiapulaisten huono kohtelu herättelee nyt ay-liikettä eri puolilla maailmaa. ILOn sopimus kotityöntekijöiden kohtelusta solmittiin vuonna 2011. Sen on nyt ratifioinut 22 maata.

Aiemmin näkymättömät naiset ovat saaneet äänensä kuuluviin ammattiliittotoiminnan kautta. He uskaltavat neuvotella työnantajien kanssa ja ovat saaneet aikaan parannuksia työoloihin.

Palkka 140 euroa kuussa Kun María Roa 1990-luvun puolivälissä lähti kotiseudultaan Kolumbian banaanialueelta Medellíniin piikomaan, hän tiesi hyvin kotityöntekijöiden kirjoittamattomat säännöt. Työpäivät ovat 16-tuntisia, viikossa on kuusi työpäivää. Palkka on alle 140 euroa kuussa. Tummaihoiset naiset kuten Roa ovat alinta pohjasakkaa; heidät pidetään poissa näkyvistä, kun taloon tulee vieraita. Väkivalta – myös seksuaalinen – kotityöntekijöitä kohtaan on yleistä, eikä heillä ole tietoa oikeuksistaan. Sunnuntaisin Roa tapasi muita kotitaloustyöntekijöitä. Hän kuunteli heidän tarinoitaan ja tajusi, että näin ei voi jatkua. Naiset perustivat Medellíniin kotityöntekijöiden ammattiliiton, jonka tukijaksi tuli kolumbialainen ay-koulu ENS. SASK on tukea tukenut ENSiä usean vuoden ajan. Kolumbian, Ecuadorin ja Mosambikin kotiapulaisia voi tukea ajamaan omia oikeuksiaan. Lahjoita 10 euroa lähettämällä tekstiviesti SASK numeroon 16499 tai osoitteessa www.sask.fi/lahjoita. (Rahankeräyslupa: POL-2014-16830)


Verkkosivut ovat uudet, mutta osoite on tuttu www.ilry.fi.

Ota jäsensivut käyttöön TEKSTI: Minna Virolainen

Kun liiton uusia verkkosivuja rakennettiin, eniten kiinnitettiin huomiota käytettävyyteen. Jäsensivujen osalta muutos on suurin.

U

usien verkkosivujen myötä jäsensivut kokivat perinpohjaisen muodonmuutoksen. Kaikki vain jäsenille tarkoitetut verkkopalvelut ja materiaalit on koottu jäsensivujen etusivulle. Jäsensivuilla pääset tarkistamaan Työpaikkatorin ja Kesäduunitorin avoimet työpaikat ja harjoittelemaan videotyöhaastattelua Rekrystudion kautta. Palkkaan liittyvissä kysymyksissä voit hyödyntää Palkkanosturia ja Palkkatilastojen sähköistä versiota. Varsinaisten kirjautumista vaativien palvelujen lisäksi jäsensivujen etusivulla on oikopolkuja käytetyimpiin palveluihin ja tietoihin avoimen sivuston puolella.

Jäsensivut on myös linkkisi liiton jäsenrekisteriin. Jäsennäkymässä pääset tarkistamaan omat jäsentietosi ja voit päivittää tietoja tekemällä muutospyynnön. Toisinaan asiointi esimerkiksi työsuhdeneuvonnan kanssa vaatii luottamuksellisten tietojen ja liitteiden toimittamista liiton asiantuntijoille. Jäsensivujen kautta pääset lähettämään suojattuja viestejä ja varmistat sähköpostilähetyksen turvallisuuden. UUTTA JA UUDISTUNUTTA SISÄLTÖÄ

Työelämähelppari on kätevä apu eri tilanteissa. Helppariin on koottu tietoa työelämään liittyvistä laeista, säännöistä, sopimuksista ja käsitteistä. Perustiedon lisäksi Työelämähelpparissa kerrotaan, mistä saat lisätietoa asiasta ja annetaan vinkkejä liiton palveluista aiheeseen liittyen. Liiton koulutus- ja tapahtumakalenteria kannattaa seurata aktiivisesti. Uusissa kalentereissa voit suodattaa koulutuksia ja tapahtumia alueittain asuinpaikkasi mukaan.

Koulutuskalenterissa verkkokoulutukset ja webinaarit näkyvät kaikkien alueiden koulutuksissa.

Jäsensivuille kirjautuminen on uusittu Vanhoilla jäsensivuilla käytössä olleet salasanat eivät ole enää voimassa, vaan uusien verkkosivujen myötä myös jäsensivuille kirjautuminen on uusittu. Käyttäjätunnus on aina jäsennumero. Ensimmäisellä kerralla jäsensivuille kirjauduttaessa salasana on syntymäaika (ppkkvv). Tämän jälkeen järjestelmä pyytää vaihtamaan salasanan. Jäsensivujen kautta pääset myös jäsennäkymään, jossa voit tarkastaa jäsentietosi ja päivittää niitä tekemällä muutospyynnön. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 0201 801 801 (arkisin klo 9–16) tai asiakaspalvelu(at)ilry.fi.

21


Päihittääkö älykello älypuhelimen? TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Kimmo Brandt

Joskus arkielämän tilanteissa tarvitaan tietoa tai päätös on tehtävä muutaman sekunnin kuluessa. Ranteessa vilkkuva älykello saattaa olla älypuhelinta käyttökelpoisempi ratkaisu. 22

S

uomessa on merkittävää osaamista uusilla älykellomarkkinoilla, vaikka perinteistä kelloteollisuutta ei juuri ole ollut. Älykellosovelluksissa saavutetun korkean tietotaitotason juuret ovat mobiiliteknologiassa. VTT:n Oulun yksikkö on kehittänyt älykelloihin ohjelmia, jotka hyödyntävät puheentunnistusta sosiaalisessa viestinnässä ja jotka tuovat sosiaalista älykkään liikenteen tietoa kellotaululle. – Älykellosovellusten mielekkyys perustuu nopeuteen: ranteessa oleva kello on saapuvilla parissa sekunnissa, kun taas tyypillisesti laukussa olevan kännykän saa esiin huomattavasti hi-

taammin, erikoistutkija Jukka Ahola VTT:ltä sanoo. Älykello on älypuhelinta uudempi keksintö, minkä johdosta sen näytön ominaisuudet ovat osin vielä kehitysvaiheessa. Silti näyttö on riittävän hyvä sovelluksiin, joita käytettäessä tarvittavan informaation määrä on pienehkö. Älykello on parhaimmillaan silloin, kun käyttäjälle riittää lyhyt ilmoitus päätöksen tekemiseksi. Esimerkiksi junaa tai bussia odoteltaessa älykellon avulla saa reaaliaikaisen tiedon siitä, onko lähestyvä ajoneuvo nimenomaisesti odotettu vuoro vai jokin muu. Lisäksi älykellosta voi saada yhdellä vilkaisulla selville lähestyvän ajoneuvon kunkin hetkisen etäisyyden.


Trafin erityisasiantuntija Eetu Pilli-Sihvola on tottunut ajoittamaan bussiin ja bussista nousunsa älykellon muistutusten perusteella.

TEKNIIKKA RIISUTTUA

Älypuhelimeen verrattuna älykello kuluttaa vähemmän virtaa, koska ladattavien sovellusten määrä ja tyypillinen koko on pienempi. Perusrakenne kummassakin laitteessa on samantyyppinen graafisine käyttöliittymineen, bluetooth-lähettimineen ja gps-sovelluksissa tarvittavine kiihtyvyyssensoreineen. Sen sijaan esimerkiksi SIM-kortit sekä muut tekstiviesti- ja puhelinliikenteessä tarvittavat komponentit puuttuvat useimmista älykelloista. Kalenterimuistutus- ja sosiaalisen media viestitoiminnot ovat myös älykelloissa. – Android-pohjaisissa älykelloissa on normaali kännykän rauta, kylläkin varustettuna ’alimitoitetulla’ prosessorilla. Toisin sanoen kaikki älykellosovelluksissa tarpeeton on riisuttu pois, Ahola kertoo. Osalla älypuhelinvalmistajista, muun muassa Applella, on omat älykellomallinsa. Markkinahype oli Aholan mukaan kuumaa jo noin vuosi sitten, minkä jälkeen ’lippulaivamallien’ hinnat ovat pudonneet 100–200 euroon. Erikoistutkija pitää luonnollisena sitä, että useimmat älykellovalmistajat ovat päätyneet kosketusnäytön asemesta muihin ratkaisuihin.

Älykello voi vinkata, jos liikenteessä on häiriöitä.

– Yleensä älykellon käyttötoiminnot perustuvat kellotaulun kosketusnäyttöön. Näytön pienen koon vuoksi laitevalmistajat kehittävät kilpaa uusia tapoja ohjata toiminnallisuutta, esimerkiksi kellotaulua pyörittämällä. Koska älykellolle ominaiset sovellukset kuluttavat suhteellisen vähän virtaa, kellon varaukseltaan pientenkin paristojen lataus riittää vähintään vuorokaudeksi, parhaimmillaan jopa viikonlopun yli. Toisaalta älykelloa tarvitaan harvoin muuhun kuin kestoltaan suhteellisen lyhyiden toimintojen apuna. URHEILUA JA LOGISTIIKKAA

Liikunnan maailmasta älykelloille on löytynyt yksi sopivimmista käyttökohteista. Ranteeseen kiinnitetty gps on yleensä tarkempi kuin esimerkiksi taskussa oleva. – Tämä johtuu siitä, että kädet heiluvat enemmän ja laajemmassa kaaressa kuin kroppa. Kiihtyvyyssensorin rekisteröimät liikkeet antavat tarkempaa tietoa kuljetusta ja jäljellä olevasta matkasta, Ahola perustelee. Osassa sovelluksista korostuu myös käytön turvallisuus. Esimerkiksi logistiikkakeskuksen trukinkuljettaja pystyy keskittämään paljon paremmin ja turvallisemmin ajamiseen, kun ajo-

ohje on tarkistettavissa ranteessa vilkkuvasta näytöstä. Toimistoissa ja julkisisissa rakennuksissa älykelloa voi puolestaan hyödyntää kulunvalvonnassa. KÄYTTÖÄ JOUKKOLIIKENTEESSÄ

Ehkä laajimmat ja lupaavimmat älykellojen markkinat ovat tällä hetkellä joukkoliikenteen eri sovelluksissa. Tähänkin asti on ollut mahdollista ladata sovelluksia esimerkiksi sopivasta bussireitistä kuljettaessa kaupunkialueella haluttuun osoitteeseen. – Älykello parantaa sovelluksen käyttökelpoisuutta, koska kellon avulla voi saada ajantasaisia viestejä esimerkiksi lähestyvästä vaihtobussista tai mahdollisista omaan liikkumiseen vaikuttavista häiriöistä reitillä, kertoo erityisasiantuntija Eetu Pilli-Sihvola Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. Pilli-Sihvola kertoo käyttävänsä älykelloa myös vapaa-ajalla muun muassa joukkoliikenteessä. – Esimerkiksi Helsingin Seudun Liikenne on tehnyt tässä asiassa hyvää kehittämistyötä, mikä mahdollistaa jo nyt hyödyllisten sovellusten saatavuuden myös älykelloihin. Kyse on tiedosta, sen saatavuudesta ja ajantasaisuudesta. Mitä parempaa tietoa liikenteestä on tarjolla, sitä parempia ovat palvelutkin. 23


Työpaikkasopiminen on vain vippaskonsti TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP KUVA: Jarno Mela

– Pitää investoida teollisuuteen, rakentaa strategiaa ja miettiä, millaista tasapainoa halutaan työmarkkinoille. Siihen tarvitaan luovuttaa ja luottamusta eri osapuolilta, Luca Visentini sanoo.

24


EAY:n tuoreen pääsihteeri Luca Visentinin mukaan Eurooppa voi kilpailla vain laadulla. – Yksilö- ja työpaikkakohtaiset työehtosopimukset eivät ole lisänneet tuottavuutta eivätkä ostovoimaa. Monissa Euroopan maissa palataankin takaisin ammattiliittojen sopimiin, yleissitoviin työehtosopimuksiin.

E

uroopan talous junnaa ja lääkkeeksi tarjotaan Suomessakin työehtojen ja palkkojen leikkauksia sekä sosiaaliturvan heikennyksiä. Yleissitovien sopimusten sijaan työnantajapuoli haluaa paikallista sopimista. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n tuore pääsihteeri Luca Visentini sanoo, että hyökkäys yleissitovia sopimuksia ja kolmikantaa vastaan on jatkunut vuosikausia. – Kuitenkin Eurostatin tilastot osoittavat, että tuottavuuden kasvu on heikointa maissa, joissa ei ole lainkaan yleissitovia työehtosopimuksia. Nyt Euroopan komissio on taipumassa tosiasioiden edessä. – Komissiokin näkee, että tuottavuus on laskenut ja kilpailukyky on heikentynyt eli kävi päinvastoin kuin paikalliselta sopimiselta odotettiin. Paikallisen sopimisen sijaan komissio suosittaa, että työehdoista sovitaan yleissitovasti ja sopimuksia sovelletaan paikallisesti.

musjärjestelmä uudelleen. Hallituksen kanssa on sovittu, että lakia muutetaan, Visentini kertoo. Kreikassa vastaava on hänen mukaansa mahdollista, mutta Portugalissa ja Kyproksella tilanne on hankalampi. Vahvinta neuvottelukulttuuri on Pohjoismaissa, Itävallassa, Italiassa, Belgiassa ja Hollannissa. – Näissä maissa neuvotellaan tietyn alan työehdoista kansallisella tasolla. Tällä hetkellä yleissitovia työehtosopimuksia on kaikkiaan noin 800 kappaletta. Seuraava askel on saada yleissitovat työehtosopimukset myös Itä-Euroopan maihin. Niissä ei ole ollut toisen maailmansodan jälkeen työntekijä- ja työnantajaliittojen sopimia yleissitovia työehtosopimuksia.

”Euroopan tulevaisuus on laadussa.” Visentini kertoo, että apua haetaan alkuun monikansallisista yrityksistä. Esimerkiksi Volkswagenin kanssa neuvotellaan, että työturvallisuus saataisiin Saksassa, Puolassa ja Unkarissa samalle tasolle. – Kun puolalaiset ja unkarilaiset saavat neuvottelukokemusta, he oppivat neuvottelemaan myös palkoista ja muista työehdoista. SAKSASTA TULI PAINAJAINEN

VELKAKRIISI SEKOITTI PAKAN

Sopimuskulttuurissa otettiin iso takapakki, kun euroalueen kriisimailta vaadittiin työelämäjoustoja osana velkajärjestelyjä. Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa ja Kyproksella kollektiivinen sopiminen kiellettiin lailla. – Irlannissa tehtiin viime kesänä päätös purkaa tämä laki. Espanjassa on päätetty rakentaa kollektiivinen sopi-

Saksassa yleissitovia työehtosopimuksia tehdään Visentinin mukaan lähinnä julkiselle sektorille. Kaikki isot yritykset tekevät yrityskohtaisia sopimuksia. – Peräti 55 prosenttia yrityksistä on eronnut työnantajajärjestöistä. Siksi sopimusten taso on matala ja palkkaerot ovat kasvaneet. Työntekijä ansaitsee Volkswagenilla 33–40 euroa tunnissa, siivousalalla 3–4 euroa tunnissa.

Nyt nämä siivousyritykset tarjoavat palvelujaan naapurimaihin ja dumppaavat palkkoja niissä. Visentinin mielestä peli pitää saada poikki. – Saksa on järjestänyt meille painajaisen. Neuvottelureformin lisäksi Saksasta haetaan mallia alipalkkoihin. Kurzarbeitin myötä työttömät on pakotettu alimmillaan euron tuntipalkoille. – Saksassa 7,5 miljoonaa ihmistä tekee täysipäiväistä työtä eli 35–40 tuntia viikossa vain 420 euron kuukausipalkalla. Heille ei kerry minkäänlaista eläkettä vanhuuden turvaksi. Visentini huomauttaa, että Saksan työllisyysluvut näyttävät hyvältä juuri tämän työmarkkinareformin takia. Palkka ei kuitenkaan riitä toimeentuloon, vaan sitä täydennetään 600 euron sosiaalituella. – Työmarkkinat eivät ole tasapainossa, ja julkinen velka kasvaa, kun 7,5 miljoonalle maksetaan joka kuukausi 600 euroa. On Saksassa hyvääkin. Visentini huomauttaa, että siellä oivallettiin jo seitsemän vuotta sitten, että vanhaa teollisuutta ja tuotantolaitoksia pitää uusia vastaamaan kestävän kehityksen vaatimuksia. LEIKKAUKSET VIEVÄT HUKKATEILLE

– Jos ajatellaan, että ainoa tie päästä ylös talouskriisistä on leikata työvoimakuluja ja lisätä vientiä, ollaan hukkateillä. Suomen vaihtoehto vaikuttaa juuri tältä, Visentini suostuu kommentoimaan. Hän muistuttaa, että nykymaailmassa jokainen maa vie ja tuo tavaraa. Mikäli Eurooppa haluaa kilpailla palkoilla, se häviää. – Vaikka leikkaisimme palkkoja viidenneksen, olemme silti neljä kertaa kalliimpia työntekijöitä kuin kiinalaiset ja eteläkorealaiset. Kasvuun tarvitaan hänen mukaansa investointeja, ideoita ja strategiaa. Euroopan ainoa menestymisen mahdollisuus on korkea laatu. – Tärkeintä on investoida laatuun, innovaatioihin, uusiin tuotteisiin ja vientiponnisteluihin. Jos tuote on parempi kuin muilla, se myy.

25


Kokko haluaa lujittaa teollisuusliittojen yhteistyötä TEKSTI: Kari Klemm KUVA: Jari Rauhamäki

Työnantajien pitkäaikainen haave on tuoda Ruotsista Suomeen niin sanottu teollisuussopimus, joka tarkoittaa, että kunkin työmarkkinakierroksen palkankorotuskaton asettavat avoimen sektorin vientialojen liitot. Muu työmarkkinakenttä ei omissa sopimuksissaan ylitä tätä kattoa.

26

J

os tällainen järjestelmä Suomeen tulee, Teollisuuden palkansaajat (TP) on toivon mukaan merkittävässä asemassa mallin rakentamisessa, arvelee TP:n pääsihteerinä vuodenvaihteessa aloittanut Ismo Kokko. Hiljaa hyvä tulee. Näin kai voisi kuvailla Teollisuuden palkansaajien yli kaksi vuosikymmentä kestänyttä kasvua ja kehitystä. TP perustettiin vuonna 1993 ja toimi pitkään pelkkänä yhteistoimintaorganisaationa – joidenkin mukaan keskustelukerhona. Nyt TP on ollut rekisteröity yhdistys kolmen vuoden ajan. Yhdistyksessä on 18 jäsenliittoa kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä

ja niillä on yhteensä noin 750 000 jäsentä. Lukujen valossa TP voisi siis olla kohtalaisen kokoinen työmarkkinaosapuoli. Insinööriliiton neuvottelujohtajana vuoden vaihteeseen asti työskennellyt Ismo Kokko valittiin TP:n pääsihteeriksi marraskuussa. Kun ihminen aloittaa uudessa tehtävässä, häneltä on tapana kysyä, mitä aiot muuttaa. – Toki minulla on erinäisiä ajatuksia TP:n toiminnan kehittämisestä, mutta kysymys pitää esittää meidän jäsenliitoillemme: mitä ne haluavat TP:ltä, mitkä ovat ay-toiminnan ja suomalaisen teollisuuden haasteita ja miten TP voi niihin vastata, Kokko kuittaa kysymyksen, mihin suuntaan hän haluaa yhdistyksen toimintaa viedä.


Pääsihteerin viestikapula TP:ssä siirtyi vuoden vaihteessa Markku Laineelta (oik.) Ismo Kokolle.

KYSYMÄLLÄ ASIAT SELVIÄVÄT

Kokon mukaan TP:n omassa roolissa ja tavoitteiden asettelussa on edelleen tarkentamisen varaa. – Aion alkuvuonna kiertää läpi kaikki 18 jäsenliittoa ja selvittää niiden ajatukset tulevaisuuden suhteen. Viestini liitoille on: tulkaa keskustelemaan, valitkaa itse joukon kokoonpano. Itse uskon, että tämä on pirun hieno tilaisuus tehdä asioita ja kehittyä. Jatkossa on mahdollisuus saada paljon hyvää aikaiseksi. Uusi pääsihteeri sanoo olevansa valmis rakentamaan yhdessä liittojen kanssa TP:lle uudenlaista tehtävää ja mandaattia. – Pitää muistaa, että joukossa on vahvoja liittoja ja niillä vahva asema työmarkkinakentässä. Mutta ay-liikkeen luonteeseen kuuluu erilaisissa tilanteissa miettiä ja puntaroida eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia. – Teollisuuden palkansaajat on yhteistyöelin. On aika pohtia, saako jäsenliitto enemmän aikaan jakamalla jonkin verran omaa vaikutusvaltaansa ja asemaansa yhteisesti muiden kanssa. Kuinka pitkälle tässä mennään, määrittelee samalla TP:n mandaatin toimia. Tämä rajanveto on jäsenliittojen käsissä. Tästä syntyy samalla rajat omalle toiminnalleni.

voivani uutena pääsihteerinä liitoilla testata ja päästä tätä kautta yhteiseen tekemiseen. Kokon mielestä TP:n on osallistuttava nykyistä vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että Suomi tarvitsee teollisuutta – myös valmistavaa sellaista. – Minua vaivaa erityisesti se, että kun puhutaan teollisuudesta, puheen sävy ei ole kovinkaan myönteinen – eikä varsinkaan valoisa ja tulevaisuuteen luottavaisesti katsova. Kokon mukaan keskustelu sisältää joukon palkansaajia syyllistäviä hokemia. Suomalainen teollisuuden työntekijä – olipa hän missä asemassa ja miten koulutettu tahansa – niin kallishan hän on. Toimintaympäristön väitetään olevan huono ja syy tästä vieritetään palkansaajien niskaan. – Eli juuri meidän pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ruveta joustamaan ja tehdä vaikka mitä temppuja, Kokko luettelee. Tämän asian – pessimismin ainaisen maalailun – Ismo Kokko haluaa lopettaa. – Tässä keskustelussa TP:llä voi olla – tai paremminkin – pitää olla iso rooli, hän korostaa. SOPIMINEN MUUTTUU

AIHIOSTA YHTEISEEN TEKEMISEEN

Kokko painottaa pääsihteerin olevan TP:ssä enemmän palkkarenki kuin itsevaltias johtaja, mutta Insinööriliiton neuvottelujohtajana ja TP:n hallituksen varajäsenenä hän on toki pohtinut TP:n roolia suomalaisessa työmarkkinakentässä. – Pohdintoja voi kutsua vaikka yhteisen mission aihioiksi, joita toivon

Toinen Kokon mission aihioista liittyy jutun alussa jo mainittuun uuteen työmarkkinajärjestelmään, joka Suomen mallin -nimelläkin kulkee. Kokon mukaan Suomessa näyttää olevan suuntaus kohti mallia, jossa kunkin sopimuskierroksen palkkaraamin asettavat avoimen sektorin liitot. – Tämä osittain Ruotsista kopioitu malli on työnantajien pitkäaikai-

”Puhe teollisuudesta on liian kielteistä.” nen haave ja syksyllä esitys siitä nousi myös työmarkkinapöytiin. No, tulipa esitys mistä suunnasta tahansa, niin kyllä näyttää siltä, että ennemmin tai myöhemmin se tulee, Kokko arvelee. Hänen mukaansa olisi luontevaa, että TP:llä olisi esittää oma vaihtoehtonsa sille, miten tätä asiaa viedään eteenpäin. – Nythän emme tiedä, syntyykö tähän maahan laaja työmarkkinasopimus. Vaikeaa on ollut ja kyllä siihen pitää varautua, että syksyllä käydään liittokierros. Siihen mennessä on aika haastavaa rakentaa uutta Suomen mallia, mutta olisi hyvä aloittaa aktiiviset keskustelut asian tiimoilta, jotta ei olla ihan nollapisteessä sitten, kun asia on edessä. YHTEISTYÖTÄ JA LUOTTAMUSTA

Uutena pääsihteerinä Kokko aikoo ryhtyä lujittamaan TP:n keskinäistä yhtenäisyyttä. 18 jäsenliiton yhteistyön paraneminen edellyttää hyvää ja jatkuvaa luottamusta toinen toisiinsa. – Kyse on oikeastaan siitä, että kun itse haluan oppia tuntemaan jäsenliitot paremmin, niin myös niiden keskinäisen tuntemuksen, luottamuksen ja yhteistyökuvioiden toivon kasvavan, Kokko sanoo. Onko tämän polun päässä mahdollisesti yksi suuri liitto? – Sitä on vähän ennenaikaista miettiä, enkä sellaista palkollisena edes uskalla lähteä maalailemaan. Noin pitkälle menevien yhteistyökuvioiden miettiminen kuuluu liitoille, ei minulle. – Mutta selvää on, että nykyistä tiiviimpi yhteistyö on seuraava askel, joka TP:n pitää ottaa, sanoo pääsihteeri Ismo Kokko. 27


Yhteistoiminnalla irtisanomisia vastaan TEKSTI: Mika Peltonen /UP KUVA Roni Rekomaa /Lehtikuva

Paikallista sopimista selvittänyt Harri Hietala uskoo, että hyvin hoidettu yhteistoiminta työpaikoilla vaikuttaa myönteisesti talouteen.

Y

hteistoiminta-asiamies Harri Hietalan mielestä yhteistoimintamenettelyn ydin on ihan muualla kuin työntekijöiden vähentämisessä. – Se on niissä arkipäivän asioissa, joita työnantajan ja työntekijöiden pitäisi tarkastella yhdessä työpaikalla, jotta toimintaa kehitettäisiin ja vältettäisiin väen vähentämistilanteet. Hietala on yrittänyt pääministeri Juha Sipilän pyynnöstä helpottaa paikallista sopimista. – Toimeksiantoni oli kaksipuoleinen. Siinä puhutaan sekä paikallisen sopimisen lisäämisestä että työntekijöiden aseman vahvistamisesta yrityksen päätöksenteossa. Hietala tietää, että jo pelkkä ytlyhenteen kuuleminen säikäyttää palkansaajat luulemaan edessä olevan irtisanomisia. Hänen mielestään yt-laki ei ole potkulaki. – Yhteistoimintaa tarvitaan työpaikan arkipäivän asioissa, jotta toimintaa kehitettäisiin ja irtisanomistilanteilta vältyttäisiin.

YT-LAKI NYRJÄHTI JO KAUAN SITTEN

Hietalan mukaan yhteistoimintalaista tuli potkulaki jo 1980-luvun lopulla, kun siihen upotettiin tiukat säädökset irtisanomistilanteisiin. 28

– Jotta yt-laki olisi sitä, mitä sen pitäisi olla, vähentämistilanteita koskevat säädökset pitäisi siirtää lainsäädännössä jonnekin muualle. Toimivaan yhteistoimintaan työpaikoilla tarvitaan Hietalan mielestä paikallista sopimista. – Työpaikoilla on paras ymmärrys siitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Haasteena on, onko puolin ja toisin valmiutta pohtia ja sopia toimenpiteistä, joita tarvittavat muutokset edellyttävät. Ihan kaikkea Hietala ei kaataisi paikallisesti sovittavaksi. – Minä ajattelen sillä tavalla, että valtakunnalliset sopimukset olisivat jatkossakin perustaso. Työpaikoilla voitaisiin sitten katsoa läpi, ovatko asiat sellaisenaan hyvässä asennossa vai kaipaisivatko ne osapuolien mielestä toisin sopimista.

via normeja, pitäisi työpaikalla voida sopia menettelytavoista, joita kyseisessä tilanteessa noudatetaan. Tarvitaanko Suomessa yt-laki? – Ennen kaikkea tarvitaan yhteistoimintaa, jota on vaikea luoda lailla. Se vaatii tiettyä henkeä työpaikoilla. Riittäisi, että laki olisi suuntaa antava, Hietala sanoo. – Jos laki alkaa sanoa millintarkasti, miten sitä pannaan toimeen, yhteistoiminta karisee. Fiksusti noudatettu yhteistoimintalaki voisi Hietalan mielestä auttaa myös hallituksen kilpailukykyloikan saavuttamisessa. – Talous koostuu yrityksistä, joissa työntekijöiden ja työnantajien pitäisi toimia yhdessä. Jos yhteistoiminta sujuu hyvin, se vaikuttaa myönteisesti talouteen. Jos se sujuu huonosti, vaikutukset ovat päinvastaiset.

MENETTELYTAPA LAKIA TÄRKEÄMPI

Hietala vakuutti jo syyskuussa kirjaavansa paikallisen sopimisen ohjelmaansa muutosesityksiä yhteistoimintaan. – Esitin esimerkiksi, että henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskevat säännökset siirrettäisiin yhteistoimintalakiin. Hietala esittää muutoksia myös tapaan lukea yhteistoimintalakia. – Sen sijaan, että luetaan laissa ole-

TIETYSTI KAIKKI ARVOSTELIVAT

Hietalan esitystä paikallisen sopimisen edistämiseksi ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi arvostelivat kaikki etujärjestöt tuoreeltaan. Tämä ei Hietalaa yllättänyt. – Minusta se oli melko luonnollista, koska palkansaajajärjestöillä, työnantajajärjestöillä ja yrittäjäjärjestöillä on kaikilla erilaiset painotukset siitä, kuinka noita asioita tulisi kehittää.


Selvitysmies Harri Hietala luovutti ehdotuksensa työpaikkojen paikallisen sopimisen kehittämisestä oikeus- ja työministerille syksyllä.

i ei? a v e e Järk


OIKEUTTA TEKSTI: Paavo Honkanen, työsuhdeneuvoja PIIRROS: Markku Haapaniemi

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat jälleen Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan välistä sopimukseen perustuvaa määräaikaista työtehtävistä ja palkanmaksusta vapauttamista. Työnantajan on myös palkattava vuorotteluvapaalle jäävän sijaiseksi työtön työnhakija.

V

uorotteluvapaalakia on viimeisen neljän vuoden aikana muutettu useaan otteeseen. Muutokset ovat pääosin kiristäneet vuorotteluvapaan myöntämisedellytyksiä. Kuluvan vuoden alussa voimaan tullut muutos ei ollut poikkeus tähän linjaan. Vuoden alusta lukien vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää 20 vuoden työhistoriaa aiemman 16 vuoden työhistorian sijaan. Vuorotteluvapaan enimmäiskestoa sen sijaan lyhennettiin aiemmasta 360 päivästä 180 päivään, ja mahdollisuus pitää vuorotteluvapaa useassa osassa poistettiin. Työhistoriaedellytyksen pidentämisen ja vuorotteluvapaan keston rajoittamisen lisäksi vuorotteluvapaalla maksettavan vuorottelukorvauksen määrää pienennettiin osin. Pitkän työuran perusteella maksettava vuorottelukorvauksen korotusosa poistettiin, joten jatkossa vuorottelukorvauksen määrä on kaikille 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisi työttömäksi jäädessään. Tehdyt tiukennukset eivät vaikuta ennen 1.1.2016 alkaneisiin vuorotteluvapaisiin, eivätkä vuorotteluvapaisiin, joista on tehty sopimus jo vuoden 30

2015 aikana ja jotka alkavat viimeistään maaliskuun 2016 lopussa. Näihin vapaisiin sovelletaan vanhoja ehtoja. TAUSTALLA TOIVE SÄÄSTÖISTÄ

Muutosten taustalla ovat hallituksen säästötavoitteet. Vuonna 2014 valtio rahoitti 42,5 prosenttia vuorottelukorvauksista, mikä osaltaan selittää valtiovallan intoa rukata vapaan ehtoja tiukemmiksi. Hallituksen esityksessä laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta tehdyillä muutoksilla tavoitellaan 50 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Tästä 24 miljoonaa euroa lasketaan tulevan vapaan enimmäiskeston puolittamisella, vajaa 17 miljoonaa vuorottelukorvauksen korotusosan poistamisella ja noin 10 miljoonaa euroa työhistoriaedellytyksen korottamisella. Vuorotteluvapaajärjestelmä otettiin kokeiluluonteisesti käyttöön vuonna 1996 ja pysyväksi järjestelmä säädettiin vuoden 2010 alusta eteenpäin. Vuorotteluvapaajärjestelmää on muutettu olennaisesti sen olemassaoloaikana. Alkujaan työhistoriaedellytys oli 12 kuukautta nykyisen 20 vuoden sijaan. Vuoden 2014 lakiuudistuksen myötä vuorottelusijaisen valintakriteereitä

tiukennettiin tarkoituksena ohjata vuorottelusijaispaikat vaikeammin työllistyville aiempien ’yhden päivän työttömien’ sijaan. Vuorottelukorvauksen suuruus on sen sijaan ollut pitkälti samalla tasolla koko ajan. TAVOITTEENA PIDEMPI TYÖURA

Vuorotteluvapaajärjestelmän tarkoitus on kahtalainen; toisaalta auttaa vuorottelijoiden työssäjaksamista sekä vähentää sairauspäiviä ja siten pidentää työuria loppupäästä, toisaalta parantaa vuorottelusijaisten työllistymisedellytyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön Vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutukset -julkaisun mukaan silloinen vuorotteluvapaajärjestelmä ei ollut lisännyt vapaalla olleiden myöhempää työllisyyttä. Merkittävää vaikutusta ei ollut varhaiseläkkeelle jäämiseen eikä sairauspoissaoloihin. Tässä valossa vuorotteluvapaan käytön supistamiselle vapaan ehtoja kiristämällä on vahvahkoja perusteita. Julkaisun mukaan vuorotteluvapaan sijaisille vuorotteluvapaajärjestelmästä sen sijaan näytti olevan hyötyä. Sijaisten työttömyysaste laski ja työllisyysaste kasvoi sijaisuuden jälkeen, joten he olivat verrokkiryhmää


harvemmin työvoiman ulkopuolella ja jäivät harvemmin eläkkeelle. Näin ollen he myös nauttivat verrokkiryhmää vähemmän sosiaalietuuksia. Sijaisten työllisyysaste oli noin 10 prosenttia verrokkiryhmää suurempi vielä vuosia vuorotteluvapaasijaisuuden päättymisen jälkeen. Potentiaalisten vuorottelusijaisten näkökulmasta vuorotteluvapaajärjestelmän käytön supistamisella näyttää olevan kielteinen vaikutus.

TIUKENTUNUT MÄÄRÄYS SIJAISESTA

Julkaisu on laadittu ennen kuin säädettiin, että vuorottelusijaiseksi voidaan palkata vain vähintään kolme kuukautta työttömänä ollut, vastavalmistunut tai alle 25- tai yli 55-vuotias. Ei olekaan selvää, että julkaisun tulokset olisivat nykyjärjestelmän aikana oleellisesti samoja, sillä julkaisun laatimisen jälkeen vuorottelusijaiseksi on pitänyt palkata aiempaa heikommassa työmarkkina-asemassa oleva henkilö.

On toivottavaa, että vuorotteluvapaajärjestelmän tiukennuksista saatavia säästöjä ohjattaisiin heikommin työllistyvien tukemiseen. Muussa tapauksessa näyttää siltä, että säästöjen maksumiehinä ja -naisina ovat potentiaaliset vuorottelusijaiset. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu ”Vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutukset” (Työ ja yrittäjyys 35/2009)

31


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Palkkojen taustalla lukuisia perusteita Insinöörien palkkakehitys on viime vuodet ollut hidasta, ja nyt palkkakehitys on jäänyt yleiskorotuksen varaan. Vastavalmistuneiden ansioissa on sen sijaan tapahtunut käänne parempaan.

K

okopäivätöissä olevien insinöörien mediaanipalkka oli tuoreen Työmarkkinatutkimuksen mukaan tasan 3 900 euroa, sama kuin vuotta aiemmin. Tutkimuksen aineistosta tehtiin myös rakennekorjattuja tarkasteluita. Insinöörien rakennekorjattu ansiokehitys nousi aavistuksen, 0,5 prosenttia edellisestä vuodesta, koska viime vuosina organisaatioista on vähennetty kovapalkkaisempaa, kokenutta työvoimaa ja suuria ikäluokkia on jäänyt eläkkeelle. Vastavalmistuneiden kokopäivätöissä olevien insinöörien keskipalkat nousivat enemmän kuin koko ammattikunnan. Lokakuussa 2015 vastavalmistuneiden mediaanipalkka oli 2 676 euroa kuussa ja se nousi 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Vaikka palkkakehitys oli myönteistä, vastavalmistuneilla oli vaikeuksia löytää töitä. Viime vuonna valmistuneista insinööreistä viidennes oli kyselyaikaan vailla töitä, kun vastaavasti koko ammattikunnasta työttömänä oli noin kuusi prosenttia. PALKKATASOLLA MONTA SELITTÄJÄÄ

Palkkaan vaikuttavat useat eri tekijät, mutta tehtävän vaativuuden vaikutus on niistä merkittävin. Tehtävän vaativuus tarkoittaa esimerkiksi 32

sitä, millaista osaamista tehtävässä tarvitaan, kuinka laaja ja vastuullinen tehtävä on, millaista päätöksentekoa tehtävä edellyttää ja myös sitä, kuinka vaativassa ympäristössä työskennellään. Työntekijän henkilökohtaiset osaamistekijät, kuten pätevyys, tehtävästä suoriutuminen ja tuloksenteko vaikuttavat palkkatasoon myös. Työkokemusvuodet nostavat palkkaa tehtävien ja osaamisen kehittymisen myötä varsinkin työuran alkupuolella, mutta uran loppupuolella palkkakehitys on usein hidasta. Palkkatasoa selittäviä tekijöitä tutkittiin Työmarkkinatutkimuksen aineistosta aiempien vuosien tapaan regressiomenetelmällä muodostetun tilastollisen mallin avulla. Mallissa selvitettiin, minkä verran eri tekijät, kuten työsuhteen laatu, työnantajan sektori, henkilöstömäärä, asemataso, työtehtävät, tulospalkkauksen piirissä oleminen, projektipäällikkönä toimiminen tai työssäkäyntipaikkakunta selittävät insinöörien palkkaeroja. Mallin mukaiset palkkaerot eivät toteudu kenenkään kohdalla sellaisenaan eikä niitä voi laskea yhteen. Esitettyjä lukuja voi kuitenkin käyttää omien palkkapohdintojen tukena. Insinööriliiton jäsensivuilla oleva Palkkanosturi perustuu vastaavaan regressiomalliin.

ASEMATASON VAIKUTUS ON SUURI

Työmarkkinatutkimuksen aineistosta muodostettu palkkamalli osoitti, että asemataso on palkkatasoon eniten vaikuttava tekijä. Asemataso kertookin tehtävän vaativuudesta ja tarvittavasta osaamisesta. Verrattuna asiantuntijatehtävissä työskenteleviin, johtotehtävissä työskentelevien palkkataso oli muodostetussa palkkamallissa keskimäärin 42 prosenttia asiantuntijoita korkeampi. Ylemmän keskijohdon ja asiantuntijoiden palkkaero oli keskimäärin 20 prosenttia ja alemman keskijohdon ja asiantuntijoiden palkkaero noin kahdeksan prosenttia. Toimihenkilötehtävissä työskentelevien palkka jäi asiantuntijatuntijatehtävissä työskentelevien palkasta keskimäärin noin 17 prosenttia jälkeen. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on keskimäärin jonkin verran korkeampi kuin alueen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Palkkaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä oli 6–12 prosenttia. Matalin palkkataso insinööreillä oli Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Vaasan alueella, joissa palkkaero pääkaupunkiseutuun verrattuna oli noin 12 prosenttia. Kaakkois-Suomen ja Oulun erot pääkaupunkiseutuun verrattuna taas olivat mallin pienimmät, noin kuusi prosenttia.


Mediaani- ja keskiarvopalkat kaikilla ja vastavalmistuneilla insinööreillä vuosina 2009–2015 €/kk

4000 Keskiarvo, kaikki insinöörit

3500

Mediaani, kaikki insinöörit Keskiarvo, vastavalmistuneet

3000

Mediaani, vastavalmistuneet

2500

2000 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Lähde: Insinöörien Työmarkkinatutkimus 2015

PIENYRITYKSISSÄ MATALAMPI TASO

Palkkataso kasvaa myös yrityskoon myötä. Pienissä 1–9 henkilöä työllistävissä yrityksissä palkkataso oli matalin ja parhaisiin palkkoihin päästiin kaikkein isoimmissa yrityksissä. Yli 3 000 henkilöä työllistävissä yrityksissä työskenteleminen nosti palkkaennustetta kahdeksalla prosentilla verrattuna kaikkein pienimmissä yrityksissä työskenteleviin. Palkkamalli osoitti palkoissa olevan eroja myös työnantajasektorien välillä. Julkisella sektorilla insinöörien palkkataso oli keskimäärin alhaisin. Korkein palkkaennusteen oli vientiteollisuudessa, tietotekniikan palvelualalla tai kaupan alalla, joilla palkkataso oli muodostetussa palkkamallissa keskimäärin noin kymmenen prosenttia julkista sektoria korkeampi. Suunnittelualan palkat olivat noin viisi prosenttia julkista sektoria korkeammat. Viime vuosina suunnitteluala on saanut palkkatasossa muita yksityisiä sektoreita kiinni. Toimiminen projektipäällikkönä nosti palkkaennustetta noin neljällä prosentilla. Myös tulospalkkauksen piirissä oleminen vaikutti palkkaan myönteisesti. Tulospalkkauksen piirissä olevien palkkataso oli palkkamallissa keskimäärin noin viisi prosenttia korkeampi kuin niillä, jotka eivät tulospalkkauksen piiriin kuuluneet.

Mediaanipalkka (euroa/kk) eri asematasoilla työskentelevillä insinööreillä

€/kk 7000

6574 6005

6000

4985

5000

4200 4000

3697

3000

2582

2000 1000 Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Asiantuntijat

Toimihenkilöt

Lähde: Insinöörien Työmarkkinatutkimus 2015

Palkkatilastot ja -nosturi neuvottelun avuksi Insinööriliiton jäsenten käytössä on jäsensivuilla Palkkanosturi, jonka avulla voi tarkastella nykyistä palkkatasoa. Palkkanosturia voi käyttää apuna, kun on hakemassa uuteen tehtävään ja haluaa määrittää palkkatoiveen. Palkkanosturin palkat on nyt päivitetty tuoreilla lokakuun 2015 Työmarkkinatutkimuksen tiedoilla. Insinööriliiton palkkatilastojulkaisu on jaettu postitse jäsenten koteihin, ja se on saatavilla myös Insinööriliiton jäsensivuilla. Henkilökohtaista palkkaneuvontaa saa ottamalla yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalveluun. Keväällä järjestetään palkkakeskusteluiden käymiseen ja palkkatoiveen tason määrittelyyn liittyviä koulutustilaisuuksia. Lisätietoja: www.ilry.fi/koulutukset.

33


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Santeri Toivanen

Kupla sähköautoksi Porissa ryhmä opiskelijoita työskenteli viime kevään ja kesän vanhan kuplan kimpussa.

P

rojektiopinnot ovat tärkeä osa insinööriopintoja. Niiden avulla opiskelijat oppivat muun muassa taitoja projektien järjestämisestä, aikatauluttamisesta ja asiakkaan kanssa toimimisesta Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa ryhmä opiskelijoita muutti polttomoottorilla toimivan auton sähköautoksi. Projekti tuli tilaustyönä asiakkaalta ja tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa vuoden 1962 Volkswagen ”Kuplan” muuttaminen sähköautoksi. Projektiin osallistui yhteensä kymmenkunta henkilöä, mutta suurin osa tästä tehtiin viiden opiskelijan voimin. Ryhm Ry hmäs hm ässsä sä ooli l n li iiin ssä äähk hköt hk ötek ekkni n ikkan n Ryhmässä niin sähkötekniikan kuin ku in kkonetekniikan on o nettekkni n ikkan o pisk pi sskkeellijjo oiitaa jjaa opiskelijoita va ast s aa a va vana n o na peetttaj p ajan an ana na tto o oim i i SA im SSAMK:n AMK MK:n MK n vastaavana opettajana toimi tekn te teknologia-osaamisalueen k ol kn olog ogia og ia-o ia -o osaaam a issal alue ueen ue en jjohtaja. en oh o hta t jaa. P Pr Projektipäällikkönä ojek oj ekti ek tiipä pääl ä liikk äl kkön kön nä toimi toim to im mi kolmankko olm manan nnen ne n vu vuoden uod oden en ssähkötekniikan ähkö äh kö köte öte tekkn niiika kan n opiskelija op o pis i ke keli lliijaa Miik Mi Miika ikaa Vehmasto. ik Vehm Ve hmas hm assto to..

YLIMÄÄRÄISET YLIM YL IM IMÄÄ MÄÄ ÄÄRÄ RÄIS RÄ ISET IS SET ET P POIS OIIS O

– Al A Aluksi luk ukksi s autosta aut utos osta os ta p purettiin u et ur e ti tiin p pois o s ka oi kkaikki aik ikkki ylimääräinen. ylim yl im määärä räin inen in en n. Tä T Tämän män mä n jä jälk jälkeen l eeen aal lk alkoi lko k i suunnittelu suun su unni un nitt nitt ni ttel ellu sekä seekää o osien siien h hankinta, anki an kint ki nta, a a, Vehmasto Vehm Ve hm mas asto to kkertoo erto er too to o pr p projektin ojek oj ekti ek tin ti n kulusta. kulu ku lust lu stta.

Osien saavuttua alkoi auton varsinainen rakentaminen. Auton rakennus tehtiin koulun tiloissa viime vuoden kevään ja kesän aikana. Kuplaan laitettiin 144V DC-moottori ja 12 kappaletta 12V akkuja. – Työtä oli suhteellisen paljon, sillä lähes kaikki asiat piti miettiä alusta asti itse, Vehmasto sanoo. Ilman ongelmia projekti ei mennyt, vanhan auton rakenne tuotti päänvaivaa projektiryhmälle. – Haasteena oli täyttää tieliikennelain asettamat määräykset. Ongelmat liittyivät rakenteellisiin vaatimuksiin ja uuden tekniikan käyttöön vanhassa autossa, Vehmasto selventää. Projektiryhmä sai ratkaistua ongelmat auton kanssa ja kupla muutettiin täyssähköautoksi suunnitellussa ajassa. – Auto on rekisteröity ja otettu tieliikennekäyttöön, mutta luovutusta omistajalle ei ole vielä tehty, Vehmasto sanoo. T Tä Tällä äll llä hetkellä ll hetkkel hetk he ellä auto autto on o nähtävissä näh ähtäävi viss ssä SSatakunnan Sa Sata ata taku kunn ku nnan an n aammattikorkeakoulun mm m mat atti tiko ti kork ko rkea rk eaako eako k ul u un n ttiilloissa lo isssaa P Porissa. orrissa issssaa. a. – Au Auto to ttulee to u ee ul ee todennäköisesti tod oden ennä en näkö nä köis kö isseessti ttoiises oi-oi mi mimaan ima m an no omistajalla misttaj mi ajallla niin ajal niiin sanottuna san sa no ott ttun ttun na kesä ke kesäautona, s au sä autto tona, tona na, na V Ve Vehmasto ehm hmaassto hm to arve ar arvelee. veelee. vele leee. e

Kupla toimii nyt 144V DC-moottorilla.

RATKAISUKYVYN HARJOITTELUA

Projektipäällikkönä toimiminen oli Vehmaston mieleen. Vastuullinen tehtävä opetti paljon ja mielenkiinto pysyi yllä loppuun asti. Projektien kulku ja suunnittelu tuli tutuksi ja oppimia taitoja pääsee hyödyntämään myöhemmin työelämässä. – Siinä oppi monenlaisia taitoja liittyen ty yen n projektien proje ro oje jekt ktie kt i n ai ie aaikataulutukseen ika kata ka taul ulut ul u uk ut ukse s en se en ja ja hallintoon, h ha lllinto in nto t on n, Vehmasto Vehm Ve ehm hmas asto as to summaa. sum umma maaa. m a Hän H Hä n ke kkertoo ert rtoo rt oo oppineensa pp pin inee eens ee nsaa pa ns p paljon ljjon tiitii imityöskentelystä, mi m ityös tyyös öske k nttel elys ystä ys t , pr tä proj projektityöntekijöiojek oj e ti ek tity työn ty önte ön teki te kijö ki jöiijö den d de n ohjauksesta ohja oh jaauk ukse s st se staa ja j perehdytyksestä. per ereh ehdy eh dyty dy tyks ty k eesstää. ks Myös My ös ongelmanratkaisukykyä ong ngel e ma el manr n attka kais issukkyykkyä p pääsi äääsi ääsi si harjoittamaan harj ha rjoi rj oitt oi t am tt maa aan n ha h haasteiden a te as teid i en id e eedessä. dess de ssä. ss ä ä. Valmistumisen Va alm l is istu tumi tu m se mi s n jjä jälkeen älkkee een n Vehmastolla Vehm Ve hmas hm a to as toll oll llaa o toiveena on toi o ve veen en na ty ttyöllistyä yöl öllliist styä yä aalansa lans la n a ty ns työnyön ön-johto-, joht jo ho ht o--, suunnittelusuun su u ni nitt ttttel eluluu ttai aii aasiantuntijasian si a tu unt ntija ijaij tehtäviin. teht te h ävvii ht iin. n

Miika Vehmaston vetämä projektiryhmä teki vanhasta kuplasta toimivan sähköauton. 34


Muistoja opiskeluajoilta Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL:n järjesti opiskelijoiden SM-kilpailut 1980-luvun alussa Oulussa. Konetekniikan insinööri ja Lapin ammattikorkeakoulun opettaja Aslak Siimes Kemistä toimi silloisen Oulun teknillisen opiston Insinöörioppilaiden hallituksessa liikuntavastaavana. Päävastuu kaukalopalloturnauksen järjestämisestä osui hänen kohdalleen. – Kädet olivat täynnä töitä turnauksen järjestämisessä, mutta olin vielä lisäksi hallituksemme joukkueen varamaalivahti. Kävin pyörähtämässä kentälläkin ainakin kerran, Siimes naurahtaa. – Yhteishenki oli aivan omaa luokkaansa. Meitä aloitti noin 30 insinööriopiskelijaa ja sama ryhmä säilyi melkein kokonaisuudessaan valmistumiseen saakka, Siimes muistelee. – Jos joku näytti jäävän kelkasta, autoimme ja kannustimme koko luokan voimin häntä. Vuosikurssilaiset kävivät valmistumisen jälkeen luokkaretkellä Espanjassa ja tapaamiset ovat jatkuneet. Siimes korostaa opiskeluajan tärkeyttä ja ainutlaatuisuutta: – Opiskeluaikoina saadut ystävät ovat korvaamattomia. Heistä rakentuu myös työelämässä tarvittava arvokas verkosto. TEKSTI ja KUVA: Jenni Kokkonen

IOP Savon sydämessä Insinööriopiskelijoiden suurin valtakunnallinen tapahtuma, Insinööriopiskelijapäivät, järjestetään keväällä jo kolmatta kertaa Kuopiossa. Tapahtuma kerää vuosittain insinööriopiskelijoita ympäri Suomen juhlimaan ja kilpailemaan rastikierroksen merkeissä. IOP:n yhteydessä järjestettävän Tekniikka ja X:n aiheeksi valikoitui tällä kertaa Tekniikka ja Turvallisuus. Kuopion Insinööriopiskelijapäiviä juhlitaan lauantaina 9. huhtikuuta.

IOL:n ÄÄNI Jarno Välinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Sidosryhmäyhteistyö on kaikkien etu

O

nko meillä sidosryhmiä? Lausahdus voi kuulostaa tutulta monellekin paikallisyhdistystoimijalle. Sama kysymys saattaa herättää ajatuksia myös ammattiyhdistystoimijassa. Paikallisyhdistyksen tärkein sidosryhmä on paikallinen alueyhdistys. Seuraavana ovat vasta opiskelijakunta sekä muut opiskelijayhdistykset. Jäsenen ja aktiivin tie kulkee paikallisyhdistyksestä alueyhdistykseen. Monella paikkakunnalla alueyhdistys on tukemassa opiskelijoiden toimintaa sekä jäsenhankintaa – tässä tilanteessahan alueyhdistys pelaa niin sanotusti omaan laariin. Mitä näkyvämmin alueyhdistys on mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa jo opiskeluaikana, sitä helpompi nuoren on lähteä mukaan alueyhdistystoimintaan. Muutamilla paikkakunnilla alueyhdistyksillä on nuorjäsentoimintaa. Toiminnan kautta on todennäköisesti helpoin tie siirtyä alueyhdistyksen puolelle, kun vanhat paikallisyhdistyskaverit opiskeluajoilta ottavat vastaan juuri valmistuvan insinöörin. Näin alueyhdistykset pystyvät myös kehittämään jäsenpitoaan, kun kerran tehty jäsenhankinta kantaa opiskeluajasta alueyhdistyksen riveihin. Opiskelijat tekevät vuosittain merkittävää jäsenhankintaa, joten alueyhdistysten kannattaa hyödyntää opiskelijapuolen aktiiveja mahdollisimman paljon. Juuri he ovat alueyhdistyksien tulevaisuuden voimavara. Opiskelijoiden kannattaa pyrkiä omien alueyhdistyksiensä kautta mukaan myös Insinööriliiton edustajakokouksiin tarkkailijoiksi. Mikä onkaan parempi tapa oppia isomman kokouksen käytänteet ja tavat toimia. Insinööriopiskelijaliiton on helppo hymyillä uusien jäsenten määrillä. Paikallisyhdistykset tekivät huikean työn viime vuonna, uusia jäseniä saatiin huikeat 4 904. Näistä monet ovat potentiaalisia jäseniä myös alueyhdistyksille tulevaisuudessa. Yksi mahdollinen syy, miksi nuoret eivät lähde mukaan alueyhdistyksen toimintaan, on pelko vastuutoimen tuputtamisesta. Tehtävistä voi aina kieltäytyä, mutta vain mukaan lähtemällä voi kehittää yhdistyksen toimintaa toivomaansa suuntaan.

Lisätietoja: www.iop.fi

35


Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO:ssa aktiivisesti toimivan Lauri Karhusen vastuulla on koulutuspolitiikka ja yritysyhteistyö.

Talonrakentajasta insinööriksi TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä

Rakennustekniikan insinööriksi opiskeleva Lauri Karhunen arvioi, että talonrakentajan tutkinnosta on ollut hänelle hyötyä niin insinöörin ammattiopinnoissa kuin harjoittelupaikkojen saamisessa. 36


”Käytännön työkokemus tukee urakehitystä.”

K

oska Lauri Karhusen lähes koko suku tekee töitä rakentamisen parissa, hänen oli vaikea kuvitella opiskelevansa jotain muuta kuin rakentamiseen liittyvää alaa. Valmistuttuaan talonrakentajaksi Luksiasta vuonna 2012 hän pääsi opiskelemaan rakennustekniikan insinööriksi Metropolia Ammattikorkeakouluun. Talonrakentajan ammattiopinnot antoivat Karhuselle hyvän käsityksen ja perustaidot rakennustyömaalla työskentelystä. – Ennen kaikkea sain selkeän käsityksen siitä, mitä eri työvaiheita uudisrakentaminen sisältää ja mitä töitä työmaalla tehdään. Karhunen uskoo, että työmaalta hankittu kokemus tukee hänen tulevaa insinöörin työuraa rakennusalalla. – Ainakin tiedän, mitä työntekijät käytännössä tekevät ja pystyn hyödyntämään heidän osaamistaan. Rakennustekniikan insinöörin ammattiopinnoissa Karhunen on havainnut, että talonrakentajan tutkinnosta on ollut hyötyä, kun eri työvaiheet ja alan termistö olivat jo valmiiksi tuttuja. Teoreettisissa aineissa, kuten matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa hän on joutunut tekemään enemmän töitä. Karhusen mukaan samanlaisia kokemuksia on myös monilla muilla ammattiopiston käyneillä insinööriopiskelijoilla.

Seminaarissa Esa Kokka kertoi ammatillisen koulutuksen haasteista ja Anneli Karhula työelämän osaamistarpeista.

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteissä Ammatillisen koulutuksen muutokset, arvostus ja työelämän osaamistarpeet nousivat esiin Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKE ry:n järjestämässä kutsuseminaarissa. Avauspuheenvuorossaan INSKEn puheenjohtaja Esa Kokka mainitsi ammatillisen koulutuksen isoista haasteista, kuten esimerkiksi duaalimallin kohtalosta ja koulutuksesta tehtävistä leikkauksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto kertoi toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformista, joka on yksi hallituksen koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeista. Tammilehdon mukaan toisen asteen ammatillista koulutusta uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Koulutuksen rahoitusta ja rakenteita uudistaessa säilytetään jatko-opintokelpoisuus. Uudistuksen on tarkoitus poistaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat sekä lisätä yksilöllistä oppimista. – Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi luodaan uusi koulutussopimusmalli ja vähennetään oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa, Tammilehto sanoi.

UUDISTAMISEN AIKA TÖITÄ RIITTÄÄ ALALLA

Karhunen arvioi, että ammattiopistosta hankittu talonrakentajan tutkinto on auttanut häntä harjoittelu- ja työpaikkojen saamisessa. – Esimerkiksi rakennusalalta hankittu käytännön työkokemus painoi varmasti vaakakupissa, kun minulle tarjottiin ensimmäinen insinööriharjoittelupaikka toimihenkilötehtävistä linjasaneeraustyömaalta. Harjoittelun jälkeen Karhunen työskenteli kyseisessä yrityksessä kahden ja puolen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän työskentelee tarjouslaskijana pienessä purkuliikkeessä. – Opiskelujen aikana olen kartuttanut työkokemusta erilaisista tehtävistä. Uskon tämän tukevan työllistymistäni insinööriksi valmistumisen jälkeen. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä muun muassa työmaan valvontaan ja projektinjohtamiseen tai rakennusalan myyntityöhön liittyvissä tehtävissä.

Emeritius rehtori Veijo Hintsanen totesi, että viimeiset 40 vuotta ovat olleet ammatillisen koulutuksen kasvun ja arvostuksen nousun aika. Hän sanoi, että 2010–2020-luvut ovat toimintatapojen uudistamisen ja raja-aitojen kaatamisen aikakautta. Hintsasen mukaan muun muassa työelämässä tapahtuvat muutokset, digikauden opiskelijoiden kasvavat odotukset sekä kansainvälisen nettikoulutustarjonnan lisääntyminen tuovat haasteita ammatilliselle koulutukselle. Hintsanen puhui työpaikkojen ja koulutuksen yhteistyön tiivistämisen merkityksestä. Hän korosti myös nuorten ja aikuisten koulutuksen integraation syventämisen tärkeyttä. Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Anneli Karhulan mukaan työelämäosaamisen merkitys tutkinnoissa on oleellista. Hän peräänkuulutti työelämän ja koulutuksen yhteistyön tiivistämistä. Karhula muistutti, että koulutuksen taso on ratkaiseva tulevaisuuden kilpailukykyä rakennettaessa. – Työntekijätehtävät, puhumattakaan asiantuntijatehtävistä, ovat entistä itsenäisempiä, jolloin peruskoulutuksen merkitys kasvaa.

37


JJNP kokoontui Kotkaan TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Juhana Lappalainen

Neuvottelupäivien teemoina olivat nuoret jäsenet sekä liiton, jäsenjärjestöjen ja jäsenten roolit.

P

uheenjohtaja Pertti Porokari sanoi avauspuheenvuorossaan, että palkansaajapuoli on valmis osallistumaan taloustalkoisiiin, jos niistä olisi hyötyä Suomelle. – Näin ei ole kuitenkaan käynyt. JJNP:n aattona alkoi viides yritys neuvotella yhteiskuntasopimuksesta. Jos neuvottelutulos syntyy, Porokari toivoo mahdollisimman kattavaa yhteiskuntasopimusta. Neuvottelujohtaja Petteri Oksa muistutti kuulijoita talouden tilasta, joka ei normaali tällä hetkellä. – Inflaatio on nyt pakkasella, edellisen kerran se oli miinuksella vuonna 1955. Talouden suunnasta Oksa arvioi, että tänä vuonna odotetaan prosentin kasvuvauhtia; saman ennustetaan jatkuvan vuoteen 2025. Työn tuottavuuden kasvun ennustetaan olevan 1, 2 prosenttia vuosittain seuraavan kymmenenvuoden aikana. – Investoinnit ovat lievässä kasvussa, mutta vetoapua ei ole muualta saatavilla ja kaikki on tehtävä Suomessa itse.

Tehdas on alueella merkittävä työllistäjä ja konesaleilla on teollista symbioosia. Niiden jäähdytysvesissä kasvatetaan kaloja. – Investointien houkuttelu vaatii luovuutta, yhteistyötä ja sitkeyttä, Eho summaa. TEEMOJA WORKSHOPEISSA

Ryhmätöitä varten kokousväki puolitettiin, ja työpajoissa keskusteltiin kahdesta eri aiheesta. Toisen puolikkaan pienryhmissä pohdittiin, miten nuoret huomioidaan jäsenhankinnassa ja -pidossa. Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Jarno Välisen mukaan ryhmissä nousi esille erityisesti paikallisten jäsenjärjestöjen välinen yhteistyö; opiskelija- ja insinööriyhdistykset voivat järjestää esimerkiksi yhteisiä tapahtumia. Ryhmissä koettiin tärkeänä myös liiton palveluiden markkinoinnin tehostaminen. Toisen ryhmän pöydissä mietittiin jäsenjärjestöjen ja liiton roolit toimintasuunnitelman sekä päätösten jalkautuksessa. Tärkeimmiksi koettuja ja yhdessä kehitettäväksi toivottuja teemoja olivat esimerkiksi muutokset toimintaELINKEINOPOLITIIKKAA ALUEELLA suunnitelman muodossa ja osallistaminen päätöksenteossa. Neuvottelupäivien vieraina olivat keToimintasuunnitelmalta kaivataan hitysyhtiö Cursorin edustajat. Cursor vastaa muun muassa Kotkan-Haminan konkreettisuutta, selkeyttä ja tavoitteita. Edustajakokousedustajien seudun yritysneuvonnasta. toivotaan tiedot päätöksistä jäsenPalvelujohtaja Jouni Eho kertoi, mitä alueella on opittu Googlen inves- järjestöihin. toinnista. Yritys laittoi 18 miljoonaa Päätösten teossa muun muassa akeuroa, jotta Summan vanha paperiteh- tiviinen keskustelu ennen päätöksiä, das muuttui bittitehtaaksi. Muutos oli erilaisten mielipiteiden kuuntelu sekä symbolina myönteinen. tiedottaminen koko prosessin aikana 38

auttavat jäsenjärjestöjä sitoutumaan päätöksiin. JJNP:n isäntänä toiminut järjestöjohtaja Tommi Grönholm kiitti kokousväkeä runsaasta keskustelusta. JÄRJESTÖTYÖ ON PITKÄJÄNNITTEISTÄ

Varkauden Insinöörien puheenjohtaja Kari Laitinen oli ensimmäistä kertaa JJNP:ssä järjestötoiminnasta vastaavana varapuheenjohtajana. Insinööriliiton toiminnassa hänellä on vuosikymmenten kokemus muissa rooleissa. Neuvottelupäivien ryhmätöissä hän piti myönteisenä hyvää osallistamista. – Oli aitoa keskustelua ja erittäin hyviä puheenvuoroja. Varapuheenjohtajan mielestä JJNP:ssä pitää olla ulkopuolisia luennoitsijoita, joiden viesti liittyy järjestömaailmaan. Toiseksi järjestöväen pitää päästä aidosti vaikuttamaan ja kehittämään toimintaa. Yhdistykset voivat oppia toisiltaan hyviä käytäntöjä, toki kaikki tavat eivät käy jokaiselle. – Myös vapaa-aikana voi verkostua, mikä on hyvä, kun mukana on paljon uusia henkilöitä kuten tänä vuonna. Varapuheenjohtajan roolissa Laitisella on kaksi, lähes yhtä tärkeää painopistettä tänä vuonna: keskusjärjestökysymys ja liiton eheys. – Meidän täytyy huokua myönteistä henkeä, jotta ulkoinen kuva kirkastuu. Niin meistä tulee houkuttelevia myös sisarjärjestöille. Toiveena on kiihkoton käsittely keskusjärjestöasiasta. – Konsensus pitää löytyä tähän porukkaan myrskyisän vuosikymmenen jälkeen.


Runsaasti puhetta monipuolisista aiheista 1. Järjestöjohdon neuvottelupäivillä oli sekä ulkopuolisia luennoitsijoita että keskustelua ja esityksiä kokousväen kesken. Yleisö antoi tasaisesti kaikille puhujille aplodeja. 1.

2. Puheenjohtaja Pertti Porokari kertoi, että Akavassa vain pari liittoa Insinööriliiton lisäksi pitää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa koskevaa duaalimallia tärkeänä. Akavan strategiassa duaalimallia ei mainita lainkaan. 3. Workshopeissa toinen ryhmä pohti muun muassa nuorten jäsenten halukkuutta kuulua ammattiliittoon. Yksi vinkki jäsenjärjestöille oli, että ne tarjoaisivat erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia tapahtumia. 4.

4. Varapuheenjohtaja Kari Laitisen mielestä insinöörit eivät osaa riittävän selkeästi tuoda esille kaikkea liiton tarjoamia hyviä ja hienoja asioita. Jäsenyyden markkinointi on tärkeää, jotta jäsenet osaavat käyttää liiton palveluita hyväkseen, jolloin he saavat vastiketta jäsenmaksulleen.

2.

5. Raahen Alueen Insinöörien Gabriele Vierimaa ja Tietoalan toimihenkilöiden Markus Suikkanen keskustelivat ryhmässä. 6. Liiton ja jäsenjärjestöjen rooleja miettineessä workshopissa toivottiin liiton alueyhdistyksille selkeitä ohjeita ja tarkastuslistoja, kuinka toimitaan erilaisissa tilanteissa, jotta yhdistykset näyttäytyvät kentällä yhtenäisesti.

3.

5.

6.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

  



    

 

 

Tiukka trio





 

  











1. Tesla-sähköautot ovat saaneet nimensä serbialais-amerikkalaisen keksijän Nikola Teslan mukaan. Minkä sähköautossa käytettävän keksinnön Nikola Tesla patentoi vuonna 1888? 2. Rumpali Clyde Stubblefieldin vaikutteita kuulee vieläkin muun muassa funk- ja hiphop -musiikissa. Minkä artistin taustabändistä Stubblefield tunnetaan parhaiten?

 



3. Vuorokauden aikana Lauri on valveilla seitsemän tuntia enemmän kuin nukkuu. Kuinka monta tuntia Lauri nukkuu vuorokaudessa?



Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40























Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.




Juhana Lappalainen Juhana Lappalainen

Petteri Oksa (vas.) ja Tommi Grönholm.

Alueilla työskentelevät Mikko Sormunen (vas.), Olli Backman, Juha Niemiaho, Timo Ruoko, Marjo Nykänen ja Anu Kaniin.

Satu Jaanu (vas.) ja Julia Jeganova.

Uusia johtajia ja asiamiehiä

E

linkeinopoliittinen asiamies, FM Petteri Oksa nimettiin tammikuussa liiton neuvottelujohtajaksi. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa liiton neuvottelutoiminnasta, työsuhde- ja lakipalveluista, jäsenhankinnasta ja -pidosta sekä kansainvälistä toiminnasta ja elinkeinopolitiikasta vastaaminen. – Ensimmäisenä otan niin sanotusti haltuun työyhteisön sekä kumppanit, muun muassa muut YTN-liitot ja työnantajien edustajat. Oksan tavoitteena johtajana on antaa yksikössä työskenteleville ihmisille mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja kehittyä siinä. Hän haluaa saada liiton toimimaan vastuualueiden osalta vielä entistä paremmin. Kaksi vuotta talossa työskennelleen johtajan mielestä liitto on olemassa jäsentensä edunvalvontaa varten. – Se on tehtävä, jossa voidaan onnistua vain yhdessä ja yhteistyössä. Työsuhde- ja neuvotteluyksikössä oikeustieteen ylioppilas Julia Jeganova aloitti työsuhdeneuvojana. Hän antaa jäsenille työoikeudellista neuvontaa. – Hämäläis-Osakunnan nahkasohvilta päädyin asianajotoimistoon, josta tie vei Insinööriliittoon. MONIALAISEN YKSIKÖN UUSI VETÄJÄ

Järjestöjohtajaksi nimettiin aiemmin projektipäällikkönä toiminut insinööri, DI, HTK Tommi Grönholm.

Järjestöyksikköön kuuluu tiimejä niin sisäisistä palveluista kuin asiakasrajapinnastakin. – Yksittäiselle jäsenelle näkyvät ehkä eniten asiakaspalvelun, taloushallinnon ja viestinnän kädenjäljet. Järjestöaktiiveja koskettavat eniten yksikön järjestämät kokoukset ja neuvottelupäivät. Grönholm aikoo aluksi perehtyä yksikön henkilöstön tehtäviin, sillä hän on aikaisemmin työskennellyt miltei kuusi vuotta työsuhde- ja neuvotteluyksikössä. – Kevään aikana on tarkoitus myös luoda uusia ja tiivistää aiempia yhteyksiä jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestöjohtajan tavoitteena on toimia siten, että jäsenet saavat jäsenmaksulleen parhaimman mahdollisen vastineen parempien työurien muodossa. Hän toivoo jäsenten käyttävän liiton palveluita ja tulevan tapahtumiin mahdollisimman aktiivisesti. Insinööri Satu Jaanu palasi perhevapailta järjestelmäasiantuntijaksi järjestöyksikön tietohallintoon. ALUEIDEN ASIAMIEHIÄ VAIHDOSSA

Alueasiamiesten tiimissä tehtäviä on vaihtanut insinööri Anu Kaniin ja tiimiin on liittynyt aiemmin projektiasiamiehenä toiminut FM Mikko Sormunen. Pohjois-Suomessa aloittanut Sormunen kuvailee alueasiamiehen työ-

tehtäviä Pasilan ulkopuolisissa liiton toimistoissa vastaaviksi kuin liiton tehtävät, mutta pienoiskoossa. – Olen 10 vuotta toiminut eri tehtävissä asiamiehenä Oulun toimistolta käsin. Uusina tehtävinä tulevat verkostoituminen ja vaikuttaminen alueen tärkeimpiin yhteistyötahoihin kuten esimerkiksi Maakunnan yhteistyöryhmään ja työsuojelun vastuualueelle. Sormunen arvelee, että viikonlopputyöt lisääntyvät, sillä alueasiamies osallistuu piirikokouksiin ja liiton sekä yhdistysten tärkeimpiin kokoontumisiin. – Myös uuteen tehtävään kuuluu jäsenpalvelu, jäsenhankinta, erilaisten koulutusten ja infotilaisuuksien pitäminen sekä piiritoiminta yhdistysten kanssa, Pohjois-Suomen piiristä siirtynyt Kaniin listaa. – Luottamushenkilöiden tukeminen sekä yritysyhdistysten kanssatyöskentely kuuluu tehtäviini. Etelä-Suomen alueasiamiehenä aloittanut Kaniin olettaa, että ilta- ja viikonlopputyöt sekä matkustaminen vähenevät aikaisempaan verrattuna. Alue on pinta-alaltaan pienempi ja yhdistyksiä on vain muutama. – Opittavaa on piiritoiminnan käytänteiden kanssa, sillä jokaisen piirin toimintatavat ovat muotoutuneet aikojen saatossa omanlaisikseen. Juha Niemiaho on palannut yhdistysasiamieheksi. 41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Jäsenkortit ja jäsenmaksulaskut matkalla Uusia jäsenkortteja on toimitettu jäsenille viime lokakuusta alkaen. Vanha jäsenkortti on voimassa helmikuun loppuun saakka. Jos uusi kortti ei ole saapunut helmikuun loppuun mennessä, tarkista, että olet maksanut jäsenmaksun. Jäsenkortit postitetaan niille jäsenille, joiden vuoden 2015 jäsenmaksu on maksettu. Jos et vielä ole maksanut viime vuoden jäsenmaksuasi, laskusi on kadonnut tai sinulla on maksuvaikeuksia, ole välittömästi yhteydessä liiton asiakaspalveluun. Työttömyyskassaetuuksien saamisen yhtenä edellytyksenä on, että jäsenmaksut on maksettu maksamattomat jäsenmaksut saattavat aiheuttaa etuuksien maksamisen keskeytyksen ja maksettujen etuuksien takaisinperinnän.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Kari Laitinen, 050 556 8501 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen vastaava asiamies Eero Husari asiamiehet Sanna Ahtiainen, Heini Kauravaara, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879

42

asiamies Satu Sjöstedt, 0201 801 801 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867 Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Petra Bedda, 0201 801 876 Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Jaana Kuorelahti, 0201 801 873

Vuoden 2016 jäsenmaksulaskut postitetaan viimeistään helmikuun puoleen väliin mennessä liiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Postituksessa on esiintynyt viiveitä, joten kuukausierissä maksettaessa tammikuun jäsenmaksun eräpäivä on voinut olla ohitettu. Kertasuorituksen eräpäivä vuoden 2016 jäsenmaksulle on 29. helmikuuta. Jos valitsee maksutavaksi kuukausimaksun, tammikuun erän voi maksaa viimeistään helmikuun maksun yhteydessä. Tutustu jäsenmaksualennusperusteisiin ja -osoitteessa www.ilry.fi/alennus (edellyttää kirjautumista). Samassa osoitteessa on myös alennushakemus. Tarkista ja tee muutospyyntö yhteystietoihin jäsennäkymässä osoitteessa www.ilry.fi/jasensivut.

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsenjärjestöt Projektitiimi projektiasiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 markkinointisuunnittelija Pauliina Pohjala, 0201 801 814 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Eeva Salmi, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Jenni Kokkonen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI; Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

– Hyvä lentäjä ei koskaan joudu tilanteeseen, josta taitava lentäjä selviää, Tero Nurmi muistuttaa alan vanhasta sanonnasta.

Lentäminen haaveena pienestä pitäen Maiseman näkeminen lintuperspektiivistä, vapaus yläilmoissa sekä edellytys täydelliseen keskittymiseen ovat harrastuksen kohokohtia.

H

yvinkään lentokenttä toimi Suomen päälentokenttänä vuosina 1945–47. Tuolloin Helsingissä sijaitseva Malmin kenttä oli valvontakomission hallussa. Perimätiedon mukaan filmitähti Greta Garbo vieraili Hyvinkään kentällä. Ehkäpä hän lensi sieltä reittilennolla Pariisin; lentoaika oli tuolloin 11 tuntia. Nykyään Hyvinkään lentokentällä toimii harrastajalentäjien kerhoja. Jukolan Pilotit on moottorilentäjien kerho, jonka puheenjohtajana on insinööri Tero Nurmi. Kymmenisen vuotta sitten Nurmi sai ystäviltään viisikymppislahjaksi lentoteoriakurssin. – Siinä vaiheessa kun useat miehet ostavat Harley Davidsonin, minä suoritin lentolupakirjan. Moottorilentolupakirja edellyttää 100 tuntia teoriaa ja vähintään 45 tuntia lentoa. Nurmelle kertyi 50 lentotuntia, sillä hän suoritti samassa yhteydessä yölentokelpoisuuden. Opintovauhti oli kova, sillä lentolupakirja oli kädessä vajaassa puolessa vuodessa,

kun normaalisti aikaa kuluu kaksi, kolme vuotta. – Minua opettaneen ystäväni kanssa lähes asuttiin kentällä. Huonolla kelillä käytiin teoriaa, hyvällä kelillä lennettiin. ITSE LENTÄEN MAAILMALLE

Nurmi lentää pääasiassa Cessna 152/172-mallin koneilla, lentotunteja kertyy keskimäärin 40 tuntia vuodessa. Mukaan mahtuu esimerkiksi matka- ja hälytyslentoja. Vähintään kerran vuodessa parin, kolmen koneen kokoonpanoissa lento suuntautuu ulkomaille, lähinnä Baltian maihin ja välillä muualle Eurooppaan. Pitkien matkalentojen valmistelu alkaa jo muutama päivä aiemmin muun muassa sään tarkkailulla, minkä jälkeen tehdään lentosuunnitelmat. – Lentosuunnitelmalla varmistetaan, että jos jotain odottamatonta tapahtuu, etsintäpartio pääsee nopeasti paikalle, Nurmi kertoo. Hän on mukana kerhonsa hälytyskokoonpanossa, joka tekee metsäpalo-

ja henkilöetsintälentoja. Palovalvontalentojen määrä on kiinni vuodesta. Sateisen viime vuoden aikana oli vain seitsemän lentoa, enimmillään niitä on ollut 20. Etsintälennot ovat usein suoalueilla tai metsissä, joissa tehdään niin sanottuja poisrajauksia. – Etsimme alueita, joista voi sanoa, että siellä etsittävä ei ainakaan ole, joten maapartioiden ei tarvitse enää mennä sinne. HARRASTUS TYÖN VASTAPAINONA

Joskus Nurmi lentää huvikseen katsomaan ruskaa tai kevättulvia. – Yksin lentäessä ei ole juttukaveria ja on keskityttävä täysin lentämiseen. Jos on lentäjä kaverina, töitä voi jakaa keskenään. Toinen voi olla esimerkiksi kartanlukijana. Vain kartan ja kompassin avulla suoritetut tarkkuuslennot kiinnostavat Nurmea, vaikka hän ei ole niitä juuri harrastanut. Sen sijaan taitolento ei innosta, sillä hän on mieluummin ilmassakin pyörät alaspäin. 43


Pidä jäsentietosi ajan tasalla

Liity jäseneksi

Ajankohtaista

Palvelut

Pidä huolta, että jäsentiedoissasi on oikea sähköpostiosoite, jotta saat tärkeät tiedotteet, uutiskirjeet sekä koulutus- ja tapahtumakutsut.

Tietoa insinööriliitosta

Jäsensivut

Onko postiosoitteesi ajan tasalla? Postitse saat Insinööri-lehden, palkkatilastot, jäsenkortin ja jäsenmaksulaskun.

Työnantajatieto Työantajatiedon perusteella kohdennettu viestintä on erityisen tärkeää yt-tilanteissa ja työehtosopimusneuvotteluiden aikaan. Lisäksi kohdennettuja viestejä lähetetään esimerkiksi työpaikoilla järjestettävistä ständeistä ja lounastilaisuuksista.

Jäsentietoja voit päivittää verkossa tekemällä muutospyynnön jäsennäkymässä. Jäsennäkymään pääset kirjautumalla jäsensivuille. Tiedot voi päivittää myös ottamalla yhteyttä liiton asiakaspalveluun puh. 0201 801 801 arkisin klo 9–16, CUKCMCURCNXGNW"KNT[Ƃ.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYYKNT[Ƃ

Insinoori 01 2016  

Insinööri-lehden numero 1/2016

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you